Monihyvänen lohko, mettä seittämällä sivulla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Monihyvänen lohko, mettä seittämällä sivulla"

Transkriptio

1 Monihyvänen lohko, mettä seittämällä sivulla Peltotilusten kehittäminen ja yhteistyö Hankeraportti Itä-Suomen tavoite 1 ohjelma Niilo Puhakka 2007 Etelä-Savon maanmittaustoimisto

2 Ei tilusjärjestely ihan uusi asia ole. Lohkon koon ja muodon tärkeydestä kerrottiin jo 50 vuotta sitten Nurmeksen maanviljelyskoulussa, maanviljelysteknikko Lasse Hämynen. Kuva: Marja Kuskelin Kyrööläiset viljelijät ajavat km, kun käyvät yhden kerran kaikilla lohkoillaan. Eikä pelloille ole vielä tehty mitään. Karttakuva JAKO-järjestelmästä, maanmittauslaitoksen RIKU-projekti Kannen lause: Maanviljelijä Kauko Korpi, Ylihärmä Heikkola Etu- ja takakannen kuvat Sippolan Kujalankulmalta Lammilan tilalta 1960-luvulta. Kuvaaja maanviljelysinsinööri Lauri Puhakka

3 1. Tiivistelmä 1 Hankkeen tavoitteena oli saada eteläsavolaiset viljelijät tiedostamaan tilusrakenteen vaikutukset kannattavuudelle ja ryhtymään toimiin peltotilusten kehittämiseksi ja yhteistyön lisäämiseksi. Pilottikunniksi valittiin Juva, Joroinen, Rantasalmi, Pieksänmaa ja Kerimäki. Hanke oli jatkoa Pohjois-Savossa v tehdylle työlle, joka jatkuu nyt myös Pohjois- Karjalassa. Tilusrakenteen ja yhteistyön merkityksestä kannattavuudelle tiedotettiin lehdissä, hankkeen verkkosivuilla ja pitämällä kunnissa moniaiheisia opintopäiviä. Laadittiin maatila- ja peltolohkotilastoja, tutkittiin yhdessä peltolohkokarttoja ja käytiin Etelä-Pohjanmaalla tutustumassa erilaisiin peltotilusjärjestelyihin. Hankkeen tärkeimmät tulokset näkyvät viiveellä niin viljelijöiden ja maanomistajien kuin viranomaisten ja sidosryhmätahojenkin asenteissa ja näkökulmissa. Maanomistus on kipupiste. Tilusrakenteen merkitystä kannattavuudelle ei vielä tiedosteta eikä tilusjärjestelyä tunneta. Tukipolitiikka vie suuren osan huomiosta. Etelä-Savossakin on tuhansia kannattamattoman pieniä lohkoja. Ne ovat lisäksi hajallaan, vuokrapellot kannattavuusrajan takana. Kaikista pilottikunnista löytyi peltoalueita, joilla lohkorakennetta voidaan parantaa valtion maanvälitystoiminnan, kuivatus- ja tieverkon uudistamisen ja tilusvaihtojen avulla. Itä-Suomessa voitaisiin myös opetella kytkemään kaavoitus ja luonnon monimuotoisuuden edistäminen sekä väyläjärjestelyt tilusjärjestelytoimintaan luontevaksi osaksi. Täysin tuottamatonta, luontoa kuormittavaa ja liikenneturvallisuutta vaarantavaa, järjetöntä ristikkäin ajamista maatalouskoneilla pitäisi vähentää yhteistyössä viljelijöiden, tielaitoksen, maanmittauslaitoksen, kuntien, TE-keskuksen ja ympäristökeskuksen kanssa. Kaikki mukana olleet katsoivat, että Pohjanmaalla on toimittu järkevästi. Konkreettisena tuloksena saatiin yksi tarveselvityshakemus ja lisää on luvassa. Maanmittaustoimisto ei voi yksin tiluksia järjestellä, tarvitaan laajempi rintama, vahva tahtotila, uusia työkaluja sekä lisää resursseja. Maatalousmaata koskeva vuokralainsäädäntö uudistetaan ja tilusjärjestelyjä jatketaan koko maassa. Hallitusohjelma Peltolohkojen keskikoko on Suomessa noin kaksi hehtaaria ja peltolohkorekisterissä on kpl tätä pienempiä lohkoja. Pylvään koneporukalle tehokas lohkokoko nurmirehun korjuussa alkaa kymmenestä hehtaarista ylöspäin. Kuva Juha Pylväs.

4 Sisällysluettelo 2 1. Tiivistelmä s Hankkeen tulokset s Johtopäätökset ja kehittämisehdotukset s Asennemuokkausta kannattaa jatkaa s Ristikkäin kulkemiseen ei ole varaa s Tarvitaan pilottihanke s Lisää työkaluja ja resursseja s Yhteistyötä yli maakunta- ja virastorajojen s Maapankkitoimintaa koko maahan s Tilusvaihdot ja kaupat samalle viivalle uusjakojen kanssa s Tukipolitiikalla edistämään tilusrakenteen parantamista s Vuokrasopimukset pidemmiksi s Melan kannot tilusjärjestelykaskessa s Perusparannuksiin lisää varoja s Erityisarvot ja luonnonsuojelu s Hankkeen kulku s Hankesuunnitelma ja ohjausryhmä s Tila- ja tilusrakenne Etelä-Savossa s Peltolohkokartat s Tiedottaminen s Opintomatkat Pohjanmaalle s Kuntatilaisuudet s Liitteet s.27

5 2. Hankkeen tulokset 3 Peltolohkokartat ja tilastot kertovat, että Etelä-Savossakin on tuhansia kannattamattoman pieniä lohkoja. Kaikista pilottikunnista löytyi peltoalueita, joilla lohkorakennetta voitaisiin parantaa valtion maanvälitystoiminnan, kuivatus- ja tieverkon uudistamisen ja tilusvaihtojen avulla. Peltoalan (ha) jakautuminen eri lohkokokoluokkiin ha 2-5ha 5ha- Joroinen Juva Kerimäki Mikkeli/Anttola Pieksänmaa Rantasalmi Peltoalan (ha) jakautuminen eri lohkokokoluokkiin, Peltolohkorekisteri 2005 / Jako-järjestelmä. Hankkeen tärkeimmät tulokset näkyvät kuitenkin asenteissa ja pienellä viiveellä. Konkreettisena tuloksena saatiin yksi tarveselvityshakemus ja pari muuta lienee luvassa. Juvan Hiisimäensuolla olisi mahdollisuudet kehittää aluetta asukkaiden, maanomistajien, viljelijöiden ja viranomaisten yhteistyöllä. Peltolohkokartat osoittavat, että Etelä-Savossakin on paljon peltoalueita, joissa tilusrakennetta pystyttäisiin parantamaan, jos kehittyisi laaja tahtotila ja ennakkoluulotonta yhteishenkeä. Peltolohkokartat yllättivät havainnollisuudellaan kaikki karttoja katselleet. Niitä tutkittiin innokkaasti ja ne jätettiin pilottikuntien maaseutuviranomaisille jatkokäyttöön. Pohjanmaan uusjakoalueille tehdyt matkat vakuuttivat mukana olleet. Kukaan ei asettanut kyseenalaiseksi, etteikö Pohjanmaalla olisi toimittu järkevästi. Siirtyykö pohjalainen ajattelutapa ja henki maatalouden ja ympäristön kehittämisessä Itä-Suomeen, nähdään tulevina vuosina. Tilusjärjestelyasiaa saatiin läpi kymmenissä lehtijutuissa ja mm. paikallisradioissa. Osallistuminen hankkeen järjestämiin tilaisuuksiin oli niukkaa, mutta ei kylätalot pullistele Pohjanmaallakaan vielä, vaikka siellä tilaisuuksia on pidetty jo 12 vuotta. Esko Luttinen kertomassa Vieremän tilusjärjestelykuvioista.

6 4 Kerimäen Makkolan kylän yhteistyöiltamat olivat kuitenkin iloinen poikkeus. Paikalla oli liki 50 kuulijaa ja tällä tapahtumalla päästiin kolmen suosituimman tilusjärjestelytilaisuuden joukkoon koko maassa. Yhteisen tekemisen perinne onkin Makkolassa vuosikymmenien pituinen. Tilaisuutta suunniteltiin yhdessä paikallisten maatalousvaikuttajien kanssa, jotka keksivät tilaisuuteen hyviä oheisaiheita. Kerimäeltä voikin vielä tulla tarveselvityshakemus. Hankkeen myötä on Etelä-Savon maanmittaustoimiston henkilökunnan ja erityisesti toimitusinsinöörien tietotaito-osaamista kehitetty yhteisissä palavereissa ja se jatkuu myös Pohjois-Karjalan projektin myötä. Peltotilusjärjestelyjen merkitys ja mahdollisuudet KIVAselvityksissä väylähankkeiden yhteydessä on hallittava ja hanke on osaltaan auttanut uuden asian omaksumista ja soveltamista tulevissa selvityksissä. Hankkeella saatiin eri sidosryhmätahoja kolme kertaa saman pöydän ääreen. Toivottavasti sille saadaan vielä jatkoa. Hankkeen tuloksena on myös pidettävä tätä raporttia, jota jaetaan laajasti. Vastaava hanke Pohjois-Karjalassa on tätä kirjoitettaessa jo hyvässä vauhdissa ja hankkeessa hyödynnetään tehokkaasti Pohjois-Savossa v ja tässä hankkeessa vv saatuja kokemuksia. 3. Johtopäätökset ja kehittämisehdotukset 3.1 Asennemuokkausta kannattaa jatkaa Vuosi on liian lyhyt aika aktivoida viljelijöitä peltotilusjärjestelyihin. Peltoa ei vielä mielletä tuotantovälineeksi vaan se on ennen kaikkea suvun maata. Omista lohkoista pidetään kiinni kannattavuuden kustannuksellakin, koska yhtään esimerkkiä onnistuneesta tilusjärjestelystä ei ole lähimaillakaan näkyvissä. Tiedottamista ja asenteiden muokkausta tilusjärjestelyjen edistämiseksi kannattaisi jatkaa. Pohjanmaalla sitä on tehty jo yli 12 vuotta ja työ jatkuu. Etelä-Pohjanmaalla tuottajajärjestö, TE-keskus, maanmittaustoimisto, ympäristökeskus ja tielaitos ovat samassa rintamassa. Etelä-Savossakaan maanmittaustoimisto ei voi yksin tiluksia järjestellä. Tarvittaisiin laajempi tahtotila. Maanmittauslaitoksen, TE-keskuksen, ympäristökeskuksen ja kuntien viranomaisia sekä tuottajajärjestön edustajia on kokoontunut tämän hankkeen ansiosta yhteisen pöydän ääreen. Etelä-Pohjanmaalla kokoontuu vapaaehtoinen tilusrakenneyhteistyöryhmä säännöllisesti pohtimaan valtion maanvälitystoiminnan ja tilusjärjestelyjen käyttöä maatalouden, luonnonsuojelun, kaavoituksen ja väylähankkeiden yhteydessä. Voisiko tällaista ajatella Itä- Suomessakin?

