HUKKALÄMMÖN HYÖDYNTÄMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HUKKALÄMMÖN HYÖDYNTÄMINEN"

Transkriptio

1 HUKKALÄMMÖN HYÖDYNTÄMINEN Oulunkaaren kuntayhtymä/ Uusiutuvan energian yrityskeskus Piisilta 1, II AIRIX Talotekniikka Oy, Y-tunnus , Toimipaikkakohtaiset yhteystiedot internet-sivuiltamme osoitteesta

2 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO Hukkalämmön hyödyntäminen... 4 Energiankulutus, ominaisenergian kulutus... 4 Lämpimän veden energiakulutus:... 4 Ilmastoinnin energiakulutus:... 5 Normitus paikkakunnalle vertailupaikkakunnalle... 5 Energia teollisuudessa, ominaiskulutus, vuorotyö Suurimmat hukkalämmön lähteet... 8 Kuumat pinnat:... 8 Avoimet kuumavesialtaat Sähkölaitteet Valaisimet Moottorit Hukkalämmön lähteiden keskinäinen suuruus Teknisiä ratkaisuja Lämmöntuotanto Kaukolämpö: Oma kattilalaitos Varastointitilavuus Kattilalaitos Energiataloudellinen käyttötapa: Kattilalaitoksen energiankulutus Savupiippujen mitoitus llmanvaihto, tilan lämmitys Poistoilman energia Yölämpötilan pudotus Jaksottainen lämmitys ilmalla Lämpötilakerrostumat Ilmanjako Tavanomaisia ilmanjako tapoja Puhalluksen ja imun vaikutusalue Lämmöntalteenottojärjestelmän valinnan kriteerit Sähköjärjestelmäratkaisuja eri tilanteisiin Rakennusautomaatiolla säästöjä Hukkalämmön hyödyntäminen; tekniset ratkaisut LIITTEET.

3 3 1 JOHDANTO Tässä selvityksessä tarkastellaan tyypillisiä pk- teollisuushalleja energiankäytön näkökulmasta. Tavoitteena on kertoa missä, minkä verran ja miten energiaa kuluu ja mitä pitäisi tehdä säästöjä saadakseen. Lisäksi selvityksessä verrataan lämpöenergian talteenottomahdollisuuksia sekä lämmöntuotantovaihtoehtoja. Selvitys on yleisluontoinen, eikä kohdistu mihinkään erityiseen olemassa olevaan kohteeseen. Tämän selvityksen tarkoituksena on herättää ajatuksia ja ideoita energiankäytössä. Teknisiin muutoksiin ryhdyttäessä ratkaisuvaihtoehdot on aina yksityiskohtaisesti selvitettävä ja valitusta vaihtoehdosta on tehtävä suunnitelma, jolla lopullisesti ratkaisun kannattavuus saadaan ennakolta selvitettyä. Taulukko ja diagrammiarvot ovat suuntaa antavia. Nykyaikaisilla simulointi- ja laskentaohjelmilla saadaan tarkempia tuloksia lähtötietojen tarkkuudesta riippuen. Taulukoiden ja diagrammien lähdetiedot ovat niiden yhteydessä yhteydessä. Liitteenä Excel laskureita kulutuksen ja kustannusten arviointiin. Oulussa AIRIX Talotekniikka Oy Juhani Mykkänen LVI- tekniset asiat Kauko Hämeenniemi Sähkötekniset asiat

4 4 2 Hukkalämmön hyödyntäminen Tässä selvityksessä tarkastellaan tyypillisiä pk- teollisuushalleja energiankäytön näkökulmasta. Tavoitteena on kertoa missä, minkä verran ja miten energiaa kuluu ja mitä pitäisi tehdä säästöjä saadakseen. Lisäksi selvityksessä verrataan lämpöenergian talteenottomahdollisuuksia sekä lämmöntuotantovaihtoehtoja. Selvitys on yleisluontoinen, eikä kohdistu mihinkään erityiseen olemassa olevaan kohteeseen. Tämän selvityksen tarkoituksena on herättää ajatuksia ja ideoita energiankäytössä. Teknisiin muutoksiin ryhdyttäessä ratkaisut on aina yksityiskohtaisesti selvitettävä ja suunniteltava. Taulukko ja diagrammiarvot ovat suuntaa antavia, nykyaikaisilla simulointi- ja laskentaohjelmilla saadaan tarkempia tuloksia. Taulukoiden ja diagrammien lähdetiedot ovat ao. kuvan yhteydessä. Liitteenä Excel laskureita kulutuksen ja kustannusten arviointiin. Energiankulutus, ominaisenergian kulutus Ominaisenergian kulutus tarkoittaa rakennuksen tyypillistä lämpöenergiankulutusta. Aiemmin kulutus ilmoitettiin yksikössä kwh / r-m 3, a.nykyisin energiatodistuksissa käytetään yksikköä kwh / m 2, a. Vuoden energiankulutuksesta vähennetään ns. vakio-osuus, joka on yleensä lämpimän käyttöveden kulutus. Loppuosa on rakennuksen johtumis-, vuoto- ja ilmanvaihdon energian kulutusta. Saatu lämpöenergian vuosikulutus normitetaan paikkakunnan lämmitystarveluvulla, jolloin sitä voidaan verrata vastaaviin rakennuksiin paikkakunnalla, tai korjataan erillisellä kertoimella, jolloin sitä voidaan verrata vastaaviin rakennuksiin koko maassa. Verratessa rakennusten ominaiskulutuslukuja, pitää huomioida toiminnan aste. Rakennuksessa, jossa tehdään 3-vuorotyötä on kulutus selkeästi suurempi kuin rakennuksessa jossa tehdään 1-vuorotyötä. Ominaisenergiankulutus vaihtelee rakennuksen käyttötarkoituksen ja käyttöajan osalta kwh / r- m 3, a välillä. Alarajalla on 1-vuorokäytössä oleva rakennus, esim. toimisto, jonka ilmastoinnissa on lämmöntalteenotto. Ylärajalla taas on keskeytymättömässä 3-vuorokäytössä oleva rakennus, jonka ilmastoinnissa ei ole LTO:ta Tyypillisiä rakennusten lämmitystehon ja lämpöenergian ominaislukuja olemassa olevassa rakennuskannassa. Lämpimän veden energiakulutus:

5 5 Q = ρ * c p * V * ( t 2 - t 1 ) / 3600 Q = veden lämmittämiseen kuluva energia, kwh ρ = veden tiheys ( 1000 kg / m 3 ) c p = veden ominaislämpökapasiteetti, ( 4,2 kj / kg ºC) V = lämpimän veden kulutus m 3 t P = lämpimän veden lämpötila, ºC ( 55 ºC) = kylmän vedenlämpötila, ºC ( ºC) t S Ilmastoinnin energiakulutus: Q IV = ρ * c p * V * t * 24S*r* tv Q LTO Q IV = ilman lämmittämiseen kuluva energia, kwh ρ = ilma tiheys ( 1,2 kg / m 3 ) c p = ilman ominaislämpökapasiteetti, ( 1,0 kj / kg ºC) V = ilmavirta m 3 /s t = vuorokautinen käyntiaikasuhde h/24h ( t= 0,42, kun käyttö 7 17) S = lämmitystarveluku ( esim. Iissä; 5385 ) Tv = viikottainen käyntiaikasuhde vrk / 7vrk (tv= 0,71, kun käyttö 5 vrk/vko) Q LTO = lämmöntalteenotolla hyödynnettävä energia (kwh) r = käyntiaikakerroin (r= 0,93, kun sisält. +15 ja päiväkäyttö) 24 = muuntokerroin Normitus paikkakunnalle vertailupaikkakunnalle: Normituksella saadaan vuoden energiankulutus vertailukelpoiseksi muiden vuosien kanssa. Normitus tehdään ns. normaalivuoteen, joiden lämmitystarveluvut (ent. astepäiväluvut) on löydettävissä alan julkaisuista ja esim. energialaitosten kotisivuilta. Oulunsalolle ja Kajaanille ilmoitetaan astepäiväluvut. Ii:n vertailupaikkakuntana on Oulunsalo. Pudasjärven ja Utajärven vertailupaikkakuntana on Kajaani. Luvut ovat sisälämpötilalle 17 ºC. Tällöin on oletettu, että lämpökuormat ja ilmaiset energiat nostavat sisälämpötilaa 3 ºC, eli huoneen lämpötila on tällöin 20 ºC. Lämmitystarveluku +15 ºC huonetilalle on n. 27 % alempi. Q norm. Q norm S a S 17 Q a = S 17 / S a * Q a = normitettu lämpöenergiankulutus, kwh / a = lämmitytarveluku tarkasteluvuonna = lämmitystarveluku normivuonna = lämpöenerginkulutus tarkasteluvuonna, kwh / a Paikkakuntakohtaista S 17 lämmitystarvelukua korjataan kertoimella k 1 seuraavasti kullekin paikkakunnalle:

6 6 Ii: S paikkakunta = S Oulunsalo / k 1, eli 5170 / 0,96 = 5385 Utajärvi: S paikkakunta = S Kajaani / k 1, eli 5420 / 0,98 = 5530 Pudasjärvi: S paikkakunta = S Kajaani / k 1, eli 5420 / 0,95 = 5705 Energia teollisuudessa, ominaiskulutus, vuorotyö: Teollisuudessa ominaisenergiankulutusta vertaillaan lisäksi myös tuotannon asteen suhteessa, eli kuinka paljon on tuotettu: vertailuyksikkönä: kwh / tuotettu kg, a tai kwh / tuotettu kpl, a. Kun siirrytään 1-vuorotyöstä jatkuvaan 3-vuorotyöhön kasvaa myös energiakulutus. Energiankulutus nousee helposti 4 5 kertaiseksi. Samalla rakennuksen rakenteiden energiaominaisuuden merkitys vähenee ja ilmastoinnin LTO: n merkitys, sekä kaikenlainen prosessin tuottaman hukkalämmön talteenoton merkitys kasvaa. Energiankulutuksen arviointi teollisuushallissa: Teollisuushallin johtumishäviöt. Vaipan energiankulutus ja tehontarve (Pienen ja keskisuuren teollisuuden opas 1990; Nesta, AIR-IX, Ekono) ESIM: Halli 5000 m 3, S 17 = 5385, Q vaippa = n. 120 MWh/a ja Ø vaippa = n. 38 kw

7 7 Teollisuushallin ilmastoinnin energiankulutus ja tehontarve (Pienen ja keskisuuren teollisuuden opas 1990; Nesta, AIR-IX, Ekono) ESIM: Halli 5000 m 3, S 17 = 5385, ilmanvaihto 2 kertaa/h, ei LTO, 1-vuorotyö: Q ilmastointi = n. 210 MWh/a ja Ø ilmastointi = n. 123 kw (Ilmastoinnin energian ja tehontarve vuodessa)

8 8 3 Suurimmat hukkalämmön lähteet Kuumat pinnat: Q 1 = Ø SIS * T = 4 * A * ( t P - t S ) 1,25 * T Q 1 = lämpöenergia kuumista pinnoista, Wh Ø SIS = lämmönlähteen lämpöteho,w T = käyttöaika lämmityskaudella, h A = pinta-ala, m 2 t P = keskimääräinen pinnan lämpötila, ºC t S = ilman lämpötila, ºC Yllä olevalla kaavalla voidaan laskea keskimääräinen lämmönluovutus kuumasta pinnasta. Pinnan väri vaikuttaa lämmönluovutukseen, musta luovuttaa tehokkaammin ja kirkas heikommin. Kaava pätee sisätiloissa, joissa ei ole pintaa huuhtelevaa, lämmönluovutusta tehostavaa ilmanvirtausta. Kuumien pintojen tuottamaa lämpökuormaa voidaan arvioida myös alla olevien kuvien mukaan. Lämmön luovutus kuumalta pinnalta huoneeseen. (Kylmäilmapuhallus; KTM Energiaosasto, AIR-IX 1984) ESIM: Pinnan lämpötila on 60 ºC, ympäristön lämpötila 21 ºC = lämmön luovutus n. 410 W/m 2

9 9 Pinnan värin vaikutus lämmön luovutukseen kuumalta pinnalta (Teollisuushallin lämmityksen ja ilmastoinnin suunnittelutietoa; Neste, Ekono, 1987) Tyypillisiä lämpökuormia pk-teollisuudessa (Teollisuushallin lämmityksen ja ilmastoinnin suunnittelutietoa; Neste, Ekono, 1987)

10 10 Avoimet kuumavesialtaat: Mk = a * A * ( x 1 x 2 ) Mk = veden haihdutus,g/s A= massansiirtokerroin g/m 2,s A= altaan pinta-ala, m 2 x 1 = altaan lämpötilaa vastaava kylläinen ilma absoluuttinen kosteus, g/kg k.i x 2 = huoneen ilman absoluuttinen kosteus, g/kg k.i Ø = V * h / 3600 Ø= höyrystymisteho, kw V = höyrystyvä vesimäärä kg H= höyrystymislämpö, kj/kg ( esim. 60 ºC:ssa 2356 kj/kg) Teollisuusrakennusten ilmastointi ja lämmitys; Neste, AIR-IX, Ekono; 1990 ESIM: ilman nopeus altaan pinnassa 0,15 m/s, veden lämpötila 60 ºC. Haihtuva vesimäärä on n. 2,5 kg/h, m 2, eli 10 m 2 altaassa 25 kg tunnissa. Höyrystykseen kuluva teho 1,5 kw/m 2.

11 11 Avoimen vesialtaan lämpöhäviö (Energiankäytön tehostaminen konepajateollisuudessa, KTM energiaosasto, 1981) ESIM: vesi 70 ºC, ilma 20 ºC = häviö n. 4 kw/m 2 Sähkölaitteet: Valaisimet: Valaistuksen aiheuttama lämpökuorma on luokkaa W/m 2 Valaisintyyppi Lämpöteho, W Hehkulamppu Nimellisteho, W Loistevalaisin Nimellisteho W * 1,25 Energiansäästölamput Nimellisteho W * 1,2 Moottorit: Sähkömoottorin tehosta osa siirtyy hukkalämpönä ympäröivään huoneilmaan, hukkalämpö lasketaan kaavalla: Q sm Q sm ή P T K = ( 1- ή ) * P * T * K = huoneilmaan siirtyvä lämpökuorma, kwh = moottorin hyötysuhde = moottorin nimellisteho, kw = moottorin käyntiaika, h = keskimääräinen kuormituskerroin (konepajoissa 0,25.0,5)

12 12 4 Hukkalämmön lähteiden keskinäinen suuruus Tyypillisiä hukkalämmönlähteitä pk- teollisuudessa ovat ilmastointi, kohdepoistot, vaippa, eli yläpohja, ulkoseinät, ikkunat ja ovet. Lisäksi lämpimän- ja kylmänveden kulutus. Alla erään tekstiilitehtaan( ompelimon ja pesulan) vuosienergiankulutuksen jakauma. Kohteessa ilmastoinnissa ei ollut LTO: a. Ompelimo toimi 1-vuorossa ja pesula 2 -vuorossa( 5pv/vko) Lämpöenergian kulutusjakauma Lämmin käyttövesi 1 % Ilmanvaihto 48 % Lämmitys 51 % Saman tehtaan sähkönkulutusjakauma Sähköenergian kulutusjakauma Valaistus 14 % Prosessi 47 % Sä.lämm., pumput 4 % Iv-koneet 26 % Ilmakopressori 9 %

13 Alla olevassa taulukossa energiansäästösopimuksen tehneiden kuntien ja kuntayhtymien raportoimien energiankäytön tehokkuuteen vaikuttavien toimenpiteiden jakautuminen eri järjestelmiin. 13

14 14 5 Teknisiä ratkaisuja Lämmöntuotanto Kaukolämpö: Kaukolämmön hinta koostuu energiamaksusta ja perusmaksusta. Alla esimerkki Oulun seudun lämpö Oy:n Iilaakson perusmaksun laskennasta. Kullakin energialaitoksella on oma laskentakaavansa, joka löytyy laitosten internet sivustoilta. Energianhinta on alkaen 54,98 /MWh (ALV=0%) Oma kattilalaitos: Polttoaineiden tehollisia lämpöarvoja: Tehollinen Polttoaine Tehollinen Lämpöarvo MWh/ m 3 Lämpöarvo MWh/ m 3 1 POR (Raskas polttoöljy) 11,2 Koivupilkkeet 1,7 2 POK (Kevyt polttoöljy) 10,0 Palaturve 1,4 3 Sekapuupilkkeet 1,3 4 Puupelletit 3,2 Polttohake 0,9 Polttopuut, suhdelukuja: 1,0 kiinto m 3 = 1,5 pino m 3 = 2,5 heitto m 3 1,0 kiinto m 3 = 250 l/ POK ( kevyt polttoöljy) 1,5 pino m 3 = 170 l/ POK ( kevyt polttoöljy) 2,5 heitto m 3 = 100 l/ POK ( kevyt polttoöljy)

15 15 Varastointitilavuus: 1,0 Öljyä i-m 3 = 3,1 Pellettiä i-m 3 = 12,5 Haketta i-m 3 Polttoaineen energiahinta: Polttoaine Energiahinta / MWh Polttoaine Energiahinta / MWh 1 POR (raskas polttoöljy) Koivupilkkeet 2 POK (kevyt polttoöljy) 105,00 Palaturve 16,00 3 Sähkö 100,00 Sekapuupilkkeet 4 Puupelletit 53,00 Polttohake 20,00 Kattilalaitos: Yli 200 kw:n laitoksiin suositellaan asennettavaksi kaksi kattilaa, joiden tehot ovat suhteessa 1/3 ja 2/3. Jos rakennuksen käyttövarmuus sitä edellyttää, tulisi kahta kattilaa käyttää jo pienemmilläkin tehoilla. Energiataloudellinen käyttötapa: -kesällä käytetään vain pienempää kattilaa (riittää lämpimän veden valmistukseen) - kun pienempi kattila ei riitä, käytetään vain suurempaa kattilaa. - kun suurempi ei yksin riitä, käytetään molempia samanaikaisesti. Kattilalaitoksen energiankulutus:

16 16 Kattilalaitoksessa energiansäästökohteita ovat mm: -nuohouksen oikea ajoitus -palamishyötysuhteen nostaminen -tyhjäkäyntihäviöiden pienentäminen Nokikerros kattilan lämmönsiirtopinnoilla huonontaa lämmönsiirtymistä. Nokikerroksen kasvaessa savukaasujen lämpötila nousee. Karkeasti voidaan sanoa, että savukaasujen lämpötilan noustessa 20 C on se merkki nuohouksen tarpeesta. Palamishyötysuhde ja siten energiankulutus, nuohouksen tarve ja kattilan ikä riippuvat polttimen toiminnasta. Tärkein kulutukseen vaikuttava tekijä on yli-ilmakerroin. Liian pieni kerroin aiheuttaa nokeamista ja epätäydellistä palamista. Liian suuri yli-ilmakerroin jäähdyttää palamislämpötilaa, jolloin energiaa menetetään savupiippuun. Oikea ilmakerroin löytyy savukaasuanalyysin perusteella. Polttimen palamistulokseen vaikuttaa myös suuttimen ilmarakojen puhtaus, sumutuskuvio ja oikea öljynpaine. Öljyn paineeseen vaikuttaa mm. öljynsuodattimen likaisuus. Kattiloiden häviöistä seisokkihäviöt voivat muodostaa 2 20%. Polttimen seistessä kattilan läpi virtaa ilmaa, joka vie energiaa mennessään. Polttimien tulisi käydä pitkiä käyntijaksoja. Savupiippujen mitoitus: Kun lämmöntuotanto muutetaan öljystä hakkeeseen tms. on mm. savupiipun soveltuvuus selvitettävä. Piippu on mitoitettava tarkemmin kattilavalmistajan ohjeen mukaan. Alla esimerkki. Esim. Kattilan teho 250 kw, ulkoilma +20 ºC, savukaasut +180 ºC Jos POK; Jos Hake; Ø 200 mm, kun piipun pituus on 5 m Ø 250 mm, kun piipun pituus on 12 m llmanvaihto, tilan lämmitys

17 17 Poistoilman energia: Taulukko on suuntaa antava, tarkemmin kulutus voidaan laskea energiaohjelmalla, kun tiedetään tarkat vuorokautiset ja viikottaiset käyntiajat. Esimerkki: Ilmamäärä; 1,0 m 3 /s, huoneen lämpötila = huoneen lt, Oulun alue. Ei LTO: ta, käyttöaika 10 tuntia päivässä, 5 päivää viikossa. Tulokset suuntaa antavia. Ulospuhallus ( huone-) lt C Lämpöenergia MWh/a, ilman LTO:ta Kulut /a, jos 55 /MWh Yölämpötilan pudotus Yölämpötilan pudotus on kannattava toimenpide, kun se voidaan tehdä automatiikalla ja rakennus on kevyt rakenteinen ( ei varaavia massoja, raskaita rakenteita jne.) ja kun pudotusajat ovat riittävän pitkiä. Raskaan rakennuksen ylöslämmitys kuluttaa helposti sen minkä lämpötilapudotus on säästänyt. Yleensä kevytrakenteisen hallin yö- ja viikonlopun lämpötilapudotus kannattaa. Jaksottainen lämmitys ilmalla Jaksottaisella lämmityksellä toteutetaan usein ilmalämmitysjärjestelmissä. Tavoitteena on puhaltimien sähköenergian säästö. Puhaltimia ohjataan päälle ja pois lämpötilamittauksen perusteella rakennusautomaatioita hyödyntäen. Lämpötilakerrostumat Lämmin ilma kerrostuu katon rajaan. Kerrostumisen voimakkuuteen vaikuttaa rakennuksen yläpohjan tiiveys, yläpohjan eristys, tilan ylilämpökuormat ja lämmönluovutuksen lämpötilataso. Voimakas kerrostuma lisää yläpohjan lämpöhäviöitä. Usein on edullista antaa epäpuhtauksien kerrostua katon rajaan, josta ne voidaan poistaa LTO: n kautta. Jos taas kerrostuma ilma on puhdasta, sitä voidaan kierrättää alas työskentely vyöhykkeelle tai oville. Myös puhtaan lämpökerrostuman hyödyntäminen on mahdollista korkeissa halleissa kylmäilmapuhalluksen avulla, jossa hallin yläosaan kerrostuneeseen ilmapatjaan puhalletaan raakaa tuloilmaa. Tavanomaisesti kerrostumat ovat 0,5.2,5 C / m (korkeus) Ilmanjako

18 18 Ilmanjako järjestelmä valitaan teollisuushalliin tuotanto-/ käyttöprosessin perusteella. Yleisemmät ilmanjakotavat ovat sekoittava ja syrjäyttävä ilmanjako. Sekoittava ilmanjako soveltuu kohteeseen, jossa tuotanto suhteellisen puhdasta, eikä toiminnasta tule suuria epäpuhtauksia tai pölyjä. Lisäksi sekoittava soveltuu silloin, kun ilmastoinnilla myös lämmitetään tilaa. Sekoittavassa ilmanjakojärjestelmässä ilma puhalletaan yleisimmin kartiohajottajilla. Jos työskentely tapahtuu istuallaan yhdessä kohdassa, kuten esim. elektroniikan kokonpanossa, tulee vedon vaara ottaa huomioon: tällöin sopiva ilmanjako saadaan esim. reikäputkihajottajilla. Syrjäyttävä ilmanjako soveltuu tuotantoon, jossa muodostuu suuria lämpö- ja /tai epäpuhtauskuormia. Tyypillisesti ilma puhalletaan pienellä nopeudella lattiatasolla olevista tuloilmalaatikoista. Kerrostava ilmajako on sovellus syrjäyttävästä ilmanjaosta. Tuloilmalaitteet sijoitetaan seinälle tai kattoon, josta ilma puhalletaan seinää hyväksi käyttäen alas. Tavanomaisia ilmanjako tapoja (Teollisuusilmanvaihdon suunnittelu; KTM Energiaosasto, AIR-IX 1987) Tyypillinen ilmanjakotapa puusepän teollisuudessa. Tuloilma tuodaan sekoittavalla ilmanjaolla, hallin yläosassa on ilmanpoisto. Koneilla on kohdepoisto.

19 19 Tyypillinen ilmanjakotapa hitsaamossa. Tuloilma tuodaan syrjäyttävällä ilmanjaolla, hallin yläosassa on ilmanpoisto. Työpisteillä on kohdepoisto. Ilmanjakotapa leipomossa. Tuloilma tuodaan syrjäyttävällä ilmanjaolla, hallin yläosassa on ilmanpoisto. Uuneilta on kohdepoisto. Talvella hyödynnetään kylmäilmapuhallusta hallin yläosaan.

20 20 Puhalluksen ja imun vaikutusalue: Ilmastoinnissa tuloilman jako suhteessa tilaan ja toimintaan on ensiarvoisen tärkeää. Poistojen sijoituksella ei puhtaassa ja vähän lämpökuormaa tuttavassa toiminnassa ole kovin suurta merkitystä. Poiston sijoitus määrää kuitenkin ilmavirtauksen suunnan. Epäpuhtaudet ja lämpökuormat tulee kanavoida syntysijoiltaan sopivalla tavalla, erilaiset huuvat ovat yleisesti käytettyjä. Kuva 6.4 Puhallussuihkun vaikutusetäisyys on huomattavasti suurempi kuin imun. Kuvan tasanopeuskäyrillä on ilman nopeus 10 % aukon nopeudesta. Kattosäteilylämmitysjärjestelmän valinnan kriteerit Kattosäteilijälämmitystä on toteutettu vesikiertoisena sekä sähkö- ja kaasutoimisena. Vesikiertoinen säteilylämmitys mahdollistaa eri lämmönlähteiden hyödyntämisen. Säteilylämmitys ei aiheuta pölyjen leviämistä, kuten esim. ilmalämmitys. Säteilylämmitystekniikalla voidaan tehdä esim. työpistelämmityksiä, jolloin vältytään koko hallin lämmitykseltä työskentelylämpötilaan. Nykyaikainen kattosäteilijä toimii alemmilla veden lämpötiloilla kun vielä 80-luvulla. Kattosäteilijää voidaan käyttää myös korkeissa halleissa. Kattosäteilijän etuna on, että se ei nostata pölyä eikä aiheuta ääntä. Työpistelämmitys Usein varsinainen prosessi tai tuotanto ei tarvitse lämmintä tuotantotilaa, mutta henkilökunta joutuu kuitenkin työskentelemään prosessin äärellä. Tällöin tulee harkittavaksi työpistekohtainen lämmitys. Lämmitys voidaan toteuttaa esim. henkilön työpisteen yhteyteen asennettavalla säteilylämmityksellä. Matalalämpöjärjestelmän valinnan kriteerit Matalalämpöjärjestelmissä lämmönluovutus tapahtuu vedellä, jonka lämpötila on yleisesti C. Matalalämpöjärjestelmän lämmönluovutus tapahtuu yleensä lattialämmityksellä, mutta se on mahdollista toteuttaa myös radiaattori- ja puhallinkonvektoritekniikalla. Matalalämpöjärjestelmän lämmöntuotto tapahtuu yleisesti maalämmöllä, mutta myös jatkuvatoimisien prosessien jäte- ja lauhdelämmöllä on mahdollista asia toteuttaa. Matalalämpöjärjestelmällä saadaan lämpötilakerrostuma pieneksi, eli lattiatason ja katonrajan lämpötilaero mahdollisimman pieneksi. Samalla energiankulutus osaltaan vähenee.

