ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI"

Transkriptio

1 ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11661 Tila Keskeneräinen 1. PROJEKTIN PERUSTIEDOT Projektin nimi Luovan yritystoiminnan kasvuohjelma Ohjelma Manner-Suomen ESR-ohjelma Ohjelman osio Valtakunnallinen osio Toimintalinja 1 : Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Projektityyppi Projekti, jossa on henkilöitä mukana Vastuuviranomainen Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Aloituspäivämäärä Päättymispäivämäärä PROJEKTIN TOTEUTTAJAN TIEDOT Toteuttajan nimi Heinolan kaupunki, konsernihallinto Projektin vastuuhenkilön nimi Timo Kaattari Sähköpostiosoite Puhelinnumero LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄN TIEDOT Täyttäjän nimi Johanna Seppä Sähköpostiosoite Puhelinnumero PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ Luoville aloille ei ole olemassa yhtenäistä määritelmää, ja siksi esimerkiksi työllisyysvaikutusten arviointi on haastavaa. Työ- ja elinkeinoministeriö on kuitenkin päätynyt sisällyttämään Toimialaraportitjulkaisuissaan luoviin aloihin seuraavat toimialat: kirjojen kustantaminen, elokuvien ja videoiden sekä televisio-ohjelmien tuotanto, ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus, mainostoimistot, graafinen muotoilu, sisustussuunnittelu, teollinen ym. muotoilu, esittävät taiteet, taiteellinen luominen, uutistoimistot, radio- ja tv-toiminta, huvi- ja teemapuistojen toiminta. Luovat alat tuottavat siis monipuolisesti konkreettisia tuotteita, palveluita ja taidetta. Heinolan rakennemuutosohjelmaan kuuluvan Luovan yritystoiminnan kasvuohjelma -hankkeen yritystoiminnallisia edellytyksiä selvitettiin Päijät-Hämeen liiton ja Lakesin rahoittamalla esiselvityshankkeella v aikana. Esiselvityshanke oli nimeltään Heinolan luovan yritystoiminnan käynnistämishanke. Käynnistämishankkeen aikana CreaMentors Oy mm. toteutti haastattelun päijäthämäläisille luovien alojen EURA JÄRJESTELMÄ 1/13

2 yrityksille. Esiselvitystyössä kontaktoitiin yli 60 luovan yritystoiminnan alalla toimivaa yrittäjää ja selvitettiin alan yritystoiminnan perustamiseen ja liiketoiminnan kannattavuuteen liittyviä kysymyksiä. Haastatteluiden avulla kartoitettiin yritysten alustavaa kiinnostusta Heinolan luovan yritystoiminnan keskuksen palveluja kohtaan ja samalla haettiin kehittämisajatuksia alustavan toimintamallin jalostamiseksi yrittäjien palvelu- ja tilatarpeiden perusteella. Tärkeimmäksi kehittämiskohteeksi yritykset nostivat myyntipalvelun kehittämisen ja internet-portaalin, ja esiselvitystyön pohjalta esitettiinkin, että keskuksen palvelut olisivat muun muassa tilapalveluita, myyntipalvelua ja yritystoiminnan kehittämispalveluita sekä virtuaalinen keskus, joka on yritysten yhteinen kehittämisalusta. Kartoituksen pohjalta voitiin vetää johtopäätös, että Heinolan seudulla voisi olla tarvetta luovien alojen laajemmalle kehittämiselle ja tukemiselle. Esiselvitykseen perustuen tehtiin hankehakemus Hämeen ELYkeskukselle. Luovan yritystoiminnan kasvuohjelma -hanke on hyväksytty Hämeen ELY-keskuksen EUhanketyöryhmässä Kaupunginhallitus on omalta osaltaan hyväksynyt hankkeen ja ELYkeskuksen rahoituspäätös on astunut voimaan Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena on käynnistää Heinolan luovan yritystoiminnan keskuksen aktiivinen toiminta ja turvata toiminnan edellytykset käynnistämisvaiheessa. Keskus on samaan aikaan fyysinen ympäristö, ja aineeton yhteistyöverkosto. Keskuksen tavoitteena on tuoda eri toimialojen yrityksiä fyysisesti lähelle toisiaan, ja siten tarjota yhteistyömahdollisuuksia ja verkostoitumista. Yhteistyöverkoston näkökulmasta tavoitteena on aktiivisesti kannustaa yrityksiä kehittämään omaa ja yhteistä toimintaansa ja samalla tukea koko toimialan kehitystä. Hankkeen jälkeen luovan yritystoiminnan keskuksen tulisi pystyä ylläpitämään taloudellisesti kannattavaa toimintaa itsenäisesti. Projektin tarkoituksena on tukea Heinolan luovan yritystoiminnan keskuksen perustamista ja varmistaa keskuksen toiminnan käynnistyminen mahdollisimman tehokkaasti. Hankkeen avulla keskus voi aloittaa toimintansa riittävän laajalla valikoimalla luovan alan yrityksiä, jotka ovat sitoutuneet yhteiseen kehittämistyöhön. Hankkeen aikana näiden yritysten omaa ja yhteistä toimintaa kehitetään niin, että tuloksena syntyy entistä tuottavammin toimivia yrityksiä sekä niiden yhteistyöstä täysin uudenlaisia liiketoimintamalleja. Heinolan luovan yritystoiminnan keskuksesta kehitetään aktiiviseen yhteiseen kehittämis- ja jakelutyöhön perustuva yritysrypäs, jossa yritysten keskinäinen vuorovaikutus on jatkuvaa sekä fyysisesti että virtuaalisesti. Tällaisen kasvuhakuisen keskuksen myötä Heinolan seutu saakin vahvistusta erityisesti luovan alan osalta, mutta välillisesti myös muille aloille, joiden kehitystä keskuksen yritykset tukevat. Luovan yritystoiminnan keskuksessa muodostuvat uudet liiketoimintaideat synnyttävät luonnollisesti kasvua keskuksen yrityksiin ja sitä kautta lisäävät alan työllisyyttä. Keskus tarjoaa yrityksille perinteisten toimitilojen lisäksi myös yhteisen kehittämispalvelun, jakelupalvelun sekä sähköisen palveluympäristön. Myös toimitilojen osalta keskuksesta EURA JÄRJESTELMÄ 2/13

3 on tarkoitus kehittää täyden palvelun talo: toimisto- ja tuotantotilojen lisäksi keskuksesta löytyvät aula-, showroom-, ideointi- ja kokoustilat, kahvilaravintola sekä majoitus- ja residenssitiloja. Kohderyhmä Kohderyhmä oli erittäin laaja ja mukaan valittuja toimialoja oli suuri määrä. Näin laajan kohderyhmän intressien saaminen kohtaamaan toisensa on hyvin hankalaa. Alueellisesti kartoitus oli myös hyvin laaja ja jo melko varhaisessa vaiheessa oli selvää, ettei todellisia sijoittumishaluja kovinkaan monella Heinolan ulkopuolisella yrityksellä ollut Heinolaan. 5. PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ Projektisuunnitelmassa määriteltiin hankkeessa tehtävät toimenpiteet seuraavasti: 1. Toimijoiden sitouttaminen: Tehdään lopulliset toimijavalinnat ja sitoutetaan toimijat keskukseen. Samalla kartoitetaan toimijoiden tilatarpeet varsinaista kiinteistöhanketta varten. Tämä vaihe toteutetaan joustavasti siten, että uusia toimijoita voidaan valita keskukseen koko ensimmäisen vuoden ajan. 2. Lähtökohta-analyysit: Yritys- ja verkostokohtaiset liiketoiminta-analyysit. 3. Yritysten kasvuohjelmat: Laaditaan sekä yrityskohtaiset että verkostoa koskevat kasvuohjelmat. Tässä vaiheessa sovitaan myös yhteisistä pelisäännöistä ja luodaan laajempi toimintamalli. 4. Tuotteistamisohjelman rakentaminen: Kasvuohjelmien kanssa aloitetaan tuotteistamistyö, josta huolehtivat sekä liiketoiminnan että myynnin kehittäjät yhteistyössä. 5. Myynnin pilotointi: Markkinatutkimuksen lisäksi keskitytään asiakashankinnan ja jakelutieyhteistyön toimintamallien hiomiseen. 6. Sähköisen palveluympäristön tuottaminen Projektisuunnitelmassa siis nähtiin, että ensin tavoitteena on luoda yritysten välinen verkosto ja vahvistaa sitoutumista yhteistyöhankkeeseen. Vasta tämän yhteistyön pohjalta lähdettäisiin suunnittelemaan varsinaisen fyysisen keskuksen toteutusta. Näin ollen keskuksella viitataan sekä yritysten yhteistyöverkostoon että fyysiseen toimitilakeskittymään. Yhteistyöverkoston muodossa keskuksen tavoitteena on olla yritysten sparraaja ja kehittäjä ja tukea yhteisten tuotteiden luomista, kun taas fyysinen keskus tarjoaa tilat ja palvelut yrittäjien käyttöön. Hankkeen toimenpiteet ovat koostuneet seuraavista kohdista: Toimenpide 1: Lähtökohta-analyysi - Yritys- ja verkostokohtaiset liiketoiminta-analyysit. Vuoden 2011 aikana tehtiin hankkeen alkukartoitus Creamentors Oy:n toimesta. Alkukartoitus syvensi käynnistämishankkeessa tehtyä selvitystä. Alkukartoitukseen oli valittu hyvin erilaisten luovan alan sektorien yrityksiä, minkä ajateltiin mahdollistavan täysin uudet liiketoiminnalliset palveluinnovaatiot. Luovien alojen keskusta lähdettiin rakentamaan ja muotoilemaan sen pohjalta, millaisia yrityksiä alueella oli ja millaisia yhteistyömahdollisuuksia näillä voisi olla. EURA JÄRJESTELMÄ 3/13

