TEM raportteja 2/2011
|
|
- Eeva Pakarinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TEM raportteja 2/2011 Laki sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa - käytännöstä ja muutostarpeista Eliisa Reenpää Työelämä- ja markkinaosasto/mikko Huuskonen Kesä 2009
2 SISÄLLYS SISÄLLYS JOHDANTO NYKYTILANNE Sääntely Laki sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa Suhde kuluttajansuojalainsäädäntöön Suhde kilpailunrajoituslakiin Suhde immateriaalioikeudellisiin erityislakeihin Markkinoinnin kansainväliset ohjeet Pariisin konventio Vertailua Oikeuskäytäntö Yleinen alioikeus Markkinaoikeus Keskuskauppakamarin liiketapalautakunta MARKKINOINTISÄÄNNÖKSET Hyvä liiketapa ja muutoin sopimaton menettely Yleislauseke Jäljittely Maineen hyväksikäyttö Totuudenvastainen ja harhaanjohtava markkinointi Vertaileva mainonta Sattumanvaraiset edut ja kylkiäistarjoukset LIIKESALAISUUDET SOPMENL:N SEURAAMUKSET JOHTOPÄÄTÖKSET Sekaantumisvaara-arviointi Maineen norkkiminen Mallia Ruotsista? Muuta...43 LÄHTEET
3 1 JOHDANTO Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa todetaan seuraavaa: Osana kansallisen innovaatiopolitiikan vahvistamista laaditaan kansallinen teollis- ja tekijänoikeuksien strategia. Erityistä huomiota kiinnitetään pk-yritysten ja yksityisten keksijöiden mahdollisuuksiin käyttää erilaisia suojamuotoja ja sitä kautta parantaa erilaisten tuotteidensa kaupallisia mahdollisuuksia. Kauppa- ja teollisuus ministeriö asetti ohjausryhmän, jonka tehtävänä on ollut ohjata kansallisen teollis- ja tekijänoikeuksien strategian (IPR-strategia) laatimista. Ohjausryhmän työn tulosten pohjalta työ- ja elinkeinoministeriö laati yhteistyössä opetusministeriön kanssa kansallisen IPR-strategian. Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen vuoteen 2015 ulottuvasta aineettomien oikeuksien strategiasta. Sen mukaan Suomessa on vuonna 2015 innovaatiotoimintaa ja luovaa työtä tehokkaasti tukeva IPR-toimintaympäristö. Strategia korostaa, että aineettomien oikeuksien yhteiskunnallisesti tehokas hyödyntäminen vaatii lisää sekä oikeudellista, taloudellista että teknologista osaamista ja parannuksia lainsäädäntöön. Kansallisessa IPR-strategiassa esitetään toimenpiteitä havaittujen ongelmien poistamiseksi järjestelmän parantamiseksi. Lisäksi tavoitteena on kiteyttää toimenpiteitä, joilla entisestään voidaan parantaa teollis- ja tekijänoikeusjärjestelmän toimivuutta. Yksittäisiä toimenpiteitä on kaiken kaikkiaan 60. Näitä ovat esimerkiksi aineettomia oikeuksia koskevien riita-asioiden keskittäminen markkinaoikeuteen, koulutuksen lisääminen ja parantaminen eri osa-alueilla, aineettomiin oikeuksiin liittyvän neuvontatoiminnan kehittäminen, erityisesti tietoverkossa toimimiseen liittyvä tiedottaminen sekä patentti- ja rekisterihallituksen toiminnan evaluointi. Yhtenä strategian tavoitteena on oikeuksien tehokkuus ja selkeys. Ollakseen tehokkaita oikeuksien on oltava myös tehokkaasti täytäntöön pantavissa. Jotta tämä voisi toteutua, oikeuksien ja niiden rajoitusten on oltava selkeitä, oikeasuhteisia ja oikein kohdennettuja. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi on strategiassa edellytetty muun muassa tavaramerkkilakia, toiminimilakia ja lakia sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa koskevien muutostarpeiden selvittäminen. 1 Tämä asiakirja on kansallisen IPR-strategian tueksi kirjoitettu muistio. Se käsittelee lakia sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa ja sen pohjalta syntynyttä oikeuskäytäntöä. Tarkastelun pohjana on käytetty vilpillistä kilpailua koskevan lainsäädännön esitöitä sekä suomalaista aihetta käsittelevää oikeuskirjallisuutta. Markkinaoikeudellista arviointikäytäntöä tutkitaan syventymällä markkinaoikeuden ja sitä edeltäneen markkinatuomioistuimen ratkaisuihin. Tutkimuksen kannalta tärkeitä suositusluonteisia tulkintoja löytyy myös keskuskauppakamarin liiketapalautakunnan lausunnoista. Myös Ruotsin markkinaoikeudellista lainsäädäntöä esitöineen ja oikeuskirjallisuutta on käytetty laajalti hyväksi. Samoin Ruotsin marknadsdomstolenin ratkaisut ovat merkittävässä vertailukohteen asemassa. 1 Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta aineettomien oikeuksien strategiasta (vierailupäivä ). 3
4 2 NYKYTILANNE 2.1 Sääntely Laki sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa Maamme ensimmäinen laki, joka koski kilpailusuojaa yritystoiminnassa, on vuonna 1930 annettu laki vilpillisen kilpailun ehkäisemiseksi (VilpKilpL 34/1930). Sen esikuvana oli Saksan vastaava laki vuodelta Kauppa- ja Teollisuusministeriö asetti vuonna 1975 toimikunnan, jonka tehtävänä oli valmistaa hallituksen esityksen muotoon laadittu ehdotus vilpillistä kilpailua koskevan lainsäädännön uudistamiseksi säädöksillä, jotka tehokkaasti ehkäisevät elinkeinonharjoittajaa käyttämästä toisen elinkeinonharjoittajan kannalta sopimattomia menettelytapoja. Toimikunnan tuli säädöstä valmistellessaan ottaa huomioon kuluttajansuojalainsäädäntöön sisältyvät säännökset. Toimikunta sai mietintönsä valmiiksi vuonna Se esitti siinä vilpillisen kilpailun ehkäisemiseksi annetun lain kumoamista ja sen korvaamista sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annettavalla lailla. Hallitus antoi sittemmin esityksen eduskunnalle laeiksi sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa ja markkinatuomioistuimesta annetun lain muuttamisesta. 3 Laki sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa (SopMenL 1061/1978) tuli voimaan 1 päivänä tammikuuta Tässä laissa ovat säännökset elinkeinonharjoittajan suojan aineellisesta sisällöstä. Menettelyä koskevat säännökset sisältyivät aikaisemmin markkinatuomioistuimesta annettuun lakiin (41/1978) ja nykyisin eräiden markkinaoikeudellisten asioiden käsittelystä annettuun lakiin (1528/2001). Alkuperäisessä laissa sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa kiellettiin käyttämästä hyvän liiketavan vastaista tai muutoin toisen elinkeinonharjoittajan kannalta sopimatonta menettelyä. Lisäksi lakiin sisältyi tiettyjen markkinointikeinojen kieltämistä koskevia erityissäännöksiä sekä lahjontaa ja liikesalaisuuksien oikeudetonta hyväksikäyttöä koskevia säännöksiä. Lakia sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa on sittemmin muutettu muutamaan otteeseen. Tärkeimmät muutokset kuuluvat rikoslain kokonaisuudistuksen ensimmäiseen vaiheeseen, kun lakiin sisältyneet rikokset siirrettiin rikoslain elinkeinorikoksia koskevaan 30 lukuun 1 päivänä tammikuuta Samalla SopMenL:n 5 kumottiin kokonaan, eikä laissa näin enää ole lahjontaa koskevaa säännöstä. 4 Myöhemmin lakiin sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa tehtiin muutamia muutoksia, joilla pantiin kansallisesti täytäntöön tietoyhteiskunnan palveluja, erityisesti sähköistä kaupankäyntiä sisämarkkinoilla koskevista tietyistä oikeudellisista näkökohdista annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/31/EY. Lain 1 :ään lisättiin vaatimus markkinoinnin kaupallisen tarkoituksen käymisestä selkeästi ilmi ja 3 :ään kylkiäisiä koskeva säännös. 5 Markkinaoikeuden perustaminen vuonna 2002 aiheutti myös SopMenL:iin tiettyjä muutoksia. Nämä muutokset ovat luonteeltaan lähinnä teknisiä. 6 2 KM 1977:40. 3 HE 114/ HE 66/1988: Hallituksen esitys Eduskunnalle rikoslainsäädännön kokonaisuudistuksen ensimmäisen vaiheen käsittäväksi rikoslain ja eräiden muiden lakien muutoksiksi. 5 HE 194/2001: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. 6 HE 105/2001: Hallituksen esitys Eduskunnalle markkinaoikeuslaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi. 4
5 Vertailevaa mainontaa koskevan direktiivin 97/55/EY johdosta SopMenL:a ja kuluttajansuojalakia muutettiin vuonna SopMenL:n 2 :ään lisättiin uusi 3 momentti, jonka mukaan vertailevaan mainontaan elinkeinotoiminnassa sovelletaan, mitä kuluttajansuojalain 2 lukuun lisättäväksi ehdotetussa 4 a :ssä säädetään. 7 Tämä 3 momentti kuitenkin kumottiin 1. lokakuuta 2008, jolloin lakiin lisättiin kokonaan uusi 2 a. Siihen siirrettiin vertailevaa mainontaa koskeva sääntely kumotusta 3 momentista ja kuluttajansuojalain 2 luvun 4 a :stä siltä osin kuin kuluttajansuojalain sääntely koskee seikkoja, joilla on ennemminkin merkitystä vilpittömän kilpailun näkökulmasta kuin kuluttajansuojan näkökulmasta. 8 SopMenL:n säännökset voi ryhmitellä siten, että 1-4 :ssä on säännöksiä sopimattomasta menettelystä, 6-11 :ssä säädetään sopimattoman menettelyn seuraamuksista ja 12 on voimaantulosäännös. Lain erityissäännökset on jaettavissa kahteen ryhmään. Lain markkinointisäännöksissä (2-3 ) puututaan elinkeinonharjoittajien kannalta sopimattomaan mainontaan ynnä muuhun markkinointiin. Toinen ryhmä puolestaan muodostuu liikesalaisuuksia sekä teknisiä esikuvia ja ohjeita suojaavista 4 :n säännöksistä. Ne on pääosin korvattu voimaan tulleilla rikoslain 30:4-6 ja 30:11:n säännöksillä, sikäli kun kysymys on rangaistavasta teosta ja sen seurauksista. SopMenL:n erityissäännöksiä täydentää lain tärkeimpänä säännöksenä pidettävä 1 :n yleislauseke Suhde kuluttajansuojalainsäädäntöön Markkinointia koskevassa lainsäädännössä voivat lainsäädännöllä annettavan suojan kohderyhminä tulla kysymykseen kilpailijan asemassa olevat elinkeinonharjoittajat, hyödykkeitä elinkeinotoimintaa varten ostavat elinkeinonharjoittajat ja kuluttajat. Sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain tavoitteena on erityisesti elinkeinonharjoittajan suojaaminen toisen elinkeinonharjoittajan sopimattomalta menettelyltä markkinoinnin yhteydessä kun taas kuluttajansuojalaki (38/1978) koskee vain elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välisiä suhteita. 9 SopMenL:lla pyritään kilpailevan ja ostavan elinkeinonharjoittajan oikeussuojan järjestämiseen toisen elinkeinonharjoittajan hyvän liiketavan vastaisen tai muutoin sopimattoman menettelyn varalta ottaen huomioon, että kuluttajansuojalain piirissä toteutetaan kuluttajan asemassa olevien yksityisten henkilöiden oikeussuoja mainittua menettelyä vastaan. Pyrittäessä suojaamaan kilpailijan asemassa olevaa elinkeinonharjoittajaa toisen elinkeinonharjoittajan käyttämiä, hylättävinä pidettäviä menettelytapoja vastaan, suojan pääkohteena on elinkeinonharjoittajan oikeus ja mahdollisuus harjoittaa toimintaansa ja kilpailla potentiaalisesta ostovoimasta. Tavoitteena on, ettei kilpaileva elinkeinonharjoittaja saa vaikuttaa toisen kilpailuasemaan menettelytavoin, joita yhteiskunta ja erityisesti liike-elämä ei pidä hyväksyttävinä. Ostavan elinkeinonharjoittajan suojan tarpeellisuutta voidaan perustella osaksi samoin näkökohdin kuin kuluttajan suojaamista. Häntä pyritään suojaamaan myyjän sopimattomin toimenpitein tapahtuvalta vaikuttamiselta ostopäätökseen HE 79/2000: Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi kuluttajansuojalain ja sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 2 :n muuttamisesta. 8 HE 32/2008: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuluttajansuojalain 2 luvun muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. 9 HE 114/1978 s KM 1977:40 s
