Sisällysluettelo. Johdanto Omaisyhdistysten toiminnasta Markkinointiviestintä Markkinointiviestinnän merkityksestä yhdistyksille 7

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisällysluettelo. Johdanto 4. 1. Omaisyhdistysten toiminnasta 5. 2. Markkinointiviestintä 6. 2.1 Markkinointiviestinnän merkityksestä yhdistyksille 7"

Transkriptio

1 Sisällysluettelo sivu Johdanto 4 1. Omaisyhdistysten toiminnasta 5 2. Markkinointiviestintä Markkinointiviestinnän merkityksestä yhdistyksille Markkinointiviestinnän suunnittelu Markkinointiviestinnän muodot Sidosryhmämarkkinointi Toimiva yhdistys satsaa tiedottamiseen Lehdistötiedotteen laatiminen Yhteenvetoa yhdistysten markkinointiviestinnästä Yhdistysten markkinointiviestinnän käytännöistä Lähdekirjallisuutta ja hyödyllistä luettavaa 22 3

2 Johdanto Tämän pikkurukkasen tarkoituksena on antaa tietoa ja vinkkejä markkinointiviestinnästä ja tiedottamisesta omaishoitajien paikallisyhdistysten toiminnan tueksi. Tavoitteena on helpottaa yhdistysten jäsenhankintaa, jäsenpalveluja ja rahoittajien ja muiden sidosryhmien tavoittamista. Markkinointiviestinnän muodoista on valittu omaishoitajien paikallisyhdistysten kannalta tarkoituksenmukaisimmat. Omaishoitajien paikallisyhdistysten on hyvä tietää, kuinka ne voivat käyttää markkinointiviestintää toiminnassaan. Yhdistyksessä on oltava yhteinen käsitys yhdistyksen tarjoamista toiminnoista ja palveluista. Tärkeä asia on myös, miten osataan hyödyntää markkinointiviestintää niin, että saavutettaisiin uusia potentiaalisia jäseniä ja rahoittajia. Monilla paikallisyhdistyksistä on ollut Raha-automaattiyhdistyksen (Ray) hankerahoitusta, jonka avulla ne ovat kehittäneet hyviä omaishoitajia tukevia toimintamalleja. Markkinointiviestinnän ja tiedottamisen kautta voidaan osaltaan saada projekteissa luotuja ja muita yhdistyksen hyviä toimintoja juurtumaan paremmin yhdistyksen toiminta-alueelle. Pikkurukkasen materiaali on koottu Mari Leinosen opinnäytetyön (AMK) pohjalta (Omaishoitajien paikallisjärjestöjen markkinointiviestintä - Tavoitteena uudet jäsenet ja rahoittajat). Koko opinnäytetyön voit halutessasi pyytää lähettämään sähköpostitse allekirjoittaneelta osoitteesta: merja.purhonen(at)omaishoitajat.fi. Materiaalia on koostanut markkinointiopiskelija Heidi Nystedt opiskelutyönään ja toimitustyön on tehnyt järjestöpäällikkö Merja Purhonen. Liiton aluevastaavat ovat kommentoineet ja ideoineet kokonaisuutta. Kiitokset kaikille työhön osallistuneille. Pikkurukkanen on tarkoitettu jaettavaksi Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n kaikkiin paikallisyhdistyksiin. Se on päivitetyn omaisyhdistysmapin 2009 (Työrukkanen) oheismateriaali. Helsingissä huhtikuussa 2010 Merja Purhonen 4

3 1. Omaisyhdistysten toiminnasta Kansalaistoiminnan voima on siinä, että se lähtee kansalaisten omasta halusta ja tarpeesta toimia oman ja läheisten elämänlaadun turvaamiseksi ja parantamiseksi. Ihmiset kaipaavat vastapainoa työlle, rentoutumisen ja virkistyksen paikkoja, jota kansalaistoiminta voi antaa. Yhdistystoiminnalla on omaishoitajien jaksamisen tukemisessa merkityksellinen paikka. Uhkia omaishoitajan jaksamiselle ovat muun muassa yksinäisyys, ajatus siitä, että elämä jää elämättä, itsensä kieltäminen ja tunteiden patoaminen, syyllisyyden ja riittämättömyyden tunteet. Paikallisyhdistystoiminta voi esimerkiksi tarjota mahdollisuuksia omaishoitajien osallistumiseen ja vertaistukeen. Yhdistyksessä on välillä hyvä pysähtyä miettimään, tehdäänkö asioita järkevimmällä tavalla, onko yhdistyksen toiminta ajantasaista? Vastaako toiminta tarpeita? Mitä jäsenet toivovat? Missä ympäristössä yhdistys toimii? Ketkä ovat tärkeitä yhteistahoja nyt ja jatkossa? Uusia toimijoita esimerkiksi nuoria tulisi innostaa mukaan yhdistysten toimintaan ja hallinnollisiin tehtäviin, oppimaan, kasvamaan ja kouliintumaan, jotta toiminta tulevaisuudessakin varmistettaisiin. Myös uudet viestinnän tavat kuten sosiaalinen media (internet, Facebook jne.) luovat haasteita yhdistysten viestintään. Ulospäin näkyvä toiminta on paras markkinointikeino yhdistykselle. Yhteistyöverkostojen avulla paikallisyhdistyksissä luodaan uutta ja saadaan aikaan muutoksia. Käymällä omaishoitoa koskevaa vuoropuhelua eri tahojen kanssa yhdistys muokkaa ilmapiiriä omaishoidolle myönteiseksi. Osaamista tarvitaan kun halutaan vastata jäsenten ja sidosryhmien muuttuviin tarpeisiin. Seuraavassa luvussa valotetaan paikallisyhdistyksen markkinointiviestinnän ja tiedottamisen kysymyksiä ja haasteita sekä pyritään antamaan avaimia paikallisyhdistysten toimintaan tästä näkökulmasta. 5

4 2. Markkinointiviestintä Markkinointiviestinnässä lähdetään tulkinnasta, että ihminen on kaiken viestinnän keskipiste, asiakas yksilönä (esim. jäsen) tekee tulkinnan, luo mielikuvat välittäjästä (yhdistyksestä), sanomasta ja käytetystä viestinnän kanavasta sekä päättää aiheuttaako viesti jotain vai meneekö se ohi. Markkinointiviestintä sisältää kaikki ne viestinnän elementit, joiden tarkoituksena on saada aikaan yhdistyksen ja sen sidosryhmien välillä sellaista vuorovaikutusta, joka vaikuttaa positiivisesti yhdistyksen markkinoinnin tuloksellisuuteen. Markkinointiviestinnän keinoja ovat henkilökohtainen vaikuttaminen, myyntityö, suhdetoiminta, mediajulkisuus, mainonta, menekinedistäminen ja sponsorointi. Markkinointiviestintä on yksi markkinoinnin neljästä kilpailukeinosta, muita ovat tuote, hinta ja jakelu. Voittoa tuottamattomat organisaatiot (nonprofit organisaatiot) kuten omaishoitajien paikallisyhdistykset viestivät saavuttaakseen tunnettavuuden. Ne viestivät omaishoitajille järjestämästään toiminnasta sekä vaikuttamistoiminnastaan. Esimerkiksi yhteisen mainos sloganin käyttäminen voisi auttaa saavuttamaan yhdistyksille uusia jäseniä valtakunnallisesti. Markkinointiviesti, jota voitaisiin käyttää paikallisyhdistyksissä, voisi olla vaikkapa VOIMAA OMAISHOITAJA RYHMÄSTÄ. Markkinointiviestinnän kohderyhmänä ovat paikallisyhdistysten nykyiset ja potentiaaliset uudet jäsenet ja rahoittajat. Markkinointiviestinnän tavoitteina yhdistyksissä voivat olla mielikuvien muokkaaminen, tiedon antaminen ja kiinnostuksen herättäminen. 6

