Kilpailu etsii vuoden parasta putkiremonttia Yhtiöjärjestysmallit -opas ilmestynyt Lämpökaivojen poraamiseen jatkossa toimenpidelupa
|
|
- Lotta Korpela
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kilpailu etsii vuoden parasta putkiremonttia Asunto- ja kiinteistöyhtiöiden hallitusasiantuntijat AKHA ry sekä Suomen Kiinteistöliitto järjestävät Vuoden 2011 putkiremontti -kilpailun. Yhtiöjärjestysmallit -opas ilmestynyt Yhtiöjärjestysmallit -opas käy läpi taloyhtiön yhtiöjärjestyksen sisällön. Oppaassa esitellään sekä asunto-osakeyhtiölain mukainen pakollinen sisältö sekä yhtiöjärjestykseen otettavat vapaaehtoiset määräykset. Oppaassa kerrotaan myös, missä tapauksissa yhtiöjärjestys täytyy päivittää uuden asunto-osakeyhtiölain mukaiseksi. Lämpökaivojen poraamiseen jatkossa toimenpidelupa Maalämmön hyödyntämiseen tarkoitetun lämpökaivon poraaminen muutetaan luvanvaraiseksi. Luvanvaraisuus koskee myös maaperään tai vesistöön sijoitettavan lämmönkeruuputkiston asentamista. Tätä koskeva maankäyttö- ja rakennusasetuksen muutos tulee voimaan vappuna eli
2 Sisältö Uutisia Kiinteistöliitosta... 4 Energianeuvoja-blogi aloitti Taloyhtio.netissä... 4 Kiinteistölehden levikki on jo yli Elina Skarra Kiinteistöliiton vakinaiseksi lakimieheksi... 4 Ajankohtaista... 4 Taloyhtiöt heränneet tekemään kuntoarvioita... 4 AKA-kiinteistöarvioiden määrä huimassa kasvussa... 5 Kilpailu etsii vuoden parasta putkiremonttia... 5 Kiinteistöalan rekrytointipalvelut Rekryverkosta... 6 Uusien vuokrasopimusten nousu ylittänyt inflaation 2000-luvulla kasvukeskuksissa... 6 Jo 1500 sähkö- ja teleurakointiyritystä mukana Luotettava kumppani -ohjelmassa... 7 Motiva käynnistää 10 uutta kuluttajien energianeuvontahanketta... 7 Helsingin huono asuntomarkkinatilanne uhkaa koko maan taloutta... 8 Energiankulutusta kannattaa seurata tuntitasolla... 8 Tekesin Tori on uudistunut... 8 Vaikuttaminen... 9 Asumistukijärjestelmään vaaditaan pikaista uudistusta... 9 Lakiasiat... 9 Eduskunnan ympäristövaliokunta hyväksyi jätelain... 9 Lämpökaivojen poraamiseen jatkossa toimenpidelupa Oikeustapaukset...10 Osakas ei voinut valittaa yhtiön saamasta viranomaisluvasta Kiinteistöosakeyhtiön osakkeiden lunastaminen ja lunastusajan laskeminen Tutkimus ja kehitys...11 Ekovalo-projekti auttaa kuntia Lähiöohjelma tuotti enemmän tietoa kuin tekoja Energiatodistus esillä jo useimmissa asuntonäytöissä Markkina ja suhdanteet...13 Hypo: Asuntomarkkinoilla rauhallista uudisrakentamisessa painopiste liian kalliissa tuotannossa Syrjäseutujen vuokra-asuntojen vajaakäyttö lisääntyy tulevaisuudessa Kuntien rakennuslupamaksuissa on suuria eroja ARA tukee asunnon rakentamista, korjaamista ja hankintaa erityisryhmille Kotitalouksien asunnon osto- ja peruskorjausaikeet lisääntyneet selvästi Kiinteistön ylläpidon kustannusten nousuvauhti kiihtyy Vuokrat nousivat 2,7 prosenttia koko maassa Talous ja verot...15 Kirjanpitolautakunta päivitti asunto-osakeyhtiöitä koskevan yleisohjeen
3 Rakennusalan käännetty verovelvollisuus Julkaisut ja tapahtumat...16 Jätelaitosyhdistys laati suosituksen jätetermeistä Korjauskortti neuvoo vanhan talon märkätilaremonteissa Kiinteistöalan suurtapahtuma Helsingissä lokakuussa Yhtiöjärjestysmallit -opas ilmestynyt Taloyhtiö tapahtuma 3.5. Helsingissä Kiinteistölehden uutiset suoraan sähköpostiin
4 UUTISIA KIINTEISTÖLIITOSTA Energianeuvoja-blogi aloitti Taloyhtio.netissä Kiinteistöliiton energia-asiantuntija, DI Petri Pylsy on aloittanut energianeuvoja-blogin kirjoittamisen. Blogia julkaistaan Taloyhtio.netin sivuilla kuukausittain. Pylsy antaa blogissaan energianeuvoja taloyhtiöiden asukkaille, osakkaille, hallituksille sekä muille toimijoille. Blogikirjoitukset löytyvät etusivun lisäksi omalta sivultaan osoitteesta: Kiinteistölehden levikki on jo yli Suomen Kiinteistölehden levikki on noussut jo reippaasti yli kappaleen. Levikintarkastus Oy:n tuoreen tarkastuksen (LT ) mukaan vuonna 2010 Suomen Kiinteistölehden numerokohtainen keskilevikki oli kappaletta, kun vastaava luku vuotta aiemmin oli Prosentuaalisesti kasvua on peräti 4,7 prosenttia. TNS Gallupin lukijatutkimuksen mukaan yhtä Suomen Kiinteistölehteä lukee 3,3 lukijaa. Kun lukijakerroin kerrotaan uudella levikillä ja yhdistetään lehden yli kappaleen peruspainokseen, tietää tämä sitä, että jokaisella Suomen Kiinteistölehden numerolla on yli lukijaa. Erikoisnumeroilla, kuten tänä vuonna kevään Taloyhtiötapahtuman ja syksyn Kiinteistömessujen alla ilmestyvillä lehdillä lukijamäärä on tätäkin suurempi. Suomen Kiinteistölehden levikki on ollut jatkuvassa tasaisessa kasvussa. Viimevuotisella 4,7 prosentin kasvullaan se sijoittuu hyvin Suomessa viime vuonna eniten levikkiään prosentuaalisesti kasvattaneiden aikakauslehtien joukossa. Suomen Kiinteistölehti on Aikakauslehtien Liiton jäsen. Monista kiinteistöalalla ilmestyvistä julkaisuista poiketen sillä on virallinen, tarkastettu levikki. Elina Skarra Kiinteistöliiton vakinaiseksi lakimieheksi Kiinteistöliiton lakimieheksi on nimitetty 1.3. oikeustieteen maisteri Elina Skarra. Skarra on toiminut aiemmin Kiinteistöliiton neuvontalakimiehenä, aina syksystä 2007 alkaen. Kiinteistöliiton henkilökunta onnittelee Elinaa nimityksen ja valmistumisen johdosta! AJANKOHTAISTA Taloyhtiöt heränneet tekemään kuntoarvioita Taloyhtiöissä on paljon korjausvelkaa Taloyhtiöissä on pahimmassa tapauksessa kaikki suuret remontit tekemättä. 70-luvulla rakennettu suuri asuntokanta on nyt korjausiässä ja Talokeskuksen asiantuntijoiden mukaan pahasti korjausvelkainen. Uusi asunto-osakeyhtiölaki on kuitenkin herättänyt taloyhtiöt tilaamaan kuntoarvioita. Taloyhtiön ensimmäinen askel kohti järkevää kiinteistön ylläpitoa alkaa kuntoarvion ja sen pohjalta pitkän aikavälin kunnossapitosuunnitelman eli PTS:n tekemisestä. Talokeskus suosittelee, että avuksi otetaan myös kiinteistötietojärjestelmä Tampuuri, jonka avulla kerätään säännöllisesti kiinteistöistä tietoa kunnossapitosuunnitelmien tekemiseksi. Kunnossapito on pitkäjänteistä toimintaa Olennaista on, että isännöitsijä ja taloyhtiön hallitus ymmärtävät kunnossapidon pitkäjänteiseksi toiminnaksi. Silloin remontit tehdään oikeaaikaisesti ja saadaan rakennuksen kaikki osat pidettyä toimintakuntoisina mahdollisimman pitkään. Se on myös taloudellisin tapa toimia. Talokeskuksen laskelmien mukaan esimerkiksi julkisivujen ja parvekkeiden kokonaisvaltainen uusiminen maksaa satoja euroja huoneistoneliöltä enemmän kuin järkevä, ajoissa tehty kunnostustyö. Putkiremontin kustannuksiksi lasketaan noin euroa neliöltä. Kuntoarvioon tarvitaan kolmen asiantuntijan tarkastus Uusi asunto-osakeyhtiölaki velvoitti yhtiöt esittämään yhtiökokouksessa arvion kiinteistön kunnossapitotarpeesta. Talokeskuksen mukaan taloyhtiöt ovatkin heränneet teettämään kuntoarvioita ja 4
5 PTS:ia. Talokeskuksen kuntoarvioiden tilaukset ovat kasvaneet parisenkymmentä prosenttia. Laki ei velvoita teettämään kuntoarviota tai PTS:ää, mutta ne ovat hyviä työkaluja kiinteistön järkevään kunnossapitoon. Talokeskus on mukana ympäristöministeriön työryhmässä, jossa mietitään kuntoarvion ja kuntotodistuksen yhdistämistä. Kuntotodistus lanseerattiin nelisen vuotta sitten, mutta sen käyttö on jäänyt vähäiseksi, koska taloyhtiöt harvoin saavuttavat neljä tai viiden tähden luokitusta. On ymmärrettävää, etteivät huonossa kunnossa olevat taloyhtiöt ole käyttäneet kuntotodistusta halutulla tavalla hyödyksi. Jos kuntotodistus antaa luokitukseksi vain kaksi tähteä, niin ei siitä paljon ole esimerkiksi asuntojen myynnin kannalta hyötyä? AKA-kiinteistöarvioiden määrä huimassa kasvussa Keskuskauppakamarin auktorisoimien kiinteistöarvioijien (AKA) tekemien kirjallisten arviokirjojen määrä nousi ensimmäistä kertaa yli 5500 kappaleeseen vuodessa. Vuonna 2009 tehtiin 4800 AKA-arviokirjaa kun viime vuonna luku oli 5500 AKA-arviokirjaa kiinteistöistä. AKA-kiinteistöarvioitsijoita toimii Suomessa tällä hetkellä noin 200. Osa on erikoistunut asuntokohteiden ja osa maa- ja metsätalouskiinteistöjen arviointiin. Yleisauktorisoiduilla kiinteistöarvioijilla on edellä mainittujen lisäksi asiantuntemusta arvioida myös toimitilakohteita sekä ns. erityiskohteita kuten golf-kenttiä. Kiinteistöarvioijien auktorisointi perustuu alan itsesääntelyyn. Järjestelmä takaa tilaajan näkökulmasta sen, että auktorisoitu kiinteistöarvioija on suorittanut pätevyyskokeen sekä että arvioijan toimintaa valvotaan ja että arvioija on sitoutunut noudattamaan hyvää kiinteistönarviointitapaa ja kiinteistönarviointilautakunnan sääntöjä. Keskuskauppakamarin kiinteistönarviointilautakunta valvoo AKA- ja KHK- kiinteistönarvioitsijoita sekä vuosittaisen valvontamenettelyn että valitusmenettelyn kautta. Tiedot arviokirjojen määrästä saadaan valvontailmoitusten kautta. Vuonna 2009 valvontailmoituksissa ilmoitettiin noin 4800 auktorisoitujen tekemää AKA-arviokirjaa ja vuoden 2010 vastaava luku oli 5500 arviokirjaa. Kilpailu etsii vuoden parasta putkiremonttia Asunto- ja kiinteistöyhtiöiden hallitusasiantuntijat AKHA ry sekä Suomen Kiinteistöliitto järjestävät Vuoden 2011 putkiremontti -kilpailun. Kilpailun tarkoituksena on edistää putkistojen korjaamisen hyvien käytänteiden viemistä niille, jotka tarvitsevat putkistojen korjaamista, tekevät niitä koskevia päätöksiä tai suunnittelevat tai toteuttavat onnistuneita putkistojen korjauksia. Palkinto annetaan putkistoremontin toteuttaneelle taloyhtiölle. Palkittavaa valittaessa otetaan erityisesti huomioon kestävän kehityksen periaatteet ja elinkaaritalous. Palkittavassa putkistojen remontissa kiinnitetään huomiota erityisesti seuraaviin seikkoihin: - hankesuunnittelun ja toteutussuunnittelun onnistumiseen - päätöksentekoprosessin sujuvuuteen taloyhtiössä - palvelutoimintaan remontin aikana - kustannusten hallintaan - aikataulussa pysymiseen - saavutettuun energiansäästöön - myönteiseen palautteeseen - häiriöiden minimointiin - tiedon kulun onnistumiseen. Kilpailuun voivat osallistua asunto- ja kiinteistöyhtiöt, joissa putkiremontti on valmistunut viimeistään helmikuun 2011 lopussa. Palkittavan taloyhtiön valitsee kilpailun tuomaristo. Jos tuomaristo ei pääse valinnasta yksimielisyyteen tai riittävän ansioituneita ehdotuksia ei löydy, ei palkintoa jaeta. Vuoden 2011 kilpailutoimikunnan puheenjohtajana toimii RI, ekonomi Juhani Siikala AKHA ry:stä ja jäseninä varatuomari Roy Rantanen AKHA ry:stä, kehityspäällikkö TkT Jari Virta Kiinteistöliitosta, viestintäpäällikkö Marjukka Vainio Kiinteistöliitosta ja neuvontainsinööri Jaakko Laksola Kiinteistöliitto Uusimaasta. Kilpailuehdotuksia voivat tehdä taloyhtiöt, suunnittelijat ja urakoitsijat. Ehdotuksen pitää olla taloyhtiön hallituksen jäsenen hyväksymä. Ehdotukseen tulee liittää kohdetta esittelevää aineistoa ja perusteluja putkiremontin onnistumisesta. Ehdotukset tulee toimittaa mennessä sähköpostilla osoitteeseen: marjukka.vainio@kiinteistoliitto.fi tai juhani.siikala@saunalahti.fi. Näistä osoitteista on myös saatavissa lomakkeet, joilla kilpailuehdotus tehdään. 5
