Pyhä-Luoston matkailualan henkilöstön ja muiden tahojen asumis- ja palvelutarpeet Konseptisuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pyhä-Luoston matkailualan henkilöstön ja muiden tahojen asumis- ja palvelutarpeet Konseptisuunnitelma 31.1.2013"

Transkriptio

1 yhä-luoston matkailualan henkilöstön ja muiden tahojen asumis- ja palvelutarpeet Konseptisuunnitelma

2 Taustaa elkosenniemen kunnan elinkeinopolitiikan painopisteenä on yhätunturin (yhä-luosto) matkailun kehittäminen Suomen vahvimpien matkailukeskusten tasolle. Kunta ja muut julkiset ja yksityiset toimijat ovat tehneet alueelle merkittäviä investointeja erityisesti perusinfraan ja liiketoiminnan ydinalueille. Matkailutoimialalle odotetaan syntyvän runsaasti uusia työpaikkoja ja investointien määrä toimialalla tulee kasvamaan merkittävästi. Lisäksi lähialueella on käynnistynyt tai käynnistymässä suuria kaivoshankkeita. Suomalaisten ja eurooppalaisten lisääntynyt vapaa-aika, kasvanut varallisuus ja työn tekemismuotojen moninaistuminen (etätyö) ovat vahvasti nousevia trendejä. Nykyisin onkin pysyvän asumisen ja loma-asumisen raja hämärtymässä uusien työn tekemisen muotojen johdosta. Mobiilit ICT-ratkaisut ja työaikajärjestelyt, joissa ei mitata työpaikalla fyysistä läsnäoloa, vaan suoritetta, ovat mahdollistaneet aivan uudenlaiset ratkaisut työn ja vapaa-ajan suhteen ajallisesti ja fyysisesti. Etätyön sijasta on jo alettu puhua läsnätyöstä, mikä termi on yleistymässä tarkoittamaan virtuaalista läsnäoloa työpaikalla. Vapaa-ajan viettoon liittyy myös työn teko ja koko perheen huomioiminen. Näiden seikkojen vaikutuksesta matkailualueelle ja paikkakunnalle on mahdollisuus saada merkittävästi uusia pysyviä asukkaita, mikäli tarjolla on laadukkaita ja monipuolisia asumismahdollisuuksia ja riittävät palvelut. Matkailukeskuksen kasvun myötä on tarve suunnitella huolellisesti se, miten kasvava joukko alueella tai lähialueilla työskenteleviä ihmisiä ja heidän perheidensä jäseniä asuu ja elää matkailijayhteisössä ja omana yhteisönään. Asuminen pyritään integroimaan matkailukeskuksen kokonaisuuteen. Matkakeskusten työpaikat ovat usein kausiluonteisia, joten työntekijöiden asuminen ainakin kahdella paikkakunnalla on yleistä; ns. monipaikkaisuus on heille tuttua. Silti odotetaan asumisen olevan kodinomaista ja yhteisöön sitoutunutta. Tämän hankkeen taustana on halu ja tarve suunnitella uusia lähestymistapoja sekä innovatiivisia ratkaisuja jo siinä vaiheessa, kun asiaan voidaan vaikuttaa merkittävästi. yhätunturin matkailualueella on strategisen maankäytön suunnittelun tuloksena yleiskaavassa ja asemakaavaehdotuksessa rakentamaton vakituisen asumisen aluevaraus. Kunta on strategisen maanhankinnan kautta alueen merkittävin maanomistaja. Alueella on pula vakituisista asunnoista ja niiden tonteista. Näissä olosuhteissa ja edellä esitetty moninainen asumisen kasvava tarve huomioon ottaen on ainutkertainen tilaisuus suunnitella ja toteuttaa pilottihankkeena korkeatasoinen 2030-luvun lappilaisen matkailukeskuksen asuinalue. Eri tarpeet ja vaikutukset huomioon ottava matkailukeskuksen elinvoimaa ja kasvua tukeva asuinaluekonsepti on myös Lapin maakuntasuunnitelman 2030 ja Lapin matkailustrategian tavoitteiden mukainen. Korkeatasoinen asuminen vaatii rinnalleen vakituisille asukkaille ensisijaisesti tarkoitettuja laadukkaita palveluja. Niiden turvaaminen on tärkeää asukkaiden pysyvyyden ja viihtyvyyden kannalta. Korkeatasoisen asumisalueen esiselvityksessä on välttämätöntä suorittaa tietyntasoinen palvelutarveanalyysi, jotta varmistetaan toteutuksen onnistuminen ja alkuperäisten strategisten tavoitteiden saavuttaminen. rojektin vaiheet elkosenniemen kunta kilpailutti kesäkuussa 2012 konseptisuunnitelman laatimisen liitteenä olleen työohjelman mukaisesti. Suunnitelma tilattiin Arkkitehtitoimisto Havas Rosberg Oy:ltä (hankintapäätös ). Lapin liitto on myöntänyt hankkeelle maakunna kehittämisrahaa (päätös ) ja nimennyt ohjausryhmän tahot. Ohjausryhmä: Hannu Oikarinen, elkosenniemen kunta Erkki arkkinen, elkosenniemen kunta / elinkeino-osasto Jari Luoma-aho, Kemijärven-elkosenniemen elinkeinoosasto Riitta Lönnström, Lapin liitto Kaisa Mäkiniemi, Lapin liitto Seppo Saarinen, yhätunturi Oy Henry Hulkko, Noitatunturi Oy Asiantuntijat: Toni Juuti, elkosenniemen kunta Oiva Niemelä, Jättitori Oy Markku Merenheimo, Kemijärven-elkosenniemen elinkeino-osasto Suunnittelukokouksia ja ohjausryhmän kokouksia on pidetty yhätunturilla , , , , ja Tavoitteet rojektin tavoitteena on tuottaa yhä-luoston matkailukeskuksen henkilöstölle ja muille tahoille tarkoitetun vakinaisen asumisen alueen konseptisuunnitelma varsinaisen toteutussuunnittelun ja alueen kaavan tarkistamisen pohjaksi. Ratkaisumalli on laadittu siten, että se on sovellettavissa myös esitettyä yhän esimerkkitapausta laajemmin. Lähtökohtana on alueelle tulevina vuosina rakentuva ainutlaatuinen arktisen alueen kansainvälinen ja ympärivuotinen matkailukeskus. Asuinalueen tulee integroitua tähän kokonaisuuteen luontevasti ja sen tulee toisaalta toimia myös itsenäisenä toiminnallisena yksikkönä ympäristössä tapahtuvasta kehityksestä riippumatta. Konseptisuunnitelman näkökulma on tulevaisuuteen katsova, ekologisia kestäviä arvoja korostava ja kokonaisvaltainen. Toimenpiteet Konseptisuunnitelman ensimmäinen luonnos valmistui syyskuussa Suunnitelmaa on sen jälkeen vaiheittain kehitetty ja suunnitelma-aineisto on täydentynyt ja tarkentunut ohjausryhmän ja asiantuntijoiden palautteen pohjalta. Tähän raporttiin on koottu keskeiset tuotetut dokumentit. Erilaisia asumistarpeita varten on ideatasolla kehitetty kuusi erilaista asumisratkaisua ja aluepiirroksessa on esitetty niistä koostettu aluekokonaisuus. Rakennustyypit on ensisijaisesti suunniteltu toteutettavaksi puurakenteisina. Suunnittelualue on mallinnettu 3d-muodossa. Maastomalli käsittää karkealla tasolla koko yhän ja Luoston yhdistävän tunturijonon rajaaman alueen. Suunnittelualueen maasto on mallinnettu tarkemmin kaavoituksen pohjakartan tarkkuudessa. Mallissa on esitetty suunnittelualueen maasto, tiestö, rakennusmassat ja puusto viitteellisesti. Tässä raportissa esitetyt havainnekuvat, aluejulkisivut ja auringonvalotarkastelut on tuotettu mallista. Suunnittelualue on inventoitu maastokäynnein. Maisemaan ja luonnonolosuhteisiin liittyvät tekijät on dokumentoitu valokuvaamalla ja teemakartoille. eitteisyys on arvioitu maastokäynnin ja ajan tasalla olevan maanmittauslaitoksen ilmakuvan perusteella. Asumis- ja palvelutarvetta kartoitettiin alueen yrityksille ja yksityisille suunnatulla kyselyllä. Kyselyn tulokset erillisenä liitteenä. Ennen kyselyä järjestettiin luontokeskus Naavan auditoriossa yleisötilaisuus, jossa esiteltiin alustavia suunnitelmia. rojektiin liittyen on laadittu suunnittelualuetta koskeva energiastrategia ja -visio. Siinä käsitellään eri osa-alueiden energian tuotannon vaihtoehtoja ja toteutustapoja. Aurinkoenergian ja maalämmön hyödyntäminen sekä hajautettu energian tuotanto ovat strategian keskeisiä lähtökohtia.

