Eettinen liiketoiminta, vastuu ympäristöstä ja kestävä kehitys

Transkriptio

1 Eettinen liiketoiminta, vastuu ympäristöstä ja kestävä kehitys

2 Usein esitetään, että liiketoiminnalla on moraalinen velvollisuus kehittää teknologioita, jotka vähentävät riippuvuuttamme vähenevistä luonnonvaroista Myös konservoinnin katsotaan kuuluvan velvollisuuksiimme myös liike elämän toimijoina

3 Ympäristön arvo Voimmeko puhua luonnosta muuta kuin välineellisesti arvokkaana? Voiko luonto olla myös arvokas itsessään? Jos vastaus on positiivinen, niin silloin voimme ajatella, että meillä on suoraan velvollisuuksia luontoa kohtaan.

4 Tulevien sukupolvien eettinen asema Se miten käytämme niukkoja luonnonvaroja vaikuttaa tulevien sukupolvien mahdollisuuksiin elää hyvää elämää. Velvollisuutemme olla aiheuttamatta vahinkoa pätee myös suhteessa moraalisiin patientteihin, jotka eivät ole vielä olemassa.

5 Meidän tulisi toiminnassamme huomioida sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden periaate: Toimittava siten, että tulevilla sukupolvilla on niukkojen luonnonvarojen suhteen yhtä suuret mahdollisuudet hyvään elämään kuin meillä.

6 Sustainable development is development that meets the needs of the present without compromising the ability of future generations to meet their own needs. (World Commission on Environment and Development 1987)

7 Markkinointi Yritykset eivät pelkästään tuota tuotteitta ja palveluita, vaan myös markkinoivat niitä. On olemassa oikea ja väärä tapa markkinoida: Totuudenmukaisuus on merkittävin markkinointiin liittyvä prima facie velvollisuus.

8 Markkinoinnin eettisiä ongelmia Kysymykset liittyen siihen kuka markkinoi: Kuka on vastuussa? Kysymys on usein monimutkainen, johtuen mm. siitä, että vastuu saattaa jakaantua, ja yleensä jakaantuu, moneen suuntaan. Kysymykset liittyen siihen mitä markkinoidaan: Konetuliaseita tavallisille kuluttajille, lieviä huumeita jne?

9 Kysymykset liittyen siihen millainen kuva markkinoitavasta luodaan Kysymykset siitä miten luotu kuva välitetään: tyypillisimmin kysymys siitä, miten mainostetaan

10 Markkinoinnin tarkoitus edistää myyntiä ja vaikutta näin positiivisesti yrityksen tulokseen: mahdollinen motiivi manipulointiin ja jopa petokseen

11 Epärehellisyys ja manipulointi markkinoinnissa On selvää, että valehtelu markkinoinnissa on väärin, koska se voi tuottaa vahinkoa, ja tuottaa sitä potentiaalisesti aina. On kuitenkin muitakin tapoja toimia epärehellisesti kuin valehtelu

12 Voimme esimerkiksi painotta tuotteen hyviä puolia huonojen kustannuksella Entä epäsuoramarkkinointi?

13 Voimme puhua harhauttavasta mainonnasta, kun mainos tai muu kaupallinen viesti on omiaan tuottamaan vääriä uskomuksia normaaleissa kuluttajissa, jotka toimivat hyvässä uskossa. Millainen on normaali kuluttaja?

14 Voimme puhua harhauttavasta mainonnasta, kun mainos tai muu kaupallinen viesti on omiaan tuottamaan vääriä uskomuksia normaaleissa kuluttajissa, jotka toimivat hyvässä uskossa. Millainen on normaali kuluttaja?

15 Mainonta ja sen eettiset rajat Tässä tulee tärkeäksi kysymys mainonnan kohteesta Tiettyjen tuotteiden mainonta tietyille ryhmille voi olla eettisesti kestämätöntä

16 Halujen tuottamisen etiikka Tarpeet vs. halut, tai tarveperustaiset halut vs. muut halut Tarpeet ovat välttämättömyyksiä tietyn tilan tai lopputuloksen, kuten vaikkapa terveyden, saavuttamiseksi Sosiaaliset tarpeet ja biologiset tarpeet (eettiset tarpeet?)

17 Markkinoiden moraalinen funktio on tarpeiden tehokas tyydyttäminen

18 Voimme erotella tarpeet ja muut halut sellaisiin, jotka olivat olemassa ennen markkinointia ja sellaisiin jotka syntyivät markkinoinnin tuloksena Ongelmallisiksi koetaan usein halut, jotka eivät ole tarveperusteisia ja syntyvät markkinoinnin tuloksena: esimerkiksi halu ostaa muskelivene Ei luonnollisestikaan ole aina epäeettistä tyydyttää haluja, jotka eivät ole tarveperusteisia

19 Markkinointi ja tuotantopäätösten yhteys Koska tiettyjä tuotteita/palveluita ei ole moraalisesti hyväksyttävää markkinoida, niin voimme päätellä, että niitä ei voida silloin myös tuottaa Tämä ehkä kuitenkin liian ankara johtopäätös: johtaisi esim. sotilaskäyttöön tarkoitettujen aseiden tuottamisen kieltoon Mitä ei pidä tuottaa ei pidä myöskään markkinoida

20 Mainonnan kuva ihmisestä Mainonnan voidaan väittää välittävän meille käsityksiä mm. kauneudesta, normaalista seksuaalisuudesta ja hyvästä elämästä Tämä voidaan nähdä eettisesti ongelmallisena

21 Etiikka ja työntekijät

22 Positiivinen syrjintä (affirmative action) Työntekijöitä ei saa syrjiä sellaisten ominaisuuksien mukaan, jotka eivät liity suoraan työtehtävästä selviytymiseen Voidaanko tästä poiketa?