6 Kilpailun julkistamisesta päättää tuomaristo. Vuoden 2011 voittaja julkistetaan Taloyhtiötapahtumassa Finlandia-talossa Kiinteistöalan rekrytointipalvelut Rekryverkosta Rekryverkko on kiinteistöalan henkilövalintoihin erikoistunut palvelu, joka toimii Kiinteistöalan Koulutuskeskuksen yhteydessä. Tarjoamme tarpeiden mukaan räätälöityjä rekrytointipalveluja hakijatietojen toimituksesta aina psykologisiin soveltuvuustesteihin saakka sekä palveluita yrityksen työtyytyväisyyden ja ilmapiirin parantamiseksi. Julkaisemme myös valmiita työpaikkailmoituksia. Jos etsit uusia haasteita työurallesi, voit jättää avoimen hakemuksen Rekryverkon sivustolla. Olemme sinuun yhteydessä kun osaamistasi vastaavia tehtäviä avautuu. Tutustu palveluihin sivuillamme ja valitse sinulle sopivin tarjonnastamme. Rekryverkossa kohtaavat osaavat kiinteistöalan ammattilaiset! Kerromme mielellämme sinulle lisää. Uusien vuokrasopimusten nousu ylittänyt inflaation 2000-luvulla kasvukeskuksissa Pääkaupunkiseudun vapaarahoitteisten vuokraasuntojen uusien vuokrasopimusten keskimääräinen vuosinousu on ollut noin viisi prosenttia viimeisen vuosikymmenen aikana. Nousuvauhti on vielä kiihtynyt selkeästi vuosien 2007 ja 2010 välisenä aikana ollen jyrkkää etenkin pienissä asunnoissa. Kaikissa kasvukeskuksissa uusien asuntovuokrien nousu on ylittänyt selkeästi inflaation 2000-luvulla. Nämä seikat käyvät ilmi KTI Kiinteistötieto Oy:n kehityshankkeen Vuokra-asuntomarkkinainformaation kehittäminen tuloksista. Uusien vuokrien nousu on ylittänyt kaikissa kasvukeskuksissa selkeästi inflaation, joka kyseisenä ajanjaksona on ollut keskimäärin 1,7 prosenttia. Vuokrien kasvuvauhdin ja inflaation ero on korostunut syksystä 2007 lähtien luvun puolivälin tienoilla vuokrien nousu jäi joinakin vuosina jopa alle inflaation. Samaan aikaan asuntohintojen nousu oli varsin voimakasta. Vaikka vuokrien nousuvauhti on ollut ripeää, asuinrakennusten ylläpitokustannusten nousu on ollut vielä selkeästi vuokrien nousua jyrkempää koko tarkasteltavana olleen 2000-luvun ajan. Asuntojen hintojen ja vuokrien yhteys vaihtelee Asuntovuokraindeksien kehitys kuvaa mielenkiintoisesti omistus- ja vuokra-asuntomarkkinoiden välistä dynamiikkaa erilaisissa suhdannetilanteissa luvun ensimmäisen vuosikymmenen puolivälin tienoilla kysyntä kohdistui rahoitusmarkkinoiden kehityksen siivittämänä ennen kaikkea omistusasumiseen. Vuokratasojen kehitys oli maltillista, mikä yhdessä nousevien asuntohintojen kanssa houkutteli piensijoittajia realisoimaan sijoituksiaan, mikä vähensi vuokra-asuntojen tarjontaa. Rahoitusmarkkinakriisi laukaisi vuosikymmenen loppupuolella uudenlaisen tilanteen, jossa kysyntä ensin kohdistui voimakkaasti vuokra-asumiseen, kun taloudellinen epävarmuus lisääntyi sekä asuntoluottojen saatavuus heikentyi. Vuosina 2008 ja 2009 vuokratasot nousivat selkeästi asuntojen hintoja nopeammin. Vuonna 2010 asuntohintojen nousu ylitti jälleen selkeästi vuokrien kehityksen. Indeksien taustalla laaja asuntovuokratietokanta KTI Kiinteistötieto on kehittänyt yhteistyössä alan merkittävien toimijoiden kanssa asuntovuokraindeksejä eri alueille ja erilaisiin huoneistotyyppeihin. Indeksit kuvaavat uusien asuntovuokrasopimusten vuokratasojen kehitystä. Indeksien mallinnuksen aineistona on käytetty KTI:n asuntovuokratietokantaa, joka sisältää tiedot noin vapaarahoitteisen tai korkotuetun asunnon vuokrasopimuksista. Indeksien tarkoituksena on kuvata vuokra-asuntomarkkinoiden kehitystä ja tukea asuntosijoittajien ja poliittisten päättäjien asuntomarkkinoita koskevaa päätöksentekoa. Hankkeen rahoittivat Suomen Kiinteistöliitto, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA), Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen, Keva, Kunta-Asunnot Oy, Sato Oyj, Suomen Vuokranantajat ry, VVO-yhtymä Oyj sekä YH Länsi Oy. Hankkeen muita yhteistyökumppaneita ovat Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto Rakli Ry, Tilastokeskus sekä ympäristöministeriö. 6
7 Jo 1500 sähkö- ja teleurakointiyritystä mukana Luotettava kumppani -ohjelmassa Sähköistysala näyttää mallia muulle rakennusalalle: Jo kolme neljäsosaa suomalaisista sähköja teleurakoitsijoista on avannut vero-, työeläke- ja työehtosopimustietonsa maksutta rakennuttajien ja muiden tilaajien tarkistettavaksi tilaajavastuu.fi -rekisteristä. Sähkö- ja teleurakoitsijaliiton toimitusjohtaja Olli-Heikki Kyllönen haastaa rakennuttajat ja muut urakointisopimuksia tekevät tilaajat. - Kun 1500 sähkö- ja telealan yrityksestä löytyy helposti lain vaatimat tiedot asioiden kunnossa olosta yhdestä maksuttomasti käytettävissä olevasta rekisteristä, ei ainakaan kilpailusyillä voi perustella tarvetta hämäräfirmojen käyttöön. Syyksi rakennusalan rikollistoiminnan yleistymiseen on väitetty muiden muassa sitä, että rakennuttajan on mahdotonta tai kohtuuttoman työlästä selvittää urakointiyritysten taustoja ja toimintatapoja. Kyllösen mukaan tähän ongelmaan on nyt olemassa toimiva ratkaisu. - Rikollistoimintaa rakentamisen alueella on niin kauan kuin on hämärätaustaisten urakoitsijoiden käyttäjiä. Nyt kun tilaajille on tehty helpoksi täyttää tilaajavastuulain mukainen velvollisuutensa, tämän pitäisi alkaa voimakkaasti näkyä rakennusalan talousrikollisuuden vähentymisenä, toteaa Kyllönen. - Nyt tarvitaan aitoa halua rakennusalan kilpailun ja toiminnan tervehdyttämiseen ja siinä vastuunkantajia ovat kaikki rakennuttajat ja rakentajat, isoimmista pienimpiin. Rehellistä esimerkkiä odotetaan erityisesti julkiselta sektorilta ja isoimmilta rakennusliikkeiltä. Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto on itse osaltaan tarttunut käytännön toimiin. Liitto oli viime vuoden kesäkuussa perustamassa Suomen Tilaajavastuu Oy:tä, joka vastaa tilaajavastuu.fi - palvelun ja Luotettava kumppani -ohjelman ylläpidosta ja kehittämisestä. STUL on myös kustantanut kahtena vuotena kaikkien mukaan ilmoittautuneiden jäsentensä mukana olon palvelussa sekä avustanut tietojen siirrossa ja hankinnassa. Lisätietoja: Olli-Heikki Kyllönen, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry, puhelin Motiva käynnistää 10 uutta kuluttajien energianeuvontahanketta Energianeuvonnan valtakunnallinen koordinaatiokeskus Motiva Oy käynnistää työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta 10 uutta neuvontahanketta erityisesti Itä- ja Pohjois- Suomessa. Hankkeiden toteuttajat ovat kaupunkeja ja kuntia, järjestöjä, energiatoimistoja sekä koulutusorganisaatioita. Rahoitettavat hankkeet kohdistuvat erityisesti uudis- ja korjausrakentamiseen, loma-asumiseen, kotitalouksiin ja kiinteistöihin. Uudet hankkeet toteutetaan kuluvan vuoden aikana. Rahoitettavien hankkeiden valinnassa painotettiin muun muassa laajahkoja, useampien toimijoiden yhteishankkeita, joissa toiminnan pysyvyydelle on hankerahoituksen jälkeenkin hyvät edellytykset. Kuluttajien energianeuvonnan uudet hankkeet 2011: - Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymä: Hämeen energiatoimisto BioPoint - kestävän energianeuvonnan pilottihanke Forssan alueella - Kotkan kaupunki: Kotkan rakentamisen ja asumisen energianeuvonnan kehittäminen - LVI-talotekniikkateollisuus ry: Talotekniikan energianeuvonta - Mikkelin ammattikorkeakoulu Oy: Lomaasukkaiden energia- ja ekotehokkuusneuvonta - Oulun kaupunki: Energia- ja ilmastoneuvonta Oulussa - Padasjoen kunta: Kuhmoisten ja Padasjoen kuntalaisten ja vapaa-ajan asukkaiden energianeuvonta - Pohjois-Karjalan maakuntaliitto: Energiatehokkuutta korjaamiseen ja rakentamiseen Pohjois- Karjalassa - Suomen Isännöintiliitto ry: Isännöintiyritykset ja isännöitsijät energianeuvojina asuntoyhtiöissä - Suomen luonnonsuojeluliitto ry: Suomen luonnonsuojeluliiton energianeuvonta - Suomen ympäristökeskus: Etätöissä mutta läsnä - kampanja etätyön ja muun yksityisautoilua vähentävän toiminnan edistämiseksi Nyt käynnistyvien hankkeiden myötä Suomessa on käynnissä 24 työ- ja elinkeinoministeriön tai Sitran rahoittamaa kuluttajien energianeuvontaa tarjoavaa hanketta. Vuonna 2010 käynnistyi 14 hanketta, joista yksi keskeisimmistä on Kiinteistöliiton puhelimitse tarjoama energianeuvonta. 7
8 Helsingin huono asuntomarkkinatilanne uhkaa koko maan taloutta Helsingin seudun krooninen asuntopula ja asumisen kalleus ovat muodostumassa koko maan talouskasvun tulpaksi, toteaa ympäristöministeriön asettama työryhmä. Seutu tarvitsee toimiakseen lisää palvelusektorin työvoimaa, jonka saatavuus riippuu mahdollisuuksista kohtuuhintaiseen asumiseen. Valtion on pyrittävä parantamaan pääkaupunkiseudun asuntomarkkinoiden toimivuutta kaikin mahdollisin keinoin. Työryhmän tehtävä oli selvittää laaja-alaisesti asuntomarkkinoiden yleisen toimintaympäristön muuttumista sekä arvioida valtion tukeman asuntotuotannon ja asuntokannan roolia 2010-luvun asuntomarkkinoilla. Työn tulos on 39 ehdotusta, joista valtaosa koskee uudistuotannon edellytysten parantamista. Asuntorakentamiseen lisää kilpailua Työryhmä pitää rakennusalan kilpailun riittämättömyyttä ja toimijakentän yksipuolisuutta asuntotuotannon keskeisenä ongelmana. Varsinkaan Helsingin seudulla ei ole riittävästi toimijoita, jotta markkinoille saataisiin tarpeeseen vastaava määrä kohtuuhintaisia asuntoja. Valtion tulisi selvittää mahdolliset kilpailupoliittiset keinot rakennusalan kilpailun lisäämiseksi. Kunnat puolestaan voisivat luovuttaa tontteja myös pienille ja keskisuurille yrityksille sopivina kokonaisuuksina ja sitä kautta mahdollistaa uusien toimijoiden tulo alalle. Myös rakennusmateriaalien monipuolisempi käyttö etenkin asuinkerrostalojen tuotannossa voisi lisätä kilpailua. Se poistaisi rakennustuoteteollisuuden pullonkauloja, lisäisi innovatiivisuutta ja houkuttelisi alalle uusia toimijoita. Aiesopimuskäytäntöä vahvistettava ja laajennettava Suuri osa asuntomarkkinoiden ongelmista nivoutuu maapolitiikkaan ja kaavoitukseen. Työryhmän mukaan aiesopimusten tulisi olla nykyistä sitovampia, jotta ne aidosti tukevat eheän ja kestävän yhdyskuntarakenteen kehitystä. Verovähennysoikeus pois asteittain Työryhmän mukaan niin sanotun Hetemäen verotyöryhmän arvio asumisen verokohtelun yhtenäistämisestä on oikean suuntainen eri asumismuotojen tasapuolisen kohtelun kannalta. Asuntolainojen korkojen verovähennysoikeuden poisto tulisi toteuttaa asteittain ja riittävän pitkällä siirtymäajalla, työryhmäraportissa todetaan. Seuraavan kymmenen vuoden aikana työryhmä ei poistaisi verovähennysoikeutta ainakaan kokonaan. Energiankulutusta kannattaa seurata tuntitasolla Kiinteistöjen energiakustannukset nousussa Taloyhtiöissä seurataan veden, lämmön ja sähkön kulutusta jopa vain vuositasolla. Tehokas kulutusseuranta voi tuoda energiakuluihin säästöä jopa 10 % vuositasolla. Säästö on Talokeskuksen asiantuntijan mukaan vieläkin suurempi, jos kulutusseurannan avulla löydetään esimerkiksi piilevä vesivahinko. Kulutusseurannan tavoitteena on saada aikaan säästöä sekä saada kulutus pysymään tarkoituksenmukaisessa tavoitetasossaan. Vertailutiedon saamiseksi kulutusseuranta on oltava jatkuvaa. - Kun seurantaa tehdään tuntitasolla tai vähintäänkin kuukausitasolla, taloyhtiöllä on käytössään tehokkaammat keinot löytää myös silmämääräisesti vaikeasti havaittavat viat. Silloin vikoihin pystytään reagoimaan välittömästi, eikä niistä aiheudu merkittävää energiakustannusten kasvua tai seurannaisvaikutuksia kuten laajempia remontteja, toteaa Talokeskuksen energiaasiantuntija Matti Hellgrén. Pahimmillaan Hellgrénin mukaan kulutusseuranta tehdään vain kerran vuodessa budjetointia varten. Silloin nähdään vain, että kulutus on noussut, mutta ei löydetä siihen syytä. - Talokeskuksen keräämien tietojen mukaan kulutusseurantataloissa sähkön, lämmön ja veden kulutus on keskimäärin 5-10 % matalampi kuin kiinteistöissä, jotka eivät seuraa kulutustaan. Tekesin Tori on uudistunut Kaikille avoin Tori toimii rakennetun ympäristön yhteisönä, jossa yritykset, päätöksentekijät ja yksityishenkilöt verkostoituvat, keskustelevat ja oppivat toisiltaan. Uudistuneella Torilla voit keskustelujen lisäksi entistä helpommin mainostaa omaa kiinteistö- ja rakentaminen aihealueeseen liittyvää tapahtumaasi tapahtumakalenterissa. Voit katsella ajankohtaisia materiaaleja sekä alan tutkimushankkeita kirjoitusten, esitysten ja videoiden muodossa. 8