5 Tämä toteutetaan esimerkiksi järjestämällä teemapäiviä ja tapahtumia itsenäisesti tai muiden tahojen kanssa. Oppilaitokset ovat erinomaisia yhteistyökumppaneita, samoin seurakunta ja kunta. Kunta tiedottaa alueensa omaishoitajille tapahtumasta ja järjestää kuljetuksen, seurakunta tarjoaa kesäpaikkansa käyttöön ja tarjoaa aterian, yhdistys puolestaan huolehtii asiantuntijuudesta. Saavutettujen tavoitteiden arvioinnin mittareina voidaan käyttää uusien jäsenien tai rahoittajien määrää, kustannuksia verrattuna edellisiin ja julkaistujen juttujen määrää suhteessa esimerkiksi aikaan. 2.1 Markkinointiviestinnän merkityksestä yhdistyksille Tänä päivänä markkinaehtoisuuden paine on kova. Näin myös ei-kaupallisten organisaatioiden (paikallisyhdistysten) on alistuttava markkina-ajattelulle. Niiden nähdään ainakin jossakin määrin kilpailevan kaupallisten toimijoiden kanssa. Markkinointiviestintä yhdistetään usein voittoa tuottaviin yrityksiin. Sitä voidaan kuitenkin hyödyntää myös voittoa tuottamattomissa organisaatioissa kuten omaishoitajien paikallisyhdistyksissä. Yhdistyksessä on valikoitava ne markkinointiviestinnän muodot, mitkä sopivat yhdistyksen toimintakuvaan. Markkinointiviestintä auttaa osaltaan yhdistystä pääsemään tavoitteisiinsa eli tässä tapauksessa nykyisten ja uusien jäsenien sekä rahoittajien saavuttamiseen. Myönteinen mielikuva auttaa rahoituksen hankinnassa ja jäsenien rekrytoinnissa. Jos yhteisön nimi muistetaan, sen toimintamuodot ja - periaatteet tunnetaan ja työtä arvostetaan, sen on helpompi saada kannattajia, tukijoita, jäseniä ja talkooväkeä tempauksiin. Kohderyhmän ennakkoluuloja ja asenteita ei voida muuttaa, vaan todistaa ne vääriksi. Ainoa tapa vaikuttaa mielikuviin ovat todelliset teot ja viestintä. Mitä useampi yhteisö, yksikkö tai henkilö kytkeytyy viestintäprosessiin, sitä tärkeämpää on sopia yhteisistä lähtökohdista. 7

6 2.2 Markkinointiviestinnän suunnittelu Paikallisen omaisyhdistyksen markkinointiviestintää suunniteltaessa on mietittävä tarkoin, kuinka sitä lähdetään toteuttamaan yhdistyksen omien voimavarojen ja osaamisen mukaan. Aikataulutus on tärkeää, jotta saavutetaan halutut tulokset. Sitä ennen on tiedettävä, mitä tehdään ja miten markkinointiviestinnässä edetään. Tässä voi olla apuna oheinen suunnitteluprosessin kuvaus. Näin suunnittelet yhdistyksen markkinointiviestintää 1. Tee tilanneanalyysi - ulkoinen ympäristö - sisäinen ympäristö 2. Mieti Markkinointiviestinnän tavoitteet ja kohderyhmä 3. Valitse keinot Henkilökohtainen myyntityö Suhdetoiminta Mediajulkisuus Mainonta Menekinedistäminen Sponsorointi 4. Tee resurssien kartoitus - kuka voi tehdä mitäkin ja missä aikataulussa - voi käsitellä asiana hallituksen kokouksessa tai perustaa työryhmän 5. Tee suunnitelma, miten seuraat asioiden edistymistä Yhdistyksen markkinointiviestinnän avainkysymyksiä ovat, mitä yhdistykset tarjoavat omaishoitajille ja mitä mahdollisille rahoittajille (uusille ja nykyisille). Markkinointiviestinnän suunnitelmassa päätetään, miten tavoitteet on tarkoitus saavuttaa eli mihin markkinointiviestinnän keinoihin ja missä määrin keskitytään. 8

7 2.3 Markkinointiviestinnän muodot Yksi tärkeimmistä henkilökohtaiseen myyntityöhön - asian edistämiseen - kuten kaikkeen markkinointiviestintään - liittyvistä kysymyksistä koskee eettisyyttä. Eettisyyteen vaikuttaa jokaisen oma moraali, mutta tärkeää on myös se, millainen eettinen koodisto, toimintatapa yhdistyksellä on ja miten yhdistyksen toimijat voidaan siihen sitouttaa. Esimerkki tästä voisi olla liian aggressiivinen jäsenhankinta, mitä se tarkoittaa, kun on kyse paikallisyhdistyksestä? Ystävällinen asiakaspalvelu on henkilökohtaisen myyntityön tärkein väline myös yhdistyksessä. Se on yhdistyksen edustajan ja asiakkaan välinen, henkilökohtaista vaikutuskanavaa ja vuorovaikutusta käyttävä viestintäprosessi, jonka avulla yhdistyksen on tarkoituksena välittää räätälöityjä, tilannekohtaisia sanomia eri vastaanottajille. Paikallisyhdistyksissä henkilökohtaista myyntityötä = yhdistyksen asiaa eteenpäin vievät esimerkiksi projektinvetäjät ja hallituksen jäsenet. He ovatkin tärkeässä asemassa, kun etsitään uusia yhteistyötahoja tai jäseniä. Tässä korostuu verkostoituminen, joka on oleellinen osa yhdistysten kaikkea toimintaa. Näin onnistut myyntityössä - Kuuntele asiakastasi, älä ylimyy, älä aliarvioi - Asetu asiakkaan asemaan, kohtele kaikkia arvostavasti - hyvä laatu on jatkuvan yhteistyön edellytys - alilupaa ja ylitoimita, älä siis koskaan lupaa liikaa; esimerkiksi käy vaikkapa omaishoitajien henkilökohtainen ohjaus, kun on luvattu yleisesti olla tukena kimuranteissa kysymyksissä Sisäisessä suhdetoiminnassa kohderyhmänä ovat yhdistyksen toimijat (työntekijät, hallitus, jäsenistö, vapaaehtoiset), ulkoisessa puolestaan asiakkaat, rahoittajat, viranomaiset ja päätöksen tekijät, media ja suuri yleisö. Sisäisen suhdetoiminnan tarkoituksena on avoin tiedottaminen henkilöstölle. Ulkoisella suhdetoiminnalla pyritään luomaan luottamusta yhdistykseen ja takaamaan sen tarvitsemien resurssien saanti. Molemmilla pyritään mahdollistamaan yhdistyksen perustehtävää. 9

8 Mediajulkisuudella tarkoitetaan tietoista pyrkimystä saada medioissa maksutonta aikaa ja tilaa yhdistyksestä kertoville positiivisille uutisille ja jutuille. Jotta yhdistys voisi saada positiivista mediajulkisuutta, sen tulee olla hyvien uutisten arvoinen. Pitää toimia hyvin, tuottaa hyviä palveluja ja tehdä asioita uudella tavalla. Myös negatiivista julkisuutta pitää osata käsitellä. Jokaiselle yhdistykselle sattuu joskus sellaisia asioita, jotka antavat aihetta negatiiviseen julkisuuteen. Yhdistyksessä on hyvä sopia siitä, miten toimitaan kriisin syntyessä. Mediajulkisuuden tavoittamiseksi paikallisyhdistys voisi näyttäytyä siellä, missä niitä vähiten odotetaan. Jokin paikallinen tapahtuma, mikä ei suoraan liittyisi omaishoitajiin, voisi olla uutisen paikka. Tämä edellyttää paikallista tiedottamista. Paikallisyhdistysten tekemä työ ei aina välttämättä riitä valtakunnallisen näkyvyyden saavuttamiseksi. Silloin Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto voi olla paikallisyhdistysten tukena. Onnistu mediajulkisuudessa - tunne ja hyväksy medioiden intressit ja toimintatapa - tee kiinnostavia tiedotteita, järkevin väliajoin, ei liian usein - hoida mediasuhteita, pidä mediaa tärkeänä sidosryhmänä Mainonta on joukkoviestintää. Siinä erilaisia viestintäkanavia pitkin lähetetään suurelle kohdejoukolle samanaikaisesti samanlainen viesti. Mainonnan tehtävänä on informoida, suostutella ja muistuttaa. Mainonta voidaan jakaa mediamainontaan ja suoramainontaan. Mainonnalla pyritään vaikuttamaan kohderyhmään niin, että asetetut tavoitteet saavutetaan, esimerkiksi jäseniä tai rahoitusta. Ensin pohditaan, mitä medioita käytetään, sitten, kuinka tärkeitä ne ovat kohderyhmälle. Lopuksi on hyvä miettiä, miten mediaa käytetään eli mainonnan aikataulua ja mainosten toistettavuutta. 10

