Haukiputaan kunnan kotouttamisohjelma sekä syrjinnän ehkäisemisen ja yhdenvertaisuuden edistämisen suunnitelma

Transkriptio

1 Perusturvalautakunta / LIITE 137 Haukiputaan kunnan kotouttamisohjelma sekä syrjinnän ehkäisemisen ja yhdenvertaisuuden edistämisen suunnitelma

2 Sisältö Johdanto Keskeisiä käsitteitä Kunnan valtiolta saamat korvaukset Haukiputaalla asuvat ulkomaalaiset Haukiputaan kunnan maahanmuuttaja työryhmä (Mamu-ryhmä) Maahanmuuttajien palvelut Haukiputaalla Maahanmuuttajien ja pakolaisten vastaanotto kuntaan Toimeentulotuen myöntäminen Yhteistyön toiminnan koordinointi Tiedottaminen ja konsultointi Maahanmuuttajien vastaanotto, asuntopalvelut ja perhetyö Maahanmuuttaja- ja pakolaislasten päivähoito ja esiopetus Terveydenhuoltopalvelut Vanhusten ja vammaisten palvelut Sivistyspalvelut Opetuspalvelut Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen palvelut Aikuisen maahanmuuttajan opiskelu- ja työllistymispalvelut Kolmannen sektorin toiminta Haukiputaan kunnan syrjinnän ehkäisemisen- ja yhdenvertaisuuden edistämisen suunnitelma Kotouttamisohjelman sekä syrjinnän ehkäisemisen ja yhdenvertaisuuden edistämisen suunnitelman päivittäminen

3 Johdanto Maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiseksi ja tukemiseksi kunnan tulee laatia kotouttamisohjelma. Ohjelman tulee sisältää suunnitelma kotoutumista edistävistä ja tukevista toimenpiteistä, palveluista, yhteistyöstä ja vastuista sekä maahanmuuttajien tarpeiden huomioon ottamisesta muita yhteiskunnan palveluja ja toimenpiteitä suunniteltaessa ja järjestettäessä. Ohjelmaan sisällytetään myös etnisen tasa-arvon ja hyvien etnisten suhteiden edistäminen ja syrjinnän ehkäiseminen. Kunta vastaa kotouttamisohjelman laatimisesta, toimeenpanosta, kehittämisestä sekä ohjelman toteutumisen ja vaikutusten seurannasta. TE-toimisto ja tarvittaessa muut viranomaiset osallistuvat kunnan aloitteesta oman toimialansa osalta ohjelman laatimiseen ja toimeenpanoon. Kotouttamisohjelmassa toimenpiteet ja palvelut suunnitellaan siten, että niiden avulla voidaan tehokkaasti ja oikea-aikaisesti edistää ja tukea maahanmuuttajien kotoutumista. Kotouttamista tukevien ja edistävien toimenpiteiden ja palvelujen piiriin voi kuulua Suomeen muuttanut henkilö, jolla on kotikuntalaissa (201/1994) tarkoitettu kotikunta Suomessa. Valtakunnallisesti (hallituksen maahanmuutto- ja pakolaispoliittinen ohjelma) Maahanmuuttajien kotouttamisen ja turvapaikanhakijoiden vastaanoton yleinen kehittäminen, suunnittelu, ohjaus ja seuranta sekä yhteen sovittaminen kuuluu sisäasiainministeriölle. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) vastaa aluetasolla kotouttamisen suunnittelusta, ohjaamisesta ja seurannasta. Työ- ja elinkeinotoimisto (TE-toimisto) huolehtii työvoimapoliittisten toimenpiteiden sekä työvoimapalvelujen järjestämisestä ELY-keskuksen ohjauksessa. Kunnallisesti (kotouttamisohjelma) Kunnalla on yleis- ja yhteensovittamisvastuu maahanmuuttajien kotouttamisessa. Asumisen ja kunnallisten palvelujen järjestäminen koskee kaikkia maahanmuuttajia, ei ainoastaan kotoutumistuen piirissä olevia. Erityisesti työvoimaan kuulumattomien maahanmuuttajien kuten lasten, nuorten ja vanhusten kotouttamista edistävien toimenpiteiden järjestäminen kuuluu kunnalle. Kotouttamisohjelmassa kunta yhteistyössä työhallinnon ja muiden viranomaisten, kansaneläkelaitoksen ja muiden tahojen kanssa määrittelee kotouttamisen tavoitteet, kotouttamista edistävät toimenpiteet, käytettävät resurssit ja yhteistyökysymykset. Yksilökohtaisesti (kotoutumissuunnitelma) Kotoutumissuunnitelma on maahanmuuttajan henkilökohtainen suunnitelma niistä toimenpiteistä ja palveluista, jotka edistävät ja tukevat hänen mahdollisuuksiaan hankkia riittävä kielitaito ja muita yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja sekä edistävät ja tukevat hänen mahdollisuuksiaan osallistua yhteiskunnan toimintaan. Kotoutumissuunnitelmaan ovat oikeutettuja ne 17 vuotta täyttäneet maahanmuuttajat, jotka ovat työttömiä työnhakijoita ja/tai saavat toimeentulotukea eivätkä ole asuneet Suomessa kolmea vuotta ensimmäisestä kotikunnan väestötietojärjestelmään merkitsemisestä. Kotoutumissuunnitelma on laadittava viimeistään silloin, kun asiakkaan työttömyys tai toimeentulotuen saaminen on kestänyt kaksi kuukautta. Myös muille, esimerkiksi peruskoulun valmistavilla luokilla oleville, voidaan laatia kotoutumissuunnitelma. Maahanmuuttaja laatii kotoutumissuunnitelman yhdessä työvoimaviranomaisen ja/tai sosiaaliviranomaisen kanssa. 3

4 Kotoutumissuunnitelma on koulutus- ja perehdytyspolku suomalaiseen yhteiskuntaan. Kotoutumissuunnitelmassa sovitaan korkeintaan vuodeksi kerrallaan niistä toimenpiteistä, jotka tukevat maahanmuuttajaa ja hänen perhettään. Kotouttamissuunnitelma on henkilökohtainen suunnitelma, jossa maahanmuuttaja ja työvoimaviranomainen ja/tai sosiaalityöntekijä sopivat niistä toimenpiteistä, joihin maahanmuuttaja osallistuu hankkiessaan yhteiskunnassa tarvittavia tietoja ja taitoja. Kotoutumistuki on kotouttamissuunnitelman ajalta myönnettävä työmarkkinatuki ja/tai toimeentulotuki. 1. Keskeisiä käsitteitä Kotoutuminen tarkoittaa maahanmuuttajan yksilöllistä kehitystä, tavoitteena työelämään ja yhteiskunnan toimintaan osallistuminen ja samalla oman kielen ja kulttuurin säilyttäminen. Kotouttaminen on viranomaisten järjestämiä toimenpiteitä ja voimavaroja, joilla yksittäisten maahanmuuttajien kotoutuminen mahdollistetaan. Kotouttamistoimenpiteitä voivat olla Työvoimapoliittinen toimenpide eli TE-toimiston tarjoama kokopäiväinen kurssi tai työharjoittelu. Työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen rinnastettava kotoutumista tukeva toimenpide: esim. ammatilliseen koulutukseen valmistava koulutus, ammatilliset opinnot, aikuisten peruskoulu-opinnot jne. Kotoutumista edistävä toimenpide eli toiminta, joka edistää yhteiskuntaan integroitumista, esim. kansalaisopiston kurssi, informaatiotilaisuuksiin osallistuminen tai maahanmuuttajajärjestössä toimiminen. Maahanmuuttaja on yleiskäsite, joka tarkoittaa kaikkia maahan muuttaneita henkilöitä. Siirtolainen on henkilö, joka muuttaa pysyvässä tarkoituksessa toiseen maahan hankkiakseen sieltä toimeentulonsa. Siirtolaiseksi luetaan myös avioliiton vuoksi maahan muuttavat, mutta ei opiskelijoita tai turisteja. Pakolainen on YK:n määritelmän mukaan henkilö, joka on kotimaansa ulkopuolella ja jolla on perusteltua aihetta pelätä joutuvansa kotimaassaan vainotuksi rodun, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen vuoksi. Kotouttamislaissa pakolaisiksi rinnastetaan turvapaikan hakijat, jotka ovat saaneet oleskeluluvan kansainvälisen suojelun perusteella tai tietyillä muilla perusteilla. Paluumuuttaja on ulkomailla asunut henkilö, joka muuttaa takaisin synnyinmaahansa. Inkerinsuomalaisilta paluumuuttajilta vaaditaan, että heidän vanhemmistaan tai isovanhemmista kaksi ovat olleet suomalaisia. Turvapaikanhakija on henkilö, joka pyytää suojaa ja oleskeluoikeutta vieraasta maasta. Kotoutumistuki on maahanmuuttajalle kotoutumissuunnitelman aikaisen toimeentulotuen turvaamiseksi tarkoitettu tuki. Kotoutumistuki muodostuu työmarkkina- ja/tai toimeentulotuesta. 4

