Haukiputaan kunnan kotouttamisohjelma sekä syrjinnän ehkäisemisen ja yhdenvertaisuuden edistämisen suunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Haukiputaan kunnan kotouttamisohjelma sekä syrjinnän ehkäisemisen ja yhdenvertaisuuden edistämisen suunnitelma 2011 2012"

Transkriptio

1 Perusturvalautakunta / LIITE 137 Haukiputaan kunnan kotouttamisohjelma sekä syrjinnän ehkäisemisen ja yhdenvertaisuuden edistämisen suunnitelma

2 Sisältö Johdanto Keskeisiä käsitteitä Kunnan valtiolta saamat korvaukset Haukiputaalla asuvat ulkomaalaiset Haukiputaan kunnan maahanmuuttaja työryhmä (Mamu-ryhmä) Maahanmuuttajien palvelut Haukiputaalla Maahanmuuttajien ja pakolaisten vastaanotto kuntaan Toimeentulotuen myöntäminen Yhteistyön toiminnan koordinointi Tiedottaminen ja konsultointi Maahanmuuttajien vastaanotto, asuntopalvelut ja perhetyö Maahanmuuttaja- ja pakolaislasten päivähoito ja esiopetus Terveydenhuoltopalvelut Vanhusten ja vammaisten palvelut Sivistyspalvelut Opetuspalvelut Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen palvelut Aikuisen maahanmuuttajan opiskelu- ja työllistymispalvelut Kolmannen sektorin toiminta Haukiputaan kunnan syrjinnän ehkäisemisen- ja yhdenvertaisuuden edistämisen suunnitelma Kotouttamisohjelman sekä syrjinnän ehkäisemisen ja yhdenvertaisuuden edistämisen suunnitelman päivittäminen

3 Johdanto Maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiseksi ja tukemiseksi kunnan tulee laatia kotouttamisohjelma. Ohjelman tulee sisältää suunnitelma kotoutumista edistävistä ja tukevista toimenpiteistä, palveluista, yhteistyöstä ja vastuista sekä maahanmuuttajien tarpeiden huomioon ottamisesta muita yhteiskunnan palveluja ja toimenpiteitä suunniteltaessa ja järjestettäessä. Ohjelmaan sisällytetään myös etnisen tasa-arvon ja hyvien etnisten suhteiden edistäminen ja syrjinnän ehkäiseminen. Kunta vastaa kotouttamisohjelman laatimisesta, toimeenpanosta, kehittämisestä sekä ohjelman toteutumisen ja vaikutusten seurannasta. TE-toimisto ja tarvittaessa muut viranomaiset osallistuvat kunnan aloitteesta oman toimialansa osalta ohjelman laatimiseen ja toimeenpanoon. Kotouttamisohjelmassa toimenpiteet ja palvelut suunnitellaan siten, että niiden avulla voidaan tehokkaasti ja oikea-aikaisesti edistää ja tukea maahanmuuttajien kotoutumista. Kotouttamista tukevien ja edistävien toimenpiteiden ja palvelujen piiriin voi kuulua Suomeen muuttanut henkilö, jolla on kotikuntalaissa (201/1994) tarkoitettu kotikunta Suomessa. Valtakunnallisesti (hallituksen maahanmuutto- ja pakolaispoliittinen ohjelma) Maahanmuuttajien kotouttamisen ja turvapaikanhakijoiden vastaanoton yleinen kehittäminen, suunnittelu, ohjaus ja seuranta sekä yhteen sovittaminen kuuluu sisäasiainministeriölle. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) vastaa aluetasolla kotouttamisen suunnittelusta, ohjaamisesta ja seurannasta. Työ- ja elinkeinotoimisto (TE-toimisto) huolehtii työvoimapoliittisten toimenpiteiden sekä työvoimapalvelujen järjestämisestä ELY-keskuksen ohjauksessa. Kunnallisesti (kotouttamisohjelma) Kunnalla on yleis- ja yhteensovittamisvastuu maahanmuuttajien kotouttamisessa. Asumisen ja kunnallisten palvelujen järjestäminen koskee kaikkia maahanmuuttajia, ei ainoastaan kotoutumistuen piirissä olevia. Erityisesti työvoimaan kuulumattomien maahanmuuttajien kuten lasten, nuorten ja vanhusten kotouttamista edistävien toimenpiteiden järjestäminen kuuluu kunnalle. Kotouttamisohjelmassa kunta yhteistyössä työhallinnon ja muiden viranomaisten, kansaneläkelaitoksen ja muiden tahojen kanssa määrittelee kotouttamisen tavoitteet, kotouttamista edistävät toimenpiteet, käytettävät resurssit ja yhteistyökysymykset. Yksilökohtaisesti (kotoutumissuunnitelma) Kotoutumissuunnitelma on maahanmuuttajan henkilökohtainen suunnitelma niistä toimenpiteistä ja palveluista, jotka edistävät ja tukevat hänen mahdollisuuksiaan hankkia riittävä kielitaito ja muita yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja sekä edistävät ja tukevat hänen mahdollisuuksiaan osallistua yhteiskunnan toimintaan. Kotoutumissuunnitelmaan ovat oikeutettuja ne 17 vuotta täyttäneet maahanmuuttajat, jotka ovat työttömiä työnhakijoita ja/tai saavat toimeentulotukea eivätkä ole asuneet Suomessa kolmea vuotta ensimmäisestä kotikunnan väestötietojärjestelmään merkitsemisestä. Kotoutumissuunnitelma on laadittava viimeistään silloin, kun asiakkaan työttömyys tai toimeentulotuen saaminen on kestänyt kaksi kuukautta. Myös muille, esimerkiksi peruskoulun valmistavilla luokilla oleville, voidaan laatia kotoutumissuunnitelma. Maahanmuuttaja laatii kotoutumissuunnitelman yhdessä työvoimaviranomaisen ja/tai sosiaaliviranomaisen kanssa. 3

4 Kotoutumissuunnitelma on koulutus- ja perehdytyspolku suomalaiseen yhteiskuntaan. Kotoutumissuunnitelmassa sovitaan korkeintaan vuodeksi kerrallaan niistä toimenpiteistä, jotka tukevat maahanmuuttajaa ja hänen perhettään. Kotouttamissuunnitelma on henkilökohtainen suunnitelma, jossa maahanmuuttaja ja työvoimaviranomainen ja/tai sosiaalityöntekijä sopivat niistä toimenpiteistä, joihin maahanmuuttaja osallistuu hankkiessaan yhteiskunnassa tarvittavia tietoja ja taitoja. Kotoutumistuki on kotouttamissuunnitelman ajalta myönnettävä työmarkkinatuki ja/tai toimeentulotuki. 1. Keskeisiä käsitteitä Kotoutuminen tarkoittaa maahanmuuttajan yksilöllistä kehitystä, tavoitteena työelämään ja yhteiskunnan toimintaan osallistuminen ja samalla oman kielen ja kulttuurin säilyttäminen. Kotouttaminen on viranomaisten järjestämiä toimenpiteitä ja voimavaroja, joilla yksittäisten maahanmuuttajien kotoutuminen mahdollistetaan. Kotouttamistoimenpiteitä voivat olla Työvoimapoliittinen toimenpide eli TE-toimiston tarjoama kokopäiväinen kurssi tai työharjoittelu. Työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen rinnastettava kotoutumista tukeva toimenpide: esim. ammatilliseen koulutukseen valmistava koulutus, ammatilliset opinnot, aikuisten peruskoulu-opinnot jne. Kotoutumista edistävä toimenpide eli toiminta, joka edistää yhteiskuntaan integroitumista, esim. kansalaisopiston kurssi, informaatiotilaisuuksiin osallistuminen tai maahanmuuttajajärjestössä toimiminen. Maahanmuuttaja on yleiskäsite, joka tarkoittaa kaikkia maahan muuttaneita henkilöitä. Siirtolainen on henkilö, joka muuttaa pysyvässä tarkoituksessa toiseen maahan hankkiakseen sieltä toimeentulonsa. Siirtolaiseksi luetaan myös avioliiton vuoksi maahan muuttavat, mutta ei opiskelijoita tai turisteja. Pakolainen on YK:n määritelmän mukaan henkilö, joka on kotimaansa ulkopuolella ja jolla on perusteltua aihetta pelätä joutuvansa kotimaassaan vainotuksi rodun, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen vuoksi. Kotouttamislaissa pakolaisiksi rinnastetaan turvapaikan hakijat, jotka ovat saaneet oleskeluluvan kansainvälisen suojelun perusteella tai tietyillä muilla perusteilla. Paluumuuttaja on ulkomailla asunut henkilö, joka muuttaa takaisin synnyinmaahansa. Inkerinsuomalaisilta paluumuuttajilta vaaditaan, että heidän vanhemmistaan tai isovanhemmista kaksi ovat olleet suomalaisia. Turvapaikanhakija on henkilö, joka pyytää suojaa ja oleskeluoikeutta vieraasta maasta. Kotoutumistuki on maahanmuuttajalle kotoutumissuunnitelman aikaisen toimeentulotuen turvaamiseksi tarkoitettu tuki. Kotoutumistuki muodostuu työmarkkina- ja/tai toimeentulotuesta. 4