21 21 Ilmalämmityksen perusasiat Tavanomaisin lämmitystapa halleissa on ilmalämmitys. Ilmalämmitys mitoitetaan usein C:een ylilämmölle, jolloin puhalluslämpötila on +18 C:n hallissa on välillä C. Ilmamäärä määräytyy lämmitystehontarpeen ja puhalluslämpötilan mukaan. Korkeaa puhalluslämpötilaa tulee välttää lämpötilakerrostuman kasvun takia, matala puhalluslämpötila taas vaatii suurempaa ilmamäärää. Valinnan tekee ammattitaitoinen LVI-suunnittelija tuotannon ja toiminnan huomioiden. Ilmalämmityksellä saadaan tila nopeasti lämmitettyä se soveltuu hyvin hallien lämmitykseen. Lastausovet, ilmaverhot: Suurille lastausoville on rakennettu erilaisia ilmaverhoja, silloin kun työskentelyn takia ovia joudutaan pitämään usein auki. Ovien energiankulutus aiheutuu niiden epätiiveydestä ja auki olosta. Oven energiankulutusta lisää rakennuksen alipaineisuus, se myös heikentää ilmaverhojen toimintaa. Oven u-arvon merkitys, eli johtuminen on vain n. 10 % oven energiankulutuksesta. Ilmaverhoilla on mahdollista vähentää energiankulutusta jopa 80%, kun se suunnitellaan, toteutetaan ja käytetään oikein. Ilmaverhoja on kahta eri tyyppiä; lämminilmaverho, jonka laitteisto sijoitetaan hallin puolelle ja se varustetaan lämmityspatterilla. Tarkoituksena on estää ilman tulo kylmänä halliin. Kylmäilmaverho, joka nimensä mukaisesti puhaltaa lämmittämätöntä ilmaa, ts. ilmasuihkulla pyritään katkaisemaan kylmän tulo sisälle. Oheisessa kuvassa auki olevan oven energiakulutus. (Teollisuushallin lämmityksen ja ilmastoinnin suunnittelutietoa; Neste, Ekono, 1987) Esimerkki: Oven leveys 4 m, neutraalitaso 2 m, sisälämpötila +18 C, sijaintikunta Oulu, ovi avoinna 1 tunti / työpäivä: 20 kw/m 2 * 8 m 2 * 220 h/a : 1000 * 55 /MWh = n Periaatekuva teollisesti valmistetusta ilmaverhosta (Aeroclaus).

22 22 Valmistajalta voi pyytää takaisinmaksuaikalaskelmaa investointipäätöksen tueksi. Lämmöntalteenottojärjestelmän valinnan kriteerit. Ilmastoinnin lämmöntalteenottotekniikoista nykyisin käytetään kolmea tekniikkaa; nestekiertoinen lämmönsiirrin, levylämmönsiirrin sekä pyörivä regeneraattori. Nestekiertoinen järjestelmä: Poistoilmavirrassa olevassa patterissa kiertää jäätymätön neste pumpataan tuloilmakoneessa olevaan patteriin, joka lämmittää ilmastointikoneeseen ulkoa otettavan ilman. Tehoa säädetään kolmitieventtiilillä. Pattereina voidaan käyttää lamelli-, neulaputki-, ripaputki- tai sileäputkipattereita. Nesteenä käytetään etyleeniglykolia, jonka vahvuus on pohjois-suomessa 40%. Nestekiertoinen LTO soveltuu olemassa olevien huippuimurijärjestelmien ja likaisten poistoilmojen LTO järjestelmäksi. Tulo- ja poistoilmakoneet voivat olla kaukanakin toisistaan. Lämpötilahyötysuhde yleisesti tasoa 40.55% Levylämmönsiirrin ( kuutio, kenno): Lämpö siirtyy levyn läpi suoraan poistoilmasta tuloilmaan. Rakennemateriaalina on yleensä alumiini. Tehoa säädetään ohituspelleillä. Levylämmönsiirrin soveltuu suhteellisen puhtaan ilman lämmöntalteenottoon, kuten esim. toimistot, asunnot jne. Tulo- ja poistoilmapuhallin ovat samassa koneessa. Vaatii suurehkon ilmastointikonehuoneen. Lämpötilahyötysuhde yleisesti tasoa 50.65% Pyörivä regeneraattori (kiekko):

23 23 Poistoilman lämpö varastoituu kennorakenteeseen, josta kenno luovuttaa lämmön tuloilmaan. Kennon rakenne on yleisesti alumiinia, mutta erikoistapauksiin saa myös muita rakennemateriaaleja. Tehoa säädetään pyörimisnopeutta säätämällä. Pyörivälämmönsiirrin soveltuu puhtaan ilman lämmöntalteenottoon, jossa poistoilmassa ei ole myöskään hajuja. Käyttökohteina esim. toimistot, juhlasalit jne. Lämpötilahyötysuhde yleisesti tasoa 70.85% Ilmansuodatus: Ilmastointikoneiden ilmansuodattimet puhdistavat tuloilmapuolella ulkoilmaa ennen kuin se puhalletaan huoneeseen. Lisäksi suodattimet tulo- ja etenkin poistopuolella suojaavat ilmastointikoneen osia, kuten esim. patteria likaantumiselta. Tyypillisesti tuloilmapuolella käytetään nykyisin luokan F7 suodattimia, vielä 80-luvulla oli käytössä F5 luokan suodattimia. Poistoilmapuolella nykyisin käytetään yleisesti F5 luokan suodattimia. Nekin olivat 80- luvun koneissa luokkaa huonompia, eli G4. F-luokka on hienosuodatin ja G-luokka on karkea suodatin. 80-luvun koneista saattaa löytää myös merkinnän EU5 tai EU4, jotka vastaavat numeroarvojen mukaisia F-luokan suodattimia. Suodatin vaihdetaan kun se on likaantunut = painehäviö on kohonnut merkitylle loppupainehäviö rajalle. Jos kohteessa riittää yksi vaihtokerta vuodessa, niin se kannattaa tehdä loppusyksyllä, näin säästetään painehäviössä eli puhallin energiassa. Vedenkäyttö, vedensäästö: Alla olevasta kuvasta voidaan arvioida vedenkulutus työpaikkatiloissa. Teollisuusrakennusten ilmastointi ja lämmitys; Neste, AIR-IX, Ekono; 1990 Huuhtelumäärien pienentäminen vaikutukset / ongelmat

24 24 Vedensäätöä varten on kehitetty tekniikka, kuten esim. valokennohanat, hanojen virtaamarajoitukset, paineenalennusventtiilit, WC-istuinten kaksitehohuuhtelumekanismit jne. Huuhtelumäärien pienentäminen sakeuttaa osaltaan jätevesiä, jolloin viemäreiden tukkeentuminen on mahdollista. Joissain yhteyksissä on jopa mietitty viemärin perinteisen kallistuksen sentti metrille jyrkentämistä. 80-luvun vedensäästö buumi aiheutti ongelmia pumppaamoille, mutta nykyisin ns. repijäpumput selviävät sakeammistakin jätevesistä. Prosessista poistuvan lämpimän veden hyötykäyttö Prosessista poistuvan lämpimän veden hyötykäyttöä mietittäessä on selvitettävä veden sisältämät epäpuhtaudet. Yleensä talteenotto tehdään lämmönvaihtimella. Lisäksi on huomioitava Rak. MK osan D1:n vaatimukset talteenottolaitteistoille: Vaarana on käyttöveden saastuminen, jonka takia LTO- järjestelmässä pitää olla vaaraton väliaine. Talousvesi ei missään olosuhteissa saa päästä saastumaan. Paineilmajärjestelmät Paineilmakeskus ilmanotto Viileä, puhdas ja kuiva imuilma johtaa tehokkaimpaan puristukseen. Ilman sisäänottokohdan ja kompressorin välinen kanava tulisi olla lyhyt ja väljästi mitoitettu. Imuaukko tulee suojata vesi- ja lumisateelta. Paineilmalinjojen vuodon selvittäminen ja vuodon merkitys Paineilmajärjestelmän vuotokohtia ovat yleensä varoventtiilit, liittimet, sulkuventtiilit ja työvälineiden pikaliittimet. Vuotojen kartoitus tulee tehdä määrä välein esim. kuulostelemalla vuotoääniä tai tekemällä yksinkertainen vuototestaus, jossa katsotaan kompressin ollessa pysäytettynä aika jolloin paine verkostossa laskee yhden bar: n. Sitten lasketaan verkoston tilavuus ja verrataan vuotomäärää kompressorin tuottoon. Yleisesti sallittavana pidetään enintään 4 5 %:n vuotoa. Kylmälaitteet Määräysten mukaan halogeenihiilivety kylmäaineet poistuvat käytöstä. Pienissä ja keskisuurissa kylmälaitteissa aiemmin yleisimmin käytössä ollut R22 poistuu lopullisesti käytöstä vuoden 2014 loppuun mennessä. R22 laitoksia on huollettu vielä ns. kierrätysaineilla, mm. Carrier Oy:n toimesta.