9 Juuri nyt Torilla puhuttaa muun muassa liikkuminen, asuntojen koko, halukkuus maksaa energiatehokkuudesta ja pääkaupunkiseudun asuntomarkkinat. Tule mukaan edistämään alaan liittyvää keskustelua ja ajattelua omalla asiantuntemuksellasi! VAIKUTTAMINEN Asumistukijärjestelmään vaaditaan pikaista uudistusta Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto Rakli ry ja Vuokralaiset ry vaativat asumistukijärjestelmän uudistuksen saattamista pikaisesti loppuun. Tärkeää on huolehtia myös siitä, että kysyntä ja tarjonta kohtaisivat vuokraasuntomarkkinoilla entisestä paremmin. Asumistukijärjestelmän kehittäminen on kuulunut vuosien hallitusohjelmaan osana sosiaaliturvan laajempaa uudistusta. Uudistuksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että sallitut enimmäisvuokratasot ja vahvistetut asukkaiden tulorajat ovat todellisuutta vastaavalla tasolla. Kun valmistumis- ja peruskorjausvuositarkastelusta järjestelmän selkeyttämiseksi luovutaan, on varmistettava, että tuki on riittävä myös uudemmassa asuntokannassa, jossa asuminen rakentamiskustannuksista johtuen on kalliimpaa. Tehdyissä esityksissä on pyritty parantamaan tukea saavien lapsiperheiden asemaa, samalla on varottava heikentämästä yksin asuvien asemaa liiaksi. Onkin varauduttava siihen, että uudistuksen myötä varoja asumistukijärjestelmän ylläpitoon tarvitaan nykyistä enemmän, jotta pienituloisten asumista voidaan tarkoituksenmukaisesti tukea. LAKIASIAT Eduskunnan ympäristövaliokunta hyväksyi jätelain Eduskunnan ympäristövaliokunta on hyväksynyt hallituksen esityksen jätelaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Jätelain kokonaisuudistuksen tavoitteena on edistää jätteen määrän ja haitallisuuden vähentämistä, jätteiden kierrätyksen ja muun hyödyntämisen lisäämistä ja kaatopaikalle vietävän jätteen määrän vähentämistä. Lainmuutos muun muassa tehostaa energiansäästölamppujen vastaanottoa. Lailla myös selvennetään jätehuollon vastuunjakoa, täsmennetään eri toimijoiden velvollisuuksia ja tehostetaan jätehuollon valvontaa. Kunnan vastuu yhdyskuntajätteen jätehuollosta säilyy voimassa olevaan lakiin verrattuna pääosin ennallaan. Terveys- ja sosiaalipalveluissa ja koulutustoiminnassa syntyvän yhdyskuntajätteen jätehuollon järjestäminen siirtyy kuitenkin kunnan velvollisuudeksi. Kunnan on myös järjestettävä muun kuin sen vastuulle kuuluvan jätteen jätehuolto toissijaisesti, jos jätteen haltija sitä palvelutarjonnan puutteen vuoksi pyytää ja jäte soveltuu kuljetettavaksi kunnan jätehuoltojärjestelmässä. Valiokunta ehdottaa lakiin muutoksia, joilla selvennetään kunnan ja kiinteistön haltijan jätehuollon järjestämistä koskevien edellytysten yhtäläisyyttä ja kilpailuneutraliteettia. Koska kunnan ja yksityisten yritysten välisestä työnjaosta on ilmennyt poikkeavia käsityksiä, valiokunta ehdottaa lausumaa, jonka mukaan hallituksen tulee seurata jätehuollon järjestämistä koskevan vastuunjaon vaikutuksia yksityisten yritysten ja kuntien jäteyhtiöiden toimintaedellytyksiin sekä kuntien mahdollisuuksiin huolehtia niiden vastuulle säädetyistä tehtävistä. Elohopeaa sisältävistä lampuista helpommin eroon Lainmuutos tehostaa energiansäästölamppujen ja muiden elohopeaa sisältävien lamppujen vastaanottoa nykyisestä. Lain mukaan lampun voi palauttaa kauppaan uuden lampun oston yhteydessä. Valiokunta pitää tärkeänä, että kuluttaja voisi palauttaa lamppuja myös ilman uuden lampun ostovelvoitetta. Laajaa vastaanottovelvollisuutta ei kuitenkaan pidetty mahdollisena vielä tässä vaiheessa lamppujen sisältämästä elohopeasta aiheutuvien elintarviketurvallisuus- ja työturvallisuusriskien vuoksi. Valiokunta toteaa, että käytännössä ne suuret kaupat, jotka nykyisin ovat järjestäneet elohope- 9
10 aa sisältävien lamppujen vastaanoton, ottavat lamppuja yleensä vastaan ilman velvollisuutta uuden lampun ostamiseen. Uusi laki kannustaa yhteisten vastaanottojärjestelmien perustamiseen esimerkiksi kauppojen ekopisteverkostojen yhteyteen. Valiokunta korostaa tarvetta varmistaa, että lamppujen palautuspisteet ovat kuluttajan helposti saavutettavissa ja että lamppuihin liittyvistä riskeistä ja jätehuoltovaatimuksista sekä lamppujen vastaanottopaikoista tiedotetaan riittävästi. Lämpökaivojen poraamiseen jatkossa toimenpidelupa Maalämmön hyödyntämiseen tarkoitetun lämpökaivon poraaminen muutetaan luvanvaraiseksi. Luvanvaraisuus koskee myös maaperään tai vesistöön sijoitettavan lämmönkeruuputkiston asentamista. Tätä koskeva maankäyttö- ja rakennusasetuksen muutos tulee voimaan vappuna eli Lupa vaaditaan, kun lämmitysjärjestelmää uusitaan Lupa vaaditaan silloin, kun rakennuksen lämmitysjärjestelmää vaihdetaan tai uusitaan maalämpöä hyödyntäväksi, tai kun maalämpöä halutaan käyttää lisälämmön lähteenä. Toimenpidelupaa haetaan kunnan rakennusvalvonnasta ja luvan hinnoittelu on kunnan omassa päätösvallassa. Toimenpidelupa ei koske uudisrakentamista, sillä uuden rakennuksen lämmitysjärjestelmä ratkaistaan rakennusluvan yhteydessä. Sijainti kaukolämpöverkon alueella ei este luvan myöntämiselle Käytännössä toimenpidelupa myönnetään, ellei sille ole estettä. Se, että kiinteistö sijaitsee kaukolämpöverkon alueella, ei sinänsä ole este luvan myöntämiselle. Luvan myöntämisen esteenä voi olla esimerkiksi se, että lämpökaivo halutaan porata merkittävälle pohjavesialueelle tai liian lähelle toista lämpökaivoa tai porakaivoa. Pohjavesialueella lupaharkinnassa voidaan ottaa huomioon suunnitellun lämpökaivon sijainti suhteessa esimerkiksi vedenottamoihin. Este lämpökaivon poraamiseen voi syntyä myös siitä, että kunta valmistelee maanalaista asemakaavaa kyseiselle alueelle. Asetuksen muutoksella yhtenäistetään lupakäytäntöjä eri kuntien välillä. Tällä hetkellä suurin osa kunnista ei vaadi lupaa, osa vaatii toimenpideilmoituksen, osa toimenpideluvan ja osa rakennusluvan. Näin myös suurimmassa osassa maata ei ole tietoa lämpökaivojen sijainnista. Toimenpideluvan myötä rakennusvalvonnat saavat kaivoista rekisterit, joiden avulla voidaan arvioida, voidaanko lämpökaivo porata tai lämmönkeruuputkisto asentaa suunniteltuun paikkaan. Lämpökaivojen suosio kasvanut nopeasti Lämpökaivojen suosio on kasvanut 2000-luvulla hyvin nopeasti. Nykyään uusista omakotitaloista prosenttia ottaa maalämmön energiaratkaisukseen. Vuonna 2008 Suomessa porattiin maalämpöä varten yli kaivoa. Lämpökaivojen ja lämmönkeruuputkistojen rakentaminen tulee korjausrakentamisen myötä lisääntymään rakennetuilla alueilla ja taajamissa. OIKEUSTAPAUKSET Osakas ei voinut valittaa yhtiön saamasta viranomaisluvasta Turun hallinto-oikeus on antanut ratkaisun siitä, saiko asunto-osakeyhtiön osakkeenomistaja valittaa yhtiön saamasta viranomaisluvasta. Maankäyttö- ja rakennuslain 192 :n 1 momentin mukaan valitusoikeus rakennusja toimenpidelupapäätöksestä on mm. sillä, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa. Rakennushankkeessa, johon yhtiö oli hakenut toimenpidelupaa, oli kysymys asuinrakennukseen rakennettavasta uudesta käyntiovesta ja ikkunan suurentamisesta. Valittanut osakkeenomistaja omisti samalla rakennuspaikalla sijaitsevan toisen asuinrakennuksen hallintaan oikeuttavat osakkeet. Puheena oleva uusi ovi avautui lähimmillään 3,5 metrin etäisyydellä siitä piha-alueesta, jota valittaja-osakkeenomistaja osakassopimuksen perusteella hallitsi. Hallinto-oikeus katsoi, että rakennushankkeella ei sen laatu huomioon ottaen ollut sellaista olennaista vaikutusta osakkeenomistajan hallitseman piha-alueen käyttämiseen, että hänellä olisi ollut osakassopimuksen perusteella asiassa valitusoikeus. Valittajan tuli siis sietää sitä, että naapuri vastedes kulki asuntoonsa läheltä hänen hallitsemansa piha-aluetta. Ratkaisu on linjassaan korkeimman hallintooikeuden aiemmin vuonna 2007 antaman ratkaisun kanssa, jossa arvioitiin valitusoikeuden olemassaoloa parvekkeiden rakentamistilanteessa. Hallinto-oikeus oli kyseisessä ratkaisussa katsonut, että tietyn valittajien huoneiston ikku- 10
