Järvenpää kutsuu liikkujan kesään. Sivu 3. Keski-Uudenmaan ympäristökeskus aloitti. Kulttuuri osaksi lasten arkea Sivu 7

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Järvenpää kutsuu liikkujan kesään. Sivu 3. Keski-Uudenmaan ympäristökeskus aloitti. Kulttuuri osaksi lasten arkea Sivu 7"

Transkriptio

1 E L I N V O I M A I N E N K U LT T U U R I K A U P U N K I Kaupungin tiedotuslehti kevät 2009 Kulttuuri osaksi lasten arkea Sivu 7 Järvenpää kutsuu liikkujan kesään Kuka kaupungissa vaikuttaa ja mihin? Sivu 15 Järvenpää tarjoaa mainiot mahdollisuudet liikkumiseen, liikut sitten perheen kanssa tai yksin. Lue Järvenpään liikunta-ammattilaisten parhaat vinkit kesäpäivien iloksi. Sivu 3 Keski-Uudenmaan ympäristökeskus aloitti Yhtenäiset ympäristöpalvelut ja toimintatavat isäntäkunta Tuusulan vetämänä. Sivu 17 Entistä ehompi taidemuseo avattu Sivu 18

2 PÄÄKIRJOITUS Kuntataloudessa edessä tiukat ajat Vuosi 2008 jäänee historiaan vuotena, joka aloitti uuden aikakauden koko maailmassa ja myös pienemmissä ympyröissä. USA:n finanssikriisistä viime syksynä alkanut ja maailman laajuiseksi taloustaantumaksi laajentunut kehitys vaikuttaa meidän kaikkien elämään. On sanottu, että paluuta entiseen ei ole. Kun taantumasta ja lamasta aikanaan selvitään, maailma ympärillämme on toisenlainen kuin se oli viime syksynä ennen finanssikriisiä. Järvenpään kaupungin taloudessa viime vuosi oli kuitenkin odotettua parempi. Samaa ei voi valitettavasti sanoa tästä vuodesta. Olemme siirtyneet vähintäänkin usean vuoden kestävään hyvin niukan ja ahtaan talouden aikaan. Viime vuoden odotettua parempi taloustulos antaa hieman paremman lähtökohdan tälle vuodelle. Tuloksesta tehdään kahden miljoonan euron investointivaraus tulevaa terveystaloa varten. Tämä on hyvä signaali siitä, että huolimatta vaikeista ajoista tavoitteena on saada terveystalon rakentaminen alkuun lähivuosina. Järvenpäällä ei ole mahdollisuuksia välttyä lisävelkaantumiselta, koska kunnallisverotulojen kasvu on pysähtynyt ja yhteisöverotulot suorastaan romahtaneet. Tässä kurimuksessa Järvenpää ei ole yksin, vaan sama koskee useimpia kuntia. Kuntataloudessa edessä ovat siis hankalat ajat niin Järvenpäässä kuin muuallakin. Meidän on noudatettava hyvin tiukkaa linjaa henkilöstömenoissa, eikä muidenkaan menojen lisäämiseen ole varaa. Sen vuoksi olemme muuttamassa määrätietoisesti johtamisjärjestelmäämme ja toimintatapojamme. Meneillään olevan uudistustyön hyödyt on saatava realisoitua lähivuosina tehokkaampana ja taloudellisempana palveluna. Myös kaupungin terve kasvu tulee saada vauhtiin, eli uusien kaavoitettavien alueiden rakentaminen alkuun. Tämä merkitsee huomattavia paineita infrarakentamiseen, mutta samalla myös lisääntyvän väestökasvun myötä verotulojen nousua. Maanhankinnan pitää tiukassakin taloustilanteessa toteutua niin, että yleiskaavan mukainen asunto- ja työpaikkarakentaminen voi jatkua keskeytyksettä. Vaikka Järvenpäässä on lähivuosina käynnissä mittava säästöohjelma, asukkaiden terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät ennaltaehkäisevät toimenpiteet ylläpidetään ja niitä kehitetään aiempien suunnitelmien mukaisesti. Tähän työhön Järvenpäässä on panostettu mittavasti viime vuosina. Keskeisen tärkeää on huolehtia myös työllisyydestä. Pitkäjänteisellä kehittämistyöllä valmistaudumme aikaan, jolloin olosuhteet palaavat normaaliksi tämän taantuman jälkeen. Mahdollisesti pitkäänkin kestävän niukkuuden aikaan jatkamme kuitenkin monipuolista palvelutoimintaamme mahdollisimman hyvällä tavalla. Wau mikä kaupunki! Pian vuosi sitten kesällä istuin Järvenpään kävelykadulla ja ajattelin, että "Wau, tämä on kyllä tosi hieno kaupunki!". Ihastelin kaupunkia, jolla on ihan oikea keskusta, runsaasti erilaisia kauppaliikkeitä, järvi aivan kaupungin sydämessä, tiivis yhdyskuntarakenne ja kauniit asuinalueet, hyvät liikenneyhteydet, valtakunnallisestikin tunnettuja tapahtumia ja todella hieno kulttuurihistoria. Hyvää työtä ovat Järvenpään päättäjät ja virkamiehet tehneet, ajattelin tuolloin. Vaan rehellisyyden nimissä en kyllä hetkeäkään ajatellut, että pian olisin itse osa tuota tuloksekasta tekijäjoukkoa. Elämä on täynnä yllätyksiä! Kevät toi mukanaan siis Järvenpään kaupungille myös uuden kehitysjohtajan. Työssäni toimin kaupunginjohtajan suorana alaisena ja tehtäviini kuuluvat muun muassa elinkeino-, maankäyttö-, asumis- ja liikenneasioiden koordinoiminen, omistajaohjaus ja kuntayhteistyö. Minun kuuluu siis tehdä töitä sen eteen, että Järvenpäässä olisi myös tulevaisuudessa hyvä asua ja yrittää. Mutta miten se sitten tehdään? Kaupunkikehityksessä pitäisi pystyä tunnistamaan ja ennakoimaan tulevaisuuden tarpeet. Missä ja miten tulevaisuuden järvenpääläiset asuvat ja miten varmistetaan heille toimivat palvelut ja työpaikat? Prosessit ovat pitkiä ja siksi olisi koko aika oltava - ei vain yksi vaan useampi askel - edellä varsinaista toteuttamista. Maata on hankittava ainakin vuoden tähtäimellä, yleiskaavoituksessa katsotaan vuoden päähän ja asemakaavoituksella tehdään lyhyemmällä jänteellä ratkaisuja, joiden kuitenkin pitäisi kestää vuosikymmenten päähän. Kaupunkikehityksen hedelmät korjataan vasta vuosien päästä. Siksi myös huonoja suunnitelmia ja tekemätöntä työtä on vaikea nopeasti korjata. Järvenpäässä on tehty hyvää työtä. Mutta aina voi parantaa. Isossa organisaatiossa viestit hukkuvat ja joskus saattaa käydä, ettei oikea käsi oikein tiedä mitä vasen tekee. Ja päinvastoin. Minun tehtäväni on varmistaa, ettei näin tapahdu, vaan että me täällä Järvenpään kaupungilla vaalisimme viisaasti tämän upean kaupungin perintöä ja kehittymistä. Minä olen ylpeä, että saan nyt olla tämän upean kaupungin tekijöiden joukossa. Ehkä sitten vuosien ja vuosikymmenten päästä joku toinen istuu penkillä kaupungin keskustassa ihailemassa minunkin työni hedelmiä. Minna Karhunen Kehitysjohtaja Hyvä lukija! Onneksi kaikki mukava ei ole kallista. Kannustan teitä lämpimästi hyödyntämään Järvenpään mahtavia liikuntamahdollisuuksia, joista tämä lehtikin kertoo. Aurinkoista ja liikunnallista kesää! Erkki Kukkonen Kaupunginjohtaja Päätoimittaja: Anju Asunta puh. (09) Hallintokatu 2, PL 41, Järvenpää Toimituskunta: Tuula Alkula Liisa Dahlstedt Satu Hänninen Mikael Karikoski Outi Kirkkopelto Esa Lindell Riitta Murtokare Taija Pölkki Anu Savonne Järvenpään kaupungin tiedotuslehti, kevät 2009 Taitto: Innocorp Oy Kannen ja sivun 2 kuvat: Anju Asunta, Museopalvelut, Liikuntapalvelut, Riitta Vainio Painos: kpl Paino: Keski-Uusimaa Oy Jakelu: Jakelujuniorit Oy ISSN: Järvenpään kaupungin tiedotuslehti jaetaan Järvenpäässä jokaiseen talouteen, jossa ei ole ilmaisjakelujen jakamista estävää kieltoa. Lehteä saa myös kaupungin palvelupisteistä ja kirjastosta. 2 Järvenpää kevät 2009

3 Teksti ja kuvat Jenni Jusslin Liikuntapalvelut Kun koko Suomi siirtyy kesälomalle, ei liikuntaa tarvitse jättää samaan paikkaan. Kesäinen Järvenpää tarjoaa paljon mahdollisuuksia liikkumiseen, liikut sitten perheen kanssa tai yksin. Kaupungin järjestämä lasten sporttikerho käyttää lukion liikuntakenttää. Järvenpää kutsuu liikkujan kesään Liikunnan merkitys ihmisen elämässä on kiistaton. Liikkuminen kasvattaa kuntoa ja jaksamista arjessa. Kesälläkään ei kannata päästää itseään lomakuosiin. Mieli voi hyvin urheilusuorituksen aiheuttamasta tunteesta. Se antaa voimia kestää monia vastoinkäymisiä. Oikein toteutettu liikunta ja mieluinen harrastus on lääke useaan fyysiseen sairauteen myös ennaltaehkäisevässä mielessä, muistuttaa Juha Saurama Järvenpään Kehäkarhuilta. Sari Ilander Järvenpään Ladulta kannustaa liikuntaan myös lasten kanssa. Pienetkin teot lasten kanssa kannustavat liikunnalliseen elämään. Liikkuminen on satsaus tulevaisuuteen, toteaa Ilander. Liiku luonnossa Luonto on liikkujan kesävaltti Järvenpäässä. Järvi, kuntoradat, Lemmenlaakson luonnonsuojelualue sekä laaja kevyen liikenteen verkosto tarjoavat mahdollisuuksia moneen. Järvenpää on Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen jäsen. Järvenpää omistaa virkistysalueet yhdessä muiden virkistysalueyhdistyksen jäsenkuntien kanssa. Järvenpääläiset ovat retkikohteina suosineet muun muassa Porvoon merenrantakohteita Stornässuddenia ja Varlaxluddenia, koska sinne pääsee helposti autolla. Matkakaan ei ole kovin pitkä, kertoo suunnittelupäällikkö Rea Nyström Uudenmaan virkistysalueyhdistyksestä. Uudenmaan luonto tarjoaa paljon nähtävää ja koettavaa. Nyströmin mukaan rannikon ja meren vetovoima on kenties merkittävintä Uudenmaan antia. Esimerkiksi Varlaxluddenin rantakalliolla istuessa on upea, aava meri edessä, ja ajatus saattaa kulkeutua Muumipapan seikkailuihin majakkasaarella. Sisämaan luonnossa on valtavasti kuvankauniita, salaperäisiä metsälampia. Uudenmaan luonto on monipuolista ja maisemallisesti vivahteikasta, kuvailee Nyström. Sari Ilander Järvenpään Ladulta kannustaa viemään lapsia luontoon. Kuvassa mukana Simeon-poika. Juha Saurama Kehäkarhuilta muistuttaa liikunnan tärkeydestä kesäaikaan. Järvi kutsuu kaikkia Järvenpään uimarannoilla Tervanokalla ja Vanhankylänniemessä on rantavalvonta koko kesän päivittäin kello kymmenestä kuuteen illalla, kertoo liikuntasihteeri Tiina Inkinen. Järven veden levätilanne oli maltillinen viime kesänä. Näytteiden ottoa jatketaan tänä kesänä, ja niiden tuloksista tiedotetaan rannoilla sekä kaupungin Internet-sivuilla. Jos järvi menee uimakelvottomaan kuntoon, siitä tiedotetaan myös kylteillä, jatkaa Inkinen. Jos uinti ei innosta, mutta järvi kiinnostaa, on kaupungilta mahdollista vuokrata kirkkovenettä. Omaa soutuvenettä käyttävien kannattaa tehdä kannattaa tehdä veteenmeno Tervanokalta. Purjehduksesta ja purjehduksen alkeiskursseista saa lisätietoa Tuusulanjärven purjehtijoilta. Lapsille kesäliikuntaa Järvenpään kaupunki järjestää uimakouluja jälleen kesällä uimahallissa, kesäkuun kahtena ensimmäisenä viikkona sekä sulun jälkeen heinä elokuussa. Uimahalli ja liikuntahalli ovat avoinna sulun jälkeen. Sulku on , kertoo Inkinen. Kaupunki järjestää viimekesäiseen tapaan myös sporttikerhoja ala-asteikäisille kesäkuun alkupuolella. Viikon mittaiset kerhot on suunnattu tytöille ja pojille. Päivään sisältyy neljä tuntia ohjattua liikunnallista toimintaa. Ilmoittautuminen sporttikerhoihin käynnistyy myöhemmin, lisätietoja saa liikuntatoimen nettisivuilta. Myös seurat järjestävät monipuolista liikuntaa lapsille. Järvenpään Ladun Metsämyttyset ja Metsämörrit kutsuvat alle kouluikäisiä lapsia luontoretkille toukokuussa. Tarkoituksena on tutustuttaa lapsia luonnossa olemiseen. Lapset saa jättää paikalle ilman vanhempia, mutta vanhemmat voivat toki halutessaan osallistua, kertoo Sari Ilander. Ympäri asvalttiteitä Renkaiden varassa liikkujille on tarjolla upeita maisemia sekä hyviä hengähdyspaikkoja matkan varrella. Pyöräilijät ja Liikuntasihteeri Tiina Inkinen järjestää kaupungin monipuolisia liikuntapalveluita. rullaluistelijat pääsevät nauttimaan Järvenpäästä ja sen ympäryskunnista laajoilla kevyen liikenteen väylillä. Pari vuotta sitten tehty pyöräilykartta Keravan, Järvenpään ja Tuusulan alueelta pitää edelleen paikkansa. Sitä voi hakea esimerkiksi Järvenpään liikuntapalveluista. Kartta on sähköisesti saatavilla myös Järvenpään kaupungin Internetsivuilla. Viime kesänä teimme nuorten leirillä pyöräretken ympäri Järvenpään. Täällä on paljon nähtävää, kiittelee Inkinen. Seurojen kesä Monet liikkujien suosimat vakitunnit pitävät kesätaukoa koulujen alkuun saakka. Kunnosta pääsee kuitenkin pitämään huolta myös porukassa. Järvenpään latu järjestää ensimmäistä kertaa naisille suunnatut pesäpallotreenit kerran viikossa läpi kesän. Aiemmin oli sekajoukkueet, mutta päädyimme naisten omaan. Näin vältetään pallopelko, jota syntyy helposti miesten kanssa kovilla palloilla, kertoo Ilander. Kinnarin pesiksellä on tulevana kesänä perinteiseen tapaansa pesäpallokouluja ja kuntopesistä. Järvenpään voimistelijoiden kausi päättyy toukokuussa. Nurmikkojumpat järjestettäneen viime kesäiseen tapaan, ajankohdasta tiedotetaan myöhemmin. Kehäkarhujen kunto- ja harrasteryhmät harjoittelevat normaalisti touko-, kesä- ja elokuussa. Heinäkuu on perinteisesti pidetty taukoa, sillä yhdentoista kuukauden harjoittelukausi vaatii selkeän lepotauon. Pitkä kausi vaatii henkisesti ja fyysisesti lepoajan, jonka olemme laskeneet heinäkuulle. Elokuussa on aina runsaasti innokkaita ja levänneitä harrastajia, kertoo Saurama. Yleisurheilukouluja, jalkapallokouluja ja tenniskouluja järjestetään viimekesäiseen tapaan. Tarkempaa tietoa saa seurojen Internet-sivuilta keväämmällä. Omalla väellä urheilukentille Järvenpäässä on paljon urheilukenttiä, jotka ovat vapaassa käytössä silloin, jos varattuja vuoroja ei ole. Tekojäälle tulee kesäksi tenniskentät, joita voi käyttää ilmaiseksi ja ilman varausta. Uimahallin tenniskentät ovat myös käytössä. Lisätietoja niiden varauksista ja kenttämaksuista voi tiedustella liikuntapalveluista. Kaupunki tarjoaa Keskuskentällä viime kesän tyyliin vapaaharjoitteluvuoron yleisurheilussa sunnuntaisin klo Välineet ja alue ovat vapaassa käytössä. n Linkit kesän liikuntaan Metsään pääsee Järvenpäässä muun muassa Lemmenlaaksossa ja Terholan kuntoradalla. Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen kautta löytää mukavasti uusia ulkoilukohteita Järvenpään rajojen ulkopuolella. Jukka Jusslin Järvenpää kevät

4 Teksti Kaisa Autio ja Tapani Hänninen Kaupunkikuvallinen tehtävä Viheralueet jäsentävät kaupunkikuvaa ja tekevät ympäristöstä monimuotoisen. Keski- Uudellemaalle yhteinen ilmastostrategia Keski-Uudenmaan KUUMA-kunnat eli Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula laativat yhteistä ilmastostrategiaa. Sen toimintaohjelma valmistuu vuoden 2009 aikana. Strategian tavoitteena on määrittää keinot, joilla vähennetään alueen kasvihuonekaasupäästöjä ja edistetään sopeutumista ilmastonmuutokseen (www.ilmasto.org) lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Kyseessä on kaikkia alueen toimijoita ja asukkaita koskeva hanke, jonka onnistumiseksi yhteistyö ja jokaisen oma toiminta ovat ensiarvoisen tärkeitä. KUUMA-kuntien merkittävimmät kasvihuonekaasupäästölähteet ovat liikenne, sähkölämmitys, muu sähkönkulutus, erillislämmitys, kaukolämpö, teollisuuden ja työkoneiden polttoaineet, jätehuolto ja maatalous. Päästöt ovat jatkuvasti lisääntyneet sähkönkulutuksessa, lämmityksessä ja liikenteessä. Sen sijaan jätehuollon ja maatalouden päästöt ovat jonkin verran vähentyneet. Silti kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt ovat kasvaneet ja lisääntyvät edelleen, ellei ryhdytä ripeästi aktiivisiin toimenpiteisiin. Päästöjä voidaan hillitä säästämällä rakennusten sähkö- ja lämpöenergiaa, lisäämällä uusiutuvien energialähteiden käyttöä, vähentämällä liikenteen päästöjä ja tehostamalla jätteiden lajittelua. Myös päivittäisillä toimintatapojemme muutoksilla on suuri vaikutus ilmastonmuutoksen hillintään. Jokaisen panos on tärkeä! n 10 keinoa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen. 1. Laske huonelämpötilaa 1 C, niin säästät sähkölaskussa 5 %. 2. Vaihda sähkösopimus uusiutuvilla energialähteillä tuotettuun sähköön. 3. Käytä joukkoliikennettä, kävele ja pyöräile. 4. Kierrätä ja lajittele jätteet. 5. Vaihda kodin öljy- tai sähkölämmitys kaukolämpöön, lämpöpumppuun tai puuperäiseen lämmitykseen. Tukilämmitysjärjestelmäksi voi hankkia esim. aurinkopaneelit. > Kuluttajille > Pientalon lämmitysjärjestelmä 6. Suosi kasvisperäistä sekä luomuruokaa. > Ilmasto lautasella 7. Käytä lämmintä vettä säästäen, pese täysiä koneellisia astioita tai pyykkiä, ota lyhyitä suihkuja. 8. Hanki energiaa säästäviä lamppuja ja kodinkoneita. > Kuluttajille > Asuminen 9. Mieti tarkasti mitä tuotteita tarvitset kuluta harkiten. Kierrätä vanhat tavarasi Näytä omaa esimerkkiä ja kerro myös muille, miten toimia ympäristöä säästäen. Teksti ja kuvat Katriina Arrakoski Ihanan vihreetä Viheralueohjelma valmistumassa Järvenpään kaupungin ensimmäinen viheralueohjelma on valmistumassa kesän korvilla. Järvenpään viheralueohjelma Ihanan Vihreetä on viheralueiden kehittämistä koskeva pitkän aikavälin toimintasuunnitelma. Ohjelma määrittelee viheralueita koskevat yleiset kehittämistavoitteet ja toimenpiteet tavoitteiden toteuttamista varten. Ohjelman tavoitteena on säilyttää viheralueiden määrä, kehittää niiden laatua sekä turvata käyttäjien tarpeiden mukaiset viherpalvelut kaupungissa. Viheralueohjelma on yksi keino vastata niin maankäyttö- ja rakennuslaissa asetettuihin tavoitteisiin kuin myös kaupungin omiin strategioihin sekä yleiskaavassa asetettuihin tavoitteisiin viher- ja virkistysalueiden osalta. Viheralueohjelman raamit muodostuvat kaupunkistrategiasta, yleiskaavasta sekä kaupungin maisemarakenteesta. Ohjelmaa on laadittu yhteistyössä asukkaiden, kaupungin hallintokuntien ja paikallisten toimijoiden kanssa kaikkien, joiden toimintaan viheralueet sekä niiden kehittäminen ja ylläpito kuuluvat. Viheralueohjelman valmistumisesta tiedotetaan erikseen ja se on valmistuttuaan luettavissa verkkojulkaisuna kaupungin nettisivuilla. Viheralueilla monia tehtäviä Ohjelmassa on jaettu viheralueiden tehtävät kaupunkirakenteessa viiteen eri luokkaan, joiden merkitys halutaan huomioida viheralueita kehitettäessä ja kunnostettaessa. Järvenpään kukkaloistosta vastaava viherpalvelut istuttaa kaupunkilaisten iloksi mm. kelloköynnöstä, punanahkaa, narsissitupakkaa, riippapetuniaa ja -pelargoniaa. Lisäksi Tapiolanpuiston perhospuutarha ja auringonkukkapellot riemastuttavat jatkossakin kaupunkilaisia. Kaupunkiekologinen tehtävä Urbaanien viheralueiden merkitys kaupunkilaiselle on hyvin monimuotoinen. Ne sitovat ilman epäpuhtauksia ja tuottavat happea. Viheralueet parantavat pienilmastoa, vähentävät tuulen vaikutusta, suojaavat maanpintaa, ylläpitävät pohjavedentasoa ja luonnonmonimuotoisuutta sekä lieventävät ympäristöhaittoja. Maisemarakenteellinen tehtävä Maisemarakenne on maastorakenteen sekä siinä toimivien luonnonprosessien ja ihmisen aikaansaamien kulttuuriprosessien muodostama kokonaisuus. Toiminnallinen tehtävä Viheralueet tarjoavat mahdollisuuden ulkoiluun, urheiluun ja liikuntaan sekä muihin erilaisiin harrastuksiin ja leikkeihin. Ne mahdollistavat arkipäivän luontoelämykset ja luonnosta nauttimisen. Päiväkoti Pehtoorin lapset istuttavat pieniä metsäpuuntaimia keväällä 2008 lähiympäristönsä puistoon. Järvenpään esikoululaiset muistivat Sibeliusta omatekemillään tervehdyksillä kulttuuripuistossa keväällä Puistojen sosiaalinen tehtävä on erittäin arvokas kaupunkilaisille ja kaupungille. Sosiaalinen tehtävä Viheralueet palvelevat eri väestö- ja ikäryhmiä, tarjoavat mahdollisuuksia sosiaalisiin kontakteihin ja yhteisöllisyyteen, tukevat kulttuuritoimintoja sekä asukkaiden sitoutumista elinympäristöönsä. Nummenkylään uusi leikkipuisto Nummenkylän Ruukkupuistoon on suunnitteilla uusi leikkipuisto, joka korvaa vanhan Nummipuiston leikkipaikan. Vanhaa puistoa ei poisteta heti käytöstä, vaan se on käytössä niin kauan kuin leikkivälineiden kunto sallii. Palkittu Nuori Järvenpääläinen Järvenpään kaupunkitekniikka onnittelee Keuda Mäntsälässä opiskelevaa Mira Vornasta Taitaja 2009 kilpailun viherrakennussarjan kolmannesta sijasta! Mira on työskennellyt kaupunkitekniikan viherrakennus- ja viherkunnossapitoyksiköissä kesällä n 4 Järvenpää kevät 2009