23 Positiivisessa syrjinnässä poiketaan moraalisin perustein syrjinnän kieltävästä periaatteesta

24 Positiivisen syrjinnän asteita: (1)Nähdään vaivaa, jotta saadaan preferoidusta ryhmästä hakijoita (2)Tutkitaan erityisellä huolella preferoidun ryhmän hakemuksia (3)Tasavahvojen hakijoiden kohdalla suositaan hakijaa halutusta ryhmästä

25 (4)Suositaan halutun ryhmän hakijaa silloin, kun kilpailevan hakijan hakemus on aavistuksen parempi (5)Suositaan halutun ryhmän hakijaa silloin, kun kilpailevan hakijan hakemus on selkeästi parempi (6)Kohdan viisi käytäntöä jatketaan kunnes tietty kiintiö on saavutettu (työntekijän on täytettävä minimi vaatimukset)

26 Perusteita positiiviselle syrjinnälle: Tapahtuneen syrjinnän korvaus Koko yhteiskunnan etu

27 Positiivisesta syrjinnästä käydään laajaa keskustelua Tasojen 1 ja 2 pos. syrjinnässä ei ole ongelmaa jos perusteet olemassa

28 Tason kolme toimenpiteet ovat jo kiistanalaisia: esim valkoiset miehet voivat todeta, että he menettävät järjestelyn vuoksi työtilaisuuksia sukupuolensa ja rotunsa vuoksi

29 Voidaan ohittaa esimerkiksi arpomalla tasavahvojen joukosta Menettävät luonnollisesti myös silloin työtilaisuuksia Eivät kuitenkaan voi väittää, että menettävät töitä vähemmän ansioituneille, kuten käy tasojen 4 6 kohdalla

30 Yhtäläisten mahdollisuuksien periaate voitaisiin ajatella kumoavan positiivisen syrjinnän Vahinkojen korjaamisen velvollisuus puoltaa positiivista syrjintää Positiivisen syrjinnän ei tarvitse kuitenkaan toteutua työhönoton kautta

31 Vahinkojen korjaaminen ja hyväntahtoisuus vs. oikeudenmukaisuus Positiivinen syrjintä, joka ylittää tason kolme tarvitsee taakseen perusteiksi huomattavan tapahtuneen syrjinnän tai yhteisen edun, tai molemmat

32 Positiivista syrjintää voidaan soveltaa myös ylennyksiin ja palkkioihin

33 On esitetty, että positiivista syrjintää ei tulisi soveltaa enää työhönoton jälkeen Erityisen kriittisesti suhtauduttava tason 3 ylittäviin tasoihin Ero peliin pääsyn tukemisessa ja pelisääntöjen muuttamisessa kokonaisuudessaan

34 Perusteiden positiiviselle syrjinnälle täytyy olla aina vahvemmat siirryttäessä seuraavalle tasolle organisaation hyväksymisestä organisaation sisäisiin palkitsemisjärjestelmiin siirryttäessä Mitä korkeammalle organisaatiossa mennään, sitä vaikeampaa perustella positiivista syrjintää

35 Kenet palkita, kenet palkata mitkä seikat määrittävät pätevyyden

36 Tuottavuus (1) Ahkeruus (2) Kokemus (3) Koulutus (4) Korvattavuus: kysyntä ja tarjonta (5)

37 Voidaan ehkä sanoa, että kolme ensimmäistä eettisesti tärkeimpiä 4. ja 5. enemmän praktisia tekijöitä

38 Ylimmän johdon korvaukset Herättäneet paljon närää viime aikoina, on ihmetelty niiden suuruutta Erityisen ongelmallista silloin, jos esim. toimitusjohtajalla on suuri valta yhtiön hallituksessa ( on esim. hallituksen puheenjohtajana)

39 Selitettään usein viittaamalla agenttipäämies ongelmaan Positiivinen yhteys ylimmän johdon palkkioiden ja firman menestyksen välillä usein vaikea osoittaa Positiivinen yhteys firman koon ja johtajien palkkioiden välillä

40 Ajatuksia ylemmän johdon palkkioiden reiluudesta Reiluus ja yhteisöllisyys tavoitteina johdon palkkioiden määräytymisessä Johtajien palkkiot rawlsilaisittain: johtajien palkkioiden tulisi olla määrältään ja rakenteiltaan sellaiset, että ne palvelevat kaikkien yritysten konstituenttejen etua