25 Alla olevassa taulukossa tilanne vanhojen kylmäaineiden osalta. 25

26 26 6 Sähköjärjestelmäratkaisuja eri tilanteisiin Sähköjärjestelmien säästöjä esittäessä pitää kiinnittää huomioita seuraaviin seikkoihin Sähkön kilpailutus Sähköenergiasta kilpailuteltavaa osuutta vain myyntiosuus, jonka voi kuluttaja kilpailuttaa vapaasti eri toimittajien välillä. Sähköenergia siirto-osuus on kiinteä jokaisen sähkölaitoksien tariffien mukaan. Siirto-osuutta ei voi kilpailuttaa. Sähkön myyntiosuutta voi kilpailuttaa osoitteessa.www.kilpailuttaja.fi, jos pääsulake on 63A tai pienempi. Yli 63 A kilpailuttaminen tapahtuu esim. Energiakolmion Oy:n palveluna. Tariffitarkastelu Sähkölaitoksilla on erilaillisia siirtotariffeja, josta kuluttaja voi valita kuhunkin tilanteeseen sopivan. Tariffitarkastelu kannattaa tehdä silloin kun tilanne muuttuu käyttökohteessa oleellisesti. Sähkölaitosten tyypilliset siirtotariffit: Yleissähkön siirto: jossa pääsulakkeen mukainen perusmaksu sekä energia hinta. tariffissa yleisesti pienet kuluttajat Yö- ja kausisähkö siirto: jossa pääsulakkeen mukainen perusmaksu sekä energia hinta yölle ja päivälle eri tariffissa yleisesti sähkölämmitys kuluttajat PJ- tehosiirto: -(0,4kV toimitus)jossa kiinteä perusmaksu -tehomaksu /kw/kk, määräytyy eri kuukausien huipputehojen mukaan(kahden suurimman keskiarvo (talvikuukausina) -loistetehomaksu /kvar/kk, kuukauden loistetehohuippu vähennettynä ilmaisosuudella (esim. 20% pätötehohuipun määrästä Fortum) Energiahinta vaihtelee eri vuoden aikojen mukaan tariffissa yleisesti pienen teollisuuden kuluttajat (huipputeho yli 60kW) KJ- tehosiirto: (20kV toimitus) jossa kiinteä perusmaksu tehomaksu /kw/kk. määräytyy eri kuukausien huipputehojen mukaan (kahden suurimman keskiarvo (talvikuukausina) loistetehomaksu /kvar/kk, kuukauden loistetehohuippu vähennettynä ilmaisosuudella (esim. 20% pätötehohuipun määrästä Fortum) Energiahinta vaihtelee eri vuoden aikojen mukaan tariffissa yleisesti suuremmat teollisuuden kuluttajat (huipputeho yli 200kW) ja kuluttajat, jotka tarvitsevat oman muuntamon Sähkötariffeissa huomioon otettavia seikkoja kiinteistön käytössä ovat esim. seuraavat seikat: huipputehon rajoitus, koska kaksi korkeinta huipputehoa määrää koko vuoden tehomaksut sähkön käyttö eri vuorokauden ja vuoden aikoina (hinta eri)

27 27 Pääsulakkeen koko Pääsulakkeen koolla on vaikutusta liittymämaksuihin sekä yleis- ja yö ja kausisähkön perusmaksuihin. Pääsulakekoon tarkastelu on kannattavaa tehdä ao. tariffien yhteydessä silloin kun kulutus käyttökohteessa muuttuu oleellisesti. Loisteho Eräät kulutuslaitteet kuten moottorit, purkauslamput ja muuntajat tarvitsevat toimiakseen pätötehon ohella myös loistetehoa. Pätöteho tekee varsinaisen työn. Loistetehoa tarvitaan magneettikenttien ylläpitoon. Loisteho voidaan ottaa jakeluverkosta, jolloin siitä joudutaan maksamaan, tai se voidaan tuottaa paikallisesti. Loistehon kompensointi on kulutuskohteessa yleensä kannattavaa varsinkin jos siitä joudutaan maksamaan huomattavasti. Sähkölämmitykset Jos kiinteistöä lämmitetään sähköllä, niin sähköenergian säästöä saadaan tiputtamalla huoneen lämpötilaa silloin kuin tilassa ei oleskella (ohjaukset). Sulana pitolämmitykset Kiinteistön sulana pitolämmityksiä ovat esim. kylmävesiputkien, räystäskourujen, sadevesiviemäreitten ja ulkoportaiden lämmitykset. Energiasäästöä saavutetaan em. järjestelmillä termostaattiohjauksella käyttölämpötila tyypillisesti +5 5 C. Valaistusratkaisut Kiinteistön valaistusratkaisuna on tyypillisesti isommissa tiloissa vanhemmissa kohteissa T8 loisteputket.(36w, 58W) sekä uudemmissa T5 loisteputket (28W,35W,49W) Pienet tilat on valaistu yleisesti pienoisloistelampuilla sekä jonkin verran esiintyy hehkulamppuja varsinkin sellaisissa vähän käytössä olevissa tiloissa. - energiasäästöratkaisuna tulee T8 putkilla ns. ECO putket (32W ja 51W) ja käyttöikä normaaliin loisteputkiin verrattuna kaksinkertainen ja valotehokkuus suurempi T8 putket voidaan korvata myös jossain tiloissa ns. LED putkilla. Ulkovalaistuksessa on paljon käytössä elohopeahöyrylamppuvalaisimia, joissa olevan elohopeahöyrylampun valmistus loppuu n. v.2015 mennessä. - ulkovalaistuksessa korvaavia tuotteita ovat LED ja monimetallilampulla varustetut valaisimet, joiden energiatehokkuus on paljon suurempi Valaistustehot ja ohjaukset Valonlähteet ovat eri tehokkaita eli samalla teholla lampusta saadaan eri määrä valoa. Lamppujen keskimääräisiä valotehokkuuksia: lm/w - hehkulamput 10 lm/w - energiasäästölamput 60 lm/w - pienoisloistelamput 65 lm/w - T5 loistelamppu 90 lm/w - T8 loistelamppu 70 lm/w kuristinliitäinen - ECO- loisteputket 90 lm/w - elohopeapurkauslamppu 40 lm/w - moni metallilamppu 100 lm/w - suurpainenatriumlamput 120 lm/w - Led lamput 60 lm/w

Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, Toni Semenoja

Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, Toni Semenoja Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, 15.02.2016 Toni Semenoja Mitä hyötyä on energiatehokkuudesta? Energian järkevä, tehokas ja taloudellinen käyttö on niin asiakkaan kuin energiayhtiönkin etu. Energia-alan

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN Artti Elonen, insinööri Tampereen Tilakeskus, huoltopäällikkö LAIT, ASETUKSET Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, etteivät ilman liike, lämpösäteily

Lisätiedot

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE KIINTEISTÖN ENERGIA- TEHOKKUUTTA LUODAAN JOKA PÄIVÄ Kiinteistöjen tehokas energiankäyttö on fiksua paitsi ympäristön kannalta, myös taloudellisesta

Lisätiedot

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa

Lisätiedot

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA

ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA Energiansäästö työpaikalla Miksi energiaa kannattaa säästää? Mistä työpaikan energiankulutus muodostuu? Miten töissä voi säästää energiaa? Lämmitys Jäähdytys Sähkö Valaistus

Lisätiedot

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 50 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Lämmitysverkoston

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen

Lisätiedot

ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT

ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT 25.10.2016 Talokeskus Yhtiöt Oy Timo Haapea Linjasaneerausyksikön päällikkö LÄMPÖJOHTOVERKOSTON PERUSSÄÄTÖ, MITÄ SE TARKOITTAA? Kiinteistön erilaisten tilojen lämpötilojen

Lisätiedot

Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto

Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto ravikeskus 2.10.2013 www.helsinki.fi/yliopisto 3.10.2013 1 Kuivauksen tehostamisen

Lisätiedot

Hake- ja pellettikattilan mitoitus

Hake- ja pellettikattilan mitoitus Hake- ja pellettikattilan mitoitus Kiinteistön kokoluokka ratkaisee millaista vaihtoehtoa lähdetään hakemaan Pienkiinteistö, suurkiinteistö, aluelämpölaitos Hake- ja pellettikattilan mitoitus Perinteinen

Lisätiedot

Uudet oppaat: Erillinen moottoriajoneuvosuoja PILP ja IVLP. TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy

Uudet oppaat: Erillinen moottoriajoneuvosuoja PILP ja IVLP. TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy Uudet oppaat: Erillinen moottoriajoneuvosuoja PILP ja IVLP TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland O Moottoriajoneuvosuojat Pinta-alasäännöt Rakennuksen sisällä sijaitsevien tai rakennukseen rakenteellisesti

Lisätiedot

EXIMUS Mx 180, EXIMUS Jr 140

EXIMUS Mx 180, EXIMUS Jr 140 EXIMUS Mx 180, EXIMUS Jr 140 LÄMMÖNTALTEENOTTOKONEET EXIMUS Mx 180 EXIMUS Jr 140 Elektroninen säädin (E) Parmair - puhtaan ilman puolesta 25 vuoden kokemuksella AirWise Oy on merkittävä ilmanvaihtolaitteiden

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Ilari Rautanen 10.10.2016 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Erillinen pientalo (yli 6 asuntoa) Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Pyörätie 50 0280 Vantaa 2000 Useita, katso "lisämerkinnät" Energiatodistus on annettu

Lisätiedot

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

Kuivauksen fysiikkaa. Hannu Sarkkinen

Kuivauksen fysiikkaa. Hannu Sarkkinen Kuivauksen fysiikkaa Hannu Sarkkinen 28.11.2013 Kuivatusmenetelmiä Auringon säteily Mikroaaltouuni Ilmakuivatus Ilman kosteus Ilman suhteellinen kosteus RH = ρ v /ρ vs missä ρ v = vesihöyryn tiheys (g/m

Lisätiedot

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta Esimerkki poistoilmaja ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta 4.11.2016 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Poistoilma- ja ilmavesilämpöpumpun D5 laskenta... 4 2.1 Yleistä...