9 Mainonnassa kannattaa erottaa toisistaan kaksi tasoa: 1. tunnettuus-, mielikuva-, muistutusmainonta ja 2. myyntimainonta. Ensin mainitun tavoitteena on tehdä tunnettavuutta, imagoa ja muistuttaa asiakkaita, ettei yhdistys unohdu. Jälkimmäisen tavoitteena on joko myydä tai edesauttaa myyntiprosessin etenemistä niin, että saavutetaan myyntitulos (esim. uusi jäsen). Tunnettavuus-, mielikuva- ja muistutusmainonta on luonteeltaan sanomaa levittävää. Tämä johtuu siitä, että tällaisen mainonnan tehtävänä on saada sanoma kattamaan mahdollisimman tuloksellisesti haluttu kohderyhmä. Mainonnanvälineitä ovat sanomalehdet, aikakausilehdet, ulkomainonta, suoramainonta ja myymälämainonta. Saavuttaakseen nuoria, paikallisyhdistysten olisi käytettävä mainonnassa sellaisia asioita, jotka vetoavat nuoriin. Mainoksissa (esim. yhdistyksen esite) voi olla ihmisiä, joiden ominaisuudet sopivat kohderyhmän ominaisuuksiin. Mainos rakentuu ihmisen käyttäytymisen periaatteisiin kuten samankaltaisuuden periaatteeseen. Onnistu mainonnassa - ei liikaa asiaa, riittävästi tyhjää tilaa - käytä kuvitusta - mainosta säännöllisesti, riittävän usein Menekinedistämisellä tarkoitetaan jonkin konkreettisen edun tai yllykkeen tarjoamista kohderyhmälle. Tarjottavalla edulla tai yllykkeellä pyritään alentamaan kynnystä esimerkiksi ostaa, osallistua, ottaa yhteyttä tai liittyä jäseneksi. Yritykset käyttävät menekinedistämisessä esimerkiksi kylkiäisiä, lisävarusteita, bonuspakkauksia, ilmaisnäytteitä, tarjouksia, hinnanalennuksia ja -palautuksia, mainoslahjoja ja -tavaroita, messuja, esittelyjä, näyttelyjä sekä erilaisia kilpailuja. Näitä keinoja voidaan käyttää myös voittoa tuottamattomissa organisaatioissa. Yhdistyksessä kannattaa pohtia sille sopivia menekinedistämiskeinoja. Voidaanko ehkä tarjota jollekin ryhmälle hetkellisesti jotain enemmän tai myöntää esimerkiksi toimintaan liittyviä alennuksia. Menekinedistämiskeino voi olla mahdollisuus löytää uusia potentiaalisia jäseniä ja rahoittajia paikallisyhdistysten toimintaan tarjoamalla heille jonkin aikaa jotakin ylimääräistä. 11

10 Onnistu menekin edistämisessä - pohtikaa, minkälaisia etuja ja kenelle yhdistyksenne voisi tarjota sekä minkälaisella aikavälillä tämä toteutettaisiin Sponsorointi on jonkun yksilön, ryhmän, tilaisuuden tai muun toiminnan imagon vuokraamista ja käyttämistä määriteltyihin markkinointiin liittyviin tarkoituksiin. Voittoa tuottamattomat organisaatiot ovat yleensä sponsoritukea saava osapuoli. Sponsorointi on yritykselle yksi sen markkinointikeinoista ja osa markkinointiviestintää. Se voi toteuttaa tuota markkinointia esimerkiksi sponsoroimalla jotain voittoa tuottamatonta organisaatiota, sen ryhmää tai tapahtumaa. Yhdistyksen kannalta sponsorointiin liittyy muun muassa se, ettei valmius ottaa lahjoituksia vastaan riitä. On pystyttävä osoittamaan, että voi tarjota sponsorille jotain tämän haluamaa. Yritykset miettivät strategiassaan imagon kohottamista sponsoroinnin avulla. Paikallisyhdistysten olisi tartuttava tähän mahdollisuuteen kiinni ja mietittävä, mitä tarjottavaa heillä olisi yrityksille, jotta hyötyä löytyisi molemmin puolin. Onnistu sponsoroinnissa - Varmista, että yhdistyksen tapahtuman tms. sponsoroija mainitaan tilaisuuden mainoksissa, ohjelmissa, tiedotteissa jne. - kun, yhdistys itse toimii sponsorina, huolehdi, että sponsoroinnin kohde käy ilmi esim. omaishoitajien kirjoittajaryhmä esittelee työnsä tuloksia 2.4 Sidosryhmämarkkinointi Yhdistys voi menestyä vain, kun sillä on ainakin tärkeimpien sidosryhmiensä hyväksyntä ja luottamus. Se puolestaan edellyttää, että yhdistys tunnistaa sidosryhmänsä, tuntee ne ja pyrkii mahdollisuuksien mukaan olemaan vuorovaikutuksessa niiden kanssa. Vain sitä kautta se pystyy vastaamaan sidosryhmiensä odotuksiin ja tarpeisiin. Edellisessä voi apuna käyttää verkostokarttaa, jossa kartoitetaan seuraavaa seitsemää kohtaa: Sidosryhmien tiedot ja tietämys yhdistyksestä Mielipiteet ja asenteet yhdistyksen toiminnasta ja tuotteista 12

11 Arviot tulevaisuudesta, esimerkiksi mahdollisuudet ja uhat Sidosryhmien sitoutuminen ja lojaalisuus yhteisöä kohtaan Odotukset siitä, miten yhteisön tulisi toimia ja kehittää toimintaansa Toiveita siitä, miten sidosryhmät itse haluaisivat toimia tai vaikuttaa yhdistyksen toimintaan Millaista vuorovaikutusta ja millaisia käytäntöjä sidosryhmät toivovat yhdistyksen kanssa. Sidosryhmämarkkinointi tarkoittaa pelkistetysti sitä, että markkinointitoimet (yleensä käytännössä viestintätoimet) suunnitellaan erikseen kaikille yhdistykseen vaikuttaville sidosryhmätasoille. Yhdistyksen sidosryhmämarkkinoinnin peruskohderyhmät Rahoittajat: toiminnan tukeminen Päättäjät: toiminnan tukeminen Tiedotusvälineet: näkyvyys Markkinoija yhdistys Julkinen sektori: toiminnan tukeminen Jäsenet: palvelut, toiminta, aktivointi Muut tahot, suuri yleisö: tietoisuus, toiminta Henkilöstö: toiminnan toteutus Yhteistyötahot, 3. sektori: asiantuntijuus, tietoisuus Kuvio kertoo, että jäsenet muodostavat vain yhden joskin erittäin tärkeän yhdistyksen sidosryhmän. Muut sidosryhmät, joiden ratkaisuista monet keskeiset yhdistyksen menestysperustat voivat olla kiinni usein joko unohdetaan tai jätetään selvästi vähemmälle huomiolle. Erilaisten rahoittajatahojen avainhenkilöt vaikuttavat merkittävästi yhteistoiminnan toteutumiseen edustamansa tahon ja rahoitusta tarvitsevan yhdistyksen välillä. Sidosryhmätiedottamisen tavoitteena on informaation antaminen, suhteiden ylläpito ja vahvistaminen (PR) sekä keskustelu ja ajatusten vaihto. Sidosryhmämarkkinoinnin kohderyhmän valinnan jälkeen päätetään 13

12 keinot, joilla yhteydenpito toteutetaan ja se, ketkä siitä vastaavat sekä myös yhteydenpidon toistettavuus. Paikallisyhdistyksissä tarvitaan sidosryhmämarkkinointia ja sidosryhmätiedottamista, jotta saavutetaan uusia ja nykyisiä jäseniä sekä rahoittajia toiminnan tukemiseen. Lehdistötiedottamista tarvitaan yhdistyksen näkyvyyden vuoksi. 2.5 Toimiva yhdistys satsaa tiedottamiseen Tiedottaminen on yksi suhdetoiminnan keinoista vaikuttaa yhdistyksen sisäisiin ja ulkoisiin sidosryhmiin. Jokaisen yhdistyksen täytyy tarkastella viestintätyyliään, tarpeitaan ja mahdollisuuksiaan. Yhdistyksen on viestittävä tehokkaasti ulkoisten ryhmien kuten lehdistön ja kuntatoimijoiden kanssa. Sen on viestittävä hyvin myös sisäisten ryhmien kuten yhdistysaktiivien, henkilökunnan ja vapaaehtoisten kanssa. Yhdistyksen on tiedettävä kuinka viestiä itsestään erilaisille ryhmille saadakseen niiden tuen ja positiivisen suhtautumisen toimintaansa. Julkisuutta ei kannata jättää käyttämättä koska, se voi poikia omalle toiminnalle paljon hyvää. Järkevästi asioistaan tiedottava yhdistys saa myönteistä näkyvyyttä ja tulee tunnetuksi. Samalla omaan toimintaan liittyvät väärinymmärrykset vähenevät. Oman toiminnan aliarvostaminen, tiedotusosaamisen puute ja vanhanaikaiset toimintatavat estävät sen, että tieto ei kulje mihinkään suuntaan. Hyvä tiedottaminen on ennen muuta osaamiskysymys. Toisaalta se on arvostuskysymys: pidetäänkö tiedotusta tärkeänä, satsataanko siihen. Hyvä sisäinen ja ulkoinen tiedottaminen vaativat taitoja, kontakteja ja resursseja. On helpompi houkutella mukaan sellaiseen yhdistykseen jonka nimi on tuttu ja jonka toiminnasta kerrotaan tiedotusvälineissä. Tiedottamista tarvitaan myös jäsenhankinnan tueksi. Varsinkin sellaiset yhdistykset joiden rahoitus perustuu pääosin tai yksinomaan yksityisiin jäsen- ja tukimaksuihin, joutuvat lunastamaan olemassaolon oikeutuksensa jäseniltään. Yhdistykset ovat tulosvastuullisia ennen kaikkea niille yksityisille ihmisille, jotka luottavat yhdistyksen kykyyn ajaa jäsenten toivomia asioita tuloksekkaasti tai toimia jäsenten tarpeiden tyydyttämiseksi. Annettava viesti on, että jäsenistö saa vastinetta jäsenmaksulleen. 14

