Monihyvänen lohko, mettä seittämällä sivulla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Monihyvänen lohko, mettä seittämällä sivulla"

Transkriptio

1 Monihyvänen lohko, mettä seittämällä sivulla Peltotilusten kehittäminen ja yhteistyö Hankeraportti Itä-Suomen tavoite 1 ohjelma Niilo Puhakka 2007 Etelä-Savon maanmittaustoimisto

2 Ei tilusjärjestely ihan uusi asia ole. Lohkon koon ja muodon tärkeydestä kerrottiin jo 50 vuotta sitten Nurmeksen maanviljelyskoulussa, maanviljelysteknikko Lasse Hämynen. Kuva: Marja Kuskelin Kyrööläiset viljelijät ajavat km, kun käyvät yhden kerran kaikilla lohkoillaan. Eikä pelloille ole vielä tehty mitään. Karttakuva JAKO-järjestelmästä, maanmittauslaitoksen RIKU-projekti Kannen lause: Maanviljelijä Kauko Korpi, Ylihärmä Heikkola Etu- ja takakannen kuvat Sippolan Kujalankulmalta Lammilan tilalta 1960-luvulta. Kuvaaja maanviljelysinsinööri Lauri Puhakka

3 1. Tiivistelmä 1 Hankkeen tavoitteena oli saada eteläsavolaiset viljelijät tiedostamaan tilusrakenteen vaikutukset kannattavuudelle ja ryhtymään toimiin peltotilusten kehittämiseksi ja yhteistyön lisäämiseksi. Pilottikunniksi valittiin Juva, Joroinen, Rantasalmi, Pieksänmaa ja Kerimäki. Hanke oli jatkoa Pohjois-Savossa v tehdylle työlle, joka jatkuu nyt myös Pohjois- Karjalassa. Tilusrakenteen ja yhteistyön merkityksestä kannattavuudelle tiedotettiin lehdissä, hankkeen verkkosivuilla ja pitämällä kunnissa moniaiheisia opintopäiviä. Laadittiin maatila- ja peltolohkotilastoja, tutkittiin yhdessä peltolohkokarttoja ja käytiin Etelä-Pohjanmaalla tutustumassa erilaisiin peltotilusjärjestelyihin. Hankkeen tärkeimmät tulokset näkyvät viiveellä niin viljelijöiden ja maanomistajien kuin viranomaisten ja sidosryhmätahojenkin asenteissa ja näkökulmissa. Maanomistus on kipupiste. Tilusrakenteen merkitystä kannattavuudelle ei vielä tiedosteta eikä tilusjärjestelyä tunneta. Tukipolitiikka vie suuren osan huomiosta. Etelä-Savossakin on tuhansia kannattamattoman pieniä lohkoja. Ne ovat lisäksi hajallaan, vuokrapellot kannattavuusrajan takana. Kaikista pilottikunnista löytyi peltoalueita, joilla lohkorakennetta voidaan parantaa valtion maanvälitystoiminnan, kuivatus- ja tieverkon uudistamisen ja tilusvaihtojen avulla. Itä-Suomessa voitaisiin myös opetella kytkemään kaavoitus ja luonnon monimuotoisuuden edistäminen sekä väyläjärjestelyt tilusjärjestelytoimintaan luontevaksi osaksi. Täysin tuottamatonta, luontoa kuormittavaa ja liikenneturvallisuutta vaarantavaa, järjetöntä ristikkäin ajamista maatalouskoneilla pitäisi vähentää yhteistyössä viljelijöiden, tielaitoksen, maanmittauslaitoksen, kuntien, TE-keskuksen ja ympäristökeskuksen kanssa. Kaikki mukana olleet katsoivat, että Pohjanmaalla on toimittu järkevästi. Konkreettisena tuloksena saatiin yksi tarveselvityshakemus ja lisää on luvassa. Maanmittaustoimisto ei voi yksin tiluksia järjestellä, tarvitaan laajempi rintama, vahva tahtotila, uusia työkaluja sekä lisää resursseja. Maatalousmaata koskeva vuokralainsäädäntö uudistetaan ja tilusjärjestelyjä jatketaan koko maassa. Hallitusohjelma Peltolohkojen keskikoko on Suomessa noin kaksi hehtaaria ja peltolohkorekisterissä on kpl tätä pienempiä lohkoja. Pylvään koneporukalle tehokas lohkokoko nurmirehun korjuussa alkaa kymmenestä hehtaarista ylöspäin. Kuva Juha Pylväs.

4 Sisällysluettelo 2 1. Tiivistelmä s Hankkeen tulokset s Johtopäätökset ja kehittämisehdotukset s Asennemuokkausta kannattaa jatkaa s Ristikkäin kulkemiseen ei ole varaa s Tarvitaan pilottihanke s Lisää työkaluja ja resursseja s Yhteistyötä yli maakunta- ja virastorajojen s Maapankkitoimintaa koko maahan s Tilusvaihdot ja kaupat samalle viivalle uusjakojen kanssa s Tukipolitiikalla edistämään tilusrakenteen parantamista s Vuokrasopimukset pidemmiksi s Melan kannot tilusjärjestelykaskessa s Perusparannuksiin lisää varoja s Erityisarvot ja luonnonsuojelu s Hankkeen kulku s Hankesuunnitelma ja ohjausryhmä s Tila- ja tilusrakenne Etelä-Savossa s Peltolohkokartat s Tiedottaminen s Opintomatkat Pohjanmaalle s Kuntatilaisuudet s Liitteet s.27

5 2. Hankkeen tulokset 3 Peltolohkokartat ja tilastot kertovat, että Etelä-Savossakin on tuhansia kannattamattoman pieniä lohkoja. Kaikista pilottikunnista löytyi peltoalueita, joilla lohkorakennetta voitaisiin parantaa valtion maanvälitystoiminnan, kuivatus- ja tieverkon uudistamisen ja tilusvaihtojen avulla. Peltoalan (ha) jakautuminen eri lohkokokoluokkiin ha 2-5ha 5ha- Joroinen Juva Kerimäki Mikkeli/Anttola Pieksänmaa Rantasalmi Peltoalan (ha) jakautuminen eri lohkokokoluokkiin, Peltolohkorekisteri 2005 / Jako-järjestelmä. Hankkeen tärkeimmät tulokset näkyvät kuitenkin asenteissa ja pienellä viiveellä. Konkreettisena tuloksena saatiin yksi tarveselvityshakemus ja pari muuta lienee luvassa. Juvan Hiisimäensuolla olisi mahdollisuudet kehittää aluetta asukkaiden, maanomistajien, viljelijöiden ja viranomaisten yhteistyöllä. Peltolohkokartat osoittavat, että Etelä-Savossakin on paljon peltoalueita, joissa tilusrakennetta pystyttäisiin parantamaan, jos kehittyisi laaja tahtotila ja ennakkoluulotonta yhteishenkeä. Peltolohkokartat yllättivät havainnollisuudellaan kaikki karttoja katselleet. Niitä tutkittiin innokkaasti ja ne jätettiin pilottikuntien maaseutuviranomaisille jatkokäyttöön. Pohjanmaan uusjakoalueille tehdyt matkat vakuuttivat mukana olleet. Kukaan ei asettanut kyseenalaiseksi, etteikö Pohjanmaalla olisi toimittu järkevästi. Siirtyykö pohjalainen ajattelutapa ja henki maatalouden ja ympäristön kehittämisessä Itä-Suomeen, nähdään tulevina vuosina. Tilusjärjestelyasiaa saatiin läpi kymmenissä lehtijutuissa ja mm. paikallisradioissa. Osallistuminen hankkeen järjestämiin tilaisuuksiin oli niukkaa, mutta ei kylätalot pullistele Pohjanmaallakaan vielä, vaikka siellä tilaisuuksia on pidetty jo 12 vuotta. Esko Luttinen kertomassa Vieremän tilusjärjestelykuvioista.

6 4 Kerimäen Makkolan kylän yhteistyöiltamat olivat kuitenkin iloinen poikkeus. Paikalla oli liki 50 kuulijaa ja tällä tapahtumalla päästiin kolmen suosituimman tilusjärjestelytilaisuuden joukkoon koko maassa. Yhteisen tekemisen perinne onkin Makkolassa vuosikymmenien pituinen. Tilaisuutta suunniteltiin yhdessä paikallisten maatalousvaikuttajien kanssa, jotka keksivät tilaisuuteen hyviä oheisaiheita. Kerimäeltä voikin vielä tulla tarveselvityshakemus. Hankkeen myötä on Etelä-Savon maanmittaustoimiston henkilökunnan ja erityisesti toimitusinsinöörien tietotaito-osaamista kehitetty yhteisissä palavereissa ja se jatkuu myös Pohjois-Karjalan projektin myötä. Peltotilusjärjestelyjen merkitys ja mahdollisuudet KIVAselvityksissä väylähankkeiden yhteydessä on hallittava ja hanke on osaltaan auttanut uuden asian omaksumista ja soveltamista tulevissa selvityksissä. Hankkeella saatiin eri sidosryhmätahoja kolme kertaa saman pöydän ääreen. Toivottavasti sille saadaan vielä jatkoa. Hankkeen tuloksena on myös pidettävä tätä raporttia, jota jaetaan laajasti. Vastaava hanke Pohjois-Karjalassa on tätä kirjoitettaessa jo hyvässä vauhdissa ja hankkeessa hyödynnetään tehokkaasti Pohjois-Savossa v ja tässä hankkeessa vv saatuja kokemuksia. 3. Johtopäätökset ja kehittämisehdotukset 3.1 Asennemuokkausta kannattaa jatkaa Vuosi on liian lyhyt aika aktivoida viljelijöitä peltotilusjärjestelyihin. Peltoa ei vielä mielletä tuotantovälineeksi vaan se on ennen kaikkea suvun maata. Omista lohkoista pidetään kiinni kannattavuuden kustannuksellakin, koska yhtään esimerkkiä onnistuneesta tilusjärjestelystä ei ole lähimaillakaan näkyvissä. Tiedottamista ja asenteiden muokkausta tilusjärjestelyjen edistämiseksi kannattaisi jatkaa. Pohjanmaalla sitä on tehty jo yli 12 vuotta ja työ jatkuu. Etelä-Pohjanmaalla tuottajajärjestö, TE-keskus, maanmittaustoimisto, ympäristökeskus ja tielaitos ovat samassa rintamassa. Etelä-Savossakaan maanmittaustoimisto ei voi yksin tiluksia järjestellä. Tarvittaisiin laajempi tahtotila. Maanmittauslaitoksen, TE-keskuksen, ympäristökeskuksen ja kuntien viranomaisia sekä tuottajajärjestön edustajia on kokoontunut tämän hankkeen ansiosta yhteisen pöydän ääreen. Etelä-Pohjanmaalla kokoontuu vapaaehtoinen tilusrakenneyhteistyöryhmä säännöllisesti pohtimaan valtion maanvälitystoiminnan ja tilusjärjestelyjen käyttöä maatalouden, luonnonsuojelun, kaavoituksen ja väylähankkeiden yhteydessä. Voisiko tällaista ajatella Itä- Suomessakin?