5 2. Kunnan valtiolta saamat korvaukset Valtio korvaa pakolaisten vastaanotosta kunnalle aiheutuvia kustannuksia laskennallisena korvauksena sekä korvauksena maksetusta kotoutumistuesta ja toimeentulotuesta. Jokaisesta vastaanotetusta pakolaisesta maksetaan alkaen laskennallista korvausta siten, että yli 7-vuotiaan henkilön osalta maksetaan euroa vuodessa ja enintään 7-vuotiaan henkilön osalta maksetaan euroa vuodessa. Kunnan pakolaiselle maksama kotoutumistuki tai toimeentulotuki korvataan kunnalle täysimääräisesti. Laskennallista korvausta ja korvausta kotoutumistuesta/toimeentulotuesta maksetaan kunnalle kolmen vuoden ajan henkilön ensimmäisen kotikunnan väestötietojärjestelmään merkitsemisestä. Eduskunta on hyväksynyt uuden kotouttamislain joulukuussa Laki tulee voimaan Uudessa laissa on linjattu, että laskennallisen korvauksen maksamisaikaa jatketaan siten, että kolmen vuoden sijaan laskennallista korvausta maksetaan neljältä vuodelta ensimmäisestä Suomessa tehdystä kotikuntamerkinnästä alkaen. Kunnan käyttämä tulkkipalvelu korvataan todellisten kulujen mukaan, kun tulkkaus liittyy esim. sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin, kotoutumissuunnitelman laatimiseen, maahantulon alkuvaiheeseen liittyvään kotoutumista edistävien palveluiden käyttöön, perehdyttämiseen kunnassa sekä koulun tai päiväkodin ja kodin väliseen yhteistyöhön. Tulkkipalvelun kustannukset korvataan ilman aikarajaa. Alaikäisen ilman huoltajaa Suomeen saapuneen pakolaisen vastaanoton kustannukset (esim. sijoittaminen perheryhmäkotiin, lastensuojeluun rinnastettavat palvelut) korvataan siihen saakka, kunnes lapsi täyttää 18 vuotta. Vamman tai sairauden edellyttämän pitkäaikaisen sosiaali- ja terveydenhuollon huomattavat kustannukset korvataan enintään kymmeneltä vuodelta ensimmäisestä kotikuntamerkinnästä alkaen. Edellytyksenä on, että vamma, sairaus tai hoidon tarve on syntynyt ennen pakolaisen Suomeen tuloa. Muina erityisinä kustannuksina voidaan korvata muita arvaamattomia ja huomattavia kustannuksia, jotka yleensä aiheutuvat pakolaisen sosiaali- ja terveydenhuollon tarpeesta. Tällaisia kustannuksia voivat olla esimerkiksi lastensuojelun kustannukset, pakolaiselle Suomessa syntyneen vammaisen tai sairaan lapsen huomattavat hoitokustannukset, lyhytaikainen mutta kallis sairaalahoito sekä saattohoito. Kustannukset korvataan enintään kymmeneltä vuodelta ensimmäisestä kotikuntamerkinnästä alkaen. Tulkkipalvelun kustannuksia lukuun ottamatta muiden erityisten kustannusten korvaamisesta tulee sopia ELY-keskuksen kanssa kussakin yksittäistapauksessa. Haukiputaan kunnan mamu-ryhmässä korvausten hakemisesta ja koordinoinnista vastaa sosiaalipalvelut. 3. Haukiputaalla asuvat ulkomaalaiset Haukiputaalle on otettu pakolaisia vuosina 1995 ja Vuonna 1995 kunta vastaanotti 44 Kosovon albaania ja liberialaista. Tätä kotouttamisohjelmaa päivitettäessä (2010) pakolaisina Haukiputaalle tulleista lähes kaikki ovat muuttaneet pois eikä Haukiputaalla ole tehty päätöstä pakolaisten vastaanottamisesta. 5

6 Vuosittain Haukiputaalle saapuu muita maahanmuuttajia, jotka ovat saaneet oleskeluluvan työn, avioliiton tai jonkun muun syyn, esim. suomalaisten sukujuurien perusteella. Haukiputaalla oli väestörekisterikeskuksen tilaston mukaan asukasta, joista ulkomaalaistaustaisia on 118 henkilöä eli 0,6 % väestöstä. 4. Haukiputaan kunnan maahanmuuttaja työryhmä (Mamu-ryhmä) Haukiputaalla on toiminut aikaisemmin pakolaisten vastaanottotilanteissa sosiaalityön tulosalueella pakolaisten vastaanottoa koordinoinut työryhmä. Tätä kotouttamisohjelmaa laadittaessa rakennetta kehitettiin verkostoituneemmaksi ja sen nimeksi määriteltiin maahanmuuttajien työryhmä (mamu) johon kuuluvat Haukiputaan kunnasta: Anna-Liisa Karppinen, Sari Jäntti, Kirsti Lehtinen, Ritva Kiviniemi, Liisa Kauppila, Matti Vähäkuopus, Marja Laasonen, Erja Teppola, Minna Peltola, Eila Huotari, Sari Alahäivälä, Marjut Nurmivuori ja Olli Heinonen Mamu-ryhmän tehtävänä on vastata maahanmuuttajien kotoutumisesta Haukiputaalle, tehdä aloitteita ja esityksiä maahanmuuttajia koskevissa asioissa sekä tiedottaa maahanmuuttajia koskevista asioista. Mamu-ryhmä kokoontuu Haukiputaan kunnan viranhaltijoiden osalta 1 2 kertaa vuodessa ja tarvittaessa useammin. Mamu-ryhmä päivittää tarpeen mukaan kotouttamisohjelman. Mamu-ryhmä kutsuu muita tahoja tarpeen mukaan verkostokokouksiin. Muita tahoja kotouttamisessa ovat Haukiputaan TE-toimisto (Jaana Ylitalo), Kiiminkijoen opisto (Kerttu Vilmunen), Haukiputaan seurakunta (Helena Seppänen), Haukiputaan poliisi ja SPR:n Haukiputaan osasto. Haukiputaan mamu-ryhmä ja kotoutumista tukevat muut tahot Sosiaalipalvelut Anna-Liisa Karppinen Sari Jäntti ELY-keskus Sivistyspalvelut Marjut Nurmivuori Olli Heinonen Päivähoitopalvelut Eila Huotari Sari Alahäivälä TE-toimisto Mamu-ryhmä Pj. Anna-Liisa Karppinen Terveyspalvelut Matti Vähäkuopus Erja Teppola Marja Laasonen Minna Peltola Keskushallinto Kirsti Lehtinen Kotihoito-ja vanhuspalvelut Ritva Kiviniemi Liisa Kauppila Järjestöt ja 3. sektori Haukiputaan srk KELA Koulutuksen tuottajat 6

7 5. Maahanmuuttajien palvelut Haukiputaalla Mamu-ryhmän tehtävänä on kotoutumisen tukeminen ja onnistuminen Haukiputaalla. Tavoitteena on auttaa maahanmuuttajia sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan säilyttäen oma identiteetti ja kulttuuri. Maahanmuuttajien käytännön asioiden kokonaisvastuu on Haukiputaan kunnan sosiaalipalveluiden sosiaalityöllä. Mamu-ryhmän puheenjohtajana toimii sosiaalijohtaja. Tässä kotouttamisohjelmassa maahanmuuttajien palvelut on jaettu seuraavanlaisiin tehtäväkokonaisuuksiin: - Maahanmuuttajien ja pakolaisten vastaanotto kuntaan - Toimeentulotuen myöntäminen - Yhteistyön toiminnan koordinointi - Tiedottaminen ja konsultointi - Maahanmuuttajien asuntopalvelut ja perhetyö - Maahanmuuttaja- ja pakolaislasten päivähoito ja esiopetus - Terveydenhuoltopalvelut - Vanhuksien ja vammaisten palvelut - Sivistyspalveluiden palvelut - Aikuisen maahanmuuttajan opiskelu- ja työllistymispalvelut - Kolmannen sektorin toiminta - Syrjinnän ehkäiseminen ja yhdenvertaisuuden edistäminen 5.1. Maahanmuuttajien ja pakolaisten vastaanotto kuntaan Sosiaalityön tulosyksikössä nimetään maahanmuuttajien ja pakolaisten asioista sosiaalipalveluissa vastaava henkilö. Tämä henkilö on tätä kotouttamisohjelmaa tehtäessä (2010) Sari Jäntti. Maahanmuuttajia tulee kuntaan työn, avioliiton tai jonkun muun syyn takia ennakoimattomasti. Näiden yksittäisten henkilöiden tai heidän perheidensä kotouttamisesta vastaa sosiaalipalvelut yhdessä verkostotoimijoidensa kanssa ja tarvittaessa sosiaalijohtaja kutsuu mamu-ryhmän kokoon. Kiintiöpakolaisten tai oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoina tulleiden vastaanottamisesta kunnan luottamushenkilöt tekevät päätöksen. Päätöksestä käynnistyy valmisteluvaihe ja se kestää 2 6 kk:tta ennen pakolaisten saapumista. Valmisteluvaihe käynnistyy mamu-ryhmän kokoontumisella, joka aloittaa ryhmän vastaanottamiseen ja kotouttamiseen liittyvät valmistelut. Mamu-ryhmä sopii vastaanottotilanteessa vastuiden jakamisesta seuraavaksi listatuista asioista. Luettelossa listatut asiat eivät etene järjestyksessä, vaan siihen on pyritty kokoamaan monipuolisesti huomioon otettavat asiat. Kaikki asiat eivät toteudu jokaisen maahanmuuttajan tai pakolaisen kohdalla, mutta kotouttamisohjelmassa on pyritty huomioimaan kotoutumiseen liittyviä asioita laajasti. Luettelossa oleviin asioihin on tarkempaa kuvausta tämän kotouttamisohjelman myöhemmissä osissa. ELY-keskus tekee tiivistä yhteistyötä pakolaisia vastaanottavan kunnan kanssa. ELY-keskus ja kunta sopivat yhdessä vastaanotettavasta ryhmästä: sen koosta, lähtömaasta, vastaanoton ajankohdasta ja muista erityisistä seikoista. Valinta tehdään ELY-keskuksella käytettävissä olevien kuntaan sijoitettavien henkilöiden tietojen perusteella. Valinnan jälkeen kunta saa käytettäväkseen YK:n pakolaisjärjestön keräämät tarkemmat tiedot vastaanotettavista henkilöistä. 7

8 ELY- keskus on mukana tukemassa pakolaisia vastaanottavaa kuntaa mm. tarjoamalla ohjausta, neuvontaa ja koulutusta vastaanotossa ja kotouttamisessa. Pohjois-Pohjanmaan alueella ja erityisesti Oulun seudulla on paljon maahanmuuttoon liittyviä toimijoita ja toimintoja, joita kotouttamistyössä voidaan hyödyntää. Toiminta käynnistyy neuvotteluilla ELY-keskuksen kanssa Haukiputaalle tulevista pakolaisista. Yhteydenpito vastaanottokeskuksiin, jos kyseessä on vastaanottokeskuksesta kuntaan muuttava. Asunnon hankkiminen yhteistyössä asuntotoimen kanssa Vuokrasopimuksen allekirjoittaminen asiakkaan kanssa Vuokran maksamisen järjestelyt Sähkösopimuksen tekeminen Neuvonta ja ohjaus asumiseen liittyen Rekisteröinti ja passiasiat o hakemukset maistraattiin o postiosoitteen muutokset o passi-, oleskelulupa- ja henkilökorttihakemukset poliisille, ohjaus/neuvonta o nimien ja henkilötietojen tarkistaminen Yhteydenpito eri maiden konsulaatteihin ja suurlähetystöihin (tarvittaessa) Pankkitilien avaukset ja automaattien käytön opastus/neuvonta Tiedotetaan/neuvotaan Kelan etuuksista ja niiden hakemisesta kuten lapsilisistä, asumistuista, äitiyspäivärahasta, lastenhoitotuesta, eläkkeistä, sairauspäivärahasta, opintotuista, kela-kortista, lääkekorvauksista ja avustetaan hakemusten täyttämisessä Terveydenhuolto o Sovitaan/järjestetään ajanvaraukset terveystarkastuksiin ja lääkärille, silmälääkärille, hammaslääkärille ym. tarvittaviin tutkimuksiin Työikäisten osalta ilmoittautuminen työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon Yksilöllisten kotoutumissuunnitelmien tekeminen yhteistyössä TE-toimiston kanssa (haastattelut, asioiden kirjaaminen) Kouluikäisten lasten sijoittaminen kouluihin Päivähoitoikäisten lasten sijoittaminen päivähoitoon, tiedottaminen vaihtoehdoista (hakemusten tekeminen, opastaminen) Perheiden ja yksittäisten henkilöiden auttaminen kriisitilanteissa (mielenterveysongelmat, avioero, kuolema, lasten ongelmat, uuteen maahan tulosta johtuvat sopeutumiskriisit) Vanhusten palvelut o Palvelutarpeen kartoitus ja palveluiden toteutus yhdessä kotihoidon- ja vanhuspalveluiden kanssa Suomalaisen yhteiskunnan toimintamalleista tiedottaminen o Henkilökohtaiset keskustelut o Yhteisluennot o Esitteiden hankkiminen ja jakelu o Konkreettinen opastaminen lähiympäristössä/kunnassa Valtionapujen hakeminen Tilastointi Tarvittaessa lausuntojen laatiminen poliisille, maahanmuuttovirastolle, ELY-keskukselle, lähetystöille tms. 8

