Kilpailu etsii vuoden parasta putkiremonttia Yhtiöjärjestysmallit -opas ilmestynyt Lämpökaivojen poraamiseen jatkossa toimenpidelupa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kilpailu etsii vuoden parasta putkiremonttia Yhtiöjärjestysmallit -opas ilmestynyt Lämpökaivojen poraamiseen jatkossa toimenpidelupa"

Transkriptio

1 Kilpailu etsii vuoden parasta putkiremonttia Asunto- ja kiinteistöyhtiöiden hallitusasiantuntijat AKHA ry sekä Suomen Kiinteistöliitto järjestävät Vuoden 2011 putkiremontti -kilpailun. Yhtiöjärjestysmallit -opas ilmestynyt Yhtiöjärjestysmallit -opas käy läpi taloyhtiön yhtiöjärjestyksen sisällön. Oppaassa esitellään sekä asunto-osakeyhtiölain mukainen pakollinen sisältö sekä yhtiöjärjestykseen otettavat vapaaehtoiset määräykset. Oppaassa kerrotaan myös, missä tapauksissa yhtiöjärjestys täytyy päivittää uuden asunto-osakeyhtiölain mukaiseksi. Lämpökaivojen poraamiseen jatkossa toimenpidelupa Maalämmön hyödyntämiseen tarkoitetun lämpökaivon poraaminen muutetaan luvanvaraiseksi. Luvanvaraisuus koskee myös maaperään tai vesistöön sijoitettavan lämmönkeruuputkiston asentamista. Tätä koskeva maankäyttö- ja rakennusasetuksen muutos tulee voimaan vappuna eli

2 Sisältö Uutisia Kiinteistöliitosta... 4 Energianeuvoja-blogi aloitti Taloyhtio.netissä... 4 Kiinteistölehden levikki on jo yli Elina Skarra Kiinteistöliiton vakinaiseksi lakimieheksi... 4 Ajankohtaista... 4 Taloyhtiöt heränneet tekemään kuntoarvioita... 4 AKA-kiinteistöarvioiden määrä huimassa kasvussa... 5 Kilpailu etsii vuoden parasta putkiremonttia... 5 Kiinteistöalan rekrytointipalvelut Rekryverkosta... 6 Uusien vuokrasopimusten nousu ylittänyt inflaation 2000-luvulla kasvukeskuksissa... 6 Jo 1500 sähkö- ja teleurakointiyritystä mukana Luotettava kumppani -ohjelmassa... 7 Motiva käynnistää 10 uutta kuluttajien energianeuvontahanketta... 7 Helsingin huono asuntomarkkinatilanne uhkaa koko maan taloutta... 8 Energiankulutusta kannattaa seurata tuntitasolla... 8 Tekesin Tori on uudistunut... 8 Vaikuttaminen... 9 Asumistukijärjestelmään vaaditaan pikaista uudistusta... 9 Lakiasiat... 9 Eduskunnan ympäristövaliokunta hyväksyi jätelain... 9 Lämpökaivojen poraamiseen jatkossa toimenpidelupa Oikeustapaukset...10 Osakas ei voinut valittaa yhtiön saamasta viranomaisluvasta Kiinteistöosakeyhtiön osakkeiden lunastaminen ja lunastusajan laskeminen Tutkimus ja kehitys...11 Ekovalo-projekti auttaa kuntia Lähiöohjelma tuotti enemmän tietoa kuin tekoja Energiatodistus esillä jo useimmissa asuntonäytöissä Markkina ja suhdanteet...13 Hypo: Asuntomarkkinoilla rauhallista uudisrakentamisessa painopiste liian kalliissa tuotannossa Syrjäseutujen vuokra-asuntojen vajaakäyttö lisääntyy tulevaisuudessa Kuntien rakennuslupamaksuissa on suuria eroja ARA tukee asunnon rakentamista, korjaamista ja hankintaa erityisryhmille Kotitalouksien asunnon osto- ja peruskorjausaikeet lisääntyneet selvästi Kiinteistön ylläpidon kustannusten nousuvauhti kiihtyy Vuokrat nousivat 2,7 prosenttia koko maassa Talous ja verot...15 Kirjanpitolautakunta päivitti asunto-osakeyhtiöitä koskevan yleisohjeen

3 Rakennusalan käännetty verovelvollisuus Julkaisut ja tapahtumat...16 Jätelaitosyhdistys laati suosituksen jätetermeistä Korjauskortti neuvoo vanhan talon märkätilaremonteissa Kiinteistöalan suurtapahtuma Helsingissä lokakuussa Yhtiöjärjestysmallit -opas ilmestynyt Taloyhtiö tapahtuma 3.5. Helsingissä Kiinteistölehden uutiset suoraan sähköpostiin

4 UUTISIA KIINTEISTÖLIITOSTA Energianeuvoja-blogi aloitti Taloyhtio.netissä Kiinteistöliiton energia-asiantuntija, DI Petri Pylsy on aloittanut energianeuvoja-blogin kirjoittamisen. Blogia julkaistaan Taloyhtio.netin sivuilla kuukausittain. Pylsy antaa blogissaan energianeuvoja taloyhtiöiden asukkaille, osakkaille, hallituksille sekä muille toimijoille. Blogikirjoitukset löytyvät etusivun lisäksi omalta sivultaan osoitteesta: Kiinteistölehden levikki on jo yli Suomen Kiinteistölehden levikki on noussut jo reippaasti yli kappaleen. Levikintarkastus Oy:n tuoreen tarkastuksen (LT ) mukaan vuonna 2010 Suomen Kiinteistölehden numerokohtainen keskilevikki oli kappaletta, kun vastaava luku vuotta aiemmin oli Prosentuaalisesti kasvua on peräti 4,7 prosenttia. TNS Gallupin lukijatutkimuksen mukaan yhtä Suomen Kiinteistölehteä lukee 3,3 lukijaa. Kun lukijakerroin kerrotaan uudella levikillä ja yhdistetään lehden yli kappaleen peruspainokseen, tietää tämä sitä, että jokaisella Suomen Kiinteistölehden numerolla on yli lukijaa. Erikoisnumeroilla, kuten tänä vuonna kevään Taloyhtiötapahtuman ja syksyn Kiinteistömessujen alla ilmestyvillä lehdillä lukijamäärä on tätäkin suurempi. Suomen Kiinteistölehden levikki on ollut jatkuvassa tasaisessa kasvussa. Viimevuotisella 4,7 prosentin kasvullaan se sijoittuu hyvin Suomessa viime vuonna eniten levikkiään prosentuaalisesti kasvattaneiden aikakauslehtien joukossa. Suomen Kiinteistölehti on Aikakauslehtien Liiton jäsen. Monista kiinteistöalalla ilmestyvistä julkaisuista poiketen sillä on virallinen, tarkastettu levikki. Elina Skarra Kiinteistöliiton vakinaiseksi lakimieheksi Kiinteistöliiton lakimieheksi on nimitetty 1.3. oikeustieteen maisteri Elina Skarra. Skarra on toiminut aiemmin Kiinteistöliiton neuvontalakimiehenä, aina syksystä 2007 alkaen. Kiinteistöliiton henkilökunta onnittelee Elinaa nimityksen ja valmistumisen johdosta! AJANKOHTAISTA Taloyhtiöt heränneet tekemään kuntoarvioita Taloyhtiöissä on paljon korjausvelkaa Taloyhtiöissä on pahimmassa tapauksessa kaikki suuret remontit tekemättä. 70-luvulla rakennettu suuri asuntokanta on nyt korjausiässä ja Talokeskuksen asiantuntijoiden mukaan pahasti korjausvelkainen. Uusi asunto-osakeyhtiölaki on kuitenkin herättänyt taloyhtiöt tilaamaan kuntoarvioita. Taloyhtiön ensimmäinen askel kohti järkevää kiinteistön ylläpitoa alkaa kuntoarvion ja sen pohjalta pitkän aikavälin kunnossapitosuunnitelman eli PTS:n tekemisestä. Talokeskus suosittelee, että avuksi otetaan myös kiinteistötietojärjestelmä Tampuuri, jonka avulla kerätään säännöllisesti kiinteistöistä tietoa kunnossapitosuunnitelmien tekemiseksi. Kunnossapito on pitkäjänteistä toimintaa Olennaista on, että isännöitsijä ja taloyhtiön hallitus ymmärtävät kunnossapidon pitkäjänteiseksi toiminnaksi. Silloin remontit tehdään oikeaaikaisesti ja saadaan rakennuksen kaikki osat pidettyä toimintakuntoisina mahdollisimman pitkään. Se on myös taloudellisin tapa toimia. Talokeskuksen laskelmien mukaan esimerkiksi julkisivujen ja parvekkeiden kokonaisvaltainen uusiminen maksaa satoja euroja huoneistoneliöltä enemmän kuin järkevä, ajoissa tehty kunnostustyö. Putkiremontin kustannuksiksi lasketaan noin euroa neliöltä. Kuntoarvioon tarvitaan kolmen asiantuntijan tarkastus Uusi asunto-osakeyhtiölaki velvoitti yhtiöt esittämään yhtiökokouksessa arvion kiinteistön kunnossapitotarpeesta. Talokeskuksen mukaan taloyhtiöt ovatkin heränneet teettämään kuntoarvioita ja 4

5 PTS:ia. Talokeskuksen kuntoarvioiden tilaukset ovat kasvaneet parisenkymmentä prosenttia. Laki ei velvoita teettämään kuntoarviota tai PTS:ää, mutta ne ovat hyviä työkaluja kiinteistön järkevään kunnossapitoon. Talokeskus on mukana ympäristöministeriön työryhmässä, jossa mietitään kuntoarvion ja kuntotodistuksen yhdistämistä. Kuntotodistus lanseerattiin nelisen vuotta sitten, mutta sen käyttö on jäänyt vähäiseksi, koska taloyhtiöt harvoin saavuttavat neljä tai viiden tähden luokitusta. On ymmärrettävää, etteivät huonossa kunnossa olevat taloyhtiöt ole käyttäneet kuntotodistusta halutulla tavalla hyödyksi. Jos kuntotodistus antaa luokitukseksi vain kaksi tähteä, niin ei siitä paljon ole esimerkiksi asuntojen myynnin kannalta hyötyä? AKA-kiinteistöarvioiden määrä huimassa kasvussa Keskuskauppakamarin auktorisoimien kiinteistöarvioijien (AKA) tekemien kirjallisten arviokirjojen määrä nousi ensimmäistä kertaa yli 5500 kappaleeseen vuodessa. Vuonna 2009 tehtiin 4800 AKA-arviokirjaa kun viime vuonna luku oli 5500 AKA-arviokirjaa kiinteistöistä. AKA-kiinteistöarvioitsijoita toimii Suomessa tällä hetkellä noin 200. Osa on erikoistunut asuntokohteiden ja osa maa- ja metsätalouskiinteistöjen arviointiin. Yleisauktorisoiduilla kiinteistöarvioijilla on edellä mainittujen lisäksi asiantuntemusta arvioida myös toimitilakohteita sekä ns. erityiskohteita kuten golf-kenttiä. Kiinteistöarvioijien auktorisointi perustuu alan itsesääntelyyn. Järjestelmä takaa tilaajan näkökulmasta sen, että auktorisoitu kiinteistöarvioija on suorittanut pätevyyskokeen sekä että arvioijan toimintaa valvotaan ja että arvioija on sitoutunut noudattamaan hyvää kiinteistönarviointitapaa ja kiinteistönarviointilautakunnan sääntöjä. Keskuskauppakamarin kiinteistönarviointilautakunta valvoo AKA- ja KHK- kiinteistönarvioitsijoita sekä vuosittaisen valvontamenettelyn että valitusmenettelyn kautta. Tiedot arviokirjojen määrästä saadaan valvontailmoitusten kautta. Vuonna 2009 valvontailmoituksissa ilmoitettiin noin 4800 auktorisoitujen tekemää AKA-arviokirjaa ja vuoden 2010 vastaava luku oli 5500 arviokirjaa. Kilpailu etsii vuoden parasta putkiremonttia Asunto- ja kiinteistöyhtiöiden hallitusasiantuntijat AKHA ry sekä Suomen Kiinteistöliitto järjestävät Vuoden 2011 putkiremontti -kilpailun. Kilpailun tarkoituksena on edistää putkistojen korjaamisen hyvien käytänteiden viemistä niille, jotka tarvitsevat putkistojen korjaamista, tekevät niitä koskevia päätöksiä tai suunnittelevat tai toteuttavat onnistuneita putkistojen korjauksia. Palkinto annetaan putkistoremontin toteuttaneelle taloyhtiölle. Palkittavaa valittaessa otetaan erityisesti huomioon kestävän kehityksen periaatteet ja elinkaaritalous. Palkittavassa putkistojen remontissa kiinnitetään huomiota erityisesti seuraaviin seikkoihin: - hankesuunnittelun ja toteutussuunnittelun onnistumiseen - päätöksentekoprosessin sujuvuuteen taloyhtiössä - palvelutoimintaan remontin aikana - kustannusten hallintaan - aikataulussa pysymiseen - saavutettuun energiansäästöön - myönteiseen palautteeseen - häiriöiden minimointiin - tiedon kulun onnistumiseen. Kilpailuun voivat osallistua asunto- ja kiinteistöyhtiöt, joissa putkiremontti on valmistunut viimeistään helmikuun 2011 lopussa. Palkittavan taloyhtiön valitsee kilpailun tuomaristo. Jos tuomaristo ei pääse valinnasta yksimielisyyteen tai riittävän ansioituneita ehdotuksia ei löydy, ei palkintoa jaeta. Vuoden 2011 kilpailutoimikunnan puheenjohtajana toimii RI, ekonomi Juhani Siikala AKHA ry:stä ja jäseninä varatuomari Roy Rantanen AKHA ry:stä, kehityspäällikkö TkT Jari Virta Kiinteistöliitosta, viestintäpäällikkö Marjukka Vainio Kiinteistöliitosta ja neuvontainsinööri Jaakko Laksola Kiinteistöliitto Uusimaasta. Kilpailuehdotuksia voivat tehdä taloyhtiöt, suunnittelijat ja urakoitsijat. Ehdotuksen pitää olla taloyhtiön hallituksen jäsenen hyväksymä. Ehdotukseen tulee liittää kohdetta esittelevää aineistoa ja perusteluja putkiremontin onnistumisesta. Ehdotukset tulee toimittaa mennessä sähköpostilla osoitteeseen: tai Näistä osoitteista on myös saatavissa lomakkeet, joilla kilpailuehdotus tehdään. 5