6 SopMenL:n keskeisin merkitys on siinä, että se suojaa elinkeinonharjoittajaa kilpailijoitaan vastaan. Sopimattomien kilpailukeinojen sääntely SopMenL:ssa koskee elinkeinonharjoittajia siitä riippumatta, markkinoivatko nämä tuotteitaan toisilleen tai kuluttajille. 11 Asetettaessa kuluttajansuojan kannalta rajoja kilpailukeinojen hyväksyttävyydelle on keskeiseksi seikaksi katsottu kuluttajien yleisesti alisteiseksi luonnehdittava asema verrattuna hyödykkeitä markkinoiviin elinkeinonharjoittajiin samoin kuin kuluttajien suhteellisen niukat tiedot tarjolla olevista hyödykkeistä. Sopimatonta menettelyä vastaan elinkeinonharjoittajien kesken on katsottu tarvittavan erityisiä suojasäännöksiä. Näitä harkittaessa on yleensä annettu erityinen merkitys liikeelämän keskuudessa vallitseville hyväksyttäville normeille ja arvostuksille. 12 SopMenL:n yleislausekkeen sanamuoto ei sellaisenaan aseta rajoituksia niille elinkeinotoiminnan tilanteille tai menettelyille, jotka voivat tulla säännöksen nojalla markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluvina arvioitaviksi. Lain esitöissä lain tavoitteena ilmoitetaan olevan kilpailijan asemassa olevien elinkeinonharjoittajien suojaaminen, mutta missään ei kuitenkaan todeta, ettei SopMenL voisi tulla sovellettavaksi muissakin elinkeinotoiminnassa esiintyvissä tilanteissa. SopMenL:n yleislausekkeen nojalla esitetty vaatimus voidaan tutkia markkinaoikeudessa, vaikka asianosaisia ei olisi pidettävä toistensa kilpailijoina. MAO 48/2008: Ruukki Group vaati Rautaruukille markkinointinimen Ruukki käyttökieltoa ja perusteli vaatimustaan keskeisesti sillä, että harhaanjohtavaksi väitetyn markkinointinimen käyttö Rautaruukin elinkeinotoiminnassa aiheuttaa sekaantumista niin yhtiöiden kuin niiden tarjoamien tuotteiden ja palveluiden kaupallisen alkuperän suhteen. Ruukki Group vaati Rautaruukin menettelyä arvioitavan ensisijassa sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 2 :n nojalla ja toissijaisesti lain 1 :n yleislausekkeen nojalla. Rautaruukki Oyj vaati, että hakemus jätetään markkinaoikeuden toimivaltaan kuulumattomana tai Ruukki Group Oyj:ltä puuttuvan asiavaltuuden vuoksi tutkimatta. Vaatimuksen tutkimisen oli edellä lausutun perusteella katsottava kuuluvan markkinaoikeuden toimivaltaan siinäkin tapauksessa, että Ruukki Groupia ja Rautaruukkia ei olisi pidettävä toistensa kilpailijoina. Hakemuksen tutkimiselle ei ollut näin ollen markkinaoikeuden toimivaltaan liittyvää estettä. Sama menettely voi vahingoittaa sekä kuluttajien että kilpailijoiden etuja ja tulla siten arvioitavaksi sekä kuluttajansuojalain että sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain nojalla. Tämän keskinäisen yhteyden vuoksi eräiden markkinaoikeudellisten asioiden käsittelystä annetun lain 10 :ssä säädetään, että sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain nojalla käsiteltävä elinkeinonharjoittajan tai elinkeinonharjoittajien yhdistyksen hakemus on annettava tiedoksi kuluttaja-asiamiehelle. Jos myös kuluttaja-asiamies päättää saattaa asian markkinaoikeuden käsiteltäväksi, elinkeinonharjoittajan tai elinkeinonharjoittajien yhdistyksen hakemus on käsiteltävä sen yhteydessä. Kuluttajansuojalakiin vuonna 2008 sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskevan direktiivin johdosta tehdyt muutokset vaikuttivat siihen, miten sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain yleislauseketta sovelletaan. Kuluttajansuojalain hyvä tapa ja sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain hyvä liiketapa ovat vastanneet pitkälti toisiaan. Sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annettua lakia edeltäneessä vilpillisen kilpailun ehkäisemisestä annetussa laissa käytettiin käsitettä hyvä tapa. Muutoksen yhteydessä hyvää tapaa ja sopimattomuutta koskeva sääntely eriytettiin kuluttajansuojalaissa toisistaan siten, että hyvä tapa 11 Rissanen ym s HE 114/1978 s. 9. 6
7 koskee eettisesti arveluttavien menettelytapojen käyttämistä markkinoinnissa, kun taas sopimattomuus kattaa kuluttajan taloudelliseen päätöksentekoon epäasiallisesti vaikuttavat menettelytavat. Vastaavaa eriyttämistä ei tehty SopMenL:ssa hyvän liiketavan ja kilpailijan kannalta muutoin sopimattoman menettelyn välillä. Nykyisin kuluttajansuojalaissa tarkoitettu hyvä tapa ei siis ole enää rinnasteinen SopMenL:n hyvän liiketavan kanssa. Kuluttajansuojalain sopimatonta menettelyä koskevat säännökset vaikuttavat kuitenkin edelleen siihen, mitä on pidettävä hyvän liiketavan vastaisena tai muutoin kilpailijan kannalta sopimattomana menettelynä Suhde kilpailunrajoituslakiin Elinkeinonharjoittajien keskinäisessä suhteessa on pääsääntönä kilpailunvapaus. Sen mukaan he voivat valita keinot päästä mahdollisimman edulliseen markkina-asemaan. Kilpailunvapautta ei kuitenkaan saa käyttää väärin, vaan kilpailun on oltava hyväksyttävää. 14 Kilpailunrajoituslain (480/1992) ja SopMenL:n tarkoituksena on hyväksyttävän kilpailun aikaansaaminen. Keskeinen ero on kuitenkin säännösten tavoitteissa. Kilpailunrajoituslailla pyritään ensisijaisesti aikaansaamaan tehokasta kilpailua ja näin suojaamaan yleistä etua ja välillisesti myös kuluttajaa. SopMenL:n tarkoitus on sen sijaan suojata elinkeinonharjoittajaa. Välillisesti saatetaan suojata samalla myös kuluttajaa. Selvin ero lakien välillä on niiden soveltamisessa. Kun kilpailunrajoituslakia monesti sovelletaan laajoihin talous- ja elinkeinopoliittisesti merkittäviin asioihin, jolloin keskeisenä kysymyksenä on mm. hinta, sovelletaan SopMenL:a pääsääntöisesti markkinointiin Suhde immateriaalioikeudellisiin erityislakeihin Immateriaalioikeudelliset suojakeinot jaetaan perinteisesti teollisoikeuksiin ja tekijänoikeuksiin. Teollisiin yksinoikeuksiin kuuluvat tavaramerkki-, patentti-, malli-, toiminimi-, hyödyllisyysmallija kasvinjalostajan oikeus sekä integroitujen piirien suoja. Tekijänoikeuksiin kuuluvat varsinainen tekijänoikeus eli kirjallisten ja taiteellisten teosten sekä tietokoneohjelmien suoja sekä niin sanotut lähioikeudet kuten esiintyvän taitelijan ja äänitetuottajan suoja sekä oikeus tietokantaan. Immateriaalioikeudesta voidaan puhua sekä suppeassa että laajassa merkityksessä. Suppeassa merkityksessä immateriaalioikeuteen kuuluvat vain edellä luetellut yksinoikeudet, kun taas laajassa merkityksessä immateriaalioikeuteen katsotaan sisältyvän myös vilpillistä kilpailua eli sopimatonta menettelyä elinkeinotoiminnassa koskevat säännökset. 16 Immateriaalioikeudellisten erityislakien nojalla elinkeinonharjoittaja saa suojaa kilpailijoitaan vastaan, sikäli kun näissä laeissa määriteltyjä yksinoikeuksia on loukattu. Verrattuna näihin yksinoikeuslakeihin ovat SopMenL:n säännökset, etenkin sen 1 :n yleislauseke, hyvin yleisluontoisia. Tästä johtuen SopMenL:n antama suoja kilpailijoiden toimia vastaan onkin usein epämääräisempi. 17 Sopimattoman menettelyn tai ainakin yhden sen alalajin, jäljittelyn, kannalta ehkä merkittävimmät yksinoikeudet ovat tavaramerkkioikeus ja mallioikeus. Elinkeinonharjoittajalla on mahdollisuus 13 HE 32/2008 s Castrén 1997 s Rissanen ym s Haarmann 2006 s Castrén 1997 s
8 näiden immateriaalisten yksinoikeussuojien avulla suojata tuotteidensa yksilöllistä muotoilua ja muita ulkoasullisia ominaisuuksia. Rekisteröidyt yksinoikeudet takaavat hyvin vahvan suojan jäljittelytoimia vastaan. Etenkin tavaramerkkioikeus antaa nykyään hyvin laajat mahdollisuudet rekisteröidä jopa kolmiulotteisia muotoja ja erilaisia kuvioita ja väriyhdistelmiä tuotteiden tavaramerkeiksi, edellyttäen, että ne täyttävät erityisesti erottamiskykyvaatimukset. 18 Jos elinkeinonharjoittaja on jättänyt tuotteensa rekisteröimättä tai tuotteen ulkoasu ei täytä rekisteröintiedellytyksiä, tarvitseeko kyseinen tuote enää mitään ylimääräistä suojaa? Voidaan ajatella, että vaikka tuotteen ulkoasu on jäänyt yksinoikeussuojaa vaille, voi sen jäljittely olla tietyissä tilanteissa kuitenkin sopimatonta sekä jäljittelyn kohteeksi joutuneen elinkeinonharjoittajan että asiakaskunnan kannalta. Yksinoikeuksien rinnalle onkin jo vuosikymmenien aikana kehittynyt SopMenL:n mukainen järjestelmä. Markkinaoikeus, joka käsittelee SopMenL:n mukaisia kieltoasioita, on aiemmin käytännössään katsonut, ettei sen toimivaltaan kuulu kieltovaatimuksen käsittely siltä osin kuin se perustuu väitettyyn sopimuksen rikkomiseen tai tavaramerkin loukkaamiseen. Ratkaisullaan KKO 2004:4 Korkein oikeus kuitenkin linjasi, että sikäli kun markkinaoikeuden käsiteltävänä olevalla tapauksella on yhtymäkohtia immateriaalioikeudellisiin tai sopimusoikeudellisiin seikkoihin, voi markkinaoikeus ottaa ne esikysymysten luonteisina huomioon. 19 Sopimatonta menettelyä elinkeinotoiminnassa koskevan sääntelyn merkitys on kasvanut uusien liiketoimintamallien ja -toimintojen yhteydessä. Sellaisten tilanteiden lisääntyminen, joissa yksi suojamuoto ei anna toimijoiden tarvitsemaa/haluamaa suojaa, on johtanut tilanteeseen, jossa suojaa haetaan sopimattoman menettelyn sääntelyn kautta. Palvelut ovat hyvä esimerkki tästä. Palveluihin voi liittyä patentti- tai tekijänoikeussuojaa (esim. ITpalvelut) sekä malli- ja tavaramerkkisuojaa (look and feel). Alan suurimpana IPR-ongelmana voidaan pitää suojan kehittymättömyyttä. Palvelukehitys etenee tavanomaisesti niin, että ensin luodaan palvelu, minkä jälkeen siihen aletaan etsiä erilaisia enemmän tai vähemmän keinotekoisia suojaelementtejä patentti-, tavaramerkki- tai tekijänoikeuslainsäädännön avulla. Tavoitteena olisikin kokonaisten palvelukonseptien suojaaminen Markkinoinnin kansainväliset ohjeet Kansainvälinen kauppakamari (International Chamber of Commerce) on jo vuonna 1937 ensimmäisen kerran laatinut mainonnan kansainvälisen perussäännöt (ICC International Code of Advertising Practice). Kansainvälinen kauppakamari on uudistanut mainontaa koskevat säännöt syksyllä ICC:n markkinoinnin perussäännöt korvaavat mainonnan kansainväliset perussäännöt. Sääntöjen on tarkoitus toimia ensisijaisesti elinkeinoelämän vapaaehtoisena itsesääntelyn normistona ja edistää näin markkinoinnin korkeaa eettistä tasoa. Tämän lisäksi ne on suunnattu tuomioistuinten käytettäväksi niissä sovellettavien lakien tulkinnassa. SopMenL:n esitöissä nimenomaisesti kehotetaan hyödyntämään mainonnan kansainvälisiä perussääntöjä markkinointia koskevien säännösten tulkinnassa. 21 Ne eivät siis kuitenkaan ole suoraan yrityksiä velvoittavia tai sitovia normeja, 18 Ks. Tavaramerkkilaki (1964/7) ja erityisesti 13 erottamiskyvyn osalta. 19 Ks. kohdasta Markkinaoikeus ja kohdasta 5 SopMenL:n seuraamukset lisää. 20 IPR tehokkaaseen käyttöön! Aineksia teollis- ja tekijänoikeuksien strategiaan s HE 114/1978 s. 3. 8
