ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI"

Transkriptio

1 ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11661 Tila Keskeneräinen 1. PROJEKTIN PERUSTIEDOT Projektin nimi Luovan yritystoiminnan kasvuohjelma Ohjelma Manner-Suomen ESR-ohjelma Ohjelman osio Valtakunnallinen osio Toimintalinja 1 : Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Projektityyppi Projekti, jossa on henkilöitä mukana Vastuuviranomainen Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Aloituspäivämäärä Päättymispäivämäärä PROJEKTIN TOTEUTTAJAN TIEDOT Toteuttajan nimi Heinolan kaupunki, konsernihallinto Projektin vastuuhenkilön nimi Timo Kaattari Sähköpostiosoite Puhelinnumero LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄN TIEDOT Täyttäjän nimi Johanna Seppä Sähköpostiosoite Puhelinnumero PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ Luoville aloille ei ole olemassa yhtenäistä määritelmää, ja siksi esimerkiksi työllisyysvaikutusten arviointi on haastavaa. Työ- ja elinkeinoministeriö on kuitenkin päätynyt sisällyttämään Toimialaraportitjulkaisuissaan luoviin aloihin seuraavat toimialat: kirjojen kustantaminen, elokuvien ja videoiden sekä televisio-ohjelmien tuotanto, ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus, mainostoimistot, graafinen muotoilu, sisustussuunnittelu, teollinen ym. muotoilu, esittävät taiteet, taiteellinen luominen, uutistoimistot, radio- ja tv-toiminta, huvi- ja teemapuistojen toiminta. Luovat alat tuottavat siis monipuolisesti konkreettisia tuotteita, palveluita ja taidetta. Heinolan rakennemuutosohjelmaan kuuluvan Luovan yritystoiminnan kasvuohjelma -hankkeen yritystoiminnallisia edellytyksiä selvitettiin Päijät-Hämeen liiton ja Lakesin rahoittamalla esiselvityshankkeella v aikana. Esiselvityshanke oli nimeltään Heinolan luovan yritystoiminnan käynnistämishanke. Käynnistämishankkeen aikana CreaMentors Oy mm. toteutti haastattelun päijäthämäläisille luovien alojen EURA JÄRJESTELMÄ 1/13

2 yrityksille. Esiselvitystyössä kontaktoitiin yli 60 luovan yritystoiminnan alalla toimivaa yrittäjää ja selvitettiin alan yritystoiminnan perustamiseen ja liiketoiminnan kannattavuuteen liittyviä kysymyksiä. Haastatteluiden avulla kartoitettiin yritysten alustavaa kiinnostusta Heinolan luovan yritystoiminnan keskuksen palveluja kohtaan ja samalla haettiin kehittämisajatuksia alustavan toimintamallin jalostamiseksi yrittäjien palvelu- ja tilatarpeiden perusteella. Tärkeimmäksi kehittämiskohteeksi yritykset nostivat myyntipalvelun kehittämisen ja internet-portaalin, ja esiselvitystyön pohjalta esitettiinkin, että keskuksen palvelut olisivat muun muassa tilapalveluita, myyntipalvelua ja yritystoiminnan kehittämispalveluita sekä virtuaalinen keskus, joka on yritysten yhteinen kehittämisalusta. Kartoituksen pohjalta voitiin vetää johtopäätös, että Heinolan seudulla voisi olla tarvetta luovien alojen laajemmalle kehittämiselle ja tukemiselle. Esiselvitykseen perustuen tehtiin hankehakemus Hämeen ELYkeskukselle. Luovan yritystoiminnan kasvuohjelma -hanke on hyväksytty Hämeen ELY-keskuksen EUhanketyöryhmässä Kaupunginhallitus on omalta osaltaan hyväksynyt hankkeen ja ELYkeskuksen rahoituspäätös on astunut voimaan Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena on käynnistää Heinolan luovan yritystoiminnan keskuksen aktiivinen toiminta ja turvata toiminnan edellytykset käynnistämisvaiheessa. Keskus on samaan aikaan fyysinen ympäristö, ja aineeton yhteistyöverkosto. Keskuksen tavoitteena on tuoda eri toimialojen yrityksiä fyysisesti lähelle toisiaan, ja siten tarjota yhteistyömahdollisuuksia ja verkostoitumista. Yhteistyöverkoston näkökulmasta tavoitteena on aktiivisesti kannustaa yrityksiä kehittämään omaa ja yhteistä toimintaansa ja samalla tukea koko toimialan kehitystä. Hankkeen jälkeen luovan yritystoiminnan keskuksen tulisi pystyä ylläpitämään taloudellisesti kannattavaa toimintaa itsenäisesti. Projektin tarkoituksena on tukea Heinolan luovan yritystoiminnan keskuksen perustamista ja varmistaa keskuksen toiminnan käynnistyminen mahdollisimman tehokkaasti. Hankkeen avulla keskus voi aloittaa toimintansa riittävän laajalla valikoimalla luovan alan yrityksiä, jotka ovat sitoutuneet yhteiseen kehittämistyöhön. Hankkeen aikana näiden yritysten omaa ja yhteistä toimintaa kehitetään niin, että tuloksena syntyy entistä tuottavammin toimivia yrityksiä sekä niiden yhteistyöstä täysin uudenlaisia liiketoimintamalleja. Heinolan luovan yritystoiminnan keskuksesta kehitetään aktiiviseen yhteiseen kehittämis- ja jakelutyöhön perustuva yritysrypäs, jossa yritysten keskinäinen vuorovaikutus on jatkuvaa sekä fyysisesti että virtuaalisesti. Tällaisen kasvuhakuisen keskuksen myötä Heinolan seutu saakin vahvistusta erityisesti luovan alan osalta, mutta välillisesti myös muille aloille, joiden kehitystä keskuksen yritykset tukevat. Luovan yritystoiminnan keskuksessa muodostuvat uudet liiketoimintaideat synnyttävät luonnollisesti kasvua keskuksen yrityksiin ja sitä kautta lisäävät alan työllisyyttä. Keskus tarjoaa yrityksille perinteisten toimitilojen lisäksi myös yhteisen kehittämispalvelun, jakelupalvelun sekä sähköisen palveluympäristön. Myös toimitilojen osalta keskuksesta EURA JÄRJESTELMÄ 2/13