7 3.2 Ristikkäin kulkemiseen ei ole varaa 5 Kauas on pitkä matka. Kuljettaminen ei halpene eikä tien päällä asumisesta makseta tukia. Itä-Suomessakin pellot ovat hajallaan ja vuokrapellot vielä kauempana kannattavuusrajan takana. Pelkästään Pohjois-Savossa ajetaan n rehukuormaa ja n lietelantakuormaa kesässä. Karttakuva JAKO-järjestelmästä. Kyrööläisten maatilojen liikkeet yli 6 km:n päässä oleville lohkoilleen. RIKU-projekti maanmittauslaitos Miten hajallaan, miten kaukana ja miten paljon ajetaan ristikkäin? Sitä ei tiedetä. Asiaa on tutkittu ns. RIKU projektissa muutamassa kunnassa Etelä-Pohjanmaalla ja tulokset ovat huolestuttavia. Kyrööläiset viljelijät ajavat km teitä pitkin, kun käyvät kerran kaikilla lohkoillaan. Kotieläintuotannossa lohkoilla käydään jopa kahdeksan kertaa hehtaaria kohti vuodessa. Itä-Suomessa etäisyydet ovat todennäköisesti vielä pidemmät. Polttoaine-, kone- ja työvoimakulut jatkavat nousuaan. Tällä tiellä tuskin voidaan pitkään jatkaa. Ristikkäin ajamista kannattaisi Itä-Suomessakin selvittää tielaitoksen, kuntien, maanmittauslaitoksen, TE-keskusten, ympäristökeskusten ja MTK:n yhteisenä hankkeena. 3.3 Tarvitaan pilottihanke Pohjanmaalla tilusjärjestelyt leviävät kuin tartuntataudit kylästä naapurikylään ja siitä seuraavaan. Hyvät tulokset puhuvat puolestaan. Puhe viljelijöille tilusjärjestelyjen eduista on kuin tuuleen puhaltamista, jos ei ole esittää yhtään elävää esimerkkiä. Tarvittaisiin joku pilottihanke, jossa onnistutaan. Juvan Hiisimäensuolla voisi olla mahdollisuudet kehittää peltoaluetta asukkaiden, maanomistajien, viljelijöiden ja viranomaisten yhteistyöllä. Se edellyttää ennakkoluulotonta asennetta kaikilta. Hiisimäensuo on itäsuomalaisittain laaja peltoalue, jossa on paljon tukikelpoisia peruslohkoja, useita omistajia ja vuokraajia. Alueesta osan omistaa kunta ja osalla alueesta

8 6 lienee odotusarvoa taajamatoiminnoille. Vastaavasti osaa alueesta aktiiviviljelijät haluaisivat hyödyntää maataloustuotantoon tulevaisuudessakin. Karttakuva JAKO-järjestelmästä Juvan Hiisimäensuon alueesta. Vain tilusjärjestelyissä maata voidaan siirtää. Esimerkiksi kunnan omistamia alueita voitaisiin siirtää sinne, missä ne tulevaisuudessa palvelisivat taajamatoimintoja ja vastaavasti rauhoittaa muut alueet perusmaataloudelle pysyvästi. Asemakaavalla, uusjaolla ja yhteistyöllä Hiisimäensuosta voisi tehdä malliesimerkin. Alueelle ajetaan monesta suunnasta kaukaa traktoreilla ja työkoneilla. Järjestely voisi laajentua myös Hiisimäensuon ulkopuolelle, mikäli siihen olisi maanjakohistoriallisia edellytyksiä.

9 7 Karttakuva JAKO-järjestelmästä Kerimäen Makkolan kylältä. Myös Kerimäen Makkolan kylällä olisi yhteishengen puolesta myös hyvät mahdollisuudet mallihankkeen rakentamiseen. Rantasalmella tilusjärjestelytarpeet olisivat suurimmat voimakkaan kotieläintalouden johdosta. 3.4 Lisää työkaluja ja resursseja Tilusjärjestelyt laajenevat tarpeisiin nähden liian hitaasti. Peltolohkojen keskikoko on parin hehtaarin tuntumassa, kun se peltotyökoneiden kasvun takia tulisi olla 5 7 ha. Tuhansia maatiloja lopettaa lähivuosina ja lohkojen tulisi siirtyä jatkaville tiloille rationaalisen harkinnan perusteella. Maanmittauslaitoksen selvitysten mukaan vähintään ha peltoa pitäisi lähitulevaisuudessa tavalla tai toisella järjestellä.

10 8 Säädöksiä, säännöksiä ja menettelytapoja on parannettava, uusia keinoja luotava ja rahoitusta lisättävä, jos tilusjärjestelyurakasta halutaan selviytyä kunnialla ja turvata n. 2 miljoonan peltohehtaarin säilyminen Suomessa rationaalisessa, kannattavassa tuottokunnossa. 3.5 Yhteistyötä yli maakunta- ja virastorajojen Maanmittauslaitoksella on kiinteistöosaamisen ja kiinteistötietojärjestelmän hallinnan kautta parhaat mahdollisuudet tilusjärjestelyjen vetämiseen, mutta kannattaako jokaisessa maanmittaustoimistossa opetella erikseen niitä tekemään. Voisivatko tilusjärjestelyammattilaiset liikkua maakunta- ja jopa virastorajojen yli? Alpo Puroaho selostamassa Kauhavan Ontonnevan eli Atlantin tilusjärjestelyn kiemuroita. Kuva: Lauri Ylilammi.

11 9 Peltojen perusparannussuunnitelmat, lisä- ja vaihtomaiden hankinta, peltojen arviointi, hyötyjen määrittäminen ja tukioikeuksien hallinta viljelijöiden sekä maanomistajien ristikkäisten vaatimusten keskellä on niin vaikeaa ja laaja-alaista osaamista edellyttävää, että osaamista ehkä kannattaisi keskittää. Myös osaamispohjaa kannattaisi laajentaa. Pelkästään perusparannuksien ja tukioikeuksien muutosten hallintaan tarvittaisiin omat asiantuntijat. Lisää maa- ja vesirakennuksen taitajia tarvitaan maanmittaustoimistoihin niillä alueilla, missä pellot on tarkoitus pelastaa tuottavaan viljelyyn. Edessä oleva urakka on melkein yhtä laaja kuin sotien jälkeinen asutustoiminta. Ehkä pitäisi perustaa jopa erillisiä tilusjärjestelypiirejä niille seuduille, joilla pellot halutaan pelastaa tuleville sukupolville viljelykäyttöön. 3.6 Maapankkitoimintaa koko maahan Peltotilusjärjestelyt käynnistyvät nyt myös Itä-Suomessa Vieremän uusjakohankkeen myötä. Valtion maapankkitoiminta ja maankäyttöhankkeet kulkevat käsi kädessä, jos halutaan hyviä tuloksia. Lisä- ja vaihtomaiden käyttö on edellytys sille, että järjestely voi onnistua. Järjestelyvaraa ns. jakojäännöstä ei synny ilman lisämaita. Pienenkin lisätukialan saaminen taas on viljelijälle hyvä houkutin lähteä järjestelyyn mukaan. Usein maanomistaja lämpenee peltojensa myynnille sillä ehdolla, että saa tilalle metsämaata. Muutamat kunnat Itä-Suomessa ovat jo ilmoittaneet halukkuutensa myydä metsiään vaihtomaiksi, jos tilusjärjestelyjä käynnistyy. Vieremä, Murtokorpi, Kuva: Esko Luttinen.

