Käynti haudalla hiljentää

Transkriptio

1 Kirkkolaivaa ei jaeta automaattisesti jos postiluukussa on ilmaisjakelulehtien kielto. Lehden saa silloin osoitteellisena ilmoittamalla osoitteensa oman seurakunnan kirkkoherranvirastoon. Kemi-Tornion rovastikunnan seurakuntien lehti No Käynti haudalla hiljentää Pyhäinpäivään n Kynttiläiden vienti haudoille tai muualle haudattujen muistomerkeille liittyy vahvasti suomalaisten tapaan viettää hiljaisesti pyhäinpäivää. Sivulla 2 kerrotaan, mikä pyhäinpäivää on. Johan Helkkulan hartauskirjoitus valottaa papin surevien matkaseuran kokemuksesta, miten kynttilämeri haudoilla kätkee sisäänsä monta tarinaa ja paljon kyyneleitä. Tärkeintä on kuitenkin se, miten evankeliumi vie avatun taivaan äärelle. SIVU 2 Pyhäinpäivän virressä 146 laulamme: Auta, Herra, aina meitä elon teitä uskossa vain kulkemaan. Auta, milloin täältä lähden, haavais tähden pyhäin joukkoon joutumaan. KEMI Kohtaamisia iltakävelyllä ja pakolaisten kotouttamista SIVU 4 Kirkolliset s. 4-5 KEMINMAA Kirkkoherranvaali helmikuussa, vaalisaarnat tammikuussa SIVU 8 Kirkolliset s. 8-9 SIMO Seurakuntakeskuksen remontti siirtyy SIVU 10 Kirkolliset s. 10 TERVOLA SIVU 10 Kirkolliset s. 10 TORNIO Isänpäivänä perinnelounas Isänpäivänä Tuomasmessu SIVU 6 Kirkolliset s. 6-7 YLITORNIO Murmanskin kirkko nousee lujalta perustalta SIVU 11 Kirkolliset s. 11

2 2 S ana sunnuntaiksi Pyhäinpäivä Pyhien yhteys Pyhäinpäivä on sulautuma kahdesta juhlasta, kaikkien pyhien päivästä (Festum omnium sanctorum) ja kaikkien uskovien vainajien muistopäivästä (Commemoratio omnium fidelium defunctorum.) Siten muistelun kohteena ovat sekä kaikki kristikunnan marttyyrit että muut uskossa Kristukseen kuolleet. Sana pyhä ei kuitenkaan viittaa vain kuolleisiin. Jokainen Kristuksen oma on pyhä. Hän on uskossa osallinen näkymättömästä pyhien yhteydestä. Päivän perinteinen evankeliumi onkin Jeesuksen vuorisaarnan alussa oleva autuaaksijulistus. Uskontunnustuksen mukaan pyhät muodostavat yhteyden, johon voimme näkymättömästi liittyä. Liturginen väri: Punainen, tai varsinkin iltajumalanpalveluksessa, valkoinen Alkuvirsiä: 146 Rauhan saivat pyhät Herran 617 Taivaassa, ratki taivaassa Päivän virsiä: 142 Oi Jeesus, kiitos nimellesi sun 143 Oi päivä suuri, autuas 145 Taivaassa, johon Jumala 626 Tuolla taivaan asunnoissa 630 Oi, joukko valkopukuinen Päivän evankeliumin virsitoisintoja: 140 Autuaita kaikki hengessänsä köyhät, 516 Kuulkaa, keitä Mestari Pyhäinpäivän iltaan sopivat lisäksi: 144 Kuoleman jälkeen parempaa,147 Sukupolvet ennen meitä Päivän psalmi: Ps. 89:6 8, lukukappale: Jes. 65: lukukappale: Ilm. 22:1 5 Evankeliumi: Matt. 5:1 12 Hartaus n On puhuttelevaa kulkea vielä lumettomalla hautausmaalla pyhäinpäivän iltana. Kynttilämeri haudoilla kätkee sisäänsä monta tarinaa ja paljon kyyneleitä. On itketty menetystä. Vanhus on päässyt lepoon. Sairaus repäisi kesken työkiireiden. Järkyttävä onnettomuus ei kysynyt lupaa. Nuoria ja lapsia, joilla olisi ollut elämä edessä. Kuolinpäivä ja syntymäpäivä sama. Paljon kysymyksiä, joihin ei ole vastausta. Joillekin tämä on ensimmäinen pyhäinpäivä uudessa tilanteessa. Suru tuntuu pakahduttavalta rinnassa. Tulevaisuus näyttää olevan aivan sumun peitossa. Toisille reitti haudalle on tullut tutuksi vuosien varrella. Ikävä ja kaipaus valtaavat välillä mielen, mutta surun läpi on kuljettu ja elämä jatkuu jälleennäkemisen toivossa. Monet muistot yhteisistä hetkistä kantavat. Matkaseurana Tänä pyhäinpäivänä muistelen niitä hetkiä, kun olen pappina ollut avoimen haudan äärellä. Keminmaalla vietettyjen vuosien aikana hautausmaan portista on kuljettu monet, monet kerrat. Olen saanut olla surevien matkaseurana. Mikä surun ja kyyneleiden määrä! Elämänkohtalot ovat riipaisseet syvältä. Monta kertaa on ollut takki tyhjä. Lyyhistyisin tuon kaiken alle, minulla ei olisi mitään sanottavaa, ei mitään lohdutusta, jos minun pitäisi kaivaa se jostakin itsestäni. Onneksi ei ole tarvinnut. Omien sanojen sijasta olen saanut itsekin turvautua Jumalan sanan lupauksiin. Olen saanut julistaa sitä, minkä uskon itsekin jokaista kirjainta myöten todeksi ja erehtymättömäksi. Kuolema pelkistää asiat. Se riisuu kaikesta inhimillisestä viisaudesta ja kaikesta muustakin. Silloin ollaan todella perimmäisten kysymysten äärellä. Uskottelun ja toivoskelun sijaan tarvitaan sellaista, mikä todella kantaa. Hempeät lauseet kukkavihoissa ja adresseissa ovat kyllä koskettavia, mutta sittenkin lähempänä itsepetosta. Ainut turva kuoleman hetkellä ja viimeisellä rajalla on hän, joka voitti kuoleman mahdin. Jeesus Kristus on ylösnousemus ja elämä. Viimeisenä päivänä kaikki kuolleet herätetään. Koko ihmiskunta kokoontuu tuomiolle. On taivas ja on kadotus. Jeesus on ainoa tie taivaaseen. Ja se tie on auki. Pyhäinpäivän evankeliumi (Matt. 5:1-12) vie avatun taivaan äärelle. Taivas on auki Jeesuksen tähden. Jeesus ei julista autuaaksi ansioiden tähden. Evankeliumissa mainitut asiat eivät ole kristillisiä hyveitä tai ominaisuuksia, joiden perusteella taivaaseen kelpuutetaan. Ahdistuksen keskellä eläviä rohkaistaan uskomaan, että he saavat olla Jumalan lapsia ja taivaan perillisiä. Jumala lahjoittaa pyhyytensä meille, jotka itsessämme olemme kurjia ja köyhiä armon kerjäläisiä. Pyhäinpäivän taustalla on marttyyrien ja uskossa Kristukseen kuolleiden muistopäivät. Sana pyhä ei kuitenkaan viittaa vain kuolleisiin. Jokainen Kristuksen oma on pyhä. Hän on kasteen ja uskon kautta osallinen pyhien yhteydestä. Kun on Jeesus elämässä matkaseurana, ei tarvitse pelätä kuolemaa tai kadotusta. Hän kulkee sinun kanssasi yli kuolemankin. Jeesuksen omaksi kastettuna ja syntien anteeksiantamukseen uskovana olet autuas Jumalan lapsi. Sillä jokainen, joka uskoo Jeesukseen, pääsee taivaaseen. JOHAN HELKKULA Keminmaan seurakuntapastori sunnuntai helluntaista Antakaa toisillenne anteeksi Tämän sunnuntain sisältönä ovat anteeksiantamus ja siitä avautuva keskinäinen rakkaus. Koko elämämme perustuu anteeksiantoon, jonka saamme Kristuksen ristinkuoleman ansiosta. Se velvoittaa meidät kohtaamaan lähimmäisemme ystävällisesti, lempeästi ja anteeksiantavasti. Tällainen asenne tekee mahdolliseksi sen, että Jumalan moninaiset lahjat pääsevät vaikuttamaan kaikessa rikkaudessaan. Liturginen väri: Vihreä Alkuvirsiä: 286 Ah armon Herra suloinen 439 Näytä, Herra Jeesukseni Päivän virsiä: 442 Herran ristin kantajiksi 446 Oi Pyhä Henki, pyydämme 588 Rauhan Herra, maailmaasi 601 Maailmaa, Herra, armahda Päivän psalmi: Ps. 119: lukukappale: Jes. 64: lukukappale: Fil. 1:6-11 Evankeliumi: Matt. 6: sunnuntai helluntaista Kahden valtakunnan kansalaisena Kristityn oikea isänmaa on taivaassa. Kuitenkin hän on samalla maallisen yhteiskunnan jäsen ja vastuussa siitä. Kristityt rukoilevat valtiovallan puolesta ja noudattavat sen lakeja ja velvoitteita. Yhteiskunta kuuluu Jumalan asettamaan elämänjärjestykseen, joka suojelee ja palvelee ihmiselämää. Maallinen esivalta saattaa kuitenkin irtaantua Jumalasta. Silloin syntyy tilanteita, jolloin se toimii Jumalan tahtoa vastaan loukkaamalla ihmisarvoa tai estämällä evankeliumin vapautta. Tällöin kristittyjen pitää sekä yksilöinä että yhteisönä seurata Jumalan sanaan sidotun omantunnon ääntä. Liturginen väri: Vihreä Alkuvirsiä: 545 Kaikessa,Herra armias 580 Oi kuningasten kuningas Päivän virsiä: 460 Oi Herra kaikkivaltias 581 Kiitos, Jumalamme, 590 Rauha ei saavu 522 Anna, Herra, kansallemme Päivän psalmi: Ps. 75:2-8, lukukappale: Dan. 2:31-41, lukukappale: Room. 13:1-7 Evankeliumi: Matt. 17:24-27 Kirkkovuosi n Pyhäinpäivä on sulautuma kahdesta vanhasta juhlasta: kaikkien pyhien päivä ja kaikkien uskovien vainajien muistopäivä Nykyään vietämme pyhäinpäivää välisenä lauantaina. Pyhäinpäivänä muistamme Jumalan pyhiä ihmisiä. Tämä pyhien joukko pitää sisällään Vanhan testamentin patriarkat ja kaikki ne valitun kansan jäsenet, jotka uskoivat Jumalaan ja hänen lupauksiinsa. Pyhiä ovat myös Uuden testamentin apostolit ja marttyyrit ja kaikki Kristukseen uskoneet. Pyhien joukkoon kuuluvat myös meille läheiset ihmiset, jotka ovat panneet toivonsa Kristuksen pelastustyöhön. Pyhien yhteys pyhäinpäivä Wilfrid Stinissen kirjoittaa, että pyhyydessä on oikeastaan kyse siitä, suhtaudummeko vakavasti ensimmäiseen käskyyn. Hän sanoo, että ihminen on pyhä, kun hänen sydämensä on Jumalan luona siksi, että Jumala on hänen suuri aarteensa. I hminen on pyhä, kun hän ei kuulu itselleen vaan Jumalalle. Ihminen on pyhä, kun hän on sopusoinnussa Jumalan kanssa. Ja lopuksi hän vielä tiivistää: Pyhyys on sitä, että sanomme aina: Kyllä, Isä. Kuolema ei tee ihmisestä pyhää, vaan usko Kolmiyhteiseen, Kaikkivaltiaaseen Jumalaan. Sen takia pyhiä eivät ole ainoastaan edesmenneet Jumalan ihmiset, vaan myös kaikki ne, jotka nyt elävät Jumalan eikä itsensä varassa. 23. sunnuntai helluntaista: Antakaa toisillenne anteeksi Suomalaisten arvomaailmaa koskevissa tutkimuksissa on viimeisten vuosien aikana havaittu, että anteeksiantamisen merkitys on arvopörssissä romahtanut dramaattisesti. Vaikka anteeksiantamisesta puhuminen olisikin vanhanaikaista ja epämuodikasta, emme kristittyinä voi pyrkiä siitä eroon vaikenemalla tai vaihtamalla muodikkaampiin teemoihin. Jos kristillisestä uskosta riisutaan anteeksiantamus, ei siitä jää paljon jäljelle. On helppoa loukata ja tulla loukatuksi, mutta on paljon vaikeampaa pyytää anteeksi ja antaa anteeksi. Sekä anteeksipyytämisen että anteeksiantamisen vaikeus on yleensä siinä, että se vaatii meitä nöyrtymään. Henri J. M. Nouwen kirjoittaa kirjassaan Ainoa tarpeellinen: On hyvin vaikea antaa ja pyytää anteeksi. Mutta ilman sitä me jäämme menneisyytemme vangeiksi. Anteeksiantaminen on suuri hengellinen ase Saatanaa vastaan. Niin kauan kuin me pysymme vihan ja kaunan uhreina, pimeyden voimat voivat jatkaa hajottamistamme ja houkutella meitä loputtomilla valtapeleillä. Mutta kun me annamme anteeksi niille, jotka uhkaavat elämäämme, he menettävät meistä otteensa. 24. sunnuntai helluntaista: Kahden valtakunnan kansalaisena Kristittyinä olemme ensisijaisesti Jumalan valtakunnan kansalaisia. Se on meidän etuoikeutemme, mutta se antaa meille myös velvoituksia ja tehtäviä. Samalla olemme myös tämän maan kansalaisia. Tämä ei merkitse ensisijaisesti suomalaisuutta, vaan on kyse näkyvän todellisuuden kansalaisuudesta. Kahden maailman kansalaisuus saattaa merkitä myös valintatilanteeseen tai jopa ristiriitaan joutumista. Maailman historian erilaisissa vaiheissa on ollut ja on edelleenkin tilanteita, joissa kristityt ovat joutuneet valitsemaan, onko toteltava esivaltaa vai Jumalaa. Kirkossa on opetettu, että esivalta on Jumalalta. Näin sanoessamme emme tarkoita, että kaikki keisarit, kuninkaat, presidentit ja ruhtinaat olisivat istuneet valtaistuimillaan Jumalan tahdosta. Monet heistä ovat nousseet valtaan oman tahtonsa varassa ja sen mukaista on ollut myös heidän hallintonsa. Mutta uskomme, että esivalta sinänsä eli laillinen järjestys on Jumalasta. On tilanteita, joissa kristitty joutuu nousemaan esivaltaa vastaan. Näin täytyy tapahtua aina silloin kun esivalta toteuttaa epäkristillistä politiikkaa. Kristittyjen tulee vastustaa epäoikeudenmukaisuutta, sortoa, hävitystä, alistamista, kidutusta, orjuuttamista, kaikkea sitä mikä sotii Jumalan tahtoa vastaan, kaikkea sitä, mikä taistelee kristillistä ihmiskäsitystä vastaan. Monista tekemisistämme ja tekemättä jättämisistämme joudumme vastaamaan maallisille esimiehillemme ja esivallalle. Koko elämästämme olemme kuitenkin vastuussa Kuninkaiden Kuninkaalle, Jumalalle. VEIJO KOIVULA KIRKKOLAIVA Kemi-Tornion rovastikunnan kuuden seurakunnan lehti. Osoitteeton tilaus joka kotiin 21. vuosikerta Netissä: Kaikki aineisto lehteen sähköpostilla: soile.koivisto@tornionlaakso.net Privat-Medi Oy, Katajaranta 35, Rovaniemi Toimittaja: Paavo Vänninen Kemi , paavo.vanninen@pp.inet.fi Toimitussihteeri: Tuomo Korteniemi , tuomo.korteniemi@gmail.com Päätoimittaja: Yrjö Haapala , yrjo.haapala@evl.fi Kustantaja: Privat-Medi Oy Painatus: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani Jakelu: P-S Suorajakelu ja posti Ilmestyy keskiviikkoisin/torstaisin joka toinen viikko Seuraava numero

