Hyväksytty valtuustossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hyväksytty valtuustossa"

Transkriptio

1 Hyväksytty valtuustossa

2 2

3 SISÄLLYSLUETTELO 1 KUNNAN STRATEGIA Ympäröivän maailman muutokset Kemiönsaaren strategia Vahva ja tasapainoinen talous Kunnan hallinto ja siinä tapahtuvat muutokset Kunnan toiminnassa tapahtuvat olennaiset muutokset Tärkeimpien toiminnan kehittymiseen vaikuttavien riskien ja epävarmuustekijöiden arviointi Ympäristötekijät TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT Yleinen taloudellinen tilanne Kuntatalous Kemiönsaaren kunnan talous ja sen muutokset Kemiönsaaren kunnan talousstrategia vuosille TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA Toimintatavoitteet Tuloperusteet Menoperusteet Henkilöstö Toimintatalousosa Tuloslaskelma Investoinnit... Fel! Bokmärket är inte definierat. 3.8 Toiminnan rahoitus Talousarviovalmistelut ja talouden tasapainottaminen TALOUSARVION RAKENNE, SITOVA LUONNE JA SEURANTA Netto- ja bruttobudjetointi

4 4.2 Talousarvion ja talousarvioperusteiden sitovuus Toiminnallisen ja taloudellisen tuloksen seuranta KUNTAKONSERNI Kuntakonsernin tavoitteet ja ohje KÄYTTÖTALOUSOSA TULOSLASKELMAOSA INVESTOINTIOSA Hallinto-osasto Sivistysosasto Peruspalveluosasto Ympäristö- ja tekniikkaosasto RAHOITUSOSA LIIKELAITOKSEN VAIKUTUS KUNNAN TALOUTEEN LIITE Kemiönsaaren vesi

5 1 KUNNAN STRATEGIA 1.1 Ympäröivän maailman muutokset Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä hyväksyi 27. kesäkuuta kuntarakenneuudistusta ohjaavat kriteerit. Kriteerit toimivat pohjana hallituksen rakennelaille, jonka on tarkoitus astua voimaan viimeistään 1. toukokuuta Selvitysten ja mahdollisten yhdistymispäätösten tulee olla valmiita viimeistään , ja uusi kuntarakenne toteutetaan alkaen vuosina Ilmoitetun aikataulun mukaan hallituksen lakiesitysluonnos on tarkoitus lähettää lausuntokierrokselle lokakuun aikana. Vielä tällä kirjoitushetkellä, lokakuun lopussa, hallituspuolueilla on kuitenkin vaikeuksia päästä yhteisymmärrykseen siitä, miten sosiaali- ja terveydenhuolto järjestetään. Kuntauudistus on valtakunnallinen, ja tavoitteena on elinvoimainen kuntarakenne, joka perustuu vahvoihin peruskuntiin. Vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista ja se on tarpeeksi iso voidakseen itse vastata peruspalveluista, lukuun ottamatta vaativaa erityissairaanhoitoa ja tiettyjä sosiaalihuoltopalveluja. Kesäkuussa 2012 vahvistetut kriteerit koskevat väestöpohjaa, työpaikkojen määrää kunnassa, työssäkäyntialueja yhteiskuntarakennetta sekä kuntataloutta. Kunnan väestömäärän tulee olla vähintään noin henkilöä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseksi. Tällaisella asukasmäärällä kunnalla voi olla oma palvelutuotanto ja lähipalvelut. Ministerityöryhmä toteaa kuitenkin, että asukasta ei riitä esimerkiksi erikoissairaanhoidon järjestämiseen. Perusopetuksen osalta kunnilta edellytetään vähintään noin 50 lapsen ikäluokkia. Kuntien työpaikkaomavaraisuuden tulee olla vähintään 80 prosenttia. Työpaikkaomavaraisuudella tarkoitetaan kunnassa sijaitsevien työpaikkojen lukumäärän suhdetta alueella asuvaan työlliseen työvoimaan nähden. Talouskriteerien tarkoituksena on varmistaa, että kunnilla on vara järjestää ja tuottaa peruspalvelut. Ministerityöryhmän lähtökohtana on, että kriisikunniksi määritellyt kunnat on yhdistettävä muiden kuntien kanssa. Kunnat voivat poiketa näistä kriteereistä esimerkiksi erityisen harvan asutuksen tai kielellisten oikeuksien turvaamisen perusteella tai jos toimivia kokonaisuuksia voidaan luoda muulla tapaa. Poikkeukset arvioidaan tapauskohtaisesti. 1.2 Kemiönsaaren strategia VISIO Kemiönsaari on itsenäinen, aktiivinen ja rohkea rannikkokunta, joka tietää mitä haluaa ja työskentelee määrätietoisesti sen saavuttamiseksi. ARVOSTUKSET Avoimuus Haluamme, että kaikki tuntevat olonsa tervetulleiksi ja haluavat jäädä Kemiönsaarelle. Tiedotamme ja kommunikoimme suoraan ja avoimesti oikeaan aikaan kahdella kielellä sekä sisäisesti että ulkoisesti. Avoimesti kahdella kielellä Aktiivisuus Työskentelemme innokkaasti elääksemme aktiivisessa ja eteenpäin pyrkivässä kunnassa. Kuntalaisia ja henkilökuntaa inspiroidaan näkemään Kemiönsaaren parhaat puolet. Näin meistä kaikista tulee Kemiönsaarilähettiläitä ja vahvistamme positiivista imagoamme yhdessä. Eteenpäin joka päivä Uudistumiskykyisyys Löydämme tehokkaampia ratkaisuja ja keinoja arvioimalla ja muuttamalla palvelutuotantoa jatkuvasti sekä hakeutumalla yhteistyöhön muiden toimijoiden kanssa. Muutos osa arkeamme 5

6 KUNNAN STRATEGIAN KÄYTTÖ KUNNAN ARKIPÄIVÄSSÄ Strategia Kemiönsaaren strategia Ohjelma Kultuuri Kestävä kehitys Elinkeinoelämä Talousarviovuoden painopistealueet Painopiste Painopiste Painopiste Painopiste Painopiste Aikataulu, Budjetti, Resurssit, Vastuuhenkilö, Ohjaus TALOUSARVIOVUODEN PAINOPISTEALUEET Talousarviovuoden painopistealueita ovat muutamat suuret kokonaispanostukset, jotka koskettavat kuntaa yli toimialojen. Painopistealueet syntyvät strategian pohjalta ja saavat tukea strategian kokonaistavoitteista. Painopisteillä on aikataulu, resurssikuvaus sekä talousarvio ja vastuuhenkilö. Talousarviovuoden 2013 aikana 1. Rakennemuutostyö Mikä: Aikataulu: Resurssit: Vastuuhenkilö: Arvioitu kustannus: Hallitus on nimennyt Kemiönsaaren kunnan rakennemuutosalueeksi Rakennemuutosstatus , tarvittaessa mahdollisuus kahden vuoden jatkoaikaan Työryhmä johon kuuluu kunnanjohtaja, kunnanhallituksen puheenjohtaja, kehitysjohtaja, elinkeinojohtaja, yritysneuvoja, projektikoordinaattori ja tekninen johtaja. Kunnanjohtaja Rakennemuutostyötä koskeva toimintasuunnitelma on laadittu ja jätetty työ- ja elinkeinoministeriölle Toimintasuunnitelma sisältää hankemahdollisuuksia arviolta 6 miljoonalla eurolla, johon työryhmä hakee ulkopuolista rahoitusta. Tuki vaihtelee rahoituksesta riippuen. Kaikki hankkeet käsitellään kunnanhallituksessa, ja ne on arvioitu kunnan vuoden 2013 talousarviossa. Kehityshankkeiden kuntaosuus on budjetoitu kunkin osaston kohdalla. 6

7 2. Ylimääräinen panostus työllisyyteen Mikä: Lisäpanostus työllisyyteen ja työllistäviin toimenpiteisiin Aikataulu: Talousarvio 2013, taloussuunnitelma Resurssit: - Curation Kulttuuriympäristö kuntoon -hanke, työllistäviä toimenpiteitä pitkäaikaistyöttömille - PULS elinkeinohanke, palkataan yrityskoordinaattori - SYKO sosiaalihanke, palkataan työllisyyskoordinaattori - Määrärahojen korottaminen palkkatuella palkattaessa Vastuuhenkilöt: Kehitysjohtaja, peruspalvelujohtaja, sosiaalipäällikkö, hallintojohtaja Arvioitu kustannus: Kulttuuriympäristö kuntoon euroa PULS euroa SYKO euroa Korotettu palkkatukimääräraha euroa 3. Lapsikylä Mikä: Uusia toimitiloja esikoululle, päivähoidolle sekä aamu- ja iltapäivätoiminnalle rakennetaan Kemiön Amospuistoon. Aikataulu: Suunnittelu aloitetaan 2012, rakentaminen aloitetaan 2013, valmis syksyllä Resurssit: Vastuuhenkilö: Arvioitu kustannus: Työryhmä, jonka jäsenet edustavat päivähoitoa, koulua ja kiinteistöyksikköä, laativat hankkeen sisältöä koskevan suunnitelman, jonka lähtökohtana ovat päiväkodin eri toiminnot. Sivistystoimenjohtaja, päivähoidonpäällikkö, kiinteistöpäällikkö 5,35 milj euroa. 4. Tilankäyttö Mikä: Aikataulu: Vastuuhenkilö: Arvioitu kustannus: Kriittinen tarkastelu toiminnan tilantarpeista. Kunnan toiminnan kannalta tarpeettomien kiinteistöjen myynti. Jatkuva Osastonjohtajat, yksikönjohtajat yhteistyössä kiinteistöpäällikön kanssa Toimenpide merkitsee säästöjä 1.3 Vahva ja tasapainoinen talous Kunnat järjestävät asukkailleen peruspalvelut, joista tärkeimmät liittyvät koulutukseen sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Palvelut rahoitetaan pääasiassa kuntien verotuloilla, joita kertyy kunnallisverosta (85 % verotuloista), kiinteistöverosta (6 % verotuloista) sekä osasta yhteisöveron tuottoa (9 % verotuloista). Yhteensä kuntien verotulojen arvioidaan olevan n. 20,2 mrd. euroa v. 2013, mikä on 4 % enemmän kuin vuodelle 2012 on arvioitu. Verotulojen kohtuulliseen kasvuun vaikuttaa ennen kaikkea se, että v tuloveroperusteisiin ei ehdoteta juuri tehtävän muutoksia. Talousarvioesitykseen liittyvät veroperustemuutokset vähentävät kunnallisverotuottoa n. 12 milj. eurolla, mikä otetaan huomioon valtionosuusjärjestelmän kautta valtionosuuksia lisäävänä tekijänä. Yritystoiminnan tukemiseksi ehdotetaan otettavaksi käyttöön yhteisöveron tuottoa vähentäviä verokannusteita. Näillä ei kuitenkaan ole vaikutusta kuntien yhteisöverotuottoon, sillä kuntien jako-osuutta muutetaan vastaavasti. Yhteisöveron jako-osuuden määräaikainen korotus jatkuu edelleen 5 prosenttiyksikön suuruisena v Valtionosuusjärjestelmään sisältyvä valtionosuusprosentti kuvaa valtion ja kuntien välistä kustannusten jakoa. Vuonna 2013 kunnan peruspalvelujen valtionosuuden valtionosuusprosentti on 30,96. Näin ollen kunnan rahoitusosuus peruspalveluihin on 69,04 %. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman perusopetuksen jälkeisen koulutuksen valtionosuusprosentti on 41,89 %. Kuntien valtionavut määräytyvät pääosin laskennallisin perustein ja ovat kunnan tuloina yleiskatteisia, eli kunta voi harkintansa mukaan päättää niiden käytöstä. Valtionosuuksia alentaa peruspalvelujen valtionosuuden asteittainen leikkaus, joka on 125 milj. euroa v. 2013, sekä opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksien indeksikorotuksen tekemättä jättäminen. Lisäksi säästöjä kohdistuu mm. oppilaitosten perustamiskustannuksiin, ammatilliseen lisäkoulutukseen, oppisopimuskoulutukseen ja ammattikorkeakouluihin. Toisaalta valtionosuuksia korottavat mm. koulutuksen 7

