Luonnonsuojelija. Metsätonttuja tapaamassa Luontopäiväkodin vieraana. Norppatatuointi Kirjailija tallensi norppakuvion olkapäähänsä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Luonnonsuojelija. Metsätonttuja tapaamassa Luontopäiväkodin vieraana. Norppatatuointi Kirjailija tallensi norppakuvion olkapäähänsä"

Transkriptio

1 Norppatatuointi Kirjailija tallensi norppakuvion olkapäähänsä Vuoden lajit Kalasääski valittiin Kainuun lajiksi Luonnonsuojelija Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenlehti 1/2013 2,00 Metsätonttuja tapaamassa Luontopäiväkodin vieraana ympäristöhallinto uusiksi? testissä iglumuotti pilapiirtäjä leinonen

2 2 tässä numerossa Romahduttaako ympäristön huomioiminen kasvun? pääkirjoitus 1/2013 Tapahtuu Suomessa: perusteollisuus vaikeroi, vienti pykii ja kansa tahtoo jatkoa taloudelliselle hyvinvoinnille. Mistä Suomi-junan keulille uudet veturit? Liipasin on nyt herkällä. Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa antoikin tulla viime lokakuussa. Hänen mielestään viisi Suomen tulevaisuuden kannalta vaarallisinta hanketta ovat rikkidirektiivi, rahoitusmarkkinavero, EU:n yksipuolinen ilmastopolitiikka, kaivosvero ja energiatehokkuusdirektiivi. Neljä näistä viidestä on suoraan ympäristökysymyksiä. Meidän on luovuttava naiivin ja kiltin oppilaan roolista. Muuten hyvinvointiyhteiskuntamme romahtaa, Linnainmaa opasti. Keskuskauppakamarin ajattelussa ympäristön täytyy joustaa ja tarvittaessa uhrautua, jotta voimme tuottaa hyvinvointia. Kasvun pysähtyminen on ollut myös ay-liikkeen huoli. Euroopan talouskriisistä ja hyvinvoinnistamme kimmonnut keskustelu ajoittuu samaan aikaan, kun Suomessa uusitaan ympäristönsuojelulakia. Silloin puhutaan ympäristöarvioinneista ja lupaehdoista usein teollisia hankkeita hidastavista esteistä. Kaiken kukkaraksi nyt ollaan uudistamassa myös ympäristöhallintoa. Se on sitä kuivakasta hallinnollista hommaa, josta Suomen luonnonsuojeluliitto on ollut aina kiinnostunut. Tässäkin lehdessä jatkamme lukijan tylsistyttämisenkin uhalla elintärkeän teeman käsittelyä (ks. kaaviot sivulla 6). Elinkeinoelämällä on vaikeus, kun se joutuu päättämään kummalla päällä puhuu. Sillä, joka vaatii esteitä raivattavaksi bisneksen tieltä vai sillä, jolla markkinoidaan kansainvälisestikin vastuullisia tuotteita. Mielelläänhän Suomi kertoo tarinaa Pohjolan perukoilla asuvasta vastuullisesta sivistyskansasta, jolla on lähes myyttinen suhde kauniiseen luontoonsa. Siihen, jonka kansainvälinen Country Brand Index arvioi juuri maailman kolmanneksi kauneimmaksi. Elinkeinoelämän tutkiskelussa soisi pitkäaikaisen hyödyn tavoittelun voittavan. Rohkaisevia uutisia kiirii maailman talouskerman tammikuisesta tapaamisesta Davosissa. Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n pääjohtaja Christine Lagarde tokaisi siellä: Jos emme toimi ilmastonmuutoksessa, tulevat sukupolvet paistuvat, paahtuvat ja grillaantuvat. Ajatus jatkuvasta talouskasvusta, joka on irrotettavissa luonnonvarojen kulutuksesta, ei pidä paikkaansa. Nykyisen korkean elintason on mahdollistanut öljy, joka nyt hupenee. Pääomien nopea siirtelymahdollisuus internetillä helpottaa maailman itsetuhoista käytöstä. Jokaisen yrityksen ja kansalaisen kannattaa alkaa valmentautua kohtuullisuuteen. Lopulta kalleinta ihmiselle ovat aika ja toiset ihmiset, joiden kautta vain voi tulla rakastetuksi. Ja pannaan kaupan päälle vielä itsekunnioitus. Basaarien ja shampoomainosten kielellä: Only for you, my friend. Sillä olet sen arvoinen. Matti Nieminen, Tässä numerossa 09 uuden luontoelokuvan metsä uhattuna 20 kulutukseen liittyy lukuisia myyttejä 22 luonnonsuojelija testasi iglumuotin ajankohtaista syvemmälle elämäntapa 5 Ympäristörikokset kuriin 12 "Metsä on meidän seinämme ja taivas kattomme" 11 Ilmari Räsäsen perintö 6 Ympäristöhallinnon itsenäisyys takaisin? 16 Luonnonsuojelupiirit valitsivat vuoden lajit Haastattelussa Seppo Leinonen Huumoria turmion keskelle 7 Metsän tarina -elokuvan kuvauspaikat uhattuna 18 Kun maa järisee louhinnan ympäristövaikutukset pahenevat 22 Ekotekniikan maailma: Rakennna lumesta torppa 9 Norpalle ostettiin lahjoituksilla verkkovapaata uimavettä 20 Kulutusmyyttien top Norpannahkainen nainen Helmikuu nro 1/2013, 39. vuosikerta ISSN Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenlehti. Päätoimittaja: Matti Nieminen Toimitussihteeri, ulkoasu ja taitto: Liisa Hulkko Verkkotoimittaja Maija Lielahti (ks. yhteystiedot s. 27) Toimitusneuvosto: Sini Eräjää, Hanna Hakko, Antti Halkka, Liisa Hulkko, Mika Laurila, Maija Lielahti, Laura Manninen, Matti Nieminen, Seppo Parkkinen, Leo Stranius, Tapani Veistola, Eero Yrjö-Koskinen Värierottelut: Jyrki Heimonen, Aarnipaja Paino: Lönnberg, Kokkola Tilaushinta 2013: Jäsenmaksu 32 sisältää Luonnonsuojelijan vuosikerran. Erikseen tilattuna 39 / 12 kk. Tilaukset: arkisin klo 9 15 p. (09) , Ks. palvelukortti sivulla 27. Ilmestyminen 2013: Lehti ilmestyy vuonna 2013 kuusi kertaa (suluissa aineistopäivät): 4.2. (14.1.), 8.4. (18.3.), (20.5.), (5.8.), (23.9.), (11.11.) Ilmoitushinnat 2013: 11/1 sivu 2500, 1/2 sivu 1250, 1/4 sivu 625 jne. Ota yhteyttä: Kannen kuva: Eemeli Kiviniemi

3 luonnossa nyt 3 kuvat & Tekstit Seppo Parkkinen Kärpällä pitää kiirettä Sulan maan aikaan useimmista nisäkkäistä ei näe jälkeäkään. Talvella pienten ja suurempienkin nisäkkäiden yölliset retket paljastuvat hangelle piirtyneistä jälkijonoista. Jos käy oikea onnenkantamoinen, voi päiväsaikaankin jossakin pellonreunassa singahtaa vastaan saalistava pikkupeto: kärppä tai lumikko valkoisessa talviturkissaan. Kärppä on huomattavasti lumikkoa suurempi, mutta jos selkeää vertailukohdetta ei löydy, hyvä tuntomerkki on myös hännän värityksessä. Kärpän hännänpää on pitkälti musta, kun lumikon lyhyt häntä on yhtä valkoinen kuin eläin muutenkin talvella. Kiirettä kärpällä talvipäivänä pitääkin, sen on saalistettava joka päivä ainakin kaksi myyrää ravinnokseen. Vinkki Lintujen talviruokinta Jatka ruokintaa keskeytyksettä läpi talven; tämä on erityisen tärkeää, jos muita ruokintapisteitä ei ole lähellä. Sijoita ruokintapaikka suojaiseen paikkaan pensaiden tai puiden tuntumaan, mutta ei liian lähelle ikkunaa, johon linnut voisivat törmätä. Jos haluat mahdollisimman monta lintulajia ruokinnalle, tarjoa ruokaa monipuolisesti: siemeniä, talia, jyviä. Älä anna linnuille suolattua, maustettua tai pilaantunutta ruokaa. Tarjoile siemenet joko automaatista tai kapeakouruiselta lintulaudalta, johon linnut eivät pääse ulostamaan. Huolehdi ruokintapaikan siisteydestä. Älä myöskään ruoki lintuja puistoissa levittämällä ruokaa maahan, vaan käytä ruokintatelineitä. Tali houkuttelee paikalle tiaiset ja tikat. Viime vuosina myös eloisat pyrstötiaiset ovat löytäneet yhä useammin ruokintapaikkojen talitarjonnan.

4 4 tästä ajasta lähetä juttuvinkkejä Osallistu ja vaikuta lehden sisältöön! Välitä juttuvinkit ja -toiveet Luonnonsuojelijan toimitukseen: Huteja ja osumia Vinkkaa huteja ja osumia: ANNA PALAUTETTA Keräämme jokaisesta Luonnonsuojelijalehdestä lukijapalautetta. Vastaa seuraaviin kysymyksiin verkkosivuilla luonnonsuojelija. Voit myös lähettää postia osoitteseen SLL / Luonnonsuojelijan toimitus, Kotkankatu 9, Helsinki. Mikä oli lehden paras juttu? Mistä olisit halunnut lukea enemmän? vinkkaa huteja JA osumia Jos silmiisi sattuu lehtiä lukiessa osuva kommentti tai paha möläytys, niin lähetä se Luonnonsuojelijan Hudit ja osumat -palstalle osoitteseen Lähetä kuvia Voit antaa kuvia Luonnonsuojelijan käyttöön. Lehden budjetti on rajallinen, ja varsinkin ajankohtaiset lukijakuvat kiinnostavat aina! [Pentti Kettusen (PS)] toimenpidealoitteessa esitetään, että UKK-kansallispuistosta rajattaisiin alue vihreiden eduskuntaryhmälle suurpetoihin perehtymistä varten ja koppakuoriaisten paimentamista varten. verkkouutiset.fi "Luvallinen pyynti korreloi huonosti kannan kehityksen kanssa. Joku susia on hävittänyt viime vuosina." Rktl:n erikoistutkija Ilpo Kojola, Helsingin Sanomat Olkiluodon ydinvoimaloita omistava UPM on nykyään energiayhtiö, joka harrastaa myös paperinvalmistusta. Ja harrastukset maksavat aina. Toimittaja Jussi Kärki, mtv3.fi Suppilovahvero tuottavampaa kuin puu SLL:n puheenjohtaja Risto Sulkava, Helsingin Sanomat Sitä paitsi aina on otettava huomioon sekin mahdollisuus, että valittaja voi olla joskus oikeassa. Kenties jopa Lahdessa. ESS Esalainen, ess.fi Peräti 89 prosenttia johtajista ei kannata ydinvoimasta luopumista ja verojen keräämistä uusiutuvan energian tuottamiseen. Kauppalehti Kaivosyhtiöt varanneet kuudesosan Suomesta valtauksista kymmenesosa Natura-alueella Vihreä Lanka Lähtikö Ranska Maliin turvatakseen halvan uraanin Nigeristä? Helsingin Sanomat Se, mikä vähemmän öljyriippuvaisessa ja energiatehokkaammassa maailmassa monia nyppii, on jäänyt ainakin itselleni mysteeriksi. Kävi miten kävi, fiksu osaa varautua. Petja Savoila, Keskisuomalainen Siperian susien levittäminen EU-valtioiden metsiin on ollut yhteiskunnan tietoinen päätös. Päätoimittaja Lauri Kontro, Maaseudun Tulevaisuus Tämän jälkeen [turvetuotantoalueen] vesi on puhdasta nevavettä, ei kirkasta kuten hanavesi, vaan läpikuultavan kullanruskeaa kuten nevavesi on aina ollut. Juha Kalliokoski, Maaseudun Tulevaisuus Shellille ilmastokriisi näyttää olevan vain uusi liiketoimintamahdollisuus. Taloussanomat 24.1.

5 uutiset 5 Teksti Tapani Veistola kuva Tullin tutkintamateriaalia Tämä Suomen suurin laiton linnunmunien kokoelma paljastui vuonna Pohjanmaalla asuvan miehen piharakennuksesta takavarikoitiin linnunmunaa sekä noin 300 kuollutta lintua. Ympäristörikokset kuriin Susien salakaadossa mukana 17 metsästäjää. Pohjanmaalta löytyi laitonta linnunmunaa. Lokapojat turmeli ympäristöä törkeästi. Poliisi tutkii Talvivaaran kaivoksen laiminlyöntejä. Ympäristörikokset ovat nousseet otsikoihin. Tänä vuonna Luonnonsuojeluliitto kampanjoi niitä vastaan. Suomen ympäristörikostilanne ei ole viranomaistenkaan hallinnassa. Kansallisen ympäristörikosseurantaryhmän raportin mukaan Suomessa tulee poliisin tietoon ympäristörikoksia kymmenen kertaa vähemmän kuin Ruotsissa. Viime vuosina ympäristörikoksia on tullut ilmi pari tuhatta vuodessa, kertoo Luonnonsuojeluliiton ympäristörikoshanketta vetävä johtava asiantuntija Ilpo Kuronen. Syyttäjälle tulleistakin ympäristörikoksista syyttämättä jää puolet. Syytetyistäkin vain viidesosa johtaa rangaistuksiin ja nekin ovat yleensä vain sakkoja. Miksi näin? Tilastot eivät kuvaa todellista tilannetta. Ympäristörikokset ovat piilorikollisuutta, Kuronen toteaa. Esimerkiksi vesilain rikkomuksia tulee syyttäjille todella vähän. Niitä ei osata tunnistaa. Monikohan ruoppaus ja ojitus on tehty laillisesti? Suomessa on vain yksi poliisi, joka voi käyttää puolet työajastaan ympäristörikoksiin. Ympäristörikokset ovat yleensä vaikeasti paljastettavissa. Esitutkinta on työlästä ja erityisosaamista ja -välineistöä vaativaa, poliisiylitarkastaja Arto Hankilanoja Poliisihallituksesta kertoo. Suomessa ei ole ympäristörikospoliisin yksikköä. Koko maassa on oikeastaan vain yksi poliisi, joka voi käyttää edes puolet työajastaan ympäristörikoksiin. Hän työskentelee Keskusrikospoliisin talousrikosyksikössä. Ympäristörikos on usein talousrikos Syyttäjille tulee eniten metsästysrikoksia. Seuraavaksi tulevat ympäristön turmelemiset ja jäterikokset. Ympäristörikoksia kannattaa tutkia, koska ne ovat usein talousrikoksia. Toiminnanharjoittaja haluaa välttää esimerkiksi jätteiden laillisesta käsittelystä koituvia kuluja. Se on epäreilua kilpailua, josta kärsivät luonto, rehelliset kilpailijat ja veronmaksajat. Lakeja pitää tiukentaa Luonnonsuojeluliitto on tehnyt ympäristörikosten valvontaa tehostavia aloitteita. Törkeän metsästysrikoksen määritelmä on nyt saatu rikoslakiin, Kuronen iloitsee. Rikosnimike on ajankohtainen Perhossa, jossa joukko metsästäjiä jäi kiinni kolmen suden ampumisesta. Suomessa ei ole aiemmin jäänyt kiinni suden salametsästäjiä poronhoitoaluetta lukuun ottamatta. Tapauksen tekee poikkeukselliseksi myös tapettujen susien määrä. Törkeän luonnonsuojelurikoksen nimikkeen osalta oikeusministeriö pyysi kuitenkin odottamaan vielä EU:n ympäristörikosdirektiivin toimeenpanoa, Kuronen kertoo. Asioita voi parantaa meneillään olevassa ympäristönsuojelulain uudistuksessa. Nyt ympäristöviranomaisten ei ole pakko ilmoittaa ympäristörikoksia poliisille. Esimerkiksi kunnan lautakunta voi poliittisesti päättää, että jonkun yrityksen ympäristörikosta ei viedä poliisille. Luonnonsuojeluliitto on vaatinut tämän porsaanreiän tukkimista. Tärkeää olisi tehdä eri hankkeiden lupamääräyksista niin yksiselitteisiä, että niitä voidaan valvoa, Kuronen muistuttaa. Mitä sinä voit tehdä? Luonnonsuojeluliiton väki liikkuu paljon luonnossa. Jäsenten mahdollisuudet huomata ympäristörikoksia ovat suuret, ja esimerkiksi kännykkäkamera on hyvä keino ympäristörikoksen dokumentoimiseksi, Ilpo Kuronen sanoo. Mitä enemmän ympäristörikoksia ilmoitetaan, sitä enemmän niitä tutkitaan ja tuomitaan. Näin tietoisuus ympäristörikoksista kasvaa, ja niiden tutkimiseen saadaan enemmän voimavaroja. Lopputulos on, että ympäristölainsäädäntöä noudatetaanja luonnon tila paranee. Mitä SLL tekee? Liitto tekee lisää toimintaohjeita ennen kuin lumet sulavat. Teemme myös lisää aloitteita viranomaisille ympäristölainsäädännön ja valvonnan parantamiseksi, Kuronen kertoo. Ensiapua saa liiton verkkosivuilta jo nyt:

