HUKKALÄMMÖN HYÖDYNTÄMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HUKKALÄMMÖN HYÖDYNTÄMINEN"

Transkriptio

1 HUKKALÄMMÖN HYÖDYNTÄMINEN Oulunkaaren kuntayhtymä/ Uusiutuvan energian yrityskeskus Piisilta 1, II AIRIX Talotekniikka Oy, Y-tunnus , Toimipaikkakohtaiset yhteystiedot internet-sivuiltamme osoitteesta

2 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO Hukkalämmön hyödyntäminen... 4 Energiankulutus, ominaisenergian kulutus... 4 Lämpimän veden energiakulutus:... 4 Ilmastoinnin energiakulutus:... 5 Normitus paikkakunnalle vertailupaikkakunnalle... 5 Energia teollisuudessa, ominaiskulutus, vuorotyö Suurimmat hukkalämmön lähteet... 8 Kuumat pinnat:... 8 Avoimet kuumavesialtaat Sähkölaitteet Valaisimet Moottorit Hukkalämmön lähteiden keskinäinen suuruus Teknisiä ratkaisuja Lämmöntuotanto Kaukolämpö: Oma kattilalaitos Varastointitilavuus Kattilalaitos Energiataloudellinen käyttötapa: Kattilalaitoksen energiankulutus Savupiippujen mitoitus llmanvaihto, tilan lämmitys Poistoilman energia Yölämpötilan pudotus Jaksottainen lämmitys ilmalla Lämpötilakerrostumat Ilmanjako Tavanomaisia ilmanjako tapoja Puhalluksen ja imun vaikutusalue Lämmöntalteenottojärjestelmän valinnan kriteerit Sähköjärjestelmäratkaisuja eri tilanteisiin Rakennusautomaatiolla säästöjä Hukkalämmön hyödyntäminen; tekniset ratkaisut LIITTEET.

3 3 1 JOHDANTO Tässä selvityksessä tarkastellaan tyypillisiä pk- teollisuushalleja energiankäytön näkökulmasta. Tavoitteena on kertoa missä, minkä verran ja miten energiaa kuluu ja mitä pitäisi tehdä säästöjä saadakseen. Lisäksi selvityksessä verrataan lämpöenergian talteenottomahdollisuuksia sekä lämmöntuotantovaihtoehtoja. Selvitys on yleisluontoinen, eikä kohdistu mihinkään erityiseen olemassa olevaan kohteeseen. Tämän selvityksen tarkoituksena on herättää ajatuksia ja ideoita energiankäytössä. Teknisiin muutoksiin ryhdyttäessä ratkaisuvaihtoehdot on aina yksityiskohtaisesti selvitettävä ja valitusta vaihtoehdosta on tehtävä suunnitelma, jolla lopullisesti ratkaisun kannattavuus saadaan ennakolta selvitettyä. Taulukko ja diagrammiarvot ovat suuntaa antavia. Nykyaikaisilla simulointi- ja laskentaohjelmilla saadaan tarkempia tuloksia lähtötietojen tarkkuudesta riippuen. Taulukoiden ja diagrammien lähdetiedot ovat niiden yhteydessä yhteydessä. Liitteenä Excel laskureita kulutuksen ja kustannusten arviointiin. Oulussa AIRIX Talotekniikka Oy Juhani Mykkänen LVI- tekniset asiat Kauko Hämeenniemi Sähkötekniset asiat

4 4 2 Hukkalämmön hyödyntäminen Tässä selvityksessä tarkastellaan tyypillisiä pk- teollisuushalleja energiankäytön näkökulmasta. Tavoitteena on kertoa missä, minkä verran ja miten energiaa kuluu ja mitä pitäisi tehdä säästöjä saadakseen. Lisäksi selvityksessä verrataan lämpöenergian talteenottomahdollisuuksia sekä lämmöntuotantovaihtoehtoja. Selvitys on yleisluontoinen, eikä kohdistu mihinkään erityiseen olemassa olevaan kohteeseen. Tämän selvityksen tarkoituksena on herättää ajatuksia ja ideoita energiankäytössä. Teknisiin muutoksiin ryhdyttäessä ratkaisut on aina yksityiskohtaisesti selvitettävä ja suunniteltava. Taulukko ja diagrammiarvot ovat suuntaa antavia, nykyaikaisilla simulointi- ja laskentaohjelmilla saadaan tarkempia tuloksia. Taulukoiden ja diagrammien lähdetiedot ovat ao. kuvan yhteydessä. Liitteenä Excel laskureita kulutuksen ja kustannusten arviointiin. Energiankulutus, ominaisenergian kulutus Ominaisenergian kulutus tarkoittaa rakennuksen tyypillistä lämpöenergiankulutusta. Aiemmin kulutus ilmoitettiin yksikössä kwh / r-m 3, a.nykyisin energiatodistuksissa käytetään yksikköä kwh / m 2, a. Vuoden energiankulutuksesta vähennetään ns. vakio-osuus, joka on yleensä lämpimän käyttöveden kulutus. Loppuosa on rakennuksen johtumis-, vuoto- ja ilmanvaihdon energian kulutusta. Saatu lämpöenergian vuosikulutus normitetaan paikkakunnan lämmitystarveluvulla, jolloin sitä voidaan verrata vastaaviin rakennuksiin paikkakunnalla, tai korjataan erillisellä kertoimella, jolloin sitä voidaan verrata vastaaviin rakennuksiin koko maassa. Verratessa rakennusten ominaiskulutuslukuja, pitää huomioida toiminnan aste. Rakennuksessa, jossa tehdään 3-vuorotyötä on kulutus selkeästi suurempi kuin rakennuksessa jossa tehdään 1-vuorotyötä. Ominaisenergiankulutus vaihtelee rakennuksen käyttötarkoituksen ja käyttöajan osalta kwh / r- m 3, a välillä. Alarajalla on 1-vuorokäytössä oleva rakennus, esim. toimisto, jonka ilmastoinnissa on lämmöntalteenotto. Ylärajalla taas on keskeytymättömässä 3-vuorokäytössä oleva rakennus, jonka ilmastoinnissa ei ole LTO:ta Tyypillisiä rakennusten lämmitystehon ja lämpöenergian ominaislukuja olemassa olevassa rakennuskannassa. Lämpimän veden energiakulutus:

5 5 Q = ρ * c p * V * ( t 2 - t 1 ) / 3600 Q = veden lämmittämiseen kuluva energia, kwh ρ = veden tiheys ( 1000 kg / m 3 ) c p = veden ominaislämpökapasiteetti, ( 4,2 kj / kg ºC) V = lämpimän veden kulutus m 3 t P = lämpimän veden lämpötila, ºC ( 55 ºC) = kylmän vedenlämpötila, ºC ( ºC) t S Ilmastoinnin energiakulutus: Q IV = ρ * c p * V * t * 24S*r* tv Q LTO Q IV = ilman lämmittämiseen kuluva energia, kwh ρ = ilma tiheys ( 1,2 kg / m 3 ) c p = ilman ominaislämpökapasiteetti, ( 1,0 kj / kg ºC) V = ilmavirta m 3 /s t = vuorokautinen käyntiaikasuhde h/24h ( t= 0,42, kun käyttö 7 17) S = lämmitystarveluku ( esim. Iissä; 5385 ) Tv = viikottainen käyntiaikasuhde vrk / 7vrk (tv= 0,71, kun käyttö 5 vrk/vko) Q LTO = lämmöntalteenotolla hyödynnettävä energia (kwh) r = käyntiaikakerroin (r= 0,93, kun sisält. +15 ja päiväkäyttö) 24 = muuntokerroin Normitus paikkakunnalle vertailupaikkakunnalle: Normituksella saadaan vuoden energiankulutus vertailukelpoiseksi muiden vuosien kanssa. Normitus tehdään ns. normaalivuoteen, joiden lämmitystarveluvut (ent. astepäiväluvut) on löydettävissä alan julkaisuista ja esim. energialaitosten kotisivuilta. Oulunsalolle ja Kajaanille ilmoitetaan astepäiväluvut. Ii:n vertailupaikkakuntana on Oulunsalo. Pudasjärven ja Utajärven vertailupaikkakuntana on Kajaani. Luvut ovat sisälämpötilalle 17 ºC. Tällöin on oletettu, että lämpökuormat ja ilmaiset energiat nostavat sisälämpötilaa 3 ºC, eli huoneen lämpötila on tällöin 20 ºC. Lämmitystarveluku +15 ºC huonetilalle on n. 27 % alempi. Q norm. Q norm S a S 17 Q a = S 17 / S a * Q a = normitettu lämpöenergiankulutus, kwh / a = lämmitytarveluku tarkasteluvuonna = lämmitystarveluku normivuonna = lämpöenerginkulutus tarkasteluvuonna, kwh / a Paikkakuntakohtaista S 17 lämmitystarvelukua korjataan kertoimella k 1 seuraavasti kullekin paikkakunnalle:

6 6 Ii: S paikkakunta = S Oulunsalo / k 1, eli 5170 / 0,96 = 5385 Utajärvi: S paikkakunta = S Kajaani / k 1, eli 5420 / 0,98 = 5530 Pudasjärvi: S paikkakunta = S Kajaani / k 1, eli 5420 / 0,95 = 5705 Energia teollisuudessa, ominaiskulutus, vuorotyö: Teollisuudessa ominaisenergiankulutusta vertaillaan lisäksi myös tuotannon asteen suhteessa, eli kuinka paljon on tuotettu: vertailuyksikkönä: kwh / tuotettu kg, a tai kwh / tuotettu kpl, a. Kun siirrytään 1-vuorotyöstä jatkuvaan 3-vuorotyöhön kasvaa myös energiakulutus. Energiankulutus nousee helposti 4 5 kertaiseksi. Samalla rakennuksen rakenteiden energiaominaisuuden merkitys vähenee ja ilmastoinnin LTO: n merkitys, sekä kaikenlainen prosessin tuottaman hukkalämmön talteenoton merkitys kasvaa. Energiankulutuksen arviointi teollisuushallissa: Teollisuushallin johtumishäviöt. Vaipan energiankulutus ja tehontarve (Pienen ja keskisuuren teollisuuden opas 1990; Nesta, AIR-IX, Ekono) ESIM: Halli 5000 m 3, S 17 = 5385, Q vaippa = n. 120 MWh/a ja Ø vaippa = n. 38 kw

7 7 Teollisuushallin ilmastoinnin energiankulutus ja tehontarve (Pienen ja keskisuuren teollisuuden opas 1990; Nesta, AIR-IX, Ekono) ESIM: Halli 5000 m 3, S 17 = 5385, ilmanvaihto 2 kertaa/h, ei LTO, 1-vuorotyö: Q ilmastointi = n. 210 MWh/a ja Ø ilmastointi = n. 123 kw (Ilmastoinnin energian ja tehontarve vuodessa)

8 8 3 Suurimmat hukkalämmön lähteet Kuumat pinnat: Q 1 = Ø SIS * T = 4 * A * ( t P - t S ) 1,25 * T Q 1 = lämpöenergia kuumista pinnoista, Wh Ø SIS = lämmönlähteen lämpöteho,w T = käyttöaika lämmityskaudella, h A = pinta-ala, m 2 t P = keskimääräinen pinnan lämpötila, ºC t S = ilman lämpötila, ºC Yllä olevalla kaavalla voidaan laskea keskimääräinen lämmönluovutus kuumasta pinnasta. Pinnan väri vaikuttaa lämmönluovutukseen, musta luovuttaa tehokkaammin ja kirkas heikommin. Kaava pätee sisätiloissa, joissa ei ole pintaa huuhtelevaa, lämmönluovutusta tehostavaa ilmanvirtausta. Kuumien pintojen tuottamaa lämpökuormaa voidaan arvioida myös alla olevien kuvien mukaan. Lämmön luovutus kuumalta pinnalta huoneeseen. (Kylmäilmapuhallus; KTM Energiaosasto, AIR-IX 1984) ESIM: Pinnan lämpötila on 60 ºC, ympäristön lämpötila 21 ºC = lämmön luovutus n. 410 W/m 2

9 9 Pinnan värin vaikutus lämmön luovutukseen kuumalta pinnalta (Teollisuushallin lämmityksen ja ilmastoinnin suunnittelutietoa; Neste, Ekono, 1987) Tyypillisiä lämpökuormia pk-teollisuudessa (Teollisuushallin lämmityksen ja ilmastoinnin suunnittelutietoa; Neste, Ekono, 1987)

10 10 Avoimet kuumavesialtaat: Mk = a * A * ( x 1 x 2 ) Mk = veden haihdutus,g/s A= massansiirtokerroin g/m 2,s A= altaan pinta-ala, m 2 x 1 = altaan lämpötilaa vastaava kylläinen ilma absoluuttinen kosteus, g/kg k.i x 2 = huoneen ilman absoluuttinen kosteus, g/kg k.i Ø = V * h / 3600 Ø= höyrystymisteho, kw V = höyrystyvä vesimäärä kg H= höyrystymislämpö, kj/kg ( esim. 60 ºC:ssa 2356 kj/kg) Teollisuusrakennusten ilmastointi ja lämmitys; Neste, AIR-IX, Ekono; 1990 ESIM: ilman nopeus altaan pinnassa 0,15 m/s, veden lämpötila 60 ºC. Haihtuva vesimäärä on n. 2,5 kg/h, m 2, eli 10 m 2 altaassa 25 kg tunnissa. Höyrystykseen kuluva teho 1,5 kw/m 2.

11 11 Avoimen vesialtaan lämpöhäviö (Energiankäytön tehostaminen konepajateollisuudessa, KTM energiaosasto, 1981) ESIM: vesi 70 ºC, ilma 20 ºC = häviö n. 4 kw/m 2 Sähkölaitteet: Valaisimet: Valaistuksen aiheuttama lämpökuorma on luokkaa W/m 2 Valaisintyyppi Lämpöteho, W Hehkulamppu Nimellisteho, W Loistevalaisin Nimellisteho W * 1,25 Energiansäästölamput Nimellisteho W * 1,2 Moottorit: Sähkömoottorin tehosta osa siirtyy hukkalämpönä ympäröivään huoneilmaan, hukkalämpö lasketaan kaavalla: Q sm Q sm ή P T K = ( 1- ή ) * P * T * K = huoneilmaan siirtyvä lämpökuorma, kwh = moottorin hyötysuhde = moottorin nimellisteho, kw = moottorin käyntiaika, h = keskimääräinen kuormituskerroin (konepajoissa 0,25.0,5)

12 12 4 Hukkalämmön lähteiden keskinäinen suuruus Tyypillisiä hukkalämmönlähteitä pk- teollisuudessa ovat ilmastointi, kohdepoistot, vaippa, eli yläpohja, ulkoseinät, ikkunat ja ovet. Lisäksi lämpimän- ja kylmänveden kulutus. Alla erään tekstiilitehtaan( ompelimon ja pesulan) vuosienergiankulutuksen jakauma. Kohteessa ilmastoinnissa ei ollut LTO: a. Ompelimo toimi 1-vuorossa ja pesula 2 -vuorossa( 5pv/vko) Lämpöenergian kulutusjakauma Lämmin käyttövesi 1 % Ilmanvaihto 48 % Lämmitys 51 % Saman tehtaan sähkönkulutusjakauma Sähköenergian kulutusjakauma Valaistus 14 % Prosessi 47 % Sä.lämm., pumput 4 % Iv-koneet 26 % Ilmakopressori 9 %

13 Alla olevassa taulukossa energiansäästösopimuksen tehneiden kuntien ja kuntayhtymien raportoimien energiankäytön tehokkuuteen vaikuttavien toimenpiteiden jakautuminen eri järjestelmiin. 13

14 14 5 Teknisiä ratkaisuja Lämmöntuotanto Kaukolämpö: Kaukolämmön hinta koostuu energiamaksusta ja perusmaksusta. Alla esimerkki Oulun seudun lämpö Oy:n Iilaakson perusmaksun laskennasta. Kullakin energialaitoksella on oma laskentakaavansa, joka löytyy laitosten internet sivustoilta. Energianhinta on alkaen 54,98 /MWh (ALV=0%) Oma kattilalaitos: Polttoaineiden tehollisia lämpöarvoja: Tehollinen Polttoaine Tehollinen Lämpöarvo MWh/ m 3 Lämpöarvo MWh/ m 3 1 POR (Raskas polttoöljy) 11,2 Koivupilkkeet 1,7 2 POK (Kevyt polttoöljy) 10,0 Palaturve 1,4 3 Sekapuupilkkeet 1,3 4 Puupelletit 3,2 Polttohake 0,9 Polttopuut, suhdelukuja: 1,0 kiinto m 3 = 1,5 pino m 3 = 2,5 heitto m 3 1,0 kiinto m 3 = 250 l/ POK ( kevyt polttoöljy) 1,5 pino m 3 = 170 l/ POK ( kevyt polttoöljy) 2,5 heitto m 3 = 100 l/ POK ( kevyt polttoöljy)

15 15 Varastointitilavuus: 1,0 Öljyä i-m 3 = 3,1 Pellettiä i-m 3 = 12,5 Haketta i-m 3 Polttoaineen energiahinta: Polttoaine Energiahinta / MWh Polttoaine Energiahinta / MWh 1 POR (raskas polttoöljy) Koivupilkkeet 2 POK (kevyt polttoöljy) 105,00 Palaturve 16,00 3 Sähkö 100,00 Sekapuupilkkeet 4 Puupelletit 53,00 Polttohake 20,00 Kattilalaitos: Yli 200 kw:n laitoksiin suositellaan asennettavaksi kaksi kattilaa, joiden tehot ovat suhteessa 1/3 ja 2/3. Jos rakennuksen käyttövarmuus sitä edellyttää, tulisi kahta kattilaa käyttää jo pienemmilläkin tehoilla. Energiataloudellinen käyttötapa: -kesällä käytetään vain pienempää kattilaa (riittää lämpimän veden valmistukseen) - kun pienempi kattila ei riitä, käytetään vain suurempaa kattilaa. - kun suurempi ei yksin riitä, käytetään molempia samanaikaisesti. Kattilalaitoksen energiankulutus:

16 16 Kattilalaitoksessa energiansäästökohteita ovat mm: -nuohouksen oikea ajoitus -palamishyötysuhteen nostaminen -tyhjäkäyntihäviöiden pienentäminen Nokikerros kattilan lämmönsiirtopinnoilla huonontaa lämmönsiirtymistä. Nokikerroksen kasvaessa savukaasujen lämpötila nousee. Karkeasti voidaan sanoa, että savukaasujen lämpötilan noustessa 20 C on se merkki nuohouksen tarpeesta. Palamishyötysuhde ja siten energiankulutus, nuohouksen tarve ja kattilan ikä riippuvat polttimen toiminnasta. Tärkein kulutukseen vaikuttava tekijä on yli-ilmakerroin. Liian pieni kerroin aiheuttaa nokeamista ja epätäydellistä palamista. Liian suuri yli-ilmakerroin jäähdyttää palamislämpötilaa, jolloin energiaa menetetään savupiippuun. Oikea ilmakerroin löytyy savukaasuanalyysin perusteella. Polttimen palamistulokseen vaikuttaa myös suuttimen ilmarakojen puhtaus, sumutuskuvio ja oikea öljynpaine. Öljyn paineeseen vaikuttaa mm. öljynsuodattimen likaisuus. Kattiloiden häviöistä seisokkihäviöt voivat muodostaa 2 20%. Polttimen seistessä kattilan läpi virtaa ilmaa, joka vie energiaa mennessään. Polttimien tulisi käydä pitkiä käyntijaksoja. Savupiippujen mitoitus: Kun lämmöntuotanto muutetaan öljystä hakkeeseen tms. on mm. savupiipun soveltuvuus selvitettävä. Piippu on mitoitettava tarkemmin kattilavalmistajan ohjeen mukaan. Alla esimerkki. Esim. Kattilan teho 250 kw, ulkoilma +20 ºC, savukaasut +180 ºC Jos POK; Jos Hake; Ø 200 mm, kun piipun pituus on 5 m Ø 250 mm, kun piipun pituus on 12 m llmanvaihto, tilan lämmitys

17 17 Poistoilman energia: Taulukko on suuntaa antava, tarkemmin kulutus voidaan laskea energiaohjelmalla, kun tiedetään tarkat vuorokautiset ja viikottaiset käyntiajat. Esimerkki: Ilmamäärä; 1,0 m 3 /s, huoneen lämpötila = huoneen lt, Oulun alue. Ei LTO: ta, käyttöaika 10 tuntia päivässä, 5 päivää viikossa. Tulokset suuntaa antavia. Ulospuhallus ( huone-) lt C Lämpöenergia MWh/a, ilman LTO:ta Kulut /a, jos 55 /MWh Yölämpötilan pudotus Yölämpötilan pudotus on kannattava toimenpide, kun se voidaan tehdä automatiikalla ja rakennus on kevyt rakenteinen ( ei varaavia massoja, raskaita rakenteita jne.) ja kun pudotusajat ovat riittävän pitkiä. Raskaan rakennuksen ylöslämmitys kuluttaa helposti sen minkä lämpötilapudotus on säästänyt. Yleensä kevytrakenteisen hallin yö- ja viikonlopun lämpötilapudotus kannattaa. Jaksottainen lämmitys ilmalla Jaksottaisella lämmityksellä toteutetaan usein ilmalämmitysjärjestelmissä. Tavoitteena on puhaltimien sähköenergian säästö. Puhaltimia ohjataan päälle ja pois lämpötilamittauksen perusteella rakennusautomaatioita hyödyntäen. Lämpötilakerrostumat Lämmin ilma kerrostuu katon rajaan. Kerrostumisen voimakkuuteen vaikuttaa rakennuksen yläpohjan tiiveys, yläpohjan eristys, tilan ylilämpökuormat ja lämmönluovutuksen lämpötilataso. Voimakas kerrostuma lisää yläpohjan lämpöhäviöitä. Usein on edullista antaa epäpuhtauksien kerrostua katon rajaan, josta ne voidaan poistaa LTO: n kautta. Jos taas kerrostuma ilma on puhdasta, sitä voidaan kierrättää alas työskentely vyöhykkeelle tai oville. Myös puhtaan lämpökerrostuman hyödyntäminen on mahdollista korkeissa halleissa kylmäilmapuhalluksen avulla, jossa hallin yläosaan kerrostuneeseen ilmapatjaan puhalletaan raakaa tuloilmaa. Tavanomaisesti kerrostumat ovat 0,5.2,5 C / m (korkeus) Ilmanjako

18 18 Ilmanjako järjestelmä valitaan teollisuushalliin tuotanto-/ käyttöprosessin perusteella. Yleisemmät ilmanjakotavat ovat sekoittava ja syrjäyttävä ilmanjako. Sekoittava ilmanjako soveltuu kohteeseen, jossa tuotanto suhteellisen puhdasta, eikä toiminnasta tule suuria epäpuhtauksia tai pölyjä. Lisäksi sekoittava soveltuu silloin, kun ilmastoinnilla myös lämmitetään tilaa. Sekoittavassa ilmanjakojärjestelmässä ilma puhalletaan yleisimmin kartiohajottajilla. Jos työskentely tapahtuu istuallaan yhdessä kohdassa, kuten esim. elektroniikan kokonpanossa, tulee vedon vaara ottaa huomioon: tällöin sopiva ilmanjako saadaan esim. reikäputkihajottajilla. Syrjäyttävä ilmanjako soveltuu tuotantoon, jossa muodostuu suuria lämpö- ja /tai epäpuhtauskuormia. Tyypillisesti ilma puhalletaan pienellä nopeudella lattiatasolla olevista tuloilmalaatikoista. Kerrostava ilmajako on sovellus syrjäyttävästä ilmanjaosta. Tuloilmalaitteet sijoitetaan seinälle tai kattoon, josta ilma puhalletaan seinää hyväksi käyttäen alas. Tavanomaisia ilmanjako tapoja (Teollisuusilmanvaihdon suunnittelu; KTM Energiaosasto, AIR-IX 1987) Tyypillinen ilmanjakotapa puusepän teollisuudessa. Tuloilma tuodaan sekoittavalla ilmanjaolla, hallin yläosassa on ilmanpoisto. Koneilla on kohdepoisto.

19 19 Tyypillinen ilmanjakotapa hitsaamossa. Tuloilma tuodaan syrjäyttävällä ilmanjaolla, hallin yläosassa on ilmanpoisto. Työpisteillä on kohdepoisto. Ilmanjakotapa leipomossa. Tuloilma tuodaan syrjäyttävällä ilmanjaolla, hallin yläosassa on ilmanpoisto. Uuneilta on kohdepoisto. Talvella hyödynnetään kylmäilmapuhallusta hallin yläosaan.

20 20 Puhalluksen ja imun vaikutusalue: Ilmastoinnissa tuloilman jako suhteessa tilaan ja toimintaan on ensiarvoisen tärkeää. Poistojen sijoituksella ei puhtaassa ja vähän lämpökuormaa tuttavassa toiminnassa ole kovin suurta merkitystä. Poiston sijoitus määrää kuitenkin ilmavirtauksen suunnan. Epäpuhtaudet ja lämpökuormat tulee kanavoida syntysijoiltaan sopivalla tavalla, erilaiset huuvat ovat yleisesti käytettyjä. Kuva 6.4 Puhallussuihkun vaikutusetäisyys on huomattavasti suurempi kuin imun. Kuvan tasanopeuskäyrillä on ilman nopeus 10 % aukon nopeudesta. Kattosäteilylämmitysjärjestelmän valinnan kriteerit Kattosäteilijälämmitystä on toteutettu vesikiertoisena sekä sähkö- ja kaasutoimisena. Vesikiertoinen säteilylämmitys mahdollistaa eri lämmönlähteiden hyödyntämisen. Säteilylämmitys ei aiheuta pölyjen leviämistä, kuten esim. ilmalämmitys. Säteilylämmitystekniikalla voidaan tehdä esim. työpistelämmityksiä, jolloin vältytään koko hallin lämmitykseltä työskentelylämpötilaan. Nykyaikainen kattosäteilijä toimii alemmilla veden lämpötiloilla kun vielä 80-luvulla. Kattosäteilijää voidaan käyttää myös korkeissa halleissa. Kattosäteilijän etuna on, että se ei nostata pölyä eikä aiheuta ääntä. Työpistelämmitys Usein varsinainen prosessi tai tuotanto ei tarvitse lämmintä tuotantotilaa, mutta henkilökunta joutuu kuitenkin työskentelemään prosessin äärellä. Tällöin tulee harkittavaksi työpistekohtainen lämmitys. Lämmitys voidaan toteuttaa esim. henkilön työpisteen yhteyteen asennettavalla säteilylämmityksellä. Matalalämpöjärjestelmän valinnan kriteerit Matalalämpöjärjestelmissä lämmönluovutus tapahtuu vedellä, jonka lämpötila on yleisesti C. Matalalämpöjärjestelmän lämmönluovutus tapahtuu yleensä lattialämmityksellä, mutta se on mahdollista toteuttaa myös radiaattori- ja puhallinkonvektoritekniikalla. Matalalämpöjärjestelmän lämmöntuotto tapahtuu yleisesti maalämmöllä, mutta myös jatkuvatoimisien prosessien jäte- ja lauhdelämmöllä on mahdollista asia toteuttaa. Matalalämpöjärjestelmällä saadaan lämpötilakerrostuma pieneksi, eli lattiatason ja katonrajan lämpötilaero mahdollisimman pieneksi. Samalla energiankulutus osaltaan vähenee.