6 Kilpailun julkistamisesta päättää tuomaristo. Vuoden 2011 voittaja julkistetaan Taloyhtiötapahtumassa Finlandia-talossa Kiinteistöalan rekrytointipalvelut Rekryverkosta Rekryverkko on kiinteistöalan henkilövalintoihin erikoistunut palvelu, joka toimii Kiinteistöalan Koulutuskeskuksen yhteydessä. Tarjoamme tarpeiden mukaan räätälöityjä rekrytointipalveluja hakijatietojen toimituksesta aina psykologisiin soveltuvuustesteihin saakka sekä palveluita yrityksen työtyytyväisyyden ja ilmapiirin parantamiseksi. Julkaisemme myös valmiita työpaikkailmoituksia. Jos etsit uusia haasteita työurallesi, voit jättää avoimen hakemuksen Rekryverkon sivustolla. Olemme sinuun yhteydessä kun osaamistasi vastaavia tehtäviä avautuu. Tutustu palveluihin sivuillamme ja valitse sinulle sopivin tarjonnastamme. Rekryverkossa kohtaavat osaavat kiinteistöalan ammattilaiset! Kerromme mielellämme sinulle lisää. Uusien vuokrasopimusten nousu ylittänyt inflaation 2000-luvulla kasvukeskuksissa Pääkaupunkiseudun vapaarahoitteisten vuokraasuntojen uusien vuokrasopimusten keskimääräinen vuosinousu on ollut noin viisi prosenttia viimeisen vuosikymmenen aikana. Nousuvauhti on vielä kiihtynyt selkeästi vuosien 2007 ja 2010 välisenä aikana ollen jyrkkää etenkin pienissä asunnoissa. Kaikissa kasvukeskuksissa uusien asuntovuokrien nousu on ylittänyt selkeästi inflaation 2000-luvulla. Nämä seikat käyvät ilmi KTI Kiinteistötieto Oy:n kehityshankkeen Vuokra-asuntomarkkinainformaation kehittäminen tuloksista. Uusien vuokrien nousu on ylittänyt kaikissa kasvukeskuksissa selkeästi inflaation, joka kyseisenä ajanjaksona on ollut keskimäärin 1,7 prosenttia. Vuokrien kasvuvauhdin ja inflaation ero on korostunut syksystä 2007 lähtien luvun puolivälin tienoilla vuokrien nousu jäi joinakin vuosina jopa alle inflaation. Samaan aikaan asuntohintojen nousu oli varsin voimakasta. Vaikka vuokrien nousuvauhti on ollut ripeää, asuinrakennusten ylläpitokustannusten nousu on ollut vielä selkeästi vuokrien nousua jyrkempää koko tarkasteltavana olleen 2000-luvun ajan. Asuntojen hintojen ja vuokrien yhteys vaihtelee Asuntovuokraindeksien kehitys kuvaa mielenkiintoisesti omistus- ja vuokra-asuntomarkkinoiden välistä dynamiikkaa erilaisissa suhdannetilanteissa luvun ensimmäisen vuosikymmenen puolivälin tienoilla kysyntä kohdistui rahoitusmarkkinoiden kehityksen siivittämänä ennen kaikkea omistusasumiseen. Vuokratasojen kehitys oli maltillista, mikä yhdessä nousevien asuntohintojen kanssa houkutteli piensijoittajia realisoimaan sijoituksiaan, mikä vähensi vuokra-asuntojen tarjontaa. Rahoitusmarkkinakriisi laukaisi vuosikymmenen loppupuolella uudenlaisen tilanteen, jossa kysyntä ensin kohdistui voimakkaasti vuokra-asumiseen, kun taloudellinen epävarmuus lisääntyi sekä asuntoluottojen saatavuus heikentyi. Vuosina 2008 ja 2009 vuokratasot nousivat selkeästi asuntojen hintoja nopeammin. Vuonna 2010 asuntohintojen nousu ylitti jälleen selkeästi vuokrien kehityksen. Indeksien taustalla laaja asuntovuokratietokanta KTI Kiinteistötieto on kehittänyt yhteistyössä alan merkittävien toimijoiden kanssa asuntovuokraindeksejä eri alueille ja erilaisiin huoneistotyyppeihin. Indeksit kuvaavat uusien asuntovuokrasopimusten vuokratasojen kehitystä. Indeksien mallinnuksen aineistona on käytetty KTI:n asuntovuokratietokantaa, joka sisältää tiedot noin vapaarahoitteisen tai korkotuetun asunnon vuokrasopimuksista. Indeksien tarkoituksena on kuvata vuokra-asuntomarkkinoiden kehitystä ja tukea asuntosijoittajien ja poliittisten päättäjien asuntomarkkinoita koskevaa päätöksentekoa. Hankkeen rahoittivat Suomen Kiinteistöliitto, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA), Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen, Keva, Kunta-Asunnot Oy, Sato Oyj, Suomen Vuokranantajat ry, VVO-yhtymä Oyj sekä YH Länsi Oy. Hankkeen muita yhteistyökumppaneita ovat Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto Rakli Ry, Tilastokeskus sekä ympäristöministeriö. 6

7 Jo 1500 sähkö- ja teleurakointiyritystä mukana Luotettava kumppani -ohjelmassa Sähköistysala näyttää mallia muulle rakennusalalle: Jo kolme neljäsosaa suomalaisista sähköja teleurakoitsijoista on avannut vero-, työeläke- ja työehtosopimustietonsa maksutta rakennuttajien ja muiden tilaajien tarkistettavaksi tilaajavastuu.fi -rekisteristä. Sähkö- ja teleurakoitsijaliiton toimitusjohtaja Olli-Heikki Kyllönen haastaa rakennuttajat ja muut urakointisopimuksia tekevät tilaajat. - Kun 1500 sähkö- ja telealan yrityksestä löytyy helposti lain vaatimat tiedot asioiden kunnossa olosta yhdestä maksuttomasti käytettävissä olevasta rekisteristä, ei ainakaan kilpailusyillä voi perustella tarvetta hämäräfirmojen käyttöön. Syyksi rakennusalan rikollistoiminnan yleistymiseen on väitetty muiden muassa sitä, että rakennuttajan on mahdotonta tai kohtuuttoman työlästä selvittää urakointiyritysten taustoja ja toimintatapoja. Kyllösen mukaan tähän ongelmaan on nyt olemassa toimiva ratkaisu. - Rikollistoimintaa rakentamisen alueella on niin kauan kuin on hämärätaustaisten urakoitsijoiden käyttäjiä. Nyt kun tilaajille on tehty helpoksi täyttää tilaajavastuulain mukainen velvollisuutensa, tämän pitäisi alkaa voimakkaasti näkyä rakennusalan talousrikollisuuden vähentymisenä, toteaa Kyllönen. - Nyt tarvitaan aitoa halua rakennusalan kilpailun ja toiminnan tervehdyttämiseen ja siinä vastuunkantajia ovat kaikki rakennuttajat ja rakentajat, isoimmista pienimpiin. Rehellistä esimerkkiä odotetaan erityisesti julkiselta sektorilta ja isoimmilta rakennusliikkeiltä. Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto on itse osaltaan tarttunut käytännön toimiin. Liitto oli viime vuoden kesäkuussa perustamassa Suomen Tilaajavastuu Oy:tä, joka vastaa tilaajavastuu.fi - palvelun ja Luotettava kumppani -ohjelman ylläpidosta ja kehittämisestä. STUL on myös kustantanut kahtena vuotena kaikkien mukaan ilmoittautuneiden jäsentensä mukana olon palvelussa sekä avustanut tietojen siirrossa ja hankinnassa. Lisätietoja: Olli-Heikki Kyllönen, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry, puhelin Motiva käynnistää 10 uutta kuluttajien energianeuvontahanketta Energianeuvonnan valtakunnallinen koordinaatiokeskus Motiva Oy käynnistää työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta 10 uutta neuvontahanketta erityisesti Itä- ja Pohjois- Suomessa. Hankkeiden toteuttajat ovat kaupunkeja ja kuntia, järjestöjä, energiatoimistoja sekä koulutusorganisaatioita. Rahoitettavat hankkeet kohdistuvat erityisesti uudis- ja korjausrakentamiseen, loma-asumiseen, kotitalouksiin ja kiinteistöihin. Uudet hankkeet toteutetaan kuluvan vuoden aikana. Rahoitettavien hankkeiden valinnassa painotettiin muun muassa laajahkoja, useampien toimijoiden yhteishankkeita, joissa toiminnan pysyvyydelle on hankerahoituksen jälkeenkin hyvät edellytykset. Kuluttajien energianeuvonnan uudet hankkeet 2011: - Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymä: Hämeen energiatoimisto BioPoint - kestävän energianeuvonnan pilottihanke Forssan alueella - Kotkan kaupunki: Kotkan rakentamisen ja asumisen energianeuvonnan kehittäminen - LVI-talotekniikkateollisuus ry: Talotekniikan energianeuvonta - Mikkelin ammattikorkeakoulu Oy: Lomaasukkaiden energia- ja ekotehokkuusneuvonta - Oulun kaupunki: Energia- ja ilmastoneuvonta Oulussa - Padasjoen kunta: Kuhmoisten ja Padasjoen kuntalaisten ja vapaa-ajan asukkaiden energianeuvonta - Pohjois-Karjalan maakuntaliitto: Energiatehokkuutta korjaamiseen ja rakentamiseen Pohjois- Karjalassa - Suomen Isännöintiliitto ry: Isännöintiyritykset ja isännöitsijät energianeuvojina asuntoyhtiöissä - Suomen luonnonsuojeluliitto ry: Suomen luonnonsuojeluliiton energianeuvonta - Suomen ympäristökeskus: Etätöissä mutta läsnä - kampanja etätyön ja muun yksityisautoilua vähentävän toiminnan edistämiseksi Nyt käynnistyvien hankkeiden myötä Suomessa on käynnissä 24 työ- ja elinkeinoministeriön tai Sitran rahoittamaa kuluttajien energianeuvontaa tarjoavaa hanketta. Vuonna 2010 käynnistyi 14 hanketta, joista yksi keskeisimmistä on Kiinteistöliiton puhelimitse tarjoama energianeuvonta. 7

8 Helsingin huono asuntomarkkinatilanne uhkaa koko maan taloutta Helsingin seudun krooninen asuntopula ja asumisen kalleus ovat muodostumassa koko maan talouskasvun tulpaksi, toteaa ympäristöministeriön asettama työryhmä. Seutu tarvitsee toimiakseen lisää palvelusektorin työvoimaa, jonka saatavuus riippuu mahdollisuuksista kohtuuhintaiseen asumiseen. Valtion on pyrittävä parantamaan pääkaupunkiseudun asuntomarkkinoiden toimivuutta kaikin mahdollisin keinoin. Työryhmän tehtävä oli selvittää laaja-alaisesti asuntomarkkinoiden yleisen toimintaympäristön muuttumista sekä arvioida valtion tukeman asuntotuotannon ja asuntokannan roolia 2010-luvun asuntomarkkinoilla. Työn tulos on 39 ehdotusta, joista valtaosa koskee uudistuotannon edellytysten parantamista. Asuntorakentamiseen lisää kilpailua Työryhmä pitää rakennusalan kilpailun riittämättömyyttä ja toimijakentän yksipuolisuutta asuntotuotannon keskeisenä ongelmana. Varsinkaan Helsingin seudulla ei ole riittävästi toimijoita, jotta markkinoille saataisiin tarpeeseen vastaava määrä kohtuuhintaisia asuntoja. Valtion tulisi selvittää mahdolliset kilpailupoliittiset keinot rakennusalan kilpailun lisäämiseksi. Kunnat puolestaan voisivat luovuttaa tontteja myös pienille ja keskisuurille yrityksille sopivina kokonaisuuksina ja sitä kautta mahdollistaa uusien toimijoiden tulo alalle. Myös rakennusmateriaalien monipuolisempi käyttö etenkin asuinkerrostalojen tuotannossa voisi lisätä kilpailua. Se poistaisi rakennustuoteteollisuuden pullonkauloja, lisäisi innovatiivisuutta ja houkuttelisi alalle uusia toimijoita. Aiesopimuskäytäntöä vahvistettava ja laajennettava Suuri osa asuntomarkkinoiden ongelmista nivoutuu maapolitiikkaan ja kaavoitukseen. Työryhmän mukaan aiesopimusten tulisi olla nykyistä sitovampia, jotta ne aidosti tukevat eheän ja kestävän yhdyskuntarakenteen kehitystä. Verovähennysoikeus pois asteittain Työryhmän mukaan niin sanotun Hetemäen verotyöryhmän arvio asumisen verokohtelun yhtenäistämisestä on oikean suuntainen eri asumismuotojen tasapuolisen kohtelun kannalta. Asuntolainojen korkojen verovähennysoikeuden poisto tulisi toteuttaa asteittain ja riittävän pitkällä siirtymäajalla, työryhmäraportissa todetaan. Seuraavan kymmenen vuoden aikana työryhmä ei poistaisi verovähennysoikeutta ainakaan kokonaan. Energiankulutusta kannattaa seurata tuntitasolla Kiinteistöjen energiakustannukset nousussa Taloyhtiöissä seurataan veden, lämmön ja sähkön kulutusta jopa vain vuositasolla. Tehokas kulutusseuranta voi tuoda energiakuluihin säästöä jopa 10 % vuositasolla. Säästö on Talokeskuksen asiantuntijan mukaan vieläkin suurempi, jos kulutusseurannan avulla löydetään esimerkiksi piilevä vesivahinko. Kulutusseurannan tavoitteena on saada aikaan säästöä sekä saada kulutus pysymään tarkoituksenmukaisessa tavoitetasossaan. Vertailutiedon saamiseksi kulutusseuranta on oltava jatkuvaa. - Kun seurantaa tehdään tuntitasolla tai vähintäänkin kuukausitasolla, taloyhtiöllä on käytössään tehokkaammat keinot löytää myös silmämääräisesti vaikeasti havaittavat viat. Silloin vikoihin pystytään reagoimaan välittömästi, eikä niistä aiheudu merkittävää energiakustannusten kasvua tai seurannaisvaikutuksia kuten laajempia remontteja, toteaa Talokeskuksen energiaasiantuntija Matti Hellgrén. Pahimmillaan Hellgrénin mukaan kulutusseuranta tehdään vain kerran vuodessa budjetointia varten. Silloin nähdään vain, että kulutus on noussut, mutta ei löydetä siihen syytä. - Talokeskuksen keräämien tietojen mukaan kulutusseurantataloissa sähkön, lämmön ja veden kulutus on keskimäärin 5-10 % matalampi kuin kiinteistöissä, jotka eivät seuraa kulutustaan. Tekesin Tori on uudistunut Kaikille avoin Tori toimii rakennetun ympäristön yhteisönä, jossa yritykset, päätöksentekijät ja yksityishenkilöt verkostoituvat, keskustelevat ja oppivat toisiltaan. Uudistuneella Torilla voit keskustelujen lisäksi entistä helpommin mainostaa omaa kiinteistö- ja rakentaminen aihealueeseen liittyvää tapahtumaasi tapahtumakalenterissa. Voit katsella ajankohtaisia materiaaleja sekä alan tutkimushankkeita kirjoitusten, esitysten ja videoiden muodossa. 8