3 SISÄLLYSLUETTELO Globaaleja lähtökohtia 1 Asemakaava ja sijainti 2 Asemakaavan rakennusperiaatteita 3 Alueellisia lähtökohtia 4 Suunnittelualue ilmakuvassa 5 Maasto ja maisema 6 Aluesuunnitelma 7 Suunnitteluperiaatteita 8-9 alvelutarve 10 Kytketyt pientalot ja pienkerrostalot 11 Modulipientalot ja väripaletti 12 Modulirivitalot ja asuinmodulit 13 Sekoitettujen toimintojen korttelit 14 Kaavarunko 15 Katusuunnitelma 16 Havainnekuvia Aluejulkisivut 20 Auringonvalotarkastelu 21 Toteutus, aikataulu, laajuus, kustannukset 22 Liite: Energiastrategia ja -visio 23-24

4 Ekologinen näkökulma kaikkeen rakentamiseen -rakennusmateriaalien kierrätettävyys -esivalmistuksen hyödyntäminen (modulirakentaminen) -aurinkoenergian hyödyntäminen lämmityksessä ja sähkön tuotannossa -maalämpöratkaisut -energiantuotanto, aluelämpö -uusiutuva bioenergia -joukkoliikenteen liityntäpisteet -jätehuolto ja kierrätys, jätteiden erottelu -kaksoisvesijärjestelmä -nollaenergiatavoite Ilmaston ja vuodenaikojen huomioiminen -rakennusten ryhmittely -lumialueet -tuulensuojaisat alueet -katetut alueet -valaistussuunnittelu Elinkaariajattelun huomioiminen -hoivapalvelut -terveyspalvelut -lastenhoitopalvelut -palvelukeskus ja lähipalvelut -vaiheittain rakentaminen ja muunneltavuus -esteettömyys GLOBAALEJA LÄHTÖKOHTIA - ainutlaatuinen sijainti arktisella alueella - jäämeren merkityksen lisääntyminen - pohjoisen alueen taloudellisen aktiivisuuden lisääntyminen - kehittyvien talouksien matkailun kasvu - puhdas luonto, hiljaisuus, pimeys, yötön yö - toimiva ja turvallinen yhteiskunta - hyvät liikenneyhteydet, kv lentokenttä Rovaniemellä - osa Skandinaviaa ja Lappia Luontoarvot -ympäristön pienpiirteisyys, suot, purot, kasvillisuus -pintavesien valuma ja suodatus -tunturimaisema, näkymäsuunnat -rakennusten sovitus maastoon Sosiaalisen ympäristön huomioiminen -yhteisöllisyys, ja turvallisuus -etätyö ja 24/7 toimivuus -erilaiset asukasprofiilit ja monikulttuurisuus -matkailukeskusympäristön erityispiirteet HUOMIOITAVIA NÄKÖKULMIA Arkkitehtuuri -lappilaisten ominaispiirteiden huomioiminen -omaleimaisen ilmeen luominen -monipuolinen ja joustava asuntotarjonta -muunneltavuus -energiatehokkuus -kohtuuhintainen -paikallisten materiaalien käyttö -viherhuoneet ja lähiruokatuotanto 1

5 ASEMAKAAVA - ollut ehdotuksena nähtävillä - vahvistuu osa-alueina - konseptisuunnitelman jälkeen tarkistettu ehdotus uudelleen nähtäville - osa isoa yhätunturin osa-alue B:n kaavakokonaisuutta SIJAINTI - rakentamaton alue Luostontien eteläpuolella 2

6 ASEMAKAAVAN RAKENNUSERIAATTEITA - rakennustehokkuus kasvaa kohti keskustaa - rakennettujen alueiden väliset laajat vihervyöhykkeet - valumavesien suodatus ja purolaaksojen suojelu - eri liikkumismuotojen turvalliset reitistöt - itsenäiset kortteli- ja osa-aluekokonaisuudet - yhteydet kansallispuistoon, laskettelurinteille ja järvelle - joukkoliikennettä suosivat katulenkit 3

7 ALUEELLISIA LÄHTÖKOHTIA - sijainti tunturijonon pohjoispuolisella laakiolla - yhä-luosto kansallispuiston läheisyys - yhätunturin matkailukeskus ja laskettelurinteet - yhäjärvi ja yhäjoki virkistysalueina - rakentaminen alistuu suurmaiseman mittakaavalle - pienipiirteinen ja vaihteleva maasto ja peitteisyys - tunturin kasvillisuusvyöhykkeet - pienilmasto ja auringonvalon saatavuus 4

8 5

9 VEDENJAKAJA URO TAI KOSTEA AINANNE KOSTEIKKOALUE KUIVA YLÄNKÖALUE KARTOITETTU MUINAISMUISTO (YYNTIKUOA) VALUMASUUNTA RAKENNUSAIKKA - rakennettavuus - ilmansuunnat - pintavesien valuma-alueet - kasvillisuus - maisemasuunnat - pienilmasto - maaperä 6

10 kosteikko 12a 12b ALUEIIRROS - rakennustyypit - reitit - liikennealueet - luontoalueet - rakennuspaikat RAJAUS - sijainti 2012 kaavaehdotukseen rajattuna Varvikkokatu pysäköintialue / -katos - katokset aurinkosähkön tuotannossa m muinaismuistokohde - ympäristö rauhoitetaan 5f c Luostontie 1 LIIKERAKENNUS - kaupalliset palvelut - liikuntatila / näyttelytila 2 TEKNINEN RAKENNUS - lämpökeskus - maanalainen hakesiilo 3 a-d SEKOITETTUJEN TOIMINTOJEN KORTTELIT - asuntola ja palveluasunnot - taiteilijoiden työhuone- ja studiotilat - etätyökeskus - päiväkoti + ala-aste - lähiruokatori - ateriapalvelut - huoltoyhtiön palvelut - terveydenhoitajan päivystyspiste - pesulapalvelut - kytketään sisäyhteydellä 4 a-c KYTKETYT IENKERROSTALOT - keskitetty porras ja hissi - sivukäytäväratkaisu - 3-kerroksinen - maan tasossa aputiloja - autokatokset ja varastot rajaavat pihaa 5 a-f KYTKETTYJEN IENTALOJEN KORTTELIT - maaston mukaan ketjutettuja rakennuksia - muodostavat rajattuja pihapiirejä - autokatokset rakennusten välissä 6 KORTTELITALOT - yhteiset kokoontumistilat ja varastot - pesutupa 7 JALANKULKUALUE - alla kaukolämpökanaali 8 KASVIMAAT, VILJELYALSTAT - lähiruoan tuotanto lenkkipolut / ladut 6 puro / kosteikko 10b 9 Juolukkakuja 8 5e kosteikko 6 4c Hillakuja 9 5d 5c harjumuodostuma 4b 10a lampi 6 m 9 m kosteikko 11 3d 8 6 Karpalokuja 5b 4a Mustikkakuja uolukkakuja puro / kosteikko 11 3c 3b m 12d 14 m 5a a m m m m 15 Kanervikkokatu varaus köysiradalle 10 a-b LÄHIULKOILUALUEET - pulkkamäet - nuotiopaikka / laavu 11 ASUINMODULIT - liikuteltavat asuinkapselit - telakoitumispiste laituriin 12 a-d MODULIRIVITALOT - esivalmisteiset tyyppitalot - malli Noitatunturi - vaihtoehtoisia tyyppejä 13 MODULIIENTALOT - esivalmisteisia tyyppitaloja - malli Noitatunturi 14 HUOLTOVARIKKO - moottorikelkat - perävaunut - logistiikkakeskus 15 KELKKAISTE - moottorikelkkojen tankkaus 9 IHAKADUT - lumenkasausalueet - leikkialueet 7

11 Suunnitteluperiaatteita Kaavallinen lähtökohta Suunnitelman lähtökohtana on asemakaavaehdotus. Suunnitelma noudattaa kaavaehdotuksen mitoitusta ja rakennetta. Suunnittelualueen rakennusoikeus kaavaehdotuksessa on n km2. Kaava-ehdotus tarkistetaan projektin tulosten pohjalta. Luonnonolosuhteet Konseptia sovellettaessa on suunnittelualueen luonnonolosuhteet inventoitava ja rakennusalueet sijoitettava sen mukaisesti. Ympäristöään ylempänä olevat ja rakennettavuudeltaan hyvän maaperän alueet ovat ensisijaisia rakennusalueita. Auringon valon saatavuus varsinkin kevätja syyskuukausina tulee tarkistaa auringonvalotarkastelulla. Rakennukset tulee suunnata ja ryhmitellä siten, että syntyy tuulensuojaisia ja aurinkoisia pihoja. intavesien luonnolliset valumareitit tulee säilyttää ja alueen hulevedet tulee ohjata näille. Reitistöä voidaan täydentää luonnonmukaisin tasausaltain ja kosteikoin, jotka voivat toimia myös asuinalueiden maisemallisina elementteinä. LUOSTO KUNNALLISET ALVELUT MATKAILU- ALVELUT MODULI- RIVITALOT LÄHI- UISTOT MODULI- IENTALOT IENKERROS- TALOT VILJELY- ALSTAT ELKOSENNIEMI KAUALLISET ALVELUT SEKOITETUT TOIMINNOT KYTKETYT IENTALOT YHÄ- JÄRVI MOOTTORI- KELKAT YHÄ ASUIN- ALUEET tavat toiminnot kootaan kokoojakadun varteen, johon liittyy neljä eri asuinaluekokonaisuuksia palvelevaa tonttikatua. Kytkettyjen pientalojen alueiden sisäinen liikenne toteutetaan pihakatuina (aluepiirros 9). Keskusalueella ajoneuvoliikenne ja kevyt liikenne erotetaan siten, että palveluiden alueelle syntyy autoton kävelykeskusta. Alueen sisälle toteutetaan ympärivuotisesti auki pidettävä kevyen liikenteen reitistö, joka jatkuu myös alueen ulkopuolelle. yhäjärven suuntaan reitistö liittyy yhäntien ali rakennettavan alikulkutunnelin kautta. Keskusalueen tuntumaan varataan liityntäpiste kaavaehdotukseen sisältyvälle köysiradalle sekä huolto- ja tankkauspiste aluetta sivuavalle seudulliselle moottorikelkkareitille. Jätehuolto Joustavuusperiaate Alueen asuin- ja muiden palveluiden käyttäjinä on lukuisia tarpeiltaan hyvin erilaisia tahoja. alvelutarvetta on kartoitettu s. 9 taulukossa. Ei ole olemassa yhtä asumisratkaisua, joka vastaisi kattavasti kaikkeen tarpeeseen. Konseptin keskeinen ajatus on tarpeen mukaisesti joustava toteutusmahdollisuus kaikilla suunnittelun tasoilla aluesuunnittelusta asuntopohjiin. Aluesuunnitelmassa määritellään erilaisille asumismuodoille soveltuvat alueet. Kunnallistekninen ja liikenteellinen ratkaisu suunnitellaan siten, että toteutus voi tarpeen mukaan lähteä vaiheittain liikkeelle eri osa-alueilta. Konseptissa on luotu aluepiirroksessa ja sivuilla luonnostellut tyyppiratkaisut erilaisille asumistarpeille. Aluekokonaisuus muodostuu näitä tarpeen ja konseptin periaatteiden mukaan yhdistämällä. asumistarpeet asukasryhmät tekniikka arkkitehtuuri ilmasto rakennuspaikka K O N S E T I S U U N N I T E L M A kustannukset vaiheistus ALUE KORTTELI RAKENNUS ASUNTO VIRKISTYSALUEET Vyöhykeperiaate Vyöhykeperiaate tarkoittaa yksinkertaistettuna sitä, että alueelle luodaan tehokkaasti rakennettu keskusta-alue, josta ulospäin mentäessä rakennustehokkuus laskee asteittain. Tällaisella ratkaisulla valtaosa asuinyksiköistä sijaitsee kävelyetäisyydellä keskusalueen palveluista. Ratkaisu on myös edullinen kunnallistekniikan reitistöjen rakentamisen kannalta, kun kulutuksen painopiste sijoittuu suhteellisen suppealle alueelle. Liikenneratkaisu ULKOILU- ALUEET HOTELLIT JA LIIKEKESKUS Liikenneyhteydet toteutetaan kaavakatuina. Rakennettavien katujen määrä minimoidaan kustannustehokkuuden ja luontoalueiden säästämisen edistämiseksi. yhän esimerkkitapauksessa alueelle tehdään yksi kokoojakatu, Kanervikkokatu, joka toteutetaan lenkkinä joukkoliikenteen mahdollistamiseksi. Eniten alueen sisäistä liikennettä aiheut- Ensisijaisesti pois kuljetettavan jätteen määrää pitää minimoida sen syntypaikalla. uhdas energiajäte voidaan polttaa kiinteistöillä VIRKISTYSALUEET varalämmönlähteinä olevissa uuneissa tai saunassa. Biojäte voidaan kompostoida tonteilla tai korttelin yhteisessä kompostorissa ja hyödyntää lähipalstaviljelmillä ja kasvimailla. Jos biokaasun tuotanto lähialueella käynnistyy voidaan biojäte kuljettaa samaan laitokseen. Korttelitaloissa ja lähiruokatorin yhteydessä voi olla kierrätyspiste, jossa itselle tarpeettomia tavaroita voi kierrättää eteenpäin, mikä osaltaan vähentää syntyvän sekajätteen määrää. Korttelikohtaisissa jätteenkeräyspisteissä on valmius jätteen lajitteluun. Lajittelua tulee tehdä siinä määrin kuin kohtuullisen kuljetusmatkan päässä eri jakeita otetaan vastaan. Syväkeräysjärjestelmä on hyvä biojätteelle koska se mahdollistaa pitkän tyhjennysvälin. Muille jätteille on katos + astiat toimivin haastavissa lumioloissa. Suunnitelmassa olevan huoltovarikon yhteydessä on alueen yhteinen jätepuristin. Huoltoyhtiö kokoaa tänne alueen sisältä sekajätteen keskitetysti. Näin saadaan kuljetuskustannukset alueelta eteenpäin minimoitua, kun tyhjennysväli pitenee ja aina viedään täysiä kuormia. Lumi läjitetään alueen sisällä sille varatuille alueille. 8