6 6 uutiset Ympäristöhallinnon uudet mallit Teksti Tapani Veistola kaaviot Liisa Hulkko VM YM LVM TEM MMM OPM Ympäristöhallinnon itsenäisyys takaisin? Ympäristö ja luonnonvarat Liikenne ja infrastruktuuri Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri VAIHTOEHTO A. Nykyiset yksiköt säilyvät. Strateginen ohjaus siirtyy työ- ja elinkeinoministeriöltä valtiovarainministeriölle. Ympäristölupayksikkö säilyy aluehallintovirastossa. YM Ohjausyksikkö Ympäristö ja luonnonvarat VM LVM TEM MMM OPM SM Liikenne ja infrastruktuuri Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri VAIHTOEHTO B. Nykyiset yksiköt säilyvät. Valtakunnallinen ympäristöhallinnon ohjausyksikkö, joka ohjaisi myös aluehallintovirastojen Ympäristöluvat-yksikköä. Talvivaaran kaivoksen ympäristöongelmat toivat esiin alueellisen ympäristöhallinnon itsenäisyyden ja voimavarojen puutteet. Nyt itsenäisen ympäristöhallinnon palauttaminen on mahdollista. Luonnonsuojelija esittelee ympäristöhallinnon uudet mallit. Kootut tukitehtävät Metsäkeskukset YM LVM TEM MMM OPM SM Ympäristö ja luonnonvarat OTO-johtaja Liikenne ja infrastruktuuri Hallintoyksikkö Aluehallinnon tietohallintopalvelut Maakunnan liitot Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri TE-toimistot Ely-keskuksien nykyinen organisaatiorakenne. Ongelmana on pidetty ympäristöhallinnon itsenäisyyden menettämistä ja työ- ja elinkeinoministeriön suurta valtaa. Strateginen ohjaus Toiminnallinen ohjaus Strategisen ohjauksen yhteistyö YM Valtakunnallinen ympäristövirasto Ympäristö ja luonnonvarat LVM TEM MMM OPM SM Ympäristöluvat Liikenne ja infrastruktuuri Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri VAIHTOEHTO C. Valtakunnallisen ympäristöviraston perustaminen. Ympäristöluvat yksikkö siirtyisi aluehallintovirastoista ympäristöviraston alle. Edellinen hallitus lopetti alueelliset ympäristökeskukset ja alisti ne osaksi työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) johtamia ELY-keskuksia. Uusi hallitus tilasi kaksi selvitystä aluehallinnon tilanteesta. Rauno Saari tutki ELY-keskuksia yleensä ja Riitta Rainio alueellista ympäristöhallintoa. Raportit julkaistiin joulukuussa. Rainion selvityksen mukaan alueellisen ympäristöhallinnon voimavarojen puute on huolestuttava. Nyt ympäristöministeriö ei voi vaikuttaa sen resurssien määrään ja laatuun. Rainio esitti kolmea vaihtoehtoa ympäristöhallinnon uudelleen järjestämiseksi. Selvityksessä todetut puutteet aluehallinnon ohjauksessa ja voimavarojen jakautumisessa on otettava vakavasti ja tehtävä tarvittavat poliittiset päätökset, ympäristöministeri Ville Niinistö sanoo. Vaihtoehdot esille Yksi vaihtoehto on kehittää nykyisiä ELY-keskuksia niin, että ympäristöministeriö saisi oikeuden vaikuttaa niiden henkilöstön määrään. Lisäksi ELY-keskusten strateginen ohjaus siirrettäisiin TEM:iltä esimerkiksi valtiovarainministeriölle. Ympäristöluvat säilyisivät aluehallintovirastoissa, joita myös valtiovarainministeriö johtaa. Toinen vaihtoehto on ympäristöhallinnon ohjausyksikön perustaminen ympäristöministeriön alaisuuteen. Se ohjaisi myös AVIen Ympäristölupayksikköä. Valtiovarainministeriö huolehtii strategisesta ohjauksesta. Kolmas vaihtoehto on uusi valtakunnallinen ympäristövirasto, jonka alle siirtyisi myös Ympäristöluvat-yksikkö aluehallintovirastoista. Strateginen ohjaus siirtyisi ympäristöministeriölle. SLL ympäristöviraston kannalla Luonnonsuojeluliitto vastusti aikoinaan alueellisten ympäristökeskusten lakkauttamista viimeiseen asti. Nyt olisi parasta on perustaa ympäristöministeriön alainen Suomen ympäristövirasto, jolla olisi riittävästi aluetoimistoja, Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava sanoo. Maan hallitus keskustelee eri malleista kevättalvella. Talvivaara haluaa laskea 3,8 miljoonaa kuutiota jätevettä vesistöihin Teksti Matti Nieminen kuva Ari Kananen Suomen luonnonsuojeluliitto arvostelee voimakkaasti Talvivaaran kaivoksen aikeita laskea 3,8 miljoonaa kuutiota jätevettä alueen jokiin ja järviin helmi-kesäkuun välisenä aikana. Määrä vastaa kolmen vuoden jätevesipäästöjä. Yhtiön ilmoituksen mukaan pois johdettavat vedet sisältävät sulfaattia milligrammaa litrassa ja satunnaisesti enemmänkin. Lupaa vesien johtamiseen ei pidä myöntää ennen kuin aiemmin aiheutetut ympäristöhaitat on selvitetty ja uusien juoksutusten todennäköiset vaikutukset arvioitu, Luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Eero Yrjö-Koskinen sanoo. Luonnonsuojeluliiton mielestä on odotettavissa, että uusi päästö lisää vesistöjen suolaantumista dramaattisesti ja tuo uuden annoksen myös raskasmetalleja sekä Vuoksen että Oulujärven suuntaan. Yhtiö ei ole vieläkään oppinut virheistään. Se aikoo edelleen saastuttaa luontoa sen sijaan, että investoisi asialliseen vedenpuhdistukseen, sanoo Yrjö-Koskinen. Yhtiön on toimitettava mallinnus lisäjätevesien vaikutuksesta ja etenemisestä ennen kuin Kainuun Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus päättää, onko vesien lasku mahdollista, sanoo myös ylitarkastaja Unto Ritvanen Ylen haastattelussa. Siihen saakka yhtiön on toimittava voimassa olevan ympäristöluvan mukaan. Yhtiön selvitys valmistuu helmikuun puolella, jolloin vasta pääsemme sitä arvioimaan. Talvivaaran kaivoksen jätevedet värjäsivät Lumijoen vihreäksi viime marraskuussa.

7 uutiset 7 Uusia kansallispuistoja valmistellaan Metsän tarina -elokuvan kuvauspaikat uhattuina TekstiT Matti Nieminen kuvat Hannu Siitonen Ympäristöministeriö pohtii tänä vuonna neljän uuden kansallispuiston perustamista. Lisäksi ensi vuonna selvitetään merikansallispuistojen täydentämistä osana kansainvälistä Suomenlahti-vuotta. Ympäristöministeri Ville Niinistö sai viime kesänä 19 kansallispuistoja koskevaa esitystä. Jatkovalmisteluun pääsivät Käsivarren suurtunturit, Pohjois-Pohjanmaan Olvassuo, Keski- Suomen ja Pohjois-Savon rajoilla sijaiteva Konnevesi sekä Salon Teijo. Lisäksi Suomenlahden nykyisten kansallispuistojen laajennusten ja uuden Porkkalan kansallispuiston tarve arvioidaan vuonna Ministeriö lupasi antaa suosituksia kaikkien muidenkin esitettyjen alueiden suojelun kehittämiseksi. Se on tarpeen, koska Metsähallitus on hakannut monia niistä tänä talvenakin. Koska osa esityksistä hylättiin niiden kohdistuessa kuntien eikä valtion maille, Suomen luonnonsuojeluliitto on esittänyt uutta suojelumuotoa. Nämä uudet maakunnalliset luontopuistot olisivat nykyisten kansallisten kaupunkipuistojen maalaisserkkuja. UPM aikoo myydä uuden suomalaisen luontoelokuvan ainutlaatuisen metsän lomatonteiksi. Uusi suomalainen elokuva Metsän tarina kertoo metsän runsaasta ja monimuotoisesta elämästä Suomen parhaimpien luontokuvaajien kuvaamana. Elokuvan luontoa uhkaa kuitenkin rakentaminen. Metsän tarina -elokuvaa on esitetty 44 valkokankaalla ympäri Suomea, ja se on kerännyt lyhyessä ajassa kymmeniä tuhansia katsojia. Parikkalan ja Rautjärven metsissä kuvattu elokuva on aiheuttanut jopa yleisöryntäyksen Etelä-Karjalan elokuvateattereissa. Metsän tarina on syntynyt täällä metsäteollisuuden ydinalueella Etelä-Karjalassa ja Etelä-Savossa. Elokuvassa esitetyn kaltaiset metsät ovat etenkin täällä katoava luonnonvara, toteaa Anitta Miikkulainen Suomen luonnonsuojeluliiton Etelä- Karjalan piiristä. Yksi keskeisistä kuvauspaikoista on erämaisen Haarikko-järven metsät Punkaharjulla. Laajalla asumattomalla alueella on yli kaksikymmentä järveä ja lampea. Täällä asuvat myös S u o m e n e t e l ä i s i m m ä t ELOKUVISSA: Kun valkokangas muuttui metsäksi Elokuvateatterin pehmoiseen tuoliin istuessaan joutuu hetken miettimään: onko suomalaisesta metsästä tehty ennen elokuvaa? Metsä on niin lähellä, että sitä ei tule aina ajatelleeksi. Elokuvan käsikirjoittaneet Ville Suhonen ja Kim Saarniluoto ja tuottaja Marko Röhr halusivat kuitenkin viedä viimeiset heimotoverinsa metsään, syvällisesti ja pienimpiä myöten. Tämä on myös kuvaajien elokuva. Hannu Siitonen ja Mikko Pöllänen käyttivät aikaa elokuvan tekoon yli neljä vuotta ja kuvasivat esileikattua elokuvaa yli 20 tuntia. Moniko on saanut nähdä itse silmästä silmään vaikkapa ilveksen pennut? Elokuvaa säestävät kertojien äänet, joista toinen on lapsen. Välillä vain kuunnellaan Panu Aaltion musiikkia. Elokuva on saanut ymmärtäväisen ja jopa kiittävän vastaanoton. Luonnonystävällekin se on uusia avaava mahdollisuus syventyä kuuntelemaan metsää. Lapsille ei kannata luoda ennakkoon kuvaa suuresta seikkailutarinasta, Disney-tuotantojen tyyliin. Karkkipussin rapina erottuu usein tätä elokuvaa katsellessa. Haarikkojärven metsissä asuvat myös Suomen eteläisimmät kuukkelit. kuukkelit. Metsät omistaa UPM, joka on nyt kaavoittanut alueen järvien rannoille liki 30 tonttia. UPM on suunnitellut aloittavansa hakkuut ja rakennustyöt jo tänä keväänä, jopa kuukkelin reviirien alueella. Nykymuotoisten ympärivuotisten loma-asuntojen ja teiden rakentaminen pirstoo ja runtelee rannat ja metsät. Liikenteen ja asutuksen melu vie hiljaisuuden. Meno häätää monet vesien ja rantojen alkuperäiset asukkaat, elokuvan toinen pääkuvaaja Hannu Siitonen suree. Suomen luonnonsuojeluliitto, sen Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiirit ja Etelä-Karjalan lintutieteellinen yhdistys ovat tehneet UPM:lle esityksen alueen rauhoittamiseksi suojelualueeksi. Toivomuksena on saada tarinalle onnellinen loppu. Verkkoon avatt u u n a d r e s s i i n metsien säilyttämisen puolesta kertyi jo ensimmäisen päivän aikana yli 1200 nimeä. Allekirjoita adressi: Luonnontieteellinen keskusmuseo itse uhanalainen Luonnontieteellinen keskusmuseo, jonka moni muistaa vielä nimellä Eläinmuseo, vastaa monien uhanalaisten lajien TEKSTI seurannasta. Sini Eräjää Nyt se itse on päätynyt uhanalaisten listalle. Opetus- ja kulttuuriministeriö on leikannut puolella miljoonalla eurolla museon rahoitusta, joka kulkee Helsingin yliopiston ja sen rehtori Thomas Wilhelmssonin kautta. Samanaikaisesti valtio antaa edelleen lakisääteisiä velvoitteita. Museo on ollut vuosikymmenet suosittu käyntikohde kaikenikäisille. Nyt sen lipunhintoja on jouduttu korottamaan tuntuvasti. Säästökurimuksessa ovat myös kasvitieteelliset puutarhat ja ajoituslaboratorio. 100-vuotisjuhlaansa viettävä lintujen rengastustoimistokin on joutunut juhlavuotenaan säästökuurille. Samanaikaisesti kun ensi kertaa Suomessa laskettu Red list -uhanalaisuusindeksi paljasti juuri lintujen vähenevän eliöryhmistä eniten. Biodiversiteetin häviämisestä on tullut ihmiskunnan vakavimpia ympäristöuhkia ilmastonmuutoksen ohella. Olisi tärkeää, että Luonnontieteellinen keskusmuseo saisi juuri nyt tehdä luonnontutkimusta ja valistaa suomalaisia ajanmukaisin näyttelyin. Tutkijamme hakevat enemmän ulkopuolista rahaa, mutta kokoelmien hoitoon ja näyttelyiden rakentamiseen sitä ei juuri ole tarjolla, museon johtaja Leif Schulman harmittelee. SLL on arvostanut Luonnontieteellisen keskusmuseon korkealle. Liitto antoi viime vuonna ympäristöpalkintonsa sille Suomen luonnon monimuotoisuustiedon luomisesta ja ylläpitämisestä sekä tieteellisten kokoelmien onnistuneesta avaamisesta suurelle yleisölle. Nyt odotetaan Wilhelmssonin ja opetusministeri Jukka Gustafssonin ratkaisuja. Lisätietoja:

8 8 uutiset Teksti Helena Heinrichs kuva Juha Poutanen Puijo voitti Kuopion kaupunginvaltuusto äänesti alas kaupunginhallituksen esityksen golfkentän laajentamiseksi Puijon metsäalueen ympäristöön viime joulukuussa. Puijon metsäalue sijaitsee Kuopion kaupungin keskellä. Kansallismaisemaksikin luonnehdittu paikallisten rakastama lehtometsäalue pitää sisällään ikivanhoja kuusikoita ja monipuolista luontoa. Kuopion kaupunginhallitus suunnitteli golfkentän laajennusta Puijon lehtometsään muun muassa matkailijoiden lisäyksen toivossa. Suunnitelma sai kuopiolaiset älähtämään. Puijon puut rauhaan!, Tuas ne puijjoo sekä Luontoa ei voi korvata luki mielenosoittajien kylteissä ja banderolleissa, kun he marssivat kynttiläkulkueessa Kuopion keskustassa muutamia päiviä ennen kaupunginvaltuuston äänestystä. Mielenilmaus oli Luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistyksen Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistyksen järjestämä. Puijon luonnon koskemattomuutta on noussut puolustamaan Pro Puijo -kansanliike. Myös lukuisat julkisuuden henkilöt, kuten presidentti Martti Ahtisaari ja rouva Eeva Ahtisaari sekä rap-artisti Paleface Ainakin yli 200 ihmistä marssi Puijon puolesta Kuopion keskustassa joulukuussa. ovat vastustaneet Puijon hakkuita. Ennen valtuuston äänestystä kaupunginhallitus ajoi golfkenttää eteenpäin keinoja kaihtamatta, vaikka kuopiolaiset olivat kyselyissä golfkenttää vastustaneetkin. Paikallisten rakkaus arvostamaansa metsäaluetta kohtaan kuitenkin voitti, kun kaupunginvaltuusto äänesti lukemin luonnon säilyttämisen puolesta. Vaikka tämä golfkentän laajennus torpattiinkin, eivät taistelut Puijon ikikuusikoiden puolesta ole vielä ohi. Kaupunginvaltuuston hyväksymään kehittämissuunnitelmaan kuuluu edelleenkin hankkeita, joiden vaikutus olisi haitallinen Puijon luonnolle. SLL:n uusi liittohallitus aloitti toimintansa henrik kettunen SLL:n hallitus aloitti toimintansa uudella kokoonpanolla. 75-vuotisjuhlavuonna halutaan saada kaivokset, turpeenotto ja ympäristörikokset kuriin. Liittohallituksen puheenjohtajana jatkaa FT Risto Sulkava Keuruulta. FT Heli Jutila Hämeenlinnasta jatkaa myös edellisen vuoden tapaan varapuheenjohtajana. Hallituksen jäsenet valittiin syysvaltuustossa marraskuussa. Hallitukseen tuli monia uusia kasvoja. Uudet jäsenet tuovat hallitukseen muun muassa metsä-, kala- ja kaivososaamista. Tänä vuonna Luonnonsuojeluliitto täyttää 75 vuotta. Juhlavuoden kärkiaiheita ovat kohtuutalous ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Se tarkoittaa muun muassa kaivosten, turpeenpolton ja ympäristörikosten saamista kuriin. Luonnonsuojeluliiton hallitus Takarivissä vasemmalta oikealle: Hallituksen puheenjohtaja FT Risto Sulkava Keuruulta, FT Heikki Simola Joensuusta, MMM Laura Manninen Helsingistä, FT Jakke Mäkelä Turusta ja ympäristötekniikan opiskelija Ari Aalto Keuruulta. Eturivissä vasemmalta oikealle: yrittäjä Johan Heino Puolangalta, FT Heli Jutila Hämeenlinnasta, MMT Helvi Heinonen-Tanski Kuopiosta, FT Sirkku Manninen Helsingistä, toimittaja Tarja Heikkonen Riihimäeltä, FM Vesa Luhta Inarista ja iktyonomi ja ekonomi Henrik Kettunen Helsingistä. Majuri evp. Pertti Sundqvist Hangosta puuttuu kuvasta. Ensi töikseen hallitus hyväksyikin Luonnonsuojeluliiton kaivostyön tavoitteet. Suomen luonnonsuojeluliitto ei vastusta kaivoksia ja kaivostoimintaa sinänsä, mutta edellytyksenä on, että kaivokset eivät pilaa ympäristöä. Kaivostavoitteisiin voi tutustua verkkosivuilla: hae SLL:n valiokuntiin ja työryhmiin! Luonnonsuojeluliiton hallitus on nimennyt viisi valiokuntaa tai työryhmää, joihin haetaan nyt aktiivisia jäseniä. Jos haluat kehittää liiton toimintaa ja vaikuttaa sen päätöksentekoon, lähetä alla oleville yhteyshenkilöille sähköpostilla enintään liuskan pituinen hakemus pe klo 12 mennessä: Luonto- ja ympäristövaliokunta (pj. Helvi Heinonen-Tanski): suojelupäällikkö Jouni Nissinen Viestintävaliokunta (pj. Laura Manninen): viestintäpäällikkö Matti Nieminen Talousvaliokunta (pj. Sirkku Manninen): talouspäällikkö Pekka Kassila Ympäristökasvatustoimikunta (pj. Tarja Heikkonen): koulumetsähankekoordinaattori Virpi Sahi sll.fi) Vapaaehtoistyön kehittämistyöryhmä (pj. Johan Heino): järjestövastaava Heidi Salonen Valiokuntien ja työryhmien jäsenyydet päätetään hallituksen kokouksessa 16.2.

9 uutiset 9 Teksti Liisa Hulkko kuva Eero Korhonen norppaluodolta Norpalle ostettiin lahjoituksilla verkkovapaata uimavettä Erityisasiantuntija Tapani Veistola Tänä vuonna jo kaksi norppaa on kuollut verkkoihin. Norpansuojelussa tarvitaan uusia ratkaisuja. Luonnonsuojeluliitto osti lahjoituksilla osuuden vesialueesta ja laajentaa suojelutyötään Pohjois-Karjalaan. Tammikuu ei ollut vielä edessä päättynyt, kun jo toinen vajaan vuoden ikäinen nuori norppa kuoli kalaverkkoihin Punkaharjun Pihlajavedellä. Molemmissa tapauksissa oli kyse laillisista verkoista. Tapaukset muistuttivat, että verkkokalastusrajoitukset eivät ole riittäviä. Pitkällä tähtäyksellä on välttämätöntä päästä kokonaan eroon saimaannorpalle vaarallisista kalanpyydyksistä. Vuosi 2012 oli erityisen murheellinen norppien kalanpyydyskuolemien osalta: viranomaisten tietoon tuli seitsemän kuuttien verkkokuolemaa laajentuneista kalastusrajoituksista huolimatta. Tämä vuosi alkaa yhtä synkissä merkeissä, Luonnonsuojeluliiton saimaannorppa-asiantuntija Kaarina Tiainen sanoo. Verkkovapaata vettä Joutenvedelle Pääsemme kuulemaan paikallisia näkemyksiä tasaveroisena vesialueen omistajana. Suomen luonnonsuojeluliitto jatkaa tänäkin vuonna aktiivista saimaannorpan suojelutyötä. Uutena keinona kokeillaan nyt vesialueosuuden ostoa ja vaikuttamista suojelutyöhön sitä kautta. Luonnonsuojeluliitto sai mahdollisuuden ostaa osuuden kalastusosakaskunnan vesialueesta Joutenvedeltä. Joululahjoituksien turvin rahoitus varmistui, joten kiitos kuuluu lahjoittajille! Tiainen iloitsee. Osakaskunnan osakkaana ollessa Luonnonsuojeluliitto pääsee vaikuttamaan saimaannorpan suojelua koskevaan päätöksentekoon vesialueella. Se voi tarkoittaa tiukempia kalastusrajoituksia tai vaikkapa vaikuttamista motorisoituun liikkumiseen vesialueella. Saamme kerrottua perusteluitamme ja käsityksiämme saimaannorpan suojelusta suoraan ruohonjuuritasolle, mutta pääsemme myös kuulemaan paikallisia näkemyksiä tasaveroisena vesialueen omistajana, Tiainen arvioi. Aika näyttää, kuinka hyvin kykenemme tätä kautta edistämään saimaannorpan suojelua. Ainakin meillä on yksi uusi työkalu ja tiedonkulun kanava käytettävissä norpan suojelutyössä. Norppalähettiläät Pohjois-Karjalaan Suomen luonnonsuojeluliitto jatkaa tänä vuonna myös hyviksi osoittautuneita, perinteisempiä saimaannorpan suojelukeinoja. Erityisesti laajennamme työtämme Pohjois-Karjalan alueelle, joka on norpan levinneisyyden reunaaluetta. Kuutteja alueella on syntynyt, mutta uusien kalastusrajoitussopimusten teko on ollut paikoin vaikeaa. Norppahavaintoja tehtiin viime vuonna aina Liperiä myöten, Tiainen toteaa. Norppalähettiläät kiertävät Pohjois- Karjalassa alakouluja keväällä. Taru saimaannorpasta -näyttely siirtyy helmikuussa Joensuuhun. Huhtikuussa jatkuu Etelä-Karjalan osuuskaupan tukema Kalasta oikein katiskalla -kampanja, jossa jaetaan nielurajoittimia kalastajille. Sitä pyritään laajentamaan Etelä-Karjalan ja Etelä- Savon lisäksi nyt myös Pohjois-Karjalaan. Kuutteja maailmaan Saimaalla luotojen ja saarien rannoilla saimaannorpat valmistautuvat parhaillaan synnyttämään. Toivon mukaan ainakin kuutisenkymmentä kuuttia sukeltaa maailmaan. Norpat tarvitsevat nyt pesimärauhan ja myöhemmin kevätkesällä uintirauhan vaarallisista kalanpyydyksistä vapailla vesillä. Norpan pesintää uhkaa tällä hetkellä myös vedenpinnan liian raju aleneminen pesimäaikana ja sen seurauksena pesien romahtaminen. Koska Vuoksen juoksutusta ei voida vähentää, ainoa keino on yrittää lisätä juoksutusta Kallavedestä ja Pielisestä. Tähän ollaan hakemassa parhaillaan poikkeuslupaa. KIITOS AVUSTA! Suomen luonnonsuojeluliiton luonnonsuojelusenkelikampanjalla kerättiin ennätysmäärä lahjoituksia. Määrällisesti eniten kertyi lahjoituksia verkkovapaan vesialueen ostoon. Norppa kiittää! Luonnonsuojelun juhlaa työn merkeissä Luonnonsuojeluliiton juhlavuosi alkaa lupaavasti. Maan hallitus teki viime vuonna monta luonnolle hyvää päätöstä. Nyt alkaa niiden toteuttaminen. Suomi sai joululahjaksi uuden luontostrategian. Sillä toteutetaan YK:n ja EU:n tavoitetta pysäyttää luonnon köyhtyminen vuoteen 2020 mennessä. Tänä vuonna strategialle tehdään käytännön toteutusohjelma. Luonnonsuojeluliiton vesivuosi huipentui joulun alla, kun hallitus hyväksyi Suomen merenhoitosuunnitelman. Siinä meriluonnon monimuotoisuus tunnustettiin yhtä tärkeäksi kuin veden tila. Työ jatkuu nyt käytännön toimenpiteiden suunnittelulla. Myös sisävesillä valmistellaan alueellisia vesienhoitosuunnitelmia. Hyvää kuuluu soillekin. Valtioneuvosto päätti suojella soita sata tuhatta hehtaaria. Lisäksi työryhmä esitti luontoarvojen nykyistä parempaa turvaamista muun muassa turpeenoton ympäristöluvissa. Seuraavaksi meidän täytyy löytää parhaat suot ja saada ympäristönsuojelulain uudistus läpi eduskunnassa. Läsnäolo eri puolilla Suomea mahdollistaa sen, että voimme viedä viestin luonnosta suoraan vallan kabinetteihin. Kaikkien hyvien luonnonsuojelupäätösten toteuttaminen edellyttää, että ympäristöhallinto saa riittävät voimavarat. Ilman tarvittavia työntekijöitä, rahaa ja itsenäisyyttä ympäristöhallinto ei voi saavuttaa kovia tavoitteitaan. Luontoa auttaisi sadan miljoonan euron lisäraha. Toinen keino on haitallisten tukien muuttaminen ympäristötuiksi. Tähän pitää pyrkiä kun maatalouden ja muiden EU-tukien sääntöjä uusitaan. Näitä asioita Luonnonsuojeluliitto edistää kaikilla tasoillaan. Me olemme mukana ministeriöiden työryhmissä ja eduskunnan kuulemisissa. Teemme budjettialoitteita, lausumme lakiluonnoksista, tapaamme valmistelijoita ja päättäjiä niin Helsingissä kuin Brysselissäkin. Yhtä tärkeää on yleisten suojelutavoitteiden jalkauttaminen paikallisiin päätöksiin. Tätä työtä tekevät Luonnonsuojeluliiton piirit maakunnissa ja paikallisyhdistykset kunnissa. Niiden kaavalausunnot, purotalkoot ja suokartoitusretket ovat käytännön luonnonsuojelua. Luonnonsuojeluliiton suurin voima ovat jäsenet. Jokainen meistä :sta jäsenestä auttaa luontoa omalla tavallaan. Pienistäkin teoista tulee suuria, kun niitä tekee divisioonan suuruinen joukko. Jos et nyt ehdi vapaaehtoiseksi, voit olla mukana lukemattomilla muilla tavoilla: Yksi jäsen ruokkii talvilintuja, toinen suosii luomua, kolmas jakaa suojeluviestiä facebookissa. Ja kaikkien jäsenmaksut auttavat Luonnonsuojeluliittoa toimimaan tehokkaana luonnon etujärjestönä. Tänä vuonna juhlimme luonnonsuojelutyön merkeissä. Mutta meillä on myös oikeus välillä pysähtyä, iloita ja nauttia Suomen luonnosta, jota suojelemme!