5 2. Kunnan valtiolta saamat korvaukset Valtio korvaa pakolaisten vastaanotosta kunnalle aiheutuvia kustannuksia laskennallisena korvauksena sekä korvauksena maksetusta kotoutumistuesta ja toimeentulotuesta. Jokaisesta vastaanotetusta pakolaisesta maksetaan alkaen laskennallista korvausta siten, että yli 7-vuotiaan henkilön osalta maksetaan euroa vuodessa ja enintään 7-vuotiaan henkilön osalta maksetaan euroa vuodessa. Kunnan pakolaiselle maksama kotoutumistuki tai toimeentulotuki korvataan kunnalle täysimääräisesti. Laskennallista korvausta ja korvausta kotoutumistuesta/toimeentulotuesta maksetaan kunnalle kolmen vuoden ajan henkilön ensimmäisen kotikunnan väestötietojärjestelmään merkitsemisestä. Eduskunta on hyväksynyt uuden kotouttamislain joulukuussa Laki tulee voimaan Uudessa laissa on linjattu, että laskennallisen korvauksen maksamisaikaa jatketaan siten, että kolmen vuoden sijaan laskennallista korvausta maksetaan neljältä vuodelta ensimmäisestä Suomessa tehdystä kotikuntamerkinnästä alkaen. Kunnan käyttämä tulkkipalvelu korvataan todellisten kulujen mukaan, kun tulkkaus liittyy esim. sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin, kotoutumissuunnitelman laatimiseen, maahantulon alkuvaiheeseen liittyvään kotoutumista edistävien palveluiden käyttöön, perehdyttämiseen kunnassa sekä koulun tai päiväkodin ja kodin väliseen yhteistyöhön. Tulkkipalvelun kustannukset korvataan ilman aikarajaa. Alaikäisen ilman huoltajaa Suomeen saapuneen pakolaisen vastaanoton kustannukset (esim. sijoittaminen perheryhmäkotiin, lastensuojeluun rinnastettavat palvelut) korvataan siihen saakka, kunnes lapsi täyttää 18 vuotta. Vamman tai sairauden edellyttämän pitkäaikaisen sosiaali- ja terveydenhuollon huomattavat kustannukset korvataan enintään kymmeneltä vuodelta ensimmäisestä kotikuntamerkinnästä alkaen. Edellytyksenä on, että vamma, sairaus tai hoidon tarve on syntynyt ennen pakolaisen Suomeen tuloa. Muina erityisinä kustannuksina voidaan korvata muita arvaamattomia ja huomattavia kustannuksia, jotka yleensä aiheutuvat pakolaisen sosiaali- ja terveydenhuollon tarpeesta. Tällaisia kustannuksia voivat olla esimerkiksi lastensuojelun kustannukset, pakolaiselle Suomessa syntyneen vammaisen tai sairaan lapsen huomattavat hoitokustannukset, lyhytaikainen mutta kallis sairaalahoito sekä saattohoito. Kustannukset korvataan enintään kymmeneltä vuodelta ensimmäisestä kotikuntamerkinnästä alkaen. Tulkkipalvelun kustannuksia lukuun ottamatta muiden erityisten kustannusten korvaamisesta tulee sopia ELY-keskuksen kanssa kussakin yksittäistapauksessa. Haukiputaan kunnan mamu-ryhmässä korvausten hakemisesta ja koordinoinnista vastaa sosiaalipalvelut. 3. Haukiputaalla asuvat ulkomaalaiset Haukiputaalle on otettu pakolaisia vuosina 1995 ja Vuonna 1995 kunta vastaanotti 44 Kosovon albaania ja liberialaista. Tätä kotouttamisohjelmaa päivitettäessä (2010) pakolaisina Haukiputaalle tulleista lähes kaikki ovat muuttaneet pois eikä Haukiputaalla ole tehty päätöstä pakolaisten vastaanottamisesta. 5

6 Vuosittain Haukiputaalle saapuu muita maahanmuuttajia, jotka ovat saaneet oleskeluluvan työn, avioliiton tai jonkun muun syyn, esim. suomalaisten sukujuurien perusteella. Haukiputaalla oli väestörekisterikeskuksen tilaston mukaan asukasta, joista ulkomaalaistaustaisia on 118 henkilöä eli 0,6 % väestöstä. 4. Haukiputaan kunnan maahanmuuttaja työryhmä (Mamu-ryhmä) Haukiputaalla on toiminut aikaisemmin pakolaisten vastaanottotilanteissa sosiaalityön tulosalueella pakolaisten vastaanottoa koordinoinut työryhmä. Tätä kotouttamisohjelmaa laadittaessa rakennetta kehitettiin verkostoituneemmaksi ja sen nimeksi määriteltiin maahanmuuttajien työryhmä (mamu) johon kuuluvat Haukiputaan kunnasta: Anna-Liisa Karppinen, Sari Jäntti, Kirsti Lehtinen, Ritva Kiviniemi, Liisa Kauppila, Matti Vähäkuopus, Marja Laasonen, Erja Teppola, Minna Peltola, Eila Huotari, Sari Alahäivälä, Marjut Nurmivuori ja Olli Heinonen Mamu-ryhmän tehtävänä on vastata maahanmuuttajien kotoutumisesta Haukiputaalle, tehdä aloitteita ja esityksiä maahanmuuttajia koskevissa asioissa sekä tiedottaa maahanmuuttajia koskevista asioista. Mamu-ryhmä kokoontuu Haukiputaan kunnan viranhaltijoiden osalta 1 2 kertaa vuodessa ja tarvittaessa useammin. Mamu-ryhmä päivittää tarpeen mukaan kotouttamisohjelman. Mamu-ryhmä kutsuu muita tahoja tarpeen mukaan verkostokokouksiin. Muita tahoja kotouttamisessa ovat Haukiputaan TE-toimisto (Jaana Ylitalo), Kiiminkijoen opisto (Kerttu Vilmunen), Haukiputaan seurakunta (Helena Seppänen), Haukiputaan poliisi ja SPR:n Haukiputaan osasto. Haukiputaan mamu-ryhmä ja kotoutumista tukevat muut tahot Sosiaalipalvelut Anna-Liisa Karppinen Sari Jäntti ELY-keskus Sivistyspalvelut Marjut Nurmivuori Olli Heinonen Päivähoitopalvelut Eila Huotari Sari Alahäivälä TE-toimisto Mamu-ryhmä Pj. Anna-Liisa Karppinen Terveyspalvelut Matti Vähäkuopus Erja Teppola Marja Laasonen Minna Peltola Keskushallinto Kirsti Lehtinen Kotihoito-ja vanhuspalvelut Ritva Kiviniemi Liisa Kauppila Järjestöt ja 3. sektori Haukiputaan srk KELA Koulutuksen tuottajat 6