9 Juuri nyt Torilla puhuttaa muun muassa liikkuminen, asuntojen koko, halukkuus maksaa energiatehokkuudesta ja pääkaupunkiseudun asuntomarkkinat. Tule mukaan edistämään alaan liittyvää keskustelua ja ajattelua omalla asiantuntemuksellasi! VAIKUTTAMINEN Asumistukijärjestelmään vaaditaan pikaista uudistusta Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto Rakli ry ja Vuokralaiset ry vaativat asumistukijärjestelmän uudistuksen saattamista pikaisesti loppuun. Tärkeää on huolehtia myös siitä, että kysyntä ja tarjonta kohtaisivat vuokraasuntomarkkinoilla entisestä paremmin. Asumistukijärjestelmän kehittäminen on kuulunut vuosien hallitusohjelmaan osana sosiaaliturvan laajempaa uudistusta. Uudistuksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että sallitut enimmäisvuokratasot ja vahvistetut asukkaiden tulorajat ovat todellisuutta vastaavalla tasolla. Kun valmistumis- ja peruskorjausvuositarkastelusta järjestelmän selkeyttämiseksi luovutaan, on varmistettava, että tuki on riittävä myös uudemmassa asuntokannassa, jossa asuminen rakentamiskustannuksista johtuen on kalliimpaa. Tehdyissä esityksissä on pyritty parantamaan tukea saavien lapsiperheiden asemaa, samalla on varottava heikentämästä yksin asuvien asemaa liiaksi. Onkin varauduttava siihen, että uudistuksen myötä varoja asumistukijärjestelmän ylläpitoon tarvitaan nykyistä enemmän, jotta pienituloisten asumista voidaan tarkoituksenmukaisesti tukea. LAKIASIAT Eduskunnan ympäristövaliokunta hyväksyi jätelain Eduskunnan ympäristövaliokunta on hyväksynyt hallituksen esityksen jätelaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Jätelain kokonaisuudistuksen tavoitteena on edistää jätteen määrän ja haitallisuuden vähentämistä, jätteiden kierrätyksen ja muun hyödyntämisen lisäämistä ja kaatopaikalle vietävän jätteen määrän vähentämistä. Lainmuutos muun muassa tehostaa energiansäästölamppujen vastaanottoa. Lailla myös selvennetään jätehuollon vastuunjakoa, täsmennetään eri toimijoiden velvollisuuksia ja tehostetaan jätehuollon valvontaa. Kunnan vastuu yhdyskuntajätteen jätehuollosta säilyy voimassa olevaan lakiin verrattuna pääosin ennallaan. Terveys- ja sosiaalipalveluissa ja koulutustoiminnassa syntyvän yhdyskuntajätteen jätehuollon järjestäminen siirtyy kuitenkin kunnan velvollisuudeksi. Kunnan on myös järjestettävä muun kuin sen vastuulle kuuluvan jätteen jätehuolto toissijaisesti, jos jätteen haltija sitä palvelutarjonnan puutteen vuoksi pyytää ja jäte soveltuu kuljetettavaksi kunnan jätehuoltojärjestelmässä. Valiokunta ehdottaa lakiin muutoksia, joilla selvennetään kunnan ja kiinteistön haltijan jätehuollon järjestämistä koskevien edellytysten yhtäläisyyttä ja kilpailuneutraliteettia. Koska kunnan ja yksityisten yritysten välisestä työnjaosta on ilmennyt poikkeavia käsityksiä, valiokunta ehdottaa lausumaa, jonka mukaan hallituksen tulee seurata jätehuollon järjestämistä koskevan vastuunjaon vaikutuksia yksityisten yritysten ja kuntien jäteyhtiöiden toimintaedellytyksiin sekä kuntien mahdollisuuksiin huolehtia niiden vastuulle säädetyistä tehtävistä. Elohopeaa sisältävistä lampuista helpommin eroon Lainmuutos tehostaa energiansäästölamppujen ja muiden elohopeaa sisältävien lamppujen vastaanottoa nykyisestä. Lain mukaan lampun voi palauttaa kauppaan uuden lampun oston yhteydessä. Valiokunta pitää tärkeänä, että kuluttaja voisi palauttaa lamppuja myös ilman uuden lampun ostovelvoitetta. Laajaa vastaanottovelvollisuutta ei kuitenkaan pidetty mahdollisena vielä tässä vaiheessa lamppujen sisältämästä elohopeasta aiheutuvien elintarviketurvallisuus- ja työturvallisuusriskien vuoksi. Valiokunta toteaa, että käytännössä ne suuret kaupat, jotka nykyisin ovat järjestäneet elohope- 9

10 aa sisältävien lamppujen vastaanoton, ottavat lamppuja yleensä vastaan ilman velvollisuutta uuden lampun ostamiseen. Uusi laki kannustaa yhteisten vastaanottojärjestelmien perustamiseen esimerkiksi kauppojen ekopisteverkostojen yhteyteen. Valiokunta korostaa tarvetta varmistaa, että lamppujen palautuspisteet ovat kuluttajan helposti saavutettavissa ja että lamppuihin liittyvistä riskeistä ja jätehuoltovaatimuksista sekä lamppujen vastaanottopaikoista tiedotetaan riittävästi. Lämpökaivojen poraamiseen jatkossa toimenpidelupa Maalämmön hyödyntämiseen tarkoitetun lämpökaivon poraaminen muutetaan luvanvaraiseksi. Luvanvaraisuus koskee myös maaperään tai vesistöön sijoitettavan lämmönkeruuputkiston asentamista. Tätä koskeva maankäyttö- ja rakennusasetuksen muutos tulee voimaan vappuna eli Lupa vaaditaan, kun lämmitysjärjestelmää uusitaan Lupa vaaditaan silloin, kun rakennuksen lämmitysjärjestelmää vaihdetaan tai uusitaan maalämpöä hyödyntäväksi, tai kun maalämpöä halutaan käyttää lisälämmön lähteenä. Toimenpidelupaa haetaan kunnan rakennusvalvonnasta ja luvan hinnoittelu on kunnan omassa päätösvallassa. Toimenpidelupa ei koske uudisrakentamista, sillä uuden rakennuksen lämmitysjärjestelmä ratkaistaan rakennusluvan yhteydessä. Sijainti kaukolämpöverkon alueella ei este luvan myöntämiselle Käytännössä toimenpidelupa myönnetään, ellei sille ole estettä. Se, että kiinteistö sijaitsee kaukolämpöverkon alueella, ei sinänsä ole este luvan myöntämiselle. Luvan myöntämisen esteenä voi olla esimerkiksi se, että lämpökaivo halutaan porata merkittävälle pohjavesialueelle tai liian lähelle toista lämpökaivoa tai porakaivoa. Pohjavesialueella lupaharkinnassa voidaan ottaa huomioon suunnitellun lämpökaivon sijainti suhteessa esimerkiksi vedenottamoihin. Este lämpökaivon poraamiseen voi syntyä myös siitä, että kunta valmistelee maanalaista asemakaavaa kyseiselle alueelle. Asetuksen muutoksella yhtenäistetään lupakäytäntöjä eri kuntien välillä. Tällä hetkellä suurin osa kunnista ei vaadi lupaa, osa vaatii toimenpideilmoituksen, osa toimenpideluvan ja osa rakennusluvan. Näin myös suurimmassa osassa maata ei ole tietoa lämpökaivojen sijainnista. Toimenpideluvan myötä rakennusvalvonnat saavat kaivoista rekisterit, joiden avulla voidaan arvioida, voidaanko lämpökaivo porata tai lämmönkeruuputkisto asentaa suunniteltuun paikkaan. Lämpökaivojen suosio kasvanut nopeasti Lämpökaivojen suosio on kasvanut 2000-luvulla hyvin nopeasti. Nykyään uusista omakotitaloista prosenttia ottaa maalämmön energiaratkaisukseen. Vuonna 2008 Suomessa porattiin maalämpöä varten yli kaivoa. Lämpökaivojen ja lämmönkeruuputkistojen rakentaminen tulee korjausrakentamisen myötä lisääntymään rakennetuilla alueilla ja taajamissa. OIKEUSTAPAUKSET Osakas ei voinut valittaa yhtiön saamasta viranomaisluvasta Turun hallinto-oikeus on antanut ratkaisun siitä, saiko asunto-osakeyhtiön osakkeenomistaja valittaa yhtiön saamasta viranomaisluvasta. Maankäyttö- ja rakennuslain 192 :n 1 momentin mukaan valitusoikeus rakennusja toimenpidelupapäätöksestä on mm. sillä, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa. Rakennushankkeessa, johon yhtiö oli hakenut toimenpidelupaa, oli kysymys asuinrakennukseen rakennettavasta uudesta käyntiovesta ja ikkunan suurentamisesta. Valittanut osakkeenomistaja omisti samalla rakennuspaikalla sijaitsevan toisen asuinrakennuksen hallintaan oikeuttavat osakkeet. Puheena oleva uusi ovi avautui lähimmillään 3,5 metrin etäisyydellä siitä piha-alueesta, jota valittaja-osakkeenomistaja osakassopimuksen perusteella hallitsi. Hallinto-oikeus katsoi, että rakennushankkeella ei sen laatu huomioon ottaen ollut sellaista olennaista vaikutusta osakkeenomistajan hallitseman piha-alueen käyttämiseen, että hänellä olisi ollut osakassopimuksen perusteella asiassa valitusoikeus. Valittajan tuli siis sietää sitä, että naapuri vastedes kulki asuntoonsa läheltä hänen hallitsemansa piha-aluetta. Ratkaisu on linjassaan korkeimman hallintooikeuden aiemmin vuonna 2007 antaman ratkaisun kanssa, jossa arvioitiin valitusoikeuden olemassaoloa parvekkeiden rakentamistilanteessa. Hallinto-oikeus oli kyseisessä ratkaisussa katsonut, että tietyn valittajien huoneiston ikku- 10