12 Virkistysalueet Keskusalueella viheralueet ovat luonteeltaan rakennettuja ja puistomaisia. Alueen laitoja kohti luonnonmukaisen luonnonympäristön osuus lisääntyy. Alueen purot ja kosteikot ja niiden reunusmetsät muodostavat koko alueen kattavan viheralueverkoston. Suunnitelmalla korostetaan kosteikkojen suunnittelualuetta jäsentäviä reunavyöhykkeitä. Alueen keskellä oleva harjanne ja suoalueelle työntyvä niemeke (aluepiirros 10 a-b) on säilytetty virkistyskäytössä, samoin kuin alueella olevien muinaismuistojen ympärysmetsät (aluepiirros m). Viheralueille sijoitetaan yhteysreitit alueen eteläpuoliselle seudulliselle valaistulle lenkkipolulle / ladulle. Alueen läpi nykyisin kulkeva valaistu latu siirretään korttelialueiden kohdalta. Alueen itälaidalle sijoittuu varikkoalue (aluepiirros 14), josta on yhteys alueen itäpuoliselle seudulliselle moottorikelkkareitille. Asuinalueiden yhteydessä on varaukset kahdelle palstaviljelyalueelle (aluepiirros 8). KL / Liikerakentaminen (aluepiirros 1) / k-m2 elkosenniementien ja Luostontien risteyksen tuntumassa on liikerakennus, johon sijoittuu alueen päivittäistavarakauppa. Rakennus rajaa teiden suuntaan muurimaisesti etelään aukeavan piha-alueen. ihalle sijoittuvat sisäänkäynnit liiketiloihin. Rakennukseen voi sijoittua myös liikuntaja näyttelytiloja. Liikerakentaminen on mitoitettu lähinnä alueen lähikauppaa varten, koska kaavaehdotuksessa on välittömästi suunnittelualueen länsipuolella varaus laajemmalle kaupallisten palveluiden alueelle. Hyvän liikenteellisen sijainnin johdosta kauppa voi kuitenkin palvella myös ympäröivää laajempaa aluetta. Liikerakennuksen arkkitehtuuriin tulee kiinnittää huomiota, koska se muodostaa päätepisteen keskusalueen sisäiselle jalankulkuraitille ja se muodostaa myös porttirakennuksen alueelle tultaessa. AK-2 / Sekoitetut toiminnot (aluepiirros 3 a-d) / k-m2 Keskusalueen ytimen muodostavat neljä sekoitettujen toimintojen korttelia. Ne sijoittuvat kokoojakadun ja jalankulkuraitin (aluepiirros 7) väliin siten, että huolto ja ajo pysäköintiin tapahtuu kadulta ja käynnit asuntoihin ja palvelutiloihin sijaitsevat pihalla ja raitin puolella. Kortteleiden läpi ja välille voidaan myös järjestää katettuja säältä suojattuja yhteyksiä. Rakennusten maantasokerroksiin sijoitetaan alueen lähipalveluita kuten: etätyökeskus, päiväkerho, lähiruokatori, ateriapalvelut, huoltoyhtiön palvelut, terveydenhoitajan päivystys ja pesulapalvelut jne. 2-3 kerroksissa sijaitsee yhteisöllisen ja erityisasumisen tiloja. Näitä voivat olla esim. eri asteiset palveluasunnot ikääntyneille, taiteilijoiden ateljee-asunnot ja opiskelija-asunnot. Rakennusten muotokieli voi heijastaa niiden puolijulkista roolia. Umpikortteleita rajaavien rakennusten vaihtelevat rakennuskorkeudet ja viherkatot muodostavat silhuetin, jolla luodaan keskusalueelle oma tunnistettava ilme. Autokatokset muodostavat katutilaa rajaavan elementin, joten niiden arkkitehtuuriin on erityisesti kiinnitettävä huomiota AK-1 / Kytketyt pienkerrostalot (aluepiirros a-c) / k-m2 Maisemallisista syistä alueen rakennuskorkeus rajoitetaan kolmeen kerrokseen. Tunnetusti kolmikerroksinen asuinkerrostalo on taloudellisesti vaikea toteuttaa heikon porrastehokkuuden johdosta. Konseptissa on kehitetty rakennustyyppi, joka parantaa tehokkuutta ja on modifioitavissa erilaisille rakennuspaikoille. Rakennus koostuu keskeiseen porras/hissi -torniin liittyvästä kahdesta siipiosasta, joiden kulmaa voidaan säätää välillä. Asuntoihin kuljetaan pohjois- ja itäsivuilla olevien sivukäytävien kautta ja asuintilat avautuvat pihalle etelään ja länteen. Siipien päissä on isot lasitetut viherhuoneet ja 3. kerroksen asuntoihin liittyy harjan alle sijoittuva parvi. Rakennukset rajaavat yhdessä etelän puoleisten autokatosten kanssa suojaisia suunnikkaan muotoisia leikki- ja oleskelupihoja. A / Kytketyt pientalot (aluepiirros 5 a-f) / k-m2 Alueen länsi- ja etelälaidalle syntyy ketjumainen kytkettyjen pientalojen alue. Rakennukset sijoittuvat aluetta rajaavan suoalueen ja kuivan mäntykankaan väliselle loivalle rinnevyöhykkeelle siten ryhmitellen, että kaikista asunnoista avautuu vapaa näkymä maisemaan. Alue voidaan tontittaa rakennuskohtaisesti ja rakennukset voidaan kytkeä pareittain toisiinsa autokatoksilla ja varastoilla. Kumpikin rakennuksista voi käsittää yhden tai kaksi asuntoa. Rakennuspaikan rinteisyydestä riippuen lattiatasoja voidaan porrastaa ja tehdä parvia. Ilmansuunnasta riippuen rakennusten väleihin voidaan perustaa kasvimaita ja hyödyntää kattovesiä kastelussa. Kortteleiden sisäalueet toteutetaan pihakatuina ja niihin tehdään korttelitalot (aluepiirros 6), joissa voi olla esim. korttelin yhteisiä kokoontumistiloja, varastoja ja pesutupia. Rakennusten ja kadun väliin varataan lumialue. AR / Modulirivitalot (aluepiirros 12 a-d) / k-m2 Luostontien eteläpuoliselle ylänköalueelle sijoittuu rivitalojen osa-alue. Rakennukset koostuvat pilariperustusten varaan asennettavista puurakenteisista moduleista, joita voidaan kytkeä rinnakkain sekä syvyys-, että korkeussuunnassa porrastaen. orrastusta säätämällä voidaan rakennukset istuttaa hyvin vaihtelevaan ja rinteiseenkin maastoon. Rakennusten mittasuhteilla, värityksellä ja jyrkällä poikittaisella harjakattomuodolla luodaan perinteisestä tasakattoisesta laatikkomallista erottuva rakennustyyppi. AO / Modulipientalot (aluepiirros 13) / 720 k-m2 erinteisintä pientaloasumista edustava erillisten pientalotonttien alue sijoittuu rakennusalueen pohjoisosan kuivalle mäntykankaalle. Tämä on aluetehokkuudeltaan heikoin asumismuoto, joten kaavaehdotuksen tehokkuustavoitteen kannalta alue ei voi tässä tapauksessa olla juurikaan esitettyä neljää tonttia laajempi. Esitetty rakennustyyppi on muotokieleltään varsin perinteinen. ääpaino konseptityön yhteydessä on ollut modulirakentamisen mahdollisuuksien tehokkaassa hyödyntämisessä. Rakennus koostuu märkätilat käsittävästä perusmodulista ja siihen tarpeen mukaan liitettävistä, muut asuintilat käsittävistä lisämoduleista ja katetuista ulkotiloista. Huoneistoalat vaihtelevat esimerkkityypeissä m2 välillä. RV / Asuinmodulit (aluepiirros 11) Keskusalueen raitti muodostaa eräänlaisen laiturin sen pohjoispuolista kosteikkoaluetta vasten. Laituriin on varattu kytkentäpisteet liikuteltaville asuinmoduleille. Asuinmoduli on teräs-lasi-komposiittirakenteinen asuinyksikkö, joka voidaan sijoittaa erilaisille alustoille. Oleellista on, että se ottaa minimi kontaktin ympäröivään luontoon. Modulin kehitystyö käynnistetään erillisenä jatkoprojektina. eriaatteiden soveltaminen Konseptin tavoitteena ei ole yritys luoda uutta ja ihmeellistä arkkitehtoonista ratkaisua ihmisen ikivanhaan asumisen tarpeeseen. Tavoitteena on analyyttisesti lähestyä erilaisia lappilaisessa matkailukeskusympäristössä eteen tulevia asumistarpeita ja esittää niiden ratkaisuksi sopiva konkreettisista ja realistisista ratkaisumalleista koostuva paletti ja periaatteet näiden komponenttien yhteen sovittamiseksi. Minkälaiseksi kokonaisuus kussakin yksittäisessä tapauksessa muodostuu riippuu paikallisista olosuhteista ja siitä mitä paletin komponentteja siinä käytetään. Ratkaisumallit sisältävät innovatiivisia ja uutta tekniikkaa hyödyntäviä piirteitä, mutta uuden keksiminen ei ole ollut itsetarkoituksellinen tavoite. Jotta esitetyt ratkaisut olisivat yhän esimerkkitapausta laajemmin sovellettavissa ne eivät voi olla toiminnallisesti tai visuaalisesti ainutkertaisia. Edellä olevat sanalliset kuvaukset ja sivuilla esitetyt hahmotelmat kuvaavat ratkaisuja ideatasolla. Kaavoituksen ja varsinaisen rakennussuunnittelun tehtävä on antaa ideoille jatkossa konkreettinen hahmo. 9