5 Teksti ja kuva Pirjo Latva-aho 100-vuotias Primula Järvenpäähän kesällä 2010 Uusi leipä- ja delituotantolaitos Vähänummelle Primula avaa elo syyskuun vaihteessa 2010 Vähänummen yritysalueella Primulan Herkkupajan, joksi tuleva leipomokokonaisuus on ristitty. Primula osti kaupungilta 6,5 hehtaarin tontin, jolla aloitetaan vielä tänä keväänä neliön suuruisen tuotanto- ja logistiikkakeskuksen rakennustyöt. Leipomon yhteyteen avataan tilava lounaskahvila ja leipämyymälä. Tehdasrakennuksesta tulee noin 200 metriä pitkä, viimeisintä teknologiaa soveltava yksikkö, jonka tuotteissa ei maku kuitenkaan kärsi tehokkuusvaatimusten vuoksi. Primula on paneutunut teknologian kehittämisessä erityisesti siihen, millainen leivontaprosessin tulee olla, jotta aidot perinteiset makuaromit saadaan parhaiten esille. Uusi Primulan tuotantolaitos on teknisesti edelläkävijä. Se suunnitellaan ympäristöarvoja kunnioittavaksi niin, että sen toiminnasta jää mahdollisimman pieni hiilijalanjälki. Sijainti Helsingin Myllyn naapurina tekee mahdolliseksi muun muassa jauhojen kuljetusputken vetämisen suoraan myllyltä leipomoon. Sukuyritys neljännessä polvessa Viime vuonna 100 vuotta täyttänyt Oy Primula Ab on sukuyritys, jota johtaa perustajien jälkeläinen jo neljännessä polvessa. Primulan toimitusjohtajalla Juha Valkamolla ja konsernin viestintäpäällikkönä toimivalla vaimollaan Ullalla on kaksi pientä poikaa, Oskar 9 v. ja Otto 6 v., jotka ovat mahdollisia työn jatkajaehdokkaita suuren serkkuparvensa lisäksi. Oy Primula Ab on Primula-konsernin emoyhtiö. Sen tytäryhtiöitä ovat Primulan Leipomot Oy, Primula Deli Oy sekä Primulan Ravintolat Oy. Koko konsernin viime vuoden liikevaihto oli 29 miljoonaa euroa ja henkilöstöä palveluksessa oli 250. Järvenpäässä työskentelee heti alkuvaiheessa 130 henkilöä tuotanto-, tuotannon johto- sekä myynti-, markkinointi- ja hallintotehtävissä. Myös emoyhtiön hallintoosasto sijoittuu uusiin tiloihin. Deliala kasvussa Primulan Leipomot Oy:n tuotanto- ja myyntitoiminta siirtyvät Järvenpäähän Vallilasta. Yritys on erikoistunut laadukkaan ruokaleivän valmistamiseen sekä myymäläleipomokonseptien kehittämiseen vähittäiskaupan ketjuille. Primula osti Primula Deli Oy:n (ent. Delimakers Oy) elokuussa Sen tuotanto- ja myyntitoiminta siirtyy Järvenpäähän Kontulasta. Primulan toimitusjohtaja Juha Valkamo esittelee kaupunginjohtaja Erkki Kukkoselle Järvenpään Vähänummelle tulevan Herkkupajan suunnitelmia. Rakennuslupaakin on jo tehtaalle haettu. Primula Deli Oy valmistaa välipalatuotteita, kuten täytettyjä leipätuotteita ja salaattiannoksia sekä omilla että asiakkaidensa tuotemerkeillä. Kun leipomopuoli on pitkälle automatisoitu, niin delituotanto puolestaan on työvaltaisempi. Samalla deliala eli herkku- ja välipalatuotanto tarjoaa hyvät kasvumahdollisuudet, joten työntekijöiden määrän voidaan odottaa asteittain lisääntyvän. Primulan Herkkupajan logistisesti keskeinen sijainti mahdollistaa yrityksellemme merkittävää kasvua ja kustannustehokkuutta. Rakennamme tulevaisuuden kilpailukykyä Erikoistu ja kasva -strategiamme mukaisesti. Kun talouden epävarmuuden ajan jälkeen menemme kohti parempia aikoja, Primulan väki on vahvassa iskussa moderneissa tuotantotiloissa, kertoo toimitusjohtaja Juha Valkamo. n Teksti Anju Asunta Vanhankylänniemeen monipuolista palvelutarjontaa Järvenpään Vanhankylänniemessä käynnistyy uusi vireä elämä Stålhanen kartanon avajaisten myötä. Vanhankylänniemen kehittämisen pohjaksi on jo vuonna 2006 laadittu käyttö- ja hoitosuunnitelma, jossa esitetään suuntaviivat tuleville toiminnoille ja maankäytölle, kaavoitukselle, kulttuuriympäristön ja maiseman kehittämiselle sekä alueen luonnonarvojen vaalimiselle. Käyttö- ja hoitosuunnitelma antoi lopullisen suunnan Villa Kokkosen vuokrausta havittelevan Mestartin innovaatiolle: miksipä ei yhdistettäisi Villa Kokkosen ja Matkailukeskuksen toiminta Vanhankylänniemen vapaa-ajan klusteriksi. Ideaa on lähdetty työstämään yhteistyössä Stålhanen kartanon isännän Festmate Oy:n sekä ohjelmapalvelutuottaja Mestart Oy:n kanssa. Stålhanen kartano avaa ovensa Uudistetun Stålhanen kartanon avajaisia vietetään Siitä eteenpäin Tuusulanjärven ympäristössä alkaa uusi elämä, Mikko Mannila jossa Vanhankylänniemen kartano eli Stålhanen kartano, Villa Kokkonen ja Huili tarjoavat yhdessä kulttuuri-, majoitus- ja ravintolapalveluja. Suunnitteilla on monipuolista kesäohjelmaa terassiteatterista koiranäyttelyyn ja bluesbrunssiin. Museopalvelut Villa Kokkonen on kauniine puitteineen ja ohjelmineen todellinen kulttuurikeidas. Majoitusmahdollisuuksia Matkailijoilla on Vanhankylänniemessä kesällä käytössään bungalovit, Niemennokan talo, asuntovaunualue sekä telttailualue. Viihtyisäksi entisöidyn Stålhanen kartanon kahvila-ravintolan palvelut tulevat olemaan leiriytyjien käytössä klo Avattava ravintola suunnittelee tarjoavansa makuja neulamuikuista pihveihin ja kahvilasta saa herkkuja makean ja suolaisen nälkään. Kesäviikonlopuiksi avataan myös tunnelmallinen kellariravintola viinin ja oluen, ja joskus elävän musiikinkin, ystäville. Kartanosta voi vuokrata myös pihapelejä tai ostaa valmiin eväskorin uimarannalle tai nurmipiknikille. Stålhanen kartanon ravintolapalvelut tulevat olemaan myös tilauskäytössä. Esi- Stålhanen kartanon info ja myynti Stålhane puh Villa Kokkosen aukioloajat ja yhteystiedot Villa Kokkonen avoinna touko syyskuussa ke to klo 12 17, paikalla kaupungin kohdeopas Avoinna ryhmille tilauksesta merkiksi viini- ja olutkellari on persoonallinen juhlapaikka syntymäpäiville, pienille häille, ylioppilasjuhlille ja luokkakokouksille. Samoin Villa Kokkonen Alvar Aallon suunnittelema, flyygelin muotoinen Joonas Kokkosen taiteilijakoti on avoinna yksityistilaisuuksille. Taiteilijakodissa soi aina elävä musiikki. Isommat juhlat mahtuvat hyvin itse kartanoon. Villa Kokkonen 40 vuotta! Alvar Aallon suunnittelema Villa Kokkonen täyttää tänä vuonna 40 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi Villa Kokkoseen ollaan räätälöimässä uudenlaista palvelua, jonka elementteinä ovat muun muassa Jean Sibeliuksen yksinlaulut, Alvar Aallon arkkitehtuuri ja Joonas Kokkosen taiteilijakoti. n Muita Vanhankylänniemen palveluita Viehättävä luontoreitti lintutornille Pihapelejä (esim. mölkky, kroketti, petanque...) Niemennokan uimaranta Järvenpään Ratsastusseuran ratsastustalli Kajakkien vuokrausta Saunat illanviettoon (Villa Kokkonen, iso ja pieni rantasauna) Järvenpää kevät

6 Nuorisoparlamentin puheenjohtaja Juulia Tuovila pääsee vaativiin edustustehtäviin. Tuovila ja kaupunginjohtaja Erkki Kukkonen isännöivät lapsiasiavaltuutettu Maria-Kaisa Aulaa hänen tuodessa valtiovallan terveiset Järvenpään Lasten ja nuorten ääni huippukokoukselle 3.4. Lyhyessä puheessaan Aula korosti lasten ja nuorten oikeuksia osallistua ja vaikuttaa oman lähipiirinsä kehittämiseen. Teksti ja kuva Jari Ahola Nuoriso osaa, osallistuu ja vaikuttaa Nuorisolaki määrittää, että lapsilla ja nuorilla tulee olla oikeus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Lapsilla ja nuorilla on myös oikeus tulla kuulluksi heitä koskevissa asioissa. Järvenpäässä on tästä kohtuullisen pitkät perinteet ja asiat ovatkin hyvin hoidossa. Nuorisoparlamentti, Lasten ja nuorten ääni, oppilaskuntatoiminta ja upouusi Nuorten Aloitekanava takaavat sen, että jälkikasvun ääni kuuluu kaupungissa. Uusi nuorisoparlamentti aloitti helmikuussa Järjestyksessään viides nuorisoparlamentti valittiin tehtäviinsä viime lokakuussa pidetyissä vaaleissa. Henkilökohtaisten äänimäärien perusteella 15 varsinaisen jäsenen lisäksi nuorisoparlamenttiin kuuluu lisäksi 10 varajäsentä, joilla on oikeus osallistua myös kokouksiin. Järvenpään nuorisoparlamentin (nupa) tehtävänä on tuoda kaupungin lasten ja nuorten näkemykset päätöksentekijäin tietoon. Tärkeimpänä keinona on, että kaikissa kaupungin lautakuntien kokouksissa on paikalla kaksi nupalaista ottamassa aktiivisesti kantaa nuorisoa koskeviin asioihin. Edustajilla on kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus. Merkittävä parannus vaikutusmahdollisuuksiin on se, että nuorisoparlamentin puheenjohtajalla on koko maata ajatellen erittäin harvinainen oikeus osallistua kaupunginvaltuuston kokouksiin vuoden alusta alkaen. Onhan se aika jännää istua kaupungin merkittävimmän päätöksentekoelimen kokouksissa, Nuorisoparlamentin puheenjohtaja Juulia Tuovila paljastaa syvimpiä tuntojaan. Koen tämän merkittävänä kädenojennuksena nuorisoparlamentin suuntaan. Pikkukunnissa kun nuorisovaltuustojen edustajilla ei ole asiaa edes lautakuntiin. Kaupunginhallituksen työrukkanen Nuorisoparlamentti on kaupunginhallituksen alainen toimielin, joka voi tehdä aloitteita ja esityksiä niin kaupunginhallitukselle kuin lautakunnille. Lisäksi nupalta kysytään lausuntoja ja mielipiteitä isoista asioista. Lausuntoa Lasten ja nuorten hyvinvointiohjelmasta sorvataan parhaillaan. Nuorisoparlamenttilaiset ovat mukana erilaisissa tapahtumissa järjestäjinä ja osallistujina. Tänä vuonna nupalaisia on mukana ainakin toukokuisen Lasten ja nuorten kulttuuriviikon järjestelyissä ja Maailman ympäristöpäivään liittyvän tapahtuman toteutuksessa kesäkuussa. Toimintaa varten on varattu oma määräraha nuorisopalvelujen talousarvioon. Esittelijöinä, pöytäkirjanpitäjinä ja linkkeinä kaupungin organisaatioon toimii kaksi nuorisotyöntekijää. Kesätyöpaikkoja ja nuorisovaihtoa Edellisten nuorisoparlamenttien aikaansaannoksista mainittakoon muun muassa nuorten kesätyöpaikkojen lisääminen kaupungissa: nupalaisten mielestä kaupungin tarjonta ja kysyntä olivat pahassa ristiriidassa keskenään, ja painostuksen tuloksena lisätyöpaikkoja saatiinkin. Myös nuorisovaihdon aloittaminen Järvenpään ja virolaisen ystävyysmaakunnan Jögevan välillä, Nummenkylän urheilukentän valaiseminen, Mankala Haarajoki-alueen nuorisotilaratkaisujen vauhdittaminen ovat nupalaisten toiminnan tulosta. Onpa Järvenpäässä järjestetty muutama vuosi sitten valtakunnallinen nuorisovaltuustojen liiton tapaaminenkin, joka keräsi kiitosten lisäksi satapäisen joukon nuorisovaikuttajia ympäri Suomen. Uusi nuorisoparlamentti on kokoontunut pari kertaa ja sisäänajo tehtäviin on vielä kesken, mutta perästä kuuluu, lupailevat aktiivit. n Teksti ja kuva Jari Ahola Lasten ja nuorten ääni -toimintamallilla rahaa lähiympäristöhankkeisiin Toisentyylistä osallistumista ja vaikuttamismahdollisuutta edustaa Järvenpään Lasten ja nuorten ääni -toimintamalli, joka huipentui 3.4. kolmatta kertaa pidettyyn kokoukseen Järvenpää-talolla. Kaupunginjohtajan vetämässä kokouksessa koulujen oppilaskuntien ja nuorisotalojen talotoimikuntien edustajat päättivät euron hankemäärärahan jakamisesta tehtyjen esitysten pohjalta. Lasten ja nuorten ääni -toimintamallissa jokainen luokka kaikissa kaupungin perusopetuksen alaisissa kouluissa tekee oman esityksensä oman lähiympäristön kehittämiseksi. Kouluissa oppilaskunnat valitsevat yhden hanke-esityksen, joka päätyy nuorisoparlamentin käsiteltäväksi. Nuorisoparlamentti pisteyttää itse laatimiensa kriteerien perusteella ne hankkeet, jotka vihdoin viimein päätyvät huippukokouksen käsiteltäväksi. Tänä vuonna Lasten ja nuorten ääni -huippukokous jakoi euron määrärahat seuraaville kohteille: Kyrölän nuorisotalo LOIMU Koivusaaren koulu Järvenpään lukio Mankalan koulu Haarajoen koulu Keskuskoulu. Loppuosa varatusta määrärahoista jaettiin tasapuolisesti kaikkien hakijoiden kesken oppilaskuntatoiminnan kehittämiseen. Seuraava Lasten ja nuorten ääni -kierros käynnistyy lokakuussa järjestettävällä oppilaskuntapäivällä. Tällöin kaikkein oppilaskuntien ohjaavat opettajat sekä oppilasedustajat kokoontuvat yhteen pohtimaan, kuinka edelleen kehittää toimintamallia. Parhaiden hankkeiden edustajat kokoontuivat yhteiskuvaan Sibeliussalin loppugaalassa. Lasten ja nuorten ääni -toimintamallin organisoinnista vastaa varta vasten nimetty työryhmä, johon kuuluvat opettajajäseninä Maiju Ahola, Jenitta Kaivola sekä Jarmo Koivu. Kokoonpanoa täydentävät Jari Ahola ja Erika Salminen nuorisotoimistosta. Lasten ja nuorten ääni on aktivoinut ja piristänyt koulujen oppilaskuntatyötä. Homma ikään kuin huipentuu kaikkeen toimintamallin liepeillä tehtävään. Oppilaat ovat tästä varsin innoissaan ja koko koulu osallistuu esitysten tekoon hienosti. Toki toimintamalli kaipaa hienosäätöä ja kehittämistä, mutta oikealla tiellä ollaan, opettajakolmikko tiivistää kokemuksiaan toimintamallista. n 6 Järvenpää kevät 2009

7 Teksti ja kuva Anju Asunta Kulttuuri osaksi lasten arkea Muusikko ja soitinrakentaja Mikko Perkoila on tunnettu järvenpääläinen persoona, etenkin lasten keskuudessa. Hän keikkailee kouluissa ja päiväkodeissa soittamassa, laulamassa ja tekemässä lasten kanssa soittimia. Perkoilan mielestä kulttuurin pitäisi olla lapsille jokapäiväistä leipää, sillä siitä saa rakennusaineita eheämpään aikuisuuteen. Perkoila on tehnyt lastenkulttuuria jo pitkään luvulla aikuisten ravintolakulttuuri muuttui radikaalisti: ohjelmaaikoja myöhästettiin liki puoleen yöhön eikä ohjelmapolitiikka muutenkaan suosinut trubaduureja, joten koulu- ja päiväkotikeikat olivat suorastaan muusikon pelastus. Perkoilan laajasta musiikkituotannosta suuri osa onkin tehty lapsille: sanakäänteiltään hupaisia ja sisällöltään mielenkiintoisia tarinalauluja on syntynyt 7 levyllistä ja opetuskäyttöönkin on tehty 2 levyä. Alun perin ajauduin päiväkotikeikoille ja huomasin, että lapset ovat mukava yleisö: heihin saa hyvin kontaktin, kun ei tee itseään liikaa tykö. Heidän into ja uteliaisuus parasta antia esiintyjälle, Perkoila kuvailee. Tilaa oivallukselle Perkoilan ideologia on, että lapselle ei pidä antaa asioita valmiina, vaan pitää jättää myös tilaa omalle tekemiselle ja oivallukselle. Keikoillani esittelen usein muutamat perinnesoittimet vähän kieli poskessa. Sitten lapset saavat soittaa itse, mistä jää heille pysyvimmät muistijäljet. Itse tekeminen ja oivaltaminen on myös Perkoilan soitintyöpajojen peruslähtökohta. Nykyaikana jätettä syntyy valtavasti ja haasteena onkin miettiä, mitä käyttöä sille keksisi: erilaisia päristimiä, pillejä ja jopa huiluja syntyy vaikka mistä. Perkoila uskoo vahvasti, että vaikka ajat ovat tiukat, ei lasten kulttuurista kannata säästää, sillä silloin tulevaisuus jää hatarammalle pohjalle. Katetta rahoille saisi hänen mukaansa parhaiten nimenomaan kouluissa ja päiväkodeissa toteutettavassa arkityössä, ei niinkään loisteliaissa kulttuuritapahtumissa. Kaikki, mitä lapsille kasvuvaiheessa taitein keinoin tarjotaan, jää mieleen ja rakentaa heidän ajattelutapaansa taiteesta ja kulttuurista. Ei kulttuuripohjan hankkimista voi kuitenkaan jättää vain vanhempien vastuulle, sillä he eivät enää yksinkertaisesti jaksa lähteä töiden jälkeen vaikkapa lastenkonserttiin, Perkoila pohtii. n Päävastuu lasten ja nuorten harrastustoiminnan edistämisestä on kunnilla. Järvenpäässä toiminnan keskeiseksi painopistealueeksi on valittu lasten ja nuorten kulttuurin edistäminen. Kulttuuripalvelut ovat yhteistyössä nuoriso-, sosiaalija opetustoimen kanssa ryhtyneet toimiin ja laatineet Järvenpään kaupungin Lasten ja nuorten kulttuuripalvelujen kehittämisohjelman Ohjelman luonnos hyväksyttiin joulukuussa 2008 kulttuurilautakunnassa. Järvenpää-talossa oli maalis huhtikuussa Mikko Perkoilan ja kuvataiteilija Marjo Poijärven soivia teoksia näyttelyssä Jos ois väri joka sois. Perkoila haaveilee, että jonnekin saataisiin pysyvä soiva ja soitettava näyttely, jossa lapset pääsisivät laajentamaan tietoaan äänestä ja sen synnystä. Lasten ja nuorten kulttuuripalvelujen kehittämisohjelma valmistumassa Ohjelman tavoitteena on luoda toimintaedellytykset lasten ja nuorten omaehtoiseen kulttuuritoimintaan ja itsensä kehittämiseen. Tilanteesta riippuen kaupunki voi tukea toimintaa muun muassa toimitiloin ja kulttuuritoiminta-avustuksin. Lapsille ja nuorille pyritään luomaan turvallinen ja virikkeellinen asumis- ja toimintaympäristö yhdessä toimien ja kannustaen sekä antamalla aikaa, tilaa ja mahdollisuuksia luovuuteen. n SUB'09: kulttuuria lapsille ja nuorille Lasten ja nuorten kulttuuriviikko on kuulunut kaupungin arkeen jo 2000-luvun alusta asti. Nuorisopalvelujen koordinoima kokonaisuus tarjoaa ilmaisia, monipuolisia elämyksiä, keskittyen järvenpääläiseen osaamiseen. SUB'09 -työnimellä kulkeva rupeama järjestetään laajalla joukolla tänä vuonna Ma Avoin bändiklinikka nuorisobändeille Kyrölän nuorisotalo Loimulla klo Alakoulukonsertit Mikko Perkoila sekä Pieni Suuri Seikkailu oman aikataulun mukaan Ti Alakoulukonsertit Mikko Perkoila sekä Pieni Suuri Seikkailu Ke Alakoulukonsertit Mikko Perkoila sekä Pieni Suuri Seikkailu To Rockkoulun laulumatinea Kyrölän nuorisotalo Loimulla klo Viimeiset alakoulukonsertit Mikko Perkoila sekä Pieni Suuri Seikkailu Pe Disco yläasteikäisistä 17-vuotiaille Kyrölän nuorisotalo Loimulla klo La SUB'09 päätapahtuma Seuratalolla klo musiikkia tanssia teatteria valokuvanäyttely Mukana tapahtumajärjestelyissä ovat Nuorisopalveluiden kanssa seuraavat tahot: Kypärä ry, Keski-Uudenmaan Tanssiopisto, Järvenpään Teatteri, Rockkoulu, Nuorisoparlamentti, Järvenpään Kuvataidekoulu, Järvenpään Seurakunta, Sibelius-Akatemia, Järvenpään kulttuuripalvelut sekä Tuusulanjärven Popparit ry. n Koulujen kerhotoiminta saatiin käyntiin Koulujen kerhotoiminta ajettiin Suomessa alas edellisen laman jälkiseurauksena. Viime vuoden keväällä Opetushallitus julisti haettavaksi avustuksen, joiden turvin koulujen kerhotoiminta saataisiin jälleen osaksi perusopetusta. Järvenpään sivistystoimi oli aktiivinen, haki rahoitusta ja saikin merkittävän summan, kerhotoiminnan kehittämiseksi. Marraskuussa 2008 ala- ja yläkouluille perustettiin reilut 30 kerhoa. Pääosin alakoululaisille kohdennettu toiminta saatiin käyntiin, kiitos koulujen ja opettajien innon asiaan. Monipuolisen ja kattavan kerhotoiminnan tavoitteena on tarjota harrastusmahdollisuuksia juuri niille, jotka sitä eniten kaipaavat ja tarvitsevat. Siksi kerhoihin osallistumisen tulee olla ilmaista. Nykyiset kerhot jatkavat kevätlukukauden loppuun. Toimintaa pyritään jatkamaan ja siitä on tarkoitus muodostaa pysyvää. Syyskauden kerhoilmoittautumisista tiedotetaan koulukohtaisesti heti koulutyön käynnistyttyä. Järvenpää on hakenut kerhotoimintaa varten jatkorahoitusta Opetushallitukselta. Päätökset saadaan kuntiin kesän alkuun mennessä. n Järvenpää kevät