7 5. Maahanmuuttajien palvelut Haukiputaalla Mamu-ryhmän tehtävänä on kotoutumisen tukeminen ja onnistuminen Haukiputaalla. Tavoitteena on auttaa maahanmuuttajia sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan säilyttäen oma identiteetti ja kulttuuri. Maahanmuuttajien käytännön asioiden kokonaisvastuu on Haukiputaan kunnan sosiaalipalveluiden sosiaalityöllä. Mamu-ryhmän puheenjohtajana toimii sosiaalijohtaja. Tässä kotouttamisohjelmassa maahanmuuttajien palvelut on jaettu seuraavanlaisiin tehtäväkokonaisuuksiin: - Maahanmuuttajien ja pakolaisten vastaanotto kuntaan - Toimeentulotuen myöntäminen - Yhteistyön toiminnan koordinointi - Tiedottaminen ja konsultointi - Maahanmuuttajien asuntopalvelut ja perhetyö - Maahanmuuttaja- ja pakolaislasten päivähoito ja esiopetus - Terveydenhuoltopalvelut - Vanhuksien ja vammaisten palvelut - Sivistyspalveluiden palvelut - Aikuisen maahanmuuttajan opiskelu- ja työllistymispalvelut - Kolmannen sektorin toiminta - Syrjinnän ehkäiseminen ja yhdenvertaisuuden edistäminen 5.1. Maahanmuuttajien ja pakolaisten vastaanotto kuntaan Sosiaalityön tulosyksikössä nimetään maahanmuuttajien ja pakolaisten asioista sosiaalipalveluissa vastaava henkilö. Tämä henkilö on tätä kotouttamisohjelmaa tehtäessä (2010) Sari Jäntti. Maahanmuuttajia tulee kuntaan työn, avioliiton tai jonkun muun syyn takia ennakoimattomasti. Näiden yksittäisten henkilöiden tai heidän perheidensä kotouttamisesta vastaa sosiaalipalvelut yhdessä verkostotoimijoidensa kanssa ja tarvittaessa sosiaalijohtaja kutsuu mamu-ryhmän kokoon. Kiintiöpakolaisten tai oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoina tulleiden vastaanottamisesta kunnan luottamushenkilöt tekevät päätöksen. Päätöksestä käynnistyy valmisteluvaihe ja se kestää 2 6 kk:tta ennen pakolaisten saapumista. Valmisteluvaihe käynnistyy mamu-ryhmän kokoontumisella, joka aloittaa ryhmän vastaanottamiseen ja kotouttamiseen liittyvät valmistelut. Mamu-ryhmä sopii vastaanottotilanteessa vastuiden jakamisesta seuraavaksi listatuista asioista. Luettelossa listatut asiat eivät etene järjestyksessä, vaan siihen on pyritty kokoamaan monipuolisesti huomioon otettavat asiat. Kaikki asiat eivät toteudu jokaisen maahanmuuttajan tai pakolaisen kohdalla, mutta kotouttamisohjelmassa on pyritty huomioimaan kotoutumiseen liittyviä asioita laajasti. Luettelossa oleviin asioihin on tarkempaa kuvausta tämän kotouttamisohjelman myöhemmissä osissa. ELY-keskus tekee tiivistä yhteistyötä pakolaisia vastaanottavan kunnan kanssa. ELY-keskus ja kunta sopivat yhdessä vastaanotettavasta ryhmästä: sen koosta, lähtömaasta, vastaanoton ajankohdasta ja muista erityisistä seikoista. Valinta tehdään ELY-keskuksella käytettävissä olevien kuntaan sijoitettavien henkilöiden tietojen perusteella. Valinnan jälkeen kunta saa käytettäväkseen YK:n pakolaisjärjestön keräämät tarkemmat tiedot vastaanotettavista henkilöistä. 7

8 ELY- keskus on mukana tukemassa pakolaisia vastaanottavaa kuntaa mm. tarjoamalla ohjausta, neuvontaa ja koulutusta vastaanotossa ja kotouttamisessa. Pohjois-Pohjanmaan alueella ja erityisesti Oulun seudulla on paljon maahanmuuttoon liittyviä toimijoita ja toimintoja, joita kotouttamistyössä voidaan hyödyntää. Toiminta käynnistyy neuvotteluilla ELY-keskuksen kanssa Haukiputaalle tulevista pakolaisista. Yhteydenpito vastaanottokeskuksiin, jos kyseessä on vastaanottokeskuksesta kuntaan muuttava. Asunnon hankkiminen yhteistyössä asuntotoimen kanssa Vuokrasopimuksen allekirjoittaminen asiakkaan kanssa Vuokran maksamisen järjestelyt Sähkösopimuksen tekeminen Neuvonta ja ohjaus asumiseen liittyen Rekisteröinti ja passiasiat o hakemukset maistraattiin o postiosoitteen muutokset o passi-, oleskelulupa- ja henkilökorttihakemukset poliisille, ohjaus/neuvonta o nimien ja henkilötietojen tarkistaminen Yhteydenpito eri maiden konsulaatteihin ja suurlähetystöihin (tarvittaessa) Pankkitilien avaukset ja automaattien käytön opastus/neuvonta Tiedotetaan/neuvotaan Kelan etuuksista ja niiden hakemisesta kuten lapsilisistä, asumistuista, äitiyspäivärahasta, lastenhoitotuesta, eläkkeistä, sairauspäivärahasta, opintotuista, kela-kortista, lääkekorvauksista ja avustetaan hakemusten täyttämisessä Terveydenhuolto o Sovitaan/järjestetään ajanvaraukset terveystarkastuksiin ja lääkärille, silmälääkärille, hammaslääkärille ym. tarvittaviin tutkimuksiin Työikäisten osalta ilmoittautuminen työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon Yksilöllisten kotoutumissuunnitelmien tekeminen yhteistyössä TE-toimiston kanssa (haastattelut, asioiden kirjaaminen) Kouluikäisten lasten sijoittaminen kouluihin Päivähoitoikäisten lasten sijoittaminen päivähoitoon, tiedottaminen vaihtoehdoista (hakemusten tekeminen, opastaminen) Perheiden ja yksittäisten henkilöiden auttaminen kriisitilanteissa (mielenterveysongelmat, avioero, kuolema, lasten ongelmat, uuteen maahan tulosta johtuvat sopeutumiskriisit) Vanhusten palvelut o Palvelutarpeen kartoitus ja palveluiden toteutus yhdessä kotihoidon- ja vanhuspalveluiden kanssa Suomalaisen yhteiskunnan toimintamalleista tiedottaminen o Henkilökohtaiset keskustelut o Yhteisluennot o Esitteiden hankkiminen ja jakelu o Konkreettinen opastaminen lähiympäristössä/kunnassa Valtionapujen hakeminen Tilastointi Tarvittaessa lausuntojen laatiminen poliisille, maahanmuuttovirastolle, ELY-keskukselle, lähetystöille tms. 8