13 palvelut: 1=päiväkoti/kerho, 2=koulu, 3=kahvila, 4=ateriapalvelu, 5=terveydenhoito, 6=työ-/harrastustila, 7=liikuntatila, 8=pesula, 9=siivous, 10=ulkoilu, 11=leikkialue 12=puutarha, 13=kirjasto, elokuvat, 14=kokoustila, 15=toimisto/etätyötila, 16=näyttelytila, 17=opastus ja avustus, 18=kiinteistöhuolto, vartiointi, 19=yleinen sauna asukasryhmä keskeisiä asumistarpeita asuinalueen lähipalvelutarve keikkatyöntekijät valmiiksi kalustettu, yhteisöasumista, edullinen, lähellä työpaikkaa, vuokra x x x pysyvät työntekijät koti, oma reviiri ja rauha, vuokraus ja omistus, työaika rytmittää elämistä x x x x etätyöntekijät hyvät yhteydet, työyhteisö, oma rytmi x x x x x x muualla työskentelevät koti on tukikohta, kiinteistön pysyttävä kunnossa x perheenjäsenet, lapset pieni mittakaava, turvallinen, virikkeinen, yhteisöllinen x x x x perheenjäsenet, nuoret harrastusmahdollisuus, tapahtumia, yhteisöllisyys x x x x eläkeläiset kakkosasunto, erilainen ympäristö, turvallisuus, päivisin aikaa, yhteisöllisyys x x x x x x x x x vanhukset esteettömyys, turvallisuus x x x x x lyhytaikaiset lomailijat palvelupaketit, elämykset, hyvinvointi x x x x x x pitkäaikaiset lomailijat helppoa asumista, osa yhteisöä x x x sesonkiasukkaat asuvat osan vuotta, vuokraus tai osaomistus x taiteilijat, sisällöntuottajat oma yhteisö ja identiteetti x x x autonkuljettajat, oppaat jne. tukikohta työmatkalla, lepo x x rakennustyöntekijät työ pääasia, lähellä työkohdetta x x x opiskelijat leirikoulut, työharjoittelu, vaihto-opiskelijat x x x x x x x tutkijat rauha, yhteydenpito taustayhteisöön x x 10

14 aluepiirros 5 a-f KYTKETYT IENTALOT - kaksoisvesijärjestelmä - sadeveden talteenotto - autokatoksissa sähköauton lataus aurinkokennoilla - maaston mukainen rakentaminen aluepiirros 4 a-c KYTKETYT IENKERROSTALOT - sivukäytäväratkaisu - viherhuoneet / lasitetut terassit - suojatut pihapiirit - keskitetty porras ja hissi 11

15 a 65 m2 C 95 m2 B 74 m2 VÄRIALETTI - luonnon oma värikartta D 95 m2 aluepiirros 13 MODULIIENTALOT - vaihtoehtoisia tilaratkaisuja - muunneltavuus - nopea rakentamisaika - malli Noitatunturi 12

16 aluepiirros 11 ASUINMODULIT - liikuteltava - teknonomadi - telakoidaan laituriin - minimikontakti luontoon - aurinkosähkö - sadeveden kierrätys aluepiirros 12 a-d MODULIRIVITALOT - vaihtoehtoisia tilaratkaisuja - muunneltavuus - nopea rakentamisaika - malli Noitatunturi - väripaletti luonnosta - tehokas ja edullinen 13

17 aluepiirros 3 a-d SEKOITETUT TOIMINNOT - asuntoalueen lähipalvelut - erityis- ja palveluasuminen - suojaisat korttelipihat - sisäyhteys rakennusten välillä - viherkatot - aurinkokeräinpinnat julkisivussa 14

18 15

19 16

20 17

21 18

22 19

23 20

24 Auringonvalotarkastelu klo 9:00 Auringonvalotarkastelu klo 12:00 Auringonvalotarkastelu klo 15:00 21

25 3d 3e 2a 3b 3a 2b 2c 1a Laajuus ja toteutuskustannukset Kustannuksia on arvioitu katurakentamisen ja talonrakennuksen yksikköhinnoilla 2012 hintatasossa (alv 0%, ei tonttikustannuksia). erustamisolosuhteiden vaikutus on huomioitu luonnosten tarkkuudella. Kunnallistekniikka käsittää vesihuollon runkolinjat kadunrakentamisen yhteydessä. Asukasmäärä on riippuvainen useasta tekijästä: asuntojen koosta, asumisväljyydestä ja vuodepaikkojen käyttöasteesta. Laskelma vastaa suomalaisten keskimääräistä asumisväljyyttä 21,8 huoneisto-m2 / asukas. 3c 1c 1d 1b Toteutusaikataulu ja vaiheistus Ehdotus hankkeen toteutuksen vaiheistamisesta ja toteutusaikataulusta. Hajautuneesta maanomistuksesta johtuen alueen toteutus tapahtuu erillisinä hankkeina kysynnästä riippuen ja alueinfran valmistumisen tahdittamana. Kokonaisuuden toteutus jakautuu kolmeen päävaiheeseen. Kukin vaiheista jakautuu erillisten hankkeiden mukaisesti vielä pienempiin osiin. elkosenniementien risteyksen ja kevyenliikenteen alikulun sisältyminen tielaitoksen ohjelmaan 2013 mahdollistaa rakennusvaihe-1:n toteutuksen aloituksen. Rakennusvaiheet 1 ja 2 voivat käynnistyä rinnakkain. Ympäristössä tapahtuvasta kehityksestä riippuen voi vaiheiden sisisessä ajoituksessa olla myös erilaisia skenaarioita. Esim. 1a liikerakennuksen toteutus riippuu Luostontien ja Kultahuipunkadun risteykseen suunnitellun liikerakentamisen toteutuksesta. Valmisteluvaihe / kaavan tarkistus III-VIII / 13 - kunnallistekniikan suunnittelu III-VIII / 13 - markkinointi V-XII / 13 Rakennusvaihe 1 / a liikerakennus etätyökeskus liikuntatiloja - 1b kytketyt pientalot 18 kpl korttelirakennus huoltokeskus / kelkkavarikko - 1c pienkerrostalo - 1d kytketyt pientalot 8 kpl korttelirakennus Rakennusvaihe 2 / a modulipientalot ja -rivitalot 4 kpl - 2b modulirivitalot 4 kpl - 2c palvelu- ja asuinrakennukset 2 kpl lämpökeskus chp-laitos Rakennusvaihe 3 / a palvelu- ja asuinrakennus - 3b pienkerrostalo - 3c kytketyt pientalot 14 kpl korttelirakennus - 3d kytketyt pientalot 12 kpl - 3e pienkerrostalo 22