13 Kun kohderyhmien määrä ja koko kasvavat niin suuriksi, että mahdollisuuksia henkilökohtaiseen vaikuttamiseen ei ole, tarvitaan muita välineitä ja kanavia, esimerkiksi tilaisuuksia, tiedotteita, lehtiä, sähköpostia, esitteitä, videoita ja joukkoviestintää. Pienessä yhdistyksessä viestinnän vastuusta ja tehtävistä on hyvä sopia erikseen. Nykyään toimiminen Internetissä ei ole vain kiva juttu, vaan näkyvyyden kannalta välttämätöntä. Useimmat hakevat tietoa ja käyttää nettiä esimerkiksi ostopäätösten tukena. Yhdistykset näkyvät verkossa ja niistä keskustellaan. Nettiä tulee seurata ja yhdistyksen verkkosivuja päivittää säännöllisesti määrätyin aikavälein. 2.6 Lehdistötiedotteen laatiminen Maakuntien ykköslehtien asema on vahva, yhdessä niillä on valtakunnallistakin merkitystä. Alueiden ykköslehtien halukkuus tulla yhteiskunnalliseen keskusteluun mukaan lisääntyy, jos asiaan esimerkiksi omaishoidon tukemiseen on löydettävissä alueellisia tulo- ja näkökulmia. Alueiden ykköslehdet ovat vaikutusalueellaan vahvoja mielipiteen muodostajia samoin paikallislehtisektori. Media ei ymmärrä meitä. Meidän on ymmärrettävä, miten media toimii Paikallisyhdistysten kannattaisi tehdä jutuista mahdollisimman konkreettisia esimerkiksi suhteuttamalla lukuja valtakunnallisiin määriin. Tiedotteessa on otettava huomioon, että se herättää lukijan kiinnostuksen esim. ajankohtaisuus, läheisyys, vaikuttavuus, epätavallisuus ja kielteisyys. Tärkein asia tulee otsikoksi, uutinen kärkeen ja taustat viimeiseksi. Voit helpottaa toimittajan työtä tekemällä hyvän tiedotteen, se koostuu esimerkiksi seuraavista asioista: kuka tekee, mitä tekee miksi tekee kuinka paljon mitkä tavoitteet ja päämäärät mitä tapahtuu, on tapahtunut miksi tapahtuu, on tapahtunut liitä loppuun yhteystietojesi lisäksi asiantuntijan yhteystiedot tarkista, että tiedote on yksiselitteinen ja ymmärrettävä pyydä jota kuta toista lukemaan tiedote ennen sen lähettämistä yhdessä tiedotteessa on vain yksi asia 15

14 Yhdistys voisi tarjota medialle esim. omaishoitajan omakohtaisen tarinan, kertoa uusista toiminnoista, yhdistyksen kannanotoista sekä yleisötapahtumista. Kun toimittaja kiinnostuu, on aika avata niiden merkitystä, yhteyksiä, taustoja. Joskus on hyvä avaintoimittajan kanssa jutella työkokouksessa tai seminaarin oheisohjelmissa yhdistyksen näkemyksistä. Silloin saattaa kummallakin huomion suunta muuttua. Näin helpotat ja nopeutat toimittajan työtä: lähetä aineistot mahdollisimman ripeästi kun toimittajat ottavat yhteyttä ja etsivät sopivaa henkilöä, ota asia hoitoosi mieluummin kuin siirrät puhelua eteenpäin pidä esittelymateriaali ajan tasalla ja helposti saatavilla. Tuottaja Seppo Pänkäläisen antoi omaishoitajien yhdistyksille seuraavia ohjeita lehdistötiedottamisesta liiton neuvottelupäivillä 2008: älä ole liian nöyrä - ole asiantunteva ja asiallinen soita ensin ja laita sen jälkeen sähköpostia jos toimittaja ei kiinnostunut jutustasi, älä hermostu, hän voi kuitenkin myöhemmin haluta juttujasi mieti tarkkaan, kenen toimittajan kohderyhmää olet, etenkin paikallislehtien toimittajiin kannattaa olla yhteyksissä mieti, mikä on lehden lukijakunta muista, että toimittajat haluavat valmiin kirjoituksen, elleivät tule tekemään haastattelua muista, että toimittajat saattavat käydä lukemassa paikallisyhdistyksen sivuja, päivitä ne säännöllisesti, katso, että puhelinnumerot ja nimet täsmäävät Lopuksi vinkkejä siitä, miten välttää virheitä, kun lähestyy toimittajia: älä laita liian säännöllisesti sähköpostia toimittajille, heille tulee satoja viestejä päivittäin, joten suurin osa menee roskakoriin älä lähetä pelkkää telekopiota tai sähköpostia kunnioita toimittajan osaamista älä mielistele liikaa, tyrkytä, käyttäydy ylimielisesti tai kiukuttele kerro asia totuudenmukaisesti anna toimittajan tehdä työnsä. 16

15 3. Yhteenvetoa yhdistysten markkinointiviestinnästä Markkinointiviestinnän kautta voidaan paikallisyhdistyksissä saavuttaa tavoitteita kuten löytää jäseniä tai rahoittajia. Myös lehdistö-tiedottaminen on tärkeä osa paikallisyhdistysten toimintaa. Se on avain näkyvyyteen mediassa. Molemmat varmistavat sitä, että yhdistyksissä Ray:n hankerahoituksen aikana tai muulla tavoin luotu hyvä toiminta voidaan saada juurtumaan kuntaan. Markkinointiviestinnän muodoista ja sen mahdollisuuksista on koottuna kaksi yhteenvetotaulukkoa seuraavilla sivuilla. Taulukoiden tarkoituksena on selkeyttää markkinointiviestinnän mahdollisuuksia tukea paikallisyhdistysten toimintaa. Taulukossa 1 paikallisyhdistysten markkinointiviestinnän kohderyhmänä ovat nykyiset ja potentiaaliset uudet asiakkaat ja taulukossa 2 rahoittajat. Taulukoissa kuvataan markkinointiviestinnän muodot, haluttu kohderyhmä, niiden tavoitteet, keinot tavoitteiden saavuttamiseksi ja toiminnan onnistumista arvioivat asiat (mittarit). Mainonnan tavoitteena on antaa tietoa, herättää kiinnostusta, luoda mielikuvia, saada näkyvyyttä ja luoda positiivista julkisuuskuvaa nykyisten ja uusien potentiaalisten jäsenten ja rahoittajien keskuudessa. Mainonnan keinoja paikallisyhdistyksillä voivat olla osoitteeton suoramainonta, messumainonta, uudenlaiset tapahtumat jne. Myyntityön tavoitteena on löytää potentiaalisia uusia jäseniä ja rahoittajia, sekä varmistaa heidän ja nykyisten jäsenien tyytyväisyys. Menekinedistämisen tarkoitus on tarjota kohderyhmälle, nykyisille ja potentiaalisille uusille jäsenille ja rahoittajille jotain etuja tilapäisesti ja siten kiinnostuksen herättäminen. Tiedotus- ja suhdetoiminnan kohderyhmiä ovat sekä sisäiset ja ulkoiset sidosryhmät että tiedotusvälineet sekä rahoittajat. Tiedotus- ja suhdetoiminnan tavoitteita ovat mielikuvien muokkaus yhdistyksistä ja omaishoitajuudesta. Tiedotus- ja suhdetoiminnan keinoja ovat tiedotteet, messut ja tapahtumat. Vinkki: Ottakaa tavaksi säännöllisesti esimerkiksi kerran vuodessa läpi käydä oheisia taulukoita yhdistyksen hallituksen kokouksissa yhdistyksen markkinointiviestinnän ja tiedottamisen tarpeiden arvioimiseksi. 17

16 TAULUKKO 1. Markkinointiviestinnän kohderyhmänä nykyiset ja potentiaaliset jäsenet Markkinointiviestinnän muoto Paikallisyhdistysten mainonta Henkilökohtainen myyntityö projektitoimistolla Menekinedistäminen esimerkiksi tilapäisten etujen tarjoaminen Tiedotus- ja suhdetoiminta Kohderyhmä Tavoitteet Keinoja (mm.) Mittareita (mm.) - Nykyiset ja potentiaaliset uudet jäsenet - Nykyiset ja potentiaaliset uudet jäsenet - Nykyiset ja potentiaaliset uudet jäsenet - Sisäiset ja ulkoiset sidosryhmät - Antaa tietoa uusille potentiaalisille jäsenille - Herättää kiinnostusta uusissa - Osoitteeton suoramainonta jäsenissä - Näkyvyys - Näkyvyys uusissa paikoissa tai tapahtumissa missä ei oleteta näkyvän esim. markkinat - Positiivinen julkisuuskuva - Löytää uusia jäseniä - Varmistaa tyytyväisyys - Kiinnostuksen herättäminen - Saavuttaa uusia jäseniä - Tiedotusvälineet - Muokata mielikuvia - Yhteydenottojen määrä - Messumainonta - Kustannukset/uudet jäsenet - Mainoslehtisten jakaminen esim. paikallisyrityksiin - Uusien jäsenien määrä esim. kuukauden tai vuoden sisään - Kotikäynnit - Uusien jäsenien määrä - Asiakaspalvelu - Kontaktien määrä - Puhelinpalvelu - Valitusten lkm - Valituksen käsittelyaika - Tyytyväisten jäsenien osuus - Projektitoimiston seinille ja ikkunaan julisteita ym. markkinointimate riaalia - Tyytymättömien jäsenien osuus - Uusien jäsenien määrä - Esitteet - Asiakaspalautteen sävy - Osallistuminen - Kontaktien määrä ja paikallisiin laatu tapahtumiin - Tiedottaa - Tiedotteet - Julkaistujen juttujen määrä - Saada näkyvyyttä - Messut - Jäsenien tyytyväisyyden ja - uskollisuuden taso - Paikallisyhdistyksen mielikuvan laatu ja vahvuus 18

