ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

Transkriptio

1 ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11661 Tila Keskeneräinen 1. PROJEKTIN PERUSTIEDOT Projektin nimi Luovan yritystoiminnan kasvuohjelma Ohjelma Manner-Suomen ESR-ohjelma Ohjelman osio Valtakunnallinen osio Toimintalinja 1 : Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Projektityyppi Projekti, jossa on henkilöitä mukana Vastuuviranomainen Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Aloituspäivämäärä Päättymispäivämäärä PROJEKTIN TOTEUTTAJAN TIEDOT Toteuttajan nimi Heinolan kaupunki, konsernihallinto Projektin vastuuhenkilön nimi Timo Kaattari Sähköpostiosoite timo.kaattari@heinola.fi Puhelinnumero LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄN TIEDOT Täyttäjän nimi Johanna Seppä Sähköpostiosoite johanna.seppa@heinola.fi Puhelinnumero PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ Luoville aloille ei ole olemassa yhtenäistä määritelmää, ja siksi esimerkiksi työllisyysvaikutusten arviointi on haastavaa. Työ- ja elinkeinoministeriö on kuitenkin päätynyt sisällyttämään Toimialaraportitjulkaisuissaan luoviin aloihin seuraavat toimialat: kirjojen kustantaminen, elokuvien ja videoiden sekä televisio-ohjelmien tuotanto, ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus, mainostoimistot, graafinen muotoilu, sisustussuunnittelu, teollinen ym. muotoilu, esittävät taiteet, taiteellinen luominen, uutistoimistot, radio- ja tv-toiminta, huvi- ja teemapuistojen toiminta. Luovat alat tuottavat siis monipuolisesti konkreettisia tuotteita, palveluita ja taidetta. Heinolan rakennemuutosohjelmaan kuuluvan Luovan yritystoiminnan kasvuohjelma -hankkeen yritystoiminnallisia edellytyksiä selvitettiin Päijät-Hämeen liiton ja Lakesin rahoittamalla esiselvityshankkeella v aikana. Esiselvityshanke oli nimeltään Heinolan luovan yritystoiminnan käynnistämishanke. Käynnistämishankkeen aikana CreaMentors Oy mm. toteutti haastattelun päijäthämäläisille luovien alojen EURA JÄRJESTELMÄ 1/13

2 yrityksille. Esiselvitystyössä kontaktoitiin yli 60 luovan yritystoiminnan alalla toimivaa yrittäjää ja selvitettiin alan yritystoiminnan perustamiseen ja liiketoiminnan kannattavuuteen liittyviä kysymyksiä. Haastatteluiden avulla kartoitettiin yritysten alustavaa kiinnostusta Heinolan luovan yritystoiminnan keskuksen palveluja kohtaan ja samalla haettiin kehittämisajatuksia alustavan toimintamallin jalostamiseksi yrittäjien palvelu- ja tilatarpeiden perusteella. Tärkeimmäksi kehittämiskohteeksi yritykset nostivat myyntipalvelun kehittämisen ja internet-portaalin, ja esiselvitystyön pohjalta esitettiinkin, että keskuksen palvelut olisivat muun muassa tilapalveluita, myyntipalvelua ja yritystoiminnan kehittämispalveluita sekä virtuaalinen keskus, joka on yritysten yhteinen kehittämisalusta. Kartoituksen pohjalta voitiin vetää johtopäätös, että Heinolan seudulla voisi olla tarvetta luovien alojen laajemmalle kehittämiselle ja tukemiselle. Esiselvitykseen perustuen tehtiin hankehakemus Hämeen ELYkeskukselle. Luovan yritystoiminnan kasvuohjelma -hanke on hyväksytty Hämeen ELY-keskuksen EUhanketyöryhmässä Kaupunginhallitus on omalta osaltaan hyväksynyt hankkeen ja ELYkeskuksen rahoituspäätös on astunut voimaan Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena on käynnistää Heinolan luovan yritystoiminnan keskuksen aktiivinen toiminta ja turvata toiminnan edellytykset käynnistämisvaiheessa. Keskus on samaan aikaan fyysinen ympäristö, ja aineeton yhteistyöverkosto. Keskuksen tavoitteena on tuoda eri toimialojen yrityksiä fyysisesti lähelle toisiaan, ja siten tarjota yhteistyömahdollisuuksia ja verkostoitumista. Yhteistyöverkoston näkökulmasta tavoitteena on aktiivisesti kannustaa yrityksiä kehittämään omaa ja yhteistä toimintaansa ja samalla tukea koko toimialan kehitystä. Hankkeen jälkeen luovan yritystoiminnan keskuksen tulisi pystyä ylläpitämään taloudellisesti kannattavaa toimintaa itsenäisesti. Projektin tarkoituksena on tukea Heinolan luovan yritystoiminnan keskuksen perustamista ja varmistaa keskuksen toiminnan käynnistyminen mahdollisimman tehokkaasti. Hankkeen avulla keskus voi aloittaa toimintansa riittävän laajalla valikoimalla luovan alan yrityksiä, jotka ovat sitoutuneet yhteiseen kehittämistyöhön. Hankkeen aikana näiden yritysten omaa ja yhteistä toimintaa kehitetään niin, että tuloksena syntyy entistä tuottavammin