11 nanäkymään vaikuttavan parvekkeen osalta kyseinen rakennuslupapäätös vaikutti valittajien oikeuteen sillä tavoin, että he olivat oikeutettuja valittamaan asiassa. Korkein oikeus päätyi kuitenkin vastakkaiseen tulkintaan, koska parvekkeen rakentaminen toiseen huoneistoon ei vaikeuttanut valittajien huoneiston käyttämistä asuintarkoituksiin. Pelkkä asumisviihtyvyyden huonontuminen ei riittänyt valitusoikeuden saantiin. Ratkaisuista voidaan tehdä se johtopäätös, että valitusoikeuden eli asianosaisen aseman saaminen valitusasiassa edellyttää rakennushankkeelta sangen huomattavaa rajoitusta osakkeenomistajan oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun. Vähäinen "häiriö" ei tähän vielä riittäisi. Toisaalta on korostettava, että valitusoikeuden käsillä olon arviointi on aina tehtävä tapauskohtaisesti. Kiinteistöosakeyhtiön osakkeiden lunastaminen ja lunastusajan laskeminen HelHo:2011:4 Helsingin hovioikeus (HelHo:2011:4) on antanut lainvoimaa vailla olevan ratkaisun kiinteistöosakeyhtiön osakkeiden lunastamista ja lunastusajan laskemista koskevassa asiassa. A, joka oli ostanut allekirjoitetulla kauppakirjalla kiinteistöosakeyhtiön tietyt osakkeet kauppakirjaan merkityllä euron kauppahinnalla, oli esittänyt kauppakirjan kiinteistöosakeyhtiön hallitukselle kevään 2004 aikana. Osakkeenomistaja D Oy oli tuolloin ilmoittanut, ettei se käytä yhtiöjärjestyksen mukaista lunastusoikeuttaan myytyihin osakkeisiin. Lunastushinta oli yhtiöjärjestyksen mukaan osakkeiden käypä hinta, joksi katsottiin osakkeen luovuttajan ja siirronsaajan sopima hinta, jollei näytetä, ettei tämä ole käypä hinta. Kaupan osapuolet olivat kuitenkin noin vuosi kauppakirjan allekirjoittamisen jälkeen allekirjoittaneet sopimuksen, jolla alkuperäinen kauppahinta oli sovittu alennettavaksi ,92 euroon. Hovioikeus katsoi, että ostaja A ja myyjä B Ky olivat alun perin merkinneet kauppakirjaan osakkeiden kauppahinnan selvästi todellista kauppahintaa ja osakkeiden käypää arvoa korkeammaksi ja että todellinen kauppahinta oli ollut osapuolten myöhemmin sopima alennettu kauppahinta. Hovioikeuden näkemyksen mukaan kerrotulla menettelyllä on pyritty kiertämään yhtiöjärjestyksen määräyksiä osakkeenomistajan ja yhtiön lunastusoikeudesta. Koska A:n tekemä ilmoitus ei lunastusoikeuden käyttämisen kannalta keskeisen tiedon eli kauppahinnan osalta vastannut totuutta, yhtiöjärjestyksessä määrätty osakkeen lunastusaika (kuusi viikkoa yhtiön hallitukselle ilmoittamisesta) ei ollut tehdyn ilmoituksen perusteella vielä alkanut kulua. D Oy:n ilmoitus siitä, ettei se käytä lunastusoikeuttaan, ei myöskään ollut ko. yhtiötä sitova, eikä D Oy:n oikeus osakkeiden lunastamiseen siten ollut mainittujen ilmoitusten johdosta lakannut. Hovioikeuden mukaan yhtiöjärjestyksen mukainen lunastusaika on alkanut kulua vasta siitä, kun hallitukselle on ilmoitettu osakkeiden siirrosta ja samalla annettu lunastusoikeuden käyttämisen kannalta olennaiset ja oikeat tiedot. D Oy oli saanut tiedon kauppahinnan alentamista koskevasta sopimuksesta B Ky:n konkurssipesältä. D Oy oli ilmoittanut yhtiön hallitukselle haluavansa lunastaa osakkeet A:n ja B Ky:n välisen sopimuksen mukaisesta käyvästä hinnasta. Hovioikeus onkin siten katsonut ilmoituksen kyllä tehdyksi keväällä 2004, mutta lunastusajan alkaneen kulua vasta siitä, kun oikea kauppahinta on ollut osakkeenomistajan tiedossa. Näin ollen D Oy oli hovioikeuden mielestä esittänyt lunastusvaatimuksen osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen mukaisesti oikea-aikaisena ja oli osakkeiden oikea omistaja. Vaikka kyseinen ratkaisu koskeekin osakeyhtiölain alaista lunastustilannetta, on ratkaisulla - sikäli kun se jää lainvoimaiseksi - merkitystä myös asunto-osakeyhtiölain alaisia lunastustilanteita arvioitaessa: lunastuspykälää ei voi kiertää sopimalla lunastushinta keinotekoisen suureksi. TUTKIMUS JA KEHITYS Ekovalo-projekti auttaa kuntia Euroopan komission valaistustuotteiden ekologista suunnittelua koskevan direktiivin myötä kotitalouksissa käytetyt hehkulamput poistuvat markkinoilta vuoteen 2012 mennessä ja ulkovalaistuksessa käytetyt elohopealamput vuoteen 2015 mennessä. Aalto-yliopiston Valaistusyksikön Ekovalo-projektissa kehitettiin toimintamalli, joka kohti ekologisempia valaistusratkaisuja. Kotitalouksille laadittiin kuluttajaopas energiatehokkaisiin lamppuvalintoihin. Elohopealamppujen poistuminen markkinoilta merkitsee ulkovalaistuksen kannalta radikaalia muutosta. Suomessa on arviolta 1,3 miljoonaa ulkovalopistettä, joista vielä noin puolessa on elohopealamppuja. Valaistuksen vaihtotyöt on jo 11
12 aloitettu, mutta silti monissa kunnissa on vielä paljon tehtävää. Ekovalo-projektin voidaan optimoida, miten ulkovalaistuksen elohopealamppuvalaisinta korvataan energia- ja kustannustehokkaasti ja samalla vähennetään sähkön käyttöä ja sähköntuotannon kasvihuonekaasupäästöjä. Esimerkkiasennusten kautta esitetään vaihtoehtoisia katuvalaistusratkaisuja ja käydään läpi niiden ominaisuuksia ja elinkaarikustannuksia. Lähiöohjelma tuotti enemmän tietoa kuin tekoja Asukkaat, suunnittelijat ja kunnat ovat ottaneet innolla vastaan valtakunnallisen lähiöohjelman, mutta korjaus- tai täydennysrakentaminen on toistaiseksi vähäistä. Ilman sitä on vaikea pitää kiinni edes nykyisistä palveluista. Valtaosa noin 300 lähiöstä kaipaa uudistamista. Omistusasunnot olivat lähiöissä halvempia, mutta nyt asukkaiden eläke ei riitä putki- ja sähköremontteihin. Hissejäkin kaivataan, sillä rakentajat hyödynsivät mahdollisuutta pistää pystyyn kolme kerrosta ilman hissiä. Vuokratalojen suuri osuus on johtanut monissa lähiöissä eriytymis- ja syrjäytymiskehitykseen. Palvelut karkaavat Lähiöitten palvelut suunniteltiin aikanaan lapsiperheille. Päiväkodin ja ala-asteen sijaan nyt kysytään vanhusten palveluasuntoja ja päiväkeskuksia. Kunnat ovat lopettaneet lähiöistä palveluita, joita asukkaat pitävät tärkeinä. Yksityisiä palveluita ei kovin paljon ole - ehkä kioski, kampaamo, ravintola tai kauppa. Lähiöhankkeen projektipäällikkö Kari Salmi Asumisen rahoitus- kehittämiskeskuksesta Arasta tunnustaa, että oli Lahden kaupunginjohtajana 90-luvun laman kourissa karsimassa juuri lähiöitten kouluja ja kirjastoja. Asukkaat suunnittelemaan Lähiöhankkeen yhdeksää miljoonaa euroa on jaettu 50 kohteeseen, enimmäkseen tutkijoitten ja kuntien yhteishankkeisiin. Rakentamista ei ole rahoitettu. Selvitykset koskevat muun muassa ostarien tulevaisuutta, lähiöitten imagoa ja täydennysrakentamista. Asukkaat on otettu entistä tiiviimmin mukaan suunnitteluun. Kuopiossa on osallistumista helpotettu Asumisakatemialla. Lappeenrannan yliopiston Lahden-keskus loi kaupunkisuunnittelun palikkaleikin, jonka ääressä kansalaiset päättävät lisärakentamisesta, purkamisesta ja uusista palveluista. Energiatodistus esillä jo useimmissa asuntonäytöissä Energiatodistukset ovat aiempaa paremmin esillä asuntojen myyntitilanteissa, selvisi ympäristöministeriön tilaamasta kyselystä. Energiatodistus oli nähtävillä 79 prosentissa kohteista, kun vuonna 2009 vastaava luku oli 61. Kahdeksassa prosentissa myynti- ja vuokrauskohteista todistuksen sai jälkikäteen ja joka kymmenennessä kohteessa välittäjällä ei ollut todistusta lainkaan. Todistusten esilläoloa selvitettiin eri puolilla Suomea noin kahdessasadassa asuntojen myyntija vuokrausesittelyssä vuoden vaihteessa. Valtaosa tutkituista kohteista oli vanhoja kerros- tai rivitaloasuntoja. Vastaava kysely tehtiin ensimmäisen kerran vuotta aiemmin Mikkelin ammattikorkeakoulun johdolla. Energiatodistusten painoarvo kasvussa Vuonna 2010 uudistettu, rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävä direktiivi laajentaa energiatodistuksen käyttöä. "Tieto rakennuksen energiatehokkuudesta tulee liittää myyntija vuokrausilmoituksiin, mutta tapa ja muoto ovat vielä täsmentämättä. Lisäksi energiatodistuksessa tulee ilmetä kiinteistön energiankäytön tehostamismahdollisuudet", sanoo energiatodistusten kehittämisestä vastaava yli-insinööri Maarit Haakana ympäristöministeriöstä. Lisäksi säädöksiä uusittaessa on pohdittava, kuka energiatodistuksia saa jatkossa laatia ja millaista pätevyyttä tekijöiltä edellytetään. Säädös tulee voimaan kesällä Energiatodistus auttaa asunnon ostoa tai vuokrausta harkitsevia vertailemaan samankaltaisia kiinteistöjä keskenään ja antaa osviittaa asumisen energiankulutuksesta ja kustannuksista. Vanhoissa, yli kuuden asunnon kiinteistöissä kulutustietoihin perustuva energiatodistus on ollut käytössä vuoden 2009 alusta lähtien. Uusien rakennusten energiatodistus perustuu laskennallisiin arvoihin. Energiatehokkuus kiinnostaa asunnonvaihtajia: 57 prosentilla uudiskohteen ja 45 prosentilla vanhan asunnon ostajista energiatehokkuus vaikutti ainakin jonkin verran hankintapäätökseen. Tulos perustuu Kiinteistövälitysalan Keskusliitto KVKL:n vuonna 2010 tehtyyn tutkimukseen. 12
13 MARKKINA JA SUHDANTEET Hypo: Asuntomarkkinoilla rauhallista uudisrakentamisessa painopiste liian kalliissa tuotannossa Suomen Hypoteekkiyhdistyksen laatiman kuluvan vuoden ensimmäisen neljänneksen asuntomarkkina-analyysin mukaan markkinoiden hyvä kehitys on jatkunut. Hintakehitys uusia asuntoja lukuunottamatta on ollut rauhallista ja kuluttajat ovat toimineet markkinoilla maltillisesti. Hypon mukaan kuluttajat ovat alkaneet varautumaan korkojen nousuun, mikä näkyy pisteiden laskuna. Asuntoluotottaja antaa asuntomarkkinoille nyt arvosanan +30, kun lukema edellisessä katsauksessa oli + 42,5 prosenttia. Hypon mielestä uudistuotanto on hyvässä vauhdissa ja asuntojen kysyntään on osittain vastattu. Rakennuskustannukset ovat nousussa ja se on hinnoissa jo huomioitu. Uusia kovanrahan asuntoja on nyt rakenteilla pääkaupunkiseudulla varsin mukavasti ja niiden myynnin aloittaminen on purkanut pahinta kysyntäongelmaa. "Markkinatasapainoa ei kuitenkaan ole syntynyt. Tarvetta on erityisesti tavallisten ihmisten hintatasolle sopivista asunnoista", Hypo linjaa analyysissään. Hypon mukaan, näyttää myös siltä, että aivan kuten ennen lamaa, tarjontaa on liiankin kanssa tulossa kalliiden asuntojen segmenttiin. Siitä voi monelle rakennuttajalle tulla ongelmia, koska varmaa on, että kalliista asunnoista ei Helsingin seudulla ole erityistä puutetta. Korkojen nousu on alkanut Pitkään puhuttu korkojen nousu on käynnistynyt. Inflaatio on voimistunut, Suomessa jo 3 prosentin tasolle ja muun muassa öljy ja ruoka ovat nopeasti kallistuneet. Hypon mukaan asuntomarkkinoilla ollaan menossa kohti vuoden vilkkainta aikaa, kevättä, ja on todennäköistä, että kulutusmenojen kasvu rauhoittaa osaltaan markkinoita. Hypon analyysin keskeiset muuttujat ovat kysyntä/tarjontatilanne, korkotaso ja asuntojen hintataso. Lisäksi analyysissä huomioidaan muita tekijöitä, kuten verotus, laina-ajat, rahoituksen saatavuus ja työttömyys. Syrjäseutujen vuokraasuntojen vajaakäyttö lisääntyy tulevaisuudessa Valtion tukemien vuokra-asuntojen kysyntä laskee muuttotappiokunnissa entisestään seuraavan 10 vuoden aikana, arvioi ympäristöministeriön asettama työryhmä. Myös pienet syrjäseutujen vanhustentalot kärsivät vajaakäytöstä. Työryhmä esittää, että asuntokanta sopeutettaisiin vastaamaan kysyntää ja erilaisia asumistarpeita Ara-vuokratalojen ja vanhustentaloyhteisöjen kehittämisohjelmalla. Vajaakäytön välttämiseksi asuntokantaa olisi kehitettävä suunnitelmallisesti. Apuvälineeksi työryhmä ehdottaa niin sanottua salkutusmallia, jossa kiinteistöt arvioidaan ja jaetaan eri salkkuihin niiden kunnon ja korjaustarpeiden mukaan niin, että kiinteistöjen hoito- ja kunnostustyöt voidaan kohdistaa järkevästi. Kuntien rakennuslupamaksuissa on suuria eroja Suomen Kuntaliitto selvitti kuntien hinnoittelun rakennuslupamaksuille. Kuntien välillä on suuria eroja rakentamisen lupamaksuissa, erot ovat yli 50 prosentissa vertailumaksuja kolmeviisikertaisia ja lähes 30 prosentissa maksuista yli kuusinkertaisia. Kuntien välillä suurimpia lupamaksueroja on Etelä-Pohjanmaan, Etelä-Savon, Hämeen, Keski- Suomen, Lapin ja Varsinais-Suomen alueilla ja pienimpiä puolestaan Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon alueilla. Myös kahdenkymmenen suurimman kaupungin keskuudessa lupamaksujen hinnoittelussa on suuria eroja. Korkeinta lupamaksujen hinnoittelu on Helsingissä, Oulussa ja Vantaalla ja alhaisinta Rovaniemellä. Koko maassa selvityksen vertailumaksujen (12 kpl) kokonaishinnoittelu oli korkeinta Hollolassa ja Helsingissä. Hollolassa korkeimmat maksut Uuden 150 neliöisen omakotitalon rakennuslupamaksun keskiarvo koko maassa oli 419 euroa, korkein keskiarvo oli Uudellamaalla 610 euroa ja alhaisin keskiarvo oli Etelä-Pohjanmaalla 300 euroa. Korkein omakotitalon rakennuslupa oli Hollolassa 1675 euroa, alhaisin Närpiössä 78 euroa ilman si- 13