4 Alkukartoituksen tavoitteena oli selvittää käynnistämishankkeeseen osallistuneiden yritysten liiketoiminnan nykytilanne, tuoteskaala ja palvelutuotannon toteutus sekä tulevaisuudensuunnitelmat. Lisäksi alkukartoituksessa selvitettiin osallistujien verkostoyhteistyön lähtökohtia. Alkukartoituksessa oli yrityksiä koko Päijät-Hämeen alueelta, ja yhteensä henkilökohtaisia haastatteluja tehtiin 32 kappaletta. Haastattelujen lisäksi alkukartoitukseen kuului avaustilaisuus hankkeen osallistujille, jossa käytiin hankkeen tavoitteita ja toimintasuunnitelmaa läpi. Toisessa työpajassa kartoitettiin innokkuutta verkostoyhteistyöhön ja yrittäjien näkemyksiä toimialoista, joilla heillä voisi olla yhteistä liiketoimintaa muiden yritysten kanssa. Alkukartoituksen jälkeen Heinolan luovan yritystoiminnan keskuksen profiili oli hyvin pitkälle tiedossa: Keskukseen haluttiin mahdollisimman monipuolisesti aloja, jotka pystyisivät tukemaan muiden alojen markkinointia ja jakelutyötä tai jopa koko liiketoimintaa. Selvityksen tuloksena todettiin, että keskusta tulisi lähteä rakentamaan seuraavien ydinteemojen ympärille: - muotoilu ja valokuvaus - tilasuunnittelu - tapahtumat ja esittävät produktiot - digimedia, elokuva, TV - musiikki ja esittävä taide - viestintä ja markkinointi Alkukartoitusta käsittelevässä raportissa arvioidaan, että 32 yrityksen yrityskokoonpanolla on mahdollista koota monipuolinen luovan yritystoiminnan keskus, ja yritykset pystyvät keskenään synnyttämään uutta liiketoimintaa. Yhteistyömahdollisuuksia nähtiin erityisesti myynnin ja markkinoinnin osa-alueilla. Toimenpide 2: Toimijoiden sitouttaminen ja keskuksen toteuttaminen - Tehdään lopulliset toimijavalinnat ja sitoutetaan toimijat keskukseen. Samalla kartoitetaan toimijoiden tilatarpeet varsinaista kiinteistöhanketta varten, ja toteutetaan keskus tarpeiden pohjalta. Tämä vaihe tehtiin samaan aikaan yrityskartoituksen kanssa, ja yritysten tarpeet pyrittiin ottamaan keskusta rakennettaessa tärkeimmäksi lähtökohdaksi. Vain yritysten sitoutumisen avulla keskuksen toiminnan on mahdollista jatkua hankkeen päätyttyä. Välittömästi projektipäällikkö Henri Saaren aloitettua työskentelyn aloitettiin keskuksen tilatarpeiden ja mahdollisen operaattorin ja muiden yritysten ja toimijoiden kartoitus sekä tarvittavien tilojen konseptisuunnitelma kesällä Tähän työhön kilpailutettiin Ideone Oy. Työssä käytiin läpi tarkemmin yritysten tilantarpeita ja esimerkiksi kalustotarpeita. Tiloihin olisi olennaista saada yhteiskäyttöön soveltuvat monitoimilaitteet, toimiva internetyhteys sekä langaton verkko vierailijoita varten ja kokoustilat sekä -fasiliteetit. Ideone kartoitti Heinolan alueen tiloja keskukselle ja vertaili eri kohteiden kustannustasoa, remontointitarpeita ja houkuttelevuuteen ja brändättävyyteen liittyviä seikkoja. EURA JÄRJESTELMÄ 4/13

5 Kesän 2012 aikana käytiin neuvotteluita Apulanta Oy:n kanssa mahdollisesta operaattorin roolista. Apulannan kanssa käytiin tutustumassa Akuntehtaan toimintaan Ylöjärvellä. Suunnitelmaa rakennettiin vahvasti Apulannan ympärille. Sijoittumisneuvotteluita käytiin parin tähän mahdolliseen keskukseen sijoittuvan, muualla toimivan yrityksen kanssa. Yritykset olivat tapahtumatuotanto- ja media-alan yrityksiä. Yhteistyömahdollisuuksista keskusteltiin myös Koulutuskeskus Salpauksen kanssa, erityisesti mediaassistenttiopetuksen kanssa. Neuvottelut Apulannan kanssa päättyivät kuitenkin joulukuussa Jyränkölän Setlementti oli mukana hankkeen toiminnassa alusta lähtien, ja vuonna 2013 ajatus keskuksen perustamisesta yhteistyössä Jyränkölän kanssa heräsi. Katseet kohdistettiin Heinolan keskustassa sijaitsevaan Itä-Häme -lehden vanhan toimituksen taloon, joka oli ollut tyhjillään jo pidemmän aikaa. Talon osalta käytiin neuvotteluja ja vuodenvaihteessa saatiin aikaan sopimus. Wanha Lehtitalo aloitti toimintansa 2014 tammikuussa. Avajaisia päästiin viettämään toukokuussa Toimenpide 3: Yrityksille ja verkostoille laaditaan kasvuohjelmat ja tehdään tuotteistamistyötä uusien tuotteiden ja palveluiden saamiseksi markkinoille. Kasvuohjelma- ja tuotteistamistyö aloitettiin ideatyöpajoina, joiden tavoitteena oli synnyttää mahdollisimman paljon uusia tuote- ja palveluideoita, joiden perusteella voitiin lähteä luomaan uutta liiketoimintaa. Työpajoja oli sekä toimialakohtaisia että toimialoista riippumattomia. Työpajoja järjestettiin helmi-maaliskuussa 2012 kaikkiaan 10 kappaletta ja niistä yhteen tai kahteen osallistui suurin osa projektissa mukana olevista yrityksistä. Ensimmäisten viiden työpajan tarkoituksena oli pyrkiä löytämään uusia ideoita yhteistyöhön samankaltaisten yritysten kesken. Niinpä työpajoihin kutsuttiin osallistujia samalta tai samankaltaisilta toimialoilta. Näitä toimialakokonaisuuksia olivat musiikki ja tapahtumatuotanto, puusepänteollisuus, IT-palvelut sekä markkinointi / mainonta, joka suuremman osallistujamäärän vuoksi jaettiin kahteen ryhmään. Näiden pääryhmien lisäksi työpajoja täydennettiin muiden toimialojen edustajilla. Työpajoissa etsittiin uusia tuotteita ja palveluideoita ensin pohtimalla osallistujien osaamisen yhdistämistä ja sitä kautta löytyviä uusia mahdollisuuksia. Lisäksi uusia ideoita haettiin toimialan tulevaisuuden muutosten kautta. Jälkimmäisten viiden työpajan tarkoituksena oli saada osallistujat miettimään täysin uudenlaisia tuotteita ja palveluita. Näitä ideoita haettiin kutsumalla paikalle aivan erilaisten alojen edustajia. Sekaryhmien luomisessa onnistuttiinkin varsin hyvin, sillä lähes kaikkien työpajojen osallistujat olivat täysin eri ryhmässä kuin ensimmäisellä kierroksella. Näissäkin työpajoissa etsittiin uusia tuote- ja palveluideoita ensin pohtimalla osallistujien osaamisen yhdistämistä ja sitä kautta löytyviä uusia mahdollisuuksia. Lisäksi uusia ideoita pyrittiin löytämään epätavallisemmista näkökulmista sekä kohderyhmälähtöisten tarpeiden avulla. Ideatyöpajojen tavoitteena oli siis löytää ideapankkiin uusia ideoita jatkokehittämistä varten. Tiiviistä aikataulusta huolimatta ideoita saatiin synnytettyä kaikkiaan lähes 150 kpl. Selvästi suurin määrä ideoita (70 kpl) syntyi eri yritysten osaamisten yhdistämisen kautta. Löydettyjen ideoiden luonne vaihteli hyvin paljon ja jokainen osallistuja voi halutessaan niistä löytää kytköksen omaan liiketoimintaansa. Myös ideoiden EURA JÄRJESTELMÄ 5/13