8 laadun kehittämiseen, nuorten yhteiskuntatakuun toimeenpanoon, pitkäaikaistyöttömien aktivointikokeiluun sekä vanhuspalvelulain voimaantuloon liittyvät lisäykset. Lisäksi indeksikorotus nostaa valtionosuuksia 231 milj. eurolla ja ikärakenteen ja väestön määrän muutos nettomääräisesti 67 milj. eurolla. Kuntien tehtävien ja velvoitteiden rahoituksen tasapainoa tarkastellaan peruspalveluohjelmassa ja siihen liittyvässä vuosittaisessa peruspalvelubudjetissa, joka on osa valtion kehys- ja talousarviomenettelyä. Budjettiesitykseen sisältyvien toimenpiteiden arvioidaan kokonaisuudessaan heikentävän kuntien rahoitusasemaa vuoteen 2012 verrattuna nettomääräisesti 193 milj. eurolla. Kuntatalouden ennakoidaan kiristyvän v toimintamenojen kasvaessa selvästi nopeammin kuin verorahoituksen. Kuntatalous pysyy kireänä myös lähivuodet. Vuonna 2012 vuosikate kattaa poistot, mutta jää selvästi nettoinvestointeja pienemmäksi. Vuonna 2013 kuntien vuosikatteen arvioidaan heikkenevän eikä se enää kattaisi poistoja. Kuntatalous kääntyisi näin ollen alijäämäiseksi, ja velkaantuminen jatkuisi. Keskipitkällä aikavälillä kuntatalous uhkaa edelleen heikentyä. Kuntien ja kuntayhtymien käyttötalouden pitäminen vakaana edellyttäisi menokehityksen sopeuttamista tulokehityksen asettamiin rajoihin ja tuottavuutta lisäävien uudistusten toteuttamista kuntataloudessa. Mikäli menojen kasvua ei pystytä hillitsemään, uhkana ovat kunnallisveroprosenttien tuntuvat korotukset sekä velkaantumisen jatkuminen nopeana. (lähde: Valtioneuvoston budjettikatsaus 2013) 1.4 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuvat muutokset Maamme kunnallishallinnolla on edessään suuria muutoksia. Hallitus valmistelee uutta kuntarakennelakia, kuntalain täysuudistusta sekä valtionosuusjärjestelmän uudistusta. Lisäksi valtiovarainministeriö on perustanut työryhmän, jonka tarkoitus on kartoittaa kuntien tehtäviä sekä tarvetta niiden muuttamiselle. Rinnakkain kuntarakenneuudistuksen kanssa on valmisteilla uusi valtakunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämismalli. Koska edellä mainitut, perustavaa laatua olevat uudistukset ovat edessä, mutta niiden sisältö on vielä avoin, on liian aikaista arvioida niiden vaikutuksia Kemiönsaaren kunnalle. 1.5 Kunnan toiminnassa tapahtuvat olennaiset muutokset Kunnan organisaatio ja rooli ovat täysin riippuvaisia siitä, minkälaiseksi tuleva kuntauudistus muotoutuu. Kemiönsaaren kunnalle ratkaisevan tärkeää on hallituksen päätös siitä, miten sosiaali- ja terveydenhuolto järjestetään. Jos kunta joutuu yhdistymisselvitykseen, ei ole syytä tehdä suurempia uudelleenjärjestelyitä omassa organisaatiossa selvitysvaiheen aikana kunnan maaseutuhallinto siirtyy Paimion kaupungille, joka toimii maaseutuhallinnon yhteistyöalueen isäntäkuntana. 1.6 Tärkeimpien toiminnan kehittymiseen vaikuttavien riskien ja epävarmuustekijöiden arviointi Kemiönsaaren väestönkehitys on pidemmän aikaa ollut laskusuunnassa mennessä asukasmäärä oli vuonna 2012 laskenut 58 henkilöllä (vastaava luku viime vuonna oli 5 ja toissa vuonna 98 henkilöä). Syntyneiden enemmyys kunnassa on 31, eli ihmisiä on kuollut enemmän kuin syntynyt. Nettomuutto on negatiivinen, 22 henkilöä, josta +8 on nettomaahanmuuttoa. Syntyneiden pieni määrä on haasteellinen ja vaatii aktiivisia toimenpiteitä. Verotulot ja niiden taustat ovat viime vuoden aikana kehittyneet yhdeksi suurimmista riskitekijöistä. FNsteel meni konkurssiin kesäkuussa 2012, minkä seuraukset kunnan talouteen näkyvät kokonaan vasta vuodesta 2014 lähtien. Suoran tuloverojen poisjäännin lisäksi näin laajalla työpaikkojen menetyksellä tulee olemaan merkittävät seuraukset koko Kemiönsaarelle. Epäsuoria seurauksia ovat aliurakoitsijoiden töiden väheneminen, pienentynyt ostovoima sekä ylipäänsä laajemman huonovointisuuden riski yhteiskunnassa. Kunta on vuoden 2013 talousarviossa panostanut vahvasti ennaltaehkäiseviin ja työllistäviin toimenpiteisiin. 8

9 Samaan aikaan kun kunta elää äkillisen rakennemuutoksen aikaa, valtio suunnittelee uutta kuntauudistusta. Uudistuksen aikataulua on eri vaiheiden osalta muutettu jo useita kertoja. Erityisen suuri epätietoisuus on sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelyjen kohdalla tulevassa kuntauudistuksessa. Kemiönsaaren kunnan osalta hyvä talous toimii perustana omien päätöksien teossa tässä asiassa. Samaan aikaan kunnan lisääntyvä riippuvuus valtionosuuksista ja valtava investointitarve on yhdistelmä, joka saattaa asettaa itsenäisen kunnan usean eri leikkaustarpeen eteen talousasioista selviämiseksi. Päivittäinen toiminta sisältää joukon riskitekijöitä, joita kunta pyrkii ennakoimaan ja ennaltaehkäisemään määrätietoisilla panostuksilla. Vuonna 2011 laadittiin valmiussuunnitelma, jossa riskikartoitus oli keskeisessä asemassa. Vakuutusturva käytiin läpi kokonaisvaltaisesti vuosina Myös työsuojelu ja työterveyshuolto tekevät riskikartoituksia, ja taloussuunnitelmakauden aikana ne tekevät asteittain kartoituksia eri työpaikoilla. 1.7 Ympäristötekijät Kunta on vuoden 2010 aikana laatinut kestävän kehityksen ohjelman Eko-looginen vuosille Talousarviokirjaan jokainen osasto on kirjannut 1 2 ympäristötavoitetta, jotka sitovissa tavoitteissa on merkitty omena-merkillä. Ympäristötavoitteita arvioidaan sittemmin tilinpäätöksessä värijärjestelmällä. 2 TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT 2.1 Yleinen taloudellinen tilanne Suomen kansantalous on kuluvana vuonna hiipunut kohti taantumaa. Viennin väheneminen, investointien alamäki ja yksityisen kulutuksen kasvun hidastuminen ovat vaikuttaneet siihen, että kansantuotteen kasvu jää vuositasolla mitattuna prosentin tuntumaan. Myös ensi vuodelle povataan yleisesti varsin vaatimatonta kasvua. Vuoden 2008 tuotannon taso saavutettaneen näillä näkymin vasta vuonna Taloustilanteen heikkeneminen Suomessa on johtunut pääasiassa Euroopan velkakriisistä ja sen seurausvaikutusten heijastumisesta talouteemme. Eurokriisin hoitaminen on keskeisessä asemassa taloudenkehityksen kääntämisessä kohti suotuisaa taloudellista kehitystä myös Suomessa. Viime aikoina laadituissa kokonaistaloudellisista kehitystä koskevissa ennusteissa on esitetty jossain määrin toisistaan poikkeavia näkemyksiä Suomen kansantalouden kehityksestä. Taloudellisen kasvun on kuitenkin yleisesti ennustettu hidastuvan viime keväänä laadittuihin arvioihin verrattuna. Talouden ajautuminen taantumaan näyttääkin todennäköiseltä. Taloudellisen toimintaympäristön kehityksen ohella kansantaloutemme tulevaan kehitykseen vaikuttavat eurokriisin hoitamisen ohella Suomen omien talouspoliittisten toimenpiteitten onnistuminen. Valtiovarainministeriön arvio lähivuosien kokonaistuotannon määrän keskimääräisestä vuotuisesta kasvusta tälle ja ensi vuodelle on prosentin luokkaa. Edessä on pitkä hitaan kasvun aika, mikä 9

10 ilmenee kuntataloudessa muun muassa verotulojen aiempaa vaatimattomampana kasvuna. Alla olevat kokonaistaloudellista kehitystä koskevat luvut perustuvat valtiovarainministeriön syyskuussa julkaisemaan taloudelliseen katsaukseen. Vuonna 2012 kuluttajahintaindeksin arvioidaan kohoavan vuositasolla keskimäärin noin 2,5 prosenttia. Inflaation kiihtyminen keväällä 2011 johti siihen, että Euroopan Keskuspankki nosti korkotasoa. Suomessa arvonlisäveron korottaminen yhdellä prosenttiyksiköllä osana veropoliittisia toimenpiteitä kohottaa vuonna 2013 osaltaan kuluttajahintoja vuositasolla noin 0,6 0,7 prosenttiyksikköä. Kuluttajahintojen nousuvauhdin arvioidaan kuitenkin lievästi hidastuvan vuonna 2013 ja inflaatio jäänee alle 2,5 prosentin. Valtiovarainministeriö on arvioinut katsauksessaan palkansaajien yleisen ansiotasoindeksin kohoavan tänä vuonna 3,5 %. Raamisopimuksen mukaiset palkkaratkaisut merkitsevät sitä, että ansiotason kohoaminen on vuonna 2013 hitaampaa kuin tänä vuonna. Valtiovarainministeriö ennustaa yleisen ansiotasoindeksin nousevan ensi vuonna 2,6 %. Työllisyystilanne heikkeni vielä vuonna 2010, mutta odotettua vähemmän. Keskimääräinen työttömyysaste aleni vuonna 2011 edellisen vuoden tasosta puolisen prosenttiyksikköä. Vuonna 2012 työttömyysasteen arvioidaan olevan keskimäärin 7,6 %, mikä merkitsee, että työttömänä on tänä vuonna keskimäärin noin kaksisataatuhatta henkilöä. Pitkäaikaistyöttömien määrä pysynee kuitenkin suurena. Työllisyys pysynee tänä vuonna 2012 viime vuoden tasolla ja työllisyysaste kohoaa jonkin verran työvoiman tarjonnan vähetessä. Työvoiman kysyntä kasvaa tänä ja ensi vuonna kuitenkin vain niukasti, jos kokonaistuotannon kasvu pysyy valtiovarainministeriön ennustamissa melko vaatimattomissa kasvuluvuissa. Keskimääräiseksi työttömyysasteeksi vuonna 2013 valtiovarainministeriö arvioi 8,1 %. (lähde: Kuntatalous 3/2012) 2.2 Kuntatalous Kuntien menot vuosina Kunta-alalla saavutettiin viime vuoden syksyllä neuvottelutulos virka- ja työehtosopimuksista vuosille Niin sanottu raamisopimus tuli voimaan vuoden 2012 tammikuun alusta. Sopimus on voimassa 26 kuukautta ja sopimuskausi päättyy Koko sopimuskauden kustannusvaikutus on lähes 4,5 % kaikilla sopimusaloilla. Jatkossakin kuntatalouden palkanmaksuvara riippuu lähinnä yleisen talouskehityksen siivittämästä kuntien omien verotulojen kasvusta. Kunta-alan ansiotasoindeksin arvioidaan kohoavan tänä vuonna 3,2 %. Tämä sisältää viime vuodelta siirtyvän palkkaperinnön ja kuluvan vuoden sopimuskorotukset sekä liukumaarvion. Kunta-alan palkkasumma kasvanee hieman enemmän. Vuonna 2013 kunta-alan ansiotasoindeksi kohonnee 2,3 %. Kuntien ja kuntayhtymien palkkasumman kasvu vuonna 2013 jäänee ansiotason muutoksen tasolle. Kunta-alan kustannustaso kohosi vuonna 2011 esimerkiksi peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna 3,3 %. Tänä vuonna peruspalvelujen hintaindeksillä mitattu kustannustason nousun arvioidaan olevan viime vuotta hieman hitaampaa. Vuonna 2013 kustannustason kohoaminen hidastuisi edelleen ja on arviolta 2,3 prosenttiin. Kuntien verotulot vuosina Vuonna 2011 kuntien verotilitykset kasvoivat keskimäärin neljä prosenttia. Kuntien tuloveron tilitykset kohosivat paria edellistä vuotta nopeammin eli kolmisen prosenttia. Yhteisöveron tilitykset lisääntyivät erityisen ripeästi, lähes 20 %. Kiinteistöveron tilitykset lisääntyivät parisen prosenttia. Tilityksiä kertyi viime vuonna hieman yli 19 miljardia euroa. Alla oleva tarkastelu perustuu Kuntaliiton veroennustekehikon lukuihin, jotka on päivitetty elokuun lopulla. Vuonna 2012 kunnallisveron tilityksiä lisäävät lähinnä ansiotulojen lähes 4 prosentin arvioitu kasvu. Myös kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti kohosi tälle vuodelle 0,09 prosenttiyksikköä ja on 19,25. Tilityksiä pienentävät osaltaan kunnallisverotuksen vähennyksiin tehdyt muutokset, joista merkittävimmät ovat perusvähennyksen ja työtulovähennyksen muutokset. Tuloista tehtävät vähennykset kasvavat tänä vuonna yli 10

11 seitsemän prosenttia. Työtulovähennyksen korotus vähentää myös kuntien tuloveron tuottoa tänä vuonna. Valtion vuoden 2012 talousarviossa ehdotettiin kuntien tuloverotukseen tehtävistä veroperustemuutoksista, joiden arvioitiin vähentävän kunnallisveron tuottoa yhteensä (nettomääräisesti) 263 miljoonaa euroa. Menetykset kompensoidaan täysimääräisesti valtionosuusjärjestelmän kautta valtionosuuksia lisäämällä. Tänä vuonna kunnallisveron tilitysten arvioidaan kasvavan kokonaisuudessaan keskimäärin 3,8 %. Vuonna 2013 ansiotulojen kasvuvauhti hieman hidastuu ja on arvion mukaan 3,4 %. Kehysriihessä päätettiin luopua väliaikaisesti vuosina ansiotuloverotuksen indeksitarkistuksista. Kunnallisverotuksessa ansiotuloista tehtävien vähennyksien arvioidaan lisääntyvän noina vuosina vain vähän eli parisen prosenttia. Myös kunnallisverosta tehtävät vähennykset pysyvät suurin piirtein vuoden 2012 nimellisellä tasolla. Indeksien jäädytys kasvattaa osaltaan myös kunnallisveron tuottoa. Kunnallisveroa tilitettäneen ensi vuonna 17,5 miljardia euroa eli 4,2 % tänä vuonna kertyviä tilityksiä enemmän. Työllisyystilanteen mahdollinen heikkeneminen ennustettua enemmän pienentäisi kuitenkin varsin optimistista arviota ensi vuoden tilitysten kasvusta. Talouskehityksen paraneminen parina viime vuonna heijastui myös yhteisöveron tuottoon. Yhteisövero supistui vuonna 2009 merkittävästi, mutta vuoden 2010 kehitys palautti tuoton lähes notkahdusta edeltäneelle tasolle. Kasvu jatkui voimakkaana myös viime vuonna. Kuntaryhmän osuutta yhteisöverosta korotettiin väliaikaisesti kymmenellä prosenttiyksiköllä vuosiksi Hallitusohjelmassa päätettiin, että kuntien yhteisöveron jako-osuutta jatketaan vuosina viidellä prosenttiyksiköllä korotettuna. Yhteisöverokantaa alennettiin vuodesta 2012 alkaen puolellatoista prosenttiyksiköllä 24,5 prosenttiin. Aleneminen kompensoitiin kunnille kuntaryhmän jako-osuutta korottamalla. Vuonna 2012 jako-osuus yhteisöveron tuotosta on 28,34 %. Ensi vuonna sovellettava jako-osuus noussee tämän vuoden luvusta, mutta täsmällinen jako-osuus on vielä päättämättä. Yritystoiminnan tukemiseksi esitetään erilaisia verokannusteita vuoden 2013 alusta. Nämä toimenpiteet vaikuttavat jako-osuuteen. Muutoksilla ei ole periaatteessa vaikutusta kuntien tilityksiin, koska väliaikaisesti voimassa olevat yhteisöjen verohuojennukset kompensoidaan kunnille. Veroennustekehikossa on kuntien jako-osuutena vuodelle 2013 käytetty prosenttilukua 29,08. Peruspalvelubudjetissa vastaava luku on 29,40. Luku täsmentyy, kun jako-osuuteen vaikuttavista toimista on päätetty. Valtiontalouden kehyspäätöksessä liittyy kirjaus, jonka mukaan vuosina yhteisöveron jako-osuutta kunnille jatketaan viidellä prosenttiyksiköllä korotettuna. Yhteisöveron tuottoon liittyy paljon epävarmuutta lähinnä yleisen taloudellisen kehityksen johdosta, mutta myös kuntien jako-osuutta koskevien päätösten vuoksi. Tämän hetkisessä arviossa on lähdetty siitä, että kunnille tilitetään vuonna 2012 yhteisöveroa kokonaisuudessaan vajaat 1,3 miljardia euroa eli noin 23 % vähemmän kuin vuonna Vielä vuosi sitten muutosarvio yhteisöveron tilityksistä oli kahdeksan prosentin supistuminen. Vuonna 2013 yhteisöveron tilitykset kunnille pysyvät näillä näkymin kuluvan vuoden tasolla. Vuonna 2012 kiinteistöveroa arvioidaan kertyvän noin 1,3 miljardia euroa ja vuonna 2013 tilitysten arvioidaan kasvavan verrattain maltillisesti. Valtiovarainministeriö on käynnistänyt yhdessä Suomen Kuntaliiton ja Verohallinnon kanssa hankkeen, jossa selvitetään kiinteistöverotuksen uudistamistarpeita. Mahdolliset toimenpide-ehdotukset voivat vaikuttaa jo vuoden 2013 kiinteistöveron tilityksiin. Tänä vuonna kuntien verotulojen tilitysten arvioidaan lisääntyvän kokonaisuudessaan 1,5 %. Vuonna 2013 verotulot kasvavat tämän hetkisen arvion mukaan 4,1 prosenttia. Arvio on verrattain optimistinen sekä kunnallisveron tuoton että yhteisöveron tuoton suhteen. (lähde: Kuntatalous 3/2012) 2.3 Kemiönsaaren kunnan talous ja sen muutokset Kemiönsaaren kunnan kolme ensimmäistä vuotta ovat olleet taloudellisesti hyviä vuosia. Ennusteiden mukaan myös vuoden 2012 tuloksesta näyttäisi tulevan positiivinen. Vuoden 2012 aikana Kemiönsaarella on tapahtunut suuria rakenteellisia muutoksia, jotka vaativat aktiivista otetta tulevien vuosien talouden osalta. 11