26 Energiastrategia ja -visio (Suomen ekoenergia Oy / Markku Metsävuori) alvelurakentamisen alue Energian kulutus -esulapalvelut laitospesulaperiaatteella -Saunaosaston esilämmitys ja kuivanapito -Mukavuuslattialämmitys vesikiertoisena -Käyttöveden esilämmitys : isompi säiliö esim litraa esilämmitetään 20 asteiseksi aurinkoenergialla ja lopputulistus maalämmön ja aurinkolämmön hybridinä tai sähköllä -Allasosasto yms. kylpylätyyppistä kulutusta Energian tuotto -Aluelämpö ja sähkölaitos, eli chp-yksikkö 1-10 MW polttoaineena hake ja jätteet -Aurinkolämpölaitokset autokatoksien kattomateriaaleina -oistoilman ja harmaan veden lämmön talteenotto -Maalämpö, johon aurinkoenergia kytketään keväällä ja syksyllä lämmön nostajaksi neljästä asteesta esimerkiksi kymmenasteiseksi. Kytkentä toteutetaan lämmönvaihtimen avulla. Samoin kuin lämpöakkuna toimivaan 3000 litran säiliöön. Tiheän asumisen alue Energian kulutus -yykkituvat ja kuivauspisteet -Sähkö- tai hybridiautot -Sähkön tuotannon kompensoijana ongrid ratkaisuna -Mukavuuslattialämmitys ja saunaosastojen kuivanapito ja esilämmitys Energian tuotto -oistoilman ja harmaan käyttöveden lämmön talteenotto kompressorilla paikallistoteutuksena, joka on yksinkertaistettu versio maalämpöpumpusta. -Katon suuntainen aurinkosähkö tai -lämpö harkitusti mitä kunkin rakennuksen katolla käytetään, jos katto on luontevasti ilmansuunnalta sopiva. Optimikulmia ei haeta vaan katto toimi julkisivuna alakatteen ollessa sääsuoja. -Mahdollisissa autokatoksissa aurinkosähkötuotanto ientaloasumisen alue Energian kulutus Hybridi- tai sähköautojen lataus Sähkönkulutuksen vähentäminen ongridratkaisuna Energian tuotto -Autokatosten sähkö ongrid voimalat -oistoilman ja harmaan käyttöveden lämmön talteenotto -Lähilämpö- ja sähköverkon tuottaman energian käyttö ja oman sähköntuotannon tuottaminen ylituottotilanteissa lähiverkkoon. Energian tuotannon strategia eri vuodenaikoin Talvikuukaudet Maalämpö, poistoilman ja harmaan käyttöveden hyödyntäminen, sekä alueen chp-laitos. Sähkö alueen chp-laitoksesta suurimmalta osalta leutona kautena. Kireän pakkasen aikana chp-laitosta ajetaan lämmöntuotannon ehdoilla. Mikäli laitoksesta jää ylimääräistä sähköä se myydään ulos hinnan ollessa hyvä. Kevät ja syyskuukaudet Aurinkolämmöllä nostetaan maalämmön ottopuolen lämpötilaa tyypillisestä neljästä asteesta kymmeneen. Energiantuotannosta merkittävä osa tulee omasta chp laitoksesta. Chp-laitosta ajetaan lämmön tarpeen perusteella ja loppusähkö ostetaan ulkoa. Kesäkautena Kaikki lämpö ja puolet sähköstä saadaan tehokkaan aurinkotuotannon kautena (kesä-heinäkuu) aikaan omista aurinkovoimaloista ja lisäsähkö ostetaan ulkoa. Heikomman aurinkotuotannon ja keskipäivän ulkopuolella (kello16-10) aikana lisäsähkö ostetaan ulkoa ja lisälämpö saadaan maalämpölaitoksista. Lämpöakkuja rakennetaan vain palvelurakentamisen alueelle, jolloin tätä lämpöä voidaan jakaa myös yöaikaan lähikaukolämpöverkkoon. Hajautettu sähköntuotanto Alueen kaikki rakennukset ostavat sähkönsä alueen sähkölaitokselta, jolloin aurinkosähkötuotannon kompensointi pysyy koko vuoden ajan asuntoalueen sisäisenä asiana, eikä sähköä tarvitse myydä asuntoaleen ulkopuolelle. Sähkön ostamisen alueelle toteuttaa asuntoalueen chp voimalan sähkölaitos, joka saattaa myydä sähköä kylmimpään aikaan ulospäin, jolloin sähkön myyntihinta on hyvä. Hajautettu aurinkoenergian tuotantolaitosten omistus Tämän hetken näkemyksen mukaan kaikki aurinkoenergian tuottamislaitokset tulisi olla asuntoalueen energiantuotantolaitoksen omaisuutta, vaikka niitä olisi sijoitettu yksittäisten asuntojen katoille tai seiniin. Tämä mahdollistaa rakenteiden sijoittamisen optimaalisiin rakennuksiin, sekä rakennukset joissa ei ole hyviä aurinkopintoja voivat suunnata sijoituksensa energiayhtiöön, eikä rakennuksen arvo ole tästä johtuen huonompi. Energiavoimayhtiön ja aurinkovoimayhtiön tulisi olla yksi ja sama tai aurinkovoimala olisi suurimmaksi osaksi energiayhtiön omaisuutta ja asukkaat investoivat siihen yhtiöön jonka näkevät mielekkääksi. Luonnollisin tapa mielestäni olisi myydä aurinkovoimayhtiön osakkeita siten, että kukin asunto sisältää ostohetkellä tietyn määrän aurinkoenergiaosakkeita, jotka voi myydä tai ostaa lisää riippumatta asunnon myynnistä tai ostosta. Aurinkoenergia olisi asunto-osakkaalle optio, jonka voi lunastaa heti asuntokaupan yhteydessä tai myöhemmin. Myös tämän option voi myydä, mutta sen arvo tulisi mielestäni olla aliarvostettu, jotta kaupankäyntiä käytäisiin osakkeilla. Energiankulutuksen pienentämisen toimintatapoja -Vähintään A luokituksen mukainen eristys -Rakennuksissa ja ulkovalaistuksessa älykäs ohjaus ja pienikulutuksiset valonlähteet, kuten LED valaistus -Kotona/poissa -älykkyydellä lämpötilan säätö rakennuksissa -oistoilman ja poistoveden käyttö ilman ja veden esilämmityksessä -Jäähdytys toteutettuna maailmaottoina -Kaksoisvesijärjestelmä ja wc-huuhteluveden lämpötilan ja määrän säätely -esukoneiden käyttö lämpimällä vedellä (kaksoisvesijärjestelmä) -Kodinkoneiden käynnistys oman energian saannin kannalta optimoituna ( aurinkoenergia ) -Käyttöveden älykäs lämmitys perustuen säätilaennusteisiin Lähikaukolämpöverkko Lähikaukolämpöverkkoon on kytketty tuottajina chp-laitos, maalämpö, aurinkovoimala, sekä suurikokoinen lämpöakku, joka toimii esilämmitysyksikkönä palvelurakentamisen alueella ja lämpöakun lämpötilan noustessa korkeaksi keskikesällä siitä voidaan tuottaa matalalämpöä alueella. Lähikaukolämpöverkko toteutetaan matalalämpöperiaatteella ja kukin asuntoalue ja pientalo nostaa tästä lämmön tarvittavalle korkeudelle omalla kompressorilla. Chp-laitoksen ja palvelualueen välillä voi olla lisäksi korkean lämpötilan siirtoverkko, mikäli lämmöntarve on tarpeeksi suuri. Suuren lämpötilan lähilämpöverkko on tarkoitettu tiheän asumisen alueelle, joka sijaitsee lähellä chp-laitosta. Korkean lämpötilan verkosta voidaan siirtää lämmönvaihtimella lämpöä myös matan lämpötilan lähiverkkoon. Lähtökohtana on että talot ovat passiivitaloluokitettuja ja varsinainen lämmityskausi alkaa vasta noin -10 C pakkasella. Suurimman osan ajasta poistoilman talteenotto 23

NOSTE SISÄÄNTULO JYVÄSKYLÄÄN HÄMEENKADUN ALUEEN KUTSUKILPAILU SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ

NOSTE SISÄÄNTULO JYVÄSKYLÄÄN HÄMEENKADUN ALUEEN KUTSUKILPAILU SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ MAANALAINEN PYSÄKÖINTI (ALUE B) 1:1000 N HAVAINNEKUVA 1:1000 Suunnitelma muodostaa Jyväskylän ruutukaavakaupungin lounaiskulmaan selkeän päätteen ja uuden vetovoimaisen saapumisnäkymän

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ

LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ 1.5.2012 TAIPALSAAREN KUNTA RAKENTAMISTAPAOHJE PAPPILANNIEMEN ASUNTOALUE LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ Pappilanniemi tarjoaa laadukkaan ympäristön asumiselle. Vaihtelevat maastonmuodot

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakso Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa Sijoita kasvavaan Sipooseen! www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakson etuja ovat sijainti, luonto ja palvelut Sipoon Jokilaakso 2 Nikkilän keskustan

Lisätiedot

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012 Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Riihimäen Metallikaluste Oy Perustettu 1988 Suomalainen omistus 35 Henkilöä Liikevaihto 5,7M v.2011/10kk

Lisätiedot

UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ. 4.11.2014 Atte Kallio Projektinjohtaja Helsingin Energia

UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ. 4.11.2014 Atte Kallio Projektinjohtaja Helsingin Energia UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ 4.11.2014 Projektinjohtaja Helsingin Energia ESITYKSEN SISÄLTÖ Johdanto Smart City Kalasatamassa Aurinkovoimalan teknisiä näkökulmia Aurinkovoimalan tuotanto

Lisätiedot

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI)

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) Ympa 31.10.2002 Ympa liite VIHDIN KUNTA NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) RAKENTAMISOHJE KORTTELEILLE 417 JA 457 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS 31.10.2002

Lisätiedot

Jokelan puutarhakaupungin ideasuunnitelma Arkkitehtitoimisto A-KONSULTIT Oy

Jokelan puutarhakaupungin ideasuunnitelma Arkkitehtitoimisto A-KONSULTIT Oy ASUINRAKENNUS JOKELASSA periaatekaavioita Tiivis katutila 2-kerroksinen rakennusmassa erottaa katutilan piha-alueesta. Lähimpänä kävelytietä on 1-kerroksinen työhuoneiden rivistö, joka rytmittää pitkää

Lisätiedot

Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin

Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin 05/2013 SCS10-15 SCS21-31 SCS40-120 SCS10-31 Scanvarm SCS-mallisto on joustava ratkaisu erityyppisiin maaenergiajärjestelmiin.