7 3.2 Ristikkäin kulkemiseen ei ole varaa 5 Kauas on pitkä matka. Kuljettaminen ei halpene eikä tien päällä asumisesta makseta tukia. Itä-Suomessakin pellot ovat hajallaan ja vuokrapellot vielä kauempana kannattavuusrajan takana. Pelkästään Pohjois-Savossa ajetaan n rehukuormaa ja n lietelantakuormaa kesässä. Karttakuva JAKO-järjestelmästä. Kyrööläisten maatilojen liikkeet yli 6 km:n päässä oleville lohkoilleen. RIKU-projekti maanmittauslaitos Miten hajallaan, miten kaukana ja miten paljon ajetaan ristikkäin? Sitä ei tiedetä. Asiaa on tutkittu ns. RIKU projektissa muutamassa kunnassa Etelä-Pohjanmaalla ja tulokset ovat huolestuttavia. Kyrööläiset viljelijät ajavat km teitä pitkin, kun käyvät kerran kaikilla lohkoillaan. Kotieläintuotannossa lohkoilla käydään jopa kahdeksan kertaa hehtaaria kohti vuodessa. Itä-Suomessa etäisyydet ovat todennäköisesti vielä pidemmät. Polttoaine-, kone- ja työvoimakulut jatkavat nousuaan. Tällä tiellä tuskin voidaan pitkään jatkaa. Ristikkäin ajamista kannattaisi Itä-Suomessakin selvittää tielaitoksen, kuntien, maanmittauslaitoksen, TE-keskusten, ympäristökeskusten ja MTK:n yhteisenä hankkeena. 3.3 Tarvitaan pilottihanke Pohjanmaalla tilusjärjestelyt leviävät kuin tartuntataudit kylästä naapurikylään ja siitä seuraavaan. Hyvät tulokset puhuvat puolestaan. Puhe viljelijöille tilusjärjestelyjen eduista on kuin tuuleen puhaltamista, jos ei ole esittää yhtään elävää esimerkkiä. Tarvittaisiin joku pilottihanke, jossa onnistutaan. Juvan Hiisimäensuolla voisi olla mahdollisuudet kehittää peltoaluetta asukkaiden, maanomistajien, viljelijöiden ja viranomaisten yhteistyöllä. Se edellyttää ennakkoluulotonta asennetta kaikilta. Hiisimäensuo on itäsuomalaisittain laaja peltoalue, jossa on paljon tukikelpoisia peruslohkoja, useita omistajia ja vuokraajia. Alueesta osan omistaa kunta ja osalla alueesta

8 6 lienee odotusarvoa taajamatoiminnoille. Vastaavasti osaa alueesta aktiiviviljelijät haluaisivat hyödyntää maataloustuotantoon tulevaisuudessakin. Karttakuva JAKO-järjestelmästä Juvan Hiisimäensuon alueesta. Vain tilusjärjestelyissä maata voidaan siirtää. Esimerkiksi kunnan omistamia alueita voitaisiin siirtää sinne, missä ne tulevaisuudessa palvelisivat taajamatoimintoja ja vastaavasti rauhoittaa muut alueet perusmaataloudelle pysyvästi. Asemakaavalla, uusjaolla ja yhteistyöllä Hiisimäensuosta voisi tehdä malliesimerkin. Alueelle ajetaan monesta suunnasta kaukaa traktoreilla ja työkoneilla. Järjestely voisi laajentua myös Hiisimäensuon ulkopuolelle, mikäli siihen olisi maanjakohistoriallisia edellytyksiä.

9 7 Karttakuva JAKO-järjestelmästä Kerimäen Makkolan kylältä. Myös Kerimäen Makkolan kylällä olisi yhteishengen puolesta myös hyvät mahdollisuudet mallihankkeen rakentamiseen. Rantasalmella tilusjärjestelytarpeet olisivat suurimmat voimakkaan kotieläintalouden johdosta. 3.4 Lisää työkaluja ja resursseja Tilusjärjestelyt laajenevat tarpeisiin nähden liian hitaasti. Peltolohkojen keskikoko on parin hehtaarin tuntumassa, kun se peltotyökoneiden kasvun takia tulisi olla 5 7 ha. Tuhansia maatiloja lopettaa lähivuosina ja lohkojen tulisi siirtyä jatkaville tiloille rationaalisen harkinnan perusteella. Maanmittauslaitoksen selvitysten mukaan vähintään ha peltoa pitäisi lähitulevaisuudessa tavalla tai toisella järjestellä.

10 8 Säädöksiä, säännöksiä ja menettelytapoja on parannettava, uusia keinoja luotava ja rahoitusta lisättävä, jos tilusjärjestelyurakasta halutaan selviytyä kunnialla ja turvata n. 2 miljoonan peltohehtaarin säilyminen Suomessa rationaalisessa, kannattavassa tuottokunnossa. 3.5 Yhteistyötä yli maakunta- ja virastorajojen Maanmittauslaitoksella on kiinteistöosaamisen ja kiinteistötietojärjestelmän hallinnan kautta parhaat mahdollisuudet tilusjärjestelyjen vetämiseen, mutta kannattaako jokaisessa maanmittaustoimistossa opetella erikseen niitä tekemään. Voisivatko tilusjärjestelyammattilaiset liikkua maakunta- ja jopa virastorajojen yli? Alpo Puroaho selostamassa Kauhavan Ontonnevan eli Atlantin tilusjärjestelyn kiemuroita. Kuva: Lauri Ylilammi.

11 9 Peltojen perusparannussuunnitelmat, lisä- ja vaihtomaiden hankinta, peltojen arviointi, hyötyjen määrittäminen ja tukioikeuksien hallinta viljelijöiden sekä maanomistajien ristikkäisten vaatimusten keskellä on niin vaikeaa ja laaja-alaista osaamista edellyttävää, että osaamista ehkä kannattaisi keskittää. Myös osaamispohjaa kannattaisi laajentaa. Pelkästään perusparannuksien ja tukioikeuksien muutosten hallintaan tarvittaisiin omat asiantuntijat. Lisää maa- ja vesirakennuksen taitajia tarvitaan maanmittaustoimistoihin niillä alueilla, missä pellot on tarkoitus pelastaa tuottavaan viljelyyn. Edessä oleva urakka on melkein yhtä laaja kuin sotien jälkeinen asutustoiminta. Ehkä pitäisi perustaa jopa erillisiä tilusjärjestelypiirejä niille seuduille, joilla pellot halutaan pelastaa tuleville sukupolville viljelykäyttöön. 3.6 Maapankkitoimintaa koko maahan Peltotilusjärjestelyt käynnistyvät nyt myös Itä-Suomessa Vieremän uusjakohankkeen myötä. Valtion maapankkitoiminta ja maankäyttöhankkeet kulkevat käsi kädessä, jos halutaan hyviä tuloksia. Lisä- ja vaihtomaiden käyttö on edellytys sille, että järjestely voi onnistua. Järjestelyvaraa ns. jakojäännöstä ei synny ilman lisämaita. Pienenkin lisätukialan saaminen taas on viljelijälle hyvä houkutin lähteä järjestelyyn mukaan. Usein maanomistaja lämpenee peltojensa myynnille sillä ehdolla, että saa tilalle metsämaata. Muutamat kunnat Itä-Suomessa ovat jo ilmoittaneet halukkuutensa myydä metsiään vaihtomaiksi, jos tilusjärjestelyjä käynnistyy. Vieremä, Murtokorpi, Kuva: Esko Luttinen.