12 Kesäkuussa 2012 kunnan suurin teollisuusalan työpaikka meni konkurssiin. Työttömyysaste nousi muutaman kuukauden aikana 4,9 %:sta 9,5 %:iin. Puolet kunnan teollisuustyöpaikoista hävisi. Tällä on suuret vaikutukset kunnan talouteen. Työpaikkojen suoran häviämisen lisäksi konkurssi vaikuttaa myös alihankkijoihin ja urakoitsijoihin. Tuloverojen arvioidaan vähenevän n eurolla vuonna Tämä laskelma perustuu siihen, että 165 FNsteelin entistä työntekijää on työttömänä ja 30 alihankkijaa jää ilman töitä. Summa voi nousta 1,3 miljoonaan euroon vuonna 2014, jolloin ansiosidonnainen päiväraha loppuu. Kunta on budjetoinut valtionosuudet erittäin varovaisesti, johtuen erityisestä varovaisuudesta yhdistymisen yhteydessä sekä uudesta valtionosuusjärjestelmästä Valtionosuudet ovat vuosittain tilinpäätöksessä ylittäneet budjetoidut määrät vähintään miljoonalla eurolla. Vuonna 2012 valtionosuuksien arvioidaan ylittävän budjetoidun summan 1,4 miljoonalla eurolla. Varovaisuustoimenpidettä ei enää tarvitse käyttää, koska kunnassa tiedetään nyt realistinen taso. Valtionosuuksia korotetaan tämän vuoksi 2,5 miljoonalla eurolla talousarviosta 2012 talousarvioon Ainoa keino toiminnan mukauttamiseksi on löytää sellaisia pysyviä ratkaisuja, jotka vähentävät toiminnasta aiheutuvia kuluja. Yhdistymiskunnassa tämä merkitsee usein myös kasvavaa investointitarvetta. Vuoden 2012 aikana ei ole nostettu uusia lainoja ja velkataakka on siten pienentynyt. Velkataakka on vuoden 2012 lopussa 14,69 miljoonaa euroa. Talousarvioehdotus sisältää investointeja noin 4,68 miljoona euron edestä. Tästä seurauksena on 4,5 miljoona euroa uutta lainaa. Investointeihin varattu summa on suuri, mutta pitää sisällään vain osan välttämättömistä toimenpiteistä, joiden avulla voidaan yltää kustannustehokkuuteen mitattuna pitkällä aikavälillä. Rakennusten ylläpito ja tilankäyttö ovat käyttökustannusten terveen kehityksen kannalta tärkeitä avainseikkoja. Näiden kahden tekijän välinen balanssi; toisaalta käyttökustannusten ja toisaalta velkataakan kehitys, muodostaa yhden kuntien suurimmista tulevaisuuden haasteista. 2.4 Kemiönsaaren kunnan talousstrategia vuosille Talousarviovuoden 2013 käynnistyessä kunnan talous on tasapainossa. Kunnan talous on ollut selvästi ylijäämäinen vuosina ja myös 2012 tulee olemaan hyvä vuosi. Kertynyt ylijäämä vuoden 2012 lopussa on 9,95 miljoonaa euroa. Eteenpäin katsottaessa näkyvissä on useita huolenaiheita. Valtio on päättänyt vähentää valtionosuuksia yhteensä 3,4 miljardilla vuoden 2015 loppuun mennessä. Tämä vaikuttaa myös Kemiönsaareen, joka on suuressa määrin riippuvainen valtionosuuksista. Tämän lisäksi kunnan kunnallisverotulot laskevat lisääntyneen työttömyyden seurauksena. Tämä tulee näkymään kokonaisuudessaan vuodesta 2014 lähtien. Samalla kun tulopuoli järkkyy, kustannukset nousevat. Kunnan talousarvio muodostuu kustannuksista, joihin voimme vaikuttaa sekä kustannuksista, joihin emme voi suoraan vaikuttaa. Esimerkkejä jälkimmäisestä ovat kuntayhtymät tai yhteistyöalueet, joiden jäsen kunta on. Kustannukset, joihin emme voi vaikuttaa, ovat vuosi vuodelta nousseet. Kunta on toimintavuosinaan jatkuvasti mukauttanut kustannuksiaan muuttuneisiin tarpeisiin. Tiedossa olevien olosuhteiden perusteella tarvitsemme tulevina vuosina aktiivisia sopeuttamistoimenpiteitä, jotta kunnan talous pysyisi tasapainossa. Tämä tarkoittaa tilatarpeen tarkastelua sekä henkilöstökustannusten sopeuttamista eläkkeelle jäämisien yhteydessä. Kunnan on välttämätöntä jatkaa toiminnan kannalta tarpeettomien kiinteistöjen myyntiä. Kunnalla ei ole taloudellisia edellytyksiä toteuttaa kaikkia korjauksia, joita nykyinen kiinteistökanta edellyttäisi. Samalla kun käyttötaloutta täytyy jatkuvasti tarkistaa, kunnan täytyy tarkkaan punnita, mitkä investoinnit ovat välttämättömiä. Investoinnit ovat välttämättömiä, jotta kunta voi tarjota toiminnalle tarkoituksenmukaiset toimintatilat (tarpeet muuttuvat) sekä pitää kiinteistökannan tyydyttävässä kunnossa. Investointien kautta kunta mahdollistaa myös perusaktiviteetteja kunnan alueella. Ilman kunnan toimenpiteitä jotkut yksityiset investoinnit eivät ole mahdollisia. Kunnan tulee hyödyntää rakennemuutosalueen status mahdollisimman hyvin. Tukea saavat investoinnit tulee toteuttaa ennen vuoden 2015 loppua. Kunta vahvistaa seuraavat kuntatalouden suuntaviivat vuosille : 12

13 - Kunta pyrkii aktiivisesti toteuttamaan omia investointihankkeita, joihin on mahdollista saada tukea rakennemuutosrahan muodossa. - Kunta tekee aktiivisesti töitä toiminnan uudelleenjärjestämiseksi siten, että käyttökustannuksia on mahdollista laskea. Tämä voi myös edellyttää investointeja, sillä kunnalla on yhdistyneenä kuntana erilaiset tilatarpeet kuin aiemmilla kunnilla. - Kunta myy jatkossakin aktiivisesti kiinteistöjä, jotka ovat toiminnan kannalta tarpeettomia tai joiden on parempi olla yksityisen tahon omistuksessa. - Vuosien investointitalousarvio vahvistetaan vuonna Taloussuunnitelman mukaan vuosien investoinnit ovat 19 miljoonaa euroa tämänhetkisen arvion mukaan. Tämä tarkoittaa, että velkataakka on vuoden 2015 lopussa noin 26 miljoonaa euroa. Taloustilanne huomioon ottaen tämä taso ei ole realistinen. - Tavoitteena on, että kunta saavuttaa vuosina vähintään nollatuloksen joka vuosi siten, että kertynyt ylijäämä ei vähene. - Vuonna 2013 on syytä tarkastella vuosia siten, että alijäämältä vältytään. Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit Taso/tavoite Investoinnit korkeintaan 10 milj. (arvio) Velkataakka 2015 lopussa 19 milj. (arvio) Ylijäämä/alijäämä Kertynyt ylijäämä Vähintään nollatulos joka vuosi Kassa Päivien määrä 18 päivää Kiinteistömassa Kiinteistöjen myyminen Aktiivinen myynti 3 TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA Toimintatavoitteet Talousarviossa ja taloussuunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnan ja talouden toimintatavoitteet. Tavoitteet ovat sitovia kunnan elimille ja muodostavat osan siitä talousarviosta, jota kunnan tulee toiminnassaan ja taloudenpidossaan seurata. Kun valtuutetut päättävät talousarviosta, tulee siitä selvästi ilmetä mitkä toimintatavoitteet valtuusto on hyväksynyt sitoviksi tavoitteiksi. Toimintatavoitteiden määrittelemiseen yksiköt ja osastot käyttävät määrällisiä, laadullisia, taloudellisia ja tuottavuuteen perustuvia tavoitteita. Tavoitteet pohjautuvat tulosajatteluun ja esitetään sanallisesti avainlukujen ja tulosmittausten avulla. Jokaiselle tavoitteelle on lisäksi ilmoitettava tavoiteltava taso ja seurantamenetelmät. 3.2 Tuloperusteet Yhteiskunnan epävarma taloudellinen tilanne vaikuttaa myös Kemiönsaaren kuntaan. Tulevat vuodet pitävät sisällään useita epävarmuustekijöitä Kemiönsaaren kunnan talouden kannalta. Johtuen heikosta taloudellisesta kasvusta ylipäänsä, huomattavasti vähemmästä määrästä työpaikkoja Kemiönsaarella sekä epävarmuudesta tulevaa kuntauudistusta kohtaan on niin veroja kuin valtionosuuksia vaikea arvioida seuraavalle taloussuunnitelmakaudelle. Talousarvio ja taloussuunnitelma on laskettu 19,75 prosentin tuloveroprosentin mukaan. Kunnallisveron arvioidaan vuonna 2013 tuovan 17 miljoonaa euroa, mikä on euron vähennys vuoden

14 talousarvioon verrattuna. Yhteisöveron arvioidaan laskevan 2012 talousarviosta eurolla euroon. Kunnat ovat vuosina saaneet korotettua yhteisöveroa 31,99 prosenttia. Hallitusehdotuksen mukaan kuntien osuus yhteisöverosta laskee vuodesta 2012 lähtien 5 prosenttiyksiköllä 26,99 prosenttiin. Kiinteistövero talousarviossa ja taloussuunnitelmissa on laadittu prosenttiluvulla 1,1 yleiskiinteistöille ja 0,32 vakituiselle asumiselle. Kiinteistöverotulojen arvioidaan nousevan 2,40 miljoonaan euroon, pieni kasvu vuodesta Koko taloussuunnitelma-ajanjaksolle kunnallisveron, kiinteistöveron ja yhteisöveron odotetaan jäävän samalle tasolle kuin Verolaji TP 2008 TP 2009 TP 2010 TP 2011 ENNUSTE 2012 TA 2013 TA 2014 TA 2015 Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Yhteensä Verotulot TP 2010 TP 2011 TA 2012 ENNUSTE 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 Kunnallisvero Kiinteistövero Yhteisövero Valtionosuusjärjestelmän tavoitteena on kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen saatavuuden varmistaminen tasaisesti koko maassa kohtuullisella verorasitteella. Tämä toteutetaan tasaamalla palvelujen järjestämisen kustannuseroja sekä kuntien välisiä tulopohjaeroja. Kustannuserojen tasauksen laskentaperusteena ovat asukasmäärän ja ikärakenteen lisäksi erilaiset olosuhdetekijät. Toisena valtionosuusjärjestelmän kiinteänä osana kuntien tulopohjaa tasataan kunnan verotulojen perusteella. Kuntien valtionosuusjärjestelmää muutettiin vuoden 2010 alusta. Valtionosuus kunnalliseen peruspalveluun (valtionosuus yhtenä rahavirtana) koostuu nyt seuraavista perusteista ja kustannuksista: - Yleisen osan määräytymisperusteet (nykyinen yleinen valtionosuus) 14

15 - Sosiaali- ja terveydenhoidon laskennalliset kustannukset - Esikouluopetuksen, perusopetuksen sekä kirjaston hoidon laskennalliset kustannukset - Erityisen harvan asutuksen, saariston suuren osuuden sekä saamelaisten osuuden mukaan lisätyn valtionosuuden määräytymisperusteet. Järjestelmänmuutoksen yksittäisille kunnille aiheuttamat muutokset korjataan tasoituksella. Ne kunnat, jotka järjestelmänmuutoksen takia menettävät, tulevat toistaiseksi saamaan valtionosuuslisää joka vuosi, kun taas muutoksessa voittaneiden kuntien osuutta vähennetään. Tämä tasoitus jatkuu vuoteen 2015 saakka. Valtionosuuden laskennallinen peruste muuttuu vuosittain nk. automaattimuutosten perusteella. Näitä ovat määräytymistekijöiden, esimerkiksi asukasmäärien, oppilasmäärien ja muiden laskennan perusteena olevien määrien muutokset, ja kustannustason muutoksesta johtuvat hintojen muutokset (indeksikorotus). Järjestelmään kuuluu myös verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus, jolla valtionosuutta lisätään tai vähennetään. Tiedot vuoden 2013 valtionosuuksista Kemiönsaaren kunnan osalta perustuvat valtion talousarvioesitykseen ja Kuntaliiton tietoihin. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuksia koskevissa alustavissa laskelmissa on otettu huomioon kustannustason muutos vuoden 2013 osalta, ts. 3,0 prosentin indeksikorotus. Valtionosuuksia laskettaessa kustannustason muutos päätetään peruspalvelun hintaindeksin mukaan. Hintaindeksi perustuu kustannustason muutokseen, painottaen sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannuksia sekä opetus- ja kulttuuritoimintaa. Kunnan peruspalvelujen valtionosuutta koskevissa alustavissa laskelmissa on lisäksi otettu huomioon maaliskuun 2012 kehysriihessä hallituksen tekemä päätös vuoden 2013 valtionosuusrahoitukseen kohdistuvasta 125 milj. euron lisäleikkauksesta. Lisäleikkaus alentaa kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosenttia julkaistun valtion talousarvioesityksen mukaan 0,51 prosenttiyksiköllä, mikä tarkoittaa kunnan omarahoitusosuuden kasvua noin 23 eurolla asukasta kohden. Valtionosuuteen tehtävän leikkauksen suuruus on kaikissa kunnissa asukasta kohden yhtä suuri. Vuonna 2013 valtionosuuksien arvioidaan tuovan 21,5 miljoonaa euroa. Lukuun sisältyy noin euron saaristolisä, koska Kemiönsaarella on saaristostatus ja se kuuluu kategoriaan muut saaristokunnat. Lisä on osa valtionosuutta ja lasketaan kunnan kokonaisasukasmäärän mukaan. 15