6 valmiusasteessa oli huomattavia eroja, sillä osa ideoista oli jo lähes valmiita, kun taas toiset olivat vasta hahmotelman tasolla. Ideoiden arviointivaihe Ideoiden arviointityöpajojen tarkoituksena oli puolestaan kehittää edellisessä vaiheessa syntyneitä ideaalkioita pidemmälle ja sen jälkeen arvioida niiden mahdollisuuksia tuottaa markkinakelpoisia tuotteita ja palveluita. Vaiheen aikana järjestettiin kaikkiaan 22 työpajaa, joissa arvioitiin suurin osa edellisen vaiheen ideoista ja todettiin niiden jatkokehittämiskelpoisuus. Arviointi tehtiin liikeideamallin pohjalta, minkä ohella pohdittiin myös ideoiden taloudellisia näkökulmia. Näihin työpajoihin osallistui lähes koko projektissa mukana olevien yritysten joukko erilaisina kokoonpanoina. Arvioinnin tuloksena löydettiin kaikkiaan 51 ideaa, joissa todettiin olevan potentiaalia jatkokehittämiseen. Näistä ideoista laadittiin lyhyt tuote- / palvelukuvaus, joiden perusteella lähdettiin selvittämään ideoiden mahdollisia toteuttajia. Lisäksi tarkoituksena oli jatkossa kehittää näiden kuvausten pohjalta näkemys käytäntöön vietävistä tuotteista ja palveluista. Toimenpide 4: Myynnin pilotointi - Markkinatutkimuksen lisäksi keskitytään asiakashankinnan ja jakelutieyhteistyön toimintamallien hiomiseen. Hankkeen viimeisen vaiheen tavoitteena oli hankkeessa luotujen yhteisten palveluiden tuotteistaminen markkinoille valmiiksi sekä osallistuvien yritysten liiketoiminnan kehittäminen niiden yksilöllisten tarpeiden mukaan. Tarkoituksena oli siis tukea luovien alojen yritysten palveluiden kehittämistä mahdollisimman käytännönläheisesti, mihin sisältyivät palveluiden jalostamisen ohella yritysten liiketoiminnan kehittämistä tukeva koulutus, kehittämisrahoitusvaihtoehtojen kartoittaminen ja mahdollisten rahoitushakemusten laatiminen sekä muun yritysten liiketoiminnan kehittämisen tukeminen. Vaiheen aikana tarkennettiin aiemmin kartoitettujen 51 liiketoimintaidean markkinapotentiaalia ja mahdollisia toteuttajia. Näistä projektin aikana valmistui esimerkiksi Heinola Promenadit -nimen saanut Heinolan keskustan kiertokävelykartta. Lisäksi projektiyritysten toimesta kehitetty taloyhtiöille ja julkisten tilojen hallinnoijille tarkoitettu lintujen ruokinta-automaatti keräsi runsaasti myönteistä huomiota koekäyttövaiheessa Heinolan lintutarhalla. Yhden tuotteen osalta suoritettiin markkinatutkimus. Tutkimus kuitenkin osoitti, ettei tuotteelle ollut markkinoita nykytilanteessa. Vaiheen aikana järjestettiin yrityksille myös liiketoimintasuunnitelman kehittämistä tukevaa koulutusta, jonka tarkoituksena oli laajentaa osallistujien perspektiiviä heidän suunnitellessaan oman liiketoimintansa tulevaisuutta. Tämän koulutuksen jatkeena yrityskohtaisessa kehittämisessä autettiin halukkaita yrityksiä jalostamaan suunnitelmiaan pidemmälle ja kehittämään omaa liiketoimintakonseptiaan. Lisäksi mm. opastettiin yrityksiä innovaatioidensa tuotteistamisessa ja rahoituksen hakemisessa niiden omiin kehittämisprojekteihin sekä potentiaalisten uusien yhteistyökumppaneiden kartoittamisessa niin sosiaalisen median kuin henkilökohtaisen kontaktoinnin kauttakin. EURA JÄRJESTELMÄ 6/13

7 Hankkeen viimeisen vaiheen aikana luotiin perusta myös puusepänteollisuudesta alkunsa saaneelle Made in Heinola -brändille. Ideana oli luoda yhteinen brändi, jonka alle voitaisiin kytkeä laajasti korkeatasoista heinolalaista käsityöosaamista. Brändin ilme julkistettiin yritysmessuilla syyskuussa 2014, mutta sen sisällöllinen kehittäminen on yhä edessäpäin. Tärkeimpänä asiana jatkokehittämisessä on etsiä ja sitouttaa erilaisten käsityöosaajien edustajat brändin edistämiseen. Toimenpide 5: Sähköisen palveluympäristön tuottaminen Nettisivutyötä tehtiin yhdessä Heinola Resort -hankkeen kanssa. Nettisivustolle pyrittiin luomaan luovan alan yrittäjien yrityshakemisto ja yhteinen markkinointiportaali, joka toimisi Heinola Resort -sivuston alla. Sivusto rakennettiin myös ajatuksella, että se voisi olla sähköinen keskus. Sivusto herätti yrittäjissä paljon kiinnostusta, mutta yrittäjät eivät nähneet portaalia liiketoiminnan kannalta tuottavana, ja siksi vain harva yrittäjä täytti sivustolle yhteystietonsa. Sivusto löytyy osoitteesta Hankkeen yhteistyö Hanketta toteutettiin alkaen projektipäällikkö Henri Saaren johdolla, ennen tätä työtä oli tehty konsulttivetoisesti Creamentors Oy:n toimesta. Creamentors oli yhteistyökumppanina tekemässä yritysten kasvuohjelmia ja tuotteistamistyötä koko hankkeen ajan. Konsulttitoimisto Ideone Oy oli mukana tekemässä Keskuksen tilatarpeiden ja mahdollisten toimijoiden kartoitusta sekä tarvittavien tilojen konseptisuunnitelmaa. Yhteistyötahona projektissa oli mukana myös Apulanta Oy, jonka kanssa suunniteltiin keskusta siitä lähtökohdasta, että he olisivat toimineet mahdollisena operaattorina keskuksessa. Yhteistyötä tehtiin koko hankkeen ajan myös Jyränkölän Setlementti ry:n kanssa ja tällä yhteistyöllä oli tärkeä rooli keskuksen perustamisessa. Jyränkölä vuokrasi merkittävän tilan Wanhasta Lehtitalosta ja ilman tätä vuokralaista olisi keskuksen perustaminen ollut epävarmaa. Koulutuskeskus Salpauksen kanssa keskusteltiin mahdollisesta yhteistyöstä, mikäli keskus Apulannan kanssa olisi toteutunut. Yhteistyön kautta olisi ollut mahdollista tarjota työssäoppimispaikkoja Salpauksen opiskelijoille sekä käyttää keskuksessa olevaa kalustoa opetustyössä. Hanke on tehnyt tiivistä yhteistyötä myös muiden Heinolan kaupungin hankkeiden kanssa, erityisesti Heinola Resort -hankkeen kanssa. EURA JÄRJESTELMÄ 7/13

