Hyväksytty sairaanhoitopiirin yhtymähallituksessa 10 / HYVÄÄ TYÖTÄ! Satakunnan sairaanhoitopiirin työhyvinvointiohjelma vuosille

Transkriptio

1 Hyväksytty sairaanhoitopiirin yhtymähallituksessa 10 / HYVÄÄ TYÖTÄ! Satakunnan sairaanhoitopiirin työhyvinvointiohjelma vuosille

2 2 Tehdään yhdessä Hyvää Työtä! Toimintamme perustana ovat me osaavat työntekijät sekä toimivat työyhteisömme. Hyvinvoiva työpaikka on turvallinen, terveyttä edistävä ja kehitysmyönteinen. Arvot ja asenteet vaikuttavat työpaikan perustehtävän toteuttamiseen (mm. Työterveyslaitos 2010). Toimintaamme ohjaavat arvomme, jotka ovat potilaan kunnioittaminen, osaava ja vaikuttava hoito sekä henkilökunnasta välittäminen. Arvot todentuvat johtamisessa, esimiestyössä sekä jokaisen työntekijän sanoissa ja teoissa. Tässä työhyvinvointiohjelmassa korostetaan meidän kaikkien työn tärkeyttä. Jokaisen meidän hyvinvointimme on tärkeätä hyvän työn saavuttamiseksi. Kun olemme kunnossa, voimme auttaa myös muita satakuntalaisia. Jokaisen meistä tulee huolehtia työstä palautumisestamme ja varmistaa, että työt sujuvat. On myös tärkeätä keskustella työn tuloksista ja antaa palautetta esimiehelle ja työkaverille. Työhyvinvointiohjelmamme nimi: Hyvää työtä!, kuvaa olemusta sujuvan työn toteutuksessa. Työhyvinvointi ei ole erillinen asia työyhteisön arjessa, vaan sujuvampi työskentely sekä uusien asioiden oppiminen tuottavat työyhteisöön hyvää työtä. Työhyvinvointiohjelman laadinnassa on hyödynnetty mm. Kevan vuonna 2013 Työsyke uusintakyselyn tuloksia. Jokainen vastuuyksikkö toteuttaa omia työhyvinvointisuunnitelmiaan. Työhyvinvointisuunnitelmissa korostuvat muutoksenhallinnan tarve, uuden tiedon ja oppimisen määrän paljous, kiireen tuntu sekä tulevaisuuden epävarmuustekijät. Työhyvinvointiohjelman sisältö on laadittu vastuuyksiköiden työhyvinvointisuunnitelmien erityisistä painopisteistä. Piirin tason toimenpiteillä tuetaan toimialueiden ja työyksiköiden kehittämistä. Työhyvinvointiohjelma sisältää työsuojelun toimintaohjelman mukaiset painopisteet ja toimii työsuojelun toimintaohjelmana. Työhyvinvointiohjelma on yksi osa henkilöstöohjelmaamme. Vastuu hyvästä työstä kuuluu meille kaikille Meidän jokaisen työntekijän antamasta työpanoksesta syntyy Hyvää työtä. Kuvassa 1. esitetään vastuutahojen roolit. Kuva 1. Työhyvinvoinnin toteuttamisen vastuutahot.