9 5.2. Toimeentulotuen myöntäminen Toimeentulotuen myöntämisen perusteet ovat sosiaalipalveluiden sosiaalityön asiantuntijuusaluetta. Sosiaalityöllä on käytössä ajantasaiset perusturvalautakunnan hyväksymät toimeentulotuen myöntämisperusteet ja toimeentulotuen myöntäminen ja siihen liittyvä prosessi on pääsääntöisesti osa sosiaalipalveluita. Maahanmuuttajia ovat kaikki Haukiputaalle toisesta maasta muuttavat, joten kaikki luettelossa mainitut kohdat eivät toteudu aina yksittäisen henkilön kohdalla. Tässä kotouttamisohjelmassa on kuitenkin avattu prosessiin liittyviä vaiheita kokonaisuutena, jotta kotouttamisen kaikki ulottuvuudet olisi kirjattu ohjelmaan. Kerrotaan toimeentulotuen myöntämisen perusteista ja sosiaaliturvasta yleensä (tarvittaessa käytettään tulkkia) Avustaminen toimeentulohakemusten tekemisessä Informointi toimeentulohakemusten vastaanottamisesta, käsittelystä ja päätöksenteosta. Päätösten ja laskelmien yksityiskohtainen selvittäminen niin, että asiakas ymmärtää asian sisällön (tarvittaessa käytetään tulkkia) Hakemusten täydentäminen ja lisäselvitysten pyytäminen sekä asioiden tarkistaminen esimerkiksi Kelalta, työttömyyskassoilta jne. Päätösten tekeminen (perus-, täydentävä- ja ehkäisevä toimeentulotuki) ja täytäntöönpano Muutostenhaku- ja valitusmenettelyn selittäminen (tarvittaessa tulkki) Maksusitoumusten kirjoittaminen Asiakirjojen arkistointi 5.3. Yhteistyön toiminnan koordinointi Haukiputaan kunnan maahanmuuttajien kotouttamisohjelman toimintaperiaate on verkostoitunut toiminta eri hallintokuntien viranhaltijoiden ja muiden tahojen välillä. Maahanmuuttajat ovat Haukiputaalla kuntalaisia, jotka käyttävät samoja palveluja kuin kuka tahansa kuntalainen. Koska maahanmuuttajalla ei kuitenkaan ole samoja lähtökohtia palveluiden käyttämiseen, tukitoimena Haukiputaan kotouttamisohjelmassa ja viranomaistoiminnassa on nähty hyväksi muodostaa moniammatillinen ja poikkihallinnollinen ryhmä (mamu-ryhmä) juuri maahanmuuttajien palveluiden järjestämiseksi ja koordinoimiseksi. Maahanmuuttajien asioiden hoitamisessa mamu-ryhmä tekee yhteistyötä eri viranomaistahojen ja muiden maahanmuuttaja-asioista kiinnostuneiden tahojen kanssa. Mamu-ryhmä suunnittelee ja ottaa yhteyttä (jakaa tehtävät ja vastuut) eri tahoihin sen mukaan mitä tarpeita maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiseksi kulloinkin on tarve tehdä. Yhteistyötä tehdään sekä mamu-ryhmässä että ryhmän ulkopuolelle. Erityisesti ulkopuolisiin yhteistyökumppaneihin yhteydenpidossa huolehditaan salassapito- ja vaitiolovelvollisuus näkökohdat, mutta myös ryhmän sisäisesti käsitellään vain sellaisia asioita, jotka eivät riko salassapito- tai vaitiolosäädöksiä. Yhteistyötä tehdään kirjallisesti/sähköpostitse, puhelimitse, kasvotusten viranomaisverkostossa yksittäisten asiakkaiden asioista tai yleisellä tasolla kehittäen maahanmuuttajien palveluihin liittyviä käytäntöjä. Kotouttamisohjelmaa päivitetään muuttuvilta osin esim. henkilöiden nimet tai muuttuneet toimintamallit säännöllisesti ja aina tarpeen mukaan. Mamu-ryhmä huolehtii kotouttamisohjelman päivittämisestä ja päivitysten tiedottamisesta yhteistyökumppaneille. 9

10 5.4. Tiedottaminen ja konsultointi Maahanmuuttaja-asioista tiedottamisessa noudatetaan kunnan tiedottamisen strategiaa ja tiedottamisohjeita. Niiden mukaan Yleisestä tiedottamisesta vastaa kunnanjohtaja apunaan kunnansihteeri ja tiedottamisen kehittämisestä kunnan johtoryhmä. Kuntatiedotuksen koordinoinnista ja tuloksellisesta toteuttamisesta vastaa kunnansihteeri. Vastuualueen johtaja vastaa oman vastuualueensa tiedottamisesta ja sen järjestämisestä. Pääasiallisia tiedottajia oman toimintansa asioista ovat tulosalueiden ja tulosyksiköiden esimiehet. Haukiputaan kunnan mamu-ryhmässä on mukana kunnansihteeri ja hän vastaa ohjeen mukaan kunnanjohtajan apuna tiedottamisesta. Samoin vastuualueen johtajat tiedottavat tarvittaessa omaa vastuualuettaan koskevista asioista apunaan tulosalueiden ja tulosyksiköiden esimiehet. Tiedottaminen toteutetaan yksilöllisyyden, tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden periaatteita kunnioittaen. Siinä huomioidaan salassapito- ja vaitiolovelvollisuus-säädökset. Mamu-ryhmä toimii maahanmuuttaja-asioissa koordinoivana ryhmänä. Ryhmä pyrkii tukemaan maahanmuuttajien kotoutumista esim. käymällä kertomassa erilaisissa tilaisuuksissa (oppilaitoksissa, koulussa, päiväkodeissa) ryhmän työstä ja maahanmuuttajista/pakolaisista. Mamu-ryhmä nimeää keskuudestaan tai kutsuu ulkopuolisia konsultoivia henkilöitä tarpeen mukaan. Mamu-ryhmä on mukana mahdollisuuksien mukaan kolmannen sektorin tai jonkun muun yhteisön hankkeissa esim. juhlia tms. järjestettäessä Maahanmuuttajien vastaanotto, asuntopalvelut ja perhetyö Mamu-ryhmä jakaa sisäisesti erilaisten tehtävien vastuut ja suunnittelee työnjaot palveluorganisaatiossa siten, että toiminta on verkostoitunutta. Tässä osiossa listataan asioita/tehtäviä, joista osa tulee valmistella jo ennen maahanmuuttajaryhmän (mikäli kysymyksessä pakolaisryhmä, jonka vastaanottamisesta tehty erillinen päätös) saapumista, mutta asioita joudutaan käymään läpi myös yksittäisen maahanmuuttajan kohdalla. Suunnitteluvaihe Tieto kiintiöpakolaisista tulee noin 2 6 kk:tta ennen heidän saapumistaan. Ryhmästä saatavat esitiedot käydään läpi ja palveluiden tarve määritellään esitietojen perusteella. Alkukartoituksessa hahmotellaan muuttavien henkilöiden perhesuhteet, tutustutaan lähtömaan tilanteeseen (tässä asiantuntija apua ELY-keskuksesta/maahanmuuttovirastosta) ja huomioidaan tiedossa olevat erityistarpeet. Suunnitellaan ryhmän vastaanottaminen lentokentällä ja kuljetukset Haukiputaalle. Vastaanottamisessa mukaan tulkki ja työntekijä, joka voi olla ensimmäisinä päivinä kiinteästi ryhmän kotoutumisen alkumatkassa. Esitietojen perusteella maanmuuttaville henkilöille varataan ensimmäiset asunnot kunnan asuntoasioista vastaavien tahojen kanssa. Asuntoihin tehdään kuntotarkastukset ja ne varustellaan eli niihin huolehditaan huonekalut, patjat, liinavaatteet, astiat, hygieniavälineet, siivousvälineet, ruuanvalmistukseen tarvittavat välineet, ruokailuvälineet jne. Asuntoihin saattaminen, jossa yhteydessä käytäntöjen neuvonta mm. avaimet, WC, liesi ym. Asumiseen liittyvien käytännön asioiden omaksumiseksi taloyhtiöiden järjestyssäännöt käännetään mahdollisuuksien mukaan maahanmuuttajan kielelle. 10