toimivia yrityksiä sekä niiden yhteistyöstä täysin uudenlaisia liiketoimintamalleja. Heinolan luovan yritystoiminnan keskuksesta kehitetään aktiiviseen yhteiseen kehittämis- ja jakelutyöhön perustuva yritysrypäs, jossa yritysten keskinäinen vuorovaikutus on jatkuvaa sekä fyysisesti että virtuaalisesti. Tällaisen kasvuhakuisen keskuksen myötä Heinolan seutu saakin vahvistusta erityisesti luovan alan osalta, mutta välillisesti myös muille aloille, joiden kehitystä keskuksen yritykset tukevat. Luovan yritystoiminnan keskuksessa muodostuvat uudet liiketoimintaideat synnyttävät luonnollisesti kasvua keskuksen yrityksiin ja sitä kautta lisäävät alan työllisyyttä. Keskus tarjoaa yrityksille perinteisten toimitilojen lisäksi myös yhteisen kehittämispalvelun, jakelupalvelun sekä sähköisen palveluympäristön. Myös toimitilojen osalta keskuksesta EURA JÄRJESTELMÄ 2/13

3 on tarkoitus kehittää täyden palvelun talo: toimisto- ja tuotantotilojen lisäksi keskuksesta löytyvät aula-, showroom-, ideointi- ja kokoustilat, kahvilaravintola sekä majoitus- ja residenssitiloja. Kohderyhmä Kohderyhmä oli erittäin laaja ja mukaan valittuja toimialoja oli suuri määrä. Näin laajan kohderyhmän intressien saaminen kohtaamaan toisensa on hyvin hankalaa. Alueellisesti kartoitus oli myös hyvin laaja ja jo melko varhaisessa vaiheessa oli selvää, ettei todellisia sijoittumishaluja kovinkaan monella Heinolan ulkopuolisella yrityksellä ollut Heinolaan. 5. PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ Projektisuunnitelmassa määriteltiin hankkeessa tehtävät toimenpiteet seuraavasti: 1. Toimijoiden sitouttaminen: Tehdään lopulliset toimijavalinnat ja sitoutetaan toimijat keskukseen. Samalla kartoitetaan toimijoiden tilatarpeet varsinaista kiinteistöhanketta varten. Tämä vaihe toteutetaan joustavasti siten, että uusia toimijoita voidaan valita keskukseen koko ensimmäisen vuoden ajan. 2. Lähtökohta-analyysit: Yritys- ja verkostokohtaiset liiketoiminta-analyysit. 3. Yritysten kasvuohjelmat: Laaditaan sekä yrityskohtaiset että verkostoa koskevat kasvuohjelmat. Tässä vaiheessa sovitaan myös yhteisistä pelisäännöistä ja luodaan laajempi toimintamalli. 4. Tuotteistamisohjelman rakentaminen: Kasvuohjelmien kanssa aloitetaan tuotteistamistyö, josta huolehtivat sekä liiketoiminnan että myynnin kehittäjät yhteistyössä. 5. Myynnin pilotointi: Markkinatutkimuksen lisäksi keskitytään asiakashankinnan ja jakelutieyhteistyön toimintamallien hiomiseen. 6. Sähköisen palveluympäristön tuottaminen Projektisuunnitelmassa siis nähtiin, että ensin tavoitteena on luoda yritysten välinen verkosto ja vahvistaa sitoutumista yhteistyöhankkeeseen. Vasta tämän yhteistyön pohjalta lähdettäisiin suunnittelemaan varsinaisen fyysisen keskuksen toteutusta. Näin ollen keskuksella viitataan sekä yritysten yhteistyöverkostoon että fyysiseen toimitilakeskittymään. Yhteistyöverkoston muodossa keskuksen tavoitteena on olla yritysten sparraaja ja kehittäjä ja tukea yhteisten tuotteiden luomista, kun taas fyysinen keskus tarjoaa tilat ja palvelut yrittäjien käyttöön. Hankkeen toimenpiteet ovat koostuneet seuraavista kohdista: Toimenpide 1: Lähtökohta-analyysi - Yritys- ja verkostokohtaiset liiketoiminta-analyysit. Vuoden 2011 aikana tehtiin hankkeen alkukartoitus Creamentors Oy:n toimesta. Alkukartoitus syvensi käynnistämishankkeessa tehtyä selvitystä. Alkukartoitukseen oli valittu hyvin erilaisten luovan alan sektorien yrityksiä, minkä ajateltiin mahdollistavan täysin uudet liiketoiminnalliset palveluinnovaatiot. Luovien alojen keskusta lähdettiin rakentamaan ja muotoilemaan sen pohjalta, millaisia yrityksiä alueella oli ja millaisia yhteistyömahdollisuuksia näillä voisi olla. EURA JÄRJESTELMÄ 3/13

4 Alkukartoituksen tavoitteena oli selvittää käynnistämishankkeeseen osallistuneiden yritysten liiketoiminnan nykytilanne, tuoteskaala ja palvelutuotannon toteutus sekä tulevaisuudensuunnitelmat. Lisäksi alkukartoituksessa selvitettiin osallistujien verkostoyhteistyön lähtökohtia. Alkukartoituksessa oli yrityksiä koko Päijät-Hämeen alueelta, ja yhteensä henkilökohtaisia haastatteluja tehtiin 32 kappaletta. Haastattelujen lisäksi alkukartoitukseen kuului avaustilaisuus hankkeen osallistujille, jossa käytiin hankkeen tavoitteita ja toimintasuunnitelmaa läpi. Toisessa työpajassa kartoitettiin innokkuutta verkostoyhteistyöhön ja yrittäjien näkemyksiä toimialoista, joilla heillä voisi