16 Valtionosuudet tilinpäätös Toiminnan tuotot nousevat 1 prosentilla verrattuna vuoteen Tuloihin kuuluu sisäinen vuokra, joka talousarviovuodesta 2011 lähtien lasketaan uudella menetelmällä. Sisäinen vuokra sisältää vuodesta 2011 lähtien mm. kunnan rakennusten pääomakustannukset. Samalla on perustettu euron kunnossapitoerä, johon varataan rahaa tuleviin kunnostuksiin ja korjauksiin. Sisäinen vuokra tuloutetaan kiinteistöyksikön tuloihin, koska kiinteistöyksiköllä on kaikki kiinteistökulut. Kiinteistöyksikkö ei saa käyttää vuokratuloja toimintamenoihin, vaan tulot tulee varata mm. poistoihin. Tapa ja järjestelmä laskea sisäisiä vuokria tulee arvioida taloussuunnitelmakauden aikana euroa pienemmät kuin vuoden 2012 talousarviossa. Alhaiset markkinakorot vaikuttavat myös peruspääoman korkotuloihin kuntayhtymiltä. Kunnan puolella rahoitustuottoihin kirjataan vesiliikelaitoksen korvaus peruspääomasta. Korvaus peruspääomasta lasketaan edeltävän vuoden 1. syyskuun 12 kuukauden euribor-noteerauksen mukaan. Vuoden 2013 tuotto nousee euroon. 3.3 Menoperusteet Toimintakate nousee 4 prosenttia. Henkilöstökulut ja palvelujen ostot nousevat. Vuokrakulut nousevat samaa tahtia kuin vuokratulot. Vuokrakulut sisältävät paitsi käyttöosan myös pääomaosan joka on noin 1,2 miljoonaa euroa. Markkinakorot ovat vieläkin alhaisella tasolla, minkä takia korkokulujen odotetaan vielä vuonna 2013 olevan alhaisella tasolla. Ulkoisten korkokulujen lasketaan olevan yhteensä euroa. Vesiliikelaitoksen sisäisten lainojen korkokulujen arvioidaan olevan euroa. Vuosikate ei kata poistoja. Vuosikate on noin 2,4 miljoona euroa. Vuosikate ei riitä rahoittamaan lainojen lyhennyksiä 1,92 miljoona euroa eikä nettoinvestointeja 4,68 miljoona euroa. Tämä tarkoittaa, että kunnan on nostettava lainaa 4,5 miljoona euroa. Velkataakan lasketaan vuoden 2013 lopussa olevan 17,27 miljoona euroa tai euroa/asukas. Lainamäärä sisältää Kemiönsaaren Veden, jolla on 4,4 miljoonaa euroa ulkopuolista lainaa Vesiliikelaitoksen sisäiset lainat kunnalta ovat 1,93 miljoonaa euroa

17 Kemiönsaaren kunnalla lasketaan olevan kertynyttä ylijäämää noin 9,95 miljoonaa euroa. Vuoden 2013 talousarvio kasvattaa ylijämää noin 6463 eurolla. 3.4 Henkilöstö Henkilöstöstrategia Kemiönsaaren kunnan henkilöstöstrategia on hyväksytty valtuustossa Henkilöstöstrategia on voimassa vuosina Henkilöstöstrategia tullaan arvioimaan joulukuussa 2012 ja tuleville vuosille laaditaan päivitetty henkilöstöstrategia. Panokset tehdään kehittääkseen mahdollisuuksia onnistuneeseen rekrytointiin, kehittääkseen hyvää johtamis- ja yhteistyötapaa, sekä työhyvinvointia, kehittääkseen oikeudenmukaista ja kannustavaa palkkaamis- ja palkintojärjestelmää sekä kehittääkseen henkilöstön ammattiosaamista. Työterveyshuolto Suurin yksittäinen panostus henkilökuntaan on työterveyshuolto, joka ostetaan Dalmed Ab Oy:lta. Sopimus työterveyshuollon ostamisesta on voimassa saakka. Palvelut kattavat laillisen työterveyshuollon lisäksi myös terveydenhuollon terveyshoitaja- ja yleislääkäritasolla, laboratorio- ja röntgentutkimukset, fysioterapia sekä erikoislääkärikonsultaatiot. Työterveyshuolto on tärkeä yhteistyökumppani mm. työturvallisuuskysymyksissä ja työyhteisön kehittämisessä. Osana työterveyshuoltoa on laadittu varhaisen tukemisen ja välittämisen malli, jossa käydään läpi kunnan tarjoamia työkaluja työterveyden hyväksi. Henkilöstömäärän kehitys Henkilöstöllä on viisi vuotta kuntayhdistymisen jälkeen työllistämisturva, eli kunta ei voi irtisanoa henkilökuntaa taloudellisista tai tuottavuussyistä. Henkilöstön määrää voidaan jossain määrin vähentää eläkkeelle jäämisten kautta sekä vähentämällä uusia rekrytointeja, mutta toiminnan tehostamiseksi tarvitaan huomattavia rakenteellisia muutoksia. 17

18 Årsverken / Henkilötyövuosia Tulevan viiden vuoden aikana, vuoteen 2018 mennessä, noin 110 henkilöä eli noin 20 prosenttia kunnan henkilöstöstä siirtyy eläkkeelle. Vuonna 2015 eläkkeelle siirtyy erityisen paljon henkilökuntaa, 30 henkeä. Eläkepoistuma asettaa suuria vaatimuksia rekrytoinnille, mutta antaa toisaalta mahdollisuuksia järjestää toimintaa uudelleen ja löytää uusia toimintamuotoja. BS/TP 11 BG/TA 12 BG/TA 13 EP/TS 14 EP/TS 15 18

19 3.5 Toimintatalousosa Toiminnan tulot Hallinto 3 % Kehitys 2 % Sivistys 5 % Peruspalvelu 19 % Ympäristö ja tekniikka 71 % Ympäristö ja tekniikka 19 % Toiminnan menot Hallinto 4 % Kehitys 2 % Sivistys 26 % Peruspalvelu 49 % 19

20 Toiminnan menot milj Hallinto Kehitys Sivistys Peruspalvelu Ympäristö ja tekniikka (sis vesi) TP 2010 TP 2011 TA 2012 TA 2012 Toimintatalousosa kuvaa viiden toiminta-alueen toimintatuloja ja toimintakuluja. Toimintatulot pysyvät lähestulkoon samalla tasolla kuin talousarviossa Lisäystä on yksi prosentti. Vuonna 2013 toimintakulujen lisäys on 4,85 prosenttia verrattuna tilinpäätökseen 2011 ja vajaat 3 prosenttia verrattuna talousarvioon Henkilöstökustannukset kasvavat 4,7 prosenttia verrattuna vuoden 2012 talousarvioon ja ostopalvelut 2,6 prosenttia. Toimintakulut ovat vuoden 2013 talousarviossa 53,50 miljoonaa euroa ja toimintatulot 14,73 miljoona euroa. Toimintakate on 38,76 miljoona euroa, mikä on euroa/asukas. Vuonna 2012 toimintakate oli euroa/asukas. 20

21 TOIMINTATALOUS 2013 TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 HALINTOYKSIKKÖ TOIMINTATUOTOT TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE HENKILÖSTÖYKSIKKÖ TOIMINTATUOTOT TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE TALOUSYKSIKKÖ TOIMINTATUOTOT TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE IKT-YKSIKKÖ TOIMINTATUOTOT TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE HALLINTO-OSASTO TOIMINTATUOTOT TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE KEHITYSOSASTON HALLINTO TOIMINTATUOTOT TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE SAARISTO TOIMINTAKMENOT TOIMINTAKATE MATKAILU TOIMINTATUOTOT TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE MAASEUTU TOIMINTATUOTOT TOIMINATAMENOT TOIMINTAKATE MARKKINOINTI TOIMINTATUOTOT TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE ELINKEINOELÄMÄ TOIMINTATUOTOT TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE PROJEKTITOIMINTA TOIMINTATUOTOT TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE

22 TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 KEHITYSOSASTO TOIMINTATUOTOT TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE SIVISTYSOSASTON HALLINTO TOIMINTATUOTOT TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE LASTENHUOLTOYKSSIKKÖ TOIMINTATUOTOT TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE OPETUSYKSIKKÖ TOIMINTATUOTOT TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE AIKUISOPISTOYKSIKKÖ TOIMINTATUOTOT TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE KIRJASTOYKSIKKÖ TOIMINTATUOTOT TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE VAPAA-AJAN YKSIKKÖ TOIMINTATUOTOT TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE KULTTUURIYKSIKKÖ TOIMINTATUOTOT TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE SIVISTYSOSASTO TOIMINTATUOTOT TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE PERUSPALVELU HALLINTO TOIMINTATUOTOT TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE SOSIAALIYKSIKKÖ TOIMINTATUOTOT TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE

23 TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 VANHUSTENHUOLTOYKSIKKÖ TOIMINTATUOTOT TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE TERVEYDENHUOLTOYKSIKKÖ TOIMINTATUOTOT TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE ERIKOISSAIRAANHOITO VERKSAMHETENS KOSTNADER VERKSAMHETSBIDRAG PERUSPALVELUOSASTO TOIMINTATUOTOT TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE YMPÄRISTÖ JA TEKNIIKKA HALLINTO TOIMINTATUOTOT TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE VALVONTAYKSIKKÖ TOIMINTATUOTOT TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE KIINTEISTÖYKSIKKÖ TOIMINTATUOTOT TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE YHDYSKUNTATEKNIIKKAYKSIKKÖ TOIMINTATUOTOT VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE KAAVOITUSYKSIKKÖ TOIMINTATUOTOT TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE KEMIÖNSAAREN VESI TOIMINTATUOTOT TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE YMPÄRISTÖÄ JA TEKNIIKKA OSASTO TOIMINTATUOTOT VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE KEMIÖNSAAREN KUNTA TOIMINTATUOTOT VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN TOIMINTAMENOT

24 3.6 Tuloslaskelma TULOSLASKELMA TP 2010 TP 2011 TA 2012 ENNUSTE TA 2013 TS 2014 TS Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset tulot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos Tilinpäästös siirrot Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Virallinen tuloslaskelma osoittaa vuosikatteeksi 2,41 miljoonaa euroa. Suunnitelmanmukaiset poistot ovat 2,57 miljoonaa euroa. Talousarviovuoden 2013 ylijäämäksi odotetaan 6463 euroa. Vuosikate on talouden pelivaran paras mittari. Vuosikatteen tulee kattaa poistot. Seuraavasta kuvasta näkyy vuosikatteen kehitys viimeisten vuosien aikana. 24

25 1.000 ÅRSBIDRAG / AVSKRIVNINGAR VUOSIKATE / POISTOT Årsbidrag / Vuosikate Avskrivningar / Poistot 0 ÅR/VUOSI 3.7 Investoinnit Kemiönsaaren kunnan investointitahti oli vuosina kova, mikä tarkoittaa sitä, että kunnan lainakanta kasvoi samassa tahdissa. Investoinnit kaudella jakautuvat seuraavasti: TP ,631 miljoonaa euroa TP ,871 miljoonaa euroa TP ,935 miljoonaa euroa TP ,179 miljoonaa euroa TP ,604 miljoonaa euroa TA ,765 miljoonaa euroa Ennuste ,232 miljoonaa euroa TA ,678 miljoonaa euroa Esitetyt summat ovat nettosummia, ts. mahdolliset avustukset on huomioitu. Summat sisältävät myös vesiliikelaitoksen investoinnit. Budjetoidut investointisummat yhteensä vuosille 2012 ja 2013 ovat tässä vaiheessa osittain harhaanjohtavia. Tämä johtuu siitä, että päiväkotihanke Lapsikylä, johon talousarviossa 2012 budjetoitiin 2,42 miljoonaa euroa, käynnistyy vasta vuonna Määrärahoja on osittain järjestetty uudelleen vuoden 2012 investointitalousarviossa, mutta investoinnit eivät vuonna 2012 kokonaisuudessaan yllä budjetoituun 5,765 miljoonaan euroon. Investointiehdotus vuodelle 2013 on 4,678 miljoonaa euroa. Suurin yksittäinen investointi vuonna 2013 on päiväkotihanke Lapsikylä Kemiössä, johon on varattu 1,45 miljoonaa euroa vuonna Lapsikylän on suunniteltu valmistuvan vuonna Hankkeen kokonaiskustannusten arvioidaan nousevan 5,3 miljoonaan euroon. Amospuiston suihku- ja pukeutumistilat sisältyvät summaan. Kiinteistöpuolella investoidaan yhteensä 2,66 miljoonalla eurolla vuonna Lapsikylän lisäksi suunnitteilla on muita investointeja, kuten Alma-kodin kuivattamistoimenpiteet euroa, Kemiön uusi paloasema euroa, Västanfjärds skolan suihku- ja pukeutumistilat euroa sekä Taalintehtaan koululle rakennettava 25