10 10 suojelijat Teksti & kuva Risto Sulkava Ilmari Räsäsen perintö Ilmari Räsänen testamenttasi Luonnonsuojeluliitolle luomutilansa ja yli 200 hehtaaria suojeltua metsää. Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava tutustui perintöön. Ilmari Räsäsen perintömetsässä lahopuuta riittää. Niissä ovat vanhan metsän lajit voineet sinnitellä laihempien aikojen yli. Luomuviljelijä Ilmari Räsänen oli Heinäveden luonnonsuojeluyhdistyksen perustajajäseniä. Hän kävi melko harvoin yhdistyksen kokouksissa Heinäveden keskustassa sinne kun oli luomutilalta Vihtarin kylästä yli 20 kilometriä matkaa. Räsänen seurasi kuitenkin jatkuvasti luontoa ja Luonnonsuojeluliiton toimintaa. Hänen metsistään tehtiin kuukkelihavaintoja Luonnonsuojeluliiton vetämän hankkeen aikana Luonnonystävä oli iloinen kuukkelien säilymisestä alueellaan. Vuonna 2011 Ilmari Räsänen teki suuren päätöksen; hän haki lähes koko tilansa metsät Etelä-Suomen metsiensuojeluohjelma METSOn mukaiseksi yksityismaan suojelualueeksi. Suojelu toteutui syksyllä Yksityismaan suojelualueesta tuli yhteensä yli 200 hehtaarin laajuinen. Se on Etelä-Savon suurin METSO-suojelualue. Sijainniltaan Räsäsen suojelualue osuu Savo-Karjalan rajaseudun kuukkelivyöhykkeen eteläosaan. Juuri tällä alueella ratkaistaan, säilyykö Liperin länsiosan yhtenäisemmästä kuukkelipopulaatiosta yhteys Etelä-Suomen harvan kannan alueelle. Suojelupäätös oli äärimmäisen hieno. Säätiö valvomaan rahojen käyttöä Seuraava talvi oli Ilmari Räsäsen viimeinen. Hänellä ei ollut lähiomaisia, ja kuoleman jälkeen tuli tietoon, että hän oli jo vuonna 2006 testamentannut koko omaisuutensa Suomen luonnonsuojeluliiton perustettavaksi uskotulle säätiölle. Säätiön tehtävänä on luonnonsuojelun, luonnonmukaisen viljelyn ja perinnemaisemien vaaliminen. Säätiön säännöt ovat testamentin tekijän toiveen mukaisina parhaillaan Ilmari Räsäsen omasta kuva-arkistoituneessa löytyneessä kuvassa Pentti Linkola on vierailulla. Heidän suhtautumisessaan elämään ja luontoon oli jotain samankaltaista. He kävivätkin kirjeenvaihtoa. Patentti- ja rekisterihallituksen vahvistettavina. Perustettava säätiö omistaa valmiin, laajan metsiensuojelualueen. Osa tilan nuorista metsistä jäi METSO-suojelupäätöksen ulkopuolelle. Niidenkin osalta toteutetaan testamentin laatijan tahtoa; aluetta pidetään luonnonsuojelun mallitilana. Tilan pelloille etsitään luomuviljelijää ja talon asukkaaksi ekologista perinnemaiseman hoitajaa. Rehevää lehtoa ja liitooravia Kiertelin alkusyksyllä 2012 Räsäseltä jääneen tilan alueella. Vaatimaton mies oli saanut elantonsa luomuviljelyn lisäksi metsästä. Pääosassa suojelualuetta merkit metsien käsittelystä ovat yhä selvästi havaittavissa. Useimmilla alueilla lahopuuta on vielä melko vähän, suunnilleen viisi kuutiometriä hehtaarilla, mutta lisää syntyy vuosittain. Mustikkaa oli elokuussa edelleen ämpärikaupalla, vaikka poimijoihin olivat jäljistä päätellen liittyneet myös mäyrä, kettu, näätä, karhu, metso ja lukuisat rastaat. Pääosa suojelualueen metsistä on rehevää, lehtomaista tai mustikkatyypin kuusivaltaista sekametsää. Vaikka puustoa on aikanaan monin paikoin harvennettu, on eri puulajeja säilytetty luontaisissa suhteissaan. Satavuotiaan kuusikon yläpuolelle kohoaa mäntyjä ja siellä täällä jättiläishaapoja. Koivuja on metsissä kauttaaltaan. Ikihaapojen alta löytyi välittömästi myös liito-oravan papanoita. Osa metsistä on selvästi pidetty mahdollisimman luonnontilaisina. Viimeisten vuosikymmenten aikana metsänhoito oli keskittynyt vain kevyiden traktoriurien varsiin. Hieman kauempana luonnontilaistuminen Hämärtyvän illan valopilkkuina paksusammaleisissa rinteissä loistavat yövilkan viimeiset kukinnot. on edennyt pisimmälle. Vanhoja, pitkälle lahonneita runkoja on siellä täällä. Näissä ovat vanhanmetsän lahopuulajit hyvinkin voineet sinnitellä laihempien aikojen yli. Paikoin metsät ovat nuoria koivu- ja jopa harmaaleppävaltaisia. Tiheydestä huolimatta näissä lehtipuuvaltaisissa metsissä kantarellit kurkistelivat useammastakin paikasta. Tiheät kuukkelikuusikot ja korpinorojen notkelmat olivat loppukesän kierroksilla hiljaisia, mutta varmasti kuukkeliperhekin jossakin lymysi. Hämärtyvän illan valkopilkkuina paksusammaleisissa rinteissä loistivat paitsi yövilkan viimeiset kukinnot, myös valkoiset kärpässienet. Suojelualueen keskelle jää pieni soistunut lampi. Lammen soinen ranta vaihettuu hiljalleen komeiksi kuusikoiksi. Lammenrannassa on monenikäisiä majavan kaatamia haapoja, osin jättiläismäisiä. Vanhimmat puskevat jo kääpiä, tuoreimpia majava vasta oli kaatamassa. Majavalammen lisäksi suojelualueeseen kuuluu kahden eri järven rantaa. Nyt nekin säilyvät kuikalle ja muille rantojen tarvitsijoille vapaana myös tulevaisuudessa. Monipuolisuudessaan suojelukokonaisuus on upea! Aina joskus mietitään, että jääkö meistä kuolemamme jälkeen jälki tähän maailmaan? Oikeastaan ei pitäisi jäädä, sillä meitä ihmisiä on niin paljon, että jos kaikki haluavat jättää pysyviä jälkiä ympärilleen, maapallo tuhoutuu. Ilmari Räsänen kuitenkin jätti suuren ja pysyvän jäljen, jäljen josta tulevat sukupolvet ja luonto kiittävät. Testamenttaamalla varoja Suomen luonnonsuojeluliitolle tuet työtämme luonnon hyväksi. Lisätietoa ja ohjeita: sekä talouspäällikkö Pekka Kassila p. (09) , pekka.

11 suojelijat 11 Teksti & kuva Jorma Mäntylä kuvitus Seppo Leinonen Huumoria turmion keskelle Suomen terävimmät ympäristöaiheiset pilapiirrokset valmistuvat Orivedellä. Kuvittaja ja pilapiirtäjä Seppo Leinonen seuraa tarkasti maapallon asioita. Pensselipää ei oikeasti hapsota. Ajatuksen kulku hauskuutuksen takana on kirkas kuin taimenpuro. Luonnonsuojelulehtiin pilapiirroksia 35 vuotta tehnyt Seppo Leinonen,56, asuu perheineen pienen metsikön keskellä Orivedellä vanhalla kansakoululla. Vanha hirsitalo lämpenee ekologisesti pääosin puilla ja aurinkopaneeleilla. Seppo päätyi Kajaanista Helsingin kautta Orivedelle. Hän opiskeli metsänhoitoa, ja kävi samaan aikaan Taideteollisen korkeakoulun iltalinjaa. Olen piirtänyt niin kauan kuin muistan, kuten myös liikkunut luonnossa, Leinonen sanoo työntäessään polttopuita pönttöuuniin. Puita kuluu reilu kymmenen mottia talvessa. Hän kertoo, että nykytiedon mukaan lämmitysuunin puut pitää sytyttää päältä. Samaan hengenvetoon hän lisää, ettei halua Luonnonsuojelijaan kotiesittelyä. Olen julkisuudessa työni kautta, puhun piirroksieni avulla. Selvä, mutta onko tämä paljon puhuttua downshiftaamista eli elämän kohtuullistamista? Muotitermit tulevat ja menevät. Pitää mahdollisuuksien rajoissa elää kohtuullisesti pyrkien minimoimaan luonnonvarojen kulutusta sekä samalla maksimoimaan mukavuus ja viihtyvyys sekä hauskanpito. Luontokuvista pilapiirroksiin Siinä puhuu sama Seppo, joka pilkistää myös pilakuvista. Miten aloit piirtämään luontolehtiin? Ensin piirsin Suomen Luontoon. Teuvo Suominen ja Asko Kaikusalo pyysivät minulta sinne kuvia, kun olin alle parikymppinen. Tarvittiin kuvia liito-oravista, hillereistä ja suurpedoista, kun niistä ei siihen aikaan oikein ollut valokuvia. Piirroksille löytyi käyttöä valokuvien puuttuessa. Luonto-Liitollekin tein pilapiirroksia, ja myöhemmin Luonnonsuojelijaan. Miksi kiinnostuit luonnosta? Isäni oli työssä paperitehtaalla, hän urheili ja liikkui paljon tuolloin. Hän sanoi lenkille lähtiessään lähtevänsä luontoon. Hän kertoi, mitä oli siellä nähnyt ja otti mukaan heti, kun jaksoin kulkea matkassa. Sieltä varmaankin tuli uteliaisuus ja tapa katsella maailmaa. Kajaanissa oli tuohon aikaan aktiivinen lintuyhdistys, jota veti lintumies ja valokuvaaja Pekka Helo. Hän sai monet kiinnostumaan linnuista. Takaisin luonnonrauhaan Helsingissä Kainuun kasvatille oli liikaa väkeä ja hälyä. Parikymmentä vuotta sitten Sepon perheelle tarjoutui tilaisuus ostaa vanha kansakoulu yhdessä toisen pariskunnan kanssa. Syntyi päätös muuttaa Orivedelle. Taas oli helpompaa päästä kalaan. Siitäkin on syntynyt kuvitusta, kirja nimeltä Se vavallinen tarina. Luonnon kuvittaja tarvitsee myös luonnon tuntemusta. Metsäalan opinnotkaan eivät ole menneet hukkaan. Seppo on innokas luonnonmukaisen metsänhoidon kannattaja. Hän hakee kirjahyllystä Timo Pukkalan, Erkki Lähteen ja Olavi Laihon kirjan Metsän jatkuva kasvatus. Seuraa pitkä vuodatus avohakkuita ja tehometsätaloutta vastaan. Eipä ihme, että metsä näkyy usein Sepon piirroksissa. Miten näet ympäristön tilan? Huolestuttavaa on luonnon monimuotoisuuden katoaminen. Tehometsätalous on hävittänyt luonnonmetsät lähes kokonaan, ja ojitukset ovat tuhonneet suurimman osan suoluontoa. Virtavesistä kaksi kolmasosaa on padottu. Alkuperäisluonnon tila on huono. Vesien suojelussa on kuitenkin edistytty. Teollisuus puhdistaa jätevetensä, paitsi kaivosteollisuus, joka ilmeisesti saa saastuttaa vapaasti. Maatalouden aiheuttama rehevöitys on samoin ongelma. Kunnianorppa Lukulasit heilahtelevat punaisen ruutupaidan rinnuksella. Tarkka yhteiskunnallinen havainnoitsija on saanut tunnustusta hän on yksi Suomen luonnonsuojeluliiton kolmesta Kunnianorpasta. Kaksi muuta ovat Erik Bruun ja Juha Taskinen. Valintaa perusteltiin vuonna 2010 näin: Seppo Leinonen on piirtänyt terävästi kuvaa Suomen luonnon muuttumisesta ja ollut aina luonnon puolella. Hänen kädenjälkensä on näkynyt suomalaisen luonnonsuojelun visuaalisessa ilmeessä vuosikymmenten ajan. Leinosen osuvat puhekuplat ovat antaneet äänen myös metsän hiljaisille. Nyt ollaan lämmityksessä jo pitkällä, ja koivuhiillos hehkuu pönttöuunissa. Eihän tämä hyvältä näytä, kun lisätään vielä ilmastonmuutos ja biodiversiteettikriisi sekä luonnonvarojen ylikäyttö. Ei silti auta vaipua epätoivoon, vaan pitää yrittää pysyä iloisena, jotta toimintakyky säilyy. Uskotko piirrostesi auttavan? Piirrokset ovat piirroksia, ihmiset katsovat niitä ehkä hieman naurahtaen. Jos ne auttavat hahmottamaan asioita ja luovat hilpeää mieltä, niin ehkä se antaa ihmisille lisää tarmoa toimintaan. Luonnonsuojelijaan on kiva piirtää, kun tietää että luonto- ja ympäristöasiat kiinnostavat lukijoita. Mukava yleisö. Seppo Leinosen "Muikku!" -pilapiirros on sivulla 4. Lisää verkossa: seppo, Mitä mieltä olet......suomalaisten luontosuhteesta? Tähän ikään mennessä on oppinut varomaan yleistyksiä. Ihmisillä on erilaisia luontosuhteita. Monille se on varmaan tärkeä asia, mutta on niitäkin joille luonnolla ei ole arvoa tai se on sivuseikka. Kyse on myös arvostuksista ja tiedosta. Monet ovat ihan aidosti sitä mieltä, että luonto ei pärjää ilman ihmisen hoitotoimia....suomalaisesta ympäristöuutisoinnista? Ympäristö on jäänyt talouden jalkoihin. Kaupallisessa mediassa asia on jotenkin ymmärrettävissä. Kansalaisten rahoittaman Ylen ympäristöraportoinnin heikkoutta on vaikeampi käsittää. Yle lakkautti vuonna 2002 hienon Ympäristöuutiset -ohjelman, jota teki joukko maan parhaita ympäristötoimittajia. Nyt monet heistä tekevät muita töitä, koska ympäristöjuttuja ei osteta. Vastenmielisin ilmiö on ollut Ylen tutkivan journalismin lippulaiva MOT, joka on johdonmukaisesti vähätellyt ympäristöongelmia. Viimeiset 15 vuotta ohjelma on väittänyt, että ilmastonmuutos on huijausta....ympäristöjärjestöjen toimintamahdollisuuksista? Ne toimivat hyvin ottaen huomioon pienet voimavarat. Toimintamahdollisuuksia ei ainakaan pidä huonontaa esimerkiksi kaventamalla valitusoikeutta. Suomessa SLL:n, Luonto-Liiton, WWF:n, Greenpeacen ja BirdLifen yhteistyö sujuu hyvin. Eräissä muissa maissa luontojärjestöjen yhteistyö ei toimi.