olla yhteistä liiketoimintaa muiden yritysten kanssa. Alkukartoituksen jälkeen Heinolan luovan yritystoiminnan keskuksen profiili oli hyvin pitkälle tiedossa: Keskukseen haluttiin mahdollisimman monipuolisesti aloja, jotka pystyisivät tukemaan muiden alojen markkinointia ja jakelutyötä tai jopa koko liiketoimintaa. Selvityksen tuloksena todettiin, että keskusta tulisi lähteä rakentamaan seuraavien ydinteemojen ympärille: - muotoilu ja valokuvaus - tilasuunnittelu - tapahtumat ja esittävät produktiot - digimedia, elokuva, TV - musiikki ja esittävä taide - viestintä ja markkinointi Alkukartoitusta käsittelevässä raportissa arvioidaan, että 32 yrityksen yrityskokoonpanolla on mahdollista koota monipuolinen luovan yritystoiminnan keskus, ja yritykset pystyvät keskenään synnyttämään uutta liiketoimintaa. Yhteistyömahdollisuuksia nähtiin erityisesti myynnin ja markkinoinnin osa-alueilla. Toimenpide 2: Toimijoiden sitouttaminen ja keskuksen toteuttaminen - Tehdään lopulliset toimijavalinnat ja sitoutetaan toimijat keskukseen. Samalla kartoitetaan toimijoiden tilatarpeet varsinaista kiinteistöhanketta varten, ja toteutetaan keskus tarpeiden pohjalta. Tämä vaihe tehtiin samaan aikaan yrityskartoituksen kanssa, ja yritysten tarpeet pyrittiin ottamaan keskusta rakennettaessa tärkeimmäksi lähtökohdaksi. Vain yritysten sitoutumisen avulla keskuksen toiminnan on mahdollista jatkua hankkeen päätyttyä. Välittömästi projektipäällikkö Henri Saaren aloitettua työskentelyn aloitettiin keskuksen tilatarpeiden ja mahdollisen operaattorin ja muiden yritysten ja toimijoiden kartoitus sekä tarvittavien tilojen konseptisuunnitelma kesällä Tähän työhön kilpailutettiin Ideone Oy. Työssä käytiin läpi tarkemmin yritysten tilantarpeita ja esimerkiksi kalustotarpeita. Tiloihin olisi olennaista saada yhteiskäyttöön soveltuvat monitoimilaitteet, toimiva internetyhteys sekä langaton verkko vierailijoita varten ja kokoustilat sekä -fasiliteetit. Ideone kartoitti Heinolan alueen tiloja keskukselle ja vertaili eri kohteiden kustannustasoa, remontointitarpeita ja houkuttelevuuteen ja brändättävyyteen liittyviä seikkoja. EURA JÄRJESTELMÄ 4/13

5 Kesän 2012 aikana käytiin neuvotteluita Apulanta Oy:n kanssa mahdollisesta operaattorin roolista. Apulannan kanssa käytiin tutustumassa Akuntehtaan toimintaan Ylöjärvellä. Suunnitelmaa rakennettiin vahvasti Apulannan ympärille. Sijoittumisneuvotteluita käytiin parin tähän mahdolliseen keskukseen sijoittuvan, muualla toimivan yrityksen kanssa. Yritykset olivat tapahtumatuotanto- ja media-alan yrityksiä. Yhteistyömahdollisuuksista keskusteltiin myös Koulutuskeskus Salpauksen kanssa, erityisesti mediaassistenttiopetuksen kanssa. Neuvottelut Apulannan kanssa päättyivät kuitenkin joulukuussa Jyränkölän Setlementti oli mukana hankkeen toiminnassa alusta lähtien, ja vuonna 2013 ajatus keskuksen perustamisesta yhteistyössä Jyränkölän kanssa heräsi. Katseet kohdistettiin Heinolan keskustassa sijaitsevaan Itä-Häme -lehden vanhan toimituksen taloon, joka oli ollut tyhjillään jo pidemmän aikaa. Talon osalta käytiin neuvotteluja ja vuodenvaihteessa saatiin aikaan sopimus. Wanha Lehtitalo aloitti toimintansa 2014 tammikuussa. Avajaisia päästiin viettämään toukokuussa Toimenpide 3: Yrityksille ja verkostoille laaditaan kasvuohjelmat ja tehdään tuotteistamistyötä uusien tuotteiden ja palveluiden saamiseksi markkinoille. Kasvuohjelma- ja tuotteistamistyö aloitettiin ideatyöpajoina, joiden tavoitteena oli synnyttää mahdollisimman paljon uusia tuote- ja palveluideoita, joiden perusteella voitiin lähteä luomaan uutta liiketoimintaa. Työpajoja oli sekä toimialakohtaisia että toimialoista riippumattomia. Työpajoja järjestettiin helmi-maaliskuussa 2012 kaikkiaan 10 kappaletta ja niistä yhteen tai kahteen osallistui suurin osa projektissa mukana olevista yrityksistä. Ensimmäisten viiden työpajan tarkoituksena oli pyrkiä löytämään uusia ideoita yhteistyöhön samankaltaisten yritysten kesken. Niinpä työpajoihin kutsuttiin osallistujia samalta tai samankaltaisilta toimialoilta. Näitä toimialakokonaisuuksia olivat musiikki ja tapahtumatuotanto, puusepänteollisuus, IT-palvelut sekä markkinointi / mainonta, joka suuremman osallistujamäärän vuoksi jaettiin kahteen ryhmään. Näiden pääryhmien lisäksi työpajoja täydennettiin muiden toimialojen edustajilla. Työpajoissa etsittiin uusia tuotteita ja palveluideoita ensin pohtimalla osallistujien