Monihyvänen lohko, mettä seittämällä sivulla
|
|
- Arto Auvinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Monihyvänen lohko, mettä seittämällä sivulla Peltotilusten kehittäminen ja yhteistyö Hankeraportti Itä-Suomen tavoite 1 ohjelma Niilo Puhakka 2007 Etelä-Savon maanmittaustoimisto
2 Ei tilusjärjestely ihan uusi asia ole. Lohkon koon ja muodon tärkeydestä kerrottiin jo 50 vuotta sitten Nurmeksen maanviljelyskoulussa, maanviljelysteknikko Lasse Hämynen. Kuva: Marja Kuskelin Kyrööläiset viljelijät ajavat km, kun käyvät yhden kerran kaikilla lohkoillaan. Eikä pelloille ole vielä tehty mitään. Karttakuva JAKO-järjestelmästä, maanmittauslaitoksen RIKU-projekti Kannen lause: Maanviljelijä Kauko Korpi, Ylihärmä Heikkola Etu- ja takakannen kuvat Sippolan Kujalankulmalta Lammilan tilalta 1960-luvulta. Kuvaaja maanviljelysinsinööri Lauri Puhakka
3 1. Tiivistelmä 1 Hankkeen tavoitteena oli saada eteläsavolaiset viljelijät tiedostamaan tilusrakenteen vaikutukset kannattavuudelle ja ryhtymään toimiin peltotilusten kehittämiseksi ja yhteistyön lisäämiseksi. Pilottikunniksi valittiin Juva, Joroinen, Rantasalmi, Pieksänmaa ja Kerimäki. Hanke oli jatkoa Pohjois-Savossa v tehdylle työlle, joka jatkuu nyt myös Pohjois- Karjalassa. Tilusrakenteen ja yhteistyön merkityksestä kannattavuudelle tiedotettiin lehdissä, hankkeen verkkosivuilla ja pitämällä kunnissa moniaiheisia opintopäiviä. Laadittiin maatila- ja peltolohkotilastoja, tutkittiin yhdessä peltolohkokarttoja ja käytiin Etelä-Pohjanmaalla tutustumassa erilaisiin peltotilusjärjestelyihin. Hankkeen tärkeimmät tulokset näkyvät viiveellä niin viljelijöiden ja maanomistajien kuin viranomaisten ja sidosryhmätahojenkin asenteissa ja näkökulmissa. Maanomistus on kipupiste. Tilusrakenteen merkitystä kannattavuudelle ei vielä tiedosteta eikä tilusjärjestelyä tunneta. Tukipolitiikka vie suuren osan huomiosta. Etelä-Savossakin on tuhansia kannattamattoman pieniä lohkoja. Ne ovat lisäksi hajallaan, vuokrapellot kannattavuusrajan takana. Kaikista pilottikunnista löytyi peltoalueita, joilla lohkorakennetta voidaan parantaa valtion maanvälitystoiminnan, kuivatus- ja tieverkon uudistamisen ja tilusvaihtojen avulla. Itä-Suomessa voitaisiin myös opetella kytkemään kaavoitus ja luonnon monimuotoisuuden edistäminen sekä väyläjärjestelyt tilusjärjestelytoimintaan luontevaksi osaksi. Täysin tuottamatonta, luontoa kuormittavaa ja liikenneturvallisuutta vaarantavaa, järjetöntä ristikkäin ajamista maatalouskoneilla pitäisi vähentää yhteistyössä viljelijöiden, tielaitoksen, maanmittauslaitoksen, kuntien, TE-keskuksen ja ympäristökeskuksen kanssa. Kaikki mukana olleet katsoivat, että Pohjanmaalla on toimittu järkevästi. Konkreettisena tuloksena saatiin yksi tarveselvityshakemus ja lisää on luvassa. Maanmittaustoimisto ei voi yksin tiluksia järjestellä, tarvitaan laajempi rintama, vahva tahtotila, uusia työkaluja sekä lisää resursseja. Maatalousmaata koskeva vuokralainsäädäntö uudistetaan ja tilusjärjestelyjä jatketaan koko maassa. Hallitusohjelma Peltolohkojen keskikoko on Suomessa noin kaksi hehtaaria ja peltolohkorekisterissä on kpl tätä pienempiä lohkoja. Pylvään koneporukalle tehokas lohkokoko nurmirehun korjuussa alkaa kymmenestä hehtaarista ylöspäin. Kuva Juha Pylväs.
4 Sisällysluettelo 2 1. Tiivistelmä s Hankkeen tulokset s Johtopäätökset ja kehittämisehdotukset s Asennemuokkausta kannattaa jatkaa s Ristikkäin kulkemiseen ei ole varaa s Tarvitaan pilottihanke s Lisää työkaluja ja resursseja s Yhteistyötä yli maakunta- ja virastorajojen s Maapankkitoimintaa koko maahan s Tilusvaihdot ja kaupat samalle viivalle uusjakojen kanssa s Tukipolitiikalla edistämään tilusrakenteen parantamista s Vuokrasopimukset pidemmiksi s Melan kannot tilusjärjestelykaskessa s Perusparannuksiin lisää varoja s Erityisarvot ja luonnonsuojelu s Hankkeen kulku s Hankesuunnitelma ja ohjausryhmä s Tila- ja tilusrakenne Etelä-Savossa s Peltolohkokartat s Tiedottaminen s Opintomatkat Pohjanmaalle s Kuntatilaisuudet s Liitteet s.27
5 2. Hankkeen tulokset 3 Peltolohkokartat ja tilastot kertovat, että Etelä-Savossakin on tuhansia kannattamattoman pieniä lohkoja. Kaikista pilottikunnista löytyi peltoalueita, joilla lohkorakennetta voitaisiin parantaa valtion maanvälitystoiminnan, kuivatus- ja tieverkon uudistamisen ja tilusvaihtojen avulla. Peltoalan (ha) jakautuminen eri lohkokokoluokkiin ha 2-5ha 5ha- Joroinen Juva Kerimäki Mikkeli/Anttola Pieksänmaa Rantasalmi Peltoalan (ha) jakautuminen eri lohkokokoluokkiin, Peltolohkorekisteri 2005 / Jako-järjestelmä. Hankkeen tärkeimmät tulokset näkyvät kuitenkin asenteissa ja pienellä viiveellä. Konkreettisena tuloksena saatiin yksi tarveselvityshakemus ja pari muuta lienee luvassa. Juvan Hiisimäensuolla olisi mahdollisuudet kehittää aluetta asukkaiden, maanomistajien, viljelijöiden ja viranomaisten yhteistyöllä. Peltolohkokartat osoittavat, että Etelä-Savossakin on paljon peltoalueita, joissa tilusrakennetta pystyttäisiin parantamaan, jos kehittyisi laaja tahtotila ja ennakkoluulotonta yhteishenkeä. Peltolohkokartat yllättivät havainnollisuudellaan kaikki karttoja katselleet. Niitä tutkittiin innokkaasti ja ne jätettiin pilottikuntien maaseutuviranomaisille jatkokäyttöön. Pohjanmaan uusjakoalueille tehdyt matkat vakuuttivat mukana olleet. Kukaan ei asettanut kyseenalaiseksi, etteikö Pohjanmaalla olisi toimittu järkevästi. Siirtyykö pohjalainen ajattelutapa ja henki maatalouden ja ympäristön kehittämisessä Itä-Suomeen, nähdään tulevina vuosina. Tilusjärjestelyasiaa saatiin läpi kymmenissä lehtijutuissa ja mm. paikallisradioissa. Osallistuminen hankkeen järjestämiin tilaisuuksiin oli niukkaa, mutta ei kylätalot pullistele Pohjanmaallakaan vielä, vaikka siellä tilaisuuksia on pidetty jo 12 vuotta. Esko Luttinen kertomassa Vieremän tilusjärjestelykuvioista.
6 4 Kerimäen Makkolan kylän yhteistyöiltamat olivat kuitenkin iloinen poikkeus. Paikalla oli liki 50 kuulijaa ja tällä tapahtumalla päästiin kolmen suosituimman tilusjärjestelytilaisuuden joukkoon koko maassa. Yhteisen tekemisen perinne onkin Makkolassa vuosikymmenien pituinen. Tilaisuutta suunniteltiin yhdessä paikallisten maatalousvaikuttajien kanssa, jotka keksivät tilaisuuteen hyviä oheisaiheita. Kerimäeltä voikin vielä tulla tarveselvityshakemus. Hankkeen myötä on Etelä-Savon maanmittaustoimiston henkilökunnan ja erityisesti toimitusinsinöörien tietotaito-osaamista kehitetty yhteisissä palavereissa ja se jatkuu myös Pohjois-Karjalan projektin myötä. Peltotilusjärjestelyjen merkitys ja mahdollisuudet KIVAselvityksissä väylähankkeiden yhteydessä on hallittava ja hanke on osaltaan auttanut uuden asian omaksumista ja soveltamista tulevissa selvityksissä. Hankkeella saatiin eri sidosryhmätahoja kolme kertaa saman pöydän ääreen. Toivottavasti sille saadaan vielä jatkoa. Hankkeen tuloksena on myös pidettävä tätä raporttia, jota jaetaan laajasti. Vastaava hanke Pohjois-Karjalassa on tätä kirjoitettaessa jo hyvässä vauhdissa ja hankkeessa hyödynnetään tehokkaasti Pohjois-Savossa v ja tässä hankkeessa vv saatuja kokemuksia. 3. Johtopäätökset ja kehittämisehdotukset 3.1 Asennemuokkausta kannattaa jatkaa Vuosi on liian lyhyt aika aktivoida viljelijöitä peltotilusjärjestelyihin. Peltoa ei vielä mielletä tuotantovälineeksi vaan se on ennen kaikkea suvun maata. Omista lohkoista pidetään kiinni kannattavuuden kustannuksellakin, koska yhtään esimerkkiä onnistuneesta tilusjärjestelystä ei ole lähimaillakaan näkyvissä. Tiedottamista ja asenteiden muokkausta tilusjärjestelyjen edistämiseksi kannattaisi jatkaa. Pohjanmaalla sitä on tehty jo yli 12 vuotta ja työ jatkuu. Etelä-Pohjanmaalla tuottajajärjestö, TE-keskus, maanmittaustoimisto, ympäristökeskus ja tielaitos ovat samassa rintamassa. Etelä-Savossakaan maanmittaustoimisto ei voi yksin tiluksia järjestellä. Tarvittaisiin laajempi tahtotila. Maanmittauslaitoksen, TE-keskuksen, ympäristökeskuksen ja kuntien viranomaisia sekä tuottajajärjestön edustajia on kokoontunut tämän hankkeen ansiosta yhteisen pöydän ääreen. Etelä-Pohjanmaalla kokoontuu vapaaehtoinen tilusrakenneyhteistyöryhmä säännöllisesti pohtimaan valtion maanvälitystoiminnan ja tilusjärjestelyjen käyttöä maatalouden, luonnonsuojelun, kaavoituksen ja väylähankkeiden yhteydessä. Voisiko tällaista ajatella Itä- Suomessakin?