8 Pekka Tukonen Oinaskadun koulun pihassa on monitoimiteline, jonka hankintaan oppilaat ovat päässeet vaikuttamaan. Koululaisetkin vaikuttavat Lähes kaikissa Järvenpään peruskouluissa toimii koulun oppilaista koostuva oppilaskunta, joka osallistuu mahdollisuuksien mukaan koulun toiminnan suunnitteluun. Oppilaskuntaan valitaan jokaiselta luokalta jäsen ja varajäsen aina tietyn pituiseksi kaudeksi. Lisäksi valitaan yksi opettaja vetämään oppilaskunnan toimintaa. Oppilaskunta kokoontuu säännöllisesti ja kaikki etenee samalla tavalla kuin aikuisten kokouksissa: valitaan puheenjohtaja, sihteeri sekä pöytäkirjantarkastaja. Kokouksen pöytäkirja on koulun ilmoitustaululla kaikkien oppilaiden ja opettajien nähtävillä. Omassa koulussani oppilaskunta pääsi vaikuttamaan esimerkiksi pihalle suunnitellun monitoimitelineen hankintaan, joka on ollut ahkerassa käytössä. Oppilaskuntamme on myös osallistunut pihan somistukseen ja parhaillaan yritämme hankkia orvokkeja koulumme julkisivulle maisemaa kohentamaan. Pihatyön lisäksi oppilaskuntamme on järjestänyt monia esitystunteja ja tapahtumia koulullamme. Esitystunneilla kerätään oppilailta luokittain erilaisia näytelmiä ja esityksiä, joita sitten esitetään koululle. Oppilaskuntamme järjesti viime syksynä Halloween-riehan yhteistyöllä koulumme vanhempainyhdistyksen kanssa. Tähän liittyi naamiaiskilpailua ja muuta mukavaa toimintaa. On todella hienoa, että tavalliset koululaiset pääsevät vaikuttamaan opinahjonsa toimintaan. Henry H. 6. luokkalainen Oinaskadun koulun oppilaskunnan sihteeri KOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT PERUSKOULUT Syyskausi 2009 ti la Syysloma Joululoma Kevätkausi 2010 to 7.1. la Talviloma Lomapäivä perjantai LUKIO Syyskausi 2009 ti pe Syysloma Kevätkausi 2010 to 7.1. la Talviloma Työpäivä la Lomapäivä pe Järvenpään lukion koripallojoukkue sijoittui koululiikunnan SM-koripalosarjassa hopealle Jyväskylässä järjestettyyn lopputurnaukseen selviytyivät isäntäjoukkue Jyväskylä, Pohjois-Haagan Yhteiskoulu (PHYK) ja Järvenpään lukio. Teksti Jarkko Lanu ja Pasi Ketolainen Ensimmäisen ottelun alku PHYK:n kanssa oli järvenpääläisten juhlaa; porukka pelasi iloista joukkuepeliä onnistuen useampaan otteeseen 3-pisteen kaaren takaa. Kolmannella jaksolla PHYK rupesi puolustamaan aggressiivisemmin ja kavensi lukemia kori korista. Järvenpää halusi lopussa kuitenkin voittoa enemmän ja pääsi hyökkäämään viimeistä hyökkäystä peräti neljä kertaa hakien aina uudestaan hyökkäyspään levypallon. PHYK kavensi vielä lukemia viimesekunnin korilla tulokseksi Toinen ottelu alkoi heti putkeen. Jyväskylä voitti ensimmäisessä ottelussa PHKY:n 6 pisteellä, joten turnauksen viimeisestä ottelusta muodostui finaali. Järvenpää aloitti ottelun hyvin, mutta sitten iski totaalinen väsymys ja Jyväskylä pääsi rokottamaan helppoja koreja. Varsinkin Jyväskylän 208 cm Harri Keskitalo pääsi juhlimaan korinalustoja, kun Järvenpään Pekka Puustinen ajautui heti ottelun alkuvaiheilla virhevaikeuksiin. Tästä Järvenpää ei enää toipunut, vaan Jyväskylä meni menojaan ja vei lopulta finaalin lukemilla Tänä vuonna emme viime vuoden mestaruutta pystyneet uusimaan, mutta hopea maistuu silti hyvältä, iloitsi lukion koripallovalmentaja Jarkko Lanu. Fysiikkakilpailusta olympialaisiin asti? Toisenlaista suorituskykyä vaadittiin helmikuisessa Helsingissä, kun Järvenpään lukion 2. vuoden opiskelija Juho Kahala nappasi hopeaa Matemaattisten aineiden opettajien liiton MAOLin valtakunnallisessa fysiikkakilpailussa. Kilpailu oli kaksiosainen: ensiksi oli teoriakoe ja seuraavana päivänä kokeellinen osuus. Kolme parasta palkittiin rahapalkinnolla ja kymmenen parasta osallistujaa saavat suoraan opiskelupaikan valitsemaltaan matemaattis- Teksti Jari Ahola Lasten ja nuorten aloitekanava avattu Aloitekanava on uusi verkkopalvelu, jonka avulla nuoret voivat muuttaa maailmaa tai ainakin tehdä kotiseudustaan hiukan paremman paikan elää. Aloitekanava-verkkopalvelu pyrkii vastaamaan verkkodemokratian haasteisiin ja uuden Nuorisolain 8 vaatimuksiin nuorten kuulemisesta. Sovellus perustuu viisivaiheiseen prosessiin, joka seuloo nuorten ideoista kehityskelpoisimmat ja muokkaa niistä muiden käyttäjien kommentit huomioiden aloitteita. Aloitteista äänestetään ja lopulta nimensä voi kirjoittaa kannatukseksi aloitteille adressimaiseen tapaan. Ne aloitteet, jotka tämän prosessin läpäisevät, lähetetään niistä vastaaville hallintoelimille käsiteltäviksi. Prosessin viimeisessä vaiheessa seurataan ideoiden elinkaarta alusta loppuun idean kirjoittamisesta konkreettisiin toimenpiteisiin saakka. Mikäli idea äänestetään aloitteeksi saakka, nuorisopalveluiden moderaattorit astuvat kuvaan. Moderaattoreiden tehtävä on koota aloitteesta tuotos, joka lähetetään eteenpäin, tästä asiasta vastaavalle taholle kaupungissa. Myös kunta voi kysyä nuorisoltaan Aloitekanavasta löytyy myös "Kunta kysyy" -osio, jossa kunta voi kysyä nuorten mielipiteitä asioista. Nuorille voi asettaa kuultavaksi valmisteilla olevia asioita kaikki toimijat kunnassa: valtuusto, hallitus, lautakunnat, hallintokunnat sekä erilaiset nuorten vaikuttajaryhmät ja järjestöt. Mikäli edustamallasi taholla on kysymys nuorille, ota yhteys moderaattoreihin! Lähde: Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden kansallinen koordinaatio- ja kehittämiskeskus Jarkko Lanu Järvenpään lukion menestynyt koripallojoukkue. Hopeaa koriksessa ja fyssassa luonnontieteelliseltä tai teknilliseltä alalta. Loppukilpailijat osallistuvat jatkovalmennukseen, jonka jälkeen valintakokeen perusteella valitaan viisi parasta edustamaan Suomea heinäkuussa Meksikossa järjestettäviin fysiikkaolympialaisiin. MAOL on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattis-luonnontieteellisen kulttuurin ja osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa. Se järjestää kaikille kouluille ja oppilaille avoimia oppilaskilpailuja sekä peruskoulussa että lukiossa. Kilpaileminen on tapa harrastaa matemaattisia aineita, mitata taitojaan muiden samanikäisten kanssa ja myös tavata samanmielisiä. Kokeellinen kilpailu järjestettiin Järvenpään lukiossa jo kuudennen kerran. Edellisen kerran fysiikkaolympialaisissa on Suomea edustanut Järvenpään lukion fysiikan opiskelija Petri Lipponen vuonna n Samaan aikaan Järvenpään kanssa Aloitekanavaan mukaan lähtee seitsemän muuta Keski-Uudenmaan kuntaa. Aloitekanava. fi-osoitteeseen on koottu kaikki Suomen Aloitekanavat. Tällä kattosivustolla voi tutustua eri paikkakuntien verkkopalveluihin ja niiden käyttäjiin. Vuoden 2008 lopussa jo yli kolmessakymmenessä Suomen kunnassa oli toimiva aloitekanava. n Lisätietoja Aloitekanavasta antavat: Nuorisotoimenjohtaja Oiva Hämäläinen, puh Nuorisosihteeri Jari Ahola, puh (moderaattori) Nuorisotyöntekijä Erika Salminen, puh (moderaattori) 8 Järvenpää kevät 2009

9 Teksti Riitta Murtokare ja Satu Hänninen Saunakallion koulun laajennus etenee Pitkään odotetun Saunakallion koulun laajennuksen rakennustyöt aloitettiin syyskuussa Olemassa olevaan koulurakennukseen kytkeytyvän laajennuksen koko on noin brm 2. Koulutyö on käynnissä koko rakennustyöajan, jonka vuoksi turvallisuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota. Rakennustyömaa on eriytetty selkeästi omaksi alueekseen ja kulkureittejä on muutettu. Satu Hänninen Saunakallion koulun rehtori Marja-Liisa Koivuniemen mukaan työmaa ei ole haitannut koulutyötä. Piha tosin pieneni jonkin verran ja välitunnin vietto siirrettiin osittain urheilukentälle. Hankaluuksina on koettu lähinnä koulun kellojen toimimattomuus ja työmaalta kantautuvat äänet. Osa toiminnoista on pystytty toteuttamaan yhteistyöllä muiden koulujen kanssa; esimerkiksi liikuntatunneilla oppilaat ovat käyttäneet Koivusaaren koulun luistinrataa. Rakennusalueen tieltä jouduttiin poistamaan myös koulun pihavälineet, mutta oppilaat ovat oma-aloitteisesti keksineet välituntipuuhansa itse pelaten kirkonrottaa ja jalkapalloa. Kaiken kaikkiaan yhteistoiminta koulun ja rakennushankkeen kesken on toiminut hyvin ja rakennuksen edistymistä on tarkkailtu hyvällä mielellä työmaata ympäröivän aidan raosta, toteaa rehtori Marja-Liisa Koivuniemi. Myöskään oppilaat eivät ole kokeneet rakenteilla olevasta koulusta työkoneineen, rakennusmiehineen ja kuorma-autoineen olleen haittaa heidän koulutyölleen. Ainoastaan alkuajan paalutuksen äänet ovat tuoneet melua ja tärinää alueelle, toteavat koulun 4 E:n oppilaat Emma Korkka ja Anni Rikkonen. Tilaratkaisut ovat arkkitehdin suunnittelemia ja kuvia on nähty tulevasta. Laajennuksen myötä kouluun saadaan lisää työskentelytiloja ja luokkiin uudet AV-välineet. Kouluun tulee uutena kirjasto, musiikki- ja kuvaamataidonluokka. Rakennuttajapäällikkö Pekka Valkama valvoo hyvin eristettyä Saunakallion koulun työmaata. Opettajillekin on annettu viime hetkillä mahdollisuus sanoa mielipiteensä muun muassa kalustamiseen liittyviin asioihin, toteaa opettaja Riitta Hämäläinen. Oppilaat ovat toivoneet paljon erilaisia asioita uuteen rakennukseen, kuten tilavia luokkatiloja, modernia ruokalaa, leponurkkauksia, limukoneita, siistejä vessoja sekä luokkiin tietokoneita ja televisioita. Myös tilava liikuntasali nykyaikaisine välineineen on toivelistalla. Sisustukseen on toivottu pirteitä värejä. Oppilaat ovat kiinnittäneet entistä enemmän huomiota myös turvallisuuteen ja he ovat ehdotelleet omina ideoinaan kouluun lukollisia kaappeja, palohälyttimiä, luodinkestäviä ikkunoita, valvontakameroita ja varashälyttimiä, kertovat Saunakallion koulun 4 E:n oppilaat Aino Tick ja Susan Virtanen. Ruokapalveluesimies Merja Kemppainen on myös tyytyväinen uusiin tuleviin ja tilavampiin keittiötiloihin. Hän on päässyt itse vaikuttamaan jonkin verran tilaratkaisuihin. Ruokaa on keittiössä valmistettu aikaisemmin noin 700 annosta ja laajennuksen myötä ruoan valmistus lisääntyy puolella. Koulun laajennushanke valmistuu 2009 lokakuuhun mennessä. Rakennushanke on edennyt suunnitellun aikataulun mukaisesti ja kohteen harjannostajaisia päästään viettämään toukokuussa. Laajennuksen valmistuttua oppilaat siirtyvät uuteen osaan ja remonttia koululla jatketaan vanhan rakennuksen peruskorjauksella vuoden vaihteessa Tavoitteena on, että koulukäytössä olleet parakit saadaan purettua pois ja piha-alue viimeisteltyä vuoden 2011 aikana. Saunakalliolaiset ovat odottaneet pysyvää koulurakennusta jo 35 vuotta, joten tämä hanke herättää opettajissa ja oppilaissa iloisia ja tyytyväisiä ajatuksia. Hyvää jaksaa odottaa ja uuden koulun käyttöönottoa tullaan varmasti juhlistamaan opettajien ja oppilaiden kanssa, lupaavat rehtori Marja-Liisa Koivuniemi ja opettaja Riitta Hämäläinen. n Kaupungin omistama rakennuskanta tilakeskuksen hallinnassa Tekniseen toimialaan kuuluvan tilakeskuksen tärkein tehtävä on ns. omistajapoliittinen ohjaus, jonka tavoitteena on kaupungin omistamien rakennusten kunnossapito ja niiden arvon nousu. Tilakeskuksen kolme tulosyksikköä ovat tilahallinta, suunnittelu ja rakennuttaminen. Tilahallinta vuokraa rakennuksia eri hallintokunnille sekä jossakin määrin yksityiselle sektorille. Kaupungin omistamien rakennusten yhteenlaskettu kerrosala on noin m 2. Tulosyksiköt suunnittelu ja rakennuttaminen vastaavat peruskorjaus- ja uudisrakennuskohteiden toteutuksesta. Tilakeskuksen vastuualuepäällikkönä toimii rakennuttajapäällikkö Pekka Valkama. n Teksti Reino Taurovaara ja Mirja Varis Haarajoelle uusi päiväkoti Haarajoelle valmistuu uusi, noin 90-paikkainen päiväkoti alkusyksystä 2009 osoitteeseen Närekatu 10. Päiväkodin rakentaminen toteutetaan uudella tavalla: Järvenpään kaupunki ei investoikaan itse rakennukseen, vaan on myynyt yleiseen rakentamiseen kaavoitetun tontin Mestaritoiminta Oy:lle, joka rakennuttaa päiväkodin ja vuokraa sen kaupungin sosiaalija terveystoimelle. Päiväkoti rakennetaan Teijotalon talotehtaalla ja toimitetaan valmiina tilaelementteinä perustuksineen paikan päälle. Päiväkotia suunnitellaan yhteistyössä viranomaisten kanssa, jotta kaikki ilmanvaihto- ja muut vaatimukset huomioidaan siten, että sekä lapsilla että päiväkodin työntekijöillä on asianmukainen toimintaympäristö. Sekä toiminta- että rakentamistapa nopeuttavat päiväkodin käyttöönoton aikataulua merkittävästi. Tilaa kasvavalle lapsimäärälle Haarajoki on yksi Järvenpään kasvualueista, jossa lapsimäärä on lisääntymässä. Uusi Haarajoelle on nousemassa nopeaan tahtiin tilaelementteinä toimitettava päiväkoti, joka vuokrataan kaupungin käyttöön. päiväkoti mahdollistaa useamman lapsen hoidon lähellä kotia. Päiväkodissa tulee toimimaan kokopäivähoidon lisäksi avoin päiväkoti, joka tarjoaa kotona oleville lapsille ja vanhemmille ohjattua toimintaa ja vertaisryhmiä. Lisäksi taloon tulee leikki-ikäisille lapsille kerhoja, jotka ovat osa avointa varhaiskasvatustoimintaa. Yhteistyötä neuvolan ja perheneuvolan kanssa tehdään muun muassa erilaisten teemaryhmien kautta. Haarajoella on vuoden verran toiminut päiväkoti koulun yhteydessä. Sekä koulu että päiväkoti ovat kärsineet tilan ahtaudesta. Uudella järjestelyllä sekä koulu että varhaiskasvatus saavat lisätilaa. Varhaiskasvatuksen johtaja Mirja Varis iloitsee sosiaalilautakunnan päätöksestä vuokrata uusi päiväkoti. Kaupungin tiukasta taloustilanteesta huolimatta lapsille ja perheille halutaan tarjota laadukasta varhaiskasvatuspalvelua korkealuokkaisissa tiloissa. n Järvenpää kevät

10 Teksti Eeva Laine Anju Asunta Lähihoitaja Heli Lasanen auttaa ja opastaa sotaveteraaniasiakkaitaan monissa tilanteissa. Esimerkiksi Pihlaviston seniorisalin kuntolaitteet saadaan paremmin käyttöön yhdessä tutustumalla. Yleiset seniorivuorot salissa ovat maanantaisin ja torstaisin klo Kotikuntoutusta veteraaneille Järvenpää on mukana sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamassa AKU-hankkeessa, jossa kehitetään sotaveteraanien ja heidän puolisoidensa avo- ja kotikuntoutusmallia. Mukana ovat Sotainvalidien sairaskodit ja Kaunialan sairaala. Osallistujia Järvenpäässä on tällä hetkellä 38, mutta tavoitteena saada mukaan lähes 50 osallistujaa. Osallistujille on nimetty tukihenkilöksi Järvenpään kotihoidon työntekijä lähihoitaja Heli Lasanen. Kotihoidon fysioterapeutti tekee yhdessä tukihenkilön ja asiakkaan kanssa kotona selviytymisen arvioinnin ja kotikuntoutumissuunnitelman. Tukihenkilö käy asiakkaan kotona 2 4 kertaa kuukaudessa. Fysioterapeutti tekee vähintään 6 kuukauden välein ohjaus- ja arviointikäyntejä asiakkaan kotiin. Tukihenkilö voi käyttää oman työnsä tueksi kunnan vanhuspalveluiden ja/tai sairas- ja veljeskotien moniammatillista kuntoutustiimiä. Hän hankkii tietoa erilaisista palveluista ja ohjaa tarvittaessa asiakkaansa erityisasiantuntijoiden vastaanotoille. Voin esimerkiksi auttaa ulkoilussa, ostosreissuilla tai jumppaamisessa. Joidenkin asiakkaiden kanssa olen käynyt seniorikuntosalilla tutustumassa ja he ovat sitten itse jatkaneet käyntejä, kertoo lähihoitaja Lasanen työstään. Tukihenkilö on myös henkisenä tukena asiakkailleen. Vireyttä voidaan ylläpitää vaikkapa tietokoneen käytön opettelulla, kortin pelaamisella ja muistipeleillä. Joskus tärkeää tukea on myös valokuvien katseleminen ja sota-ajan muistojen kuunteleminen, Lasanen muistuttaa. n Teksti Terhi Nuutinen ja Anneli Ylönen Vanhusten omaishoitoa kehitetään Järvenpäässä Useimmat ihmiset haluaisivat asua omassa kodissaan, läheistensä kanssa, niin pitkään kuin se suinkin on mahdollista. Varsinkin muistisairaiden henkilöiden kohdalla kotona hoitaminen on erityisen perusteltua, sillä tutussa kotiympäristössä asiat pysyvät paremmin mielessä ja olo on turvallisempi. Useat omaiset pitävät läheisistään huolta kotona, jos vain tukea siihen on riittävästi saatavilla. Omaishoitosopimus voidaan tehdä, jos omainen tarvitsee alentuneen toimintakyvyn, vamman tai muun vastaavan syyn vuoksi toistuvaa päivittäistä huolenpitoa. Myös omaisen tai muun läheisen henkilön, useimmiten puolison, on oltava valmis vastaamaan huolenpidosta. Sopimuksen myötä omaishoitajalla on oikeus omaishoitolailla säädettyyn tukeen. Jaksamista selvitetään kotikäynneillä Järvenpäässä on noin 70 yli 65-vuotiasta omaishoidettavaa. Heidän tilannetta tarkastellaan sosiaali- ja terveyslautakunnan vuosille hyväksymän omaishoidon kehittämissuunnitelman valossa. Työ on käynnistetty omaishoitajien ja hoidettavien luokse tehtävillä kotikäynneillä. Käyntien tarkoituksena on tukea hoidettavan toimintakyvyn säilymistä sekä omaishoitajien fyysistä ja henkistä jaksamista. Kotikäynnit aloitettiin niistä omaishoidettavista, jotka eivät käytä kotihoidon eivätkä vanhusten päiväkodin palveluja. Kotikäyntien yhteydessä selvitettiin kyselylomakkeen avulla omaishoitajien omia voimavaroja ja sosiaalisia suhteita. Vastausten perusteella useimmat hoitajista kokevat omaisensa hoitamisen jonkin verran fyysisesti tai henkisesti rasittavana, mutta samalla he arvioivat tietonsa ja taitonsa hoitamiseen riittäviksi. Omaishoitajien sosiaalisten suhteiden osalta tilanne vaikutti melko hyvältä, sillä useimmat kokivat pystyvänsä jakamaan arjen iloja ja suruja muiden kanssa. Vain kolmannes hoitajista oli pitänyt vapaapäiviään vapaat olivat jääneet pitämättä usein, koska hoidettava halusi olla kotona tai vapaapäiviä ei koettu tarpeellisiksi. Lähes kaikki vapaapäiviä pitäneet olivat tyytyväisiä lyhytaikaishoidon järjestelyihin. Pihlavistokodin ensimmäisen kerroksen lyhytaikaishoidon yksikössä on varattu omaishoidettaville paikkoja hoitajan lakisääteisten vapaiden turvaamiseksi. Pihlavistokoti toimii myös tukipisteenä tilanteissa, joissa tukea tarvitaan nopeasti. Palautetta toiminnan kehittämiseen Omaishoitajien esittämät kehittämisehdotukset koskivat omaishoidon tuen määrää, verotusta sekä virkistystoiminnan ja päivätoiminnan lisäämistä. Terveydenhoitohenkilökunnan antaman ohjauksen ja neuvonnan tarve sairauksista ja lääkityksistä sekä saatavilla olevista palveluista oli ilmeinen. Useat omaishoitajat ja hoidettavat toivoivat alan opiskelijoita arkeaan virkistämään. Jonkin verran kannatusta sai myös mahdollisuus palkata omainen tai läheinen omaishoitajan lomittajaksi. Omaishoidon tukeen kuuluu hoidettavalle - sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut - harkinnanvaraiset virkistysvapaat omaishoitajalle - hoitopalkkio 336, 386, 544 tai 1213 euroa - 3 vapaapäivää/kk. Lisätietoja Palveluohjaaja Anneli Ylönen, p. (09) Omaishoidon koordinaattori Terhi Nuutinen, p. (09) Järvenpäässä onkin suunniteltu oppilaitosyhteistyötä Seurakuntaopiston kanssa ja syksyllä 2009 ollaan käynnistämässä toimintaa omaishoitajien ja hoidettavien arjen tueksi. Järvenpäähän toivotaan lisää uusia omaishoitajia ja määrärahoja tähän on varattu aikaisempaa enemmän. n Teksti Esa Lindell Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut monimuotoisia Hyvinvointikampuksen toimintokokonaisuus Terveystalo Shutterstock Yli 75-vuotiaiden osuus väestöstä kasvaa monikertaiseksi nykyisestä tulevina vuosikymmeninä. Toisaalta suuri osa sosiaalija terveysalan henkilöstöstä on siirtymässä eläkkeelle lähivuosina. Hoidontarpeen huippu ja suurin pula työvoimasta ajoittuvat vuosiin Jotta tulevista niukista vuosista selvitään, niin Järvenpäässä kuin muuallakin Suomessa etsitään aktiivisesti vaihtoehtoja nykyiselle, laitostavalle palvelurakenteelle. Järvenpää on mukana Euroopan aluekehitysrahaston rahoittamassa PARE- TO-hankkeessa, jossa kehitetään terveys-, asumis- ja hoivapalvelujen hyvinvointikampusta kaupungin keskustaan. Ensimmäinen vaihe on perusterveydenhuollon avopalveluiden keskittäminen uuteen terveystaloon, joka on tarkoitus rakentaa nykyisen Myllytien terveyskeskuksen alueelle vuonna Terveystalon ympärille muodostettavan palvelukeskittymän suunnittelussa ja uusien toimintatapojen käyttöönotossa on asukkaiden, yritysten ja järjestöjen panos tärkeä. Sidosryhmiä kytketään mukaan suunnitteluun esimerkiksi Pienyritykset palvelujen tarjoajina -hankkeen kautta. n 10 Järvenpää kevät 2009