osaamisen yhdistämistä ja sitä kautta löytyviä uusia mahdollisuuksia. Lisäksi uusia ideoita haettiin toimialan tulevaisuuden muutosten kautta. Jälkimmäisten viiden työpajan tarkoituksena oli saada osallistujat miettimään täysin uudenlaisia tuotteita ja palveluita. Näitä ideoita haettiin kutsumalla paikalle aivan erilaisten alojen edustajia. Sekaryhmien luomisessa onnistuttiinkin varsin hyvin, sillä lähes kaikkien työpajojen osallistujat olivat täysin eri ryhmässä kuin ensimmäisellä kierroksella. Näissäkin työpajoissa etsittiin uusia tuote- ja palveluideoita ensin pohtimalla osallistujien osaamisen yhdistämistä ja sitä kautta löytyviä uusia mahdollisuuksia. Lisäksi uusia ideoita pyrittiin löytämään epätavallisemmista näkökulmista sekä kohderyhmälähtöisten tarpeiden avulla. Ideatyöpajojen tavoitteena oli siis löytää ideapankkiin uusia ideoita jatkokehittämistä varten. Tiiviistä aikataulusta huolimatta ideoita saatiin synnytettyä kaikkiaan lähes 150 kpl. Selvästi suurin määrä ideoita (70 kpl) syntyi eri yritysten osaamisten yhdistämisen kautta. Löydettyjen ideoiden luonne vaihteli hyvin paljon ja jokainen osallistuja voi halutessaan niistä löytää kytköksen omaan liiketoimintaansa. Myös ideoiden EURA JÄRJESTELMÄ 5/13

6 valmiusasteessa oli huomattavia eroja, sillä osa ideoista oli jo lähes valmiita, kun taas toiset olivat vasta hahmotelman tasolla. Ideoiden arviointivaihe Ideoiden arviointityöpajojen tarkoituksena oli puolestaan kehittää edellisessä vaiheessa syntyneitä ideaalkioita pidemmälle ja sen jälkeen arvioida niiden mahdollisuuksia tuottaa markkinakelpoisia tuotteita ja palveluita. Vaiheen aikana järjestettiin kaikkiaan 22 työpajaa, joissa arvioitiin suurin osa edellisen vaiheen ideoista ja todettiin niiden jatkokehittämiskelpoisuus. Arviointi tehtiin liikeideamallin pohjalta, minkä ohella pohdittiin myös ideoiden taloudellisia näkökulmia. Näihin työpajoihin osallistui lähes koko projektissa mukana olevien yritysten joukko erilaisina kokoonpanoina. Arvioinnin tuloksena löydettiin kaikkiaan 51 ideaa, joissa todettiin olevan potentiaalia jatkokehittämiseen. Näistä ideoista laadittiin lyhyt tuote- / palvelukuvaus, joiden perusteella lähdettiin selvittämään ideoiden mahdollisia toteuttajia. Lisäksi tarkoituksena oli jatkossa kehittää näiden kuvausten pohjalta näkemys käytäntöön vietävistä tuotteista ja palveluista. Toimenpide 4: Myynnin pilotointi - Markkinatutkimuksen lisäksi keskitytään asiakashankinnan ja jakelutieyhteistyön toimintamallien hiomiseen. Hankkeen viimeisen vaiheen tavoitteena oli hankkeessa luotujen yhteisten palveluiden tuotteistaminen markkinoille valmiiksi sekä osallistuvien yritysten liiketoiminnan kehittäminen niiden yksilöllisten tarpeiden mukaan. Tarkoituksena oli siis tukea luovien alojen yritysten palveluiden kehittämistä mahdollisimman käytännönläheisesti, mihin sisältyivät palveluiden jalostamisen ohella yritysten liiketoiminnan kehittämistä tukeva koulutus, kehittämisrahoitusvaihtoehtojen kartoittaminen ja mahdollisten rahoitushakemusten laatiminen sekä muun yritysten liiketoiminnan kehittämisen tukeminen. Vaiheen aikana tarkennettiin aiemmin kartoitettujen 51 liiketoimintaidean markkinapotentiaalia ja mahdollisia toteuttajia. Näistä projektin aikana valmistui esimerkiksi Heinola Promenadit -nimen saanut Heinolan keskustan kiertokävelykartta. Lisäksi projektiyritysten toimesta kehitetty taloyhtiöille ja julkisten tilojen hallinnoijille tarkoitettu lintujen ruokinta-automaatti keräsi runsaasti myönteistä huomiota koekäyttövaiheessa Heinolan lintutarhalla. Yhden tuotteen osalta suoritettiin markkinatutkimus. Tutkimus kuitenkin osoitti, ettei tuotteelle ollut markkinoita nykytilanteessa. Vaiheen aikana järjestettiin yrityksille myös liiketoimintasuunnitelman kehittämistä tukevaa koulutusta, jonka tarkoituksena oli laajentaa osallistujien perspektiiviä heidän suunnitellessaan oman liiketoimintansa tulevaisuutta. Tämän koulutuksen jatkeena yrityskohtaisessa kehittämisessä autettiin halukkaita yrityksiä jalostamaan suunnitelmiaan pidemmälle ja kehittämään omaa liiketoimintakonseptiaan. Lisäksi mm. opastettiin yrityksiä innovaatioidensa tuotteistamisessa ja rahoituksen hakemisessa niiden omiin kehittämisprojekteihin sekä potentiaalisten uusien yhteistyökumppaneiden kartoittamisessa niin sosiaalisen median kuin henkilökohtaisen kontaktoinnin kauttakin. EURA JÄRJESTELMÄ 6/13