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

HANKESELOSTUS 1 (14) Asunto Oy Helsingin Parrulaituri 26.04.2013. Asunto Oy Helsingin Parrulaituri. Parrulaituri 10

HANKESELOSTUS 1 (14) Asunto Oy Helsingin Parrulaituri 26.04.2013. Asunto Oy Helsingin Parrulaituri. Parrulaituri 10 HANKESELOSTUS 1 (14) Parrulaituri 10 HANKESELOSTUS 2 (14) Yleistä Sijainti 10589 / 14 Parrulaituri 10, Kalasatama 00540 Helsinki Tontti Tontin koko on 1328m 2. Tontti on entistä mereen täyttömaalle tehtyä

Lisätiedot

KAUPPATIE II KAUPPATIE II LIITE B1

KAUPPATIE II KAUPPATIE II LIITE B1 LIITE B1 LUONNOSVAIHEEN VAIHTOEHTOJEN VERTAILU Lähtökohdat Asemakaavan muutosalue sijaitsee Hyrylän keskustassa Kauppatien varrella. Korttelin uudistaminen liittyy tiiviisti kunnan tavoitteeseen kehittää

Lisätiedot

Seitap Oy 2014 Enontekiö, Hommakankaan asemakaavan muutos. Enontekiö HOMMAKANKAAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 1

Seitap Oy 2014 Enontekiö, Hommakankaan asemakaavan muutos. Enontekiö HOMMAKANKAAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 1 Enontekiö HOMMAKANKAAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 1 Seitap Oy 2014 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava kaavoittaja Tapani Honkanen, maanmittausteknikko,

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 12. kaupunginosan asemakaavan muutos korttelissa 1127. 12:020 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 13.3.2015 Asemakaavan

Lisätiedot

EKOLOGISEN ASUMISEN EDISTÄMINEN KAUPUNKISUUNNITTELUN KEINOIN

EKOLOGISEN ASUMISEN EDISTÄMINEN KAUPUNKISUUNNITTELUN KEINOIN EKOLOGISEN ASUMISEN EDISTÄMINEN KAUPUNKISUUNNITTELUN KEINOIN aluerakenne liikenneratkaisut rakennusten ekologia käytön ekologia AUTOTIHEYS (henkilöautoja / 1000 asukasta) 550 220 JÄTKÄSAARI ASUKKAITA >

Lisätiedot

VERMO. Toni Laurila, 69891L 3.5.2010 Aalto-yliopisto Kaupunkisuunnittelu Kaupunkitila 2 A-36.1203. 1/5 Rakeisuus 1:5000

VERMO. Toni Laurila, 69891L 3.5.2010 Aalto-yliopisto Kaupunkisuunnittelu Kaupunkitila 2 A-36.1203. 1/5 Rakeisuus 1:5000 N 1/5 Rakeisuus 1:5000 Asumisyksiköt 1:200 Kortteli 1:500 Terassi Poistumistietorni 15000 Asunto 8000 Fritz Langin Metropolis Kurssin ensimmäisessä harjoitustyössä käsittelin Fritz Langin elokuvaa Metropolis

Lisätiedot

NURMEKSEN ASEMAPUISTON ALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 14/ 10/ 2009 JENNI LEINONEN OULUN YLIOPISTO

NURMEKSEN ASEMAPUISTON ALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 14/ 10/ 2009 JENNI LEINONEN OULUN YLIOPISTO NURMEKSEN ASEMAPUISTON ALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 14/ 10/ 2009 JENNI LEINONEN OULUN YLIOPISTO ALUEEN RAKEISUUSKAAVIO - SYVENTYMISALUE PUNAISELLA ALUESUUNNITELMALUONNOS PAIKOITUS - VÄHINTÄÄN 1 AUTOPAIKKA

Lisätiedot

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015.

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015. Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 94 MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT Päiväys 16.11.2015. Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 22.6.2015 Luonnos nähtävänä

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 UUSIA OHJEITA, OPPAITA JA STANDARDEJA KAASULÄMMITYS JA UUSIUTUVA ENERGIA JOKO KAASULÄMPÖPUMPPU TULEE? 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 2 Ajankohtaista: Ympäristöministeriö:

Lisätiedot

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Erja Werdi, hallitussihteeri Ympäristöministeriö/RYMO/Elinympäristö Alueelliset energiaratkaisut -klinikan tulosseminaari, Design Factory 29.3.2012 Uusiutuvan

Lisätiedot

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Talotekniikka ja uudet Rakennusmääräykset Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Sisäilmastonhallinta MUKAVUUS ILMANVAIHTO ERISTÄVYYS TIIVEYS LÄMMITYS ENERGIA VIILENNYS KÄYTTÖVESI April 2009 Uponor 2 ULKOISET

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista

Lisätiedot

ATY AURINKOSEMINAARI 2014 2.10.2014. Katsaus OKT- ja rivi-/kerrostalo ratkaisuista suomen tasolla. Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy

ATY AURINKOSEMINAARI 2014 2.10.2014. Katsaus OKT- ja rivi-/kerrostalo ratkaisuista suomen tasolla. Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy ATY AURINKOSEMINAARI 2014 2.10.2014 Katsaus OKT- ja rivi-/kerrostalo ratkaisuista suomen tasolla Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoenergian potentiaali Aurinkoenergia on: Ilmaista Rajoittamattomasti

Lisätiedot

LETKAJENKKA VIIKIN SENIORITALO HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ 7.5.2010 PLANSSI 1 2 3 4 5 6 LETKAJENKKA

LETKAJENKKA VIIKIN SENIORITALO HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ 7.5.2010 PLANSSI 1 2 3 4 5 6 LETKAJENKKA ASEMAPIIRROS 1:1000 LETKAJENKKA Rakennukset ovat 4-kerroksisia asemakaavan mukaisesti. Rakennusmassat jakaantuvat pienempiin osiin inhimillistä mittakaavaa painottaen. Asumisen yhteisöllisyys on ollut

Lisätiedot

HELSINKI HIGH-RISE SUUNNITTELUOHJELMA. Arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailu. (Beta) www.helsinkihighrise.fi

HELSINKI HIGH-RISE SUUNNITTELUOHJELMA. Arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailu. (Beta) www.helsinkihighrise.fi 1 HELSINKI HIGH-RISE Arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailu www.helsinkihighrise.fi (Beta) SUUNNITTELUOHJELMA 2 SUUNNITTELUOHJELMA Luonnos 1.12.2014 Suunnitteluvaatimukset ja -ohjeet Suunnitelmalle on alla

Lisätiedot

KORTTELI 14, tontit 11 ja 12, ASEMAKAAVAN MUUTOS

KORTTELI 14, tontit 11 ja 12, ASEMAKAAVAN MUUTOS Sysmä, Suurikylä SISÄLLYS 1. SUUNNITTELUALUE 2. SUUNNITTELUN TAVOITTEET 3. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 3.0 Kaavoituspäätös 3.1 Maanomistus 3.2 Kaavatilanne 3.3 Rakennusjärjestys 3.4 Luonnon ja kulttuurihistorian

Lisätiedot

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava 1 NURMEKSEN KAUPUNKI Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava YLEISKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Kehittämistavoitemerkinnät ja niihin liittyvät määräykset: Alueen tiivistämis-/eheyttämistarve. Alueen lisärakentaminen

Lisätiedot

RANTAKORTTELEIDEN TUTKIELMAT SIPOON KUNNAN ERIKSNÄSIN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS

RANTAKORTTELEIDEN TUTKIELMAT SIPOON KUNNAN ERIKSNÄSIN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS Sipoon kunta Kaavoitus RANTORTTELEDEN TUTKELMAT SPOON KUNNAN ERKSNÄSN OSAYLESKAAVAEHDOTUS 6.10.2014 SERUM ARKKTEHDT OY NLSÄNKATU 11-13 F 6 FN-00510 HELSNK FNLAND WWW.SERUM.F Perusratkaisu Kortteleiden

Lisätiedot

Uudet energiainvestoinnit Etelä-Savossa 7.5.2013. Aurinkokeräimet Jari Varjotie, CEO

Uudet energiainvestoinnit Etelä-Savossa 7.5.2013. Aurinkokeräimet Jari Varjotie, CEO Uudet energiainvestoinnit Etelä-Savossa 7.5.2013 Aurinkokeräimet Jari Varjotie, CEO Esityksen sisältö Aurinkoenergia Savosolar keräimet Aurinkolämpöenergiaa maailmalla Aurinkolämpöhankkeita Etelä-Savossa

Lisätiedot

Passerie. TONTINLUOVUTUSKILPAILU PÄÄSKYVUORENRINNE, TURKU Passerie

Passerie. TONTINLUOVUTUSKILPAILU PÄÄSKYVUORENRINNE, TURKU Passerie Passerie Alueen yleiskuvaus Pääskyvuoren alueen ilmettä leimaa jylhä rinne ja sen vanha upea puusto. Suunnitelma perustuu kaavaluonnoksen mukaisten tonttien sarjaan. Ehdotuksessa samankokoisista tonteista

Lisätiedot

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim.

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu nimim. Kieppi Äijälänsalmen tontti on rakentamiseen kiinnostava ja haastava. Perinteisesti rakennuspaikka on ollut avointa maisematilaa, jota hyvin vaihteleva

Lisätiedot

SUUNNITELMASELOSTUS. 45568/10 Ryynimyllynkatu 4 00920 Helsinki. Tontin koko on 4905 m 2.

SUUNNITELMASELOSTUS. 45568/10 Ryynimyllynkatu 4 00920 Helsinki. Tontin koko on 4905 m 2. HANKESELOSTUS 1 (10) SUUNNITELMASELOSTUS Sijainti 45568/10 Ryynimyllynkatu 4 00920 Helsinki Tontti Tontin koko on 4905 m 2. Tontti on rakennuspaikkana haasteellinen tiiviille kaupunkirakenteelle. Tiukat

Lisätiedot

KANGASALAN KUNNAN TEKNINEN

KANGASALAN KUNNAN TEKNINEN KANGASALAN KUNTA TEKNINEN KESKUS VATIALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, LENKKITIE 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT PÄIVÄYS 8.10.2013 ASEMAKAAVAN NUMERO 727 KUNTA KANGASALA OSA-ALUE NATTARI KYLÄ VATIALA KORTTELIT 1350

Lisätiedot

Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009

Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Simo Paukkunen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu liikelaitos Biotalouden keskus simo.paukkunen@pkamk.fi, 050 9131786 Lämmitysvalinnan lähtökohtia

Lisätiedot

Mellunkylä 47295/1. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto 21.03.

Mellunkylä 47295/1. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto 21.03. HANKESELOSTUS 1 (11) Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto 21.03.2014 Mellunkylä 47295/1 Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto Sijainti Tontti 47295 / 1 Vienankatu, Mellunkylä 00920 Helsinki Tontti

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNKI Maankäyttö- ja ympäristötoimi Kaupunkisuunnittelu 27.4.2011

VANTAAN KAUPUNKI Maankäyttö- ja ympäristötoimi Kaupunkisuunnittelu 27.4.2011 ANTAAN KAUPUNKI Maankäyttö- ja ympäristötoimi Kaupunkisuunnittelu 27.4.2011 Maanomistaja / rajanaapuri Asukkaat ja työntekijät iranomaiset ja yhteisöt iite: Ilmoitus asemakaavamuutoksen viitesuunnitelman

Lisätiedot

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 Taikapuisto 3 käsittää 19 omakotitonttia, joille kullekin saa

Lisätiedot

KISSANMAANKATU 20. Optiplan Oy ENERGIATALOUS. Y-tunnus 0775337-1 Helsinki Turku Tampere www.optiplan.fi. Åkerlundinkatu 11 C Puh.