21 21 Ilmalämmityksen perusasiat Tavanomaisin lämmitystapa halleissa on ilmalämmitys. Ilmalämmitys mitoitetaan usein C:een ylilämmölle, jolloin puhalluslämpötila on +18 C:n hallissa on välillä C. Ilmamäärä määräytyy lämmitystehontarpeen ja puhalluslämpötilan mukaan. Korkeaa puhalluslämpötilaa tulee välttää lämpötilakerrostuman kasvun takia, matala puhalluslämpötila taas vaatii suurempaa ilmamäärää. Valinnan tekee ammattitaitoinen LVI-suunnittelija tuotannon ja toiminnan huomioiden. Ilmalämmityksellä saadaan tila nopeasti lämmitettyä se soveltuu hyvin hallien lämmitykseen. Lastausovet, ilmaverhot: Suurille lastausoville on rakennettu erilaisia ilmaverhoja, silloin kun työskentelyn takia ovia joudutaan pitämään usein auki. Ovien energiankulutus aiheutuu niiden epätiiveydestä ja auki olosta. Oven energiankulutusta lisää rakennuksen alipaineisuus, se myös heikentää ilmaverhojen toimintaa. Oven u-arvon merkitys, eli johtuminen on vain n. 10 % oven energiankulutuksesta. Ilmaverhoilla on mahdollista vähentää energiankulutusta jopa 80%, kun se suunnitellaan, toteutetaan ja käytetään oikein. Ilmaverhoja on kahta eri tyyppiä; lämminilmaverho, jonka laitteisto sijoitetaan hallin puolelle ja se varustetaan lämmityspatterilla. Tarkoituksena on estää ilman tulo kylmänä halliin. Kylmäilmaverho, joka nimensä mukaisesti puhaltaa lämmittämätöntä ilmaa, ts. ilmasuihkulla pyritään katkaisemaan kylmän tulo sisälle. Oheisessa kuvassa auki olevan oven energiakulutus. (Teollisuushallin lämmityksen ja ilmastoinnin suunnittelutietoa; Neste, Ekono, 1987) Esimerkki: Oven leveys 4 m, neutraalitaso 2 m, sisälämpötila +18 C, sijaintikunta Oulu, ovi avoinna 1 tunti / työpäivä: 20 kw/m 2 * 8 m 2 * 220 h/a : 1000 * 55 /MWh = n Periaatekuva teollisesti valmistetusta ilmaverhosta (Aeroclaus).

22 22 Valmistajalta voi pyytää takaisinmaksuaikalaskelmaa investointipäätöksen tueksi. Lämmöntalteenottojärjestelmän valinnan kriteerit. Ilmastoinnin lämmöntalteenottotekniikoista nykyisin käytetään kolmea tekniikkaa; nestekiertoinen lämmönsiirrin, levylämmönsiirrin sekä pyörivä regeneraattori. Nestekiertoinen järjestelmä: Poistoilmavirrassa olevassa patterissa kiertää jäätymätön neste pumpataan tuloilmakoneessa olevaan patteriin, joka lämmittää ilmastointikoneeseen ulkoa otettavan ilman. Tehoa säädetään kolmitieventtiilillä. Pattereina voidaan käyttää lamelli-, neulaputki-, ripaputki- tai sileäputkipattereita. Nesteenä käytetään etyleeniglykolia, jonka vahvuus on pohjois-suomessa 40%. Nestekiertoinen LTO soveltuu olemassa olevien huippuimurijärjestelmien ja likaisten poistoilmojen LTO järjestelmäksi. Tulo- ja poistoilmakoneet voivat olla kaukanakin toisistaan. Lämpötilahyötysuhde yleisesti tasoa 40.55% Levylämmönsiirrin ( kuutio, kenno): Lämpö siirtyy levyn läpi suoraan poistoilmasta tuloilmaan. Rakennemateriaalina on yleensä alumiini. Tehoa säädetään ohituspelleillä. Levylämmönsiirrin soveltuu suhteellisen puhtaan ilman lämmöntalteenottoon, kuten esim. toimistot, asunnot jne. Tulo- ja poistoilmapuhallin ovat samassa koneessa. Vaatii suurehkon ilmastointikonehuoneen. Lämpötilahyötysuhde yleisesti tasoa 50.65% Pyörivä regeneraattori (kiekko):

23 23 Poistoilman lämpö varastoituu kennorakenteeseen, josta kenno luovuttaa lämmön tuloilmaan. Kennon rakenne on yleisesti alumiinia, mutta erikoistapauksiin saa myös muita rakennemateriaaleja. Tehoa säädetään pyörimisnopeutta säätämällä. Pyörivälämmönsiirrin soveltuu puhtaan ilman lämmöntalteenottoon, jossa poistoilmassa ei ole myöskään hajuja. Käyttökohteina esim. toimistot, juhlasalit jne. Lämpötilahyötysuhde yleisesti tasoa 70.85% Ilmansuodatus: Ilmastointikoneiden ilmansuodattimet puhdistavat tuloilmapuolella ulkoilmaa ennen kuin se puhalletaan huoneeseen. Lisäksi suodattimet tulo- ja etenkin poistopuolella suojaavat ilmastointikoneen osia, kuten esim. patteria likaantumiselta. Tyypillisesti tuloilmapuolella käytetään nykyisin luokan F7 suodattimia, vielä 80-luvulla oli käytössä F5 luokan suodattimia. Poistoilmapuolella nykyisin käytetään yleisesti F5 luokan suodattimia. Nekin olivat 80- luvun koneissa luokkaa huonompia, eli G4. F-luokka on hienosuodatin ja G-luokka on karkea suodatin. 80-luvun koneista saattaa löytää myös merkinnän EU5 tai EU4, jotka vastaavat numeroarvojen mukaisia F-luokan suodattimia. Suodatin vaihdetaan kun se on likaantunut = painehäviö on kohonnut merkitylle loppupainehäviö rajalle. Jos kohteessa riittää yksi vaihtokerta vuodessa, niin se kannattaa tehdä loppusyksyllä, näin säästetään painehäviössä eli puhallin energiassa. Vedenkäyttö, vedensäästö: Alla olevasta kuvasta voidaan arvioida vedenkulutus työpaikkatiloissa. Teollisuusrakennusten ilmastointi ja lämmitys; Neste, AIR-IX, Ekono; 1990 Huuhtelumäärien pienentäminen vaikutukset / ongelmat

24 24 Vedensäätöä varten on kehitetty tekniikka, kuten esim. valokennohanat, hanojen virtaamarajoitukset, paineenalennusventtiilit, WC-istuinten kaksitehohuuhtelumekanismit jne. Huuhtelumäärien pienentäminen sakeuttaa osaltaan jätevesiä, jolloin viemäreiden tukkeentuminen on mahdollista. Joissain yhteyksissä on jopa mietitty viemärin perinteisen kallistuksen sentti metrille jyrkentämistä. 80-luvun vedensäästö buumi aiheutti ongelmia pumppaamoille, mutta nykyisin ns. repijäpumput selviävät sakeammistakin jätevesistä. Prosessista poistuvan lämpimän veden hyötykäyttö Prosessista poistuvan lämpimän veden hyötykäyttöä mietittäessä on selvitettävä veden sisältämät epäpuhtaudet. Yleensä talteenotto tehdään lämmönvaihtimella. Lisäksi on huomioitava Rak. MK osan D1:n vaatimukset talteenottolaitteistoille: Vaarana on käyttöveden saastuminen, jonka takia LTO- järjestelmässä pitää olla vaaraton väliaine. Talousvesi ei missään olosuhteissa saa päästä saastumaan. Paineilmajärjestelmät Paineilmakeskus ilmanotto Viileä, puhdas ja kuiva imuilma johtaa tehokkaimpaan puristukseen. Ilman sisäänottokohdan ja kompressorin välinen kanava tulisi olla lyhyt ja väljästi mitoitettu. Imuaukko tulee suojata vesi- ja lumisateelta. Paineilmalinjojen vuodon selvittäminen ja vuodon merkitys Paineilmajärjestelmän vuotokohtia ovat yleensä varoventtiilit, liittimet, sulkuventtiilit ja työvälineiden pikaliittimet. Vuotojen kartoitus tulee tehdä määrä välein esim. kuulostelemalla vuotoääniä tai tekemällä yksinkertainen vuototestaus, jossa katsotaan kompressin ollessa pysäytettynä aika jolloin paine verkostossa laskee yhden bar: n. Sitten lasketaan verkoston tilavuus ja verrataan vuotomäärää kompressorin tuottoon. Yleisesti sallittavana pidetään enintään 4 5 %:n vuotoa. Kylmälaitteet Määräysten mukaan halogeenihiilivety kylmäaineet poistuvat käytöstä. Pienissä ja keskisuurissa kylmälaitteissa aiemmin yleisimmin käytössä ollut R22 poistuu lopullisesti käytöstä vuoden 2014 loppuun mennessä. R22 laitoksia on huollettu vielä ns. kierrätysaineilla, mm. Carrier Oy:n toimesta.