8 6. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN Hanke on ollut hyvin esillä julkisuudessa ja hankkeesta on kirjoitettu useita lehtijuttuja. Lehtijutut ovat käsitelleet monipuolisesti hanketta ja mahdollista keskuksen paikkaa sekä hankkeen yhteistyökumppaneita. Wanhasta Lehtitalosta on tehty useampi lehtijuttu liittyen luovan alan yrittäjyyteen ja keskuksen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Wanha Lehtitalo osallistui myös näkyvästi Yhdessä Enemmän -yritysmessuille syyskuussa Messuilla tuotiin esiin Wanhan Lehtitalon mahdollisuuksia mikroyrityksille ja talossa toimivat yritykset olivat mukana osastolla. Yritysmessuilla myös julkistettiin hankkeessa luodun Made in Heinola -brändin ulkoasu. Erittäin paljon julkisuutta Wanha Lehtitalo sai pääministeri Stubbin vierailusta, jonka yhteydessä pääministeri tapasi paikallisia pienyrittäjiä ja tutustui Wanhan Lehtitalon toimintaan. Wanha Lehtitalo löytyy myös Facebookista. FB:ssä on tiedotettu talon tapahtumista ja kerrottu yrittäjien kuulumisia. 6.1 Projektin mahdollinen internet-osoite 7. ONGELMAT JA SUOSITUKSET Luovan alan yrittäjät ovat varmasti keskimääräistä valmiimpia muutokseen, mutta selkeästi oli nähtävissä se, että perinteisistä toimintatavoista on vaikea päästää irti. Hankkeen alkuselvityksessä oli lähdetty siitä, että ei rajoiteta liikaa eri alojen luovia yrittäjiä. Tämä oli selkeästi suuri haaste koko hankkeelle, kuten myös selkeästi ilmenee yrittäjiltä saaduista kommenteista. Suurimpina esteinä yhteistyölle osallistujat pitivät seuraavia seikkoja: - Ajanpuute oman yritystoiminnan johdosta - Osallistujien saaminen paikalle yhteisiin tapaamisiin - Yritysten erilaisuus ja erilaiset tavoitteet, ei luonnollista yhteistyönpaikkaa - Yhteisten projektien aiheet eivät osuneet omaan osaamiseen - Yhteistyön aiheiden konkreettisuuden puute, ei suoraa asiakasta tiedossa - Rahoituksen saaminen yhteisiin projekteihin Alkukartoituksessa kerätyistä reilusta kolmestakymmenestä yrityksestä aktiivisesti toimi aluksi reilun parinkymmen yrityksen joukko. Näistä yrityksistä loppuun saakka hankkeen parissa toimi lopulta noin viisi yritystä. Kaupunginjohtajakriisi vaikutti monella tasolla hankkeen toteutukseen ja hallintoon. Hallinnon kokeminen toimimattomaksi on osasyynä siihen, että hankkeen yhteistyökumppanit jättivät hankkeen, eivätkä halunneet olla enää mukana toiminnassa. EURA JÄRJESTELMÄ 8/13

9 Projektihenkilöstön perehdyttäminen kaupungin toimintatapoihin on erityisen tärkeää, ja toisaalta myös projektimaisen työtavan huomioiminen kaupungin muussa toiminnassa. Ohjausryhmätoiminta oli myös hankkeen toiminnan aikana hyvin vaihtelevaa. Hankkeen toiminnan aikana ohjausryhmän kokoonpano muuttui kerran, kuntavaalien jälkeen. Ohjausryhmän olisi toivonut käyvän enemmän vuoropuhelua hankehenkilöstön kanssa, etenkin tämän kaltaisissa kehittämishankkeissa. Tämä tietysti edellyttäisi, että ohjausryhmän kokoonpanossa olisi enemmän kyseisen alan toimijoita. Mitä paremmin ja selkeämmin hankkeen tavoitteet pystytään viestimään sidosryhmille ja ulkopuolisille, sitä todennäköisemmin hanke herättää kiinnostusta ja saa positiivisen vastaanoton. Tulevaisuudessa vastaavanlaisissa hankkeissa olisi hyvä, mikäli löytyisi selkeä asiakas tarpeineen, joka kannustaisi yrityksiä keskinäiseen yhteistyöhön. Näin yhteistyölle olisi myös liiketoiminnallinen motiivi, joka tukisi verkoston kehittymistä. Tässä hankkeessa yhteistä asiakasta ei yrityksille löytynyt, mikä vaikutti yhteistyöhalukkuuteen ja -tarpeeseen. 8. PROJEKTIN TULOKSET Hankkeen tavoitteiksi oli määritelty Heinolan luovan yritystoiminnan keskuksen käynnistäminen, aktiivinen toiminta ja toiminnan edellytyksien turvaaminen käynnistämisvaiheessa. Hankkeen jälkeen luovan yritystoiminnan keskuksen tulisi pystyä ylläpitämään taloudellisesti kannattavaa toimintaa itsenäisesti. Hankkeen aikana yritysten omaa ja yhteistä toimintaa kehitetään niin, että tuloksena syntyy entistä tuottavammin toimivia yrityksiä sekä niiden yhteistyöstä täysin uudenlaisia liiketoimintamalleja. Heinolan luovan yritystoiminnan keskuksesta kehitetään aktiiviseen yhteiseen kehittämis- ja jakelutyöhön perustuva yritysrypäs, jossa yritysten keskinäinen vuorovaikutus on jatkuvaa sekä fyysisesti että virtuaalisesti. Keskus tarjoaa yrityksille perinteisten toimitilojen lisäksi myös yhteisen kehittämispalvelun, jakelupalvelun sekä sähköisen palveluympäristön. Myös toimitilojen osalta keskuksesta on tarkoitus kehittää täyden palvelun talo: toimisto- ja tuotantotilojen lisäksi keskuksesta löytyvät aula-, showroom-, ideointi- ja kokoustilat, kahvilaravintola sekä majoitus- ja residenssitiloja. TULOKSET Projektin tuloksena on syntynyt Heinolan luovan toiminnan keskus Wanha Lehtitalo. Keskukseen oli ajateltu sijoittuvan laaja valikoima luovan alan yrityksiä, mutta todellisuudessa sijoittujat olivat melko perinteisiä luovan alan toimijoita. Keskuksen palveluiksi voidaan katsoa aula- ja kokoustilat varsinaisten toimitilojen lisäksi. Keskus ei kuitenkaan ole toteutunut siinä mittakaavassa kuin tavoitteissa on määritelty. Muun muassa sähköinen palvelualusta ja myyntipalvelu ovat jääneet toteutumatta tai kiinnostus yritysten osalta on ollut vähäistä. Tavoitteena kuitenkin on, että keskus voisi laajentua ja toimialoja tulla useampia tulevina vuosina. EURA JÄRJESTELMÄ 9/13