7 3.2 Ristikkäin kulkemiseen ei ole varaa 5 Kauas on pitkä matka. Kuljettaminen ei halpene eikä tien päällä asumisesta makseta tukia. Itä-Suomessakin pellot ovat hajallaan ja vuokrapellot vielä kauempana kannattavuusrajan takana. Pelkästään Pohjois-Savossa ajetaan n rehukuormaa ja n lietelantakuormaa kesässä. Karttakuva JAKO-järjestelmästä. Kyrööläisten maatilojen liikkeet yli 6 km:n päässä oleville lohkoilleen. RIKU-projekti maanmittauslaitos Miten hajallaan, miten kaukana ja miten paljon ajetaan ristikkäin? Sitä ei tiedetä. Asiaa on tutkittu ns. RIKU projektissa muutamassa kunnassa Etelä-Pohjanmaalla ja tulokset ovat huolestuttavia. Kyrööläiset viljelijät ajavat km teitä pitkin, kun käyvät kerran kaikilla lohkoillaan. Kotieläintuotannossa lohkoilla käydään jopa kahdeksan kertaa hehtaaria kohti vuodessa. Itä-Suomessa etäisyydet ovat todennäköisesti vielä pidemmät. Polttoaine-, kone- ja työvoimakulut jatkavat nousuaan. Tällä tiellä tuskin voidaan pitkään jatkaa. Ristikkäin ajamista kannattaisi Itä-Suomessakin selvittää tielaitoksen, kuntien, maanmittauslaitoksen, TE-keskusten, ympäristökeskusten ja MTK:n yhteisenä hankkeena. 3.3 Tarvitaan pilottihanke Pohjanmaalla tilusjärjestelyt leviävät kuin tartuntataudit kylästä naapurikylään ja siitä seuraavaan. Hyvät tulokset puhuvat puolestaan. Puhe viljelijöille tilusjärjestelyjen eduista on kuin tuuleen puhaltamista, jos ei ole esittää yhtään elävää esimerkkiä. Tarvittaisiin joku pilottihanke, jossa onnistutaan. Juvan Hiisimäensuolla voisi olla mahdollisuudet kehittää peltoaluetta asukkaiden, maanomistajien, viljelijöiden ja viranomaisten yhteistyöllä. Se edellyttää ennakkoluulotonta asennetta kaikilta. Hiisimäensuo on itäsuomalaisittain laaja peltoalue, jossa on paljon tukikelpoisia peruslohkoja, useita omistajia ja vuokraajia. Alueesta osan omistaa kunta ja osalla alueesta
8 6 lienee odotusarvoa taajamatoiminnoille. Vastaavasti osaa alueesta aktiiviviljelijät haluaisivat hyödyntää maataloustuotantoon tulevaisuudessakin. Karttakuva JAKO-järjestelmästä Juvan Hiisimäensuon alueesta. Vain tilusjärjestelyissä maata voidaan siirtää. Esimerkiksi kunnan omistamia alueita voitaisiin siirtää sinne, missä ne tulevaisuudessa palvelisivat taajamatoimintoja ja vastaavasti rauhoittaa muut alueet perusmaataloudelle pysyvästi. Asemakaavalla, uusjaolla ja yhteistyöllä Hiisimäensuosta voisi tehdä malliesimerkin. Alueelle ajetaan monesta suunnasta kaukaa traktoreilla ja työkoneilla. Järjestely voisi laajentua myös Hiisimäensuon ulkopuolelle, mikäli siihen olisi maanjakohistoriallisia edellytyksiä.
9 7 Karttakuva JAKO-järjestelmästä Kerimäen Makkolan kylältä. Myös Kerimäen Makkolan kylällä olisi yhteishengen puolesta myös hyvät mahdollisuudet mallihankkeen rakentamiseen. Rantasalmella tilusjärjestelytarpeet olisivat suurimmat voimakkaan kotieläintalouden johdosta. 3.4 Lisää työkaluja ja resursseja Tilusjärjestelyt laajenevat tarpeisiin nähden liian hitaasti. Peltolohkojen keskikoko on parin hehtaarin tuntumassa, kun se peltotyökoneiden kasvun takia tulisi olla 5 7 ha. Tuhansia maatiloja lopettaa lähivuosina ja lohkojen tulisi siirtyä jatkaville tiloille rationaalisen harkinnan perusteella. Maanmittauslaitoksen selvitysten mukaan vähintään ha peltoa pitäisi lähitulevaisuudessa tavalla tai toisella järjestellä.
10 8 Säädöksiä, säännöksiä ja menettelytapoja on parannettava, uusia keinoja luotava ja rahoitusta lisättävä, jos tilusjärjestelyurakasta halutaan selviytyä kunnialla ja turvata n. 2 miljoonan peltohehtaarin säilyminen Suomessa rationaalisessa, kannattavassa tuottokunnossa. 3.5 Yhteistyötä yli maakunta- ja virastorajojen Maanmittauslaitoksella on kiinteistöosaamisen ja kiinteistötietojärjestelmän hallinnan kautta parhaat mahdollisuudet tilusjärjestelyjen vetämiseen, mutta kannattaako jokaisessa maanmittaustoimistossa opetella erikseen niitä tekemään. Voisivatko tilusjärjestelyammattilaiset liikkua maakunta- ja jopa virastorajojen yli? Alpo Puroaho selostamassa Kauhavan Ontonnevan eli Atlantin tilusjärjestelyn kiemuroita. Kuva: Lauri Ylilammi.
11 9 Peltojen perusparannussuunnitelmat, lisä- ja vaihtomaiden hankinta, peltojen arviointi, hyötyjen määrittäminen ja tukioikeuksien hallinta viljelijöiden sekä maanomistajien ristikkäisten vaatimusten keskellä on niin vaikeaa ja laaja-alaista osaamista edellyttävää, että osaamista ehkä kannattaisi keskittää. Myös osaamispohjaa kannattaisi laajentaa. Pelkästään perusparannuksien ja tukioikeuksien muutosten hallintaan tarvittaisiin omat asiantuntijat. Lisää maa- ja vesirakennuksen taitajia tarvitaan maanmittaustoimistoihin niillä alueilla, missä pellot on tarkoitus pelastaa tuottavaan viljelyyn. Edessä oleva urakka on melkein yhtä laaja kuin sotien jälkeinen asutustoiminta. Ehkä pitäisi perustaa jopa erillisiä tilusjärjestelypiirejä niille seuduille, joilla pellot halutaan pelastaa tuleville sukupolville viljelykäyttöön. 3.6 Maapankkitoimintaa koko maahan Peltotilusjärjestelyt käynnistyvät nyt myös Itä-Suomessa Vieremän uusjakohankkeen myötä. Valtion maapankkitoiminta ja maankäyttöhankkeet kulkevat käsi kädessä, jos halutaan hyviä tuloksia. Lisä- ja vaihtomaiden käyttö on edellytys sille, että järjestely voi onnistua. Järjestelyvaraa ns. jakojäännöstä ei synny ilman lisämaita. Pienenkin lisätukialan saaminen taas on viljelijälle hyvä houkutin lähteä järjestelyyn mukaan. Usein maanomistaja lämpenee peltojensa myynnille sillä ehdolla, että saa tilalle metsämaata. Muutamat kunnat Itä-Suomessa ovat jo ilmoittaneet halukkuutensa myydä metsiään vaihtomaiksi, jos tilusjärjestelyjä käynnistyy. Vieremä, Murtokorpi, Kuva: Esko Luttinen.