11 Teksti Hilkka Männynsalo Eläkeläisten maailma mallilleen toimintakeskuksessa Jos olet järvenpääläinen eläkeläinen, niin suuntaapa askeleesi jonain päivänä Myllytien toimintakeskukseen. Sieltä löydät monipuolisen toimintaympäristön, jossa voit olla aktiivinen tai vain kiikutella keinutuolissa kiireisten menoa katsellen ja seurustellen. Tärkeintä on, ettet jää yksin. Joka kuukauden ensimmäisenä maanantaina kokoontuu kirjallisuus- ja keskustelupiiri, jossa pannaan maailma mallilleen. Viime vuosina on luettu muun muassa Jaan Krossia, Mika Waltaria ja Vivi- Ann Sjögreniä. Olet aina tervetullut keskusteluun, vaikka et itse lukisikaan kirjaa. Toimintakeskuksessa on myös hyvä kaupunginkirjaston sivuosasto ja neljä tietokonetta, joilla voi surffailla Internetissä. Keskiviikkoisin on tavattavissa kirjastonhoitaja, jolle voi esittää kirjatoiveita ja -tilauksia. Talossa toimivat myös kampaaja ja jalkojenhoitaja palveluineen. Ami Granberg on ollut Toimintakeskuksen aktiivikävijä jo pitkään ja on vuosien varrella toiminut muun muassa asiakastyöryhmässä ja matkanjärjestäjänä. Mukava ilmapiiri ja seura, monipuoliset palvelut sekä hyvä ruoka tuovat Granbergin edelleen useita kertoja viikossa Toimintakeskukseen. Taitavat kädet hommiin Käden taitoja voi vaalia puupoikien, posliinin maalaajien, kutojien ja askartelijoiden piireissä. Talossa on muun muassa kolmet kangaspuut, joissa on valmiit loimet luotuna, joten sitten vain kotona kuteen leikkuuseen ja puissa helskyttelemään poppanaa tai mattoa kodin tilojen kaunistukseksi. Puupojille on taas kellarikerroksessa monia työkoneita. Talon asiakaskortin omistajille harrastustilojen käyttö on ilmaista. Toimintakeskuksen asiakastyöryhmä järjestää erilaisia tempauksia, vaikkapa myyjäisiä, joiden tuotoilla vietetään äitienja isänpäivän juhlia ja muistetaan päivänsankareita. Joulujuhlissa tonttuillaan ja kesäjuhlissa soi haitari ja paistetaan makkaraa. Bingo pyörii myös, kuinkas muuten. Juuri nyt on talossa pelinvetäjän paikka avoinna, eli seurapeleistä innostuneet voisivat ilmoittautua talon neuvontaan. Kotkan retki valmisteilla Retkille lähdetään lähelle ja joskus pidemmällekin suunnataan bussin nokka kohti Kotkaa ja viime kesänä valmistunutta merimuseota. Lokakuussa (11.10.) lähdetään nauttimaan Keravalle sielua hivelevän kauniista operettimusiikista ja joulun alla matkataan Mäntsälään joulumyyjäisiin. n Tervetuloa Myllytien toimintakeskukseen! Osoite Myllytie 11, puh. (09) Lisätietoja toiminnasta neuvontapisteen kahdelta Kaijalta. Anju Asunta Teksti Jarja Ijäs 75- ja 80-vuotiaat terveystarkastukseen Tavoitteena terveys ja hyvinvointi kotona asuen Järvenpään terveyskeskus kutsuu kaikki kotona asuvat 75- ja 80-vuotiaat järvenpääläiset terveystarkastukseen vuoden 2009 aikana. Kotiin lähetetään kutsukirje ja sen mukana etukäteen täytettäviksi esitietolomake sekä masennusoireita kartoittava kysely. Omahoitaja vielä varmistaa ajan sopivuuden puhelinsoitolla. Kotihoidon sairaanhoitajat tekevät omien asiakkaidensa terveystarkastukset heidän kodeissaan. Omahoitajan terveystarkastuksessa keskustellaan muun muassa elämäntilanteesta, sosiaalisista suhteista, liikunnasta, ravitsemuksesta sekä terveydestä. Vastaanotolla tutkitaan myös muistin kunto, arvioidaan fyysinen toimintakyky sekä mitataan verenpaine, pituus ja paino. Sairaanhoitaja voi ohjata asiakkaan tilanteen mukaan esimerkiksi fysioterapeutille, palveluohjaajalle tai muistihoitajalle jo ennen lääkärin vastaanottoa. Lääkäri määrää tarvittavat jatkotutkimukset kokonaisvaltaisen terveydentilan arvion perusteella. Huomio riskitekijöihin Ikäkausitarkastusten tavoitteena on järvenpääläisten ikäihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja kotona asumisen tukeminen mahdollisimman pitkään. Tarkastuksissa kiinnitämme erityistä huomiota toimintakykyä ja terveyttä uhkaaviin riskitekijöihin, esimerkiksi muistihäiriöihin, kaatuiluun tai puolison kuoleman mukana tuomaan yksinäisyyteen ja masennukseen, kertoo ylilääkäri Helena Nikkanen-Ilvesmäki. Samalla etsimme keinoja tukea ikääntyneiden omia voimavaroja. Sosiaalisella aktiivisuudella ja ystävillä, liikuntaharrastuksilla, hyvällä ravinnolla ja optimistisella elämänasenteella on tutkitusti terveyttä ja hyvinvointia edistävä vaikutus, ja niihin me pyrimme vaikuttamaan, Nikkanen-Ilvesmäki summaa. n Teksti Liisa Dahlstedt eterveyspalvelut otettiin käyttöön Järvenpääläiset saivat alkaen mahdollisuuden käyttää sähköisiä eterveyspalveluja. eterveyspalvelut ovat Järvenpään kaupungin kuntalaisilleen tarjoamia maksuttomia palveluja, joita voi käyttää omien kiireettömien terveysasioiden hoitoon. Huhtikuussa käyttöön otettiin tekstiviestipalvelu ja Internetviestipalvelu. Palveluja laajennetaan edelleen vuoden 2009 aikana. Voimme lähettää asiakkaalle sopimuksen mukaan joko tekstiviestillä tai Internet-viestipalvelulla esimerkiksi tietoa hänen laboratorio- tai muista tutkimustuloksista. Lääkäri, sairaanhoitaja tai terveydenhoitaja voi myös tarvittaessa lähettää hoito-ohjeita, kuvailee hoitotyön johtaja Minna Karjalainen palveluiden käyttöä. Internet-viestipalvelujen portaalissa pääsee tarkastamaan omia ajan- Omalta kotikoneelta käytettävät eterveyspalvelut helpottavat asiakkaan elämää erityisesti silloin, kun terveysasiointia on paljon. varauksia vastaanotoille. Otamme myöhemmin käyttöön myös ajanvarauspalvelun, jonka avulla voi varata aikoja neuvolaan tai opiskelijaterveydenhuoltoon. Henkilökohtaiset tiedot suojassa Viestit tallentuvat Järvenpään terveyskeskuksessa käytössä olevaan sairauskertomusjärjestelmään. Viestiliikenteessä käytetään suojattua yhteyttä (SSL), joka estää sanomien sisällön muuttamisen tai lukemisen sanomien kulkiessa. Internet-viestipalvelun käyttöä varten asiakas tarvitsee henkilökohtaiset pankkitunnukset (Sampo, OP tai Nordea) tai HST-kortin ja kortinlukijan, joiden avulla varmistetaan aina käyttäjän henkilöllisyys. eterveyspalvelut verkossa Järvenpään www-sivujen, etusivulta linkki Sähköinen asiointi eterveyspalvelu Aikuiset-valikko Terveys-sivusto kohdasta eterveys Suora osoite: eterveys Tervetuloa Järvenpään eterveyspalvelun käyttäjäksi! Palvelujen käyttöönottoa varten tehdään henkilökohtainen palvelusopimus vastaanottokäynnin yhteydessä terveysasemalla tai neuvolassa. Sen voi muuttaa tai purkaa milloin tahansa ottamalla yhteyttä johonkin terveyskeskuksen toimipisteeseen. n Järvenpää kevät

12 Kuva ja teksti Elina Järvelä Sanitaatio-osaamista Ghanaan Järvenpään Ghana-projekti ja ympäristövalvonta järjestivät viime vuonna sanitaationäyttelyn ja huussivalokuvakilpailun Järvenpään kirjastossa. Näin asukkaille tiedotettiin sanitaatioon liittyvistä ongelmista ja ratkaisukeinoista. Huussiteemaan saadaan jatkoa, kun Järvenpään ja ghanalaisen Hon kaupungin välisessä projektissa rakennetaan kuivakäymälä. Kuntaliiton hallinnoimaa projektia rahoittaa Ulkoasiainministeriö. Järvenpään yhteistyökaupungin Hon sanitaatio on melko kehittymätöntä. Yli puolella alueen ihmisistä ei ole käymälää kotitaloudessa, vaan he käyttävät yleisiä käymälöitä tai puskia. Kaupunki haluaisi edistää vesikäymälöiden rakentamista alueella, mutta jatkuvat ongelmat vedenjakelussa vaikeuttavat niiden käyttöä. Erityisesti alueen koulujen sanitaatio on puutteellista, sillä monissa kouluissa ei ole lainkaan käymälää. Projektin tarkoituksena on rakentaa yhteen Hon kouluista kompostoiva kuivakäymälä. Käymälä soveltunee alueelle hyvin, sillä se ei tarvitse vettä eikä sähköä toimiakseen ja näin vettä jää oppilaille juomavedeksi ja käsien pesuun. Tarkoituksena on löytää toimiva ja hygieeninen käymälävaihtoehto nykyisten ratkaisujen rinnalle. Tärkeää on turvata käyttäjien turvallisuus, mutta myös estää ympäristön saastuminen. Ghana-projektin muut osa-alueet koostuvat varhaiskasvatuksesta, kulttuurista, työllisyydestä ja yrittäjyydestä. Teemojen lisäksi projektissa edistetään hyvää hallintoa ja paikallista päätöksentekoa. Projektin osapuolet tapaavat toukokuussa, kun delegaatio Hosta vierailee Järvenpäässä. Ghanalaisia rytmejä pääsee seuraamaan valtakunnallisena kävelykatupäivänä Järvenpään Jannella. n Sanitaation parantaminen on yksi YK:n vuosituhattavoitteista ja tärkeä osa Hon kehittämissuunnitelmaa. Lisätietoja: Elina Järvelä, ympäristökomponentin koordinaattori Leena Ritala, kansainvälisten asioiden päällikkö Teksti Katja Alatalo Vastauksia päivähoitokysymyksiin Järvenpäässä on vuoden 2009 alusta toiminut varhaiskasvatuksen asiakasohjaaja Kaija Pulkkinen, jonka työtä on järjestää lapsille hoitopaikkoja ja vastata vanhempien päivähoitoa koskeviin kysymyksiin. Asiakasohjaajalta saa apua sopivan hoitopaikan ja hoidon aloituksen ajankohdan valinnassa, mikä on erityisen tervetullutta silloin, kun perheen lapsi lähtee ensimmäistä kertaa päivähoitoon. Yhteyttä voi ottaa jo hyvissä ajoin ennen hoidontarvetta. Myös tilanteessa, jossa perheessä on monenikäisiä päivähoidon tarvitsijoita, on hyvä yhdessä pohtia eri vaihtoehtoja, toteaa Kaija Pulkkinen. Kaikki Järvenpään päivähoitohakemukset kulkevat asiakasohjaajan kautta. Hän etsii yhdessä päivähoitoyksiköiden esimiesten kanssa jokaiselle lapselle mahdollisimman sopivan hoitopaikan. Päivähoitopäätös lähetetään perheelle, minkä jälkeen perhe voikin jo sopia tulevaan hoitopaikkaan tutustumisesta ja palvelusopimuksen tekemisestä. Kaija kokee, että pitkästä ja monipuolisesta urasta päiväkodinjohtajana on pal- jon hyötyä myös hänen nykyisessä työssään asiakasohjaajana. Kokemus isoista ja pienistä päiväkodeista sekä perhepäivähoidon ohjaajan tehtävistä auttavat kertomaan vanhemmille eri päivähoitomuotojen eroavaisuuksista ja niiden erityisistä vahvuuksista erilaisille lapsille. Olen tavannut lukemattomia lapsia ja perheitä urani aikana ja osaan ehkä kysyä asioita, jotka vanhemmille ei ihan äkkiseltään tulisi mieleen lapsen hoitopaikkaa miettiessään, Kaija Pulkkinen pohtii. Järvenpään kaupungin varhaiskasvatuspalveluvalikoimassa on tällä hetkellä päiväkotihoitoa, ryhmäperhepäivähoitoa ja perhepäivähoitoa. Kokopäivähoidon lisäksi tarjolla on kotona oleville lapsille ja vanhemmille avointa varhaiskasvatustoimintaa: esimerkiksi kerhoissa voi löytää hyvän vertaisryhmän ja saada mukavaa puuhaa päivien iloksi. n Lisätietoja: Varhaiskasvatuksen asiakasohjaaja Kaija Pulkkinen, puh Anju Asunta Teksti Anju Asunta Apua väkivaltaan saa pyytämällä Mitä tehdä, jos on joutunut väkivallan uhriksi? Ainakaan väkivaltaa ei tarvitse sietää eikä ongelmaa tarvitse käsitellä yksin, muistuttaa vuoden vaihteessa päättyneen Väkivallan vähentämisen pilottihankkeen projektikoordinaattori Erika Uotila. Väkivaltaa kokenut ei aina tahdo tai tiedä pyytää apua. Toisaalta toistuva väkivalta harvoin loppuu ilman jonkintasoista asiaan puuttumista. Puhuminen asiasta ja avun hakeminen ovat ensimmäisiä askelia oikeaan suuntaan. Järvenpään pilottihankkeessa huomattiin kuitenkin, että avuntarjoajien yhteystiedot ovat olleet hajallaan. Siitä syntyi ajatus konkreettisen apuvälineen, oppaan, tekemiseen. Minä ideoin oppaan ja kokosin sen tiedot, ja mainostoimisto Sissy Oy auttoi oppaan toteutuksessa. Halusimme tuoda jotain pehmeää ihmisen ja ikävyyksien väliin. Siksi oppaan muoto on kumpuilevan pumpulimainen, Uotila kuvaa oppaan syntyvaiheita. Miika Peltola Projektikoordinaattori Erika Uotila vakuuttaa, että ikävinäkin aikoina avuksi löytyy ihmisiä, jotka todella välittävät ja ovat valmiita ottamaan sen extra-askeleen muiden auttamiseksi. Varhaiskasvatuksen asiakasohjaaja Kaija Pulkkinen tuntee Järvenpään päiväkodit ja muut hoitopaikat melkein kuin oman kotinsa. Minuun voi aina ottaa yhteyttä, kaikenlaisissa päivähoitokysymyksissä, hän korostaa. Avuntarjoajat yksiin kansiin Opas on oiva työkalu myös viranomaisille. Kun avuntarjoajat ovat yksissä kansissa, ei niitä tarvitse selvittää monesta eri paikasta. Esimerkiksi poliisit ja terveyskeskuksen työntekijät voivat antaa oppaan väkivallan uhrille mukaan, ja hän voi näin hakea apua parhaaksi katsoessaan. Myös kouluille, neuvoloihin ja seurakunnan toimipisteisiin välitettiin opasta. Väkivaltaa valitettavasti tapahtuu joka päivä, mutta joka päivä on paikalla myös ihmisiä, jotka tukevat ja auttavat. Esimerkiksi poliisi ja sosiaalipäivystys ovat tavoitettavissa kellon ympäri, ja rikosuhripäivystys tekee hienoa työtä Järvenpääs- säkin tukien ja auttaen rikoksen uhriksi joutunutta. Yhteyttä voi ottaa tarvittaessa nimettömänä. Apua täytyy vain uskaltaa pyytää, Uotila rohkaisee. Järvenpään väkivallan vähentämisen pilottihanke oli osa oikeusministeriön Rikoksentorjuntaneuvoston valmistelemaa kansallista väkivallan vähentämisohjelmaa. Hankkeen tavoitteena oli kehittää viranomaisyhteistyötä, parantaa toimintatapoja ja kehittää konkreettisia työvälineitä väkivallan vähentämiseksi. Hankkeeseen osallistuivat myös mm. Uudenmaan lääninhallitus ja Keski-Uudenmaan poliisi. n 12 Järvenpää kevät 2009

13 Teksti Esa Lindell Ulkoistamisella taloudellista tehokkuutta ja joustavuutta palveluihin Kunnat ovat tällä hetkellä tiukassa taloudellisessa tilanteessa verotulojen vähentyessä. Sen vuoksi on etsittävä kaikki käytettävissä olevat keinot selviytyä taantumasta ja tulovajeesta. Järvenpäässäkin pyritään keskittymään ydinosaamiseen ja lakisääteisten palvelujen tuottamiseen. Tarkan harkinnan mukaan osa palveluista ulkoistetaan. Anju Asunta Elintason kasvaessa ja suurten ikäluokkien ikääntyessä kuntalaisten palvelutarpeet lisääntyvät jatkuvasti. Kysynnän tyydyttäminen ainoastaan omana tuotantona kasvattaisi henkilömäärää rajusti, mihin kunnilla ei ole varaa. Uusia ja vanhojakin palvelutarpeita on monissa kunnissa ulkoistettu, eli palveluja on ostettu oman organisaation ulkopuolelta, usein toiselta kunnalta. Harvinaisempaa on palveluiden yksityistäminen, jossa kunnan palvelutuotantoa yhtiöitetään tai siirretään entinen oma henkilökunta uuden, yksityisen yrityksen palvelukseen. Mietimme sosiaali- ja terveystoimen palvelujen kohdalla todella tarkkaan palvelurakennettamme. Meidän ei ole tarkoituksenmukaista tuottaa kaikkia kuntalaisten haluamia palveluita, vaan yhä enemmän kuntalaiset voivat valita suoraan käyttöönsä esimerkiksi erilaisia yksityisiä tukipalveluita. Joihinkin palveluihin, esimerkiksi tilapäiseen kotisairaanhoitoon, voidaan myöntää palveluseteli, jolla voi hankkia tarvittavia palveluita hyväksytyiltä palvelutuottajilta, sosiaali- ja terveystoimen vs. johtaja Tuula Salokangas kertoo. Ei kaikkia munia samaan koriin Kunnan tulee tuottaa sille laissa määrättyjä peruspalveluita kuten sivistys-, sosiaali- sekä terveydenhuoltopalveluita. Suurin osa tarjottavista palveluista voidaan tuottaa ulkopuolisten toimesta, mikäli yksityistä tarjontaa on olemassa. Kuntien haasteena on tuotteistaa ja hinnoitella omaa toimintaansa entistä tarkemmin, jotta voidaan yksiselitteisemmin sanoa kannattaako ostaa vai tuottaa itse. Ulkoistaminen kannattaa kunnalle silloin, kun kustannukset alenevat esimerkiksi verkottumisen ja suurtuotannon etujen avulla. Harkitulla palvelujen ulkoistamisella saavutetaan selviä etuja. Kun ulkoistamme osan isosta palvelukokonaisuudesta, esimerkiksi päivähoidosta tai asumispalveluista, saamme hyvän vertailukohdan omaan tuotantoon, ja näemme onko oma laatumme, tuotantotapamme ja tehokkuutemme kohdallaan. Ja kun isot palvelukokonaisuudet muodostuvat monista pienistä ja osittain määräaikaisesti ulkoistetuista osakokonaisuuksista, pystymme reagoimaan nopeammin vaikkapa palveluntarpeen muuttuessa, Salokangas pohtii. Kilpailuttaen uusia palveluntuottajia Laki julkisista hankinnoista sanelee varsin tiukasti sen, miten uusia palveluita kilpailutuksen kautta hankitaan. Kun palvelua ollaan ulkoistamassa, on erittäin tärkeää määritellä palvelutuotannon vähimmäisvaatimukset ja palvelusopimukset sellaiseksi, että palvelutuotannon laatu ja turvallisuus voidaan varmistaa. Yksityiselle palveluntuottajalle palvelun laatu on usein elinkeinon jatkumisen elinehto. Kun järvenpääläinen tarvitsee magneettikuvausta, hän kiipeää Radiologikeskus Oy:n säännöllisesti Vanhankylänniemen terveysasemalle tulevaan magneettirekkaan. Rekassa otetut kuvat voidaan lähettää järvenpääläisten lääkäreiden käyttöön ja jatkotoimenpiteistä päätetään niiden perusteella. Esimerkiksi vastatoteutetussa magneettikuvausten kilpailutuksessa määriteltiin tarkat vaatimukset kuvien laadulle, lausuntojen antajien ammattitaidolle sekä tietojen siirtomahdollisuudelle terveyskeskuksen omaan tietojärjestelmään. Meidän tehtävä on tietenkin valvoa, että sovittu palvelu pelaa, oli se sitten ulkoistettu tai ei, Salokangas toteaa. Yhdistykset ja avuliaat ihmiset apuun Niin sanottu kolmas sektori, eli esimerkiksi yhdistykset ja muut järjestöt, voi myös osallistua palveluiden turvaamiseen. Erityisesti jos taloudellisen tilanteen vuoksi joudutaan karsimaan ei-lakisääteisiä palveluita, voi kolmas sektori mahdollisesti täydentää palveluvalikoimaa. Esimerkiksi vapaaehtoinen avustaminen asiointireissuilla sekä erilainen seuranpito ovat asioita, joissa kuka tahansa avulias ihminen voi olla suureksi iloksi ja hyödyksi vanhukselle tai muulle avuntarvitsijalle. On myös todella tärkeää muistaa, että viime kädessä ihmisten pitäisi kantaa itse vastuu omasta ja osin myös läheistensä elämästä. Arjen valinnat, alkaen siitä mitä syömme ja miten liikumme, ovat sellaisia hyvinvoinnin perusrakenteita, joista huolehtimista ei kannattaisi luovuttaa muille, muistuttaa diabeteslääkärinäkin toimiva Salokangas. n Teksti ja kuva Anju Asunta Kesäpäivän viettoon lapsen kanssa Järvenpäässä odotetaan tulevaa tapahtuma- ja matkailukesää positiivisella mielellä. Monenlaista tekemistä, katsottavaa ja kuunneltavaa on tarjolla niin aikuisille kuin lapsillekin. Talouden alamäestä saattaa seurata se hyvä puoli, että kotimaan matkailun ja lähimatkailun suosio kasvavat. Järvenpään matkailulle on suuri asia, että Vanhankylänniemi herää taas toimintaan sitä onkin kyselty meiltä runsaasti, matkailusihteeri Outi Kirkkopelto kertoo. Lapsille matkailusihteeri suosittelee erityisesti tulevana kesänä Taidemuseolla järjestettäviä vauvoille ja heidän vanhemmilleen tarkoitettuja Syötävän ihanat värit! -värikylpytyöpajoja, Pikku-Ainon kodin toimintaa sekä Tervanokan uimarannan vesileikkejä. Toukokuussa Jannella vietetään valtakunnallista kävelykatupäivää, ja siellä on toimintaa myös lapsille, samoin Puistobluesissa, Kirkkopelto muistuttaa kesän tapahtumista. Pikku-Ainon kodissa lasten idylli Valtuustokadulla sijaitseva vaaleanpunainen huvila toimii talviaikaan kuvataidekouluna, mutta kuoriutuu kesäksi ihanaksi, järvenpääläisen Kristiina Louhen luoman satusankarin mukaan nimetyksi, Pikku-Ainon kodiksi. Pikku-Ainon koti on paikka, joka imee lapsen mielikuvitusmaailmaan monine leikkisoppineen, leluineen ja roolivaatteineen. Pikku-Ainossa on myös monipuolinen askarteluvarustus ja siellä pääsee leikkaamaan, liimaamaan ja maalaamaan erilaisten teemojen mukaan. Lisäksi kodissa vierailee erilaisia esiintyjiä. Pikku-Ainossa toimintaa vetävät tänä kesänä Louhelan Nuoret ry. Vaikka toiminnan ohjaajia onkin aina paikalla, Pikku-Ainossa lapset puuhaavat yhdes- sä oman aikuisensa kanssa. Talon puuhat soveltuvat parhaiten pikkukoululaisille ja alle kouluikäisille. n Pikku-Ainon koti Avoinna ryhmille ennakkovarauksella Avoinna yleisölle ti pe Pääsymaksu lapsilta 5, aikuisilta 2 Innostava puuhapaikka, Pikku-Ainon koti, avaa ovensa kesäksi järvenpääläisille lapsille ja heidän perheilleen. Järvenpää kevät