9 5.2. Toimeentulotuen myöntäminen Toimeentulotuen myöntämisen perusteet ovat sosiaalipalveluiden sosiaalityön asiantuntijuusaluetta. Sosiaalityöllä on käytössä ajantasaiset perusturvalautakunnan hyväksymät toimeentulotuen myöntämisperusteet ja toimeentulotuen myöntäminen ja siihen liittyvä prosessi on pääsääntöisesti osa sosiaalipalveluita. Maahanmuuttajia ovat kaikki Haukiputaalle toisesta maasta muuttavat, joten kaikki luettelossa mainitut kohdat eivät toteudu aina yksittäisen henkilön kohdalla. Tässä kotouttamisohjelmassa on kuitenkin avattu prosessiin liittyviä vaiheita kokonaisuutena, jotta kotouttamisen kaikki ulottuvuudet olisi kirjattu ohjelmaan. Kerrotaan toimeentulotuen myöntämisen perusteista ja sosiaaliturvasta yleensä (tarvittaessa käytettään tulkkia) Avustaminen toimeentulohakemusten tekemisessä Informointi toimeentulohakemusten vastaanottamisesta, käsittelystä ja päätöksenteosta. Päätösten ja laskelmien yksityiskohtainen selvittäminen niin, että asiakas ymmärtää asian sisällön (tarvittaessa käytetään tulkkia) Hakemusten täydentäminen ja lisäselvitysten pyytäminen sekä asioiden tarkistaminen esimerkiksi Kelalta, työttömyyskassoilta jne. Päätösten tekeminen (perus-, täydentävä- ja ehkäisevä toimeentulotuki) ja täytäntöönpano Muutostenhaku- ja valitusmenettelyn selittäminen (tarvittaessa tulkki) Maksusitoumusten kirjoittaminen Asiakirjojen arkistointi 5.3. Yhteistyön toiminnan koordinointi Haukiputaan kunnan maahanmuuttajien kotouttamisohjelman toimintaperiaate on verkostoitunut toiminta eri hallintokuntien viranhaltijoiden ja muiden tahojen välillä. Maahanmuuttajat ovat Haukiputaalla kuntalaisia, jotka käyttävät samoja palveluja kuin kuka tahansa kuntalainen. Koska maahanmuuttajalla ei kuitenkaan ole samoja lähtökohtia palveluiden käyttämiseen, tukitoimena Haukiputaan kotouttamisohjelmassa ja viranomaistoiminnassa on nähty hyväksi muodostaa moniammatillinen ja poikkihallinnollinen ryhmä (mamu-ryhmä) juuri maahanmuuttajien palveluiden järjestämiseksi ja koordinoimiseksi. Maahanmuuttajien asioiden hoitamisessa mamu-ryhmä tekee yhteistyötä eri viranomaistahojen ja muiden maahanmuuttaja-asioista kiinnostuneiden tahojen kanssa. Mamu-ryhmä suunnittelee ja ottaa yhteyttä (jakaa tehtävät ja vastuut) eri tahoihin sen mukaan mitä tarpeita maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiseksi kulloinkin on tarve tehdä. Yhteistyötä tehdään sekä mamu-ryhmässä että ryhmän ulkopuolelle. Erityisesti ulkopuolisiin yhteistyökumppaneihin yhteydenpidossa huolehditaan salassapito- ja vaitiolovelvollisuus näkökohdat, mutta myös ryhmän sisäisesti käsitellään vain sellaisia asioita, jotka eivät riko salassapito- tai vaitiolosäädöksiä. Yhteistyötä tehdään kirjallisesti/sähköpostitse, puhelimitse, kasvotusten viranomaisverkostossa yksittäisten asiakkaiden asioista tai yleisellä tasolla kehittäen maahanmuuttajien palveluihin liittyviä käytäntöjä. Kotouttamisohjelmaa päivitetään muuttuvilta osin esim. henkilöiden nimet tai muuttuneet toimintamallit säännöllisesti ja aina tarpeen mukaan. Mamu-ryhmä huolehtii kotouttamisohjelman päivittämisestä ja päivitysten tiedottamisesta yhteistyökumppaneille. 9

10 5.4. Tiedottaminen ja konsultointi Maahanmuuttaja-asioista tiedottamisessa noudatetaan kunnan tiedottamisen strategiaa ja tiedottamisohjeita. Niiden mukaan Yleisestä tiedottamisesta vastaa kunnanjohtaja apunaan kunnansihteeri ja tiedottamisen kehittämisestä kunnan johtoryhmä. Kuntatiedotuksen koordinoinnista ja tuloksellisesta toteuttamisesta vastaa kunnansihteeri. Vastuualueen johtaja vastaa oman vastuualueensa tiedottamisesta ja sen järjestämisestä. Pääasiallisia tiedottajia oman toimintansa asioista ovat tulosalueiden ja tulosyksiköiden esimiehet. Haukiputaan kunnan mamu-ryhmässä on mukana kunnansihteeri ja hän vastaa ohjeen mukaan kunnanjohtajan apuna tiedottamisesta. Samoin vastuualueen johtajat tiedottavat tarvittaessa omaa vastuualuettaan koskevista asioista apunaan tulosalueiden ja tulosyksiköiden esimiehet. Tiedottaminen toteutetaan yksilöllisyyden, tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden periaatteita kunnioittaen. Siinä huomioidaan salassapito- ja vaitiolovelvollisuus-säädökset. Mamu-ryhmä toimii maahanmuuttaja-asioissa koordinoivana ryhmänä. Ryhmä pyrkii tukemaan maahanmuuttajien kotoutumista esim. käymällä kertomassa erilaisissa tilaisuuksissa (oppilaitoksissa, koulussa, päiväkodeissa) ryhmän työstä ja maahanmuuttajista/pakolaisista. Mamu-ryhmä nimeää keskuudestaan tai kutsuu ulkopuolisia konsultoivia henkilöitä tarpeen mukaan. Mamu-ryhmä on mukana mahdollisuuksien mukaan kolmannen sektorin tai jonkun muun yhteisön hankkeissa esim. juhlia tms. järjestettäessä Maahanmuuttajien vastaanotto, asuntopalvelut ja perhetyö Mamu-ryhmä jakaa sisäisesti erilaisten tehtävien vastuut ja suunnittelee työnjaot palveluorganisaatiossa siten, että toiminta on verkostoitunutta. Tässä osiossa listataan asioita/tehtäviä, joista osa tulee valmistella jo ennen maahanmuuttajaryhmän (mikäli kysymyksessä pakolaisryhmä, jonka vastaanottamisesta tehty erillinen päätös) saapumista, mutta asioita joudutaan käymään läpi myös yksittäisen maahanmuuttajan kohdalla. Suunnitteluvaihe Tieto kiintiöpakolaisista tulee noin 2 6 kk:tta ennen heidän saapumistaan. Ryhmästä saatavat esitiedot käydään läpi ja palveluiden tarve määritellään esitietojen perusteella. Alkukartoituksessa hahmotellaan muuttavien henkilöiden perhesuhteet, tutustutaan lähtömaan tilanteeseen (tässä asiantuntija apua ELY-keskuksesta/maahanmuuttovirastosta) ja huomioidaan tiedossa olevat erityistarpeet. Suunnitellaan ryhmän vastaanottaminen lentokentällä ja kuljetukset Haukiputaalle. Vastaanottamisessa mukaan tulkki ja työntekijä, joka voi olla ensimmäisinä päivinä kiinteästi ryhmän kotoutumisen alkumatkassa. Esitietojen perusteella maanmuuttaville henkilöille varataan ensimmäiset asunnot kunnan asuntoasioista vastaavien tahojen kanssa. Asuntoihin tehdään kuntotarkastukset ja ne varustellaan eli niihin huolehditaan huonekalut, patjat, liinavaatteet, astiat, hygieniavälineet, siivousvälineet, ruuanvalmistukseen tarvittavat välineet, ruokailuvälineet jne. Asuntoihin saattaminen, jossa yhteydessä käytäntöjen neuvonta mm. avaimet, WC, liesi ym. Asumiseen liittyvien käytännön asioiden omaksumiseksi taloyhtiöiden järjestyssäännöt käännetään mahdollisuuksien mukaan maahanmuuttajan kielelle. 10