12 10 Kuvan alue kuivatettiin maataloutta varten 1940-luvulla ja pakkolunastettiin moottorien alle 1990-luvulla. Aariakaan vaihtomaata ei tarjottu. Väylä- ja luonnonsuojeluhankkeet pirstovat tilusrakennetta. Maantielain mukaan kaikissa tiehankkeissa tulee edistää kiinteistöjen tarkoituksenmukaista käyttöä ja vähentää tilusten pirstoutumista. Sama periaate tulee uuteen ratalakiinkin. Luonnonsuojelulaista vastaavat pykälät puuttuvat. Sinnekin ne kuuluisivat ja kunnollisia vaihtomaita tarvittaisiin. Vastik la ja tilusjärjestelyillä säästetään paljon euroja, koska eritasoristeykset ja kiertotiet maksavat maltaita. Pohjanmaan savikkolakeuksilla yksi pääradan alitus puimurin mitoituksella maksaa n. 1,7 milj. euroa. Pirkanmaalla ns. MOTTI-hankkeessa yhdellä 13 hehtaarin maakaupalla jäi tarpeettomaksi n euron silta. Kauppakirjojen teko on kansantaloudellisesti edullisempaa kuin betonin valu ja sepelin murskaaminen kiertoteille. TE-keskusten sodista asti jatkunut maanjärjestelytoiminta ajettiin 90-luvulla alas. Ainoastaan Etelä-Pohjanmaalla se on jatkunut ja hyvin tuloksin. Useissa TE-keskuksissa valtion maanvälitystoimintaan ei enää löydy ammattitaitoista henkilöresurssia. Saksassa kaikissa maankäyttöhankkeissa ensisijainen periaate on vastikemaiden käyttäminen ja vain äärimmäisessä tilanteessa pakkolunastus eli päinvastoin kuin Suomessa on tähän saakka toimittu. Saksassa on valtakunnallinen maapankkijärjestelmä, joka perustettiin v Toiminta on ammattitaitoista ja nauttii maanomistajien luottamusta. Asiaa on tarkemmin selvittänyt Tuomo Heinonen väitöskirjassaan. Voisiko maanjärjestelytoiminnan organisoida Suomessakin Saksan malliin? Seinäjoen maaseutuvirasto johtaisi ja maapankkiammattilaiset liikkuisivat yli maakuntarajojen ja hankkisivat alueita peltotilusjärjestelyihin sekä myös luonnonsuojelu-, maantie- ja ratahankkeita varten? 3.7 Tilusvaihdot ja kaupat samalle viivalle uusjakojen kanssa Suomessa on satoja peltoalueita, joille laaja tilusjärjestely ei tule koskaan ulottumaan. Uusjakojuna ei kerkiä joka asemalle. Tasapuolisuuden vuoksi myös pienet tilusvaihdot ja vaihtokaupat ja muut lohkorakennetta parantavat järjestelyt pitäisi saada samalle viivalle laajojen tilusjärjestelyjen kanssa.

13 Pienilläkin peltotilusjärjestelyillä tulisi olla oikeus luovutusvoitto- ja varainsiirtoverovapauteen, valtion lisämaanhankintaan, peltojen perusparannuksiin ja järjestelyn edellyttämää suunnittelutyötä tulisi voida tukea maanmittauslaitoksen tarveselvitysvaroista. 11 Rajalinjaa Murtokorven niityllä. Kuva: Esko Luttinen. Maanomistajien ja viljelijöiden tulisi saada avustusta teihin, siltoihin ja putkituksiin. Myös tukioikeuksien siirtojen osalta vaihtokaupat ja tilusvaihdot pitäisi saada samaan etuoikeusasemaan kuin uusjaossa vaihtuvat lohkot. Varainsiirtoverolakia ja tuloverolakia tulisi muuttaa niin, että kaikki tilusrakennetta parantavat vaihtokaupat välirahoineen olisivat verovapaita. Nykyisin saa vain varainsiirtoverovapauden TE-keskuksen tai metsäkeskuksen todistuksella, mutta verottaja rokottaa luovutusvoittoverolla eli vaihtokauppoja ei kannata tehdä. Myös rajanaapuriostajan varainsiirtoverovapaus tulisi toteuttaa kaikkia maankäyttömuotoja ja maanomistajia koskevana. Sehän on yksinkertaisin keino lohkokoon kasvattamisessa, kun rajanaapuri ostaa lisämaata. Kansantaloudellisesti olisi edullista, että yrittäjän maatilan tilusrakennetta tarkasteltaisiin edellytyksenä investointien rahoittamisessa, salaojituksen ja peruskuivatuksen tuki myönnettäisiin jatkossa vain yhteishankkeille ja tuen myöntämisen edellytyksenä tulisi aina olla lohkokoon kasvu. Tukea tulisi voida käyttää samalla myös tieverkon järkeistämiseen, koska kuivatus- ja tieverkko liittyvät kiinteästi toisiinsa ja niitä on järkevää kehittää yhdessä. 3.8 Tukipolitiikalla edistämään tilusrakenteen parantamista Voitaisiinko maaseudun kehittämisrahoista maksaa määräaikaista tukea vaihtuville lohkoille? Maiden vaihdot ovat arka paikka, koska oma pelto on parempaa kuin toisen, paitsi jos sen saa ostaa omaksi. Voitaisiinko maaseudun kehittämisrahoista maksaa määräaikaista tukea vaihtuville lohkoille? Se pienentäisi vaihtoihin liittyvää henkistä tuskaa ja helpottaisi arviointia sekä vähentäisi tilikorvauksia. Etenkin luomutuotannossa oleville pelloille lisätuki

14 12 olisi tarpeen, koska luomutuki katkeaa ilman viljelijän syytä kolmeksi vuodeksi tilusvaihdon seurauksena. Kaikki tukioikeudet pitäisi olla vapaasti siirrettävissä, mikäli lohkorakenteen parantaminen sitä edellyttää. Sama etu tulisi olla uusjaoissa, vapaaehtoisissa tilusvaihdoissa, vapaaehtoisissa vaihtokaupoissa ja myös vuokrasuhteiden muutoksissa. 3.9 Vuokrasopimukset pidemmiksi Suomi on noussut lyhyessä ajassa Euroopan kärkimaiden joukkoon vuokrapeltojen suhteellisessa osuudessa. Niiden osuus on jo yli kolmannes ja paikka paikoin jopa puolet. Vuokrapeltojen määrä kasvaa edelleen eikä suomalainen maatalous enää pärjää pelkillä omistuspelloilla. Maanvuokralaki ei salli Suomessa yli 10 vuoden vuokrasopimuksia viljellystä maasta. Pykälä on jäänne ns. torpparivapautuksesta liki 100 vuoden takaa. Niinpä vuokrasopimusten keskipituus onkin meillä vain 6 vuotta. Se tarkoittaa, että isolla osalla vuokrapeltoalasta sopimuksen pituus on vain muutama vuosi. Lyhyet vuokrahintojen kilpailuttamiseen perustuvat vuokrasopimukset eivät edistä kannattavaa maataloutta eikä myöskään tilusrakenteen parantamista. Vuokrapellot, joissa on lyhyt vuokraaika, aiheuttavat erityisiä hankaluuksia tilusjärjestelyissä. Omistajien ja vuokraajien edut saattavat mennä pahastikin ristiin ja halu osallistua tilusjärjestelyn kustannuksiin on tilanpidosta luopuneella maanomistajalla monesti matala. Kuolinpesät ovat varsinainen ongelmavyyhti, koska niillä on harvoin selkeää mielipidettä mistään asiasta. Tulisiko maanvuokralakia ja tukiehtoja muuttaa, jotta päästäisiin terveimpiin vuokramarkkinoihin? Ainakin vuokrasopimukset tulisi säätää julkisiksi kiinteistöomistuksen tapaan. Se olisi viljelijöiden etu. Nykyisin mm. väylähankkeissa selvitetään liito-oravat, muinaismuistomerkit ja yksityiset hautapaikatkin, mutta vuokramiehiä ei tarvitse eikä voidakaan selvittää, koska sopimukset voivat olla vain pöytälaatikoissa tai peräti suullisia Melan kannot tilusjärjestelykaskessa Useissa tilusjärjestelyissä Melan ns. sitoumuspellot ovat tuottaneet suuria ongelmia. Melassa ei ilmeisesti ymmärretä, mikä on tilusjärjestelyn tarkoitus. Siellä tulkitaan tilusten vaihtaminen sitoumuspellosta luopumiseksi, vaikka sijaan tulee saman verran peltoa toisesta, tilusrakenteen kannalta järkevämmästä paikasta.

15 13 Melan kannot tulisi raivata pois tilusjärjestelykaskesta. Eläkelaitoksen yksi tehtävä on edistää maatilojen rakennekehitystä. Kyse on tahdosta ymmärtää asian oikea laita. Tilusjärjestelyssä mukana oleva viljelijä ei luovu pelloistaan, vaan niiden sijaintia, lohkojen kokoa ja muotoa parannetaan viljelyyn paremmin sopivaksi. Mela on eduskunnan alainen laitos. Eduskunnasta on useita valiokuntia käynyt tutustumassa Pohjanmaan uusjakoihin ja edustajat ovat jo v lausuneet, että tilusjärjestelyjä pitää edistää ja levittää niitä koko maahan. Eduskunnan pitää säätää tarvittaessa uusia pykäliä, mikäli tilanne ei korjaudu Melan omilla säädöksillä tai uusilla tulkinnoilla Perusparannuksiin lisää varoja Tuotantorakennuksien rakentamiseen myönnettiin v avustusta 95 milj. euroa ja korkotukea 38 milj. Salaojitusta tuetaan vuosittain 6 miljoonalla ja uusjakoja vain 3 miljoonalla. Perusparannukset tilusjärjestelyjen yhteydessä on kansantaloudellisesti erinomainen ratkaisu. Niihin käytettäviä varoja ei tulisi missään nimessä supistaa. Investointi maahan on pitkävaikutteinen ja perusparannukset ovat myös viljelijöille tärkein houkutin lähteä tilusjärjestelyyn mukaan. Uusjakojen yhteydessä toteutettavat perusparannushankkeet ovat keskimäärin n. 30 % edullisempia kuin yhden tilan hankkeet. Kone kaivamassa ojaa Maliskylän uusjaossa. Kuva Heikki Uusitalo. Niin sanottujen vanhojen uusjakojen yhteydessä viljelijöille maksettiin valtion varoista lähes 100 prosenttisesti kaikki kulut. Tästä edusta ovat hyötyneet tuhannet viljelijät Pohjanmaalla, Etelä-, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla. Jos tilusjärjestelyiden yhteydessä tehtäviin perusparannuksiin ei osoiteta riittävästi varoja, on se epäoikeudenmukaista itäsuomalaisia viljelijöitä ja maanomistajia kohtaan ja tyrehdyttää hiljalleen orastavan kiinnostuksen peltotilusten kehittämiseen.