12 10 Kuvan alue kuivatettiin maataloutta varten 1940-luvulla ja pakkolunastettiin moottorien alle 1990-luvulla. Aariakaan vaihtomaata ei tarjottu. Väylä- ja luonnonsuojeluhankkeet pirstovat tilusrakennetta. Maantielain mukaan kaikissa tiehankkeissa tulee edistää kiinteistöjen tarkoituksenmukaista käyttöä ja vähentää tilusten pirstoutumista. Sama periaate tulee uuteen ratalakiinkin. Luonnonsuojelulaista vastaavat pykälät puuttuvat. Sinnekin ne kuuluisivat ja kunnollisia vaihtomaita tarvittaisiin. Vastik la ja tilusjärjestelyillä säästetään paljon euroja, koska eritasoristeykset ja kiertotiet maksavat maltaita. Pohjanmaan savikkolakeuksilla yksi pääradan alitus puimurin mitoituksella maksaa n. 1,7 milj. euroa. Pirkanmaalla ns. MOTTI-hankkeessa yhdellä 13 hehtaarin maakaupalla jäi tarpeettomaksi n euron silta. Kauppakirjojen teko on kansantaloudellisesti edullisempaa kuin betonin valu ja sepelin murskaaminen kiertoteille. TE-keskusten sodista asti jatkunut maanjärjestelytoiminta ajettiin 90-luvulla alas. Ainoastaan Etelä-Pohjanmaalla se on jatkunut ja hyvin tuloksin. Useissa TE-keskuksissa valtion maanvälitystoimintaan ei enää löydy ammattitaitoista henkilöresurssia. Saksassa kaikissa maankäyttöhankkeissa ensisijainen periaate on vastikemaiden käyttäminen ja vain äärimmäisessä tilanteessa pakkolunastus eli päinvastoin kuin Suomessa on tähän saakka toimittu. Saksassa on valtakunnallinen maapankkijärjestelmä, joka perustettiin v Toiminta on ammattitaitoista ja nauttii maanomistajien luottamusta. Asiaa on tarkemmin selvittänyt Tuomo Heinonen väitöskirjassaan. Voisiko maanjärjestelytoiminnan organisoida Suomessakin Saksan malliin? Seinäjoen maaseutuvirasto johtaisi ja maapankkiammattilaiset liikkuisivat yli maakuntarajojen ja hankkisivat alueita peltotilusjärjestelyihin sekä myös luonnonsuojelu-, maantie- ja ratahankkeita varten? 3.7 Tilusvaihdot ja kaupat samalle viivalle uusjakojen kanssa Suomessa on satoja peltoalueita, joille laaja tilusjärjestely ei tule koskaan ulottumaan. Uusjakojuna ei kerkiä joka asemalle. Tasapuolisuuden vuoksi myös pienet tilusvaihdot ja vaihtokaupat ja muut lohkorakennetta parantavat järjestelyt pitäisi saada samalle viivalle laajojen tilusjärjestelyjen kanssa.
13 Pienilläkin peltotilusjärjestelyillä tulisi olla oikeus luovutusvoitto- ja varainsiirtoverovapauteen, valtion lisämaanhankintaan, peltojen perusparannuksiin ja järjestelyn edellyttämää suunnittelutyötä tulisi voida tukea maanmittauslaitoksen tarveselvitysvaroista. 11 Rajalinjaa Murtokorven niityllä. Kuva: Esko Luttinen. Maanomistajien ja viljelijöiden tulisi saada avustusta teihin, siltoihin ja putkituksiin. Myös tukioikeuksien siirtojen osalta vaihtokaupat ja tilusvaihdot pitäisi saada samaan etuoikeusasemaan kuin uusjaossa vaihtuvat lohkot. Varainsiirtoverolakia ja tuloverolakia tulisi muuttaa niin, että kaikki tilusrakennetta parantavat vaihtokaupat välirahoineen olisivat verovapaita. Nykyisin saa vain varainsiirtoverovapauden TE-keskuksen tai metsäkeskuksen todistuksella, mutta verottaja rokottaa luovutusvoittoverolla eli vaihtokauppoja ei kannata tehdä. Myös rajanaapuriostajan varainsiirtoverovapaus tulisi toteuttaa kaikkia maankäyttömuotoja ja maanomistajia koskevana. Sehän on yksinkertaisin keino lohkokoon kasvattamisessa, kun rajanaapuri ostaa lisämaata. Kansantaloudellisesti olisi edullista, että yrittäjän maatilan tilusrakennetta tarkasteltaisiin edellytyksenä investointien rahoittamisessa, salaojituksen ja peruskuivatuksen tuki myönnettäisiin jatkossa vain yhteishankkeille ja tuen myöntämisen edellytyksenä tulisi aina olla lohkokoon kasvu. Tukea tulisi voida käyttää samalla myös tieverkon järkeistämiseen, koska kuivatus- ja tieverkko liittyvät kiinteästi toisiinsa ja niitä on järkevää kehittää yhdessä. 3.8 Tukipolitiikalla edistämään tilusrakenteen parantamista Voitaisiinko maaseudun kehittämisrahoista maksaa määräaikaista tukea vaihtuville lohkoille? Maiden vaihdot ovat arka paikka, koska oma pelto on parempaa kuin toisen, paitsi jos sen saa ostaa omaksi. Voitaisiinko maaseudun kehittämisrahoista maksaa määräaikaista tukea vaihtuville lohkoille? Se pienentäisi vaihtoihin liittyvää henkistä tuskaa ja helpottaisi arviointia sekä vähentäisi tilikorvauksia. Etenkin luomutuotannossa oleville pelloille lisätuki
14 12 olisi tarpeen, koska luomutuki katkeaa ilman viljelijän syytä kolmeksi vuodeksi tilusvaihdon seurauksena. Kaikki tukioikeudet pitäisi olla vapaasti siirrettävissä, mikäli lohkorakenteen parantaminen sitä edellyttää. Sama etu tulisi olla uusjaoissa, vapaaehtoisissa tilusvaihdoissa, vapaaehtoisissa vaihtokaupoissa ja myös vuokrasuhteiden muutoksissa. 3.9 Vuokrasopimukset pidemmiksi Suomi on noussut lyhyessä ajassa Euroopan kärkimaiden joukkoon vuokrapeltojen suhteellisessa osuudessa. Niiden osuus on jo yli kolmannes ja paikka paikoin jopa puolet. Vuokrapeltojen määrä kasvaa edelleen eikä suomalainen maatalous enää pärjää pelkillä omistuspelloilla. Maanvuokralaki ei salli Suomessa yli 10 vuoden vuokrasopimuksia viljellystä maasta. Pykälä on jäänne ns. torpparivapautuksesta liki 100 vuoden takaa. Niinpä vuokrasopimusten keskipituus onkin meillä vain 6 vuotta. Se tarkoittaa, että isolla osalla vuokrapeltoalasta sopimuksen pituus on vain muutama vuosi. Lyhyet vuokrahintojen kilpailuttamiseen perustuvat vuokrasopimukset eivät edistä kannattavaa maataloutta eikä myöskään tilusrakenteen parantamista. Vuokrapellot, joissa on lyhyt vuokraaika, aiheuttavat erityisiä hankaluuksia tilusjärjestelyissä. Omistajien ja vuokraajien edut saattavat mennä pahastikin ristiin ja halu osallistua tilusjärjestelyn kustannuksiin on tilanpidosta luopuneella maanomistajalla monesti matala. Kuolinpesät ovat varsinainen ongelmavyyhti, koska niillä on harvoin selkeää mielipidettä mistään asiasta. Tulisiko maanvuokralakia ja tukiehtoja muuttaa, jotta päästäisiin terveimpiin vuokramarkkinoihin? Ainakin vuokrasopimukset tulisi säätää julkisiksi kiinteistöomistuksen tapaan. Se olisi viljelijöiden etu. Nykyisin mm. väylähankkeissa selvitetään liito-oravat, muinaismuistomerkit ja yksityiset hautapaikatkin, mutta vuokramiehiä ei tarvitse eikä voidakaan selvittää, koska sopimukset voivat olla vain pöytälaatikoissa tai peräti suullisia Melan kannot tilusjärjestelykaskessa Useissa tilusjärjestelyissä Melan ns. sitoumuspellot ovat tuottaneet suuria ongelmia. Melassa ei ilmeisesti ymmärretä, mikä on tilusjärjestelyn tarkoitus. Siellä tulkitaan tilusten vaihtaminen sitoumuspellosta luopumiseksi, vaikka sijaan tulee saman verran peltoa toisesta, tilusrakenteen kannalta järkevämmästä paikasta.
15 13 Melan kannot tulisi raivata pois tilusjärjestelykaskesta. Eläkelaitoksen yksi tehtävä on edistää maatilojen rakennekehitystä. Kyse on tahdosta ymmärtää asian oikea laita. Tilusjärjestelyssä mukana oleva viljelijä ei luovu pelloistaan, vaan niiden sijaintia, lohkojen kokoa ja muotoa parannetaan viljelyyn paremmin sopivaksi. Mela on eduskunnan alainen laitos. Eduskunnasta on useita valiokuntia käynyt tutustumassa Pohjanmaan uusjakoihin ja edustajat ovat jo v lausuneet, että tilusjärjestelyjä pitää edistää ja levittää niitä koko maahan. Eduskunnan pitää säätää tarvittaessa uusia pykäliä, mikäli tilanne ei korjaudu Melan omilla säädöksillä tai uusilla tulkinnoilla Perusparannuksiin lisää varoja Tuotantorakennuksien rakentamiseen myönnettiin v avustusta 95 milj. euroa ja korkotukea 38 milj. Salaojitusta tuetaan vuosittain 6 miljoonalla ja uusjakoja vain 3 miljoonalla. Perusparannukset tilusjärjestelyjen yhteydessä on kansantaloudellisesti erinomainen ratkaisu. Niihin käytettäviä varoja ei tulisi missään nimessä supistaa. Investointi maahan on pitkävaikutteinen ja perusparannukset ovat myös viljelijöille tärkein houkutin lähteä tilusjärjestelyyn mukaan. Uusjakojen yhteydessä toteutettavat perusparannushankkeet ovat keskimäärin n. 30 % edullisempia kuin yhden tilan hankkeet. Kone kaivamassa ojaa Maliskylän uusjaossa. Kuva Heikki Uusitalo. Niin sanottujen vanhojen uusjakojen yhteydessä viljelijöille maksettiin valtion varoista lähes 100 prosenttisesti kaikki kulut. Tästä edusta ovat hyötyneet tuhannet viljelijät Pohjanmaalla, Etelä-, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla. Jos tilusjärjestelyiden yhteydessä tehtäviin perusparannuksiin ei osoiteta riittävästi varoja, on se epäoikeudenmukaista itäsuomalaisia viljelijöitä ja maanomistajia kohtaan ja tyrehdyttää hiljalleen orastavan kiinnostuksen peltotilusten kehittämiseen.