11 Kuntaan saapuminen - vastaanotto Kuntaan saapumisen jälkeen (mahdollisimman nopeasti) käynti tulkin kanssa sosiaalitoimistossa, jossa selvitetään raha-asiat ja muut henkilökohtaiset asiat. Kuntakeskukseen tutustuminen; vaateostokset, kaupat, apteekki, terveyskeskus ym. sekä suomalaiset toimintamallit. Omaan asunympäristöön tutustuminen, lähikaupat, pyykkituvat, kuivaushuoneet, jätehuolto jne. Suunnitellaan terveystarkastukset ja mahdollisesti tarvittavat laboratorio- ja röntgentutkimukset Pankkiasioiden hoitaminen eli tilienavaukset, pankkikorttien käyttöopastukset TE-toimiston kanssa yhteistyön aloittaminen eli kotoutumissuunnitelmien laatimisen käynnistäminen Lasten koulujen ja päiväkotien aloittaminen Koulutuksiin ohjaaminen Toteutetaan kotikäyntejä arjen sujumisen turvaamiseksi. Perhetyön tavoitteena on auttaa ja tukea maahanmuuttajia selviytymään kodissaan ja sen ulkopuolella. Perhetyön kautta tuetaan asiakkaita kunnallisiin ja julkisiin palveluihin sekä annetaan neuvontaa ja ohjausta, jotka sisältävät myös tarpeelliset tiedot suomalaisesta yhteiskunnasta ja kotoutumisesta sekä asumisen opastuksen yksilöllisesti Maahanmuuttaja- ja pakolaislasten päivähoito ja esiopetus Lapsiperheiden ja alle kouluikäisten lasten kotouttaminen perustuu mamu-ryhmän ja päivähoitopalveluiden yhteistyöhön. Mamu-ryhmässä on mukana kaksi henkilöä päivähoitopalveluiden tulosalueelta ja he voivat käyttää päivähoidon ja esiopetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa tulosyksiköidensä monipuolista asiantuntemusta. Päiväkoti- ja esiopetus ikäisten lasten päivähoitoon sijoittuminen valmistellaan ensin esitietojen perustella, mutta lopulliset toimet tehdään vasta kun henkilöt on tavattu ja heidän kanssaan on keskusteltu erilaisista vaihtoehdoista. Perheen tarpeiden mukaisesti järjestetään lapsille lähialueen päiväkodeista mahdollisimman sopiva osapäiväinen tai kokopäiväinen päivähoitopaikka riippuen resursseista ja perheen tarpeesta. Perheelle tarjotaan myös mahdollisuutta osallistua avoimen päiväkodin toimintaan. Päivähoito ja esiopetus asioiden neuvonnassa ja suunnittelussa käytetään apuna tulkkia. Päivähoidon pedagogisissa ratkaisuissa, toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huomioon lapsen yksilölliset tarpeet sekä kieli- ja kulttuuritausta olemassa olevien varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelmien lisäksi. Vanhempien kanssa laaditaan lapsen varhaiskasvatussuunnitelma tai esiopetuksen oppimissuunnitelma, joihin tarvittaessa sisällytetään lapsen kuntoutussuunnitelma. Yhteistyön onnistuminen edellyttää tulkin käyttöä varsinkin maahantulovaiheen ensivaiheessa. Lapsen kehitystä ja oppimista havainnoidaan ja tuetaan lapsen päivittäisessä toimintaympäristössä. Suomen kielen opetus ja oppiminen nivoutuu pääosin päiväkodin suunniteltuun arkeen ja luonnollisiin vuorovaikutustilanteisiin lasten välillä ja aikuisten kanssa. Leikin ja toiminnallisten opetusmenetelmien käytöllä pienryhmissä vahvistetaan suomen kielen ja oppimisvalmiuksien kehittymistä. Päivähoidon kasvattajilla tulee olla oman kulttuurin tuntemukseen ja kunnioitukseen pohjautuva myönteinen asenne muita kulttuureja kohtaan. Jotta lapsi voisi kokea taustaansa liittyvän kaksikulttuurisuuden vahvuutena, tulee aikuisten ja koko kasvuympäristön välittää tätä arvostusta. Monikulttuurisen päivähoidon tavoitteisiin kuuluu lasten oman kielen ja kulttuurin tukeminen yhteistyössä kyseisen kulttuurin edustajien kanssa. Vanhempia kannustetaan 11

12 välittämään lapselleen omaa äidinkieltään, ajatteluaan, perinteitään ja tapojaan, jotka ovat tärkeitä lapsen identiteetin muodostumiselle. Maahanmuuttajalasten esiopetus toteutetaan Haukiputaalla esiopetuksen opetussuunnitelman toiminta-ajatuksen sekä yleisten kasvatus- ja oppimistavoitteiden mukaisesti, kuitenkin aina lapsen yksilölliset tarpeet sekä perheen kieli- ja kulttuuritausta huomioiden. Esiopetuksessa pääpaino on kokonaisvaltaisessa kasvun tukemisessa; opetuksen pitää antaa lapselle mahdollisuus muodostaa itsestään myönteinen minäkuva sekä vahvistaa lapsen omaa kieli- ja kulttuuri-identiteettiä. Opetuksella tuetaan suomen kielen ja mikäli mahdollista myös lapsen oman äidinkielen kehittymistä sekä mahdollisuutta kasvaa kahteen kulttuuriin. Päivähoidon ja esiopetuksen vastuuhenkilöitä Haukiputaan mamu-ryhmässä toimivat Eila Huotari (p ) ja Sari Alahäivälä (p ) Terveydenhuoltopalvelut Terveyspalvelut vastaavat maahanmuuttajien terveydenhuoltoon liittyvistä palveluista, myös hammashuollosta. Tarkastuksissa huomioidaan mahdolliset erilaiset kulttuurierot terveydenhuoltoon liittyvissä asioissa sekä kiintiöpakolaisten terveystarkastuksissa. Mamu-ryhmään kuuluu terveyspalveluiden tulosalueelta neljä henkilöä ja jo vastaanoton valmisteluvaiheessa ennakkotietojen perusteella terveyspalveluita edustavat jäsenet saavat tiedon tarvittavista resurssien varaamisista. Maahanmuuttajaryhmälle/pakolaisryhmälle terveystarkastukset toteutetaan erillisen suunnitelman mukaan, johon vaikuttaa mm. tulomaa ja terveydentila. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on laatinut ohjeistuksen turvapaikanhakijoiden terveystarkastuksista (saatavissa sekä ohjeistuksen pakolaisten ja turvapaikan hakijoiden infektioiden ehkäisystä (saatavissa: Maahanmuuttajien tulovaiheeseen sijoittuvissa terveystarkastuksissa hyödynnetään kansallisia ohjeistuksia. Alkuvaiheen jälkeen maahanmuuttajat ovat terveyspalveluiden asiakkaina yhdenvertaisia kuntalaisia. Terveyspalveluiden vastuuhenkilöinä Haukiputaan mamu-ryhmässä ovat Matti Vähäkuopus, (p ), Marja Laasonen (p ), Erja Teppola (p ) ja Minna Peltola (p ) Vanhusten ja vammaisten palvelut Haukiputaan kunnan kotouttamisohjelmassa lähtökohtana on, että kotoutumissuunnitelma laaditaan tarvittaessa myös iäkkäille maahanmuuttajille. Heidän kohdallaan huomioidaan henkilön ikä, henkinen vireys, fyysinen toimintakyky, lukutaito, aikaisempi kielitaito ja lähtömaan kulttuuri. Vanhuksille pyritään järjestämään kotoutumista tukevaa toimintaa esimerkiksi kolmannen sektorin toimijoiden (SPR) ja/tai seurakunnan kanssa. Selvitetään mahdollisuudet järjestää 12

13 esim. kerhotoimintaa, joka sisältää mm. yhteiskuntatietoutta ja samalla tukisi sosiaalisten suhteiden syntymistä ja kielitaidon kohenemista. Vanhusten ja vammaisten kotihoito palveluna tukee iäkkäiden ja vammaisten selviytymistä kotona antamalla tukipalveluja, omaishoidon tukea sekä hoiva- ja hoitopalveluita. Maahanmuuttajien vanhus- ja vammaispalvelut toteutetaan samojen periaatteiden mukaisesti kuin muidenkin palvelua tarvitsevien haukiputaalaisten. Mamu-ryhmässä kotihoito- ja vanhuspalveluiden vastuuhenkilöinä toimivat Ritva Kiviniemi (p ) ja Liisa Kauppila (p ) Vammaispalveluiden vastuuhenkilöinä toimivat mamu-ryhmässä Anna-Liisa Karppinen (p ) ja Sari Jäntti (p ) Sivistyspalvelut Opetuspalvelut Valmistava opetus Haukiputaalla peruskouluikäiset maahanmuuttavat oppilaat osallistuvat peruskoulun valmistavaan opetukseen. Valmistavan opetuksen tarkoituksena on, että oppilas selviää riittävästi suomen kielellä ja sopeutuu suomalaiseen kouluun. Pääpaino opetuksessa on suomen kielellä, muita oppiaineita opetetaan kunkin oppilaan ikä- ja taitotason mukaan. Taito- ja taideaineissa oppilaat pyritään integroimaan ikätasoa vastaavaan suomalaiseen luokaan mahdollisuuksien mukaan. Valmistavan opetuksen kesto on joustava ja jakson jälkeen oppilas siirtyy hänelle parhaiten sopivaan luokaan tai jatkoryhmään. Haukiputaan kunnassa on voimassa oleva valmistavan koulutuksen opetussuunnitelma (saatavissa: Suomi toisena kielenä -opetus Siirryttyään suomalaiseen luokkaan tai aloittaessaan suoraan suomalaisessa luokassa oppilas alkaa saada Suomi toisena kielenä -opetusta. Haukiputaan kunnassa on voimassa oleva opetussuunnitelma Suomi toisena kielenä opetukselle (saatavissa: Mamu-ryhmässä opetus- ja sivistyspalveluiden vastuuhenkilönä toimii Marjut Nurmivuori (p ) Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen palvelut Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi tarjoaa laajasti harrastusmahdollisuuksia, joilla voidaan edesauttaa maahanmuuttajien kotoutumista. Vapaa-ajan- sekä nuorisotoiminnan toiminta-ajatuksena on erilaisuuden hyväksyminen kaikissa muodoissa. Kulttuuri- ja vapaa-ajan toimintoja sekä nuorisotoimintaa voidaan tuottaa Haukiputaan kunnan omina palveluina, mutta erittäin tärkeänä nähdään yhteistyö kunnan alueella toimivien urheiluseurojen, seurakunnan sekä Kiiminkijoen opiston kanssa. 13

14 Vapaan sivistystyön tehtäviä Haukiputaalla hoitaa Kiiminkijoen opisto, joka toimii Haukiputaan kunnan mamu-ryhmän yhteistyökumppanina ja pyrkii tarpeen mukaan järjestämään tarvittavia kursseja. Erityisesti opiston merkitys korostuu mm. kotiäitien ja ikääntyneiden maahanmuuttajien kohdalla. Kotouttamisohjelmassa lähtökohta on, että mikäli maahanmuuttajaryhmän vastaanottamista valmistellaan, yhteistyötä tehdään jo ennen kuin ryhmä on saapunut. Yhteistyön lähtökohtana ovat ennakkotiedot ja niiden pohjalta laaditut suunnitelmat tarvittavista kursseista. Opisto toteuttaa vuosittain runsaasti eri alojen kursseja, joihin maahanmuuttaja(t) voi(vat) osallistua yhdessä muiden kurssilaisten kanssa. Pääpaino kursseissa on suomen kielen oppiminen osana kotoutumista. Kotouttamistilanteessa toiminnat ja yhteystyöt muiden toimijoiden kanssa suunnitellaan tilannekohtaisesti. Mamu-ryhmässä vapaa-aikatoimen vastuuhenkilönä toimii Olli Heinonen (p ) Aikuisen maahanmuuttajan opiskelu- ja työllistymispalvelut TE-toimiston osuus maahanmuuttajien kotoutumisessa on merkittävä. TE-toimiston kautta maahanmuuttajat voivat hakeutua työhön, koulutuksiin, työharjoitteluun, työelämävalmennukseen tai kuntouttaviin toimenpiteisiin. Alle kolme vuotta Suomessa asuneet maahanmuuttajat kuuluvat kotouttamislain piiriin. TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautuneelle maahanmuuttajalle laaditaan henkilökohtainen kotoutumissuunnitelma. Suunnitelma laaditaan määräajaksi kerrallaan ja se sisältää konkreettisia toimenpiteitä esim. työharjoitteluun tai koulutukseen hakeutumisesta. Ensisijaisena tavoitteena on saada riittävä suomen kielen taito sekä oppia tuntemaan suomalaista yhteiskuntaa ja työelämää. Haukiputaan kunta sijaitsee Oulun läheisyydessä ja koulutusten osalta maahanmuuttajien kotoutumisessa voidaan tukeutua Oulussa olevien oppilaitosten ja koulujen tarjontaan. TE-toimisto on tärkeä yhteistyökumppani kotouttamisen aikana ja mamu-ryhmä tai siinä vastuutettu taho tekee tiivistä yhteistyötä TE-toimiston kanssa. Pääsääntöisesti yhteistyö maahanmuuttajan henkilökohtaisen kotouttamissuunnitelman laatimisessa tapahtuu kunnan sosiaalipalveluiden kanssa. Haukiputaan kunnan mamu-ryhmä tekee tiivistä yhteistyötä Oulun seudun TE-toimiston kanssa aikuisten maahanmuuttajien kouluttamisessa ja työelämään siirtymisessä. Kotoutujan on mahdollista suorittaa rinnasteisina toimenpiteinä toisen asteen ammatillinen koulutus tai lukio koulutus, joiden toteutuksessa Haukiputaan kunta tukeutuu pitkälti Oulun palveluihin ja ammattillisiin koulutuksiin. TE-toimisto koordinoi yhteistyössä kunnan kanssa oppivelvollisuusiän ylittäneiden koulutusta. Työhallinnon palvelut kotoutumisen piirissä oleville maahanmuuttajille toteutuvat siten, että TE-toimistoon työnhakijaksi rekisteröityneelle maahanmuuttajalle laaditaan henkilökohtainen kotoutumissuunnitelma. Kotoutumissuunnitelmassa kartoitetaan maahanmuuttajan työmarkkinavalmiuksia, omia tavoitteita ja suunnitelmia sekä sovitaan konkreettisesti niistä toimenpiteistä joiden avulla maahanmuuttaja voi hankkia työelämässä, koulutuksessa sekä muussa yhteiskunnallisessa osallistumisessa tarvittavia valmiuksia. Työnhakijaksi rekisteröitynyttä maahanmuuttajaa tiedotetaan oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan työnhakijana, eri palveluvaihtoehdoista sekä avointen työpaikkojen tiedonlähteistä. 14