7 Hankkeen viimeisen vaiheen aikana luotiin perusta myös puusepänteollisuudesta alkunsa saaneelle Made in Heinola -brändille. Ideana oli luoda yhteinen brändi, jonka alle voitaisiin kytkeä laajasti korkeatasoista heinolalaista käsityöosaamista. Brändin ilme julkistettiin yritysmessuilla syyskuussa 2014, mutta sen sisällöllinen kehittäminen on yhä edessäpäin. Tärkeimpänä asiana jatkokehittämisessä on etsiä ja sitouttaa erilaisten käsityöosaajien edustajat brändin edistämiseen. Toimenpide 5: Sähköisen palveluympäristön tuottaminen Nettisivutyötä tehtiin yhdessä Heinola Resort -hankkeen kanssa. Nettisivustolle pyrittiin luomaan luovan alan yrittäjien yrityshakemisto ja yhteinen markkinointiportaali, joka toimisi Heinola Resort -sivuston alla. Sivusto rakennettiin myös ajatuksella, että se voisi olla sähköinen keskus. Sivusto herätti yrittäjissä paljon kiinnostusta, mutta yrittäjät eivät nähneet portaalia liiketoiminnan kannalta tuottavana, ja siksi vain harva yrittäjä täytti sivustolle yhteystietonsa. Sivusto löytyy osoitteesta Hankkeen yhteistyö Hanketta toteutettiin alkaen projektipäällikkö Henri Saaren johdolla, ennen tätä työtä oli tehty konsulttivetoisesti Creamentors Oy:n toimesta. Creamentors oli yhteistyökumppanina tekemässä yritysten kasvuohjelmia ja tuotteistamistyötä koko hankkeen ajan. Konsulttitoimisto Ideone Oy oli mukana tekemässä Keskuksen tilatarpeiden ja mahdollisten toimijoiden kartoitusta sekä tarvittavien tilojen konseptisuunnitelmaa. Yhteistyötahona projektissa oli mukana myös Apulanta Oy, jonka kanssa suunniteltiin keskusta siitä lähtökohdasta, että he olisivat toimineet mahdollisena operaattorina keskuksessa. Yhteistyötä tehtiin koko hankkeen ajan myös Jyränkölän Setlementti ry:n kanssa ja tällä yhteistyöllä oli tärkeä rooli keskuksen perustamisessa. Jyränkölä vuokrasi merkittävän tilan Wanhasta Lehtitalosta ja ilman tätä vuokralaista olisi keskuksen perustaminen ollut epävarmaa. Koulutuskeskus Salpauksen kanssa keskusteltiin mahdollisesta yhteistyöstä, mikäli keskus Apulannan kanssa olisi toteutunut. Yhteistyön kautta olisi ollut mahdollista tarjota työssäoppimispaikkoja Salpauksen opiskelijoille sekä käyttää keskuksessa olevaa kalustoa opetustyössä. Hanke on tehnyt tiivistä yhteistyötä myös muiden Heinolan kaupungin hankkeiden kanssa, erityisesti Heinola Resort -hankkeen kanssa. EURA JÄRJESTELMÄ 7/13

8 6. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN Hanke on ollut hyvin esillä julkisuudessa ja hankkeesta on kirjoitettu useita lehtijuttuja. Lehtijutut ovat käsitelleet monipuolisesti hanketta ja mahdollista keskuksen paikkaa sekä hankkeen yhteistyökumppaneita. Wanhasta Lehtitalosta on tehty useampi lehtijuttu liittyen luovan alan yrittäjyyteen ja keskuksen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Wanha Lehtitalo osallistui myös näkyvästi Yhdessä Enemmän -yritysmessuille syyskuussa Messuilla tuotiin esiin Wanhan Lehtitalon mahdollisuuksia mikroyrityksille ja talossa toimivat yritykset olivat mukana osastolla. Yritysmessuilla myös julkistettiin hankkeessa luodun Made in Heinola -brändin ulkoasu. Erittäin paljon julkisuutta Wanha Lehtitalo sai pääministeri Stubbin vierailusta, jonka yhteydessä pääministeri tapasi paikallisia pienyrittäjiä ja tutustui Wanhan Lehtitalon toimintaan. Wanha Lehtitalo löytyy myös Facebookista. FB:ssä on tiedotettu talon tapahtumista ja kerrottu yrittäjien kuulumisia. 6.1 Projektin mahdollinen internet-osoite 7. ONGELMAT JA SUOSITUKSET Luovan alan yrittäjät ovat varmasti keskimääräistä valmiimpia muutokseen, mutta selkeästi oli nähtävissä se, että perinteisistä toimintatavoista on vaikea päästää irti. Hankkeen alkuselvityksessä oli lähdetty siitä, että ei rajoiteta liikaa eri alojen luovia yrittäjiä. Tämä oli selkeästi suuri haaste koko hankkeelle, kuten myös selkeästi ilmenee yrittäjiltä saaduista kommenteista. Suurimpina esteinä yhteistyölle osallistujat pitivät seuraavia seikkoja: - Ajanpuute oman yritystoiminnan johdosta - Osallistujien saaminen paikalle yhteisiin tapaamisiin - Yritysten erilaisuus ja erilaiset tavoitteet, ei luonnollista yhteistyönpaikkaa - Yhteisten projektien aiheet eivät osuneet omaan osaamiseen - Yhteistyön aiheiden konkreettisuuden puute, ei suoraa asiakasta tiedossa - Rahoituksen saaminen yhteisiin projekteihin Alkukartoituksessa kerätyistä reilusta kolmestakymmenestä yrityksestä aktiivisesti toimi aluksi reilun parinkymmen yrityksen joukko. Näistä yrityksistä loppuun saakka hankkeen parissa toimi lopulta noin viisi yritystä. Kaupunginjohtajakriisi vaikutti monella tasolla hankkeen toteutukseen ja hallintoon. Hallinnon kokeminen toimimattomaksi on osasyynä siihen, että hankkeen yhteistyökumppanit jättivät hankkeen, eivätkä halunneet olla enää mukana toiminnassa. EURA JÄRJESTELMÄ 8/13