3 3 ääkirjoitus Onko juhlan nimellä väliä? n Muutamien viime vuosien aikana perinteisen pyhäinpäivä rinnalla Suomessa on alettu viettää halloweenia. Mainittu juhla lienee tuotettu Suomeen lähinnä yhdysvaltalaisen viihdeteollisuuden innoittamana. Erityinen vaikutus lienee amerikkalaisella elokuvateollisuudella ja sarjakuvilla, jotka ovat tehneet mainittua Yhdysvalloissa hyvin suosittua päivää tunnetuksi kautta maailman. Halloweenin syntyhistoria ulottuu reilun tuhannen vuoden taakse. Pyhäinpäivän siirryttyä nykyiselle paikalleen 800-luvulla, Irlannissa alettiin viettää pyhäinpäivää edeltävänä päivänä kaikkien pyhien aattoa (All Hallows Eve), mistä juhlan nimi on johdettu. Juhlan sisällössä puolestaan näkyvät vanhat kelttiläiset sadonkorjuujuhlan ainekset. Tässä suhteessa juhlalla on yhtymäkohtia vanhaan suomalaiseen sadonkorjuujuhlaan, kekriin. Keskeisenä erona esimerkiksi kekrijuhlan tai pyhäinpäivän ja halloweenin välillä on jälkimmäisen karmaiseva perusajatus. Pyhäinpäivän aattona tämänpuoleisen ja henkimaailman rajan uskotaan olevan erityisen ohut, jolloin henget ja aaveet liikkuvat maan päällä, jopa siepaten varomattomia ihmisiä mukaansa tuonpuoleiseen. Pyhäinpäivän kristillisenä sisältönä ei ole vain edesmenneiden rakkaiden muistaminen. Pyhäinpäivänä kristitty ei muista vain kuolleita, vaan myös elossa olevia pyhiä. Pyhäinpäivä on todella pyhäinpäivä, kaikkien pyhien päivä. Poisnukkuneesta rakkaasta ihmisestä on helpompi ajatella, että hän on pyhä. Ehkä siksi suomalaisen pyhäinpäivän viettoon kuuluvat niin olennaisena osana edesmenneiden rakkaiden muisteleminen ja kynttilöiden vieminen läheisten haudoille. Kuitenkin pyhäinpäivää voisi täydellä syyllä viettää toisella tavalla. Sitä voisi viettää myös elossa olevien pyhien kunniaksi, kiittäen ja iloiten siitä, että minä itse olen pyhä. Oman elämän kiusauksissa ja kamppailuissa olo ei kuitenkaan usein tunnu pyhältä. Joskus olo voi tuntua päinvastoin pahalta. Pyhäinpäivä on ilojuhla, huolimatta siitä, että suomalaisessa juhlaperinteessä se saa usein hyvin hartaita ja vakavia sävyjä. Pyhäinpäivänä saamme jokainen iloita siitä, että olen pyhä. En itsessäni enkä omien tuntemuksieni vuoksi, vaan koska Jeesus on kokonaan maksanut velkani ristinkuolemallaan. Jokainen, joka turvaa tähän anteeksiantamukseen, on pyhä, tuntui hänestä siltä tai ei. Pyhäinpäivä on suuri kristillisen ylösnousemususkon ilmentymä. Kristuksen tähden pyhä, eli vanhurskas, kohtaa kerran taivaassa kaikki muut pyhät. Kuolema ja pahan valta eivät siis sano viimeistä sanaa tässä maailmassa. Tämä näköala tuo pyhäinpäivään juhlan. Perinteistä juhlaa ei siis kannata vaihtaa keveisiin Amerikan tuliaisiin. Jos halloweenin vieton syvimpänä tarkoituksena on sen sijaan se, että lapset saavat karkkia niin ainakin naapuruston aina niin hyväkäytöksisille ja mukaville muksuille voin tarjota karkkia vuoden muinakin päivinä! VILLE VÄKEVÄINEN Simon kirkkoherra Viittomakuoro tuo musiikkia silmille Iloiset Viittojat Lauri Nyman, Sinikka Kaikkonen, Marjatta Nyman, Kyllikki Vilmi ja Kyösti Hoppula kertoivat viittomien ja kehon kielellä millainen ruusu on kasvanut laaksossa. Viittomakuoro on osa Kemin seurakunnan Viittovan kerhon toimintaa, jota ohjaa diakoniatyöntekijä Ilona Pääkkölä (oik.) n Musiikkia silmille tarjosi Iloisten Viittojien kuoroesitys rovastikunnan viittomakielisten kirkkopyhässä Kemissä. Musiikki tosin soi levyltä vienosti taustalla viittomia tukien, mutta itse laulu välittyi läsnäolijoille viitottuina kielikuvina. Tunnetta esitykselle antoivat eleet ja ilmeet. Kasvot olivat sielun peilinä. - Olen aina haaveillut kahdesta asiasta, laulamisesta ja näyttelemisestä. Viittomakuorossa molemmat haaveet toteutuvat, kertoi viittomakuoroon kuuluva Marjatta Nyman. - Viittomakieli on kaikista kaunein kieli. Sen huomaa, jos seuraa kuurojen puhetta. Kasvot elävät, ja ilmeet kertovat, korosti Marjatta. Viittomakieli on maamme syntymäkuurojen ja varhaislapsuudessa kuuroutuneiden äidinkieli. Se on eräs Suomen vähemmistökielistä, huonosti tunnettu mutta elinvoimainen. Iloisia Viittojia ohjaa Kemin seurakunnan diakoni Ilona Pääkkölä, jolle viittomakieli on toinen kotikieli. - Viittomakieli elää ajassa ja muuttuu koko ajan. Laulussa emme voi viittoa kaikkia sanoja, vaan ainoastaan esityksen kannalta keskeiset avainsanat. Lisäksi laulajilla on koko keho laulua kertomassa. Hiljainen laulu on saanut viittomakuoroon Marjatan lisäksi Sinikka Kaikkosen, Kyllikki Vilmin, Lauri Nymanin ja Kyösti Hoppulan. Yhteistä taivalta Iloisilla Viittojilla on seurakunnan kerhona kymmenisen vuotta. Viitotun laulun lisäksi kerhossa vahvistetaan, kerrataan ja opitaan lisää luonnollisia arkipäivän viittomia. - Laulaen opitut viittomat pysyvät muistissa paremmin. Kuurojen kanssa jutellessa on monesti saanut kiinni unohtamastaan viittomasta laulujen viittomia muistellen, vakuuttivat kuorolaiset. Anteeksianto on lopullinen Seurakuntakeskuksen pääjuhlassa kuurojen pappi, kirkkoherra Leila Ikonen tarkasteli anteeksiantamusta. Hän korosti, että kun emme anna anteeksi, jäämme itse vihan ja katkeruuden vangiksi. - Ellemme anna anteeksi toinen toisillemme, Jumalakaan ei anna anteeksi meille. Me suljemme taivaan portit. Anteeksi ei voi antaa pelkästään anteeksiantoa hokemalla, vaan asiat on selvitettävä. Anteeksiantoon ei myöskään voi liittää vaatimuksia, eikä sitä voi käyttää lyömäaseena myöhemmin. Anteeksianto on lopullinen. - Sen jälkeen ajatukset tulevaisuudesta ovat valoisempia. (PV)

4 4 Kotouttaminen vaatii luottamusta Luottamus alkaa ensikohtaamisesta n Kemissä koulu on osallistunut maahanmuuttajien kotouttamiseen jo vuodesta 1988, jolloin Kemin iltalukiossa aloitti opiskelunsa 20 vietnamilaista pakolaista. Pari vuotta myöhemmin Vesa Ruokamo aloitti työnsä rehtorina Hepolan koululla, joka viime vuosina on profiloitunut myanmarilaisten kouluttajana. Nyt eläkkeelle siirtyessään Vesa Ruokamo sanoo luottavansa suomalaisten koulujen kykyyn kotouttamiskoulutuksen toteutuksessa. Tosin pientä säätöä tarvittaisiin. - Ensikohtaaminen on tärkeä. Se miten maahanmuuttajat otetaan vastaan, määrittelee kuinka luottamus syntyy. Pitää entistä enemmän perehtyä tulijoiden taustoihin. Jokaisella tulijalla on tarinansa. Meidän pitäisi kuunnella tarinoita, taustoja ja kokemuksia, jotta voimme ymmärtää heidän asemansa. Joustavuutta tavoitteisiin Vesa Ruokamo painottaa, että koulun on elettävä jatkuvassa muutosvalmiudessa. Toimintojen on oltava joustavia, ja kankeista muodoista tulee pyrkiä pois. - Meillä on taipumusta liian jyrkkään tavoitteiden toteuttamiseen. Opetuksemme etenee valtakulttuurin ehdoilla, kun tilaa pitäisi antaa maahanmuuttajien omalle kulttuurille. On tärkeää osata luovia tarpeiden ja toteutuksen välillä. Parasta sopeuttamista ovat yhteiset projektit. Tämä edellyttäisi oppisisäl- Rehtori Vesa Ruokamo on shakkimiehiä ja pitää henkistä vireyttä yllä mm. pyöräillen. töjen tarkastelua siten, että projekteille löytyy aikaa. Hepolaan myanmarilaiset ohjattiin aluksi siksi, että koulu oli uudehko ja luokkakoot kohtuullisen kokoisia. Päätös merkitsi pakolaisten kuljetusta Hepolaan eri puolilta kaupunkia. - Valmistavassa opetuksessa tuo on paikallaan, mutta sen jälkeen pakolaiset olisi sijoitettava asuinalueidensa kouluihin. Muuten kontakti ympäröivään yhteiskuntaan jää vajaaksi, kun on erikseen kouluympäristö ja vapaa-ajan ympäristö. Kokeilen onnistuu Ongelmitta Vesa Ruokamon näkemys ei suinkaan ole syntynyt. Taustalla on kokeiluja, yrittämistä ja erehdyksiä, mutta myös onnistumisia. - En oikein usko, että pakolaisten sijoitusta Hepolaan pohdittiin kaikilta osin. Sijoituspäätös oli puhtaasti tarkoituksenmukainen - sinne pantiin, missä tilaa oli. Julkisuuskuvaltaan Hepola ja Rytikari ovat kaupunginosina olleet ongelmallisia osin sijaintinsa, osin heikkojen joukkoliikenneyhteyksien vuoksi. Koulu on osaltaan ollut kohentamassa alueen imagoa asukkaiden ja järjestöjen kanssa. Koulu on myös osallistunut kansainväliseen opettaja- ja oppilasvaihtoon, vierailuihin ja vastavierailuihin. Kuitenkin eräiden oppilaiden suhtautumisessa maahanmuuttajaoppilaisiin ilmeni ongelmia aina vakaviin kontaktitilanteisiin saakka. Kriittisiä keskusteluja - Aggressiivisen käyttäytymisen takana on useimmiten pelko. Konfliktien havaitseminen tai hahmottaminen ei Kemi Kemin seurakunta Kirkkoherranvirasto puh Taloustoimisto puh , ETSITKÖ SEURAKUNTA- YHTEYTTÄ! Kemin kirkossa maanantaisin klo laulua, sanaa ja rukousta. Tervetuloa! JUMALANPALVELUKSET Perjantaina Klo 19 iltakirkko seurakuntakeskuksessa, Tuomas Tölli, Aki Tyni ja bändi. Kahvitarjoilu. Lauantaina Pyhäinpäivä Klo 10 messu Kemin kirkossa, saarna Oili Tuovinen, liturgia Tapio Karjula. Kanttorina Minna Laitila. Klo 13 kynttiläkirkko Paattionlehdon kappelissa, Tuomas Tölli. Kanttorina Aki Tyni. Tilaisuudessa luetaan Paattionlehdon hautausmaahan haudattujen seurakuntalaistemme nimet. Jokaiselle vainajalle sytytetään kynttilä. Klo 18 kynttiläkirkko Kemin kirkossa, Markku Korpela. Kanttorina Elias Niemelä. Tilaisuudessa luetaan Peurasaaren hautausmaahan ja muiden seurakuntien hautausmaihin haudattujen seurakuntalaistemme nimet. Jokaiselle vainajalle sytytetään kynttilä. Sunnuntaina Klo 10 sanajumalanpalvelus, ry:n pyhäinpäiväseurat Kemin kirkossa, saarna Tuomas Tölli, liturgia Tapio Karjula. Kanttorina Aki Tyni. Klo 12 messu Veitsiluodon kirkossa, Tuomas Tölli. Kanttorina Elias Niemelä. Mukana Veitsiluodon kuoro. Kirkkokahvit. Klo 17 ry:n seurat ja ehtoollisen vietto Kemin kirkossa, Tapio Karjula. Kanttorina Minna Laitila. Lauantaina Klo 18 viikkomessu Kemin kirkossa, Tapio Karjula. Kanttorina Minna Laitila. Mukana Lapin Kirkkomusiikkipiirin kuorot. Sunnuntaina Klo 10 sanajumalanpalvelus Kemin kirkossa, saarna Jani Koivusalo, liturgia Oili Tuovinen. Kanttorina Elias Niemelä. Isänpäiväkahvit seurakuntakeskuksessa. Klo 12 pyhäpäivähartaus Veitsiluodon seurakuntasalissa, Jani Koivusalo. Isänpäiväkahvit. Klo 15 pyhäpäivähartaus Peurasaaren kappelissa, John Bäckström. Klo 18 ry:n seurat Kemin kirkossa. Keskiviikkona Klo miesten