15 Yksi keskeisimmistä kotouttamisen välineistä on kotoutumiskoulutus, jota ELY-keskus hankkii työ- ja elinkeinotoimiston (TE-toimisto) asiakkaina oleville maahanmuuttajille. Koulutusta hankitaan tarvelähtöisesti niille paikkakunnille, joilla on riittävän kokoinen koulutusta tarvitseva ryhmä. Tarvittaessa asiakkaita myös ohjataan muilla paikkakunnilla järjestettävään koulutukseen. Haukiputaalla kotoutumiskoulutusta on hyvin tarjolla Oulussa, jonka koulutuksia voidaan hyödyntää kotoutumisessa. Kotouttamispolku alkaa useimmiten alkukartoituksella, jossa määritellään hakijoiden latinalaisten aakkosten taso tai sen puute ja sitten suomen kielen osaamisen taso ja alkukartoituksesta ohjautuu oikealle tasolle. Kotoutumiskoulutus etenee oheisen kaavion mukaisesti maahanmuuttajan lähtötilanteeseen perustuen. Luku- ja kirjoitustaidon koulutus Alkukartoitus Suomen kielen perusteet -kotouttamiskoulutus maahanmuuttajille (moduulit 1-2 ja työelämämoduuli) Moduuli 1 Moduuli 2 Työelämämoduuli Jatkokoulutus/ työelämä Työelämään ohjaava koulutus maahanmuuttajalle Kielitaidolla työelämään -kotouttamiskoulutus maahanmuuttajille (moduulit 3-4) Moduuli 3 Moduuli 4 Toiminnan tavoitteena on, että maahanmuuttajalle voidaan tarjota jokin työllistymistä edistävä toimenpide kotoutumissuunnitelman sisältyen. Tällaisia toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi: - Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus - Kotoutumistyöharjoittelu/-työelämävalmennus - Päätökset muiden kuin TE-toimiston tarjoamien toimintojen rinnastamisesta työvoimapoliittiseen koulutukseen tai työharjoitteluun/työelämävalmennukseen - Ammatillinen kuntoutussuunnittelu - Neuvonta ammatilliseen koulutukseen hakeutumista varten - Työnhakumatkoihin ja muuttokustannuksiin myönnettävä liikkuvuusavustus sekä matka-avustus - Palkkatuki työsuhteeseen tai oppisopimuskoulutukseen - Yrittäjyysneuvonta - Aloittavalle yrittäjälle myönnettävä starttiraha Työvoimavirkailijat toimivat kotoutumissuunnitelmien laatimisessa yhteistyössä sosiaalitoimen kanssa silloin, kun kotoutuja on myös sosiaalitoimen asiakas. Tarvittaessa käytetään tulkkia. 15

16 Kotoutumissuunnitelman toteutumista seurataan ja suunnitelmaa päivitetään työvoimavirkailijan ja asiakkaan säännöllisissä tapaamisissa. Olennaista on tunnistaa asiakkaan osaamistausta ja elämäntilanne sekä löytää tähän kokonaisuuteen kulloinkin parhaiten soveltuvat palveluvaihtoehdot. Kotoutumisen alkuvaiheessa kielen opiskelu ja omaan ympäristöön tutustuminen voivat olla etusijalla. Ammatillisten suunnitelmien merkitys kasvaa kun hakija hallitsee perustaidot ja kykenee toimimaan uudessa ympäristössään. Erityisesti heikon kielitaidon ja koulutustaustan omaavien maahanmuuttajien työelämään sijoittuminen vaatii usein vuosia kestävän palveluprosessin Kolmannen sektorin toiminta Kolmannella sektorilla tarkoitetaan pääasiallisesti järjestöjä, säätiöitä ja osuuskuntatoimintaa, joiden toiminta on voittoa tavoittelematonta ja yksityistä. Usein myös seurakunnan toiminta luetaan kolmanteen sektoriin. Haukiputaan seurakunta on nimennyt yhdyshenkilökseen Helena Seppäsen. Mamu-ryhmä tekee yhteistyötä seurakunnan kanssa kotoutumisen edistämiseksi. Haukiputaan kunnan kotouttamisohjelmassa 3.sektotorin yhteistyö nähdään tärkeänä voimavarana kotoutumisen onnistumiselle. Haukiputaalla on paljon yhdistyksiä ja asukasyhdistyksiä, joiden toimintaan maahanmuuttajat ovat tervetulleita. Haukiputaalla toimii vireä kolmas sektori -hanke, jonka osaamista ja taitoja mamu-ryhmä voi kotoutumisen eri vaiheissa yhteistyössä hyödyntää. Haukiputaan ja Oulun läheisyys sekä hyvät kulkuyhteydet mahdollistavat myös Oulussa toimivien järjestöjen ja yhteisöjen palveluiden käytön. Suomen Punaisen Ristin pakolais- ja maahanmuuttajatyön lähtökohtia ovat ihmisoikeudet, suvaitsevaisuus, kotoutuminen ja moninaisuus. Tavoitteena on, että maahanmuuttaja tulisi itse mukaan toimintaan, mutta SPR haluaa tukea myös viranomaisten kotouttamistyötä. Vapaaehtoistoiminta voi muodostaa osan maahanmuuttajan kotoutumissuunnitelmasta. Haukiputaan SPR:n toimintasuunnitelmassa on vuodelle 2011 kirjattu maahanmuuttajien kotoutumista tukeva toiminta ja sen kehittäminen yhdessä viranomaisten kanssa. Haukiputaan SPR:n ja mamu-ryhmän välinen yhteistyö tarjoaa varmasti lukuisia yhteistyön muotoja Oulun seudulla. Suomen Punainen Risti avustaa valtakunnallisesti viranomaisia pakolaisten vastaanotossa vapaaehtoistyöntekijöiden voimin ja auttaa pakolaistilanteessa erilleen joutuneita perheitä palaamaan yhteen. Perheenyhdistämistä koskevista asioista vastaa SPR:n keskustoimisto. Lisäksi toimenkuvaan kuuluu perheenjäsenten etsiminen ja viestien välitys sekä pakolaisten oikeuksien valvominen. Suomen punaisella Ristillä on Haukiputaalla toimintaa. 7. Haukiputaan kunnan syrjinnän ehkäisemisen- ja yhdenvertaisuuden edistämisen suunnitelma Viranomaisilla on yleinen yhdenvertaisuuden edistämisvelvollisuus. Kunnan toimivaltaan kuuluvien asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa toimitaan siten, että toiminta edistää yhdenvertaisuuden toteutumista hallinto- ja muissa toimintatavoissa. Kunnalla on myös velvollisuus laatia yhdenvertaisuussuunnitelma etnisen yhdenvertaisuuden edistämiseksi, jonka mukaan eri etnistä alkuperää olevien asema tulisi suunnitelmallisesti ottaa huomioon, ja tällä tavoin myös edistää maahanmuuttajien sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Etnisen alkuperän perusteella syrjinnän vaarassa ovat Suomen perinteiset vähemmistöt romanit, tataarit, juutalaiset ja saamelaiset sekä maahanmuuttajataustainen väestö. 16