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 155 Majurinkulma 2 talo 1 Majurinkulma , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 155 Majurinkulma 2 talo 1 Majurinkulma , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 55 Majurinkulma talo Majurinkulma 0600, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 00 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 146 Timpurinkuja 1 Timpurinkuja 1 A 02650, Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 146 Timpurinkuja 1 Timpurinkuja 1 A 02650, Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 46 Timpurinkuja Timpurinkuja A 0650, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 986 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Asuinkerrostalo (yli 6 asuntoa)

ENERGIATODISTUS. Asuinkerrostalo (yli 6 asuntoa) ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Asuinkerrostalo (yli 6 asuntoa) Peltolankaari 3 Oulu Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: 998 564-08-002-0005-X-000 () Energiatodistus on annettu rakennuslupamenettelyn

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 153 Pohjoinen Rautatiekatu 29 Pohjoinen Rautatiekatu , Helsinki. Muut asuinkerrostalot

ENERGIATODISTUS. HOAS 153 Pohjoinen Rautatiekatu 29 Pohjoinen Rautatiekatu , Helsinki. Muut asuinkerrostalot ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 5 Pohjoinen Rautatiekatu 9 Pohjoinen Rautatiekatu 9 0000, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 000

Lisätiedot

KOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma

KOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma KOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma Sekä A- että B-osiosta tulee saada vähintään 10 pistettä. Mikäli A-osion pistemäärä on vähemmän kuin 10 pistettä,

Lisätiedot

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry ProAgria Farma ja Satakunta yhdistyvät 1.1.2013 Viljatilojen määrä on kasvanut Valtaosa kuivataan öljyllä Pannut ovat pääsääntöisesti 250-330 kw Kuivauksen investoinnit

Lisätiedot

Vallox Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 280. yli D E F G HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS Vallox

Vallox Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 280. yli D E F G HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS Vallox 280 Vallox Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 280 Sertifikaatti Nro VTT--1281-21-07 Myönnetty 23.1.2007 Päivitetty 17.2.2012 1 (2) Vallox 280 on tarkoitettu käytettäväksi asunnon ilmanvaihtokoneena

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 105 Maininkitie 4 talo 1 Maininkitie , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 105 Maininkitie 4 talo 1 Maininkitie , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 05 Maininkitie 4 talo Maininkitie 4 00, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 97 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Iiwari ExSK, ExSOK ja ExSEK

valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Iiwari ExSK, ExSOK ja ExSEK Parmair Iiwari ExSK Parmair Iiwari ExSK Air Wise Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Iiwari ExSK, ExSOK ja ExSEK Sertifikaatti Nro C325/05 1 (2) Parmair Iiwari ExSK (ExSOK, ExSEK) on tarkoitettu käytettäväksi

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennuksen ET-luku. ET-luokka

ENERGIATODISTUS. Rakennuksen ET-luku. ET-luokka ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Rivi- ja ketjutalot (yli 6 asuntoa) Riekonmarkantie 20 Oulu Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: 992 564-077-0230-0002-2-000 () Energiatodistus on annettu

Lisätiedot

YIT Kiinteistötekniikka Oy ENERGIAPALVELUT

YIT Kiinteistötekniikka Oy ENERGIAPALVELUT YIT Kiinteistötekniikka Oy ENERGIAPALVELUT Jyväskylän maalaiskunnan katselmointikohteet Teppo Manninen Palvelukokonaisuudet Energia-analyysipalvelut Analyysipalvelut nykytilanteen toiminnalliseen ja taloudelliseen

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: TOAS Veikkola Insinöörinkatu 84 70 Tampere Rakennustunnus: 87-65-758- Rakennuksen valmistumisvuosi: 99 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Muut

Lisätiedot

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Energia Energiatehokkuus Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Sähkön säästäminen keskimäärin kahdeksan kertaa edullisempaa kuin sen tuottaminen

Lisätiedot

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen Erik Raita Polarsol Oy Polarsol pähkinänkuoressa perustettu 2009, kotipaikka Joensuu modernit tuotantotilat Jukolanportin alueella ISO 9001:2008

Lisätiedot

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Kiinteistöjen energiatehokkuus ja hyvät sisäolosuhteet Ajankohtaista tietoa patteriverkoston perussäädöstä sekä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuudesta Kirsi-Maaria Forssell, Motiva

Lisätiedot

Energiaremontti-ilta

Energiaremontti-ilta Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa 1 Energiaremontti-ilta 19.4.2011 Valtuustosali Miten päästään 20 % energiansäästöön vuoteen 2020 mennessä Juhani Heljo Jaakko

Lisätiedot

Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen

Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen TkT Risto Ruotsalainen, tiimipäällikkö Rakennusten energiatehokkuuden palvelut VTT Expert Services Oy Rakenna & Remontoi -messujen asiantuntijaseminaari

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 7 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 7 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 06 Rasinkatu 7 Rasinkatu 7 060, Vantaa Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 97 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 135 Seljapolku 7 A Seljapolku , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 135 Seljapolku 7 A Seljapolku , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 5 Seljapolku 7 A Seljapolku 7 060, Vantaa Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 985 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

Ominaissähköteho FINVAC Ominaissähköteho. - rakentamismääräysten mukaan - ekosuunnitteluasetuksen mukaan. Pekka Mäkinen

Ominaissähköteho FINVAC Ominaissähköteho. - rakentamismääräysten mukaan - ekosuunnitteluasetuksen mukaan. Pekka Mäkinen Ominaissähköteho FINVAC 2017 Ominaissähköteho - rakentamismääräysten mukaan - ekosuunnitteluasetuksen mukaan Pekka Mäkinen Puhaltimien ominaissähköteho Kansallinen SFP-määrittely Rakentamismääräysten mukaan

Lisätiedot

Combi Cooler Kompakti ilmankäsittelykoneen toiminto-osa, joka jäähdyttää ennätyksellisen energiatehokkaasti

Combi Cooler Kompakti ilmankäsittelykoneen toiminto-osa, joka jäähdyttää ennätyksellisen energiatehokkaasti Combi Cooler Kompakti ilmankäsittelykoneen toiminto-osa, joka jäähdyttää ennätyksellisen energiatehokkaasti Jäähdytyspalkkijärjestelmään yhdistetty Combi Cooler on helppo, toimintavarma ja sähkötehokas

Lisätiedot

Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE

Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE LÄMMÖNTALTEENOTTO Lämmöntalteenotto kuumista usein likaisista ja pölyisistä kaasuista tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden energiansäästöön ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen

Lisätiedot

Aurinkoenergia Suomessa

Aurinkoenergia Suomessa Tampere Aurinkoenergia Suomessa 05.10.2016 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoteknillinen yhdistys Ry Aurinkoenergian termit Aurinkolämpö (ST) Aurinkokeräin Tuottaa lämpöä Lämpöenergia, käyttövesi,

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Kirrinkydöntie 5 D Jyskä / Talo D Rivi- ja ketjutalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Kirrinkydöntie 5 D Jyskä / Talo D Rivi- ja ketjutalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kirrinkydöntie 5 D 4040 Jyskä Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: 79-40-007-0540- / Talo D 997 Rivi-

Lisätiedot

Lypsykarjanavetan energiankulutus. Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen

Lypsykarjanavetan energiankulutus. Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen Lypsykarjanavetan energiankulutus Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen 4.2.2015 ERKKA hanke Energiatehokas tuotantorakennus Keskeisinä tutkimuskohteina maalämpö, uusiutuvat energiaratkaisut ja energiatehokkuus

Lisätiedot

Uimahallit. Tuomas Kilpimaa. We help the best buildings in the world get that way.