26 linja-auton kääntöpaikka ja pihatyöt euroa. Hanna-kodin sprinklereiden asennuksen ja korjaustoimenpiteiden suunnittelun kustannusten arvioidaan nousevan euroon. Peruspalvelun kiinteistölle laaditaan vuonna 2013 korjaussuunnitelma, joka perustuu toiminnan tuleviin tarpeisiin. Yhdyskuntatekniikan puolella investoidaan eurolla, peruspalveluosastolla eurolla ja sivistyspuolella eurolla vuonna Sivistysosaston investointeihin sisältyy euroa Kemiön kirjaston kalusteiden hankintaan, kun kirjasto muuttaa Villa Landeen. Hallinto-osaston atk-varusteisiin ja - investointeihin varataan euron investointiraha. Kemiönsaaren vesi investoi eurolla vuonna 2013, mikäli saadaan valtionavustusta. Mikäli valtionavustusta ei saada, summa on Vuonna 2014 Kemiönsaaren vesi suunnittelee 2,22 miljoonan euron ja kunta 6,69 miljoonan euron investointeja, eli yhteensä 8,91 miljoonan euron edestä. Vuodelle 2015 suunnitellaan 5,11 miljoonan euron kokonaisinvestointeja, joista 1,48 miljoonaa euroa varataan vedelle ja 3,63 miljoonaa euroa muulle kunnalle. Kemiönsaaren Veden kokonaisinvestointisumma taloussuunnitelmakauden aikana riippuu mahdollisista valtionavustuksista. Vuosien 2014 ja 2015 investointeja tulee tarkastella kriittisesti talousarviovuoden aikana. Kunnalla ei ole taloudellisia mahdollisuuksia investoida taloussuunnitelman mukaisia summia. 26

27 3.8 Toiminnan rahoitus RAHOITUSLASKELMA TP 2011 TA 2012 MUUT TA ENNUSTE TA 2013 TS 2014 TS Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät, netto Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisen lisäykset liikelaitoskelle Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys kunnalta Pitkäaikaisten lainojen lisäys Päitkäaikaisten lainojen vähennykset Päitkäaikaisten lainojen vähennykset kunnalta Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Vaikutus maksuvalmiuteen Rahavarat Rahavarat Tavoiteet ja tunnuslukujen tavoitearvot Toiminnan ja investiointien rahavirran kertymä Lainanhoitokate 1,25 0,95 0,95 1,51 1,20 1,12 1,07 Kassan riittävyys, pv

28 Vuosikatteen, sen jälkeen kun toiminnasta saatavat tulot ja aiheutuvat menot sekä sijoitustoiminnan tulot ja menot on otettu huomioon, tulisi riittää sekä nettoinvestointien rahoitukseen että lainojen lyhentämiseen. Talousarviossa vuodelle 2013 vuosikate on 2,41 miljoonaa euroa. Vuosikate on 4,18 miljoonaa euroa liian pieni kattaakseen investoinnit ja lainojen lyhennykset. Erotus tullaan rahoittamaan lainalla. Korjausvienteinä sisäisesti tuotettujen varojen myyntivoitot viedään kirjanpidossa käyttöomaisuuteen. Myyntivoittojen arvioidaan vuonna 2013 olevan euroa. Kunnan kokonaisinvestointimenot tulevat olemaan 4,68 miljoonaa euroa, jaettuna kunnan 3,73 miljoonaan euroon ja vesiliikelaitoksen euroon. Vuoden aikana tehtävät lainalyhennykset nousevat vajaaseen 2 miljoonaan euroon. Taloussuunnitelmakauden aikana kunnan on pakko lisätä velkataakkaansa huomattavasti toiminnan ja investointien rahoittamiseksi. Vuonna 2013 kunnan on nostettava lisää lainaa 4,5 miljoonan euron edestä ja vuonna ,7 miljoonan euron edestä. Lyhennykset vuosina 2013 ja 2014 ovat yhteensä 4,1 miljoonaa euroa, joten vuoden 2014 lopulla kunnan lainataakka on 23,8 miljoonaa euroa. Vuoden 2014 ja 2015 investointeja tulee tarkastella kriittisesti talousarviovuoden aikana. Kunnalla ei ole taloudellisia mahdollisuuksia investoida taloussuunnitelman mukaisia summia. Kassa kasvaa talousarviovuoden aikana eurolla ja on 3,2 miljoonaa euroa Kassan riittävyys on 19 päivää. Valtuuston taloudellisten tavoitteiden ja kunnan strategian mukaan kassan riittävyyden tulee olla vähintään 18 päivää. 3.9 Talousarviovalmistelut ja talouden tasapainottaminen Kunnanhallitus käsitteli elokuussa talousarviokehyksen vuodelle Kehyksen vuosikate oli 2,14 miljoonaa euroa ja ylijäämä oli noin euroa. Lautakuntien talousarvio-esitykset olivat noin euroa suuremmat kuin talousarviokehys. Tasapainoisen talousarvion aikaansaamiseksi kaikkien osastojen kanssa on keskusteltu mahdollisista talousarvioesitysten supistuksista. Kunnanjohtajan vaatimus supistuksille oli yhteensä euroa, jaettuna osastoille seuraavasti: hallinto euroa, kehitys euroa, sivistys euroa, peruspalvelut euroa. Ympäristö- ja tekniikkaosaston talousarvioesitys oli raameissa. Osastot noudattivat supistusvaatimusta kunnanjohtajan vaatimuksen mukaisesti. Kuntalain mom. määrätään seuraavaa: Talousarviossa ja taloussuunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminta ja talous. Talousarvio ja taloussuunnitelma tulee laatia siten, että kunnan tehtävien hoidon edellytykset turvataan. Taloussuunnitelman tulee olla tasapainoinen tai osoittaa ylijäämää korkeintaan neljän vuoden suunnitelmakauden aikana, ellei arvioida ylijäämää syntyvän taselaskelmassa siltä vuodelta, jolloin talousarvio tehdään. Jos alijäämää taseessa ei voida kattaa suunnitelmakauden aikana, tulee taloussuunnitelman yhteydessä päättää eritellyistä toimenpiteistä, joilla katteeton alijäämä katetaan ajanjaksolla, jonka valtuusto erikseen vahvistaa. Kunnan taselaskelma vuodelta 2011 näyttää kertynyttä ylijäämää 8,99 miljoonaa euroa. Ennustettu tulos vuodelle 2012 arvioidaan positiiviseksi, minkä seurauksena ylijäämä käynnissä olevalla laskentakaudella kasvaa edelleen. Talousarvio vuodelle 2013 osoittaa nollatulosta, tai pientä euron ylijäämää. 4 TALOUSARVION RAKENNE, SITOVA LUONNE JA SEURANTA Kunnan talouden hoitoa ohjataan kahdelta taholta. Kuntalaki sisältää määräykset talousarvion ja taloussuunnitelman laatimisesta. Kirjanpitolaki sisältää määräykset kirjanpidon ja tilinpäätöksen laatimisesta. Kuntalain 65 :n mukaan valtuuston tulee ennen vuoden vaihdetta hyväksyä kunnan tulevan vuoden talousarvio. Samassa yhteydessä valtuusto hyväksyy taloussuunnitelman kolmelle tai useammalle vuodelle. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja taloussuunnitelmassa hyväksytään kunnan 28

29 toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio on laadittava siten, että kunnan tehtävien hoitamisen edellytykset turvataan ja että kunnalla on edellytykset saavuttaa toimintatavoitteet. Talousarvio ja taloussuunnitelma koostuvat toiminta-, tuloslaskenta-, investointi- ja rahoitusosasta. Talousarvio esitetään näin sekä tuloslaskelman että rahoituksen näkökulmasta. Käyttötalousosan avulla ohjataan kunnan toimintaa. Siinä valtuusto esittää eri vastuualueiden toimintatavoitteet, osoittavat tarvittavat määrärahat näiden tavoitteiden saavuttamiseen sekä tekee tuloarviot valtuuston päättämien kokonaisuuksien hoitamiseksi. Toimintaosuus on jaettu viiteen vastuualueeseen; hallintoosasto, kehitysosasto, sivistysosasto, peruspalvelu-osasto sekä ympäristö- ja tekniikkaosasto. Tuloslaskelma osoittaa kuinka kunnan tilikaudelle tarkoitettu tulorahoitus riittää palvelutoiminnan menoihin, korkoihin ja omaisuuden kulumisen edellyttämiin, suunnitelmien mukaisiin, poistoihin. Investointiosassa selvitetään investoinnit sekä talousarviovuodelle että suunnitelmakausille. Investointiosan määrärahat sekä tuloarviot kunnanvaltuusto hyväksyy joko hankeryhmittäin tai hankkeittain. Rahoitusanalyysissä selvitetään, paljonko pääomarahoitusta tarvitaan sisäisten siirtojen lisäksi investointeihin ja lainanlyhennyksiin sekä se, miten rahoitustarve katetaan tai kuinka suuri rahoitusylijäämä on ja miten se tullaan käyttämään. 4.1 Netto- ja bruttobudjetointi Käyttötalousosan viiden vastuualueen (hallinto-osasto, kehitysosasto, sivistysosasto, peruspalvelu-osasto ja ympäristö- ja tekniikkaosasto) toiminta-avustukset ovat sitovia valtuustoa kohden nk. nettokäytännön mukaan. Bruttobudjetointia sovelletaan kiinteistömyynnin voittoon/tappioon. Investointiosan määrärahat on sidottu hankkeittain valtuustoon nettokäytännön mukaan. 4.2 Talousarvion ja talousarvioperusteiden sitovuus Valtuusto päättää siitä, miten talousarvio perusteineen sitoo kunnanhallitusta ja muita kunnan elimiä. Talousarvio koostuu toiminta-alueen määrärahoista, rahoitustuloista ja toimintatavoitteista, talousarvion yleisistä perusteista, avainluvuista ja tuloslaskennasta. Kuntalain mukaan toimintatavoitteet ovat kunnanvaltuustoa sitovia. Tulosyksiköt velvoitetaan hankkimaan talousarvioon merkityt tulot. Mahdolliset poikkeamat tulee selvittää viimeistään tilinpäätöksen yhteydessä tai tarvittaessa talousarviomuutoksen kautta, mikäli poikkeamat ovat huomattavia. Yksiköt voivat ilman erillistä päätöstä luopua tarpeettomasta irtaimesta. Myyntitulot voidaan käyttää yksikön menojen kattamiseen. Investointiosan määrärahat on sidottu projekteittain valtuustoon. Talousarvion yleiset perusteet ovat tietoa, jonka ei katsota olevan sitova osa talousarviota. Vastuualueiden tulee seurata perusteissa ja niihin kirjatuissa pääpainopistealueissa esitettyjä toimintalinjoja. Talousarviossa on esitetty erilaisia avainlukuja, jotka eivät ole sitovia, mutta suuntaa antavia. 4.3 Toiminnallisen ja taloudellisen tuloksen seuranta Talousarvion toiminnan ja talouden toteutumista seurataan lähtökohtana hyväksytty talousarvio ja siihen mahdollisesti tehtävät muutokset. Toiminnan tuloksen seurannalla tarkoitetaan sitä, että tulosyksiköt seuraavat esitettyjä toimintatavoitteita ja niiden toteutumista ja talouden seurannalla sitä, että tulosyksiköt seuraavat kustannuksia ja tuloja. 29

30 5 KUNTAKONSERNI 5.1 Kuntakonsernin tavoitteet ja ohje Valtuusto hyväksyi vuonna 2011 konserniohjeen. Kemiönsaaren kuntakonsernin konserniohjeen tavoite on edistää yhteisen näkemyksen muodostamista sekä sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin. Konserniohjeella pyritään yhteisöjen ohjauksen yhtenäistämiseen, toiminnan läpinäkyvyyden lisäämiseen, kunnan yhteisöltä saaman tiedon laadun parantamiseen ja tiedonkulun tehostamiseen. Konsernijohdon muodostaa kunnanhallitus ja kunnanjohtaja. Konsernijohto johtaa Kemiönsaaren kunnan kuntakonsernia, vastaa siitä, että yhteisöjen valvonta on kunnossa, antaa tarvittaessa yksityiskohtaisia ohjeita konserniohjeen lisäksi tai siirtää ohjeidenantovaltuuden, valitsee kunnan edustajat kunnan kokonaan tai osittain omistamien yhtiöiden yhtiökokouksiin (yhtiöiden, joista kunta omistaa 50 % tai vähemmän), antaa lausunnon yhteisöjen talousarvioista ja taloussuunnitelmista sekä muista tulevaisuutta koskevista suunnitelmista, antaa kuntalain 23 :n mukaisesti ohjeita kunnan kannan ottamisesta käsiteltäviin asioihin, tiedottaa valtuustolle toimintakertomuksen yhteydessä yhteisöjen toiminnasta sekä seuraa yhteisöjen toimintaa ja antaa tarvittaessa toimenpide-ehdotuksia havaittujen puutteiden korjaamiseksi. Kunnanjohtajan tehtävänä on vastata kuntakonsernin operatiivisesta johtamisesta ja seurata konserninjohtamisen toteutumista sekä ilmoittaa kunnanhallitukselle havaitsemistaan epäkohdista. Kuntakonsernin tulee toiminnassaan seurata kunnan strategiassa asetettuja tavoitteita. 30

31 6. KÄYTTÖTALOUSOSA 31

32 HALLINTO-OSASTO Hallintoyksikkö Henkilöstöhallintoyksikkö Talousyksikkö ICT-yksikkö Hallinto-osasto toimintakate yksiköttäin 0 % 30 % 20 % 50 % Hallintoyksikkö Henkilöstöyksikkö Talousyksikkö IKT-yksikkö 4 % 1 % 1 % Hallinto-osasto Kustannuslaji prosentissa 1 % Henkilöstökulut Ostopalvelut 35 % 58 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Muut toimintakulut 32

33 HALLINTO-OSASTO TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT muutos % -483 % 9 % 0 % 0 % TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Eläkekulut Muut henkilöstösivukulut Henkilöstösivukulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrakulut Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT muutos % -4 % 4 % 0 % 0 % TOMINTAKATE SUUNNITELMAPOISTOT ARVONALENTUMISET TILIKAUDEN TULOS Kunnanjohtaja: Osaston ehdotuksesta on supistettu euroa. 33