12 12 syvemmälle Metsä on meidän seinämme ja taiv Häiviän päiväkodin metsäesikoulu voitti Suomen luonnonsuojeluliiton Tämä metsä on meille tärkeä -kilpailun. Eskareille metsä on todella tärkeä, koska koko esikoulu käydään luonnon keskellä. Helteellä ja pakkasella. Forssan Tammelassa kirpeän kauniina pakkaspäivänä pieni polku johtaa lumiseen metsään. Pian puiden takaa ilmestyy näkyviin puolijoukkueteltta ja laavu pienellä aukealla. Tämä on Häiviän päiväkodin metsäesikoulu. Täällä annetaan normaalia esikouluopetusta, ympäristö vain on vähän erilainen. Eskariryhmän nimi on osuvasti Metsätontut. Lastentarhanopettaja Virpi Takala ja päivähoitaja Leena Vehmas esittelevät nuotion ääressä luontoesikoulun pihapiiriä. Yksityinen maanomistaja antaa käyttää metsäänsä palkkionaan vain hyvä mieli. Siitä ollaan kiitollisia. Ikävänä yllätyksenä toinen metsänomistaja teki avohakkuun lähiympäristöömme. Ennen oli niin hienoa metsää joka puolella, Takala harmittelee. Ohjaajat kertovat innoissaan, että monet asiat on rakennettu itse talkootyönä tai saatu lahjoituksina vanhemmilta, kuten laavu ja huussi. Ihmetyttää, eikö talvella ole kylmä olla ulkona, mutta ohjaajien ja lasten yhteinen mielipide kertoo sopeutumisesta ulkoilmaelämään: Sää on aina ookoo, satoi tai paistoi. Ei ole olemassa huonoa säätä, eikä suosikkivuodenaikaa, koska aina on hyvä olla. Pitää olla säähän sopivat varusteet. Joululoman jälkeen lasten suusta kuului: Ihana tulla takaisin, kiva olla taas täällä. Metsän keskellä viihdytään. Luova ympäristö Pihalla seisoo iso kuusi: eskarilaisten satupuu. Keväällä ja syksyllä kokoonnutaan sen alle lukemaan satuja. Alkusyksyllä väsyttää runsaan ulkoilun jälkeen, mutta sitten elimistö tottuu raittiiseen ilmaan. Päivän aikana saa myös paljon liikuntaa. Vanhemmat ovat kiitelleet, että lapset ovat rauhallisia kotona ja menevät ajoissa nukkumaan. Lapset väittävät, että meillä ei ole sääntöjä, koska niitä noudatetaan mielellään. Leikkialueen näkymättömät rajat ovat riittävän isot, joten niitä ei tarvitse ylittää. Eskarilaiset vahtivat toinen toisiaan. Jos joku rikkoo sääntöjä, sen kyllä kuulee. Metsätontuilla on tiivis kymmenen hengen ryhmä, ja he leikkivät usein kaikki yhdessä. Joskus kuitenkin tunteet kuumenevat. Silloin mennään kiroilukivelle purkamaan kiukku pois. Kivointa täällä on kiroilukivi, Juho ja Akusti ilmoittavat ovelasti hymyillen. Lähellä luontoa olemisen eduista ohjaajat mainitsevat sen, että lapset ovat oppineet kunnioittamaan luontoa. Metsäeskarissa pääsee seuraamaan tarkemmin vuodenaikojen vaihtumista, näkee auringonnousuja puiden lomasta tai voi seurailla läheltä lintujen elämää, kuten kurkilauman syysmuuttoa. Luonnossa oleminen lisää lasten luovuutta ja mielikuvitusta. Metsässä ei ole leluja. Tavara ei kuulu metsään, eikä sitä kaivata. Leluja on kaikilla kotona ihan riittävästi, Takala toteaa. Opettajat eivät ohjaa liikaa leikkeihin, vaan lapset saavat itse keksiä omat leikkinsä. Metsäeskarissa opitaan omatoimisuutta ja myös erätaitoja. Metsässä voi rakennella hienoja majoja, lapset intoilevat. Vaikka metsässä viihdytään hyvin, on välillä kivaa leikkiä muutakin. Lapset esittelevät Helsinki-leikkiä. Lumeen on tehty polkuja kaduiksi, katujen varsilla on kauppoja ja satama laivoineen. Kurkistus teltan sisälle Puolijoukkueteltta on ollut käytössä neljä vuotta. Meidät pyydetään tutustumaan metsäeskarin ainoaan sisätilaan, joka on yllättävän iso. Teltassa on kotoisaa. Katossa on tunnelmallinen lyhtyvalaistus, mutta myös akulla toimivat ledit ovat käytettävissä opetustilanteita varten. Kattoon tulleita reikiä on paikkailtu vuosien varrella. Ne näyttävät melkein taideteokselta. Lasten askartelemia töitä on ripustettu seinille. Sisustukseen kuuluu pieni pöytä ja teltan reunoja kiertävät penkit, joihin on tehty pehmusteet vanhoista räsymatoista. Myös teltan lattia on mattojen peitossa. Kamiina lämmittää miellyttävästi. Sisällä on melkein kuuma, vaikka ulkona pakastaa.

13 syvemmälle 13 Metsätontut poseeraavat lumivuorella. Lastentarhanopettaja Virpi Takala ja päivähoitaja Leena Vehmas kurkistavat teltan lämmöstä. Metsäeskarilaiset pesevät kätensä teltan ulkopuolella ennen ruokailua. Teksti Tiina Vanhatalo (pääjuttu), Helena Heinrichs, kuvat Eemeli Kiviniemi as kattomme Kilpailu loi kuvaa koulujen ja päiväkotien lähimetsistä Tuuli ja puista tippuva lumi ropisee teltan kattoon. Vaikka on katto pään päällä, yhteys luontoon säilyy äänien kautta. Lämmityspuut haetaan päiväkodin pihasta maitokärryillä ja talvella kelkalla. Lapsien tehtävänä on kantaa itse puut teltan sisälle pinoon. Reippaasti hoitavat hommansa, Takala kehuu eskarilaisia. Asenne ratkaisee Kerran viikossa jälkiruoka valmistetaan nuotiolla. Tällä viikolla vuorossa on köyhät ritarit. Pipareitakin leivottiin ennen joulua kamiinalla, jolloin ihana piparintuoksu levisi koko telttaan. Metsässä voi leipoa ja tehdä mitä vaan, kunhan soveltaa. Meidän tulee olla valmiita katsomaan asioita uudesta näkökulmasta, Vehmas kertoo. Joulujuhla vietettiin pakkassäässä laavulla pimeän tähtitaivaan alla. Perheet ja muut kutsutut, maanomistajakin, saapuivat paikalle lyhdynvalossa. Se oli kaikille hieno elämys, joka varmasti muistetaan. Ohjaajat vaikuttavat ylpeiltä saavutuksistaan ja lapsista, ihan syystä. On hienoa tehdä kaikki itse. Emme vaihtaisi tätä työtä pois mistään hinnasta, Takala ja Vehmas hehkuttavat yhteen ääneen. Tämä metsä on meille tärkeä -kilpailun voitto yllätti. Bongasimme kilpailun netistä. Lapset olivat syyslomalla, joten minä kirjoitin jutun luontoesikoulun toiminnasta. Olemme iloisia ja ylpeitä voitosta, Takala kertoo. "Hoi kolikok!" Ulkona lapset leikkivät energisinä. Metsätonttuja kutsutaan teltalle metsämörreiltä lainatulla huudolla hoi kolikok. Heti huudon kajahdettua leikki keskeytyy ja lapset juoksevat nopeasti teltalle. Kädet pestään ja desinfioidaan ulkona ennen ruokailua. Teltasta kaikuu yhteislaulu, mutta sitten tulee täysi hiljaisuus. Kaikki keskittyvät ruokailuun. Keskittyminen ja hiljaisuus asioita tehdessä on normaalia, selittävät ohjaajat. Kiireen tuntua ei ole. Tunnelma on niin harmoninen, että tekisi mieli jäädä seurailemaan metsätonttujen touhuja pidemmäksikin aikaa. Olisinpa itsekin päässyt tällaiseen esikouluun. Tämä metsä on meille tärkeä -kilpailun voittajat julkistettiin loppuvuodesta Kilpailun ideana oli innostaa päiväkotien ja koulujen oppilaita kertomaan lähimetsästään vapaamuotoisen teoksen kautta. Kilpailuun otti osaa arviolta noin 1000 suomalaista lasta ja nuorta. 74:stä kilpailevasta teoksesta 15 palkittiin rahastipendein, ja kaikille osallistujille annettiin diplomit. Osallistuminen tapahtui neljässä eri sarjassa: päiväkodit, ala- ja yläkoulut sekä toisen asteen oppilaitokset. Voittajien valinnan suorittanut tuomaristo kehuu kilpailun tasoa hyväksi. Päiväkotisarjan voitti Häiviän päiväkoti Tammelasta. Voittotyössä esiteltiin metsäeskari, jossa toteutetaan esikoulu sisätilojen sijaan metsässä. Metsäeskari tästä hatunnosto sisukkaille toteuttajille. Näillä lapsilla eskariajan metsäelämykset varmasti säilyvät lasten loppuelämään! raadin jäsen, Ekokem Oy:n viestintä- ja yhteiskuntasuhteiden päällikkö Auli Westerholm ylisti työtä. Päiväkotisarjan muutkin työt olivat kekseliäitä. Kisaan osallistuttiin hauskalla laululla, kauniilla taideteoksilla ja lasten itse kehittelemillä tarinoilla. Alakoulusarja keräsi värikkäitä töitä. Mukaan mahtui muutama videokin. Voiton vei Vaskiveden koulu Virroilta. Heidän työnsä oli suuri liituvärein ja valokuvin toteutettu kollaasi, jota tuomaristoon kuuluva muusikko ja Luonnonsuojeluliiton metsäkummi Anna Puu kehui vaikuttavaksi ja mielenkiintoiseksi. Yläkoulusarjaan saapui esimerkiksi luonnonmateriaalista valmistettuja taideteoksia ja lähimetsän tutkimuksia. Voittajaksi valittiin Vesannon koulu. Heidän työnsä ideana oli osoittaa metsän monipuoliset opetusmahdollisuudet kouluaineesta riippumatta. Toisen asteen oppilaitoksien sarjassa palkittiin Raision lukio, jonka työ oli kattava selvitys heidän lähimetsästään ja sen ympäristöstä. Kilpailu toteutettiin osana Suomen luonnonsuojeluliiton koordinoimaa Koulumetsät arvoonsa yhteistyöllä suojelua ja ympäristökasvatusta -hanketta, jonka tarkoituksena on tunnistaa lasten ja nuorten kasvatuksen ja koulutuksen kannalta tärkeitä metsiä ja edistää niiden säilymistä heidän käytössään. Kilpailua tuki Ekokem Oy. Kilpailutöitä voi katsella verkossa osoitteessa www. sll.fi/koulumetsa. Voittajatöitä on esillä Luontotalo Villa Elfvikissä Espoossa

14 14 Mihin EKOenergian os EKOenergia EKOenergia on voittoa tavoittelematon ympäristömerkki sähkösopimuksille. EKOenergian ostaminen johtaa aina uusiutuvan energian lisääntymiseen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähenemiseen. Suomen luonnonsuojeluliitto suosittelee sekä kotitalouksille ja yrityksille vain EKOenergia-merkittyjen sähkösopimusten solmimista. Vaihda EKOenergiaan osoitteessa EKOenergia goes international EKOenergia-merkin on perustanut vuonna 1998 Suomen luonnonsuojeluliitto. Vuonna 2013 siitä tulee eurooppalaisten ympäristöjärjestöjen yhteinen koko mantereen kattava sähkösopimusten ympäristömerkki. EKOenergian kriteerit Uusiutuvalla energiallakin on ympäristöhaittoja. Vesivoimalat ovat tuhonneet virtavesien elinympäristöjä. Lintujen pesimäalueen keskelle sijoitettu tuulivoimala saattaa tuhota koko pesimäalueen. Bioenergia voi olla peräisin Brasilian sademetsistä. Tällainen uusiutuva ei ole EKOenergiaa. EKOenergiana saa myydä vain ympäristöjärjestöjen vahvistamat kestävyyskriteerit täyttävää uusiutuvaa. Siirtomaksut 29 % Verot 30 % Sähköenergia 41 % Kuluttajan muut maksut Kuluttaja maksaa sähköstään myös siirtomaksuja, joilla ylläpidetään sähköverkkoa. Tätä osuutta ei voi kilpailuttaa. Siirtomaksujen yhteydessä maksetaan ALV:n lisäksi myös sähköveroja. Esimerkiksi Matti ja Maija Virtasen sähkölämmitteisen omakoti talon sähkönkulutus on kwh vuodessa. He ostavat taloonsa EKOenergiaa ja maksavat sähköenergiastaan 1385,08 vuodessa. Kun hintaan lisätään siirtomaksu veroineen, kokonaishinnaksi tulee 2724,39. Myyjän myyntikate 136,13 Veroton sähkön hinta 1117,00 Kuluttajan sähkö energiasta maksama hinta arvonlisäveroineen: 1385,08 Arvonlisävero 268,08 Sähkön kuluttajahintana on käytetty EKOenergia-merkittyjen sähkötuotteiden tarjoushintojen keskiarvoa EKOenergian rahastomaksuissa on käytetty vuoden 2014 alusta voimaan tulevia hintoja. Alkuperätakuiden kustan Sähkön tukkumarkkinahintana on käytetty systeemihintaa (painotettuna graafin tekijöiden arvioimien vuorokausikulutuskäyrien mukaan) vuodelle 2014, joka oli 36,9 /MWh. Tähän on lisätty Suomen aluehintapyyntö 4,5 /MWh

15 15 tajan rahat päätyvät? EKOenergian lisähinta 29,97 Ekoenergian alkuperätakuu 22,61 Alkuperätakuu järjestelmän hallinto 0,76 Ilmastorahasto 2,00 Ympäristörahasto 2,00 EKOenergian valvonta 2,60 Ekoenergian alkuperätakuu Tämän osuuden suuruus riippuu siitä minkä energialähteen sähköllesi valitset. Aurinkosähkön kysyntä on kovaa, mutta sitä tuotetaan vähän. Siksi sen hintakin on korkeampi. Vesisähköä on taas tarjoulla paljon, joten sen hinta on matalampi. Maksamasi lisähinta nostaa kyseisen energian arvoa tuottajan näkökulmasta tehden siitä taloudellisesti kannattavampaa. Alkuperätakuu Alkuperätakuut (Guarantee of Origin (GO)) ovat Euroopan laajuinen järjestelmä, jossa sähkön energia-alkuperä varmennetaan sähköisin sertifikaatein. Alkuperätakuita myönnetään uusiutuvan energian tuottajille tuotantomäärän mukaisesti ja sähkön myyjän on hankittava uusiutuvan sähkön myyntiä vastaava määrä alkuperätakuita todentaakseen myydyn sähkön uusiutuvaksi. Alkuperätakuilla varmennettu energiamäärä poistetaan muille kuin uusiutuvan sähkön kuluttajille ilmoitetusta alkuperästä. Alkuperätakuut pohjautuvat Euroopan Komission Direktiiviin 2009/28, Artiklaan 15. Alkuperätakuu ei yksin riitä todentamaan sähkön ympäristöystävällisyyttä. Siksi ympäristötietoisen sähkönkuluttajan tulee aina tarkastaa, että sähkötuotteella on myös EKOenergia-merkki. EKOenergian ilmastorahasto Jokaista EKOenergiana myytyä kilowattituntia kohden täytyy myyjän maksaa 0,01 senttiä Ilmastorahastoon. Sen varat käytetään uuden uusiutuvan energian tuottamiseen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen. Liikevoitto 81,68 Asiakaspalvelu, myynti ja hallinto 54,45 x5 EKOenergian lisähinta 29,97 Fingridin ja Nordpoolin hallinto 22,91 EKOenergian ympäristörahasto EKOenergia-merkitystä vesisähköstä täytyy aina maksaa ympäristörahastomaksu 0,01 senttiä / kwh. Sen varat käytetään vesivoiman ympäristöhaittojen korjaamiseen. Sähkön tukkumarkkinahinta 928,00 Tukkumarkkina EKOenergian tuottaja myy tuottamansa sähkön pohjois maisessa sähköpörssissä tai suoraan sähkönmyyjälle. Tukkumarkkinahinta määräytyy molemmissa tapauksissa pitkälti sähköpörssin kyseisen päivän markkinahinnan perusteella. nuksissa on oletettu, että tuottajan vuosituotanto 170 GWh vuodessa ja peräisin yhdeltä voimalaitokselta. Myyjän myyntikate ja liikevoitto ovat graafin tekijöiden arvioita nykytilanteesta sähkönmyyjäyhtiöissä. sekä asiakaskohtainen kulutusprofiilihinta, joksi on tässä arvioitu 3 /MWh. Yhteensä tukkumarkkinahinnaksi on siis arvioitu 44,4 /MWh eli 4,44 snt/kwh. Luvut eivät sisällä arvonlisäveroa. Tekijät; Riku Eskelinen ja Markus Klimscheffskij Ulkoasu: Kirmo Kivelä