11 nanäkymään vaikuttavan parvekkeen osalta kyseinen rakennuslupapäätös vaikutti valittajien oikeuteen sillä tavoin, että he olivat oikeutettuja valittamaan asiassa. Korkein oikeus päätyi kuitenkin vastakkaiseen tulkintaan, koska parvekkeen rakentaminen toiseen huoneistoon ei vaikeuttanut valittajien huoneiston käyttämistä asuintarkoituksiin. Pelkkä asumisviihtyvyyden huonontuminen ei riittänyt valitusoikeuden saantiin. Ratkaisuista voidaan tehdä se johtopäätös, että valitusoikeuden eli asianosaisen aseman saaminen valitusasiassa edellyttää rakennushankkeelta sangen huomattavaa rajoitusta osakkeenomistajan oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun. Vähäinen "häiriö" ei tähän vielä riittäisi. Toisaalta on korostettava, että valitusoikeuden käsillä olon arviointi on aina tehtävä tapauskohtaisesti. Kiinteistöosakeyhtiön osakkeiden lunastaminen ja lunastusajan laskeminen HelHo:2011:4 Helsingin hovioikeus (HelHo:2011:4) on antanut lainvoimaa vailla olevan ratkaisun kiinteistöosakeyhtiön osakkeiden lunastamista ja lunastusajan laskemista koskevassa asiassa. A, joka oli ostanut allekirjoitetulla kauppakirjalla kiinteistöosakeyhtiön tietyt osakkeet kauppakirjaan merkityllä euron kauppahinnalla, oli esittänyt kauppakirjan kiinteistöosakeyhtiön hallitukselle kevään 2004 aikana. Osakkeenomistaja D Oy oli tuolloin ilmoittanut, ettei se käytä yhtiöjärjestyksen mukaista lunastusoikeuttaan myytyihin osakkeisiin. Lunastushinta oli yhtiöjärjestyksen mukaan osakkeiden käypä hinta, joksi katsottiin osakkeen luovuttajan ja siirronsaajan sopima hinta, jollei näytetä, ettei tämä ole käypä hinta. Kaupan osapuolet olivat kuitenkin noin vuosi kauppakirjan allekirjoittamisen jälkeen allekirjoittaneet sopimuksen, jolla alkuperäinen kauppahinta oli sovittu alennettavaksi ,92 euroon. Hovioikeus katsoi, että ostaja A ja myyjä B Ky olivat alun perin merkinneet kauppakirjaan osakkeiden kauppahinnan selvästi todellista kauppahintaa ja osakkeiden käypää arvoa korkeammaksi ja että todellinen kauppahinta oli ollut osapuolten myöhemmin sopima alennettu kauppahinta. Hovioikeuden näkemyksen mukaan kerrotulla menettelyllä on pyritty kiertämään yhtiöjärjestyksen määräyksiä osakkeenomistajan ja yhtiön lunastusoikeudesta. Koska A:n tekemä ilmoitus ei lunastusoikeuden käyttämisen kannalta keskeisen tiedon eli kauppahinnan osalta vastannut totuutta, yhtiöjärjestyksessä määrätty osakkeen lunastusaika (kuusi viikkoa yhtiön hallitukselle ilmoittamisesta) ei ollut tehdyn ilmoituksen perusteella vielä alkanut kulua. D Oy:n ilmoitus siitä, ettei se käytä lunastusoikeuttaan, ei myöskään ollut ko. yhtiötä sitova, eikä D Oy:n oikeus osakkeiden lunastamiseen siten ollut mainittujen ilmoitusten johdosta lakannut. Hovioikeuden mukaan yhtiöjärjestyksen mukainen lunastusaika on alkanut kulua vasta siitä, kun hallitukselle on ilmoitettu osakkeiden siirrosta ja samalla annettu lunastusoikeuden käyttämisen kannalta olennaiset ja oikeat tiedot. D Oy oli saanut tiedon kauppahinnan alentamista koskevasta sopimuksesta B Ky:n konkurssipesältä. D Oy oli ilmoittanut yhtiön hallitukselle haluavansa lunastaa osakkeet A:n ja B Ky:n välisen sopimuksen mukaisesta käyvästä hinnasta. Hovioikeus onkin siten katsonut ilmoituksen kyllä tehdyksi keväällä 2004, mutta lunastusajan alkaneen kulua vasta siitä, kun oikea kauppahinta on ollut osakkeenomistajan tiedossa. Näin ollen D Oy oli hovioikeuden mielestä esittänyt lunastusvaatimuksen osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen mukaisesti oikea-aikaisena ja oli osakkeiden oikea omistaja. Vaikka kyseinen ratkaisu koskeekin osakeyhtiölain alaista lunastustilannetta, on ratkaisulla - sikäli kun se jää lainvoimaiseksi - merkitystä myös asunto-osakeyhtiölain alaisia lunastustilanteita arvioitaessa: lunastuspykälää ei voi kiertää sopimalla lunastushinta keinotekoisen suureksi. TUTKIMUS JA KEHITYS Ekovalo-projekti auttaa kuntia Euroopan komission valaistustuotteiden ekologista suunnittelua koskevan direktiivin myötä kotitalouksissa käytetyt hehkulamput poistuvat markkinoilta vuoteen 2012 mennessä ja ulkovalaistuksessa käytetyt elohopealamput vuoteen 2015 mennessä. Aalto-yliopiston Valaistusyksikön Ekovalo-projektissa kehitettiin toimintamalli, joka kohti ekologisempia valaistusratkaisuja. Kotitalouksille laadittiin kuluttajaopas energiatehokkaisiin lamppuvalintoihin. Elohopealamppujen poistuminen markkinoilta merkitsee ulkovalaistuksen kannalta radikaalia muutosta. Suomessa on arviolta 1,3 miljoonaa ulkovalopistettä, joista vielä noin puolessa on elohopealamppuja. Valaistuksen vaihtotyöt on jo 11

12 aloitettu, mutta silti monissa kunnissa on vielä paljon tehtävää. Ekovalo-projektin voidaan optimoida, miten ulkovalaistuksen elohopealamppuvalaisinta korvataan energia- ja kustannustehokkaasti ja samalla vähennetään sähkön käyttöä ja sähköntuotannon kasvihuonekaasupäästöjä. Esimerkkiasennusten kautta esitetään vaihtoehtoisia katuvalaistusratkaisuja ja käydään läpi niiden ominaisuuksia ja elinkaarikustannuksia. Lähiöohjelma tuotti enemmän tietoa kuin tekoja Asukkaat, suunnittelijat ja kunnat ovat ottaneet innolla vastaan valtakunnallisen lähiöohjelman, mutta korjaus- tai täydennysrakentaminen on toistaiseksi vähäistä. Ilman sitä on vaikea pitää kiinni edes nykyisistä palveluista. Valtaosa noin 300 lähiöstä kaipaa uudistamista. Omistusasunnot olivat lähiöissä halvempia, mutta nyt asukkaiden eläke ei riitä putki- ja sähköremontteihin. Hissejäkin kaivataan, sillä rakentajat hyödynsivät mahdollisuutta pistää pystyyn kolme kerrosta ilman hissiä. Vuokratalojen suuri osuus on johtanut monissa lähiöissä eriytymis- ja syrjäytymiskehitykseen. Palvelut karkaavat Lähiöitten palvelut suunniteltiin aikanaan lapsiperheille. Päiväkodin ja ala-asteen sijaan nyt kysytään vanhusten palveluasuntoja ja päiväkeskuksia. Kunnat ovat lopettaneet lähiöistä palveluita, joita asukkaat pitävät tärkeinä. Yksityisiä palveluita ei kovin paljon ole - ehkä kioski, kampaamo, ravintola tai kauppa. Lähiöhankkeen projektipäällikkö Kari Salmi Asumisen rahoitus- kehittämiskeskuksesta Arasta tunnustaa, että oli Lahden kaupunginjohtajana 90-luvun laman kourissa karsimassa juuri lähiöitten kouluja ja kirjastoja. Asukkaat suunnittelemaan Lähiöhankkeen yhdeksää miljoonaa euroa on jaettu 50 kohteeseen, enimmäkseen tutkijoitten ja kuntien yhteishankkeisiin. Rakentamista ei ole rahoitettu. Selvitykset koskevat muun muassa ostarien tulevaisuutta, lähiöitten imagoa ja täydennysrakentamista. Asukkaat on otettu entistä tiiviimmin mukaan suunnitteluun. Kuopiossa on osallistumista helpotettu Asumisakatemialla. Lappeenrannan yliopiston Lahden-keskus loi kaupunkisuunnittelun palikkaleikin, jonka ääressä kansalaiset päättävät lisärakentamisesta, purkamisesta ja uusista palveluista. Energiatodistus esillä jo useimmissa asuntonäytöissä Energiatodistukset ovat aiempaa paremmin esillä asuntojen myyntitilanteissa, selvisi ympäristöministeriön tilaamasta kyselystä. Energiatodistus oli nähtävillä 79 prosentissa kohteista, kun vuonna 2009 vastaava luku oli 61. Kahdeksassa prosentissa myynti- ja vuokrauskohteista todistuksen sai jälkikäteen ja joka kymmenennessä kohteessa välittäjällä ei ollut todistusta lainkaan. Todistusten esilläoloa selvitettiin eri puolilla Suomea noin kahdessasadassa asuntojen myyntija vuokrausesittelyssä vuoden vaihteessa. Valtaosa tutkituista kohteista oli vanhoja kerros- tai rivitaloasuntoja. Vastaava kysely tehtiin ensimmäisen kerran vuotta aiemmin Mikkelin ammattikorkeakoulun johdolla. Energiatodistusten painoarvo kasvussa Vuonna 2010 uudistettu, rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävä direktiivi laajentaa energiatodistuksen käyttöä. "Tieto rakennuksen energiatehokkuudesta tulee liittää myyntija vuokrausilmoituksiin, mutta tapa ja muoto ovat vielä täsmentämättä. Lisäksi energiatodistuksessa tulee ilmetä kiinteistön energiankäytön tehostamismahdollisuudet", sanoo energiatodistusten kehittämisestä vastaava yli-insinööri Maarit Haakana ympäristöministeriöstä. Lisäksi säädöksiä uusittaessa on pohdittava, kuka energiatodistuksia saa jatkossa laatia ja millaista pätevyyttä tekijöiltä edellytetään. Säädös tulee voimaan kesällä Energiatodistus auttaa asunnon ostoa tai vuokrausta harkitsevia vertailemaan samankaltaisia kiinteistöjä keskenään ja antaa osviittaa asumisen energiankulutuksesta ja kustannuksista. Vanhoissa, yli kuuden asunnon kiinteistöissä kulutustietoihin perustuva energiatodistus on ollut käytössä vuoden 2009 alusta lähtien. Uusien rakennusten energiatodistus perustuu laskennallisiin arvoihin. Energiatehokkuus kiinnostaa asunnonvaihtajia: 57 prosentilla uudiskohteen ja 45 prosentilla vanhan asunnon ostajista energiatehokkuus vaikutti ainakin jonkin verran hankintapäätökseen. Tulos perustuu Kiinteistövälitysalan Keskusliitto KVKL:n vuonna 2010 tehtyyn tutkimukseen. 12

13 MARKKINA JA SUHDANTEET Hypo: Asuntomarkkinoilla rauhallista uudisrakentamisessa painopiste liian kalliissa tuotannossa Suomen Hypoteekkiyhdistyksen laatiman kuluvan vuoden ensimmäisen neljänneksen asuntomarkkina-analyysin mukaan markkinoiden hyvä kehitys on jatkunut. Hintakehitys uusia asuntoja lukuunottamatta on ollut rauhallista ja kuluttajat ovat toimineet markkinoilla maltillisesti. Hypon mukaan kuluttajat ovat alkaneet varautumaan korkojen nousuun, mikä näkyy pisteiden laskuna. Asuntoluotottaja antaa asuntomarkkinoille nyt arvosanan +30, kun lukema edellisessä katsauksessa oli + 42,5 prosenttia. Hypon mielestä uudistuotanto on hyvässä vauhdissa ja asuntojen kysyntään on osittain vastattu. Rakennuskustannukset ovat nousussa ja se on hinnoissa jo huomioitu. Uusia kovanrahan asuntoja on nyt rakenteilla pääkaupunkiseudulla varsin mukavasti ja niiden myynnin aloittaminen on purkanut pahinta kysyntäongelmaa. "Markkinatasapainoa ei kuitenkaan ole syntynyt. Tarvetta on erityisesti tavallisten ihmisten hintatasolle sopivista asunnoista", Hypo linjaa analyysissään. Hypon mukaan, näyttää myös siltä, että aivan kuten ennen lamaa, tarjontaa on liiankin kanssa tulossa kalliiden asuntojen segmenttiin. Siitä voi monelle rakennuttajalle tulla ongelmia, koska varmaa on, että kalliista asunnoista ei Helsingin seudulla ole erityistä puutetta. Korkojen nousu on alkanut Pitkään puhuttu korkojen nousu on käynnistynyt. Inflaatio on voimistunut, Suomessa jo 3 prosentin tasolle ja muun muassa öljy ja ruoka ovat nopeasti kallistuneet. Hypon mukaan asuntomarkkinoilla ollaan menossa kohti vuoden vilkkainta aikaa, kevättä, ja on todennäköistä, että kulutusmenojen kasvu rauhoittaa osaltaan markkinoita. Hypon analyysin keskeiset muuttujat ovat kysyntä/tarjontatilanne, korkotaso ja asuntojen hintataso. Lisäksi analyysissä huomioidaan muita tekijöitä, kuten verotus, laina-ajat, rahoituksen saatavuus ja työttömyys. Syrjäseutujen vuokraasuntojen vajaakäyttö lisääntyy tulevaisuudessa Valtion tukemien vuokra-asuntojen kysyntä laskee muuttotappiokunnissa entisestään seuraavan 10 vuoden aikana, arvioi ympäristöministeriön asettama työryhmä. Myös pienet syrjäseutujen vanhustentalot kärsivät vajaakäytöstä. Työryhmä esittää, että asuntokanta sopeutettaisiin vastaamaan kysyntää ja erilaisia asumistarpeita Ara-vuokratalojen ja vanhustentaloyhteisöjen kehittämisohjelmalla. Vajaakäytön välttämiseksi asuntokantaa olisi kehitettävä suunnitelmallisesti. Apuvälineeksi työryhmä ehdottaa niin sanottua salkutusmallia, jossa kiinteistöt arvioidaan ja jaetaan eri salkkuihin niiden kunnon ja korjaustarpeiden mukaan niin, että kiinteistöjen hoito- ja kunnostustyöt voidaan kohdistaa järkevästi. Kuntien rakennuslupamaksuissa on suuria eroja Suomen Kuntaliitto selvitti kuntien hinnoittelun rakennuslupamaksuille. Kuntien välillä on suuria eroja rakentamisen lupamaksuissa, erot ovat yli 50 prosentissa vertailumaksuja kolmeviisikertaisia ja lähes 30 prosentissa maksuista yli kuusinkertaisia. Kuntien välillä suurimpia lupamaksueroja on Etelä-Pohjanmaan, Etelä-Savon, Hämeen, Keski- Suomen, Lapin ja Varsinais-Suomen alueilla ja pienimpiä puolestaan Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon alueilla. Myös kahdenkymmenen suurimman kaupungin keskuudessa lupamaksujen hinnoittelussa on suuria eroja. Korkeinta lupamaksujen hinnoittelu on Helsingissä, Oulussa ja Vantaalla ja alhaisinta Rovaniemellä. Koko maassa selvityksen vertailumaksujen (12 kpl) kokonaishinnoittelu oli korkeinta Hollolassa ja Helsingissä. Hollolassa korkeimmat maksut Uuden 150 neliöisen omakotitalon rakennuslupamaksun keskiarvo koko maassa oli 419 euroa, korkein keskiarvo oli Uudellamaalla 610 euroa ja alhaisin keskiarvo oli Etelä-Pohjanmaalla 300 euroa. Korkein omakotitalon rakennuslupa oli Hollolassa 1675 euroa, alhaisin Närpiössä 78 euroa ilman si- 13