Uimahallit. Tuomas Kilpimaa. We help the best buildings in the world get that way. Uimahallit Tuomas Kilpimaa We help the best buildings in the world get that way. Energiansäästön lähtökohdat - Uimahallit ovat tekniikan, suurten käyttäjämäärien ja poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi

Lisätiedot

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU ESIMERKKI PÄIVÄKOTI ECost ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU Projektipalvelu Prodeco Oy Terminaalitie 6 90400 Oulu Puh. 010 422 1350 Fax. (08) 376 681 www.prodeco.fi RAPORTTI 1 (5) Tilaaja: xxxxxx Hanke: Esimerkki

Lisätiedot

ILTO Comfort CE5 ENEMMÄN KUIN LÄMPÖPUMPPU AINUTLAATUINEN UUTUUS LÄMPÖPUMPPU JA ILMANVAIHDON LÄMMÖN- TALTEENOTTOLAITE YHDESSÄ MERKITTÄVÄSTI PIENEMMÄLLÄ INVESTOINNILLA MAALÄMPÖPUMPUN VEROISTA TEHOA LÄMPIMÄN

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 10 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 10 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 06 Rasinkatu 0 Rasinkatu 0 060, Vantaa Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 974 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet

Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet Lähde: LVI-talotekniikkateollisuus ry ja YIT Energian loppukäyttö rakennuksissa ERA17 Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika -toimintaohjelmassa

Lisätiedot

Taloyhtiön energiatehokas ylläpito

Taloyhtiön energiatehokas ylläpito Taloyhtiön energiatehokas ylläpito Taloyhtiöiden energiailta 07.10.2015, Jyväskylän kaupunginkirjasto DI Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Tarjolla tänään Lähtötilanteen haltuun otto Arkisia, mutta tärkeitä

Lisätiedot

TULOILMA Ilmavirta l/s Ulkopuoliset paineet 150 Pa

TULOILMA Ilmavirta l/s Ulkopuoliset paineet 150 Pa TEKNINEN MÄÄRITTELY Sivu 1(5) KONE: A-20-HW Sähkö- ja säätölaitekeskus Ouman EH-105 ILMANVAIHTOKOJE, 1-OSAINEN Pyörivä lämmönvaihdin (ei-hygroskooppinen) Kätisyys: Oikea Sinkin värinen ulkokuori Eristeet

Lisätiedot

Koulujen energiankäyttö ja sen tehostamismahdollisuudet

Koulujen energiankäyttö ja sen tehostamismahdollisuudet Koulujen energiankäyttö ja sen tehostamismahdollisuudet Olof Granlund Oy Erja Reinikainen Save Energy työpaja 04.05.2009 : Energiansäästö julkisissa tiloissa Copyright Granlund 04.05.2009 www.granlund.fi

Lisätiedot

Ilmastonmuutos Stadissa

Ilmastonmuutos Stadissa Ilmastonmuutos Stadissa koulujen mahdollisuudet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi Timo Posa 3.3.2010 HELSINGIN KAUPUNGIN KOKONAISKULUTUS VUONNA 2008 ja 2007 2008 2007 GWh % GWh % KIINTEISTÖT Sähkö 479,84

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta 19.10.2016 Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

IV-kuntotutkimus. Kulomäen koulu Maauuninpolku Vantaa TAMPERE:

IV-kuntotutkimus. Kulomäen koulu Maauuninpolku Vantaa TAMPERE: 09.03.2012 IV-kuntotutkimus Kulomäen koulu Maauuninpolku 3 01450 Vantaa HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 31 11 145 www.asb.fi TAMPERE: asb-yhtiot@asb b.fi keskus: 0207 311 160,

Lisätiedot

Poistoilman lämmön talteenotto

Poistoilman lämmön talteenotto Poistoilman lämmön talteenotto Tehokas tapa pienentää lämmityskustannuksia kerrostalossa. Eikä lämpö mene harakoille! www.gebwell.fi 1 Mikä on PILP? Huoneilman koneellinen poisto aiheuttaa kerrostaloissa

Lisätiedot

Ohjelmistoratkaisuja uudisrakennuksen suunnitteluun ja energiaselvityksen laatimiseen. Tero Mononen Lamit.fi

Ohjelmistoratkaisuja uudisrakennuksen suunnitteluun ja energiaselvityksen laatimiseen. Tero Mononen Lamit.fi Ohjelmistoratkaisuja uudisrakennuksen suunnitteluun ja energiaselvityksen laatimiseen Tero Mononen Lamit.fi tero.mononen@lamit.fi MITEN LÄPÄISTÄ VAATIMUKSET? Tero Mononen, lamit.fi Esimerkkejä vaatimukset

Lisätiedot

ERILLINEN ENERGIATODISTUS

ERILLINEN ENERGIATODISTUS ASUNTO OY PENKKA ERILLINEN ENERGIATODISTUS Optiplan Oy Y-tunnus 0775337-1 www.optiplan.fi Puh. 010 507 6000 Helsinki Mannerheimintie 105 PL 48, 00281 Helsinki Turku Helsinginkatu 15 PL 124, 20101 Turku

Lisätiedot

Energia vie % hoitomenoista mitä asialle on tehtävissä?

Energia vie % hoitomenoista mitä asialle on tehtävissä? Energia vie 30-40 % hoitomenoista mitä asialle on tehtävissä? Taloyhtiö 2016 -tapahtuma 06.04.2016, Helsingin Messukeskus DI Petri Pylsy, Kiinteistöliitto l As Oy kerrostalot, 2014, koko maa l 100 % 90

Lisätiedot

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot

Rakennusten olosuhteiden hallinta - Onko talotekniikan laadussa kaikki kunnossa?

Rakennusten olosuhteiden hallinta - Onko talotekniikan laadussa kaikki kunnossa? Rakennusten olosuhteiden hallinta - Onko talotekniikan laadussa kaikki kunnossa? Lvi -päivät 05.-06.11. 2015 Olavi Suominen, asiantuntijapalvelut Vallox Oy päivitetty 7.10.2011 Ennen oli ennen.. Lukumäärä

Lisätiedot

Sorptiorottorin ja ei-kosteutta siirtävän kondensoivan roottorin vertailu ilmanvaihdon jäähdytyksessä

Sorptiorottorin ja ei-kosteutta siirtävän kondensoivan roottorin vertailu ilmanvaihdon jäähdytyksessä Sorptiorottorin ja ei-kosteutta siirtävän kondensoivan roottorin vertailu ilmanvaihdon jäähdytyksessä Yleista Sorptioroottorin jäähdytyskoneiston jäähdytystehontarvetta alentava vaikutus on erittän merkittävää

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 7 Hopeatie 0 talo Hopeatie 0 00440, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 979 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 171 Tilanhoitajankaari 11 talo A Tilanhoitajankaari , Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 171 Tilanhoitajankaari 11 talo A Tilanhoitajankaari , Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 7 Tilanhoitajankaari talo A Tilanhoitajankaari 00790, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 000 Muut

Lisätiedot

Compact-Y Teknologiaa energian säästöön.

Compact-Y Teknologiaa energian säästöön. Compact-Y Teknologiaa energian säästöön. Uusissa Compact-Y jäähdytyslaitteissa ja lämpöpumpuissa käytetään R410A kylmäainetta ja energiaa säästämään suunniteltua AdaptiveFunction Plus käyttölogiikkaa.

Lisätiedot

Sähkölämmityksen tulevaisuus

Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvarin päätöstilaisuus 5.10.2015 Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 1.10.2015 TAMK 2015/PHa

Lisätiedot

www.asb.fi 29.5.2008 IV-kuntotutkimus Orvokkitien koulu, ruokalarakennus Orvokkitie 15 01300 VANTAA

www.asb.fi 29.5.2008 IV-kuntotutkimus Orvokkitien koulu, ruokalarakennus Orvokkitie 15 01300 VANTAA www.asb.fi 29.5.2008 IV-kuntotutkimus Orvokkitien koulu, ruokalarakennus Orvokkitie 15 01300 VANTAA www.asb.fi Helsinki email: posti@asb.fi Tampere email: asb-yhtiot@asb.fi PÄÄKONTTORI: Konalankuja 4,

Lisätiedot

LÄMMINILMAKEHITTIMET JA LÄMPÖKONTIT

LÄMMINILMAKEHITTIMET JA LÄMPÖKONTIT LÄMMINILMAKEHITTIMET JA LÄMPÖKONTIT HETI KÄYTTÖVALMIIT LÄMMINILMAKEHITTIMET JA LÄMPÖKONTIT Mepun tehokkaat, öljyllä tai kaasulla toimivat lämminilmakehittimet varmistavat lämmönsaannin joka tilanteessa

Lisätiedot

AsOy Rappu PL JYVÄSKYLÄ

AsOy Rappu PL JYVÄSKYLÄ LIITE KIINTEISTÖN KUNTOARVIOON KH 90-00314 - ASUINKIINTEISTÖN KUNTOARVIO LAAJENNETTU ENERGIATALOUDELLINEN SELVITYS 13.6.2013 11.2.2013 1. KOHTEEN TIEDOT 1.1. Kiinteistön perustiedot AsOy Rappu Rakennuksia

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 165 Lehdeskuja 1 Lehdeskuja 1 A 02340, Espoo. Kahden asunnon talot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 165 Lehdeskuja 1 Lehdeskuja 1 A 02340, Espoo. Kahden asunnon talot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 65 Lehdeskuja Lehdeskuja A 040, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 998 Kahden asunnon talot Todistustunnus:

Lisätiedot

31.5.2002 1 (47) Konekorttitiedot, putkiurakka 102925 308164 LVI-järjestelmät

31.5.2002 1 (47) Konekorttitiedot, putkiurakka 102925 308164 LVI-järjestelmät 31.5.2002 1 (47) Senaatti-kiinteistöt Konekorttitiedot, putkiurakka 102925 308164 LI-järjestelmät Kohde/attribuutti Yksikkö rvo 102925 308164 G1 045 201 LS 01 Läönsiirrin (alustava) Lämpöteho Levymäärä

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Tuovi Rahkonen 27.2.2013. Lämpötilahäviöiden tasaus Pinta-alat, m 2