25 Alla olevassa taulukossa tilanne vanhojen kylmäaineiden osalta. 25

26 26 6 Sähköjärjestelmäratkaisuja eri tilanteisiin Sähköjärjestelmien säästöjä esittäessä pitää kiinnittää huomioita seuraaviin seikkoihin Sähkön kilpailutus Sähköenergiasta kilpailuteltavaa osuutta vain myyntiosuus, jonka voi kuluttaja kilpailuttaa vapaasti eri toimittajien välillä. Sähköenergia siirto-osuus on kiinteä jokaisen sähkölaitoksien tariffien mukaan. Siirto-osuutta ei voi kilpailuttaa. Sähkön myyntiosuutta voi kilpailuttaa osoitteessa.www.kilpailuttaja.fi, jos pääsulake on 63A tai pienempi. Yli 63 A kilpailuttaminen tapahtuu esim. Energiakolmion Oy:n palveluna. Tariffitarkastelu Sähkölaitoksilla on erilaillisia siirtotariffeja, josta kuluttaja voi valita kuhunkin tilanteeseen sopivan. Tariffitarkastelu kannattaa tehdä silloin kun tilanne muuttuu käyttökohteessa oleellisesti. Sähkölaitosten tyypilliset siirtotariffit: Yleissähkön siirto: jossa pääsulakkeen mukainen perusmaksu sekä energia hinta. tariffissa yleisesti pienet kuluttajat Yö- ja kausisähkö siirto: jossa pääsulakkeen mukainen perusmaksu sekä energia hinta yölle ja päivälle eri tariffissa yleisesti sähkölämmitys kuluttajat PJ- tehosiirto: -(0,4kV toimitus)jossa kiinteä perusmaksu -tehomaksu /kw/kk, määräytyy eri kuukausien huipputehojen mukaan(kahden suurimman keskiarvo (talvikuukausina) -loistetehomaksu /kvar/kk, kuukauden loistetehohuippu vähennettynä ilmaisosuudella (esim. 20% pätötehohuipun määrästä Fortum) Energiahinta vaihtelee eri vuoden aikojen mukaan tariffissa yleisesti pienen teollisuuden kuluttajat (huipputeho yli 60kW) KJ- tehosiirto: (20kV toimitus) jossa kiinteä perusmaksu tehomaksu /kw/kk. määräytyy eri kuukausien huipputehojen mukaan (kahden suurimman keskiarvo (talvikuukausina) loistetehomaksu /kvar/kk, kuukauden loistetehohuippu vähennettynä ilmaisosuudella (esim. 20% pätötehohuipun määrästä Fortum) Energiahinta vaihtelee eri vuoden aikojen mukaan tariffissa yleisesti suuremmat teollisuuden kuluttajat (huipputeho yli 200kW) ja kuluttajat, jotka tarvitsevat oman muuntamon Sähkötariffeissa huomioon otettavia seikkoja kiinteistön käytössä ovat esim. seuraavat seikat: huipputehon rajoitus, koska kaksi korkeinta huipputehoa määrää koko vuoden tehomaksut sähkön käyttö eri vuorokauden ja vuoden aikoina (hinta eri)

27 27 Pääsulakkeen koko Pääsulakkeen koolla on vaikutusta liittymämaksuihin sekä yleis- ja yö ja kausisähkön perusmaksuihin. Pääsulakekoon tarkastelu on kannattavaa tehdä ao. tariffien yhteydessä silloin kun kulutus käyttökohteessa muuttuu oleellisesti. Loisteho Eräät kulutuslaitteet kuten moottorit, purkauslamput ja muuntajat tarvitsevat toimiakseen pätötehon ohella myös loistetehoa. Pätöteho tekee varsinaisen työn. Loistetehoa tarvitaan magneettikenttien ylläpitoon. Loisteho voidaan ottaa jakeluverkosta, jolloin siitä joudutaan maksamaan, tai se voidaan tuottaa paikallisesti. Loistehon kompensointi on kulutuskohteessa yleensä kannattavaa varsinkin jos siitä joudutaan maksamaan huomattavasti. Sähkölämmitykset Jos kiinteistöä lämmitetään sähköllä, niin sähköenergian säästöä saadaan tiputtamalla huoneen lämpötilaa silloin kuin tilassa ei oleskella (ohjaukset). Sulana pitolämmitykset Kiinteistön sulana pitolämmityksiä ovat esim. kylmävesiputkien, räystäskourujen, sadevesiviemäreitten ja ulkoportaiden lämmitykset. Energiasäästöä saavutetaan em. järjestelmillä termostaattiohjauksella käyttölämpötila tyypillisesti +5 5 C. Valaistusratkaisut Kiinteistön valaistusratkaisuna on tyypillisesti isommissa tiloissa vanhemmissa kohteissa T8 loisteputket.(36w, 58W) sekä uudemmissa T5 loisteputket (28W,35W,49W) Pienet tilat on valaistu yleisesti pienoisloistelampuilla sekä jonkin verran esiintyy hehkulamppuja varsinkin sellaisissa vähän käytössä olevissa tiloissa. - energiasäästöratkaisuna tulee T8 putkilla ns. ECO putket (32W ja 51W) ja käyttöikä normaaliin loisteputkiin verrattuna kaksinkertainen ja valotehokkuus suurempi T8 putket voidaan korvata myös jossain tiloissa ns. LED putkilla. Ulkovalaistuksessa on paljon käytössä elohopeahöyrylamppuvalaisimia, joissa olevan elohopeahöyrylampun valmistus loppuu n. v.2015 mennessä. - ulkovalaistuksessa korvaavia tuotteita ovat LED ja monimetallilampulla varustetut valaisimet, joiden energiatehokkuus on paljon suurempi Valaistustehot ja ohjaukset Valonlähteet ovat eri tehokkaita eli samalla teholla lampusta saadaan eri määrä valoa. Lamppujen keskimääräisiä valotehokkuuksia: lm/w - hehkulamput 10 lm/w - energiasäästölamput 60 lm/w - pienoisloistelamput 65 lm/w - T5 loistelamppu 90 lm/w - T8 loistelamppu 70 lm/w kuristinliitäinen - ECO- loisteputket 90 lm/w - elohopeapurkauslamppu 40 lm/w - moni metallilamppu 100 lm/w - suurpainenatriumlamput 120 lm/w - Led lamput 60 lm/w

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy ENERGIANSÄÄSTÖ? ENERGIATEHOKKUUS! ENERGIATEHOKKUUS Energian tehokas hyödyntäminen

Lisätiedot

Naavatar - järjestelmällä säästöjä kerrostalojen ja muiden kiinteistöjen lämmityskuluihin

Naavatar - järjestelmällä säästöjä kerrostalojen ja muiden kiinteistöjen lämmityskuluihin Naavatar - järjestelmällä säästöjä kerrostalojen ja muiden kiinteistöjen lämmityskuluihin Hydrocell Oy Energiansäästön, lämmönsiirron ja lämmöntalteenoton asiantuntija www.hydrocell.fi NAAVATAR järjestelmä

Lisätiedot

Energia- ilta 01.02.2012. Pakkalan sali

Energia- ilta 01.02.2012. Pakkalan sali Energia- ilta 01.02.2012 Pakkalan sali Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA energiatodistuksen antajan pätevyys, PETA Tyypilliset ongelmat -Tilausvesivirta liian suuri (kaukolämpökiinteistöt)

Lisätiedot

Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet

Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet 12.04.2012 Pakkalasali Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA energiatodistuksen antajan pätevyys, PETA Tyypilliset ongelmat -Tilausvesivirta

Lisätiedot

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Timo Luukkainen 2009-05-04 Ympäristön ja energian säästö yhdistetään parantuneeseen

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Energiansäästö viljankuivauksessa

Energiansäästö viljankuivauksessa Energiansäästö viljankuivauksessa Antti-Teollisuus Oy Jukka Ahokas 30.11.2011 Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Maataloustieteiden laitos Agroteknologia Öljyä l/ha tai viljaa kg/ha Kuivaamistarve

Lisätiedot

Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT

Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT 2 Case-tapaus: Päiväkoti Saana Lpk Saana, rakennusvuosi 1963,

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1 ENERGIATEHOKKUUS Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen taustalla on Kioton ilmastosopimus sekä Suomen energia ja ilmastostrategia, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. EU:n

Lisätiedot

Lämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut

Lämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Lämpöilta taloyhtiöille Tarmo 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Talon koon (energiankulutuksen määrän)

Lisätiedot

Broilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet. Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi

Broilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet. Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi Broilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi www.helsinki.fi/yliopisto 1 Miten aloittaa energiankäytön tehostaminen? Energiankäytön

Lisätiedot

valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Eximus JrS

valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Eximus JrS Parmair Eximus JrS Parmair Eximus JrS Air Wise Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Eximus JrS Sertifikaatti Nro C333/05 1 (2) Parmair Eximus JrS on tarkoitettu käytettäväksi asunnon ilmanvaihtokoneena

Lisätiedot

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry.

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry. . Petri Koivula toiminnanjohtaja DI 1 Palkittua työtä Suomen hyväksi Ministeri Mauri Pekkarinen luovutti SULPUlle Vuoden 2009 energia teko- palkinnon SULPUlle. Palkinnon vastaanottivat SULPUn hallituksen

Lisätiedot

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry.

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry. . Petri Koivula toiminnanjohtaja DI 1 Energia Asteikot ja energia -Miten pakkasesta saa energiaa? Celsius-asteikko on valittu ihmisen mittapuun mukaan, ei lämpöenergian. Atomien liike pysähtyy vasta absoluuttisen

Lisätiedot

Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010

Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Ari Aula Chiller Oy Lämpöpumpun rakenne ja toimintaperiaate Komponentit Hyötysuhde Kytkentöjä Lämpöpumppujärjestelmän suunnittelu Integroidut lämpöpumppujärjestelmät

Lisätiedot

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Kymenlaakson energianeuvonta 2012- Energianeuvoja Heikki Rantula 020 615 7449 heikki.rantula@kouvola.fi

Lisätiedot

Näytesivut. 3.2 Toimisto- ja liiketilojen. Ilmastointijärjestelmät 57

Näytesivut. 3.2 Toimisto- ja liiketilojen. Ilmastointijärjestelmät 57 3.2 Toimisto- ja liiketilojen ilmastointijärjestelmät Toimisto- ja liiketilojen tärkeimpiä ilmastointijärjestelmiä ovat 30 yksivyöhykejärjestelmä (I) monivyöhykejärjestelmä (I) jälkilämmitysjärjestelmä

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Asunto Oy Aurinkomäki Espoo_Luhtikerrostalo Mäkkylänpolku 4 0650, ESPOO Rakennustunnus: Rak _Luhtikerrostalo Rakennuksen valmistumisvuosi: 96 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka:

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy Rakennusten energiatehokkuus Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy 6.6.2011 2 Mitä on rakennusten energiatehokkuus Mitä saadaan (= hyvä talo) Energiatehokkuus = ----------------------------------------------