14 jainninmittausmaksuja. Helsingissä omakotitalon (150 m²) rakennuslupamaksu oli 1169 euroa. Rovaniemellä omakotitalon (150 m²)rakennuslupamaksu oli 310 euroa. Uuden 1500 neliöisen rivi- tai kerrostalon rakennuslupamaksun ilman sijainti- ja muita lisämaksuja keskiarvo oli koko maassa 3184 euroa. Korkein keskiarvo oli Uudellamaalla 4481 euroa, ja alhaisin Etelä-Pohjanmaalla, 2174 euroa. Korkein rivitai kerrostalon rakennuslupamaksu oli Hollolassa, euroa, ja alhaisin Närpiössä 483 euroa. Suurimmat alueelliset erot rivi- tai kerrostalon rakennuslupamaksuissa olivat Etelä-Pohjanmaalla yli 11-kertaisia, Hämeessä yli 10-, Keski-Suomessa yli 7-, Varsinais-Suomessa yli 6-kertaisia, Etelä- Savossa, Pirkanmaalla, Lapissa ja Uudellamaalla yli 5- sekä Kaakkois-Suomessa, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla yli 4-kertaisia. Enontekiöllä liikerakennuksen rakennuslupamaksu alhaisin Uuden 4500 m² liikerakennuksen rakennuslupamaksun ilman sijainti- ja muita lisämaksuja keskiarvo koko maassa oli 8333 euroa, korkein keskiarvo oli Uudellamaalla, euroa, ja alhaisin Etelä-Pohjanmaalla, 5158 euroa. Korkein edellä mainitun kokoinen liikerakennuksen rakennuslupamaksu oli Hollolassa, euroa ja alhaisin Enontekiöllä 1350 euroa. Selvityksestä ilmenee, että alhainen omakotitalon rakennuslupamaksu ei ole kunnille vetovoimatekijä ja että kunta menettää tuloja alhaisesti hinnoitelluilla rakennuslupamaksuilla. Selvitys kattaa noin 320 kunnan vuoden 2010 taksoista lasketut uuden omakotitalon, kesäasunnon, rivi- tai kerrostalon sekä uuden suuren liike- ja varastorakennuksen rakennuslupamaksut. Lisäksi selvitettiin olemassa olevan rakennuksen korjaamisen tai käyttötarkoituksen muutoksen lupamaksut sekä eräiden pienempien toimenpiteiden käsittelymaksut. ARA tukee asunnon rakentamista, korjaamista ja hankintaa erityisryhmille ARA on antanut avustusvaraukset erityisryhmien vuokra-asunnon rakentamiseen, peruskorjaamiseen ja hankintaan. Tukea haettiin kaikkiaan asuntoon, mutta avustusvaraus voitiin antaa noin puolelle (56 %) haetuista asunnoista. Hankevalinnassa painottuivat erilaiset vanhusväestöön liittyvät hankkeet. Tukea saaneet asunnot käyttäjäryhmittäin: - Pitkäaikaisasunnottomat Kehitysvammaisten hankkeet Muiden vammaisryhmien hankkeet 34 - Mielenterveys- ja päihdekuntoutujat Muistihäiriöiset vanhukset Huonokuntoiset vanhukset Opiskelijat Nuorisohankkeet - - Vanhusten tuki- ja vuokra-asunnot 54 YHTEENSÄ 3803 asuntoa Tukiin sisältyy noin 133 miljoonaa euroa investointiavustuksia ja 313 miljoonaa korkotukilainaa. Kotitalouksien asunnon osto- ja peruskorjausaikeet lisääntyneet selvästi Kotitalouksien aikeet peruskorjata asuntoaan seuraavan 12 kuukauden aikana ovat nousseet helmikuussa selvästi edelliskuukauden lukemista ja ovat samalla myös selvästi korkeammalla kuin vuotta aiemmin. Myös asunnon ostoaikeet ovat nyt korkeammalla kuin tammikuussa ja viime vuoden helmikuussa. Asunnon osto- ja peruskorjausaikeiden ohella kuluttajien yleinen luottamus talouteen on nousussa. Nämä seikat käyvät ilmi tuoreesta Tilastokeskuksen kuluttajien luottamusindikaattorista. Helmikuussa 2011 kyselyn vastaajista 24,7 prosenttia aikoo vuoden sisällä peruskorjata asuntoaan. Tammikuussa 2011 lukema oli 21,6 prosenttia ja viime vuoden helmikuussa 22,8 prosenttia. Helmikuussa 2011 kotitalouksista 9,3 prosenttia puolestaan ilmoitti aikovansa ostaa vuoden sisällä asunnon, kun tammikuussa vastaava luku oli 8,6 prosenttia ja viime vuoden helmikuussa 7,0 prosenttia. Kuluttajien luottamus taas syksyn vahvoissa lukemissa Kuluttajien luottamus talouteen on helmikuussa jatkanut elpymistään joulukuisesta notkahduksesta. Kuluttajien luottamusindikaattori on nyt 20,0, kun se tammikuussa oli 16,6 ja joulukuussa 13,5. Luottamus talouteen on samalla selvästi vahvempi kuin vuotta aikaisemmin ja pitkällä ajalla keskimäärin. Luottamus on nyt palannut takaisin viime syksyn korkealle tasolle. 14
15 Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometriin, jota varten haastateltiin helmikuussa Suomessa asuvaa henkilöä. Kiinteistön ylläpidon kustannusten nousuvauhti kiihtyy Kiinteistön ylläpidon kustannusten nousuvauhti näyttää olevan kiihtymässä. Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat vuoden 2010 viimeisellä neljänneksellä 3,9 prosenttia vuoden 2009 vastaavasta ajanjaksosta. Vielä viime vuoden kolmosneljänneksellä vuotuinen kustannusten nousuvauhti oli 3,2 prosenttia ja toisella neljänneksellä 2,7 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen kiinteistön ylläpidon kustannusindeksistä. Ylläpitokustannuksista vuodessa eniten kallistui kevyt polttoöljy, 31,4 prosenttia. Käyttösähkön kustannukset nousivat 8,4 prosenttia, lämpökustannukset 7,5 prosenttia, työkustannukset 1,2 prosenttia, tarveaineiden kustannukset 2,0 prosenttia ja muut kustannukset 0,9 prosenttia. Talotyypeittäin tarkasteltuna eniten nousivat teollisuushallien ylläpitokustannukset, 6,0 prosenttia. Koulurakennusten ylläpitokustannukset nousivat 4,0 prosenttia, terveyskeskusten 3,4 prosenttia, toimistorakennusten ja asuinkerrostalojen 3,1 prosenttia sekä myymälärakennusten 3,6 prosenttia. Jos kustannusten nousuvauhtia tarkastellaan lyhyemmällä kolmen kuukauden jaksolla, kiinteistön ylläpidon kustannusten kokonaisindeksi nousi viime vuoden viimeisellä neljänneksellä 1,2 prosenttia kolmannesta vuosineljänneksestä. Kolmea kuukautta aiemmin kustannukset kohosivat 0,7 prosenttia edellisneljänneksestä. Vuokrat nousivat 2,7 prosenttia koko maassa Asuinhuoneistojen vuokrat nousivat vuonna 2010 keskimäärin 2,7 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Vapaarahoitteisten vuokraasuntojen vuokrat kohosivat koko maassa keskimäärin 2,6 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat kohosivat 2,5 prosenttia ja muualla maassa 2,6 prosenttia. Arava-asuntojen vuokrat nousivat koko maassa 2,8 prosenttia. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen laatimasta vuokrien vuositilastosta. Keskineliövuokra vapaarahoitteisessa asunnossa oli 10,40 euroa neliöltä koko maassa. Pääkaupunkiseudulla keskineliövuokra vapaarahoitteisessa asunnossa oli 13,74 euroa neliöltä ja muualla maassa 9,26 euroa neliöltä. Arava-asuntojen keskineliövuokra oli 9,28 euroa koko maassa. Pääkaupunkiseudulla keskineliövuokra aravaasunnoissa oli 10,43 euroa ja muualla maassa 8,77 euroa. Nousu ripeintä Raumalla Pääkaupunkiseudulla vuokrien nousu oli ripeintä Espoossa, missä vapaarahoitteisten vuokraasuntojen vuokrat kohosivat 3,3 prosenttia. Helsingissä nousua kertyi 2,6 prosenttia ja Vantaalla 0,6 prosenttia. Muista kaupungeista vapaarahoitteisten vuokraasuntojen vuokrat kohosivat selvästi nopeinta vauhtia Raumalla, missä nousua kertyi peräti 6,4 prosenttia vuodessa. Seuraavina tulivat Kouvola 4,9 prosentin, Jyväskylä 4,7 prosentin ja Lahti 4,4 prosentin nousulla. Turussa vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrat kipusivat 3,9 prosenttia, Tampereella 2,3 prosenttia ja Oulussa 1,9 prosenttia. Sen sijaan Kuopiossa vuokrat laskivat 1,0 prosenttia. Kiinteistöjen ylläpito kallistunut selvästi nopeammin Viime vuosina asuntojen vuokrien nousuvauhti on ollut hitaampaa kuin asuntojen hintojen ja palkkojen nousu. Erityisen selvästi vuokrien nousutahti on jäänyt jälkeen kiinteistöjen ylläpitokustannusten kehityksestä. Vuosina kiinteistöjen ylläpitokustannukset nousivat peräti 27,7 prosenttia, kun taas vapaarahoitteisten vuokrien nousu jäi 14,5 prosenttiin. Samaan aikaan vanhojen osakehuoneistojen hinnat kipusivat 23,6 prosenttia ja vanhojen omakotitalojen hinnat 22,2 prosenttia. Ansiotasoindeksi puolestaan kohosi 19,8 prosenttia. Samaan aikaan Tilastokeskuksen vuokratilaston kanssa Vuokraturva julkaisi ennusteensa vuokrien nousuvauhdista vuonna Vuokraturvan arvion mukaan vuokrien nousutahti korreloi selvästi asunnon koon mukaan. Yhtiö ennakoi vapaarahoitteisten yksiöiden vuokrien kohoavan tänä vuonna 5 prosenttia, kaksioiden 4 prosenttia ja kolmioiden 2 prosenttia. Neljän huoneen asuntojen vuokrien Vuokraturva ennustaa nousevan 1 prosentin vuodessa ja tätä isompien huoneistojen osalta vuokrat jäävät ennalleen. 15
16 TALOUS JA VEROT Kirjanpitolautakunta päivitti asunto-osakeyhtiöitä koskevan yleisohjeen Kirjanpitolautakunta on julkaissut päivitetyn yleisohjeen asunto-osakeyhtiöiden ja muiden keskinäisten kiinteistöyhtiöiden kirjanpidosta, tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Muutoksia tuli erityisesti oman pääoman rakenteeseen sekä asunto-osakeyhtiön toimintakertomukseen liittyen. Kokonaan uutena asiana yleisohjeessa käsitellään asunto-osakeyhtiön toimintakertomusta. Tämä on päivitetyn yleisohjeen merkittävin yksittäinen uudistus. Asunto-osakeyhtiölain mukaan asuntoosakeyhtiön on aina laadittava toimintakertomus, vaikka yhtiö olisi kirjanpitolain mukaisena ns. pienenä kirjanpitovelvollisena vapautettu kirjanpitolain mukaisen toimintakertomuksen laatimisesta. Yleisohjeen liitteenä on mallirakenne asuntoosakeyhtiön toimintakertomukseksi. Yleisohjeen mukaan toimintakertomuksessa annetaan selvitys yhtiövastikkeen käytöstä edelleen vastikerahoituslaskelmalla (=jälkilaskelma). Laskelman malli on yleisohjeen liitteenä. Taloyhtiön teettämistä rakentamis-, uudistus- ja kunnossapitohankkeista tulee antaa erillinen selvitys omalla laskelmallaan (=hankerahoituslaskelma). Muita olennaisimpia muutoksia ovat oman pääoman rakenteen muuttuminen sekä omien osakkeiden hankkimiseen ja lunastamiseen liittyvät muutokset. Uuden asunto-osakeyhtiölain mukainen oman pääoman rakenne vastaa pitkälti osakeyhtiölain mukaista oman pääoman rakennetta. Ohjeen liitteenä olevat malliraportit on päivitetty tarvittavilta osin. Uusi yleisohje on päivitetty vastaamaan mm. uuden asunto-osakeyhtiölain tuomia muutoksia. Aiempi yleisohje oli annettu vuoden 2005 keväällä. Kirjanpitolautakunnan sivuilta pääset lukemaan ja tulostamaan uuden yleisohjeen sekä liitteet: Yleisohje asunto-osakeyhtiöiden ja muiden keskinäisten kiinteistöyhtiöiden kirjanpidosta, tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta ( ) Rakennusalan käännetty verovelvollisuus Rakennusteollisuus RT on yhteistyössä Verohallinnon kanssa tehnyt luettelon, jossa on lueteltu yleisimmät rakennusalan käännetyn verovelvollisuuden piiriin kuuluvat rakentamispalvelut. Luettelo ( ) ei ole kattava. Luettelo on julkaistu internetissä osoitteessa: www. rakennusteollisuus.fi Laki rakentamispalvelujen käännetystä arvolisäverosta tulee voimaan Mikäli laki soveltuu rakennuspalvelun ostamiseen arvonlisäveron maksaa myyjän sijasta ostaja. Rakentamisessa aliurakoitsija veloittaa rakentamispalvelujen myynnin ilman arvonlisäveroa ja pääurakoitsija suorittaa arvonlisäveron koko rakennustyön arvosta. Käännetty arvonlisäverovelvollisuus tulee sovellettavaksi, jos kaksi perusehtoa täyttyy: 1. Palvelu on rakentamispalvelua tai työvoiman vuokrausta rakentamispalvelua varten. 2. Ostaja on elinkeinonharjoittaja, joka muutoin kuin satunnaisesti myy rakentamispalvelua tai vuokraa työvoimaa rakentamispalvelua varten. Rakentamispalveluja eivät listan mukaan ole mm. seuraavat: - tuotantotoiminnassa käytettävien koneiden ja laitteiden asentaminen ja pystyttäminen - viheralueiden istutus ja hoito - arkkitehtipalvelut, rakennus- ja rakennesuunnittelu sekä muut insinööripalvelut ja tekninen suunnittelu - rakennuskoneiden vuokraus ilman kuljettajia tai koneenkäyttäjiä - ulkotilojen (tiet, lentokentät, torit, puistot yms.) puhtaanapito - kuljetuspalvelut - kiven, soran ja hiekan rouhinta ja murskaus - maisema-arkkitehti- ja insinööripalvelut ja niihin liittyvä tekninen konsultointi - teiden hoito, kuten auraus, hiekoitus, suolaus, lanaus, pensaiden raivaus ja liikennemerkkien vaihto - maisema-arkkitehtuuri ja rakennustekniset suunnittelupalvelut - tuotantolaitoksiin kuuluvien koneiden ja laitteiden asennus - rakennusjätteen poiskuljetus - tuotantotoiminnan koneistojen asentamiseen liittyvät sähköasennustyöt tuotantolaitoksessa - teollisuuden ilmastointi- ja jäähdytyslaitteistojen sekä paineilmalaitteistojen asentaminen ja korjaus - rakennusten sisustussuunnittelu - rakennustelineiden vuokraus, pystytys ja purku 16