9 vaan ainoastaan toimiva tulkintaväline, kun arvioidaan elinkeinonharjoittajien markkinointitapojen hyväksyttävyyttä Pariisin konventio Vuonna 1883 allekirjoitettiin Pariisissa liittosopimus teollisoikeuksien suojelemiseksi. Tähän kansainväliseen sopimukseen ovat liittyneet lähes kaikki merkittävät teollisuusmaat. 22 Suomi liittyi konventioon vuonna Sopimusta on tarkistettu useita kertoja ja tällä hetkellä voimassa on vuonna 1967 Tukholmassa tarkistettu versio. Vilpillisen kilpailun ehkäiseminen sisällytettiin sopimuksen piiriin jo vuonna 1900 sopimusta Brysselissä tarkistettaessa. Sopimuksen 1 artiklan mukaan teollisoikeuden suojelu kohdistuu patentteihin, malleihin, tavaramerkkeihin, kaupallisiin nimiin, alkuperää osoittaviin merkintöihin sekä vilpillisen kilpailun ehkäisemiseen. Liittomaan kansalaiselle toisessa liittomaassa taattu suoja vilpillistä kilpailua vastaan tarkoittaa yleissopimuksen mukaan sitä, että tällaiselle kansalaiselle on myönnettävä samat edut kuin maan omille kansalaisille myönnetään. Yleissopimuksessa määritelty vilpillisen kilpailun suoja muodostaa kuitenkin vähimmäistason, jota ei saada toisen liittomaan kansalaisen kohdalla alittaa, vaikka maan sisäinen lainsäädäntö ei antaisi niin pitkälle menevää suojaa. Tämän liittokohtelun ei kuitenkaan katsota antavan liittomaan kansalaiselle suojaa hänen oman kotimaansa piirissä. 23 Pariisin konvention 10bis artikla on merkittävin kansainvälisen sopimuksen säännös, joka koskee vilpillistä kilpailua. 10bis artiklan 1 kohdassa jäsenvaltiot velvoitetaan takaamaan tehokas suoja vilpillistä kilpailua vastaan kaikkien liittomaiden kansalaisille. Kysymys on ennen kaikkea siitä, että jäsenvaltiot ovat velvollisia, joko erityisellä vilpillistä kilpailua koskevalla lainsäädännöllä tai yleisemmällä esimerkiksi vahingonkorvauslainsäädännöllä tai common law -tyyppisellä oikeuskäytännöllä, tehokkaasti toteuttamaan suojan vilpillistä kilpailua vastaan. Artiklan 2 kohdassa määritellään vilpilliseksi kilpailuksi kaikki hyvän tavan vastaiset kilpailuteot. Lisäksi 3 kohdassa vielä listataan teot, jotka on erityisesti kiellettävä. SopMenL:a sovellettaessa on kyettävä takaamaan 10bis artiklan 1 kohdan velvoitteen mukaisesti tehokas suoja vilpillistä kilpailua vastaan kaikkien liittomaiden kansalaisille. Tähän tehokkuusvaatimukseen on viitattu ainakin korkeimman oikeuden tapauksessa 2004:32 (Lego-tapaus). Sen sijaan markkinaoikeuden ratkaisuista ei löydy perusteluja, joissa olisi viitattu Pariisin konvention 10bis artiklaan. Pariisin konventioon ja erityisesti sen mainittuun 10bis artiklaan palataan myöhemmin esityksessä Vertailua Kun vilpillistä kilpailua koskevan lainsäädännön uudistaminen tuli 50-luvun loppupuolella Pohjoismaissa ajankohtaiseksi, työskenteli suomalainen komitea, jonka tehtävä oli tarkistaa vilpillisen kilpailun ehkäisemiseksi annettua lainsäädäntöä, useiden vuosien ajan yhteistyössä Tanskan, Norjan ja Ruotsin vastaavien komiteoiden kanssa. Tämä yhteispohjoismainen työskentely ei kuitenkaan sellaisenaan johtanut tulokseen. Ruotsi lähti omille teilleen. Siellä säädettiin vuonna 1970 laki sopimattomasta markkinoinnista (lagen om otillbörlig marknadsföring), joka tuli voimaan vuoden 22 Muun muassa USA (1887), Neuvostoliitto (1965) ja Kiina (1985). 23 HE 114/1978 s. 5. 9
10 1971 alusta. Laki sisälsi yleislausekkeen sekä erityissäännökset harhaanjohtavasta mainonnasta, ostomerkeistä ja erilaisista lisäeduista. 24 Aikaisempi vilpillistä kilpailua koskenut laki (lag med vissa bestämmelser mot illojal konkurrens 1931/152) jäi voimaan niiltä osin kun se ei ollut ristiriidassa uuden lain kanssa, eli lähinnä liikesalaisuuksia ja lahjontaa koskevien säännösten osalta. Lahjontaa koskevat säännökset siirrettiin rikoslakiin vuoden 1978 alusta. Säännökset liikesalaisuuksista ovat nykyisin laissa liikesalaisuuksien suojasta (lag om skydd för företagshemligheter 1990:409). Markkinointilainsäädäntö uudistettiin vuonna 1976 voimaan tulleella markkinointilailla (Marknadsföringslag). Se sisälsi aikaisemman lain pääsäännökset sopimattomasta markkinoinnista, minkä ohella lainsäädäntöä laajennettiin myös käsittämään hyödykkeistä mainonnassa ja muutoin annettavia tietoja sekä tuotteiden turvallisuutta ja käyttökelpoisuutta. 25 Merkittävä ero on, että Suomen oikeudesta poiketen Ruotsin laki sisältää säännökset sekä kuluttajansuoja- että kilpailumenettelyasioista. 26 Nykyisin Ruotsin markkinointioikeudellisen lainsäädännön ydin on Marknadsföringslag (MFL 2008:486), jonka tarkoituksena on siis suojata sekä kuluttajia että elinkeinonharjoittajia sopimattomia markkinointitoimenpiteitä vastaan (MFL 1 ). Laki rakentuu sekä yleisvaatimukselle hyvästä markkinointitavasta että tarkemmille kieltosäännöksille siitä, mikä katsotaan hyvän tavan vastaiseksi. Lopuksi ovat vielä säännökset sanktioista, kuten kielloista, maksusta ja vahingonkorvauksesta. Suomen lainsäädäntö sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa on saanut vaikutteita muista Pohjoismaista, ennen kaikkea Ruotsista. Nykyisin maiden lainsäädäntö ja etenkin oikeuskäytäntö ovat kuitenkin jonkin verran eriytyneet toisistaan. Suurimmat erot koskevat orjallista jäljittelyä ja erityisesti maineen hyväksikäyttöä. Näiden käsittelyn yhteydessä jäljempänä esitellään laajemmin Ruotsin oikeuskäytäntöä ja -tulkintoja. 2.2 Oikeuskäytäntö Yleinen alioikeus SopMenL:n ja rikoslain rikkomiseen perustuvat rangaistus- ja vahingonkorvausvaatimukset käsittelee yleinen alioikeus. Näiden lakien rikkomisesta aiheutuneen, tyypillisesti henkilö- tai esinevahinkoon liittymättömän taloudellisen vahingon korvaamiseen sovelletaan vahingonkorvauslakia (VahL 412/1974). Tällainen vahinko on VahL 5:1:n mukaan korvattava, milloin se on aiheutettu rangaistavaksi säädetyllä teolla ja erittäin painavista syistä muissakin tapauksissa (KKO 2005:105). Markkinaoikeuden oikeuskäytännöstä on muodostunut tärkein elinkeinotoiminnan sopimattomuuden ja hyvän liiketavan vastaisuuden arvioija ja määrittäjä. Markkinaoikeudesta on voinut valittaa korkeimpaan oikeuteen alkaen (Laki eräiden markkinaoikeudellisten asioiden käsittelystä 1528/2001, muutoksenhakua koskee 21 ), joten nykyisin ja varsinkin tulevaisuudessa korkeimmalla oikeudella tulee olemaan yhä oleellisempi merkitys oikeuskäytännön luomisessa. Korkein oikeus on jo nyt kahdessa eri ratkaisussaan muuttanut markkinaoikeuden aiempaa käytäntöä. Tapaus KKO 2004: 4, koski markkinaoikeuden toimivaltaa ja tapauksessa KKO 2004:32 kor- 24 KM 1971 B 24 s KM 1977:40 s Aaltonen 1985 s
11 kein oikeus linjasi myynnin olevan markkinointia, jonka voi myös kieltää. Molempia tapauksia käsitellään tarkemmin myöhemmin esityksessä Markkinaoikeus Markkinaoikeus on erityistuomioistuin, joka käsittelee markkinaoikeudellisia, kilpailuoikeudellisia ja julkisia hankintoja koskevia asioita. Markkinaoikeudellisia asioita käsitteli aikaisemmin markkinatuomioistuin, joka lakkautettiin Markkinaoikeudellisia asioita ovat esimerkiksi kuluttaja-asiamiehen vireille panemat kuluttajansuojalakiin perustuvat asiat, joissa kuluttaja-asiamies vaatii elinkeinonharjoittajaan kohdistuvaa kieltoa. Markkinaoikeus käsittelee myös elinkeinonharjoittajien välistä sopimatonta menettelyä ja kohtuuttomia sopimusehtoja koskevia asioita. Nämä tulevat vireille markkinaoikeudessa sen elinkeinonharjoittajan hakemuksella, johon menettely kohdistuu tai jonka toimintaa se saattaa vahingoittaa. Hakemuksen markkinaoikeudelle voi tehdä myös elinkeinonharjoittajien etuja valvova yhdistys. SopMenL:n nojalla käsiteltävä asia saatetaan edelleen kuluttaja-asiamiehen tiedoksi. Markkinaoikeuden toimivaltaan eivät kuulu markkinaoikeudellisen sääntelyn rikkomiseen perustuvat rikos- tai vahingonkorvausasiat. Jos markkinaoikeudessa käsiteltävällä asialla on yhtymäkohtia immateriaalioikeudellisiin tai sopimusoikeudellisiin seikkoihin, markkinaoikeus voi korkeimman oikeuden mukaan ottaa ne esikysymyksen luonteisesti huomioon arvioidessaan elinkeinonharjoittajan menettelyn sopimattomuutta SopMenL:n nojalla. KKO 2004:4: Asiaa markkinaoikeudessa käsiteltäessä kantajayhtiö vaati vastaajayhtiön menettelyä kiellettäväksi katsoen menettelyn olevan SopMenL 1 ja 2 :n tarkoittamalla tavalla sopimatonta. Asianomaiset vetosivat vaatimustensa ja väitteidensä tueksi tavaramerkki- ja tekijänoikeudellisiin seikkoihin. Lisäksi asianosaiset esittivät erilaisia tulkintoja heidän välisistään sopimuksista ja asiaan liittyvistä muista sopimuksista. Markkinaoikeus totesi ratkaisussaan, ettei tavaramerkkilain soveltaminen kuulu sen toimivaltaan, joten se ei voi tutkia hakemusta siltä osin kuin esitettyjen vaatimusten katsottiin perustuvan tavaramerkkilainsäädäntöön. Samoin tekijänoikeuksia koskevan lainsäädännön soveltaminen ei kuulu markkinaoikeuden toimivaltaan. Sopimusoikeudellisten seikkojen osalta markkinaoikeus totesi, ettei se voi ottaa kantaa asiassa esitettyjen sopimusten tulkintaa koskeviin kysymyksiin. Korkein oikeus ratkaisi toimivaltakysymyksen markkinaoikeuden ratkaisusta poiketen. Korkeimman oikeuden mukaan jos asianosaiset vetoavat vaatimustensa ja väitteidensä tueksi tavaramerkki-, tekijän- ja sopimusoikeudellisiin seikkoihin, markkinaoikeus voi ottaa nekin esikysymyksen luonteisesti huomioon arvioidessaan elinkeinonharjoittajan menettelyn sopimattomuutta SopMenL:n nojalla. Edellä mainituilla perusteilla korkein oikeus katsoi, että markkinaoikeus oli toimivaltainen tutkimaan hakemuksen kokonaisuudessaan. Markkinaoikeus ei siten mainitsemillaan perusteilla olisi saanut jättää hakemusta miltään osin tutkimatta toimivaltaansa kuulumattomana. Korkeimman oikeuden ratkaisu lavensi markkinaoikeuden toimivaltaa laajemmaksi kuin millaiseksi se oli markkinaoikeuden omassa käytännössä muodostunut. Korkeimman oikeuden ratkaisun tarkoituksena lienee korostaa, että SopMenL:n tarkoittamia kysymyksiä ratkaistaessa asiaan liittyviä teki- 11