14 Teksti ja kuva Anju Asunta Tapio Bergholm valtuuston puheenjohtana Järvenpään kaupunginvaltuusto vaihtui kuntavaalien 2008 myötä. Saman tien vaihtui myös puheenjohtajisto: valtuuston puheenjohtaja on nyt Tapio Bergholm, jolla on varanaiset Helinä Perttu (1. vpj.) sekä Tiina Liimatainen (2. vpj.). Hallituksen puheenjohtaja taas on entinen valtuuston puheenjohtaja Kaarina Wilskman, varapuheenjohtajinaan Kaija Tuuri (1. vpj.) sekä Terho Pursiainen (2. vpj.). Bergholmin linjauksen mukaan valtuuston tehtävänä on tehdä peruslinjaukset kaupungin rakenteesta ja panostuksesta palveluihin. Monet ratkaisuista, varsinkin kaavoitusratkaisut, ovat kauaskantoisia ja niiden vaikutukset näkyvät pitkään. Kunkin vuoden merkittävin ja usein työläin yksittäinen päätös on talousarvio. Talousarviosta päättämisen ohella tuore puheenjohtaja Bergholm nimeää tämän kauden tärkeimmäksi tehtäväksi palveluiden turvaamisen lamaajan yli ja terveystaloinvestoinnin ajoittamisen halvan rakentamisen aikaan. Tasapuoliset vaikutusmahdollisuudet Uutta valtuustoa Bergholm luonnehtii innokkaaksi ja perusteellisesti tehtäviinsä paneutuneeksi. Kun valtuustossa on useita erilaisia kantoja edustavia poliittisia ryhmiä, on keskustelu hyvin vilkasta. Tärkeistä päätöksistä käydään neuvotteluita omissa ryhmissä, seminaareissa ja ryhmien välisissä neuvotteluissa. Valtuuston kokoukset ovat siis vain jäävuoren huippu keskustelussa. Puheenjohtajalla on vastuullinen tehtävä tämän kokonaisuuden hallinnassa. Tehtäväni on taata valtuutetuille tasapuoliset vaikutusmahdollisuudet. On myös valvottava, että valtuuston päätöksiä noudatetaan, summaa puheenjohtaja Bergholm. Kuntalaiset valitsevat äänestäen valtuutetut edustajikseen. Tätä edustajuutta kuntalaiset voivat myös aktiivisesti hyödyntää. Järvenpään kaupungin verkkosivuilla osassa Päätöksenteko pääsee tutustumaan Valtuuston puheenjohtaja Tapio Bergholm, valtuuston sihteerinä toimiva kaupungin ma. lakimies Katariina Huikko ja kaupunginjohtaja Erkki Kukkonen seuraavat valtuuston kokouksia aina Juhani Aho -salin etuosasta käsin. luottamuselinten kokoonpanoon ja myös niiden jäsenten yhteystietoihin. Yhteystiedoista verkkosivuille on laitettu vain ne tiedot, mitkä kukin valtuutettu on omalta kohdaltaan luovuttanut julkiseksi tiedoksi. Valtuutetut ovat kuntalaisten käyttöliittymä Järvenpään päätöksentekoon. Me olemme tavoitettavissa torilla, puhelimitse ja sähköpostitse, Bergholm rohkaisee. Järvenpään valtuusto KOK SDP Vihreät KESK Perussuomalaiset VAS KD Yhteensä 14 valtuutettua 13 valtuutettua 7 valtuutettua 6 valtuutettua 5 valtuutettua 2 valtuutettua 2 valtuutettua 2 valtuutettua 51 valtuutettua Puheenjohtajat kuulolla Kaupunginvaltuuston ja -hallituksen puheenjohtajat Tapio Bergholm ja Kaarina Wilskman aloittavat toukokuun alussa uuden toimintatavan, vuoropuhelun kaupunkilaisten kanssa Järvenpään kaupungin verkkosivuston keskustelupalstalla. Puheenjohtajat avaavat blogi-tyylisesti keskustelun tärkeiksi katsomistaan asioista, ja kaikki keskustelijat voivat vapaasti kommentoida, kysyä tai muutoin jatkaa keskustelua. Haluamme kokeilla, voimmeko tällä tavoin lisätä aktiivista vuorovaikutusta Järvenpään asukkaiden ja päättäjien välillä. Parhaimmillaan verkkokeskustelusta voi muodostua meille tärkeä tietokanava, jota pitkin voimme välittää tietoa tekeillä olevista päätöksistä asukkaille ja asukkaat voivat vastaavasti kertoa omia toiveitaan meille, puheenjohtajat pohtivat. n Tervetuloa mukaan keskusteluun! Asiallista keskustelua verkossa > Keskustelu keskusteluun osallistuminen edellyttää käyttäjäksi kirjautumista keskustelussa tulee noudattaa netikettiä palstalle tulevat tekstit moderoidaan arkipäivisin. Luottamuselimet Kaupunginvaltuusto Tapio Bergholm, pj., historiantutkija, SDP Helinä Perttu, 1. vpj., rehtori, KOK Tiina Liimatainen, 2. vpj., rehtori, VIHR Päivi Aalto, lehtori, KD Reijo Aitta, ylilääkäri, SDP Mehmet Alakas, yrittäjä, KOK Henry Berg, tuotepäällikkö, Tarja Edry, rehtori, Mika Gilan, toimitusjohtaja, Petri Graeffe, toimitusjohtaja, KOK Pekka Heikkinen, apulaispoliisipäällikkö, Sami Helenius, jääkiekkoilija, KOK Karoliina Hyttinen, kätilö, SDP Leena Hyttinen, yrittäjä, SDP Katri Kakko, sairaanhoitaja, VIHR Ossi Kaminen, luokanopettaja, VAS Seija Kareinen, asianvalvoja, varatuomari, VIHR Ulla-Mari Karhu, suunnittelupäällikkö, SDP Marja Koivuluoma, SDP Marko Koskela, projektijohtaja, KOK Eino Lehtinen, yrittäjä, KESK Mika Leppänen, opistoupseeri / yliluutnantti, KESK Hannele Lindström, kuvataideopettaja, VIHR Liisa Majanen, pääluottamusmies, lastenhoitaja, SDP Lassi Markkanen, sos.alan opettaja, VIHR Ismo Nöjd, lakimies, yrittäjä, KOK Marketta Partonen-Rekola, katsastaja / kuljettajatutkinnon vastaanottaja, KOK Tomi Passi, KESK Kaj Perhsson, luokanopettaja, Leena Peltosaari, johtaja, sidosryhmäyhteistyö, KOK Terho Pursiainen, pastori, VIHR Maija-Liisa Pyykkönen, opettajankoulutusjohtaja, KESK Tero Rantanen, lakimies, KOK Timo Reina, valtiosihteeri, KESK Tomi Riihimäki, toimitusjohtaja, KOK Taru Rinta-Pollari, sihteeri, KD Kaisa Saarikorpi, pianonsoitonopettaja, VIHR Toivo Setälä, maanmittausteknikko / eläkeläinen, SDP Jaana Siukola, sovellusasiantuntija, PS Viljo Smed, eläkeläinen, SDP Emmi Suomilammi, kansanedustajan avustaja, KOK Heikki Tala, dosentti, PS Reino Taurovaara, aluepäällikkö, SDP Kaija Tuuri, lehtori, SDP Pekka Tuuri, SDP Maarit Uusikumpu, tiedotussihteeri, VAS Keijo Valve, yrittäjä, maanviljelijä, KOK Jukka Virkki, isännöitsijä / eläkeläinen, KOK Pentti Virtanen, eteisvahtimestari, asennustekn. / eläkel., SDP Risto Volanen, valtiosihteeri, KESK Kaarina Wilksman, projektipäällikkö, KOK Kaupunginhallitus Kaarina Wilskman, pj., projektipäällikkö, KOK Kaija Tuuri, 1. vpj., lehtori, SDP Terho Pursiainen, 2. vpj., pastori, VIHR Henry Berg, tuotepäällikkö, Tarja Edry, rehtori, Marja Koivuluoma, SDP Eino Lehtinen, yrittäjä, KESK Ismo Nöjd, lakimies, yrittäjä, KOK Tero Rantanen, lakimies, KOK Emmi Suomilammi, kansanedustajan avustaja, KOK Pentti Virtanen, eteisvahtimestari, asennustekn. / eläkel., SDP Tulevaisuusvaliokunta Leena Peltosaari, pj., johtaja, sidosryhmäyhteistyö, KOK Pekka Tuuri, vpj., SDP Toivo Setälä, maanmittausteknikko / eläkeläinen, SDP Liisa Majanen, pääluottamusmies, lastenhoitaja, SDP Marko Koskela, projektijohtaja, KOK Jukka Virkki, isännöitsijä / eläkeläinen, KOK Risto Volanen, valtiosihteeri, KESK Hannele Lindström, kuvataideopettaja, VIHR Kaisa Saarikorpi, pianonsoitonopettaja, VIHR Jaana Siukola, sovellusasiantuntija, PS Pekka Heikkinen, apulaispoliisipäällikkö, Valtuuston vaalilautakunta Petri Graeffe, pj., toimitusjohtaja, KOK Marja Koivuluoma, SDP Lassi Markkanen, sos.alan opettaja, VIHR Kaj Pehrsson, luokanopettaja, Maija-Liisa Pyykkönen, opettajankoulutusjohtaja, KESK Tarkastuslautakunta Toivo Setälä, pj, maanmittausteknikko / eläkeläinen, SDP Tiina Liimatainen, vpj., rehtori, VIHR Leena Hyttinen, yrittäjä, SDP Antti Honkanen, lehtori, SDP Jaana Meklin, lakimies, KOK Kari J. Hietala, talousjohtaja, KOK Osmo Ojanen, dipl.ins., KOK Birgitta Vuorela, yrittäjä, kirjanpitäjä, KESK Risto Salovaara, VTM, VIHR 14 Järvenpää kevät 2009

15 Teksti ja kuva Anju Asunta Kuka kaupungissa vaikuttaa ja mihin? Järvenpäässä aloitettiin vuodenvaihteessa 2009 uusi kausi, paitsi uuden valtuuston, myös uusien hallinto- ja johtosääntöjen myötä. Järvenpään luottamuselinten ja virkamiehistön toimintaa säännelleet vanhat säännöt koettiin jäykiksi ja toiminnan uudistamista liiallisesti rajoittaviksi. Siksi kaupungissa lähdettiin valmistelemaan joustavampaa sääntöjärjestelmää, yhteistyössä virkamiesten ja luottamushenkilöiden kanssa. Uudistetuilla säännöillä muutettiin jonkun verran päätöksenteon porrastusta ja esimerkiksi lautakuntarakennetta. Kunnassa, tai Järvenpään kyseessä ollessa kaupungissa, tarvitaan sekä virkamiesjohtoa että luottamushenkilöitä. Kuntien hallinto perustuu Suomen perustuslain mukaan kunnan asukkaiden itsehallintoon. Luottamushenkilöt edustavat kaupunkilaisia ja tuovat äänestäjiensä näkemyksiä esille päätöksenteon yhteydessä. He varmistavat toiminnallaan, että kunnallinen päätöksenteko perustuu aina järvenpääläisten äänestäjien enemmistön näkemykseen. Siitähän demokratiassa on kyse, selvittää sääntöuudistukseen osallistunut kaupungin hallintolakimies Ilmari Mäkinen. Luottamuselimillä omat tehtävänsä Järvenpäässä 51 kaupunkilaista valitaan kuntavaaleissa valtuutetuiksi 4-vuotiskausiksi. Lisäksi luottamushenkilöksi voi päästä myös muutoin poliittisin tai aatteellisin perustein, valtuuston valitsemana lautakuntiin ja muihin luottamushenkilöelimiin. Kullakin päätöksentekoon osallistuvalla toimielimellä on oma tehtävänsä. Laajalla luottamushenkilöorganisaatiolla pyritään varmistamaan kaupunkilaisten mielipiteiden kuuluminen toiminnan joka portaalla. Kaupunginvaltuusto kaupungin ylimpänä päätöksentekoelimenä käsittelee ja päättää asioista strategisella ja periaatteellisella tasolla. Valtuusto on kaupungin eduskunta tai yhtiökokous. Kaupunginhallitus taasen johtaa kaupungin yleistä toimintaa. Se valmistelee ja toteuttaa valtuuston käsittelemiä asioita konkreettisemmalla tasolla. Hallitus kokoontuu melko usein, keskimäärin joka toinen viikko, ja on poliittisen päätöksenteon tärkein työrukkanen. Eri lautakunnat keskittyvät asiantuntijaelimenä tietyn asiakokonaisuuden käsittelyyn. Sosiaali- ja terveyslautakunnassa päätetään esimerkiksi terveydenhuoltoon ja vanhusten palveluun liittyvistä asioista, kun liikuntalautakunta käsittelee liikuntaan ja liikkumiseen liittyviä kysymyksiä. Erilaisia luottamushenkilökokouksia kaupungissa on vuositasolla toista sataa. Tämän lisäksi luottamushenkilöt osallistuvat asioiden valmisteluun kokousten ulkopuolella esimerkiksi seminaareissa ja työryhmissä, Mäkinen kertoo. Järvenpään kaupunginvaltuusto kokoontuu yleensä 4 6 viikon välein yhteiseen kokoukseen Juhani Aho -saliin. Kokoukset ovat yleisölle avoimia. Strategista ja operatiivista johtamista Uusien sääntöjen myötä Järvenpäässä on täsmennetty strategisen ja operatiivisen johtamisen välistä eroa ja eri toimijoiden välistä työnjakoa. Strategisella johtamisella tarkoitetaan sitä, MITÄ tehdään. Operatiivinen johtaminen keskittyy siihen, MI- TEN toimitaan. Käytännössä se tarkoittaa yksinkertaistettuna, että luottamushenkilöt strategisessa johtamisessaan keskittyvät toiminnan periaatteisiin ja yleisiin linjauksiin. Käytännön toteuttamistavasta ja päivittäisestä, operatiivisesta johtamisesta sen sijaan vastaavat virkamiesjohtajat. Näiden kahden johtamisen osa-alueen erottaminen tarkoittaa myös sitä, etteivät virkamiehet lähde politikoimaan, mutta myöskin sitä, etteivät luottamushenkilöt päätä yksittäisten asioiden toteuttamistavasta, selventää Mäkinen. Aloitteet ja palautteet vaikutuskeinoina Tavallinen asukas voi vaikuttaa Järvenpään asioihin esimerkiksi toimittamalla ideoita ja aloitteita kaupungin eri toimielimille. Aloitteen tekeminen on vapaamuotoista, mutta laajakantoinen aloite kannattaa kuitenkin tehdä kirjallisesti. Pienemmän aloitteen tai idean voi myös antaa vaikkapa puhelimitse tai kaupungin verkkosivuston palautelinkin kautta. Sama koskee palautteen antamista. Aina voi myös ottaa henkilökohtaisesti yhteyttä johonkuhun. Hallintolakimies Mäkinen ohjeistaa, että luottamushenkilöön kannattaa olla yhteydessä laajakantoisissa ja periaatteellisissa asioissa. Yksittäistapauksissa taas oikea taho asiaa käsittelemään on todennäköisesti kaupungin virkamies. Pyrimme jatkuvasti huomioimaan kaupunkilaisten toiveita mahdollisuuksien mukaan, sitä vartenhan me olemme olemassa, Mäkinen huomauttaa. n Annukka Karajas-Kaukonen, eläkeläinen, KD Pekka Launonen, yliopettaja, Keskusvaalilautakunta Anne-Maria Mäkinen, pj. Ari Kolehmainen, vpj., aluetoimitsija, SDP Anja Tyrväinen, Jyrki Sitolahti, valt.maist., opiskelija, VIHR Virpi Paavola, tuotepäällikkö, KESK Pekka Tuuri, SDP Juhani Virtanen, tekninen arkkitehti, SDP Tea Rantanen, KOK Marketta Partonen-Rekola, katsastaja / kuljettajatutkinnon vastaanottaja, KOK Pirjo Työläjärvi-Leskinen, erityisopettaja, opinto-ohjaaja (eläkkeellä), KESK Tarja-Liisa Luukkanen, tutkija, dos., VIHR Olli Kamunen, lastentarhanopettaja, VIHR Heikki Tala, dosentti, PS Katja Repo, koulutuskoordinaattori, Valtteri Tuominen, näyttelijä, SDP Arja Eriksson, kirjailija, SDP Anu Kauranen, SDP Tuula Siltasari-Peltonen, kuvataiteilija, KOK Towo Toivola, D.I., KOK Risto Asp, apulaisrehtori, KOK Petteri Tuomimaa, opiskelija, KESK Hannele Lindström, kuvataideopettaja, VIHR Lassi Markkanen, sos.alan opettaja, VIHR Pentti Tuovinen, tekniikan tohtori, arkkitehti, SDP Arto Tuovila, SDP Laura Nurmi, KOK Laura Rantala, rakennusinsinööri, KOK Mika Leppänen, opistoupseeri / yliluutnantti, KESK (sit.) Seija Kareinen, asianvalvoja, varatuomari, VIHR Martti Piirainen, sekatyömies, PS Elisa Hyytiäinen, kirjastoamanuenssi, Liikuntalautakunta Reino Taurovaara, pj., aluepäällikkö, SDP Sami Tamminen, vpj., lukion lehtori, KESK Tuuli Rossi, yhdistelmäasentaja, SDP Oula Hyrske, opiskelija, VAS Helena Toivanen, yrittäjä, KOK Sami Helenius, jääkiekkoilija, KOK Esa Kukkonen, liikuntapaikkojenhoitaja, KOK Pasi Hallikainen, PS Kirsi Loukiainen, VIHR Brita Peltokoski, laboratorioanalyytikko, Tünde Mäkäräinen, laatuassistentti, Opetus- ja kasvatuslautakunta Jukka Huikko, pj., erityisopettaja, KOK Katja Veirto, vpj., SDP Rakennuslautakunta Esko Lappalainen, pj., toiminnanjohtaja, KESK Keijo Valve, vpj., yrittäjä, maanvilj., KOK Julia Salmenoja, pääsihteeri, SDP Jukka Salminen, rakennusmies, SDP Maj Häkkinen, kristillisen kasvatuksen lehtori, SDP Aki Lintunen, VAS Jaana Hietanoro, sihteeri, KOK Tero-Pekka Lehtonen, myyntineuvottelja, KOK Sirpa Lauramaa, Tiia Pyykkö, erityisluokanopettaja, VIHR Heimo Mikkanen, rakennusmestari, PS Sivistyslautakunta Satu Tuominen, pj., e-business and Development Manager, Pia Valonen, vpj, sosionomi-diakoni, KD Sosiaali- ja terveyslautakunta Ulla-Mari Karhu, pj., suunnittelupäällikkö, SDP Salla Hänninen, vpj., sosionomi, VIHR Mauno Laaninen, eläkeläinen, SDP Viljo Smed, eläkeläinen, SDP Tina Hägg, terveydenhuollon lehtori, KOK Ilpo Laitinen, tutkimusjohtaja, KOK Tomi Riihimäki, toimitusjohtaja, KOK Maarit Uusikumpu, tiedotussihteeri, VAS Heli Mäkinen, lehtori, KESK (sit.) Kyllikki Malkki, KD Kaj Pehrsson, luokanopettaja, Tekninen lautakunta Markku Pyy, pj., yli-insinööri, VIHR Mehmet Alakas, vpj., yrittäjä, KOK Hannele Olli, aluetoimitsija, SDP Järvenpään vesiliikelaitoksen johtokunta Petri Graeffe, pj., toimitusjohtaja, KOK Virpi Uusiperhe, opinto-ohjaaja, Pasi Torkkeli, SDP Mauri Marjamäki, projektipäällikkö, SDP Jukka Virkki, isännöitsijä / eläkeläinen, KOK Maija-Liisa Pyykkönen, opettajankoulutusjohtaja, KESK Seija Kareinen, asianvalvoja, varatuomari, VIHR Keskisen Uudenmaan musiikkiopiston jäsenet Järvenpäästä Jani Uhlenius, vpj., muusikko, SDP Marjukka Hentilä, perhehoitaja, nuoriso-ohjaaja, KOK Kaisa Hintikka, opiskelija (yht.yo), VIHR Järvenpää kevät