12 10 Kuvan alue kuivatettiin maataloutta varten 1940-luvulla ja pakkolunastettiin moottorien alle 1990-luvulla. Aariakaan vaihtomaata ei tarjottu. Väylä- ja luonnonsuojeluhankkeet pirstovat tilusrakennetta. Maantielain mukaan kaikissa tiehankkeissa tulee edistää kiinteistöjen tarkoituksenmukaista käyttöä ja vähentää tilusten pirstoutumista. Sama periaate tulee uuteen ratalakiinkin. Luonnonsuojelulaista vastaavat pykälät puuttuvat. Sinnekin ne kuuluisivat ja kunnollisia vaihtomaita tarvittaisiin. Vastik la ja tilusjärjestelyillä säästetään paljon euroja, koska eritasoristeykset ja kiertotiet maksavat maltaita. Pohjanmaan savikkolakeuksilla yksi pääradan alitus puimurin mitoituksella maksaa n. 1,7 milj. euroa. Pirkanmaalla ns. MOTTI-hankkeessa yhdellä 13 hehtaarin maakaupalla jäi tarpeettomaksi n euron silta. Kauppakirjojen teko on kansantaloudellisesti edullisempaa kuin betonin valu ja sepelin murskaaminen kiertoteille. TE-keskusten sodista asti jatkunut maanjärjestelytoiminta ajettiin 90-luvulla alas. Ainoastaan Etelä-Pohjanmaalla se on jatkunut ja hyvin tuloksin. Useissa TE-keskuksissa valtion maanvälitystoimintaan ei enää löydy ammattitaitoista henkilöresurssia. Saksassa kaikissa maankäyttöhankkeissa ensisijainen periaate on vastikemaiden käyttäminen ja vain äärimmäisessä tilanteessa pakkolunastus eli päinvastoin kuin Suomessa on tähän saakka toimittu. Saksassa on valtakunnallinen maapankkijärjestelmä, joka perustettiin v Toiminta on ammattitaitoista ja nauttii maanomistajien luottamusta. Asiaa on tarkemmin selvittänyt Tuomo Heinonen väitöskirjassaan. Voisiko maanjärjestelytoiminnan organisoida Suomessakin Saksan malliin? Seinäjoen maaseutuvirasto johtaisi ja maapankkiammattilaiset liikkuisivat yli maakuntarajojen ja hankkisivat alueita peltotilusjärjestelyihin sekä myös luonnonsuojelu-, maantie- ja ratahankkeita varten? 3.7 Tilusvaihdot ja kaupat samalle viivalle uusjakojen kanssa Suomessa on satoja peltoalueita, joille laaja tilusjärjestely ei tule koskaan ulottumaan. Uusjakojuna ei kerkiä joka asemalle. Tasapuolisuuden vuoksi myös pienet tilusvaihdot ja vaihtokaupat ja muut lohkorakennetta parantavat järjestelyt pitäisi saada samalle viivalle laajojen tilusjärjestelyjen kanssa.

13 Pienilläkin peltotilusjärjestelyillä tulisi olla oikeus luovutusvoitto- ja varainsiirtoverovapauteen, valtion lisämaanhankintaan, peltojen perusparannuksiin ja järjestelyn edellyttämää suunnittelutyötä tulisi voida tukea maanmittauslaitoksen tarveselvitysvaroista. 11 Rajalinjaa Murtokorven niityllä. Kuva: Esko Luttinen. Maanomistajien ja viljelijöiden tulisi saada avustusta teihin, siltoihin ja putkituksiin. Myös tukioikeuksien siirtojen osalta vaihtokaupat ja tilusvaihdot pitäisi saada samaan etuoikeusasemaan kuin uusjaossa vaihtuvat lohkot. Varainsiirtoverolakia ja tuloverolakia tulisi muuttaa niin, että kaikki tilusrakennetta parantavat vaihtokaupat välirahoineen olisivat verovapaita. Nykyisin saa vain varainsiirtoverovapauden TE-keskuksen tai metsäkeskuksen todistuksella, mutta verottaja rokottaa luovutusvoittoverolla eli vaihtokauppoja ei kannata tehdä. Myös rajanaapuriostajan varainsiirtoverovapaus tulisi toteuttaa kaikkia maankäyttömuotoja ja maanomistajia koskevana. Sehän on yksinkertaisin keino lohkokoon kasvattamisessa, kun rajanaapuri ostaa lisämaata. Kansantaloudellisesti olisi edullista, että yrittäjän maatilan tilusrakennetta tarkasteltaisiin edellytyksenä investointien rahoittamisessa, salaojituksen ja peruskuivatuksen tuki myönnettäisiin jatkossa vain yhteishankkeille ja tuen myöntämisen edellytyksenä tulisi aina olla lohkokoon kasvu. Tukea tulisi voida käyttää samalla myös tieverkon järkeistämiseen, koska kuivatus- ja tieverkko liittyvät kiinteästi toisiinsa ja niitä on järkevää kehittää yhdessä. 3.8 Tukipolitiikalla edistämään tilusrakenteen parantamista Voitaisiinko maaseudun kehittämisrahoista maksaa määräaikaista tukea vaihtuville lohkoille? Maiden vaihdot ovat arka paikka, koska oma pelto on parempaa kuin toisen, paitsi jos sen saa ostaa omaksi. Voitaisiinko maaseudun kehittämisrahoista maksaa määräaikaista tukea vaihtuville lohkoille? Se pienentäisi vaihtoihin liittyvää henkistä tuskaa ja helpottaisi arviointia sekä vähentäisi tilikorvauksia. Etenkin luomutuotannossa oleville pelloille lisätuki

14 12 olisi tarpeen, koska luomutuki katkeaa ilman viljelijän syytä kolmeksi vuodeksi tilusvaihdon seurauksena. Kaikki tukioikeudet pitäisi olla vapaasti siirrettävissä, mikäli lohkorakenteen parantaminen sitä edellyttää. Sama etu tulisi olla uusjaoissa, vapaaehtoisissa tilusvaihdoissa, vapaaehtoisissa vaihtokaupoissa ja myös vuokrasuhteiden muutoksissa. 3.9 Vuokrasopimukset pidemmiksi Suomi on noussut lyhyessä ajassa Euroopan kärkimaiden joukkoon vuokrapeltojen suhteellisessa osuudessa. Niiden osuus on jo yli kolmannes ja paikka paikoin jopa puolet. Vuokrapeltojen määrä kasvaa edelleen eikä suomalainen maatalous enää pärjää pelkillä omistuspelloilla. Maanvuokralaki ei salli Suomessa yli 10 vuoden vuokrasopimuksia viljellystä maasta. Pykälä on jäänne ns. torpparivapautuksesta liki 100 vuoden takaa. Niinpä vuokrasopimusten keskipituus onkin meillä vain 6 vuotta. Se tarkoittaa, että isolla osalla vuokrapeltoalasta sopimuksen pituus on vain muutama vuosi. Lyhyet vuokrahintojen kilpailuttamiseen perustuvat vuokrasopimukset eivät edistä kannattavaa maataloutta eikä myöskään tilusrakenteen parantamista. Vuokrapellot, joissa on lyhyt vuokraaika, aiheuttavat erityisiä hankaluuksia tilusjärjestelyissä. Omistajien ja vuokraajien edut saattavat mennä pahastikin ristiin ja halu osallistua tilusjärjestelyn kustannuksiin on tilanpidosta luopuneella maanomistajalla monesti matala. Kuolinpesät ovat varsinainen ongelmavyyhti, koska niillä on harvoin selkeää mielipidettä mistään asiasta. Tulisiko maanvuokralakia ja tukiehtoja muuttaa, jotta päästäisiin terveimpiin vuokramarkkinoihin? Ainakin vuokrasopimukset tulisi säätää julkisiksi kiinteistöomistuksen tapaan. Se olisi viljelijöiden etu. Nykyisin mm. väylähankkeissa selvitetään liito-oravat, muinaismuistomerkit ja yksityiset hautapaikatkin, mutta vuokramiehiä ei tarvitse eikä voidakaan selvittää, koska sopimukset voivat olla vain pöytälaatikoissa tai peräti suullisia Melan kannot tilusjärjestelykaskessa Useissa tilusjärjestelyissä Melan ns. sitoumuspellot ovat tuottaneet suuria ongelmia. Melassa ei ilmeisesti ymmärretä, mikä on tilusjärjestelyn tarkoitus. Siellä tulkitaan tilusten vaihtaminen sitoumuspellosta luopumiseksi, vaikka sijaan tulee saman verran peltoa toisesta, tilusrakenteen kannalta järkevämmästä paikasta.

15 13 Melan kannot tulisi raivata pois tilusjärjestelykaskesta. Eläkelaitoksen yksi tehtävä on edistää maatilojen rakennekehitystä. Kyse on tahdosta ymmärtää asian oikea laita. Tilusjärjestelyssä mukana oleva viljelijä ei luovu pelloistaan, vaan niiden sijaintia, lohkojen kokoa ja muotoa parannetaan viljelyyn paremmin sopivaksi. Mela on eduskunnan alainen laitos. Eduskunnasta on useita valiokuntia käynyt tutustumassa Pohjanmaan uusjakoihin ja edustajat ovat jo v lausuneet, että tilusjärjestelyjä pitää edistää ja levittää niitä koko maahan. Eduskunnan pitää säätää tarvittaessa uusia pykäliä, mikäli tilanne ei korjaudu Melan omilla säädöksillä tai uusilla tulkinnoilla Perusparannuksiin lisää varoja Tuotantorakennuksien rakentamiseen myönnettiin v avustusta 95 milj. euroa ja korkotukea 38 milj. Salaojitusta tuetaan vuosittain 6 miljoonalla ja uusjakoja vain 3 miljoonalla. Perusparannukset tilusjärjestelyjen yhteydessä on kansantaloudellisesti erinomainen ratkaisu. Niihin käytettäviä varoja ei tulisi missään nimessä supistaa. Investointi maahan on pitkävaikutteinen ja perusparannukset ovat myös viljelijöille tärkein houkutin lähteä tilusjärjestelyyn mukaan. Uusjakojen yhteydessä toteutettavat perusparannushankkeet ovat keskimäärin n. 30 % edullisempia kuin yhden tilan hankkeet. Kone kaivamassa ojaa Maliskylän uusjaossa. Kuva Heikki Uusitalo. Niin sanottujen vanhojen uusjakojen yhteydessä viljelijöille maksettiin valtion varoista lähes 100 prosenttisesti kaikki kulut. Tästä edusta ovat hyötyneet tuhannet viljelijät Pohjanmaalla, Etelä-, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla. Jos tilusjärjestelyiden yhteydessä tehtäviin perusparannuksiin ei osoiteta riittävästi varoja, on se epäoikeudenmukaista itäsuomalaisia viljelijöitä ja maanomistajia kohtaan ja tyrehdyttää hiljalleen orastavan kiinnostuksen peltotilusten kehittämiseen.