saunailta Saarenottassa. Klo 17 Raamattupiiri/Ilmestyskirja seurakuntakeskuksen takkahuoneessa. Klo 17 lähetyspiiri Veitsiluodon seurakuntasalissa. Lauantaina Klo 16 Länsi-Pohjan jousikvartetin konsertti Bachia kynttilänvalossa Peurasaaren kappelissa. Tiistaina Klo 17 lähetyspiiri seurakuntakeskuksessa, alasali 1. Torstaina Klo 18 Raamattupiiri, Vanhan Testamentin maailma seurakuntakeskuksen takkahuoneessa, John Bäckström. Perjantaina Klo lähetysmyyjäiset seurakuntakeskuksen aulassa. Myytävänä käsitöitä ja leivonnaisia. Tiistaina Klo Sacrumin kirjanäyttely seurakuntakeskuksen juhlasalissa. Klo 18 naisten kynttiläilta seurakuntakeskuksessa. Keskiviikkona Klo 12 urkuvartti Kemin kirkossa, Minna Laitila. Klo 17 Raamattupiiri/Ilmestyskirja seurakuntakeskuksen takkahuoneessa. Torstaina Klo 17 lähetysaiheinen musiikki-ilta Veitsiluodon kirkossa. Lauantaina Klo Kusiaistenmäen syystapahtuma Veitsiluodon kirkolla. ARKISIN Maanantaisin klo 8.30 aamurukoushetki seurakuntakeskuksen Marian kappelissa. Torstaisin klo 10 hartaushetki vainajien omaisille ja sanomakellojen soitto Kemin kirkossa. KUOROT Lapsikuoro maanantaisin klo 17 seurakuntakeskuksessa. Kirkkokuoro tiistaisin klo 17 seurakuntakeskuksessa. Tuomaskuoro torstaisin klo 17 seurakuntakeskuksessa. Veitsiluodon kuoro torstaisin klo 17 Veitsiluodon seurakuntasalissa. VAMMAISTYÖ Viittova kerho Ma klo 15 seurakuntakeskus, alasali 2. Näkövammaisten kerho Ti klo 13 Annantupa, Keskuspuistokatu 28. Helena Tervonen. Kaverikammari, nuorten ja nuorten aikuisten kehitysvammaisten kerho La klo 13 nuorisotila, Sankarikatu 18. Askartelua. KUUNTELE Kemin seurakunnan jumalanpalvelukset Radio Dein kautta 100,5 MHz joka sunnuntai. Jumalanpalvelukset ovat kuunneltavissa myös Radio Dein kotisivulla "Kuuntele lähetystä" -painikkeen kautta. PÄIVÄ- JA PERHEKERHOTYÖ maanantai Hepolan päiväkerho Mäntylän päiväkerho Takajärven päiväkerho Mäntylän päiväkerho tiistai Mäntylän perhekerho Hepolan perhekerho Mäntylän päiväkerho Takajärven päiväkerho Vapaita kerhopaikkoja voi tiedustella maanantaisin klo 13-16: Päivi Koskela, p DIAKONIATYÖ LÄHETYSTYÖ RAUHANYHDISTYS torstai Hepolan päiväkerho Takajärven päiväkerho Mäntylän päiväkerho Takajärven päiväkerho perjantai Mäntylän perhekerho Takajärven perhekerho Mäntylän päiväkerho Takajärven päiväkerho Jestilä Teija , Rimpiläinen Päivi Pääkkölä Ilona , Alaperä Riitta Voutilainen Eija Diakoniatoimiston ajanvarausvastaanotto/ puhelinpäivystys kerran viikossa, puh Keskiviikkona klo ja klo sekä tiistaina klo Eläkeläiskerhot To klo 13 Paattion kerho, Tornionkatu 81, muistiasiaa To klo seurakuntakeskus, Aki Tyni Pe klo 13 Ajoksen nuorisotalo, liike on lääke To klo 13 Marttalatalo, Liikkuva seurakunta To klo 13 Veitsiluodon seurakuntakoti, Aki Tyni Ti klo Syväkankaan palvelutalo, Hyvinvointiosuuskunta Gerberan esittely To klo seurakuntakeskus, omaa ohjelmaa Seurakunnan nimikkolähettien tukeminen Kemin seurakunnan nimikkolähettien tuki ohjataan suoraan lähetettäville seuroille seurakuntaviitteellä. Viitteet ja tilit ovat seuraavat: Suomen Lähetysseura: (Riitta ja Oskari Holmström, Pekka Mikkola, työ Hongkongin teologisessa seminaarissa ja työ Morogorossa), tili: Danske Bank FI , viite: Lapin Kansanlähetys: (Maija-Leena Pelttari), tili: FI , viite: Tutustu verkossa Lähetysseuran työalueisiin Ke klo 18 ompeluseurat Keminmaassa La klo 16 pyhäinpäiväseurat Su pyhäinpäiväseurat jatkuvat

5 5 Pikkukoiralenkillä ole helppoa. Se näkyy vasta sitten, kun ollaan vahvasti sanallisella tasolla tai jo kontaktissa. - Koulussa aikuisten tulee tiukasti osoittaa, että uhkailua, väkivaltaa tai henkistä painostusta ei hyväksytä lainkaan. Myanmarilaisten kotouttaminen osoitti, että tehtävä on haasteellinen, ja kaikkien osapuolien täytyy omaksua uusia asenteita. - Aiheesta on keskusteltava kouluissa ja antaa tilaa kritiikille. Keskusteluun pitää nostaa mukaan juuri niitä oppilaita, joilla on tavallista suurempi mahdollisuus ajautua konfliktiin. Vesa Ruokamo painottaa, että maahanmuuttajien sulautuminen valtakulttuuriin yläasteella ei ole aina helppoa. Monesti kyse on jo kielitaidosta, ikäeroista ja murrosikään liittyvästä kasvusta. Ala-asteella sopeutumien ja sulautuminen onnistuvat paljon helpommin leikin kautta. (PV) n Tiltu-koira tarkkailee ohikulkevaa liikennettä olohuoneen ikkunalaudalla ja odottaa emäntäänsä lenkille. Tunnustan olevani laiska koiranulkoiluttaja tuntien siitä aika ajoin huonoa omaatuntoa. Se on onneksi tarpeetonta, sillä tässä tapauksessa koira ulkoiluttaa emäntäänsä. Pikkukoiralenkkien miellyttävänä lisäetuna saa punaiset posket ja virkistyneen mielen sekä silloin tällöin mukavia tuttavuuksia. Juuri tällainen mielenkiintoinen, monin tavoin liikuttava yllätyskohtaaminen tapahtui syysloman alussa hyväntuulisen maahanmuuttajaperheen kanssa. Lapset silittivät lumoutuneena kiltiksi kehumaa koiraani, erityisen tärkeää koiran rapsuttelu oli perheen 4-vuotiaalle pojalle. Tuttavuus sai alkunsa mukavissa merkeissä ja se sinetöitiin hännänheilutuksilla. Irakista hieman yli kuukausi sitten tänne tulleena perhe oli kylmenevästä säästä huolimatta kiitollinen ja onnellinen uudesta kotikaupungistaan. Perheen isä näytti ylpeänä kirjastokorttiaan ja kertoi innoissaan suomen kielen kirjoista, joita hän oli lainannut. Isä ja äiti kertoivat myös kirjaston ystävällisistä ihmisistä, jotka löysivät heille sopivia kirjoja suomen kielen opiskeluun. Yllätyin heidän suomen kielen sanavarastostaan ja pian siinä lueteltiin ja kerrattiin eläimiä, ihmisruumiin osia, suomen kielen yksikköjä ja monikkoja, verbin persoonamuotoja ja aikamuotoja, numeroita sekä kuusipuita huumoria unohtamatta. Isä ja äiti kertoivat kotoutuminen lähtevän kielen oppimisesta. Kielitaidon lisäksi he pitivät tärkeänä sosiaalisia suhteita paikallisväestöön, he toivoivat saavansa suomalaisia ystäviä. Perheen fiksusti käyttäytyvä 11-vuotias tytär odottaa malttamattomana kouluun pääsyä sekä uusia ystäviä. Haluan toivottaa heidät tervetulleeksi, haluan avata heille kotini ovet. Kattaa pöydän ja sytyttää kynttilät. Istahdetaan, tutustutaan, opitaan toinen toisiltamme, jaetaan elämää. Sillä jaettu leipä on yhteinen leipä ja murrettu leipä on kokonainen leipä. Yhdessä ateriointi on samalla myönteistä jakamista, myönteistä vertailua hyvissä asioissa. Kaikki se hyvä mitä ihmisten välillä tapahtuu, moninkertaistuu yhdessä aterioimalla. Ihmisten, joiden kanssa on ateriayhteys, on pienempi riski syntyä erimielisyyksiä. Me suomalaiset olemme kummallista väkeä. Tulemme kadulla vastakkain. Kävelemme silmät maahan luotuina eteenpäin vilkaisematta vastaantulijaa tai sitten pälyilemme toisiamme ujostellen. Onko näin, ettei minun tarvitse tervehtiä vastaantulijaa? Vaiko niin, että tervehdin vasta, jos tuo toinen tervehtii ensin? Kuuluuko minun tervehtiä? Missä ovat hyvät tavat??!! Toisen huomaaminen ja huomioiminen ei ole itseltä pois, päinvastoin. Silloin meistä jokainen tulee nähdyksi ja hyväksytyksi. Maailmassa on aivan liikaa näkymättömiä ihmisiä. Voin tarttua ohikiitävään hetkeen ja valita, kuljenko samaa puolta katua. Silloin minulla on aina mahdollisuus kohdata, saada ystäviä. Palasin pikkukoiralenkiltä virkistyneenä ja iloisena yllättävästä kohtaamisesta. Tiltu-koira köllähti suihkun jälkeen tyytyväisenä sohvalle. Maahanmuuttajaäiti sai uuden ystävän. Niin myös minä. Hyvä alku lomalle. HANNA-KAISA TAANILA Kemin seurakunnan kirkkovaltuutettu TOIMITUKSET Kuollut: Helvi Alina Heponiemi 82 v, Vieno Kyllikki Kähäri 78 v, Irene Orvokki Räisänen 65 v, Ahti Sakari Hyvärinen 61 v. Kastettu: Tessa Mirella Särkelä, Paavo Ilmari Satokangas, Rianna Lilja Rosalia Kattainen, Sisu Alvari Rajaniemi, Eelis Heikki Ilmari Ylisuvanto, Martta Anja Aleksandra Tauriainen, Joel Mikael Papunen, Atso Juhani Arvid Lalli. LÄHETYSMYYJÄISET Pe klo seurakuntakeskuksessa Myytävänä käsitöitä ja leivonnaisia Kemin seurakunta/nimikkolähettityö Suomalaisten säveltäjien virsiä Kemin kirkossa keskiviikkona klo 18 Kanttorit kertovat laulettavien virsien taustoista. * Kahvitarjoilu * Tervetuloa! KUSIAISTENMÄEN SYYSTAPAHTUMA Veitsiluodon kirkolla ! klo 11 13! Myytävänä hernekeittoa ja makaronilaatikkoa (myös mukaan), kahvia, leivonnaisia ja makkaraa. Kanttori laulattaa klo 11 alkaen, lapsille omaa ohjelmaa. TERVETULOA!!! Kemin seurakunta, Hepolan pientaloyhdistys ja Veitsiluodon kisaveikot Operaatio Joulun Lapsi Iloa köyhille lapsille Romaniaan ja Moldovaan Kenkälaatikkopaketti eri-ikäiselle tytölle tai pojalle joululahjaksi uusista tavaroista. Täytä laatikko leluilla, vaatteilla, koulu- ja hygieniatarvikkeilla ym. Paketin ja tarkan täyttöohjeen saat keräyspisteestä: Kemin seurakunnan taloustoimisto, Kirkkopuistokatu 11, ma-pe klo Voit halutessasi myös lahjoittaa valitsemasi summan Operaatio Joulun Lapsen kuljetus- ja muihin kuluihin, tiedot esitteissä. Jokaisen kenkälaatikkolahjan matka alkaa rukouksesta, tule mukaan välittämään Jumalan rakkautta eteenpäin. Yhteyshenkilöt Kemin seurakunnassa Eija Voutilainen, ja Riitta Alaperä, Lisätietoja: NAISTEN KYNTTILÄILTA klo 18 seurakuntakeskuksessa Mukana Pirjo Rissanen, Teija Jestilä ja Oili Tuovinen. Tervetuloa! Äitien voimavaraviikonloppu Anna valon koskettaa Äitien voimavaraviikonloppu pidetään Saarenotan leirikeskuksessa Leiri on tarkoitettu lapsiperheiden äideille, jotka tarvitsevat lepoa ja voimavaroja jaksamiseen arjen askareissa. Leirin hinta 25. Ilmoittautumiset alkaen. Lisätietoja: Pirjo-Minna Lääkkö, p Kemin seurakunta, perhetyö Lähetysaiheinen MUSIIKKI-ILTA klo 17 Veitsiluodon kirkossa Mukana Elias Niemelä Veitsiluodon kuoron kanssa, lähetyspiirit, Jani Koivusalo sekä Oili Tuovinen. Kahvitarjoilu. OMA AIKA -ryhmä Vanhempien Oma Aika -ryhmä kokoontuu Vanhan pappilan toimitiloissa (Sankarikatu 18, II-kerros) kerran kuukaudessa lauantaisin klo Tapaamispaikka on tarkoitettu vanhemmille, jotka haluavat ottaa hetken omaa aikaa arjen kiireistä. Tapaamispaikassa voit kahvitella, tehdä omia käsitöitä, jutella ja viettää aikaa muiden vanhempien seurassa. Ryhmä on avoin kakille! Seuraavat tapaamiskerrat: 21.11, Äit kahvilan syksyn timinta Kutsun sinut sekä ystäväsi Äiti kahvilan toimintaan mukaan Sankarikatu 18. Äiti kahvila on tarkoitettu lapsiperheiden äideille kohtaamispaikaksi (ilman lapsia). Kahvila on auki lauantaisin klo kerran kuukaudessa. Seuraavat tapaamiset. * Isänpäiväaskartelu * Joulukahvit * Uuden vuoden toiminnan suunnittelu Hopealyhdyn ruokalista ma palapaisti/ kasviskeitto ti silakkapihvit/ broilerivuoka ke uuniliha/ kasvissosekeitto to hernekeitto/ mantelikala pe täytetty mureke/ täytetyt kesäkurpitsat ma verimakkarat/ täytetyt kasvislätyt ti burgundinpata/ tomaattikeitto ke lihakeitto/ porkkanajuustokeitto to paistettu siika/ jauhelihapihvit pe kaalikääryleet/ kasvisvuoka Hinnat eläkeläisille 6,00 euroa, muille 8,50 euroa, kotiannos eläkeläiset 5,00 euroa (jälkiruoka ei kuulu 5,00 euron kotiannoshintoihin, jälkiruoka maksaa 1 euron). Muistutus kotiannosten hakijoille: omat astiat mukaan. Hopealyhty avoinna arkisin klo Kemin seurakuntakeskuksessa, Kirkkopuistokatu 11, puh Tervetuloa ruokailemaan Hopealyhtyyn!