16 16 ympäri maata Toimittanut Tiina Vanhatalo Luonnonsuojelupiirit valitsivat vuoden lajit 2013 Suomen luonnonsuojeluliiton 15 piiriä valitsivat 75-vuotisjuhlavuoden kunniaksi omat vuoden lajinsa, jotka kuvastavat alueen luontoa ja sen suojelun haasteita Pohjois-Pohjanmaa: suokukko (Philomachus pugnax) ja suovalkku (Hammarbya paludosa) Valitsimme kaksi soisten elinympäristöjen lajia, joiden kannat ovat pahasti taantuneita. Kämmeköihin kuuluva suovalkku on uusimman uhanalaistarkastelun mukaan silmälläpidettävä laji. Siksi lajin esiintymien kartoitusta tehostetaan muun suotiedon keruun ohessa. Suokukko on huomiota herättävä soiden kahlaajalintu. 2. Pohjanmaa: liito-orava (Pteromys volans) EU:n alueella liito-oravaa esiintyy Suomen lisäksi vain Virossa. Metsätalous on suurin uhka lajille, joka kärsii kolopuiden, erityisesti vanhojen haapojen vähenemisestä. Piirin alue on yksi maamme merkittäviä liito-orava-alueita, ja meillä on tehty paljon lajiin liittyvää tutkimusta ja suojelutyötä. Toivomme, että saamme edistetyksi liito-oravakohteiden säästymistä hakkuilta Keski-Suomi: taimen (Salmo trutta) Luonnonvaraiset villit taimenkannat ovat joutuneet jo erittäin uhanalaisten lajien luokkaan. Syynä on erityisesti verkkokalastus. Myös metsä- ja suo-ojitukset sekä maatalouden päästöt ovat uhka sekä paikallisille taimenille että vaeltaville järvitaimenille. Taimenen lisääntyminen onnistuu vain puhtaissa virtavesissä, joiden kunnostuksia onkin maakunnassamme tehty ansiokkaasti. 4. Pirkanmaa: Suonokiperhonen (Erebia embla) Suonokiperhonen on parittomina vuosina lentävä rämeiden ja korpien laji, joka esiintyy Pirkanmaalla levinneisyysalueensa eteläisillä äärirajoilla. Haluamme tuoda esille suoluonnon merkitystä ja alueellista uhanalaisuutta. 5. Satakunta: valko-, sini- ja keltavuokko (Anemone nemorosa, Hepatica nobilis, Anemone ranunculoides) Valko-, sini- ja keltavuokko ovat varhaisia kevään kukkijoita. Valitsimme lajit, jotka kaikki tuntevat. Haluamme kartoittaa kyselyllä, mistä kaikkialta löytyy keltavuokkoa ja kasvaako muita vuokkoja vastaajien kotipaikkakunnalla. 6. Varsinais-Suomi: tammi (Quercus robur) Olemme tammivyöhykkeen ytimessä: Turun Ruissalo on piirimme keskiössä. Meillä on myös muita tammikohteita, joista iso osa on suojeltu ja osa kaipaa hoitoa ja kunnostusta. Tammi on tärkeä monille harvinaisille lajeille, kuten joillekin sienille, kääville, hyönteisille ja linnuillekin. Tammi on myös mielenkiintoinen kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti. 7. Etelä-Häme: sarjatalvikki (Chimaphila umbellata) Sarjatalvikki on alueelle luonteenomaisten harjujen harvinaistunut ja silmälläpidettävä kasvilaji. Ikivihreä ja monivuotinen kasvi on talvikeistamme ainoa puuvartinen. Suomalaisille melko tuntematon sarjatalvikki tarvitsee kasvupaikakseen vanhaa havumetsää. Etelä-Euroopassa kasvi on omistettu haltioille ja menninkäisille ja sitä on käytetty myös lääkeyrttinä. Keräämme teemavuoden aikana esiintymistietoja lajista

17 ympäri maata Uusimaa: ilves (Lynx lynx) Ilves on Suomen ainoa luonnonvarainen kissaeläin. Suomen riistakeskus on myöntänyt tänäkin vuonna liikaa lupia ilveksen metsästykseen puutteellisin perustein, vaikka laji ei ole aiheuttanut suurempia vahinkoja. Ilves on tärkeä Uudenmaan luonnon monimuotoisuuden ylläpitäjänä. Se esimerkiksi vähentää vieraslajeja, kuten supikoiria. Haluamme tiedottaa ilveksen elämästä, lajia koskevista tutkimustuloksista sekä sen esiintymisestä maakunnassamme. 9. Kymenlaakso: taimenen meritaimenkanta (Salmo trutta m. trutta) Luontaisesti lisääntyvän taimenen meritaimenkannan tilanne Itämeressä Suomen aluevesillä on hälyttävä. Kymenlaakson piirissä on tehty töitä uhanalaisen meritaimenen eteen ja toimintaa kehitetään edelleen. Haluamme pitää asiaa esillä julkisuudessa. 10. Etelä-Savo ja Etelä-Karjala: mustikka (Vaccinium myrtillus) Mustikka on vähentynyt nykyisen tehometsätalouden seurauksena. Se on taloudellisesti tärkeimpiä metsämarjojamme ja maistuu makealta. Mustikan kautta voimme tuoda metsäasioita esiin monelta eri kantilta. 11. Pohjois-Karjala: järvilohi (Salmo salar m. sebago) Järvilohi on sisävesiin jääkauden jälkeen salpautunut Atlantin lohen muoto. Suomessa esiintyy kaksi järvilohikantaa, Saimaalla ja Pielisellä. Laji on luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi. Esimerkiksi kulku lisääntymisalueille on estynyt ja runsas kalastus järvialueilla verottaa kantaa. 12. Pohjois-Savo: metsälehmus (Tilia cordata) Kun meillä raiskataan surutta metsiä ja puistoja, sai metsälehmus vuoden lajin kunnian. Niinenotto ja kaskenpoltto ovat vähentäneet lehmusten määrää huomattavasti. Puun kuoresta saatavaa niiniä käytettiin raaka-aineena esimerkiksi köysiin ja mattoihin. Nykyään metsälehmuksella on arvoa maisemapuuna, ja siitä saadaan myös makeaa hunajaa. Se on mehiläisille tärkeä meden tuottaja loppukesällä. 13. Kainuu: nuottaruoho (Lobelia dortmanna) ja kalasääski (Pandion haliaetus) Nuottaruoho on voimakkaasti taantunut Kainuun järvissä. Se tarvitsee puhdasta ja kirkasta vettä, joten laji on kärsinyt järvien rehevöitymisestä ja happamoitumisesta. Kalasääski puolestaan liittyy niin vesien kuin metsienkin suojeluun, meille tärkeitä teemoja molemmat! 14. Lappi: uivelo (Mergellus albellus) Uivelo pesii palokärjen vanhoissa pesäkoloissa, joiden määrä vähenee tehometsätalouden takia. Kolopuiden suojelu ja kolojen tekijän palokärjen elinolosuhteista huolehtiminen on tärkeää. Uiveloa autetaan myös lisääntymään viemällä maastoon pesäpönttöjä. Haluamme saada vastauksia Metsähallitukselta, Storalta ja muilta toimijoilta, jotka ovat tekemisissä metsätalouden ja lintudirektiivin kanssa Arto juvonen / lintukuva.fi, eero j. laamanen / vastavalo, antti koli, riku cajander, vesa hyyryläinen, hannu hupli,, matti närvä', noora kaunisto, tero turunen ja sakari kauppinen / ikkunasuomenluontoon.fi, wikimedia commons

18 18 ympäri maata Helvetin kahdeksannen piirin kuiluja? Ei, vaan kansallismaisemaa Kangasalan Vehoniemeltä. Naistenlinnanvuorta on louhittu kymmeniä vuosia harjusoran ottamisen vähentyessä. JÄRISEE KUN MAA Kallionlouhinnan ympäristövaikutukset pahenevat Teksti & kuvat Jorma Mäntylä Kangasalan kuonto Kasvukeskusten lähikunnissa on jouduttu nopeasti paisuvan ympäristöongelman eteen louhinnan ja kallionmurskauksen lisääntyessä. Melu- ja tärinähelvetti. Sinkoilevia kiviä. Muuraukset ja perustukset halkeilevat, kaivot kuivuvat ja vesistöt pilaantuvat. Keinotekoisia puroja, jokia, lampia ja järviä. Louhosten lähistöllä asuville kallionmurskaus merkitsee vuosien painajaisia. Taloudelliset ja poliittiset syyt ovat lisänneet louhintaa ja kallionmurskausta. Väestön keskittyminen muutamaan kasvukeskukseen on aiheuttanut rakennusbuumin, jota varten raaka-aine pyritään saamaan mahdollisimman läheltä. Siksi kallionmurskaus keskittyy pääkaupunkiseudun, Turun, Tampereen ja Oulun lähistölle. Nykytekniikka on myös halventanut louhintaa ja murskausta. Ympäristöjärjestöille tulee paljon valituksia ja avunpyyntöjä. Suomen luonnonsuojeluliitto onkin ryhtynyt toimiin ympäristövahinkojen vähentämiseksi ja asukkaiden auttamiseksi. Täällä ammuttiin satojen kilojen räjähdysainemäärä kerralla. Jopa viisikiloisia kiviä lensi pihaan. Keinotekoisia maanjäristyksiä Pirkanmaalla maanrakennusyhtiöiden maaaines- ja louhintahakemuksia tulvii Kangasalan, Lempäälän, Pirkkalan, Nokian ja Ylöjärven kuntiin. Muiden kasvukeskusten naapurikunnissa on vastaava tilanne. Suomen luonnonsuojeluliitossa ja paikallisyhdistyksissä on kuultu eri puolilla Suomea kertomuksia, jotka ovat sisällöltään samansuuntaisia. Sanna Tenkula Oulaisista kertoo joutuneensa asumaan 27 vuotta louhimon vieressä. Täällä ammuttiin satojen kilojen räjähdysainemäärä kerralla. Jopa viisikiloisia kiviä lensi pihaan. Räjähdysaineet säilytettiin pakettiautossa. Lain edellyttämiä peitteitä ei lohkoräjäytyksessä käytetä, hän kertoo. Oikeustaistelu on jatkunut jo vuosia: Oikeudessa on vahvistettu meillä olevan pysyvä kohtuuton haitta melun, pölyn ja tärinän takia. Pihoissa on jopa yli 100 desibelin meteli. Työsuojelumääräysten mukaan jo hetkellisessä yli 85 desibelin melussa tarvitaan kuulosuojaimet. Oikeuden päätöksessä on myös todettu Tenkulan kodin vaurioituneen useasta kohdasta louhintaräjähdysten tärähdyksistä. Lasten koulumatka on myös arvioitu lentävien kiven sirpaleiden vuoksi vaaralliseksi. Kotkalainen Ritva Suortti asuu 250 metrin päässä louhimosta, jossa on ammuttu jättiläismäisiä ylipanoksia: Virallisten panostuskirjojen mukaan vuonna 2010 suurin kerralla räjäytetty räjähdysainemäärä oli kiloa. Kolmen kuukauden aikana talvella 2010 louhittiin tonnia kiveä. Käytetty räjähdemäärä oli kiloa. Tiedot ilmenevät Kotkan ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta. Virallisten panostuskirjojen mukaan vuoden 2007 räjäytyksissä käytettiin kilon panoksia. Valtavat räjäytykset aiheuttavat keinotekoisia maanjäristyksiä. Niiden takia eivät murru vain talojen perustukset ja muuraukset, vaan pohjavesiin liukenee kemikaaleja kallioaineksesta. Jokien ja purojen virtaussuunnat muuttuvat, kaivot saattavat kuivua tai saastua ja uusia keinotekoisia järviä ja lampia muodostuu. Kangasalan Vehoniemelle on louhimalla tehty uusi järvi, kuten myös Oulaisten Honkarannalle. Kangasalan Kallion yritysalueen kallionlouhinnasta rahat sai yksityinen yritys. Kallionmurskauksessa irtosi sulfidipitoisia mineraaleja, jotka happamoittivat läheisen Halimajärven Kunta joutui kalkitsemalla neutraloimaan erittäin happamia hulevesiä. Läheltä piti -tilanteita Louhimotyömailla on viime vuosina sattunut useita onnettomuuksia ja vaaratilanteita. Julkisuuteen nousi Espoon räjähdysturma heinäkuussa 2012, jossa loukkaantui viisi ihmistä ja aineelliset vahingot olivat huomattavia. Peab:n työmaalla oli törkeitä laiminlyöntejä, eikä räjäytyssuunnitelmaa laadittu. Jyväskylässä Destian työmaalla ylipanostus lennätti isoja kiviä läheiselle paloasemalle toukokuussa Tampereen Hervannassa tammikuussa 2013 räjäytyskentältä sinkoutuneet irtolohkareet ja -kivet osuivat viereisen kuusikerroksisen kerrostalon seinään ja huoltoaseman katolle. Iso bisnes Suomi sijaitsee peruskallioalueella, missä kiviainesta riittää vaikka vientiin. Nykyisten louhimoiden varat riittävät sadaksi vuodeksi. Louhimo- ja kallionmurskausalan yritykset ovat järjestäytyneet Rakennusteollisuusliiton yhteydessä toimivaan Infraan. Yrityksiä on 1600 ja niiden palveluksessa on työntekijää. Yhteenlaskettu liikevaihto on ollut 2 4 miljardia euroa vuodessa. Raaka-aineen kulutus on miljoonaa tonnia vuodessa, mistä 70 miljoonaa tonnia on kiviainesta. Suhdanne- ja kausivaihtelut ovat suuria. Infra ry:n edustaja vaati Kiviainespäivillä ympärivuotisia ottamislupia, lupien myöntämistä mahdollisimman lähelle asutusta, valitusoikeuden rajoittamista, seuranta- ja selvitysvelvollisuuden poistamista sekä raskaan kuljetuksen painon nostamista.