Lisätiedot

HYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA

HYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA HYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA AJOISSA LIIKKEELLE Selvitykset tarpeista ja vaihtoehdoista ajoissa ennen päätöksiä Ei kalliita kiirekorjauksia tai vahinkojen

Lisätiedot

Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010

Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010 Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010 Kokemuksia ja kulutustietoja matalaenergia- ja passiivitaloista Pekka Haikonen 1 EU:n energiatehokkuusstrategia 2 Rakentamisen määräykset 3 4 Kokemuksia matalaenergiarakentamisesta

Lisätiedot

Energiatehokas korjausrakentaminen

Energiatehokas korjausrakentaminen Energiatehokas korjausrakentaminen Case poistoilmalämpöpumppu Teijo Aaltonen, Alfa Laval Nordic oy Energiatehokkuus mistä löytyy? Parantamalla kiinteistön rakenteita - lisäeristys, ikkunoiden uusinta =>

Lisätiedot

Taloyhtiön energiansäästö

Taloyhtiön energiansäästö Taloyhtiön energiansäästö Hallitusforum 19.03.2011 Messukeskus, Helsinki Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto ry Mitä rakennusten energiatehokkuus on Energiatehokkuus paranee, kun Pienemmällä

Lisätiedot

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012 Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Riihimäen Metallikaluste Oy Perustettu 1988 Suomalainen omistus 35 Henkilöä Liikevaihto 5,7M v.2011/10kk

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Pentintie 600 Kauhava Rakennustunnus: Valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: T 987 Kahden asunnon talot Rakennuksen laskennallinen

Lisätiedot

AKSELI KIINTEISTÖPALVELUT OY TALOTEKNIIKKA. Asiakastilaisuus 18.5.2015 Aitiopaikka, Valtion virastotalo

AKSELI KIINTEISTÖPALVELUT OY TALOTEKNIIKKA. Asiakastilaisuus 18.5.2015 Aitiopaikka, Valtion virastotalo AKSELI KIINTEISTÖPALVELUT OY TALOTEKNIIKKA Asiakastilaisuus 18.5.2015 Aitiopaikka, Valtion virastotalo TALOTEKNIIKAN PALVELUORGANISAATIO toiminnon esimies energianhallintapäällikkö Teemu Halenius LVIS-työt

Lisätiedot

Naavatar yhteistyössä

Naavatar yhteistyössä Naavatar yhteistyössä Tuotekehitys ja tutkimus Lämmönsiirtimet Talteenoton keruuyksiköt ja puhaltimet Lämpöpumput ja varaajat Kiertovesipumput Myynti, toteutus, automaatio ja käyttöpalvelut Schneider Electric

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi)

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra-tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset

Lisätiedot

Valaistushankinnat. 6.10.2010 Antti Kokkonen

Valaistushankinnat. 6.10.2010 Antti Kokkonen Valaistushankinnat 6.10.2010 Antti Kokkonen Kuinka paljon valaistus kuluttaa? Kaikesta Suomessa käytetystä sähköstä n. reilu 10 % kuluu valaistukseen, josta karkeasti 1/3 palvelu- ja julkisella sektorilla.

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön

Lisätiedot

Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin

Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin 05/2013 SCS10-15 SCS21-31 SCS40-120 SCS10-31 Scanvarm SCS-mallisto on joustava ratkaisu erityyppisiin maaenergiajärjestelmiin.

Lisätiedot

Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua

Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua VUORES-TALO VUORES-TALO VAIHE 2 VAIHE 1 2013 RAKENNUTTAJAN TAVOITTEET LIITTYEN ENERGIATEHOKKUUTEEN 1. Rakentaa energialuokan A 2007 rakennus. 2. Täyttää

Lisätiedot

Poistoilmalämpöpumput EX35S EX50S EX65S

Poistoilmalämpöpumput EX35S EX50S EX65S Poistoilmalämpöpumput EX35S EX50S EX65S Huolella suunniteltu Suunnittelun tavoitteet: Korkea COP (hyötysuhde) Hiljainen käyntiääni Tyylikäs ulkonäkö Selkeä ja yksinkertainen käyttöliittymä Enemmän lämmintä

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen 7.10.2015 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy vähentää

Lisätiedot

Taksan määräytymisen perusteet

Taksan määräytymisen perusteet Kunnanhallitus 25 24.02.2004 Kunnanhallitus 30 16.03.2004 ALUELÄMPÖLAITOKSEN TAKSA 16/03/031/2004 419/53/2002 KH 25 Kj:n ehdotus: Päätös: Kunnanhallitukselle jaetaan aluelämpölaitoksen taksan määräytymisperusteet

Lisätiedot

Jäähdytysenergian tarve ja kulutusprofiili

Jäähdytysenergian tarve ja kulutusprofiili Jäähdytysenergian tarve ja kulutusprofiili TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy Energiaa käytetään Taloteknisten palvelujen tuottamiseen Lämpöolosuhteet Sisäilmanlaatu Valaistusolosuhteet Äänilosuhteet

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Turku 18.01.2010 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ilmanvaihdon parantaminen

Lisätiedot

www.scanoffice.fi Teollisuusrakennus Salon Meriniityn teollisuusalueella, (Teollisuuskatu, Örninkatu 15)

www.scanoffice.fi Teollisuusrakennus Salon Meriniityn teollisuusalueella, (Teollisuuskatu, Örninkatu 15) Teollisuusrakennus Salon Meriniityn teollisuusalueella, (Teollisuuskatu, Örninkatu 15) - Rakennus on kytketty kaukolämpöverkkoon - Lämmitettävän tilan pinta-ala on n. 2000 m 2 ja tilavuus n. 10 000 m 3

Lisätiedot

RAKENNUSAUTOMAATIOJÄRJESTELMÄ MITTAUSSEURANTAOHJE. Tampere 15.8.2012 Työ 63309EA A1211

RAKENNUSAUTOMAATIOJÄRJESTELMÄ MITTAUSSEURANTAOHJE. Tampere 15.8.2012 Työ 63309EA A1211 RAKENNUSAUTOMAATIOJÄRJESTELMÄ MITTAUSSEURANTAOHJE Tampere 15.8.2012 Työ 63309EA A1211 RAKENNUSAUTOMMATIOJÄRJESTELMÄ SÄÄTÖJEN MITTAUSSEURANTA-AJOJEN TOIMINTAOHJE 1 Säädön toiminnalle asetettavat vaatimukset

Lisätiedot

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA IKI-Kiuas Oy teetti tämän tutkimuksen saatuaan taloyhtiöiltä positiivista palautetta kiukaistaan. Asiakkaat havaitsivat sähkölaskujensa pienentyneen,

Lisätiedot

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Talotekniikka ja uudet Rakennusmääräykset Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Sisäilmastonhallinta MUKAVUUS ILMANVAIHTO ERISTÄVYYS TIIVEYS LÄMMITYS ENERGIA VIILENNYS KÄYTTÖVESI April 2009 Uponor 2 ULKOISET

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kampusareena, toimistorakennusosa Korkeakoulunkatu 0 70, TAMPERE Rakennustunnus: - Rakennuksen valmistumisvuosi: 05 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Toimistorakennukset

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön

Lisätiedot

Energy recovery ventilation for modern passive houses. Timo Luukkainen 2009-03-28

Energy recovery ventilation for modern passive houses. Timo Luukkainen 2009-03-28 Energy recovery ventilation for modern passive houses Timo Luukkainen 2009-03-28 Enervent solutions for passive houses 2009 Järjestelmät passiivitaloihin Passiivitalo on termospullo. Ilman koneellista

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSRAKENTAMISEN KOMPASTUSKIVET. Antti Lakka 10.2.2015

ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSRAKENTAMISEN KOMPASTUSKIVET. Antti Lakka 10.2.2015 ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSRAKENTAMISEN KOMPASTUSKIVET Antti Lakka 10.2.2015 KOUKKUNIEMEN VANHAINKOTI KOUKKUNIEMEN JUKOLA 2012 2013 KOUKKUNIEMEN IMPIVAARA 2012 2013 KOUKKUNIEMEN JUKOLA JA IMPIVAARA Asukaspaikkoja

Lisätiedot

valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 90 SE AC

valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 90 SE AC Vallox 90 SE AC Vallox 90 SE AC Vallox Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 90 SE AC Sertifikaatti Nro C326/05 1 (2) Vallox 90 SE AC on tarkoitettu käytettäväksi asunnon ilmanvaihtokoneena ja sen lämmöntalteenoton

Lisätiedot

LISÄERISTÄMINEN. VAIKUTUKSET Rakenteen rakennusfysikaaliseen toimintaan? Rakennuksen ilmatiiviyteen? Energiankulutukseen? Viihtyvyyteen?

LISÄERISTÄMINEN. VAIKUTUKSET Rakenteen rakennusfysikaaliseen toimintaan? Rakennuksen ilmatiiviyteen? Energiankulutukseen? Viihtyvyyteen? Hankesuunnittelu Suunnittelu Toteutus Seuranta Tiiviysmittaus Ilmavuotojen paikannus Rakenneavaukset Materiaalivalinnat Rakennusfysik. Suun. Ilmanvaihto Työmenetelmät Tiiviysmittaus Puhdas työmaa Tiiviysmittaus

Lisätiedot

Mahdottomuus vai mahdollisuus

Mahdottomuus vai mahdollisuus Rakennuksen energiataloudellinen käyttö Mahdottomuus vai mahdollisuus Timo Posa 31.8.2010 Roolit Hallinta Huolto Käyttäjä Toiminta HELSINGIN KAUPUNGIN KOKONAISKULUTUS VUONNA 2008 ja 2007 2008 2007 GWh

Lisätiedot

Raportoidut energiatehokkuustoimenpiteet vuonna 2011

Raportoidut energiatehokkuustoimenpiteet vuonna 2011 Raportoidut energiatehokkuustoimenpiteet vuonna 2011 Energiatehokkuussopimuksen toimitilakiinteistöjen toimenpideohjelma Seuraavaan listaan on koottu toimitilakiinteistöjen toimenpideohjelmaan liittyneiden

Lisätiedot

Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti

Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti Tapio Tarpio Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti Air Termico/Air Kameleontti -tuloilmaikkuna on ekologinen tapa ottaa ikkunan kautta poistuva hukkalämpö talteen ja hyödyntää auringon lämpövaikutus.