17 TAULUKKO 2. Markkinointiviestinnän kohderyhmänä nykyiset ja potentiaaliset uudet rahoittajat Markkinointiviestinnän muoto Paikallisyhdistysten mainonta Kohderyhmä Tavoitteet Keinoja (mm.) Mittareita (mm.) - Nykyiset rahoittajat - Antaa tietoa - Osoitteellinen suoramainonta - Uusien rahoittajien määrä Henkilökohtainen myyntityö projektitoimistolla (paikallisyhdistyksen työntekijän, projektivastaavan tai omaishoitajan) Menekinedistäminen esim. mainostilan myyminen tilapäisesti edullisemmin paikallisyhdistysten verkkosivuille Tiedotus- ja suhdetoiminta - Potentiaaliset uudet rahoittajat: yritykset - Nykyiset ja potentiaaliset uudet rahoittajat - Potentiaaliset uudet rahoittajat - Sisäiset ja ulkoiset sidosryhmät - herättää kiinnostusta - Muokata mielikuvia - Myydä - Myydä esimerkiksi mainostilaa paikallisyhdisty ksen verkkosivuille - Varmistaa tyytyväisyys - Saada uusia potentiaalisia rahoittajia - Kiinnostuksen herättäminen - Tiedotusvälineet - Muokata mielikuvia - Nykyiset ja potentiaaliset uudet asiakkaat eli rahoittajat - Ammattilehtimainonta - Yhteydenottojen määrä ja laatu - Messumainonta - Kustannukset / uudet rahoittajat - Asiakaspalvelu - Uusien rahoittajien määrä - Osallistuminen tapahtumiin - Kontaktien määrä - Asiakaspalautteen sävy - Esitteet - Kontaktien määrä ja laatu - Projektitoimiston seinille ja ikkunaan julisteita ym. markkinointimateriaalia - Lahjat, esimerkiksi omaishoitajien kirjoittama kirja - Uusien rahoittajien määrä - Tiedottaa - Tiedotteet - Julkaistujen juttujen määrä - Osallistuminen tapahtumiin - Rahoittajien tyytyväisyyden ja uskollisuuden taso - Paikallisyhdistyksen mielikuvan laatu ja vahvuus 19

18 4. Yhdistysten markkinointiviestinnän käytännöistä Usein toimiva käytäntö piilee tilanteissa, joissa työ on tuottanut hyvää mieltä tai muuten merkittävän kokemuksen toimijoille. Tilanteisiin liittyy usein toimijoiden onnistunut kohtaaminen, työntekijän hyvä tilannetaju ja ammattitaito. Hyviä käytäntöjä syntyy ennen kaikkea vuorovaikutuksessa. Yhteisten pelisääntöjen ja vuoropuhelun lisääminen omassa yhdistyksessä sekä eri toimijatahojen kesken on oleellista hyvien käytäntöjen leviämisen kannalta. Hyvä käytäntö on toimintaympäristössä hyväksi havaittu, koettu, toimiva ja asiakkaalla arvioitettu. Hyviin käytäntöihin päästään oppimalla, saamalla palautetta, miettimällä yhdessä mikä toimii, mikä ei toimi ja miksi ei toimi. Yhdistyksessä hyvä toimintakäytäntö tiivistetään riittävän selkeäksi ja yksityiskohtaiseksi, mutta tarpeeksi yleistettäväksi niin, että sen käyttöönotto on mahdollisimman helppoa. Seuraavassa on koottuna omaisyhdistysten toteuttamia hyviä toimintamalleja ja käytäntöjä markkinointiviestinnän ja tiedottamisen osalta. Omaishoitajayhdistysten esimerkkejä Yhdistys ja projektiesitteet kannattaa jättää terveyskeskusten odotustiloihin mukaan otettavaksi. Vierailut muissa paikallisjärjestöissä esim. eläkeläisjärjestöt, syöpäjärjestöt yms. ovat myös hyödyllisiä. Näin tavoitetaan uusia omaishoitajia. Oulussa hyvä markkinointiväline on omat Kortteeriuutiset, jota yhdistyksen jäsenistö ahkerasti lukee, se toimii myös käyntikorttina. Jos käydään jossakin vierailulla, jätettään uutiset luettavaksi. Voit kysyä tarkemmin Oulun Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:stä. Raahen Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:n yhdistysväestä on ollut edustaja mukana kunnan viranhaltijoiden ja perusturvalautakunnan edustajan kanssa alueen kuntien omaishoitajien kesäretkillä. Omaishoitajat ovat voineet kysyä henkilökohtaisesti mieltään askarruttavista omaishoidon kysymyksistä. Päättäjien ja viranhaltijoiden mukana on kulkenut tieto kuntaan ajankohtaisista asioista kentältä. Samalla tämä on toiminut järjestölle verkostoitumismahdollisuutena ja yhteistyön rakentajana. 20

19 Pohjanmaan alueella paikallisradio Pooki on tehnyt haastatteluja omaishoitoon liittyen säännöllisin väliajoin. Toimittaja on haastatellut vuorotellen aamukahvi lähetyksessä useamman omaishoitoyhdistyksen edustajia. Lakeuden Omaishoitajat ry vinkkaa, että omaisyhdistysten kannattaa rohkeasti lähestyä esim. ammattikorkeakouluja ja tiedustella, minkälaista yhteistyötä heidän kanssaan voisi tehdä. Yhdistyksellä on esim. Seinäjoen AMK:n kanssa vakiintuneet yhteistyömuodot kuten vuosittainen iso omaishoitajien virkistyspäivä omaishoitoviikolla, joka toimii myös tiedon jakamisen forumina. Tiedottamiseen liittyen omaisyhdistykset voivat perustaa toimialueensa kuntiin yhdysverkoston eli kerätä henkilöitä, joille voi laittaa tiedotuspyyntöjä ajankohtaisista asioista. Uutena tiedotuskanavana Lakeuden yhdistys nostaisi esiin toiminta-alueensa kirjastot. Yhdistys kokosi kaikista kirjastoista yhteyshenkilöt, joille toimitetaan mainoksia omaishoitajille suunnatuista tapahtumista. He sitten tiedottavat niistä edelleen kirjaston ilmoitustiloissa. Viime omaishoitoviikolla järjestettiin ensimmäistä kertaa kirjastonäyttely kaikissa alueen kirjastoissa. Sinne oli koottu materiaalia omaishoidosta ja kirjaston henkilökunta laittoi esille omaishoitoon liittyvää kirjallisuutta. Hiiden Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry on saanut lahjoituksena vuosittaiseen kesänavaus juhlaansa tarjoilut yrityksiltä. Samoin yhdistyksen esite on tehty yritysten tukemana maksutta. Vastavuoroisesti sponsoroijia on kiitetty julkisesti ja muistettu pienin huomionosoituksin. Riihimäen naisyrittäjät ry järjesti vuonna 2008 Riihimäen Seudun Omaishoitajat ja Läheiset yhdistyksessä karkauspäivän tanssit, joiden tuotto ohjattiin omaisyhdistykselle. Tämä puolestaan järjesti tiloissaan naisten päivänä vuonna 2008 avointen ovien päivän, johon oli kutsuttu Riihimäen naisyrittäjien edustajat esittelemään yritystensä toimintaa. Vastaavia hyvä malleja ja esimerkkejä paikallisyhdistyksissä on runsaasti. Yhdistysten tapaamisissa ja koulutuksissa ideoita voi jakaa ja vaihtaa. Yhdistysten tiedotteita ja nettisivuihin kannattaa tutustua myös viestinnän näkökulmasta. Tärkeää on, että niin markkinointiviestinnässä kuin tiedottamisessakin säilyy positiivinen ote. Heli Laaksosen sanoin: Hymy o naama pihavalo. Siit näkee onk syrän koto. 21