34 HALLINTO-OSASTO Yksikkö: Hallinto Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja TOIMINTA Hallintoyksikköön kuuluvat valtuusto, kunnanhallitus, tilintarkastuslautakunta, keskusvaalilautakunta, palveluneuvonta sekä hallinto. Hallintoon kuuluu valtuuston ja kunnanhallituksen päätösten valmistelu ja täytäntöönpano, kunnan operatiivisen toiminnan johtaminen, kunnan arkistotoimi sekä yleiset hallinnolliset asiat. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET Asiakirjojen käsittely tapahtuu yhä useammin sähköisesti. Myös arkistointi pyritään enenevässä määrin muuttamaan sähköiseen muotoon valtakunnallisesti. Kuntaliitto käynnisti vuonna 2011 hankkeen Arkivbildningsplanen i förändring, jonka tavoitteena on luoda hankkeeseen osallistuville kunnille yhteinen tehtäväluokitus ja arkistonmuodostussuunnitelma. Hanke on käynnissä , ja Kemiönsaari osallistuu siihen. Kauden aikana toimitetaan europarlamenttivaalit kesäkuussa 2014 ja eduskuntavaalit huhtikuussa TALOUSSUUNNITELMA Kuntalaiset haluavat yhä useammin hoitaa asiat sähköisessä muodossa. Sähköinen asiakaspalvelu korvaa perinteiset palvelumuodot. Kemiönsaaren kunta aikoo asteittain ottaa käyttöön yhä enemmän netin kautta toteutettavia sähköisiä asiakaspalvelumuotoja. Kunnanhallitus saa kokousasiakirjat ainoastaan sähköisessä muodossa. Tämän toteuttamiseksi kunnanhallituksen jäsenet saavat käyttöönsä taulutietokoneet ja kunnan sähköpostiosoitteet. Valtuutetuille rakennetaan oma extranet. SITOVAT TAVOITTEET 2013 Tavoite Selkeä ja johdonmukainen arkistointikäytäntö, mukaan lukien sähköinen arkistointi. Tavoitetaso/seuranta Arkistointisuunnitelmatyö jatkuu, laaditaan käyttöönottoaikataulu. Sopimukset ja sitoumukset sisällytetään asianhallintajärjestelmään. Sopimusmoduuli otetaan käyttöön ja voimassa olevat sopimukset viedään sinne. Käyttäjille ja asiakkaille tarjotaan yhä enemmän sähköisiä palvelumuotoja. - E-lomakkeet otetaan käyttöön yhtenä palvelumuotona - Ohjeita ja direktiivejä tehdään myös video-ohjeistuksena - Mahdollisuutta antaa palautetta ja jättää aloitteita netin kautta kehitetään Sähköistä asiakirjojen hallintaa kehitetään. Kunnanhallitus siirtyy sähköisiin kokousasiakirjoihin vuonna

35 HALLINTO-OSASTO Yksikkö: Hallinto Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja AVAINLUVUT Suoritteet TP 11 TA 12 TA 13 TS 14 TS 15 Kokousten määrä Valtuusto Kunnanhallitus Tarkastuslautakunta Keskusvaalilautakunta Iltakoulut/seminaarit Mittarit TP 11 TA 12 TA 13 TS 14 TS 15 Asioiden määrä / kokous Valtuusto Kunnanhallitus Tarkastuslautakunta Keskusvaalilautakunta HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 11 TA 12 TA 13 TS 14 TS 15 Kunnanjohtaja Hallintojohtaja Johdon sihteeri Toimistosihteeri Kielenkääntäjä 0, Palveluneuvoja 2,5 2,5 2,5 2,5 2,5 Yhteensä 7,1 7,5 7,5 7,5 7,5 35

36 HALLINTO-OSASTO Yksikkö: Hallinto Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja HALLINTOYKSIKKÖ BS 2011 BG 2012 BG 2013 EP 2014 EP 2015 TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE MUUTOKSET TA12 TA13: Vähentyneet kustannukset, ei vaaleja vuonna Lisääntyneet kustannukset, kokoaikainen (100 %) kääntäjä koko vuoden

37 HALLINTO-OSASTO Yksikkö: Henkilöstöhallinto Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja TOIMINTA Henkilöstöhallintoyksikköön kuuluvat palkanlaskenta, kunnan henkilöstöasioiden koordinointi, yhteistyö ammattijärjestöjen edustajien kanssa, työterveyshuolto, henkilöstön työkyvyn ylläpito sekä kesätyöntekijöiden ja työllistettyjen koordinointi. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET Henkilöstön saatavuus vaikeutuu entisestään tietyillä aloilla. Uuden henkilöstön saaminen edellyttää kohdennettuja panostuksia ja hyvin suunniteltua rekrytointiprosessia. Työterveys ja -hyvinvointi kuuluvat tärkeimpiin strategisiin voimavaroihin, joiden kanssa kunta työskentelee. TALOUSSUUNNITELMA Manuaalisia työvaiheita vähennetään jatkuvasti, samalla kun sähköisen tiedonannon osuutta lisätään. Kunnan käyttämän henkilöstöhallintaohjelman ylläpito tullaan lakkauttamaan tulevina vuosina. Kunnalle on ennemmin tai myöhemmin hankittava uusi ohjelma, joka mahdollistaa sähköiset lomakkeet ja kaikkien työaikaan liittyvien asiakirjojen sähköisen käsittelyn. Uusi ohjelma on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna Kunnan henkilöstöstrategia laadittiin vuonna 2010, ja se on voimassa vuoden 2012 loppuun saakka. Henkilöstöstrategia arvioidaan vuoden 2012 lopussa, ja tavoitteet ja täytäntöönpanosuunnitelma päivitetään uutta jaksoa varten. SITOVAT TAVOITTEET 2013 Tavoite Elävä intranet toimii kunnan eri työpaikkojen välisenä tietokanavana. Tavoitetaso/seuranta Intranetin työstäminen on jatkuvaa. Intranetiä kehitetään yhä enemmän siten, että se toimisi tiedotuskanavan lisäksi työvälineenä. Vähemmän manuaalisia työvaiheita palkanlaskussa. Palkkatiedot lähetetään sähköpostitse valtaosalle henkilöstöä. Työaikalistat tulevat sähköisesti palkkaohjelmaan. Sähköiset lomakkeet otetaan käyttöön. Nykyaikainen ja elävä henkilöstöstrategia. Henkilöstöstrategia arvioidaan vuoden 2012 lopussa ja uudet tavoitteet päivitetään vuoden 2013 alussa. 37

38 HALLINTO-OSASTO Yksikkö: Talous Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja AVAINLUVUT Henkilötyövuosien määrä TP 11 TA 12 TA 13 TS 14 TS 15 Sisäiset rekrytoinnit Ulkoiset rekrytoinnit Yhteistyötoimikunnan kokoukset Työllistettyjen määrä henkilötyövuosina HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 11 TA 12 TA 13 TS 14 TS 15 Henkilöstöpäällikkö 0,3 Toimistosihteeri 0,3 Palkanlaskija Yhteensä 0, Palkkakustannukset työajalta, jonka pääluottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut käyttävät tehtäviensä hoitamiseen, maksetaan henkilöstöhallinnosta. Pääluottamusmiesten työaika Henkilötyövuosien määrä TP 11 TA 12 TA 13 TS 14 TS 15 JUKO ry 0,25 0,25 0,25 0,25 0,25 Kunta-alan unioni ry 0,35 0,35 0,35 0,35 0,35 Tehy ry 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 SuPer ry 0,08 0,08 0,08 0,08 0,08 Yhteensä 0,78 0,78 0,78 0,78 0,78 Työsuojeluvaltuutetun työaika Henkilötyövuosien määrä TP 11 TA 12 TA 13 TS 14 TS 15 Kunta-alan unioni ry 0,16 0,16 0,16 Super ry ja Tehy ry 0,1 0,1 0,1 Yhteensä 0 0 0,26 0,26 0,26 38

39 HALLINTO-OSASTO Yksikkö: Henkilöstöhallinto Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja HENKILÖSTÖHALLINTOYKSIKKÖ BS 2011 BG 2012 BG 2013 EP 2014 EP 2015 TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE MUUTOKSET TA12 TA13: Lisääntyneet kustannukset, työllistämistuen lisääminen Lisääntyneet kustannukset, suurempi määräraha kesäharjoittelijoita varten Lisääntyneet kustannukset, työsuojelun kustannukset siirretty henkilöstöhallintoon

40 HALLINTO-OSASTO Yksikkö: Talous Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja TOIMINTA Talousyksikkö vastaa budjetin laadinnasta ja tilinpäätöksestä, juoksevasta kirjanpidosta, laskujen käsittelystä ja ostoreskontrasta sekä suurimmasta osasta kunnan laskutusta ja myyntireskontraa. Lisäksi talousyksikkö avustaa Kemiönsaaren vesiliikelaitosta asiantuntijapalveluin. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET Talousprosesseja ohjaavat lait ja ohjeistukset muuttuvat jatkuvasti. Kirjanpitolakiin tehtyjen muutosten lisäksi tulevat myös eurooppalaiset maksuliikennettä ohjaavat standardit. Taloussuunnitelmakauden aikana perinteiset suoraveloitukset poistuvat SEPA:n myötä, ja suoraveloitusasiakkaiden ainoaksi vaihtoehdoksi jää sähköiset laskut. TALOUSSUUNNITELMA Sähköisten prosessien käyttöönotto-, kehitys- ja implementointityö jatkuu. SITOVAT TAVOITTEET 2013 Tavoite Tavoitetaso/seuranta Täsmällinen tilitys, hyvä raportointi ja informatiivinen tilinpäätös Kuukausittainen budjettiseuranta yksiköille. Neljännesvuosittainen seuranta lautakunnille. Jatkuva seuranta markkinatilanteen vaikutuksista kunnan talouteen ja rahoitukseen. Paperilaskujen määrää vähennetään Yli puolet ostolaskuista tulee sähköisessä muodossa. Sähköisiä myyntilaskuja tarjotaan asiakkaille aktiivisesti. AVAINLUVUT Henkilötyövuosien määrä TP 11 TA 12 TA 13 TS 14 TS 15 Myyntilaskut Ostolaskut Sähköisten ostolaskujen osuus 30 % 50 % 60 % 70 % 70 % 40

41 HALLINTO-OSASTO Yksikkö: Talous Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 11 TA 12 TA 13 TS 14 TS 15 Controller Taloussihteeri Kirjanpitäjä Reskontrahoitaja 2,6 2,6 2,6 2,6 2,6 Yhteensä 5,6 5,6 5,6 5,6 5,6 TALOUSYKSIKKÖ BS 2011 BG 2012 BG 2013 EP 2014 EP 2015 TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE MUUTOKSET TA12 TA13: Vähentyneet kustannukset, controller virkavapaalla puoli vuotta, ei ulkopuolista sijaista

42 HALLINTO-OSASTO Yksikkö: ICT Vastuuhenkilö: IT-käyttöpäällikkö TOIMINTA ICT-yksikkö vastaa kunnan yhteisen tietoverkon, ICT-laitteiden ja ohjelmien ylläpidosta ja kehittämisestä. ICT-yksikön tärkeimpiä tehtäviä ovat mm. suunnitella, ylläpitää ja kehittää tietoverkkoa koordinoida puhelin- ja tietojärjestelmien yhteensopivuutta varmistaa tietoturvallisuus kehittää verkossa tapahtuvaa tietojenvälitystä hallinnoida käyttöoikeuksia valmistella tietokone-, telelaitteisto- ja ohjelmistohankintoja yhteistyössä osastojen kanssa tarjota käyttäjätukea kehittää IT-hallintoa ja osallistua kehittämisprojekteihin Käyttäjätuki ja ylläpitotyö on jaettu siten, että hallinnollinen verkko hoidetaan omin resurssein, terveyskeskusten tuki sekä omin resurssein että ostopalveluin, kun taas koulujen tuki ja ylläpito hoidetaan ostopalveluin. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET Tietojenkäsittelyjärjestelmien käyttö kunnan eri osastoilla ja yksiköissä lisääntyy jatkuvasti. Myös tietokoneiden, kevyiden asiakaspäätteiden, taulutietokoneiden (tablettien) ja älypuhelinten määrä yksiköissä lisääntyy samaa vauhtia. Kaikki tämä lisää tietotekniikkatuen- ja ylläpidon tarvetta, ja yhdessä IP-pohjaisen puhelinkäytön kanssa lopputuloksena on tietoverkkoon kohdistuvien vaatimusten jatkuva lisääntyminen kunnan kaikissa yksiköissä. Samalla kun kunnan toiminnan riippuvuus tietojärjestelmistä kasvaa, kasvaa myös ulkopuolisten uhkien, kuten kohdistettujen hyökkäysten, virusten ja roskapostin määrä, mikä asettaa ICT-osaston toiminnalle kovemmat vaatimukset. Myös sähkö- ja tietoverkon katkokset aiheuttavat ongelmia toiminnalle. TALOUSSUUNNITELMA ICT-yksikkö tukee kuntatasolla asetettuja strategisia tavoitteita aktiivisesti. Taloussuunnitelmakaudella tämä tarkoittaa mm. kokonaisarkkitehtuurin käyttöönottoa kunnan ICT-palveluissa, terveydenhuoltoyksikön earkisto-järjestelmää sekä henkilöstönohjausjärjestelmän uusimista. 42

43 HALLINTO-OSASTO Yksikkö: ICT Vastuuhenkilö: IT-käyttöpäällikkö SITOVAT TAVOITTEET 2013 Tavoitteet Tavoitetaso/seuranta Käyttöjärjestelmän päivitys Windows Xp -käyttöjärjestelmä päivitetään asteittain uudempaan versioon Palvelinjärjestelmän päivitys Kunnan palvelinkanta päivitetään ja virtualisoidaan ICT-tuen rutiinien kehittäminen ICT-tuen laatua parannetaan käyttämällä uudenaikaisia työkaluja, kehittämällä rutiineja sekä kouluttamalla henkilökuntaa Sähköisiä palveluja kunnan asiakkaille ja asukkaille Asiakkaille ja asukkaille suunnattuja sähköisiä palveluja kehitetään ICT:n ympäristövaikutukset Ympäristötekijät huomioidaan hankinnoissa AVAINLUVUT Suoritteet TP 11 TA 12 TA 13 TS 14 TS 15 Tietokoneiden määrä Käyttäjätunnusten määrä Oma henkilöstö 2,8 2,5 2,8 3 3 Mittarit Kustannus/tietokone Hallinto Peruspalvelu Koulut HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 11 TA 12 TA 13 TS 14 TS 15 IT-käyttöpäällikkö 0, Järjestelmävastaava IT-koordinaattori 0,8 0,9 0,9 0,9 0,9 IT-tukihenkilö 0, Yhteensä 2,7 2,4 2,9 2,9 2,9 43

44 HALLINTO-OSASTO Yksikkö: ICT Vastuuhenkilö: IT-käyttöpäällikkö IKT-YKSIKKÖ BS 2011 BG 2012 BG 2013 EP 2014 EP 2015 TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE MUUTOKSET TA12 TA13: Lisääntyneet kustannukset, palvelinjärjestelmän generaattorivarmisteinen virransyöttö Lisääntyneet kustannukset, peruspalvelun IT-tuki (100 %) Pienemmät tietoliikennekustannukset

45 KEHITYSOSASTO Kehitysosaston hallinto Saaristo Matkailu Maaseutu Markkinointi Elinkeinoelämä Projektitoiminta Kehitysosasto toimintakate yksiköttäin 30 % 20 % 2 % Kehitysosaston hallinto Saaristo 8 % Matkailu 8 % 23 % 9 % Maaseutu Markkinointi Elinkeinoelämä Projektitoiminta Kehitysosasto Kustannuslaji prosentissa Henkilöstökulut 3 % 3 % 3 % 1 % Ostopalvelut 44 % 46 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Muut toimintakulut 45