16 14 Valtion budjetissa olevat 3-4 miljoonan euron vuosittaiset uusjakovarat eivät riitä tulevaan uusjakokysyntään. Kannattaisi selvittää, voitaisiinko perusparannukset rahoittaa EU:n maaseutuohjelmasta kuten Euroopassa tehdään ja maanmittauskulut eli kiinteistönmuodostustoimenpiteet budjettivaroista Erityisarvot ja luonnonsuojelu Itä-Suomessa on paljon rantapeltoja, joiden maanomistajat olettavat rantatonttiarvoja omille maataloustuotannossa oleville pelloilleen. Sama koskee kylätaajamien läheisyydessä olevia peltoja, jos seudulla on omakotitonttikysyntää. Osattaisiinko kaavoitus, viljely, asutus ja luonnonsuojelu yhdistää peltotilusjärjestelyihin myös Itä- Suomessa? Todelliset ja oletetut erityisarvot pelloilla vaikeuttavat maataloustilusjärjestelyjä. Ne kannattaisi jättää kokonaan järjestelyn ulkopuolelle, mutta tuhansien järvien Itä-Suomessa tämä ei ole mahdollista. Ainoa toimiva keino olisi kytkeä kaavoitus eurooppalaiseen tapaan maanjärjestelyyn mukaan. Kaavasuunnittelun ja vastikemaiden avulla loma- ja asuntorakennuspaikat voitaisiin sijoittaa niille kohdin, mihin ne parhaiten sopisivat ja rauhoittaa parhaat pellot maataloustuotantoon. Luonnonsuojelun huomioon ottavia pakottavia säännöksiä on sijoitettu mm. maankäyttö- ja rakennuslakiin, maantielakiin, vesilakiin, metsälakiin, kaivoslakiin ja yksityistielakiin. Tilusjärjestelyjä vedetään kiinteistönmuodostamislain nojalla, josta ne vielä puuttuvat. Luonnon- ja ympäristönsuojelua edistetään maatalouden tukipolitiikalla, mm. erityisympäristötukisopimuksilla. Ympäristötuen ns. täydentävien ehtojen takia mm. maisemasaarekkeiden poistaminen pelloilta on luvanvaraista tai raivaamisesta pitää tehdä ainakin ilmoitus maataloussihteerille. Luonnonsuojelu herättää myös vastustusta elinkeinonharjoittajien puolella, ymmärrettävistä syistä. Tilusjärjestely olisi kuitenkin erinomainen tilaisuus edistää luonnonsuojelua järkevällä tavalla, koska siinä maata voidaan siirtää. Jos saadaan hankittua riittävästi vastike- ja vaihtomaata, viljelijöilläkään ei ole mitään syytä vastustaa luonnonsuojeluhankkeita uusjakojen yhteydessä. Tarvittaisiin sitä maapankkia ja myös ekopankkia. Luonnonsuojelusta poikkeaminen muun maankäytön hyväksi vaatii tohtori Leila Suvantolan mielestä Suomessa nykyistä selkeämpiä pelisääntöjä. Luonnolle aiheutetut haitat tulisi korvata jossain toisessa kohteessa vastaavilla luonnonarvoilla. Kysymys on kompensaatioeli korvausperiaatteesta, jota noudatetaan luonnonsuojelussa mm. Saksassa, USA:ssa ja Australiassa.

17 15 Luonnonarvojen korvaamisen periaate soveltuisi erinomaisesti maataloustuotannossa olevien peltojen tilusjärjestelyihin: tähän kohtaan muokataan tuottavaan viljelyyn sopivia lohkoja ja tuonne perustetaan ekoalueita. Jos jokaisen peruslohkon keskellä tai vinossa reunassa pitää säilyttää vatukot ja muut luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät saarekkeet, ei lohkoja saada muokattua nykykoneille kannattaviksi. Tuottavan maatalouden voinee siinä tapauksessa unohtaa Itä- Suomessa?

18 4. Hankkeen kulku Hankesuunnitelma ja ohjausryhmä Hanke oli jatkoa vuonna 2005 Pohjois-Savossa toteutetulle vastaavalle hankkeelle. Hankkeen tavoitteena oli saada eteläsavolaisetkin viljelijät tiedostamaan heikon tilusrakenteen vaikutukset maatalouden kannattavuudelle ja ryhtymään toimiin peltotilusten kehittämiseksi sekä korostaa yhteistyön tärkeyttä tilojen kannattavuuden kulmakivenä. Resurssi- ja aikapulan takia vaikuttamisen painopiste kohdistettiin Juvalle, Joroisiin, Rantasalmelle, Pieksänmaalle ja Kerimäelle. Näissä kunnissa arveltiin olevan suurin tarve peltotilusjärjestelyille. Euroopassa ja nyt myös Pohjanmaalla tilusjärjestelyt ovat eri viranomaisten ja sidosryhmätahojen yhteistyötä. Siksi tämän hankkeen ohjausryhmään kutsuttiin eri tahoja laajasti mukaan. Ohjausryhmä kokoontui kolme kertaa Juvalla hankkeen aikana seuraavassa kokoonpanossa: MTK - Etelä-Savo / Vesa Kallio Pro Agria - Etelä-Savo/ Hannu Hämäläinen (Heikki Pahkasalo) Juvan kunta / Joroisten kunta / Kerimäen kunta / Rantasalmen kunta / Etelä-Savon TE-keskus/ Etelä-Savon TE-keskus/ Sirpa Leväinen (Antti Kinnunen) Eero Immonen Merja Immonen Harri Tillman Pentti Kämäräinen Ilpo Lehtinen (Outi Kaihola) Etelä-Savon ympäristökeskus / Teemu Tuovinen Pohjois-Karjalan maanmittaustoimisto / Tapio Tiensuu Etelä-Savon maanmittaustoimisto / Juha Tuominen Etelä-Savon maanmittaustoimisto / Lauri Ylilammi Etelä-Savon maanmittaustoimisto / Niilo Puhakka, hankevetäjä, sihteeri Ohjausryhmän kokouksissa kävivät luennoimassa maanviljelijät Jukka Kukkola Nivalasta, Alpo Puroaho Kauhavalta ja Esko Luttinen Vieremältä, järjestöagrologi Jouni Ingalsuo MTK/ Keskipohjanmaasta Kokkolasta ja maanmittausinsinööri Pekka Törmi Oulusta. Kokouksissa vallitsi avoin, innokas ja myönteinen henki. Kokouspöytäkirjat ovat Etelä- Savon maanmittaustoimistossa ja ne toimitetaan myös TE-keskukseen. 4.2 Tila- ja tilusrakenne Etelä-Savossa MMM:n tietopalvelukeskuksesta TIKE:stä tilattiin vuoden 2005 peltolohkorekisteriaineisto seuraavista kunnista: Juva, Joroinen, Kerimäki, Mikkeli/Anttola, Pieksänmaa ja Rantasalmi. Aineisto ladattiin maanmittauslaitoksen tietojärjestelmään ja kiinteistörakenteen analysointi sovelluksen avulla selvitettiin maatilojen tila- ja tilusrakennetta edellä mainituissa kunnissa.

19 Tiloja (kpl) 6000 Peltoala (ha) 4000 Vuokrapeltoala (ha) Joroinen Juva Kerimäki Mikkeli/Anttola Pieksänmaa Rantasalmi Maatilojen lukumäärä ja peltoala, Peltolohkorekisteri 2005 / Jako-järjestelmä. Eniten peltoa on Juvalla ja hopeasijalla on Mikkeli/Anttola. Jos tarkastellaan lohkorakennetta, ykkössijan ottaakin Joroinen ja Mikkeli/Anttola jää häntäpäähän ,5 2 1,5 1 0,5 0 Lohkojen lkm V-lohkojen lkm Keskikoko (ha) V-lohkojen keskik. (ha) Joroinen Juva Kerimäki Mikkeli/Anttola Pieksänmaa Rantasalmi Lohkojen lukumäärä ja keskikoko, Peltolohkorekisteri 2005 / Jako-järjestelmä. Vuokrapeltojen osuus Etelä-Savossa vastaa suunnilleen koko maan tilannetta eli niiden osuus vaihtelee prosenttiin, paikka paikoin jopa 50 prosenttiin. Ilman vuokrapeltoja Etelä-Savon maatalous ei pärjää.