17 Maahanmuuttajataustaisen väestön määrä ei ole kovin suuri ja se on kuvattu tämän ohjelman luvussa kolme. Yhdenvertaisuussuunnitelmalta vaadittava laajuus ja sisältö riippuvat paikkakunnan koosta, vähemmistöjen määrästä palvelujen käyttäjinä sekä etnisen alkuperän merkityksestä palveluprosesseissa. Yhdenvertaisuussuunnitelma voi olla joko erillinen suunnitelma tai osana kotouttamisohjelmaa, kuten tässä Haukiputaan kunnan kotouttamisohjelmassa. Yhdenvertaisuussuunnitelmalla on tarkoitus edistää etnistä yhdenvertaisuutta ja ehkäistä syrjintää. Pelkästään samanlainen kohtelu ei aina takaa yhdenvertaisuuden toteutumista, koska ihmisten lähtökohdat ja mahdollisuudet käyttää palveluja vaihtelevat yksilöllisesti. Joskus tarvitaan positiivista erityiskohtelua. Haukiputaan kuntalaiset ovat lähtökohtaisesti tasa-arvoisia ja kaikkia kohdellaan yksilöinä alkuperästä riippumatta. Jos maahanmuuttajan yhdenvertaisuuden toteutumiseksi tarvitaan erityistoimia, niitä järjestetään. Mikä on syrjintää ja mikä ei ole syrjintää? Ikään, etniseen tai kansalliseen alkuperään, kansalaisuuteen, kieleen, uskontoon, vakaumukseen, mielipiteeseen, terveydentilaan, vammaisuuteen, sukupuoliseen suuntautumiseen sekä muuhun henkilöön liittyvään syyhyn perustuva syrjintä on kiellettyä. Syrjintänä kiellettyä on sekä välitön että välillinen syrjintä. Myös syrjintäperusteella tapahtuva häirintä ja ohje tai käsky syrjiä on kiellettyä. Välitön syrjintä tarkoittaa henkilön kohtelua laissa säädetyillä syrjintäperusteilla epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta kohdellaan, on kohdeltu tai kohdeltaisiin vertailukelpoisessa tilanteessa. Käytännössä kohtelu aiheuttaa yksilölle haittaa, kuten saamatta jääneitä etuisuuksia, taloudellista tappiota tai valinnanmahdollisuuksien vähenemistä. Välillisestä syrjinnästä on kysymys silloin, kun henkilö toimiessaan näennäisesti puolueettomien säännösten ja määräysten mukaisesti, asettaa toisen henkilön erityisen epäedulliseen asemaan muihin vertailun kohteena oleviin nähden. Eri asemaan asettaminen ei kuitenkaan ole syrjintää silloin, kun käyttäytymisen perusteena olevalla säännöksellä, määräyksellä tai käytännöllä on oikeutettu tavoite ja tavoitteen saavuttamiseksi käytetyt keinot ovat asianmukaisia ja tarpeellisia. Häirinnällä tarkoitetaan henkilön tai ihmisryhmän arvon ja koskemattomuuden tarkoituksellista ja tosiasiallista loukkaamista kielletyillä syrjintäperusteilla siten, että häiritsevällä käyttäytymisellä tai häiritsevillä toimilla luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai hyökkäävä ilmapiiri. Sekä tarkoituksellinen häirintä että tosiasiassa vakavalla tavalla häiritseviin seurauksiin johtava menettely on kiellettyä. Myös ohje tai käsky syrjiä on syrjinnän muoto. Syrjintänä ei pidetä kiellettyyn syrjintäperusteeseen liittyvää eri asemaan asettamista silloin, kun kysymys on yhdenvertaisuussuunnitelman mukaisesta erilaisesta kohtelusta, jonka perusteena on työtehtävien laatuun ja niiden suorittamiseen liittyvä todellinen ja ratkaiseva vaatimus, ikään perustuvasta erilaisesta kohtelusta silloin, kun sillä on objektiivisesti ja asianmukaisesti perusteltu työllisyyspoliittinen, työmarkkinoita tai ammatillista koulutusta koskeva tai muu näihin rinnastettava oikeutettu tavoite, tai kun erilainen kohtelu johtuu sosiaaliturvajärjestelmien eläke- ja työkyvyttömyysetuuksien saamisedellytykseksi vahvistetuista ikärajoista. Rasismi on ajattelumalli, jonka mukaan ihmisen etninen tausta, ihonväri tai kansallisuus tuottavat tai pitävät sisällään ominaisuuksia, joiden perusteella ihmisryhmät voidaan asettaa keskenään arvojärjestykseen. Se voi ilmetä ennakkoluuloina, syrjintänä tai vihamielisenä käytöksenä esimerkiksi etnisiä vähemmistöjä, maahanmuuttajia tai ulkomaalaisia kohtaan. Syrjintänä ei pidetä sellaisten ryhmien positiivista erityiskohtelua, joiden katsotaan olevan esimerkiksi alkuperänsä, ikänsä tai sosiaalisen asemansa vuoksi erityisten tukitoimien tarpeessa. Erityiskohtelun tavoitteena on jonkun ryhmän tosiasiallisen yhdenvertaisuuden saavuttaminen ja syrjinnästä johtuvien haittojen ehkäiseminen ja lievittäminen. Ollakseen oikeutettua positiivisen 17

18 erityiskohtelun tulee olla tavoitteen kannalta oikeasuhteista. Käytännön toimia etnisten vähemmistöjen, tässä tapauksessa maahanmuuttajien, tasavertaiseen asemaan saattamiseksi on esitetty yleisellä tasolla tässä ohjelman osassa sekä myös kunkin palvelun kohdalla erikseen. Tällaisia positiivisia erityistoimia voivat olla esimerkiksi neuvontapalvelut, tulkkipalvelut, vieraskielinen materiaali ja muu informaatio sekä kulttuurikysymysten huomioiminen kaikessa toiminnassa. Haukiputaan kunta toteuttaa yhdenvertaisuusperiaatetta kaikissa palvelujen tarjonnoissa ja kunnassa edistetään myönteistä kanssa käymistä kunnassa jo asuvien ja maahanmuuttajien välillä. Toiminnassa perusajatuksena on, että kaikki toiminta on avointa ja maahanmuuttajia kannustetaan käyttämään palveluita ja osallistumaan toimintaan, jossa kohtaamisia kantaväestön kanssa tapahtuu, kuten liikuntaharrastuksissa, kansalaisopistossa ja järjestöissä. Palveluista tiedotetaan kohdennetusti maahanmuuttajille. Myös kantaväestölle tulee tiedottaa maahanmuuttaja-asioista ja heidän tarvitsemistaan erityispalveluista ja niiden syistä. Kotouttamisohjelmassa on tiedottaminen kuvattu kappaleessa 6.4. Syrjinnän ehkäisemistä ja yhdenvertaisuuden edistämistä tuetaan haukiputaan kunnassa tukemalla maahanmuuttajien mahdollisuuksia oman kulttuurin ylläpitämiseen. Käytännön toimissa tämä näkyy tukemalla mm. kirjasto palveluissa auttamalla maahanmuuttajia tilaamaan ja löytämään omankielistä materiaalia. Kirjastossa ja kulttuuritoimessa voidaan järjestää näyttelyitä maahanmuuttajien kulttuuriin liittyen. Oman kielen ja kulttuurin ylläpitämistä tuetaan myös päiväkodeissa ja kouluissa. Samoin tuetaan ja edistetään maahanmuuttajien tasa-arvoa kaikissa palvelutilanteissa sekä tukee maahanmuuttajien osallisuutta. Käytännön toimissa tämä tarkoittaa palveluprosessien kehittämistä niin, että palvelutilanteissa maahanmuuttaja saa tarvitessaan tukea ja rohkaistuu itse aktiiviseksi toimijaksi. Maahanmuuttajan tarvitsema kielellinen tuki huomioidaan ja henkilökuntaa koulutetaan maahanmuuttaja-asiakkaiden kohtaamiseen mm. tulkkipalveluiden käyttöön. Yhdenvertaisuuden toteutumisesta huolehditaan kaikissa työyhteisöissä. Käytännössä tämä tarkoittaa tarpeen mukaisia täydennyskoulutuksia, joilla huolehditaan henkilökunnan monikulttuurisuusosaamisesta, maahanmuuttaja-asiakkaiden kohtaamisvalmiuksista ja tulkkipalvelujen käytöstä. Työyhteisöihin, joissa ei vielä ole maahanmuuttajayhdyshenkilöä, nimetään sellainen. mamu-ryhmän jäsenet huolehtivat omissa yksiköissään syrjinnän ehkäisemisen ja yhdenvertaisuuden edistämisen tarkoituksenmukaisista rakenteista. 8. Kotouttamisohjelman sekä syrjinnän ehkäisemisen ja yhdenvertaisuuden edistämisen suunnitelman päivittäminen Mamu-ryhmä päivittää vuosittain kotouttamisohjelmaa sekä syrjinnän ehkäisemisen ja yhdenvertaisuuden edistämisen suunnitelmaa. Tämä ohjelma tarkentuu, hioutuu ja täsmentyy kokemuksen ja työn tekemisen kautta. Muutokset kirjataan vuosittain päivittämisen yhteydessä. 18

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma.

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma. Keskeiset käsitteet Alkukartoitus Työttömille työnhakijoille, toimeentulotuen saajille ja sitä pyytäville tehtävä kartoitus, jossa arvioidaan alustavasti työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet.

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

Nakkilan kunnan. kotouttamisohjelma. Perusturvalautakunta 26.8.2014 40 Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

Nakkilan kunnan. kotouttamisohjelma. Perusturvalautakunta 26.8.2014 40 Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 1 Nakkilan kunnan kotouttamisohjelma Toimielin Käsitelty Perusturvalautakunta 26.8.2014 40 Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Sisällys JOHDANTO... 1 2. KESKEISIÄ KÄSITTEITÄ... 2 3. KOTOUTUMISEN TUKEMINEN ERI

Lisätiedot

Kotoutumislaki (1386/2010) uudistuu 1.9.2011 alkaen. Kotoutumislain toimeenpano Lahti 23.3.2011

Kotoutumislaki (1386/2010) uudistuu 1.9.2011 alkaen. Kotoutumislain toimeenpano Lahti 23.3.2011 Kotoutumislaki (1386/2010) uudistuu 1.9.2011 alkaen Kotoutumislain toimeenpano Lahti 23.3.2011 30.3.2011 Taustaa Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta (493/1999)

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ X:n elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja [kunta/kaupunki] (jäljempänä kunta/kaupunki) sopivat kotoutumisen edistämisestä

Lisätiedot

Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1.

Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1. Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1.2016 Turvapaikanhakijat ja kiintiöpakolaiset (Laki kotoutumisen edistämisestä,

Lisätiedot

Vieraskielinen ja venäjänkielinen väestö Eksoten alueen kunnissa 31.12.2010

Vieraskielinen ja venäjänkielinen väestö Eksoten alueen kunnissa 31.12.2010 Vieraskielinen ja venäjänkielinen väestö Eksoten alueen kunnissa 31.12.2010 Äidinkieli, vieraskieliset yhteensä, venäjä 31.12.2010 Äidinkieli, vieraskieliset yhteensä, venäjä 31.12.2010 sosiaali- ja terveyspiiri

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Luonnos/Malli POPELYXXXXXXXX SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELYkeskus) ja ---- kunta/kaupunki (jäljempänä

Lisätiedot

Kuinka tunnistaa syrjintä?

Kuinka tunnistaa syrjintä? Kuinka tunnistaa syrjintä? Pirkko Mahlamäki Pääsihteeri, Vammaisfoorumi ry Uutta lainsäädäntöä Nykytilanne Uudistettu yhdenvertaisuuslaki voimaan 1.1.2015 Käytäntöjä YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ KASELY 1306/05.13.05/2013 SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja Luumäen kunta (jäljempänä kunta)

Lisätiedot

Valtuutettu Ismo Soukolan valtuustoaloite maahanmuuton Hämeenlinnan kaupungille aiheuttamien kokonaiskustannusten selvittämisestä

Valtuutettu Ismo Soukolan valtuustoaloite maahanmuuton Hämeenlinnan kaupungille aiheuttamien kokonaiskustannusten selvittämisestä Valtuutettu Ismo Soukolan valtuustoaloite maahanmuuton Hämeenlinnan kaupungille aiheuttamien kokonaiskustannusten selvittämisestä KV 11.10.2010 18 Valtuutettu Ismo Soukola jätti valtuustolle, siitä ennen

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Sopimus SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja Kauhavan kaupunki (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumislain

Lisätiedot

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Maahanmuuttaja on yksilö! lähtömaa etninen ryhmä perhetausta, perhetilanne ikä (Suomeen tultaessa, nyt) maaseutu

Lisätiedot

Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt. Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut

Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt. Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut Maahanmuuttotilanne Jyväskylässä Ulkomaalaistaustaisia asukkaita Jyväskylässä

Lisätiedot

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö 1 Ketä ovat suomalaiset? Suomen kansalaisuus voi perustua kansalaisuuslain mukaan vanhemman

Lisätiedot

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ 24.5.2013 Maahanmuuttotoimisto 1 Maahanmuuttoon liittyviä käsitteitä Maahanmuuttaja - Suomeen muuttanut henkilö, joka oleskelee maassa muuta

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ [Diaarinumero] SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja Kouvolan kaupunki (jäljempänä kaupunki) sopivat

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ SOPIMUS SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja Kemin kaupunki (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumisen edistämisestä

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ. elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ. elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja kunta/kaupunki (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumislain 2 :n 2 ja 3 momentissa

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön 3.5.2016 oikeus- ja työministeri Jari Lindström opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen

Lisätiedot

Kauniaisten kaupungin kotouttamisohjelma on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 14.10.2013.