19 ympäri maata 19 Tammikuussa 2013 löytyi Lempäälässä Turuntieltä sadan dynamiittipötkön laatikko, joka olisi voinut räjähtää auton osuessa siihen. Poliisitutkimusten mukaan laatikko oli pudonnut työmaalle matkalla olleesta laillisesta mutta väärin pakatusta kuormasta. Sanna Tenkula kertoo, että Oulaisissa louhija säilytti lainvastaisesti tuhansien kilojen räjähdysainemäärät pakettiautossa ja vanhassa linja-autossa, keppi ovella pönkkänä ja kaasuliekki oven välissä. Linja-auto oli samalla työntekijöiden taukotupa. Törkeät huolimattomuudet ja laiminlyönnit ovat louhimoissa ja räjäytyskentillä niin yleisiä, että alan yritysten ja työntekijöiden ammattitaito on enemmän kuin kyseenalainen. Etujärjestö Infra ry ilmoittaa verkkosivullaan, että se kannustaa jäsenyritysten ylintä johtoa sitoutumaan henkilökohtaisesti työturvallisuuden edistämiseen. Veli veljeä vartioi Alalla toimii hyväveli-verkosto. Sen kruunaa johtavan räjäytysalan konsultointiyrityksen Finnrock Oy:n ja räjähdysainevalmistaja Forcit Oy:n yhteisomistus. Forcitin hallituksen puheenjohtaja on Lemminkäisen Juhani Mäkinen. Forcit on ollut vahva nousija viime vuosien kaivosbuumin takia. Käytännössä verkosto toimii siten, että Finnrock räjäyttää ja valvoo, Forcit toimittaa räjähdysaineet ja Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) katsoo sivusta. Siksi monet oikeudenkäynnit ovat päättyneet louhinnasta kärsivien tappioon. Yritysten lakimiehet todistelevat, etteivät perustusten halkeamiset, tärinä, pöly, melu, kaivojen kuivumiset ja vesien saastumiset johdu louhinnasta. Harvinainen poikkeus oli 1991 Oulaisissa. Poliisi teki rikostutkimuksen räjäytyksestä, kun pihalle tuli kiven sirpaleita. Panostajat tuomittiin sakkoihin, koska he eivät olleet käyttäneet peitteitä. Vaara oli jatkunut vuosikymmenen ajan. Siihen tuomioon loppui louhinta alueella, Tenkula kertoo. Vuonna 1994 haettiin uutta louhintalupaa. Naapurusto jätettiin kuulematta. Sisäministeriön poliisitarkastaja selvitti, ettei hakijayritystä ollut olemassakaan, koska se oli mennyt konkurssiin. Mielestäni ympäristökeskus myönsi luvan tietäen, että alue on tuhottu lupaehtojen vastaisesti. Luvan tosiasiallinen tarkoitus olikin välttää maisemointityöt. Oulaisten Kivi meni konkurssiin 1990-luvulla. Seuraajayritys OK Graniitti Oy jatkaa louhintaa myymällä edelleen luvuilla louhittua kiveä. OK Graniitti sai marraskuussa 2011 Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien maakunnallisen yrittäjäpalkinnon. Historiikissa kerrotaan, että yrityksen tärkein voimavara on osaava henkilöstö joka koostuu kokeneista taitajista ja motivoituneista nuorista osaajista. MITÄ VOI TEHDÄ? Mitä apua Luonnonsuojeluliitto voi tarjota, jos naapurustoon on tulossa louhimo? Luonnonsuojeluliiton erityisasiantuntija Tapani Veistola vastaa: Aina kannattaa ottaa yhteyttä ensin paikallisyhdistykseen, koska sillä on lain mukaan puhevalta asioissa. Kehitämme lisäksi keskustomistossa verkkosivua, jonne tulevat vastaukset yleisimpiin kysymyksiin. Luonnonsuojeluliitosta saa vinkkejä myös siihen, miten kansalaistoimintaa kannattaa järjestää ja mihin valitukset tulee perustaa. Veistolan mukaan tärkeää onkin vertaisapu: Viime keväänä keskustoimistollekin tuli niin paljon palautetta, että perustimme 'louhimoliikeelle' sähköpostilistan ja järjestimme Uudenmaan piirissä tapaamisen. Nyt eri puolilla maata olevat aktiivit ovat yhteydessä päivittäin toisiinsa. Keskustoimistossa vaikutetaan maankäyttö- ja rakennuslain, maa-aineslain sekä ympäristönsuojelulain meneillään oleviin uudistuksiin: Esimerkiksi ympäristönsuojelulain uudistuksen yhteydessä vaadimme lupamaksujen korottamista, jotta saatavat varat ohjattaisiin puutteellisen valvonnan tehostamiseen, Veistola kertoo. Tänä keväänä on myös suunnitteilla miniseminaari, jossa asiaa viedään viranomaisten ja median suuntaan. Louhinta-alan lakeja Jos epäilet, että louhimo- tai räjäytysalueella on rikottu lakeja, kannattaa tutustua seuraaviin lakeihin Finlex-tietokannasta ja ottaa sitten yhteyttä SLL:n paikallisyhdistykseen. Maankäyttö- ja rakennuslaki 1999/132, Maa-aineslaki 1981/555 Ympäristönsuojelulaki 2000/86, Ympäristönsuojeluasetus 169/2000, Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta 800/2010, ns. MURAUS-asetus. Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta 2005/390, Asetus vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista 1999/59, Räjähdeasetus 1993/473, Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös räjähdystarvikkeista 1980/130 Ns. Seveso II -direktiivi vaarallisista aineista aiheutuvien suuronnettomuusvaarojen torjunnasta 96/825/EY Laki eräistä naapuruussuhteista 1920/26 Kangasalan Kallion teollisuusalueen louhinta aiheutti hulevesien valumisen Halimajärveen, joka happamoitui voimakkaasti vuosina Lisätietoa: Toimittanut Liisa Hulkko, kuva Teemu Tuovinen Heininneva ostettiin suojelualueeksi Alajärven Heininneva saatiin suojeltua yhteistyössä Luonnonperintösäätiön kanssa. Pohjanmaan piirin aluesihteeri Teemu Tuovinen vastaa kysymyksiin. Pelastuspartio Kun luonto on uhattuna, Luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistykset ja piirit auttavat. 6 Millainen kohde on? Suojeluarvoja on pääosin uhanalaisia luontotyyppejä olevat suotyypit (60 % saranevaa). Suo on virkistyskäytössä: esimerkiksi koululaisryhmät käyvät suolla sen helpon tavoitettavuuden takia. Tosin tie myös pilaa suon halkaisemalla sen, mutta toisaalta suo on aivan loistava käyntikortti maakunnan soidensuojelulle sen helpon havaittavuuden takia. Suo näkyy esimerkiksi Streetview-palvelussa. Se on jo melkoinen mahdollisuus päästä virtuaalisuolle! Miten kohde saatiin pelastettua? Päätimme tehdä yhteistyötä Luonnonperintösäätiön kanssa ja käynnistimme keväällä 2012 soidensuojelukampanjan Pohjanmaalla. Lahjoitusvarat suon ostoon kertyivät yllättävän nopeasti! Mikä kohdetta uhkasi? 60-luvulla uhkana oli suunnitelma turpeenotosta, mutta sitä ei ole sittemmin toteutettu. Suolla ei ole suurempia uhkia nykyisin, mutta hinta oli otollinen ja kaikki tuntui natsaavan hienosti, niin kiinnostuimme. Heininsuo on yksi maakunnan parhaita soita mainosmielessä, ja siellä on hyvä lintulajisto ja suojelukelpoiset suotyypit. Ketä voi erityisesti kiittää kohteen pelastumisessa? Haluamme kiittää erityisesti palstan myyjää Teemu Hauta-Ahoa ja kaikkia rahalahjoittajia. Vaikka Pohjanmaalla on vähän juroa sakkia, niin saimme tarvittavan summan rahaa kasaan ällistyttävän äkkiä. Kaikki eteni todella vauhdilla, kun pyörä lähti pyörimään. Heininneva löytyy Googlen Streetview-ojelmassa osoitteella Kuortaneentie 630.

20 20 elämäntapa Teksti Annukka Berg kuvitus Hannele Törrö Kulutusmyyttien top 10 Vaikka kestävästä taloudesta tiedetään nykyään yhä enemmän, suomalaisten kulutuksesta ja sen ympäristövaikutuksista vallitsee sitkeitä myyttejä, jotka jatkavat elämäänsä faktoista piittaamatta. Myyttien sokeisiin pisteisiin mahtuu paitsi selvästi vääriä tietoja myös lillukanvarsiin takertumista ja historian unohtamista. Kulutusmyyttien top 10 listaa yleisimmät harhaluulot ja joitakin viime vuosien valaisevimmista tutkimustuloksista. 1 Myytti: Suomi on ollut aina kulutusyhteiskunta Fakta: Suomen kehitys kulutusyhteiskunnaksi alkoi toden teolla vasta 1950-luvulla. Kulutuksen rakenne muuttui 1960-luvulla, kun yhä suurempi osa kulutusmenoista käytettiin liikkumiseen, asumiseen ja virkistykseen. Vasta 1980-luvun Suomea voitiin kuitenkin kutsua jonkinlaiseksi runsauden yhteiskunnaksi. 2 Myytti: Hyvinvoinnin kasvu ja luonnonvarojen kulutus kulkevat käsi kädessä Fakta: Suomi on ollut köyhyyden voittamisen ja hyvinvoinnin edellytysten rakentamisen menestystarina. Nyt suomalaisten kulutus on kuitenkin paisunut kestämättömiin mittoihin, eikä hyvinvointi ole enää lisääntynyt vaurastumisen myötä. Kun hyvinvoinnin mittarina käytetään niin sanottua aidon kehityksen indikaattoria (Genuine Progress Indicator, GPI), suomalaisten hyvinvointi on itse asiassa vähentynyt 1990-luvulta lähtien. 3 Myytti: Ylikulutus johtuu turhakkeista Fakta: Vuoden turhakkeen tittelin ansainneet hampurilaisaterioiden kylkiäiset, vaipankätkijät ja lehtipuhaltimet voivat ärsyttää, mutta niitä välttelemällä ei vielä ratkaista ilmastohaastetta. Ympäristön kannalta olennaista on arkinen kuluttaminen: asuminen, liikkuminen ja ruokailu. Niistä syntyy valtaosa kulutuksen ympäristövaikutuksista, joten kulutuksen kokonaismerkitys on pitkälti kiinni siitä, millaisia valintoja näillä elämänalueilla tehdään. Erityisesti ruuan kohdalla huomio on pitkään suuntautunut suhteellisen epäolennaisiin seikkoihin: kauppakassien sijaan pitää miettiä kassien sisältöä, pakkausten sijaan hävikkiä ja tuontiruuan sijaan kauppamatkoja. 4 Myytti: Ylikulutus johtuu hedonististen shoppailijoiden heräteostoksista Fakta: Kestämättömistä kulutustavoista on usein syyllistetty heräteostoksista elämyksiä hakevia shoppailijoita. Esimerkiksi vaatteiden osuus on kuitenkin vain muutamia prosentteja keskimääräisen suomalaisen ilmastokuormasta. Arkiseen välttämättömyyskulutukseen voi myös olla jopa vaikeampi puuttua kuin shoppailuun, sillä välttämättömyysostoksia leimaa tutkimusten mukaan usein välinearvoisuus ja rutiininomaisuus. Vaikkapa Ekosähkön tilaaminen ei rakenna identiteettiä samalla tavalla kuin kotimaiseen ekodesigniin pukeutuminen. Kuitenkin sähköyhtiön valinta on ilmastovaikutuksiltaan kaikkein suurimpia kulutuspäätöksiä. 5 Myytti: Laaja ympäristöherätys ratkaisee ylikulutusongelman Fakta: Pehmeät arvot ovat olleet nousussa länsimaissa jo 1990-luvun taitteesta lähtien. Suomalaiset ovat huolissaan esimerkiksi ilmastonmuutoksesta, ja kyselyiden mukaan suuri osa kuluttajista olisi valmis tinkimään omasta kulutuksestaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Myös jätteiden lajitteluun, energiansäästöön ja joukkoliikenteen käyttöön suhtaudutaan suopeasti. Nykyinen infrastruktuuri, tarjonta, markkinoiden ja talouden lait eivät usein kuitenkaan tue kestävämpiä valintoja. Esimerkiksi OECD-maissa ympäristöverot tuottavat alle kymmenen prosenttia kaikista verotuloista. Tätä epäsuhtaa ympäristökysymyksiin herääminen ei useinkaan riitä tasapainottamaan. 6 Myytti: Kuluttajakuninkaat johtavat ympäristövallankumousta Fakta: Kulutusta on yritetty hillitä vetoamalla kuluttajiin erilaisten ympäristövinkkien muodossa. Tutkimusten mukaan kuluttajat ovat kuitenkin vain harvoin olleet avaintekijöitä markkinoiden vihertämisessä. Viime vuosien vaikuttavimmista toimenpiteistä on enimmäkseen päätetty poliittisesti ja/tai suurempien yritysten johdossa. Eri toimijoiden vaikutusmahdollisuuksista kertoo jotakin myös se, että ihmiskunnan aiheuttamista ympäristöhaitoista jopa kolmannes on maailman 3000 suurimman yrityksen aiheuttamaa.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

Tämä metsä on meille tärkeä

Tämä metsä on meille tärkeä Tämä metsä on meille tärkeä Metsäesiopetus Häiviän päiväkoti Päiväkumpu Metsätontut Metsäeskarin historia. Kiinnostus metsäeskari toimintaa heräsi jo vuoden 2008 syksyllä, kun Tammelan varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Tämä on tarina kunnan hoivakodin rakentamisesta. Päättävistä kunnan sedistä ja tädeistä, hoivakotipaikkaa tarvitsevista vanhuksista ja hoivakotien rakentajasta. Tämä tarina

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 1 Aluehallinto uudistui 1.1.2010 Valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä,

Lisätiedot

Museot yhdessä yhteinen perintö hanke. 10+ museot 18.3.2015. Kimmo Levä pääsihteeri

Museot yhdessä yhteinen perintö hanke. 10+ museot 18.3.2015. Kimmo Levä pääsihteeri Museot yhdessä yhteinen perintö hanke 10+ museot 18.3.2015 Kimmo Levä pääsihteeri Itsenäisyyden juhlavuoden projekti Yhteinen perintö hanke on museoalan yhteisesti toteuttama osa Valtioneuvoston koordinoimaa

Lisätiedot

Ulkoilua Kuolimon äärellä!

Ulkoilua Kuolimon äärellä! Ulkoilua Kuolimon äärellä! Kuolimon ympäristö tarjoaa loistavat mahdollisuudet ulkoiluun ja luonnosta nauttimiseen. Rantametsissä on kilometreittäin merkittyjä retkipolkuja ja monin paikoin myös laavuja

Lisätiedot

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Peltolan uutiset Peltola Golfin jäsenlehti Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Kädessäsi on Peltola Golfin ensimmäinen jäsenlehti. Sähköpostiin ja Peltolan nettisivuille

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa

Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa Virpi Sahi Suomen luonnonsuojeluliitto ry Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa Hösmärinpuiston päiväkotilaisia mörriretkellä. Kuva: Virpi Sahi. Luonto lisää lasten ja nuorten

Lisätiedot

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 15.12.2015 Jouluinen tervehdys kaikille MUAn jäsenille! Tässä vuoden viimeisessä jäsenkirjeessä on tietoa Maaseudun uusi aika -yhdistyksen ajankohtaisista

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Esittely 21.10.2010 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 12.12.2010 1 Pohjois-Pohjanmaan ELYn toiminta-alue Päätoiminta-alue

Lisätiedot

METSÄVISA 2001. 12 p. 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. b c. g h. 5-8 cm. Nimi. Koulu. Kunta. metsätyyppi: metsätyyppi:

METSÄVISA 2001. 12 p. 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. b c. g h. 5-8 cm. Nimi. Koulu. Kunta. metsätyyppi: metsätyyppi: METSÄVISA 2001 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. 1 Nimi Koulu Kunta a b c d metsätyyppi: e f g h 5-8 cm i metsätyyppi: j 2. Tunnista suurpetojen jäljet. a b c d Esimerkki 3. Rastita oikeat vastaukset,

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2014

TOIMINTAKERTOMUS 2014 www.saimaanlohikalayhdistys.fi Sivu 1/5 TOIMINTAKERTOMUS 2014 YLEISTÄ Yhdistyksen toiminnan yleistavoite Saimaan lohikalayhdistyksen on tarkoitus edistää Vuoksen vesistöalueen uhanalaisten lohikalakantojen

Lisätiedot

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ylitarkastaja Tuula Tanska, Päättäjien 34. Metsäakatemia 2013

Lisätiedot

Mannerheimin Lastensuojeluliiton. Yhdistyksen puheenjohtaja avasi kokouksen klo 18.16

Mannerheimin Lastensuojeluliiton. Yhdistyksen puheenjohtaja avasi kokouksen klo 18.16 Mannerheimin Lastensuojeluliiton Toijalan yhdistys ry Hallituksen kokous Laaksola 9.12.2014 klo 17.30 PÖYTÄKIRJA nettiversio PÖYTÄKIRJA 1. Kokouksen avaaminen Yhdistyksen puheenjohtaja avasi kokouksen

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT NÄKÖISLEHTI Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ Mielenkiintoiset SUORALINKIT MATKAKOHDE: BURG ELZ Kerpenin lähellä MUISTOJEN SPA VALMIS PAINETTAVAKSI!