6 6 Torniossa isänpäivänä Tuomasmessu n Perinteisen klo 10 ehtoollisjumalanpalveluksen eli messun rinnalle on kirkossamme kehitetty lukuisia erilaisia vaihtoehtoisia messuja. Niistä merkittävin ja suosituin on Tuomasmessu, jota reilut 25 vuotta sitten olivat synnyttämässä Miikka Ruokanen, Anna-Maija Raittila ja Olli Valtonen. Tuomasmessu on avaran hengellisyyden messu, jossa yhdistyvät arkiseen elämään liittyvät kysymykset ja rukoukset, vanhan kirkon rukousperinteet sekä mukaansa tempaavat Tuomas-laulut. Sen toteuttamisessa vapaaehtoisilla maallikoilla on tavallista messua laaja-alaisempi rooli. Tuomasmessu yhdistää eri tavoin ajattelevia kristittyjä ja rohkaisee avaraan, itseä ja toista armahtavaan uskoon. Erityisenä kutsumuksena on tarjota matalan kynnyksen paikka kaikille, jotka kaipaavat Jumalaa tai etsivät yhteyttä toisiin. Isänpäivänaamuna klo 10 Alatornion kirkon Tuomasmessussa avustaa kanttori Mauri Miettusen johdolla Tuomaskuoro Rovaniemeltä, jossa messua on vietetty säännöllisesti yli 20 vuotta. Liturgina on Jarkko Kuusisto ja Tuomas-puheen pitää Martti Puontila. Runokirkko ihmisen puhetta Jumalalle - Herra, sinun armosi on avara kuin taivas, pilviin ulottuu sinun totuutesi Runo ja jumalanpalvelus eivät ainoastaan tavanneet toisiaan Karungin iltakirkossa, vaan runo otti paikansa myös liturgiassa ja synnintunnustuksessa. Seurakuntapastori Sasa Lehtisen sanoin runot nousivat ihmisen puheeksi Jumalalle dialogissa, jota jumalanpalveluksen aikana käydään Jumalan ja seurakunnan välillä. Karungin runoryhmän esittämät runot, ja kanttori Pertti Hurtigin kvartetin laulut kuljettivat jumalanpalvelusta ja muodostivat harmonisen sekä kantavan kokonaisuuden. Runokirkko oli kuin pyytämätön vastaus niille, jotka ovat vaatineet jumalanpalveluksiin uutta ilmettä ja keveyttä. Kuinka kuulijat mukaan? Sasa Lehtinen totesikin, että tapahtuma täytti kaikki jumalanpalveluksen vaatimukset, joskin saarna luettuna oli poikkeava. Kun kyseessä ei ole pääjumalanpalvelus, on toteuttajilla monia mahdollisuuksia uusiin ratkaisuihin. Se vaatii kuitenkin yhteistyötä useiden toimijoiden kanssa ja ennen kaikkea viitseliäisyyttä. Karungin puukirkko antoi syksyisessä iltahämyssä tunnelmalliset puitteet runokirkolle. Tosin ristikirkon tiloista vain päälaivan perimmäinen puolisko täyttyi kuulijoista, jotka jäivät paikkansa vuoksi kauas alttarikorokkeella esiintyvästä runoryhmästä. Tuntui kuin poikkikäytävä olisi asettanut henkisen esteen etuosaan asettumiselle. Runokirkon toteuttajat Hilkka Eronen, Reijo Hiekkanen, Sinikka Rantalankila, Taina Välimaa, Kaarina Naalisvaara, Gunnar Kourilehto, Pertti Hurtig, Sasa Lehtinen ja Pirjo Isometsä kokoontuivat yhteen alttarialueen eteen. Pohtia sopiikin löytyisikö vielä keinoja lisätä kuulijoiden osuutta tämän kaltaisessa tapahtumassa. Tosin kvartetin laulut urkuparvelta kutsuivat hyvin kuulijat mukaan virsiin. Voimallisena soi varsinkin Joka aamu on armo uus.. (PV) Tornio Tornion seurakunta Kirkkoherranvirasto Parasniementie 115, Tornio Puh Avoinna ma-pe klo MUSIIKKITOIMINTA AAMURUKOUS keskiviikkoisin klo 7 Suensaaren srk-talon kappelissa, käynti Porthaninkadun ovesta. RAAMATTUPIIRI maanantaisin klo 13 Lähimmäisen Kammarilla. maanantaisin alkaen ma klo 18 Kivirannan srk-kodilla. RAAMATTULUENTO tiistaisin klo 19 Suensaaren srk-talon olosalissa, käynti Porhaninkadun puolelta. Luennoitsijana Raimo Kittilä. MIESTEN SAUNAILTA to klo 18 Antinsaaren leirikeskuksessa. Tied. Sauli Kinnunen p NAISTEN SAUNAILTA yhdessäolon, saunomisen, kahvittelun ja makkaranpaiston sekä hiljentymisen merkeissä ti klo 18 Antinsaaren saunalla. - Olet lämpimästi tervetullut mukaan. MUISTELOT Karungin srk-talolla ti klo alkaen. Katsellaan diakuvia Martin arkistosta menneiltä vuosikymmeniltä. Korville musiikkia ja suuhunkin jotain pantavaa. - Tervetuloa Kirkkoherra Martti Puontila p martti.puontila@evl.fi JUMALANPALVELUKSET Pyhäinpäivänä Klo 10 Messu Alatornion kirkossa; saarna Tero Saapunki, lit. Heikki Turunen, kantt. Pertti Hurtig. Klo 12 Messu Tornion kirkossa; saarna ja lit. Saša Lehtinen, kantt. Mirjami Tyni. Klo 18 Iltakirkko ja vainajien muistaminen Alatornion kirkossa; Martti Puontila, kantt. Pertti Hurtig, Alatornion Kirkkokuoro. Klo 18 Iltakirkko ja vainajien muistaminen Tornion kirkossa; Jarkko Kuusisto, kantt. Katja Heroja, Eleonoora kuoro avustaa. Klo 19 Iltakirkko ja vainajien muistaminen Karungin kirkossa; Mauri Laakso, kantt. Timo Perkkiö, Karungin Kirkon kuoro avustaa. Sunnuntaina Klo 10 Messu Alatornion kirkossa; saarna Martti Puontila, lit. Nona Lehtinen, kantt. Pertti Hurtig. Avioparijuhla (avioliiton täysiä vuosikymmeniä juhliville) alkaen messulla kirkossa ja jatkuen Parasniemen srk-talolla. Klo 12 Messu Tornion kirkossa; saarna Jorma Kiviranta, lit. Tero Saapunki, kantt. Timo Perkkiö. Klo 13 Kyläkirkko (messu) Arpelan srk-kodilla; saarna ja lit. Mauri Laakso, kantt. Pertti Hurtig. Karungin kirkossa ei ole jumalanpalvelusta. Sunnuntaina Klo 10 Tuomasmessu Alatornion kirkossa; saarna Martti Puontila, lit. Jarkko Kuusisto, kantt. Mauri Miettunen, Tuomaskuoro Rovaniemeltä avustaa. Klo 11 Sanajumalanpalvelus Karungin kirkossa; saarna ja lit. Susanna Sirviö, kantt. Pertti Hurtig. Klo 12 Messu Tornion kirkossa; äitiyslomalle jäädessä lähtösaarna Nona Lehtinen, lit. Saša Lehtinen, kantt. Timo Perkkiö. Klo 14 Hautausmaahartaus Parasniemen hautausmaalla; Nona ja Saša Lehtinen, kantt. Pertti Hurtig. Kolehdit Kansan Raamattuseuralle Hiljaisuuden retriitteihin ja hengelliseen ohjaukseen sekä seurakuntien hengellisen elämän tukemiseen Hiljaisuuden Ystävät ry:n kautta Oulun hiippakunnan toimintaan kasvatus-, diakonia- ja lähetystyössä. Radiointi Jumalanpalvelukset radioidaan sunnuntaisin klo 10 Alatornion kirkosta Radio Pron kanavalla. Myös internetin välityksellä lähetystä on mahdollisuus kuunnella osoitteessa: NAISTEN AVOIN RAAMAT- TU- JA RUKOUSPIIRI ke klo Lähimmäisen kammarilla, Puutarhak. 5. Keskustelemme siitä, mitä Raamattu sanoo Taistelusta (Ef. 6). Olet lämpimästi tervetullut mukaan! LÄHETYSTYÖ Lähetysilta - to klo 18 Eija ja Niilo Nevalaisen luona, Kuusitie 17 Karunki. - to klo 18 Kantojärven Kylätalolla. VAMMAISTYÖ Kuulonäkövammaisten energiakerho ti klo 12 Suensaaren srk-talon alasalissa. Kehitysvammaisten kerho kokoontuu ke klo Torintienoon palvelukeskuksessa, Porthanink. 4. VAPAAEHTOISPAIKAT Lähimmäisen Kammari Puutarhakatu 5 avoinna tiistaisin klo Ti klo12 hartaushetki. Ystävänpirtti Kivirannan srk-kodilla kokoontuu maanantaisin klo 12. Ma klo12 hartaushetki. Ystävänpirtti Arpelan srk-kodilla kokoontuu ti klo 12. Kaipauksen säveliä ILTAMUSIIKKI to klo 19 Alatornion kirkossa; Mirjami Tyni, Timo Perkkiö, Hanna-Maria Koivumaa. Suomi Ruotsi Romantiikkaa KONSERTTI ke klo 19 Karungin kirkossa; Länsi-Pohjan jousikvartetti. Alatornion Kirkkokuoro harjoitukset keskiviikkoisin klo Parasniemen srk-talolla. Lisätiet. Pertti Hurtig p Eleonoora kuoro harjoitukset torstaisin klo 18 Karungin srk-talolla. Lisätiet. Katja Heroja p Karungin kirkon kuoro harjoitukset keskiviikkoisin klo 18 Karungin srk-talolla. DIAKONIATYÖ Eläkeläisten kerhot - Arpelan srk-kodilla ti klo 12 - Parasniemen srk-talolla: ke klo 11 - Karungin srk-talolla: ke klo 12 - Suensaaren srk-talolla: ke klo 13 Kuljetusta varten kerhoihin ilmoittautuminen perjantaina khranvirastoon p Iltakahvila Lähimmäisen Kammarilla, Puutarhak. 5 RAUHANYHDISTYS Karungin ry: La klo 15 seurat ry:llä. Pe klo ompeluseurat ry:llä. Tornion ry, Kemintie 17: Ke klo lauluseurat alueittain kodeissa. Lisätiet. Timo Perkkiö p Lapsikuoro (7-12 v.) harjoitukset keskiviikkoisin klo Parasniemen srk-talolla. Tied. Mirjami Tyni p Laulupiiri Suensaaren srk-talolla parillisten viikkojen torstaina klo Seuraava kerta to Laulupiiri on kaikille avoin yhteislaulutilaisuus, jossa laulamme virsiä ja hengellisiä lauluja osallistujien toiveitten mukaan. Tervetuloa. Lisätiet. Pertti Hurtig, p ValoOn kuoro harjoitukset perjantaisin klo Alatornion kirkossa. Lisätiet. Katja Heroja p avoinna ja pannu kuumana pe klo Iltakahvila on kohtaamispaikka ja vaihtoehtoinen tapa viettää perjantai-iltaa. Laitosvierailuja tekevän vapaaehtoisten lauluryhmän harjoitukset to klo15-17 Suensaaren srk-talon alasalissa. Pullakirkko ke klo Päiväkeskus Väylän Valossa. La klo 13 Pyhäinpäiväseurat ry:llä, klo 16 seurat ry:llä. Su klo 12 messu Tornion kirkossa, klo 14 seurat ry:llä, klo 17 päätösseurat. Pyhäinpäiväseuroissa palvelevat Kalevi Teppola, Jorma Ki-

7 7 Minä olen Ihme suuri ihme ja kiitän sinua siitä! Girls Night Tyttöjen talo Tirlittanissa <3 n 100-vuotias hirsitalo natisi liitoksistaan, kun tyttöenergia täytti talon syysloman alun kunniaksi. Girls night- tyttöjen yö on jo perinteeksi muodostunut Tornion seurakunnan järjestämä tapahtuma. Tällä kertaa mukana oli kymmenen vuotiasta tyttöä sekä nuoriso-ohjaajat Katja Konttajärvi, Annukka Riutta ja Kristiina Pohjola. Tyttöjen yön ohjelma rakentui Psalmin 139 sanojen pohjalta: Minä olen ihme, suuri ihme ja kiitän sinua siitä! Oman itsensä hyväksyminen ja arvostaminen Jumalan luomana ainutkertaisena, kallisarvoisena helmenä ei ole aina helppoa ja varsinkin murrosiän myllerryksessä. On hyvä pohtia teemaa myös yhdessä. Tyttöjen yössä teemaa käsiteltiin tyttömäiseen tapaan; tekemällä kasvo ja käsihoitoja, askartelemalla koruja, etsimällä aarretta kirkossa ja hiljentymällä yhdessä. Kaiken kruunasi tietenkin maistuva yhdessä valmistettu ruoka sekä illan tuhkimo elokuvahetki herkkujen kera. (KK) LAPSET, VARHAISNUORET JA NUORET Päivä- ja perhekerhot Vapaita paikkoja voi tiedustella kerhopisteistä: Antinsaari , Arpela Karunki , Kemintie Kiviranta , Parasniemi , Suensaari Kaakamon perhekerho , Katso myös Facebook: Tornion seurakunta lapsityö Varttikirkko ke klo 19 Tornion kirkossa varttikirkoista saa leiman riparikorttiin muut tilaisuudet -osioon. TOIMITUKSET KUOLLUT: Liisa Marja Simojoki 77 v., Vilho Einari Koskinen 76 v., Pentti Olavi Heikkilä 62 v., Asta Anneli Kettunen 58 v., Päivi Hannele Juopperi 50 v., Irina Päivi Johanna Kahlos 41 v. KASTETTU: Emma Maria Elisabeth Kangosjärvi, Lilja Aino Mirjami Heinikoski, Sara Linda Maria Lukkarila, Aava Laura Maria Marttila, Ella Edla Maria Äijälä, Vilma-Riia Tauriainen, Leevi Juhani Bimberg, Adessa Evelyn Lumimäki, Milana Alisa Kaarina Vauhkonen. Riparilaisten nuortenilta klo Kivirannan srk-kodilla; to Kesä5 ryhmä, to Kesä6 ryhmä, to Kesä7 ryhmä. Nuorten avoimet ovet klo torstaisin Kivirannan srk-kodilla (EI leimaa). Nuortenilta (rippikoululaisille leima) ke klo 18 Karungin srk-talolla. Isoskoulutus ke klo Suensaaren srk-talolla. TyttöjenTalo Tirlittan maanantaisin klo osoitteessa Vapaudenkatu 7 a (pieni punainen puutalo). Tervetuloa kaikki yli 12-v. tytöt mukaan toimintaan. Riparilaisille leima. Nuorisotyö facebookissa: Tornion seurakunta nuorisotyö. Pyydä kaveriksi, tiedät mitä, missä ja milloin tapahtuu! viranta, Timo Vänttilä ja Jorma Majuri. La klo 17 Taalainmaan myyjäiset ja Taalainmaailta + iltapala ry:llä. Su klo 16 seurat ry:llä, Jyrki Pitkälä, Timo Löppönen. Ti klo 14 tiistaikerho ry:llä, Jorma Majuri. Seurat radiossa ja internetissä pääsääntöisesti sunnuntaisin kello 16 Radio Prossa (92 MHz) ja internetissä