12 jöitä tulee arvioida kokonaisvaltaisesti. Ratkaisu ei sinänsä tarkoittane, että markkinaoikeus ratkaisisi patentti- tai tavaramerkkiriidan. 27 Markkinaoikeus noudattaa markkinaoikeudellisia asioita käsitellessään riita-asiain oikeudenkäyntimenettelysäännöksiä (oikeudenkäymiskaarta) soveltuvin osin Keskuskauppakamarin liiketapalautakunta Keskuskauppakamarin liiketapalautakunta antaa lausuntoja siitä, onko jotakin elinkeinotoiminnassa suoritettua toimenpidettä pidettävä hyvän liiketavan vastaisena. Liiketapalautakunta antaa nopeasti ratkaisuja yritysten välisiin markkinoinnin riita-asioihin. Yritys voi pyytää liiketapalautakunnan kannanottoa myös etukäteen siitä, onko markkinointi hyvän liiketavan mukaista. Lautakunnan lausunto on maksullinen. Liiketapalautakunta käsittelee muun muassa harhaanjohtavaa markkinointia, liikesalaisuuksien loukkaamista, vertailevaa mainontaa, kilpailijoiden halventamista ja jäljittelyä koskevia asioita. Lautakunta ottaa kantaa myös siihen, loukkaako yrityksen menettely Kansainvälisen kauppakamarin markkinoinnin kansainvälisiä perussääntöjä. Kuluttajansuojalain säännösten soveltaminen ei kuulu liiketapalautakunnan toimivaltaan. Lautakunta ei myöskään voi antaa lausuntoja, jotka koskevat sopimus-, teollis- tai tekijänoikeudellisia kysymyksiä. Elinkeinonharjoittaja tai elinkeinonharjoittajien etujen valvomiseksi perustettu kannekelpoinen yhteisö voi pyytää lausuntoa. Liiketapalautakunta ei oma-aloitteisesti voi ottaa asioita käsiteltäväkseen. Oikeudenmukaisen käsittelyn varmistavat puolueettomat asiantuntijat. Liiketapalautakunnassa on puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi kymmenen jäsentä. Jäsenet edustavat oikeustieteen ja tekniikan asiantuntemusta, elinkeinotoiminnan eri aloja, mainostoimintaa sekä kuluttajia. 28 Käsittely on luottamuksellista. Liiketapalautakunnan lausunnot eivät yleensä ole julkisia. Lautakunnan lausunto voidaan kuitenkin julkistaa, jos liiketapalautakunnan ratkaisua ei ole noudatettu. Liiketapalautakunta on toimintansa aikana vuodesta 1937 antanut noin 900 lausuntoa. Lausunnoilla ei ole sitovaa vaikutusta, mutta elinkeinoelämän piirissä vallitsee käsitys, että niitä on yleisesti noudatettu Paloranta 2008 s Ks. vierailupäivä Haarmann 2006 s
13 Toisen m aineen ja tunnettuuden hyväksikäyttö m ainonnassa 15 % K ilp a ilija n halventam inen 4 % Henkilön kuvan käyttäm inen m ainonnassa 6 % M u u t 4 % Harhaanjohtava m arkkinointi 35 % V ertaileva m ainonta 15 % Jä ljitte ly 21 % Liiketapalautakunnan lausuntoja 3 MARKKINOINTISÄÄNNÖKSET 3.1 Hyvä liiketapa ja muutoin sopimaton menettely Yleislauseke SopMenL:n 1 :n 1 momentin yleislauseke kieltää käyttämästä elinkeinotoiminnassa hyvän liiketavan vastaista tai muutoin toisen elinkeinonharjoittajan kannalta sopimatonta menettelyä. Hyvän liiketavan ja muutoin sopimattoman menettelyn arvokäsite on joustava. Käsitykset siitä, minkälainen menettely kilpailijoiden kesken on hyväksyttävää ja mikä sopimatonta, vaihtelevat muun yhteiskuntakehityksen mukana. 30 Elinkeinoelämässä esiintyvien menettelyjen erotteleminen hyvän liiketavan mukaisiin ja vastaisiin saattaa käytännössä toisinaan olla vaikeata. Ilmaisun sisältö on tulkittavissa ensi sijassa elinkeinotoimintaa harjoittavien henkilöiden ja yritysten välisten yleisten menettelytapojen ja arvostusten perusteella. Hyvänä liiketapana voidaan yleisesti pitää tunnollisen ja rehellisen elinkeinonharjoittajan noudattamaa sekä kilpailijoiden ja asiakkaiden hyväksymää menettelyä taloudellisessa toiminnassa. 31 Yleislausekkeen sisältö määräytyy viime kädessä oikeuskäytännössä, jossa keskeisessä asemassa ovat markkinatuomioistuimen ja nykyisin markkinaoikeuden laaja ratkaisukäytäntö. Tulkinta-apua voidaan löytää kuitenkin lainsäädännön valmisteluaineistosta ja markkinoinnin kansainvälisistä perussäännöistä ja muista Kansainvälisen kauppakamarin hyväksymistä perussäännöistä sekä Keskuskauppakamarin liiketapalautakunnan lausunnoista. 32 Hyvän liiketavan sisällön tulkinnassa voi- 30 Haarmann 2006 s HE 114/1978 s Rissanen ym s
14 daan saada apua eri elinkeinoaloilla hyväksytyistä säännöistä. 33 Tuomioistuin ei kuitenkaan ole sidottu alan elinkeinonharjoittajien yksimieliseenkään käsitykseen siitä, mikä on hyvän liiketavan mukaista, vaikka tuomioistuimella pitää olla painavat perusteet poiketa sellaisesta käsityksestä. 34 Hyvän liiketavan vastaisen kilpailuteon seurauksena saattaa toisen elinkeinonharjoittajan myynti pienentyä, myynnin kasvu hidastua tai vastaavasti markkinaosuus pienentyä tai markkinaosuuden kasvu hidastua. Haitalliset seuraukset saattavat ilmetä myös esimerkiksi elinkeinonharjoittajan luotonsaantimahdollisuuksien huonontumisena tai yleensä goodwillin menetyksenä. Yleislausekkeen soveltaminen ei edellytä, että menettelystä jo olisi aiheutunut konkreettista vahinkoa, vaan vahingon vaaran syntyminen on riittävä. 35 Markkinointikeinot muuttuvat jatkuvasti ja joustavan soveltamisalan omaavaa yleislauseketta joudutaan soveltamaan koko ajan yhä uusiin tilanteisiin. Laaja-alainen yleislauseke antaa laille välttämätöntä mukautumiskykyä olosuhteiden ja arvostusten muutosten mukaisesti. Yleislausekkeen tehtävänä onkin säännellä kiellettäväksi tarkoitetun sopimattoman menettelyn rajat. Myöhemmin 2-4 :ssä säädetään eräistä sinänsä 1 :n määritelmän alaan kuuluvista erityisistä menettelyistä, jotka lisäksi ovat rangaistavia. Vuonna 2002 lisättiin SopMenL 1 :ään 2 momentti (461/2002). Sen mukaan markkinoinnissa on käytävä selkeästi ilmi sen kaupallinen tarkoitus sekä se, kenen lukuun markkinointi toteutetaan. Säännös perustuu tietoyhteiskunnan palveluja ja sähköistä kaupankäyntiä koskevaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 2000/31/EY. Markkinaoikeus on vakiintuneesti katsonut, että mainos on siihen tarkemmin tutustumattakin heti voitava tunnistaa mainokseksi. Markkinointiviestin vastaanottajan kiinnostuksen herättämiseksi markkinointikampanja saatetaan aloittaa arvoituksellisella viestillä, josta ei vielä käy ilmi, mistä on kysymys. Tällainen markkinointi on sallittua, kunhan tunnistettavuusvaatimus täyttyy kampanjan edetessä. 36 Markkinaoikeus on ottanut markkinoinnin tunnistettavuuteen ja erottuvuuteen kantaa useissa ratkaisuissaan, esimerkiksi MT 1987:10 ja 1994: Jäljittely Kysymys, joka niin VilpKilpL:n kuin SopMenL:n voimassaoloaikana on tuon tuosta päätynyt yleislausekkeen kulloisenkin soveltajan ratkaistavaksi, on niin sanotun orjallisen jäljittelyn ongelma. Kilpailunäkökohdista johtuen yleensä sallitaan toisen elinkeinonharjoittajan tuotteiden ja pakkausten, markkinoinnissa käytettyjen tunnusten, esitteiden, iskulauseiden ym. markkinointiaineiston sekä jopa koko liiketoiminnan yksityiskohtainenkin eli orjallinen jäljittely, ellei jäljittely loukkaa kilpailijalle kuuluvaa yksinoikeutta, esim. patenttia, malli-, tekijän- tai tavaramerkkioikeutta, tai ellei jäljittely erityisestä syystä ole hyvän liiketavan vastaista. 37 Orjallisen jäljittelyn avulla pyritään yleensä käyttämään hyväksi aikaisemmin markkinoilla olleen elinkeinonharjoittajan saamaa mainet- 33 HE 114/1978 s Castrén 1997 s HE 114/1978 s Paloranta 2008 s Castrén 1997 s
15 ta (goodwill). Näin voidaan välttää yrityksen omaan tuotekehittelyyn tai markkinointiin panostaminen. 38 Yksinoikeussuojan puuttuessa orjallinen jäljittely on siis pääsääntöisesti sallittua. Tästä huolimatta tietty suoja orjallista jäljittelyä vastaan myös yksinoikeussuojan ulkopuolella on tarpeen innovatiivisuuden ylläpitämiseksi elinkeinoelämässä. Yksinoikeussuojan ulkopuolisille innovatiivisille uudistuksillekin on annettava jonkinasteista suojaa jäljittelyä vastaan, sillä muuten innovatiiviset yritykset menettävät liiaksi niitä voittojaan, jotka toimivat kannustimina uutuuksien kehittelyssä. 39 Orjallisen jäljittelyn sallittavuuteen onkin tehty yksi merkittävä poikkeus: jos jäljittelyllä saadaan aikaan sekaantumisvaara tuotteen kaupallisesta alkuperästä, sitä pidetään sopimattomana menettelynä ja siis yleislausekkeen nojalla kiellettävänä. 40 Jotta jäljittely voisi aiheuttaa tällaista sekaantumisvaaraa, jäljitellyn tuotteen itsensä on oltava omaperäinen eli sen tulee erottua muista markkinoilla olevista vastaavista tuotteista. Tässä ei edellytetä tekijänoikeudellista omaperäisyyttä, vaan sitä, että aiemmin markkinoilla ollut tuote tai pakkaus, mainosmateriaali, markkinoinnissa käytetty ilmaisu tai yrityskonsepti omaa riittävästi erottuvuutta muihin elinkeinonharjoittajiin nähden. 41 Jos jäljittelyn kohde on ulkomuodoltaan täysin tavanomainen tai funktionaalinen, sekaantumisvaaraa kaupallisen alkuperän suhteen ei voi aiheutua, koska ulkoasu ei tällöin voi viitata mihinkään tiettyyn kaupalliseen lähteeseen. 42 Jäljittelyn kohteena olevalta tuotteelta vaaditaan omaperäisyyden lisäksi tietynasteista tunnettuutta, jotta se voi tulla suojatuksi jäljittelyä vastaan. Tunnettuudella tarkoitetaan sitä, että jäljittelyn kohteen on täytynyt olla markkinoilla niin kauan, että se on markkinoinnin kohderyhmän keskuudessa vakiintunut tunnusomaiseksi nimenomaan ko. elinkeinonharjoittajalle. Asiakaskunnan ei kuitenkaan tarvitse osata nimetä kyseistä elinkeinonharjoittajaa, vaan kyse voi olla anonyymistä kaupallisesta lähteestä. 43 Kansainvälisen kauppakamarin markkinoinnin perussääntöjen 16 artiklan mukaan markkinoinnissa ei tule jäljitellä esimerkiksi toisen mainoksen yleissommittelua (lay-out), tekstiä, iskulausetta, kuvitusta, musiikkia tai äänitehostetta tavalla, joka on omiaan johtamaan kuluttajaa harhaan tai aiheuttamaan sekaannusta. Jos markkinoija on toteuttanut omaperäisen markkinointikampanjan yhdessä tai useammassa maassa, tällaista kampanjaa ei tule jäljitellä muissa maissa siten, että jäljittely estää kampanjan alkuperäistä markkinoijaa kohtuullisessa ajassa ulottamasta kampanjaansa näihin muihin maihin. Markkinatuomioistuimen, markkinaoikeuden ja Keskuskauppakamarin liiketapalautakunnan käytäntö osoittaa, että elinkeinonharjoittaja voi vain rajoitetusti saada suojaa jäljittelyä vastaan. Mikäli sekaantumisvaara tuotteiden tai muun myynninedistämisaineiston samankaltaisuuden vuoksi saattaisi tulla kysymykseen, voidaan sekaantumisvaara tällöinkin välttää käyttämällä näkyvästi tuotenimeä, tavaramerkkiä tai valmistajan nimeä tuotteessa tai tuotepakkauksessa. Jos jäljittely koskee vain teknisiä ominaisuuksia, jotka eivät voi saada suojaa patentin, hyödyllisyysmalli- tai mallioikeuden perusteella, ei jäljittelyyn yleensä voida SopMenL:n nojalla puuttua Rissanen ym s KM 1991:15 s Haarmann 2006 s Castrén 1997 s Haarmann 2006 s Rissanen ym s Rissanen ym s. 202 ja Castrén 1997 s