16 Teksti Riitta Kallio Terveyttä ja hyvinvointia työväenopiston kursseilta Merja Lehtonen Työväenopiston lukuvuoden kurssisuunnittelu on parhaillaan käynnissä. Ohjelmassa on tarjolla vanhoja tuttuja kursseja, mutta monia uutuuksiakin otetaan mukaan. Erityisesti tänä keväänä kurssiehdotuksia on kerätty ulkopuolisilta monella tavalla. Kotisivun kautta on saatu kymmeniä hyviä ehdotuksia, joista osa pystytään toteuttamaan jo ensi syksynä ja loput pyritään toteuttamaan myöhemmin. Syksyllä opetusta järjestetään edellisvuosien tapaan eri puolilla kaupunkia yli 20 toimipisteeseen. Sisällöt vaihtuvat vuosittain jonkin verran, mutta tietyt ainealueet säilyttävät suosionsa vuosi vuoden jälkeen. Opetusta on tarjolla päivisin, iltaisin ja viikonloppuisin, sekä koko lukuvuoden kestävillä kursseilla että lyhyemmillä erikoiskursseilla. Kielten tarjonta on edelleen monipuolista alkeiskursseista vaativiin keskusteluihin. Ensi syksynä työväenopistossa voi opiskella 17 eri kieltä, esimerkiksi viittomakieltä, latinaa, kiinaa ja japania. Kädentaitoja voi harjoittaa monella tavalla. Esimerkiksi koruja voi valmistaa eri materiaaleista kuten lasista ja hopeasta. Huovutus- ja kankaankudontakurssit ovat taas mukana ohjelmassa. Perinteisten puu- ja metallitöiden lisäksi on tarjolla teknisten töiden erikoiskursseja. Joogaa ja pilatesta lisätään Lähes kaikki liikuntaryhmät täyttyvät syksyisin. Liikuntaa ja hyvinvointia edistävää opetusta järjestetään ensi lukuvuonna mahdollisimman paljon. Liikuntaan tarkoitettuja saleja on kuitenkin rajoitetusti opiston käytössä ja siksi kaikki halukkaat eivät valitettavasti mahdu mukaan. Joogaja pilatesryhmiä on mahdollista lisätä jonkin verran edellisvuodesta. Ensiaputaitoja voi hankkia opiston kursseilta. Käyttöjärjestelmät Windows XP ja Vista ovat aiheina syksyn ATK-kursseilla. Maksuttomia yleisöluentoja on jouduttu karsimaan jonkin verran kaupungin säästötoimien takia. Tämän vuoksi mm. luentoja pyritään järjestämään yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Lapsen kehityksestä ja vanhemmuudesta järjestetään syksyllä kursseja. Yrityksen perustaminen ja johtaminen ovat uusien kurssien teemoina. Avoimen yliopiston opinnoissa on tarjolla kasvatustieteet, erityispedagogiikka, johdatus oikeustieteisiin, englanti ja ruotsi. Katja Tynjälä ja Juho Enqvist kokeilivat huovutusta Maailmankylä-tapahtumassa viime tammikuussa. Miehet mukaan Opiskelijoista on vuosittain noin viidennes miehiä. Viime vuosina on pyritty järjestämään erityisesti sellaisia kursseja, joihin myös miehet tulevat mukaan. Järvenpään ja Keravan opistot ovat toteuttaneet ja jatkavat yhdessä Miehet mukaan -projektia, jossa tarjotaan erilaisia kursseja vain miehille. Liikunnan ja kotitalouden ryhmät ovat olleet suosituimpia. Työttömille ja eläkeläisille tarkoitettuja opintoseteleitä pyritään saamaan jakoon ensi syksyksi. Opisto on anonut tähän tarkoitukseen tukea Opetushallitukselta. n Työväenopiston lukuvuoden ohjelma nähtävissä opiston kotisivulla juhannuksen jälkeen ohjelmaesite jaetaan koteihin elokuun alussa ilmoittautumiset alkavat 17. ja opetus käynnistyy alkavalla viikolla. Uudet esitteet Järvenpäästä ja järvenpääläisille Järvenpään kaupunki julkaisee kaksi uutta esitettä tänä keväänä. Kaupungin yleisesite kertoo muuttajille, yrityksille ja muille kiinnostuneille siitä, mitä kaikkea täältä meiltä löytyy. Tapahtumaesitteessä taas kerrotaan järvenpääläisille ja lähiseudun asukkaille, mitä meillä tapahtuu. Tapahtumaesite ilmestyy seuraavan kerran syksyllä. Aiemmin keväällä ilmestyi myös Järvenpää-seuran ja kaupungin yhteistyönä uudistettu Järvenpään kaupunkipolku-esite. Esitteen kanssa voi viettää vaikkapa mukavan kesäiltapäivän 4-kilometrisellä reitillä, erilaisia kohteita tutkaillen. Kaikkia esitteitä on saatavilla Järvenpää-talolta matkailupalveluista. Lisäksi tapahtumaesitteen ja kaupunkipolku-esitteen voi noutaa kirjastosta ja kesä elokuussa matkailun kesäinfosta Next Hotel Rivolin talosta. n Europarlamenttivaalit toimitetaan Suomesta parlamenttiin valitaan 13 jäsentä. Vuoden 2004 Europarlamenttivaaleissa äänesti liki järvenpääläistä, eli 41,7 % äänioikeutetuista. Jos vaalipäivänä ei pääse äänestämään, kannattaa äänestää ennakkoon. Liikuntaesteisille on myös kotona äänestäminen mahdollista. ÄÄNESTÄ Europarlamenttivaaleissa 2009 Yleinen ennakkoäänestys Järvenpää-talossa, Hallintokatu ja klo klo Prismakeskuksessa, Rantakatu ja klo klo Haarajoen kirjastossa, Haarajoenkatu klo 9 20 Jampan hammashoitolassa, Jampankaari klo 9 20 Varsinainen vaalipäivä sunnuntaina klo 9 20 Äänestysalue Äänestyspaikka Äänestyspaikan osoite 1. Harjula Harjulan koulu Verkkotie Vihtakatu Vihtakadun koulu Vihtakatu Keskusta Järvenpään yhteiskoulu Urheilukatu Juhola Juholan koulu Sipoontie Kivipuisto Kivipuiston monipalvelukeskus Sorronrinne 9 6. Rekikatu Jampan päiväkoti Rekikatu 4 7. Koivusaari Koivusaaren koulu Pietolankatu Kartano Kartanon koulu Kaskitie Kaupungintalo Järvenpään kaupungintalo Hallintokatu Kinnari Kinnarin koulu Koulukuja Metsola Pesäpuun päiväkoti Kulmakatu Kyrölä Kyrölän koulu Puistotie Anttila Anttilan koulu Vanha Valtatie Haarajoki Haarajoen koulu Haarajoenkatu Mankala Mankalan koulu Kytötie Oinaskatu Oinaskadun koulu Vanha Yhdystie 25 Lisätietoa vaaleista Toukokuun alussa vaalikuulutus Viikkouutisissa ja kaupungin verkkosivuilla Kysymykset kotiäänestyksestä, p. (09) Keskusvaalilautakunnan sihteeri p. (09) Muista, Sinä valitset! Ristikon ratkaisu (s. 19) 16 Järvenpää kevät 2009

17 Teksti Leena Valkonen Keski-Uudenmaan ympäristökeskus aloitti Tavoitteena yhtenäiset palvelut ja käytännöt Keski-Uudenmaan kuntayhteistyö on tiivistynyt ympäristöpalvelujen osalta. Huhtikuun alussa aloitti toimintansa Keski-Uudenmaan ympäristökeskus, joka vastaa Järvenpään, Keravan, Mäntsälän ja Tuusulan alueella ympäristönsuojeluun ja ympäristöterveydenhuoltoon liittyvistä viranomaistehtävistä sekä maa-ainesten ottoon liittyvistä lupa- ja valvonta-asioista. Keskukselle kuuluvat myös leirintäalueviranomaisen tehtävät. Jenni Jusslin Ympäristöterveydenhuollon osalta valtiovalta jo edellyttääkin kuntayhteistyötä. Ympäristönsuojelun tehtävänä on edistää ja valvoa alueensa ympäristön tilaa sekä tehdä tarvittavia tutkimuksia ja selvityksiä. Ympäristöön kohdistuvaa käyttöä valvotaan muun muassa lupa- ja ilmoitusmenettelyin ja lausuntoja antamalla. Neuvonnalla ja tiedotuksella lisätään kuntalaisten ja muiden toimijoiden mahdollisuutta toimia ympäristön parhaaksi. Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen johtajana toimii Risto Mansikkamäki. Hän on aiemmin työskennellyt Tuusulan kunnan ympäristöpäällikkönä. Mansikkamäen mukaan yhdistymisen tavoitteena on tuottaa seudullisesti yhtenäiset, laadukkaat ja kokonaistaloudellisesti hoidetut ympäristöpalvelut sekä ylläpitää hyvää ympäristön tilaa. Toimintoja yhdistämällä ja toimintatapoja yhdenmukaistamalla voidaan parantaa palveluiden laatua ja henkilöstön osaamista. Samoin voidaan turvata kaikissa kunnissa viranomaispalveluiden hyväksyttävä vähimmäistaso sekä edistää seudullisesti yhtenäistä ympäristöpolitiikkaa, Risto Mansikkamäki kuvaa toiminnan tavoitteita. Toimipiste Tuusulassa Keski-Uudenmaan ympäristökeskus toimii tämän vuoden hajautetusti sopijakuntien nykyisistä toimipaikoista käsin. Ensi vuoden alussa ympäristökeskukselle on tarkoitus kunnostaa yhteiset toimitilat Tuusulaan Hyrylän varuskunta-alueelle. Kuitenkin jo nyt Mäntsälän ympäristönsuojelutehtävistä vastanneet viranhaltijat ovat siirtyneet Tuusulan toimipaikkaan Hyrylään. Kerava liittyy yhteiseen ympäristökeskukseen vasta alkaen. Yhteisten toimitilojen suunnittelu jatkuu. Ensi vuoden alusta kaikki ympäristökeskuksen työntekijät siirtyvät eläinlääkintähuoltoa lukuun ottamatta Tuusulaan. Neljän kunnan yhteisessä ympäristökeskuksessa tulee työskentelemään yhteensä noin 30 työntekijää, Risto Mansikkamäki kertoo. Ympäristökeskus toimii ns. isäntäkuntamallilla. Isäntänä toimii Tuusula ja se merkitsee sitä, että ympäristökeskuksen työntekijät siirtyvät Tuusulan kunnan palkkalistoille. Muutos ei muuten juurikaan vaikuta henkilöstön työsuhteisiin. Koska ympäristökeskus hoitaa lakisääteisiä viranomaistehtäviä, on sen yhteiseksi kuntalain mukaiseksi toimielimeksi perustettu Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta. Lautakuntaan on kukin yhteistyökunta valinnut kolme varsinaista jäsentä ja kolme varajäsentä. Lautakunnan puheenjohtajuus kiertää asukaslukujen mukaisessa suuruusjärjestyksessä kahden Ympäristökeskuksessa on paljon erityisosaamista. Ryhmäkuvassa eläinlääkintähuollon päällikkö Maija Kallioniemi, ympäristösuunnittelupäällikkö Tapio Reijonen, elintarviketarkastaja Tarja Pilvilä, ympäristövalvontapäällikkö Katariina Serenius, hallintosihteeri Eija Pehkonen sekä terveysvalvonnan päällikkö Miia Suurkukka. vuoden välein. Lautakunta ohjaa ja valvoo ympäristökeskuksen toimintaa. Keravalla Keravan kaupungin ympäristölautakunta jatkaa kunnallisena ympäristönsuojelun ja ympäristöterveydenhuollon viranomaisena toukokuun 2009 loppuun saakka. Myös muiden KUUMA-kuntien on edelleen mahdollista liittyä seudulliseen ympäristökeskukseen. Liittymisen myötä kunnat saavat kolme jäsentä Keski-Uudenmaan ympäristölautakuntaan. Tämä vuosi siirtymäaikaa Ympäristökeskuksen toimintakenttä on laaja. Siihen sisältyy periaatteessa kaikki toiminta, mikä tuo muutoksia maankäyttöön, ilmaan tai vesistöihin. Aluksi tullaan yhtenäistämään lupa- ja valvontakäytännöt. Myös toimintaamme koskevat maksutaksat tullaan yhtenäistämään tämän toimintavuoden aikana, Risto Mansikkamäki linjaa alkanutta työsarkaa. Kun saamme varmistettua peruspalveluiden toimivuuden toistaiseksi hajautetusti toimivassa organisaatiossamme, pyrimme myös tehostamaan tiedottamista ja siten parantamaan kuntalaisten vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksia ympäristöasioissa. Samalla voimme toivottavasti omalta osaltamme välittää sopijakuntiin naapurikuntien hyviä toimintatapoja ja -periaatteita. Mansikkamäen mielestä sekä kuntalaisten että toiminnanharjoittajien edun mukaista on, että viranomaistoiminta ympäristöasioissa on mahdollisimman yhdenmukaista ja kuntarajoista riippumatonta. Palautetta Järvenpään kaupungin tiedotuslehdestä Yhtenäinen ympäristöpolitiikka haasteena Ympäristökeskuksen johtaja näkee, että seudullisten ympäristötavoitteiden ja ympäristöpolitiikan luominen tulee olemaan luottamushenkilöiden, eli Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan, keskeinen haaste. Seudullisten ympäristöasioiden ohella keskiössä on myös KUU- MA-kuntien ilmastostrategia, jota valmistellaan parhaillaan. Työryhmän tavoitteena on saada valmiiksi esitys KUUMA-kuntien ilmastostrategiaksi ja toimenpideohjelmaksi tämän vuoden loppuun mennessä. Mansikkamäki uskoo myös, että seudullisiin ympäristökysymyksiin, kuten esimerkiksi lentomeluun vaikuttaminen, on tehokkaampaa kuntayhteistyönä kuin toimittaessa erillään yksittäisinä kuntina. n Ympäristökeskuksen tehtäviä Ympäristökeskus toimii lupa- ja valvontaviranomaisena ja sen tehtäviä ovat muun muassa vesiensuojelu melun torjunta ilmanlaadun tarkkailu jätehuollon valvonta kemikaalivalvonta ympäristölupien valmistelu ja valvonta elintarvikevalvonta tuoteturvallisuuden valvonta kunnallinen eläinlääkintähuolto eläinsuojelu. Leikkaa tämä palautelappu irti ja palauta se Järvenpää-päivän aikana kaupungin matkailupalvelujen esittelypöydän henkilökunnalle (Osuuspankin edessä). 200 ensimmäistä palautelapun tuojaa saa palkkioksi kätevän kiitoslahjan. Lehden kiinnostavin juttu oli mielestäni Annan lehdelle kouluasteikolla 4 10 arvosanan Haluaisin lukea enemmän kaupungin terveyspalveluista vanhusten hoivapalveluista lasten varhaiskasvatuspalveluista sosiaalipalveluista koulumaailmasta Toivomuksia, kommentteja, ohjeita lehdentekijöille? nuorisotoiminnasta kulttuurista liikunnasta rakentamisesta ja kaavoituksesta ympäristöasioista päätöksenteosta ja luottamuselinten toiminnasta kaupungin talousasioista muusta, mistä? Järvenpää kevät

18 Teksti Hanna Nikander Taidemuseon kesäkauden näyttelyt Teksti Hanna Nikander Entistä ehompi taidemuseo avattu Museopalvelut / Hanna Nikander Järvenpään taidemuseon odotettu laajennustyö on valmis. Laajennuksen myötä taidemuseo pystyy nyt entistä paremmin kehittämään toimintaansa ja tarjoamaan monipuolisempaa yleisöpalvelua. Taidemuseon näyttelytila on sukeutunut viimekesäisestä rakennustyömaasta entistä ehommaksi taidemuseoksi. Lars-Gunnar Nordström, Sommitelma, Joensuun taidemuseo, C-J af Forsellesin kokoelma. Toimivia dimensioita Lars-Gunnar Nordströmin (s ), Toimivia dimensioita -näyttely vie katsojan konkretismin maailmaan ja pitää hänet tiukan värirytmiikan otteessa. Suurikokoisten, levylle maalattujen geometristen kuvioiden määrätietoisuus, jopa ankaruus, luo taidemuseon selkeään tilaan jazz-musiikkiin verrattavissa olevia tunnelmia. Sisustusarkkitehdin koulutuksen saaneen Nordströmin maalauksia ja veistoksia on esillä lähes 60. Näyttely on toteutettu yhteistyössä Lars-Gunnar Nordströmin säätiön kanssa ja mukana on teoksia useiden taidemuseoiden kokoelmista. Taidemuseon sisäänkäynti on täysin uudistunut ja se on nyt kirjaston kanssa yhteinen. Hissi vie museovierailijat alakerran aulatilaan, josta avautuu näkymä 800 neliön näyttelytilaan. Yleisö oli jo pitkään toivonut taidemuseon sisäänkäyntiin parannusta. Vanha sisäänkäynti oli huomaamaton ja museoon pääsi vain portaita pitkin, kertoo vt. intendentti Nina Robbins. Tilojen laajennukseen sisältyi uusien, yhteensä 160 neliön laajuisten säilytystilojen rakentaminen. Taidemuseon kokoelma on vuosien saatossa kasvanut merkittävästi lahjoitusten ja talletusten myötä, ja uudet säilytystilat toivat avun akuuttiin säilytystilan puutteeseen. Taidemuseon kokoelma koostuu kahden kansallisesti merkittävän taiteilijan, Venny Soldan-Brofeldtin ( ) ja Eero Järnefeltin ( ) tuotannosta. Arvokas kokoelma velvoittaa meitä pitämään siitä hyvää huolta. Museaalisten tilojen lämpöä ja ilmankosteutta tulee myös voida säädellä taideteosten vaatimusten mukaisesti ja pääpaino muutostyössä olikin ilmanvaihdon parantamisessa. Asiantuntija-apua saatiin Valtion taidemuseolta sekä LVIA- että valaistussuunnittelussa, jatkaa Nina Robbins. Avajaiset huhtikuussa Muutostyöt alkoivat toukokuussa 2008 ja niistä vastasi pääurakoitsijana Reijon Remonttipalvelu Ky. Rakennesuunnittelusta vastasi Insinööritoimisto Jussi Lahti Oy ja LVI-suunnittelusta Insinööritoimisto Hintikka Oy. Laajennuksen suunnitteli arkkitehtitoimisto Aarne von Boehm Oy. Laajentunut taidemuseo avasi ovensa yleisölle Maaliskuussa tosin jo vietettiin avoimien ovien päivää teemalla Museon kulisseissa, jolloin yleisö pääsi tutustumaan uusiin säilytystiloihin ja kuulemaan museoon liittyvästä tekniikasta ennen kuin säilytystilat huhtikuussa näyttelytoiminnan myötä sulkeutuivat yleisöltä. Tulevan kesän aikana järjestetään tapahtumia lapsiperheille ja koululaisille Syötävän ihanat värit! ja Rytmi värissä! -työpajojen muodossa. Syksyllä taas tarjolla on museon uuteen kokoelmakirjaan perustuva luentosarja aikuisille. Toukokuussa, Järvenpää-päivänä 9.5. ja kansainvälisenä museopäivänä 17.5., yleisö pääsee ilmaiseksi tutustumaan museoon. Oheistapahtumia on tänä vuonna tarjolla aiempaa enemmän ja niistä on lisätietoa tämänkin lehden takakannessa. Tapahtumista ja aukioloista voi aina kysyä lisätietoa taidemuseolta tai etsiä tietoa uudistetuilta Internet-sivuilta. Haluamme kannustaa asukkaita ottamaan rohkeasti yhteyttä meihin henkilökunnan edustajiin. Tervetuloa kohottamaan kulttuurikuntoa taidemuseoon kulttuurin korkean paikan leirille, toivottaa Nina Robbins. n Teksti Hanna Nikander Kokoelmateos Taide kantaa ilmestynyt Venny Soldan-Brofeldt, Riviera, Järvenpään taidemuseo. Kuva: Matias Uusikylä. Taide Kantaa Järvenpään taidemuseon vuoden 2009 Taide kantaa -näyttelyt pohjaavat samannimiseen kokoelmakirjaan. Taidemuseon kokoelma perustuu Venny Soldan-Brofeldtin ja Eero Järnefeltin liki museon naapurissa tehtyyn tuotantoon. Heidän taiteilijauransa aikana suomalaisuusaate ja kansallinen identiteetti saivat visuaalisen muotonsa kansainvälisten taidevirtausten vanavedessä. Kokoelmateosten aihepiirit sisältävät niin värikylläisiä maisemia, luonnonlyriikkaa, perheen arjen kuvauksia kuin taidokkaita muotokuvia. 300-sivuinen ja kaksikielinen teos (suomi englanti) on myynnissä Järvenpään taidemuseon ja Aholan museokaupoissa. Myyntihinta 34. Järvenpään taidemuseon kokoelmasta on ilmestynyt museon vaiheita, kokoelmataiteilijoita ja kokoelman teemoja esittelevä mittava kokoelmateos. Sen avulla upea, kansallisesti ja paikallisesti merkittävä kokoelma saadaan laajemmin yleisön tutkittavaksi. Järvenpään museopalveluiden tuottama uusi kokoelmakirja muistuttaa myös siitä, että tutkimustyö on taidemuseotoiminnan perustehtäviä. Teos myös aloittaa Järvenpään taidemuseon oman julkaisusarjan. Kokoelmakirja hanke käynnistyi jo vuonna 2005, jolloin alettiin kartoittaa ja tallentaa Järvenpään taidemuseon vaihei- Teksti Hanna Nikander Syötävän ihanat värit! Kesäkuussa vauvat valtaavat taidemuseon. Ensimmäisen vauvaperheille suunnatun työpajan avulla taidemuseo toivoo lapsiperheiden löytävän museoon. ta. Tutkimushankkeen kautta museo osallistui myös Valtion taidemuseon kehittämiskeskuksen Kehyksen valtakunnalliseen kokoelmapoliittiseen selvitystyöhön. Kokoelmakirjan alkuvaiheen tutkimus tuottikin merkittävää haastattelu- ja arkistoaineistoa myös myöhemmän tutkimuksen käyttöön. Järvenpään taidemuseota voi nimittää todelliseksi täsmämuseoksi, sillä sen kokoelma antaa syvän kuvan Järnefeltin ja Soldan-Brofeldtin työstä. Kokoelmateokset on myös tehty aivan lähellä melkein museon naapurissa. n Haluatko mukaan? Työpajat la 6.6. ja klo Ikäsuositus 5 kk 1 v Lisätietoja ja ilmoittautumiset: Hanna Nikander , Tervetuloa Järvenpään taidemuseoon! Avoinna ti su klo Kirjastokatu 8, Järvenpää Sisäänpääsy 5/4/2 Lisätietoja vt. intendentti Nina Robbins (09) , amanuenssi Hanna Nikander (09) Vauvojen värikylpy värileikki on vauvaperheille tarkoitettu maalauspaja-elintarviketaidepaja. Pajassa rohkaistaan vauvoja vanhempineen visuaaliseen ilmaisuun, moniaistiseen tutkimiseen ja leikkiin turvallisin materiaalein. Taidepaja etenee värileikkiohjaajan opastuksella värin tarkastelusta ja erilaisten materiaalien tunnustelusta itsetuotettuun jälkeen. Tavoitteena on kannustaa vanhempia kuvalliseen ilmaisuun sekä virikkeelliseen vuorovaikutukseen ja kommunikointiin vauvan kanssa. Työskentely on yhdessä tekemistä, jossa vauva on keskipisteenä vanhemman kanssa kuin työparina, kertoo työpajan vetäjä Marika Kaipainen elintarviketaide Tinturasta. Värileikissä käytettävät värit ovat turvallisia maistelun kestäviä ruokavärejä, kuten mustikka tai kaakao. Materiaalit ja värien eri muodot ovat työskentelyssä keskeisellä sijalla. Työpaja toteutetaan myös tilassa, joka on turvallinen sekä vauvoille että taideteoksille. Värileikki perustuu Porin taidemuseon ja Päivi Setälän Vauvojen värikylpymetodiin. Olen laajentanut värikylpymetodia kehittelemälläni elintarviketaiteen konseptilla. Tinturan maalaustaidepajoissa kaikki käytetyt värit tulevat elintarvikkeista ruoka-aineista, toteaa Kaipainen. n 18 Järvenpää kevät 2009