3 Sairaanhoitopiirin johtoryhmä antaa tukensa Hyvää Työtä!- työhyvinvointityölle. Johtoryhmä varmistaa myös aineelliset edellytykset työhyvinvointitoimenpiteiden toteuttamiseksi sekä seuraa sairaanhoitopiirin tason työhyvinvointitoimenpiteiden toteutumista. Toimi- ja vastuualueen ja liikelaitoksen johto seuraa omien vastuualueidensa työhyvinvointitoimenpiteiden toteutusta. Vastuuyksikön esimies johtaa perustyötä ja seuraa työntekijöiden mahdollista kuormittumista. Esimies huolehtii myös töiden tehokkaasta ja toimivasta organisoinnista, mahdollistaa toimivan työyhteisökulttuurin toteuttamista sekä oman työyksikön työhyvinvointitoimenpiteiden toteuttamisesta. Esimies käyttää Yhdessä TYökykyÄ! työkyvyn tukiohjelman mukaista varhaista puuttumista ongelmatilanteiden hoitamisessa. Jokainen meistä huolehtii, että toimii perustehtävänsä ja toimenkuvansa mukaisesti sekä huolehtii omasta työkyvystään. Myös ammattitaidon ylläpito ja kehittäminen kuuluvat työntekijän vastuulle. Työntekijä varmistaa myös, että mahdollistaa toiminnallaan toimivaa työyhteisön toimintaa. Myös työstä palautuminen on tärkeä osa työntekijän työhyvinvointia. Tukitahot antavat opastusta, neuvontaa ja ohjausta sekä tukea edistämistyöhön. Työhyvinvoinnin ohjausryhmä seuraa piirin ja toimialueiden tasojen työhyvinvointitoimenpiteiden toteutumista. Tukitahoina voivat olla mm. henkilöstö- ja koulutuspalvelut, työterveyspalvelut, työsuojelu, luottamusmiehet, terveysliikunnan suunnittelija sekä muut asiantuntijat, jotka tuottavat työhyvinvointia tukevia palveluita. 3 - johtaminen - osaamisen johtaminen - työn sujuvuus - hyvän työilmapiirin ylläpitäminen - työympäristön kehittäminen Työhyvinvointiohjelmassa on kaksi toisiaan täydentävää osiota, joista rakenteet sisältävät johtamisen, osaamisen johtamisen, sujuvan työskentelyn, hyvän työilmapiirin ylläpitämisen sekä työympäristön kehittämisen. Esimiehet huolehtivat, että em. osa-alueet toimivat mahdollisimman sujuvasti vastuuyksikkö-, vastuualue- ja toimialuetasolla. Sairaanhoitopiirissä on laadittu erilaisia työvälineitä ja toimintamalleja yhteiseen käyttöön, joiden käyttöä suositellaan esim. vastuuyksikön omien työhyvinvointisuunnitelmien toteutuksissa. Työhyvinvointia edistäviä työvälineitä on esitelty kuvassa 2. Hyvä johtamis- ja hallintotapa luo meille rakenteiden perusperiaatteet. Työkyvyn tukiohjelma, sairauspoissaolokäytännöt ja riskienhallintapolitiikka antavat meille perustan sille, millä pelisäännöillä työpaikalla osoitetaan varhaista tukea ja varmistetaan, että toimintaa uhkaaviin riskeihin on varauduttu. Käytännön toimintaohjeet työyhteisön toimivuuteen, häirinnän hallintaan, päihteiden väärinkäytön poistamiseen sekä henkisen hyvinvoinnin edistämiseen antavat tarkempia toimintaohjeita ongelmatilanteiden hoitoon. Työsuojelutoiminnan painopisteinä ovat vuosina työturvallisuuden kokonaishallinta turvallisuuskulttuurin rakentamisella, työsuojelun riskien arvioinnin toteuttaminen sekä psykososiaalisten riskien hallinta (mm. väkivaltatilanteiden hallinta ja yksintyöskentely). Myös työterveyshuollon toimintasuunnitelma tukee rakenteiden kehittämistyötä. Työyksikön omat työhyvinvointisuunnitelmat sisältävät paljon näiden osa-alueiden kehittämisalueita. Sairaanhoitopiirin tasolla olevat rakenteiden kehittämisalueet on esitelty sivuilla 5-6. Erityisesti tiedonhallinnan kehittäminen ja muutosjohtamisen tukeminen ovat keskeisimpiä tulevaisuuden tavoitteita. Tiedonhallinnassa tietotulvan hallinta, tiedon suodattaminen, tiedon jalostaminen sekä tiedon dokumentointi ovat keskeisiä tarkastelukohteita.

4 4 HENKILÖKUNTA - osaaminen - työkyky - työyhteisötaidot - työstä palautuminen ja elämänhallinta Jokaisen työntekijän osiossa ovat seuraavat sisältöalueet: osaaminen, työkyky, työyhteisötaidot sekä työstä palautuminen ja elämänhallinta. Jokainen meistä huolehtii osaltaan, että osaa työtehtävänsä ja on mahdollisuus oppia uutta. Myös työkyvystä huolehtiminen on tärkeätä. Toimivat työyhteisötaidot vahvistavat osaltaan sujuvaa työskentelyä. Työhyvinvoinnin yksilöllisiä työvälineitä on listattu kuvaan 2. Osaamisen kehittäminen ja täydennyskoulutus luovat meille tärkeimmän aineettoman pääoman. Meidän työhyvinvointia yksilötasolla tukevat jokaisen omat työhyvinvointisuunnitelmat, terveysliikuntasuunnitelman mukainen toiminta, virkistys- ja TYKY-tapahtumat sekä kokonaisvaltaiset työterveyspalvelut. Kaudella suunnitellaan ja toteutetaan erilaisia toimenpiteitä henkilökunnan työkyvyn edistämiseksi. Kuva 2. Työhyvinvointia edistävät työvälineet. Työhyvinvointiohjelman keskeisimmät painopisteet vuosille ovat esitelty vuosikohtaisissa taulukoissa. Tarkoituksena on, että jokainen työntekijä, vastuuyksikkö, vastuu- ja toimialue sekä liikelaitos varmistavat osaltaan, että työhyvinvointia kehitetään kauden aikana oman toiminnan tarpeiden mukaisesti. Työnantaja antaa henkilöstölle tietoa, koulutusta sekä tukea sujuvamman työskentelyn tukemiseksi. Työhyvinvoinnin ohjausryhmä tarkistaa toteutuneet toimenpiteet vuosittain.