14 jainninmittausmaksuja. Helsingissä omakotitalon (150 m²) rakennuslupamaksu oli 1169 euroa. Rovaniemellä omakotitalon (150 m²)rakennuslupamaksu oli 310 euroa. Uuden 1500 neliöisen rivi- tai kerrostalon rakennuslupamaksun ilman sijainti- ja muita lisämaksuja keskiarvo oli koko maassa 3184 euroa. Korkein keskiarvo oli Uudellamaalla 4481 euroa, ja alhaisin Etelä-Pohjanmaalla, 2174 euroa. Korkein rivitai kerrostalon rakennuslupamaksu oli Hollolassa, euroa, ja alhaisin Närpiössä 483 euroa. Suurimmat alueelliset erot rivi- tai kerrostalon rakennuslupamaksuissa olivat Etelä-Pohjanmaalla yli 11-kertaisia, Hämeessä yli 10-, Keski-Suomessa yli 7-, Varsinais-Suomessa yli 6-kertaisia, Etelä- Savossa, Pirkanmaalla, Lapissa ja Uudellamaalla yli 5- sekä Kaakkois-Suomessa, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla yli 4-kertaisia. Enontekiöllä liikerakennuksen rakennuslupamaksu alhaisin Uuden 4500 m² liikerakennuksen rakennuslupamaksun ilman sijainti- ja muita lisämaksuja keskiarvo koko maassa oli 8333 euroa, korkein keskiarvo oli Uudellamaalla, euroa, ja alhaisin Etelä-Pohjanmaalla, 5158 euroa. Korkein edellä mainitun kokoinen liikerakennuksen rakennuslupamaksu oli Hollolassa, euroa ja alhaisin Enontekiöllä 1350 euroa. Selvityksestä ilmenee, että alhainen omakotitalon rakennuslupamaksu ei ole kunnille vetovoimatekijä ja että kunta menettää tuloja alhaisesti hinnoitelluilla rakennuslupamaksuilla. Selvitys kattaa noin 320 kunnan vuoden 2010 taksoista lasketut uuden omakotitalon, kesäasunnon, rivi- tai kerrostalon sekä uuden suuren liike- ja varastorakennuksen rakennuslupamaksut. Lisäksi selvitettiin olemassa olevan rakennuksen korjaamisen tai käyttötarkoituksen muutoksen lupamaksut sekä eräiden pienempien toimenpiteiden käsittelymaksut. ARA tukee asunnon rakentamista, korjaamista ja hankintaa erityisryhmille ARA on antanut avustusvaraukset erityisryhmien vuokra-asunnon rakentamiseen, peruskorjaamiseen ja hankintaan. Tukea haettiin kaikkiaan asuntoon, mutta avustusvaraus voitiin antaa noin puolelle (56 %) haetuista asunnoista. Hankevalinnassa painottuivat erilaiset vanhusväestöön liittyvät hankkeet. Tukea saaneet asunnot käyttäjäryhmittäin: - Pitkäaikaisasunnottomat Kehitysvammaisten hankkeet Muiden vammaisryhmien hankkeet 34 - Mielenterveys- ja päihdekuntoutujat Muistihäiriöiset vanhukset Huonokuntoiset vanhukset Opiskelijat Nuorisohankkeet - - Vanhusten tuki- ja vuokra-asunnot 54 YHTEENSÄ 3803 asuntoa Tukiin sisältyy noin 133 miljoonaa euroa investointiavustuksia ja 313 miljoonaa korkotukilainaa. Kotitalouksien asunnon osto- ja peruskorjausaikeet lisääntyneet selvästi Kotitalouksien aikeet peruskorjata asuntoaan seuraavan 12 kuukauden aikana ovat nousseet helmikuussa selvästi edelliskuukauden lukemista ja ovat samalla myös selvästi korkeammalla kuin vuotta aiemmin. Myös asunnon ostoaikeet ovat nyt korkeammalla kuin tammikuussa ja viime vuoden helmikuussa. Asunnon osto- ja peruskorjausaikeiden ohella kuluttajien yleinen luottamus talouteen on nousussa. Nämä seikat käyvät ilmi tuoreesta Tilastokeskuksen kuluttajien luottamusindikaattorista. Helmikuussa 2011 kyselyn vastaajista 24,7 prosenttia aikoo vuoden sisällä peruskorjata asuntoaan. Tammikuussa 2011 lukema oli 21,6 prosenttia ja viime vuoden helmikuussa 22,8 prosenttia. Helmikuussa 2011 kotitalouksista 9,3 prosenttia puolestaan ilmoitti aikovansa ostaa vuoden sisällä asunnon, kun tammikuussa vastaava luku oli 8,6 prosenttia ja viime vuoden helmikuussa 7,0 prosenttia. Kuluttajien luottamus taas syksyn vahvoissa lukemissa Kuluttajien luottamus talouteen on helmikuussa jatkanut elpymistään joulukuisesta notkahduksesta. Kuluttajien luottamusindikaattori on nyt 20,0, kun se tammikuussa oli 16,6 ja joulukuussa 13,5. Luottamus talouteen on samalla selvästi vahvempi kuin vuotta aikaisemmin ja pitkällä ajalla keskimäärin. Luottamus on nyt palannut takaisin viime syksyn korkealle tasolle. 14

15 Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometriin, jota varten haastateltiin helmikuussa Suomessa asuvaa henkilöä. Kiinteistön ylläpidon kustannusten nousuvauhti kiihtyy Kiinteistön ylläpidon kustannusten nousuvauhti näyttää olevan kiihtymässä. Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat vuoden 2010 viimeisellä neljänneksellä 3,9 prosenttia vuoden 2009 vastaavasta ajanjaksosta. Vielä viime vuoden kolmosneljänneksellä vuotuinen kustannusten nousuvauhti oli 3,2 prosenttia ja toisella neljänneksellä 2,7 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen kiinteistön ylläpidon kustannusindeksistä. Ylläpitokustannuksista vuodessa eniten kallistui kevyt polttoöljy, 31,4 prosenttia. Käyttösähkön kustannukset nousivat 8,4 prosenttia, lämpökustannukset 7,5 prosenttia, työkustannukset 1,2 prosenttia, tarveaineiden kustannukset 2,0 prosenttia ja muut kustannukset 0,9 prosenttia. Talotyypeittäin tarkasteltuna eniten nousivat teollisuushallien ylläpitokustannukset, 6,0 prosenttia. Koulurakennusten ylläpitokustannukset nousivat 4,0 prosenttia, terveyskeskusten 3,4 prosenttia, toimistorakennusten ja asuinkerrostalojen 3,1 prosenttia sekä myymälärakennusten 3,6 prosenttia. Jos kustannusten nousuvauhtia tarkastellaan lyhyemmällä kolmen kuukauden jaksolla, kiinteistön ylläpidon kustannusten kokonaisindeksi nousi viime vuoden viimeisellä neljänneksellä 1,2 prosenttia kolmannesta vuosineljänneksestä. Kolmea kuukautta aiemmin kustannukset kohosivat 0,7 prosenttia edellisneljänneksestä. Vuokrat nousivat 2,7 prosenttia koko maassa Asuinhuoneistojen vuokrat nousivat vuonna 2010 keskimäärin 2,7 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Vapaarahoitteisten vuokraasuntojen vuokrat kohosivat koko maassa keskimäärin 2,6 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat kohosivat 2,5 prosenttia ja muualla maassa 2,6 prosenttia. Arava-asuntojen vuokrat nousivat koko maassa 2,8 prosenttia. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen laatimasta vuokrien vuositilastosta. Keskineliövuokra vapaarahoitteisessa asunnossa oli 10,40 euroa neliöltä koko maassa. Pääkaupunkiseudulla keskineliövuokra vapaarahoitteisessa asunnossa oli 13,74 euroa neliöltä ja muualla maassa 9,26 euroa neliöltä. Arava-asuntojen keskineliövuokra oli 9,28 euroa koko maassa. Pääkaupunkiseudulla keskineliövuokra aravaasunnoissa oli 10,43 euroa ja muualla maassa 8,77 euroa. Nousu ripeintä Raumalla Pääkaupunkiseudulla vuokrien nousu oli ripeintä Espoossa, missä vapaarahoitteisten vuokraasuntojen vuokrat kohosivat 3,3 prosenttia. Helsingissä nousua kertyi 2,6 prosenttia ja Vantaalla 0,6 prosenttia. Muista kaupungeista vapaarahoitteisten vuokraasuntojen vuokrat kohosivat selvästi nopeinta vauhtia Raumalla, missä nousua kertyi peräti 6,4 prosenttia vuodessa. Seuraavina tulivat Kouvola 4,9 prosentin, Jyväskylä 4,7 prosentin ja Lahti 4,4 prosentin nousulla. Turussa vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrat kipusivat 3,9 prosenttia, Tampereella 2,3 prosenttia ja Oulussa 1,9 prosenttia. Sen sijaan Kuopiossa vuokrat laskivat 1,0 prosenttia. Kiinteistöjen ylläpito kallistunut selvästi nopeammin Viime vuosina asuntojen vuokrien nousuvauhti on ollut hitaampaa kuin asuntojen hintojen ja palkkojen nousu. Erityisen selvästi vuokrien nousutahti on jäänyt jälkeen kiinteistöjen ylläpitokustannusten kehityksestä. Vuosina kiinteistöjen ylläpitokustannukset nousivat peräti 27,7 prosenttia, kun taas vapaarahoitteisten vuokrien nousu jäi 14,5 prosenttiin. Samaan aikaan vanhojen osakehuoneistojen hinnat kipusivat 23,6 prosenttia ja vanhojen omakotitalojen hinnat 22,2 prosenttia. Ansiotasoindeksi puolestaan kohosi 19,8 prosenttia. Samaan aikaan Tilastokeskuksen vuokratilaston kanssa Vuokraturva julkaisi ennusteensa vuokrien nousuvauhdista vuonna Vuokraturvan arvion mukaan vuokrien nousutahti korreloi selvästi asunnon koon mukaan. Yhtiö ennakoi vapaarahoitteisten yksiöiden vuokrien kohoavan tänä vuonna 5 prosenttia, kaksioiden 4 prosenttia ja kolmioiden 2 prosenttia. Neljän huoneen asuntojen vuokrien Vuokraturva ennustaa nousevan 1 prosentin vuodessa ja tätä isompien huoneistojen osalta vuokrat jäävät ennalleen. 15

16 TALOUS JA VEROT Kirjanpitolautakunta päivitti asunto-osakeyhtiöitä koskevan yleisohjeen Kirjanpitolautakunta on julkaissut päivitetyn yleisohjeen asunto-osakeyhtiöiden ja muiden keskinäisten kiinteistöyhtiöiden kirjanpidosta, tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Muutoksia tuli erityisesti oman pääoman rakenteeseen sekä asunto-osakeyhtiön toimintakertomukseen liittyen. Kokonaan uutena asiana yleisohjeessa käsitellään asunto-osakeyhtiön toimintakertomusta. Tämä on päivitetyn yleisohjeen merkittävin yksittäinen uudistus. Asunto-osakeyhtiölain mukaan asuntoosakeyhtiön on aina laadittava toimintakertomus, vaikka yhtiö olisi kirjanpitolain mukaisena ns. pienenä kirjanpitovelvollisena vapautettu kirjanpitolain mukaisen toimintakertomuksen laatimisesta. Yleisohjeen liitteenä on mallirakenne asuntoosakeyhtiön toimintakertomukseksi. Yleisohjeen mukaan toimintakertomuksessa annetaan selvitys yhtiövastikkeen käytöstä edelleen vastikerahoituslaskelmalla (=jälkilaskelma). Laskelman malli on yleisohjeen liitteenä. Taloyhtiön teettämistä rakentamis-, uudistus- ja kunnossapitohankkeista tulee antaa erillinen selvitys omalla laskelmallaan (=hankerahoituslaskelma). Muita olennaisimpia muutoksia ovat oman pääoman rakenteen muuttuminen sekä omien osakkeiden hankkimiseen ja lunastamiseen liittyvät muutokset. Uuden asunto-osakeyhtiölain mukainen oman pääoman rakenne vastaa pitkälti osakeyhtiölain mukaista oman pääoman rakennetta. Ohjeen liitteenä olevat malliraportit on päivitetty tarvittavilta osin. Uusi yleisohje on päivitetty vastaamaan mm. uuden asunto-osakeyhtiölain tuomia muutoksia. Aiempi yleisohje oli annettu vuoden 2005 keväällä. Kirjanpitolautakunnan sivuilta pääset lukemaan ja tulostamaan uuden yleisohjeen sekä liitteet: Yleisohje asunto-osakeyhtiöiden ja muiden keskinäisten kiinteistöyhtiöiden kirjanpidosta, tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta ( ) Rakennusalan käännetty verovelvollisuus Rakennusteollisuus RT on yhteistyössä Verohallinnon kanssa tehnyt luettelon, jossa on lueteltu yleisimmät rakennusalan käännetyn verovelvollisuuden piiriin kuuluvat rakentamispalvelut. Luettelo ( ) ei ole kattava. Luettelo on julkaistu internetissä osoitteessa: www. rakennusteollisuus.fi Laki rakentamispalvelujen käännetystä arvolisäverosta tulee voimaan Mikäli laki soveltuu rakennuspalvelun ostamiseen arvonlisäveron maksaa myyjän sijasta ostaja. Rakentamisessa aliurakoitsija veloittaa rakentamispalvelujen myynnin ilman arvonlisäveroa ja pääurakoitsija suorittaa arvonlisäveron koko rakennustyön arvosta. Käännetty arvonlisäverovelvollisuus tulee sovellettavaksi, jos kaksi perusehtoa täyttyy: 1. Palvelu on rakentamispalvelua tai työvoiman vuokrausta rakentamispalvelua varten. 2. Ostaja on elinkeinonharjoittaja, joka muutoin kuin satunnaisesti myy rakentamispalvelua tai vuokraa työvoimaa rakentamispalvelua varten. Rakentamispalveluja eivät listan mukaan ole mm. seuraavat: - tuotantotoiminnassa käytettävien koneiden ja laitteiden asentaminen ja pystyttäminen - viheralueiden istutus ja hoito - arkkitehtipalvelut, rakennus- ja rakennesuunnittelu sekä muut insinööripalvelut ja tekninen suunnittelu - rakennuskoneiden vuokraus ilman kuljettajia tai koneenkäyttäjiä - ulkotilojen (tiet, lentokentät, torit, puistot yms.) puhtaanapito - kuljetuspalvelut - kiven, soran ja hiekan rouhinta ja murskaus - maisema-arkkitehti- ja insinööripalvelut ja niihin liittyvä tekninen konsultointi - teiden hoito, kuten auraus, hiekoitus, suolaus, lanaus, pensaiden raivaus ja liikennemerkkien vaihto - maisema-arkkitehtuuri ja rakennustekniset suunnittelupalvelut - tuotantolaitoksiin kuuluvien koneiden ja laitteiden asennus - rakennusjätteen poiskuljetus - tuotantotoiminnan koneistojen asentamiseen liittyvät sähköasennustyöt tuotantolaitoksessa - teollisuuden ilmastointi- ja jäähdytyslaitteistojen sekä paineilmalaitteistojen asentaminen ja korjaus - rakennusten sisustussuunnittelu - rakennustelineiden vuokraus, pystytys ja purku 16