19 Kesäajan toiminta kaupungin toimipaikoissa Järvenpään kaupungintalon ja Seutulantalon asiakaspalvelupisteet Asiakaspalvelupisteet avoinna ma pe klo 9 15, to klo 9 18 ja pe klo Palvelupisteet ovat suljettuina Puhelinvaihde (09) toimii myös sulkuaikaan. Kesäsulun aikana vaihteesta voi kysyä välttämättömien palvelujen osalta ajanvarausmahdollisuutta. Teknisen toimialan yhteydenotot sulkuaikaan puh. (09) Terveyskeskuksen vastaanottopalvelut Myllytien terveysasema suljettuna Kaikkien väestövastuualueiden yhteispäivystys Vanhankylänniemen terveysasemalla (Annintädintie) ma to klo 8 16, pe klo Ajanvaraukset lääkäreiden ja sairaanhoitajien vastaanotoille ma pe klo 8 10 välisenä aikana Vanhankylänniemen terveysaseman väestövastuusairaanhoitajien puhelinnumeroista. Sairaanhoitajien neuvontapuhelin ma to klo ja pe klo Sairaanhoitajien päivystysvastaanotot Vanhankylänniemen terveysasemalla arkipäivisin ilman ajanvarausta klo Ilmoittautuminen terveysaseman neuvontaan. Ensiapu klo 8 22Vanhankylännie- men terveysasemalla (Annitädintie). Ensiavussa on ohjeellinen ajanvaraus, puh. (09) Ensiapu öisin klo 22 8 Hyvinkään sairaalassa, puh. (019) (Sairaalankatu 1, Hyvinkää). Ambulanssi hätäkeskuksesta, puh Diabetesneuvola suljettuna. Diabetesneuvolan välinejakelu to klo Vanhankylänniemen terveysasemalla viikoilla Välineet tilataan viikkoa aikaisemmin puh. (09) klo tai sp. Fysioterapian (Vanhankylänniemen terveysasema) ajanvaraukset ma pe klo 8 9 puh. (09) Apuvälinejakelu on auki ajanvarauksella ma to klo ja pe klo RöntgenVanhankylänniemen terveysasemalla ma to klo , pe klo Ajanvaraus röntgeniin ma to klo puh. (09) Laboratoriossa päivystysluonteiset näytteet ajanvarauksella ma to klo ja pe klo Vanhankylänniemen terveysasemalla. INR-tutkimukseen jonotusnumerolla ma to klo Ajanvaraus ma to klo puh. (09) HUOM! Myllytien laboratorio on suljettuna Työterveyshoitajan vastaanotto arkisin klo 8 9, puhelinaika ma to klo Lääkäreiden vastaanotot työterveysasemalla ovat ajanvarauksella. Asema on suljettu kesällä Muita sosiaali- ja terveyspalveluja Mielenterveys- ja päihdeyksikkö toimii normaalisti koko kesäajan. Jampassa ja Myllytien neuvoloissa toiminta ajanvarauksella normaalisti. Jampan hammashoitola on auki koko kesän. Mannilantien hammashoitola suljettu Hammashoitoloiden aukioloajat ovat ma to klo ja pe (sekä aattoina) klo Myllytien toimintakeskus on suljettuna Työllisyysyksikkö on suljettuna Heinäkuussa auki olevat päiväkodit auki ovat päiväkoti Pehtoori (osoite Uudenmaantie 1), päiväkoti Iso-Antti (osoite Laurilantie 37) ja Kyrölän päiväkoti (osoite Marssipolku 3). Järvenpää-talo Järvenpää-talo on suljettu Järvenpään kaupunginkirjasto Pääkirjasto avoinna ma to klo 10 20, pe klo 10 18, la klo 10 15, arkipyhien aatot klo 10 15, lehtisali myös su klo Haarajoen kirjasto avoinna ti ja to klo pääkirjasto avoinna ma to klo 12 19, pe klo 10 16, la ja su suljettu pääkirjaston lehtilukusali avoinna ma to klo 10 19, pe klo 10 16, la ja su suljettu Haarajoen lähikirjasto avoinna ti Uimahalli Avoinna ma pe klo 6 21, la su ja arkipyhinä klo Uimahalli ja liikuntahalli suljettuina Teksti ja kuvat Tuula Alkula Järvenpään puhelinvaihde välittää neljän kunnan puheluita Puhelinvaihdetekniikkaa silloin ennen Järvenpään kaupungin puhelinvaihde välittää Järvenpään, Keravan, Tuusulan ja Mäntsälän puheluita. Kerava ja Mäntsälä siirtyivät Järvenpään puhelinvaihteen alaisuuteen tammikuussa. Vaihteen kautta kulkee viikossa noin puhelua, joista noin puhelua välitetään Järvenpäähän. Välitettävien liittymien määrä kasvoi vuoden alussa noin 1 500:lla eli tällä hetkellä Järvenpään puhelinvaihteen alaisuudessa on yli liittymää. Puheluita eri toimipisteisiin välitetään 5 ½ henkilön työvoimin. Ruuhkaisinta aikaa puhelinvaihteessa on useimmiten alkuviikolla. Myös sosiaali- ja terveystoimen tietyt puhelinajat ruuhkauttavat vaihdetta tilapäisesti. Ristikko ratkottavaksi ja muuta mielenkiintoista Järvenpään kaupungin tiedotuslehden toimituskunta mietti taannoin, miten lehteä voisi elävöittää. Paras keino on tietenkin tehdä hyviä juttuja, mutta myös itsetehtävä puuha on monelle lukijalle tervetullut lisä. Sellaista lähdettiin siis metsästämään. Järvenpäästä löytyikin yllättäen ristikontekijät ihan omasta takaa. Vaikka ristikko on ensimmäinen laatuaan tiedotuslehdellemme, se ei todellakaan ole sitä tekijöilleen, järvenpääläisille Jaana Wahlströmille ja Pertti Mäkelälle. Wahlströmin laatimia ja Mäkelän toteuttamia ristikoita voi ratkoa muun muassa Apu-lehdestä. Iloa ratkaisuihin myös tässä meidän lehdessämme. Miltä ristikko tuntui? Ja entä muu lehti kiinnostiko, puuduttiko, ilahdut- Kuntalaisen kannattaakin käyttää suoraa ohivalintanumeroa aina, kun se vain on mahdollista, toteaa palveluneuvoja Hannele Mäki puhelinvaihteesta. Puhelinvaihteessa hoidetaan puhelinvälityksen lisäksi kaupungin puhelinlaitteiden ja -liittymien tilauksia ja kulunvalvonnan hallinnointia. ja puhelinvaihdetekniikkaa tänään. Leila Koli-Karvonen vastaamassa puhelimeen. tiko? Voit kertoa sen meille sivulla 17 olevalla palautelapulla. Palauta se Järvenpää-päivän aikana kaupungin matkailupalvelujen esittelypöydälle (Osuuspankin edessä), niin annamme sinulle palkkioksi kätevän kiitoslahjan (200 ensimmäistä vastaajaa). Otan mielelläni vastaan myös ideoita ja kommentteja sähköpostitse, Kevätterveisin Anju Asunta Viestintäpäällikkö, tiedotuslehden päätoimittaja Järvenpää kevät

20 Kesä 2009 kulttuuri & vapaa-aika Teksti Outi Kirkkopelto Tarjolla musiikkia moneen makuun Tulevana kesänä järvenpääläisiä ja kaupunkiin saapuvia vieraita hemmotellaan musiikilla moneen makuun. Festarikauden aloittava Puistoblues jatkaa perinteitä kunnioittavaa linjaa, ja Tuusulanjärven kamarimusiikki puolestaan lupaa, että jokaisessa konsertissa luodaan ja koetaan jotakin uutta. Elokuun alussa Jannen Jamit marssittavat Järvenpään torille kotimaisen populaarimusiikin ykkösartisteja. Gov t Mule nousee lavalle Puistobluesin pääkonsertissa Puistoblues Juurevaa tunnelmaa Puistobluesissa Juhannuksen jälkeisenä keskiviikkona käyntiin pyörähtävä Puistoblues täyttää monen bluesdiggarin toiveet, kun pääkonsertissa lavalle astuu Allman Brothersista tutun Warren Haynesin johtama, bluesrockin kärkinimiin kuuluva Gov t Mule. Bändi esiintyy nyt Suomessa ensimmäistä kertaa ja Puistobluesin festivaalijohtaja Jouni Hyytiäinen toteaakin kokoonpanon olleen jo vuosia Bluesien toivelistalla. Vanhankylänniemen lauantaisen pääkonsertin aloittaa kotimainen juurimusiikin edustaja Hoedown. Pääkonsertissa kuullaan lisäksi blues- ja soulmusiikin taitaja James Hunteria (UK) sekä eteläisen soul-bluesin edustajaa Ellis Hooksia (USA). Puistoblues näkyy ja kuuluu Järvenpään katukuvassa, sillä vuonna 2008 Puistoblues oli kävijämäärällä mitattuna Suomen neljänneksi suurin festivaali bluesviikon tapahtumat keräävät vuosittain peräti noin kävijää. Tuusulanjärven kamarimusiikki haastaa auttamaan Tuusulanjärven kamarimusiikin taiteellinen johtaja Pekka Kuusisto on rakentanut tulevan kesän festivaaliohjelman aivan uudella tavalla: kullekin päivälle on valittu Auttakaa-teeman pohjalta tärkeä aihe, jonka perusteella valittua musiikkia soitetaan. Auttakaa-teema toteutetaan yhteistyössä seitsemän merkittävän hyväntekeväisyysjärjestön kanssa. Kyse ei kuitenkaan ole ryppyotsaisesta rahankeruusta, vaan hyvästä musiikista, tärkeistä aiheista, toteaa Tuusulanjärven kamarimusiikin toiminnanjohtaja Aleksi Malmberg. Festivaalin kaikkiaan parissakymmenessä konsertissa kuullaan kamarimusiikin kestävimpiä helmiä ja toisaalta myös viisi varta vasten festivaalille sävellettyä kantaesitystä. Kantaesityksissä vakiintunut musiikin merkkiteos saa rinnalleen aivan uusia säveliä, lomittuen yhteen niiden kanssa. Kantaesityksiä ovat muun muassa Severi Pyysalon Vuodenajat yhdessä Tsaikovskin vuodenaikojen kanssa ja Pekka Kuusiston ja Paula Vesalan uusi musiikki yhdessä Vietnamin sodan vertauskuvaksi muodostuneen Black Angels -teoksen kanssa. Uudenlainen kokemus on myös päätöskonsertissa nähtävä varjo-orkesteri. Terry Rileyn In C -teoksessa yhdistyy visuaalisesti vaikuttava näkymättömien orkesteri hypnoottiseen musiikkielämykseen, kertoo Malmberg. Saara Kähönen / Tuusulanjärven kamarimusiikki Tuusulanjärven kamarimusiikin kevätkonsertissa 4.4. Salakaupan salakeikalla Pekka Kuusisto ja Milla Viljamaa. Jannen Jamit luottavat kotimaisiin artisteihin Järvenpään keskusta täyttyy suomipopin ystävistä. Suomen ykkösartistit on saatu vihdoinkin Järvenpäähän, iloitsee Jamien puuhamies Jokke Härmä. Jannen Jamien pääpaino on kotimaisuudella: keskiviikkona aloitetaan ikivihreillä, jolloin lavalle nousee Agents, torstaina jatketaan Paula Koivuniemen Kesäshowlla 2009, perjantaina jytisee Popeda, lauantaina legendaarinen Eppu Normaali. Sunnuntaina Jamit päättävät päiväesiintyjänä Juha Tapio. Tapahtuma on saanut lisätilaa Toriaukealta torikopista sekä sen takana olevasta parkkipaikka-alueesta. Katsomot asiakkaille ovat myös työn alla. Myös FirmaJamit saavat jatkoa viime vuodesta. FirmaJamit aloitetaan torstaina 6.8., jolloin yrittäjät tulevat kävelykadulle esittelemään tuotteitaan ja palveluitaan. n Lisätietoja: Järvenpäässä tapahtuu NÄYTTELYITÄ Järvenpään Taidemuseo Toimivia dimensioita, Lars-Gunnar Nordströmin maalauksia ja veistoksia 1950-luvulta lähtien Taide kantaa, Järvenpään taidemuseon kokoelma Ilmainen sisäänpääsy Järvenpää-päivänä 9.5. ja kansainvälisenä museopäivänä Lisäksi ilmainen sisäänpääsy Tuusulanjärven kamarimusiikin pääsylipuilla Ahola Sanalla ja siveltimellä -näyttely. Ilmainen sisäänpääsy Järvenpää-päivänä 9.5. ja kansainvälisenä museopäivänä Järvenpään Taidetalo Kesänäyttely Villa Cooper Järvenpään Käsintekijöiden myyntinäyttely TAPAHTUMIA KÄVELYKATU JANNELLA Valtakunnallinen kävelykatupäivä Makkaran Yö MUSIIKKITAPAHTUMIA Äitienpäivän juhlakonsertti. Järvenpää-talo, Sibelius-sali Kallio-Kuninkalan Musiikkifestivaalit Puistoblues Tuusulanjärven Kamarimusiikki Jannen Jamit MUITA TAPAHTUMIA 9.5. Järvenpää-päivä, teemana Kodikkaasti kulturelli Venny Startti, Keväinen liikuntatapahtuma Tuusulanjärven kulttuurimaisemissa - pyöräillen, rullaluistellen tai sauvakävellen. Rantapuisto Stålhanen kartano avajaiset, Vanhankylänniemi Koiranäyttely Dogo Argentina, Stålhanen kartano, Vanhankylänniemi Juhannusjuhlat, Stålhanen kartano, Vanhankylänniemi Hakkapeliittain Festi, Stålhanen kartano, Vanhankylänniemi. Luvassa Hakkapeliitta-teemaisia aktiviteetteja sekä pienimuotoinen Hakkapeliitta-teemapuisto. LASTEN JA NUORTEN TAPAHTUMIA SUB 09, Lasten ja Nuorten kulttuuriviikko. Erilaista toimintaa ja kulttuuria lapsille ja nuorille ympäri kaupunkia (Ks. sivu 7) 5.6. Ympäristöpäivä, Rantapuisto. Kesätekemistä pelien, leikkien ja liikunnan muodossa lapsille, nuorille ja aikuisille. Nuorisopalveluiden kanssa yhteistyössä Liikuntapalvelut ja Seurakunta Syötävän ihanat värit, työpaja vauvoille, Järvenpään taidemuseo. Ikäsuositus 5 kk 1 v Hjördiksen kesäpäivä, Rantapuisto. Kesätekemistä pelien, leikkien ja liikunnan muodossa lapsille, nuorille ja aikuisille. Nuorisopalveluiden kanssa yhteistyössä Liikuntapalvelut ja Seurakunta Lasten Taitopäivä, Villa Cooper ja pihapuisto. Ohjattuja puuha- ja työpisteitä lapsille sekä vapaata toimintaa Villa Cooperin pihapiirissä. Pieni tarvikemaksu Syötävän ihanat värit, työpaja vauvoille, Järvenpään taidemuseo. Ikäsuositus 5 kk 1 v Louhela-päivä toimintapäivä kaikenikäisille, Setlementti Louhela. Sään salliessa tapahtuma järjestetään pääosin piha-alueella sateen sattuessa sisällä. Luvassa erilaisia toimintapajoja erityisesti lapsille ja lapsenmielisille, musiikkia, erilaisia esityksiä, soppaa ja muurinpohjalettuja, kahvila, leivonnaismyyntiä Rytmi värissä! Musiikkia ja taidetta yhdistävä työpaja ala-asteikäisille, Järvenpään taidemuseo. Oikeudet muutoksiin pidätetään. Lisätietoja:

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta O P A S K A U N I A I S T E N V I R A N H A L T I J O I L L E J A L U O T T A M U S H E N K I L Ö I L L E L A S T E N J A N U O R T E N K U U L E M I S E E N 1

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020 KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020 Kuvitus: Jarkko Vehniäinen Ulkoasu: Sami Saresma Harkitse, valitse oikein. Tule ajatelleeksi, muuta asennettasi. Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen on kaikkien

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE. Joulun aika ja kauden käännös JOULUN AIKA. KUNTOJUMPAT (yli 15v.) Järvenpään Voimistelijat ry 2/2014-2015 27.11.14

JÄSENTIEDOTE. Joulun aika ja kauden käännös JOULUN AIKA. KUNTOJUMPAT (yli 15v.) Järvenpään Voimistelijat ry 2/2014-2015 27.11.14 JÄSENTIEDOTE Järvenpään Voimistelijat ry 2/2014-2015 27.11.14 Joulun aika ja kauden käännös Kiitos kaikille jäsenille, taustajoukoille ja yhteistyökumppaneille syyskaudesta. Järvenpään Voimistelijoiden

Lisätiedot

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta O P A S K A U N I A I S T E N V I R A N H A L T I J O I L L E J A L U O T T A M U S H E N K I L Ö I L L E L A S T E N J A N U O R T E N K U U L E M I S E E N Lait

Lisätiedot

Liite 1. Nuorisotoimi 2015

Liite 1. Nuorisotoimi 2015 Nuorisolain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Näiden tavoitteiden

Lisätiedot

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Hyvinvoinnin puolesta Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Johtava lasten liikuttaja Missio Edistää lasten sekä nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia liikunnan avulla Yli

Lisätiedot

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Lasse Heiskanen Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDENT LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Perusasteen

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin

Lisätiedot

LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET. TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja

LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET. TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja VEHMAISTEN URHEILIJAT Vehmaisten Urheilijat urheilutoiminta Vehmaisten Urheilijoilla

Lisätiedot

Kerava 90 vuotta. Lehdistöinfo Keravan aseman kahvio 20.1.2014 klo 10

Kerava 90 vuotta. Lehdistöinfo Keravan aseman kahvio 20.1.2014 klo 10 Kerava 90 vuotta Lehdistöinfo Keravan aseman kahvio 20.1.2014 klo 10 Mistä on kyse? Tämä vuosi on Keravan kaupungille merkittävä, sillä kaupunki viettää 90- vuotisjuhlaansa. 3.1.2014 tuli kuluneeksi tasan

Lisätiedot

Tavoitteiden seurannan mittarit kerhojen kävijämäärät

Tavoitteiden seurannan mittarit kerhojen kävijämäärät Tavoitteet Laadukkaat nuorisopalvelut Kriittiset menestystekijät kerhotoiminnan ylläpitäminen Tavoitteiden seurannan mittarit kerhojen kävijämäärät Toteuma 1.1. 31.12. 2015 Sählykerhoja sekä Tyttöjen Tippala-tyttökerho

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta. Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja

Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta. Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja Riikka Juntunen, Suomen Vammaisurheilu ja liikunta VAU ry 9.11.2015 Suomalaiset liikuntajärjestöt Suomalaisia valtakunnallisia

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä 1. Yleistä Jyväskylän nuorisovaltuusto on vuonna 2009 perustettu 13 20 vuotiaiden jyväskyläläisten nuorten vaikuttamis- ja kuulemiskanava. Se pyrkii parantamaan nuorten kuulemista ja osallistumista päätöksentekoon

Lisätiedot

ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA

ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA Aurinkoista KESÄÄ! ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA marketta.sarahonka@edu.hel.fi Keväinen tervehdys täältä koulusta! Lukuvuosi 2014-2015 lähenee kovaa vauhtia loppuaan! Luonnossa on jo kauan ollut

Lisätiedot

EURAN KUNNAN SENIORI-IKÄISTEN VIRKISTYS- JA HYVINVOINTIPALVELUIDEN STRATEGIA 2011 2016

EURAN KUNNAN SENIORI-IKÄISTEN VIRKISTYS- JA HYVINVOINTIPALVELUIDEN STRATEGIA 2011 2016 EURAN KUNNAN SENIORI-IKÄISTEN VIRKISTYS- JA HYVINVOINTIPALVELUIDEN STRATEGIA 2011 2016 Rikas elämä kaiken ikää. 21.2.2011 Sisällysluettelo 1. STRATEGIAN TARKOITUS 3 2. STRATEGIAN TAUSTAA 3 3. STRATEGIAN

Lisätiedot

Kiimingin kunnan nuorisovaltuuston toimintasääntö

Kiimingin kunnan nuorisovaltuuston toimintasääntö Kiimingin kunnan nuorisovaltuuston toimintasääntö Sivistysjaosto 22.9.2009 TOIMINTA-AJATUS - Nuorten silimin Nuorisovaltuuston tarkoituksena on saada Kiimingissä nuorten ääni kuuluville, ideat esille ja

Lisätiedot

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ. Kodin ja Koulun Päivä

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ. Kodin ja Koulun Päivä Kodin ja Koulun Päivä 2 Kodin ja Koulun Päivä Kutsuimme isovanhemmat kouluun klo 8-11 väliseksi ajaksi tutustumaan lastenlastensa koulunkäyntiin. Tarjosimme heille myös kahvit ja rehtori kertoili nykypäivän

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi OPPILASKUNTAKANSIO www.sastamalannuoret.fi 2015-2016 SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi Sisällys OSALLISUUS JA VAIKUTTAMINEN... 2 Yhteisökasvatuksen ja osallisuuden periaatteet... 2 Oppilaskuntaosallisuus...