11 Kuntaan saapuminen - vastaanotto Kuntaan saapumisen jälkeen (mahdollisimman nopeasti) käynti tulkin kanssa sosiaalitoimistossa, jossa selvitetään raha-asiat ja muut henkilökohtaiset asiat. Kuntakeskukseen tutustuminen; vaateostokset, kaupat, apteekki, terveyskeskus ym. sekä suomalaiset toimintamallit. Omaan asunympäristöön tutustuminen, lähikaupat, pyykkituvat, kuivaushuoneet, jätehuolto jne. Suunnitellaan terveystarkastukset ja mahdollisesti tarvittavat laboratorio- ja röntgentutkimukset Pankkiasioiden hoitaminen eli tilienavaukset, pankkikorttien käyttöopastukset TE-toimiston kanssa yhteistyön aloittaminen eli kotoutumissuunnitelmien laatimisen käynnistäminen Lasten koulujen ja päiväkotien aloittaminen Koulutuksiin ohjaaminen Toteutetaan kotikäyntejä arjen sujumisen turvaamiseksi. Perhetyön tavoitteena on auttaa ja tukea maahanmuuttajia selviytymään kodissaan ja sen ulkopuolella. Perhetyön kautta tuetaan asiakkaita kunnallisiin ja julkisiin palveluihin sekä annetaan neuvontaa ja ohjausta, jotka sisältävät myös tarpeelliset tiedot suomalaisesta yhteiskunnasta ja kotoutumisesta sekä asumisen opastuksen yksilöllisesti Maahanmuuttaja- ja pakolaislasten päivähoito ja esiopetus Lapsiperheiden ja alle kouluikäisten lasten kotouttaminen perustuu mamu-ryhmän ja päivähoitopalveluiden yhteistyöhön. Mamu-ryhmässä on mukana kaksi henkilöä päivähoitopalveluiden tulosalueelta ja he voivat käyttää päivähoidon ja esiopetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa tulosyksiköidensä monipuolista asiantuntemusta. Päiväkoti- ja esiopetus ikäisten lasten päivähoitoon sijoittuminen valmistellaan ensin esitietojen perustella, mutta lopulliset toimet tehdään vasta kun henkilöt on tavattu ja heidän kanssaan on keskusteltu erilaisista vaihtoehdoista. Perheen tarpeiden mukaisesti järjestetään lapsille lähialueen päiväkodeista mahdollisimman sopiva osapäiväinen tai kokopäiväinen päivähoitopaikka riippuen resursseista ja perheen tarpeesta. Perheelle tarjotaan myös mahdollisuutta osallistua avoimen päiväkodin toimintaan. Päivähoito ja esiopetus asioiden neuvonnassa ja suunnittelussa käytetään apuna tulkkia. Päivähoidon pedagogisissa ratkaisuissa, toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huomioon lapsen yksilölliset tarpeet sekä kieli- ja kulttuuritausta olemassa olevien varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelmien lisäksi. Vanhempien kanssa laaditaan lapsen varhaiskasvatussuunnitelma tai esiopetuksen oppimissuunnitelma, joihin tarvittaessa sisällytetään lapsen kuntoutussuunnitelma. Yhteistyön onnistuminen edellyttää tulkin käyttöä varsinkin maahantulovaiheen ensivaiheessa. Lapsen kehitystä ja oppimista havainnoidaan ja tuetaan lapsen päivittäisessä toimintaympäristössä. Suomen kielen opetus ja oppiminen nivoutuu pääosin päiväkodin suunniteltuun arkeen ja luonnollisiin vuorovaikutustilanteisiin lasten välillä ja aikuisten kanssa. Leikin ja toiminnallisten opetusmenetelmien käytöllä pienryhmissä vahvistetaan suomen kielen ja oppimisvalmiuksien kehittymistä. Päivähoidon kasvattajilla tulee olla oman kulttuurin tuntemukseen ja kunnioitukseen pohjautuva myönteinen asenne muita kulttuureja kohtaan. Jotta lapsi voisi kokea taustaansa liittyvän kaksikulttuurisuuden vahvuutena, tulee aikuisten ja koko kasvuympäristön välittää tätä arvostusta. Monikulttuurisen päivähoidon tavoitteisiin kuuluu lasten oman kielen ja kulttuurin tukeminen yhteistyössä kyseisen kulttuurin edustajien kanssa. Vanhempia kannustetaan 11

12 välittämään lapselleen omaa äidinkieltään, ajatteluaan, perinteitään ja tapojaan, jotka ovat tärkeitä lapsen identiteetin muodostumiselle. Maahanmuuttajalasten esiopetus toteutetaan Haukiputaalla esiopetuksen opetussuunnitelman toiminta-ajatuksen sekä yleisten kasvatus- ja oppimistavoitteiden mukaisesti, kuitenkin aina lapsen yksilölliset tarpeet sekä perheen kieli- ja kulttuuritausta huomioiden. Esiopetuksessa pääpaino on kokonaisvaltaisessa kasvun tukemisessa; opetuksen pitää antaa lapselle mahdollisuus muodostaa itsestään myönteinen minäkuva sekä vahvistaa lapsen omaa kieli- ja kulttuuri-identiteettiä. Opetuksella tuetaan suomen kielen ja mikäli mahdollista myös lapsen oman äidinkielen kehittymistä sekä mahdollisuutta kasvaa kahteen kulttuuriin. Päivähoidon ja esiopetuksen vastuuhenkilöitä Haukiputaan mamu-ryhmässä toimivat Eila Huotari (p ) ja Sari Alahäivälä (p ) Terveydenhuoltopalvelut Terveyspalvelut vastaavat maahanmuuttajien terveydenhuoltoon liittyvistä palveluista, myös hammashuollosta. Tarkastuksissa huomioidaan mahdolliset erilaiset kulttuurierot terveydenhuoltoon liittyvissä asioissa sekä kiintiöpakolaisten terveystarkastuksissa. Mamu-ryhmään kuuluu terveyspalveluiden tulosalueelta neljä henkilöä ja jo vastaanoton valmisteluvaiheessa ennakkotietojen perusteella terveyspalveluita edustavat jäsenet saavat tiedon tarvittavista resurssien varaamisista. Maahanmuuttajaryhmälle/pakolaisryhmälle terveystarkastukset toteutetaan erillisen suunnitelman mukaan, johon vaikuttaa mm. tulomaa ja terveydentila. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on laatinut ohjeistuksen turvapaikanhakijoiden terveystarkastuksista (saatavissa sekä ohjeistuksen pakolaisten ja turvapaikan hakijoiden infektioiden ehkäisystä (saatavissa: Maahanmuuttajien tulovaiheeseen sijoittuvissa terveystarkastuksissa hyödynnetään kansallisia ohjeistuksia. Alkuvaiheen jälkeen maahanmuuttajat ovat terveyspalveluiden asiakkaina yhdenvertaisia kuntalaisia. Terveyspalveluiden vastuuhenkilöinä Haukiputaan mamu-ryhmässä ovat Matti Vähäkuopus, (p ), Marja Laasonen (p ), Erja Teppola (p ) ja Minna Peltola (p ) Vanhusten ja vammaisten palvelut Haukiputaan kunnan kotouttamisohjelmassa lähtökohtana on, että kotoutumissuunnitelma laaditaan tarvittaessa myös iäkkäille maahanmuuttajille. Heidän kohdallaan huomioidaan henkilön ikä, henkinen vireys, fyysinen toimintakyky, lukutaito, aikaisempi kielitaito ja lähtömaan kulttuuri. Vanhuksille pyritään järjestämään kotoutumista tukevaa toimintaa esimerkiksi kolmannen sektorin toimijoiden (SPR) ja/tai seurakunnan kanssa. Selvitetään mahdollisuudet järjestää 12