17 JULKAISUT JA TAPAHTUMAT Jätelaitosyhdistys laati suosituksen jätetermeistä Jätelaitosyhdistys JLY on laatinut valtakunnallisen suosituksen jätehuollon perustermeistä. Suositus sisältää tavanomaisimmat erikseen kerättävät jätelajit sekä keräyspaikat. Jätehuollon termit ovat olleet hyvin hajanaisia ja hämmennystä aiheuttavia. Perustermien tarkoitus on yhtenäistää sanastoa valtakunnallisesti. Alueellisesti erilaisia termejä on silti jatkossakin esimerkiksi erilaisesta käsittelystä johtuen. Termit kuvaavat pääosin itse jätettä tai sen ominaisuuksia Kun asiakas tulee jäteastiarivistölle, hänelle riittää pelkkä materiaalia kuvaava termi, kuten paperi, kartonki, metalli. Tarvittaessa tarroituksessa voidaan käyttää yksityiskohtaisempia ilmaisuja lajittelun helpottamiseksi. Kun kierrätykseen kerättävät jätteet on lajiteltu, jää jäljelle sekalaista ainesta, joita ovat energiajäte ja sekajäte. Jätelakiuudistuksen myötä ongelmajäte-termi muuttuu. Jatkossa haitallisesta jätteestä käytetään nimitystä vaarallinen jäte, mikä kuvaa asiaa paremmin. Termit löytyvät JLY:n verkkosivuilta osoitteesta Korjauskortti neuvoo vanhan talon märkätilaremonteissa Museoviraston korjauskortiston uusin kortti päivittää tiedot märkätilan rakenteista ja materiaaleista tälle vuosituhannelle. Märkätila vanhaan taloon -kortti neuvoo märkätilojen sijoittajaa ja uusijaa niin kerros- kuin pientalossakin. Märkätilat - kylpyhuone, pesuhuone ja sauna - vaativat huoltoa ja täydellistä uusimista useammin kuin talon muut osat. Kaikissa vanhoissa taloissa ei alun perin edes ole ollut kylpyhuonetta. Jos sellainen halutaan, se kannattaa sijoittaa rakennukseen taiten. Viime vuosikymmenten aikana vedeneristykseen on kehitetty monenlaisia vaihtelevasti onnistuneita rakenteellisia ratkaisuja. Niille on ollut yhteistä rakennuksen käyttöön verrattuna lyhyt kesto. Vielä 1980-luvulla saatettiin pesutilan seinä tehdä kokonaan ilman vedeneristystä. Vasta viime aikoina rakennettuihin asuntoihin on toteutettu vedeneristetty märkätila, jossa on sallittua roiskia vettä lattialle ja seinille. Nykyisin käytössä olevat määräykset vedeneristyksistä tulivat voimaan vuonna Vanhempiin rakennuksiin on usein jälkikäteen toteutettu märkätila. Sen toimivuuden tarkkailu ja hoito ovat tärkeitä vahinkojen ehkäisemiseksi. Korjaaminen tai uusiminen vaatii asiantuntemusta ja erityistä ammattiosaamista. Museoviraston korjauskortti on tarkoitettu myös rakennuksen tai huoneiston omistajalle tai haltijalle avuksi, kun ratkaisuja on aika pohtia. Koko rakennuksen turvallisuuden ja kestävyyden kannalta on tärkeää, että märkätila on toteutettu huolellisesti. Märkätilan korjauskortti opastaa sekä märkätilan uusimiseen entisellä paikalla että sen rakentamiseen uuteen paikkaan. Ratkaisuista kerrotaan myös piirroksin ja valokuvin. Toteutusohjeissa tähdennetään tapoja, joita noudattamalla vanha rakennus säilyy parhaiten. Tärkeää on myös ymmärtää tilojen soveliaat käyttötavat ja oikea hoito. Tietoa Museoviraston korjauskortistosta on osoitteessa Kiinteistöalan suurtapahtuma Helsingissä lokakuussa Merkitse kalenteriin Kiinteistömessut lokakuuta Helsingin Messukeskuksessa. Samanaikaisesti järjestetään kahdeksan itsenäistä tapahtumaa: Kiinteistö, Julkisivu, FinnSec, Väri ja Pinta, Puhtauspalvelu, ViherTek sekä Sähkö ja AudioVisual -tapahtumat. Kolmipäiväinen, kahden vuoden välein järjestettävä kiinteistöalan katselmus keräsi edellisellä kerralla syksyllä 2009 noin kävijää. Yhteisesiintyminen koettiin viimekertaisten kävijä- ja näytteilleasettajatutkimusten mukaan hyödylliseksi paitsi uusien tuotteiden ja palveluiden katselmuksena, myös monipuolisena mahdollisuutena verkostoitumiseen ja kontaktien solmimiseen. Kiinteistömessujen toimeksiantajia ovat Suomen Kiinteistöliitto ja Isännöintiliitto. Tapahtumakokonaisuudessa järjestetään useita seminaareja, tietoiskuja ja paneelikeskusteluja ajankohtaisista asioista ja ilmiöistä 17

18 Yhtiöjärjestysmallit -opas ilmestynyt Yhtiöjärjestysmallit -opas käy läpi taloyhtiön yhtiöjärjestyksen sisällön. Oppaassa esitellään sekä asunto-osakeyhtiölain mukainen pakollinen sisältö sekä yhtiöjärjestykseen otettavat vapaaehtoiset määräykset. Oppaassa kerrotaan myös, missä tapauksissa yhtiöjärjestys täytyy päivittää uuden asunto-osakeyhtiölain mukaiseksi. Opas sisältää malliyhtiöjärjestykset erikokoisiin taloyhtiöihin. Sopii avuksi sekä vanhan yhtiöjärjestyksen päivittämiseen että uuden yhtiöjärjestyksen tekemiseen. Oppaan laajuus on 84 sivua ja sen kirjoittajat Marina Furuhjelm, Annika Kemppinen ja Mia Pujals ovat kiinteistöalalla toimivia ja asiantuntevia lakimiehiä. Kiinteistöalan Kustannus Oy:n julkaiseman oppaan hinta on 20 euroa. Kiinteistöliiton jäsenet saavat kustannusyhtiön verkkokaupasta 10 % jäsenalennuksen ostaessaan Kiinteistöalan Kustannus Oy:n kirjoja ja lomakkeita. Klikkaa itsesi Kiinteistöalan Kustannus Oy:n verkkokaupan sivuille ja tilaa opas taloyhtiösi käyttöön! Taloyhtiö tapahtuma 3.5. Helsingissä Seitsemännen kerran järjestettävä Taloyhtiötapahtuma on taloyhtiöiden hallituksille ja isännöitsijöille tarkoitettu seminaari-, neuvonta- ja näyttelytapahtuma. Taloyhtiö 2011 on osallistujille maksuton ja kaikille avoin tapahtuma Helsingissä. Uusi paikka on Finlandia-talo, joka tarjoaa hienot puitteet kevään suurtapahtumalle. Katso videokutsu Kiinteistöliiton videokanavalta: 2/Z4kfGGxUwvE Tapahtuman sivuilla lisätietoa ja ilmoittautumiset: Kiinteistölehden uutiset suoraan sähköpostiin Suomen Kiinteistölehti on aloittanut sähköisen uutiskirjeen jakelun. Aluksi kahden viikon välein ilmestyvä uutiskirje kertoo kiinteistö- ja rakennusalan ja asumisen tärkeät uutiset ja tapahtumat. Sähköpostitse lähetettävä uutiskirje on tarkoitettu kaikille aihepiiristä kiinnostuneille. Maksuttoman uutiskirjeen voi tilata rekisteröitymällä Taloyhtio.netin käyttäjäksi ja rastittamalla rekisteröitymissivun Minulle voi lähettää -kohdasta Kiinteistölehden uutiskirjeitä -vaihtoehdon: / Taloyhtio.netin käyttäjiksi jo aiemmin rekisteröityneet voivat tilata uutiskirjeen vuodenvaihteen jälkeen muuttamalla omia tilaustietojaan Omat tiedot -sivulla: Taloyhtio.net on Suomen Kiinteistöliiton julkaisema taloyhtiöiden oma tietoportaali. Rekisteröityminen Taloyhtio.netin käyttäjäksi on maksutonta. Löydät Kiinteistölehden myös Facebookista ja Twitteristä. Kiinteistölehdellä on nyt myös Facebook-sivu, jossa muun muassa jaetaan linkkejä alan tärkeisiin ja kiinnostaviin uutisiin ja puheenaiheisiin. Tervetuloa mukaan keskustelemaan osoitteeseen i Kiinteistölehden omia ja muita alan tärkeitä uutisia voi seurata myös Twitterissä. Siellä löydät lehden osoitteesta https://twitter.com/#!/kiinteistolehti 18

Laki rakennuksen energiatodistuksesta 27.2.2013: Usein kysyttyjä kysymyksiä & vastauksia

Laki rakennuksen energiatodistuksesta 27.2.2013: Usein kysyttyjä kysymyksiä & vastauksia Laki rakennuksen energiatodistuksesta 27.2.2013: Usein kysyttyjä kysymyksiä & vastauksia K: Mikä on rakennuksen energiatodistus? Energiatodistus on työkalu rakennusten energiatehokkuuden vertailuun ja

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015. Ekonomistit

Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015. Ekonomistit Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015 Ekonomistit 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat

Lisätiedot

Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla

Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 14.2.2013 Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla Asunnon hintaan vaikuttaa moni tekijä, joista mainittakoon rakennuksen talotyyppi,

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015 Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat

Lisätiedot

Yleistä asumistukea saavien talouksien vuokrat tammikuussa 2011

Yleistä asumistukea saavien talouksien vuokrat tammikuussa 2011 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola, ARA Puh. +358 400 996 067 Pirjo Ylöstalo, Kela Puh. 020 63 41390 Selvitys 1/2011 Yleistä asumistukea saavien talouksien vuokrat tammikuussa 2011 1.2.2010 Yleistä

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄN NÄKÖKULMASTA

ENERGIATODISTUS KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄN NÄKÖKULMASTA ENERGIATODISTUS KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄN NÄKÖKULMASTA Tämän lain tarkoituksena on erityisesti lisäämällä mahdollisuuksia rakennusten energiatehokkuuden vertailuun edistää rakennusten energiatehokkuutta ja

Lisätiedot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot ISSN 1237 1288 Lisätiedot/More information: Kimmo Huovinen Puh./tel +358 40 537 3493 Selvityksiä 5/2008 Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot Rajoitusten alaiset ARA vuokra asunnot: määrä, omistajat ja

Lisätiedot

Suomen Vuokranantajien näkemyksiä vuoden 2017 budjetista

Suomen Vuokranantajien näkemyksiä vuoden 2017 budjetista Suomen Vuokranantajien näkemyksiä vuoden 2017 budjetista Ympäristövaliokunta 29.9.2016 Mia Koro-Kanerva Suomen Vuokranantajat Suomen Vuokranantajat ry Suomen Vuokranantajat on valtakunnallinen yksityisten

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2016

Asuntotuotantokysely 2/2016 Asuntotuotantokysely 2/2016 Sami Pakarinen Kesäkuu 2016 1 (2) Kesäkuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Kuluttajien energianeuvonnan käynnistäminen Keski-Suomessa - Energiaviisas kuluttaja. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Kuluttajien energianeuvonnan käynnistäminen Keski-Suomessa - Energiaviisas kuluttaja. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Kuluttajien energianeuvonnan käynnistäminen Keski-Suomessa - Energiaviisas kuluttaja Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Energianeuvonnan taustaa ja tavoitteet Neuvonnan aikataulu ja sisältö

Lisätiedot

Rakentamisen ja LVI-alan suhdanteet. LVI-treffit Sami Pakarinen

Rakentamisen ja LVI-alan suhdanteet. LVI-treffit Sami Pakarinen Rakentamisen ja LVI-alan suhdanteet LVI-treffit 14.10.2016 Sami Pakarinen Suomen talous vuosimuutos, % Suomessa talouskasvu voimistuu tänä vuonna 5 Kotimaisten talousennusteiden keskiarvoja 4 3 2 1 0 2015