8 8 Keminmaan vaali helmikuussa n Oulun hiippakunnan tuomiokapituli on tehnyt Keminmaan seurakunnan kirkkoherran virkaa koskevan vaaliehdotuksen ja asettanut vaalisijat sekä määrännyt päiväjumalanpalveluksen toimittamisen ajankohdat seuraavasti: I vaalisija Simon kirkkoherra Ville Väkeväinen, II vaalisija Oulujoen seurakuntapastori Sanna Komulainen III vaalisija Kemin kappalainen Jani Koivusalo Kirkkoherranvaali alkaa sunnuntaina 7.2. jumalanpalveluksen jälkeen ja jatkuu siten kuin vaalilautakunta siitä omalla kuulutuksellaan tarkemmin ilmoittaa. Ennakkoäänestys ja kotiäänestys toimitetaan vaalilautakunnan erillsien ilmoituksen mukaisesti. Susanna Sirviö Tornion vs. Kappalaiseksi Piispa Samuel Salmi toimittaa Pyhäinpäivänä 31.10, jos Jumala suo - juhlallisen pappisvihkimyksen. Vihittäville on annettu seuraavat viranhoitomääräykset: Susanna Sirviö Tornion vs. kappalaiseksi Pekka Aittakumpu Haukiputaan vs. Seurakuntapas- Keminmaan Mikaelin kirkko kesän suosituimpia tiekirkkoja toriksi saakka Pekka Mustakallio Haukiputaan vs. Seurakuntapastoriksi saakka Aino Luhtasela Nivalan vs. Kappalaiseksi saakka Mari Valjakka saamelaispapiksi (Inari) saakka. Aleksi Päkkilä Nivalan seurakuntapastoriksi Todettiin seuraavat irtisanoutumiset: - Keminmaan seurakuntapastori Johan Helkkula mistä alkaen hänelle annettiin oikeus toimia pappina Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistyksen palveluksessa Porin alueen työssä. n Suomen luterilaisista ja ortodoksisista kirkoista 260 piti ovensa auki kesän ajan, joista puolet tilastoivat kävijämääränsä. Suosituin kirkko oli edellisvuoden tapaan Turun tuomiokirkko, jossa vieraili yli kävijää. Rovaniemen kirkko oli kuudenneksi suosituin ja Keminmaan Pyhän Mikaelin kirkko kymmenenneksi suosituin. Katso lista kaikista kirkoista: 1. Turun tuomiokirkko (50 622), 2. Rauman Pyhän Ristin kirkko (21 087), 3. Tampereen Finlaysonin kirkko Lasten katedraali (11 401), 4. Kerimäen kirkko (10 768), 5. Sastamalan Pyhän Marian kirkko (9 500), 6. Rovaniemen kirkko (8 470) 10. Keminmaan Pyhän Mikaelin kirkko (6 500) Tiekirkoissa kävi kesän aikana yhteensä yli kävijää. Kävijäpalautteiden perusteella kävijöitä tiekirkkoihin houkuttelevat kirkon nähtävyysarvo, arkkitehtuuri, hiljentymismahdollisuus ja kirkon historia. Tiekirkkotoimintaa on ollut vuodesta Medialähetystyö kaukaisimpaankin n Keminmaan lähetysillan osanottajat pääsivät tutustumaan Intiaan ja moderniin tapaan toteuttaa lähetyskäskyä, kun Arja Savuoja kertoi Medialähetys Sanansaattajista toiminnasta. Medialähetys Sanansaattajat eli Sansa on erikoistunut sähköisten viestinten välityksellä tehtävään lähetystyöhön. Radion rinnalla keskeisiä välineitä ovat satelliittitelevisio, internet ja sosiaaliset mediat. Yhtenä lähetystyön kohteena on Intia, jossa vieraillessaan Arja Savuoja on nähnyt omin silmin evankeliumin vaikutuksen. Sansan Oulun aluepäällikkö Arja Savuoja esitteli lähetyskohteisiin jaettavan radion. Radion kyljessä olevaa latauskampea vääntämällä radio saa virtaa. Minuutin veivaus antaa tunnin kuuntelun. Monissa kylissä radio kytketään kovaäänisiin, jolloin radiottomatkin pääsevät lähetyksistä osalliseksi. Keminmaa JUMALANPALVELUKSET Kirkkoherranvirasto puh Ke Eläkeläisten Kyläpaikka Suntionkulmassa klo Kuljetusta tarvitseva soita Eeva-Kaarina Kasala p Hartaus Tyynelässä klo 13. Hartaus terveyskeskuksen vuodeosastolla klo La Pyhäinpäivän messu kirkossa klo 10, saarna Yrjö Haapala, liturgia Johan Helkkula. Maksuton kirkkokyyti, kuljetusta tarvitseva soita Eeva-Kaarina Kasala puh Pyhäinpäivän messussa luetaan edellisen pyhäinpäivän jälkeen kuolleiden seurakunnan jäsenten nimet ja sytytetään kynttilät kuluneen vuoden aikana kuolleiden muistoksi. Keminmaalle haudatulle muun seurakunnan jäsenen muistoksi voidaan sytyttää kynttilä, ota yhteys kirkkoherranvirastoon p Kolehti: Raamattulähetystyöhön Lapin Pipliaseura. Su Messu kirkossa klo 10, saarna Johan Helkkula, liturgia Yrjö Haapala. Pyhäkoulu kirkon yläsalissa saarnan aikana. Kolehti: Hiljaisuuden retriitteihin ja hengelliseen ohjaukseen sekä seurakuntien hengellisen elämän tukemiseen Hiljaisuuden Ystävät ry:n kautta. Su Isänpäivän messu kirkossa klo 10, saarna Yrjö Haapala, liturgia Johan Helkkula Pyhäkoulu kirkon yläsalissa saarnan aikana. Messun jälkeen isänpäivän lähetyslounas srk-keskuksessa klo Katso erillinen ilmoitus. Kolehti: Oulun hiippakunnan toimintaan kasvatus-, diakonia- ja lähetystyössä. Pe Avoimet ovet Suntionkulmassa klo Mielenterveyskuntoutujien Hyvän Mielen kerho Suntionkulmassa klo 13. Sählyvuoro nuorille ja aikuisille Lassilan koululla klo Miestenpiiri srk-keskuksessa klo 19. Ma Lähetyspiiri kokoontuu Vanhassa pappilassa klo 18. Ti Aamurukous kirkossa klo Raamis Suntionkulmassa klo 12. Hartaus Penttilässä klo 13. Ke Vauvasta vaariin -tapaaminen Maulan srk-talolla klo Katso erillinen ilmoitus. Eläkeläisten Kyläpaikka Suntionkulmassa klo Kuljetusta tarvitsevat soita Eeva-Kaarina Kasala p Hartaus Ainolassa klo 13. Hartaus Kallinrannassa klo 13. Hartaus Terveyskeskuksen vuodeosastolla klo Pe Avoimet ovet Suntionkulmassa klo Sählyvuoro nuorille ja aikuisille Lassilan koululla klo Miestenpiiri srk-keskuksessa klo 19. Ti Aamurukous kirkossa klo Raamis Suntionkulmassa klo 12. Eläkeläisten keskustelupiiri Lautiosaaren srk-talolla klo 13. Hartaus Einolassa klo 13. Ke Eläkeläisten kyläpaikka Suntionkulmassa klo Kuljetusta tarvitseva soita Eeva-Kaarina Kasala p Hartaus Terveyskeskuksen vuodeosastolla klo LÄHETYS Lähetyskirppis avoinna lauantaisin klo Tervetuloa ostoksille tekemään löytöjä! sekä kahvittelemaan lähetyksen hyväksi. Kirppis on suljettuna pyhäinpäivänä Isänpäivän lähetyslounas srk-keskuksessa klo Katso erillinen ilmoitus.! DIAKONIA Diakoniatoimistossa päivystys ma ja to klo Diakonissa Ulla Sipola p Diakoni Leena Karjula p Kotikäyntityöntekijä Hanna Pietilä-Jones p TOIMITUKSET KUOLLUT: Sirkka Sisko Simonen 85 v, Esko Edvard Kestilä 79 v, Leena Orvokki Laakso 74 v. KASTETTU: Eetu Johannes Mämmioja, Elsi Ester Kurki, Vertti Valtteri Matala, Aku Veikko Antero Rissanen, Valtti Iivari Tenkku.!! Keminmaan seurakuntakeskuksessa Keminmaan seurakuntakeskuksessa ISÄNPÄIVÄN LÄHETYSLOUNAS! NOUTOPÖYDÄSTÄ sunnuntaina klo Isänpäivän lähetyslounas noutopö sunnuntaina klo Hirvenlihakäristys lisukkeineen Jälkiruoka/kahvi Hirvenlihakäristys lisukkeineen Hinnat Jälkiruoka/kahvi aikuiset! 12 Hinnat opiskelijat aikuiset opiskelijat vuotiaat 5 5 alle 5-15 v ilmainen vuotiaat 5 alle 5 v ilmainen Tervetuloa! Keminmaan seurakunta/lähetystyö MAULAN SEURAKUNTA TALOLLA VAUVASTA VAARIIN TAPAAMINEN keskiviikkona KOKO KYLÄN VÄELLE Tervolantie Maula Kuljetusta tarvitsevat, ottakaa yhteys Eeva-Kaarina Kasala KOKOONTUMISIA ON KERRAN KUUSSA KESKIVIIKKOISIN. OHJELMASSA ON YHDESSÄ OLOA, HARTAUS, ASKARTELUA, LAULUA, TERVETULOA YHTEISIIN HETKIIN! KEMINMAAN SEURAKUNTA Lisätietoja antaa Virpi Huttunen

9 yltää kolkkaan Siellä naisilla ei ole arvoa ollenkaan. Kun he sitten omalla kielellään kuulevat olevansa Jumalan pojan kuvia, he saavat ihmisarvon ja syyn elää. Saavuttaa uusia tukee kristittyjä Intia on valtavien lukujen maa, jossa kristinuskon lähetystyö on isojen haasteiden edessä. Kristittyjä Intiassa on noin 24 miljoonaa eli vajaat 3 prosenttia koko väkiluvusta. Maan 1,2 miljardista asukkaasta hindulaisia on noin 900 miljoonaa eli neljä viidestä. Jos on runsaasti väkeä, niin on uskontojakin. Hindulaisia jumalia arvellaan olevan noin 300 miljoonaa, sillä lähes jokaisella Intian kylällä sanotaan olevan oma nimetty jumalansa. Yhtäläisesti on puhuttuja kieliä. Virallisia kieliä on 16, mutta varsinaisten kielten määrä on yli 300. Kun eri heimojen kielet huomioidaan, nousee määrä yli 1500 kieleen. Sansa tukee kristillisten radio- ja televisio-ohjelmien tuotantoa maailmanlaajuisesti 39 kielellä. Intiaan suunnatuissa lähetyksissä käytetään 17 kieltä. Lähetetyt ohjelmat ovat alueen kulttuurin ja kielen tuntevien toimittajien tekemiä. Kuulijoista pyritään tavoittamaan mahdollisimman paljon omalla äidinkielellään. Arja Savuojan mukaan uusien kuulijoiden saavuttamisen rinnalla on tärkeää tukea Intiassa asuvia kristittyjä. Heidän asemansa on monesti vaikea, ja kristittyihin suhtautuminen vaihteleekin alueittain. Valistusta ja rohkaisua Evankeliumin julistamisen rinnalla kulkee merkittävänä yleinen valistus. Sen mukana jaetaan arkipäivän ohjeita, mutta erityisesti pyritään kohentamaan naisten asemaa. YK:n Väestörahaston raportin mukaan 2/3 intialaisista vaimoista joutuu kotonaan väkivallan uhriksi. Hiljaisuuden kulttuuri suojelee yhä hyväosaisiin kuuluvia raiskaajia ja murhaajia. Avioliitossa tapahtuva raiskaus ei ole rikos edes vastikään uudistetussa laissa. Naiset ovatkin usein ensimmäisinä tutustumassa ja hyväksymässä kristinuskon toivon ja armon. - Naiset ovat hämmästyneitä, kun he saavat kuulla että kristillisyyteen ei kuulu naisten