10 Fyysisen keskuksen ohella keskusta on ajateltu yritysten yhteistyöverkostona. Koska hankkeessa aktiivisesti toimineiden yritysten määrä laski hankkeen loppua kohti, ei yhteistyöverkosto ole kehittynyt projektisuunnitelmassa mainitulle tasolle. Erittäin tärkeää on kuitenkin ollut paikallisten pienten toimijoiden verkostoituminen, joka kantaa hedelmää vielä pitkään projektin jälkeenkin. Pienten yritysten on ollut hankala löytää toisiaan, mutta tämänkaltainen hanke on auttanut yrityksiä ja yrittäjiä löytämään toisiaan ja saamaan vertaistukea. Jo hankkeen kartoitusvaiheessa moni yrittäjä nimesi isoimmaksi tarpeekseen työyhteisön vertaistuen ja sosiaalisen ympäristön. Hankkeen päättyessä toteutettiin lyhyt kysely osallistujayrityksille hankkeen vaikutuksista. Kyselyyn vastasi puolet hankkeessa mukana olleista yrityksistä (15 kpl). Yrityksissä katsottiin, että hanke on ollut tarpeellinen Heinolan seudulle ja Wanha Lehtitalo tuo Heinolaan positiivista asennetta. Kriittisimmin osallistujayritykset suhtautuvat hankkeen saaman julkisuuden riittävyyteen ja hankkeen konkreettisiin saavutuksiin. Kehittämistarpeikseen yrittäjät nostavat myynnin, markkinoinnin ja verkostoitumisen, joihin tulisi jatkossakin panostaa. Hankkeen lopputuloksena mukana olleiden yritysten liiketoiminnassa saatiin siis aikaiseksi kehitystä monella eri tasolla. Toiminnan perustana olevaan yrittäjien liiketoimintaosaamiseen ja liiketoiminnan suunnittelukykyyn tarjottiin monipuolista koulutusta, mikä parantaa yritysten mahdollisuuksia menestyä jatkossa yhä kiristyvässä kilpailussa. Toisaalta luotiin myös perustaa useille erilaisille liiketoimintaideoille, joita yksi tai useampi yritys voi jatkossa tuoda markkinoille. Myös Made in Heinola -brändi on mahdollista ottaa käyttöön alueen laadukkaan käsityöosaamisen edistämisessä, jos teemaan ollaan halukkaita panostamaan ja käyttämään resursseja. 9. PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS Hankkeen käynnistämä Wanha Lehtitalo on yrityskokoonpanoltaan ja toiminnaltaan uutta Heinolassa. Omien työhuoneiden lisäksi yrityksillä on käytössä yhteiset tilat ja yhteisiä koneita. Yhteisten tilojen ja laitteiden kautta vuorovaikutus yrittäjien välillä on lisääntynyt ja yhteisöllisyys kasvanut, tämä on myös mahdollistanut myös yhteistä liiketoimintaa, jonka toteutuminen ilman tätä keskusta ei olisi ollut mahdollista. Keskuksen suurin innovaatio on ollut se, että mikroyritykset ovat saaneet muodostettua itselleen työyhteisön. Keskuksen ulkopuoliset yritykset ovat myös suhtautuneet positiivisesti keskukseen ja ilmaisseet halukkuuttaan toimia keskuksen yritysten kanssa yhteistyössä, sekä kokeneet yhteistyön mahdollisuuksien kasvaneen keskuksen myötä. EURA JÄRJESTELMÄ 10/13

11 10. PROJEKTIN TASA-ARVOVAIKUTUKSET Hankkeessa on ollut mukana paljon naisyrittäjiä. 11. HYVÄT KÄYTÄNNÖT Työpajojen yhteiset alkukahvit olivat hedelmällisiä yrittäjien mielestä. Verkostoituminen on erittäin tärkeää myös mikroyrittäjille, sekä erilaiset tilaisuudet, joissa voi saada vertaistukea. Hyvänä käytäntönä voidaan myös pitää sitä, että keskuksen suunnittelusta lähtien on pyritty huomioimaan yritysten tarpeet monipuolisesti, kun sopivaa tilaa on haettu. Wanhan Lehtitalon tilaa voidaan pitää siinä mielessä onnistuneena, että aulatila on toiminut sekä näyttelytilana, odotustilana, seminaarien ja tilaisuuksien pitopaikkana sekä pienimuotoisena kokoustilana. Näin tilalle on saatu monimuotoista käyttöä ja tuotua elämää keskukseen. 12. TOIMINNAN JATKUVUUS Wanhan Lehtitalon toiminnan tarkoitus on ollut jo käynnistettäessä, että sen on mahdollista jatkua hankkeen päätyttyä. Heinolan kaupungin elinkeinopalvelut siirtyivät tiloihin vuoden 2015 alusta. Wanhan Lehtitalon etuna on parempi sijainti kaupungin keskustassa ja asioinnin helppous, jotta yrittäjän olisi mahdollisimman vaivatonta asioida elinkeinotoimessa. Tavoitteena on, että keskuksen toiminta voisi laajentua ja yrityksiä tulla keskukseen lisää. 13. PROJEKTIN RAHOITUS Projektin rahoitus suunnitelman * mukaan: Projektin toteutunut rahoitus: ESR- ja valtion rahoitus ,00 85 % ,63 85 % Kuntien rahoitus ,00 15 % ,33 15 % Muu julkinen rahoitus 0 0 % 0 0 % Yksityinen rahoitus 0 0 % 0 0 % Tulot 0 0 % 0 0 % Rahoitus yhteensä , % , % * Suunnitelma = viimeisin hyväksytty projektisuunnitelma 14. YHTEENVETO PROJEKTIN TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA TAVOITTEET Tavoitteena oli Heinolan luovan yritystoiminnan keskuksen käynnistäminen, toiminta ja edellytyksien turvaaminen käynnistämisvaiheessa. Hankkeen jälkeen luovan yritystoiminnan keskuksen tulisi pystyä ylläpitämään taloudellisesti kannattavaa toimintaa itsenäisesti. Hankkeen aikana yritysten omaa ja yhteistä toimintaa kehitetään niin, että tuloksena syntyy tuottavammin EURA JÄRJESTELMÄ 11/13

12 toimivia yrityksiä sekä yhteistyöstä täysin uudenlaisia liiketoimintamalleja. Heinolan luovan yritystoiminnan keskuksesta kehitetään aktiiviseen yhteiseen kehittämis- ja jakelutyöhön perustuva yritysrypäs, jossa yritysten vuorovaikutus on jatkuvaa sekä fyysisesti että virtuaalisesti. Keskus tarjoaa yrityksille perinteisten toimitilojen lisäksi myös yhteisen kehittämispalvelun, jakelupalvelun sekä sähköisen palveluympäristön. Myös toimitilojen osalta keskuksesta on tarkoitus kehittää täyden palvelun talo: toimisto- ja tuotantotilojen lisäksi keskuksesta löytyvät aula-, showroom-, ideointi- ja kokoustilat, kahvilaravintola sekä majoitus- ja residenssitiloja. TOIMENPITEET Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa tehtiin alkukartoitus, jossa syvennettiin esiselvityshankkeen pohjalta luovan alan yritysten liiketoimintaa, tuotteita, kehittämistarpeita sekä tulevaisuuden näkymiä. Tämän työn jälkeen mahdollisen keskuksen yritysten toimialoiksi valittiin seuraavat kokonaisuudet: muotoilu ja valokuvaus, tapahtumat ja esitettävät produktiot, digimedia, TV, elokuva, musiikki ja esittävä taide sekä viestintä ja markkinointi. Alkukartoituksessa arvioidaan, että 32 yrityksen yrityskokoonpanolla on mahdollista koota monipuolinen luovan yritystoiminnan keskus, ja yritykset pystyvät keskenään synnyttämään uutta liiketoimintaa. Yhteistyömahdollisuuksia nähtiin erityisesti myynnin ja markkinoinnin osa-alueilla. Keskusta lähdettiin rakentamaan vahvan operaattorin ympärille, ja kesän 2012 aikana käytiin yhteistyöneuvotteluja Apulanta Oy:n kanssa. Yhteistyö ei kuitenkaan konkretisoitunut, ja uudeksi yhteistyökumppaniksi löytyi vuonna 2013 Jyränkölän Setlementti ry, jonka kanssa perustettiin Luovan yritystoiminnan keskus Wanha Lehtitalo Heinolan keskustaan. Samaan aikaan kun fyysistä keskusta suunniteltiin, yritysverkostolle tehtiin kasvuohjelmat ja tuotteistamistyötä uusien palveluiden ja tuotteiden saamiseksi markkinoille. Työpajoja järjestettiin yritysryhmille, ensin saman toimialan sisällä ja myöhemmin toimialoja sekoittaen. Näin pyrittiin löytämään uusia yhteistyömahdollisuuksia. Ideointivaiheen jälkeen keskityttiin arvioimaan syntyneiden ideoiden toteuttamiskelpoisuutta ja liiketoiminnallisia mahdollisuuksia. Arvioinnin tuloksena löydettiin 51 tuote- tai palveluideaa, joita voidaan jatkokehittää. Useiden tuote- tai palveluideoiden ollessa vasta ideatasolla varsinaista myynnin pilotointia ei päästy tekemään laajassa mittakaavassa, vaan toimenpiteet keskittyivät yritysten myynnin ja liiketoiminnan kehittämiskoulutukseen. Konkreettisena lopputuloksena luotiin Made in Heinola -brändi, jonka alle voitaisiin kytkeä heinolalaista käsityöosaamista. Brändi julkistettiin Yritysmessuilla 2014, mutta sisällöllinen jatkokehittäminen ja markkinointi ovat vielä edessä, ja työ vaatii resursseja ja yritysten sitoutumista. TULOKSET Projektin tuloksena on syntynyt Heinolan luovan toiminnan keskus Wanha Lehtitalo. Keskukseen oli ajateltu sijoittuvan laaja valikoima luovan alan yrityksiä, mutta todellisuudessa sijoittujat olivat melko perinteisiä EURA JÄRJESTELMÄ 12/13