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma

Savon ilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:

Lisätiedot

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean

Lisätiedot

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook koulutus Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook, mikä se on? Facebook on Internetissä toimiva mainosrahoitteinen yhteisöpalvelu Sivusto tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

Ilonan ja Haban aamu Pariskunnalle tulee Aamulehti, mutta kumpikaan ei lue sitä aamulla: ei ehdi, eikä jaksa edes lähteä hakemaan lehteä kauempana sijaitsevasta postilaatikosta. Haba lukee Aamulehden aina

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas alkaa

Lisätiedot

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa:

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Turun Seudun Luonnonvalokuvaajat r.y. Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Helsingin ja Turun kaupunkien esittämä haaste toimiin Itämeren tilan parantamiseksi: Tietoisuuden

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

Tammitarhan päiväkoti alkaen 19.8.2013 osoite: Nuutinkulmantie 19 A, 30100 Forssa

Tammitarhan päiväkoti alkaen 19.8.2013 osoite: Nuutinkulmantie 19 A, 30100 Forssa Tammitarhan päiväkoti alkaen 19.8.2013 osoite: Nuutinkulmantie 19 A, 30100 Forssa Tammitarhan päiväkodissa toimii neljä ryhmää: Tammen Taaperot (1-3v. ), Tammen Haltijat (3-5v.), Tammen Tietäjät (5-6 v.)

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelun täydennysohjelma SSTO alun perin Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

Lahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä.

Lahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä. Lahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä. Evo eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelua ja tiedotusta -hanke Tämän diasarjan tekemiseen

Lisätiedot

Renkajärven valokuvauskilpailu 2011 jälleen upeita kuvia!

Renkajärven valokuvauskilpailu 2011 jälleen upeita kuvia! Renkajärven valokuvauskilpailu 2011 jälleen upeita kuvia! Suojeluyhdistyksen valokuvauskilpailu järjestettiin nyt kolmannen kerran. Kilpailuaika oli 13.2.-5.6.2011. Yhdistyksen hallitus oli antanut kilpailun

Lisätiedot

Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa

Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa Kehityspäällikkö, Yritysyhteistyö Kati Malmelin Metsäasiantuntija Panu Kunttu WWF/Päivi Rosqvist Metsäluonnon monimuotoisuus Metsäluonnon monimuotoisuudella

Lisätiedot

MENNÄÄN BUSSILLA. Aja ilmaiseksi paikallisliikenteessä

MENNÄÄN BUSSILLA. Aja ilmaiseksi paikallisliikenteessä MENNÄÄN BUSSILLA Aja ilmaiseksi paikallisliikenteessä Tapahtuman logo Kansainvälinen autoton päivä Tapahtuma on ajoitettu kansainväliseen autottomaan päivään. Kansainvälistä autotonta päivää vietetään

Lisätiedot

Erotu joukosta. Miksi seurojen on oltava aktiivisia tiedottajia. Arja Vartia

Erotu joukosta. Miksi seurojen on oltava aktiivisia tiedottajia. Arja Vartia Erotu joukosta Miksi seurojen on oltava aktiivisia tiedottajia Arja Vartia Toimitusten resurssit Urheilutoimituksissa on yleensä viikonloppuisin vain muutama toimittaja Medioiden kustannuspaineet ovat

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

Miten yhteisen kansallisomaisuuden hallinnointi on hoidettu muualla EU:ssa ja miten uusi laki vaikuttaa ympäristöön?

Miten yhteisen kansallisomaisuuden hallinnointi on hoidettu muualla EU:ssa ja miten uusi laki vaikuttaa ympäristöön? Miten yhteisen kansallisomaisuuden hallinnointi on hoidettu muualla EU:ssa ja miten uusi laki vaikuttaa ympäristöön? Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, puheenjohtaja Esimerkkejä eri maista

Lisätiedot

Aluehallinto uudistuu 2010. Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto

Aluehallinto uudistuu 2010. Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto Aluehallinto uudistuu 2010 Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto Uudistuksen tavoitteet: Selkeämpi viranomaisten työnjako ilman päällekkäisyyksiä Asiakaslähtöisyys

Lisätiedot

Lukijatutkimus 2015. Tutkimusraportti 11.8.2015 Focus Master Oy

Lukijatutkimus 2015. Tutkimusraportti 11.8.2015 Focus Master Oy Lukijatutkimus 05 Tutkimusraportti.8.05 Focus Master Oy Lukijaprofiili () työtehtävät % työnantaja % toimittaja 9 tuottaja / toimitussihteeri toimituksen esimies / päällikkötoimittaja freelancetoimittaja

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022

Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022 Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022 10.4.2014 Jouni Nissinen suojelupäällikkö Suomen luonnonsuojeluliitto ry Ensitunnelmat strategiasta + kokonaisvaltaisuus

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Kolmannen luokan luokkalehti

Kolmannen luokan luokkalehti Kolmasluokkalainen 5 Pääkirjoitus 6 Sähkökatkos koulussa 8 Lumiluola 10 Erityisopettajan haastattelu 12 Rehtorin haastattelu 14 Maalivahti Miikka Kiprusoff 16 Kuviskerho 18 3. luokan sarjakuvia 3 Kolmasluokkalainen

Lisätiedot

Ahvionkoskella. Kuvaaja: Unto Mentula

Ahvionkoskella. Kuvaaja: Unto Mentula Tammipakkasessa. Kuvaaja: Tuija Huotari Ahvionkoskella. Kuvaaja: Unto Mentula Ulkoilu pihapiirissä. Kuvaaja: Vesa Kyllönen Lumitaakan alla. Kuvaaja: Tuija Huotari Kuovinkallio. Kuvaaja: Unto Mentula Lentua

Lisätiedot

Uusi aluehallinto Satakunnassa -seminaari

Uusi aluehallinto Satakunnassa -seminaari Uusi aluehallinto Satakunnassa -seminaari 13.4.2010 Pori Lounais-Suomen aluehallintovirasto, ylijohtaja Rauno Saari 12.4.2010 1 Aluehallinnon uudistus Valtion aluehallinto uudistui 1.1.2010 Kaksi uutta

Lisätiedot

SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010

SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010 SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010 Heikki Toivonen & Ari Pekka Auvinen Suomen ympäristökeskus SUOMEN LUONNON TILA 2010 SEMINAARI, SÄÄTYTALO 19.2.2010, HELSINKI INDIKAATTORIEN KEHITTÄMISEN TAUSTALLA Kansainväliset

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Suojellaan yhdessä meriämme!

Suojellaan yhdessä meriämme! Suojellaan yhdessä meriämme! Hei! Minä olen merikilpikonna Sammy. Elämäni on yhtä seikkailua! Voin elää jopa 150-vuotiaaksi ja ehdinkin joutua elämäni aikana mitä jännittävimpiin tilanteisiin. Jo munasta

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto Uudistuksen lähtökohdat Perustui Matti Vanhasen II hallitusohjelmaan Hallinto- ja kuntaministeri

Lisätiedot

JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015

JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015 JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015 TAUSTAA 2 3 VALTAKUNNALLINEN VALMISTELU Juhlavuoden valtakunnallinen valmistelutyö käynnistyi syksyllä 2014. Keväällä 2015 alueinfot maakuntien liittojen

Lisätiedot

Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016

Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016 Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016 Oriveden Pyhäselän saaristot SUUNNITTELUALUE: Pinta-ala:16 080 ha, josta vettä n. 15 000 ha Kunnat: Savonlinna,

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Sisävesi LIFE IP -diat 16.2.2015

Sisävesi LIFE IP -diat 16.2.2015 Sisävesi LIFE IP -diat 16.2.2015 SISÄVESI LIFE IP SISÄVESI LIFE IP Metsähallituksen koordinoima valtakunnallinen EUrahoitteinen hanke, jonka tavoitteena on parantaa Suomen sisävesien tilaa ja sovittaa

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - egroupjr - Villihiiret - Karttaketut (aloittelijat) - Karttaketut - Karttaketut aloittelevat - Karttaketut

Lisätiedot

Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua

Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua tieteen ja taiteen keinoin Esite 2015. Painettu 1000 kpl kierrätyspaperille. Tekstit: Tarja Ketola. Taitto: Milla Aalto. Kuvat:

Lisätiedot

Kinnulan humanoidi 5.2.1971.

Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Peter Aliranta yritti saada kiinni metsään laskeutuneen aluksen humanoidin, mutta tämän saapas oli liian kuuma jotta siitä olisi saanut otteen. Hän hyökkäsi kohti ufoa moottorisahan

Lisätiedot

Metsästäjä-maanomistaja luonnonsuojelijana. Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj.

Metsästäjä-maanomistaja luonnonsuojelijana. Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Metsästäjä-maanomistaja luonnonsuojelijana Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Sisältö Kannattaako suojelu? METSO ja metsänhoito Vesiensuojelu Maakunnalliset luontopuistot uusi suojelualueluokka

Lisätiedot

Peltolan uutiset 2/2011

Peltolan uutiset 2/2011 Peltolan uutiset 2/2011 Peltolan uutisten toisessa numerossa luodaan katsaus kentänhoitoon. Mitä kaikkea goflkentän hoitaminen vaatii? Haastattelussa kenttämestari Mikko Eskelinen. Lopuksi katsotaan taas

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

METSO Pohjois-Pohjanmaalla ja tapaus Kraaseli. Eero Melantie Luonnonsuojeluyksikön päällikkö

METSO Pohjois-Pohjanmaalla ja tapaus Kraaseli. Eero Melantie Luonnonsuojeluyksikön päällikkö METSO Pohjois-Pohjanmaalla ja tapaus Kraaseli Eero Melantie Luonnonsuojeluyksikön päällikkö Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, 1.6.2012 1 Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Maanviljelijä ja kylvösiemen

Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Rakennetaan hyvinvointia navetassa - seminaari. 19.1.2011 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus

Rakennetaan hyvinvointia navetassa - seminaari. 19.1.2011 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Rakennetaan hyvinvointia navetassa - seminaari 19.1.2011 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto uudistui 1.1.2010 Kuudesta aluehallinnon virastosta kaksi uutta Ympäristölupavirasto

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen.

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. FINLAND: 1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. Pentti, 2-vuotias poika Pentti syntyi seitsemän viikkoa etuajassa ja vietti neljä

Lisätiedot

Soidensuojelu Suomessa

Soidensuojelu Suomessa Soidensuojelu Suomessa Eero Kaakinen 23.10.2009 Kuvat: Antti Huttunen Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus 13.11.2009 1 Suot eivät aluksi kuuluneet luonnonsuojelun painopisteisiin - ensiksi huomiota kiinnitettiin

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

UUDENMAAN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LUONNOKSEN LAUSUNNONANTAJAT

UUDENMAAN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LUONNOKSEN LAUSUNNONANTAJAT UUDENMAAN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LUONNOKSEN LAUSUNNONANTAJAT Näilta tahoilta on pyydetty lausuntoa 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta. Lausuntoaikaa on 20.3.2015 saakka. Uudenmaan Jäsenkunnat Askolan

Lisätiedot

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Minória Manuel osoittaa pellolleen, jonka vesi valtasi Zambesi-joen tulviessa. Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Pellolla jalat uppoavat syvälle lämpimään mutaan. Siellä täällä näkyy vielä auringossa

Lisätiedot

Talvinen luonto -tehtävärastit. Avainsanat: biologia, talvehtiminen. Luokkataso: 5.-6. lk. Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi

Talvinen luonto -tehtävärastit. Avainsanat: biologia, talvehtiminen. Luokkataso: 5.-6. lk. Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Talvinen luonto -tehtävärastit Avainsanat: biologia, talvehtiminen Luokkataso: 5.-6. lk Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi Suvi Saarnio ja Merja

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa. JOULUN TUNNELMA Nyt joulun kellot näin kaukaa soi, joulurauhaa julistaa. Äänet hiljentyvät kaupungin ja on kiire jäänyt taa. Nyt syttyy tähdet nuo miljoonat jokaiselle tuikkimaan. Jälleen kodeissa vain

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella Sanomalehtiviikko KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. -luokkalaisille Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella MA Tänään katsomme ja kuuntelemme sanomalehteä. 1. Paljonko sanomalehti

Lisätiedot

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007 1(6) Aika 13.6.2007 Paikka Läsnä Asianajotoimisto Fredman & Månsson Mikko Salo, hallituksen puheenjohtaja Une Tyynilä, pääsihteeri Matti Hietanen, hallituksen jäsen Jan Hjelt, hallituksen jäsen Salla Korhonen,

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Vanhusneuvostojen seminaari

Vanhusneuvostojen seminaari Vanhusneuvostojen seminaari 25.9.2015, Hämeenlinna Maakuntajohtaja Timo Reina Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Strategiaperusta Missio 2020 Hämeen liitto toimii siten, että ihmiset tahtovat

Lisätiedot

Kasnäsin kesä 2015. Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze Raija Marttinen Jaana Tuomisto

Kasnäsin kesä 2015. Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze Raija Marttinen Jaana Tuomisto N ä y t t e l y t i e d o t e J u l k a i s u v a p a a 1-6 Kasnäsin kesä 2015 Leena Halonen: Itää, kasvaa, kukkii 2014, tempera, öljy kankaalle, 80 x 90 Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020 KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020 Kuvitus: Jarkko Vehniäinen Ulkoasu: Sami Saresma Harkitse, valitse oikein. Tule ajatelleeksi, muuta asennettasi. Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen on kaikkien

Lisätiedot

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1

Lisätiedot

Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn!

Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn! 1 Liite 9: Kyselylomake Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn! Helsingin kaupungin ympäristökeskus tekee Vanhankaupunginlahdelle uutta hoito- ja käyttösuunnitelmaa. Lähtökohtana

Lisätiedot

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme.

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. Etsi lehdestä vastaukset seuraaviin kysymyksiin: a) Mikä on lehden nimi? b) Mikä on lehden ilmestymisnumero? c) Kuka on lehden päätoimittaja? d)

Lisätiedot

Suomi EU:ssa 20 vuotta kestikö ympäristö. Seppo Vuolanto. Kestikö ympäristö, luonto ja ympäristöhallinto yhdentymisen?

Suomi EU:ssa 20 vuotta kestikö ympäristö. Seppo Vuolanto. Kestikö ympäristö, luonto ja ympäristöhallinto yhdentymisen? Suomi EU:ssa 20 vuotta kestikö ympäristö Seppo Vuolanto Kestikö ympäristö, luonto ja ympäristöhallinto yhdentymisen? Ympäristöhallinnon juurilla YK - Tukholman ympäristökokous 1972 Luonnonvarojen käyttö,

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto Jaana Lerssi-Uskelin 23.4.2015 Verkosto työpaikkojen työhyvinvointitoimijoille toiminnan lähtökohtana on työpaikkojen / yritysten tarve alueellisesti

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2010

SUOMI EUROOPASSA 2010 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut Kohdenumero: SUOMI EUROOPASSA ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE A H. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän

Lisätiedot

Valmistelut avajaisia varten

Valmistelut avajaisia varten POISTARIPAJA -hanke 10.6.2014 Oona Salo Texvex Forssan avajaiset 3.6.2014 juhlistettiin Forssan Texvexin virallisia avajaisia iloisissa tunnelmissa. Päivään sopi niin lasten askartelua, tekstiilin lajittelua

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin.

Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin. Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin. 3. 4. Mitä sanomalehteä luet? Etsi lehdestä seuraavat perustiedot: a) lehden nimi b) ilmestymisnumero c) irtonumeron hinta d) päätoimittaja e)

Lisätiedot

Sosiaalinen media Lions-toiminnassa. Thorleif Johansson

Sosiaalinen media Lions-toiminnassa. Thorleif Johansson Sosiaalinen media Lions-toiminnassa Thorleif Johansson Lionit sosiaalisessa mediassa Google: http://www.google.com/profiles/lionsclubsorg Voimmeko jatkaa menemättä sinne? YouTube: http://www.youtube.com/...

Lisätiedot

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on

Lisätiedot