16 14 Valtion budjetissa olevat 3-4 miljoonan euron vuosittaiset uusjakovarat eivät riitä tulevaan uusjakokysyntään. Kannattaisi selvittää, voitaisiinko perusparannukset rahoittaa EU:n maaseutuohjelmasta kuten Euroopassa tehdään ja maanmittauskulut eli kiinteistönmuodostustoimenpiteet budjettivaroista Erityisarvot ja luonnonsuojelu Itä-Suomessa on paljon rantapeltoja, joiden maanomistajat olettavat rantatonttiarvoja omille maataloustuotannossa oleville pelloilleen. Sama koskee kylätaajamien läheisyydessä olevia peltoja, jos seudulla on omakotitonttikysyntää. Osattaisiinko kaavoitus, viljely, asutus ja luonnonsuojelu yhdistää peltotilusjärjestelyihin myös Itä- Suomessa? Todelliset ja oletetut erityisarvot pelloilla vaikeuttavat maataloustilusjärjestelyjä. Ne kannattaisi jättää kokonaan järjestelyn ulkopuolelle, mutta tuhansien järvien Itä-Suomessa tämä ei ole mahdollista. Ainoa toimiva keino olisi kytkeä kaavoitus eurooppalaiseen tapaan maanjärjestelyyn mukaan. Kaavasuunnittelun ja vastikemaiden avulla loma- ja asuntorakennuspaikat voitaisiin sijoittaa niille kohdin, mihin ne parhaiten sopisivat ja rauhoittaa parhaat pellot maataloustuotantoon. Luonnonsuojelun huomioon ottavia pakottavia säännöksiä on sijoitettu mm. maankäyttö- ja rakennuslakiin, maantielakiin, vesilakiin, metsälakiin, kaivoslakiin ja yksityistielakiin. Tilusjärjestelyjä vedetään kiinteistönmuodostamislain nojalla, josta ne vielä puuttuvat. Luonnon- ja ympäristönsuojelua edistetään maatalouden tukipolitiikalla, mm. erityisympäristötukisopimuksilla. Ympäristötuen ns. täydentävien ehtojen takia mm. maisemasaarekkeiden poistaminen pelloilta on luvanvaraista tai raivaamisesta pitää tehdä ainakin ilmoitus maataloussihteerille. Luonnonsuojelu herättää myös vastustusta elinkeinonharjoittajien puolella, ymmärrettävistä syistä. Tilusjärjestely olisi kuitenkin erinomainen tilaisuus edistää luonnonsuojelua järkevällä tavalla, koska siinä maata voidaan siirtää. Jos saadaan hankittua riittävästi vastike- ja vaihtomaata, viljelijöilläkään ei ole mitään syytä vastustaa luonnonsuojeluhankkeita uusjakojen yhteydessä. Tarvittaisiin sitä maapankkia ja myös ekopankkia. Luonnonsuojelusta poikkeaminen muun maankäytön hyväksi vaatii tohtori Leila Suvantolan mielestä Suomessa nykyistä selkeämpiä pelisääntöjä. Luonnolle aiheutetut haitat tulisi korvata jossain toisessa kohteessa vastaavilla luonnonarvoilla. Kysymys on kompensaatioeli korvausperiaatteesta, jota noudatetaan luonnonsuojelussa mm. Saksassa, USA:ssa ja Australiassa.

17 15 Luonnonarvojen korvaamisen periaate soveltuisi erinomaisesti maataloustuotannossa olevien peltojen tilusjärjestelyihin: tähän kohtaan muokataan tuottavaan viljelyyn sopivia lohkoja ja tuonne perustetaan ekoalueita. Jos jokaisen peruslohkon keskellä tai vinossa reunassa pitää säilyttää vatukot ja muut luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät saarekkeet, ei lohkoja saada muokattua nykykoneille kannattaviksi. Tuottavan maatalouden voinee siinä tapauksessa unohtaa Itä- Suomessa?

18 4. Hankkeen kulku Hankesuunnitelma ja ohjausryhmä Hanke oli jatkoa vuonna 2005 Pohjois-Savossa toteutetulle vastaavalle hankkeelle. Hankkeen tavoitteena oli saada eteläsavolaisetkin viljelijät tiedostamaan heikon tilusrakenteen vaikutukset maatalouden kannattavuudelle ja ryhtymään toimiin peltotilusten kehittämiseksi sekä korostaa yhteistyön tärkeyttä tilojen kannattavuuden kulmakivenä. Resurssi- ja aikapulan takia vaikuttamisen painopiste kohdistettiin Juvalle, Joroisiin, Rantasalmelle, Pieksänmaalle ja Kerimäelle. Näissä kunnissa arveltiin olevan suurin tarve peltotilusjärjestelyille. Euroopassa ja nyt myös Pohjanmaalla tilusjärjestelyt ovat eri viranomaisten ja sidosryhmätahojen yhteistyötä. Siksi tämän hankkeen ohjausryhmään kutsuttiin eri tahoja laajasti mukaan. Ohjausryhmä kokoontui kolme kertaa Juvalla hankkeen aikana seuraavassa kokoonpanossa: MTK - Etelä-Savo / Vesa Kallio Pro Agria - Etelä-Savo/ Hannu Hämäläinen (Heikki Pahkasalo) Juvan kunta / Joroisten kunta / Kerimäen kunta / Rantasalmen kunta / Etelä-Savon TE-keskus/ Etelä-Savon TE-keskus/ Sirpa Leväinen (Antti Kinnunen) Eero Immonen Merja Immonen Harri Tillman Pentti Kämäräinen Ilpo Lehtinen (Outi Kaihola) Etelä-Savon ympäristökeskus / Teemu Tuovinen Pohjois-Karjalan maanmittaustoimisto / Tapio Tiensuu Etelä-Savon maanmittaustoimisto / Juha Tuominen Etelä-Savon maanmittaustoimisto / Lauri Ylilammi Etelä-Savon maanmittaustoimisto / Niilo Puhakka, hankevetäjä, sihteeri Ohjausryhmän kokouksissa kävivät luennoimassa maanviljelijät Jukka Kukkola Nivalasta, Alpo Puroaho Kauhavalta ja Esko Luttinen Vieremältä, järjestöagrologi Jouni Ingalsuo MTK/ Keskipohjanmaasta Kokkolasta ja maanmittausinsinööri Pekka Törmi Oulusta. Kokouksissa vallitsi avoin, innokas ja myönteinen henki. Kokouspöytäkirjat ovat Etelä- Savon maanmittaustoimistossa ja ne toimitetaan myös TE-keskukseen. 4.2 Tila- ja tilusrakenne Etelä-Savossa MMM:n tietopalvelukeskuksesta TIKE:stä tilattiin vuoden 2005 peltolohkorekisteriaineisto seuraavista kunnista: Juva, Joroinen, Kerimäki, Mikkeli/Anttola, Pieksänmaa ja Rantasalmi. Aineisto ladattiin maanmittauslaitoksen tietojärjestelmään ja kiinteistörakenteen analysointi sovelluksen avulla selvitettiin maatilojen tila- ja tilusrakennetta edellä mainituissa kunnissa.

19 Tiloja (kpl) 6000 Peltoala (ha) 4000 Vuokrapeltoala (ha) Joroinen Juva Kerimäki Mikkeli/Anttola Pieksänmaa Rantasalmi Maatilojen lukumäärä ja peltoala, Peltolohkorekisteri 2005 / Jako-järjestelmä. Eniten peltoa on Juvalla ja hopeasijalla on Mikkeli/Anttola. Jos tarkastellaan lohkorakennetta, ykkössijan ottaakin Joroinen ja Mikkeli/Anttola jää häntäpäähän ,5 2 1,5 1 0,5 0 Lohkojen lkm V-lohkojen lkm Keskikoko (ha) V-lohkojen keskik. (ha) Joroinen Juva Kerimäki Mikkeli/Anttola Pieksänmaa Rantasalmi Lohkojen lukumäärä ja keskikoko, Peltolohkorekisteri 2005 / Jako-järjestelmä. Vuokrapeltojen osuus Etelä-Savossa vastaa suunnilleen koko maan tilannetta eli niiden osuus vaihtelee prosenttiin, paikka paikoin jopa 50 prosenttiin. Ilman vuokrapeltoja Etelä-Savon maatalous ei pärjää.

20 18 Maatilojen lukumäärät eri kokoluokissa (ha) peltojen omistuksen ja vuokrauksen perusteella Joroinen Juva Kerimäki Mikkeli/Anttola Pieksänmaa Rantasalmi Maatilojen lukumäärät eri kokoluokissa (ha) peltojen omistuksen ja vuokrauksen perusteella, Peltolohkorekisteri 2005 / Jako-järjestelmä. Peltolohkojen keskikoko vaihteli 2,53 hehtaarista (Joroinen) 1,56 hehtaariin (Mikkeli). Vuokralohkojen koko oli suunnilleen samaa tasoa. Peltoala jakautui eri lohkokokoluokkiin seuraavasti: Peltoalan (ha) jakautuminen eri lohkokokoluokkiin ha 2-5ha 5ha- Joroinen Juva Kerimäki Mikkeli/Anttola Pieksänmaa Rantasalmi Peltoalan (ha) jakautuminen eri lohkokokoluokkiin, Peltolohkorekisteri 2005 / Jakojärjestelmä. Kaikki laaditut tilastot on luettavissa hankkeen verkkosivuilla osoitteessa

21 4.3 Peltolohkokartat 19 Peltolohkokartat tulostettiin Juvalta, Pieksänmaalta, Joroisista, Kerimäeltä ja Rantasalmelta. Ne tulostettiin pääasiassa mittakaavassa 1: ja mielenkiintoisimmilta alueilta mittakaavassa 1:5000. Karttoja esiteltiin kuntatilaisuuksissa ja ne yllättivät havainnollisuudellaan kaikki karttoja katselleet. Kartat jätettiin maaseutusihteereille jatkokäyttöön. 4.4 Tiedottaminen Lehdet Pääsy tilusjärjestelyteemalla läpi tiedotusvälineissä oli kohtalaisen vaikeaa. Osa lehdistä on johdonmukaisesti kieltäytynyt julkaisemasta mitään hankkeisiin liittyvää. Laajemman julkisuuden saamiseksi olisi tarvittu henkilökohtaisia suhteita toimittajiin. Niitä ei ollut.