13 luovan alan toimijoita. Keskuksen palveluiksi voidaan katsoa aula- ja kokoustilat varsinaisten toimitilojen lisäksi. Keskus ei kuitenkaan ole toteutunut siinä mittakaavassa kuin tavoitteissa on määritelty. Muun muassa sähköinen palvelualusta ja myyntipalvelu ovat jääneet toteutumatta tai kiinnostus yritysten osalta on ollut vähäistä. Tavoitteena kuitenkin on, että keskus voisi laajentua ja toimialoja tulla useampia tulevina vuosina. Fyysisen keskuksen ohella keskusta on ajateltu yritysten yhteistyöverkostona. Koska hankkeessa aktiivisesti toimineiden yritysten määrä laski hankkeen loppua kohti, ei yhteistyöverkosto ole kehittynyt projektisuunnitelmassa mainitulle tasolle. Erittäin tärkeää on kuitenkin ollut paikallisten pienten toimijoiden verkostoituminen keskenään, joka kantaa hedelmää vielä pitkään projektin jälkeenkin. Jo hankkeen kartoitusvaiheessa moni yrittäjä nimesi isoimmaksi tarpeekseen työyhteisön vertaistuen ja sosiaalisen ympäristön. Toiminnan perustana olevaan yrittäjien liiketoimintaosaamiseen ja liiketoiminnan suunnittelukyvyn kehittämiseen tarjottiin monipuolista koulutusta, mikä parantaa yritysten mahdollisuuksia menestyä jatkossa yhä kiristyvässä kilpailussa. Toisaalta luotiin myös perustaa useille erilaisille liiketoimintaideoille, joita yksi tai useampi yritys voi jatkossa tuoda markkinoille. Myös Made in Heinola -brändi on mahdollista ottaa käyttöön alueen laadukkaan käsityöosaamisen edistämisessä, jos teemaan ollaan halukkaita panostamaan ja käyttämään resursseja. 15. AINEISTON SÄILYTYS Missä säilytetään projektin toteutukseen liittyviä asiakirjoja, kuten kirjanpitoaineistoa, toiminnan tarkastuksen kannalta tarpeellisia asiakirjoja, tietoja toiminnasta ja osallistujista sekä ohjausryhmän pöytäkirjoja. Säilytyspaikan osoite tai yhteystiedot. Projektin asiakirjat säilytetään asti elinkeinotoimen tiloissa, jonka jälkeen ne arkistoidaan keskusarkistoon, osoitteeseen Rauhankatu 3, Heinola. Päiväys ja allekirjoitus EURA JÄRJESTELMÄ 13/13

Luovan Yritystoiminnan Kasvuohjelma

Luovan Yritystoiminnan Kasvuohjelma Euroopan unioni Euroopan aluekehitysrahasto Euroopan sosiaalirahasto UJ y C $ J ;aa n:on:o e s I t y sl tan.4lfo7di 3 J Vipuvoimaa EU:[ta aoo7-2013 Luovan Yritystoiminnan Kasvuohjelma Projektipäällikkö

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 16.06.2011 Diaarinumero SATELY/209/05.02.07/2010 Käsittelijä Maija Saari Puhelinnumero 044 712 4048 Projektikoodi

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 29.01.2014 Diaarinumero POPELY/164/2014 Käsittelijä Verna Mustonen Puhelinnumero 0295 023 573 Projektikoodi S12432

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 31.08.2010 Diaarinumero EPOELY/336/04.00.05.00/2010 Käsittelijä Tuija Nikkari Puhelinnumero 040-551 9844 Projektikoodi

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007 2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero POPELY/1270/04.00.05.00/2011 Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11979 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn

Lisätiedot

yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa

yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa Yhden luukun periaate? Eri osa-alueisiin erikoistuneet toimijat pystyvät yhdessä

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11424 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn 20.09.2012 1. PROJEKTIN

Lisätiedot

Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi Maaseuturahaston rahoitusinfo

Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi Maaseuturahaston rahoitusinfo Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi 2014-2020 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Kukka Kukkonen, asiantuntija maaseuturahasto.pohjois-pohjanmaa@ely-keskus.fi puh. 0295 038 232 Maaseuturahaston rahoitusinfo

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Forssan seudun Green Care klusterihankkeen 2016 2017 aloitusseminaari 16.2.2016 Yliopettaja Päivi Homan-Helenius HAMK ja tutkija Anja Yli-Viikari

Lisätiedot

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan yhteistyöverkostot Kainuussa -esiselvityshanke 2016 Sisältö Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007 2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero POPELY/604/04.00.05.00/2011 Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11800 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007 2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 03.02.2011 Diaarinumero UUDELY/1363/04.00.05.00/2010 Käsittelijä Sanna Laiho Puhelinnumero 050 314 0060 Projektikoodi

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Omistajakuntien ja Räyskälä-Säätiön rahoitusosuudet olisivat seuraavat:

Omistajakuntien ja Räyskälä-Säätiön rahoitusosuudet olisivat seuraavat: 1LOP P I KESKELLÄ KASVU -SUOM EA 1 HALLINTO JA TALOUS 14.1.2015 FORSSnnJ KAUPUNKI Jakelun mukaan /oc / d y / 5 RÄYSKÄLÄN ILMAILUKESKUKSEN AIRPARK-HANKKEEN ESISELVITYSHANKE Lopen kunnantalolla 12.12.2014

Lisätiedot

Verkostosta voimaa. Ohjausryhmän kokous. Ideahautomo! Net Effect Oy

Verkostosta voimaa. Ohjausryhmän kokous. Ideahautomo! Net Effect Oy Verkostosta voimaa Ohjausryhmän kokous Ideahautomo! Net Effect Oy 1 1 Kehittämiskumppanuuden rooli Kehittämiskumppanuus muodostuu kolmesta eri kokonaisuudesta. Tarkoituksena on tarjota hankkeelle tukea

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

SISÄÄN - JA ULOS OPIN OVESTA

SISÄÄN - JA ULOS OPIN OVESTA 31.8.2012 SISÄÄN - JA ULOS OPIN OVESTA Hankkeen hallittu päättäminen Rahoituskoordinaattori Merja Rossi Kaakkois-Suomen ELY-keskus HANKKEEN PÄÄTTÄMINEN Päättäminen on osa hankkeen suunnitelmaa ja toteuttamista

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Matkalla uuteen maakuntaan

Matkalla uuteen maakuntaan 1 Matkalla uuteen maakuntaan LAPIN MAAKUNTAUUDISTUKSEN ESIVALMISTELUN OHJAUSRYHMÄN KOKOUS Projektisuunnitelman toteutuminen ja tarkennukset Budjetti vuodelle 2017 ja muut rahoitushakemukset Valmistelutoimielin,