13 esim. kerhotoimintaa, joka sisältää mm. yhteiskuntatietoutta ja samalla tukisi sosiaalisten suhteiden syntymistä ja kielitaidon kohenemista. Vanhusten ja vammaisten kotihoito palveluna tukee iäkkäiden ja vammaisten selviytymistä kotona antamalla tukipalveluja, omaishoidon tukea sekä hoiva- ja hoitopalveluita. Maahanmuuttajien vanhus- ja vammaispalvelut toteutetaan samojen periaatteiden mukaisesti kuin muidenkin palvelua tarvitsevien haukiputaalaisten. Mamu-ryhmässä kotihoito- ja vanhuspalveluiden vastuuhenkilöinä toimivat Ritva Kiviniemi (p ) ja Liisa Kauppila (p ) Vammaispalveluiden vastuuhenkilöinä toimivat mamu-ryhmässä Anna-Liisa Karppinen (p ) ja Sari Jäntti (p ) Sivistyspalvelut Opetuspalvelut Valmistava opetus Haukiputaalla peruskouluikäiset maahanmuuttavat oppilaat osallistuvat peruskoulun valmistavaan opetukseen. Valmistavan opetuksen tarkoituksena on, että oppilas selviää riittävästi suomen kielellä ja sopeutuu suomalaiseen kouluun. Pääpaino opetuksessa on suomen kielellä, muita oppiaineita opetetaan kunkin oppilaan ikä- ja taitotason mukaan. Taito- ja taideaineissa oppilaat pyritään integroimaan ikätasoa vastaavaan suomalaiseen luokaan mahdollisuuksien mukaan. Valmistavan opetuksen kesto on joustava ja jakson jälkeen oppilas siirtyy hänelle parhaiten sopivaan luokaan tai jatkoryhmään. Haukiputaan kunnassa on voimassa oleva valmistavan koulutuksen opetussuunnitelma (saatavissa: Suomi toisena kielenä -opetus Siirryttyään suomalaiseen luokkaan tai aloittaessaan suoraan suomalaisessa luokassa oppilas alkaa saada Suomi toisena kielenä -opetusta. Haukiputaan kunnassa on voimassa oleva opetussuunnitelma Suomi toisena kielenä opetukselle (saatavissa: Mamu-ryhmässä opetus- ja sivistyspalveluiden vastuuhenkilönä toimii Marjut Nurmivuori (p ) Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen palvelut Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi tarjoaa laajasti harrastusmahdollisuuksia, joilla voidaan edesauttaa maahanmuuttajien kotoutumista. Vapaa-ajan- sekä nuorisotoiminnan toiminta-ajatuksena on erilaisuuden hyväksyminen kaikissa muodoissa. Kulttuuri- ja vapaa-ajan toimintoja sekä nuorisotoimintaa voidaan tuottaa Haukiputaan kunnan omina palveluina, mutta erittäin tärkeänä nähdään yhteistyö kunnan alueella toimivien urheiluseurojen, seurakunnan sekä Kiiminkijoen opiston kanssa. 13

14 Vapaan sivistystyön tehtäviä Haukiputaalla hoitaa Kiiminkijoen opisto, joka toimii Haukiputaan kunnan mamu-ryhmän yhteistyökumppanina ja pyrkii tarpeen mukaan järjestämään tarvittavia kursseja. Erityisesti opiston merkitys korostuu mm. kotiäitien ja ikääntyneiden maahanmuuttajien kohdalla. Kotouttamisohjelmassa lähtökohta on, että mikäli maahanmuuttajaryhmän vastaanottamista valmistellaan, yhteistyötä tehdään jo ennen kuin ryhmä on saapunut. Yhteistyön lähtökohtana ovat ennakkotiedot ja niiden pohjalta laaditut suunnitelmat tarvittavista kursseista. Opisto toteuttaa vuosittain runsaasti eri alojen kursseja, joihin maahanmuuttaja(t) voi(vat) osallistua yhdessä muiden kurssilaisten kanssa. Pääpaino kursseissa on suomen kielen oppiminen osana kotoutumista. Kotouttamistilanteessa toiminnat ja yhteystyöt muiden toimijoiden kanssa suunnitellaan tilannekohtaisesti. Mamu-ryhmässä vapaa-aikatoimen vastuuhenkilönä toimii Olli Heinonen (p ) Aikuisen maahanmuuttajan opiskelu- ja työllistymispalvelut TE-toimiston osuus maahanmuuttajien kotoutumisessa on merkittävä. TE-toimiston kautta maahanmuuttajat voivat hakeutua työhön, koulutuksiin, työharjoitteluun, työelämävalmennukseen tai kuntouttaviin toimenpiteisiin. Alle kolme vuotta Suomessa asuneet maahanmuuttajat kuuluvat kotouttamislain piiriin. TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautuneelle maahanmuuttajalle laaditaan henkilökohtainen kotoutumissuunnitelma. Suunnitelma laaditaan määräajaksi kerrallaan ja se sisältää konkreettisia toimenpiteitä esim. työharjoitteluun tai koulutukseen hakeutumisesta. Ensisijaisena tavoitteena on saada riittävä suomen kielen taito sekä oppia tuntemaan suomalaista yhteiskuntaa ja työelämää. Haukiputaan kunta sijaitsee Oulun läheisyydessä ja koulutusten osalta maahanmuuttajien kotoutumisessa voidaan tukeutua Oulussa olevien oppilaitosten ja koulujen tarjontaan. TE-toimisto on tärkeä yhteistyökumppani kotouttamisen aikana ja mamu-ryhmä tai siinä vastuutettu taho tekee tiivistä yhteistyötä TE-toimiston kanssa. Pääsääntöisesti yhteistyö maahanmuuttajan henkilökohtaisen kotouttamissuunnitelman laatimisessa tapahtuu kunnan sosiaalipalveluiden kanssa. Haukiputaan kunnan mamu-ryhmä tekee tiivistä yhteistyötä Oulun seudun TE-toimiston kanssa aikuisten maahanmuuttajien kouluttamisessa ja työelämään siirtymisessä. Kotoutujan on mahdollista suorittaa rinnasteisina toimenpiteinä toisen asteen ammatillinen koulutus tai lukio koulutus, joiden toteutuksessa Haukiputaan kunta tukeutuu pitkälti Oulun palveluihin ja ammattillisiin koulutuksiin. TE-toimisto koordinoi yhteistyössä kunnan kanssa oppivelvollisuusiän ylittäneiden koulutusta. Työhallinnon palvelut kotoutumisen piirissä oleville maahanmuuttajille toteutuvat siten, että TE-toimistoon työnhakijaksi rekisteröityneelle maahanmuuttajalle laaditaan henkilökohtainen kotoutumissuunnitelma. Kotoutumissuunnitelmassa kartoitetaan maahanmuuttajan työmarkkinavalmiuksia, omia tavoitteita ja suunnitelmia sekä sovitaan konkreettisesti niistä toimenpiteistä joiden avulla maahanmuuttaja voi hankkia työelämässä, koulutuksessa sekä muussa yhteiskunnallisessa osallistumisessa tarvittavia valmiuksia. Työnhakijaksi rekisteröitynyttä maahanmuuttajaa tiedotetaan oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan työnhakijana, eri palveluvaihtoehdoista sekä avointen työpaikkojen tiedonlähteistä. 14