16 14 Valtion budjetissa olevat 3-4 miljoonan euron vuosittaiset uusjakovarat eivät riitä tulevaan uusjakokysyntään. Kannattaisi selvittää, voitaisiinko perusparannukset rahoittaa EU:n maaseutuohjelmasta kuten Euroopassa tehdään ja maanmittauskulut eli kiinteistönmuodostustoimenpiteet budjettivaroista Erityisarvot ja luonnonsuojelu Itä-Suomessa on paljon rantapeltoja, joiden maanomistajat olettavat rantatonttiarvoja omille maataloustuotannossa oleville pelloilleen. Sama koskee kylätaajamien läheisyydessä olevia peltoja, jos seudulla on omakotitonttikysyntää. Osattaisiinko kaavoitus, viljely, asutus ja luonnonsuojelu yhdistää peltotilusjärjestelyihin myös Itä- Suomessa? Todelliset ja oletetut erityisarvot pelloilla vaikeuttavat maataloustilusjärjestelyjä. Ne kannattaisi jättää kokonaan järjestelyn ulkopuolelle, mutta tuhansien järvien Itä-Suomessa tämä ei ole mahdollista. Ainoa toimiva keino olisi kytkeä kaavoitus eurooppalaiseen tapaan maanjärjestelyyn mukaan. Kaavasuunnittelun ja vastikemaiden avulla loma- ja asuntorakennuspaikat voitaisiin sijoittaa niille kohdin, mihin ne parhaiten sopisivat ja rauhoittaa parhaat pellot maataloustuotantoon. Luonnonsuojelun huomioon ottavia pakottavia säännöksiä on sijoitettu mm. maankäyttö- ja rakennuslakiin, maantielakiin, vesilakiin, metsälakiin, kaivoslakiin ja yksityistielakiin. Tilusjärjestelyjä vedetään kiinteistönmuodostamislain nojalla, josta ne vielä puuttuvat. Luonnon- ja ympäristönsuojelua edistetään maatalouden tukipolitiikalla, mm. erityisympäristötukisopimuksilla. Ympäristötuen ns. täydentävien ehtojen takia mm. maisemasaarekkeiden poistaminen pelloilta on luvanvaraista tai raivaamisesta pitää tehdä ainakin ilmoitus maataloussihteerille. Luonnonsuojelu herättää myös vastustusta elinkeinonharjoittajien puolella, ymmärrettävistä syistä. Tilusjärjestely olisi kuitenkin erinomainen tilaisuus edistää luonnonsuojelua järkevällä tavalla, koska siinä maata voidaan siirtää. Jos saadaan hankittua riittävästi vastike- ja vaihtomaata, viljelijöilläkään ei ole mitään syytä vastustaa luonnonsuojeluhankkeita uusjakojen yhteydessä. Tarvittaisiin sitä maapankkia ja myös ekopankkia. Luonnonsuojelusta poikkeaminen muun maankäytön hyväksi vaatii tohtori Leila Suvantolan mielestä Suomessa nykyistä selkeämpiä pelisääntöjä. Luonnolle aiheutetut haitat tulisi korvata jossain toisessa kohteessa vastaavilla luonnonarvoilla. Kysymys on kompensaatioeli korvausperiaatteesta, jota noudatetaan luonnonsuojelussa mm. Saksassa, USA:ssa ja Australiassa.
17 15 Luonnonarvojen korvaamisen periaate soveltuisi erinomaisesti maataloustuotannossa olevien peltojen tilusjärjestelyihin: tähän kohtaan muokataan tuottavaan viljelyyn sopivia lohkoja ja tuonne perustetaan ekoalueita. Jos jokaisen peruslohkon keskellä tai vinossa reunassa pitää säilyttää vatukot ja muut luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät saarekkeet, ei lohkoja saada muokattua nykykoneille kannattaviksi. Tuottavan maatalouden voinee siinä tapauksessa unohtaa Itä- Suomessa?
18 4. Hankkeen kulku Hankesuunnitelma ja ohjausryhmä Hanke oli jatkoa vuonna 2005 Pohjois-Savossa toteutetulle vastaavalle hankkeelle. Hankkeen tavoitteena oli saada eteläsavolaisetkin viljelijät tiedostamaan heikon tilusrakenteen vaikutukset maatalouden kannattavuudelle ja ryhtymään toimiin peltotilusten kehittämiseksi sekä korostaa yhteistyön tärkeyttä tilojen kannattavuuden kulmakivenä. Resurssi- ja aikapulan takia vaikuttamisen painopiste kohdistettiin Juvalle, Joroisiin, Rantasalmelle, Pieksänmaalle ja Kerimäelle. Näissä kunnissa arveltiin olevan suurin tarve peltotilusjärjestelyille. Euroopassa ja nyt myös Pohjanmaalla tilusjärjestelyt ovat eri viranomaisten ja sidosryhmätahojen yhteistyötä. Siksi tämän hankkeen ohjausryhmään kutsuttiin eri tahoja laajasti mukaan. Ohjausryhmä kokoontui kolme kertaa Juvalla hankkeen aikana seuraavassa kokoonpanossa: MTK - Etelä-Savo / Vesa Kallio Pro Agria - Etelä-Savo/ Hannu Hämäläinen (Heikki Pahkasalo) Juvan kunta / Joroisten kunta / Kerimäen kunta / Rantasalmen kunta / Etelä-Savon TE-keskus/ Etelä-Savon TE-keskus/ Sirpa Leväinen (Antti Kinnunen) Eero Immonen Merja Immonen Harri Tillman Pentti Kämäräinen Ilpo Lehtinen (Outi Kaihola) Etelä-Savon ympäristökeskus / Teemu Tuovinen Pohjois-Karjalan maanmittaustoimisto / Tapio Tiensuu Etelä-Savon maanmittaustoimisto / Juha Tuominen Etelä-Savon maanmittaustoimisto / Lauri Ylilammi Etelä-Savon maanmittaustoimisto / Niilo Puhakka, hankevetäjä, sihteeri Ohjausryhmän kokouksissa kävivät luennoimassa maanviljelijät Jukka Kukkola Nivalasta, Alpo Puroaho Kauhavalta ja Esko Luttinen Vieremältä, järjestöagrologi Jouni Ingalsuo MTK/ Keskipohjanmaasta Kokkolasta ja maanmittausinsinööri Pekka Törmi Oulusta. Kokouksissa vallitsi avoin, innokas ja myönteinen henki. Kokouspöytäkirjat ovat Etelä- Savon maanmittaustoimistossa ja ne toimitetaan myös TE-keskukseen. 4.2 Tila- ja tilusrakenne Etelä-Savossa MMM:n tietopalvelukeskuksesta TIKE:stä tilattiin vuoden 2005 peltolohkorekisteriaineisto seuraavista kunnista: Juva, Joroinen, Kerimäki, Mikkeli/Anttola, Pieksänmaa ja Rantasalmi. Aineisto ladattiin maanmittauslaitoksen tietojärjestelmään ja kiinteistörakenteen analysointi sovelluksen avulla selvitettiin maatilojen tila- ja tilusrakennetta edellä mainituissa kunnissa.
19 Tiloja (kpl) 6000 Peltoala (ha) 4000 Vuokrapeltoala (ha) Joroinen Juva Kerimäki Mikkeli/Anttola Pieksänmaa Rantasalmi Maatilojen lukumäärä ja peltoala, Peltolohkorekisteri 2005 / Jako-järjestelmä. Eniten peltoa on Juvalla ja hopeasijalla on Mikkeli/Anttola. Jos tarkastellaan lohkorakennetta, ykkössijan ottaakin Joroinen ja Mikkeli/Anttola jää häntäpäähän ,5 2 1,5 1 0,5 0 Lohkojen lkm V-lohkojen lkm Keskikoko (ha) V-lohkojen keskik. (ha) Joroinen Juva Kerimäki Mikkeli/Anttola Pieksänmaa Rantasalmi Lohkojen lukumäärä ja keskikoko, Peltolohkorekisteri 2005 / Jako-järjestelmä. Vuokrapeltojen osuus Etelä-Savossa vastaa suunnilleen koko maan tilannetta eli niiden osuus vaihtelee prosenttiin, paikka paikoin jopa 50 prosenttiin. Ilman vuokrapeltoja Etelä-Savon maatalous ei pärjää.