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus Hankkeen toiminta ESR-koordinaattori Sanna Laiho Uudenmaan ELY-keskus 28.5.2013 Ohjausryhmä tai erillinen asiantuntijaryhmä (1) Lump Sum hankkeen neuvotteluvaiheessa harkitaan tapauskohtaisesti, tullaanko

Lisätiedot

ESR-projektin loppuraportti

ESR-projektin loppuraportti ESR-projektin loppuraportti 1. Taustatiedot Diaarinumero 07004 Loppuraportin tila Palautettu Projektin nimi Teknokas vakiinnuttamishanke 2006-2007, tavoite 1 (korkohanke) Projektikoodi S70809 Tavoiteohjelma

Lisätiedot

LADEC OY. Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit Yrittäjänä toimiminen

LADEC OY. Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit Yrittäjänä toimiminen LADEC OY Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit 18.11.2015 Yrittäjänä toimiminen Luovien alojen yrittäjyys erilaistako? On luotava tuote tai palvelu, jonka asiakas haluaa ostaa (Luovien

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

toteutuneet kustannukset

toteutuneet kustannukset ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11800 Tunniste S11800.0000 Tila

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007 2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 31.08.2011 Diaarinumero UUDELY/1363/04.00.05.00/2010 Käsittelijä Sanna Laiho Puhelinnumero 050 314 0060 Projektikoodi

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S12432 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn 10.02.2015 1. RAPORTOINTIKAUSI

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA 29.5.2009 29.5.2009

KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA 29.5.2009 29.5.2009 KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA OHJAUSRYHMÄ Käynnistyspalaverin 30.3. 2009 mukaisesti: Projektitiimi, esittely Tilattavan työn osat Työsuunnitelma, esittely ja täsmennys

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet:

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet: Kasvuun johtaminen Kohderyhmä: Johto- ja avainhenkilöt Kainuun alueen Pk-yrityksissä, jotka haluavat kasvaa suunnitelmallisesti ja joilla on edellytykset kasvuun. Kohderyhmän yritykset etsivät uusia kasvumahdollisuuksia

Lisätiedot

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Kasvava hevosala Hevosalan tiedon, taidon, voimavarojen ja osaamisen kokoamisella tiiviiseen yhteistoimintaan on suuri merkitys hevosalan ja alueellisten hevoskeskittymien

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

Puu-Hubi toimintamalli. Ari Hynynen

Puu-Hubi toimintamalli. Ari Hynynen Puu-Hubi toimintamalli Ari Hynynen 09.06.2015 Puurakentamisen innovaatioympäristö puurakentamisen ekosysteemi kunnat SeAMK kaupungit metsäkeskus 2 1 yliopistot maakuntaliitto yksilöt ELY-keskus verkostoituminen

Lisätiedot

Maaseutuverkosto vartissa

Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkosto vartissa Levi 3.2.2016 Teemu Hauhia Maaseutuverkostopalvelut Sivu 1 3.2.16 Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkoston tavoitteet ja toiminta Tehtävät Alueverkostot Palvelupaketit Sivu

Lisätiedot

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Helmikuu 2017 Outi Kaihola Etelä-Savon ELY-keskus Rahoitus EU:lta ja valtiolta Maaseuturahasto Sijainti maaseudulla Alle 10 hlöä työllistävät (mikroyritykset), maataloustuotteiden

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli 2007 2014 klusterivalinnat vuosiksi 2011 2014 MYR 27.4.2010 Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto KESKI-SUOMEN MAAKUNNALLISET KLUSTERIT JA OSAAMISKESKUSALAT

Lisätiedot

SIL2020 Strategia. Avainhenkilöpäivät Eila Pohjola

SIL2020 Strategia. Avainhenkilöpäivät Eila Pohjola SIL2020 Strategia Avainhenkilöpäivät 26.10.2014 Eila Pohjola Keskustelun tavoite Käydä avointa keskustelua liiton toiminnasta, sen kehittämisestä sekä lajitoimikuntien toiveista liittyen SIL 2020 strategiaan

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

LIITE 1 15.4.2010 KOKO RUSSIA. Yrityskehittäjien valtakunnallinen Venäjä-verkosto

LIITE 1 15.4.2010 KOKO RUSSIA. Yrityskehittäjien valtakunnallinen Venäjä-verkosto 15.4.2010 LIITE 1 KOKO RUSSIA Yrityskehittäjien valtakunnallinen Venäjä-verkosto Toimintasuunnitelma ja toiminnan painopisteet TAVOITE 2013 - Suomi näkyy aiempaa yhtenäisempänä kaupan ja yhteistyön alueena

Lisätiedot

Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan

Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan Markku Ahonen, Lapin kalatalouden toimintaryhmä Risto Pyhäjärvi, Lokan Luonnonvara osuuskunta Marjaana Aarnio, Sodankylän kunta KALATALOUDEN TOIMINTARYHMÄT Euroopan

Lisätiedot

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU - SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA - hankkeen toimenpiteiden toteuttaminen (kunnat, yritykset, kuluttajat) Mika Yli-Petäys projektipäällikkö, Lapuan kaupunki Toimitusjohtaja, Thermopolis

Lisätiedot

Maksatus Lump sum -hankkeissa

Maksatus Lump sum -hankkeissa Maksatus Lump sum -hankkeissa Uudenmaan ELY-keskuksen Lump sum -koulutus 28.5.2013 Mikael Posti Uudenmaan ELY-keskus Maksatushakemus 1 Maksatushakemukset EURA:ssa rahoituspäätöksen mukaisessa aikataulussa

Lisätiedot

TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI

TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI Liite G 28 Pohjanmaa TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI Raporttiaika: 1.5.2007-31.12.2010 (Työttömille suunnatut hankkeet) 1. Taustatiedot 1.1 Hankkeen nimi ALMA (Alkava

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Hallitus ja hallituksen kokoukset 3. Jäsenet 4. Yhdistyksen toiminta 5. Näyttelyt, seminaarit ja muut tapahtumat 6. Muut toiminta 5.1

Lisätiedot

P-P VERKKOPALVELUT. Kasvuyritysten kumppani

P-P VERKKOPALVELUT. Kasvuyritysten kumppani P-P VERKKOPALVELUT Kasvuyritysten kumppani Kesto: 1.1.2015 31.12.2017 Hallinnoija: Haapavesi-Siikalatvan seutukunta (päähallinnoija), muut toteuttajat: Nivala-Haapajärven, Raahen ja Ylivieskan seutukunnat

Lisätiedot

Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella

Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella 2014-2017 Sopimuksen tarkoitus Tällä operatiivisella sopimuksella pääprosessia edustava toimialajohtaja

Lisätiedot

Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä. Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso

Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä. Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso Euroopan aluekehitysrahasto-ohjelmien arviointi alueellisten osaamisympäristöjen

Lisätiedot

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä.

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä. TÄSSÄ TOIMINNAN SEURANNAN RAPORTISSA SEURATAAN KUUKAUSITTAIN ENONTEKIÖN KEHITYS OY TÄRKEIMPIÄ TOIMIA, SEKÄ KATSOTAAN SEURAAVAN KUUKAUDEN JO SOVITTUJA TEEMOJA. RAPORTTI LAADITAAN KUUKAUSITTAIN JA ESITETÄÄN

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Loppuraportti OPE-OKA

Loppuraportti OPE-OKA Projektin nimi: Pohjalaisten kouluttaminen hyödyntämään osaamisen arvointimenetelmää (OPE-OK) Yhteystiedot: Seppo Tuominen, Nelikon Oy, Hovioikeudenpuistikko 16, 65100 Vaasa email:stuomine@walli.uwasa.fi

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pk-yrityksille

Hämeen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pk-yrityksille Hämeen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pk-yrityksille BUUSTIa kasvuun rahoituksesta 17.2.2016 Teea Lyytikäinen, Hämeen ELY-keskus Esityksen aiheena Yritysten kehittämispalvelut Yrityksen kehittämisavustus

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän ammattitutkinto 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Dnro 53/011/2012 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän AT-0316-1 1 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän AT-0316-1 A. Yritystoiminnan suunnittelu...