Tuovi Rahkonen 27.2.2013. Lämpötilahäviöiden tasaus Pinta-alat, m 2 Rakennuksen lämpöhäviöiden tasauslaskelma D3-2007 Rakennuskohde Rakennustyyppi Rakennesuunnittelija Tasauslaskelman tekijä Päiväys Tulos : Suunnitteluratkaisu Rakennuksen yleistiedot Rakennustilavuus Maanpäälliset

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka. Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka. Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU HARJOITUSTYÖOHJE SISÄLLYS SYMBOLILUETTELO 3 1 JOHDANTO 4 2 TYÖOHJE

Lisätiedot

RETERMIA-RUNKOON TOIMINNAN KUVAUS EDUT

RETERMIA-RUNKOON TOIMINNAN KUVAUS EDUT TOIMINNAN KUVAUS Neulalämmönsiirtimien neulat ovat alumiinia, putket ovat alumiinia tai kuparia ja jakotukit kuparia. Neulaputket on varustettu sisäpuolisilla turbulaattoreilla nestepuolen lämmönsiirron

Lisätiedot

Nykykodin lämmitysjärjestelmät

Nykykodin lämmitysjärjestelmät yle Nykykodin lämmitysjärjestelmät Antero Mäkinen Lämmönjakojärjestelmät Vesikiertoiset Patterit Lattialämmitys (IV-koneen esilämmityspatteri) Ilma IV-kone Sähkölämmitin maalämpöfoorumi.fi Vesikiertoinen

Lisätiedot

Lämmityskustannus vuodessa

Lämmityskustannus vuodessa Tutkimusvertailu maalämmön ja ilma/vesilämpöpumpun säästöistä Lämmityskustannukset keskiverto omakotitalossa Lämpöässä maalämpöpumppu säästää yli vuodessa verrattuna sähkö tai öljylämmitykseen keskiverto

Lisätiedot

Oviverhopuhaltimet FLOWAIR.COM

Oviverhopuhaltimet FLOWAIR.COM Oviverhopuhaltimet FLOWAIR.COM ILMAN LÄMPÖTILAN JAKAUTUMINEN HUONEISSA Ilman oviverhopuhallinta Oviverhopuhaltimella -1 C 22 C 2 C 21 C 2 C 22 C -8 C -6 C -4 C -2 C 19 C C 1 C 1 C 6 C C C 6 C 1 C 1 C 18

Lisätiedot

Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit. Ilari Rautanen

Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit. Ilari Rautanen Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit Ilari Rautanen Esityksen sisältö Kodin ja taloyhtiön energiankulutus Rakenteiden, huollon ja ihmisten vaikutus Turha kulutus pois asumismukavuudesta

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta 19.10.2016 Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

KORIKUL JETIN - ASTIAN PESU KONEET

KORIKUL JETIN - ASTIAN PESU KONEET KORIKUL JETIN - ASTIAN PESU KONEET DIHR AX151 pesukone on monipuolinen ratkaisu erilaisiin pesutarpeisiin. Koneen voi asentaa toimimaan vasen- tai oikeakätisesti. Myös lisävarusteet voi kiinnittää koneen

Lisätiedot

IV-kuntotutkimus. Rekolanmäen päiväkoti. Hansinkatu VANTAA

IV-kuntotutkimus. Rekolanmäen päiväkoti. Hansinkatu VANTAA IV-Special Oy 19.12.2011 IV-kuntotutkimus Rekolanmäen päiväkoti Hansinkatu 4 01480 VANTAA HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 www.asb.fi TAMPERE: asb-yhtiot@asb.fi keskus:

Lisätiedot

Rakennuksen lämpökuvaus

Rakennuksen lämpökuvaus Rakennuksen lämpökuvaus 1. RAKENNUKSEN LÄMPÖKUVAUKSEN TARKOITUS 2. KOHTEEN LÄHTÖTIEDOT 3. TUTKIMUSSUUNNITELMA 4. LAITTEISTO 4.1 Lämpökamera 4.2 Muut mittalaitteet 4.3 Mittalaitteiden kalibrointi 5. OLOSUHDEVAATIMUKSET

Lisätiedot

Päästövaikutukset energiantuotannossa

Päästövaikutukset energiantuotannossa e Päästövaikutukset energiantuotannossa 21.02.2012 klo 13.00 13.20 21.2.2013 IJ 1 e PERUSTETTU 1975 - TOIMINTA KÄYNNISTETTY 1976 OMISTAJANA LAPUAN KAUPUNKI 100 % - KAUPUNGIN TYTÄRYHTIÖ - OSAKEPÄÄOMA 90

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi Haminan kaupungin 100 % omistama Liikevaihto n. 40 M, henkilöstö 50 Liiketoiminta-alueet Sähkö

Lisätiedot

Asiakkaalle tuotettu arvo

Asiakkaalle tuotettu arvo St1 Lähienergia Suunnittelee ja toteuttaa paikallisiin uusiutuviin energialähteisiin perustuvia lämpölaitoksia kokoluokaltaan 22 1000 kw energialaitosten toimitukset avaimet käteen -periaatteella, elinkaarimallilla

Lisätiedot

Uusilla suodatusratkaisuilla ilmastointijärjestelmien kyky hallita sisäilman hiukkaspitoisuutta moninkertaiseksi

Uusilla suodatusratkaisuilla ilmastointijärjestelmien kyky hallita sisäilman hiukkaspitoisuutta moninkertaiseksi Uusilla suodatusratkaisuilla ilmastointijärjestelmien kyky hallita sisäilman hiukkaspitoisuutta moninkertaiseksi Sisäilmastoseminaari 2014 Seppo Enbom, Kimmo Heinonen, Tapio Kalliohaka, Matti Lehtimäki,

Lisätiedot

Deekax Air Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Talteri Fair 120 ec

Deekax Air Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Talteri Fair 120 ec Koja Fair 120 ec Koja Fair 120 ec Deekax Air Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Talteri Fair 120 ec Sertifikaatti Nro VTT-C-9151-12 Myönnetty 26.11.2012 Päivitetty 31.03.2014 1 (2) Talteri Fair 120 ec on

Lisätiedot

Lämpöpuhallin SWT Kattoon asennettu vesilämmitteinen lämpöpuhallin

Lämpöpuhallin SWT Kattoon asennettu vesilämmitteinen lämpöpuhallin Lämpöpuhallin lämmitys 3 mallit Lämpöpuhallin Kattoon asennettu vesilämmitteinen lämpöpuhallin Käyttökohteet -lämpöpuhallinta käytetään sisäänkäyntien, kauppojen, teollisuusrakennusten, korjaamojen, urheiluhallien

Lisätiedot

ECo sarjan ylivoimaa. VILPE ECo -huippuimuri. Käyttökohteet. Taattua VILPE -laatua:

ECo sarjan ylivoimaa. VILPE ECo -huippuimuri. Käyttökohteet. Taattua VILPE -laatua: ECo-huippuimuri Edistyksellinen ja energiaa säästävä tasavirtamoottorillinen huippuimuri keittiön ja kylpytilojen kohdepoistoon tai koko kodin ilmanvaihtoon VILPE ECo -huippuimuri VILPE ECo sarjan huippuimurit

Lisätiedot

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön

Lisätiedot

TAC Xenta 4292. Xenta 4292 LÄMMITYSTOIMINNAT. Käyttöohje 0FL-4075-002 07.09.2007

TAC Xenta 4292. Xenta 4292 LÄMMITYSTOIMINNAT. Käyttöohje 0FL-4075-002 07.09.2007 TAC Xenta 4292 Käyttöohje 0FL-4075-002 07.09.2007 TAC Xenta on pieniin ja keskisuuriin järjestelmiin tarkoitettu säädinsarja. TAC Xenta 4000 on sarja esiohjelmoituja säätimiä, joissa on kaukoliityntämahdollisuus

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus HÖYRYTEKNIIKKA 1. Vettä (0 C) höyrystetään 2 bar paineessa 120 C kylläiseksi höyryksi. Laske

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Kuva 1. öljypolttimella varustetun Jaakko-lavakuivurin lämmityslaite, puheilla ja putki, joka ohjaa savukaasut uunia sytytettäessä säkkilavan ohi.

Kuva 1. öljypolttimella varustetun Jaakko-lavakuivurin lämmityslaite, puheilla ja putki, joka ohjaa savukaasut uunia sytytettäessä säkkilavan ohi. VAKOLA Postios. Helsinki Rukkila Puhelin Helsinki 43 48 12 Rautatieas. Pitäjänmäki VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS 1957 Koetusselostus 262 Kuva 1. öljypolttimella varustetun Jaakko-lavakuivurin

Lisätiedot

Tärkeimmät vaatimukset alkaen

Tärkeimmät vaatimukset alkaen TIETOPAKETTI IV-KONEIDEN EKOSUUNNITTELUVAATIMUKSISTA EKOSUUNNITTELUDIREKTIIVI ASTUU VOIMAAN 1.1.2016 Ekosuunnitteludirektiivin 2009/125/EY ilmanvaihtokoneita käsittelevä asetus N:o 1253/2014 astuu voimaan

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ. Ympäristöasiat Kuopiossa Tapio Kettunen

KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ. Ympäristöasiat Kuopiossa Tapio Kettunen KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ Ympäristöasiat Kuopiossa 10.4.2014 Tapio Kettunen Toimenpide Säästö vuodessa Vuotavan wc-istuimen tai hanan korjaaminen 100-900 Huonelämpötilan laskeminen yhdellä asteella

Lisätiedot