20 18 Maatilojen lukumäärät eri kokoluokissa (ha) peltojen omistuksen ja vuokrauksen perusteella Joroinen Juva Kerimäki Mikkeli/Anttola Pieksänmaa Rantasalmi Maatilojen lukumäärät eri kokoluokissa (ha) peltojen omistuksen ja vuokrauksen perusteella, Peltolohkorekisteri 2005 / Jako-järjestelmä. Peltolohkojen keskikoko vaihteli 2,53 hehtaarista (Joroinen) 1,56 hehtaariin (Mikkeli). Vuokralohkojen koko oli suunnilleen samaa tasoa. Peltoala jakautui eri lohkokokoluokkiin seuraavasti: Peltoalan (ha) jakautuminen eri lohkokokoluokkiin ha 2-5ha 5ha- Joroinen Juva Kerimäki Mikkeli/Anttola Pieksänmaa Rantasalmi Peltoalan (ha) jakautuminen eri lohkokokoluokkiin, Peltolohkorekisteri 2005 / Jakojärjestelmä. Kaikki laaditut tilastot on luettavissa hankkeen verkkosivuilla osoitteessa
21 4.3 Peltolohkokartat 19 Peltolohkokartat tulostettiin Juvalta, Pieksänmaalta, Joroisista, Kerimäeltä ja Rantasalmelta. Ne tulostettiin pääasiassa mittakaavassa 1: ja mielenkiintoisimmilta alueilta mittakaavassa 1:5000. Karttoja esiteltiin kuntatilaisuuksissa ja ne yllättivät havainnollisuudellaan kaikki karttoja katselleet. Kartat jätettiin maaseutusihteereille jatkokäyttöön. 4.4 Tiedottaminen Lehdet Pääsy tilusjärjestelyteemalla läpi tiedotusvälineissä oli kohtalaisen vaikeaa. Osa lehdistä on johdonmukaisesti kieltäytynyt julkaisemasta mitään hankkeisiin liittyvää. Laajemman julkisuuden saamiseksi olisi tarvittu henkilökohtaisia suhteita toimittajiin. Niitä ei ollut.
Tilusrakenteesta kustannustehokkuutta esiselvitys Pohjois-Savo
Tilusrakenteesta kustannustehokkuutta esiselvitys Pohjois-Savo Hankeraportti JOHTOPÄÄTÖKSET JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET Sisällysluettelo 1. Hankkeen kuvaus 2. Maatilatalouden rakenneinvestointi 3. Tilusjärjestelyprosessia
LisätiedotTilusjärjestelyin tuetaan maatilojen ja kylien kehitystä. Juha Patana 16.9.2015, Kiinteistösuunnittelu
Tilusjärjestelyin tuetaan maatilojen ja kylien kehitystä Juha Patana 16.9.2015, Kiinteistösuunnittelu Tilaisuuden ohjelma Tilusjärjestelyiden taustaa Tilusjärjestelyn keinot; sisältö, periaatteet ja vaiheet
LisätiedotTilusjärjestelyistä Pohjois- Karjalan maanmittaustoimisto Mika Summala
Tilusjärjestelyistä 22.11.2011 Pohjois- Karjalan maanmittaustoimisto Mika Summala Esityksen sisältö Lähtökohta tilusjärjestelyille Tilusjärjestelyistä Suomessa Toiminnan laajentuminen Itä- ja Keski-Suomeen
LisätiedotPELTOTILUSVAIHTO (TILUSVAIHTO,
PELTOTILUSVAIHTO (TILUSVAIHTO, PELTOLOHKOJÄRJESTELY) Paikkatietopohjainen alusta/sovellus jonka avulla viljelijät, peltomaan omistajat voisivat itse suunnitella/kehittää/optimoida tilansa peltolohkojen
LisätiedotPernoon tilusjärjestely
1 Pernoon tilusjärjestely Tiedotuskokous 15.12.2016 Kalle Konttinen 2 Kokouksen sisältö Alkumuodollisuudet ja tiedottaminen Hankkeen aikaisemmat vaiheet Tilusjärjestelyn tarveselvitys Rahoituspäätös Tilusjärjestelyn
LisätiedotViljelyliikenne valtatie 13:lla välillä Mustola- Nuijamaa. Yhteenveto viljelijöille tehtyyn kyselyyn
Viljelyliikenne valtatie 13:lla välillä Mustola- Nuijamaa Yhteenveto viljelijöille tehtyyn kyselyyn 1. YLEISTÄ Kaakkois-Suomen maanmittaustoimisto teki kesällä 2012 valtatien 13 välin Mustola- Nuijamaa
LisätiedotTILUSJÄRJESTELYT Salaojituksen neuvottelupäivät Juha Patana
TILUSJÄRJESTELYT 28.3.2018 Salaojituksen neuvottelupäivät 22.3.2018 Juha Patana KIINTEISTÖRAKENNE NYKYAIKAINEN TILUSJÄRJESTELY Maanmittauslaitos, yhteistyössä maanomistajien kanssa, kehittää uusia tapoja
LisätiedotHaapajärvi - Autioranta Toimenpide - ehdotus 11.2.2016
Haapajärvi - Autioranta Toimenpide - ehdotus 11.2.2016 2 (12) SISÄLTÖ Tiivistelmä... 3 2 Kohdealueen yleiskuvaus... 4 3 Tilusjärjestelyn lähtökohdat ja tavoitteet... 6 4 Tilusjärjestelyn tiedotus- ja tarveselvitysvaihe...
LisätiedotTilatuki. 2014 vanhoilla säännöillä 2015 suurten muutosten vuosi Aktiiviviljelijä Tukioikeuksien siirto Ylimääräisten mitätöinti
Tilatuki 2014 vanhoilla säännöillä 2015 suurten muutosten vuosi Aktiiviviljelijä Tukioikeuksien siirto Ylimääräisten mitätöinti Tiedot perustuu valmistelun nykyiseen tilanteeseen. 3.10.2014 P Pethman Haikula
LisätiedotTilusjärjestelyt Pohjanmaalla Kiinteistösuunnittelu (Tarveselvityskokous Alahärmä ) Maanmittauslaitos Juha Patana
Tilusjärjestelyt Pohjanmaalla Kiinteistösuunnittelu 1.10.2014 (Tarveselvityskokous Alahärmä 19.4.2012) Maanmittauslaitos Juha Patana Tilaisuuden ohjelma Tilusjärjestelyn taustaa Tilusjärjestelyn sisältö,
LisätiedotMaaseudun rahoitustilastot 2015
Maaseudun rahoitustilastot 2015 Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjanmaan maakunta Pohjanmaalla tehtiin maan eniten investointitukipäätöksiä Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen
LisätiedotMetsätilusjärjestelyt Suomessa luvuilla
Metsätilusjärjestelyt Suomessa 1990-2000 -luvuilla Metsätilakoon ja rakenteen parantaminen 4.6.2010 Oulu Mikko Uimonen, Maanmittauslaitos Esityksen sisältö Metsätilusjärjestelyt Suomessa 1990 2000 luvuilla
LisätiedotMaa-20.3371 Kiinteistösuunnittelu. 14.10.2015 TkT Juhana Hiironen
Maa-20.3371 Kiinteistösuunnittelu TkT Juhana Hiironen Oppimistavoitteet Luennon jälkeen opiskelija.. -..osaa selittää, mitä tilusrakenne tarkoittaa. -..osaa selittää, mihin tekijöihin tilusrakenteen hyvyyden
LisätiedotMaatilalähtöinen tilusjärjestely. Pori Juha Patana
Maatilalähtöinen tilusjärjestely Pori 7.4.2017 Juha Patana Lähtökohta Peltotilusjärjestely on monipuolinen kiinteistörakenteen kehittämisen väline, joka mukautuu asiakastarpeisiin. Yhteiskunnan tuella
LisätiedotMetsätilat tuottokuntoon. Visa Korhonen Pohjois-Pohjanmaan maanmittaustoimisto
Metsätilusjärjestelyt Metsätilat tuottokuntoon Oulainen 22.2.2011 2 2011 Visa Korhonen Pohjois-Pohjanmaan maanmittaustoimisto 1 Metsäpalstojen käytettävyys metsätalouteen hyvä kohtalainen heikko 2 Tilusjärjestelyprosessikaavio
LisätiedotKiinteistöteknisillä toimenpiteillä ketteryyttä ja kustannustehokkuutta. Juha Patana Hankesuunnittelupäivä
Kiinteistöteknisillä toimenpiteillä ketteryyttä ja kustannustehokkuutta Juha Patana Hankesuunnittelupäivä 1.2.2018 Milloin kiinteistöteknisillä toimenpiteillä käyttöä Erityisesti kun hankealue on pääosin
LisätiedotM A A N V U O K R A S O P I M U S
M A A N V U O K R A S O P I M U S 1 JOHDANTO 1.1 Sopijapuolet Vuokranantaja: Saarijärven kaupunki Sivulantie 11 43100 SAARIJÄRVI (Y-tunnus 0176975-1) Vuokralainen: Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä
LisätiedotTilatukioikeudet. 2014 vanhoilla säännöillä 2015 suurten muutosten vuosi Aktiiviviljelijä Tukioikeuksien siirto Ylimääräisten mitätöinti
Tilatukioikeudet 2014 vanhoilla säännöillä 2015 suurten muutosten vuosi Aktiiviviljelijä Tukioikeuksien siirto Ylimääräisten mitätöinti Tiedot perustuu valmistelun nykyiseen tilanteeseen. 28.11.2014 P
LisätiedotTilusjärjestelyt. Mikä on tilusjärjestelyjen tulevaisuus? Maa Kiinteistösuunnittelu
Tilusjärjestelyt Mikä on tilusjärjestelyjen tulevaisuus? Maa-20.3371 Kiinteistösuunnittelu 21.10.2015 Pelto- ja metsätilusjärjestelyjen lukumäärä 2015 Toteutuksessa olevat hankkeet 56 700 ha 39 kpl ->
LisätiedotPARANNETTAVA METSÄTILUSJÄRJESTELYILLÄ? Metsäalueiden käytön kehittäminen ja tilusjärjestelyt. Arvo Kokkonen 20.1.2011 Ylivieska
MIKSI METSIEN TILUSRAKENNETTA ON PARANNETTAVA METSÄTILUSJÄRJESTELYILLÄ? Metsäalueiden käytön kehittäminen ja tilusjärjestelyt MML:n toimintastrategiassa. Arvo Kokkonen 20.1.2011 Ylivieska 1 MAANMITTAUSLAITOS
LisätiedotTilatukioikeuksien siirrot ja haku kansallisesta varannosta
Tilatukioikeuksien siirrot ja haku kansallisesta varannosta Tukioikeuksien siirrot Tilatukioikeuksien siirrot tehdään lomakkeella 103B JA LIITTEEKSI AINA LUOVUTTAVAN TILAN LOMAKE 103A ALLEKIRJOITUKSIN
LisätiedotMaaseudun rahoitustilastot 2015
Maaseudun rahoitustilastot 2015 Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Keski-Pohjanmaan maakunta Pohjanmaalla tehtiin maan eniten investointitukipäätöksiä Pohjanmaan elinkeino-, liikenne-
LisätiedotKustannusmalleja pellonraivauksesta
Kustannusmalleja pellonraivauksesta Pellervo Kässi 28.11.201 1 Pellonhankinnan keinot Ostaminen Vuokraaminen Raivaaminen muut: Lannanlevityssopimukset Rehuntuotantosopimukset Edellisten yhdistelmät Maa-
LisätiedotTekemällä oppii: Case: KIINTEISTÖSUUNNITTELUN KURSSIN HARJOITUSTYÖ
15.9.2011 Arvo Vitikainen 2011 Tekemällä oppii: Case: KIINTEISTÖSUUNNITTELUN KURSSIN HARJOITUSTYÖ Esityksen sisältö: Lähtökohdat Uudistetun harjoitustyön sisältö Tulokset ONGELMA JOHON HAETAAN RATKAISUA:
LisätiedotTilusjärjestelyn tarveselvityksen loppuraportti Kunta: Maaninka Kylä/alue: Pieni Maaninkajärvi
Tilusjärjestelyn tarveselvityksen loppuraportti Kunta: Maaninka Kylä/alue: Pieni Maaninkajärvi 5.11.2014 MAANMITTAUSLAITOS SISÄLTÖ Tiivistelmä... 3 1 Tarveselvityksen eteneminen... 4 2 Kohdealueen yleiskuvaus...