15 Yksi keskeisimmistä kotouttamisen välineistä on kotoutumiskoulutus, jota ELY-keskus hankkii työ- ja elinkeinotoimiston (TE-toimisto) asiakkaina oleville maahanmuuttajille. Koulutusta hankitaan tarvelähtöisesti niille paikkakunnille, joilla on riittävän kokoinen koulutusta tarvitseva ryhmä. Tarvittaessa asiakkaita myös ohjataan muilla paikkakunnilla järjestettävään koulutukseen. Haukiputaalla kotoutumiskoulutusta on hyvin tarjolla Oulussa, jonka koulutuksia voidaan hyödyntää kotoutumisessa. Kotouttamispolku alkaa useimmiten alkukartoituksella, jossa määritellään hakijoiden latinalaisten aakkosten taso tai sen puute ja sitten suomen kielen osaamisen taso ja alkukartoituksesta ohjautuu oikealle tasolle. Kotoutumiskoulutus etenee oheisen kaavion mukaisesti maahanmuuttajan lähtötilanteeseen perustuen. Luku- ja kirjoitustaidon koulutus Alkukartoitus Suomen kielen perusteet -kotouttamiskoulutus maahanmuuttajille (moduulit 1-2 ja työelämämoduuli) Moduuli 1 Moduuli 2 Työelämämoduuli Jatkokoulutus/ työelämä Työelämään ohjaava koulutus maahanmuuttajalle Kielitaidolla työelämään -kotouttamiskoulutus maahanmuuttajille (moduulit 3-4) Moduuli 3 Moduuli 4 Toiminnan tavoitteena on, että maahanmuuttajalle voidaan tarjota jokin työllistymistä edistävä toimenpide kotoutumissuunnitelman sisältyen. Tällaisia toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi: - Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus - Kotoutumistyöharjoittelu/-työelämävalmennus - Päätökset muiden kuin TE-toimiston tarjoamien toimintojen rinnastamisesta työvoimapoliittiseen koulutukseen tai työharjoitteluun/työelämävalmennukseen - Ammatillinen kuntoutussuunnittelu - Neuvonta ammatilliseen koulutukseen hakeutumista varten - Työnhakumatkoihin ja muuttokustannuksiin myönnettävä liikkuvuusavustus sekä matka-avustus - Palkkatuki työsuhteeseen tai oppisopimuskoulutukseen - Yrittäjyysneuvonta - Aloittavalle yrittäjälle myönnettävä starttiraha Työvoimavirkailijat toimivat kotoutumissuunnitelmien laatimisessa yhteistyössä sosiaalitoimen kanssa silloin, kun kotoutuja on myös sosiaalitoimen asiakas. Tarvittaessa käytetään tulkkia. 15

16 Kotoutumissuunnitelman toteutumista seurataan ja suunnitelmaa päivitetään työvoimavirkailijan ja asiakkaan säännöllisissä tapaamisissa. Olennaista on tunnistaa asiakkaan osaamistausta ja elämäntilanne sekä löytää tähän kokonaisuuteen kulloinkin parhaiten soveltuvat palveluvaihtoehdot. Kotoutumisen alkuvaiheessa kielen opiskelu ja omaan ympäristöön tutustuminen voivat olla etusijalla. Ammatillisten suunnitelmien merkitys kasvaa kun hakija hallitsee perustaidot ja kykenee toimimaan uudessa ympäristössään. Erityisesti heikon kielitaidon ja koulutustaustan omaavien maahanmuuttajien työelämään sijoittuminen vaatii usein vuosia kestävän palveluprosessin Kolmannen sektorin toiminta Kolmannella sektorilla tarkoitetaan pääasiallisesti järjestöjä, säätiöitä ja osuuskuntatoimintaa, joiden toiminta on voittoa tavoittelematonta ja yksityistä. Usein myös seurakunnan toiminta luetaan kolmanteen sektoriin. Haukiputaan seurakunta on nimennyt yhdyshenkilökseen Helena Seppäsen. Mamu-ryhmä tekee yhteistyötä seurakunnan kanssa kotoutumisen edistämiseksi. Haukiputaan kunnan kotouttamisohjelmassa 3.sektotorin yhteistyö nähdään tärkeänä voimavarana kotoutumisen onnistumiselle. Haukiputaalla on paljon yhdistyksiä ja asukasyhdistyksiä, joiden toimintaan maahanmuuttajat ovat tervetulleita. Haukiputaalla toimii vireä kolmas sektori -hanke, jonka osaamista ja taitoja mamu-ryhmä voi kotoutumisen eri vaiheissa yhteistyössä hyödyntää. Haukiputaan ja Oulun läheisyys sekä hyvät kulkuyhteydet mahdollistavat myös Oulussa toimivien järjestöjen ja yhteisöjen palveluiden käytön. Suomen Punaisen Ristin pakolais- ja maahanmuuttajatyön lähtökohtia ovat ihmisoikeudet, suvaitsevaisuus, kotoutuminen ja moninaisuus. Tavoitteena on, että maahanmuuttaja tulisi itse mukaan toimintaan, mutta SPR haluaa tukea myös viranomaisten kotouttamistyötä. Vapaaehtoistoiminta voi muodostaa osan maahanmuuttajan kotoutumissuunnitelmasta. Haukiputaan SPR:n toimintasuunnitelmassa on vuodelle 2011 kirjattu maahanmuuttajien kotoutumista tukeva toiminta ja sen kehittäminen yhdessä viranomaisten kanssa. Haukiputaan SPR:n ja mamu-ryhmän välinen yhteistyö tarjoaa varmasti lukuisia yhteistyön muotoja Oulun seudulla. Suomen Punainen Risti avustaa valtakunnallisesti viranomaisia pakolaisten vastaanotossa vapaaehtoistyöntekijöiden voimin ja auttaa pakolaistilanteessa erilleen joutuneita perheitä palaamaan yhteen. Perheenyhdistämistä koskevista asioista vastaa SPR:n keskustoimisto. Lisäksi toimenkuvaan kuuluu perheenjäsenten etsiminen ja viestien välitys sekä pakolaisten oikeuksien valvominen. Suomen punaisella Ristillä on Haukiputaalla toimintaa. 7. Haukiputaan kunnan syrjinnän ehkäisemisen- ja yhdenvertaisuuden edistämisen suunnitelma Viranomaisilla on yleinen yhdenvertaisuuden edistämisvelvollisuus. Kunnan toimivaltaan kuuluvien asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa toimitaan siten, että toiminta edistää yhdenvertaisuuden toteutumista hallinto- ja muissa toimintatavoissa. Kunnalla on myös velvollisuus laatia yhdenvertaisuussuunnitelma etnisen yhdenvertaisuuden edistämiseksi, jonka mukaan eri etnistä alkuperää olevien asema tulisi suunnitelmallisesti ottaa huomioon, ja tällä tavoin myös edistää maahanmuuttajien sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Etnisen alkuperän perusteella syrjinnän vaarassa ovat Suomen perinteiset vähemmistöt romanit, tataarit, juutalaiset ja saamelaiset sekä maahanmuuttajataustainen väestö. 16