3 on tarkoitus kehittää täyden palvelun talo: toimisto- ja tuotantotilojen lisäksi keskuksesta löytyvät aula-, showroom-, ideointi- ja kokoustilat, kahvilaravintola sekä majoitus- ja residenssitiloja. Kohderyhmä Kohderyhmä oli erittäin laaja ja mukaan valittuja toimialoja oli suuri määrä. Näin laajan kohderyhmän intressien saaminen kohtaamaan toisensa on hyvin hankalaa. Alueellisesti kartoitus oli myös hyvin laaja ja jo melko varhaisessa vaiheessa oli selvää, ettei todellisia sijoittumishaluja kovinkaan monella Heinolan ulkopuolisella yrityksellä ollut Heinolaan. 5. PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ Projektisuunnitelmassa määriteltiin hankkeessa tehtävät toimenpiteet seuraavasti: 1. Toimijoiden sitouttaminen: Tehdään lopulliset toimijavalinnat ja sitoutetaan toimijat keskukseen. Samalla kartoitetaan toimijoiden tilatarpeet varsinaista kiinteistöhanketta varten. Tämä vaihe toteutetaan joustavasti siten, että uusia toimijoita voidaan valita keskukseen koko ensimmäisen vuoden ajan. 2. Lähtökohta-analyysit: Yritys- ja verkostokohtaiset liiketoiminta-analyysit. 3. Yritysten kasvuohjelmat: Laaditaan sekä yrityskohtaiset että verkostoa koskevat kasvuohjelmat. Tässä vaiheessa sovitaan myös yhteisistä pelisäännöistä ja luodaan laajempi toimintamalli. 4. Tuotteistamisohjelman rakentaminen: Kasvuohjelmien kanssa aloitetaan tuotteistamistyö, josta huolehtivat sekä liiketoiminnan että myynnin kehittäjät yhteistyössä. 5. Myynnin pilotointi: Markkinatutkimuksen lisäksi keskitytään asiakashankinnan ja jakelutieyhteistyön toimintamallien hiomiseen. 6. Sähköisen palveluympäristön tuottaminen Projektisuunnitelmassa siis nähtiin, että ensin tavoitteena on luoda yritysten välinen verkosto ja vahvistaa sitoutumista yhteistyöhankkeeseen. Vasta tämän yhteistyön pohjalta lähdettäisiin suunnittelemaan varsinaisen fyysisen keskuksen toteutusta. Näin ollen keskuksella viitataan sekä yritysten yhteistyöverkostoon että fyysiseen toimitilakeskittymään. Yhteistyöverkoston muodossa keskuksen tavoitteena on olla yritysten sparraaja ja kehittäjä ja tukea yhteisten tuotteiden luomista, kun taas fyysinen keskus tarjoaa tilat ja palvelut yrittäjien käyttöön. Hankkeen toimenpiteet ovat koostuneet seuraavista kohdista: Toimenpide 1: Lähtökohta-analyysi - Yritys- ja verkostokohtaiset liiketoiminta-analyysit. Vuoden 2011 aikana tehtiin hankkeen alkukartoitus Creamentors Oy:n toimesta. Alkukartoitus syvensi käynnistämishankkeessa tehtyä selvitystä. Alkukartoitukseen oli valittu hyvin erilaisten luovan alan sektorien yrityksiä, minkä ajateltiin mahdollistavan täysin uudet liiketoiminnalliset palveluinnovaatiot. Luovien alojen keskusta lähdettiin rakentamaan ja muotoilemaan sen pohjalta, millaisia yrityksiä alueella oli ja millaisia yhteistyömahdollisuuksia näillä voisi olla. EURA JÄRJESTELMÄ 3/13

4 Alkukartoituksen tavoitteena oli selvittää käynnistämishankkeeseen osallistuneiden yritysten liiketoiminnan nykytilanne, tuoteskaala ja palvelutuotannon toteutus sekä tulevaisuudensuunnitelmat. Lisäksi alkukartoituksessa selvitettiin osallistujien verkostoyhteistyön lähtökohtia. Alkukartoituksessa oli yrityksiä koko Päijät-Hämeen alueelta, ja yhteensä henkilökohtaisia haastatteluja tehtiin 32 kappaletta. Haastattelujen lisäksi alkukartoitukseen kuului avaustilaisuus hankkeen osallistujille, jossa käytiin hankkeen tavoitteita ja toimintasuunnitelmaa läpi. Toisessa työpajassa kartoitettiin innokkuutta verkostoyhteistyöhön ja yrittäjien näkemyksiä toimialoista, joilla heillä voisi olla yhteistä liiketoimintaa muiden yritysten kanssa. Alkukartoituksen jälkeen Heinolan luovan yritystoiminnan keskuksen profiili oli hyvin pitkälle tiedossa: Keskukseen haluttiin mahdollisimman monipuolisesti aloja, jotka pystyisivät tukemaan muiden alojen markkinointia ja jakelutyötä tai jopa koko liiketoimintaa. Selvityksen tuloksena todettiin, että keskusta tulisi lähteä rakentamaan seuraavien ydinteemojen ympärille: - muotoilu ja valokuvaus - tilasuunnittelu - tapahtumat ja esittävät produktiot - digimedia, elokuva, TV - musiikki ja esittävä taide - viestintä ja markkinointi Alkukartoitusta käsittelevässä raportissa arvioidaan, että 32 yrityksen yrityskokoonpanolla on mahdollista koota monipuolinen luovan yritystoiminnan keskus, ja yritykset pystyvät keskenään synnyttämään uutta liiketoimintaa. Yhteistyömahdollisuuksia nähtiin erityisesti myynnin ja markkinoinnin osa-alueilla. Toimenpide 2: Toimijoiden sitouttaminen ja keskuksen toteuttaminen - Tehdään lopulliset toimijavalinnat ja sitoutetaan toimijat keskukseen. Samalla kartoitetaan toimijoiden tilatarpeet varsinaista kiinteistöhanketta varten, ja toteutetaan keskus tarpeiden pohjalta. Tämä vaihe tehtiin samaan aikaan yrityskartoituksen kanssa, ja yritysten tarpeet pyrittiin ottamaan keskusta rakennettaessa tärkeimmäksi lähtökohdaksi. Vain yritysten sitoutumisen avulla keskuksen toiminnan on mahdollista jatkua hankkeen päätyttyä. Välittömästi projektipäällikkö Henri Saaren aloitettua työskentelyn aloitettiin keskuksen tilatarpeiden ja mahdollisen operaattorin ja muiden yritysten ja toimijoiden kartoitus sekä tarvittavien tilojen konseptisuunnitelma kesällä Tähän työhön kilpailutettiin Ideone Oy. Työssä käytiin läpi tarkemmin yritysten tilantarpeita ja esimerkiksi kalustotarpeita. Tiloihin olisi olennaista saada yhteiskäyttöön soveltuvat monitoimilaitteet, toimiva internetyhteys sekä langaton verkko vierailijoita varten ja kokoustilat sekä -fasiliteetit. Ideone kartoitti Heinolan alueen tiloja keskukselle ja vertaili eri kohteiden kustannustasoa, remontointitarpeita ja houkuttelevuuteen ja brändättävyyteen liittyviä seikkoja. EURA JÄRJESTELMÄ 4/13