KISSANMAANKATU 20. Optiplan Oy ENERGIATALOUS. Y-tunnus 0775337-1 Helsinki Turku Tampere www.optiplan.fi. Åkerlundinkatu 11 C Puh. KISSANMAANKATU 20 Optiplan Oy Y-tunnus 0775337-1 Helsinki Turku Tampere www.optiplan.fi Mannerheimintie 105 Helsinginkatu 15, Åkerlundinkatu 11 C Puh. 010 507 6000 PL 48, 00281 Helsinki PL 124, 20101 Turku

Lisätiedot

Monimuotoisuus on ekologista! Ekokyliä voi olla sekä maalla että kaupungissa. Elämäntavan vai asumisen vaihtoehto? Ekoasumista maalla ja kaupungissa Pauli Välimäki 6.5.06 Ruotsalaisia ekoyhteisöjä Tuggelite

Lisätiedot

Lähienergialiitto ry:n lausunto E 36/2015 VP E 37/2015 VP

Lähienergialiitto ry:n lausunto E 36/2015 VP E 37/2015 VP Lähienergialiitto ry:n lausunto E 36/2015 VP E 37/2015 VP Jouni Juntunen 24.9.2015 Suomen Lähienergialiitto ry. / Lähienergialiitto ry:n keskeiset ehdotukset lausunnossa Yhteisöenergian (osto- ja tuotantoyhteenliittymien)

Lisätiedot

T-MALLISTO. ratkaisu T 0

T-MALLISTO. ratkaisu T 0 T-MALLISTO ratkaisu T 0 120 Maalämpö säästää rahaa ja luontoa! Sähkölämmitykseen verrattuna maksat vain joka neljännestä vuodesta. Lämmittämisen energiatarve Ilmanvaihdon 15 % jälkilämmitys Lämpimän käyttöveden

Lisätiedot

Aurinkolämpöjärjestelmät

Aurinkolämpöjärjestelmät Energiaekspertti koulutusilta Aurinkolämpöjärjestelmät 17.11.2015 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Energiaekspertti koulutusilta Aurinkolämpöjärjestelmät 1. Aurinkolämpö Suomessa 2. Aurinkolämmön rooli

Lisätiedot

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Kuva: taiteilijan näkemys luonnosvaiheessa UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Perkkiöntie 7, Oulu Google, 2007 Tele Atlas VASARAPERÄN LIIKEALUE 2 VUOKRATAAN UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄSTÄ TONTTI-

Lisätiedot

Ekologinen kokonaisuus

Ekologinen kokonaisuus HYBRIDILÄMMITYS Ekologinen kokonaisuus Savumaxin elämäntehtävä on rahaa säästävien lämmitysratkaisujen toimittaminen kaikkiin koteihin Suomessa ja lähialueilla. SAVUMAX-HYBRIDILÄMMITYS Savumax-tuoteperhe

Lisätiedot

VIITANNUMMEN ALUE SALOSSA ENERGIATEHOKKUUSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN

VIITANNUMMEN ALUE SALOSSA ENERGIATEHOKKUUSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VIITANNUMMEN ALUE SALOSSA ENERGIATEHOKKUUSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Kuntien 6. ilmastokonferenssi 3-4.5.2012 Tampere-talo, Tampere SALO HYVÄLLÄ PAIKALLA SALONSEUDULLA 10 KUNNAN YHDISTYMINEN 2009 56 000

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN TUULIVOIMASEMINAARI

POHJOIS-KARJALAN TUULIVOIMASEMINAARI POHJOIS-KARJALAN TUULIVOIMASEMINAARI Maankäytölliset edellytykset tuulivoimapuistoille Pasi Pitkänen 25.2.2011 Lähtökohtia - valtakunnallisesti: Tarkistetut (2008) valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet

Lisätiedot

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN ntie Kettuvaa Tiluskaari Pihaportintie Lypsytarha Lohkotie Palstatie Ahorannantie Aholaidantie Pikkutilantie Saviahonkatu Peltotilkuntie AKR AKR W 7 8 9 0 as s as as as as as as as as e=0. e=0. TONTTIJAKOLASKELMA

Lisätiedot

VILLA ROOSA Senioriasuntoja 28+1 kpl. VILLA VIOLA Vuokra-asuntoja 28 kpl

VILLA ROOSA Senioriasuntoja 28+1 kpl. VILLA VIOLA Vuokra-asuntoja 28 kpl VILLA ROOSA Senioriasuntoja 28+1 kpl VILLA VIOLA Vuokra-asuntoja 28 kpl A Villa Roosa "Senioriasuntoja 28 + 1 kpl" Mahdollinen vaihtoehtoinen maanalainen yhdyskäytävä palvelutaloon Pohjajärjestelyt muutetaan

Lisätiedot

0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY

0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY 0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY MIKÄ ON NOLLA-ENERGIA Energialähteen perusteella (Net zero source energy use) Rakennus tuottaa vuodessa

Lisätiedot

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti.

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAPERNAUMI KORTTELI 43 (OSA) TEKNIIKKAKESKUS Suunnittelualueen sijainti alue sijaitsee Seinäjoen kaupungin n korttelissa 43. Alue sijaitsee Ruukintien varressa Kaasumestarinkadun

Lisätiedot

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo 1. Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Ramsinniemi, Vuosaari Helsinki Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo, maisema-arkkitehtuurin

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. Maankäyttöpalvelut 15.02.2012 1(6) KORTTELIT 1201 OSA, 1226 JA 1227 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. Maankäyttöpalvelut 15.02.2012 1(6) KORTTELIT 1201 OSA, 1226 JA 1227 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(6) KORTTELIT 1201 OSA, 1226 JA 1227 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 212 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA Maankäyttölautakunnan

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 1 (8) KH 25.3.2013 KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA, MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU 2 (8) STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT / MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU Ekologinen, kasvava puutarhakaupunki

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI

ORIMATTILAN KAUPUNKI ORIMATTILAN KAUPUNKI Miltä näyttää uusiutuvan energian tulevaisuus Päijät-Hämeessä? Case Orimattila Sisältö Orimattilan kaupunki - Energiastrategia Orimattilan Lämpö Oy Yhtiötietoja Kaukolämpö Viljamaan

Lisätiedot

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040 Nettikyselyn tuloksia Kysymykset 1. Miten ajattelet oman / lastesi elämän / Nurmijärven muuttuvan vuoteen 2040 mennessä? 2. Mitkä ovat mielestäsi Nurmijärven mahdollisuudet

Lisätiedot

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpöä on pidetty omakotitalojen lämmitystapana. Maailma kehittyy ja paineet sen pelastamiseksi myös. Jatkuva ilmastonmuutos sekä kestävä kehitys vaativat lämmittäjiä

Lisätiedot

Naps Systems Group. Aurinko, ehtymätön energialähde. Jukka Nieminen Naps Systems Oy

Naps Systems Group. Aurinko, ehtymätön energialähde. Jukka Nieminen Naps Systems Oy Aurinko, ehtymätön energialähde Jukka Nieminen Naps Systems Oy Aurinko energianlähteenä Maapallolle tuleva säteilyteho 170 000 TW! Teho on noin 20.000 kertaa koko maapallon teollisuuden ja lämmityksen

Lisätiedot

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1.

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1. Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä Klaukkalan koulu 30.1.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat

Lisätiedot

LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE

LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE HURUSLAHDENRANNAN HAVAINNEKUVA 08.12.2003 LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN rennustapaohje kaavartta - ALUE 1 kortteli 1009, tontit 12, 18, 19 ja 21 31.08.2004

Lisätiedot

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos LIITE 7 Kuva: Rejlers Oy MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos 17.6.2014 2 1. JOHDANTO... 3 2. SUUNNITTELUALUE... 3 2.2 Kuvakooste suunnittelualueesta ja rakennetusta

Lisätiedot

KUOPION ASEMANSEUDUN KONSEPTISUUNNITELMA KUOPION PORTTI

KUOPION ASEMANSEUDUN KONSEPTISUUNNITELMA KUOPION PORTTI KUOPION ASEMANSEUDUN KUOPION PORTTI 19.5.2016 KUOPION ASEMANSEUDUN KUOPION PORTTI Monipuolinen kokonaisuus Lähtökohtana koko hankealueella moderni hybridirakentaminen, jossa asumisen osuus noin 1/3 Liikenteen

Lisätiedot

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA Mikkelin kaupunki (491) Vitsiälän kylä (564) Heikintila 1:114 Loma-Löytö 1:133 (osa) Löytö 1:145 (osa) Kartanonranta 1:177 Kaavaluonnos 22.3.2013 1: 2000 MRL 63 ja 62 :

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE LINNAKANGAS

RAKENTAMISTAPAOHJE LINNAKANGAS RAKENTAMISTAPAOHJE LINNAKANGAS (päivitetty 17.11.2014) Linnakankaan osa-alue 112 026 Korttelit 26274-26285 Tontin varaajan/ haltijan tulee toimittaa tämä ohje pääsuunnittelijalle. Ennen suunnitteluun ryhtymistä

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus

Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus Rakentamistapaohjeet Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus 2 YLEISTÄ Rakentamistapaohjeiden tarkoitus on täydentää asemakaavakartalla

Lisätiedot

BOSTONIN ALUE. RAKENTAMISOHJEET korttelit 5503-5506, 5508 ja yleiset alueet

BOSTONIN ALUE. RAKENTAMISOHJEET korttelit 5503-5506, 5508 ja yleiset alueet Kuntakehityslautakunta 14.3.2012 BOSTONIN ALUE RAKENTAMISOHJEET korttelit 5503-5506, 5508 ja yleiset alueet yhteystiedot Asko Honkanen kaava-arkkitehti puh. 040 314 2012 asko.honkanen@tuusula.fi kortteli

Lisätiedot

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos

Lisätiedot

SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos

SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan osana kaavatyön

Lisätiedot

Kortteli: 281 ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kunnanhallituksen kaavoituspäätös 2.11.2015 236 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävänä 13-26.11.