9 Projektihenkilöstön perehdyttäminen kaupungin toimintatapoihin on erityisen tärkeää, ja toisaalta myös projektimaisen työtavan huomioiminen kaupungin muussa toiminnassa. Ohjausryhmätoiminta oli myös hankkeen toiminnan aikana hyvin vaihtelevaa. Hankkeen toiminnan aikana ohjausryhmän kokoonpano muuttui kerran, kuntavaalien jälkeen. Ohjausryhmän olisi toivonut käyvän enemmän vuoropuhelua hankehenkilöstön kanssa, etenkin tämän kaltaisissa kehittämishankkeissa. Tämä tietysti edellyttäisi, että ohjausryhmän kokoonpanossa olisi enemmän kyseisen alan toimijoita. Mitä paremmin ja selkeämmin hankkeen tavoitteet pystytään viestimään sidosryhmille ja ulkopuolisille, sitä todennäköisemmin hanke herättää kiinnostusta ja saa positiivisen vastaanoton. Tulevaisuudessa vastaavanlaisissa hankkeissa olisi hyvä, mikäli löytyisi selkeä asiakas tarpeineen, joka kannustaisi yrityksiä keskinäiseen yhteistyöhön. Näin yhteistyölle olisi myös liiketoiminnallinen motiivi, joka tukisi verkoston kehittymistä. Tässä hankkeessa yhteistä asiakasta ei yrityksille löytynyt, mikä vaikutti yhteistyöhalukkuuteen ja -tarpeeseen. 8. PROJEKTIN TULOKSET Hankkeen tavoitteiksi oli määritelty Heinolan luovan yritystoiminnan keskuksen käynnistäminen, aktiivinen toiminta ja toiminnan edellytyksien turvaaminen käynnistämisvaiheessa. Hankkeen jälkeen luovan yritystoiminnan keskuksen tulisi pystyä ylläpitämään taloudellisesti kannattavaa toimintaa itsenäisesti. Hankkeen aikana yritysten omaa ja yhteistä toimintaa kehitetään niin, että tuloksena syntyy entistä tuottavammin toimivia yrityksiä sekä niiden yhteistyöstä täysin uudenlaisia liiketoimintamalleja. Heinolan luovan yritystoiminnan keskuksesta kehitetään aktiiviseen yhteiseen kehittämis- ja jakelutyöhön perustuva yritysrypäs, jossa yritysten keskinäinen vuorovaikutus on jatkuvaa sekä fyysisesti että virtuaalisesti. Keskus tarjoaa yrityksille perinteisten toimitilojen lisäksi myös yhteisen kehittämispalvelun, jakelupalvelun sekä sähköisen palveluympäristön. Myös toimitilojen osalta keskuksesta on tarkoitus kehittää täyden palvelun talo: toimisto- ja tuotantotilojen lisäksi keskuksesta löytyvät aula-, showroom-, ideointi- ja kokoustilat, kahvilaravintola sekä majoitus- ja residenssitiloja. TULOKSET Projektin tuloksena on syntynyt Heinolan luovan toiminnan keskus Wanha Lehtitalo. Keskukseen oli ajateltu sijoittuvan laaja valikoima luovan alan yrityksiä, mutta todellisuudessa sijoittujat olivat melko perinteisiä luovan alan toimijoita. Keskuksen palveluiksi voidaan katsoa aula- ja kokoustilat varsinaisten toimitilojen lisäksi. Keskus ei kuitenkaan ole toteutunut siinä mittakaavassa kuin tavoitteissa on määritelty. Muun muassa sähköinen palvelualusta ja myyntipalvelu ovat jääneet toteutumatta tai kiinnostus yritysten osalta on ollut vähäistä. Tavoitteena kuitenkin on, että keskus voisi laajentua ja toimialoja tulla useampia tulevina vuosina. EURA JÄRJESTELMÄ 9/13

10 Fyysisen keskuksen ohella keskusta on ajateltu yritysten yhteistyöverkostona. Koska hankkeessa aktiivisesti toimineiden yritysten määrä laski hankkeen loppua kohti, ei yhteistyöverkosto ole kehittynyt projektisuunnitelmassa mainitulle tasolle. Erittäin tärkeää on kuitenkin ollut paikallisten pienten toimijoiden verkostoituminen, joka kantaa hedelmää vielä pitkään projektin jälkeenkin. Pienten yritysten on ollut hankala löytää toisiaan, mutta tämänkaltainen hanke on auttanut yrityksiä ja yrittäjiä löytämään toisiaan ja saamaan vertaistukea. Jo hankkeen kartoitusvaiheessa moni yrittäjä nimesi isoimmaksi tarpeekseen työyhteisön vertaistuen ja sosiaalisen ympäristön. Hankkeen päättyessä toteutettiin lyhyt kysely osallistujayrityksille hankkeen vaikutuksista. Kyselyyn vastasi puolet hankkeessa mukana olleista yrityksistä (15 kpl). Yrityksissä katsottiin, että hanke on ollut tarpeellinen Heinolan seudulle ja Wanha Lehtitalo tuo Heinolaan positiivista asennetta. Kriittisimmin osallistujayritykset suhtautuvat hankkeen saaman julkisuuden riittävyyteen ja hankkeen konkreettisiin