5 Kesän 2012 aikana käytiin neuvotteluita Apulanta Oy:n kanssa mahdollisesta operaattorin roolista. Apulannan kanssa käytiin tutustumassa Akuntehtaan toimintaan Ylöjärvellä. Suunnitelmaa rakennettiin vahvasti Apulannan ympärille. Sijoittumisneuvotteluita käytiin parin tähän mahdolliseen keskukseen sijoittuvan, muualla toimivan yrityksen kanssa. Yritykset olivat tapahtumatuotanto- ja media-alan yrityksiä. Yhteistyömahdollisuuksista keskusteltiin myös Koulutuskeskus Salpauksen kanssa, erityisesti mediaassistenttiopetuksen kanssa. Neuvottelut Apulannan kanssa päättyivät kuitenkin joulukuussa Jyränkölän Setlementti oli mukana hankkeen toiminnassa alusta lähtien, ja vuonna 2013 ajatus keskuksen perustamisesta yhteistyössä Jyränkölän kanssa heräsi. Katseet kohdistettiin Heinolan keskustassa sijaitsevaan Itä-Häme -lehden vanhan toimituksen taloon, joka oli ollut tyhjillään jo pidemmän aikaa. Talon osalta käytiin neuvotteluja ja vuodenvaihteessa saatiin aikaan sopimus. Wanha Lehtitalo aloitti toimintansa 2014 tammikuussa. Avajaisia päästiin viettämään toukokuussa Toimenpide 3: Yrityksille ja verkostoille laaditaan kasvuohjelmat ja tehdään tuotteistamistyötä uusien tuotteiden ja palveluiden saamiseksi markkinoille. Kasvuohjelma- ja tuotteistamistyö aloitettiin ideatyöpajoina, joiden tavoitteena oli synnyttää mahdollisimman paljon uusia tuote- ja palveluideoita, joiden perusteella voitiin lähteä luomaan uutta liiketoimintaa. Työpajoja oli sekä toimialakohtaisia että toimialoista riippumattomia. Työpajoja järjestettiin helmi-maaliskuussa 2012 kaikkiaan 10 kappaletta ja niistä yhteen tai kahteen osallistui suurin osa projektissa mukana olevista yrityksistä. Ensimmäisten viiden työpajan tarkoituksena oli pyrkiä löytämään uusia ideoita yhteistyöhön samankaltaisten yritysten kesken. Niinpä työpajoihin kutsuttiin osallistujia samalta tai samankaltaisilta toimialoilta. Näitä toimialakokonaisuuksia olivat musiikki ja tapahtumatuotanto, puusepänteollisuus, IT-palvelut sekä markkinointi / mainonta, joka suuremman osallistujamäärän vuoksi jaettiin kahteen ryhmään. Näiden pääryhmien lisäksi työpajoja täydennettiin muiden toimialojen edustajilla. Työpajoissa etsittiin uusia tuotteita ja palveluideoita ensin pohtimalla osallistujien osaamisen yhdistämistä ja sitä kautta löytyviä uusia mahdollisuuksia. Lisäksi uusia ideoita haettiin toimialan tulevaisuuden muutosten kautta. Jälkimmäisten viiden työpajan tarkoituksena oli saada osallistujat miettimään täysin uudenlaisia tuotteita ja palveluita. Näitä ideoita haettiin kutsumalla paikalle aivan erilaisten alojen edustajia. Sekaryhmien luomisessa onnistuttiinkin varsin hyvin, sillä lähes kaikkien työpajojen osallistujat olivat täysin eri ryhmässä kuin ensimmäisellä kierroksella. Näissäkin työpajoissa etsittiin uusia tuote- ja palveluideoita ensin pohtimalla osallistujien osaamisen yhdistämistä ja sitä kautta löytyviä uusia mahdollisuuksia. Lisäksi uusia ideoita pyrittiin löytämään epätavallisemmista näkökulmista sekä kohderyhmälähtöisten tarpeiden avulla. Ideatyöpajojen tavoitteena oli siis löytää ideapankkiin uusia ideoita jatkokehittämistä varten. Tiiviistä aikataulusta huolimatta ideoita saatiin synnytettyä kaikkiaan lähes 150 kpl. Selvästi suurin määrä ideoita (70 kpl) syntyi eri yritysten osaamisten yhdistämisen kautta. Löydettyjen ideoiden luonne vaihteli hyvin paljon ja jokainen osallistuja voi halutessaan niistä löytää kytköksen omaan liiketoimintaansa. Myös ideoiden EURA JÄRJESTELMÄ 5/13

6 valmiusasteessa oli huomattavia eroja, sillä osa ideoista oli jo lähes valmiita, kun taas toiset olivat vasta hahmotelman tasolla. Ideoiden arviointivaihe Ideoiden arviointityöpajojen tarkoituksena oli puolestaan kehittää edellisessä vaiheessa syntyneitä ideaalkioita pidemmälle ja sen jälkeen arvioida niiden mahdollisuuksia tuottaa markkinakelpoisia tuotteita ja palveluita. Vaiheen aikana järjestettiin kaikkiaan 22 työpajaa, joissa arvioitiin suurin osa edellisen vaiheen ideoista ja todettiin niiden jatkokehittämiskelpoisuus. Arviointi tehtiin liikeideamallin pohjalta, minkä ohella pohdittiin myös ideoiden taloudellisia näkökulmia. Näihin työpajoihin osallistui lähes koko projektissa mukana olevien yritysten joukko erilaisina kokoonpanoina. Arvioinnin tuloksena löydettiin kaikkiaan 51 ideaa, joissa todettiin olevan potentiaalia jatkokehittämiseen. Näistä ideoista laadittiin lyhyt tuote- / palvelukuvaus, joiden perusteella lähdettiin selvittämään ideoiden mahdollisia toteuttajia. Lisäksi tarkoituksena oli jatkossa kehittää näiden kuvausten pohjalta näkemys käytäntöön vietävistä tuotteista ja palveluista. Toimenpide 4: Myynnin pilotointi - Markkinatutkimuksen lisäksi keskitytään asiakashankinnan ja jakelutieyhteistyön toimintamallien hiomiseen. Hankkeen viimeisen vaiheen tavoitteena oli hankkeessa luotujen yhteisten palveluiden tuotteistaminen markkinoille valmiiksi sekä osallistuvien yritysten liiketoiminnan kehittäminen niiden yksilöllisten tarpeiden mukaan. Tarkoituksena oli siis tukea luovien alojen yritysten palveluiden kehittämistä mahdollisimman käytännönläheisesti, mihin sisältyivät palveluiden jalostamisen ohella yritysten liiketoiminnan kehittämistä tukeva koulutus, kehittämisrahoitusvaihtoehtojen kartoittaminen ja mahdollisten rahoitushakemusten laatiminen sekä muun yritysten liiketoiminnan kehittämisen tukeminen. Vaiheen aikana tarkennettiin aiemmin kartoitettujen 51 liiketoimintaidean markkinapotentiaalia ja mahdollisia toteuttajia. Näistä projektin aikana valmistui esimerkiksi Heinola Promenadit -nimen saanut Heinolan keskustan kiertokävelykartta. Lisäksi projektiyritysten toimesta kehitetty taloyhtiöille ja julkisten tilojen hallinnoijille tarkoitettu lintujen ruokinta-automaatti keräsi runsaasti myönteistä huomiota koekäyttövaiheessa Heinolan lintutarhalla. Yhden tuotteen osalta suoritettiin markkinatutkimus. Tutkimus kuitenkin osoitti, ettei tuotteelle ollut markkinoita nykytilanteessa. Vaiheen aikana järjestettiin yrityksille myös liiketoimintasuunnitelman kehittämistä tukevaa koulutusta, jonka tarkoituksena oli laajentaa osallistujien perspektiiviä heidän suunnitellessaan oman liiketoimintansa tulevaisuutta. Tämän koulutuksen jatkeena yrityskohtaisessa kehittämisessä autettiin halukkaita yrityksiä jalostamaan suunnitelmiaan pidemmälle ja kehittämään omaa liiketoimintakonseptiaan. Lisäksi mm. opastettiin yrityksiä innovaatioidensa tuotteistamisessa ja rahoituksen hakemisessa niiden omiin kehittämisprojekteihin sekä potentiaalisten uusien yhteistyökumppaneiden kartoittamisessa niin sosiaalisen median kuin henkilökohtaisen kontaktoinnin kauttakin. EURA JÄRJESTELMÄ 6/13