20 18 Maatilojen lukumäärät eri kokoluokissa (ha) peltojen omistuksen ja vuokrauksen perusteella Joroinen Juva Kerimäki Mikkeli/Anttola Pieksänmaa Rantasalmi Maatilojen lukumäärät eri kokoluokissa (ha) peltojen omistuksen ja vuokrauksen perusteella, Peltolohkorekisteri 2005 / Jako-järjestelmä. Peltolohkojen keskikoko vaihteli 2,53 hehtaarista (Joroinen) 1,56 hehtaariin (Mikkeli). Vuokralohkojen koko oli suunnilleen samaa tasoa. Peltoala jakautui eri lohkokokoluokkiin seuraavasti: Peltoalan (ha) jakautuminen eri lohkokokoluokkiin ha 2-5ha 5ha- Joroinen Juva Kerimäki Mikkeli/Anttola Pieksänmaa Rantasalmi Peltoalan (ha) jakautuminen eri lohkokokoluokkiin, Peltolohkorekisteri 2005 / Jakojärjestelmä. Kaikki laaditut tilastot on luettavissa hankkeen verkkosivuilla osoitteessa

21 4.3 Peltolohkokartat 19 Peltolohkokartat tulostettiin Juvalta, Pieksänmaalta, Joroisista, Kerimäeltä ja Rantasalmelta. Ne tulostettiin pääasiassa mittakaavassa 1: ja mielenkiintoisimmilta alueilta mittakaavassa 1:5000. Karttoja esiteltiin kuntatilaisuuksissa ja ne yllättivät havainnollisuudellaan kaikki karttoja katselleet. Kartat jätettiin maaseutusihteereille jatkokäyttöön. 4.4 Tiedottaminen Lehdet Pääsy tilusjärjestelyteemalla läpi tiedotusvälineissä oli kohtalaisen vaikeaa. Osa lehdistä on johdonmukaisesti kieltäytynyt julkaisemasta mitään hankkeisiin liittyvää. Laajemman julkisuuden saamiseksi olisi tarvittu henkilökohtaisia suhteita toimittajiin. Niitä ei ollut.

Tilusrakenteesta kustannustehokkuutta esiselvitys Pohjois-Savo

Tilusrakenteesta kustannustehokkuutta esiselvitys Pohjois-Savo Tilusrakenteesta kustannustehokkuutta esiselvitys Pohjois-Savo Hankeraportti JOHTOPÄÄTÖKSET JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET Sisällysluettelo 1. Hankkeen kuvaus 2. Maatilatalouden rakenneinvestointi 3. Tilusjärjestelyprosessia

Lisätiedot

Tilusjärjestelyistä Pohjois- Karjalan maanmittaustoimisto Mika Summala

Tilusjärjestelyistä Pohjois- Karjalan maanmittaustoimisto Mika Summala Tilusjärjestelyistä 22.11.2011 Pohjois- Karjalan maanmittaustoimisto Mika Summala Esityksen sisältö Lähtökohta tilusjärjestelyille Tilusjärjestelyistä Suomessa Toiminnan laajentuminen Itä- ja Keski-Suomeen

Lisätiedot

Maaseudun rahoitustilastot 2015

Maaseudun rahoitustilastot 2015 Maaseudun rahoitustilastot 2015 Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjanmaan maakunta Pohjanmaalla tehtiin maan eniten investointitukipäätöksiä Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen

Lisätiedot

Maa-20.3371 Kiinteistösuunnittelu. 14.10.2015 TkT Juhana Hiironen

Maa-20.3371 Kiinteistösuunnittelu. 14.10.2015 TkT Juhana Hiironen Maa-20.3371 Kiinteistösuunnittelu TkT Juhana Hiironen Oppimistavoitteet Luennon jälkeen opiskelija.. -..osaa selittää, mitä tilusrakenne tarkoittaa. -..osaa selittää, mihin tekijöihin tilusrakenteen hyvyyden

Lisätiedot

Metsätilat tuottokuntoon. Visa Korhonen Pohjois-Pohjanmaan maanmittaustoimisto

Metsätilat tuottokuntoon. Visa Korhonen Pohjois-Pohjanmaan maanmittaustoimisto Metsätilusjärjestelyt Metsätilat tuottokuntoon Oulainen 22.2.2011 2 2011 Visa Korhonen Pohjois-Pohjanmaan maanmittaustoimisto 1 Metsäpalstojen käytettävyys metsätalouteen hyvä kohtalainen heikko 2 Tilusjärjestelyprosessikaavio

Lisätiedot

Haapajärvi - Autioranta Toimenpide - ehdotus 11.2.2016

Haapajärvi - Autioranta Toimenpide - ehdotus 11.2.2016 Haapajärvi - Autioranta Toimenpide - ehdotus 11.2.2016 2 (12) SISÄLTÖ Tiivistelmä... 3 2 Kohdealueen yleiskuvaus... 4 3 Tilusjärjestelyn lähtökohdat ja tavoitteet... 6 4 Tilusjärjestelyn tiedotus- ja tarveselvitysvaihe...

Lisätiedot

Tilusjärjestelyt. Mikä on tilusjärjestelyjen tulevaisuus? Maa Kiinteistösuunnittelu

Tilusjärjestelyt. Mikä on tilusjärjestelyjen tulevaisuus? Maa Kiinteistösuunnittelu Tilusjärjestelyt Mikä on tilusjärjestelyjen tulevaisuus? Maa-20.3371 Kiinteistösuunnittelu 21.10.2015 Pelto- ja metsätilusjärjestelyjen lukumäärä 2015 Toteutuksessa olevat hankkeet 56 700 ha 39 kpl ->

Lisätiedot

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus -PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus Sisältö 1. HANKKEEN YHTEYSTIEDOT...3 2. HALLINNOIJA, TOTEUTUSORGANISAATIO JA RAHOITTAJAT...3 3. HANKKEEN AIKATAULU...5 4. TAUSTA JA KEHITTÄMISTARPEEN

Lisätiedot

PELLON VUOKRASOPIMUS Vuokranantaja Vuokralainen Raision kaupunki y 0204428-5 PL 100 21201 Raisio Tilatunnus 680 036 583 xxx Vuokrauksen kohde Kylä Tila RN.o pinta-ala xxx xxx xxx xxx Vuokra-alueen ja mahdollisten

Lisätiedot

Tekemällä oppii: Case: KIINTEISTÖSUUNNITTELUN KURSSIN HARJOITUSTYÖ

Tekemällä oppii: Case: KIINTEISTÖSUUNNITTELUN KURSSIN HARJOITUSTYÖ 15.9.2011 Arvo Vitikainen 2011 Tekemällä oppii: Case: KIINTEISTÖSUUNNITTELUN KURSSIN HARJOITUSTYÖ Esityksen sisältö: Lähtökohdat Uudistetun harjoitustyön sisältö Tulokset ONGELMA JOHON HAETAAN RATKAISUA:

Lisätiedot

Tilusjärjestelyn tarveselvityksen loppuraportti Kunta: Maaninka Kylä/alue: Pieni Maaninkajärvi

Tilusjärjestelyn tarveselvityksen loppuraportti Kunta: Maaninka Kylä/alue: Pieni Maaninkajärvi Tilusjärjestelyn tarveselvityksen loppuraportti Kunta: Maaninka Kylä/alue: Pieni Maaninkajärvi 5.11.2014 MAANMITTAUSLAITOS SISÄLTÖ Tiivistelmä... 3 1 Tarveselvityksen eteneminen... 4 2 Kohdealueen yleiskuvaus...

Lisätiedot

Tilusjärjestelyt. Salaojituksen neuvottelupäivät. Jyväskylä. Johtaja Timo Potka

Tilusjärjestelyt. Salaojituksen neuvottelupäivät. Jyväskylä. Johtaja Timo Potka Tilusjärjestelyt Salaojituksen neuvottelupäivät Jyväskylä Johtaja Timo Potka 10.2.2015 Tilusjärjestelyjen lukumäärä 2015 Tarveselvitykset (selvitys kannattavuudesta ja kannatuksesta) 65 000 ha 42 kpl Tuotanto

Lisätiedot

Oulu Mikko Honkanen / Toimiva metsä

Oulu Mikko Honkanen / Toimiva metsä Toimiva metsä hanke Yhteismetsä hankkeet Oulu 20.10.2011 1 Toimiva metsä Metsätilojen tilusjärjestely- ja yhteismetsähanke Hankkeen rahoitus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 kautta

Lisätiedot

Tilusjärjestelyn toteuttamiskelpoisuusselvitys Kunta: Reisjärvi Kylä: Kangaskylä ja Reisjärvi

Tilusjärjestelyn toteuttamiskelpoisuusselvitys Kunta: Reisjärvi Kylä: Kangaskylä ja Reisjärvi Tilusjärjestelyn toteuttamiskelpoisuusselvitys Kunta: Reisjärvi Kylä: Kangaskylä ja Reisjärvi Pohjois-Pohjanmaan maanmittaustoimisto Ylivieskan toimipiste 1. Tiivistelmä... 3 2. Kohdealueen yleiskuvaus...

Lisätiedot

Corine2006-maankäyttöluokituksen mukaiset osuudet maakunnittain

Corine2006-maankäyttöluokituksen mukaiset osuudet maakunnittain Kohdentamiskeskustelun taustaksi JK Suomi on monessa mielessä hyvin heterogeeninen maa. Siksi yleiset, koko maata koskevat tilastot eivät kerro koko kuvaa Suomen tilanteesta. Verrattaessa Suomen maataloutta

Lisätiedot

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016 Kuolinpesä metsän omistajana Projektineuvoja Jorma Kyllönen Tietoinen metsänomistus -hanke 2 Kuolinpesä Puhekielessä perikunta Itsenäinen verotusobjekti,

Lisätiedot

MAANVUOKRASOPIMUS. Versio 2016/1. Me allekirjoittaneet olemme tänään tehneet seuraavan maanvuokrasopimuksen VUOKRANANTAJA. Tilatunnus/y-tunnus.

MAANVUOKRASOPIMUS. Versio 2016/1. Me allekirjoittaneet olemme tänään tehneet seuraavan maanvuokrasopimuksen VUOKRANANTAJA. Tilatunnus/y-tunnus. MAANVUOKRASOPIMUS Me allekirjoittaneet olemme tänään tehneet seuraavan maanvuokrasopimuksen VUOKRANANTAJA Tilatunnus/y-tunnus Osoite VUOKRALAINEN Tilatunnus/y-tunnus Osoite VUOKRAUKSEN KOHDE kunnan/kaupungin

Lisätiedot

Katsaus kesäkuu-syyskuun 2009 infotilaisuuksiin/ M.Satomaa

Katsaus kesäkuu-syyskuun 2009 infotilaisuuksiin/ M.Satomaa Katsaus kesäkuu-syyskuun 2009 infotilaisuuksiin/ M.Satomaa YmpäristöAgro hanke tiedottaa maatalouden ympäristöasioista, eläinten hyvinvoinnista ja niihin liittyvistä tukimahdollisuuksista Pohjois- Pohjanmaan

Lisätiedot

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. 1 LUONNOS Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pakkohuutokaupalla myytävien kiinteistöjen lunastamisesta valtiolle annetun lain kumoamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa.