Tilusrakenteesta kustannustehokkuutta esiselvitys Pohjois-Savo

Tilusrakenteesta kustannustehokkuutta esiselvitys Pohjois-Savo Tilusrakenteesta kustannustehokkuutta esiselvitys Pohjois-Savo Hankeraportti JOHTOPÄÄTÖKSET JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET Sisällysluettelo 1. Hankkeen kuvaus 2. Maatilatalouden rakenneinvestointi 3. Tilusjärjestelyprosessia

Lisätiedot

Tilusjärjestelyin tuetaan maatilojen ja kylien kehitystä. Juha Patana 16.9.2015, Kiinteistösuunnittelu

Tilusjärjestelyin tuetaan maatilojen ja kylien kehitystä. Juha Patana 16.9.2015, Kiinteistösuunnittelu Tilusjärjestelyin tuetaan maatilojen ja kylien kehitystä Juha Patana 16.9.2015, Kiinteistösuunnittelu Tilaisuuden ohjelma Tilusjärjestelyiden taustaa Tilusjärjestelyn keinot; sisältö, periaatteet ja vaiheet

Lisätiedot

Maa-20.3371 Kiinteistösuunnittelu. 14.10.2015 TkT Juhana Hiironen

Maa-20.3371 Kiinteistösuunnittelu. 14.10.2015 TkT Juhana Hiironen Maa-20.3371 Kiinteistösuunnittelu TkT Juhana Hiironen Oppimistavoitteet Luennon jälkeen opiskelija.. -..osaa selittää, mitä tilusrakenne tarkoittaa. -..osaa selittää, mihin tekijöihin tilusrakenteen hyvyyden

Lisätiedot

Haapajärvi - Autioranta Toimenpide - ehdotus 11.2.2016

Haapajärvi - Autioranta Toimenpide - ehdotus 11.2.2016 Haapajärvi - Autioranta Toimenpide - ehdotus 11.2.2016 2 (12) SISÄLTÖ Tiivistelmä... 3 2 Kohdealueen yleiskuvaus... 4 3 Tilusjärjestelyn lähtökohdat ja tavoitteet... 6 4 Tilusjärjestelyn tiedotus- ja tarveselvitysvaihe...

Lisätiedot

Tilatuki. 2014 vanhoilla säännöillä 2015 suurten muutosten vuosi Aktiiviviljelijä Tukioikeuksien siirto Ylimääräisten mitätöinti

Tilatuki. 2014 vanhoilla säännöillä 2015 suurten muutosten vuosi Aktiiviviljelijä Tukioikeuksien siirto Ylimääräisten mitätöinti Tilatuki 2014 vanhoilla säännöillä 2015 suurten muutosten vuosi Aktiiviviljelijä Tukioikeuksien siirto Ylimääräisten mitätöinti Tiedot perustuu valmistelun nykyiseen tilanteeseen. 3.10.2014 P Pethman Haikula

Lisätiedot

M A A N V U O K R A S O P I M U S

M A A N V U O K R A S O P I M U S M A A N V U O K R A S O P I M U S 1 JOHDANTO 1.1 Sopijapuolet Vuokranantaja: Saarijärven kaupunki Sivulantie 11 43100 SAARIJÄRVI (Y-tunnus 0176975-1) Vuokralainen: Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä

Lisätiedot

PARANNETTAVA METSÄTILUSJÄRJESTELYILLÄ? Metsäalueiden käytön kehittäminen ja tilusjärjestelyt. Arvo Kokkonen 20.1.2011 Ylivieska

PARANNETTAVA METSÄTILUSJÄRJESTELYILLÄ? Metsäalueiden käytön kehittäminen ja tilusjärjestelyt. Arvo Kokkonen 20.1.2011 Ylivieska MIKSI METSIEN TILUSRAKENNETTA ON PARANNETTAVA METSÄTILUSJÄRJESTELYILLÄ? Metsäalueiden käytön kehittäminen ja tilusjärjestelyt MML:n toimintastrategiassa. Arvo Kokkonen 20.1.2011 Ylivieska 1 MAANMITTAUSLAITOS

Lisätiedot

Tilusjärjestelyn tarveselvityksen loppuraportti Kunta: Maaninka Kylä/alue: Pieni Maaninkajärvi

Tilusjärjestelyn tarveselvityksen loppuraportti Kunta: Maaninka Kylä/alue: Pieni Maaninkajärvi Tilusjärjestelyn tarveselvityksen loppuraportti Kunta: Maaninka Kylä/alue: Pieni Maaninkajärvi 5.11.2014 MAANMITTAUSLAITOS SISÄLTÖ Tiivistelmä... 3 1 Tarveselvityksen eteneminen... 4 2 Kohdealueen yleiskuvaus...

Lisätiedot

Tilatukioikeudet. 2014 vanhoilla säännöillä 2015 suurten muutosten vuosi Aktiiviviljelijä Tukioikeuksien siirto Ylimääräisten mitätöinti

Tilatukioikeudet. 2014 vanhoilla säännöillä 2015 suurten muutosten vuosi Aktiiviviljelijä Tukioikeuksien siirto Ylimääräisten mitätöinti Tilatukioikeudet 2014 vanhoilla säännöillä 2015 suurten muutosten vuosi Aktiiviviljelijä Tukioikeuksien siirto Ylimääräisten mitätöinti Tiedot perustuu valmistelun nykyiseen tilanteeseen. 28.11.2014 P

Lisätiedot

Kustannusmalleja pellonraivauksesta

Kustannusmalleja pellonraivauksesta Kustannusmalleja pellonraivauksesta Pellervo Kässi 28.11.201 1 Pellonhankinnan keinot Ostaminen Vuokraaminen Raivaaminen muut: Lannanlevityssopimukset Rehuntuotantosopimukset Edellisten yhdistelmät Maa-

Lisätiedot

MIKSI METSÄTILUSJÄRJESTELYJEN TARVE KASVAA? Metsien käytön kehittäminen ja tilusjärjestelyt MML:n toimintastrategiassa.

MIKSI METSÄTILUSJÄRJESTELYJEN TARVE KASVAA? Metsien käytön kehittäminen ja tilusjärjestelyt MML:n toimintastrategiassa. MIKSI METSÄTILUSJÄRJESTELYJEN TARVE KASVAA? Metsien käytön kehittäminen ja tilusjärjestelyt MML:n toimintastrategiassa. Arvo Kokkonen 14.9.2009 Helsinki Metsätilojen koon ja rakenteen kehittämishanke Maanmittaustoimitukset

Lisätiedot

PELLON VUOKRASOPIMUS Vuokranantaja Vuokralainen Raision kaupunki y 0204428-5 PL 100 21201 Raisio Tilatunnus 680 036 583 xxx Vuokrauksen kohde Kylä Tila RN.o pinta-ala xxx xxx xxx xxx Vuokra-alueen ja mahdollisten

Lisätiedot

Pientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet

Pientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet Pientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet Tämä kuvasarja erilaisista pientareista, suojakaistoista ja -vyöhykkeistä on koottu viljelijöiden toivomuksesta. Peltolohkoilla tarvittavista maataloustukien vaatimusten

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 toteutus Etelä-Savossa. Maakunnan yhteistyöryhmä 14.12.2011. Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö

Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 toteutus Etelä-Savossa. Maakunnan yhteistyöryhmä 14.12.2011. Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 toteutus Etelä-Savossa Maakunnan yhteistyöryhmä 14.12.2011 Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö 1 Milj. 80 70 Maatalouden viljelijätuet Etelä-Savossa (kunnat

Lisätiedot

Etelä-Savon kuntatalouden kipupisteitä

Etelä-Savon kuntatalouden kipupisteitä Etelä-Savon kuntatalouden kipupisteitä Heikki Laukkanen Kunnallistaloustyöryhmän puheenjohtaja Etelä-Savon maakuntaliitto Mikkeli 13.9.2010 4 Lähde: Verohallinto Etelä-Savon kuntien tilitetyt kunnallisverot

Lisätiedot

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus -PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus Sisältö 1. HANKKEEN YHTEYSTIEDOT...3 2. HALLINNOIJA, TOTEUTUSORGANISAATIO JA RAHOITTAJAT...3 3. HANKKEEN AIKATAULU...5 4. TAUSTA JA KEHITTÄMISTARPEEN

Lisätiedot

Tilusjärjestelyn toteuttamiskelpoisuusselvitys Kunta: Reisjärvi Kylä: Kangaskylä ja Reisjärvi

Tilusjärjestelyn toteuttamiskelpoisuusselvitys Kunta: Reisjärvi Kylä: Kangaskylä ja Reisjärvi Tilusjärjestelyn toteuttamiskelpoisuusselvitys Kunta: Reisjärvi Kylä: Kangaskylä ja Reisjärvi Pohjois-Pohjanmaan maanmittaustoimisto Ylivieskan toimipiste 1. Tiivistelmä... 3 2. Kohdealueen yleiskuvaus...