7 Hankkeen viimeisen vaiheen aikana luotiin perusta myös puusepänteollisuudesta alkunsa saaneelle Made in Heinola -brändille. Ideana oli luoda yhteinen brändi, jonka alle voitaisiin kytkeä laajasti korkeatasoista heinolalaista käsityöosaamista. Brändin ilme julkistettiin yritysmessuilla syyskuussa 2014, mutta sen sisällöllinen kehittäminen on yhä edessäpäin. Tärkeimpänä asiana jatkokehittämisessä on etsiä ja sitouttaa erilaisten käsityöosaajien edustajat brändin edistämiseen. Toimenpide 5: Sähköisen palveluympäristön tuottaminen Nettisivutyötä tehtiin yhdessä Heinola Resort -hankkeen kanssa. Nettisivustolle pyrittiin luomaan luovan alan yrittäjien yrityshakemisto ja yhteinen markkinointiportaali, joka toimisi Heinola Resort -sivuston alla. Sivusto rakennettiin myös ajatuksella, että se voisi olla sähköinen keskus. Sivusto herätti yrittäjissä paljon kiinnostusta, mutta yrittäjät eivät nähneet portaalia liiketoiminnan kannalta tuottavana, ja siksi vain harva yrittäjä täytti sivustolle yhteystietonsa. Sivusto löytyy osoitteesta Hankkeen yhteistyö Hanketta toteutettiin alkaen projektipäällikkö Henri Saaren johdolla, ennen tätä työtä oli tehty konsulttivetoisesti Creamentors Oy:n toimesta. Creamentors oli yhteistyökumppanina tekemässä yritysten kasvuohjelmia ja tuotteistamistyötä koko hankkeen ajan. Konsulttitoimisto Ideone Oy oli mukana tekemässä Keskuksen tilatarpeiden ja mahdollisten toimijoiden kartoitusta sekä tarvittavien tilojen konseptisuunnitelmaa. Yhteistyötahona projektissa oli mukana myös Apulanta Oy, jonka kanssa suunniteltiin keskusta siitä lähtökohdasta, että he olisivat toimineet mahdollisena operaattorina keskuksessa. Yhteistyötä tehtiin koko hankkeen ajan myös Jyränkölän Setlementti ry:n kanssa ja tällä yhteistyöllä oli tärkeä rooli keskuksen perustamisessa. Jyränkölä vuokrasi merkittävän tilan Wanhasta Lehtitalosta ja ilman tätä vuokralaista olisi keskuksen perustaminen ollut epävarmaa. Koulutuskeskus Salpauksen kanssa keskusteltiin mahdollisesta yhteistyöstä, mikäli keskus Apulannan kanssa olisi toteutunut. Yhteistyön kautta olisi ollut mahdollista tarjota työssäoppimispaikkoja Salpauksen opiskelijoille sekä käyttää keskuksessa olevaa kalustoa opetustyössä. Hanke on tehnyt tiivistä yhteistyötä myös muiden Heinolan kaupungin hankkeiden kanssa, erityisesti Heinola Resort -hankkeen kanssa. EURA JÄRJESTELMÄ 7/13

8 6. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN Hanke on ollut hyvin esillä julkisuudessa ja hankkeesta on kirjoitettu useita lehtijuttuja. Lehtijutut ovat käsitelleet monipuolisesti hanketta ja mahdollista keskuksen paikkaa sekä hankkeen yhteistyökumppaneita. Wanhasta Lehtitalosta on tehty useampi lehtijuttu liittyen luovan alan yrittäjyyteen ja keskuksen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Wanha Lehtitalo osallistui myös näkyvästi Yhdessä Enemmän -yritysmessuille syyskuussa Messuilla tuotiin esiin Wanhan Lehtitalon mahdollisuuksia mikroyrityksille ja talossa toimivat yritykset olivat mukana osastolla. Yritysmessuilla myös julkistettiin hankkeessa luodun Made in Heinola -brändin ulkoasu. Erittäin paljon julkisuutta Wanha Lehtitalo sai pääministeri Stubbin vierailusta, jonka yhteydessä pääministeri tapasi paikallisia pienyrittäjiä ja tutustui Wanhan Lehtitalon toimintaan. Wanha Lehtitalo löytyy myös Facebookista. FB:ssä on tiedotettu talon tapahtumista ja kerrottu yrittäjien kuulumisia. 6.1 Projektin mahdollinen internet-osoite 7. ONGELMAT JA SUOSITUKSET Luovan alan yrittäjät ovat varmasti keskimääräistä valmiimpia muutokseen, mutta selkeästi oli nähtävissä se, että perinteisistä toimintatavoista on vaikea päästää irti. Hankkeen alkuselvityksessä oli lähdetty siitä, että ei rajoiteta liikaa eri alojen luovia yrittäjiä. Tämä oli selkeästi suuri haaste koko hankkeelle, kuten myös selkeästi ilmenee yrittäjiltä saaduista kommenteista. Suurimpina esteinä yhteistyölle osallistujat pitivät seuraavia seikkoja: - Ajanpuute oman yritystoiminnan johdosta - Osallistujien saaminen paikalle yhteisiin tapaamisiin - Yritysten erilaisuus ja erilaiset tavoitteet, ei luonnollista yhteistyönpaikkaa - Yhteisten projektien aiheet eivät osuneet omaan osaamiseen - Yhteistyön aiheiden konkreettisuuden puute, ei suoraa asiakasta tiedossa - Rahoituksen saaminen yhteisiin projekteihin Alkukartoituksessa kerätyistä reilusta kolmestakymmenestä yrityksestä aktiivisesti toimi aluksi reilun parinkymmen yrityksen joukko. Näistä yrityksistä loppuun saakka hankkeen parissa toimi lopulta noin viisi yritystä. Kaupunginjohtajakriisi vaikutti monella tasolla hankkeen toteutukseen ja hallintoon. Hallinnon kokeminen toimimattomaksi on osasyynä siihen, että hankkeen yhteistyökumppanit jättivät hankkeen, eivätkä halunneet olla enää mukana toiminnassa. EURA JÄRJESTELMÄ 8/13

9 Projektihenkilöstön perehdyttäminen kaupungin toimintatapoihin on erityisen tärkeää, ja toisaalta myös projektimaisen työtavan huomioiminen kaupungin muussa toiminnassa. Ohjausryhmätoiminta oli myös hankkeen toiminnan aikana hyvin vaihtelevaa. Hankkeen toiminnan aikana ohjausryhmän kokoonpano muuttui kerran, kuntavaalien jälkeen. Ohjausryhmän olisi toivonut käyvän enemmän vuoropuhelua hankehenkilöstön kanssa, etenkin tämän kaltaisissa kehittämishankkeissa. Tämä tietysti edellyttäisi, että ohjausryhmän kokoonpanossa olisi enemmän kyseisen alan toimijoita. Mitä paremmin ja selkeämmin hankkeen tavoitteet pystytään viestimään sidosryhmille ja ulkopuolisille, sitä todennäköisemmin hanke herättää kiinnostusta ja saa positiivisen vastaanoton. Tulevaisuudessa vastaavanlaisissa hankkeissa olisi hyvä, mikäli löytyisi selkeä asiakas tarpeineen, joka kannustaisi yrityksiä keskinäiseen yhteistyöhön. Näin yhteistyölle olisi myös liiketoiminnallinen motiivi, joka tukisi verkoston kehittymistä. Tässä hankkeessa yhteistä asiakasta ei yrityksille löytynyt, mikä vaikutti yhteistyöhalukkuuteen ja -tarpeeseen. 8. PROJEKTIN TULOKSET Hankkeen tavoitteiksi oli määritelty Heinolan luovan yritystoiminnan keskuksen käynnistäminen, aktiivinen toiminta ja toiminnan edellytyksien turvaaminen käynnistämisvaiheessa. Hankkeen jälkeen luovan yritystoiminnan keskuksen tulisi pystyä ylläpitämään taloudellisesti kannattavaa toimintaa itsenäisesti. Hankkeen aikana yritysten omaa ja yhteistä toimintaa kehitetään niin, että tuloksena syntyy entistä tuottavammin toimivia yrityksiä sekä niiden yhteistyöstä täysin uudenlaisia liiketoimintamalleja. Heinolan luovan yritystoiminnan keskuksesta kehitetään aktiiviseen yhteiseen kehittämis- ja jakelutyöhön perustuva yritysrypäs, jossa yritysten keskinäinen vuorovaikutus on jatkuvaa sekä fyysisesti että virtuaalisesti. Keskus tarjoaa yrityksille perinteisten toimitilojen lisäksi myös yhteisen kehittämispalvelun, jakelupalvelun sekä sähköisen palveluympäristön. Myös toimitilojen osalta keskuksesta on tarkoitus kehittää täyden palvelun talo: toimisto- ja tuotantotilojen lisäksi keskuksesta löytyvät aula-, showroom-, ideointi- ja kokoustilat, kahvilaravintola sekä majoitus- ja residenssitiloja. TULOKSET Projektin tuloksena on syntynyt Heinolan luovan toiminnan keskus Wanha Lehtitalo. Keskukseen oli ajateltu sijoittuvan laaja valikoima luovan alan yrityksiä, mutta todellisuudessa sijoittujat olivat melko perinteisiä luovan alan toimijoita. Keskuksen palveluiksi voidaan katsoa aula- ja kokoustilat varsinaisten toimitilojen lisäksi. Keskus ei kuitenkaan ole toteutunut siinä mittakaavassa kuin tavoitteissa on määritelty. Muun muassa sähköinen palvelualusta ja myyntipalvelu ovat jääneet toteutumatta tai kiinnostus yritysten osalta on ollut vähäistä. Tavoitteena kuitenkin on, että keskus voisi laajentua ja toimialoja tulla useampia tulevina vuosina. EURA JÄRJESTELMÄ 9/13