LisätiedotMIKSI METSÄTILUSJÄRJESTELYJEN TARVE KASVAA? Metsien käytön kehittäminen ja tilusjärjestelyt MML:n toimintastrategiassa.
MIKSI METSÄTILUSJÄRJESTELYJEN TARVE KASVAA? Metsien käytön kehittäminen ja tilusjärjestelyt MML:n toimintastrategiassa. Arvo Kokkonen 14.9.2009 Helsinki Metsätilojen koon ja rakenteen kehittämishanke Maanmittaustoimitukset
LisätiedotPiipsjärven tilusjärjestely
Maanmittauslaitos Muistio 1 (1) Laatija: Hannu Oja 5.11.2018 Piipsjärven tilusjärjestely Aika: 5.11.2018 klo 11:30 Paikka: Honkamaja, Hietalantie 91, Oulainen Toimitus: Tilaisuuden tarkoituksena oli esitellä
LisätiedotTILUSJÄRJESTELYILLÄ TEHDÄÄN TULEVAISUUTTA
TILUSJÄRJESTELYILLÄ TEHDÄÄN TULEVAISUUTTA Pääjohtaja Arvo Kokkonen Sievi 18.2.2019 MITÄ ON TILUSJÄRJESTELY- TOIMINTA? MIKSI TILUSJÄRJESTELYJÄ TEHDÄÄN? Kiinteistörakenne on osassa Suomea erittäin epäedullinen.
LisätiedotYritys ymmärtää maataloustukibyrokratiaa. Kohti Tulevaa, Heikkinen Anne-Mari MTK Pohjois-Savo
Yritys ymmärtää maataloustukibyrokratiaa Kohti Tulevaa, Heikkinen Anne-Mari MTK Pohjois-Savo 29.11.17 Keitä vastaajat olivat n 417 kpl % Viljelijä 361 87 Eu-avustaja ja viljelijä 15 4 EU-avustaja/asiantuntija/kunnan
LisätiedotPientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet
Pientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet Tämä kuvasarja erilaisista pientareista, suojakaistoista ja -vyöhykkeistä on koottu viljelijöiden toivomuksesta. Peltolohkoilla tarvittavista maataloustukien vaatimusten
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotMetsätilat tuottokuntoon
Metsätilat tuottokuntoon Toimiva metsä hankeen tiedotustilaisuus metsätilusjärjestelyistä ja yhteismetsistä. Ylivieska 20.1.2011 2011 1 Toimiva metsä Metsätilojen tilusjärjestely- ja yhteismetsähanke Hankkeen
LisätiedotPELLON VUOKRASOPIMUS Vuokranantaja Vuokralainen Raision kaupunki y 0204428-5 PL 100 21201 Raisio Tilatunnus 680 036 583 xxx Vuokrauksen kohde Kylä Tila RN.o pinta-ala xxx xxx xxx xxx Vuokra-alueen ja mahdollisten
LisätiedotTilusjärjestelyt. Salaojituksen neuvottelupäivät. Jyväskylä. Johtaja Timo Potka
Tilusjärjestelyt Salaojituksen neuvottelupäivät Jyväskylä Johtaja Timo Potka 10.2.2015 Tilusjärjestelyjen lukumäärä 2015 Tarveselvitykset (selvitys kannattavuudesta ja kannatuksesta) 65 000 ha 42 kpl Tuotanto
LisätiedotMetsätilat tuottokuntoon
Metsätilat tuottokuntoon Toimiva metsä hankeen tiedotustilaisuus metsätilusjärjestelyistä ja yhteismetsistä. Oulainen 22.2.2011 2 2011 1 Toimiva metsä Metsätilojen tilusjärjestely- ja yhteismetsähanke
LisätiedotTilusjärjestelyn toteuttamiskelpoisuusselvitys Kunta: Reisjärvi Kylä: Kangaskylä ja Reisjärvi
Tilusjärjestelyn toteuttamiskelpoisuusselvitys Kunta: Reisjärvi Kylä: Kangaskylä ja Reisjärvi Pohjois-Pohjanmaan maanmittaustoimisto Ylivieskan toimipiste 1. Tiivistelmä... 3 2. Kohdealueen yleiskuvaus...
LisätiedotLUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus
-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus Sisältö 1. HANKKEEN YHTEYSTIEDOT...3 2. HALLINNOIJA, TOTEUTUSORGANISAATIO JA RAHOITTAJAT...3 3. HANKKEEN AIKATAULU...5 4. TAUSTA JA KEHITTÄMISTARPEEN
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 toteutus Etelä-Savossa. Maakunnan yhteistyöryhmä 14.12.2011. Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö
Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 toteutus Etelä-Savossa Maakunnan yhteistyöryhmä 14.12.2011 Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö 1 Milj. 80 70 Maatalouden viljelijätuet Etelä-Savossa (kunnat
LisätiedotEtelä-Savon maakuntaliitto ASIALISTA 1. Etelä-Savon ELY-keskus, Jääkärinkatu 14, nh. Pyöreätorni, Mikkeli
Etelä-Savon maakuntaliitto ASIALISTA 1 Kokousaika 6.2.2017 kello 13:00-16:00 Kokouspaikka Etelä-Savon ELY-keskus, Jääkärinkatu 14, nh. Pyöreätorni, Mikkeli Asialista: 1 Kokouksen avaus ja läsnäolijoiden
LisätiedotEtelä-Savon kuntatalouden kipupisteitä
Etelä-Savon kuntatalouden kipupisteitä Heikki Laukkanen Kunnallistaloustyöryhmän puheenjohtaja Etelä-Savon maakuntaliitto Mikkeli 13.9.2010 4 Lähde: Verohallinto Etelä-Savon kuntien tilitetyt kunnallisverot
LisätiedotEtelä-Savon maakuntaliitto ASIALISTA 1. Etelä-Savon ELY-keskus, Jääkärinkatu 14, MIKKELI, NH Pyöreä torni
Etelä-Savon maakuntaliitto ASIALISTA 1 Kokousaika 20.12.2017 kello 13:00-15:30 Kokouspaikka Etelä-Savon ELY-keskus, Jääkärinkatu 14, 50100 MIKKELI, NH Pyöreä torni Asialista: 1 Kokouksen avaus ja läsnäolijoiden
LisätiedotEnemmän lähiruokaa julkisiin keittiöihin. Toimitusjohtaja Kari Aakula
Enemmän lähiruokaa julkisiin keittiöihin Tampere 26.5.211 Toimitusjohtaja Kari Aakula Valio Oy 27.5.211 1 Valio Oy:n hankintaosuuskunnat 1.1.21 1. Evijärven Osm. 2. Härmän Seudun Osm. 7 3. Osk. ItäMaito
LisätiedotPeltojen sijainti ja lohkokoot Vaikutukset maatalouteen ja ympäristöön alueella
YmpäristöAgro II Peltojen sijainti ja lohkokoot Vaikutukset maatalouteen ja ympäristöön alueella Mikko Marjomaa 13.1.2014 Kuva: Antero Aaltonen Kuusamo YmpäristöAgro II hankkeessa yhtenä osaalueena Maatalousmaankäytön
LisätiedotMAANVUOKRASOPIMUS. Versio 2016/1. Me allekirjoittaneet olemme tänään tehneet seuraavan maanvuokrasopimuksen VUOKRANANTAJA. Tilatunnus/y-tunnus.