20 5. Lähdekirjallisuutta ja hyödyllistä luettavaa Bergström, S., Leppänen, A., Yrityksen asiakasmarkkinointi painos. Helsinki: Edita Prima Oy. Dahlen, M Markkinoijan yhdeksän käskyä. Juva: WS Bookwell Oy. Forssell, J., Laurila, E. Hyvät mediasuhteet Juva: WSOY. Högström, A Yhteiskunnallinen viestintä. Tampere: Tammer-Paino Oy. Iivonen, A Miten tiedotan? Vantaa: Paino Dark Oy. Isohookana, H Yrityksen markkinointiviestintä. Juva: WSOY, WS Bookwell Oy. Ojanen, S Tiedota tehokkaasti. Helsinki: Edita Prima Oy. Työrukkanen Omaisyhdistysmappi 2009, Omaishoitajat ja Läheiset Liiton materiaaleja. Parantainen, J Sissimarkkinointi. Hämeenlinna: Karisto Oy. Rope, T Suuri markkinointi-kirja. Helsinki: Otavan Kirjapaino Oy. Vuokko, P Markkinointiviestintä; merkitys, vaikutus ja keinot. 1. painos. Porvoo: WS Bookwell Oy. Vuokko, P Nonprofit-organisaatioiden markkinointi. 1. painos. Porvoo: WS Bookwell Oy. Wiio, J Media uudistuvassa yhteiskunnassa. Helsinki: Edita Prima Oy. 22

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki 15.9.2016 Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Miksi tiedottaa? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Sopimukselliset velvoitteet velvoite tiedottaa hankkeesta ja sen saamasta rahoituksesta tarkoituksenmukaisesti, avoimesti ja

Lisätiedot

Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä. Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne

Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä. Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne 1 Tapahtuman markkinointi Kohderyhmä Tapahtuman imago ja sisältö Myyntikanava Pääsylipun hinta

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013)

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013) :n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013) Sisällysluettelo Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 2 Strategiatyö Omaishoitajat ja Läheiset liitossa Toiminta-ajatus Toimintaa

Lisätiedot

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO Katja Reinikainen Kansalaisareena 2016 Taustaa Tiedotteen kirjoittaminen lähtee tarpeesta tiedottaa yhteisöä/organisaatiota koskevasta asiasta. Tiedotteen tarkoitus

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Miksi tiedottaa (median kautta)?

Miksi tiedottaa (median kautta)? Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2017

Toimintasuunnitelma 2017 Toimintasuunnitelma 2017 Arvot ja Teema 2017 Uudistuva Pori Rohkea Pori Rohkea Yrittäjä Kiinnostavat uudet ajatukset ja kokeilut tarjoavat mahdollisuuksia monipuolistaa yritysten liiketoimintaa, rakentaa

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sivu 1/5 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Yleistä MLL Meilahden yhdistys ry () on keskoslasten ja heidän vanhempiensa ja muiden läheistensä sekä keskosten kanssa työskentelevien oma yhdistys. Yhdistyksen tavoitteena

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin?

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin? KTT, dosentti Saila Saraniemi, Oulun yliopisto, markkinoinnin laitos Rokua 24.8.2013 Mikä ihmeen brändi Mitä brändäämisellä tarkoitetaan Miten erottautua Entä kannattaako brändäys yksin 1 2 Jokainen tuo

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään. Sykettä-hanke Jenni Tiainen

Vinkkejä hankeviestintään. Sykettä-hanke Jenni Tiainen Vinkkejä hankeviestintään Sykettä-hanke Jenni Tiainen Sivu 1 8.3.2016 Tiedottaminen Hankerahoituksen pelisääntöihin kuuluu, että hankkeista tiedotetaan avoimesti. Hankkeet ovat julkisia sen jälkeen, kun

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut nuorisovaltuutetut.

Lisätiedot

Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys

Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys TYY 2017 Frida Pessi 20.12.2017 Viestintä eli kommunikaatio Sanomien siirtämistä Merkitysten tuottamista Mutta myös yhteisen ymmärryksen tuottamista (yhteisöllisyys)

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 8. VIRTA RAAHEN SEUDUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta VIESTINTÄSTRATEGIA 2017 2020 Oulun yliopiston ylioppilaskunta Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Nykytila 2.1. Kehittämiskohteiden toteutuminen 3. Perusviesti 4. Viestintä ylioppilaskunnan strategian toteuttajana

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA!

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! ANNE ILVONEN INNOVOINTIPÄÄLLIKKÖ OK-OPINTOKESKUS 24.3.2012 1 Vaikuttaminen Vaikuttaminen on henkilökohtaisen tai yhteisön vallan käyttöä niin, että saamme edistettyä meille

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 6. VIRTA OULUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Virta Oulu alahankkeessa noudatetaan Oulun kaupungin viestintäohjetta: http://www.ouka.fi/viestinta/pdf/viestintaohje.pdf Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä

Lisätiedot

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma Piirihallituksen hyväksymä _16._2_.2004 Taustaa Tässä viestintäsuunnitelmassa kuvataan SPL Keski-Suomen piirin tiedottamisen menettelyt. Yhdistyksen säännöissä

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring :n juhlaseminaari Kuopio 23.11. 2011 Sandra Gehring Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Terveydenhuollon ohjauksessa etusijalla on sairaus, vammaisuus ja kuntoutuminen.

Lisätiedot

Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi?

Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi? Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi? Yhdistyksen toiminta-ajatus Onko meillä yhteinen näkemys siitä, miksi yhdistys on olemassa?

Lisätiedot

Hankkeen arviointi ja alueellinen verkostomalli. Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke: Loppuseminaari 10.3.2008 Arja-Tuulikki Wilén

Hankkeen arviointi ja alueellinen verkostomalli. Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke: Loppuseminaari 10.3.2008 Arja-Tuulikki Wilén Hankkeen arviointi ja alueellinen verkostomalli Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke: Loppuseminaari 10.3.2008 Arja-Tuulikki Wilén Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke 2.06-31.3.08

Lisätiedot

Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry

Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry www.supy.sporttisaitti.com TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 1 SUOMEN URHEILUPSYKOLOGINEN YHDISTYS, SUPY RY Suomen urheilupsykologinen yhdistys pyrkii toiminnallaan

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma

Viestintäsuunnitelma Liite 1 Viestintäsuunnitelma 2014-2016 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL:n viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelman tehtävänä on antaa suunta viestinnän toimenpiteille vuosille 2014 2016. Viestintäsuunnitelma

Lisätiedot

2.12.2015 KOKO TOTUUS. Sisäilmahankkeen tiedottaminen. 2.12.2015 Toimitusjohtaja Miika Natunen

2.12.2015 KOKO TOTUUS. Sisäilmahankkeen tiedottaminen. 2.12.2015 Toimitusjohtaja Miika Natunen KOKO TOTUUS Sisäilmahankkeen tiedottaminen Toimitusjohtaja 1 Viestintä Mitä? Oikean tiedon välittäminen, oikea-aikaisesti, oikeaan paikkaan. Tärkeät kysymykset: 1. MITÄ? ( oleellinen tieto, aikataulut

Lisätiedot

Tiedottaminen. Yritystoiminta Pauliina Stranius

Tiedottaminen. Yritystoiminta Pauliina Stranius Tiedottaminen Tiedottaminen sisäinen tiedottaminen tehtävät informointi henkilöstölle keskustelu henkilöstön/yksittäisen henkilön kanssa perehdyttäminen sisäinen markkinointi vuorovaikutus keinot henk.kohtaiset

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017

Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Hyväksytty hallituksen kokouksessa 10.10.2016 Hyväksytty syyskokouksessa 01.11.2016 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 2 1. KESKI-UUDENMAAN

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Järjestöjen elinvoimaisen tulevaisuuden on ratkaissut se, ovatko he vahvistaneet henkilökohtaista merkityksellisyyttä toimintansa ytimessä

Järjestöjen elinvoimaisen tulevaisuuden on ratkaissut se, ovatko he vahvistaneet henkilökohtaista merkityksellisyyttä toimintansa ytimessä Kumppanuuspäivä 2016 Kumppanuuspöytä 4, vetäjinä Mari Brunou ja Tauno Linkoranta Tulevaisuuden kansalaistoiminta Alustuksena Tulevaisuuden kansalaistoiminta PP (liitteenä). Alustuksen jälkeen jakauduttiin

Lisätiedot

Miten sinne pääsee? Paikallismuseoiden markkinointi ja saavutettavuus

Miten sinne pääsee? Paikallismuseoiden markkinointi ja saavutettavuus Miten sinne pääsee? Paikallismuseoiden markkinointi ja saavutettavuus Kotkan paikallismuseo seminaari 27.4. Riina Nurmio, maakuntatutkija Etelä-Karjalan museo Potentiaalisista kävijöistä pitää saada kävijöitä

Lisätiedot

Lasten ja nuorten. vaikuttamismahdollisuudet kunnassa Meiju Hiitola 1

Lasten ja nuorten. vaikuttamismahdollisuudet kunnassa Meiju Hiitola 1 Lasten ja nuorten vaikuttamismahdollisuudet kunnassa 27.11.06 Meiju Hiitola 1 Miksi lasten ja nuorten pitäisi saada vaikuttaa? Lasten ja nuorten erityistarpeet vaativat huomiomista Lapsilla ja nuorilla

Lisätiedot

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Tavoite Orimattilan Kokoomus on mukana kehittämässä Orimattilan kaupunkia ja Päijät- Hämeen maakuntaa jäsenistönsä ja luottamushenkilöidensä välityksellä Kansallisen

Lisätiedot

OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä. CP-liitto Anne Ilvonen suunnittelija OK-opintokeskus. Opintotoiminnan Keskusliitto.

OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä. CP-liitto Anne Ilvonen suunnittelija OK-opintokeskus. Opintotoiminnan Keskusliitto. OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä CP-liitto 29.3.2008 Anne Ilvonen suunnittelija OK-opintokeskus Vaikuttaminen Vaikuttaminen on henkilökohtaisen tai yhteisön vallan käyttöä niin, että saamme edistettyä meille

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot

Mielipiteitä meistä ja vesivoimasta. Sidosryhmätutkimus 2015

Mielipiteitä meistä ja vesivoimasta. Sidosryhmätutkimus 2015 Mielipiteitä meistä ja vesivoimasta Sidosryhmätutkimus 2015 1 Sisältö Tutkimuksen taustaa ja tavoitteita Tietoa vastaajista Tutkimuksen tulokset 2 Tutkimuksen taustaa ja tavoitteita Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Hallitus ja hallituksen kokoukset 3. Jäsenet 4. Yhdistyksen toiminta 5. Näyttelyt, seminaarit ja muut tapahtumat 6. Muut toiminta 5.1

Lisätiedot

Hei me tiedotetaan! Vinkkejä hankeviestintään. Tuettujen hankkeiden koulutus

Hei me tiedotetaan! Vinkkejä hankeviestintään. Tuettujen hankkeiden koulutus Hei me tiedotetaan! Vinkkejä hankeviestintään Tuettujen hankkeiden koulutus 12.1.2015 Tiedottaminen vs. viestintä Tiedottaminen on tiedon tuottamista lähettäjän näkökulmasta ja viestin yksisuuntaista tuuttaamista

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma 2014-2018 Valtorin mielikuva Innovatiivisuus on toiminnan jatkuvaa kehittämistä sekä ideoiden ja innovaatioiden synnyn mahdollistamista.

Lisätiedot

Kuinka saamme kaikki mukaan? Anne Porthén Pia Warvas

Kuinka saamme kaikki mukaan? Anne Porthén Pia Warvas Kuinka saamme kaikki mukaan? Anne Porthén Pia Warvas Päivän paja Alustus jäsenhankintaan 15 min. Näkyvyyspaketin esittely 15 min Ideointia yhdessä 30 min Kuinka innostumme ja innostamme? 1 t Klo 10.30

Lisätiedot

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen

Lisätiedot

2016 TOIMINTASUUNNITELMA

2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 1 1. Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry:n toiminnan tarkoitus ja visio vuodelle 2016 Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry, ESTERY, on

Lisätiedot

Sosiaalisen median pelisäännöt. FC Honka ry

Sosiaalisen median pelisäännöt. FC Honka ry Sosiaalisen median pelisäännöt FC Honka ry 16.05.2016 Honkalaisuus on tukemista, jakamista ja arvostamista Honkalaiseen perheeseen kuuluvat niin pelaajat kuin heidän läheisensä, joukkueiden ja seuran toimijat

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

VERKKOMARKKINOINNIN MAHDOLLISUUDET Tietoa ja tuottoa pienteurastamoihin -hanke

VERKKOMARKKINOINNIN MAHDOLLISUUDET Tietoa ja tuottoa pienteurastamoihin -hanke VERKKOMARKKINOINNIN MAHDOLLISUUDET Tietoa ja tuottoa pienteurastamoihin -hanke Eveliina Toivonen 9.9.2016 www.hamk.fi TIETOISKUN SISÄLTÖ 1. Markkinoinnin perusperiaatteet 2. Verkkomarkkinoinnin kolme teemaa

Lisätiedot

Yhdistyksen perustehtävä lähtökohtana. Aluevastaava Matti Mäkelä

Yhdistyksen perustehtävä lähtökohtana. Aluevastaava Matti Mäkelä Yhdistyksen perustehtävä lähtökohtana Aluevastaava Matti Mäkelä YHDISTYKSEN PERUSTEHTÄVÄ OMAISHOITOPERHEIDEN TAVOITTAMINEN OMAISHOITOPERHEIDEN TUKEMINEN YHDISTYS OMAISHOIDON KEHITTÄJÄNÄ, EDUNVALVONTA Miten

Lisätiedot

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi

Lisätiedot

RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO

RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO Mairit Toppi JÄKE -projekti, projektivastaava Koillismaan Omaishoitajat ja Läheiset ry Koillismaan Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistysten toimintaympäristö muuttuu! Yhdistystoimijoiden

Lisätiedot

TYÖKALUJA YHDISTYSTEN VIESTINTÄÄN Eija Eloranta Turun yliopiston Brahea-keskus

TYÖKALUJA YHDISTYSTEN VIESTINTÄÄN Eija Eloranta Turun yliopiston Brahea-keskus TYÖKALUJA YHDISTYSTEN VIESTINTÄÄN 14.4.2016 Eija Eloranta Turun yliopiston Brahea-keskus Viestintämme vaikuttaa suoraan siihen miten toimintamme nähdään, miten se kiinnostaa, herättää halun tulla mukaan!

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi?

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALO Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALON HISTORIA 2009: YLILYÖNTI AVASI OVENSA OSANA ETSIVÄÄ TYÖTÄ Etsivä työ avasi tammikuussa matalan kynnyksen kohtaamispaikka Ylilyönnin osana perustyötä.

Lisätiedot

Kampanjoinnilla vaikuttaminen. Viestintäpäällikkö Kaisa Hara

Kampanjoinnilla vaikuttaminen. Viestintäpäällikkö Kaisa Hara Kampanjoinnilla vaikuttaminen Viestintäpäällikkö Kaisa Hara 21.5.2014 Liikenneturva Edistää tieliikenteen turvallisuutta vaikuttamalla liikennekäyttäytymiseen Keinoina viestintä, valistus ja koulutus Valtakunnallinen

Lisätiedot

Tiedottamalla näkyväksi. Inkeri Näätsaari

Tiedottamalla näkyväksi. Inkeri Näätsaari Tiedottamalla näkyväksi Inkeri Näätsaari 14.11.2007 Vuonna 2000 Kirjasto välitti tietoa tarvitsijoille Vähän julkisuutta, osin negatiivista tai vähättelevää Kriittisiä kannanottoja potentiaalisilta yhteistyökumppaneilta

Lisätiedot

VETÄVÄ FACEBOOK KEVYESTI

VETÄVÄ FACEBOOK KEVYESTI VETÄVÄ FACEBOOK KEVYESTI Allergia- ja astmaliiton ja Iholiiton koulutus yhdistysaktiiveille ti 31.5. klo 17.30-18.15 Mira Airola ja Anu Sauliala TÄNÄÄN OPITAAN! Työkaluja yhdistyksesi Facebook-sivujen

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 18.12.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

4 ensimmäistä sähköpostiasi

4 ensimmäistä sähköpostiasi 4 ensimmäistä sähköpostiasi 1 Ohjeet Nyt rakennetaan neljä viestiä, jotka voit lähettää sähköpostilistallesi. Jos et vielä osaa rakentaa sähköpostilistaa, lue tämä kirjoitus: http://www.valmentaja-akatemia.fi/sahkopostilista/

Lisätiedot

METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia

METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia 2015-2019 Visio METKA on Suomen suurin ja vaikuttavin opiskelijakunta niin taloudellisin kuin toiminnallisin mittarein mitattuna.

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 1. VIRTA KAINUUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät Virta

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS

VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS 2016 Maakunnan viestintäryhmä Varsinais-Suomen liitto YDINVIESTIT Suodatamme

Lisätiedot

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia Tulevaisuuden Museo-Suomi Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia 24.10.2010 Taiteen ja kulttuurin luova vaikutus säteilee elämän kaikille alueille. Hallitusohjelma Kattavin

Lisätiedot

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke 1.3.2015 31.10.2017 Viestintäsuunnitelma Jessica Fagerström Satu Raatikainen 15.9.2015 Päivitetty 4.12.2015 Parempi Arki-hankkeen tausta, tavoitteet ja organisaatio

Lisätiedot

SGY:n jäsentyytyväisyyskysely 2012

SGY:n jäsentyytyväisyyskysely 2012 SGY:n jäsentyytyväisyyskysely 2012 1 Jäsentyytyväisyyskyselyn tulokset SGY teki jäsenistölleen jäsenkyselyn syksyllä 2012 Vastausaika oli 18.10. - 7.11.2012 Jäsenkyselyyn vastasi 79 jäsentä (n. 15 %) 2

Lisätiedot

SuLVIn toimiston työnjako ota rohkeasti yhteyttä!