saavutuksiin. Kehittämistarpeikseen yrittäjät nostavat myynnin, markkinoinnin ja verkostoitumisen, joihin tulisi jatkossakin panostaa. Hankkeen lopputuloksena mukana olleiden yritysten liiketoiminnassa saatiin siis aikaiseksi kehitystä monella eri tasolla. Toiminnan perustana olevaan yrittäjien liiketoimintaosaamiseen ja liiketoiminnan suunnittelukykyyn tarjottiin monipuolista koulutusta, mikä parantaa yritysten mahdollisuuksia menestyä jatkossa yhä kiristyvässä kilpailussa. Toisaalta luotiin myös perustaa useille erilaisille liiketoimintaideoille, joita yksi tai useampi yritys voi jatkossa tuoda markkinoille. Myös Made in Heinola -brändi on mahdollista ottaa käyttöön alueen laadukkaan käsityöosaamisen edistämisessä, jos teemaan ollaan halukkaita panostamaan ja käyttämään resursseja. 9. PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS Hankkeen käynnistämä Wanha Lehtitalo on yrityskokoonpanoltaan ja toiminnaltaan uutta Heinolassa. Omien työhuoneiden lisäksi yrityksillä on käytössä yhteiset tilat ja yhteisiä koneita. Yhteisten tilojen ja laitteiden kautta vuorovaikutus yrittäjien välillä on lisääntynyt ja yhteisöllisyys kasvanut, tämä on myös mahdollistanut myös yhteistä liiketoimintaa, jonka toteutuminen ilman tätä keskusta ei olisi ollut mahdollista. Keskuksen suurin innovaatio on ollut se, että mikroyritykset ovat saaneet muodostettua itselleen työyhteisön. Keskuksen ulkopuoliset yritykset ovat myös suhtautuneet positiivisesti keskukseen ja ilmaisseet halukkuuttaan toimia keskuksen yritysten kanssa yhteistyössä, sekä kokeneet yhteistyön mahdollisuuksien kasvaneen keskuksen myötä. EURA JÄRJESTELMÄ 10/13

11 10. PROJEKTIN TASA-ARVOVAIKUTUKSET Hankkeessa on ollut mukana paljon naisyrittäjiä. 11. HYVÄT KÄYTÄNNÖT Työpajojen yhteiset alkukahvit olivat hedelmällisiä yrittäjien mielestä. Verkostoituminen on erittäin tärkeää myös mikroyrittäjille, sekä erilaiset tilaisuudet, joissa voi saada vertaistukea. Hyvänä käytäntönä voidaan myös pitää sitä, että keskuksen suunnittelusta lähtien on pyritty huomioimaan yritysten tarpeet monipuolisesti, kun sopivaa tilaa on haettu. Wanhan Lehtitalon tilaa voidaan pitää siinä mielessä onnistuneena, että aulatila on toiminut sekä näyttelytilana, odotustilana, seminaarien ja tilaisuuksien pitopaikkana sekä pienimuotoisena kokoustilana. Näin tilalle on saatu monimuotoista käyttöä ja tuotua elämää keskukseen. 12. TOIMINNAN JATKUVUUS Wanhan Lehtitalon toiminnan tarkoitus on ollut jo käynnistettäessä, että sen on mahdollista jatkua hankkeen päätyttyä. Heinolan kaupungin elinkeinopalvelut siirtyivät tiloihin vuoden 2015 alusta. Wanhan Lehtitalon etuna on parempi sijainti kaupungin keskustassa ja asioinnin helppous, jotta yrittäjän olisi mahdollisimman vaivatonta asioida elinkeinotoimessa. Tavoitteena on, että keskuksen toiminta voisi laajentua ja yrityksiä tulla keskukseen lisää. 13. PROJEKTIN RAHOITUS Projektin rahoitus suunnitelman * mukaan: Projektin toteutunut rahoitus: ESR- ja valtion rahoitus ,00 85 % ,63 85 % Kuntien rahoitus ,00 15 % ,33 15 % Muu julkinen rahoitus 0 0 % 0 0 % Yksityinen rahoitus 0 0 % 0 0 % Tulot 0 0 % 0 0 % Rahoitus yhteensä , % , % * Suunnitelma = viimeisin hyväksytty projektisuunnitelma 14. YHTEENVETO PROJEKTIN TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA TAVOITTEET Tavoitteena oli Heinolan luovan yritystoiminnan keskuksen käynnistäminen, toiminta ja edellytyksien turvaaminen käynnistämisvaiheessa. Hankkeen jälkeen luovan yritystoiminnan keskuksen tulisi pystyä ylläpitämään taloudellisesti kannattavaa toimintaa itsenäisesti. Hankkeen aikana yritysten omaa ja yhteistä toimintaa kehitetään niin, että tuloksena syntyy tuottavammin EURA JÄRJESTELMÄ 11/13

12 toimivia yrityksiä sekä yhteistyöstä täysin uudenlaisia liiketoimintamalleja. Heinolan luovan yritystoiminnan keskuksesta kehitetään aktiiviseen yhteiseen kehittämis- ja jakelutyöhön perustuva yritysrypäs, jossa yritysten vuorovaikutus on jatkuvaa sekä fyysisesti että virtuaalisesti. Keskus tarjoaa yrityksille perinteisten toimitilojen lisäksi myös yhteisen kehittämispalvelun, jakelupalvelun sekä sähköisen palveluympäristön. Myös toimitilojen osalta keskuksesta on tarkoitus kehittää täyden palvelun talo: toimisto- ja tuotantotilojen lisäksi keskuksesta löytyvät aula-, showroom-, ideointi- ja kokoustilat, kahvilaravintola sekä majoitus- ja residenssitiloja. TOIMENPITEET Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa tehtiin alkukartoitus, jossa syvennettiin esiselvityshankkeen pohjalta luovan alan yritysten liiketoimintaa, tuotteita, kehittämistarpeita sekä tulevaisuuden näkymiä. Tämän työn jälkeen mahdollisen keskuksen yritysten toimialoiksi valittiin seuraavat kokonaisuudet: muotoilu ja valokuvaus, tapahtumat ja esitettävät produktiot, digimedia, TV, elokuva, musiikki ja esittävä taide sekä viestintä ja markkinointi. Alkukartoituksessa arvioidaan, että 32 yrityksen yrityskokoonpanolla on mahdollista koota monipuolinen luovan yritystoiminnan keskus, ja yritykset pystyvät keskenään synnyttämään uutta liiketoimintaa. Yhteistyömahdollisuuksia nähtiin erityisesti myynnin ja markkinoinnin osa-alueilla. Keskusta lähdettiin rakentamaan vahvan operaattorin ympärille, ja kesän 2012 aikana käytiin yhteistyöneuvotteluja Apulanta Oy:n kanssa. Yhteistyö ei kuitenkaan konkretisoitunut, ja uudeksi yhteistyökumppaniksi löytyi vuonna 2013 Jyränkölän Setlementti ry, jonka kanssa perustettiin Luovan yritystoiminnan keskus Wanha Lehtitalo Heinolan keskustaan. Samaan aikaan kun fyysistä keskusta suunniteltiin, yritysverkostolle tehtiin kasvuohjelmat ja tuotteistamistyötä uusien palveluiden ja tuotteiden saamiseksi markkinoille. Työpajoja järjestettiin yritysryhmille, ensin saman toimialan sisällä ja myöhemmin toimialoja sekoittaen. Näin pyrittiin löytämään uusia yhteistyömahdollisuuksia. Ideointivaiheen jälkeen keskityttiin arvioimaan syntyneiden ideoiden toteuttamiskelpoisuutta ja liiketoiminnallisia mahdollisuuksia. Arvioinnin tuloksena löydettiin 51 tuote- tai palveluideaa, joita voidaan jatkokehittää. Useiden tuote- tai palveluideoiden ollessa vasta ideatasolla varsinaista myynnin pilotointia ei päästy tekemään laajassa mittakaavassa, vaan toimenpiteet keskittyivät yritysten myynnin ja liiketoiminnan kehittämiskoulutukseen. Konkreettisena lopputuloksena luotiin Made in Heinola -brändi, jonka alle voitaisiin kytkeä heinolalaista käsityöosaamista. Brändi julkistettiin Yritysmessuilla 2014, mutta sisällöllinen jatkokehittäminen ja markkinointi ovat vielä edessä, ja työ vaatii resursseja ja yritysten sitoutumista. TULOKSET Projektin tuloksena on syntynyt Heinolan luovan toiminnan keskus Wanha Lehtitalo. Keskukseen oli ajateltu sijoittuvan laaja valikoima luovan alan yrityksiä, mutta todellisuudessa sijoittujat olivat melko perinteisiä EURA JÄRJESTELMÄ 12/13

13 luovan alan toimijoita. Keskuksen palveluiksi voidaan katsoa aula- ja kokoustilat varsinaisten toimitilojen lisäksi. Keskus ei kuitenkaan ole toteutunut siinä mittakaavassa kuin tavoitteissa on määritelty. Muun muassa sähköinen palvelualusta ja myyntipalvelu ovat jääneet toteutumatta tai kiinnostus yritysten osalta on ollut vähäistä. Tavoitteena kuitenkin on, että keskus voisi laajentua ja toimialoja tulla useampia tulevina vuosina. Fyysisen keskuksen ohella keskusta on ajateltu yritysten yhteistyöverkostona. Koska hankkeessa aktiivisesti toimineiden yritysten määrä laski hankkeen loppua kohti, ei yhteistyöverkosto ole kehittynyt projektisuunnitelmassa mainitulle tasolle. Erittäin tärkeää on kuitenkin ollut paikallisten pienten toimijoiden verkostoituminen keskenään, joka kantaa hedelmää vielä pitkään projektin jälkeenkin. Jo hankkeen kartoitusvaiheessa moni yrittäjä nimesi isoimmaksi tarpeekseen työyhteisön vertaistuen ja sosiaalisen ympäristön. Toiminnan perustana olevaan yrittäjien liiketoimintaosaamiseen ja liiketoiminnan suunnittelukyvyn kehittämiseen tarjottiin monipuolista koulutusta, mikä parantaa yritysten mahdollisuuksia menestyä jatkossa yhä kiristyvässä kilpailussa. Toisaalta luotiin myös perustaa useille erilaisille liiketoimintaideoille, joita yksi tai useampi yritys voi jatkossa tuoda markkinoille. Myös Made in Heinola -brändi on mahdollista ottaa käyttöön alueen laadukkaan käsityöosaamisen edistämisessä, jos teemaan ollaan halukkaita panostamaan ja käyttämään resursseja. 15. AINEISTON SÄILYTYS Missä säilytetään projektin toteutukseen liittyviä asiakirjoja, kuten kirjanpitoaineistoa, toiminnan tarkastuksen kannalta tarpeellisia asiakirjoja, tietoja toiminnasta ja osallistujista sekä ohjausryhmän pöytäkirjoja. Säilytyspaikan osoite tai yhteystiedot. Projektin asiakirjat säilytetään asti elinkeinotoimen tiloissa, jonka jälkeen ne arkistoidaan keskusarkistoon, osoitteeseen Rauhankatu 3, Heinola. Päiväys ja allekirjoitus EURA JÄRJESTELMÄ 13/13