hyväksikäyttö, alistaminen tai pahoinpitely. (PV) Kotimaanavulta ensimmäinen lahjoitus Tornioon n Kirkkopalvelut ry:n tuore hyväntekeväisyyspalvelu Kotimaanapu käynnisti syyskuussa rahankeräyksen Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijoiden auttamiseksi. Ensimmäinen erä kertyneistä lahjoitusvaroista kohdennettiin Tornioon. Perusteena oli Tornion seurakunnan syyskuun puolivälissä aloittama turvapaikanhakijoiden auttaminen Tornio Haaparanta-matkakeskuksesta, mihin pääosa tulijoista saapui ennen järjestelykeskuksen toiminnan käynnistämistä. Turvapaikanhakijoita oli suuret määrät. Takanaan heillä oli pitkä matka, nälkää, väsymystä ja epätietoisuutta tulevasta, seurakunnan diakoniatyöntekijät Johanna Wennerström ja Aila Ylinärä kertovat Kotimaa24-verkkosivustolle. Matkakeskuksessa ei ole mitään palveluja viikonloppuisin ja arkipäivisinkin ne ovat riittämättömät. Tarjosimme teetä, vesipulloja, mehua, leipää, hedelmiä, kananmunia ja keksejä. - Lisäksi hankimme lastenruokia, vaippoja sekä käsikauppalääkkeitä ja neuvoimme jatkoyhteyksien löytämisessä, aikatauluissa ja lippujen ostossa. Kymmenen päivän aikana matkakeskuksen kautta kulki noin turvapaikanhakijaa. Järjestelykeskuksen ja Suomen Punaisen Ristin ylläpitämän hätämajoituksen perustamisen jälkeen Tornion seurakunta on toimittanut tiloihin turvapaikanhakijoille aamu- ja iltapalaa. Kotimaanavun rahankeräys Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijoiden auttamiseksi jatkuu lokakuun puoliväliin asti. Kotimaanavun keräys turvapaikanhakijoiden apuun Kotimaanapu käynnisti syyskussa keräyksen Suomeen saapuvien turvapaikanhakijoiden auttamiseksi. Keräyksen taustalla on kaikkien yhteinen hätä näiden ihmisten auttamiseksi. Ihmiset tarvitsevat apua pitkin matkaa, lähtömaassa, matkalla ja perillä. Haluamme kaikin mahdollisin keinoin osoittaa vieraanvaraisuutta, Kirkkopalvelujen keräysjohtaja Tapio Pajunen. Keräyksen tuotto tullaan osoittamaan vastaanottokeskuksiin räätälöidysti. Käyttötarpeita on selvitetty yhdessä kirkkohallituksen ja viranomaisten kanssa. 9 Oleellisia ovat ne yksilölliset tarpeet, joita ei lakiin perustuvilla etuuksilla voida kattaa. Näitä aukkoja on todella paljon, Pajunen sanoo. Toisaalta pyritään kattamaan myös niitä yksilöllisiä tarpeita, joita eri järjestöjen ja seurakuntien organisoimat vaate- ja käyttötavarakeräykset eivät kata. Kampanja jatkuu lokakuun puoliväliin. Parhaillaan suunnitellaan myös Suurella sydämellä -vapaaehtoisverkoston valjastamista turvapaikanhakijoiden auttamiseksi. Verkoston aluekoordinaattorit pohtivat parhaillaan niitä toimenpiteitä, joilla verkosto voi auttaa turvapaikanhakijoita omilla alueillaan, Pajunen kertoo. Yksi mahdollisuus on esimerkiksi se, että verkosto selvittää yhteistyössä vastaanottokeskusten kanssa yksilöllisiä tavaratarpeita, joihin etsitään lahjoittaja Suurella sydämellä -palvelun kautta. Pohdittavana on myös se, voitaisiinko turvapaikanhakijoille tarjota vapaaehtoistehtäviä palvelun kautta. Niin voisimme tarjota sisältöä tähän elämänvaiheeseen, joka voi venyä pitkäksikin. LAPSET JA NUORET PÄIVÄKERHO Kerhoihin otetaan 2010, -11 ja -12 syntyneitä lapsia. Huom! 2012 syntyneet täytettyään 3 vuotta. Lautiosaaren seurakuntatalo, Killisentie vuotiaiden päiväkerho keskiviikkona klo Seuraavissa kerhoryhmissä on vielä tilaa: Lassila, Myötätuulen kerhotila, Jokisuuntie vuotiaiden päiväkerho maanantaina klo vuotiaiden päiväkerho torstaina klo Laurila, Uuden pappilan kerhotila, Rantatie 26 A 4-5 -vuotiaiden päiväkerho tiistaina klo vuotiaiden päiväkerho keskiviikkona klo Lisätietoja päiväkerhoista lastenohjaajalta p PERHEKERHO Laurilan perhekerho maanantaina klo Uuden pappilan päiväkerhotila, Rantatie 26 A Lassilan perhekerho tiistaina klo Myötätuulen kerhotila, Jokisuuntie 1 Lautiosaaren perhekerho torstaina klo Lautiosaaren seurakuntatalo, Killisentie 4 Laurilan PPH-kerho (perhepäivähoitajien ja hoitolasten kerho) perjantaina klo Uuden pappilan päiväkerhotila, Rantatie 26 A VARHAISNUORISOTYÖ VANHA PAPPILA Tiistaisin Sekakerho 1-4 lk tytöille ja pojille klo LAUTIOSAAREN SRK-TALO, Killisentie 2 Maanantaisin Makerokerho 1-6 lk tytöille ja pojille klo luokkalaisille tytöille ja pojille Honkamaassa seurakunnan leirikeskuksessa Kokkikerho ryhmät ovat täynnä! LASSILA Myötätuulen kerhotila, Jokisuuntie 1 Maanantaisin Toimintakerho 1-3 lk tytöille ja pojille klo LASSILAN KOULUN SALI Tiistaisin Sählykerho 1-3 lk klo Perjantaisin Sählykerho 4-6 lk tytöille ja pojille klo Sisäpelikengät jalkaan ja suosittelemme suojalasien käyttöä silmävammojen välttämiseksi. PÖLHÖN KOULU Torstaisin Liikuntakerho 1-3 lk klo Liikuntakerho 4-6 lk klo MAULAN SRK-TALO Torstaisin1-6 lk kerho tytöille ja pojille klo LAURILA Keskuskoulun kotitalousluokka Torstaisin Kokkikerho 4-6 lk tytöille ja pojille klo Ryhmä täysi, tiedustelut kerhonohjaajalta p LASTENSYYSLEIRI Honkamaassa seurakunnan leirikeskuksessa Leiri on tarkoitettu 1-6 lk tytöille ja pojille. Leirin Lastenleiri Leirin hinta 10 Ilmoittautumiset Virpi Huttuselle Järjestäjä: Keminmaan seurakunta hinta on 10 /leiriläinen. Ilmoittautumiset ja tiedustelut Virpi Huttuselle p Katso erillinen ilmoitus. Nuorisotyönohjaaja Virpi Huttunen p NUORISOTYÖ LASSILAN KOULU Perjantaisin Nuorten ja aikuisten sählyvuoro klo VANHA PAPPILA AVOIMET OVET keskiviikkoisin klo Vapaata oleskelua ja pelien pelaamista kavereiden kanssa, iltahartaus. Rippikoulumerkkien hakijat saapukaa klo 18, iltahartauden jälkeen saatte merkin ja olette vapaat lähtemään n. klo Merkkejä voi kerätä varastoon, vaikka et olisi vielä saanut rippikoulukorttia. Tiedustelut nuorisotyönohjaaja Hannu Huttunen p PYHÄKOULU Tervetuloa lapset pyhäkouluun, joka on messun yhteydessä kirkon yläsalissa. AVOIMET OVET Suntionkulmassa, Kunnantie 5 Keminmaa. pe sekä pe klo Tule kahvittelemaan, askartelemaan tai kutomaan ja rukoilemaan JOULUN LAPSELLE. OPERAATIO JOULUN LAPSI -keräyspiste on avoinna Keminmaassa Kirkkoherranvirastossa ma - pe klo 9-15, Rantatie 61. Lisätiedot Anitta RAUHANYHDISTYS Ke klo 18. Ompeluseurat Su klo 13. Yhteispyhäkoulu, seurat Ke klo 18. Ompeluseurat

10 10 Simon talousarvio alijäämäinen vaikka veroprosenttia aiotaan nostaa Srk-keskuksen remontti siirtyy n Simon seurakunnan kirkkoneuvoston esitys kirkkovaltuustolle ensi vuoden talousarvioksi on veroprosentin nostoaikeista huolimatta lähes euroa alijäämäinen. Seurakunnan toimintakulut on runsaat euroa. - Seurakunnan jäsenmäärä laskee jatkuvasti kuolleisuuden ja muuttoliikkeen vuoksi. Verotulot vähenevät, mutta menot pysyvät ennallaan tai jopa kasvavat. Näin ei voi jatkaa loputtomasti. - Rovastikunnassa virinnyt halu tehdä yhteistyötä säästöjen aikaansaamiseksi on tässä tilanteessa todella tarpeellista, summaa talouden haasteita kirkkoherra Ville Väkeväinen. Kirkkoneuvosto päätti myös keskeyttää seurakuntakeskuksen korjauksen tarjouskilpailun. Jätettyjen tarjousten avaamisen jälkeen kävi selväksi, että saneerauksen hinta kalustehankintoineen ja muine oheiskuluineen nousisi noin miljoonaan euroon, mikä on lähes kaksinkertainen summa kustannusarvioon verrattuna. Neuvosto päätti jatkaa korjaustyön valmistelua siten, että työ tehtäisiin vaiheittain ja urakka toteutettaisiin tehtyjä suunnitelmia reilulla kädellä karsien. Uusi valmistelu siirtänee töiden aloittamisajankohtaa ainakin vuoteen 2017, mitä ennen suoritetaan vain kiireellisimpien kohtien korjaustyö Tervola VIIKKOTOIMINTA Ke Sairaalahartaus klo 14. To Eläkeläisten kerho Peuran koululla klo To Hartaus Kotikullerossa klo ja Pihakullerossa klo Eläkeläisten kerho seurakuntakeskuksessa klo 11. Su Kristittyjen yhteinen rukoushetki Leena ja Kari Halmeella (Asematie 24) klo 15. Ke Sairaalahartaus klo 14. To Eläkeläisten kerho Peuran koululla klo PÄIVÄKERHOTYÖ Kirkkoherranvirasto JUMALANPALVELUKSET Pyhäinpäivänä Messu Seurakuntakeskuksen kirkossa klo 10, johtaa Heikki Holma, kanttori Sari Vähäkangas. Kolehti oman seurakunnan diakoniatyölle. Pyhäinpäivän Iltakirkko Seurakuntakeskuksen kirkossa klo 18, johtaa Heikki Holma, kanttori Sari Vähäkangas. Tilaisuudessa voi sytyttää kynttilän läheisen ihmisen muistolle. Su Perhekirkko Seurakuntakeskuksen kirkossa klo 11, johtaa Heikki Holma, saarna Tomi Koho, kanttori Sari Vähäkangas. Kolehti Hiljaisuuden retriitteihin ja hengelliseen ohjaukseen sekä seurakuntien hengellisen elämän tukemiseen Hiljaisuuden Ystävät ry:n kautta. Perhekirkon jälkeen puurolounas seurakuntasalissa. Lounaan hinta: aikuiset 1,50, alle 15-vuotiaat 1 ja alle 3-vuotiaat maksutta. Su Sanajumalanpalvelus Seurakuntakeskuksen kirkossa klo 10, johtaa Heikki Holma, kanttori Sari Vähäkangas. Kolehti Oulun hiippakunnan toimintaan kasvatus- ja diakonia -ja lähetystyössä. Messun jälkeen Isänpäivälounas seurakuntakeskuksessa. Mahdollinen tuotto lähetystyölle. Päiväkerhot 3 6-vuotiaille: Keskiviikkoisin klo ja , Seurakuntakeskus, Kirkkokuja 4. Eskarilaiset voivat myös osallistua iltapäiväkerhoon! Avoin päiväkerho torstaisin klo , seurakuntakeskuksessa. Avoimeen päiväkerhoon voivat lapset tulla vanhempansa tai hoitajansa kanssa, yli 3-vuotiaat voivat osallistua myös yksikseen. Osa kerho-ohjelmasta on kaikille yhteinen, osan aikaa on aikuisilla mahdollisuus virkistyä keskenään kerhohuoneen viereisessä huoneessa. Uusia kerholaisia otetaan koko kerhokauden ajan. Tiedustelut: Leena Holma p VARHAISNUORISO Ti Donkkis-kerho klo Louen koululla Pe Donkkis-kerho klo Kaisajoen koululla Ti Donkkis-kerho klo Seurakuntakeskuksessa To Donkkis-kerho klo Mattisen koululla K-12 TOIMINTAILTA Pe klo Seurakuntakeskuksessa. Toimintailta on tarkoitettu kaksitoista vuotta täyttäneille varhaisnuorille. K-12-illat ovat kerran kuukaudessa. Illoissa on rentoa yhdessäoloa ja toimintaa kokkaus-, käsityö- ja liikunta-/peliryhmissä (sisällä ja ulkona, huom! vaatetus) Kullekin kerralle voi valita eri toimintaryhmän. Illan mittaan kokoonnutaan myös yhteiseen hartaus- ja herkutteluhetkeen. NUORISOTYÖ Ti Nuortenilta klo Louen Lappialla MUSIIKKITYÖ Kirkkokuoron harjoitukset keskiviikkoisin klo 16 seurakuntakeskuksessa. LÄHETYSTYÖ Lähetyksen Kirppis avoinna maanantai - perjantai klo Kirppikseltä varattavissa tanko tai pöytä 10,00 euroa/viikko, tiedustelut Arja Heikkinen, p Huom! muuttunut aukioloaika! Otamme yhä vastaan lahjoituksia vaatteita, kenkiä, astioita ym. DIAKONIATYÖ Ma Omaishoitajien vertaisryhmä Kotikullerossa klo Hoidettaville oma ryhmä samaan aikaan viereisessä huoneessa. RAUHANYHDISTYS Su klo 12 perhepyhäkoulu, ruokailu ja seurat ry:llä, K.Vuokila, J.Vaara Ma klo 17 päiväkerho ry:llä Ti klo 19 sisarpiiri Liisa Karjalaisella Pe klo 19 T&H Vuokilalla Su klo 12 pyhäkoulu ry:llä Ma klo 17 päiväkerho ry:llä Ti klo 18 ompeluseurat ry:llä, A. Lukkarila Ke klo 13 lähetysseurat Kotikullerossa ja klo 18 Saukolla, R. Nissilä, E.Kaski TOIMITUKSET Sunnuntaina Isänpäivän LOUNAS klo 10 alkavan jumalanpalveluksen jälkeen seurakuntakeskuksessa: LOHIKIUSAUS ja jälkiruokana täytekakkukahvit Kastettu: Sonja Sini Tuulia Heikkinen, Adele Jenny Josefiina Palojärvi, Oliver Jorma Alfred Törmänen, Maire Selina Harjuniemi. Haudattu: Anja Astrid Keränen 83v, Elsa Annikki Penttilä 81v, Kalle Iivari Kantola 80v, Maria Hannele Alakantola 47v. LOUNAAN HINNAT: AIKUISET 7 alle 15-v 3 ja lapset alle 5-v MAKSUTTA Tervetuloa! Tervolan seurakunta/lähetystyö Simo Kirkkoherranvirasto puh VIIKKOTAPAHTUMAT Ke Klo Kehitysvammaisten Toimintapäivä seurakuntakeskuksessa, alkaen viikkomessulla. Askartelun ja seurustelun lisäksi juomme täytekakkukahvit. Päivässä mukana Kv-pappi Anu Morikawa Rovaniemeltä, kanttori ja diakonissa. Tervetuloa mukaan myös kehitysvammaisten kotiväki. Su Klo 17 Kotiseurat Kuuselalla Kirkkotie 9c. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Ke Hartaus Kiikanpalossa klo 11 ja klo hoivakodilla. Lähetysilta srk-keskuksessa klo 18.00, Ville Väkeväinen TERVETULOA JUMALANPALVELUKSIIN! Pyhäinpäivä Klo 18 (huom aika!) kirkossa, Mari Ojala ja Raija Tyni. Jp:ssa sytytetään kynttilä viime Pyhäinpäivän jälkeen kuolleiden oman srk:n jäsenien muistolle. Su Klo 11 messu Aseman srk-keskuksessa, Ville Väkeväinen ja Raija Tyni. Su klo 11 perhekirkko Aseman srk-keskuksessa, Mari Ojala ja Raija Tyni. Jumalanpalveluksen jälkeen lettukestit. alustaa aiheesta Kristityn risti (HUOM! päivä siirtynyt!) To Klo 18 Virsi-ilta Ylikärpän koululla, Mari ja Raija. Klo 18 Kirkkovaltuuston kokous seurakuntakeskuksella Ma klo Kunnan Hyvän mielen-päivätoiminnassa kirjaston yläkerrassa mukana diakonissa Riitta-Liisa. Hartauden lisäksi suunnittelemme tulevan kauden yhteisiä tapahtumia ja kerron mm EU-ruoka-avusta. Ti klo naisten porinatuokio Simoniemen srk-kodilla, Riitta-Liisa pitää alustuksen Olli ja Leila Valtosen kirjasta: Yhdeksän hyvää tyyppiä. MUSIIKKI Lasten lauluryhmä keskiviikkoisin klo Aseman srk-keskuksessa. MLL:n äiti-lapsi muskarit: Ke klo 10 Simoniemen srk-kodilla. To Klo Asemalla kirjastotalolla. To klo 18 naisten lauluryhmä Aseman srk-keskuksella. Tervetuloa mukaan! DIAKONIA Ti Seurakuntaamme saapuu EU-ruokalähetys. Siirrämme TALKOOVOIMIN elintarvikkeet sisätiloihin, tulehan mukaan. Pussitamme ja jaamme niitä ke ja ke joista tarkemmin lähempänä. Diakonissalta saa lisätietoja puh Jos haluat ilmaiseksi käytettyjä huonekaluja, soita diakonissa Riitta-Liisa p Tulossa Ke klo Näkövammaisten kerho seurakuntakeskuksessa. Kerhon aiheena: Näkövammaisuus ja näkövammaispalvelut tutuksi Simossa. Vieraanamme hankevastaava Juha Rommakkaniemi Lapin näkövammaiset ry:stä Rovaniemeltä. Tervetuloa uudetkin kerholaiset. Mukana diakonissa. Lapsi, varhaisnuoriso- ja nuorisotyö pyörii iloisesti! PÄIVÄKERHOTYÖ 3-6 vuotiaiden päiväkerho Aseman seurakuntakeskuksessa tiistaisin klo Mukaan mahtuu! Ilmoittautumiset ja tiedustelut p /Ella Ropponen vs. nuorisotyöntekijä. VARHAISNUORISO Klubbari eli iltapäiväkerho pyörii tiistaisin ja torstaisin klo , välipala noin klo Iltapäiväkerhossa on mahdollista tehdä läksyt koulun jälkeen. Kerhossa voi leikkiä ja pelailla kavereiden kanssa tai olla vaan. Tiedustelut p / Ella. Ala-asteikäisille suunnatut varhaisnuortenkerhot pyörivät Simoniemessä ja Maksniemessä: Simoniemessä srk-kodilla keskiviikkoisin klo Maksniemen vanhalla koululla maanantaisin klo Menossa mukana Roosa, Elina ja Janina. Tiedustelut p / Ella. NUORISOTYÖ ISKO Isos- ja kerhonohjaajakoulutus seuraavan kerran keskiviikkona klo Kaikki koulutuksesta kiinnostuneet mukaan vaan! Tiedustelut Ella p RAUHANYHDISTYS Su klo 17 seurat Aseman srk-keskuksessa, puhujina Antti Kaisto ja Antti Rautakoski. Simon seurakunta pyytää tarjouksia koneellisesta haudankaivuusta ajalle Tarjouspyyntöasiakirjoja saa kirkkoherranvirastolta sen aukioloaikoina. Tarjouspyynnöt tulee jättää perjantaihin klo mennessä.

11 Murmanskin kirkko etenee, mutta hitaasti n Venäjällä kirkkoja ei ole rakennettu hurahtaen. Niihin on kulunut aikaa monestakin syystä. Tunnettua on, että Iisakin kirkko Pietarissa vaati neljäkymmentä vuotta. Niin kuin aikanaan erämaavaelluksessa, se oli kirkon rakentamisessakin pitkä aika. Petroskoissa kului kymmenkunta vuotta uuden pyhäkön valmistumiseen. Murmanskissa luterilainen seurakunta on kiinteästi odottanut jo vuosia omaa kirkkoa. Suomi-seura elvytti vuonna 1992 vanhan luterilaisen seurakunnan uuden Venäjän alkaessa. Piskuinen seurakunta uudistui ja aloitti kasvun, kun vuosituhannen lopulla venäjänkieliset Aleksander ja Anja Voltshok aloittivat työn kirkkoherrana ja lapsi- ja nuorisotyön ohjaajina. Vuonna 2002 seurakunta sai uudet tilat kerrostalosta. Venäläisten mielestä sellainen tila kuuluu vain lahkoille. Jumala tarvitsee asunnokseen oman ristillä varustetun kirkon, vakuuttivat murmanskilaiset tiloja siunanneelle piispa Aarre Kuukaupille. Piispa oli jo saanut tiedon kaupungin lupaamasta kirkon tontista sekä seurakunnan hankesuunnitelman. Luterilaisen seurakunnan tavoittelema tontti kaupungin keskustassa meni karismaatikoille, jotka ovat pystyttäneet temppelin ulkomaalaisten avustusten turvin. Rakentaminen on ollut norjalaisten varassa, varoja on saatu myös valtamerten takaa. Nopea startti, sitten jarrutus Kaupunki lahjoitti vihdoin 2013 eteläosan keskiöstä luterilaisille tontin edellytyksellä, että rakennustyöt aloitetaan samana vuonna. Rakennusvastuu on Inkerin kirkon keskushallinnolla piispa Kuukaupin johdolla. Rakennusasiantuntijana toimii Kansanlähetyksen palveluksessa oleva arkkitehti Jorma Laine. Ripeästi aloitetussa työssä vietettiin juhlaa kaksi vuotta sitten lokakuussa, kuten Kirkkolaivakin kertoi. Piispa siunasi peruskiven, oma väki ja vieraat iloitsivat urakan aloittamisesta. Mukana juhlassa oli Lapista Tervolan seurakunnan lähetystö. Ensimmäinen urakka sisälsi kellarikerroksen valun. Siinä osiossa ovat tilat nuorille ja lapsille sekä työntekijöille. Aleksander ja Anja Voltshok toivovat seisovansa pian kirkon sisätiloissa. Pohjakerroksen valuutyö on valmis, varsinaisen kirkko-osan valuuta odotetaan. Pian vesikattoon? Urakan toteuttaminen vaati myös mittavia maansiirtoja, jotka aiheuttivat lisäkustannuksia. Niiden johdosta urakoitsija ja Inkerin kirkko joutuivat napit vastakkain. Hanke voi edetä vasta oikeuden päätöksen jälkeen. Nyt on jo tiedossa, että jatkossa rakentamisen vastuu siirtyy samalle rakentajalle, joka saa aivan pian valmiiksi Siperiassa Kazanin kirkon. Murmanskissa toivotaan, että pian saataisiin vesikattoon varsinainen kirkko-osa, seurakuntasali, keittiö ja asunto. Seurakunta elää sen varassa, mitä asiassa tekevät Inkerin kirkon keskushallinto sekä rahoittajat. Suomalainen Murmanskin rahasto on edelleen avainasemassa hankkeen rahoittamisessa. Se on saanut varansa etupäässä Lapin seurakunnilta budjetin ja kolehtien välityksellä. Inkerin kirkkohallitus valitsee lähiaikoina uudistuvan rahaston hallituksen. Huoli jokapäiväisestä leivästä Kirkkohankkeen toteuttaminen koskee moninaisesti Murmanskin luterilaista seurakunta. Rahasto keskitti varojen käytön rakentamiseen. Se ei enää rahoittanut seurakunnallista toimintaa, mikä merkitsi käytännössä palkkatuen loppumista. Vähäiset tulot ja avustukset menivät kiinteistön ja materiaalin kustannuksiin. Luterilainen seurakunta on ollut laajasti mukana Barentsin alueen toiminnassa. Seurakunnan hätähuutoon varojen saamiseksi hengelliseen työhön on myös vastattu. Kirkon rakentamisaikaankin seurakunta tarvitsee toimintavarat. Ilman palkattua työväkeä ei tulla toimeen. Palkkatuki toimitetaan Inkerin kirkon välityksellä Murmanskin seurakunnalle. Se on kohtuullinen antaen jokapäiväisen leivän neljälle työntekijälle. Mukana on yhteistyökumppaneita Norjasta, Ruotsista ja Suomesta. 11 Avustustoimintaan ovat lähteneet mukaan Murmanskissa toimineet saamelaiset, seuraliike sekä lähetysjärjestö. Seurakuntien apu on tärkeä sekä taloudellisesti että hengellisesti. Avun toivotaan jatkuvan Murmanskissa toivotaan, että pitkäjänteinen avustustoiminta jatkuu myös rakennusvaiheessa. Seurakunta on nuori, niin kuin myös sen jäsenet. Kymmenys- ja kolehtitulot eivät riitä palkkaukseen. Työn kannalta toivotaan lisää apua, jolloin voitaisiin palkata diakonit Kantalahteen ja Murmanskiin. Yhteyden ja yhteisen kasvun merkeissä toivotaan järjestettävän yhteisiä leirejä ja tapahtumia. Niitä on vuosikymmenen aikana ollut esimerkiksi Inarissa, Kemijärvellä, Rovaniemellä, Tervolassa ja Pellossa. Taloudellinen päävastuu on ollut ja jatkossa tulee olemaan suomalaisilla seurakunnilla. Murmanskilaiset toivovat diakoniamielen lahjoittavan antajille siunausta. PAAVO KORTENIEMI Murmanskin luterilaisen kirkon infoa: paavo.korteniemi@nic.fi, puh Ylitornio KOTIKIRKKO KUTSUU La klo 11 Pyhänpäivän messu ja vainajien muistopalvelus Meltosjärven kirkossa, srk-kuoro, klo 18 Pyhäinpäivän iltakirkko ja vainajien muistopalvelus Ylitornion kirkossa, srk-kuoro Su klo Messu Ylitornion kirkossa Su klo Messu Ylitornion kirkossa To klo 18 Sanan ja rukouksen ilta Ylitornion kirkossa Su klo Messu Ylitornion kirkossa Kotikirkko kutsuu muihin tilaisuuksiin Su klo 14 Rauhan Sanan syysseurat srk-kodilla, Stig Lampinen, Jaakko Rytisalo klo 18 Lauluilta Mellajärvellä Kylätalolla Ti klo 12 Raanujärven tiistaikerho Eila Mäkiniemellä Pe klo 17 