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

Tilusjärjestelyllä tehokkuutta energian- ja ajankäyttöön

Tilusjärjestelyllä tehokkuutta energian- ja ajankäyttöön Tilusjärjestelyllä tehokkuutta energian- ja ajankäyttöön OAMK 12.11.2014 Mikko Marjomaa Maanmittauslaitos Maanmittauslaitos vuonna 2014 Vuoden 2014 alussa meillä on yksi ja yhtenäinen, valtakunnallinen

Lisätiedot

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013 Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala 1 ELY-keskus: Pohjois-Karjala Ansiotulorakenne 2011 * Perustietoja: 2012 2 584 milj. Maatalous Metsä

Lisätiedot

Enemmän lähiruokaa julkisiin keittiöihin. Toimitusjohtaja Kari Aakula

Enemmän lähiruokaa julkisiin keittiöihin. Toimitusjohtaja Kari Aakula Enemmän lähiruokaa julkisiin keittiöihin Tampere 26.5.211 Toimitusjohtaja Kari Aakula Valio Oy 27.5.211 1 Valio Oy:n hankintaosuuskunnat 1.1.21 1. Evijärven Osm. 2. Härmän Seudun Osm. 7 3. Osk. ItäMaito

Lisätiedot

Maanmittauslaitoksen aineistot kyläsuunnittelun hyödyksi. Pieksämäki Siikamäki-Peiposjärvi 3.6.2009 Pekka Vilska Maanmittauslaitos

Maanmittauslaitoksen aineistot kyläsuunnittelun hyödyksi. Pieksämäki Siikamäki-Peiposjärvi 3.6.2009 Pekka Vilska Maanmittauslaitos Maanmittauslaitoksen aineistot kyläsuunnittelun hyödyksi Pieksämäki Siikamäki-Peiposjärvi 3.6.2009 Pekka Vilska Maanmittauslaitos 1 Valintaperusteet: Siikamäki-Peiposjärvi Valtakunnan vuoden 2008 kylä

Lisätiedot

Maatalous Keski-Suomessa. Juha Lappalainen MTK Keski-Suomi

Maatalous Keski-Suomessa. Juha Lappalainen MTK Keski-Suomi Maatalous Keski-Suomessa Juha Lappalainen MTK Keski- 1 AgriInfo Maatilojen rahavirta Tuottajaliitto KESKI-SUOMI, 2010 MAATILOJEN TULOT (brutto, ei sis. alv) yhteensä 273,17 milj. ( 7 %) * Osuus koko maan

Lisätiedot

MAANVUOKRASOPIMUS (1)

MAANVUOKRASOPIMUS (1) MAANVUOKRASOPIMUS (1) Me allekirjoittaneet olemme tänään tehneet seuraavan maanvuokrasopimuksen VUOKRANANTAJA Tilatunnus/y-tunnus Osoite VUOKRALAINEN Tilatunnus/y-tunnus Osoite VUOKRAUKSEN KOHDE kunnan/kaupungin

Lisätiedot

Yksityismetsänomistuksen rakenne

Yksityismetsänomistuksen rakenne Yksityismetsänomistuksen rakenne Harri Hänninen Metsätehon iltapäiväseminaari 24.5.2011, Helsinki Metsätilajakauma Metsää vähintään 1 hehtaaria käsittäviä metsätiloja 375 000 kappaletta, joilla omistajia

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso 1 Tilanne 31.12.2011 kpl ha / ey Maksetut sopimukset, luonnonmukainen tuotanto 401 15635,47 2 673 929 perinnebiotooppien hoito 128 775,03 320 643 alkuperäisrotujen

Lisätiedot

MTK Keski-Pohjanmaa 2011

MTK Keski-Pohjanmaa 2011 MTK Keski-Pohjanmaa 2011 Ajankohtaista pellonvuokrauksesta Jouni Ingalsuo 1 Pitääkö tukioikeus palauttaa vuokranantajalla silloinkin, kun vuokrasopimus uusitaan? - Lahjaveroseuraamuksia vuokranantajalle??

Lisätiedot

TYÖVOIMA 2013. Maa- ja puutarhatalouden TILASTOVAKKA. Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä. Työntekijöiden ja tehdyn työn määrä

TYÖVOIMA 2013. Maa- ja puutarhatalouden TILASTOVAKKA. Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä. Työntekijöiden ja tehdyn työn määrä Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä Työntekijöiden ja tehdyn työn määrä Viljelijöiden ikä ja koulutus TILASTOVAKKA Tietoja maa- ja elintarviketaloudesta Maa- ja puutarhatalouden TYÖVOIMA 2013 www.maataloustilastot.fi

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 204. Maa- ja metsätalousministeriön asetus. peltokasvien tuen vuoden 1991 viljelyvaatimuksesta poikkeamisesta vuonna 2001

SISÄLLYS. N:o 204. Maa- ja metsätalousministeriön asetus. peltokasvien tuen vuoden 1991 viljelyvaatimuksesta poikkeamisesta vuonna 2001 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 2001 N:o 204 212 SISÄLLYS N:o Sivu 204 Maa- ja metsätalousministeriön asetus peltokasvien tuen vuoden 1991 viljelyvaatimuksesta poikkeamisesta

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007 2013. Maaseuturyhmien rooli ja ohjelman tilanne Etelä-Savossa

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007 2013. Maaseuturyhmien rooli ja ohjelman tilanne Etelä-Savossa Maaseuturyhmien, ohjaus- ja seurantaryhmien yhteistoimintapäivä 23.9.2009 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007 2013 Maaseuturyhmien rooli ja ohjelman tilanne Etelä-Savossa Sivu 1 Maaseudun kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Me allekirjoittaneet olemme tänään tehneet seuraavan maanvuokrasopimuksen

Me allekirjoittaneet olemme tänään tehneet seuraavan maanvuokrasopimuksen MAANVUOKRASOPIMUS Me allekirjoittaneet olemme tänään tehneet seuraavan maanvuokrasopimuksen VUOKRANANTAJA Tilatunnus/y-tunnus Osoite VUOKRALAINEN Tilatunnus/y-tunnus Osoite VUOKRAUKSEN KOHDE kunnan/kaupungi

Lisätiedot

Hankkeen keskeiset tavoitteet

Hankkeen keskeiset tavoitteet Hankkeen keskeiset tavoitteet Hankkeen luomien edellytysten seurauksena maakuntaan syntyy omina hankkeinaan Vähintään yksi maatilojen /kuntien yhteinen biokaasulaitos, joka tuottaa keskitetysti liikennebiokaasua

Lisätiedot

MAATILAN OMISTAJAN- VAIHDOS

MAATILAN OMISTAJAN- VAIHDOS MAATILAN OMISTAJAN- VAIHDOS MIKÄ LOPPUTULOS HALUTAAN? Tilan toiminnan jatkuminen Kannattava yritystoiminta - Erot markkina-arvon ja tuottoarvon välillä Omistamisen järjestelyt Perillisten tasapuolinen

Lisätiedot

Maatilojen matkailutulot Etelä-Savossa 2004-2013. Hanna Kautiainen Etelä-Savon maakuntaliitto

Maatilojen matkailutulot Etelä-Savossa 2004-2013. Hanna Kautiainen Etelä-Savon maakuntaliitto Maatilojen matkailutulot Etelä-Savossa 2004-2013 Hanna Kautiainen Etelä-Savon maakuntaliitto Maatilojen matkailutulot Tähän katsaukseen on koottu tietoa Etelä Savon maatilojen harjoittamasta majoitustoiminnasta

Lisätiedot

Kiinteistötoimitukset, rajat ym. ProAgrian Vältä lakitupa sopimustietoa maatalousyrittäjille -koulutus 22.11.2011

Kiinteistötoimitukset, rajat ym. ProAgrian Vältä lakitupa sopimustietoa maatalousyrittäjille -koulutus 22.11.2011 Kiinteistötoimitukset, rajat ym. ProAgrian Vältä lakitupa sopimustietoa maatalousyrittäjille -koulutus 22.11.2011 Arviointipäällikkö Mika Summala Pohjois-Karjalan maanmittaustoimisto 1 MAANMITTAUSLAITOS

Lisätiedot

ja tilussijoitus osio

ja tilussijoitus osio LIITE 5 YmpäristöAgro II tiedottamisen sisältöä tarkemmin Maatalousmaankäytön uudet näkökulmat ja tilussijoitus osio Liite hankesuunnitelmaan YmpäristöAgro II Maaseutuympäristö - Luomu Lähiruoka - Maatalousmaankäytön

Lisätiedot

TILASTO: Metsämaan omistus 2013

TILASTO: Metsämaan omistus 2013 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 5/2015 TILASTO: Metsämaan omistus 2013 23.1.2015 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 5/2015 T I L A S T O Metsämaan omistus 2013 23.1.2015 Jussi Leppänen ja Jukka

Lisätiedot

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. 1 LUONNOS Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pakkohuutokaupalla myytävien kiinteistöjen lunastamisesta valtiolle annetun lain kumoamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Yleistyvät yhteismetsät metsien käytön kannalta

Yleistyvät yhteismetsät metsien käytön kannalta Yleistyvät yhteismetsät metsien käytön kannalta Harri Hänninen Metsäntutkimuslaitos Metsätilojen koon ja rakenteen kehittämishanke Metsäpäivät 26.11.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Miten tarjouskilpailuilla voi vähentää maatalouden ravinnekuormaa? Ympäristökuiskaaja tilaisuus Turku 14.11.2011 Antti Iho Erikoistutkija, MTT

Miten tarjouskilpailuilla voi vähentää maatalouden ravinnekuormaa? Ympäristökuiskaaja tilaisuus Turku 14.11.2011 Antti Iho Erikoistutkija, MTT Miten tarjouskilpailuilla voi vähentää maatalouden ravinnekuormaa? Ympäristökuiskaaja tilaisuus Turku 14.11.2011 Antti Iho Erikoistutkija, MTT Tarjouskilpailujen toivotaan tuovan tehoa suojeluun Mitä tarjouskilpailujen

Lisätiedot

Kilpailutettavat vuokrapellot 2016-2020

Kilpailutettavat vuokrapellot 2016-2020 Kilpailutettavat vuokrapellot 2016-2020 Tarjousten jättöaika 25.11-16.12.2015 Peltokokonaisuuksia vuokrataan tarjousten perusteella Hämeenlinnan kaupunki tarjoaa vuokrattavaksi 21 peltokokonaisuutta (yht.