Lisätiedot

Suomen Kiinteistölehti Lukijatutkimus 10/2014

Suomen Kiinteistölehti Lukijatutkimus 10/2014 Suomen Kiinteistölehti Lukijatutkimus 0/204 TNS 204 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman tutkimusyrityksen

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 4 996 67 Pekka Pelvas 4 67 831 Selvitys 7/211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 23.6.211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 3/2014

Asuntotuotantokysely 3/2014 Asuntotuotantokysely 3/2014 Sami Pakarinen Lokakuu 2014 1 (3) Lokakuun 2014 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Asuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2004

Asuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2004 Helsingin kaupungin tietokeskuksen verkkojulkaisuja 25 Asuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2 Muutos edellisestä vuodesta: Kaikki asunnot 1,9 %, kaikki vapaarahoitteiset vuokra-asunnot 1, % ja vapaarahoitteisten

Lisätiedot

Selvitys 2/2016. ARA-tuotanto 2015 18.2.2016. Normaalit vuokra-as. Erityisryhmien as. ASO-asunnot Omistusasunnot Välimallin asunnot Takauslainoitetut

Selvitys 2/2016. ARA-tuotanto 2015 18.2.2016. Normaalit vuokra-as. Erityisryhmien as. ASO-asunnot Omistusasunnot Välimallin asunnot Takauslainoitetut ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola p. 0400 996 067 Selvitys 2/2016 ARA-tuotanto 2015 18.2.2016 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

Suhdannekatsaus. Betonipäivät , Messukeskus, Helsinki Sami Pakarinen

Suhdannekatsaus. Betonipäivät , Messukeskus, Helsinki Sami Pakarinen Suhdannekatsaus Betonipäivät 3.11.2016, Messukeskus, Helsinki Sami Pakarinen Maailman ja Suomen talous Maailman talous kasvaa kohtuullista vauhtia Rakennusteollisuus RT 3.11.2016 3 vuosimuutos, % Suomessa

Lisätiedot

Miten rakennusalalla menee rakennusalan talouskatsaus. Paaluseminaari , Viking XPRS Sami Pakarinen. Suomen talous

Miten rakennusalalla menee rakennusalan talouskatsaus. Paaluseminaari , Viking XPRS Sami Pakarinen. Suomen talous Miten rakennusalalla menee rakennusalan talouskatsaus Paaluseminaari 2016 17.11.2016, Viking XPRS Sami Pakarinen Suomen talous Suomessa talouskasvu voimistuu tänä vuonna 5 Kotimaisten talousennusteiden

Lisätiedot

OMAKOTILIITON LAUSUNTO

OMAKOTILIITON LAUSUNTO OMAKOTILIITON LAUSUNTO Lausuntopyyntö/asiantuntijakutsu Ympäristövaliokunta to 25.2.2016 klo 10.00 HE 150/2015 vp (energiatodistus) SISÄLTÖ Kansalaisaloite Eduskunnan lausumat HE 150/2015 VP Energiatodistuksen

Lisätiedot

Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pekka Luoto

Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pekka Luoto OULUN LÄÄNIN KIINTEISTÖYHDISTYS Hyvän asumisen puolesta Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys 3.3. 2011 Pekka Luoto Uusi asunto-osakeyhtiölaki tuli voimaan 1.7 2010 Muun muassa: Kunnossapitotarveselvitys

Lisätiedot

Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2008 eräissä kaupungeissa - Kysely yleishyödyllisille yhteisöille

Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2008 eräissä kaupungeissa - Kysely yleishyödyllisille yhteisöille ISSN 12371288 Lisätiedot: Virpi Tiitinen Puh. +358 40 517 3400 Selvityksiä 1/2009 Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2008 eräissä kaupungeissa - Kysely yleishyödyllisille yhteisöille 4.3.2009 Vuokra-asuntotilanne

Lisätiedot

Hanskat tiskiin vai vasara käteen?

Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Mitä suomalaiset ajattelevat kotiensa kunnossapidosta ja korjaamisesta Tiedotustilaisuus 12.4.2011 Tina Wessman, Qualitems Oy Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tarkoitus:

Lisätiedot

Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne

Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Selvitys 5/2012 Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne 2010 2012 27.11.2012 Sisällys 1 VUOKRA- JA OMISTUSASUMISEN VÄLIMUOTO... 3 1.1

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2015 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan

Lisätiedot

Näytesivut. 4.1 Yhtiökokous. Kokoustapa. Päätöksentekoa yhtiökokouksessa koskevat säännökset vastaavat pääosin vanhan lain säännöksiä.

Näytesivut. 4.1 Yhtiökokous. Kokoustapa. Päätöksentekoa yhtiökokouksessa koskevat säännökset vastaavat pääosin vanhan lain säännöksiä. 4 4.1 Yhtiökokous HALLINTO Päätöksentekoa yhtiökokouksessa koskevat säännökset vastaavat pääosin vanhan lain säännöksiä. Kokoustapa Osakkaat käyttävät päätösvaltaansa yhtiökokouksessa, jossa päätökset

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 280. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 280. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 14.09.2015 Sivu 1 / 1 3769/02.05.05/2015 Kaupunginhallituksen konsernijaosto 44 7.9.2015 280 Tapiolan Urheilutalo Oy:n vähemmistöosakkeiden lunastaminen Valmistelijat / lisätiedot: Antti

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 1 SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 2/2007 Marja-Leena Ikonen 8.2.2007 Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2006 eräissä kaupungeissa Kysely yleishyödyllisille yhteisöille ARA

Lisätiedot

Ajankohtaisia energia-asioita taloyhtiöihin. Energianeuvoja Tommi Tuomi

Ajankohtaisia energia-asioita taloyhtiöihin. Energianeuvoja Tommi Tuomi Ajankohtaisia energia-asioita taloyhtiöihin Energianeuvoja Tommi Tuomi Kymenlaakson energianeuvonta Energianeuvoja Tommi Tuomi 020 615 7449 tommi.tuomi@kouvola.fi Sähköposti ja puhelin neuvontaa, neuvonta

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 1 SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 1/2005 Olavi Lehtinen Pekka Pelvas 5.1.2005 Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2004 eräissä kaupungeissa Kysely yleishyödyllisille yhteisöille

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 12.9.2014

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 12.9.2014 Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 12.9.2014 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat

Lisätiedot

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA Kiinteistöstrategia Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA 19.3. 2013 Pekka Luoto Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry Neuvontapalvelut

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016 Irja Henriksson 1.3.017 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 016 Vuonna 016 Lahteen valmistui 35 rakennusta ja 75 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski yhdeksän prosenttia ja asuntotuotanto

Lisätiedot

VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI

VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 31.3.2014 Suomen johtava asuntovuokrausyritys ASUNTOTUOTANTOA KASVUKESKUKSIIN JA SUJUVAA VUOKRAUSPALVELUA. Liikevaihto 1.1. 31.3.2014 miljoonaa euroa

Lisätiedot

t.6 s.102 Laki asuinhuoneistojen vuokrauksesta /481.

t.6 s.102 Laki asuinhuoneistojen vuokrauksesta /481. t.6 s.102 Lähtökohtana on olemassa oleva vuokrasopimus Mikäli alivuokralaisen ottaminen ei tuota omistajalle kohtuutonta hankaluutta, alivuokralaisen ottaminen on mahdollista. Laki asuinhuoneistojen vuokrauksesta

Lisätiedot

Korjausrakentamisen tupailta Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa

Korjausrakentamisen tupailta Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa Korjausrakentamisen tupailta 18.1.2012 Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa Kiinteistöliitto Uusimaa (Uudenmaan Asuntokiinteistöyhdistys) Suomen Kiinteistöliiton suurin alueyhdistys 9300

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy Rakennusteollisuus RT ry

Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy Rakennusteollisuus RT ry Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy 2016 Rakennusteollisuus RT ry 11.10.2016 Rakennusteollisuus RT ry:n hallituksen puheenjohtaja, YIT Oyj:n varatoimitusjohtaja Tero Kiviniemi Rakennusteollisuus RT:n

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1-9/2015

OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1-9/2015 OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1-9/2015 29.10.2015 1 VVO-yhtymä Oyj:n strategia 29.10.2015 2 Strategiset avainluvut 2018 Avainluku Tavoite Asuntovarallisuus 5,0 miljardia 45 000 asuntoa Vapaan segmentin

Lisätiedot

LIITE 4. Lisätietopyyntö Jätekonsultointi Sawa Oy Pekka Soini Angervontie Kerava. Hakemus 11030/ /2015

LIITE 4. Lisätietopyyntö Jätekonsultointi Sawa Oy Pekka Soini Angervontie Kerava. Hakemus 11030/ /2015 LIITE 4 1 Jätekonsultointi Sawa Oy Pekka Soini Angervontie 8 04260 Kerava Hakemus 11030/14.06.02/2015 Mehiläinen Oy:n sekä Mediverkko-yhtiöiden poikkeuslupahakemus Olemme vastaanottaneet edustamanne Mehiläinen

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Kiinteistön kuntotodistus

Kiinteistön kuntotodistus Kiinteistön kuntotodistus Remontti-ilta Pekka Luoto 2.11.2006 Idean liikkeelleläht htö Oulun läänin kiinteistöyhdistyksen hallitus teki 20.12.2004 Suomen Kiinteistöliitolle aloitteen tutkimushankkeen käynnistämiseksi

Lisätiedot

Laajakaistayhteyden hankinta ja rahoittaminen asunto-osakeyhtiössä

Laajakaistayhteyden hankinta ja rahoittaminen asunto-osakeyhtiössä Laajakaistayhteyden hankinta ja rahoittaminen asunto-osakeyhtiössä Oulu 22.9.2015 Historiaa Päätöksenteko Laajakaistalle asettavat rajoitukset Hankinnan ja käytön rahoitus Laajakaistavastike Kiinteistöliitto

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUS Jykes Kiinteistöt Oy

OSAKASSOPIMUS Jykes Kiinteistöt Oy LUONNOS OSAKASSOPIMUS 5.10.2016 Jykes Kiinteistöt Oy 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Osapuolet... 3 2. Sopimuksen tausta ja tarkoitus... 3 3. Yleisvelvoite... 3 4. Yhtiön hallinto ja omistajaohjaus... 3 5. Osakkeiden

Lisätiedot

Rakennustuotannon arvo vuonna 2011 Yhteensä 28,5 mrd.

Rakennustuotannon arvo vuonna 2011 Yhteensä 28,5 mrd. Rakennustuotannon arvo vuonna 211 Yhteensä 28,5 mrd. Talonrakentaminen 22,7 mrd. Maa- ja vesirakentaminen 5,7 mrd. Ko rja usrakent am in en 1,3 mrd. Kunnossapito 1,6 mrd. Asuinrakennukset Muut rakennukset

Lisätiedot

ASUNTO-OSAKEHUONEISTOSSA TEHTÄVÄSTÄ KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS

ASUNTO-OSAKEHUONEISTOSSA TEHTÄVÄSTÄ KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS ASUNTO-OSAKEHUONEISTOSSA TEHTÄVÄSTÄ KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS Sivu 1/2 TALOYHTIÖ Asunto-osakeyhtiön nimi ja osoite Huoneiston numero OSAKAS Huoneiston osakkeenomistajan nimi ja puhelinnumero

Lisätiedot

ASIA: HE 30/2015 vp VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2016, Teema: luku 35.20

ASIA: HE 30/2015 vp VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2016, Teema: luku 35.20 LAUSUNTO 1 (5) Eduskunta Valtiovarainvaliokunta, Asunto ja ympäristöjaosto ASIA: HE 30/2015 vp VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2016, Teema: luku 35.20 kiittää mahdollisuudesta tulla kuulluksi hallituksen

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Huhtikuu 2016 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne hyvin tyydyttävä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkunee tänä vuonna

Lisätiedot

Miksi hallitustyöskentelyyn pitää ja kannattaa panostaa?

Miksi hallitustyöskentelyyn pitää ja kannattaa panostaa? Miksi hallitustyöskentelyyn pitää ja kannattaa panostaa? - Hallitus on keskeisessä roolissa päätöksenteossa ja sen valmistelijana - Hallitukselta odotetaan hyviä ja oikeudenmukaisia ratkaisuja - Hallitukselta

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 3/2016

Asuntotuotantokysely 3/2016 Asuntotuotantokysely 3/2016 Sami Pakarinen Lokakuu 2016 1 (2) Lokakuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 9/2003 Marja-Leena Ikonen 25.9.2003 Tyhjät arava- ja korkotukivuokra-asunnot kasvukeskusten suurissa kaupungeissa syksyllä 2003 Valtion asuntorahasto

Lisätiedot

Hitas on Helsingin kaupungin omistamille tonteille rakennettujen asuntojen hinta- ja laatutason sääntelyjärjestelmä.