Kauniaisten kaupungin kotouttamisohjelma on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 14.10.2013. SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja Kauniaisten kaupunki (jäljempänä kaupunki) sopivat kotoutumisen

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ 1. KOTOUTUMISEN EDISTÄMINEN PAIKALLISTASOLLA

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ 1. KOTOUTUMISEN EDISTÄMINEN PAIKALLISTASOLLA HAMELY/195/05.13.05/2010 SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja Heinolan kaupunki sopivat kotoutumislain

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus

Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus Anita Salonen Hämeen ELY-keskus Hämeen ELY-keskus 20.4.2016 1 Maahanmuutto Maahantulosyiden perusteella: Työperusteiset muuttajat Perheperusteiset muuttajat

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Maahanmuuttajapalvelut. Pakolaistaustaisten asiakkaiden vastaanotto ja palvelut 16.6.2014 Elina Hienola

Maahanmuuttajapalvelut. Pakolaistaustaisten asiakkaiden vastaanotto ja palvelut 16.6.2014 Elina Hienola Maahanmuuttajapalvelut Pakolaistaustaisten asiakkaiden vastaanotto ja palvelut 16.6.2014 Elina Hienola 17.6.2014 Pakolaisen polku - UNHCR:n rooli UNHCR YK:n pakolaisasiain päävaltuutettu. Vastaa pakolaisten

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista

Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista Kaupunginhallitus 110 14.03.2016 Kaupunginvaltuusto 35 29.03.2016 Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista 1204/00.02.04.00/2015 KH 110 Valmistelija/lisätiedot:

Lisätiedot

Yksin tullut aikuinen maahanmuuttaja

Yksin tullut aikuinen maahanmuuttaja Yksin tullut aikuinen maahanmuuttaja Tässä prosessissa kuvataan maahanmuuttoyksikön moniammatillista työskentelyä ja resurssien tarkoituksenmukaista käyttöä. Prosessi on kuvattu Helsingin kaupungin maahanmuuttoyksikössä

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti Monikulttuurinen työ/ Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti E N E M M Ä N O S A A M I S T A 04/03/15 1 Mikä Mosaiikki on? Mosaiikki projektia rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto / Uudenmaan ELY-keskus sekä

Lisätiedot

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Osallisena Suomessa Pudasjärvi Kuntamarkkinat 12.9.2012 Virpi Harilahti-Juola Pudasjärven kuntasuunnitelma uusi ja elinvoimainen Pudasjärvi Maahanmuutto yksi Pudasjärven

Lisätiedot

Maahanmuuttajien palvelut Espoon työ- ja elinkeinotoimistossa

Maahanmuuttajien palvelut Espoon työ- ja elinkeinotoimistossa Maahanmuuttajien palvelut Espoon työ- ja elinkeinotoimistossa Espoon TE-toimiston maahanmuuttajapalvelut yksikkö Palvelee työnhakija-asiakkaita, jotka maahanmuuttajuutensa vuoksi tarvitsevat erityispalvelua

Lisätiedot

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Osallisena Suomessa Turun hanke Projektikoordinaattori Elina Mäntylä Pedagoginen koordinaattori Riina Humalajoki

Osallisena Suomessa Turun hanke Projektikoordinaattori Elina Mäntylä Pedagoginen koordinaattori Riina Humalajoki Osallisena Suomessa Turun hanke Projektikoordinaattori Elina Mäntylä Pedagoginen koordinaattori Riina Humalajoki 24.5.2012 Elina Mäntylä ja Riina Humalajoki 1 Yhteishankinta (kaupunki + ELY) Osallisena

Lisätiedot

SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013

SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013 SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Vasta kuntaan tulleiden maahanmuuttajien ohjauksen ja kotouttamisen järjestäminen ja kehittäminen.

Lisätiedot

Maahanmuuttajien turvallisuuden edistäminen

Maahanmuuttajien turvallisuuden edistäminen Maahanmuuttajien turvallisuuden edistäminen Valtakunnalliset sisäisen turvallisuuden päivät Mikkeli 6.9.2013 Ville Elonheimo Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys

Lisätiedot

Uusi kotoutumislaki. Neuvotteleva virkamies Sonja Hämäläinen. Sisäasiainministeriö Maahanmuutto-osasto

Uusi kotoutumislaki. Neuvotteleva virkamies Sonja Hämäläinen. Sisäasiainministeriö Maahanmuutto-osasto Uusi kotoutumislaki Neuvotteleva virkamies Sonja Hämäläinen Sisäasiainministeriö Maahanmuutto-osasto 8.11.2011 Kotoutumislakiuudistuksen tavoitteet Selkeyttää sääntelyä; kaksi eri lakia Tehostaa ja nopeuttaa

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärven kuntasuunnitelma: uusi, ennakkoluuloton ja elinvoimainen Pudasjärvi Maahanmuutto yksi Pudasjärven elinvoimatekijä

Lisätiedot

Maahanmuuton aiheuttamat kokonaiskustannukset Oulun kaupungille, valtuustoaloite. Dno OUKA: 1411 /020/2010

Maahanmuuton aiheuttamat kokonaiskustannukset Oulun kaupungille, valtuustoaloite. Dno OUKA: 1411 /020/2010 Maahanmuuton aiheuttamat kokonaiskustannukset Oulun kaupungille, valtuustoaloite Dno OUKA: 1411 /020/2010 Valtuutettu Olli Immonen on kaupunginvaltuuston kokouksessa 15.3.2010 jättänyt seuraavan valtuustoaloitteen:

Lisätiedot

Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa

Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa Riitta Topelius Kehittämispäällikkö Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi -seminaari Kuntamarkkinat 12.9.2012 27.9.2012 1 Ylä-Savo 27.9.2012 2 Väestö ja työpaikat Iisalmi noin

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Uusi kotoutumislaki ja Osallisena Suomessa-hanke

Uusi kotoutumislaki ja Osallisena Suomessa-hanke Uusi kotoutumislaki ja Osallisena Suomessa-hanke Kuntamarkkinat 14.9.2011 Ylitarkastaja Peter Kariuki 14.9.2011 14.9.2011 Maahanmuuton Suomen kartta Ulkomaalaisten osuus (%) kunnan asukasluvusta 31.12.2009

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina 2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Uudenmaan ELY-keskus ja kotouttamisen osaamiskeskus Kohti tiiviimpää yhteistyötä

Uudenmaan ELY-keskus ja kotouttamisen osaamiskeskus Kohti tiiviimpää yhteistyötä Uudenmaan ELY-keskus ja kotouttamisen osaamiskeskus Kohti tiiviimpää yhteistyötä Helsinki 30.3.2015 Hannu-Pekka Huttunen Asiantuntijakonsultti Laki kotoutumisen edistämisestä: LUVUT 1-4 1. Yleiset säännökset

Lisätiedot

Sosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikkö. 16.10.14 Merlin Seidenschwarz 1

Sosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikkö. 16.10.14 Merlin Seidenschwarz 1 Sosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikkö 16.10.14 Merlin Seidenschwarz 1 Oleskelulupalajit Määräaikainen - tilapäinen (B) - jatkuva (A) Pysyvä (P) - voimassa toistaiseksi - 4 vuoden jatkuvan (A) oleskelun

Lisätiedot

Kunnanhallitus 187 19.10.2015 Kunnanvaltuusto 73 26.10.2015. Kiintiöpakolaisten vastanottaminen Pihtiputaalla 557/042/2015

Kunnanhallitus 187 19.10.2015 Kunnanvaltuusto 73 26.10.2015. Kiintiöpakolaisten vastanottaminen Pihtiputaalla 557/042/2015 Kunnanhallitus 187 19.10.2015 Kunnanvaltuusto 73 26.10.2015 Kiintiöpakolaisten vastanottaminen Pihtiputaalla Kunnanhallitus 19.10.2015 187 557/042/2015 Sisäministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja Suomen

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

PALAPELI2 - kotoutumiskoulutusta ja ohjauspalveluja maahanmuuttajille 1.8.2008 31.10.2011

PALAPELI2 - kotoutumiskoulutusta ja ohjauspalveluja maahanmuuttajille 1.8.2008 31.10.2011 PALAPELI2 - kotoutumiskoulutusta ja ohjauspalveluja maahanmuuttajille 1.8.2008 31.10.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Alkuvaiheen suomen kielen ja kotoutumista edistävän opetuksen kehittäminen

Lisätiedot

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Yleistä kuntouttamiseen liittyen Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä

Lisätiedot

SPR:n vastaanottokeskustoiminta ja kunnan kotouttamistoiminta Punkalaitumella

SPR:n vastaanottokeskustoiminta ja kunnan kotouttamistoiminta Punkalaitumella SPR:n vastaanottokeskustoiminta ja kunnan kotouttamistoiminta Punkalaitumella Tilannekatsaus 1/2 Maahanmuuttajat maaseudun arjessa hanke jatkaa Maahanmuuttajat kylille -hankkeen hyvien käytäntöjen jalkauttamista

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

18-19.01.201119.01.2011. Aikuissosiaalityön päivät 18.01.2011, Aira Kurtti 1

18-19.01.201119.01.2011. Aikuissosiaalityön päivät 18.01.2011, Aira Kurtti 1 Erilaiset politiikat ja toimintaperiaatteet maahanmuuttajien kotouttamisohjelmissa AIKUISSOSIAALITYÖN PÄIVÄT 18-19.01.201119.01.2011 AIRA KURTTI 1 Tutkimusaineisto Vuoden 2008 aikana enemmän kuin yhdeksän

Lisätiedot

Luettelo kotoutumista edistävistä toimenpiteistä ja palveluista on edistystä aiempaan verrattuna, mutta siihen tulisi tehdä seuraavat tarkennukset:

Luettelo kotoutumista edistävistä toimenpiteistä ja palveluista on edistystä aiempaan verrattuna, mutta siihen tulisi tehdä seuraavat tarkennukset: TYÖMINISTERIÖLLE Pyydettynä lausuntonaan maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetun lain tarkentamista ja kehittämistä varten perustetun työryhmän (TM 008:00/2003)