16 Tapauksessa MT 1980:9 kilpailijan esitettä jäljitellen laadittu esite ei aiheuttanut sekaantumisvaaraa, kun molemmissa esitteissä oli asianomaisen elinkeinonharjoittajan nimi näkyvissä. MT 1996:2: Vastaajan postimyyntiluetteloissa kuvatut pienoistaskulamput näyttivät siinä määrin samanlaisilta kuin hakijan markkinoimat vastaavanlaiset valaisimet, että luettelon perusteella tilauksentekijä saattoi luulla tilaavansa hakijan valaisimen. Vastaajan postimyyntiluettelossa ko. tuotteille ei ollut merkitty tuotenimeä, valmistajaa tai markkinoijaa osoittavaa tunnusta taikka muuta kaupallista tunnusta, joka olisi erottanut tuotteet hakijan tuotteista. Vastaajan markkinointi oli saattanut aiheuttaa sekaantumisvaaraa vastaajan markkinoimien tuotteiden kaupallisen alkuperän suhteen. Vastaajan markkinointi oli hyvän liiketavan vastaista. MAO 6/2003: Yhtiön pakastevihannespakkaus oli tavanomainen alalla käytetty tuotepakkaus, jossa tavallisimmin käytettiin kirkkaita värejä, kuten vihreä, punainen ja keltainen. Pakkaus poikkesi kilpailijayrityksen pakkauksesta yksityiskohdiltaan ja sommittelultaan. Pakkaukseen oli selkeästi merkitty yhtiön tuotemerkki. Yhtiö ei ollut menetellyt hyvän liiketavan vastaisesti. Sekaantumisvaara ei kuitenkaan aina ole vältettävissä, vaikka tuotenimeä olisikin näkyvästi käytetty. Tapauksessa MT 1984:8 vastaajan käyttämän pakkauksen värit, niiden sijoittelu, pakkauksen muoto ja kuvitus muodostivat samanlaisen kokonaisuuden kuin hakijan pakkaus. Pakkausten kokonaisvaikutelma oli rinnakkain tarkasteltuna samanlainen ja ainoa selvä ero oli hakijan pakkauksessa ollut liikemerkki (FORD). Vastaaja oli sopimattomasti jäljitellyt kantajan pakkausta. Vastaavalla tavalla tapauksessa MT 1986:14 katsottiin, että hakijan ja vastaajan pakkausten värit, kuviointi ja tekstitys muodostivat samanlaisen kokonaisuuden ja pakkauksia rinnakkain tarkasteltaessa niiden kokonaisvaikutelma oli lähes sama. Erot pakkauksissa olivat niin vähäiset, ettei niitä voinut havaita ilman lähempää tarkastelua. Vastaajan markkinoimaa Ribasso -riisiä myytiin samoissa valintamyymälöissä kuin hakijan markkinoimaa Risella -riisiä. Tuotepakkausten samannäköisyys oli vähittäismyymälässä omiaan aiheuttamaan sekaantumisvaaraa tuotteiden kaupallisen alkuperän suhteen. Näin ollen vastaaja oli markkinoinnissaan SopMenL:n 1 :n yleislausekkeen vastaisesti jäljitellyt hakijan tuotepakkausta. MAO 81/2003: Yhtiön hunajapakkaus oli väritykseltään, kuvioinniltaan ja teksteiltään samankaltainen kuin kilpailijan pakkaus. Pakkaus loi ostotilanteessa mielleyhtymän kilpailijan pakkauksesta. Pakkauksessa ollut pienikokoinen merkintä valmistajan nimestä ja osoitteesta ei riittävästi erottanut pakkausta kilpailijan pakkauksesta. Yhtiön pakkaus oli omiaan antamaan virheellisen kuvan pakkauksen kaupallisesta alkuperästä. Yhtiö oli menetellyt hyvän liiketavan vastaisesti. Liiketapalautakunnan kanta ilmenee pelkistetysti seuraavista lausunnoista: LTL 824/1998: Vastaajan markkinoimat työvaatteet muistuttivat pitkälti hakijan markkinoimia työvaatteita. Hakijan työvaatteet eivät kuitenkaan olleet siinä määrin 16
17 omaperäisiä ja yksinomaan hakijalle tunnusomaisia, että niiden jäljittely olisi ollut hyvän liiketavan vastaista. Vastaaja oli myös merkinnyt tuotteensa selvästi tuotemerkillään. LTL 842/2000: Vastaaja ei ollut toiminut hyvän tavan vastaisesti markkinoidessaan hakijan valmistamaa kenkää muistuttavaa kenkää, sillä vastaajan tuotenimi oli merkitty postimyyntikuvastoon selkeästi ja melko kookkain kirjaimin. LTL 887/2007: Yritys oli elintarviketta markkinoidessaan käyttänyt samaa teemaa ja väriä kuin mitä kilpailija käytti vastaavan elintarvikkeen markkinoinnissa. Liiketapalautakunta totesi, ettei elinkeinonharjoittaja voi saada yksinoikeutta tiettyyn teemaan tai väriin. Arvioinnissa otettiin huomioon myös se, että yritys käytti markkinoinnissaan omia kaupallisia tunnuksiaan. Näin ollen sekaantumisvaaraa kaupallisen alkuperän suhteen ei esitetyn selvityksen perusteella ollut. Yritys ei ollut menetellyt hyvän liiketavan vastaisesti. Sekaantumisvaaran arviointiin voivat rinnakkaisen vertailun ja tuotenimien eroavaisuuden lisäksi vaikuttaa myös muutkin seikat. Kuten todettu, ensimmäisenä arvioitavaksi tulevat yleensä jäljittelyn kohteen omaperäisyys ja tunnettuus, jotka määrittelevät pääasiassa sitä, ansaitseeko alkuperäinen tuote tai pakkaus edes lähtökohtaisesti tulla suojattavaksi jäljittelyä vastaan. Lisäksi merkitystä arviointiin voi olla vaihtoehtoisten toteutustapojen olemassaololla, kohderyhmän asiantuntevuuden tasolla sekä myyntipaikkojen eroavuudella. Erityisesti kohderyhmän asiantuntevuudella on merkitystä, kun arvioidaan eroavuuksien riittävyyttä. Jos hyödykettä markkinoidaan ainoastaan ostajakunnalle, jolla on erityisasiantuntemusta, vähäisemmät erot riittävät. Esimerkiksi päivittäistavaroita markkinoitaessa erojen on oltava suurempia. Mitä nopeammin hyödykkeen ostopäätös tehdään, sitä enemmän eroa jäljiteltävään hyödykkeeseen nähden vaaditaan, jottei sekaannusvaaraa syntyisi. 45 LTL 790/1994: Yhtiö harjoitti lentoasemalla lentokenttätaksipalvelutoimintaa. Se käytti liiketoiminnassaan ja markkinoinnissaan laajasti keltaista väriä. Muun muassa yhtiön autot, työntekijöiden asut ja myyntitiskit olivat keltaisia. Kilpaileva yhtiö aloitti vastaavan palvelun tarjoamisen ja ryhtyi käyttämään myyntitiskeissään samaa väritystä aiheuttaen sekaannusta asiakkaiden keskuudessa, vaikka myyntitiskeistä ilmeni palvelun tarjoaja. Sekaannusta olivat omiaan edesauttamaan myyntitiskien läheisyys ja muut olosuhteet, joissa kiireinen lentomatkustaja yleensä valitsee taksipalveluaan. Kilpaileva yhtiö oli menetellyt hyvän liiketavan vastaisesti. Ruotsin oikeudessakin lähtökohtana on, että jopa hyvin yksityiskohtainenkin jäljittely on sinällään sallittua. 46 Tiettyjen edellytysten täyttyessä marknadsföringslagenin nojalla voidaan kuitenkin puuttua markkinoinnin jäljittelyyn tapauksissa, joissa immateriaalinen yksinoikeussuoja puuttuu. MFL:a on uudistettu viimeksi vuonna 2008, mutta sen jäljittelyä koskeva lainkohta on säilynyt samansisältöisenä vuodesta 1995, jolloin lakia edellisen kerran uudistettiin. Vuonna 1995 Ruotsissa pidettiin tulkinnanvaraisena sitä, täyttääkö Ruotsin lainsäädäntö Pariisin yleissopimuksen 10bis artiklan määräykset harhaanjohtavan jäljittelyn osalta. 47 Tästä syystä lakiin otettiin uusi 8 (nykyinen 14 ), joka on suunnattu juuri harhaanjohtavaa tuotejäljittelyä vastaan. Säännöksen mukaan 45 Paloranta 2008 s SOU 1993:59 s SOU 1993:59 s
18 elinkeinonharjoittaja ei saa markkinoinnissa käyttää sellaisia harhaan johtavia jäljitelmiä, jotka ovat helposti sekoitettavissa jonkin toisen elinkeinonharjoittajan tunnettuihin ja omaperäisiin tuotteisiin. Kiellon ulkopuolelle rajataan tuotteet, jotka ovat muotoilultaan pääasiassa funktionaalisia. 48 Tämä jäljittelyn kieltävä säännös soveltuu sekä pelkkien tuotteiden että tuotepakkauksien, ulkoasujen ja tunnusmerkkien jäljittelyyn. Jäljittelyn kiellettävyydelle on myös oikeuskäytännössä asetettu kolme keskeistä vaatimusta. Ensinnäkin jäljittelyn kohteen pitää olla omaperäinen. Toisen vaatimuksen mukaan kohteen pitää olla niin tunnettu markkinoilla, että se yhdistetään tiettyyn elinkeinonharjoittajaan. Kolmanneksi vaaditaan kaupallisen alkuperän suhteen aiheutuvan sekaantumisvaaran syntymistä. Kaikkien näiden vaatimusten tulee täyttyä, jotta jäljittely on kiellettävissä MFL 14 :n nojalla. 49 Ruotsin marknadsdomstolenin ratkaisuissa on todettu useita kertoja, ettei erilaisen ja hyvin poikkeavankaan tuotemerkin käyttäminen tai valmistajan tietojen ilmoittaminen tee tuotteen tai pakkauksen jäljittelystä hyväksyttävää. Tämä arviointi perustuu siihen olettamukseen, että kuluttajat kiinnittävät huomiota ennen kaikkea pakkauksen tai tuotteen ulkoasuun, eivätkä niinkään yksittäisiin lisätunnuksiin. Erilainen tunnusmerkki ei siis riitä neutralisoimaan muuten sekoitettavissa olevaa kokonaisvaikutelmaa. 50 Hyvä esimerkki tästä on tapaus MD 1974:5, jossa kyse oli ruukkukasvien ravintovalmisteen pakkauksista, joista alkuperäisen tuotenimi oli Blomin ja jäljitelmän Växt- Vital. Nämä hyvin erilaiset tuotenimet eivät riittäneet poistamaan sekaantumisvaaraa, vaan oleellisinta lopputuloksen kannalta oli, että pakkaukset olivat muodoiltaan, väritykseltään ja muulta koristelultaan hyvin samankaltaiset. Tuotteiden jakelukanavat olivat erilaisia, eikä pulloja voitu näin vertailla rinnakkain. Tuomioistuin korosti, että kuluttajien muistikuva on ratkaiseva. Näin ollen tuotteiden katsottiin olevan vaarassa sekaantua kaupallisen alkuperän suhteen. Samaan lopputulokseen päädyttiin myös muun muassa tapauksissa MD 1990:3 (Liljeholmen/Duni antiikkikynttiläpakkaukset) sekä MD 2001:12 (Elflugan/Cascade sähkökyntteliköt). Suomen markkinatuomioistuimen käytännössä on edellytetty hyvin läheistä sekaantumisvaaraa. Huomio on kiinnitetty siihen, ovatko tuotteet tai pakkaukset erotettavissa toisistaan. Ruotsissa on sen sijaan huomiota kiinnitetty myös siihen, antaako kokonaisvaikutelma kuvan yhteisestä kaupallisesta lähteestä, vaikka tuotteet olisivatkin erotettavissa toisistaan. 51 Ruotsissa sekaantumisvaaraa arvioidaan lisäksi siitä lähtökohdasta, millaisen muistikuvan jäljitelmä saa aikaan asiakkaiden mielissä, varsinkin jos tuotteita ei voi vertailla rinnakkain. Tämän niin sanotun muistikuvateorian kannalta kenties merkittävin ratkaisu on juuri edellä mainittu MD 1974:5. tuomioistuin totesi ensin, että rinnakkain vertailtaessa pakkausten keskinäinen sekoitettavuus oli hyvin epätodennäköistä. Tätä seikkaa ei kuitenkaan pidetty olennaisena sekaantumisvaaran kannalta, vaan arvioinnissa oleellista oli se, jäikö pakkauksista samankaltainen muistikuva kuluttajien mieliin. Muistikuvan syntymisessä merkittävimpinä tekijöinä pidettiin pullojen kokoa, muotoa, väritystä ja kuviointia. Ne loivat sen kokonaiskuvan, joka pakkauksesta jäi kuluttajan mieleen. 48 Ruotsiksi MFL 14 : En näringsidkare får vid marknadsföringen inte använda efterbildningar som är vilseledande genom att de lätt kan förväxlas med någon annan näringsidkares kända och särpräglade produkter. Detta gäller dock inte efterbildningar vilkas utformning huvudsakligen tjänar till att göra produkten funktionell. 49 Bernitz 1986 s. 168 ja Bernitz 1997 s SOU 1993:59 s Palm 2002 s