Hitas on Helsingin kaupungin omistamille tonteille rakennettujen asuntojen hinta- ja laatutason sääntelyjärjestelmä. MIKÄ HITAS ON? Hitas on Helsingin kaupungin omistamille tonteille rakennettujen asuntojen hinta- ja laatutason sääntelyjärjestelmä. Hitasin tarkoituksena on tarjota asunnon ostajille kohtuuhintaisia omistusasuntoja

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 73. 73 Kerrostalotontin määräosan myynti Tapiolasta VVO Kodit Oy:lle, korttelin 12220 tontti 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 73. 73 Kerrostalotontin määräosan myynti Tapiolasta VVO Kodit Oy:lle, korttelin 12220 tontti 1 31.08.2015 Sivu 1 / 1 2478/02.07.00/2015 73 Kerrostalotontin määräosan myynti Tapiolasta VVO Kodit Oy:lle, korttelin 12220 tontti 1 Valmistelijat / lisätiedot: Laura Schrey, puh. 040 536 1739 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Sirpa Alen 8/2003 Kirsi Laakso Marja Kostiainen Ari Laine 2.9.2003 Korjausavustukset vuonna 2002 Kunnan ja ARAn myöntämien korjausavustusten osuus %-osuus

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Huhtikuu 2016 Satakunnan rakentamisen suhdannetilanne jatkuu yhä heikkona Satakunnan rakentamisen suhdannetilanne on talvikautena

Lisätiedot

YHTIÖJÄRJESTYS. (ei muutosta) 2 Toimiala

YHTIÖJÄRJESTYS. (ei muutosta) 2 Toimiala Nykyinen OMNIA KOULUTUS OY:N YHTIÖJÄRJESTYS Muutosehdotukset OMNIA KOULUTUS OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 Toiminimi ja kotipaikka Yhtiön toiminimi on Omnia koulutus Oy ja kotipaikka Espoo. 1 Toiminimi ja kotipaikka

Lisätiedot

Ympäristöministeriön selvitys asumisen tuki- ja verojärjestelmän vaikuttavuudesta. KOVA-seminaari Tommi Laanti

Ympäristöministeriön selvitys asumisen tuki- ja verojärjestelmän vaikuttavuudesta. KOVA-seminaari Tommi Laanti Ympäristöministeriön selvitys asumisen tuki- ja verojärjestelmän vaikuttavuudesta KOVA-seminaari 11.11.2016 Tommi Laanti Asumisen tuki- ja verojärjestelmien vaikuttavuus Toimikausi 1.11.2013-31.1.2015

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Ari Laine 9/27 Toni Pekka 27.11.27 Avustukset hissien rakentamiseen, korjaamiseen ja/tai liikuntaesteen poistamiseen vuosina 23-26 Hissien rakentamiseen

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? Hannu Sipilä Suomen LVI-liitto SuLVI

ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? Hannu Sipilä Suomen LVI-liitto SuLVI ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? Hannu Sipilä Suomen LVI-liitto SuLVI 1 Nykyinen energiatodistuskäytäntö Suomessa energiatodistuslaki voimaan vuoden

Lisätiedot

ISSN Lisätiedot: Hannu Ahola, ARA Puh Selvitys 2/2011. ARA-tuotanto 2010

ISSN Lisätiedot: Hannu Ahola, ARA Puh Selvitys 2/2011. ARA-tuotanto 2010 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola, ARA Puh. +358 4 996 67 Selvitys 2/211 ARA-tuotanto 21 2.3.211 Sisällys 1 ASUNTOMARKKINAT TOIPUIVAT NOPEASTI 3 2 YLI 12 UUTTA ARA-ASUNTOA RAKENTEILLE VUONNA 21 4

Lisätiedot

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Kiinteistöjen energiatehokkuus ja hyvät sisäolosuhteet Ajankohtaista tietoa patteriverkoston perussäädöstä sekä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuudesta Kirsi-Maaria Forssell, Motiva

Lisätiedot

Kuluttajien energianeuvonnan kokonaisuus ja rahoitettavat hankkeet

Kuluttajien energianeuvonnan kokonaisuus ja rahoitettavat hankkeet Kuluttajien energianeuvonnan kokonaisuus ja rahoitettavat hankkeet Lähtökohtia kuluttajaneuvonnan kehittämiseen Ilmastopolitiikka Ilmastonmuutosta hillittävä kasvihuonekaasupäästöjä vähennettävä Kaikkia

Lisätiedot

Viranomaislautakunta 17 12.05.2014 Viranomaislautakunta 21 18.06.2014

Viranomaislautakunta 17 12.05.2014 Viranomaislautakunta 21 18.06.2014 Viranomaislautakunta 17 12.05.2014 Viranomaislautakunta 21 18.06.2014 OIKAISUVAATIMUS RAKENNUSLUPAAN 14-0016-R/ AS OY METSOHOVIN KATETUT TERASSIT/VASTINE VALITUKSEEN 244/00.02.02/2014 VOLTK 17 Juhani Riuttanen

Lisätiedot

Paikallinen Palveleva Vaikuttaja

Paikallinen Palveleva Vaikuttaja Paikallinen Palveleva Vaikuttaja Akseli Kiinteistöpalvelut Oy Turun Isännöintikeskus Oy 23.11.2016 Toiminnanjohtaja Juuso Kallio Suomen Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto on kiinteistönomistajien

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 29

Espoon kaupunki Pöytäkirja 29 09.03.2015 Sivu 1 / 1 995/02.07.00/2015 29 Tontin määräosan myynti ja yleisen alueen vuokraus Tapiolasta Kiinteistö Oy Jousenpuiston Pysäköinti -yhtiölle pysäköintilaitoksen rakentamista varten, korttelin

Lisätiedot

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Asuntopolitiikan kehittäminen Fokusryhmä 10.3.2017 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Alustavia tuloksia ja johtopäätöksiä pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi. uudistuu - tulevat haasteet

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi. uudistuu - tulevat haasteet Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi uudistuu - tulevat haasteet Ajankohtaista rakennusten energiatehokkuudesta seminaari 8.10.2010 Aika: 8.10. perjantaina klo 9.30 11.30 8.10.2010 1 Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Suurpellon jätehuolto Oy 30.11.2015 13:50:00 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 30.11.2015 Toiminimi: Suurpellon jätehuolto Oy Yritys- ja yhteisötunnus:

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp -

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp - EV 306/1998 vp - HE 274/1998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi aravalain, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

Energiakorjausinvestointien kannattavuus ja asumiskustannukset. Seinäjoki 26.11.2013 Jukka Penttilä

Energiakorjausinvestointien kannattavuus ja asumiskustannukset. Seinäjoki 26.11.2013 Jukka Penttilä Energiakorjausinvestointien kannattavuus ja asumiskustannukset Seinäjoki 26.11.2013 Jukka Penttilä Kiinteistöliitto Etelä-Pohjanmaa ry - Suomen Kiinteistöliitto Paikallinen vaikuttaja - Vahva valtakunnallinen

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus 2/2013

Asuntomarkkinakatsaus 2/2013 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Asuntomarkkinakatsaus 2/2013 3.5.2013 ARA kerää ja analysoi asuntomarkkinoita ja rakentamista koskevia tietoja sekä tekee niihin liittyviä selvityksiä.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 21. Rakennuslautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 21. Rakennuslautakunta Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 07.02.2013 Sivu 1 / 1 4922/10.03.00/2012 21 Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle uudisrakennuslupaa koskevasta valituksesta, kiinteistö 49-12-14-2, Revontulentie 1, 02100

Lisätiedot

Keskuskauppakamarin Arvosteluperusteet LVV-koe 23.4.2016 välittäjäkoelautakunta. Kysymys 1

Keskuskauppakamarin Arvosteluperusteet LVV-koe 23.4.2016 välittäjäkoelautakunta. Kysymys 1 Kysymys 1 a) Välityslain mukaan välityspalkkion maksaa toimeksiantaja. On kuitenkin mahdollista, että vuokravälitystä koskevat toimeksiantosopimukset kohtaavat, jolloin välityspalkkio jaetaan osapuolten

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Huhtikuu 2016 Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne on vahvistunut Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Korjausrakentamisen viranomaisohjaus

Korjausrakentamisen viranomaisohjaus Korjausrakentamisen viranomaisohjaus Lauri Jääskeläinen Direktiivi pohjana Uudet rakennukset olleet jo aiemmin (v:n 2002 direktiivi täytäntöönpanon kautta) vähimmäisenergiatehokkuuden piirissä Suomessa

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 1/2017

Asuntotuotantokysely 1/2017 Asuntotuotantokysely 1/2017 Sami Pakarinen Helmikuu 2017 1 (2) Helmikuun 2017 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmasti

Lisätiedot

Yhtiön kotipaikka on Keravan kaupunki.

Yhtiön kotipaikka on Keravan kaupunki. YHTIÖJÄRJESTYS 1 (5) Luonnos Keski-Uudenmaan informaatioteknologia Oy:n yhtiöjärjestys 1 Yhtiön toiminimi 2 Yhtiön kotipaikka 3 Yhtiön toimiala 4 Yhtiön omistajuus 5 Tilikausi 6 Osakepääoma Yhtiön toiminimi

Lisätiedot

Asuntopula kasvun tulppana

Asuntopula kasvun tulppana Asuntopula kasvun tulppana Keski-Uudenmaan elinkeinopäivä 29.8.2013 Mäntsälä Suunnittelupäällikkö Kirsti Ruislehto Järvenpään kaupunki, Kaupunkikehitys Järvenpään kaupunki Ruislehto Kirsti 2 Järvenpään

Lisätiedot

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 Hallituksen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 96

Espoon kaupunki Pöytäkirja 96 06.10.2014 Sivu 1 / 1 3797/02.07.00/2014 96 Yleisten rakennusten tontin vuokraus Kilosta Y-Säätiölle nuorisoasuntojen rakentamista varten kortteli 54144 tontti 10 Valmistelijat / lisätiedot: Laura Schrey,

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

Korjausrakentamisbarometri / Kevät 2015

Korjausrakentamisbarometri / Kevät 2015 Korjausrakentamisbarometri / Kevät 2015 RTS, Rakennusfoorumi 5.5.2015 Jukka Kero Taustat ja vastaajat / Kevät 2015 Korjausrakentamisbarometri toteutetaan kaksi kertaa vuodessa: maalis-huhtikuu ja loka-marraskuu

Lisätiedot

Rantapoikkeamiset kunnalla entä vastuu? Tuire Nurmio Turun hallinto-oikeus

Rantapoikkeamiset kunnalla entä vastuu? Tuire Nurmio Turun hallinto-oikeus Rantapoikkeamiset kunnalla entä vastuu? Tuire Nurmio Turun hallinto-oikeus 14.6.2016 Kunta voi erityisestä syystä hakemuksesta myöntää poikkeamisen myös uuden rakennuksen rakentamiseen ranta-alueella,

Lisätiedot

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö:

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö: Jyväskylän seutu Asuntokatsaus 2012 Seudun kuntien asuntoryhmä 2013 Sisältö: Asuntoyhteistyö Jyväskylän seudulla Alueen asunto-olot Asuntomarkkinat Asuntorakentaminen Väestönmuutokset ja muuttoliike Asuntomarkkinat

Lisätiedot

Yhtiöjärjestys on hyväksytty varsinaisessa yhtiökokouksessa ja merkitty kaupparekisteriin

Yhtiöjärjestys on hyväksytty varsinaisessa yhtiökokouksessa ja merkitty kaupparekisteriin 1 Yhtiöjärjestys on hyväksytty varsinaisessa yhtiökokouksessa 9.5.2016 ja merkitty kaupparekisteriin 20.5.2016. 1 KÖYLIÖN-SÄKYLÄN SÄHKÖ OY YHTIÖJÄRJESTYS 1 Yhtiön toiminimi on Köyliön-Säkylän Sähkö Oy

Lisätiedot

Kasvukeskusten asuntorakentaminen ja joukkoliikenneinvestoinnit. Tarmo Pipatti Rakennusfoorumi 6.10.2015

Kasvukeskusten asuntorakentaminen ja joukkoliikenneinvestoinnit. Tarmo Pipatti Rakennusfoorumi 6.10.2015 Kasvukeskusten asuntorakentaminen ja joukkoliikenneinvestoinnit Tarmo Pipatti Rakennusfoorumi 6.10.2015 Asuntotuotanto kappalemääräisesti kasvussa Rakennusteollisuus RT 6.10.2015 2 Omakotitalojen aloitukset

Lisätiedot

Energia vie % hoitomenoista mitä asialle on tehtävissä?

Energia vie % hoitomenoista mitä asialle on tehtävissä? Energia vie 30-40 % hoitomenoista mitä asialle on tehtävissä? Taloyhtiö 2016 -tapahtuma 06.04.2016, Helsingin Messukeskus DI Petri Pylsy, Kiinteistöliitto l As Oy kerrostalot, 2014, koko maa l 100 % 90

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus 1/2013

Asuntomarkkinakatsaus 1/2013 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Asuntomarkkinakatsaus 1/2013 31.1.2013 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) kerää ja analysoi asuntomarkkinoita ja rakentamista koskevia tietoja

Lisätiedot

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen

Lisätiedot

Asuntojen hinnat ja vuokrat vuonna 2015

Asuntojen hinnat ja vuokrat vuonna 2015 euroa/m2 Irja Henriksson 22.3.2016 Asuntojen hinnat ja vuokrat vuonna 2015 Asunnon hintaan vaikuttaa moni tekijä, joista mainittakoon rakennuksen talotyyppi, sijainti sekä huoneistotyyppi. Yksiöiden neliöhinta

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 1/2016

Asuntotuotantokysely 1/2016 Asuntotuotantokysely 1/2016 Sami Pakarinen Helmikuu 2016 1 (2) Helmikuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmasti

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 4.11.2015 Lauri Penttinen Hoitokuluista energiaan ja veteen

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2013 1 (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta 63 13.06.2013. 63 Asianro 1749/10.03.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2013 1 (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta 63 13.06.2013. 63 Asianro 1749/10.03.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2013 1 (1) 63 Asianro 1749/10.03.00/2013 Rakennustyön keskeyttäminen / 11-6-1 / Pohjolankatu 18 / käyttövesiputkiston korjaustyö Vs. rakennustarkastaja Ilkka Korhonen Alueellinen

Lisätiedot

NYKYINEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAKI VOIMAAN HEINÄKUUSSA 2010

NYKYINEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAKI VOIMAAN HEINÄKUUSSA 2010 NYKYINEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAKI VOIMAAN HEINÄKUUSSA 2010 Uudistunut Asunto-osakeyhtiölaki astui voimaan 1. heinäkuuta 2010. Valvontayrityksen näkökulmasta uusi laki selkeyttää alan pelisääntöjä, ja se luonnollisesti

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman 2013-2017 väliseminaari, 16.12.2015, Finlandia talo, Helsinki ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho, FT Taustaa

Lisätiedot