5 5 HYVÄÄ TYÖTÄ! - Työhyvinvointiohjelman painopisteet vuosille TAVOITE SISÄLTÖ MITTAAMINEN JA ARVIOINTI Laaditaan johtamisen tueksi, työsuojelun ja työterveyshuollon keskeisimmät seurattavat tunnusluvut (exceltaulukkona) yhteistyössä työterveyspalvelujen, henkilöstöpalveluiden, tapaturma- ja työeläkevakuutusyhtiöiden kanssa. Työhyvinvoinnin mittarit sekä työkalujen valmistelutyö Tärkeimmät proaktiiviset ja reaktiiviset tunnusluvut raportoidaan analysoituna johtoryhmälle ja yhteistyötoimikunnalle. Analysointitiedon perusteella voidaan kehittää työhyvinvointia tukevia toimintoja sairaanhoitopiirissä. Työhyvinvoinnin kehittämistyökalujen valmistelutyö. Vertailu toimialueittain, työsuojelun ja työterveyshuollon tunnuslukujen välillä vrt. valtakunnalliset tulokset mm. tapaturmataajuudessa, työterveyshuoltokuluissa yms. Mittareiden toimivuus ja laajuus arvioidaan sairaanhoitopiirin johtoryhmässä ja yhteistyötoimikunnassa. Kehittämistyökalujen palautekysely vuoden 2014 alussa. VASTUUTAHO työhyvinvointipäällikkö, toimialueiden ja liikelaitoksen johtajat ja toimialueylihoitajat, ohjausryhmä, henkilöstöpalvelut työhyvinvointipäällikkö AIKATAULU 2014 loppuun mennessä mennessä Tiedottamisen kehittäminen Muutosjohtamisen tukeminen niissä työyksiköissä/vastuuja toimialueille, joihin kohdistuu rakenteellisia toiminnan muutoksia Tehtyjen ohjeiden ja toimintamallien käytön seuranta ja hyödynnettävyyden arviointi. Analysoidaan työyksiköiden tiedonhallinnan haasteet (sisäiset/ulkoiset), suunnitellaan tiedon hallinnan toteutussuunnitelma ja valmennukset toimialueiden ja liikelaitoksen tarpeiden mukaisesti. Huomioidaan erityisesti eri työryhmien tuottaman tiedon jakelu, tiedon suodatus ja jalostaminen, tiedon saanti- ja dokumentointitavat. Suunnitellaan eri toimi- ja vastuualueiden ja liikelaitoksen tarpeisiin soveltuvaa systemaattista ja yhteistoiminnassa toteutettua muutosprosessin hallintaa (erityisesti Lasten- ja naistentalo, psykiatria, sosiaalipalvelut, konservatiivisen hoidon toimialue) sekä moniosaamisen varmistamista muutoksen keskellä koulutuksin sekä toimintatapojen muutoksin. Arviointikysely sekä - haastattelut toimialuejaostoissa. tiedonkulun kehittymistä arvioidaan ohjelmakauden aikana erillisellä kyselyllä ennen/jälkeen toimenpiteiden Työyksikön ilmapiiri, sairauspoissaolot, tunnuslukujen seuranta, muutokset toimialueiden ja liikelaitoksen johtajat, henkilöstöpalvelut, työhyvinvointipäällikkö, ohjausryhmä työyksiköiden esimiehet, vastuu- ja toimialuejohto, henkilöstöjohtaja ja ohjausryhmä Vuosina Vuosina