19 Muistikuvien tärkeyttä arvioinnissa korosti vielä se seikka, että kyseiset tuotteet myytiin eri myyntikanavia pitkin, joten kuluttajilla ei ollut mitään mahdollisuutta vertailla niitä rinnakkain markkinoilla. Tämä muistikuvia painottava arviointi on vahvistunut myöhemmissä Ruotsin markkinaoikeuden päätöksissä esimerkiksi MD 1995:9 (Lihaliemikuutiopakkauksen jäljittely) ja MD 2003:22 (Hapankorppupakkauksen jäljittely). Näissä tuotteet myytiin samoja myyntikanavia käyttäen, mutta siltikin kuluttajien uskottiin ostavan tuotteen muistikuviensa varassa Maineen hyväksikäyttö Jäljittelyllä pyritään usein toisen elinkeinonharjoittajan tai tämän tuotteen, tuotepakkauksen tai muun tunnusmerkin maineen hyväksikäyttöön. Sellaisella jäljittelyllä, jolla aiheutetaan sekaantumisvaara tuotteiden kaupallisen alkuperän suhteen, on usein tarkoitus käyttää hyväksi alkuperäisen elinkeinonharjoittajan saavuttamaa hyvää mainetta eli goodwill-arvoa. 52 Jäljittely on kuitenkin toisinaan sellaista, ettei konkreettista sekaantumisvaaraa kohderyhmän keskuudessa aiheudu niin tuotteiden kesken kuin niiden kaupallisen alkuperänkään suhteen. Sekaantumisvaaran puuttumisesta huolimatta on jäljittelyn avulla silti mahdollista hyötyä alkuperäisen tuotteen tai pakkauksen ulkoasuun yhdistettävästä hyvästä maineesta ja samalla heikentää sen yksilöllisyyttä ja kaupallista houkuttelevuutta. Jäljittelyssä voi olla kysymys jopa pelkästään toisen elinkeinonharjoittajan goodwillin hyväksikäytöstä. 53 Maineen hyväksikäyttö liittyy voimakkaasti niin sanottuun look-alike ilmiöön, jossa on kyse erityisesti tunnettujen markkinajohtajien tuotepakkausten jäljittelystä. Ilmaisulla look-alike tarkoitetaan erityisesti sellaisia tuotepakkauksia, jotka on suunniteltu muistuttamaan ulkoasultaan johtavan tuotemerkin pakkauksia. Esimerkiksi päivittäistavarakaupassa esiintyvissä niin sanotuissa oma merkki -tuotteissa voidaan jäljittelyn avulla pyrkiä hyödyntämään markkinajohtajan mainetta luomalla mielleyhtymä tämän pakkauksien ulkoasuun, aiheuttamatta kuitenkaan varsinaista sekaantumisvaaraa tuotteiden kaupallisesta alkuperästä. Tarkoitus ei nimittäin ole johtaa kuluttajia harhaan tuotteen kaupallisen alkuperän suhteen, vaan pyrkiä liittämään omaan tuotteeseen markkinajohtajan tuotteeseen yhdistettäviä myönteisiä mielikuvia. 54 Kysymys onkin, pitäisikö elinkeinonharjoittajia suojata tuotejäljittelytapauksissa myös pelkkää maineen hyväksikäyttöä vastaan eli voitaisiinko jäljittely kieltää, vaikkei sekaantumisvaaraa kaupallisen alkuperän suhteen aiheutetakaan? Onko toisin sanoen edellytys sekaantumisvaaran aiheutumisesta riittämätön tarjoamaan riittävän suojan nykymarkkinoilla tapahtuvaa tuotteiden ja pakkausten jäljittelyä vastaan vai olisiko pidemmälle menevä suoja jo este vapaalle kilpailulle? Toisen elinkeinonharjoittajan työn, kokemuksen tai maineen hyväksikäyttöä on Suomessa perinteisesti kutsuttu norkkimiseksi. Tavoitteena on siis yleensä päästä mahdollisimman lähelle kilpailijan yrityskuvaa, mikä tapahtuu esimerkiksi jäljittelemällä tämän tuotteiden tai tunnusmerkkien ulkonäköä, yleistä visuaalista ilmettä tai markkinointimenetelmiä ja -konsepteja. 55 SopMenL:n 1.1 :n yleislausekkeen sanamuodosta tai lain esitöistä ei ole löydettävissä vaatimusta siitä, että markkinoinnin jäljittelyn katsominen hyvän liiketavan vastaiseksi tai muutoin sopimattomaksi edellyttäisi sekaantumisvaaran aiheutumista. Lain esitöissä jopa nimenomaisesti todetaan, 52 Varhela 1998 s Varhela 1998 s Palm 2002 s Tiili 1979 s
20 että sopimattomasta menettelystä saattaa seurata toisen elinkeinonharjoittajan goodwill-arvon heikkeneminen. 56 ICC:n markkinoinnin perussääntöjen 15 artiklan mukaan markkinoinnissa ei saa sopimattomasti käyttää hyväksi muun muassa toisen markkinointikampanjallaan hankkimaa mainetta ja tunnettuutta (goodwill). Tällä artiklalla pyritään siis suojaamaan elinkeinonharjoittajien saavuttamaa mainetta ja tunnettuisuutta myös tapauksissa, joissa immateriaalista yksinoikeussuojaa ei ole. 57 Jäljittelyä ei ole markkinaoikeudessa vielä koskaan kielletty sillä perusteella, että se olisi ollut pelkän maineen hyväksikäytön takia SopMenL 1 :n vastaista. Uusimmasta markkinaoikeudenoikeuskäytännöstä on kuitenkin löydettävissä tapauksia, joissa toisen elinkeinonharjoittajan maineen hyväksikäyttöön ei ole suhtauduttu hyväksyvästi. Sen sijaan markkinatuomioistuimen aikaisissa ratkaisujen perusteluissa ei ole juuri lainkaan edes arviointeja maineen hyväksikäytön mahdollisuudesta. Ratkaistaessa sitä, onko toinen yritys käyttänyt sopimattomasti hyväksi toisen yrityksen goodwillarvoa, markkinaoikeus on erityisesti uusimmassa ratkaisukäytännössään korostanut sitä, että ensin on otettava kantaa goodwill-arvon olemassaoloon. Toisin sanoen on ratkaistava, onko esimerkiksi yrityksen tunnus tullut sillä tavoin tunnetuksi, että sillä on erityistä goodwill-arvoa (MAO 82/2005, 132/2007 JA 381/ 2007). MAO 82/ : Vastaajayhtiön lasten Coko-rakennuspalikat olivat muodoltaan, kooltaan ja väritykseltään lähes samankaltaisia kuin hakijayhtiöiden Lego-rakennuspalikat. Lisäksi vastaajan rakennuspalikkasarjojen aiheet olivat samankaltaisia kuin Lego - rakennuspalikkasarjojen aiheet. Jäljittely oli järjestelmällistä. Vastaajan rakennuspalikoiden kaupanpitäminen myymälöissä saattoi aiheuttaa sekaannusvaaraa tuotteiden kaupallisesta alkuperästä. Sekaannusvaaran voitiin katsoa olevan ehkäistävissä ainoastaan sillä, että vastaajan rakennuspalikat ulkomuotonsa perusteella selvästi erotetaan hakijan rakennuspalikoista. Vastaajan sekaantumisvaaraa aiheuttavien rakennuspalikoiden kaupanpitäminen oli sopimatonta. Lego rakennuspalikat ovat laajalti tunnettuja kuluttajien keskuudessa. Vastaajayhtiön katsottiin siten käyttäneen hyväksi myös Lego-rakennuspalikoihin liittyvää goodwill-arvoa tavalla, joka ei olosuhteet huomioon ottaen ollut hyvän liiketavan mukaista. (Perustelut kuitenkin osoittavat, että jäljittely kiellettiin ensisijaisesti sekaantumisvaaran perusteella, ja goodwill-arvon hyväksikäyttö toimi vain vahvistavana lisäperusteena kieltopäätökselle.) MAO 132/2007: Hakija Software Explosion Oy, joka oli rekisteröinyt verkkotunnuksen ohjelmistot.com vuonna 1998, oli markkinoinut ohjelmistoalan tuotteita ja palveluita internetissä osoitteessa Vastaaja Softa Superstore Finland Oy oli puolestaan markkinoinut internetissä osoitteessa samoja tuotteita ja palveluja kuin hakija osoitteessa ohjelmistot.com. Vastaajan käytössä 56 HE 114/1978 s ICC:n markkinointisääntöjen 15 artikla: Markkinoinnissa ei tule oikeudetta käyttää toisen yrityksen tai muun yhteisön nimeä, lyhennettä, logoa, tavaramerkkiä tai muuta tunnusmerkkiä. Markkinoinnissa ei tule käyttää sopimattomasti hyväksi toisen henkilön tai yhteisön nimeen, tekijänoikeuteen, tavaramerkkiin tai muun teollisoikeuden suojaamaan omaisuuteen liittyvää taikka toisen markkinointikampanjallaan hankkimaa mainetta ja tunnettuutta (goodwill). 58 Tapaus oli ensimmäistä kertaa markkinaoikeuden käsiteltävänä jo vuonna 2003 (MAO 84/2003). Hakija valitti tästä päätöksestä korkeimpaan oikeuteen, joka ratkaisussaan KKO 2004:32 palautti asian markkinaoikeuden uudelleen käsiteltäväksi. Kysymys ennakkoratkaisussa oli pääasiassa siitä, voidaanko myös tuotteen myynti kieltää SopMenL 1 ja 6 :n nojalla. 20
Yrityksen mainonta. muu markkinointi - mielikuvan luominen
Yrityksen mainonta & muu markkinointi - mielikuvan luominen Sisällysluettelo Yrityksen mainonta ja muu markkinointi... 3 Mainonnan ja muun markkinoinnin suunnittelu on tärkeää... 3 Markkinoinnin kilpailukeinot...3
LisätiedotSisällys A YLEISTÄ MARKKINOINNISTA JA SEN SÄÄNTELYSTÄ 13 B KULUTTAJAMARKKINOINNIN KESKEISET PELISÄÄNNÖT 23
Sisällys A YLEISTÄ MARKKINOINNISTA JA SEN SÄÄNTELYSTÄ 13 A1 Mikä on markkinointia? 13 A2 Tärkeimmät markkinointia sääntelevät säädökset 15 2.1 Kuluttajansuojalaki 15 2.2 Valtioneuvoston asetus kuluttajien
LisätiedotMarkkinoinnin pelisäännöt muuttuvassa maailmassa
Markkinoinnin pelisäännöt muuttuvassa maailmassa Technopolis Business Breakfast, Kuopio 24.3.2017 Paula Paloranta, Keskuskauppakamari Esitys Markkinointi somessa Markkinoinnin hyvä tapa Kilpailijan halventaminen
LisätiedotLaki. oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta
Laki oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain (100/2013) 1 luvun :n 2 momentin 2 kohta,
LisätiedotNEUVOSTON PERUSTELUT
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 15. marraskuuta 2004 (12.11) (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2003/0134 (COD) 11630/2/04 REV 2 ADD 1 CONSOM 63 MI 215 CODEC 929 NEUVOSTON PERUSTELUT Asia: Neuvoston
LisätiedotTekijänoikeuden yhteishallinnointi (HE 119/2016)
Tekijänoikeuden yhteishallinnointi (HE 119/2016) MaRan lausunto eduskunnan lakivaliokunnalle Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry 1. Johdannoksi Käsiteltävä teema 1.