Kortteli: 281 ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kunnanhallituksen kaavoituspäätös 2.11.2015 236 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävänä 13-26.11. ILMAJOKI 16.12.2015 Ahonkylä Asemakaavan muutoksen selostus, KORTTELI 281, TONTIT 1 JA 2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alue: VIHTAKALLION ALUE Kunta: ILMAJOKI Kunnanosa: AHONKYLÄN KUNNANOSA

Lisätiedot

ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS

ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS ENERGIASTA KESTÄVYYTEEN 07.06.2012 Kimmo Lylykangas Aalto-yliopisto Arkkitehtuurin laitos ENERGIAKAAVOITUKSEN MALLIT Skaftkärr-hankkeen [2009-12] osana toteutettava

Lisätiedot

Lämpöässä T-mallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin T 10-15 T 21-31 T 40-120

Lämpöässä T-mallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin T 10-15 T 21-31 T 40-120 Lämpöässä T-mallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin T 10-15 T 21-31 T 40-120 T 10-31 Lämpöässä T-mallisto on joustava ratkaisu erityyppisiin maaenergiajärjestelmiin. Tyypillisiä T 10-31 -mallien

Lisätiedot

Aurinkolämpöreferenssejä aluelämmityskohteisiin Kansallinen cleantech-investointifoorumi

Aurinkolämpöreferenssejä aluelämmityskohteisiin Kansallinen cleantech-investointifoorumi Aurinkolämpöreferenssejä aluelämmityskohteisiin Kansallinen cleantech-investointifoorumi 11.4.2013 Jari Varjotie, CEO Uusi innovatiivinen konsepti energian tuottamiseen SAVOSOLAR kokoalumiininen direct

Lisätiedot

RAKENNUSLIIKKEIDEN PALAUTTEEN TIIVISTELMÄ JA VASTINEET 30.4.2014 / Kaupunginarkkitehti

RAKENNUSLIIKKEIDEN PALAUTTEEN TIIVISTELMÄ JA VASTINEET 30.4.2014 / Kaupunginarkkitehti RAKENNUSLIIKKEIDEN PALAUTTEEN TIIVISTELMÄ JA VASTINEET 30.4.2014 / Kaupunginarkkitehti Kaupunkisuunnittelujaosto pyysi lausuntoa seuraavilta rakennusliikkeiltä, jotka kaikki jättivät lausuntonsa. Lausunnot

Lisätiedot

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu seutusuunnittelija Anne Leskinen, 8.12.2010 Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Uusi Oulu

Lisätiedot

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6. Kirkkokatu 9 Asemakaavan muutos, 689 Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.2015 Tontin sijainti Heinolan keskustassa Lähtökohdat Korttelin 20 tontille

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 60

Espoon kaupunki Pöytäkirja 60 01.06.2015 Sivu 1 / 1 2479/10.03.01/2015 60 Alueen varauksen uudistaminen Espoon keskuksesta Koy Espoon Entresselle ja Helsingin Osuuskauppa Elannolle kauppakeskus Entressen laajentamista varten Valmistelijat

Lisätiedot

Energia-ja Huoltotalo Järvi

Energia-ja Huoltotalo Järvi 23.4.2013 Ari Järvi Energia-ja Huoltotalo Järvi Perustettu 1964 Tällä hetkellä työllistää 15 henkilöä Valurin liikekeskuksessa toimipaikka Kokonaisvaltaista palvelua tuotemyynnistä asennukseen ja siitä

Lisätiedot

www.ces.ee Citysec Energy Solutions AURINKOPANEELIT HYBRIDIRATKAISUT INVERTTERIT TARVIKKEET LED-VALOT KATUVALOT Citysec Energy Solutions

www.ces.ee Citysec Energy Solutions AURINKOPANEELIT HYBRIDIRATKAISUT INVERTTERIT TARVIKKEET LED-VALOT KATUVALOT Citysec Energy Solutions Uusiutuvan energian ratkaisut Citysec Energy Solutions Tulevaisuus on jo tänään! AURINKOPANEELIT HYBRIDIRATKAISUT Sähkö ja lämmin vesi - yhdellä moduulilla INVERTTERIT TARVIKKEET LED-VALOT KATUVALOT Narva

Lisätiedot

TOIMITILARAKENTAMINEN PALVELUTALO LIIKENNE JA PYSÄKÖINTI

TOIMITILARAKENTAMINEN PALVELUTALO LIIKENNE JA PYSÄKÖINTI JOUSENPUISTON ASEMAKAAVALLINEN ESISELVITYS 2 TAUSTAA Tehtävänä oli selvittää Jousenpuiston korttelin asemakaavallinen perusratkaisu Jousenpuiston metroaseman sijoittuessa alueen pohjoisreunaan. Alueesta

Lisätiedot

Alueelle kohdistuvat suunnittelukaudella 2014-2018 seuraavat kaavoitushankkeet: Hanke Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio

Alueelle kohdistuvat suunnittelukaudella 2014-2018 seuraavat kaavoitushankkeet: Hanke Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio Asuntila Asuntilasta on rakentunut 1990-luvun loppupuolesta alkaen vajaan 3 000 asukkaan pientaloalue. Alue on laaja, yhtenäinen ja monipuolinen pientaloalue, jossa on lähipalvelut. Asuntila ei kasva enää

Lisätiedot

RESCA. Tampere 23.9.2013

RESCA. Tampere 23.9.2013 RESCA Tampere 23.9.2013 RESCA-TAMPERE PILOTTIKOHTEET Aurinkoenergiapilotissa on mukana viisi partneria: Sähkölaitos, Tilakeskus, Technopolis, Skanska ja Verte Oy. Kämmenniemen pilotti (koulu ja päiväkoti

Lisätiedot

HAMINAN KAUPUNKI Tekninen toimi 4.10.2012

HAMINAN KAUPUNKI Tekninen toimi 4.10.2012 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1(8) ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIN 54 TONTEILLA 3 JA 4 (PURSIMIEHENKATU 3 JA 5) 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Saviniemen kaupunginosassa korttelin

Lisätiedot

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry.

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry. . Petri Koivula toiminnanjohtaja DI 1 Palkittua työtä Suomen hyväksi Ministeri Mauri Pekkarinen luovutti SULPUlle Vuoden 2009 energia teko- palkinnon SULPUlle. Palkinnon vastaanottivat SULPUn hallituksen

Lisätiedot

Auvaisten asemakaavan laajennus A3440

Auvaisten asemakaavan laajennus A3440 Kaarinan kaupunki Auvaisten asemakaavan laajennus osallistumis- ja arviointisuunnitelma DA: 112/2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA. OAS 1 (5) Tuusniemen kunta Pahkasalon asemakaava

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA. OAS 1 (5) Tuusniemen kunta Pahkasalon asemakaava Leskinen Timo 15.10.2013 OAS 1 (5) Pahkasalon asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA 1. HANKEKUVAUS Asemakaava koskee tiloja 403-1-92 (Mutalahti), 403-1-93

Lisätiedot

Suomen Energiainsinöörit

Suomen Energiainsinöörit Suomen Energiainsinöörit Petri Koivula 8.4.2014 Petri.koivula@energiainsinoorit.fi Puh. +358 400 8388018 Suomen energiainsinöörit Oy Energiainsinöörit on vuonna 2012 perustettu yhtiö. Olemme laitetoimittajista

Lisätiedot

Mellunkylä 47298/1. Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) 21.03.

Mellunkylä 47298/1. Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) 21.03. HANKESELOSTUS 1 (11) Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu 21.03.2014 Mellunkylä 47298/1 Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu Sijainti Tontti 47298 / 1 Vuokkiniemenkatu, Mellunkylä 00920 Helsinki Tontti on Kontulantien,

Lisätiedot

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006 MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006 TÄMÄ RAKENTAMISTAPAOHJE KOSKEE MURHEISTENRANNAN ASEMAKAAVA- ALUETTA TÄYDENNYSRAKENNETTAVAN ALUEEN OSALTA. SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. PIENTALOTONTIT

Lisätiedot

Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa

Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa Mynämäki, 30.9.2010 Pelletti on lähienergiaa! Pelletin raaka-aineet suomalaisesta metsäteollisuudesta ja suomalaisten metsistä Poltto-aineiden ja laitteiden

Lisätiedot

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry.

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry. . Petri Koivula toiminnanjohtaja DI 1 Energia Asteikot ja energia -Miten pakkasesta saa energiaa? Celsius-asteikko on valittu ihmisen mittapuun mukaan, ei lämpöenergian. Atomien liike pysähtyy vasta absoluuttisen

Lisätiedot

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry suhtautuu myönteisesti Kanervatien asemakaavaan aiottuihin muutoksiin. Muutokset parantavat kaavaa ja entisestään

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

INNOVATIIVISET UUDEN ENERGIAN RATKAISUT. Tommi Fred HSY MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI VESI JA ENERGIA 19.3.2014

INNOVATIIVISET UUDEN ENERGIAN RATKAISUT. Tommi Fred HSY MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI VESI JA ENERGIA 19.3.2014 INNOVATIIVISET UUDEN ENERGIAN RATKAISUT MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI VESI JA ENERGIA 19.3.2014 Tommi Fred HSY Uusiutuva energia Tavoitteena uusiutuvan energian tuotannon lisääminen Biokaasu merkittävässä

Lisätiedot

VITAPOLIS. Alue- ja hankekehityssuunnitelma

VITAPOLIS. Alue- ja hankekehityssuunnitelma VITAPOLIS Alue- ja hankekehityssuunnitelma Vitapolis Uudenlainen palveleva asuinalue Vitapolis on ainutlaatuinen palvelu- ja asumisympäristö Muuramessa lähellä Jyväskylää, jossa yhdistyvät kaikki elämälle

Lisätiedot

Kuva 1: Kaavamuutosalueen likimääräinen rajaus ja sijainti

Kuva 1: Kaavamuutosalueen likimääräinen rajaus ja sijainti FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 5 ) TERVON KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaavan muutos koskee kortteleja 9(osa),

Lisätiedot

Plusenergiaklinikka Tulosseminaari 16.1.2014. Pellervo Matilainen, Skanska

Plusenergiaklinikka Tulosseminaari 16.1.2014. Pellervo Matilainen, Skanska Plusenergiaklinikka Tulosseminaari 16.1.2014 Pellervo Matilainen, Skanska Alueiden energiatehokkuus Kruunuvuori, Helsinki Finnoo, Espoo Kivistö, Vantaa Härmälänranta, Tampere Energiatehokkuus Energiantuotanto

Lisätiedot