17 JULKAISUT JA TAPAHTUMAT Jätelaitosyhdistys laati suosituksen jätetermeistä Jätelaitosyhdistys JLY on laatinut valtakunnallisen suosituksen jätehuollon perustermeistä. Suositus sisältää tavanomaisimmat erikseen kerättävät jätelajit sekä keräyspaikat. Jätehuollon termit ovat olleet hyvin hajanaisia ja hämmennystä aiheuttavia. Perustermien tarkoitus on yhtenäistää sanastoa valtakunnallisesti. Alueellisesti erilaisia termejä on silti jatkossakin esimerkiksi erilaisesta käsittelystä johtuen. Termit kuvaavat pääosin itse jätettä tai sen ominaisuuksia Kun asiakas tulee jäteastiarivistölle, hänelle riittää pelkkä materiaalia kuvaava termi, kuten paperi, kartonki, metalli. Tarvittaessa tarroituksessa voidaan käyttää yksityiskohtaisempia ilmaisuja lajittelun helpottamiseksi. Kun kierrätykseen kerättävät jätteet on lajiteltu, jää jäljelle sekalaista ainesta, joita ovat energiajäte ja sekajäte. Jätelakiuudistuksen myötä ongelmajäte-termi muuttuu. Jatkossa haitallisesta jätteestä käytetään nimitystä vaarallinen jäte, mikä kuvaa asiaa paremmin. Termit löytyvät JLY:n verkkosivuilta osoitteesta Korjauskortti neuvoo vanhan talon märkätilaremonteissa Museoviraston korjauskortiston uusin kortti päivittää tiedot märkätilan rakenteista ja materiaaleista tälle vuosituhannelle. Märkätila vanhaan taloon -kortti neuvoo märkätilojen sijoittajaa ja uusijaa niin kerros- kuin pientalossakin. Märkätilat - kylpyhuone, pesuhuone ja sauna - vaativat huoltoa ja täydellistä uusimista useammin kuin talon muut osat. Kaikissa vanhoissa taloissa ei alun perin edes ole ollut kylpyhuonetta. Jos sellainen halutaan, se kannattaa sijoittaa rakennukseen taiten. Viime vuosikymmenten aikana vedeneristykseen on kehitetty monenlaisia vaihtelevasti onnistuneita rakenteellisia ratkaisuja. Niille on ollut yhteistä rakennuksen käyttöön verrattuna lyhyt kesto. Vielä 1980-luvulla saatettiin pesutilan seinä tehdä kokonaan ilman vedeneristystä. Vasta viime aikoina rakennettuihin asuntoihin on toteutettu vedeneristetty märkätila, jossa on sallittua roiskia vettä lattialle ja seinille. Nykyisin käytössä olevat määräykset vedeneristyksistä tulivat voimaan vuonna Vanhempiin rakennuksiin on usein jälkikäteen toteutettu märkätila. Sen toimivuuden tarkkailu ja hoito ovat tärkeitä vahinkojen ehkäisemiseksi. Korjaaminen tai uusiminen vaatii asiantuntemusta ja erityistä ammattiosaamista. Museoviraston korjauskortti on tarkoitettu myös rakennuksen tai huoneiston omistajalle tai haltijalle avuksi, kun ratkaisuja on aika pohtia. Koko rakennuksen turvallisuuden ja kestävyyden kannalta on tärkeää, että märkätila on toteutettu huolellisesti. Märkätilan korjauskortti opastaa sekä märkätilan uusimiseen entisellä paikalla että sen rakentamiseen uuteen paikkaan. Ratkaisuista kerrotaan myös piirroksin ja valokuvin. Toteutusohjeissa tähdennetään tapoja, joita noudattamalla vanha rakennus säilyy parhaiten. Tärkeää on myös ymmärtää tilojen soveliaat käyttötavat ja oikea hoito. Tietoa Museoviraston korjauskortistosta on osoitteessa Kiinteistöalan suurtapahtuma Helsingissä lokakuussa Merkitse kalenteriin Kiinteistömessut lokakuuta Helsingin Messukeskuksessa. Samanaikaisesti järjestetään kahdeksan itsenäistä tapahtumaa: Kiinteistö, Julkisivu, FinnSec, Väri ja Pinta, Puhtauspalvelu, ViherTek sekä Sähkö ja AudioVisual -tapahtumat. Kolmipäiväinen, kahden vuoden välein järjestettävä kiinteistöalan katselmus keräsi edellisellä kerralla syksyllä 2009 noin kävijää. Yhteisesiintyminen koettiin viimekertaisten kävijä- ja näytteilleasettajatutkimusten mukaan hyödylliseksi paitsi uusien tuotteiden ja palveluiden katselmuksena, myös monipuolisena mahdollisuutena verkostoitumiseen ja kontaktien solmimiseen. Kiinteistömessujen toimeksiantajia ovat Suomen Kiinteistöliitto ja Isännöintiliitto. Tapahtumakokonaisuudessa järjestetään useita seminaareja, tietoiskuja ja paneelikeskusteluja ajankohtaisista asioista ja ilmiöistä 17
18 Yhtiöjärjestysmallit -opas ilmestynyt Yhtiöjärjestysmallit -opas käy läpi taloyhtiön yhtiöjärjestyksen sisällön. Oppaassa esitellään sekä asunto-osakeyhtiölain mukainen pakollinen sisältö sekä yhtiöjärjestykseen otettavat vapaaehtoiset määräykset. Oppaassa kerrotaan myös, missä tapauksissa yhtiöjärjestys täytyy päivittää uuden asunto-osakeyhtiölain mukaiseksi. Opas sisältää malliyhtiöjärjestykset erikokoisiin taloyhtiöihin. Sopii avuksi sekä vanhan yhtiöjärjestyksen päivittämiseen että uuden yhtiöjärjestyksen tekemiseen. Oppaan laajuus on 84 sivua ja sen kirjoittajat Marina Furuhjelm, Annika Kemppinen ja Mia Pujals ovat kiinteistöalalla toimivia ja asiantuntevia lakimiehiä. Kiinteistöalan Kustannus Oy:n julkaiseman oppaan hinta on 20 euroa. Kiinteistöliiton jäsenet saavat kustannusyhtiön verkkokaupasta 10 % jäsenalennuksen ostaessaan Kiinteistöalan Kustannus Oy:n kirjoja ja lomakkeita. Klikkaa itsesi Kiinteistöalan Kustannus Oy:n verkkokaupan sivuille ja tilaa opas taloyhtiösi käyttöön! Taloyhtiö tapahtuma 3.5. Helsingissä Seitsemännen kerran järjestettävä Taloyhtiötapahtuma on taloyhtiöiden hallituksille ja isännöitsijöille tarkoitettu seminaari-, neuvonta- ja näyttelytapahtuma. Taloyhtiö 2011 on osallistujille maksuton ja kaikille avoin tapahtuma Helsingissä. Uusi paikka on Finlandia-talo, joka tarjoaa hienot puitteet kevään suurtapahtumalle. Katso videokutsu Kiinteistöliiton videokanavalta: 2/Z4kfGGxUwvE Tapahtuman sivuilla lisätietoa ja ilmoittautumiset: Kiinteistölehden uutiset suoraan sähköpostiin Suomen Kiinteistölehti on aloittanut sähköisen uutiskirjeen jakelun. Aluksi kahden viikon välein ilmestyvä uutiskirje kertoo kiinteistö- ja rakennusalan ja asumisen tärkeät uutiset ja tapahtumat. Sähköpostitse lähetettävä uutiskirje on tarkoitettu kaikille aihepiiristä kiinnostuneille. Maksuttoman uutiskirjeen voi tilata rekisteröitymällä Taloyhtio.netin käyttäjäksi ja rastittamalla rekisteröitymissivun Minulle voi lähettää -kohdasta Kiinteistölehden uutiskirjeitä -vaihtoehdon: / Taloyhtio.netin käyttäjiksi jo aiemmin rekisteröityneet voivat tilata uutiskirjeen vuodenvaihteen jälkeen muuttamalla omia tilaustietojaan Omat tiedot -sivulla: Taloyhtio.net on Suomen Kiinteistöliiton julkaisema taloyhtiöiden oma tietoportaali. Rekisteröityminen Taloyhtio.netin käyttäjäksi on maksutonta. Löydät Kiinteistölehden myös Facebookista ja Twitteristä. Kiinteistölehdellä on nyt myös Facebook-sivu, jossa muun muassa jaetaan linkkejä alan tärkeisiin ja kiinnostaviin uutisiin ja puheenaiheisiin. Tervetuloa mukaan keskustelemaan osoitteeseen i Kiinteistölehden omia ja muita alan tärkeitä uutisia voi seurata myös Twitterissä. Siellä löydät lehden osoitteesta 18
Asuntotuotantokysely 2/2015
Asuntotuotantokysely 2/2015 Sami Pakarinen Kesäkuu 2015 1 (2) Kesäkuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti
LisätiedotLaki rakennuksen energiatodistuksesta 27.2.2013: Usein kysyttyjä kysymyksiä & vastauksia
Laki rakennuksen energiatodistuksesta 27.2.2013: Usein kysyttyjä kysymyksiä & vastauksia K: Mikä on rakennuksen energiatodistus? Energiatodistus on työkalu rakennusten energiatehokkuuden vertailuun ja
LisätiedotAsuntomarkkinakatsaus 21.5.2015. Ekonomistit
Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015 Ekonomistit 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat
LisätiedotKatsaus kuluttajien energianeuvontaan Liikkujan viikon ja Liikkumisen ohjauksen ohjelman verkottumistilaisuus 16.3.2011, Turku Irmeli Mikkonen,
Katsaus kuluttajien energianeuvontaan Liikkujan viikon ja Liikkumisen ohjauksen ohjelman verkottumistilaisuus 16.3.2011, Turku Irmeli Mikkonen, Motiva Oy Lähtökohtia kuluttajien energianeuvonnalle Ilmastopolitiikka
LisätiedotVanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla
Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 14.2.2013 Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla Asunnon hintaan vaikuttaa moni tekijä, joista mainittakoon rakennuksen talotyyppi,
LisätiedotAsuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015
Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat
LisätiedotVVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 30.6.2014
VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 30.6.2014 Suomen johtava asuntovuokrausyritys OSTOT KASVATTIVAT VUOKRA-ASUNTO- INVESTOINTEJA. Liikevaihto 1.1. 30.6.2014 miljoonaa euroa +9,9% (Q2 2013)
LisätiedotAsumismenot 2013. Tiedotustilaisuus 20.8.2013
Asumismenot 2013 Tiedotustilaisuus 20.8.2013 Esityksen rakenne 1. Kotitalouksien asumismenojen mennyt ja tuleva kehitys 2. Verojen merkitys hoitokuluissa, pois lukien pääomakulut 3. Kotitalouksien tyyppiremontit
LisätiedotJulkisivuremontti KILPAILUAINEISTO. Kilpailun säännöt Osallistumislomake Liite 1 - Vastauslomake Liite 2 - Vapaamuotoiset perustelut
2017 2019 Julkisivuremontti KILPAILUAINEISTO Kilpailun säännöt Osallistumislomake Liite 1 - Vastauslomake Liite 2 - Vapaamuotoiset perustelut KILPAILUN SÄÄNNÖT Laadukkaita ja onnistuneita julkisivuremontteja
LisätiedotMikä asumisessa maksaa?
Mikä asumisessa maksaa? Taloyhtiö 2017 tapahtuma Helsinki, 26.4.2017 Jukka Kero Pääekonomisti, Suomen Kiinteistöliitto Esityksen sisältö 1) Asumismenojen taso ja kehitys 2) Hoitokulujen taso ja kehitys
LisätiedotAsuntomarkkinakatsaus OPn Ekonomistit
Asuntomarkkinakatsaus 8.11.2016 OPn Ekonomistit 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat ja vuokrat 3. Asuntolainojen korot ja lainakannan kehitys 4. Asuntotuotanto
LisätiedotMitä asuminen maksaa nyt ja tulevaisuudessa?