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 67/2006 vp. Hallituksen esitys laeiksi teollis- ja tekijänoikeuksia koskevan lainsäädännön muuttamisesta.
EDUSKUNNAN VASTAUS 67/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi teollis- ja tekijänoikeuksia koskevan lainsäädännön muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi teollis- ja tekijänoikeuksia
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 25. syyskuuta 2017 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 25. syyskuuta 2017 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2017/0238 (NLE) 12525/17 ADD 4 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 25. syyskuuta 2017 Vastaanottaja: COEST 240 CFSP/PESC
LisätiedotJURIDIIKKA YRITYKSEN BRÄNDIN SUOJAAMISEN APUNA
JURIDIIKKA YRITYKSEN BRÄNDIN SUOJAAMISEN APUNA Juhani Ekuri asianajaja, varatuomari ASIANAJOTOIMISTO Esityksen rakenne mikä on brändi? miten brändi suojataan? miten brändin loukkauksilta puolustaudutaan?
LisätiedotLausunto. Markkinaoikeus esittää lausuntonaan seuraavan. 16 Toimivaltainen tuomioistuin. Puhelin Faksi
MARKKINAOIKEUS MARKNADSDOMSTOLEN Lausunto 30.11.2017 Dnro H 00893/17 Työ- ja elinkeinoministeriölle Asia: Lausunto liikesalaisuusdirektiivin kansallisesta täytäntöönpanoa valmistelleen työryhmän mietintöön
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirkkolain 24 ja 25 luvun muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Kirkkolakiin ehdotetaan tehtäviksi julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön uudistamisesta
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0305/4. Tarkistus. Mireille D'Ornano ENF-ryhmän puolesta
21.10.2015 A8-0305/4 4 Johdanto-osan 7 kappale 7) Syyt, joiden perusteella direktiivillä (EU) 2015/412 muutettiin direktiiviä 2001/18/EY viljelyyn tarkoitettujen muuntogeenisten organismien osalta, pätevät
LisätiedotMarkkinoinnin FAQ mitä ovat hyvät tavat?
Markkinoinnin FAQ mitä ovat hyvät tavat? Technopolis, Vantaa 18.3.2016 OTL, varatuomari Paula Paloranta Keskuskauppakamari Esitys Kilpailijan epäreilu menettely onko mitään tehtävissä? Entä jos haluan
LisätiedotMarkkinoijan muistilista
Markkinoijan muistilista Technopolis Business Breakfast, Lappeenranta 15.9.2016 VT, OTL Paula Paloranta, Keskuskauppakamari Esitys Kuvan käyttö markkinoinnissa Markkinoinnin tunnistettavuus Testituloksiin
LisätiedotEUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 4. joulukuuta 2001 (OR. fr) 12394/2/01 REV 2 ADD 1. Toimielinten välinen asia: 2000/0080 (COD) DENLEG 46 CODEC 960
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 4. joulukuuta 2001 (OR. fr) Toimielinten välinen asia: 2000/0080 (COD) 12394/2/01 REV 2 ADD 1 DENLEG 46 CODEC 960 Asia: Neuvoston 3. joulukuuta 2001 vahvistama yhteinen
LisätiedotMarkkinaoikeus harjoitukset 11/2013. Mikko Huuskonen OTT, EMBA Neuvotteleva virkamies, TEM Dosentti, yritysjuridiikka
Markkinaoikeus harjoitukset 11/2013 Mikko Huuskonen OTT, EMBA Neuvotteleva virkamies, TEM Dosentti, yritysjuridiikka Kuluttajansuojalain 2 luku Lainmuutoksella pantu täytäntöön EU:n direktiivi 2005/29/EY
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työsopimuslain 1 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työsopimuslakia siten, että vapaaehtoisen lisäeläketurvan
LisätiedotHallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan tehtäväksi rikoslakiin muutokset, jotka aiheutuvat Suomen liittymisestä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta
LisätiedotMarkkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004
Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004 1 luku Toimivalta 1 Markkinaoikeuden toimivalta ja toimipaikka Markkinaoikeus käsittelee ne asiat, jotka säädetään sen toimivaltaan kuuluviksi: 1. kilpailunrajoituksista
LisätiedotPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan tehtäväksi rikoslakiin muutokset, jotka aiheutuvat Suomen liittymisestä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta
LisätiedotMarkkinoijan muistilista
Markkinoijan muistilista Technopolis Business Breakfast, Oulu 23.9.2016 VT, OTL Paula Paloranta Keskuskauppakamari Esitys Kilpailijan epäreilu menettely Hyvä tapa Some 2 Hyvän liiketavan vastainen menettely
LisätiedotHallituksen esitys eduskunnalle liikesalaisuuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 49/2018 vp) Paula Laine-Nordström / TEM 27.4.
Hallituksen esitys eduskunnalle liikesalaisuuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 49/2018 vp) Paula Laine-Nordström / TEM 27.4.2018 Liikesalaisuusdirektiivi Euroopan parlamentin ja neuvoston
LisätiedotHE 17/2011 vp. täytäntöönpanokelpoisiksi säädetyt yhdenmukaistamisviraston
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan unionin jäsenyyteen liittyvistä oikeudenhoitoa koskevista säännöksistä annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Euroopan unionin jäsenyyteen
LisätiedotTEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1990:16
TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1990:16 Asia Hakija Suojan kohde, valokuva A Annettu 13.11.1990 Tiivistelmä A Oy:n teepakkauksessa olevan valokuvan kohde ei ollut tekijänoikeudellisesti suojattu teos. Valokuva
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 97/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työsopimuslain 1 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työsopimuslakia siten, että vapaaehtoisen
LisätiedotTeollisoikeudet. Olli Pitkänen
Teollisoikeudet Olli Pitkänen Patentti Patentti tekijänoikeus Tekijänoikeus suojaa luovuutta itsenäinen, omaperäinen, tekijän persoonallisuus ei muotovaatimuksia ilmiasu, implementointi Patentti suojaa
LisätiedotPÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/CE/BA/fi 1
PÄÄTÖSASIAKIRJA AF/CE/BA/fi 1 Täysivaltaiset edustajat, jotka edustavat: BELGIAN KUNINGASKUNTAA, BULGARIAN TASAVALTAA, TŠEKIN TASAVALTAA, TANSKAN KUNINGASKUNTAA, SAKSAN LIITTOTASAVALTAA, VIRON TASAVALTAA,
LisätiedotSISÄLLYS. N:o 362. Laki. vakuutusyhtiölain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 4päivänä toukokuuta 2001
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2001 N:o 362 368 SISÄLLYS N:o Sivu 362 Laki vakuutusyhtiölain muuttamisesta... 1029 363 Laki ulkomaisista vakuutusyhtiöistä annetun
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 169/2010 vp. Hallituksen esitys laiksi Suomen keskusviranomaisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 169/2010 vp Hallituksen esitys laiksi Suomen keskusviranomaisesta eräissä elatusapua koskevissa kansainvälisissä asioissa, laiksi elatusvelvoitteita koskevan neuvoston asetuksen soveltamisesta
LisätiedotTurvaamistoimet Markkinaoikeudessa Kolster-info Tampere 23.9.2015
Turvaamistoimet Markkinaoikeudessa Kolster-info Tampere 23.9.2015 Jyrki Nikula Director, IP Legal & Trademarks Mikä on turvaamistoimi? Oikeudenkäymiskaaren 7 luku käsittelee turvaamistoimia Immateriaalioikeutta
LisätiedotPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 111/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annetun lain 6 ja 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
LisätiedotMääräykset ja ohjeet 14/2013
Määräykset ja ohjeet 14/2013 Kolmansien maiden kaupankäyntiosapuolet Dnro FIVA 15/01.00/2013 Antopäivä 10.6.2013 Voimaantulopäivä 1.7.2013 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi rikoslain 34 a luvun 1 ja 4 :n muuttamisesta ja rikoslain muuttamisesta annetun lain 34 luvun 12 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi rikoslain
LisätiedotKESKUSKAUPPAKAMARI Arvosteluperusteet LVV 5.9.2015 Välittäjäkoelautakunta
Tehtävä 1 Toimeksiantosopimuksen muotovaatimukset on säädetty laissa kiinteistöjen ja vuokrahuoneistojen välityksestä. Toimeksiantosopimus on tehtävä kirjallisesti tai sähköisesti siten, ettei sopimusehtoja
LisätiedotMääräykset ja ohjeet 14/2013
Määräykset ja ohjeet 14/2013 Kolmansien maiden kaupankäyntiosapuolet Dnro FIVA 15/01.00/2013 Antopäivä 10.6.2013 Voimaantulopäivä 1.7.2013 FINANSSIVALVONTA puh. 09 183 51 faksi 09 183 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi
LisätiedotEV 37/2009 vp HE 233/2008 vp
EDUSKUNNAN VASTAUS 37/2009 vp Hallituksen esitys laiksi oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on vuoden 2008 valtiopäivillä antanut eduskunnalle
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0061 (NLE) 8112/16 JUSTCIV 69 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta tiiviimpään
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI. direktiivien 2006/112/EY ja 2008/118/EY muuttamisesta Ranskan syrjäisempien alueiden ja erityisesti Mayotten osalta
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 7.8.2013 COM(2013) 577 final 2013/0280 (CNS) C7-0268/13 Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivien 2006/112/EY ja 2008/118/EY muuttamisesta Ranskan syrjäisempien alueiden ja erityisesti
LisätiedotOikeudellisten asioiden valiokunta ILMOITUS JÄSENILLE (26/2010)
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Oikeudellisten asioiden valiokunta 11.11.2010 ILMOITUS JÄSENILLE (26/2010) Asia: Ruotsin Riksdagenin lausunto perusteluineen muutetusta ehdotuksesta Euroopan parlamentin
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.1.2017 COM(2017) 2 final 2017/0006 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Ranskalle tehdä Sveitsin kanssa sopimus, joka sisältää direktiivin 2006/112/EY
LisätiedotLaki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.
13.8.1976/680 Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 (30.12.1992/1536) Yhteiskunnallisesti
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi keskinäisestä virka-avusta verotuksen alalla Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välillä annetun lain 1 ja 5 :n muuttamisesta
LisätiedotValtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D045714/03.
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 11. lokakuuta 2016 (OR. en) 13167/16 AGRILEG 146 DENLEG 76 VETER 96 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 11. lokakuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: D045714/03
LisätiedotNEUVOSTON JA KOMISSION YHTEINEN LAUSUMA KILPAILUVIRANOMAISTEN VERKOSTON TOIMINNASTA
NEUVOSTON JA KOMISSION YHTEINEN LAUSUMA KILPAILUVIRANOMAISTEN VERKOSTON TOIMINNASTA "1. Tänään annetulla asetuksella perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklassa vahvistettujen kilpailusääntöjen täytäntöönpanosta
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU, EURATOM) 2016/, annettu päivänä kuuta,
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU, EURATOM) 2016/, annettu päivänä kuuta, unionin ja sen henkilöstön välisten riitojen ratkaisemista ensimmäisenä oikeusasteena koskevan toimivallan siirtämisestä
LisätiedotPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 212/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain :n muuttamisesta Tieliikennelakiin ehdotetaan koottaviksi liikenteen ohjauslaitteista annettavia asetuksia ja määräyksiä koskevat valtuussäännökset.