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa. TOIMINTAKERTOMUS 2015 YLEISTÄ Metsäkansan kyläyhdistyksen toiminta vuonna 2015 oli aktiivista. Vuotta värittivät erityisesti hyvin onnistuneet tapahtumat ja kyläyhdistyksen saama positiivinen huomio. Yhdistys

Lisätiedot

Ympäristötuki ja LFA

Ympäristötuki ja LFA Ympäristötuki ja LFA Luonnonhaittakorvaus (LFA) ja LFA-lisäosa Tukiehdot ennallaan: Vuonna 2008 sitoumuksen antaneet voivat antaa uuden 5- vuotisen luonnonhaittakorvaus sitoumuksen v. 2013 Samalla voidaan

Lisätiedot

PIENTAREET, SUOJAKAISTAT JA SUOJAVYÖHYKKEET

PIENTAREET, SUOJAKAISTAT JA SUOJAVYÖHYKKEET PIENTAREET, SUOJAKAISTAT JA SUOJAVYÖHYKKEET Piennar valtaoja, vesistö Täydentävät ehdot Täydentävät ehdot/viljelytapa ja ympäristöehdot: Vesistöjen ja valtaojien varsilla oleville peltolohkoille on jätettävä

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso 1 Tilanne 31.12.2011 kpl ha / ey Maksetut sopimukset, luonnonmukainen tuotanto 401 15635,47 2 673 929 perinnebiotooppien hoito 128 775,03 320 643 alkuperäisrotujen

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA

LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS HUHTALANTIE VÄLI KOULUKATU-TILHENTIE OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 5.10.2015 5.10.2015 Lapuan kaupunki Maankäyttö-

Lisätiedot

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelun täydennysohjelma SSTO alun perin Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

Peltojen sijainti ja lohkokoot Vaikutukset maatalouteen ja ympäristöön alueella

Peltojen sijainti ja lohkokoot Vaikutukset maatalouteen ja ympäristöön alueella YmpäristöAgro II Peltojen sijainti ja lohkokoot Vaikutukset maatalouteen ja ympäristöön alueella Mikko Marjomaa 13.1.2014 Kuva: Antero Aaltonen Kuusamo YmpäristöAgro II hankkeessa yhtenä osaalueena Maatalousmaankäytön

Lisätiedot

Talent Partners Group / Forma & Furniture lukijatutkimus 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007

Talent Partners Group / Forma & Furniture lukijatutkimus 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007 Lukijoiden ammattiryhmät Ammati Otos (kpl) %-koko otannasta Vähittäiskauppias 141 kpl. 70,5 % Sisäänostaja 7 kpl. 3,4 % Sisustussuunnittelija 11 kpl. 5,7 % Muu 41 kpl. 20,5 % Yhteensä

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme

Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme TOIMIALUEENA Asikkalan, Hartolan, Heinolan, Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän, Lahden, Nastolan, Padasjoen ja Sysmän kunnat

Lisätiedot

Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille?

Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille? Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille? MTK Pohjois-Karjala Kansanedustajatapaaminen Kitee Maatalouden hintakehitys vuosina 2000 2011 => viljelijöiden ostovoima heikkenee Lähde:

Lisätiedot

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä 7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä montako tietokirjaa pitää myydä, että olisit suomessa bestseller? Bestseller-listalle Suomessa tietokirjalla on päässyt vuonna 2014 jos on myynyt yli 13500 kappaletta tai

Lisätiedot

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Rauno Kuha Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Taustaa Maaseudun ja maatalouden toimintaympäristö on muuttumassa nopeasti. Maapallon kasvava

Lisätiedot

VARAINHOITOASETUKSEN 179 ARTIKLAN 3 KOHDAN MUKAISESTI LAADITTU LAUSUNTO (KIINTEISTÖPOLITIIKKA)

VARAINHOITOASETUKSEN 179 ARTIKLAN 3 KOHDAN MUKAISESTI LAADITTU LAUSUNTO (KIINTEISTÖPOLITIIKKA) EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Budjettivaliokunta 14.12.2011 VARAINHOITOASETUKSEN 179 ARTIKLAN 3 KOHDAN MUKAISESTI LAADITTU LAUSUNTO (KIINTEISTÖPOLITIIKKA) Brysselissä sijaitsevaa MONTOYER 70 -rakennusta

Lisätiedot

Historiallinen päivä Käräjäkalliolla

Historiallinen päivä Käräjäkalliolla Historiallinen päivä Käräjäkalliolla 26.5.2012 Käräjäkallio Puruvedellä on historiallisesti tärkeä monien rajojen kiinnekohtana ainakin 1500luvulta, mahdollisesti jo vuodesta 1323 lähtien. Siitä on muodostunut

Lisätiedot

Etelä-Savon maakuntaliitto ASIALISTA 1

Etelä-Savon maakuntaliitto ASIALISTA 1 Etelä-Savon maakuntaliitto ASIALISTA 1 Kokousaika Kokouspaikka 2.3.2017 kello 13:00-16:00 (12:15-13:00 lounas) Sali&Keittiö, Lähemäenkatu 11, 50170 Mikkeli Asialista: 1 Kokouksen avaus ja läsnäolijoiden

Lisätiedot

Maatalouden kriisipaketin toimet hyvinvoinnin tueksi Välitä viljelijästä - projekti

Maatalouden kriisipaketin toimet hyvinvoinnin tueksi Välitä viljelijästä - projekti Maatalouden kriisipaketin toimet hyvinvoinnin tueksi Välitä viljelijästä - projekti MTK-yhdistysten pj-siht.päivät Itä-ja Keski-Suomi 2.2.2017 Eila Eerola Hallituksen kriisipaketista tukea hyvinvointityöhön

Lisätiedot

MÄÄRÄALAN KAUPPAKIRJA

MÄÄRÄALAN KAUPPAKIRJA Sivu 1 / 5 MÄÄRÄALAN KAUPPAKIRJA KAUPAN OSAPUOLET MYYJÄT 1/5 Marja-Leena Airio 1/5 Merja Hannele Meronen 1/5 Jarkko Pekka Nurminen 1/5 Jarmo Tapio Nurminen 1/5 Jorma Tapani Nurminen yhteyshenkilö: Jarkko

Lisätiedot

Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus. http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n

Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus. http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n Pohjois-Karjalan maaseudun kehittäminen lukuina vuonna 2014. Maatalouden tulotuet*

Lisätiedot

Vetovoimaa maaseudulle yhteistoimilla ja verkostoitumalla

Vetovoimaa maaseudulle yhteistoimilla ja verkostoitumalla Vetovoimaa maaseudulle yhteistoimilla ja verkostoitumalla 2017-20 Visio: Etelä-Savossa parhaat kalastusmahdollisuudet ja vetovoimaiset kalakannat kestävällä kalastuksella Eräsuunnittelija Eero Hartikainen,

Lisätiedot

Kunnanhallitus 105 25.04.2016 Kunnanhallitus 118 16.05.2016

Kunnanhallitus 105 25.04.2016 Kunnanhallitus 118 16.05.2016 Kunnanhallitus 105 25.04.2016 Kunnanhallitus 118 16.05.2016 Rautavaara-Savotta: Pohjois-Savon ELY-keskuksen ehdollinen tarjous Kunta-Metso alueesta/tilat Kiparinvuori ja Paljakka sekä Pieni-Mäkelä/Rautavaaran

Lisätiedot

KYSELY KYMENLAAKSON SÄHKÖ OY:N OMISTAJAKUNNILLE YHTIÖN OMIEN OSAKKEIDEN HANKKIMISESTA. Valmistelija: vt. kunnanjohtaja Jouni Martikainen

KYSELY KYMENLAAKSON SÄHKÖ OY:N OMISTAJAKUNNILLE YHTIÖN OMIEN OSAKKEIDEN HANKKIMISESTA. Valmistelija: vt. kunnanjohtaja Jouni Martikainen Kunnanhallitus 119 11.05.2016 Kunnanhallitus 162 10.08.2016 Kunnanhallitus 172 22.08.2016 Kunnanhallitus 177 31.08.2016 KYSELY KYMENLAAKSON SÄHKÖ OY:N OMISTAJAKUNNILLE YHTIÖN OMIEN OSAKKEIDEN HANKKIMISESTA

Lisätiedot

Neuvo Maatilojen neuvonta Katsaus menneeseen ja pala tulevaa

Neuvo Maatilojen neuvonta Katsaus menneeseen ja pala tulevaa Tukihakukoulutus kevät 2017 Neuvo 2020 -Maatilojen neuvonta Katsaus menneeseen ja pala tulevaa Merja Uusi-Laurila Neuvo 2020 -neuvontakorvaus (tilanne 14.2.2017) Neuvontatapahtumia noin 17 500 kpl = maksettujen

Lisätiedot

MÄÄRÄYS. Pvm Dnro 3641/54/2014. Maaseutuviraston määräyskokoelma 43/14. Valtuutussäännökset:

MÄÄRÄYS. Pvm Dnro 3641/54/2014. Maaseutuviraston määräyskokoelma 43/14. Valtuutussäännökset: MÄÄRÄYS Pvm 13.6.2014 Dnro 3641/54/2014 Maaseutuviraston määräyskokoelma 43/14 Valtuutussäännökset: Laki maatalouden tukien toimeenpanosta (192/2013) 13 3 mom., 15 2 mom. ja 18 2 mom. Vastaavat EU-säännökset:

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ YLEISKIRJE Nro 57/00 Maatalousosasto MEIJERIMAIDON VIITEMÄÄRIEN JA ERITYISVIITEMÄÄRIEN SIIRTÄMISESTÄ

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ YLEISKIRJE Nro 57/00 Maatalousosasto MEIJERIMAIDON VIITEMÄÄRIEN JA ERITYISVIITEMÄÄRIEN SIIRTÄMISESTÄ MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ YLEISKIRJE Nro 57/00 Maatalousosasto Pvm Dnro 19.5.2000 1890/01/2000 Työvoima- ja elinkeinokeskukset Ahvenanmaan lääninhallitus Valtuutussäännökset: Laki Euroopan yhteisön

Lisätiedot

Yhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen

Yhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen Yhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen 2020 1 Tärkeimpiä alueellisia tavoitteita: Luonnonmukaisen tuotannon lisääminen ja monipuolistaminen Luomukotieläintuotannon

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

ULVILA PALUS PALUSJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE LÄHIVIRKISTYSALUETTA

ULVILA PALUS PALUSJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE LÄHIVIRKISTYSALUETTA ULVILA PALUS PALUSJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE LÄHIVIRKISTYSALUETTA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU LÄHIVIRKISTYSALUE ULVILASSA 5.3.2013 MAANKÄYTTÖOSASTO 1. PERUS-

Lisätiedot

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yleisesittely Pohjois-Savon ELY-keskus, viestintä 20.4.2010 1 Tausta Aloitti toimintansa 1.1.2010 osana valtion aluehallinnon uudistusta Tehtävät

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus NUORTEN VILJELIJÖIDEN ALOITUSTUEN HAKEMINEN

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus NUORTEN VILJELIJÖIDEN ALOITUSTUEN HAKEMINEN Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus NUORTEN VILJELIJÖIDEN ALOITUSTUEN HAKEMINEN Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Heikki Mäntykoski 20.5.2015 1 E-P:N ELY:N MAATALOUSRAHOITUKSEN PARISSA TYÖSKENTELEVÄT HENKILÖT VALTAKUNNALLISEN

Lisätiedot

Metsämaan omistus 2011

Metsämaan omistus 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 16/2013 Metsämaan omistus 2011 22.4.2013 Jussi Leppänen Yrjö Sevola Metsänomistajia 632 000 Suomalaiset omistavat metsää yksin

Lisätiedot

Maatalouden investointitukien vaikutus maitotilojen rakennekehitykseen Etelä- Savossa vuosien aikana

Maatalouden investointitukien vaikutus maitotilojen rakennekehitykseen Etelä- Savossa vuosien aikana Maatalouden investointitukien vaikutus maitotilojen rakennekehitykseen Etelä- Savossa vuosien 2009-2014 aikana OPINNÄYTETYÖ, KEVÄT 2016 JENNA HÄMÄLÄINEN 1. Taustaa opinnäytetyölle 2. Tarkoitus ja tavoitteet

Lisätiedot

Henkilökohtainen kilpailu ls Tulokset - Sarja 50

Henkilökohtainen kilpailu ls Tulokset - Sarja 50 Henkilökohtainen kilpailu 10 + 10 ls Tulokset - Sarja 50 Osanottajia yhteensä 49 Sija Nimi Yhdistys Sarja Tulos 1. srj 2. srj Napa 10 9 1 Thure Seppo Suur-Savon SB 50 191 94 97 2 9 9 2 Riihiluoma Tapio

Lisätiedot

Maatalousyhtymän verotus Kohti Tulevaa hanke Sirpa Lintunen

Maatalousyhtymän verotus Kohti Tulevaa hanke Sirpa Lintunen Maatalousyhtymän verotus 7.12.2016 Kohti Tulevaa hanke Sirpa Lintunen Maatalousyhtymällä voi olla - Maatalouden tulolähde: maatalous, rakennusten vuokrat, maa-alueen vuokra, metsätalouden sivutulot - Muun

Lisätiedot

Maaseutuparlamentti 2017 Leppävirralla. Merja Kaija kyläasiamies

Maaseutuparlamentti 2017 Leppävirralla. Merja Kaija kyläasiamies Maaseutuparlamentti 2017 Leppävirralla Merja Kaija kyläasiamies Maaseutuparlamentti Maaseutupolitiikan neuvosto (MANE), Suomen Kylätoiminta ry, Pohjois- Savon Kylät ry ja Maaseutuverkostopalvelut ovat

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

YHTEISMETSÄ OMISTUSMUOTONA

YHTEISMETSÄ OMISTUSMUOTONA YHTEISMETSÄ OMISTUSMUOTONA Nurmes 13.3.2015 Sakari Tikka Yhteismetsä on tilojen yhteinen metsäalue Yhteismetsä on tilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen

Lisätiedot

Pudasjärven kaupungin maaseutuelinkeinojen kehittämistuen myöntämisperusteet

Pudasjärven kaupungin maaseutuelinkeinojen kehittämistuen myöntämisperusteet Kaupunginhallitus 110 18.03.2014 Kaupunginhallitus 271 17.06.2014 Pudasjärven kaupungin maaseutuelinkeinojen kehittämistuen myöntämisperusteet KH 18.03.2014 110 Alueyhteystyön ja elinvoimavaliokunta on

Lisätiedot

FCG Planeko Oy Selostus 1 (8) Pihkainmäen yhteismetsä 17.4.2008 Rakennuspaikkaselvitys 5873-C9116

FCG Planeko Oy Selostus 1 (8) Pihkainmäen yhteismetsä 17.4.2008 Rakennuspaikkaselvitys 5873-C9116 FCG Planeko Oy Selostus 1 (8) ALUEEN MÄÄRITTELY:... 2 1. PERUSTIEDOT... 2 1.1. Suunnittelutilanne... 2 1.2. Maanomistus... 2 1.3. Rakennettu ympäristö... 2 1.4. Luonnonympäristö... 3 2. TAVOITTEET... 6

Lisätiedot

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa kuvaa Reserviläisliitosta, sekä jäsenten että ulkopuolisten silmin Esim. mitä toimintaa jäsenet pitävät

Lisätiedot

Metsämaan omistus 2012. Pien- ja suuromistuksia entistä enemmän. Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 6/2014

Metsämaan omistus 2012. Pien- ja suuromistuksia entistä enemmän. Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 6/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 6/2014 Metsämaan omistus 2012 14.2.2014 Jussi Leppänen Yrjö Sevola Pien- ja suuromistuksia entistä enemmän Vuoden 2006 jälkeen

Lisätiedot

Rautjärvi rajalla, sillä Simpele

Rautjärvi rajalla, sillä Simpele 22.3.2016 Muistio Kunnanjohtaja Harri Anttila avasi tilaisuuden ja toivotti osallistujat tervetulleiksi Kunnanhallituksen puheenjohtaja Taina Lonka toimi tilaisuuden puheenjohtajana Tilaisuuteen osallistui

Lisätiedot

HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA Kokouspäivämäärä Sivu. 59 Kirkkoneuvosto 6/2011 24.10.2011

HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA Kokouspäivämäärä Sivu. 59 Kirkkoneuvosto 6/2011 24.10.2011 59 56 KOKOUKSEN AVAUS SEKÄ LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN Kirkkoneuvosto 24.10.2011 56 Kokouskutsu asialistoineen on toimitettu kirkkoneuvoston jäsenille sekä kirkkovaltuuston puheenjohtajalle

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄN MAASEUTUJAOSTO Sivu 1 PÖYTÄKIRJA N:o 1/2002 MAASEUTUJAOSTON KOKOUS

KESKI-SUOMEN MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄN MAASEUTUJAOSTO Sivu 1 PÖYTÄKIRJA N:o 1/2002 MAASEUTUJAOSTON KOKOUS KESKI-SUOMEN MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄN MAASEUTUJAOSTO Sivu 1 PÖYTÄKIRJA N:o 1/2002 KOKOUSTIEDOT MAASEUTUJAOSTON KOKOUS Aika: klo 9.00 12.15 Paikka: Kukkaismäen maaseutumatkailutila, Jämsän Juokslahti,

Lisätiedot

YLEISÖTILAISUUDEN MUISTIINPANOT

YLEISÖTILAISUUDEN MUISTIINPANOT YLEISÖTILAISUUDEN MUISTIINPANOT Aika 21.5.2013 Muistio Valtatien 7 (E18) rakentaminen moottoritieksi 28.6.2013 1 (5) Paikka Osallistujat Virojoki, Rajasali 64 yksityishenkilöä sekä ELYn, Virolahden kunnan,

Lisätiedot

Monimuotoiset työyhteisöt yrityksen kilpailukykytekijänä teemailta 29.10.2015 Järvenpää

Monimuotoiset työyhteisöt yrityksen kilpailukykytekijänä teemailta 29.10.2015 Järvenpää Monimuotoiset työyhteisöt yrityksen kilpailukykytekijänä teemailta 29.10.2015 Järvenpää Mitä toivon saavani teemaillasta itselleni ja omaan työhöni? (etukäteiskysymys) Avoimin mielin : ) Ajankohtaiskatsauksen

Lisätiedot

VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTON TOIMINTAKERTOMUS 2015. VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTO Myllyjärventie 1 74200 Vieremä. Hyväksytty 26.11.2015

VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTON TOIMINTAKERTOMUS 2015. VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTO Myllyjärventie 1 74200 Vieremä. Hyväksytty 26.11.2015 VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTO Myllyjärventie 1 74200 Vieremä VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTON TOIMINTAKERTOMUS 2015 Hyväksytty 26.11.2015 LIITTEET 1. Yhteystietoluettelo 2. Vanhusneuvoston esite TARKOITUS Vanhusneuvoston

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 1/2017

SKAL Kuljetusbarometri 1/2017 SKAL Kuljetusbarometri 1/2017 Biotalouden investoinnit ruokkivat kuljetusten kysyntää; energiatehokkuutta kuljetuskaluston optimoinnilla, varovaista kiinnostusta yhdistelmäpituuden kasvattamiseen @SKALry

Lisätiedot

VALTUUSTOALOITE SIIRTOLAPUUTARHATOIMINNAN MAHDOLLISUUKSIEN SELVITTÄMISESTÄ

VALTUUSTOALOITE SIIRTOLAPUUTARHATOIMINNAN MAHDOLLISUUKSIEN SELVITTÄMISESTÄ Kaupunginvaltuusto 92 01.07.2013 Kaupunginhallitus 275 19.08.2013 Kaupunginhallitus 88 16.03.2015 Tekninen lautakunta 94 28.10.2015 Kaupunginhallitus 80 29.03.2016 Kaupunginvaltuusto 18 25.04.2016 VALTUUSTOALOITE

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.07.2010 Seitap Oy 2010 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

ja tilussijoitus osio

ja tilussijoitus osio LIITE 5 YmpäristöAgro II tiedottamisen sisältöä tarkemmin Maatalousmaankäytön uudet näkökulmat ja tilussijoitus osio Liite hankesuunnitelmaan YmpäristöAgro II Maaseutuympäristö - Luomu Lähiruoka - Maatalousmaankäytön

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu.

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu. JHL-yhdistyksen toimintasuunnitelma MALLI Toimintasuunnitelmasta yleisesti Hallitus on vastuussa toimintasuunnitelman ja talousarvion laatimisesta, seurannasta ja arvioinnista Yhdistyksen toimintasuunnitelma

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS PORTTOWER

ASEMAKAAVAN SELOSTUS PORTTOWER ASEMAKAAVAN SELOSTUS PORTTOWER 2 ASEMAKAAVAN SELOSTUS 38. KAUPUNGINOSA, KORTTELI 1 SEKÄ YLEISEN TIEN ALUE JA KATUALUE. PORTTOWER 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot 38. kaupunginosan korttelin

Lisätiedot

Maantien lakkauttaminen Kaduksi muuttaminen

Maantien lakkauttaminen Kaduksi muuttaminen Maantien lakkauttaminen Kaduksi muuttaminen Sari Lajunen, lakimies, Liikennevirasto Tiealueen ja sen osan lakkauttaminen Sari Lajunen 2 Maantielaki 88 : maantien lakkaaminen Maantielaki 89 : maantien lakkauttaminen

Lisätiedot

Luonnonmukainen tuotanto

Luonnonmukainen tuotanto Luonnonmukainen tuotanto Ympäristötuen erityistuki: luomusopimus 1 Luomusopimuksen yleiset edellytykset Uusi digiala/ sopimusala Vuokrasopimukset voimassa vähintään koko sopimuskauden Sopimuksen ulkopuolelle

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Vihreät De Gröna. Puoluekokousedustuksen uudistus. Esittely

Vihreät De Gröna. Puoluekokousedustuksen uudistus. Esittely Vihreät De Gröna Puoluekokousedustuksen uudistus Esittely Taustaksi: Vihreä organisaatio nyt Puolue muodostuu jäsenistä... Paikallisyhdistysten henkilöjäsenet Valtakunnallisten yhdistysten suorat henkilöjäsenet

Lisätiedot

Henkilökohtainen kilpailu ls Tulokset - Sarja Y

Henkilökohtainen kilpailu ls Tulokset - Sarja Y Henkilökohtainen kilpailu 10 + 10 ls Tulokset - Sarja Y Osanottajia yhteensä 36 Sija Nimi Yhdistys Sarja Tulos 1. srj 2. srj Napa 10 9 1 Tiihonen Tommi Kymenlaakson RT Y 187 94 93 3 6 9 2 Palo Timo Porvoon

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on?

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on? POTILAS: SYNTYMÄAIKA: TUTKIJA: PÄIVÄMÄÄRÄ: 1. Mikä vuosi nyt on? 2000 2017 2020 1917 EI MIKÄÄN NÄISTÄ 2. Mikä vuodenaika nyt on? KEVÄT KESÄ SYKSY TALVI 3. Monesko päivä tänään on? 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Lisätiedot

JOUTSAN SEURAKUNTA KOKOUSKUTSU 3/2015

JOUTSAN SEURAKUNTA KOKOUSKUTSU 3/2015 JOUTSAN SEURAKUNTA KOKOUSKUTSU 3/2015 Kokousaika 29.10.2015 klo 18.00 Kokouspaikka Joutsan seurakuntakoti Käsiteltävät asiat 28 Kokouksen avaus 29 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 30 Pöytäkirjantarkastajat

Lisätiedot

YKSITYISTEN TIEISÄNNÖINTIPALVEUJEN TARVE PUUMALAN JA RISTIINAN TIEKUNTIEN KESKUUDESSA

YKSITYISTEN TIEISÄNNÖINTIPALVEUJEN TARVE PUUMALAN JA RISTIINAN TIEKUNTIEN KESKUUDESSA YKSITYISTEN TIEISÄNNÖINTIPALVEUJEN TARVE PUUMALAN JA RISTIINAN TIEKUNTIEN KESKUUDESSA Yhteenveto Lähes kaikki vastanneet tiekunnat eivät ole käyttäneet aikaisemmin yksityisiä tieisännöintipalveluja. Vastaajat

Lisätiedot

PÄÄTÖSESITYS. Jakelun mukaan

PÄÄTÖSESITYS. Jakelun mukaan PÄÄTÖSESITYS Jakelun mukaan KORKOTUKILAINOJEN JA VALTIONTAKAUSTEN MYÖNTÄMISVALTUUDEN SEKÄ AVUSTUSVAROJEN OSOITTAMINEN MAATALOUDEN RAKENNETUKIEN, NUOREN ELINKEINONHARJOITTAJAN ALOITUSTUEN JA MAATILOJEN

Lisätiedot

Tammikuun työllisyyskatsaus 2015

Tammikuun työllisyyskatsaus 2015 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 POHJANMAAN ELY-KESKUS Tammikuun työllisyyskatsaus 2015 Julkaisuvapaa 24.2.2015 klo 9.00 Uusia avoimia työpaikkoja vuoden takaista enemmän. Ulkomaalainen työvoima kasvanut yli 200

Lisätiedot

Toimiva metsä hanke Kiiskilän kylän tilusrakenne ja tilusrakenteen vaikutus metsätalouteen Sievi

Toimiva metsä hanke Kiiskilän kylän tilusrakenne ja tilusrakenteen vaikutus metsätalouteen Sievi Toimiva metsä hanke Kiiskilän kylän tilusrakenne ja tilusrakenteen vaikutus metsätalouteen Sievi 31.10.2011 1 Toimiva metsä Metsätilojen tilusjärjestely- ja yhteismetsähanke Hankkeen rahoitus Manner-Suomen

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia

Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia LÄHELTÄ JA LUOMUA, Seinäjoki 30.11.2016 Projektipäällikkö Leena Viitaharju 2.12.2016 1 Esityksen sisältö: Taustaa: Luomun käyttö

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Tehtävät, työn organisointi ja toimintatavat

Tehtävät, työn organisointi ja toimintatavat Kitkajärvien ja Posionjärven hoidon ja kunnostuksen työryhmä Tehtävät, työn organisointi ja toimintatavat Työryhmän I kokous 2.9.2013 Työryhmän tehtävät ja asema järvien ja niiden valuma-alueen ongelmien

Lisätiedot

VYYHTI II -hanke. Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset

VYYHTI II -hanke. Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset VYYHTI II -hanke Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset 5.4.2016 Kuva Arto Lehto VYYHTI II hanke 2016-2018 Kuva Arto Lehto Hanke pähkinänkuoressa Toteutusalue Pohjois-Pohjanmaa,

Lisätiedot

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä.

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta Kylä Tilat Kaavan nimi Kaavan laatu Keuruu Pihlajavesi 249-407-2-59 Hakemaniemi 249-407-2-97 Eemelinranta Pihlajaveden osayleiskaava Osayleiskaavan muutos

Lisätiedot

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Alhaalta ylöspäin Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi. Sisältö, tekijät ja budjetti. Avoin haku verkossa:

Lisätiedot

Pelastustoimen alueiden, kuntien ja sopimuspalokuntien kalustohankeavustukset 2014

Pelastustoimen alueiden, kuntien ja sopimuspalokuntien kalustohankeavustukset 2014 PÄÄTÖS 22.4.2014 Pelastustoimen alueiden, kuntien ja sopimuspalokuntien kalustohankeavustukset 2014 Palosuojelurahastolain (306/2003, muutettu 1057/2006/1.12.2006) 14 :n mukaan rahastosta voidaan myöntää

Lisätiedot

Valtiovallan tavoitteet ja toimenpiteet tieverkon kehittämisessä

Valtiovallan tavoitteet ja toimenpiteet tieverkon kehittämisessä Valtiovallan tavoitteet ja toimenpiteet tieverkon kehittämisessä Alempi tieverkko puuhuollon pullonkaulana -päättäjä seminaari 7.11.2014 Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö 1 Metsäteiden

Lisätiedot

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut KAPULIN YRITYSALUEEN III-VAIHEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TEHTÄVÄ PROJ.NRO 188 Asemakaava OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Alueen ohjeellinen rajaus on

Lisätiedot