Mitä asuminen maksaa nyt ja tulevaisuudessa? Kiinteistö 2013 14.11.2013 Jukka Kero, Pääekonomisti Suomen Kiinteistöliitto ry Sisältö Taloustilanne ja lähiaikojen näkymät Taloyhtiöiden hoitokulujen kehitys
LisätiedotKORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO
KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO Korjausrakentamiselle määräykset Energiatehokas korjaaminen on osa kiinteistön normaalia
LisätiedotRakennusteollisuus RT Asuntotuotantokysely. Syksy
Asuntotuotantokysely Syksy 15.10. 1. Yleiskuva positiivinen Arviot vapaarahoitteisen omistusasuntojen ja vuokra-asuntojen tämänvuotisista aloituksista ovat laskeneet hieman viime kyselyistä. Aloitusten
LisätiedotENERGIATODISTUS KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄN NÄKÖKULMASTA
ENERGIATODISTUS KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄN NÄKÖKULMASTA Tämän lain tarkoituksena on erityisesti lisäämällä mahdollisuuksia rakennusten energiatehokkuuden vertailuun edistää rakennusten energiatehokkuutta ja
LisätiedotYleistä asumistukea saavien talouksien vuokrat tammikuussa 2011
ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola, ARA Puh. +358 400 996 067 Pirjo Ylöstalo, Kela Puh. 020 63 41390 Selvitys 1/2011 Yleistä asumistukea saavien talouksien vuokrat tammikuussa 2011 1.2.2010 Yleistä
LisätiedotAsuntotuotantokysely kesäkuu 2019
Asuntotuotantokysely kesäkuu 2019 28.6.2019 Asuntotuotantokysely 2/2019 2 (3) Asuntotuotantokysely Rakennusteollisuus RT:n asuntotuotantokysely lähetetään Talonrakennusteollisuus ry:n jäsenille. Kysely
LisätiedotKorjausrakentamiselle määräykset
KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN Korjausrakentamiselle määräykset Energiatehokas korjaaminen on osa kiinteistön normaalia korjausrakentamista ja kiinteistön kunnossapitoa
LisätiedotLiikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy
Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Energianeuvonnan tavoite Kuluttajat löytävät tiedon ja neuvontapalvelut helposti Kuluttajat
LisätiedotSuomen Vuokranantajien näkemyksiä vuoden 2017 budjetista
Suomen Vuokranantajien näkemyksiä vuoden 2017 budjetista Ympäristövaliokunta 29.9.2016 Mia Koro-Kanerva Suomen Vuokranantajat Suomen Vuokranantajat ry Suomen Vuokranantajat on valtakunnallinen yksityisten
LisätiedotAsuntotuotantokysely 3/2015
Asuntotuotantokysely 3/2015 Sami Pakarinen Lokakuu 2015 1 (2) Lokakuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti
LisätiedotYhtiön tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa osakkeenomistajilleen. Yhtiön osakepääoma on miljoona (1.000.000) euroa.
1 (5) SAVONLINNAN JÄÄHALLI OSAKEYHTIÖN YHTIÖJÄRJESTYS 1 Yhtiön toiminimi ja kotipaikka Yhtiön toiminimi on Savonlinnan Jäähalli Osakeyhtiö ja sen kotipaikka on Savonlinna. 2 Yhtiön toimiala Yhtiön tarkoituksena
LisätiedotAsumismenot 2012. Tiedotustilaisuus 12.6.2012
Asumismenot 2012 Tiedotustilaisuus 12.6.2012 Tutkimuskysymys Mitä asuminen maksaa eri kotitalouksille, eri asumismuodoissa ja eri kaupungeissa nyt ja viiden vuoden päästä? Yhteenveto Keskimääräinen asumismenojen
LisätiedotInvestointiavustukset erityisryhmille 2005-2013
ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola, ARA Puh. +358 400 996 067 Selvitys 1/2014 Investointiavustukset erityisryhmille 2005-2013 21.1.2014 ARA myöntämillä investointiavustuksilla lisätään asumiskustannuksiltaan
LisätiedotRAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa 14.11.2013
Tommi Riippa 14.11.2013 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUUTOS Nyt vaaditaan rakennuslupa, jos korjauksella voidaan merkittävästi vaikuttaa energian kulutukseen. Lupakynnys aleni! Yleensäkin korjausten yhteydessä
LisätiedotAsuntotuotantokysely 2/2016
Asuntotuotantokysely 2/2016 Sami Pakarinen Kesäkuu 2016 1 (2) Kesäkuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti
LisätiedotAsuntotuotantokysely 2/2018
Asuntotuotantokysely 2/ Sami Pakarinen Kesäkuu Kesäkuun asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti vuodessa. Kyselyn
LisätiedotIkääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto
Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011
LisätiedotENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO
ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO 1 Nykyinen energiatodistuskäytäntö Suomessa energiatodistuslaki voimaan
LisätiedotSami Pakarinen Lokakuu (7)
Sami Pakarinen Lokakuu 2017 1 (7) 2 (7) Lokakuun 2017 asuntotuotantokyselyn tulokset Asuntotuotantokyselyn tulokset: Asuntotuotannossa uusi ennätys, etenkin pääkaupunkiseutu kärsii tonttipulasta RT:n asuntotuotantokysely
LisätiedotTILINPÄÄTÖS 2014 27.2.2015
TILINPÄÄTÖS 2014 27.2.2015 Suomen suurin markkinaehtoinen vuokranantaja Historiansa suurin liikevaihto. Investoinnit kasvussa. Liikevaihto 1.1. 31.12.2014 miljoonaa euroa (346,6) Tulos 1.1. 31.12.2014
LisätiedotMONISTEITA 2 / 2010. Asuntojen hinnat ja vuokrat Tampereella vuosina 2004 2009
MONISTEITA 2 / 2010 Asuntojen hinnat ja vuokrat Tampereella vuosina 2004 2009 TAMPEREEN KAUPUNKI ASUNTOTOIMI 17.8.2010 1. JOHDANTO...2 2. TAMPEREEN ASUNTOKANTA JA MARKKINATILANNE...3 3. ASUNTOJEN HINTATILASTO
LisätiedotRajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot
ISSN 1237 1288 Lisätiedot/More information: Kimmo Huovinen Puh./tel +358 40 537 3493 Selvityksiä 5/2008 Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot Rajoitusten alaiset ARA vuokra asunnot: määrä, omistajat ja
LisätiedotTaloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin
Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton
LisätiedotAsuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2004
Helsingin kaupungin tietokeskuksen verkkojulkaisuja 25 Asuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2 Muutos edellisestä vuodesta: Kaikki asunnot 1,9 %, kaikki vapaarahoitteiset vuokra-asunnot 1, % ja vapaarahoitteisten
LisätiedotAsuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 12.9.2014
Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 12.9.2014 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat
LisätiedotASUNTOMARKKINAT KERAVALLA LISÄÄ KERROSTALO- VAI PIENTALOASUNTOJA?
ASUNTOMARKKINAT KERAVALLA LISÄÄ KERROSTALO- VAI PIENTALOASUNTOJA? Kari Puustinen 26.11.2014 Keravan Omakotiyhdistys Maailma muuttuu Talouksien koko pienentynyt ja yksin asuvia on entistä enemmän. 1-hengen
LisätiedotAsunto-osakeyhtiöiden purkava lisärakentaminen ja asuntoosakeyhtiölain
Oikeusministeriö Lausuntopyyntö 30.01.2017 OM 14/41/2016 Asunto-osakeyhtiöiden purkava lisärakentaminen ja asuntoosakeyhtiölain muutostarve Johdanto Pääministeri Sipilän hallitusohjelman yhtenä tavoitteena
LisätiedotTaloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin
Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton
LisätiedotAsuntomarkkinat tilastojen valossa
1 (9) Vastaanottaja Eduskunta Valtiovarainvaliokunta/Asunto-ja ympäristöjaosto PL 10 vav@eduskunta.fi Viite Asia Lausuntopyyntö Asuntomarkkinat tilastojen valossa Eduskunnan Valtiovarainvaliokunnan asunto-ja
LisätiedotRakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa
Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2015 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan
LisätiedotSuomen Kiinteistölehti Lukijatutkimus 10/2014
Suomen Kiinteistölehti Lukijatutkimus 0/204 TNS 204 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman tutkimusyrityksen
LisätiedotRakentamisen uudet energiamääräykset. Uusi ja Vanhaan Omakotitaloon 2017
Rakentamisen uudet energiamääräykset Uusi ja Vanhaan Omakotitaloon 2017 Mikä on energiatodistus? Energiatodistus on työkalu rakennusten energiatehokkuuden vertailuun ja parantamiseen myynti- ja vuokraustilanteessa.
LisätiedotPohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (Y-tunnus ), Kuopio. Ostaja Siilinjärven kunta (Y-tunnus )
Julkinen 1 (5) Kiinteistö Oy Isoharjan osakkeiden myynti 1. KAUPAN OSAPUOLET Myyjä n kuntayhtymä (), Ostaja Siilinjärven kunta (Y-tunnus 0172718-0) 2. KAUPAN KOHDE 2.1. Kiinteistö Oy Isoharjan osakkeet
LisätiedotAsuntotuotantokysely 3/2014
Asuntotuotantokysely 3/2014 Sami Pakarinen Lokakuu 2014 1 (3) Lokakuun 2014 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti
LisätiedotHissi omaan taloyhtiöön mitä mahdollisuuksia avustuksiin. 31.3.2015 Eeva-Liisa Anttila
Hissi omaan taloyhtiöön mitä mahdollisuuksia avustuksiin 31.3.2015 Eeva-Liisa Anttila Asunto-osakeyhtiölaki 1.7.2010 Hissihankkeesta päätetään aina yhtiökokouksessa! Hissipäätökseen riittää enemmistöpäätös
LisätiedotHE 23/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uutta asunto-osakeyhtiölakia siten, että hissin jälkiasennuksen
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 32 ja 34 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uutta asunto-osakeyhtiölakia siten, että hissin jälkiasennuksen kustannuksista
LisätiedotLAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta.
LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnalle Yleishyödyllisyyssäädöksiä on muutettava kohtuuhintaisen
LisätiedotSuhdannekatsaus. Betonipäivät , Messukeskus, Helsinki Sami Pakarinen
Suhdannekatsaus Betonipäivät 3.11.2016, Messukeskus, Helsinki Sami Pakarinen Maailman ja Suomen talous Maailman talous kasvaa kohtuullista vauhtia Rakennusteollisuus RT 3.11.2016 3 vuosimuutos, % Suomessa
LisätiedotENERGIATODISTUS UUDISTUU MITEN? Petri Pylsy Kiinteistöliitto
ENERGIATODISTUS UUDISTUU MITEN? Petri Pylsy Kiinteistöliitto 1 Nykyinen energiatodistuskäytäntö Suomessa energiatodistuslaki voimaan vuoden 2008 alussa Käytössä kaikissa EU maissa, toteutustapa kansallinen
LisätiedotOMAKOTILIITON LAUSUNTO
OMAKOTILIITON LAUSUNTO Lausuntopyyntö/asiantuntijakutsu Ympäristövaliokunta to 25.2.2016 klo 10.00 HE 150/2015 vp (energiatodistus) SISÄLTÖ Kansalaisaloite Eduskunnan lausumat HE 150/2015 VP Energiatodistuksen
LisätiedotAsuntomarkkina- ja väestötietoja 2010
ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 4 996 67 Pekka Pelvas 4 67 831 Selvitys 7/211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 23.6.211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus
LisätiedotKorjausrakentamisen juridiikka asunto-osakeyhtiössä. Samuli Koskela asianajaja, osakas
Korjausrakentamisen juridiikka asunto-osakeyhtiössä Samuli Koskela asianajaja, osakas Korjausrakentaminen Mitä tarkoitetaan? Yhtiö, osakas, insinöörit, juristit AOYL:nkäsitteet: kunnossapito muutostyö
LisätiedotKuluttajien energianeuvonnan käynnistäminen Keski-Suomessa - Energiaviisas kuluttaja. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Kuluttajien energianeuvonnan käynnistäminen Keski-Suomessa - Energiaviisas kuluttaja Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Energianeuvonnan taustaa ja tavoitteet Neuvonnan aikataulu ja sisältö
LisätiedotRakennusteollisuus RT Asuntotuotantokysely
Rakennusteollisuus RT Asuntotuotantokysely Kesä 2019 1. Yleiskuva Arviot vapaarahoitteisen asuntotuotannon tämänvuotisista aloituksista ovat nousseet viime kyselyistä. Syynä tähän on sijoittajakysynnän
LisätiedotHE 26/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta - Kiinteistöliiton näkemykset
HE 26/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta - Kiinteistöliiton näkemykset Kuulemistilaisuus 6.10.2015, Eduskunnan Valtiovarainvaliokunnan verojaosto (VeJ) Juho
LisätiedotMiten rakennusalalla menee rakennusalan talouskatsaus. Paaluseminaari , Viking XPRS Sami Pakarinen. Suomen talous
Miten rakennusalalla menee rakennusalan talouskatsaus Paaluseminaari 2016 17.11.2016, Viking XPRS Sami Pakarinen Suomen talous Suomessa talouskasvu voimistuu tänä vuonna 5 Kotimaisten talousennusteiden
LisätiedotTilinpäätösinfo 2012 Jani Nieminen
Tilinpäätösinfo 2012 Jani Nieminen 1 Sisältö VVO yrityksenä Toimintaympäristö ja vuokraasuntomarkkina VVO katsauskaudella 2012 2 VVO yrityksenä 3 VVO yrityksenä VVO on maanlaajuinen, vuonna 1969 perustettu
LisätiedotRakennusalan suhdannenäkymät. XLII Rakennuskonepäivät Viking Line, M/S Gabriella Sami Pakarinen
Rakennusalan suhdannenäkymät XLII Rakennuskonepäivät Viking Line, M/S Gabriella 2.11.2017 Sami Pakarinen Maailman ja Suomen talous Maailmantalous kasvaa tänä vuonna hyvää vauhtia Rakennusteollisuus RT
LisätiedotKuluttajien energianeuvonta. Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy
Kuluttajien energianeuvonta Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Energianeuvonnan tavoite Kuluttajat löytävät tiedon ja neuvontapalvelut helposti Kuluttajat saavat luotettavaa tietoa
LisätiedotRakentamisen ja LVI-alan suhdanteet. LVI-treffit Sami Pakarinen
Rakentamisen ja LVI-alan suhdanteet LVI-treffit 14.10.2016 Sami Pakarinen Suomen talous vuosimuutos, % Suomessa talouskasvu voimistuu tänä vuonna 5 Kotimaisten talousennusteiden keskiarvoja 4 3 2 1 0 2015
LisätiedotOikeuskäytäntöä ajankohtaiskatsaus
Oikeuskäytäntöä ajankohtaiskatsaus Taloyhtiö 2015-tapahtuma 15.4.2015 Kaisu Terkki Lakimies, varatuomari Suomen Kiinteistöliitto Turun hovioikeus 3.3.2014 nro 308 - hallintaanotto/häätö Osakehuoneisto
LisätiedotUusi asunto-osakeyhtiölaki
Isännöintiliitto Uusi asunto-osakeyhtiölaki Tietoa taloyhtiön päättäjille Osakkaat yhtiökokoukseen.... Lisää suunnitelmallisuutta ja avoimuutta... Taloyhtiön vuoden kohokohta on yhtiökokous. Tarkoitus
LisätiedotVuokra-asuntotilanne marraskuussa 2008 eräissä kaupungeissa - Kysely yleishyödyllisille yhteisöille
ISSN 12371288 Lisätiedot: Virpi Tiitinen Puh. +358 40 517 3400 Selvityksiä 1/2009 Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2008 eräissä kaupungeissa - Kysely yleishyödyllisille yhteisöille 4.3.2009 Vuokra-asuntotilanne
LisätiedotSähköautojen lataus taloyhtiön verkossa
Sähköautojen lataus taloyhtiön verkossa Kiinteistöliitto Uusimaa Ry Mia Pujals johtava lakimies, varatuomari Katriina Sarekoski lakimies, varatuomari Taloyhtiösi asialla Yleistä Sähköautojen määrä lisääntyy
LisätiedotMillaista Suomea luomme: Uudis- ja korjausrakentaminen tänään ja huomenna
Millaista Suomea luomme: Uudis- ja korjausrakentaminen tänään ja huomenna Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 2010 Minkälaista Suomea haluamme luoda? Juha Hetemäki 1 Rakennustuotannon arvo vuonna 2008 Talonrakentaminen
LisätiedotHanskat tiskiin vai vasara käteen?
Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Mitä suomalaiset ajattelevat kotiensa kunnossapidosta ja korjaamisesta Tiedotustilaisuus 12.4.2011 Tina Wessman, Qualitems Oy Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tarkoitus:
LisätiedotTalousarvio-ohje vuodelle 2013 - hallituksen ja isännöitsijän avuksi
Talousarvio-ohje vuodelle 2013 - hallituksen ja isännöitsijän avuksi Taloyhtiöiden hallitusforum 6.10.2012 Pääekonomisti Jukka Kero, Kiinteistöliitto Esityksen sisältö Näkymät 2012-2013 Talousarvio 2013
LisätiedotSeniorin koti kansan osakkeessa. Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman päätösjuhla Harri Hiltunen
Seniorin koti kansan osakkeessa Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman 2013-2017 päätösjuhla 24.11.2017 Harri Hiltunen Asuntokanta ja henkilöt rakennustyypeittäin (31.12.2016) Asuntokanta rakennustyypeittäin
LisätiedotNäytesivut. 4.1 Yhtiökokous. Kokoustapa. Päätöksentekoa yhtiökokouksessa koskevat säännökset vastaavat pääosin vanhan lain säännöksiä.
4 4.1 Yhtiökokous HALLINTO Päätöksentekoa yhtiökokouksessa koskevat säännökset vastaavat pääosin vanhan lain säännöksiä. Kokoustapa Osakkaat käyttävät päätösvaltaansa yhtiökokouksessa, jossa päätökset
LisätiedotSELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188
1 SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 2/2007 Marja-Leena Ikonen 8.2.2007 Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2006 eräissä kaupungeissa Kysely yleishyödyllisille yhteisöille ARA
LisätiedotROTARY KOKOUS 7.1.2007. Ben Grass Rakennusneuvos, Varatuomari ben.grass@kolumbus.fi puh. 0400 601501
ROTARY KOKOUS 7.1.2007 Ben Grass Rakennusneuvos, Varatuomari ben.grass@kolumbus.fi puh. 0400 601501 Mikä on AKHA ry? Merkitty yhdistysrekisteriin 04.03.2005 nimellä Asunto- ja kiinteistöyhtiöiden hallitusasiantuntijat
LisätiedotSelvitys 2/2016. ARA-tuotanto 2015 18.2.2016. Normaalit vuokra-as. Erityisryhmien as. ASO-asunnot Omistusasunnot Välimallin asunnot Takauslainoitetut
ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola p. 0400 996 067 Selvitys 2/2016 ARA-tuotanto 2015 18.2.2016 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011
LisätiedotAsumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne
ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Selvitys 5/2012 Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne 2010 2012 27.11.2012 Sisällys 1 VUOKRA- JA OMISTUSASUMISEN VÄLIMUOTO... 3 1.1
LisätiedotARA-tuotanto Selvitys 3/2010. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ISSN
ISSN 1237-1288 Lisätiedot/More information: Ari Laine Puh./tel +358 40 519 2054 Selvitys 3/2010 ARA-tuotanto 2009 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 14.3.2010 ARA-tuotanto kääntyi kasvuun Asuntorakentaminen
LisätiedotPaikka: Varsinais-Suomen ulosottovirasto, Sairashuoneenkatu 2-4, 20100 Turku, käynti oikeustalon pääsisäänkäynnistä, sali 3, 1 krs.
MYYNTIESITE 1 VARSINAIS-SUOMEN MYYNTIESITE ULOSOTTOVIRASTO PL 363, Linnankatu 43 20101 TURKU 18.12.2015 Puhelin Vaihde 029 56 26400, Telekopio 029 56 26488 Sähköposti varsinais-suomi.uo@oikeus.fi KERROSTALOHUONEISTO
LisätiedotAjankohtaisia energia-asioita taloyhtiöihin. Energianeuvoja Tommi Tuomi
Ajankohtaisia energia-asioita taloyhtiöihin Energianeuvoja Tommi Tuomi Kymenlaakson energianeuvonta Energianeuvoja Tommi Tuomi 020 615 7449 tommi.tuomi@kouvola.fi Sähköposti ja puhelin neuvontaa, neuvonta
LisätiedotSELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188
1 SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 1/2005 Olavi Lehtinen Pekka Pelvas 5.1.2005 Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2004 eräissä kaupungeissa Kysely yleishyödyllisille yhteisöille
LisätiedotAsuntotuotantokysely 2/2017
Asuntotuotantokysely 2/2017 Sami Pakarinen Kesäkuu 2017 1 (2) Kesäkuun 2017 asuntokatsaus Asuntotuotantokyselyn tulokset: Asuntotuotannossa ennätys, omistusasuntojen kysyntä paikkaa kovan rahan vuokra-asuntojen
LisätiedotOsavuosikatsaus Q2/2013. Toimitusjohtaja Jani Nieminen
Osavuosikatsaus Q2/2013 Toimitusjohtaja Jani Nieminen Suomen johtava asuntovuokrausyritys Vuonna 1969 perustettu VVO on Suomen johtava asuntovuokraukseen erikoistunut yritys. Liiketoiminta perustuu asuntojen
LisätiedotSuomen johtava asuntovuokrausyritys. VVO isännöi ja vuokraa omistamansa asunnot omalla henkilökunnallaan.
TILINPÄÄTÖS 2013 Suomen johtava asuntovuokrausyritys VVO isännöi ja vuokraa omistamansa asunnot omalla henkilökunnallaan. Tilinpäätös 27.2.2014 Meitä on VVO:laista (keskimäärin v. 2013) Toimintaympäristö
LisätiedotEnergiatehokkuuden parantaminen taloyhtiössä
Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiössä Kiinteistöilta, Oulu 31.3.2011 Jari Virta, Kiinteistöliitto Esityksen rakenne Muuttuvat määräykset Rakennuskanta Lämpöenergiataseet Kulutustietoja KT/RT Käyttö
LisätiedotRakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016
Irja Henriksson 1.3.017 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 016 Vuonna 016 Lahteen valmistui 35 rakennusta ja 75 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski yhdeksän prosenttia ja asuntotuotanto
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 280. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1
Kaupunginhallitus 14.09.2015 Sivu 1 / 1 3769/02.05.05/2015 Kaupunginhallituksen konsernijaosto 44 7.9.2015 280 Tapiolan Urheilutalo Oy:n vähemmistöosakkeiden lunastaminen Valmistelijat / lisätiedot: Antti
LisätiedotLänsi-Turunmaan Vuokratalot Oy:n esitys Korppoon aluekonttorin muuttamisesta vuokra-asunnoiksi
Kaupunginhallitus 214 20.10.2014 Kaupunginhallitus 235 03.11.2014 Länsi-Turunmaan Vuokratalot Oy:n esitys Korppoon aluekonttorin muuttamisesta vuokra-asunnoiksi 1466/10.03.02/2014 Kaupunginhallitus 20.10.2014
LisätiedotEsityksen rakenne: Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto pähkinänkuoressa. Tutkimustulokset. Yhteenveto
Esityksen rakenne: Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto pähkinänkuoressa Tutkimustulokset Yhteenveto KVKL pähkinänkuoressa Perustettu: 18.3.2008 Perustajat: Realia Group Oy Kiinteistömaailma Oy OP-Keskus
LisätiedotNäytesivut. 100 ja 1 kysymystä putkiremontista
18 Asuminen on Suomessa kallista. Asunto-osakkeen ostaminen on monelle elämän suurin yksittäinen hankinta, ja oma koti on jokaiselle hyvin tärkeä. Lisäksi taloyhtiön korjaushankkeet ovat kalliita, erityisesti
LisätiedotEnergiatodistusten laatijoiden Keskustelu- ja verkostoitumistilaisuus
Energiatodistusten laatijoiden Keskustelu- ja verkostoitumistilaisuus 11.5.2017 Scandic Park, Helsinki Ulla Laapotti, energia-asiantuntija Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) vastaa keskeisesti
LisätiedotOSAKASSOPIMUS KOSKIEN GREATER HELSINKI PROMOTION LTD OY - NIMISEN YHTIÖN HALLINTOA
OSAKASSOPIMUS KOSKIEN GREATER HELSINKI PROMOTION LTD OY - NIMISEN YHTIÖN HALLINTOA Tämä osakassopimus (jäljempänä Sopimus) on solmittu seuraavien osapuolten välillä: 1. Helsingin kaupunki (Y-tunnus 0201256-6),
Lisätiedott.6 s.102 Laki asuinhuoneistojen vuokrauksesta /481.
t.6 s.102 Lähtökohtana on olemassa oleva vuokrasopimus Mikäli alivuokralaisen ottaminen ei tuota omistajalle kohtuutonta hankaluutta, alivuokralaisen ottaminen on mahdollista. Laki asuinhuoneistojen vuokrauksesta
LisätiedotENERGIATODISTUS UUDISTUU MITEN? Ilkka Salo LVI-talotekniikkateollisuus
ENERGIATODISTUS UUDISTUU MITEN? Ilkka Salo LVI-talotekniikkateollisuus 1 Nykyinen energiatodistuskäytäntö Suomessa energiatodistuslaki voimaan vuoden 2008 alussa Käytössä kaikissa EU maissa, toteutustapa
LisätiedotTalous- ja suunnittelukeskus
Helsingin kaupunki Talous- ja suunnittelukeskus Kotikaupunkina Helsinki Asumisen ja maankäytön suunnittelun päämäärät ja tavoitteet Asumisen ja maankäytön suunnittelun lähtökohtia Uutta kaupunkia Vuosina
LisätiedotPOHJOIS-SUOMEN TALOKESKUS OY
KUNTOARVIO JA KUNNOSSAPITOTARVESELVITYS Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA Tero Pyykkönen Rakennusinsinööri Kuntotarkastaja, AKK Molemmilla energiatodistuksen antajan pätevyys, PETA Kuka
LisätiedotAsuntokunnat ja asuminen vuonna 2012
asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.
LisätiedotAsuntotuotantokysely 3/2018
Asuntotuotantokysely 3/ Sami Pakarinen Lokakuu Lokakuun asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti vuodessa. Kyselyn
Lisätiedot29.10.2014. Jäsenpalvelut. Osakkaan muutostyöoikeus 29.10.2014. Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa
Osakkaan muutostyöoikeus 29.10.2014 Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa Kiinteistöliitto Uusimaa Suomen Kiinteistöliiton suurin aluejärjestö 10150 jäsentä Jäsenistö pääosin asunto-osakeyhtiöitä
LisätiedotAjankohtaisia lakimuutoksia ARAn verkkoasiointi. Varsinais-Suomen alueseminaari Valvontapäällikkö Sami Turunen
Ajankohtaisia lakimuutoksia ARAn verkkoasiointi Varsinais-Suomen alueseminaari 23.11.2017 Valvontapäällikkö Sami Turunen Kaikilla on oikeus hyvään asumiseen ARA toimeenpanee valtion asuntopolitiikkaa Myöntää
LisätiedotHallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pekka Luoto
OULUN LÄÄNIN KIINTEISTÖYHDISTYS Hyvän asumisen puolesta Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys 3.3. 2011 Pekka Luoto Uusi asunto-osakeyhtiölaki tuli voimaan 1.7 2010 Muun muassa: Kunnossapitotarveselvitys
LisätiedotVVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI
VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 31.3.2014 Suomen johtava asuntovuokrausyritys ASUNTOTUOTANTOA KASVUKESKUKSIIN JA SUJUVAA VUOKRAUSPALVELUA. Liikevaihto 1.1. 31.3.2014 miljoonaa euroa
LisätiedotKorjausrakentamisen linjaukset
Korjausrakentamisen linjaukset Tarmo Pipatti Rakennusten ja alueiden uudistaminen ja korjaaminen 19.1. 2010, VTT Korjausrakentamisen painoarvo kasvaa 15000 12000 Korjaus- ja uudisrakentamisen arvon kehitys
Lisätiedot