Lisätiedot

Tilatukilain 20. 4.2.2009 Jyväskylä MMM/Juha Palonen

Tilatukilain 20. 4.2.2009 Jyväskylä MMM/Juha Palonen Tilatukilain 20 4.2.2009 Jyväskylä MMM/Juha Palonen Tausta Tilatukilaki tuli voimaan 1.8.2005 eduskunta lisäsi lakiin 20 3 ja 4 momentin Ennen lain voimaantuloa tehtyjen vuokrasopimusten päättyessä tukioikeudet

Lisätiedot

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016 Kuolinpesä metsän omistajana Projektineuvoja Jorma Kyllönen Tietoinen metsänomistus -hanke 2 Kuolinpesä Puhekielessä perikunta Itsenäinen verotusobjekti,

Lisätiedot

Keski-Karjalan maaseutupalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 1 (5) Yhteenvetoraportti N=107 Julkaistu: 10.12.2012

Keski-Karjalan maaseutupalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 1 (5) Yhteenvetoraportti N=107 Julkaistu: 10.12.2012 Keski-Karjalan maaseutupalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 1 (5) Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Millä tavoin haluaisit saada ajankohtaista tietoa maaseutupalveluista? Laita järjestykseen, mikä tavoittaa

Lisätiedot

MUISTIO 1 (3) 28.2.2007 MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI. 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa

MUISTIO 1 (3) 28.2.2007 MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI. 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa MUISTIO 1 (3) MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa Valta-, kanta- ja seututeitä sekä niitä yhdistäviä ja niiden jatkeena olevia teitä varten, jotka palvelevat pääasiassa

Lisätiedot

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelun täydennysohjelma SSTO alun perin Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

Varsinais-Suomen maatalouden ajankohtaiskatsaus. Marraskuu 2015

Varsinais-Suomen maatalouden ajankohtaiskatsaus. Marraskuu 2015 Varsinais-Suomen maatalouden ajankohtaiskatsaus Marraskuu 215 Luottamuksellinen - ei julkisuuteen Sadonkorjuuvelvoitteen poisto Tarjolla oli huono ja vielä huonompi vaihtoehto Uudistuksen yhteydessä valvontasäädökset

Lisätiedot

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset

Lisätiedot

TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin!

TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin! Kuva: Kaisa Riiko TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin! Eija Hagelberg, projektijohtaja JÄRKI-hanke Baltic Sea Action Group Järki Lanta loppuseminaari 13.11.2014 Tuorlassa BSAG Elävä Itämeri säätiö

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2008

Yksityismetsätalouden liiketulos 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2008 25/2009 24.6.2009 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos laski 97 euroon hehtaarilta

Lisätiedot

MAANVUOKRASOPIMUS (1)

MAANVUOKRASOPIMUS (1) MAANVUOKRASOPIMUS (1) Me allekirjoittaneet olemme tänään tehneet seuraavan maanvuokrasopimuksen VUOKRANANTAJA Tilatunnus/y-tunnus Osoite VUOKRALAINEN Tilatunnus/y-tunnus Osoite VUOKRAUKSEN KOHDE kunnan/kaupungin

Lisätiedot

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa.

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa. TOIMINTAKERTOMUS 2015 YLEISTÄ Metsäkansan kyläyhdistyksen toiminta vuonna 2015 oli aktiivista. Vuotta värittivät erityisesti hyvin onnistuneet tapahtumat ja kyläyhdistyksen saama positiivinen huomio. Yhdistys

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä:

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä: Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 30.10.2009 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 1 Aluehallinto uudistui 1.1.2010 Valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä,

Lisätiedot

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Rauno Kuha Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Taustaa Maaseudun ja maatalouden toimintaympäristö on muuttumassa nopeasti. Maapallon kasvava

Lisätiedot

MAANVUOKRASOPIMUS (1)

MAANVUOKRASOPIMUS (1) MAANVUOKRASOPIMUS (1) Me allekirjoittaneet olemme tänään tehneet seuraavan maanvuokrasopimuksen VUOKRANANTAJA Tilatunnus/y-tunnus Osoite VUOKRALAINEN Tilatunnus/y-tunnus Osoite VUOKRAUKSEN KOHDE kunnan/kaupungin

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA

LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS HUHTALANTIE VÄLI KOULUKATU-TILHENTIE OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 5.10.2015 5.10.2015 Lapuan kaupunki Maankäyttö-

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 2001

TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 2001 Tiedustelut Anne Laakkonen, puh. 00 9 9..00 TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 00 Tammi- Muutos Muutos Vuonna kuussa edell. tammikuusta 000 Etuudet, milj. mk 5, 9,5 0, 5 708, Peruspäivärahat 6,

Lisätiedot

MAANVUOKRASOPIMUS (2)

MAANVUOKRASOPIMUS (2) MAANVUOKRASOPIMUS (2) Me allekirjoittaneet olemme tänään tehneet seuraavan maanvuokrasopimuksen VUOKRANANTAJA Tilatunnus/y-tunnus Osoite VUOKRALAINEN Tilatunnus/y-tunnus Osoite VUOKRAUKSEN KOHDE kunnan/kaupungin

Lisätiedot

Metsänomistusrakenteen kehittäminen

Metsänomistusrakenteen kehittäminen Metsätehon iltapäiväseminaari 24.5.2011 "Metsänomistus, puun tarjonta ja metsätietolähteet" Metsänomistusrakenteen kehittäminen Jussi Leppänen Metsäntutkimuslaitos PL 18, 01301 Vantaa jussi.leppanen@metla.fi

Lisätiedot

Kiinteistöjärjestelysuunnitelma. Liite tiesuunnitelmaan valtatie 13:n parantamiseksi Myttiömäen kohdalla Savitaipaleella

Kiinteistöjärjestelysuunnitelma. Liite tiesuunnitelmaan valtatie 13:n parantamiseksi Myttiömäen kohdalla Savitaipaleella Kiinteistöjärjestelysuunnitelma Liite tiesuunnitelmaan valtatie 13:n parantamiseksi Myttiömäen kohdalla Savitaipaleella Kiinteistöjärjestelysuunnitelma 10.4.2012 1. YLEISTÄ KIINTEISTÖJÄRJESTELYSUUNNITELMASTA

Lisätiedot

Suomen Vuokranantajien jäsenkysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=845, Julkaistu: 12.12.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Suomen Vuokranantajien jäsenkysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=845, Julkaistu: 12.12.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Suomen Vuokranantajien jäsenkysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=845, Julkaistu: 12.12.2012 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat 1. Sukupuoli 1. Nainen 415 49,11% 2. Mies 430 50,89% 2. Ikä 1. alle 30 19 2,25%

Lisätiedot

MÄÄRÄALAN KAUPPAKIRJA

MÄÄRÄALAN KAUPPAKIRJA Sivu 1 / 5 MÄÄRÄALAN KAUPPAKIRJA KAUPAN OSAPUOLET MYYJÄT 1/5 Marja-Leena Airio 1/5 Merja Hannele Meronen 1/5 Jarkko Pekka Nurminen 1/5 Jarmo Tapio Nurminen 1/5 Jorma Tapani Nurminen yhteyshenkilö: Jarkko

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus NUORTEN VILJELIJÖIDEN ALOITUSTUEN HAKEMINEN

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus NUORTEN VILJELIJÖIDEN ALOITUSTUEN HAKEMINEN Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus NUORTEN VILJELIJÖIDEN ALOITUSTUEN HAKEMINEN Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Heikki Mäntykoski 20.5.2015 1 E-P:N ELY:N MAATALOUSRAHOITUKSEN PARISSA TYÖSKENTELEVÄT HENKILÖT VALTAKUNNALLISEN

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus. http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n

Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus. http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n Pohjois-Karjalan maaseudun kehittäminen lukuina vuonna 2014. Maatalouden tulotuet*

Lisätiedot

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA 2008-2010 RAHOITUS Hanke kuuluu EU-rahoitteeseen Manner-Suomen maaseutuohjelmaan TAUSTA Suomi on sitoutunut osaltaan toteuttamaan EU:n ilmasto ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

Tilusjärjestelyn tarveselvityksen toimenpide-ehdotus Haapavesi Karsikas

Tilusjärjestelyn tarveselvityksen toimenpide-ehdotus Haapavesi Karsikas Tilusjärjestelyn tarveselvityksen toimenpide-ehdotus Haapavesi Karsikas 2(13) Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä... 3 2. Kohdealueen yleiskuvaus... 4 3. Tilusjärjestelyn lähtökohdat ja tavoitteet... 4 4.

Lisätiedot

Kunnanhallitus 105 25.04.2016 Kunnanhallitus 118 16.05.2016

Kunnanhallitus 105 25.04.2016 Kunnanhallitus 118 16.05.2016 Kunnanhallitus 105 25.04.2016 Kunnanhallitus 118 16.05.2016 Rautavaara-Savotta: Pohjois-Savon ELY-keskuksen ehdollinen tarjous Kunta-Metso alueesta/tilat Kiparinvuori ja Paljakka sekä Pieni-Mäkelä/Rautavaaran

Lisätiedot

RL Nuorisojaoston avoin kokous 1/11

RL Nuorisojaoston avoin kokous 1/11 Aika 16.01.10 klo: 10:00 Paikka Siikaranta. Naruportintie 68, Espoo Käsiteltävät asiat Asia Otsikko 1. Kokouksen avaus ja järjestäytyminen 2. Työjärjestyksen hyväksyminen 3. Vpj. valinta 4. Raksanuoret

Lisätiedot

Nivala - Ylivieska - Oulainen - Sievi

Nivala - Ylivieska - Oulainen - Sievi NeliapilaNeliapila Maaseutuhallinto Nivala - Ylivieska - Oulainen - Sievi Kuntien hoitama maaseutuhallinto on muuttunut paikalliset kuntien maaseututoimistot säilyvät ennallaan Vuoden 2012 alusta Nivalan,

Lisätiedot

Kiinteistön edustalla oleva vesijättö voidaan liittää sen kohdalla olevaan kiinteistöön laissa säädetyin edellytyksin täyttä korvausta vastaan.