17 Maahanmuuttajataustaisen väestön määrä ei ole kovin suuri ja se on kuvattu tämän ohjelman luvussa kolme. Yhdenvertaisuussuunnitelmalta vaadittava laajuus ja sisältö riippuvat paikkakunnan koosta, vähemmistöjen määrästä palvelujen käyttäjinä sekä etnisen alkuperän merkityksestä palveluprosesseissa. Yhdenvertaisuussuunnitelma voi olla joko erillinen suunnitelma tai osana kotouttamisohjelmaa, kuten tässä Haukiputaan kunnan kotouttamisohjelmassa. Yhdenvertaisuussuunnitelmalla on tarkoitus edistää etnistä yhdenvertaisuutta ja ehkäistä syrjintää. Pelkästään samanlainen kohtelu ei aina takaa yhdenvertaisuuden toteutumista, koska ihmisten lähtökohdat ja mahdollisuudet käyttää palveluja vaihtelevat yksilöllisesti. Joskus tarvitaan positiivista erityiskohtelua. Haukiputaan kuntalaiset ovat lähtökohtaisesti tasa-arvoisia ja kaikkia kohdellaan yksilöinä alkuperästä riippumatta. Jos maahanmuuttajan yhdenvertaisuuden toteutumiseksi tarvitaan erityistoimia, niitä järjestetään. Mikä on syrjintää ja mikä ei ole syrjintää? Ikään, etniseen tai kansalliseen alkuperään, kansalaisuuteen, kieleen, uskontoon, vakaumukseen, mielipiteeseen, terveydentilaan, vammaisuuteen, sukupuoliseen suuntautumiseen sekä muuhun henkilöön liittyvään syyhyn perustuva syrjintä on kiellettyä. Syrjintänä kiellettyä on sekä välitön että välillinen syrjintä. Myös syrjintäperusteella tapahtuva häirintä ja ohje tai käsky syrjiä on kiellettyä. Välitön syrjintä tarkoittaa henkilön kohtelua laissa säädetyillä syrjintäperusteilla epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta kohdellaan, on kohdeltu tai kohdeltaisiin vertailukelpoisessa tilanteessa. Käytännössä kohtelu aiheuttaa yksilölle haittaa, kuten saamatta jääneitä etuisuuksia, taloudellista tappiota tai valinnanmahdollisuuksien vähenemistä. Välillisestä syrjinnästä on kysymys silloin, kun henkilö toimiessaan näennäisesti puolueettomien säännösten ja määräysten mukaisesti, asettaa toisen henkilön erityisen epäedulliseen asemaan muihin vertailun kohteena oleviin nähden. Eri asemaan asettaminen ei kuitenkaan ole syrjintää silloin, kun käyttäytymisen perusteena olevalla säännöksellä, määräyksellä tai käytännöllä on oikeutettu tavoite ja tavoitteen saavuttamiseksi käytetyt keinot ovat asianmukaisia ja tarpeellisia. Häirinnällä tarkoitetaan henkilön tai ihmisryhmän arvon ja koskemattomuuden tarkoituksellista ja tosiasiallista loukkaamista kielletyillä syrjintäperusteilla siten, että häiritsevällä käyttäytymisellä tai häiritsevillä toimilla luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai hyökkäävä ilmapiiri. Sekä tarkoituksellinen häirintä että tosiasiassa vakavalla tavalla häiritseviin seurauksiin johtava menettely on kiellettyä. Myös ohje tai käsky syrjiä on syrjinnän muoto. Syrjintänä ei pidetä kiellettyyn syrjintäperusteeseen liittyvää eri asemaan asettamista silloin, kun kysymys on yhdenvertaisuussuunnitelman mukaisesta erilaisesta kohtelusta, jonka perusteena on työtehtävien laatuun ja niiden suorittamiseen liittyvä todellinen ja ratkaiseva vaatimus, ikään perustuvasta erilaisesta kohtelusta silloin, kun sillä on objektiivisesti ja asianmukaisesti perusteltu työllisyyspoliittinen, työmarkkinoita tai ammatillista koulutusta koskeva tai muu näihin rinnastettava oikeutettu tavoite, tai kun erilainen kohtelu johtuu sosiaaliturvajärjestelmien eläke- ja työkyvyttömyysetuuksien saamisedellytykseksi vahvistetuista ikärajoista. Rasismi on ajattelumalli, jonka mukaan ihmisen etninen tausta, ihonväri tai kansallisuus tuottavat tai pitävät sisällään ominaisuuksia, joiden perusteella ihmisryhmät voidaan asettaa keskenään arvojärjestykseen. Se voi ilmetä ennakkoluuloina, syrjintänä tai vihamielisenä käytöksenä esimerkiksi etnisiä vähemmistöjä, maahanmuuttajia tai ulkomaalaisia kohtaan. Syrjintänä ei pidetä sellaisten ryhmien positiivista erityiskohtelua, joiden katsotaan olevan esimerkiksi alkuperänsä, ikänsä tai sosiaalisen asemansa vuoksi erityisten tukitoimien tarpeessa. Erityiskohtelun tavoitteena on jonkun ryhmän tosiasiallisen yhdenvertaisuuden saavuttaminen ja syrjinnästä johtuvien haittojen ehkäiseminen ja lievittäminen. Ollakseen oikeutettua positiivisen 17

18 erityiskohtelun tulee olla tavoitteen kannalta oikeasuhteista. Käytännön toimia etnisten vähemmistöjen, tässä tapauksessa maahanmuuttajien, tasavertaiseen asemaan saattamiseksi on esitetty yleisellä tasolla tässä ohjelman osassa sekä myös kunkin palvelun kohdalla erikseen. Tällaisia positiivisia erityistoimia voivat olla esimerkiksi neuvontapalvelut, tulkkipalvelut, vieraskielinen materiaali ja muu informaatio sekä kulttuurikysymysten huomioiminen kaikessa toiminnassa. Haukiputaan kunta toteuttaa yhdenvertaisuusperiaatetta kaikissa palvelujen tarjonnoissa ja kunnassa edistetään myönteistä kanssa käymistä kunnassa jo asuvien ja maahanmuuttajien välillä. Toiminnassa perusajatuksena on, että kaikki toiminta on avointa ja maahanmuuttajia kannustetaan käyttämään palveluita ja osallistumaan toimintaan, jossa kohtaamisia kantaväestön kanssa tapahtuu, kuten liikuntaharrastuksissa, kansalaisopistossa ja järjestöissä. Palveluista tiedotetaan kohdennetusti maahanmuuttajille. Myös kantaväestölle tulee tiedottaa maahanmuuttaja-asioista ja heidän tarvitsemistaan erityispalveluista ja niiden syistä. Kotouttamisohjelmassa on tiedottaminen kuvattu kappaleessa 6.4. Syrjinnän ehkäisemistä ja yhdenvertaisuuden edistämistä tuetaan haukiputaan kunnassa tukemalla maahanmuuttajien mahdollisuuksia oman kulttuurin ylläpitämiseen. Käytännön toimissa tämä näkyy tukemalla mm. kirjasto palveluissa auttamalla maahanmuuttajia tilaamaan ja löytämään omankielistä materiaalia. Kirjastossa ja kulttuuritoimessa voidaan järjestää näyttelyitä maahanmuuttajien kulttuuriin liittyen. Oman kielen ja kulttuurin ylläpitämistä tuetaan myös päiväkodeissa ja kouluissa. Samoin tuetaan ja edistetään maahanmuuttajien tasa-arvoa kaikissa palvelutilanteissa sekä tukee maahanmuuttajien osallisuutta. Käytännön toimissa tämä tarkoittaa palveluprosessien kehittämistä niin, että palvelutilanteissa maahanmuuttaja saa tarvitessaan tukea ja rohkaistuu itse aktiiviseksi toimijaksi. Maahanmuuttajan tarvitsema kielellinen tuki huomioidaan ja henkilökuntaa koulutetaan maahanmuuttaja-asiakkaiden kohtaamiseen mm. tulkkipalveluiden käyttöön. Yhdenvertaisuuden toteutumisesta huolehditaan kaikissa työyhteisöissä. Käytännössä tämä tarkoittaa tarpeen mukaisia täydennyskoulutuksia, joilla huolehditaan henkilökunnan monikulttuurisuusosaamisesta, maahanmuuttaja-asiakkaiden kohtaamisvalmiuksista ja tulkkipalvelujen käytöstä. Työyhteisöihin, joissa ei vielä ole maahanmuuttajayhdyshenkilöä, nimetään sellainen. mamu-ryhmän jäsenet huolehtivat omissa yksiköissään syrjinnän ehkäisemisen ja yhdenvertaisuuden edistämisen tarkoituksenmukaisista rakenteista. 8. Kotouttamisohjelman sekä syrjinnän ehkäisemisen ja yhdenvertaisuuden edistämisen suunnitelman päivittäminen Mamu-ryhmä päivittää vuosittain kotouttamisohjelmaa sekä syrjinnän ehkäisemisen ja yhdenvertaisuuden edistämisen suunnitelmaa. Tämä ohjelma tarkentuu, hioutuu ja täsmentyy kokemuksen ja työn tekemisen kautta. Muutokset kirjataan vuosittain päivittämisen yhteydessä. 18