10 Fyysisen keskuksen ohella keskusta on ajateltu yritysten yhteistyöverkostona. Koska hankkeessa aktiivisesti toimineiden yritysten määrä laski hankkeen loppua kohti, ei yhteistyöverkosto ole kehittynyt projektisuunnitelmassa mainitulle tasolle. Erittäin tärkeää on kuitenkin ollut paikallisten pienten toimijoiden verkostoituminen, joka kantaa hedelmää vielä pitkään projektin jälkeenkin. Pienten yritysten on ollut hankala löytää toisiaan, mutta tämänkaltainen hanke on auttanut yrityksiä ja yrittäjiä löytämään toisiaan ja saamaan vertaistukea. Jo hankkeen kartoitusvaiheessa moni yrittäjä nimesi isoimmaksi tarpeekseen työyhteisön vertaistuen ja sosiaalisen ympäristön. Hankkeen päättyessä toteutettiin lyhyt kysely osallistujayrityksille hankkeen vaikutuksista. Kyselyyn vastasi puolet hankkeessa mukana olleista yrityksistä (15 kpl). Yrityksissä katsottiin, että hanke on ollut tarpeellinen Heinolan seudulle ja Wanha Lehtitalo tuo Heinolaan positiivista asennetta. Kriittisimmin osallistujayritykset suhtautuvat hankkeen saaman julkisuuden riittävyyteen ja hankkeen konkreettisiin saavutuksiin. Kehittämistarpeikseen yrittäjät nostavat myynnin, markkinoinnin ja verkostoitumisen, joihin tulisi jatkossakin panostaa. Hankkeen lopputuloksena mukana olleiden yritysten liiketoiminnassa saatiin siis aikaiseksi kehitystä monella eri tasolla. Toiminnan perustana olevaan yrittäjien liiketoimintaosaamiseen ja liiketoiminnan suunnittelukykyyn tarjottiin monipuolista koulutusta, mikä parantaa yritysten mahdollisuuksia menestyä jatkossa yhä kiristyvässä kilpailussa. Toisaalta luotiin myös perustaa useille erilaisille liiketoimintaideoille, joita yksi tai useampi yritys voi jatkossa tuoda markkinoille. Myös Made in Heinola -brändi on mahdollista ottaa käyttöön alueen laadukkaan käsityöosaamisen edistämisessä, jos teemaan ollaan halukkaita panostamaan ja käyttämään resursseja. 9. PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS Hankkeen käynnistämä Wanha Lehtitalo on yrityskokoonpanoltaan ja toiminnaltaan uutta Heinolassa. Omien työhuoneiden lisäksi yrityksillä on käytössä yhteiset tilat ja yhteisiä koneita. Yhteisten tilojen ja laitteiden kautta vuorovaikutus yrittäjien välillä on lisääntynyt ja yhteisöllisyys kasvanut, tämä on myös mahdollistanut myös yhteistä liiketoimintaa, jonka toteutuminen ilman tätä keskusta ei olisi ollut mahdollista. Keskuksen suurin innovaatio on ollut se, että mikroyritykset ovat saaneet muodostettua itselleen työyhteisön. Keskuksen ulkopuoliset yritykset ovat myös suhtautuneet positiivisesti keskukseen ja ilmaisseet halukkuuttaan toimia keskuksen yritysten kanssa yhteistyössä, sekä kokeneet yhteistyön mahdollisuuksien kasvaneen keskuksen myötä. EURA JÄRJESTELMÄ 10/13

11 10. PROJEKTIN TASA-ARVOVAIKUTUKSET Hankkeessa on ollut mukana paljon naisyrittäjiä. 11. HYVÄT KÄYTÄNNÖT Työpajojen yhteiset alkukahvit olivat hedelmällisiä yrittäjien mielestä. Verkostoituminen on erittäin tärkeää myös mikroyrittäjille, sekä erilaiset tilaisuudet, joissa voi saada vertaistukea. Hyvänä käytäntönä voidaan myös pitää sitä, että keskuksen suunnittelusta lähtien on pyritty huomioimaan yritysten tarpeet monipuolisesti, kun sopivaa tilaa on haettu. Wanhan Lehtitalon tilaa voidaan pitää siinä mielessä onnistuneena, että aulatila on toiminut sekä näyttelytilana, odotustilana, seminaarien ja tilaisuuksien pitopaikkana sekä pienimuotoisena kokoustilana. Näin tilalle on saatu monimuotoista käyttöä ja tuotua elämää keskukseen. 12. TOIMINNAN JATKUVUUS Wanhan Lehtitalon toiminnan tarkoitus on ollut jo käynnistettäessä, että sen on mahdollista jatkua hankkeen päätyttyä. Heinolan kaupungin elinkeinopalvelut siirtyivät tiloihin vuoden 2015 alusta. Wanhan Lehtitalon etuna on parempi sijainti kaupungin keskustassa ja asioinnin helppous, jotta yrittäjän olisi mahdollisimman vaivatonta asioida elinkeinotoimessa. Tavoitteena on, että keskuksen toiminta voisi laajentua ja yrityksiä tulla keskukseen lisää. 13. PROJEKTIN RAHOITUS Projektin rahoitus suunnitelman * mukaan: Projektin toteutunut rahoitus: ESR- ja valtion rahoitus ,00 85 % ,63 85 % Kuntien rahoitus ,00 15 % ,33 15 % Muu julkinen rahoitus 0 0 % 0 0 % Yksityinen rahoitus 0 0 % 0 0 % Tulot 0 0 % 0 0 % Rahoitus yhteensä , % , % * Suunnitelma = viimeisin hyväksytty projektisuunnitelma 14. YHTEENVETO PROJEKTIN TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA TAVOITTEET Tavoitteena oli Heinolan luovan yritystoiminnan keskuksen käynnistäminen, toiminta ja edellytyksien turvaaminen käynnistämisvaiheessa. Hankkeen jälkeen luovan yritystoiminnan keskuksen tulisi pystyä ylläpitämään taloudellisesti kannattavaa toimintaa itsenäisesti. Hankkeen aikana yritysten omaa ja yhteistä toimintaa kehitetään niin, että tuloksena syntyy tuottavammin EURA JÄRJESTELMÄ 11/13

12 toimivia yrityksiä sekä yhteistyöstä täysin uudenlaisia liiketoimintamalleja. Heinolan luovan yritystoiminnan keskuksesta kehitetään aktiiviseen yhteiseen kehittämis- ja jakelutyöhön perustuva yritysrypäs, jossa yritysten vuorovaikutus on jatkuvaa sekä fyysisesti että virtuaalisesti. Keskus tarjoaa yrityksille perinteisten toimitilojen lisäksi myös yhteisen kehittämispalvelun, jakelupalvelun sekä sähköisen palveluympäristön. Myös toimitilojen osalta keskuksesta on tarkoitus kehittää täyden palvelun talo: toimisto- ja tuotantotilojen lisäksi keskuksesta löytyvät aula-, showroom-, ideointi- ja kokoustilat, kahvilaravintola sekä majoitus- ja residenssitiloja. TOIMENPITEET Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa tehtiin alkukartoitus, jossa syvennettiin esiselvityshankkeen pohjalta luovan alan yritysten liiketoimintaa, tuotteita, kehittämistarpeita sekä tulevaisuuden näkymiä. Tämän työn jälkeen mahdollisen keskuksen yritysten toimialoiksi valittiin seuraavat kokonaisuudet: muotoilu ja valokuvaus, tapahtumat ja esitettävät produktiot, digimedia, TV, elokuva, musiikki ja esittävä taide sekä viestintä ja markkinointi. Alkukartoituksessa arvioidaan, että 32 yrityksen yrityskokoonpanolla on mahdollista koota monipuolinen luovan yritystoiminnan keskus, ja yritykset pystyvät keskenään synnyttämään uutta liiketoimintaa. Yhteistyömahdollisuuksia nähtiin erityisesti myynnin ja markkinoinnin osa-alueilla. Keskusta lähdettiin rakentamaan vahvan operaattorin ympärille, ja kesän 2012 aikana käytiin yhteistyöneuvotteluja Apulanta Oy:n kanssa. Yhteistyö ei kuitenkaan konkretisoitunut, ja uudeksi yhteistyökumppaniksi löytyi vuonna 2013 Jyränkölän Setlementti ry, jonka kanssa perustettiin Luovan yritystoiminnan keskus Wanha Lehtitalo Heinolan keskustaan. Samaan aikaan kun fyysistä keskusta suunniteltiin, yritysverkostolle tehtiin kasvuohjelmat ja tuotteistamistyötä uusien palveluiden ja tuotteiden saamiseksi markkinoille. Työpajoja järjestettiin yritysryhmille, ensin saman toimialan sisällä ja myöhemmin toimialoja sekoittaen. Näin pyrittiin löytämään uusia yhteistyömahdollisuuksia. Ideointivaiheen jälkeen keskityttiin arvioimaan syntyneiden ideoiden toteuttamiskelpoisuutta ja liiketoiminnallisia mahdollisuuksia. Arvioinnin tuloksena löydettiin 51 tuote- tai palveluideaa, joita voidaan jatkokehittää. Useiden tuote- tai palveluideoiden ollessa vasta ideatasolla varsinaista myynnin pilotointia ei päästy tekemään laajassa mittakaavassa, vaan toimenpiteet keskittyivät yritysten myynnin ja liiketoiminnan kehittämiskoulutukseen. Konkreettisena lopputuloksena luotiin Made in Heinola -brändi, jonka alle voitaisiin kytkeä heinolalaista käsityöosaamista. Brändi julkistettiin Yritysmessuilla 2014, mutta sisällöllinen jatkokehittäminen ja markkinointi ovat vielä edessä, ja työ vaatii resursseja ja yritysten sitoutumista. TULOKSET Projektin tuloksena on syntynyt Heinolan luovan toiminnan keskus Wanha Lehtitalo. Keskukseen oli ajateltu sijoittuvan laaja valikoima luovan alan yrityksiä, mutta todellisuudessa sijoittujat olivat melko perinteisiä EURA JÄRJESTELMÄ 12/13

13 luovan alan toimijoita. Keskuksen palveluiksi voidaan katsoa aula- ja kokoustilat varsinaisten toimitilojen lisäksi. Keskus ei kuitenkaan ole toteutunut siinä mittakaavassa kuin tavoitteissa on määritelty. Muun muassa sähköinen palvelualusta ja myyntipalvelu ovat jääneet toteutumatta tai kiinnostus yritysten osalta on ollut vähäistä. Tavoitteena kuitenkin on, että keskus voisi laajentua ja toimialoja tulla useampia tulevina vuosina. Fyysisen keskuksen ohella keskusta on ajateltu yritysten yhteistyöverkostona. Koska hankkeessa aktiivisesti toimineiden yritysten määrä laski hankkeen loppua kohti, ei yhteistyöverkosto ole kehittynyt projektisuunnitelmassa mainitulle tasolle. Erittäin tärkeää on kuitenkin ollut paikallisten pienten toimijoiden verkostoituminen keskenään, joka kantaa hedelmää vielä pitkään projektin jälkeenkin. Jo hankkeen kartoitusvaiheessa moni yrittäjä nimesi isoimmaksi tarpeekseen työyhteisön vertaistuen ja sosiaalisen ympäristön. Toiminnan perustana olevaan yrittäjien liiketoimintaosaamiseen ja liiketoiminnan suunnittelukyvyn kehittämiseen tarjottiin monipuolista koulutusta, mikä parantaa yritysten mahdollisuuksia menestyä jatkossa yhä kiristyvässä kilpailussa. Toisaalta luotiin myös perustaa useille erilaisille liiketoimintaideoille, joita yksi tai useampi yritys voi jatkossa tuoda markkinoille. Myös Made in Heinola -brändi on mahdollista ottaa käyttöön alueen laadukkaan käsityöosaamisen edistämisessä, jos teemaan ollaan halukkaita panostamaan ja käyttämään resursseja. 15. AINEISTON SÄILYTYS Missä säilytetään projektin toteutukseen liittyviä asiakirjoja, kuten kirjanpitoaineistoa, toiminnan tarkastuksen kannalta tarpeellisia asiakirjoja, tietoja toiminnasta ja osallistujista sekä ohjausryhmän pöytäkirjoja. Säilytyspaikan osoite tai yhteystiedot. Projektin asiakirjat säilytetään asti elinkeinotoimen tiloissa, jonka jälkeen ne arkistoidaan keskusarkistoon, osoitteeseen Rauhankatu 3, Heinola. Päiväys ja allekirjoitus EURA JÄRJESTELMÄ 13/13

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 16.06.2011 Diaarinumero SATELY/209/05.02.07/2010 Käsittelijä Maija Saari Puhelinnumero 044 712 4048 Projektikoodi

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 29.01.2014 Diaarinumero POPELY/164/2014 Käsittelijä Verna Mustonen Puhelinnumero 0295 023 573 Projektikoodi S12432

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 31.08.2010 Diaarinumero EPOELY/336/04.00.05.00/2010 Käsittelijä Tuija Nikkari Puhelinnumero 040-551 9844 Projektikoodi

Lisätiedot

Luovat alat. Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila

Luovat alat. Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila Luovat alat Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila Toimialaraportin teon taustoittamiseksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen LUOVAMO luovien alojen urapalvelut toiminut 3,5v luovien alojen kehittämiseksi

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 30.06.2011 Diaarinumero EPOELY/209/05.02.07/2010 Käsittelijä Terhi Pajumäki Puhelinnumero 040-149 3669 Projektikoodi

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11410 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn 1. RAPORTOINTIKAUSI

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 01.11.2010 Diaarinumero 31/545/2008 Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S10947 Tunniste

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 02.04.2012 Diaarinumero EPOELY/141/05.02.07/2010 Käsittelijä Terhi Pajumäki Puhelinnumero 040-149 3669 Projektikoodi

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11800 Tunniste S11800.0000 Tila

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008

SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008 SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008 PAIKALLISEN DIGIMEDIATUOTANNON JAKELUKANAVAT JA TEKNIIKAT, PALVELUT JA LIIKETOIMINTAMALLIT SEKÄ TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET SUUPOHJAN SEUTUVERKOSSA SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S10552 Tila Keskeneräinen 1. PROJEKTIN PERUSTIEDOT Projektin

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Heinolaan luovan. yritystoiminnan keskus. Selvitystyön loppuraportti

Heinolaan luovan. yritystoiminnan keskus. Selvitystyön loppuraportti Heinolaan luovan yritystoiminnan keskus Selvitystyön loppuraportti 2010 Sisällysluettelo 1. Tausta, menetelmät ja prosessi...3 2. Alustava toimintamalli ja haastattelututkimus luovien alojen yrityksille...