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Hankkeen esittely Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke

Hankkeen esittely Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Hankkeen esittely Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke 2011-2013 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Hyvinkään kaupunki Lohjan Kaupunki Porvoon kaupunki Nuorisotutkimusseura Monialaisen yhteistyön

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL 1 Hankekohelluksesta ketterään ja kokeilevaan toimintatapojen kehittämiseen Hankesuunnittelu, -arviointi ja -raportointi on usein

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA Hankkeen esittely ja alkukyselyn tulokset Yhteistyö tuo aina mahdollisuuden uusille "ikkunoille" tulevaan. Osaaminen vahvistuu ja näkökulmat

Lisätiedot

Yrittäjyys Sampossa. Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö

Yrittäjyys Sampossa. Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö Yrittäjyys Sampossa Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö paivi.ovaska@edusampo.fi Menossa olevat yrittäjyyden kehittämishankkeet Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta (ESR) Sampon ja

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projektin viisi työpakettia TP1: Kuntien ympäristöjohtaminen ja ohjelmatyö TP2: Ympäristötietämyksen lisääminen TP3: Energiatehokkuus ja uusiutuvan

Lisätiedot

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes Green Growth 11/0/01 GG ICT iltapäiväsessio Oulussa 15.11.01 Tilaisuuden ohjelma Avaus Anneli Ojapalo, Spinverse, Green Growth koordinaattori Green Growth vihreän talouden mahdollisuudet yrityksille Ritva

Lisätiedot

VOK-hankkeen vaikuttavuus Valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen kehittämishankkeen arviointi 2010

VOK-hankkeen vaikuttavuus Valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen kehittämishankkeen arviointi 2010 Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä VOK-hankkeen vaikuttavuus Valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen kehittämishankkeen arviointi 2010 VOK-arviointiseminaari 30.11.2010 Outi Aarresola www.kihu.fi

Lisätiedot

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija ELY-keskus rahoittajana Yrityksen kehittämisavustus 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija Yhteinen Itä-Suomen yritysrahoitusstrategia Yritysrahoitusstrategialla tarkennetaan hankevalintakriteereitä

Lisätiedot

STRATEGIA, TAVOITTESIIN JA TOSUUN Green Energy Green Energy Show

STRATEGIA, TAVOITTESIIN JA TOSUUN Green Energy Green Energy Show STRATEGIA, TAVOITTESIIN JA TOSUUN 2.11.2016 Strategia Ensimmäisen kierroksen tavoite (Ohryssä 26.8.) Missio Visio Toimintaperiaatteet Painopistelinjauksia Toisen kierroksen tavoite (Ohryssä 21.10.) Tavoitteet

Lisätiedot

PROJEKTIKATSAUS SMART LADIES IN DIGITAL WORLD Työpaja Seinäjoen ammattikorkeakoulu

PROJEKTIKATSAUS SMART LADIES IN DIGITAL WORLD Työpaja Seinäjoen ammattikorkeakoulu PROJEKTIKATSAUS SMART LADIES IN DIGITAL WORLD Työpaja 24.11.2016 Seinäjoen ammattikorkeakoulu HANKKEEN SUUNNITELLUT JA TOTEUTUNEET TOIMENPITEET (1) Naisyrittäjien rekrytointi ja kumppanien etsiminen opiskelijoille

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE. Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM

Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE. Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM 21.3.2014 Helena Palmgren 2 Pienten yritysten ja yrittäjien uusi työterveyshuoltopalvelu

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 7/2012 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta pohjoissavo Lisätietoja antavat Ylä-Savon Kehitys Oy Projektipäällikkö Jari Parkkonen jari.parkkonen@yla-savo.fi +358 40 841

Lisätiedot

Biotuli-kyselytutkimus

Biotuli-kyselytutkimus Biotuli-kyselytutkimus Toteutettiin keväällä 2012 Tavoitteena oli saada tietoa Kaakkois-Suomen yritysten näkemyksistä bioliiketoiminnasta sekä yhteistyösuhteista muiden yritysten kanssa. Vastaajina Etelä-Karjalaiset

Lisätiedot

Kaivosvesiverkosto. Sulfator Oy. Kaisa Turunen

Kaivosvesiverkosto. Sulfator Oy. Kaisa Turunen Kaivosvesiverkosto Sulfator Oy Kaivosvesiverkosto, tarve Kaivosvedet ovat laaja kokonaisuus, joiden hallintaan liittyvä osaaminen ja tieto on hajautunutta Kaivokset ja kaivosprojektit joutuvat etsimään

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Asetuksista/ hanketoiminta

Asetuksista/ hanketoiminta Leader 2014-2020 Asetuksista/ hanketoiminta Kehittämishankkeet Koulutus, tiedonvälitys, selvitykset, suunnitelmat Palveluiden kehittäminen Kylien kehittäminen, maisemien ja kulttuuri- ja luonnonperinnön

Lisätiedot

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI 1 Sisällys 1. Tausta... 2 2. Kohderyhmä... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Järjestäjät... 3 5. Resurssit... 4 6. Markkinointi... 5 7. Kurssin teemat... 5 8. Palautteiden kerääminen

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR Päivi Mäntymäki Aamupäivän ohjelmasta Klo 9.00 Klo 10.00 Klo 10.30 Klo 12.00 EAKR Kahvitauko ESR Tilaisuus päättyy 2 EAKR-haku Hakemuksia vain toimintalinjaan 2 Uuden tiedon

Lisätiedot

Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa

Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa Juho Rantala 18.11.2011 Kajaani Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Metsätalouden erikoispiirteitä Perinteinen toimintakulttuuri lyhytjänteinen

Lisätiedot

MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä NAPS.

MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä NAPS. MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä NAPS. Yrittäjyysvalmiuksien kehittymisen edistäminen tekniikan yliopistokoulutuksessa Yhteenveto Marko Oksasen diplomityöstä sekä kampuskiertueesta 2013-2014 Pirre Hyötynen, Tekniikan

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA

VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Hämeenlinna 15.4.2011 Verkosto- ja hanketapaaminen Sivu 1 Valtakunnallinen hanketoiminta Toimintatapa

Lisätiedot

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen /

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / Yleiskaava 2029 Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / 9.12.2016 Esityksen sisältö Yleiskaavan 2029 tavoitteisto ja eteneminen Asukasnäkökulma suunnittelussa Turun kaupungin visio 2029 Suomen Turku on kiinnostava

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ LISÄARVOA RUOKAKETJUILLE Elintarvikeyritysten aktivointi Kaakkois-Suomessa

YHTEISTYÖLLÄ LISÄARVOA RUOKAKETJUILLE Elintarvikeyritysten aktivointi Kaakkois-Suomessa YHTEISTYÖLLÄ LISÄARVOA RUOKAKETJUILLE Elintarvikeyritysten aktivointi Kaakkois-Suomessa 1.8.2016-31.1.2018 VERKON VAIHTOEHDOT VOIMAVARAKSI- TYÖPAJA 3.11.2016 Hankkeen pääasiallinen kohderyhmä on Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

Strategiamme Johdanto

Strategiamme Johdanto Strategia 2015-2016 Strategiamme 2015-2016 Johdanto Ruoveden tuleva kuntastrategia tehdään jäljellä olevalle valtuustokaudelle, jonka jälkeen uusi valtuusto päivittää strategian vastaamaan sen hetken tilannetta.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Edunvalvonta monipuolista mm. erilaisissa neuvottelukunnissa ja lainsäädäntöhankkeiden yhteydessä Vahvaa asiantuntemusta toimialajärjestöissä

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisavustus

Yrityksen kehittämisavustus Yrityksen kehittämisavustus Laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 9/2014 Valtioneuvoston asetus valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 716/2014 TEM/1012/03.01.04/2015 ohje

Lisätiedot

Yritysryhmien kehittämishankkeet työkaluna

Yritysryhmien kehittämishankkeet työkaluna Yritysryhmien kehittämishankkeet työkaluna Maaseudun kehittäjien tapaaminen Helsinki 1.12.2016 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto EI TUETA YRITYSTOIMINTAA TUETAAN MUUTOSTA TUETAAN YRITYSTOIMINNAN KEHITTYMISTÄ,

Lisätiedot