SuLVIn toimiston työnjako ota rohkeasti yhteyttä! Pelisäännöt kuntoon SuLVIn toimiston työnjako ota rohkeasti yhteyttä! Operatiivinen johto: toiminnanjohtaja Tiina Strand tiina.strand@sulvi.fi, 040 505 5445 Viestintä, kotisivut, tapahtumat, some yms:

Lisätiedot

Viestiupseeriyhdistys ry.

Viestiupseeriyhdistys ry. Viestiupseeriyhdistys ry Toiminnan tarkoitus Viestiupseeriyhdistys on viesti- ja johtamisjärjestelmäalalla sekä sähköisen viestialan tehtävissä toimivien ja toimineiden yhteinen maanpuolustusjärjestö.

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

PJ-OPAS: Mitä yhdistyksen puheenjohtajan on hyvä tietää?

PJ-OPAS: Mitä yhdistyksen puheenjohtajan on hyvä tietää? PJ-OPAS: Mitä yhdistyksen puheenjohtajan on hyvä tietää? Tavoite: Jotta tietää mitä pitää tietää. Puheenjohtajan rooli ja osaaminen Miten johdat onnistuneen kokouksen? Mitä tehtäviä hallituksella on? Tehtävien

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: Toisen vaiheen tehtävien maksimipisteet (älä tee merkintöjä taulukkoon)

Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: Toisen vaiheen tehtävien maksimipisteet (älä tee merkintöjä taulukkoon) Täytä selkeällä käsialalla: Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: @ Tarkista, että sinulla on neljä erikseen nidottua tehtävää (tehtävät 1 4, 9 sivua), kaksi liitettä sekä konseptipaperi. Mikäli

Lisätiedot

Aloittavan yrittäjän markkinointiopas - mitä tarvitsen kun perustan yrityksen?

Aloittavan yrittäjän markkinointiopas - mitä tarvitsen kun perustan yrityksen? Aloittavan yrittäjän markkinointiopas - mitä tarvitsen kun perustan yrityksen? 1 Olet päättänyt perustaa yrityksen tai olet sen jo perustanut. Kertoaksesi potentiaalisille asiakkaillesi, että olet olemassa,

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

SOSIAALINEN MEDIA APTEEKIN JA ASIANTUNTIJAN TYÖKALUNA

SOSIAALINEN MEDIA APTEEKIN JA ASIANTUNTIJAN TYÖKALUNA SOSIAALINEN MEDIA APTEEKIN JA ASIANTUNTIJAN TYÖKALUNA SOSIAALINEN MEDIA APTEEKIN JA ASIANTUNTIJAN TYÖKALUNA Sosiaalinen media on tärkeä ja keskeinen väline ihmisten ja organisaatioiden välisessä kanssa

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Yhteispelillä kohti hyvinvointia. Lapsiperhetoimijoiden yhteistyön tiivistäminen Päijät-Hämeen Kumppanuusverkostossa

Yhteispelillä kohti hyvinvointia. Lapsiperhetoimijoiden yhteistyön tiivistäminen Päijät-Hämeen Kumppanuusverkostossa Yhteispelillä kohti hyvinvointia Lapsiperhetoimijoiden yhteistyön tiivistäminen Päijät-Hämeen Kumppanuusverkostossa Päijät-Hämeen Kumppanuusverkosto Päijät-Hämeen Kumppanuuskeskus hanke (Ray 2012-2015)

Lisätiedot

MARTAT VERKOSSA. Jouko Marttila

MARTAT VERKOSSA. Jouko Marttila MARTAT VERKOSSA Jouko Marttila 1.10.2016 Mobiili-internet on ykkönen Lähes puolet asiakkaista hakee tietoa sosiaalisesta mediasta ostopäätösten tueksi Facebook Yritykset käyttävät markkinointiin ja asiakaspalveluun.

Lisätiedot

Sosiaalinen media suunnittelijan apuna. Tuuli Lehtonen Helsingin yliopisto

Sosiaalinen media suunnittelijan apuna. Tuuli Lehtonen Helsingin yliopisto Sosiaalinen media suunnittelijan apuna Tuuli Lehtonen Helsingin yliopisto 14.6.2016 Kyllä musta tuntuu, että se on niin, ettei me ehkä sitä somea enää päästä karkuun. Sitten jos ei me itse mennä sinne,

Lisätiedot

VETURI V. Ryhmätöiden tuotokset

VETURI V. Ryhmätöiden tuotokset VETURI V Ryhmätöiden tuotokset Tuotettu Kurussa 7.-8.4.2006 Teema 1: Callidus-tuutorointi Vetäjät: tutorsihteeri Heidi Kerbs, HAMOK ja tutorvastaava Jari Nurmi, RANKA 1.1 AMK:N ROOLI (rahoitus? yhteistyökumppanit?

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

PR, mediasuhteet ja journalismi. Timo Pihlajamäki HUMAK INNOverkko 2012

PR, mediasuhteet ja journalismi. Timo Pihlajamäki HUMAK INNOverkko 2012 PR, mediasuhteet ja journalismi Timo Pihlajamäki HUMAK INNOverkko 2012 Viestinnän ja markkinoinnin integraatio Imago Brandi Maine Yksinkertainen viestinnän perusasetelma Lähde: Karvonen, E. Suomalainen

Lisätiedot

Keliakialiiton strategia

Keliakialiiton strategia Keliakialiiton strategia 2016 2020 Keliakialiitto ry Kuvat ja taitto: Sonja Tuomi Painopaikka: Waasa Graphics Oy, 2015 Keliakialiiton strategia 2016 2020 Visio 2020... 4 Toiminta-ajatus... 6 Toimintaympäristön

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA VIESTINTÄÄ

VAIKUTTAVAA VIESTINTÄÄ VAIKUTTAVAA VIESTINTÄÄ Parasta Lapsille ry @marjukkak @taru69myth 1. TAVOITE JA SISÄLLÖT KUNTOON MITÄ JA MIKSI? KENELLE MISSÄ, MILLOIN? tavoite vastaanottaja välineet MITEN? viestin sisältö ja formaatti,

Lisätiedot

Suunnittele ja toteuta lukuhetki!

Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Minä luen sinulle -kampanja (2017) Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Tietoa ja vinkkejä oppilaitoksille ja vammais- ja vanhustyön yksiköille Hyvä lukija, Selkokieli - yhteinen kieli tämä pieni opas tarjoaa

Lisätiedot

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia 2017-2021 suomen taiteilijaseuran strategia 2017 2021 VISIOMME Visiomme on vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija. Suomen

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä 1. Yleistä Jyväskylän nuorisovaltuusto on vuonna 2009 perustettu 13 20 vuotiaiden jyväskyläläisten nuorten vaikuttamis- ja kuulemiskanava. Se pyrkii parantamaan nuorten kuulemista ja osallistumista päätöksentekoon

Lisätiedot

MILLAISIA JUTTUVINKKEJÄ JA TIEDOTTEITA

MILLAISIA JUTTUVINKKEJÄ JA TIEDOTTEITA MILLAISIA JUTTUVINKKEJÄ JA TIEDOTTEITA Viestintä- ja markkinointiseminaari 2.-3.6.2015 Kari Ikonen twitter @IkonenKari 3.6.2015 Alma Aluemedia Maakuntalehdet Alma Aluemedia 4 maakuntalehteä 14 tilattavaa

Lisätiedot

Kuntalaiskyselyn tulokset. Taustatiedot: Vastauksia 178 N 55% M 45% Kaupunginkanslia / Suunnittelu ja rahoitusryhmä

Kuntalaiskyselyn tulokset. Taustatiedot: Vastauksia 178 N 55% M 45% Kaupunginkanslia / Suunnittelu ja rahoitusryhmä Kuntalaiskyselyn tulokset Taustatiedot: Vastauksia 178 N 55% M 45% Taustatiedot: ammatti 3 % 8 % 8 % 3 % 1 % 16 % 25 % 36 % Koululainen Kunnan tai valtion työntekijä Yrittäjä Työtön Opiskelija Töissä yksityisellä

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Uusi vaikuttamispalvelu: Nuortenideat.fi Demokraattinen vaikuttamiskanava Nuorten osallisuutta ja yhteisöllisyyttä tukeva Matalan kynnyksen palvelu, näkyvä

Lisätiedot

Facebook-sivu tehokäyttöön. Osa 2 Facebook-sivun julkaisut

Facebook-sivu tehokäyttöön. Osa 2 Facebook-sivun julkaisut Facebook-sivu tehokäyttöön Osa 2 Facebook-sivun julkaisut 2013-3-8 1 Mitä opit tänään Mitä laaja tutkimus kertoo erilaisten julkaisujen saamasta palautteesta Miten luot sisältöstrategian Facebook-sivullesi

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus kehitysvammaiselle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus kehitysvammaiselle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus kehitysvammaiselle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

Kehitä ja vaikuta! -klinikka Valtakunnallinen AlueAvain

Kehitä ja vaikuta! -klinikka Valtakunnallinen AlueAvain Kehitä ja vaikuta! -klinikka Valtakunnallinen AlueAvain 19.10.2016 Järjestöt kärkihankkeissa ja omaishoidon palveluiden kehittämisessä Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Lisätiedot