Lisätiedot

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta Sata matkaa maalle! Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta 1.9.2013 31.12.2014 Projektipäällikkö Soile Vahela Sata matkaa maalle! Miksi? Maaseutumatkailun kehittäminen on

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S12432 Tila Keskeneräinen 1. PROJEKTIN PERUSTIEDOT Projektin

Lisätiedot

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Ely:n kokemuksia käynnissä olevista hankkeista Uusien hankkeiden suunnitteluun näkemyksiä Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Ypäjä 24.5.2011 Hevosalan

Lisätiedot

Kasvua Kainuuseen - alustava hanke-esittely

Kasvua Kainuuseen - alustava hanke-esittely Kasvua Kainuuseen - alustava hanke-esittely Kainuun Etu Oy, 5.11.2014 Kasvua Kainuuseen -hankekokonaisuus Hankekokonaisuus koostuu kahdesta eri hankkeesta: Kasvua Kainuuseen - Johdon ja henkilöstön kehittäminen

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007 2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero POPELY/604/04.00.05.00/2011 Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11800 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S12432 Tunniste S12432.0000 Tila

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007 2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 03.02.2011 Diaarinumero UUDELY/1363/04.00.05.00/2010 Käsittelijä Sanna Laiho Puhelinnumero 050 314 0060 Projektikoodi

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

Big datan hyödyntäminen

Big datan hyödyntäminen Big datan hyödyntäminen LVM/FIIF-yhteistyö 1 0 /1 9 /1 4 Nykytilanne Useita olemassa olevia ohjelmia ja tahoja, josta yritykset ja tutkimuslaitokset voivat hakea rahoitusta Big Dataan ja teollisen internetin

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

ESR-projektin loppuraportti

ESR-projektin loppuraportti ESR-projektin loppuraportti 1. Taustatiedot Diaarinumero 07004 Loppuraportin tila Palautettu Projektin nimi Teknokas vakiinnuttamishanke 2006-2007, tavoite 1 (korkohanke) Projektikoodi S70809 Tavoiteohjelma

Lisätiedot

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet:

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet: Kasvuun johtaminen Kohderyhmä: Johto- ja avainhenkilöt Satakunnan alueen Pk-yrityksissä, jotka haluavat kasvaa suunnitelmallisesti ja joilla on edellytykset kasvuun. Kohderyhmän yritykset etsivät uusia

Lisätiedot

toteutuneet kustannukset

toteutuneet kustannukset ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11800 Tunniste S11800.0000 Tila

Lisätiedot

Russia Business Point -hanke

Russia Business Point -hanke Russia Business Point -hanke 1.9.2015 31.8.2017 Hankkeen budjetti ja kohderyhmä Kokonaisbudjetti 220.000 Rahoittajana Hämeen liitto (EAKR), hallinnoijana Linnan Kehitys Oy Hankkeessa mukana yhteistyökumppaneina:

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012

Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012 Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012 Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja Tammikuussa 2012 toteutettiin valtakunnallinen Yritys- Suomi lanseerauskampanja. Mikkelin

Lisätiedot

Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus. Yritysten osaamisen kehittäminen

Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus. Yritysten osaamisen kehittäminen Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus Yritysten osaamisen kehittäminen PALKO ensimmäinen vaihe Mukana kehittämässä: Helsinki Business College Oy Suomen ympäristöopisto SYKLI Tampereen aikuiskoulutuskeskus

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S12432 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn 10.02.2015 1. RAPORTOINTIKAUSI

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Kasvua ja Innovaatioita seminaari

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 valtakunnallisten hankkeiden tilaisuus Sivu 1 Valtakunnalliset hankkeet

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007 2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 31.08.2011 Diaarinumero UUDELY/1363/04.00.05.00/2010 Käsittelijä Sanna Laiho Puhelinnumero 050 314 0060 Projektikoodi

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Kartoituksen tausta ja tavoitteet TäsmäProto-projektin uusiutuvan energian toimialan osaamis-

Lisätiedot

PS Aikoo. Toimialafoorumien tulevaisuuden toimintamalli

PS Aikoo. Toimialafoorumien tulevaisuuden toimintamalli PS Aikoo Toimialafoorumien tulevaisuuden toimintamalli Tuomas Kylänpää Eurooppalaisen työvoimapolitiikan asiantuntija PS Aikoo -loppuseminaari 17.3.2015 Kuopio Oppilaitosten johtajat tukevat jo perustettuja

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA)

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) irene.roos@tts.fi Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Elinkeinojen

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Omistajakuntien ja Räyskälä-Säätiön rahoitusosuudet olisivat seuraavat:

Omistajakuntien ja Räyskälä-Säätiön rahoitusosuudet olisivat seuraavat: 1LOP P I KESKELLÄ KASVU -SUOM EA 1 HALLINTO JA TALOUS 14.1.2015 FORSSnnJ KAUPUNKI Jakelun mukaan /oc / d y / 5 RÄYSKÄLÄN ILMAILUKESKUKSEN AIRPARK-HANKKEEN ESISELVITYSHANKE Lopen kunnantalolla 12.12.2014

Lisätiedot

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin kuvaus ja tavoite 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoite 2.1 PKyritysten kasvun ja kansainvälistymisen

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Jyväskylän koulutuskuntayhtymän ja Jyväskylän yliopiston yhteinen yrittäjyysstrategia. Yhteinen yrittäjyysstrategia

Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Jyväskylän koulutuskuntayhtymän ja Jyväskylän yliopiston yhteinen yrittäjyysstrategia. Yhteinen yrittäjyysstrategia Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Jyväskylän koulutuskuntayhtymän ja Jyväskylän yliopiston yhteinen yrittäjyysstrategia Yhteinen yrittäjyysstrategia Hyväksytty: Jyväskylän ammattikorkeakoulun hallitus 27.1.2014,

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011. Susanna Kulmala Lomalaidun ry

Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011. Susanna Kulmala Lomalaidun ry Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011 Susanna Kulmala Lomalaidun ry Taustaa Hanketta on ollut suunnittelemassa maaseutumatkailun ja kylätoiminnan kehittäjiä

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Malleja paikalliseen, toimivaan, terveyttä edistävään sovellettuun liikuntatoimintaan Lounais-Suomessa Konsultointi- ja kehittämishanke 2006 2009 Soveli-järjestöjen

Lisätiedot

Tietotekniikka liiketoiminnan tueksi -kehitysohjelma

Tietotekniikka liiketoiminnan tueksi -kehitysohjelma Päijät-Hämeen Yrityksille Tietotekniikka liiketoiminnan tueksi -kehitysohjelma Jari Turunen ICT -liiketoiminnankehittäjä Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Omistus Lahden kaupunki 74 % Lähikunnat 10 % Yksityiset

Lisätiedot

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus?