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen

Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen Osaava maahanmuuttaja ohjausta maahanmuuttajien osaamisen tunnistamiseen 20.11.2015 Turku, Turun yliopisto & NVL Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan yhdenvertaisuussuunnitelma

Nurmijärven kunnan yhdenvertaisuussuunnitelma Nurmijärven kunnan yhdenvertaisuussuunnitelma KV 26.3.2008 28 www.nurmijarvi.fi Sisällysluettelo Johdanto... 3 1. Yhdenvertaisuuden käsitteet ja periaatteet... 4 1.1 Rasismin kielto... 4 1.2. Etnisen syrjinnän

Lisätiedot

Osa 1 Koulu työyhteisönä

Osa 1 Koulu työyhteisönä Sisällys Alkusanat...11 Osa 1 Koulu työyhteisönä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilaiden kohtaaminen (Simo Rönty)...15 Jokaisella työntekijällä on oma vastuualueensa...15 Lapsi tarvitsee aikuisia...16

Lisätiedot

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Pointti Maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä- Savossa hankkeessa kehitetään ja tuotetaan maahanmuuttajien

Lisätiedot

Kotouttaminen opetustoimen näkökulmasta - Varhaiskasvatus ja perusopetus

Kotouttaminen opetustoimen näkökulmasta - Varhaiskasvatus ja perusopetus Kotouttaminen opetustoimen näkökulmasta - Varhaiskasvatus ja perusopetus Sivistyksen toimiala Pia Bärlund suunnittelija Pia.barlund@jkl.fi 014-266 4889 Näkymätön ja näkyvä maahanmuuttaja 1. sukupolven

Lisätiedot

Perusturvalautakunta 47 20.05.2010 Kunnanhallitus 206 31.05.2010. Pakolaisten ottaminen kuntapaikalle 2075/08/082/2010

Perusturvalautakunta 47 20.05.2010 Kunnanhallitus 206 31.05.2010. Pakolaisten ottaminen kuntapaikalle 2075/08/082/2010 Perusturvalautakunta 47 20.05.2010 Kunnanhallitus 206 31.05.2010 Pakolaisten ottaminen kuntapaikalle 2075/08/082/2010 PERUST 47 Pohjois-Pohjanmaalla on pulaa pakolaisten kuntapaikoista. Vastaanottavia

Lisätiedot

Kotoutumislain mahdollisuudet. Osaaminen näkyväksi -seminaari 2.11.2010

Kotoutumislain mahdollisuudet. Osaaminen näkyväksi -seminaari 2.11.2010 Kotoutumislain mahdollisuudet Osaaminen näkyväksi -seminaari 2.11.2010 11/11/2010 HE laiksi kotoutumisen edistämisestä yleistä Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Studia Generalia Murikassa 12.11.2015

Studia Generalia Murikassa 12.11.2015 Studia Generalia Murikassa 12.11.2015 Työelämän kansanopisto Nuoret turvapaikan hakijat kansanopistossa Sivistystyön Vapaus ja Vastuu Pirkanmaa Studia Generalia Murikka 12.11.2015 1 Vapaa sivistystyö Suomessa

Lisätiedot

saataviin tietoihin v. 2009-2010.

saataviin tietoihin v. 2009-2010. Taustaa Tiedot perustuvat keväällä 2009 tekemääni kyselyyn silloisten Oulun ja Lapin läänien kuntien sosiaalitoimiin sekä työn kautta saamaani tietoon mm. asiakaskontaktien pohjalta ja Vähemmistövaltuutetun

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Monimuotoisuus ja yhdenvertaisuus

Monimuotoisuus ja yhdenvertaisuus Monimuotoisuus ja yhdenvertaisuus työnhaussa Vates-päivät 2016 Asianajaja, varatuomari Outi Tähtinen Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy Viime vuosien muutoksia ja trendejä Työnteon muotojenja työnhaun

Lisätiedot

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset)

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Yleistä maahanmuutosta suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Suomen väestöstä ulkomaalaisia vuonna 2012 oli n.4 % (195 511henk.)

Lisätiedot

Alaikäisille, ilman huoltajaa Suomeen saapuneille pakolaisille tarkoitetun perheryhmäkotipalvelun järjestäminen.

Alaikäisille, ilman huoltajaa Suomeen saapuneille pakolaisille tarkoitetun perheryhmäkotipalvelun järjestäminen. SOPIMUS Alaikäisille, ilman huoltajaa Suomeen saapuneille pakolaisille tarkoitetun perheryhmäkotipalvelun järjestäminen. 1. Sopijaosapuolet Palvelun ostaja: Palvelun tuottaja: Sopimuksen hyväksyjä: Kontiolahden

Lisätiedot

VALMA - säädösmuutokset

VALMA - säädösmuutokset VALMA - säädösmuutokset Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten aseman ja sisällön selkiyttäminen 16.1.2014, Opetushallitus Hallitusneuvos Piritta Väinölä Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Suomen romanipoliittinen ohjelma ja sen toimeenpano. ROMPO yleisesitys 2010

Suomen romanipoliittinen ohjelma ja sen toimeenpano. ROMPO yleisesitys 2010 Suomen romanipoliittinen ohjelma ja sen toimeenpano ROMPO yleisesitys 2010 Romanipoliittisen ohjelman valmistelu Laajapohjainen työryhmä Työryhmän toimikausi 1.1.2009-30.9.2009 Romaniväestön kuulemistilaisuudet

Lisätiedot

MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN JA MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTTAMISASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN YHTEISKOKOUS ESPOOSSA 20.11.2013

MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN JA MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTTAMISASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN YHTEISKOKOUS ESPOOSSA 20.11.2013 MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN JA MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTTAMISASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN YHTEISKOKOUS ESPOOSSA 20.11.2013 Maahanmuuttajataustaisten nuorten opintopolut Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla

Lisätiedot

Kotona Suomessa -hanke

Kotona Suomessa -hanke Kotona Suomessa -hanke KOTONA SUOMESSA -hanke Uudenmaan ELY-keskuksen koordinaatiohanke HYVÄ ALKU -osahanke Kotoutumisen alkuvaiheen palvelukokonaisuuden ja palveluiden ulkopuolelle jääneiden kotoutumiskoulutuksen

Lisätiedot

PARKANON KAUPUNKI Maahanmuuttajien kotouttamisohjelma vuosille 2013-2016. 11.4.2013 Parkanon perusturvalautakunta

PARKANON KAUPUNKI Maahanmuuttajien kotouttamisohjelma vuosille 2013-2016. 11.4.2013 Parkanon perusturvalautakunta PARKANON KAUPUNKI Maahanmuuttajien kotouttamisohjelma vuosille 2013-2016 11.4.2013 Parkanon perusturvalautakunta 1 MAAHANMUUTTAJIEN KOTOUTTAMISOHJELMA 1. LAKI MAAHANMUUTTAJIEN KOTOUTTAMISESTA... 2 2. MAAHANMUUTTAJAN

Lisätiedot

Maahanmuuttajalasten ja nuorten kotouttamispalveluiden kehittämishanke. Nuoret Oulun kaupungin Maahanmuuttajapalveluissa

Maahanmuuttajalasten ja nuorten kotouttamispalveluiden kehittämishanke. Nuoret Oulun kaupungin Maahanmuuttajapalveluissa Maahanmuuttajalasten ja nuorten kotouttamispalveluiden kehittämishanke Nuoret Oulun kaupungin Maahanmuuttajapalveluissa Hankkeen toimijat Hankkeessa mukana päivähoito, maahanmuuttajapalvelut ja taidemuseo

Lisätiedot

Palvelukartta maahanmuuttajaopiskelijan ohjaukseen Ylä-Savossa

Palvelukartta maahanmuuttajaopiskelijan ohjaukseen Ylä-Savossa Palvelukartta maahanmuuttajaopiskelijan ohjaukseen Ylä-Savossa YLÄ-SAVON MAAHANMUUTTA- JANEUVONTA KANSALAISOPISTOT PAKOLAISTYÖ YLÄ-SAVON AMMATTIOPISTO POHJOIS-SAVON TE-TOIMISTO PORTAANPÄÄN KRISTILLINEN

Lisätiedot

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Turvapaikanhakijan kotoutuminen ja hyvinvointi vapaaehtoinen rinnalla kulkijana Milla Mäkilä Stressiä aiheuttavia tekijöitä vastaanottokeskuksessa Epätietoisuus

Lisätiedot

Kotoutumiskoulutuksen tulevaisuudennäkymiä

Kotoutumiskoulutuksen tulevaisuudennäkymiä Kotoutumiskoulutuksen tulevaisuudennäkymiä Mikä muuttuu kansanopistojen maahanmuuttajakoulutuksessa? Seurakuntaopisto, Järvenpää 24.5.2012 Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) Alkuvaiheeseen johdonmukainen

Lisätiedot

Maahanmuuttajien sosiaali- ja terveyspalvelut. Viveca Arrhenius Kuntatalo Helsinki 3.2.2012

Maahanmuuttajien sosiaali- ja terveyspalvelut. Viveca Arrhenius Kuntatalo Helsinki 3.2.2012 Maahanmuuttajien sosiaali- ja terveyspalvelut Viveca Arrhenius Kuntatalo Helsinki 3.2.2012 Maahanmuuton tilannekuva (1) Ennätysmäärä kansainvälistä suojelua hakevia; 32 400 saapui 2015 Valtaosa Irakista

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja

Lisätiedot

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN SEKÄ IKÄIHMISTEN PALVELUIDEN TOIMINTASÄÄNTÖ Säännön nimi Tetola 20.01.2009 Terveyden ja

Lisätiedot

Ilman huoltajaa olevan lapsen edustajalle maksettava palkkio ja kulukorvaus. Lainsäädäntöneuvos Jutta Gras SM/MMO

Ilman huoltajaa olevan lapsen edustajalle maksettava palkkio ja kulukorvaus. Lainsäädäntöneuvos Jutta Gras SM/MMO Ilman huoltajaa olevan lapsen edustajalle maksettava palkkio ja kulukorvaus Lainsäädäntöneuvos Jutta Gras SM/MMO 23.7.2012 Taustaksi Sisäasiainministeriön asetus ilman huoltajaa olevan lapsen edustajalle

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino ESPOON JÄRJESTÖJEN YHTEISÖ Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY on alueellinen sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan järjestöjen

Lisätiedot

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö 24.9.2007 Mitä tulkkipalveluihin kuuluu? VpA 7 Työssä

Lisätiedot

Yhdenvertaisuussuunnittelun tarkoituksena on tunnistaa ja poistaa käytäntöjä, jotka aiheuttavat ja ylläpitävät eriarvoisuutta.

Yhdenvertaisuussuunnittelun tarkoituksena on tunnistaa ja poistaa käytäntöjä, jotka aiheuttavat ja ylläpitävät eriarvoisuutta. Suomen Sulkapalloliiton yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma Hyväksytty liittohallituksessa 9.12.2015 Yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan,

Lisätiedot