Miestenpiiri kirkkoherranviraston alakerrassa Su klo 18 SRK:n seurat Meltosjärven kirkolla, Reijo Nissilä, Eero Kaski Kirkkoherranvirasto p Ma klo 18 Raamattupiiri Seurakuntakodilla Ti klo 13 Meltosjärven tiistaikerho Ma klo 18 Lähetysilta srk-kodilla, lähetyksen kynttiläpolku RAAMATTUPIIRI Raamattupiiri kokoontuu maanantaisin seurakuntakodilla klo 18. MIESTENPIIRI Miestenpiiri kokoontuu joka toinen perjantai kirkkoherranviraston alakerrassa klo 17. Seuraavan kerran ISOISKOULUTUS Isoiskoulutuksen yhdyshenkilönä Ilkka Korva NUORTEN ILLAT Tyttöjen tila tiistaisin Nuorisotalon takkahuoneessa. Pe klo 18 Nuortenilta srk-kodilla RIPPIKOULU Rippikouluasioissa voi olla yhteydessä seurakuntaan p tai Ilkka Korvaan PÄIVÄKERHO Päiväkerho kokoontuu keskiviikkoisin klo Päiväkerholaiset ovat iältään 3-5 vuotiaita, yhden kerhokerran pituus on kaksi tuntia. Kerhokerta rakentuu vapaasta ja ohjatusta leikistä, laulusta, kädentaidoista, liikunnasta ja hartaudesta. Tiedustelut Hille Huhtanen Pyhäinpäivä Ylitorniolla Ylitornion ja Meltosjärven kirkoissa vietetään perinteiseen tapaan pyhäinpäivänä myös Vainajien muistopalveluksia. Muistopalveluksessa sytytetään kynttilä edellisen pyhäinpäivän jälkeen ko. kirkoissa kirkollisesti siunatuille vainajille ja muualla siunatuille, mutta Meltosjärven tai Ylitornion hautausmaahan haudatuille. Meltosjärvellä muistopalvelus on klo 11, Ylitorniolla klo 18. Jumalanpalveluksissa laulaa seurakuntakuoro. Meltosjärvelle menevässä kuorobussissa on muutama paikka tilaa. Tiedustele vapaita paikkoja kanttorilta. KIRKKOKAHVIT Lähetysväki käynnistää kirkkokahvitoiminnan jumalanpalvelusten yhteyteen. Kahvit ja pieni porinahetki nautitaan kirkon eteisessä. Vapaaehtoinen kahviraha lähetyksen hyväksi. Kirkkokahvirinkiin voi ilmoittautua vapaaehtoiseksi seurakunnan sähköpostiin ylitornio@evl.fi KIRJEPYHÄKOULU Ylitorniolaisilla lapsilla on mahdollisuus osallistua Tornion seurakunnan järjestämään kirjepyhäkouluun. Kirjepyhäkoulu on 7-12 vuotiaille lapsille suunnattu pyhäkoulu, joka toteutetaan kirjeiden välityksellä. Ylitorniolaisten osalta kirjepyhäkoulun kustannuksista vastaa Ylitornion seurakunta, joten koulu on ilmainen. Lisätietoja antaa Torniosta Tarja Rautio p PERHEKERHOT Perhekerho kokoontuu Ylitorniolla Tenavatuvalla viikoittain tiistaisin klo 9-14, Perhekerhoon liittyvissä asioissa voi olla yhteydessä seurakuntaan p tai Hille Huhtaseen Raanujärven perhekerho parillisilla viikoilla torstaisin klo koululla Tenavaparkki parillisten viikkojen perjantaina 9-13 Tenavatuvan tiloissa. Ilmoittautumiset Hille Huhtaselle LÄHETYSTYÖ Lähetystyön yhdyshenkilönä Ylitorniolla on aloittanut Mirjami Hyttinen. Lähetysiltojen pitämisestä voi sopia joko Matti Salmisen tai Mirjami Hyttisen kanssa MUSIIKKITYÖ Ajankohtaista: Lauluilta Mellajärvellä Kylätalolla. Alkaen klo 18 kahvilla, klo lasten musiikkituokio, jatkuen yhteislaululla (tutustumme uusiin laulukokoelmiin). Kolehti Kirkon ulkomaanavulle. - Kylän vanhimmat huom.: Kauneimmat joululaulut kylillä, tilaukset mennessä kanttorilta. Tänä vuonna kaikki kauneimmat joululaulut aloitetaan klo 18 kahvilla, jatkuen klo lauluilla. Hartauden pitää pienryhmät seurakuntakuorosta. - Musiikkityön retki Kalajoen kylpylään (vieraillaan myös Oulaisten ja Haapaveden seurakunnissa) Muutama paikka vapaana, tied. Erkki Törmänen Kuoroharjoitukset keskiviikkoisin: - Mieslaulajat klo , kolme kertaa kuukaudessa - Seurakuntakuoro klo Kirkkokuoro klo Musiikkiryhmät torstaisin: - Musiikkikerho Musarit joka toinen kuukausi seurakuntakodin takkahuoneessa/ kouluilla kiertäen koulupäivän aikana. Lokakuussa Mellakosken koululla koulupäivän aikana. Marraskuussa Musarit seurakuntakodin takkahuoneessa klo harjoitus peruttu, alkaen (Valmistelemme jouluaaton kirkon hartaushetkeen musiikkia. Tervetuloa pienet ja suuret, uudet ja vanhat yhdessä musisoimaan.). Joulukuussa Ainiovaaran koululla. - Nuorten projektiryhmä Siivettömät enkelit (rippikouluikäiset ja sitä vanhemmat): Torstaisin klo seurakuntakodin takkahuoneessa, kolmen viikon välein: , Lisätied. kanttori Hanna-Marialta, p , hanna-maria.koivumaa@evl.fi Lähetysiltoja Ma klo 18 Seurakuntakodilla, lähetyksen kynttiläpolku Joulukuussa lauletaan Kauneimpia joululauluja Suomen Lähetysseuran hyväksi. Kylien tilaisuuksista yhteydenotot kanttori Hanna-Maria Koivumaa Operaatio joulunlapsi: Joulupaketteja Romanian lapsille. Kenkälaatikkoaihioita ja ohjeita saa kirkkoheranvirastosta ma-ke klo 9-14.

12 12 Päämäärätön elämä on köyhyyden muoto n Köyhyyden kasvot saivat uutta ulottuvuutta, kun Haaparannan kirkkoherra Juha Rauhala kertoi kokemuksistaan italialaisesta Sant Egidion-yhteisöstä. Rauhala osoitti Kemi-Tornio rovastikunnan diakonian ja vapaaehtoisten päivän osanottajille Parasniemessä, että köyhyys on paljon enemmän kuin leipäjono hyväntekeväisyyspisteen edessä. Oman oppituntinsa länsimaisen köyhyyskuvan laajentamiseen Juha Rauhala oli saanut työmatkallaan Roomaan. Tuolloin hän osallistui Sant Egidion toimintaan viikon verran ja kävi keskusteluja järjestön vapaaehtoisen opettajan Leonardon kanssa. Keskusteluissa pohdittiin köyhiä ja köyhyyttä. Aiheita, jotka muodostavat koko järjestön toiminnan keskipisteen. Keskustelu nosti yksinäisyyden nykymaailman pahimmaksi sairaudeksi. Se ei kierrä rikkaita sen enempää kuin taloudellisesti köyhiäkään. Samanlaisen köyhyyden synnyttää myös juureton, päämäärätön elämä. Me olemme köyhiä, jos elämästämme puuttuu tarkoitus. Juha Rauhala kertoi, että nuo keskustelut ja kokemukset Sant Egidionin toiminnasta tulivat merkittävämmiksi, kun Haaparannalle ja Tornioon vyöryi pakolaisia. Ekumeeninen Sant Egidion Sant Egidion on maallikkojärjestö, joka sai alkunsa Roomassa vuonna 1968 Andrea Riccardin johdolla kokoontuneesta opiskelijoiden raamattupiiristä. Pohtiessaan mahdollisuutta kristittyinä muuttaa maailmaa, he alkoivat vierailla Rooman ulkopuolella sijaitsevissa slummeissa köyhien luona ja tarjosivat heille aterioita. Toiminta laajeni pian köyhille lapsille suunnatuiksi iltapäiväkouluiksi. Toiminnalle oli laajempi yhteiskunnallinen tilaus, sillä vuosi 1968 oli Euroopan kannalta muutoinkin merkittävä. Prahan kevään unelmat oli murskattu väkivalloin, ja monissa Euroopan suurkaupungeissa riehuivat opiskelijamellakat. Nykyisin Sant Egidion on laajentunut 70 maahan neljälle mantereelle. Jäsenluku on yli ja toimijoissa on paljon jäseniksi kuulumattomiakin. Nilkan venytys jumppahetkessä veti ryhdin tiukaksi ja toi virtaa vartaloon. Järjestö on toiminut menestyksellisesti rauhanvälittäjänä mm. Mosambikin sisällissodassa. Laajentumisesta huolimatta toiminta on edelleen vapaaehtoista ja kasvaa rukouksen ilossa. Vaikka Sant Egidion on syntynyt katolilaisen kirkon sylissä, on järjestö luonteeltaan ekumeeninen ja luterilaiseen kirkkoonkin sopiva. Oulussa Sant Egidion ystävien ensimmäinen rukoushetki pidettiin Piispantalon Tallikappelissa vuonna 2011 maaliskuussa. Laulullisen kevennyksen tarjosivat diakoni Suvi Ylimartimon johtamat Laulusiskot. Haaparannan kirkkoherra Juha Rauhala kertoi taustoistaan ja toiminnastaan lähetyskentillä ja Suomen sekä Ruotsin seurakunnissa. Jumppaa ilolla Mirjami Hyttinen kertoi enkeleistä kuormamme koskettajina ja jakoi avaimia toisten rinnalla kulkemiseen. Tornion Seurakunnan vapaaehtoistyöntekijä Hilkka Rantamölö osoitti puolestaan kuinka hauskaa voikaan olla oman kehon rasittaminen istuenkin. Sarjoittain seurasivat polven nostot, nilkan ojennukset ja olkapäiden pyöritykset kannustavalla huumorilla höystettyinä. Kotiläksyksikin tuli sen verran toistoja, että taisi nokosten aika jäädä siltä päivältä vähäiseksi. (PV) Vaatimisesta tyytyväisyyteen n Polkupyörä hajoaa. Se tulee laittaa kuntoon, jotta matka jatkuu. Uudet osat maksaisivat jonkin verran ja niiden lisäksi tulisi tehdä korjaustyö. Kannattaako korjata vanhaa ollenkaan? Olisiko viisaampaa laittaa kokonaan uusi? Silloin saisi kerralla kunnollisen. Tyytyäkö siis nykyiseen vai tavoitellako kenties parempaa? Vanhan korjaaminen voi monessa tilanteessa osoittautua ainoaksi ja samalla parhaaksi vaihtoehdoksi. Hyvin toiminut pysyy edelleen käyttökelpoisena. Korjaaminen, huoltaminen ja hoitaminen ovat tällöin hyödyksi ja usein myös edullisinta. Tilanne saattaa muuttua kimurantiksi silloin, kun varaosia ei ole saatavilla tai korjauskeinoja ei tunneta. Ainoaksi mahdollisuudeksi jää uuden hankkiminen. Kannattaa kuluttaa. Tällaista ajattelutapaa suositaan nykyaikana monissa asioissa. Sillä tavalla saadaan pyörimään sekä yhteiskuntamme että rikki menneen polkupyörän rattaat. On helppo mitata rahassa sitä, kannattaako vanhaa korjata vai hankkia uusi silloin, kun puhumme esimerkiksi tavaroistamme ja omaisuudestamme. Toimimme varallisuutemme ja ehkä myös tarpeidemme mukaisesti. Läheskään kaikkea tekemistä tai asennoitumista ei voi kuitenkaan mitata taloudellisin mittarein. Hienot puitteet tai varusteet eivät välttämättä tuo tyytyväisyyttä vaan pikemminkin ruokkivat vaativaista mieltä sekä itseä että toisia kohtaan kiire ja kireys hyppäävät sitten samaan kyytiin. Tavoitellaan asioita aiempaa nopeammin, korkeammalle, voimakkaammin. Odottaminen tuntuu jopa sietämättömältä. Näin voi kehkeytyä oravanpyörä, joka uuvuttaa. Tavallinen on tärkeätä. Tavallisuus sopii niin arkeen kuin juhlaan. Kun toisten kohtaaminen pysyy ulkoisia seikkoja arvokkaampana asiana, jää aikaa ja tilaa pysähtyä suurtenkin kysymysten äärelle. Yksilön korostaminen nousee ajassamme herkästi yhteisten seikkojen ohitse. Ihmisten olisi kuitenkin hyvä jakaa keskenään pienempiä ja isompia ajatuksia sekä kokemuksia. Ihmissuhteiden ylläpitoon ja korjaamiseen tarvitaan kysyvää ja nöyrää mieltä. On pitkälti kyse asenteesta. Onko mieli ehkä ahneuteen taipuvainen vai kohtuullinen, vaativa vai tyytyväinen? Kuinka suhtaudumme erilaisiin asioihin tai toisiin ihmisiin? Kun huomaamme ja kuulemme toisemme, kannamme samalla toistemme kuormia. Avuliaisuus ja luottamus toisiin ihmisiin luovat yhteyttä ja tuovat iloa elämäämme. Ja matka jatkuu TERO SAAPUNKI seurakuntapastori, Tornio