LisätiedotEduskunnan lakivaliokunnalle
Eduskunnan lakivaliokunnalle Eduskunnan lakivaliokunnassa on käsiteltävänä hallituksen esitys HE 49/2018 vp eduskunnalle liikesalaisuuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Lakiesitys perustuu
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.6.2011 KOM(2011) 377 lopullinen 2011/0164 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI kosmeettisia valmisteita koskevan direktiivin 76/768/ETY muuttamisesta sen liitteen III mukauttamiseksi
LisätiedotOikeudellisten tekijöiden huomioon ottaminen elintarvikepakkauksen. Emmi Paloranta
Oikeudellisten tekijöiden huomioon ottaminen elintarvikepakkauksen suunnittelussa Emmi Paloranta Opinnäytetyö Myyntityön koulutusohjelma 2014 Tiivistelmä Koulutusohjelma Raportin palautuksen tai esityksen
LisätiedotSisällys. Lyhenteet 11. Esipuhe 13
Sisällys Lyhenteet 11 Esipuhe 13 I Johdanto 15 1. Rahoitusmarkkinat.......................... 15 1.1 Arvopaperimarkkinoiden synty ja kehitys..... 15 1.2 Kehitys Suomessa....................... 18 1.3 Rahoitusmarkkinoiden
Lisätiedotosakeyhtiölain kielenhuolto
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Kielitoimisto Asunto-osakeyhti osakeyhtiölain kielenhuolto Salli Kankaanpää, Aino Piehl ja Matti Räsänen 20.3.2008 Kielenhuoltajien kommenttien aiheita Saako lukija tarpeeksi
LisätiedotLausunto: MARKKINAOIKEUS MARKNADSDOMSTOLEN Dnro H 00149/18. Eduskunnan lakivaliokunnalle
MARKKINAOIKEUS MARKNADSDOMSTOLEN Lausunto 30.4.2018 Dnro H 00149/18 Eduskunnan lakivaliokunnalle Asia: Lausunto hallituksen esityksestä liikesalaisuuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 49/2018
LisätiedotHAKEMUS YHTEISÖN TAVARAMERKIN JULISTAMISEKSI MITÄTTÖMÄKSI
Sivumäärä (tämä sivu mukaan lukien) SISÄMARKKINOIDEN HARMONISOINTIVIRASTO (SMHV) HAKEMUS YHTEISÖN TAVARAMERKIN JULISTAMISEKSI Hakijan/edustajan viite (enintään 20 merkkiä) Viimeksi päivitetty: 04/2013
LisätiedotAsia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto
Asia C-540/03 Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Maahanmuuttopolitiikka Kolmansien maiden kansalaisten alaikäisten lasten oikeus perheenyhdistämiseen Direktiivi 2003/86/EY Perusoikeuksien
LisätiedotKOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) /, annettu ,
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 28.5.2018 C(2018) 3120 final KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) /, annettu 28.5.2018, elintarviketietojen antamisesta kuluttajille annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön maidon ja maitotuotteiden kiintiöjärjestelmän täytäntöönpanosta annetun lain 6 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan
LisätiedotSN 1316/14 vpy/sl/mh 1 DG D 2A LIMITE FI
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 30. tammikuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2013/0268 (COD) SN 1316/14 LIMITE ILMOITUS Asia: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o.../20.., annettu...,
LisätiedotPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön maidon ja maitotuotteiden kiintiöjärjestelmän täytäntöönpanosta annetun lain 6 ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä
LisätiedotHE 167/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT
HE 167/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kansanterveyslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kansanterveyslain säännöksiä yksilön ja hänen
LisätiedotLaki maakaaren muuttamisesta
LUONNOS 5.10.2015 Rinnakkaistekstit Laki maakaaren muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maakaaren (540/1995) 6 luvun :n 2 momentti, 9 a luvun 10 :n 2 momentti ja 15 :n 1 momentti, 15
LisätiedotYhdistetyt asiat C-180/98 C-184/98. Pavel Pavlov ym. vastaan Stichting Pensioenfonds Medische Specialisten
Yhdistetyt asiat C-180/98 C-184/98 Pavel Pavlov ym. vastaan Stichting Pensioenfonds Medische Specialisten (Kantongerecht te Nijmegenin esittämä ennakkoratkaisupyyntö) Pakollinen kuuluminen ammatilliseen
LisätiedotLuonnos. KOMISSION ASETUKSEKSI (EU) n:o /2010, annettu [ ], yhteisen ilmatilan käyttöä koskevista vaatimuksista ja toimintaohjeista
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel, XXX Luonnos KOMISSION ASETUKSEKSI (EU) n:o /2010, annettu [ ], yhteisen ilmatilan käyttöä koskevista vaatimuksista ja toimintaohjeista (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. heinäkuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. heinäkuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2012/0340 (COD) 11407/16 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 19. heinäkuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia:
Lisätiedot1994 vp - HE 28 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT
1994 vp - HE 28 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion maksuperustelain 1 ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan valtion maksuperustelakia selvennettäväksi
LisätiedotLaki. oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta
Laki oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain (100/2013) 1 luvun 1 ja 6 luvun 6 sekä lisätään
LisätiedotOpetusministeriö Hallitusneuvos Jorma Waldén. Kauppa ja teollisuusministeriö Vanhempi hallitussihteeri Sami Sunila
PL 4 (Yliopistonkatu 5) 00014 Helsingin yliopisto puh (09) 191 22 766 faksi (09) 191 22 762 s posti: info@iprinfo.com www.iprinfo.com Opetusministeriö Hallitusneuvos Jorma Waldén Kauppa ja teollisuusministeriö
LisätiedotTyösuhteen ehtoja koskeva direktiiviehdotus. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta
Työsuhteen ehtoja koskeva direktiiviehdotus Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 28.2.2018 Direktiiviehdotuksen taustaa Direktiiviehdotuksen taustalla vuonna 1991 annettu todentamisdirektiivi, jonka tarkoituksena
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 139/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi painelaitelain 27 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi painelaitelain 27 :n 3 momenttia. Lain siirtymäsäännöksen
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 29/2006 vp. Hallituksen esitys laiksi ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain muuttamisesta.
EDUSKUNNAN VASTAUS 29/2006 vp Hallituksen esitys laiksi ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2005 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä
LisätiedotHE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn sisältävien palvelujen oikeussuojasta tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten
LisätiedotEhdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 3.1.2011 KOM(2010) 791 lopullinen 2011/0001 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS kuluttajansuojalainsäädännön täytäntöönpanosta vastaavien kansallisten viranomaisten
LisätiedotEkosysteemin eri toimijat. Yritys Työntekijä Ulkopuolinen taho Media Muut tiedonvälittäjät (esim. Wikileaks)
Lainsäädännölliset keinot onko niitä kansainvälisellä tasolla? - Kansainvälisesti poikkeavat lähestymistavat - Ekosysteemin eri toimijoiden roolit ja rajat Mikko Manner Riskienhallintayhdistyksen seminaari
LisätiedotHE 87/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 87/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi raittiustyölain 3 ja 10 :n ja toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi annetun lain 27 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Tieliikelaitoslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lakia Tieliikelaitoksesta. Valtion liikelaitoksista annetun
LisätiedotMainonnan eettinen neuvosto
Mainonnan eettinen neuvosto Mainonnan eettinen neuvosto MEN tehtävä: antaa pyynnöstä lausuntoja siitä, ovatko yksittäiset mainokset hyvän tavan mukaisia Yritysten yhteiskunnallinen vastuu ei tutki mainonnan
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT
Hallituksen esitys Eduskunnalle eräiksi hallintolainkäyttöä koskevan lainsäädännön muutoksiksi annetun hallituksen esityksen (HE 112/2004 vp) täydentämisestä Esityksessä ehdotetaan eduskunnalle annettua
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 28.5.2008 KOM(2008) 336 lopullinen 2008/0108 (CNS) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1234/2007 muuttamisesta
LisätiedotTekijänoikeustoimikunnan työ
Tekijänoikeustoimikunnan työ Tekijänoikeusfoorumi 14.10.2009 Toimikunnan puheenjohtaja, professori Niklas Bruun Helsingin yliopisto 14/10/2009 1 Tekijänoikeustoimikunta 2008-2009 Opetusministeriö asetti
LisätiedotEUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 30. heinäkuuta 2012 (30.07) (OR. en) 12991/12 ENV 654 ENT 191 SAATE
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 30. heinäkuuta 2012 (30.07) (OR. en) 12991/12 ENV 654 ENT 191 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 25. heinäkuuta 2012 Vastaanottaja: Euroopan unionin neuvoston
LisätiedotMALLIVASTAUKSET/ARVIOINTIPERUSTEET. Kauppaoikeus 18.8.2006 pakollinen aineopintotentti
1 MALLIVASTAUKSET/ARVIOINTIPERUSTEET Kauppaoikeus 18.8.2006 pakollinen aineopintotentti 2 1 (Toiviainen) 1 Tapauksen pohjana ovat korkeimman oikeuden ratkaisut KKO 1991:122 ja 1991:123. Niissä oli kysymys
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.8.2018 COM(2018) 580 final 2018/0306 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Kanadan sekä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden välisellä laaja-alaisella talous- ja kauppasopimuksella
LisätiedotOIKEUSMINISTERIÖN VASTINE LAKIVALIOKUNNALLE ANNETTUJEN KIRJALLISTEN HUOMAUTUSTEN JOHDOSTA (HE 24/2017 vp)
VASTINE Lainvalmisteluosasto 7.4.2017 LsN Maarit Leppänen LsS Liisa Ojala OIKEUSMINISTERIÖN VASTINE LAKIVALIOKUNNALLE ANNETTUJEN KIRJALLISTEN HUOMAUTUSTEN JOHDOSTA (HE 24/2017 vp) 1. Yleistä Oikeusministeriön
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 13.8.2008 KOM(2008) 514 lopullinen VOL.I 2008/0167 (CNS) 2008/0168 (CNS) Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS eurometallirahojen kaltaisista mitaleista ja rahakkeista annetun
LisätiedotTalous- ja raha-asioiden valiokunta. eurooppalaisesta tilivarojen turvaamismääräyksestä
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Talous- ja raha-asioiden valiokunta 12.1.2012 2011/0204(COD) TARKISTUKSET 28-38 Lausuntoluonnos Elena Băsescu (PE475.906v01-00) eurooppalaisesta tilivarojen turvaamismääräyksestä
LisätiedotHE kaasulaitelaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 50/2018 vp) Eduskunta Talousvaliokunta Harri Roudasmaa TEM
HE kaasulaitelaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 50/2018 vp) Eduskunta Talousvaliokunta 27.4.2018 Harri Roudasmaa TEM HE kaasulaitelaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 50/2018
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN KESKUSPANKILLE
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 30.5.2000 KOM(2000) 346 lopullinen 2000/0137 (CNS) 2000/0134 (CNS) 2000/0138 (CNB) KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN KESKUSPANKILLE
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp
EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle tutkintavankeuden vaihtoehtona määrättyjä valvontatoimia koskevan puitepäätöksen kansallista täytäntöönpanoa ja soveltamista koskevaksi lainsäädännöksi
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT
HE 89/1995 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sähkölain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sähkölain markkinavalvontaa koskevia säännöksiä. Esityksen
LisätiedotHenkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta
Kannanotto 1/2013 1 (5) Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta 1 Yleistä 2 Säädöstausta Henkivakuutusyhtiöt solmivat asiakkaidensa kanssa pääsääntöisesti
LisätiedotTavaramerkkien suojaaminen Kiinassa mitä erityistä on otettava huomioon
Tavaramerkkien suojaaminen Kiinassa mitä erityistä on otettava huomioon IPR-lakimies, OTK, MBA Jani Kaulo 2.12.2014 Tavaramerkkisuoja Kiinassa Pääsääntö: Vain rekisteröidyt tavaramerkit saavat suojaa Ensiksi
LisätiedotGramex haluaa kiinnittää ministeriön huomion seuraaviin asioihin:
Opetus- ja kulttuuriministeriölle Gramex ry:n lausunto hallituksen esitysluonnoksesta laiksi tekijänoikeuden yhteishallinnoinnista sekä laiksi oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta
Lisätiedot1993 vp - HE Esityksen mukaan ympäristölle
1993 vp - HE 74 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kemikaalilain muuttamisesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen
LisätiedotEhdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.4.2013 COM(2013) 193 final 2013/0104 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön tullikoodeksista (uudistettu tullikoodeksi) annetun asetuksen (EY) N:o
LisätiedotErityistuomioistuimet 2008
Oikeus 009 Erityistuomioistuimet 008 Erityistuomioistuimissa ratkaistut asiat vuonna 008 Vuonna 008 vakuutusoikeuteen saapui uutta lainkäyttöasiaa, mikä on 3 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vakuutusoikeus
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.2.2013 COM(2013) 46 final 2013/0026 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY muuttamisesta jauhetun maissintähkän lisäämiseksi
LisätiedotVERTAILEVAN MARKKINOINNIN SÄÄNTELY KILPAILIJAN NÄKÖKULMASTA
Lappeenrannan teknillinen yliopisto 24.11.2010 Kauppatieteiden osasto Yritysjuridiikka AB50A8000 Kandidaatintutkielma VERTAILEVAN MARKKINOINNIN SÄÄNTELY KILPAILIJAN NÄKÖKULMASTA Regulations on Comparative
LisätiedotLaki tavaramerkkilain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1995 Laki tavaramerkkilain muuttamisesta muutetaan 10 päivänä tammikuuta 1964 annetun tavaramerkkilain (7/64) 14 :n 1 momentin
LisätiedotTEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1987:13. Tiivistelmä A oli seuramatkoja tuottavan matkatoimiston markkinointisihteerinä työskennellessään
TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1987:13 Asia Hakija Oikeus valokuvaan A Annettu 17.11.1987 Tiivistelmä A oli seuramatkoja tuottavan matkatoimiston markkinointisihteerinä työskennellessään kuvannut omalla
LisätiedotHE 107/2018 vp. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain 6 :n muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan
LisätiedotEuroopan unionin virallinen lehti L 373/1. (Säädökset, jotka on julkaistava)
21.12.2004 Euroopan unionin virallinen lehti L 373/1 I (Säädökset, jotka on julkaistava) NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 2182/2004, annettu 6 päivänä joulukuuta 2004, eurometallirahojen kaltaisista mitaleista
Lisätiedot