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.

Lisätiedot

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013 Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN

Lisätiedot

KULTARANNAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA eli VASU

KULTARANNAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA eli VASU KULTARANNAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA eli VASU 1 Kädentaidot ja tehtävät pelit, laulut ja ystävät ulkoiluhetket ja metsäretket leikki, satuilu ja syli läheisyys käy kaiken yli. Päiväkodin yhteystiedot:

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 Lasten ja nuorten osallisuus koulun ja nuorisotyön yhteistyönä seminaari 12.9.2011 Tanja Räty koordinaattori / osallisuuskasvatus Jyväskylän

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Esipuhe Iisalmen Taekwondo Ry on vuonna 2000 perustettu liikunta- ja urheiluseura, sen tarkoituksena on edistää Taekwondon keinoin kunto- ja terveysliikuntaa, kilpaurheilua sekä

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014. Lahden nuorisovaltuusto

TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014. Lahden nuorisovaltuusto TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014 sivu 2 / 8 Toimintasuunnitelma ja talousarvioehdotus vuodelle 2014 SISÄLLYSLUETTELO 3. VUODEN 2014 TOIMINNAN PAINOPISTEET 1. PARANNETAAN NUORISOVALTUUSTON

Lisätiedot

Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 25 2 PUHEENJOHTAJAN JA SIHTEERIN VALINTA 25 3 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 26

Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 25 2 PUHEENJOHTAJAN JA SIHTEERIN VALINTA 25 3 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 26 23 Nuorisovaltuusto 23.1.2014 AIKA 23.1.2014 klo 16.30 PAIKKA Nuorisotila Nurkka KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 25 2 PUHEENJOHTAJAN JA SIHTEERIN

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - egroupjr - Villihiiret - Karttaketut (aloittelijat) - Karttaketut - Karttaketut aloittelevat - Karttaketut

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin

Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin Jukka Karvinen, Liikkuva koulu Ville Laivamaa, Lappeen koulun rehtori (aluerehtori) TYÖPAJAN KUVAUS: Koulujen välisen vuorovaikutuksen

Lisätiedot

Winter is an attitude. Elävä kaupunkikeskusta Juhlakonferenssi 29.8.2012 Tuottaja Saara Saarteinen

Winter is an attitude. Elävä kaupunkikeskusta Juhlakonferenssi 29.8.2012 Tuottaja Saara Saarteinen Winter is an attitude Elävä kaupunkikeskusta Juhlakonferenssi 29.8.2012 Tuottaja Saara Saarteinen Winter is an attitude: Projektin tavoite 1) Winter is attitude projektin avulla halutaan elävöittää

Lisätiedot

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät TiVoLin viestintä Seuran www-sivujen päivitysvastaavat Seuratoiminnan työryhmä Projektien työryhmät Johtokunta: pj, sihteeri, rahastonhoitaja, toimialavastaavat Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät Valmentajat,

Lisätiedot

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin!

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Miksi olemme koonneet verkoston? Olemme yhteisellä tutkimusmatkalla

Lisätiedot

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! 13.3.2012. www.nuorisuomi.fi

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! 13.3.2012. www.nuorisuomi.fi Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! 13.3.2012 Verkoston tavoitteet Verkoston työn päämääränä on saada aikaan valtakunnallinen liikunta/hyvinvointiohjelman suunnitelma

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

Kysely kuntosuunnistajille

Kysely kuntosuunnistajille Kokonaisvastaajamäärä: 13 Kysely kuntosuunnistajille 1. Vastaajan sukupuoli Kysymykseen vastanneet: 13 (ka: 1,5) (1.1) Mies 53,8% 7 (1.2) Nainen 6 2. Vastaajan ikä Kysymykseen vastanneet: 13 (ka: 4,6)

Lisätiedot

Miten lapset ja nuoret voivat vaikuttaa asuin- ja elinympäristöönsä? Hesan Nuorten Ääni -kampanja Päivi Anunti 10.10.2005

Miten lapset ja nuoret voivat vaikuttaa asuin- ja elinympäristöönsä? Hesan Nuorten Ääni -kampanja Päivi Anunti 10.10.2005 Miten lapset ja nuoret voivat vaikuttaa asuin- ja elinympäristöönsä? Hesan Nuorten Ääni -kampanja Päivi Anunti 10.10.2005 Ovatko suomalaiset nuoret kiinnostuneita osallistumaan? Tutkija Sakari Suutarinen:

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

STRATEGIA 2020. Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia

STRATEGIA 2020. Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia STRATEGIA 2020 Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia 1 Sisällysluettelo Visio s. 3 Edistämme kaupunkilaisten hyvinvointia kulttuurikosketuksilla Viemme kulttuuria ja taidetta keskelle kaupunkilaisten

Lisätiedot

Museot yhdessä yhteinen perintö hanke. 10+ museot 18.3.2015. Kimmo Levä pääsihteeri

Museot yhdessä yhteinen perintö hanke. 10+ museot 18.3.2015. Kimmo Levä pääsihteeri Museot yhdessä yhteinen perintö hanke 10+ museot 18.3.2015 Kimmo Levä pääsihteeri Itsenäisyyden juhlavuoden projekti Yhteinen perintö hanke on museoalan yhteisesti toteuttama osa Valtioneuvoston koordinoimaa

Lisätiedot

Espoo Active City Liikuntapalvelut

Espoo Active City Liikuntapalvelut E A ti Cit Espoo Active City Liikuntapalvelut Espoo-strategia 2010 2013 (Kv 7.9.2009 /elinvoimainen ja kilpailukykyinen kaupunki) Tieteen, taiteen ja talouden sekä liikunnan yhdistämisen vetovoima Liikuntavisiosta

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Vähintään 2 tuntia liikuntaa. joka päivä

Vähintään 2 tuntia liikuntaa. joka päivä Vähintään 2 tuntia liikuntaa joka päivä Kouluikäisten liikuntasuositukset käytäntöön Totta! Liikunta tukee lapsen kasvua, kehitystä ja hyvinvointia Kouluikäisten liikuntasuositusten mukaan kaikkien 7 18-vuotiaiden

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ

TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 LUKU...2 TOIMINNAN YLEISET PERUSTEET...2 1 Toiminta-ajatus...2 2 LUKU...2 ORGANISAATIO...2 2 Lautakunnat...2 3 Lautakunnan kokoonpano...3

Lisätiedot

VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011

VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011 VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011 Aika: Maanantai 29.8.2011 klo 18.00 Paikka: Vähä-Heikkilän yksikön ruokala Läsnä: Katrine Arbol-Lilleberg (saapui klo 18.35), Mia Enlund, Sanna Ketonen-Oksi,

Lisätiedot

Vapaa-aikatoimen toimisto PANKKI

Vapaa-aikatoimen toimisto PANKKI PORNAISTEN KUNTA Nuorisovaltuusto KOKOUSAIKA Maanantai 23.3.2015 kello 17.00 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana) Vapaa-aikatoimen toimisto PANKKI Halla,

Lisätiedot

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Yleistä Fiskars kyläseuran toiminta tukeutuu yhdistyksen sääntöihin ja vuosittain vahvistettavaan toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

PÄIVÄKOTI LOIKKELIININ LAATU- KÄSIKIRJA

PÄIVÄKOTI LOIKKELIININ LAATU- KÄSIKIRJA PÄIVÄKOTI LOIKKELIININ LAATU- KÄSIKIRJA PÄIVÄKOTI TIPITII OY PÄIVÄHOIDON LAADUNVARMISTUS 1.Lapsi Turvallisuus Lapsella on hyvät kasvun ja kehityksen edellytykset kodinomaisessa päiväkodissamme. Kasvatusympäristömme

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja yhteisöllisyys Asukkaat ilmastotoimijoina

Ilmastonmuutos ja yhteisöllisyys Asukkaat ilmastotoimijoina Ilmastonmuutos ja yhteisöllisyys Asukkaat ilmastotoimijoina 16.9.2010 Muutosta ilmassa Kainuun ilmastostrategia 2020 Sanna Ovaska Ekokumppanit Oy Tampereen seudun ILMANKOS projekti 2 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen

Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen Liikunta oppimisen tukena seminaari Virpiniemen liikuntaopisto 30.1.2013 31.1.2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus Vastuualueet: Liikenne Ympäristö Elinkeinot Toimipaikka:

Lisätiedot

Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012

Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012 Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012 TEEMA: KYLÄTALO Idea: Kylätaloselvitys tehdään yhteinen kylätaloselvitys muiden lakkautettujen koulujen kiinteistöistä ja niiden käytöstä

Lisätiedot

Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 3 3 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 4 4 TUTUSTUMISMATKA SYKSYLLÄ 2013 4

Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 3 3 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 4 4 TUTUSTUMISMATKA SYKSYLLÄ 2013 4 Vesilahden nuorisovaltuusto 1 Nuorisovaltuusto 25.09.2013 AIKA 25.09.2013 klo 17.00 PAIKKA Nuorisotila Nurkka KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 3 2

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

VERKOSTOISSA ON VOIMAA. Ilo kasvaa liikkuen seminaari 17.9.2015, Päivi Virtanen

VERKOSTOISSA ON VOIMAA. Ilo kasvaa liikkuen seminaari 17.9.2015, Päivi Virtanen VERKOSTOISSA ON VOIMAA Ilo kasvaa liikkuen seminaari 17.9.2015, Päivi Virtanen LIIKKUVA LAPSUUS VARHAISKASVATUKSEN HANKE LASTEN ARKILIIKKUMISEN LISÄÄMISEKSI 2 LIIKKUVA LAPSUUS HANKKEEN TAUSTATIETOJA Hanke

Lisätiedot

KOKOUSPÖYTÄKIRJA No 10/2013 Sivu 99

KOKOUSPÖYTÄKIRJA No 10/2013 Sivu 99 KOKOUSAIKA 11.12.2013 klo 16.00 16.50 KOKOUSPAIKKA Kaupungintalo, kokoushuone 302 SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimii puheenjohtajana) Kojo Katariina Haavisto Marika Bondfolk Aaron

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

VOIKO ASUKAS VAIKUTTAA LÄHIYMPÄRISTÖNSÄ TOIMINTOIHIN. Kirsi Rontu Keravan Kaupunkitekniikka

VOIKO ASUKAS VAIKUTTAA LÄHIYMPÄRISTÖNSÄ TOIMINTOIHIN. Kirsi Rontu Keravan Kaupunkitekniikka VOIKO ASUKAS VAIKUTTAA LÄHIYMPÄRISTÖNSÄ TOIMINTOIHIN Kirsi Rontu Keravan Kaupunkitekniikka Tekninen johtaja Tuotannon tuki Kaupungininsinööri Puutarhaneuvos Liikennejärjestelmä Kaupunkiympäristö Tilalaitos

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2016 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Vehmaan kunnan vapaa-aikalautakunta 01/2015 PÖYTÄKIRJA ASIALISTA. Kokousaika: 19.3.2015 kello 17 18.04. Vapaa-aikasihteeri/ Pöytäkirjanpitäjä

Vehmaan kunnan vapaa-aikalautakunta 01/2015 PÖYTÄKIRJA ASIALISTA. Kokousaika: 19.3.2015 kello 17 18.04. Vapaa-aikasihteeri/ Pöytäkirjanpitäjä 1 Vehmaan kunnan vapaa-aikalautakunta 01/2015 PÖYTÄKIRJA ASIALISTA Kokousaika: 19.3.2015 kello 17 18.04 Kokouspaikka: Liikuntahallin kokoustila 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 ntarkastajien

Lisätiedot

MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015)

MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015) MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015) Valmisteluryhmän terveiset Kumppanuustalon suunnittelu ja valmistelu etenee 1. Kulmassa toteutettiin suunnitteluilta 10.2.2015. Tilaisuudessa

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2009-10. Äänekosken nuorisovaltuusto SISÄLLYS: 1. Yleistä. 2. Nuorisovaltuuston kokoonpano. 3. Kokoukset. 4. Työryhmät. 5.

TOIMINTAKERTOMUS 2009-10. Äänekosken nuorisovaltuusto SISÄLLYS: 1. Yleistä. 2. Nuorisovaltuuston kokoonpano. 3. Kokoukset. 4. Työryhmät. 5. TOIMINTAKERTOMUS 2009-10 Äänekosken nuorisovaltuusto SISÄLLYS: 1. Yleistä 2. Nuorisovaltuuston kokoonpano 3. Kokoukset 4. Työryhmät 5. Lausunnot 6. Viestintä ja markkinointi 7. Retket, koulutukset ja virkistäytyminen

Lisätiedot

Kalkkisten koulu 2015 2016

Kalkkisten koulu 2015 2016 Lukuvuosisuunnitelma Kalkkisten koulu 2015 2016 yhteystiedot koulu Lähiosoite Kenttätie 5 Postinumero 17240 Postitoimipaikka Kalkkinen Puhelin 03 7671008 Sähköposti kalkkistenkoulu@asikkala.fi Kanslia

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 153. 153 Lukuvuoden 2016-2017 työ- ja loma-ajat suomenkielisessä perusopetuksessa, esiopetuksessa ja lukiokoulutuksessa

Espoon kaupunki Pöytäkirja 153. 153 Lukuvuoden 2016-2017 työ- ja loma-ajat suomenkielisessä perusopetuksessa, esiopetuksessa ja lukiokoulutuksessa 23.09.2015 Sivu 1 / 1 3991/12.01.00/2015 153 Lukuvuoden 2016-2017 työ- ja loma-ajat suomenkielisessä perusopetuksessa, esiopetuksessa ja lukiokoulutuksessa Valmistelijat / lisätiedot: Juha Nurmi, puh.

Lisätiedot

LAHDEN NUORISOVALTUUSTON KÄRKIHANKELISTA 2013 NUORTEN VERSIO

LAHDEN NUORISOVALTUUSTON KÄRKIHANKELISTA 2013 NUORTEN VERSIO LAHDEN NUORISOVALTUUSTON KÄRKIHANKELISTA 2013 NUORTEN VERSIO Katso koko kärkihankelista osoitteesta nuorilahti.net/upload/file/karkihankelista_2013.pdf tai skannaa QR-koodi. Perustuslain, kuntalain ja

Lisätiedot

SEURATIEDOTE MAALISKUU/2004

SEURATIEDOTE MAALISKUU/2004 26.3.2004 SEURATIEDOTE MAALISKUU/2004 PELISSÄ ELÄMÄ TAPAHTUMA 3.-4.4. VANTAALLA! KEVÄTKOKOUS 18.4. KUTSU, ESITYSLISTA JA VALTAKIRJA PELISÄÄNTÖPALAUTE Varaa aikaa ihmisille, jotka ovat Sinulle tärkeitä

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

OPPILASKUNTA 2012-2013 TOIMINTAKERTOMUS

OPPILASKUNTA 2012-2013 TOIMINTAKERTOMUS OPPILASKUNTA 2012-2013 1. KALEVANKANKAAN KOULUN OPPILASKUNNAN KOKOONPANO JA TEHTÄVÄ Oppilaskuntatoiminta on tärkeä osa Kalevankankaan kouluyhteisöä. Sen tavoitteena on kehittää oppilaiden valmiuksia toimia

Lisätiedot

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Anu Kerkkänen, projektitutkija, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010, Tampere tavoitteena parantaa kuntien edellytyksiä

Lisätiedot

2/2006. Koululehti. mikki-dvd:t. Kuva Juha Hyvärinen. Tässä lehdessä mm.:

2/2006. Koululehti. mikki-dvd:t. Kuva Juha Hyvärinen. Tässä lehdessä mm.: Koululehti 2/2006 Kuva Juha Hyvärinen Tässä lehdessä mm.: Käykää netissä antamassa palautetta Lomalle Topelius-projekti alkaa Uusia opettajia u mikki-dvd:t mikki-dvd:t Keskitalven terveisiä Eput ilmoitettiin

Lisätiedot

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja. hyvinvointiohjelma

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja. hyvinvointiohjelma Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma Lasten liikuntapiirakka päiväkodissa klo 8.00-12.00 10,00% 1. Matala istuminen, kynän käyttö, syöminen jne.) 33,80% 56,10% 2. Kohtuullinen

Lisätiedot

OKKY:N TOIMINNAN PERIAATTEET

OKKY:N TOIMINNAN PERIAATTEET I O L U K I OKKY:N TOIMINNAN PERIAATTEET Jarmo Koskimaa 29.09.2011 OLARIN KOULU JA KOTI -YHDITY R I N K U J A 2 Olarin koulu ja koti yhdistyksen 21. toimintavuosi käynnistyy Tervetuloa vuosikokoukseen!

Lisätiedot

Järjestimme kierrätystorin keväällä ja syksyllä. Maailmanparantajan kahvilaa ei saatu järjestettyä kertaakaan.

Järjestimme kierrätystorin keväällä ja syksyllä. Maailmanparantajan kahvilaa ei saatu järjestettyä kertaakaan. Järvenpään vihreät ry TOIMINTAKERTOMUS 2014 Järvenpään Vihreät ry:n hallitukseen kuuluivat vuonna 2014 Tiia Lintula (puheenjohtaja), Salla Hänninen (varapuheenjohtaja), Katri Kakko, Seija Kareinen (taloudenhoitaja),

Lisätiedot

AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET:

AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET: AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET: Hyvää huomenta kaikille! Tänään puhutaan kouluruokailusta.

Lisätiedot

Rautalampi 18.02.2009

Rautalampi 18.02.2009 RAUTALAMMIN KUNTA PÖYTÄKIRJA Nro 1 / 2009 Sivistyslautakunta Sivu 1 (11 ) KOKOUSTIEDOT OSALLISTUJAT Päätöksentekijät Aika Paikka Tiistai 18.02.2009 klo 17.00-18.40 Lukio Emma Ilomäki Jarmo Hämäläinen Piia

Lisätiedot

Uuden koulu nimi. Mansikka-ahon koulu 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen. Lasten- ja nuorten lautakunnalle

Uuden koulu nimi. Mansikka-ahon koulu 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen. Lasten- ja nuorten lautakunnalle 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen Lasten- ja nuorten lautakunnalle Uuden koulu nimi Mansikka-ahon ja Tornionmäen koulut yhdistyvät ja koulutyö jatkuu uudessa koulurakennuksessa syksyllä 2014. Kouluun tulee

Lisätiedot

Kuvallinen viikkotiedote. Mitä se tarkoittaa?

Kuvallinen viikkotiedote. Mitä se tarkoittaa? Kuvallinen viikkotiedote Mitä se tarkoittaa? Taustaa Työskentelen Ammattiopisto Luovin Liperin yksikössä. Olen tehnyt työtä erityisopettajana ja kotitalousopettajana kehitysvammaisten nuorten ja aikuisten

Lisätiedot

JAO:n Harjun toimipiste Sepänkatu 3, 40100 Jyväskylä

JAO:n Harjun toimipiste Sepänkatu 3, 40100 Jyväskylä Aika: Tiistaina 17.5.2011, klo 16 18 Paikka: JAO:n Harjun toimipiste Sepänkatu 3, 40100 Jyväskylä 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja Viivi Setälä avasi kokouksen klo 16.08. 2. Kokouksen toteaminen lailliseksi

Lisätiedot

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040 Nettikyselyn tuloksia Kysymykset 1. Miten ajattelet oman / lastesi elämän / Nurmijärven muuttuvan vuoteen 2040 mennessä? 2. Mitkä ovat mielestäsi Nurmijärven mahdollisuudet

Lisätiedot

LAUSTEEN KOULUN PIHAPROJEKTIN TIEDOTUSLEHTI

LAUSTEEN KOULUN PIHAPROJEKTIN TIEDOTUSLEHTI Tehdään yhdessä Lausteen koulupihasta viihtyisä paikka kaikille! LAUSTEEN KOULUN PIHAPROJEKTIN TIEDOTUSLEHTI Vuoden 2009 alusta Lausteen koululla on alkanut koulupiha-hanke. Hankkeen tarkoituksena on tehdä

Lisätiedot

VAPAA- AIKAPALVELUIDEN KESÄTIEDOTE

VAPAA- AIKAPALVELUIDEN KESÄTIEDOTE VAPAA- AIKAPALVELUIDEN KESÄTIEDOTE 2014 PÄIVÄLEIRIT KESÄLLÄ 2014: Kevät on ehtinyt jo pitkälle ja kesä tekee reippaasti tuloaan. Tämähän tietysti tarkoittaa myös sitä, että vapaa-aikapalveluiden supersuositut

Lisätiedot

Leikkien ja liikkuen isovanhempien kanssa linnan liepeillä

Leikkien ja liikkuen isovanhempien kanssa linnan liepeillä Työyhteisötehtävä 3, laaja-alainen oppimiskokonaisuus Leikkien ja liikkuen isovanhempien kanssa linnan liepeillä Lähtökohdat: Vanhempainillassa tuli vanhemmilta toiveita ulkoilusta, vuorovaikutussuhteista

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

Lahden nuorisopalveluiden Tyttöjen tila esittäytyy. Emmi Salo & Mervi Laaksonen

Lahden nuorisopalveluiden Tyttöjen tila esittäytyy. Emmi Salo & Mervi Laaksonen Lahden nuorisopalveluiden Tyttöjen tila esittäytyy Emmi Salo & Mervi Laaksonen Historiaa Tyttöjen tila sai alkunsa Tyttöprojekti Helmestä vuonna 2003, jossa koottiin tyttötyötä tekeviä tahoja yhteen ja

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Lähetetty laitteesta Windowsin sähköposti. Lähettäjä :

Lähetetty laitteesta Windowsin sähköposti. Lähettäjä : Lähettäjä : Aihe: Liitteet : keskushallinto VL: Vastine Gunnarlan pk siirrosta Ojaniittu-taloon Metsolanja Nummentaustan vanhempainyhdistys ry Vastine.docx; vanhempainyhdistysliite l.docx Aihe: Vastine

Lisätiedot

26.9.2013 Iin työikäisten kokemuksia hyvinvoinnistaan ja siihen liittyvistä palveluista Anitta Koistinen & Pirkko Sandelin

26.9.2013 Iin työikäisten kokemuksia hyvinvoinnistaan ja siihen liittyvistä palveluista Anitta Koistinen & Pirkko Sandelin Sosiaali-, terveys-, liikunta- ja kulttuurialan palvelut tehostuvat kokemustiedolla ja yhteistyöllä 26.9.2013 Iin työikäisten kokemuksia hyvinvoinnistaan ja siihen liittyvistä palveluista Anitta Koistinen

Lisätiedot

Risteys oli vaarallinen. Siksi minä puutuin asiaan. Satu, Ilola. Neljä tapaa. vaikuttaa Vantaalla

Risteys oli vaarallinen. Siksi minä puutuin asiaan. Satu, Ilola. Neljä tapaa. vaikuttaa Vantaalla Risteys oli vaarallinen. Siksi minä puutuin asiaan. Satu, Ilola Neljä tapaa vaikuttaa Vantaalla Miksi osallistua? Kunnassa päätetään monista asioista, jotka vaikuttavat arkeesi: esimerkiksi kouluista,

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA

HELSINGIN YLEISKAAVA HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi ja miten yleiskaava tehdään Marja Piimies 26.11.2012 HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi yleiskaava on tarpeen tehdä Toimintaympäristön muuttuminen Väestö kasvaa - kaavavaranto on loppumassa

Lisätiedot