6 Työsuojelutoiminnan kehittämisen painopistealueet vuosille HENKILÖKUNTA Työntekijöiden oma työhyvinvointi - terveysliikunnan kohdistaminen - työstä palautumisen tukitoimet -ikäystävällinen näkökulma - taukoliikuntaan kannustaminen 1. Työturvallisuuden kokonaishallinta Rakennetaan sairaanhoitopiirin turvallisuuskulttuuria työtapaturmien ja läheltä piti tilanteiden tehostetulla tutkinnalla, raportoinnilla sekä tarkemmilla analysoinneilla. Pyritään ennakoimaan mahdollisten vaaratilanteiden syntyminen. 2. Työturvallisuuslakiin perustuva riskien arviointi Autetaan esimiehiä kartoittamaan työturvallisuuslain velvoittamia riskejä (mm. ergonomia, tapaturmavaarat, väkivalta, henkiset, fysikaaliset, kemikaaliset riskitekijät). 3. Psykososiaalisten riskien hallinta Psykososiaalisten riskien hallintatyössä korostetaan edelleen erityisesti työväkivallan hallinnan jalkautustyötä sekä yksintyöskentelyn aiheuttamien kuormitustekijöiden hallintatyötä. Henkilökunnan oman työhyvinvointisuunnitelman toteutus, ikäystävällisyyden huomiointi. Työstä palautumisen työpaikkakokouksia ja osastotunteja tms., työaikaergonomian kehittäminen palautumisen näkökulmasta. Keskeinen painopiste on vireys työssä, ravitsemus, stressinhallinta ja elämänasenne. Sairaanhoitopiirin terveysliikuntasuunnitelman mukaiset toimenpiteet, iloa tuottavaan liikuntaan ja fyysiseen itsehoitoon kannustaminen. Taukoliikunnan mahdollistaminen työn sujuvuuden puitteissa turvallisuuskävelyiden lkm/v, jokainen yli 3 päivän poissaolon aiheuttanut tapaturma tutkitaan työsuojelu seuraa toimialueiden riskien arviointien korjaavien toimenpiteiden toteutumista, työtapaturmaluvut ja - poissaolot poissaolot, koulutuspalautteet työhyvinvointisuunnitelman toteutusta tiedustellaan jokaiselta vuosien aikana pidetty/ei pidetty Alku- ja loppumittaukset 2014 ja 2016, muutoksen seuranta esimiehet, työsuojeluparit, työsuojelupalvelut toimii asiantuntijana, työterveyspalvelut ottavat kantaa työn terveydellisiin riskitekijöihin antamalla suosituksia jokainen työntekijä huolehtii oman tyhysuunnitelman toteuttamisesta työhyvinvointipäällikkö, työterveyspalvelut terveysliikunnan suunnittelija ja työhyvinvointipäällikkö organisoivat kuntotestaukset sekä liikuntatoimenpiteet vastuuyksikkö toteuttaa riskien arvioinnin silloin, kun työyhteisössä tapahtuu muutoksia, tai vakavamman tapaturman sattuessa (riskiluokaltaan vähintään merkittävän tai sietämättömän (4-5 luokka) riskin ilmaannuttua), kuitenkin vähintään 3-5 vuosittain. vuoden 2015 loppuun mennessä omat tyhysuunnitelmat pidetty jokaisella vastuualueella vuoden 2016 loppuun mennessä vuoden 2016 loppuun mennessä kohdennettu ja toteutettu terveysliikunnan tuki 6

7 HENKILÖKUNTA Työkyvyn tukitoimet Jokainen työntekijä huolehtii omasta työkyvystään ja tuetaan esimiehiä Yhdessä TYökykyÄ! työkyvyn tukiohjelman käytöstä työyksikössä. Varmistetaan monipuolisin toimenpitein, että työkykyä voidaan ylläpitää ja ettei ennenaikaisia eläköitymisiä tapahtuisi. Varhaisen tuen keskustelujen lukumäärä vuodessa suhteessa toteutuneisiin uudelleensijoituksiin Työterveyspalveluiden raportit Työeläkeyhtiön raportit työntekijä, esimies, työterveyspalvelut, työkykysuunnittelija jatkuvaa toimintaa 7 Lainsäädäntölinkkejä Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986) Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta (44/2006) Laki yhteistoiminnasta kunnissa (449/2007) Laki yksityisyyden suojasta työelämässä (759/2004) Työturvallisuuslaki (738/2002) Työterveyshuoltolaki (1383/2001) Yhdenvertaisuuslaki (21/2004) Satakunnan sairaanhoitopiirin tärkeimmät säädökset ja ohjelmat YTYÄ! Työkyvyn tukiohjelma Asiakasväkivallan hallinnan toimintamalli e-pohjolan linkkisivu HaiPro-työturvallisuusilmoitus Henkilöstöohjelma Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallinnan toimintamalli Käsin tehtävät siirrot ja nostot Päihdeohjelma Tasa-arvosuunnitelma Toimintaohje puhtaan sisäympäristön edistämiseksi Toimiva työyhteisö toimintamalli Työn aiheuttaman haitallisen henkisen kuormittumisen hallintamalli Yhteistoimintasopimus