Lisätiedot

RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS

RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS primäärienergia kokonaisenergia ostoenergia omavaraisenergia energiamuotokerroin E-luku nettoala bruttoala vertailulämpöhäviö Mikkelin tiedepäivä 7.4.2011 Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Vuores Koukkujärvi Energiavaihtoehtojen tarkastelu. Jyri Nieminen Ismo Heimonen VTT

Vuores Koukkujärvi Energiavaihtoehtojen tarkastelu. Jyri Nieminen Ismo Heimonen VTT Vuores Koukkujärvi Energiavaihtoehtojen tarkastelu Jyri Nieminen Ismo Heimonen VTT Sisältö Tausta ja lähtötiedot Tavoiteltavat tasot; matalaenergiatalojen ja passiivitalojen määrittelyt Mahdolliset järjestelmävariaatiot

Lisätiedot

Vallox Oy. valmistaa. ilmanvaihtokoneita Vallox 150 Effect SE MLV (esilämmitys maalämmityspiirissä) yli 70 F G H I HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS

Vallox Oy. valmistaa. ilmanvaihtokoneita Vallox 150 Effect SE MLV (esilämmitys maalämmityspiirissä) yli 70 F G H I HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS Vallox 150 Effect SE MLV Vallox 150 Effect SE MLV Vallox Oy valmistaa Sertifikaatti Nro VTT C 3514 08 1 (2) ilmanvaihtokoneita Vallox 150 Effect SE MLV (esilämmitys maalämmityspiirissä) Vallox 150 Effect

Lisätiedot

Kaupan alan toimenpideohjelma. 1. Käyttöhyödykejärjestelmiin liittyvät tehostamistoimet

Kaupan alan toimenpideohjelma. 1. Käyttöhyödykejärjestelmiin liittyvät tehostamistoimet Raportoidut energiansäästöön ja sen käytön tehostamiseen vaikuttavat toimenpiteet vuonna 2010 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen palvelualan toimenpideohjelmat Kaupan alan toimenpideohjelma 1.

Lisätiedot

Ilmanvaihdon kehittäminen ikkunaremontin yhteydessä, saneeraus- ja muutostöillä saavutettava vuotuinen energiansäästö

Ilmanvaihdon kehittäminen ikkunaremontin yhteydessä, saneeraus- ja muutostöillä saavutettava vuotuinen energiansäästö Ilmanvaihdon kehittäminen ikkunaremontin yhteydessä, saneeraus- ja muutostöillä saavutettava vuotuinen energiansäästö Timo Nissinen www.pihla.fi Vanhat ikkunat ovat kiinteistön ulkovaipan heikoin lenkki

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI Rakennuksen talotekniset tarkastukset 2014 TAMPEREEN TILAKESKUS LIIKELAITOS KIINTEISTÖTEKNIIKKA 18.12.2014

TAMPEREEN KAUPUNKI Rakennuksen talotekniset tarkastukset 2014 TAMPEREEN TILAKESKUS LIIKELAITOS KIINTEISTÖTEKNIIKKA 18.12.2014 RAKENNUS TARKASTUS PÄIVÄMÄÄRÄ TARKASTUKSEN TEKIJÄT Rakennuksen tarkastus on kesken Käyttäjähavainnot Tarkasteltavat tilat ja epäkohdat TARKASTELTAVAT TILAT LÄHTÖTILANNE EPÄKOHTA 1/5 Tarkasteltavat tilat

Lisätiedot

Putki- ja energiaremontti Koulutustilaisuus 15.2.2012 Harjalämmönsiirtimet lämmöntalteenotossa Tomi Anttila

Putki- ja energiaremontti Koulutustilaisuus 15.2.2012 Harjalämmönsiirtimet lämmöntalteenotossa Tomi Anttila Lämmöntalteenoton asiantuntija Putki- ja energiaremontti Koulutustilaisuus 15.2.2012 Harjalämmönsiirtimet lämmöntalteenotossa Tomi Anttila Oy Hydrocell Ltd perustettiin vuonna 1993 Toimipaikka Järvenpäässä

Lisätiedot

Enervent Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Enervent Pingvin eco ED % A. yli 70 F G H I HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS. Enervent Pingvin eco ED 3,0

Enervent Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Enervent Pingvin eco ED % A. yli 70 F G H I HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS. Enervent Pingvin eco ED 3,0 Enervent Pingvin eco ED Enervent Pingvin eco ED Enervent Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Enervent Pingvin eco ED Sertifikaatti Nro VTT C 4026 09 1 (2) Enervent Pingvin eco ED on tarkoitettu käytettäväksi

Lisätiedot

Energiaekspertti. Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä

Energiaekspertti. Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä Energiaekspertti Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä Sisällys Mihin energiaa ja vettä kuluu Mihin kiinnittää huomiota asumisen arjessa Mihin kiinnittää taloyhtiön toiminnassa Lämmitysjärjestelmä

Lisätiedot

Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009

Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Simo Paukkunen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu liikelaitos Biotalouden keskus simo.paukkunen@pkamk.fi, 050 9131786 Lämmitysvalinnan lähtökohtia

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS

ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS PELLON GROUP OY / Tapio Kosola ENERGIAN TALTEENOTTO KOTIELÄINTILALLA Luonnossa ja ympäristössämme on runsaasti lämpöenergiaa varastoituneena. Lisäksi maatilan prosesseissa syntyvää

Lisätiedot

valmistaa ilmanvaihtokoneita Fair 80 ec

valmistaa ilmanvaihtokoneita Fair 80 ec Koja Fair 80 ec Koja Fair 80 ec Koja Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Fair 80 ec Sertifikaatti Nro VTT-C-8424-12 1 (2) Fair 80 ec on tarkoitettu käytettäväksi asunnon ilmanvaihtokoneena ja sen lämmöntalteenoton

Lisätiedot

TEOLLISUUDEN ENERGIAKATSELMUKSET. 13.12.2011, Arttu Peltonen

TEOLLISUUDEN ENERGIAKATSELMUKSET. 13.12.2011, Arttu Peltonen TEOLLISUUDEN ENERGIAKATSELMUKSET 13.12.2011, Arttu Peltonen ENERGIAKATSELMUS Tavoite on vähentää kohteen energian- ja vedenkulutusta, kustannuksia sekä hiilidioksidipäästöjä ja näin toteuttaa kansallista

Lisätiedot

FInZEB-kustannuslaskenta

FInZEB-kustannuslaskenta FInZEB-kustannuslaskenta Asuinkerrostalo ja toimisto Teemu Salonen, Optiplan Oy 5.2.2015 1 Sisältö Laskennan lähtötiedot Ratkaisuvaihtoehtojen kannattavuus Herkkyystarkastelut Kustannusoptimaalisuuteen

Lisätiedot

Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto

Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto ravikeskus 2.10.2013 www.helsinki.fi/yliopisto 3.10.2013 1 Kuivauksen tehostamisen

Lisätiedot

Toimintakokeet toteutus ja dokumentointi Janne Nevala LVI-Sasto Oy

Toimintakokeet toteutus ja dokumentointi Janne Nevala LVI-Sasto Oy Toimintakokeet toteutus ja dokumentointi Janne Nevala LVI-Sasto Oy Toimintakokeita tehdään mm. seuraaville LVIA-järjestelmille: 1. Käyttövesiverkosto 2. Lämmitysjärjestelmä 3. Ilmanvaihto 4. Rakennusautomaatio

Lisätiedot

T-MALLISTO. ratkaisu T 0

T-MALLISTO. ratkaisu T 0 T-MALLISTO ratkaisu T 0 120 Maalämpö säästää rahaa ja luontoa! Sähkölämmitykseen verrattuna maksat vain joka neljännestä vuodesta. Lämmittämisen energiatarve Ilmanvaihdon 15 % jälkilämmitys Lämpimän käyttöveden

Lisätiedot

UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN. Urpo Hassinen 30.3.2012

UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN. Urpo Hassinen 30.3.2012 UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN Urpo Hassinen 30.3.2012 1 LÄHTÖTIETOJEN KARTOITUS hankkeen suunnittelu ammattiavulla kartoitetaan potentiaaliset rakennukset ja kohteiden lähtötiedot: - tarvittavan lämpöverkon

Lisätiedot

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA Kohdekiinteistö 2: 70-luvun omakotitalo Kiinteistön lähtötilanne ennen remonttia EEMontti kohdekiinteistö 2 on vuonna 1974 rakennettu yksikerroksinen, 139 m², omakotitalokiinteistö,

Lisätiedot

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään DI, TkT Sisältö Puulla lämmittäminen Suomessa Tulisijatyypit Tulisijan ja rakennuksessa Lämmön talteenottopiiput Veden lämmittäminen varaavalla

Lisätiedot

Oulun kaupunki / Schneider Electric Buildings Finland Oy Energiatehokas kiinteistö. Pekka Karppanen