46 KEHITYSOSASTO TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT muutos % -7 % -66 % -111 % 0 % TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Eläkekulut Muut henkilöstösivukulut Henkilöstösivukulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrakulut Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT muutos % -3 % -15 % -17 % 0 % TOMINTAKATE SUUNNITELMAPOISTOT TILIKAUDEN TULOS Kunnanjohtaja: Osaston ehdotuksesta on supistettu euroa. 46

47 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Hallinto Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja TOIMINTA Kehitysosasto vastaa asioiden valmistelusta kunnanhallitukselle ja saaristolautakunnalle. Lisäksi hallinnon tehtäviin kuuluvat osaston henkilöstövastuu, talousarvio ja tilinpäätös. Kehitysosasto hoitaa elinkeinokysymyksiä, markkinointia, profilointia, saaristokysymyksiä, kunnan projektien hallintaa, strategiaa, edunvalvontaa, ystävyyskuntakontakteja, kyläyhdistystoimintaa sekä tiettyjen tapahtumien koordinointia ja järjestelyä. Maaseutukysymykset siirtyvät hallinnollisesti Paimiolle vuonna 2013, mutta ostopalvelujen kustannukset niiden osalta kasvavat. Kyläyhdistysasioita hoitaa jatkossa kunnanhallitus. Osasto tekee yhteistyötä Paraisten kaupungin kanssa Turunmaan seudun lakkauttamista koskevassa kysymyksessä, tietyissä hankkeissa ja osittain myös matkailun alalla. Osaston painopistealueita vuonna 2013 ovat Kemiönsaaren rakennemuutostyö, elinkeinoelämä, markkinointi sekä saaristokysymykset. Osasto seuraa kunnan strategiassa määriteltyjä suuntaviivoja. Vuoden 2013 aikana strategiaa tarkistetaan ja päivitetään yhdessä kunnanvaltuuston kanssa. Osasto on kolmena ensimmäisenä vuotenaan tehnyt useita eri analyysejä, kuten Kemiönsaaren ulkoisen imagon kartoitus, matkailututkimus, muita matkailun alan selvityksiä, elinkeinoelämän tutkimuksia, ja lisäksi se on visioinut Taalintehtaan tulevaisuuden kehitystä. Meillä on hyvä pohja, josta voimme jatkaa Kemiönsaaren kehittämistä niin imagon kuin elinkeinon osalta. Voimme yhteistyössä nykyisten yritysten kanssa luoda korvaavia työpaikkoja sekä vahvistaa nykyisiä ja uusia aloja tarkoituksenmukaisella tavalla. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET Positiivisen, kekseliään ja hauskan markkinoinnin avulla osasto voi jatkossakin edistää muuttoystävällisen kuvan luomista Kemiönsaaresta. Kilpailu uusista asukkaista on erittäin kovaa, ja tämän vuoksi Kemiönsaari on päättänyt keskittää huomion lapsiin. Haluamme panostaa lapsiin, otamme lapset huomioon. Lapsiystävällisyyttä edistävä työ käynnistettiin syksyllä 2011 ja se jatkuu vielä vähintään kaksi vuotta. Lasten saari -konseptin parissa työskentelevä työryhmä koostuu kunnan eri osastoille kuuluvista avainhenkilöistä. Odotettavissa on myös panostuksia uusiutuviin energiamuotoihin. Tätä työtä edesauttaa kunnan "Energiaomavarainen Kemiönsaari -projekti. Tulevaisuutta yritetään ennustaa olemalla aktiivisesti mukana alueen eri organisaatioissa, joissa markkinointianalyytikot yhdessä eri alueiden virkamiesten kanssa analysoivat elinkeinoelämän suuntauksia ja ilmiöitä. FNsteeliä kesäkuussa 2012 kohdanneen konkurssin myötä kunta on nimetty äkillisen rakennemuutoksen alueeksi. Tilanne on vakava, mutta ei mahdoton. Osasto noudattaa syksyllä 2012 tehtyä, rakennemuutostyötä koskevaa toimintasuunnitelmaa. Asian tiimoilta on perustettu kaksi eri työryhmää, sisäinen ja ulkoinen, jotka kummatkin toimivat kunnanjohtajan alaisuudessa. Myös syksyllä 2012 laadittu elinkeino-ohjelma ohjaa vahvasti elinkeinoelämää koskevaa työtä. Vuoden 2013 aikana laaditaan kriteerit yritysvaikutusten arvioinnille päätöksenteossa. Haluamme saada aktiivisen otteen elinkeinoelämästä, ja tavoitteenamme on hoitaa elinkeinokysymykset tarkoituksenmukaisella tavalla. 47

48 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Hallinto Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja TALOUSSUUNNITELMA Markkinointisuunnitelmaa päivitetään vuosittain ja suunnitelmaa seurataan. Kemiönsaaren näkyvyyttä lisätään erilaisilla panostuksilla. Elinkeinoelämää tuetaan aktiivisella yhteydenpidolla yrittäjiin, esimerkiksi seminaarien, yritysvierailujen, yritysneuvonnan ja tarkoituksenmukaisten infraratkaisujen avulla. Turunmaan Seudun toiminta lakkautetaan. SITOVAT TAVOITTEET 2013 Uusien asukkaiden seuranta. Vastasyntyneiden huomioiminen. Ympäristötavoitteet Kehityskeskustelut henkilökunnan kanssa. Koordinointi kokousten kautta. Uudet asukkaat toivotetaan tervetulleiksi infokirjeellä. Muuttajien määrää ja muuttokohteita seurataan. Kunta toivottaa kaikki vastasyntyneet tervetulleiksi lahjalla. Paperikopioiden määrää vähennetään. Kerran vuodessa / henkilö. Osastopalaveri henkilökunnan kanssa joka toinen viikko. AVAINLUVUT Suoritteet Käsitellyt pykälät, KH Virkamiespäätösten määrä, kehitysjohtaja Edunvalvontatehtävät Mittari Kehitysosaston hallinto Euroa/asukas Kehitysjohtaja Toimistosihteeri Yhteensä

49 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Hallinto Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja KEHITYSOSASTON HALLINTO BS 2011 BG 2012 BG 2013 EP 2014 EP 2015 TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE MUUTOKSET TA12 TA13: Rakennemuutostyö vaatii lisää resursseja e 49

50 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Saaristo Vastuuhenkilö: Elinkeinojohtaja, kehitysjohtaja TOIMINTA Kunnan saaristolautakunnan tehtävänä on vastata saaristoasioista kunnallisella tasolla, kehittää saariston elinkeinoja, liikennettä ja asumista sekä edesauttaa saariston monipuolista kehittymistä niin asukkaiden elinolojen kuin saaristoympäristönkin osalta. Lautakunta vastaa myös saariston edunvalvonnasta. Lisäksi kunta osallistuu Paraisten kanssa yhteisen ulkosaariston neuvottelukunnan toimintaan. Saaristolautakunta vastaa kunnan saaristo-ohjelman laatimisesta, nykyinen hyväksyttiin vuonna TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET Perinteisten saaristoelinkeinojen merkitys vähenee jatkuvasti. Tilalle luodaan edellytyksiä uusille elinkeinoille, jotka soveltuvat saaristo-olosuhteisiin. Erityisesti lisääntyneen osa-aikaväestön ja matkailijavirtojen tuomat mahdollisuudet tulee hyödyntää työpaikkojen ja toimeentulomahdollisuuksien luomiseksi saaristossa. Tarkoituksena on turvata saariston elinvoimainen, pysyvä asutus myös jatkossa. Valtakunnan tasolla päätettävät toimenpiteet, kuten yhteyksiä ja postinjakelua koskevat säästöt, tuovat saariston palveluille jatkuvaa painetta. TALOUSSUUNNITELMA Kunnan saaristo-ohjelmassa on lueteltu ne toimenpiteet ja hankkeet, jotka ovat ajankohtaisia suunnitelmakaudella. Tärkeimmät panostukset liittyvät yhteyksiin, elinkeinoelämään, työpaikkoihin ja asumiseen. Suurimmissa saaristokylissä pyritään perustamaan vesi- ja jätevesihuollon, maankäytön suunnittelun ja asuinrakentamisen osuuskuntia sekä panostamaan luontoon ja ympäristöön. Rosalan kylässä on tarkoitus käynnistää rivitalohanke vuonna Hanke toteutetaan yksityisen urakoitsijan ja Dalsbostäder Oy Ab:n yhteistyönä. SITOVAT TAVOITTEET 2013 Tavoite Tavoitetaso/seuranta Vuoden 2011 saaristo-ohjelmassa vahvistettujen Saaristolautakunta seuraa ohjelmaa ja sen toteutumista tavoitteiden toteuttaminen. uuden lautakuntakauden 2012 alusta. Paremmat yhteydet. Joka kylällä on vähintään yksi päivittäinen yhteys, pienemmillä saarilla tarpeeksi tiheät yhteydet. Jätevesiongelman ratkaiseminen. Jätevesiosuuskuntien perustamistyö jatkuu. Vuokra-asuntojen rakentaminen. Rosalan rivitaloprojektin käynnistäminen vuonna Tyydyttävä hoiva sekä terveyden- ja sairaanhoito. Palveluiden säilyttäminen vähintään nykyisellä tasolla. Saariston väestöpohjan turvaaminen. Väestömäärän säilyttäminen vähintään nykyisellä tasolla. 50

51 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Saaristo Vastuuhenkilö: Elinkeinojohtaja, kehitysjohtaja AVAINLUVUT Suoritteet TP 11 TA 12 TA 13 TS 14 TS 15 Kokousten määrä Nettokustannus/kokous HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 11 TA 12 TA 13 TS 14 TS SAARISTOLAUTAKUNTA BS 2011 BG 2012 BG 2013 EP 2014 EP 2015 TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat -4 Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE MUUTOKSET TA12 TA13: 51

52 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Matkailu Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja TOIMINTA Saaren matkailun kehittämistä suunnitellaan toteutettavaksi Tarinat saaren muistissa -projektin kautta. Projektin tavoitteena on luoda saarelle uusia matkailureittejä olemassa olevia kohteita ja palveluita hyödyntäen. Projektivastaava koordinoi ja toimii yhteistyössä paikallisten yrittäjien sekä muiden paikallisten ja ulkopuolisten toimijoiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Matkailuneuvontaa annetaan ympäri vuoden kunnan eri palvelupisteistä Kemiössä, Taalintehtaalla ja Västanfjärdissä. Lisäksi kesällä avataan erillinen matkailuneuvontapiste Bio Ponyyn Taalintehtaalle kahden ja puolen kuukauden ajaksi. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET Matkailun katsotaan olevan kansallisesti kasvava elinkeino. Matkailu on muuttumassa entistä enemmän kansainväliseksi Suomen kansallisten panostuksien ansiosta ja ulkomaisten matkailijoiden määrä on kasvussa. Vaatimukset matkailupalveluiden laadun, sisällön ja saatavuuden suhteen kasvavat koko ajan ja Suomessa panostetaan alaan vahvasti rakentamalla uutta, kehittämällä verkkopalveluja sekä eri tapahtumien kautta. Matkailu suuntautuu entistä enemmän elämystuotantoon ja asiakkaalle helppoihin valmiisiin paketteihin. TALOUSSUUNNITELMA Kemiönsaari on matkailualalla suhteellisen pieni toimija. Olemme melko tuntemattomia niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin ja meidät nähdään yleisesti osana saaristoa. Lisäksi talous asettaa tiettyjä rajoitteita esimerkiksi yhteistyölle suurempien toimijoiden kanssa. Kemiönsaaren matkailun kapasiteetti ja tahtotila kartoitettiin vuonna 2011 ja tältä pohjalta on lähdetty kehittämään matkailumarkkinointia ja yhteistyötä alan yrittäjien kanssa. Keskustellaan uusista yhteistyötavoista sekä saarella että ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Tärkeää on, että pystymme uudistumaan pysyäksemme mukana kehityksessä. Kunnan markkinointipanostukset tukevat myös matkailun kehitystä. Yhteistyötä ja näkyvyyttä lisätään mm. järjestämällä kaikille avoin Axel-ilta alkuvuodesta ja koordinoimalla Septemberfestival-tapahtuma syksyllä. Lisäksi Kemiönsaari on mukana Turun ja Varsinais-Suomen yhteismarkkinointihankkeessa. SITOVAT TAVOITTEET 2013 Tavoite Uusia matkailureittejä saarelle Yhteistyön ja näkyvyyden lisääntyminen Saavutettava taso / seuranta Suunnitteilla on kehityshanke matkailuyritysten yhteistyön kehittämiseksi ja matkailureittien paketoimiseksi Osallistutaan Matka messuille Helsingissä Jatketaan yhteistyötä matkailuyrittäjien kanssa Osallistutaan alueen matkailukokouksiin 52

53 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Matkailu Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja AVAINLUVUT Suoritukset TP 11 TA 12 TA 13 TS 14 TS 15 Matkailuyrittäjätapaamisten osanottajamäärä Osallistuminen messuihin HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 11 TA 12 TA 13 TS 14 TS 15 Matkailun kehittäjä 0,5 0, Markkinointi/matkailukoordinaattori 0,5 0, Luckanin tiedottaja 0,5 0, MATKAILU BS 2011 BG 2012 BG 2013 EP 2014 EP 2015 TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE MUUTOKSET TA12 TA13: Luckanin toiminta siirtyy pois kehitysosastolta. 53

54 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Maaseutu Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET Laki maaseutuhallinnon järjestämisestä kunnissa (210/2010) velvoittaa kunnat perustamaan yhteistoimintaalueita, jonka alueella toimii vähintään 800 maatalouden tukihakemuksen tehnyttä maatalousyrittäjää. Yhteistoiminta-alueen on aloitettava toimintansa viimeistään Kemiönsaaren kunta on tehnyt sopimuksen Kaarinan kaupungin, Paimion kaupungin, Sauvon kunnan sekä Paraisten kaupungin kanssa yhteistoiminta-alueen perustamisesta. Paimion kaupunki toimii palvelujen järjestäjänä. Yhteistoiminta-alue aloittaa toimintansa ja maaseutusihteeri siirtyy Paimion kaupungin palvelukseen. Kustannusten jakoperusteena on yhteistoimintasopimuksen mukaan vuosina 2013 ja 2014 henkilöstön sijainti sopimuskunnissa. Vuodesta 2015 lähtien kustannukset jaetaan sopimuskuntien kesken kuntien tilalukujen suhteessa. Sopimuskunnat vastaavat kukin osaltaan palvelun tarjoamiseen tarvittavien toimipisteiden kaikista kustannuksista kunnassaan (esim. vuokra). Maaseutuhallinnon siirto yhteistyö-alueeseen aiheuttaa kustannusten nousua, noin euroa, Kemiönsaaren kunnan osalta. Sen lisäksi eläkemenoperusteiset eläkemaksut, jotka jäävät sopimuskuntien vastattaviksi, nousevat runsaat euroa. MAASEUTUYKSIKKÖ BS 2011 BG 2012 BG 2013 EP 2014 EP 2015 TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE MUUTOKSET TA12 TA13: Hallinto siirtyy Paimioon. Tulot siirretään ympäristö- ja tekniikkaosastolle samalla kun kunnan omien maa- ja metsätaloustilojen hallinto siirtyy sinne e 54