MAANVUOKRASOPIMUS Me allekirjoittaneet olemme tänään tehneet seuraavan maanvuokrasopimuksen VUOKRANANTAJA Tilatunnus/y-tunnus Osoite VUOKRALAINEN Tilatunnus/y-tunnus Osoite VUOKRAUKSEN KOHDE kunnan/kaupungin
LisätiedotOulu Mikko Honkanen / Toimiva metsä
Toimiva metsä hanke Yhteismetsä hankkeet Oulu 20.10.2011 1 Toimiva metsä Metsätilojen tilusjärjestely- ja yhteismetsähanke Hankkeen rahoitus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 kautta
LisätiedotOIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen
OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii
LisätiedotCorine2006-maankäyttöluokituksen mukaiset osuudet maakunnittain
Kohdentamiskeskustelun taustaksi JK Suomi on monessa mielessä hyvin heterogeeninen maa. Siksi yleiset, koko maata koskevat tilastot eivät kerro koko kuvaa Suomen tilanteesta. Verrattaessa Suomen maataloutta
LisätiedotMaatalous Keski-Suomessa. Juha Lappalainen MTK Keski-Suomi
Maatalous Keski-Suomessa Juha Lappalainen MTK Keski- 1 AgriInfo Maatilojen rahavirta Tuottajaliitto KESKI-SUOMI, 2010 MAATILOJEN TULOT (brutto, ei sis. alv) yhteensä 273,17 milj. ( 7 %) * Osuus koko maan
LisätiedotMoniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset
Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
LisätiedotMaa-ja metsätalousministeriö pyytää lausuntoanne liitteenä olevasta luonnoksesta.
LAUSUNTOPYYNTÖ 258761 1(2) 2.10.2018 1595/01.02/2018 Jakelussa mainitut LAUSUNTOPYYNTÖ LUONNOKSESTA VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI PERUSTUKI- JÄRJESTELMÄN KANSALLISEN VARANNON KÄYTÖSTÄ ANNETUN VALTIONEUVOSTON
LisätiedotMetsätilan sukupolvenvaihdoksen suunnittelu
Metsätilan sukupolvenvaihdoksen suunnittelu Polvelta Toiselle Metsätilan sukupolvenvaihdosmessut, Kajaani 30.9.2017 Antti Pajula, Suomen metsäkeskus Taustatietoa metsätilojen sukupolvenvaihdoksista Omistajaa
LisätiedotStrateginen näkökulma tilusjärjestelyihin. Jere Rajalin / Maa- ja metsätalousministeriö Tilusjärjestelyseminaari / Sievi
Strateginen näkökulma tilusjärjestelyihin Jere Rajalin / Maa- ja metsätalousministeriö Tilusjärjestelyseminaari / Sievi 18.02.2019 Esityksen sisältö Yleistä Ministeriön tilusjärjestelystrategia 2015 2020
LisätiedotViljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala
Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013 Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala 1 ELY-keskus: Pohjois-Karjala Ansiotulorakenne 2011 * Perustietoja: 2012 2 584 milj. Maatalous Metsä
LisätiedotMAANVUOKRASOPIMUS (1)
MAANVUOKRASOPIMUS (1) Me allekirjoittaneet olemme tänään tehneet seuraavan maanvuokrasopimuksen VUOKRANANTAJA Tilatunnus/y-tunnus Osoite VUOKRALAINEN Tilatunnus/y-tunnus Osoite VUOKRAUKSEN KOHDE kunnan/kaupungin
LisätiedotTYÖVOIMA 2013. Maa- ja puutarhatalouden TILASTOVAKKA. Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä. Työntekijöiden ja tehdyn työn määrä
Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä Työntekijöiden ja tehdyn työn määrä Viljelijöiden ikä ja koulutus TILASTOVAKKA Tietoja maa- ja elintarviketaloudesta Maa- ja puutarhatalouden TYÖVOIMA 2013 www.maataloustilastot.fi
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT
1985 vp. - HE n:o 11 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maatalousyrittäjien eläkelain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi maatalousyrittäjien eläkelain
LisätiedotKiinteistötoimitusten mahdollisuudet suunnitteluratkaisuna. Johtaja Timo Potka Hankesuunnittelupäivä Pasila
Kiinteistötoimitusten mahdollisuudet suunnitteluratkaisuna Johtaja Timo Potka Hankesuunnittelupäivä 25.10.2016 Pasila Aiheet Kiinteistövaikutusten arviointi Hankeuusjako Alueellinen tietoimitus Mitä käytännössä?
LisätiedotEtelä-Savon maakuntaliitto ASIALISTA 1. Mäntyharjun kunnantalo, Asematie 3, Mäntyharju
Etelä-Savon maakuntaliitto ASIALISTA 1 Kokousaika Kokouspaikka 5.4.2017 kello 13:00-16:00 (12:00-13:00 lounas) Mäntyharjun kunnantalo, Asematie 3, 52700 Mäntyharju Asialista: 1 Kokouksen avaus ja läsnäolijoiden
LisätiedotTilusjärjestelyllä tehokkuutta energian- ja ajankäyttöön
Tilusjärjestelyllä tehokkuutta energian- ja ajankäyttöön OAMK 12.11.2014 Mikko Marjomaa Maanmittauslaitos Maanmittauslaitos vuonna 2014 Vuoden 2014 alussa meillä on yksi ja yhtenäinen, valtakunnallinen
LisätiedotRauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille
Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen
LisätiedotEtelä-Savon maakuntaliitto ASIALISTA 1. Joroisten kunnanhallituksen kokoushuone, Joroisten lentokenttä
Etelä-Savon maakuntaliitto ASIALISTA 1 Kokousaika 23.1.2017 kello 13:00-15:30 Kokouspaikka Joroisten kunnanhallituksen kokoushuone, Joroisten lentokenttä Asialista: 1 Kokouksen avaus ja läsnäolijoiden
LisätiedotManner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007 2013. Maaseuturyhmien rooli ja ohjelman tilanne Etelä-Savossa
Maaseuturyhmien, ohjaus- ja seurantaryhmien yhteistoimintapäivä 23.9.2009 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007 2013 Maaseuturyhmien rooli ja ohjelman tilanne Etelä-Savossa Sivu 1 Maaseudun kehittämissuunnitelman
LisätiedotMTK Keski-Pohjanmaa 2011
MTK Keski-Pohjanmaa 2011 Ajankohtaista pellonvuokrauksesta Jouni Ingalsuo 1 Pitääkö tukioikeus palauttaa vuokranantajalla silloinkin, kun vuokrasopimus uusitaan? - Lahjaveroseuraamuksia vuokranantajalle??
LisätiedotPirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso
Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso 1 Tilanne 31.12.2011 kpl ha / ey Maksetut sopimukset, luonnonmukainen tuotanto 401 15635,47 2 673 929 perinnebiotooppien hoito 128 775,03 320 643 alkuperäisrotujen
LisätiedotTilatukilain 20. 4.2.2009 Jyväskylä MMM/Juha Palonen
Tilatukilain 20 4.2.2009 Jyväskylä MMM/Juha Palonen Tausta Tilatukilaki tuli voimaan 1.8.2005 eduskunta lisäsi lakiin 20 3 ja 4 momentin Ennen lain voimaantuloa tehtyjen vuokrasopimusten päättyessä tukioikeudet
LisätiedotYmpäristötuki ja LFA
Ympäristötuki ja LFA Luonnonhaittakorvaus (LFA) ja LFA-lisäosa Tukiehdot ennallaan: Vuonna 2008 sitoumuksen antaneet voivat antaa uuden 5- vuotisen luonnonhaittakorvaus sitoumuksen v. 2013 Samalla voidaan
LisätiedotTurvemaiden viljelytilanne Suomessa
Turvemaiden viljelytilanne Suomessa Hanna Kekkonen Luke Turve Turvetta syntyy aikojen saatossa, kun kuollut kasvimateriaali maatuu kosteissa olosuhteissa, mutta hajoaminen on epätäydellistä hapenpuutteesta
LisätiedotMiten tarjouskilpailuilla voi vähentää maatalouden ravinnekuormaa? Ympäristökuiskaaja tilaisuus Turku 14.11.2011 Antti Iho Erikoistutkija, MTT
Miten tarjouskilpailuilla voi vähentää maatalouden ravinnekuormaa? Ympäristökuiskaaja tilaisuus Turku 14.11.2011 Antti Iho Erikoistutkija, MTT Tarjouskilpailujen toivotaan tuovan tehoa suojeluun Mitä tarjouskilpailujen
LisätiedotMaanmittauslaitoksen aineistot kyläsuunnittelun hyödyksi. Pieksämäki Siikamäki-Peiposjärvi 3.6.2009 Pekka Vilska Maanmittauslaitos
Maanmittauslaitoksen aineistot kyläsuunnittelun hyödyksi Pieksämäki Siikamäki-Peiposjärvi 3.6.2009 Pekka Vilska Maanmittauslaitos 1 Valintaperusteet: Siikamäki-Peiposjärvi Valtakunnan vuoden 2008 kylä
LisätiedotHankkeen keskeiset tavoitteet
Hankkeen keskeiset tavoitteet Hankkeen luomien edellytysten seurauksena maakuntaan syntyy omina hankkeinaan Vähintään yksi maatilojen /kuntien yhteinen biokaasulaitos, joka tuottaa keskitetysti liikennebiokaasua
LisätiedotVILJELIJÄTUKIKOULUTUS TUKIOIKEUKSIEN HAKU VARANNOSTA VARANTOON VIENNIT TUKIOIKEUKSIEN SIIRROT
VILJELIJÄTUKIKOULUTUS TUKIOIKEUKSIEN HAKU VARANNOSTA VARANTOON VIENNIT TUKIOIKEUKSIEN SIIRROT 05.04.2017 Haku varannosta Viimeinen hakupäivä 15.6.2017 Hakulomake 289, sekä ohjeet osoitteesta: www.suomi.fi/lomakkeet
LisätiedotSuomen Vuokranantajien jäsenkysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=845, Julkaistu: 12.12.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat
Suomen Vuokranantajien jäsenkysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=845, Julkaistu: 12.12.2012 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat 1. Sukupuoli 1. Nainen 415 49,11% 2. Mies 430 50,89% 2. Ikä 1. alle 30 19 2,25%
LisätiedotLaki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.