Oulun kaupunki / Schneider Electric Buildings Finland Oy Energiatehokas kiinteistö. Pekka Karppanen Oulun kaupunki / Schneider Electric Buildings Finland Oy Energiatehokas kiinteistö Pekka Karppanen Valaistus Valaisimien sammuttaminen Yleispätevä ohje valaisimien sammuttamisesta tiloissa on, että jos

Lisätiedot

SELVITYS ASUINRAKENNUKSEN ILMAVIRTOJEN MITOITUKSESTA

SELVITYS ASUINRAKENNUKSEN ILMAVIRTOJEN MITOITUKSESTA HELSINGIN KAUPUNKI SELVITYS 1 ( ) SELVITYS ASUINRAKENNUKSEN ILMAVIRTOJEN MITOITUKSESTA Tällä selvityksellä ja liitteenä olevilla mitoitustaulukoilla iv-suunnittelija ilmoittaa asuinrakennuksen ilmanvaihtojärjestelmän

Lisätiedot

IV-kuntotutkimus. Lämmöntalteenoton kuntotutkimusohje 16.1.2014 1 (9) Ohjeen aihe: Lämmöntalteenottolaitteet

IV-kuntotutkimus. Lämmöntalteenoton kuntotutkimusohje 16.1.2014 1 (9) Ohjeen aihe: Lämmöntalteenottolaitteet Lämmöntalteenoton kuntotutkimusohje 16.1.2014 1 (9) IV-kuntotutkimus Ohjeen aihe: Lämmöntalteenottolaitteet Tämä IV-kuntotutkimusohje koskee ilmanvaihdon lämmöntalteenottolaitteita. Näitä ovat lämmöntalteenoton

Lisätiedot

Vastuullinen energiankäyttö

Vastuullinen energiankäyttö Vastuullinen energiankäyttö Öljy energiana...2 Sisälämpötila...3 Lämpimän käyttöveden kulutus...4 Öljylämmitysjärjestelmän huolto...5 Hybridilämmitys...6 Ilmanvaihto...7 Öljy energiana Öljyssä energia

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Järvenpää 24.11.2009 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ulkorakenteiden

Lisätiedot

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

Paritalon energiatodistuksen laskelma

Paritalon energiatodistuksen laskelma Paritalon energiatodistuksen laskelma Laskelman laatija: Laatimispäivämäärä: Pääsuunnittelija: Kohde: Esko Muikku Rakennusinsinööri (AMK) TKENERGIATODISTUS JA RAKENNUSPALVELU KY ( www.tkrakennuspalvelu.com

Lisätiedot

Tehokas lämmitys. TARMOn lämpöilta taloyhtiöille. Petri Jaarto. 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy

Tehokas lämmitys. TARMOn lämpöilta taloyhtiöille. Petri Jaarto. 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy Tehokas lämmitys TARMOn lämpöilta taloyhtiöille Petri Jaarto 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy 1 Tekninen kunto Ohjaavana tekijänä tekninen käyttöikä KH 90 00403 Olosuhteilla ja kunnossapidolla suuri merkitys

Lisätiedot

TAC - Finland. Energiansäästöpalvelut uusiin ja olemassa oleviin rakennuksiin. We help the best buildings in the world get that way.

TAC - Finland. Energiansäästöpalvelut uusiin ja olemassa oleviin rakennuksiin. We help the best buildings in the world get that way. TAC - Finland Energiansäästöpalvelut uusiin ja olemassa oleviin rakennuksiin We help the best buildings in the world get that way. TAC:n tuotteiden ja palvelujen jakauma TAC:lla me: Kehitämme ja valmistamme

Lisätiedot

Lämpöässä T-mallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin T 10-15 T 21-31 T 40-120

Lämpöässä T-mallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin T 10-15 T 21-31 T 40-120 Lämpöässä T-mallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin T 10-15 T 21-31 T 40-120 T 10-31 Lämpöässä T-mallisto on joustava ratkaisu erityyppisiin maaenergiajärjestelmiin. Tyypillisiä T 10-31 -mallien

Lisätiedot

Sähkölämmityksen tehostaminen, Elvari-hanke. Tammikuu 2014 Päivi Suur-Uski, Motiva

Sähkölämmityksen tehostaminen, Elvari-hanke. Tammikuu 2014 Päivi Suur-Uski, Motiva Sähkölämmityksen tehostaminen, Elvari-hanke Tammikuu 2014 Päivi Suur-Uski, Motiva Mikä on tehostumista, tehostumisen ympäristövaikutus ja mikä on sen hinta? Tehostumisen määrä, kwh Ympäristökriteerit;

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN LIIKUNTAKESKUS ELINKAARIKUSTANNUSLASKELMA Ylläpitokustannukset Energialaskelma

KANKAANPÄÄN LIIKUNTAKESKUS ELINKAARIKUSTANNUSLASKELMA Ylläpitokustannukset Energialaskelma KANKAANPÄÄN LIIKUNTAKESKUS ELINKAARIKUSTANNUSLASKELMA Ylläpitokustannukset Energialaskelma RAPORTTI Miro Kivioja Projektipalvelu Prodeco Oy Terminaalitie 6 90400 Oulu Puh. 010 422 1350 Fax. (08) 376 681

Lisätiedot

Oulun kaupungin päiväkotien energiakisa 2014 / Schneider Electric Buildings Finland Oy Energiankäyttö. 04.09.2014 Pekka Karppanen

Oulun kaupungin päiväkotien energiakisa 2014 / Schneider Electric Buildings Finland Oy Energiankäyttö. 04.09.2014 Pekka Karppanen Oulun kaupungin päiväkotien energiakisa 2014 / Schneider Electric Buildings Finland Oy Energiankäyttö 04.09.2014 Pekka Karppanen Valaistuksen- ja vedenkäyttö Valaisimien sammuttaminen Yleispätevä ohje

Lisätiedot

IV- kuntotutkimuksen perusosa ja järjestelmien yleisarviointi. Harri Ripatti

IV- kuntotutkimuksen perusosa ja järjestelmien yleisarviointi. Harri Ripatti IV- kuntotutkimuksen perusosa ja järjestelmien yleisarviointi Harri Ripatti TAVOITTEET Täyttääkö IV-järjestelmä nykyiselle tai tulevalle käytölle asetetut tavoitteet Sisäilmasto, energia, toiminnallisuus

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAAN TALON LÄMMITYSRATKAISUT PEP Promotion of European Passive Houses Intelligent Energy Europe seminaari 23.11.

ENERGIATEHOKAAN TALON LÄMMITYSRATKAISUT PEP Promotion of European Passive Houses Intelligent Energy Europe seminaari 23.11. ENERGIATEHOKAAN TALON LÄMMITYSRATKAISUT PEP Promotion of European Passive Houses Intelligent Energy Europe seminaari 23.11.26 Espoo Mikko Saari, VTT 24.11.26 1 Energiatehokas kerrostalo kuluttaa 7 % vähemmän

Lisätiedot

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA Kohdekiinteistö 3: 2000-luvun omakotitalo Kiinteistön lähtötilanne ennen remonttia EEMontti kohdekiinteistö 3 on vuonna 2006 rakennettu kaksikerroksinen omakotitalokiinteistö,

Lisätiedot

Energiansäästö ja niihin liittyvät investoinnit taloyhtiöissä

Energiansäästö ja niihin liittyvät investoinnit taloyhtiöissä Energiansäästö ja niihin liittyvät investoinnit taloyhtiöissä Valkeakosken Kiinteistöpisteen taloyhtiöilta 29.05.2013 DI Petri Pylsy Tarjolla tänään Mihin se energia ja eurot katoaa? Kuinka toimia suunnitelmallisesti?

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Tarjolla tänään Ilmanvaihdon parantaminen Lämpöpumppuratkaisuja Märkätilojen vesikiertoinen

Lisätiedot

Näytesivut. Kaukolämmityksen automaatio. 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako

Näytesivut. Kaukolämmityksen automaatio. 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako 5 Kaukolämmityksen automaatio 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako Kaukolämmityksen toiminta perustuu keskitettyyn lämpimän veden tuottamiseen kaukolämpölaitoksella. Sieltä lämmin vesi pumpataan kaukolämpöputkistoa

Lisätiedot

3/18/2012. Ennen aloitusta... Tervetuloa! Maalämpö. 15.3.2012 Arto Koivisto Viessmann Oy. Tervetuloa!

3/18/2012. Ennen aloitusta... Tervetuloa! Maalämpö. 15.3.2012 Arto Koivisto Viessmann Oy. Tervetuloa! Tervetuloa! Maalämpö 15.3.2012 Arto Koivisto Viessmann Oy Mustertext Titel Vorlage 1 01/2006 Viessmann Werke Ennen aloitusta... Tervetuloa! Osallistujien esittely. (Get to together) Mitä omia kokemuksia

Lisätiedot

Tarpeisiisi mukautuva kodin lämmityslaite

Tarpeisiisi mukautuva kodin lämmityslaite Tarpeisiisi mukautuva kodin lämmityslaite Compact-sarja Aktiivinen ja passiivinen lämmön talteenotto Nilan Compact -sarja terveellisempi sisäilma kukkaroa säästäen Monipuoliset ratkaisut erilaisiin tarpeisiin

Lisätiedot

EXIMUS Mx 180, EXIMUS Jr 140

EXIMUS Mx 180, EXIMUS Jr 140 EXIMUS Mx 180, EXIMUS Jr 140 LÄMMÖNTALTEENOTTOKONEET EXIMUS Mx 180 EXIMUS Jr 140 Elektroninen säädin (E) Parmair - puhtaan ilman puolesta 25 vuoden kokemuksella AirWise Oy on merkittävä ilmanvaihtolaitteiden

Lisätiedot