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Lykky Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Käsitteitä Avointa tietoa ovat ne digitaaliset sisällöt ja datat, joita kuka tahansa voi vapaasti ja maksutta

Lisätiedot

KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA 29.5.2009 29.5.2009

KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA 29.5.2009 29.5.2009 KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA OHJAUSRYHMÄ Käynnistyspalaverin 30.3. 2009 mukaisesti: Projektitiimi, esittely Tilattavan työn osat Työsuunnitelma, esittely ja täsmennys

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Omat kokemukset reilun 15 vuoden ajalta Olen toiminut käytännön myyntityön parissa ja hoitanut

Lisätiedot

Palvelujen esittely. Kaupaks - aamiaistilaisuus 24.8.2012

Palvelujen esittely. Kaupaks - aamiaistilaisuus 24.8.2012 Palvelujen esittely Kaupaks - aamiaistilaisuus 24.8.2012 Tradella Oy Communicon Oy PL 248, 80101 Joensuu Puh. 050 5172 976 info@tradella.fi Puh. 044 271 8451 info@communicon.fi Y-tunnus 2342 155-3, kotipaikka

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen -koulutus

Kasvuun johtaminen -koulutus Kasvuun johtaminen -koulutus Kohderyhmä: Kasvun edellytykset omaavien, uusia kasvumahdollisuuksia kotimaasta tai kansainvälisesti etsivien pk-yritysten johto- ja avainhenkilöt Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun

Lisätiedot

Kauhajoen sivistyspalveluiden uudistaminen 2015 2017

Kauhajoen sivistyspalveluiden uudistaminen 2015 2017 Kauhajoen sivistyspalveluiden uudistaminen 2015 2017 Kehittämishankkeen lähtökohtana on Kauhajoen kaupungin sivistyspalveluiden kehittäminen ja uudistaminen. Hallintopalvelut, varhaiskasvatuspalvelut,

Lisätiedot

LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI

LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI PROJEKTISUUNNITELMA 1(6) LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI PROJEKTISUUNNITELMA 2(6) 1. Taustaa... 3 2. Tavoite... 3 3. Tulokset ja niiden hyödyntäminen... 4 4. Toteutus... 4 4.1 Tehtävät/aikataulu...

Lisätiedot

PPP -toimintamalli maaseudun yritystoiminnan edistäjänä. Sanna Tihula

PPP -toimintamalli maaseudun yritystoiminnan edistäjänä. Sanna Tihula Pienyritykset kuntapalveluiden tuottajina PPP -toimintamalli maaseudun yritystoiminnan edistäjänä Sanna Tihula Pienyritykset kuntapalveluiden tuottajina PPP -toimintamalli maaseudun yritystoiminnan edistäjänä

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA YRITYSTOIMINNEN EDISTÄMINEN

MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA YRITYSTOIMINNEN EDISTÄMINEN MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA YRITYSTOIMINNEN EDISTÄMINEN YRITTÄJYYS 2020 Maaseudun yrittäjyysseminaari Heureka, Tikkurila 18.3.2011 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseutuelinkeino-osasto

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013. Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus

Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013. Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013 Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus 1 Kehittämismahdollisuuksia yrityksille Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset

Lisätiedot

Palvelusetelihanke. 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma

Palvelusetelihanke. 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma Palvelusetelihanke 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma Strategiset tavoitteet ja keinot (1) Palvelusetelin käytön, sovellettavuuden ja toimintamallien laajentaminen kunnissa - Tuotetaan

Lisätiedot

Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media Yrityskysely Viestintätoimisto Manifesto Hanna Pätilä 6.9.2011

Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media Yrityskysely Viestintätoimisto Manifesto Hanna Pätilä 6.9.2011 Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media Yrityskysely Viestintätoimisto Manifesto Hanna Pätilä 6.9.2011 Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media -kyselyn tausta Kyselyssä selvitettiin, miten suomalaiset

Lisätiedot

Kanta-Hämeen sote 2016

Kanta-Hämeen sote 2016 Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Biotalous Pirkanmaalla 27.1.2015 Anne Värilä Maaseudun kehittämisen ohjelmavastaava Pirkanmaan ELY-keskus Alueelliset kehittämistoimenpiteet Koulutus

Lisätiedot

YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus. Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN!

YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus. Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Tutkimus yhteisön synnystä ja yhteisön merkityksestä yksinyrittäjille yrittäjänä

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

VASTAVIRTAAN KULKIJAT

VASTAVIRTAAN KULKIJAT VASTAVIRTAAN KULKIJAT KASVUA JA INNOVAATIOITA -SEMINAARI 31.1.2012 Ulla Hytti, Elisa Akola TSE Entre, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Pekka Stenholm Turku Institute for Advanced Studies, Turun yliopisto

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S10801 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn 1. RAPORTOINTIKAUSI

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Työryhmä: Paikallista ruokaa läheltä 18.-19.8., Maaseutututkijatapaaminen Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus-

Lisätiedot

UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN.

UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. 1 Yritysten kehittämispalvelut ovat ELY-keskuksen tarjoamia konsultointi- ja koulutuspalveluja, joiden avulla tuetaan pk-yritysten kasvua,

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Projektikoodi: S12538 Projektin nimi: TeiniMINNO -esiselvitys

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Projektikoodi: S12538 Projektin nimi: TeiniMINNO -esiselvitys ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Projektikoodi: S12538 Projektin nimi: TeiniMINNO -esiselvitys Tämä näyttö on tarkoitettu ainoastaan seurantalomakkeen sisällön katselua varten. Lomake täytetään ja tulostetaan

Lisätiedot

Kestävän energian kuntatiedotus ja Kestävä kylä selvitystyö

Kestävän energian kuntatiedotus ja Kestävä kylä selvitystyö Kestävän energian kuntatiedotus ja Kestävä kylä selvitystyö Kestävän energian päivä III 27.10.2014 Asikkala Petra Korkiakoski, HAMK Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus -hanke Esityksen sisältö Kestävän

Lisätiedot

Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön kehittämisfoorumin satoa 18.11.2014

Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön kehittämisfoorumin satoa 18.11.2014 HYPPÄÄ KYYTIIN! Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön kehittämisfoorumin satoa 18.11.2014 Tulevaisuus? Ehkäisevä päihdetyö? Yhdessä kehittäminen? Kuka ja mitä? Foorumin iltapäivässä työskenneltiin fasilitointimenetelmin

Lisätiedot

EAKR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE

EAKR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE EAKR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi A32477 Tunniste A32477.0000 Tila

Lisätiedot

ITS Finland esiselvitys

ITS Finland esiselvitys ITS Finland esiselvitys Raine Hautala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Liikenne- ja viestintäministeriö VTT Jussa Consulting Traficon Oy SysOpen Oyj Raine Hautala # 1 Taustaa Liikennetelematiikan merkitys

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S10245 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn 1. RAPORTOINTIKAUSI

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi 1 HYRIA KOULUTUS 4.9.2014 Hyrian tarjoamat koulutukset & palvelut Yrittäjän ammattitutkinto

Lisätiedot

Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta

Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta 2 Milloin julkisilla hankinnoilla kannattaa tavoitella innovaatioita?

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Hyvät eväät ETEENPÄIN

Hyvät eväät ETEENPÄIN Hyvät eväät ETEENPÄIN YRITYKSILLE SIIVET Yritysten kehittämispalvelut kaikissa ELY-keskuksissa UUSI PALVELUKOKONAISUUS pk-yrityksille Olipa yrityksesi minkä tahansa haasteen tai muutoksen edessä, saat

Lisätiedot