Kiinteistön edustalla oleva vesijättö voidaan liittää sen kohdalla olevaan kiinteistöön laissa säädetyin edellytyksin täyttä korvausta vastaan. Vesijätön lunastus Kari Tuppurainen kari.tuppurainen@maanmittauslaitos.fi 0400-719023 28.4.2015, Pohjois-Savon Kalatalouskeskus ry:n vuosikokous Hotelli Iso Valkeinen, Kuopio Kiinteistön edustalla oleva

Lisätiedot

Tienvarsimainonta ja lupamenettely. Antti Pirttijoki Pirkanmaan ELY-keskus 6.3.2012

Tienvarsimainonta ja lupamenettely. Antti Pirttijoki Pirkanmaan ELY-keskus 6.3.2012 Tienvarsimainonta ja lupamenettely Antti Pirttijoki Pirkanmaan ELY-keskus 6.3.2012 Tienvarsimainonnan lainsäädännöllinen perusta Maantielain 52, tienvarsimainonta ja -ilmoittelu Asemakaava-alueen ulkopuolella

Lisätiedot

Maa- ja metsätilojen sukupolvenvaihdospäivä. Liedon Säästöpankki Pankinjohtaja Esko Tuuppa 14.3.2012 Lieto

Maa- ja metsätilojen sukupolvenvaihdospäivä. Liedon Säästöpankki Pankinjohtaja Esko Tuuppa 14.3.2012 Lieto Maa- ja metsätilojen sukupolvenvaihdospäivä Liedon Säästöpankki Pankinjohtaja Esko Tuuppa 14.3.2012 Lieto Sukupolvenvaihdokset rahoittajan näkökulmasta I Uuden ja nuoren yrittäjän perusinvestointi monesti

Lisätiedot

YLLÄTETÄÄN KOTIKUNTA- KAMPANJAN TAUSTAA

YLLÄTETÄÄN KOTIKUNTA- KAMPANJAN TAUSTAA YLLÄTETÄÄN KOTIKUNTA- KAMPANJAN TAUSTAA - Työttömyys on syrjäytymisen suurimpia riskitekijöitä ja tähän tematiikkaan puututtiin paikallisesti - Tavoitteena oli luoda jokaiseen hankekuntaan henki, että

Lisätiedot

ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU

ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.00 Avaus Urpo Hassinen Biomas-hanke 9.15 Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset Mikko Korhonen ja hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme

Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme TOIMIALUEENA Asikkalan, Hartolan, Heinolan, Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän, Lahden, Nastolan, Padasjoen ja Sysmän kunnat

Lisätiedot

jäsenkysely a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5

jäsenkysely a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5 jäsenkysely 1) Olen tällä hetkellä Kysymykseen vastanneet: 135 (ka: 2,4) a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5 e) jokin muu,

Lisätiedot

Maatalous Lapualla 2013

Maatalous Lapualla 2013 Maatalous Lapualla 2013 Lapualla on tällä hetkellä (5/2013) 540 toimivaa maatilayritystä. Vuodesta 1995 tilalukumäärä on vähentynyt 39,8 % mikä on Etelä-Pohjanmaan alueen kunnista 3 vähiten. 3.5.2013 Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

TILKE Tilusrakenteen kehittäminen hanke 2006-2007 Nivala-Haapajärven seutukunta Siikalatvan seutukunta LOPPURAPORTTI 31.12.2007

TILKE Tilusrakenteen kehittäminen hanke 2006-2007 Nivala-Haapajärven seutukunta Siikalatvan seutukunta LOPPURAPORTTI 31.12.2007 TILKE Tilusrakenteen kehittäminen hanke 2006-2007 Nivala-Haapajärven seutukunta Siikalatvan seutukunta LOPPURAPORTTI 31.12.2007 SISÄLLYSLUETTELO 1. TILKE tilusrakenteen kehittäminen hankkeen taustaa 1.1.

Lisätiedot

TILUSJÄRJESTELYN TOTEUTTAMISKELPOISUUSSELVITYS

TILUSJÄRJESTELYN TOTEUTTAMISKELPOISUUSSELVITYS 1 (12 ) 11.2.2009 TILUSJÄRJESTELYN TOTEUTTAMISKELPOISUUSSELVITYS Siikalatvan kunta Leskelänkylä 2 (12 ) SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO 1 YLEISTIETOA SIIKALATVASTA JA LESKELÄNKYLÄSTÄ... 4 1.1 Maatalouden harjoittajien

Lisätiedot

1. Haltuunottokokous (14.3.2013)

1. Haltuunottokokous (14.3.2013) Maantietoimitus 2012-428465 Seinäjoen itäinen ohikulkutie VT19 1. Haltuunottokokous (14.3.2013) 2. Näyttökokous (Tietöiden valmistuttua) 3. Loppukokous Maantietoimitus. Asialista. 1. Tiedottaminen ja kokouksen

Lisätiedot

Tilusjärjestelyn tarveselvityksen toimenpide-ehdotus Kaupunki: Ylivieska Kylä: Pylvään ja Jylhän alue

Tilusjärjestelyn tarveselvityksen toimenpide-ehdotus Kaupunki: Ylivieska Kylä: Pylvään ja Jylhän alue Tilusjärjestelyn tarveselvityksen toimenpide-ehdotus Kaupunki: Ylivieska Kylä: Pylvään ja Jylhän alue 2 (13) Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä... 3 2. Kohdealueen yleiskuvaus... 4 3. Tilusjärjestelyn lähtökohdat

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot

Yrityskaupan muistilista

Yrityskaupan muistilista Yrityskaupan muistilista Aloita ajoissa * Yleisemmin yrityksen myyntiprosessi kestää noin 10 kuukautta, mutta hyvin usein se venyy yli vuoden mittaiseksi. Valitettavasti kaikkein yleisintä on, että yrityskauppa

Lisätiedot

Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa

Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa Viljelykierto - Energiaa sokerintuotantoon hankkeen koulutus Tuorla, Maaseutuopisto Livia 27.11.2013 Säkylä, Ravintola Myllynkivi 28.11.2013 Marjo Keskitalo,

Lisätiedot

Maatalouden investointituet rahoituskaudella 2014(5)-2020

Maatalouden investointituet rahoituskaudella 2014(5)-2020 Maatalouden investointituet rahoituskaudella 2014(5)-2020 EU-tulotukikoulutus Kuopio 25.3.2015 Sivu 1 27.3.2015 Investoinnit viime ohjelmakaudella Pohjois-Savossa on rahoitettu viime ohjelmakauden aikana

Lisätiedot

Mallien mukana on täyttöohjeet, jotka kannattaa lukea ennen sopimuksen tekoa. Pellon vuokraamisesta ja sen ehdoista tulisi aina sopia kirjallisesti.

Mallien mukana on täyttöohjeet, jotka kannattaa lukea ennen sopimuksen tekoa. Pellon vuokraamisesta ja sen ehdoista tulisi aina sopia kirjallisesti. Pellon vuokrasopimuksiin kaksi mallia MTK on laatinut avuksesi pellon vuokrasopimusmallin. Tarjolla on kaksi mallia. Malleissa on otettu huomioon maanvuokralain ja EU:n maatalousuudistuksen vaatimukset

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ YLEISKIRJE Nro 57/00 Maatalousosasto MEIJERIMAIDON VIITEMÄÄRIEN JA ERITYISVIITEMÄÄRIEN SIIRTÄMISESTÄ

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ YLEISKIRJE Nro 57/00 Maatalousosasto MEIJERIMAIDON VIITEMÄÄRIEN JA ERITYISVIITEMÄÄRIEN SIIRTÄMISESTÄ MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ YLEISKIRJE Nro 57/00 Maatalousosasto Pvm Dnro 19.5.2000 1890/01/2000 Työvoima- ja elinkeinokeskukset Ahvenanmaan lääninhallitus Valtuutussäännökset: Laki Euroopan yhteisön

Lisätiedot

Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa

Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa Virpi Sahi Suomen luonnonsuojeluliitto ry Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa Hösmärinpuiston päiväkotilaisia mörriretkellä. Kuva: Virpi Sahi. Luonto lisää lasten ja nuorten

Lisätiedot

MAANVUOKRASOPIMUS (1)

MAANVUOKRASOPIMUS (1) MAANVUOKRASOPIMUS (1) Me allekirjoittaneet olemme tänään tehneet seuraavan maanvuokrasopimuksen VUOKRANANTAJA Tilatunnus/y-tunnus Osoite VUOKRALAINEN Tilatunnus/y-tunnus Osoite VUOKRAUKSEN KOHDE kunnan/kaupungin

Lisätiedot

Tukea maksetaan aktiiviviljelijälle, joka on aloittanut tilanpidon ensimmäistä kertaa sen pääasiallisena yrittäjänä ja jolla on määräysvalta.

Tukea maksetaan aktiiviviljelijälle, joka on aloittanut tilanpidon ensimmäistä kertaa sen pääasiallisena yrittäjänä ja jolla on määräysvalta. 1 (8) Nuoren viljelijän tuki (EU), kevään 2015 koulutuksen taustamateriaali 1. Tukiehdot Tukea maksetaan aktiiviviljelijälle, joka on aloittanut tilanpidon ensimmäistä kertaa sen pääasiallisena yrittäjänä

Lisätiedot

Maatalouden investointituet rahoituskaudella 2014(5)-2020

Maatalouden investointituet rahoituskaudella 2014(5)-2020 Maatalouden investointituet rahoituskaudella 2014(5)-2020 ItäMaidon investointipäivä Lapinlahti 20.3.2015 Sivu 1 23.3.2015 Maitotilat kehityksen veturina Pohjois-Savossa Maidontuotanto on ollut vahvassa

Lisätiedot

YLEISÖTILAISUUDEN MUISTIINPANOT

YLEISÖTILAISUUDEN MUISTIINPANOT YLEISÖTILAISUUDEN MUISTIINPANOT Aika 21.5.2013 Muistio Valtatien 7 (E18) rakentaminen moottoritieksi 28.6.2013 1 (5) Paikka Osallistujat Virojoki, Rajasali 64 yksityishenkilöä sekä ELYn, Virolahden kunnan,

Lisätiedot