1 LUONNOS Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pakkohuutokaupalla myytävien kiinteistöjen lunastamisesta valtiolle annetun lain kumoamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan
LisätiedotYleistyvät yhteismetsät metsien käytön kannalta
Yleistyvät yhteismetsät metsien käytön kannalta Harri Hänninen Metsäntutkimuslaitos Metsätilojen koon ja rakenteen kehittämishanke Metsäpäivät 26.11.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
LisätiedotMaatilojen matkailutulot Etelä-Savossa 2004-2013. Hanna Kautiainen Etelä-Savon maakuntaliitto
Maatilojen matkailutulot Etelä-Savossa 2004-2013 Hanna Kautiainen Etelä-Savon maakuntaliitto Maatilojen matkailutulot Tähän katsaukseen on koottu tietoa Etelä Savon maatilojen harjoittamasta majoitustoiminnasta
LisätiedotEtelä-Savon maakuntaliitto MUISTIO No 3/ Etelä-Savon maakuntaliitto, Mikonkatu 5, Mikkeli, Piällysmies
Etelä-Savon maakuntaliitto MUISTIO No 3/2017 1 Kokousaika kello 12:00 14.10 Kokouspaikka Etelä-Savon maakuntaliitto, Mikonkatu 5, Mikkeli, Piällysmies Asialista: 1 Kokouksen avaus ja edellisen kokouksen
LisätiedotSISÄLLYS. N:o 204. Maa- ja metsätalousministeriön asetus. peltokasvien tuen vuoden 1991 viljelyvaatimuksesta poikkeamisesta vuonna 2001
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 2001 N:o 204 212 SISÄLLYS N:o Sivu 204 Maa- ja metsätalousministeriön asetus peltokasvien tuen vuoden 1991 viljelyvaatimuksesta poikkeamisesta
LisätiedotPIENTAREET, SUOJAKAISTAT JA SUOJAVYÖHYKKEET
PIENTAREET, SUOJAKAISTAT JA SUOJAVYÖHYKKEET Piennar valtaoja, vesistö Täydentävät ehdot Täydentävät ehdot/viljelytapa ja ympäristöehdot: Vesistöjen ja valtaojien varsilla oleville peltolohkoille on jätettävä
LisätiedotKatsaus kesäkuu-syyskuun 2009 infotilaisuuksiin/ M.Satomaa
Katsaus kesäkuu-syyskuun 2009 infotilaisuuksiin/ M.Satomaa YmpäristöAgro hanke tiedottaa maatalouden ympäristöasioista, eläinten hyvinvoinnista ja niihin liittyvistä tukimahdollisuuksista Pohjois- Pohjanmaan
LisätiedotKiinteistötoimitukset, rajat ym. ProAgrian Vältä lakitupa sopimustietoa maatalousyrittäjille -koulutus 22.11.2011
Kiinteistötoimitukset, rajat ym. ProAgrian Vältä lakitupa sopimustietoa maatalousyrittäjille -koulutus 22.11.2011 Arviointipäällikkö Mika Summala Pohjois-Karjalan maanmittaustoimisto 1 MAANMITTAUSLAITOS
LisätiedotMillä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille?
Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille? MTK Pohjois-Karjala Kansanedustajatapaaminen Kitee Maatalouden hintakehitys vuosina 2000 2011 => viljelijöiden ostovoima heikkenee Lähde:
LisätiedotNuoren viljelijän aloitustuki ja maatalouden investointituet
Nuoren viljelijän aloitustuki ja maatalouden investointituet 12.12.2017 Sivu 1 12.12.2017 Maatalouden investointituet ja nuoren viljelijän aloitustuki Aloittava viljelijä voi hakea tilanpidon aloittamiseen
LisätiedotViljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä:
Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 30.10.2009 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista
LisätiedotYksityismetsänomistuksen rakenne
Yksityismetsänomistuksen rakenne Harri Hänninen Metsätehon iltapäiväseminaari 24.5.2011, Helsinki Metsätilajakauma Metsää vähintään 1 hehtaaria käsittäviä metsätiloja 375 000 kappaletta, joilla omistajia
LisätiedotRL Nuorisojaoston avoin kokous 1/11
Aika 16.01.10 klo: 10:00 Paikka Siikaranta. Naruportintie 68, Espoo Käsiteltävät asiat Asia Otsikko 1. Kokouksen avaus ja järjestäytyminen 2. Työjärjestyksen hyväksyminen 3. Vpj. valinta 4. Raksanuoret
LisätiedotKeski-Karjalan maaseutupalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 1 (5) Yhteenvetoraportti N=107 Julkaistu: 10.12.2012
Keski-Karjalan maaseutupalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 1 (5) Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Millä tavoin haluaisit saada ajankohtaista tietoa maaseutupalveluista? Laita järjestykseen, mikä tavoittaa
LisätiedotVarsinais-Suomen maatalouden ajankohtaiskatsaus. Marraskuu 2015
Varsinais-Suomen maatalouden ajankohtaiskatsaus Marraskuu 215 Luottamuksellinen - ei julkisuuteen Sadonkorjuuvelvoitteen poisto Tarjolla oli huono ja vielä huonompi vaihtoehto Uudistuksen yhteydessä valvontasäädökset
LisätiedotTukioikeuksien varantoonvienti käyttämättömyyden perusteella 2019
Tukioikeuksien varantoonvienti käyttämättömyyden perusteella 2019 Perusteet - Tukioikeuksien käytön tarkastelu Varantoon viedään se määrä tukioikeuksia, joka ei ole aktivoitunut kahtena peräkkäisenä vuonna
LisätiedotYksityismetsätalouden liiketulos 2008
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2008 25/2009 24.6.2009 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos laski 97 euroon hehtaarilta
LisätiedotMe allekirjoittaneet olemme tänään tehneet seuraavan maanvuokrasopimuksen
MAANVUOKRASOPIMUS Me allekirjoittaneet olemme tänään tehneet seuraavan maanvuokrasopimuksen VUOKRANANTAJA Tilatunnus/y-tunnus Osoite VUOKRALAINEN Tilatunnus/y-tunnus Osoite VUOKRAUKSEN KOHDE kunnan/kaupungi
LisätiedotMAATILAN OMISTAJAN- VAIHDOS
MAATILAN OMISTAJAN- VAIHDOS MIKÄ LOPPUTULOS HALUTAAN? Tilan toiminnan jatkuminen Kannattava yritystoiminta - Erot markkina-arvon ja tuottoarvon välillä Omistamisen järjestelyt Perillisten tasapuolinen
LisätiedotMukauttamistoimet tilusjärjestelyissä
1 Mukauttamistoimet tilusjärjestelyissä Arviointi ja tilusjärjestelytoimitukset kurssi Aalto-yliopisto Kalle Konttinen 25.4.2017 2 sisältö Tilusjärjestelyiden mukauttamistoimet Esimerkki Honkajoen pohjoisosan
LisätiedotPolvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana
Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016 Kuolinpesä metsän omistajana Projektineuvoja Jorma Kyllönen Tietoinen metsänomistus -hanke 2 Kuolinpesä Puhekielessä perikunta Itsenäinen verotusobjekti,
LisätiedotMUISTIO 1 (3) 28.2.2007 MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI. 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa
MUISTIO 1 (3) MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa Valta-, kanta- ja seututeitä sekä niitä yhdistäviä ja niiden jatkeena olevia teitä varten, jotka palvelevat pääasiassa
LisätiedotSoidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi
Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelun täydennysohjelma SSTO alun perin Valtioneuvoston periaatepäätös
LisätiedotTERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin!
Kuva: Kaisa Riiko TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin! Eija Hagelberg, projektijohtaja JÄRKI-hanke Baltic Sea Action Group Järki Lanta loppuseminaari 13.11.2014 Tuorlassa BSAG Elävä Itämeri säätiö
Lisätiedotja tilussijoitus osio
LIITE 5 YmpäristöAgro II tiedottamisen sisältöä tarkemmin Maatalousmaankäytön uudet näkökulmat ja tilussijoitus osio Liite hankesuunnitelmaan YmpäristöAgro II Maaseutuympäristö - Luomu Lähiruoka - Maatalousmaankäytön
LisätiedotKiinteistöjärjestelysuunnitelma. Liite tiesuunnitelmaan valtatie 13:n parantamiseksi Myttiömäen kohdalla Savitaipaleella
Kiinteistöjärjestelysuunnitelma Liite tiesuunnitelmaan valtatie 13:n parantamiseksi Myttiömäen kohdalla Savitaipaleella Kiinteistöjärjestelysuunnitelma 10.4.2012 1. YLEISTÄ KIINTEISTÖJÄRJESTELYSUUNNITELMASTA
LisätiedotPohjois-Espoon ratsastuspolut Kiti Santamala
Pohjois-Espoon ratsastuspolut 29.08.2018 2 Sijainti Pohjois-Espoo kartat.espoo.fi/ 3 Sijainti Pohjois-Espoo Oittaa Nupuri Röylä Reitti kulkee pääsääntöisesti Bodom-järven ympärillä ja sen varrella asustelee
Lisätiedot