55 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Markkinointi Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja TOIMINTA Markkinointia hoitaa markkinointihenkilö, joka kehittää ja koordinoi kunnan markkinointia. Markkinointihenkilö on aktiivisesti yhteydessä eri toimijoihin, tuottaa markkinointimateriaalia, kehittää kunnan kotisivuja ja päivittää niitä yhdessä kunnan IC-tiimin kanssa, messuosallistumiset, PR- toiminta, Info Islan julkaisu vähintään neljä kertaa vuodessa KOMI-projektin kautta, sekä koordinoi erilaisia tapahtumia ja tilaisuuksia. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET Kunnat kilpailevat entistä kovemmin asukkaista ja matkailijoista. Myös ulkomaisten matkailijoiden ja asukkaiden määrä kasvaa. Tämän päivän asiakkaille ei enää riitä, että tarjotaan pelkkää tuotetta he haluavat elämyksiä ja henkilökohtaista, korkealaatuista palvelua. Markkinointitoimenpiteiden tulee olla linjassa tarjonnan kanssa. Positiivinen imago on erittäin tärkeä, jotta pärjätään tämän päivän kovassa kilpailussa. Osallisuus tulee mukaan entistä enemmän ja se vaikuttaa myös Kemiönsaaren markkinointiin. Parhaita markkinoijia ovat omat asukkaamme ja tyytyväiset asiakkaat, jotka kertovat positiivista viestiä eteenpäin. TALOUSSUUNNITELMA Tulevaisuudessa Kemiönsaari haluaa olla kunta, jossa lapset otetaan huomioon. Tämä tulee näkymään niin toiminnassa kuin markkinoinnissa, tuotetussa materiaalissa, tapahtumissa, ym. Kemiönsaari työskentelee ahkerasti sen eteen, että Kemiönsaari näkyy ja pysyy kartalla. Hyödynnetään yhä enemmän sosiaalista mediaa jatkossa niin viestinnässä kuin markkinoinnissa. Saarelle kutsutaan eri kohderyhmiä markkinointimielessä ja kunta näkyy myös sponsoroinnin kautta mm. eri tapahtumissa. Lisäksi järjestetään yrittäjätapaamisia yrittäjille yhteistyössä MASVA - projektin kanssa ja näin tehostetaan ja kehitetään yhteistyötä yrittäjien kanssa. SITOVAT TAVOITTEET 2013 Tavoite Yhtenäisempi markkinointi Näkyvyys lisääntyy Saavutettava taso / seuranta Graafinen manuaali toimii pohjana kaikelle tuotetulle materiaalille. Osallistutaan 2 messuille. Järjestetään Axel-ilta keväällä ja Septemberfestival syksyllä. Yritysyhteistyö lisääntyy Järjestetään yrittäjätapaamisia toimialoittain tarpeen mukaan yhteistyössä MASVA-projektin kanssa. Messuosallistumiset yhteistyössä yrittäjien kanssa. 55

56 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Markkinointi Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja AVAINLUVUT Suoritukset TP 11 TA 12 TA 13 TS 14 TS 15 Yrittäjätapaamisten osanottajamäärä Kutsuttujen vierailijoiden määrä Osallistuminen messuihin Mittari Markkinointi euroa/asukas Saarelle muuttaneiden määrä Henkilökunta TP2011 TA2012 TA2013 TS2014 TS2015 Markkinoija MARKKINOINTI BS 2011 BG 2012 BG 2013 EP 2014 EP 2015 TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE MUUTOKSET TA12 TA13: Markkinoinnin toimintamäärärahat lisääntyivät matkailun puolelta tehtyjen siirtojen myötä, sillä matkailupuolelle ei ole palkattu vakinaista matkailuvastaavaa. Matkailumarkkinointi hoidetaan osana markkinointia e 56

57 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Elinkeinoelämä Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja, elinkeinojohtaja TOIMINTA Kunnan elinkeinotoimintaa edistävästä toiminnasta vastaavat, kunnanjohtajan johdolla, elinkeinojohtaja ja kehitysosasto yhdessä. Elinkeinotoiminnan tukena on elinkeinotiimi, joka koostuu kunnan organisaation keskeisistä toimijoista. Myös kunnan kehitysyhtiöllä on keskeinen osa elinkeinotoiminnassa. Toiminta kattaa kaikki kunnan elinkeinotoiminnan osa-alueet, mutta keskittyy erityisesti infrastruktuuriin, kuten elinkeinotoiminnan yleisiin fyysisiin edellytyksiin eli fyysiseen suunnitteluun, yritystonttien ja -tilojen tarjontaan, yritysneuvontaan, rahoituskysymyksiin, tiedotukseen, kursseihin, hanketoimintaan sekä yritysverkoston luomiseen. Tavoitteena on sekä nykyisen yritystoiminnan kehittäminen että uusien yritysten luominen. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET Kunnan elinkeinoelämän rakenne on muuttunut viime vuosien aikana, ja muutos tulee jatkumaan. Teknologiateollisuuden merkitys ja painoarvo kunnan elinkeinorakenteessa on vähentynyt, ja tämä kehitys voimistui vuonna 2012, kun Taalintehtaalla sijaitsevan FNsteel Oy Ab:n valssaamo haettiin konkurssiin. Sama koskee perinteisiä maaseutu- ja saaristoelinkeinoja. Sen sijaan palvelualan merkitys kasvaa, erityisesti matkailun ja kaupan osalta. Veneily- ja mökkialan palvelut sekä energiakysymykset ovat kasvavia aloja, joilla on suuri kehityspotentiaali Kemiönsaarella. TALOUSSUUNNITELMA Kemiönsaari panostaa useisiin eri elinkeinoelämän hankkeisiin, niin yleisluonteisiin kuin hyvin erikoistuneisiinkin. Kunta ylläpitää valmiutta käynnistää uusia hankkeita hyvin lyhyellä varoitusajalla edistääkseen elinkeinoelämää heti, kun tarvetta esiintyy. Erityisiä painopistealueita kauden aikana ovat Dalsbruk Waterfront eli Taalintehtaan keskustan kehittäminen sekä kehitysyhtiö Faxell 2.0 Oy Ab:n jatkokehitys.fnsteel Oy Ab:n konkurssi tulee vaatimaan erityistoimenpiteitä kauden aikana, sillä 260 häviävää työpaikkaa täytyy kompensoida jotenkin. Eräs suuri tehtävä suunnitelmakauden aikana tulee olemaan Taalintehtaan vierassataman kehittäminen.yksityissektorilla on suunnitteilla merkittäviä investointeja Kemiön keskustaan. Kunnan tulee aktiivisesti tukea näitä kehittämällä alueen infrastruktuuria. 57

58 SITOVAT TAVOITTEET 2013 Tavoite Tavoitetaso/seuranta Yritystapaamisten/-seminaarien järjestäminen. Vähintään 10 eri tilaisuutta. Uusien yritysten perustaminen Nettolisäys vähintään 20. Yritystilojen tarjoaminen. Vähintään yhdelle yritykselle tulee aina voida tarjota tilat lyhyellä varoitusajalla. Uusien yritystilojen hankkiminen. Elinkeinofoorumin järjestäminen. Kerran vuodessa. Yrityskoulutuksen tehostaminen. Uusille yrittäjille järjestetään koulutusta, samaten jatkokoulutusta toimiville yrittäjille. FNsteelin teollisuushallit aktivoidaan. Vähintään 40 % hallitiloista tulee olla käytössä. AVAINLUVUT Suoritteet TP 11 TA 12 TA 13 TS 14 TS 15 Yritysten määrä Uudet yritykset Nettolisäys Nettokustannus / uusi yritys HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 11 TA 12 TA 13 TS 14 TS 15 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 ELINKEINOELÄMÄ BS 2011 BG 2012 BG 2013 EP 2014 EP 2015 TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE MUUTOKSET TA12 TA13: Kunnan rakennemuutostyö vaatii lisäresursseja

59 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Projektitoiminta Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja TOIMINTA Kemiönsaaren kunta on nimetty äkillisen rakennemuutoksen alueeksi. Kehitysosaston täytyy vauhdittaa projektitoimintaa, sillä mahdolliset tuet ja rahoitusvarat jaetaan investointi- ja kehityshankkeiden kautta. Projektiyksikön määrärahoihin sisältyvät kunnan omien pääprojektien (kuusi kehitysosaston kautta tapahtuvaa projektia vuonna 2013) kuntaosuuksien lisäksi kuntaosuudet niiden projektien osalta, joissa Kemiönsaari on osallisena. Muihin määrärahoihin sisältyy pieni summa Turunmaan seutu -yhdistyksen lakkauttamisesta sekä Samassa veneessä -yhdistyksen (leader-toimintaryhmä) jäsenmaksu (5 euroa/asukas). Kemiönsaaren kuusi pääprojektia ovat: KOMI Kommunikaatio ja osallistaminen painopiste kunnallisessa vuorovaikutuksessa Energiaomavarainen Kemiönsaari MASVA Yritysneuvonta SYKO Rakennemuutoksen työllisyyskoordinaattori Kemiönsaarelle (rahoitushakemus jätetty) PULS Rakennemuutoksen yrityskoordinaattori Kemiönsaarelle (rahoitushakemus jätetty) Tarinat saaren muistissa Matkailun kehittämishanke TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET Kemiönsaaren kunta on nimetty äkillisen rakennemuutoksen alueeksi, mikä periaatteessa tarkoittaa sitä, että ulkopuoliseen rahoitukseen on paremmat mahdollisuudet. Samalla todetaan, että rakennerahastokausi päättyy Hallitus tulee lisäksi pienentämään vuoden 2013 alueellisia kehitysmäärärahoja entisestään. Myös kuntauudistus sekä valtakunnalliset sosiaali- ja terveydenhuollon rakennemuutokset lisäävät epävarmuutta toiminnan suunnittelussa. Rakennekausi loppuu vuonna 2013 ja uusi jakso alkaa vuonna TALOUSSUUNNITELMA Kemiönsaaren kunnan on panostettava voimakkaammin elinkeinoelämän kehitykseen voidakseen edistää positiivista yhteiskuntakehitystä. Aiempia panostuksia lapsiystävällisyyteen ja yleiseen markkinointiin jatketaan laaditun mallin mukaisesti, mutta painopiste siirtyy elinkeinoelämän kehitykseen. Aiempaa, hanketoiminnan minimoimiseen tähtäävää suuntausta muutetaan, ja yksittäiset panostukset investointi- ja kehityshankkeiden muodossa ovat jatkossa välttämättömiä tavoitteiden saavuttamiseksi. SITOVAT TAVOITTEET 2013 Tavoite Enemmän projektiyhteistyötä yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa. Yhtenäisempi projektikoordinointi ja tehokas projektitoiminnan hyödyntäminen. Tietoa onnistuneiden ulkoisten projektien kautta sekä yhteistyö niiden kanssa. Tavoitetaso/seuranta Osallistuminen usean sektorin yhteishankkeisiin. Innostaminen paikallisiin hankealoitteisiin. Kehitysosasto vastaa kunnan projektihallinnoinnista. Osastojen projekteihin varataan rahaa hallinnointia varten. Osallistuminen ulkoisten projektien ohjausryhmätyöhön. Projektitoimijoiden kutsut kunnalle. Benchmarking-matkat. 59

60 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Projektitoiminta Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja AVAINLUVUT Suoritteet TP 11 TA 12 TA 13 TS 14 TS 15 Käsitellyt projektisuunnitelmat Hyväksytyt projektihakemukset Mittari Omat pääprojektit Ulkoiset varat, euroa/asukas 6 Projektit, joissa osasto on mukana Henkilöstö TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 Projektityöntekijät PROJEKTITOIMINTA BS 2011 BG 2012 BG 2013 EP 2014 EP 2015 TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE MUUTOKSET TA12 TA13: Toiminnan pääpaino kohdistetaan rakennemuutostyöhön. Kunnan projektitoimintaa aktivoidaan, sillä rakennemuutosprosessin tukirahoitus saadaan projektimuotoisena. Mahdolliset nopealla aikataululla käynnistettävät projektit vuonna 2013 vaativat kunnanhallitukselta lisäbudjetin käsittelyä

61 SIVISTYSOSASTO Sivistysosaston hallinto Päivähoidon yksikkö Opetusyksikkö Aikuisopiston yksikkö Kirjastoyksikkö Vapaa-ajan yksikkö Kulttuuriyksikkö Sivistysosasto toimintakate yksiköttäin 2 % 5 % 5 % 2 % 2 % 19 % Sivistysosaston hallinto Päivähoidon yksikkö Opetusyksikkö Aikuisopisto yksikkö 65 % Kirjasto yksikkö Vapaa-ajan yksikkö Kultuuriyksikkö Sivistysosasto Kustannuslaji prosentissa 3 % 4 % 13 % 0 % Henkilöstökulut Ostopalvelut 19 % 61 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat 61

62 SIVISTYSOSASTO TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT muutos % -16 % 4 % -15 % -2 % TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Eläkekulut Muut henkilöstösivukulut Henkilöstösivukulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrakulut Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT muutos % 0 % 3 % 0 % 0 % TOMINTAKATE SUUNNITELMAPOISTOT TILIKAUDEN TULOS Kunnanjohtaja: Osaston ehdotuksesta on supistettu euroa. 62

63 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Sivistystoimisto Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja TOIMINTA Sivistystoimisto vastaa osaston hallinnosta, kehittämisestä ja suunnittelusta. Sivistystoimistoon kuuluu koko sivistystoimen hallintohenkilöstö: sivistysjohtaja, sivistysosaston hallintojohtaja, toimistosihteeri, kulttuurisihteeri ja aikuisopiston, lasten päivähoidon ja vapaa-aikatoimen henkilöstö, yhteensä 13 henkilöä. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET Kuntien sivistystoimella on jatkuvasti suuria haasteita. Lähivuoden ajankohtaiset asiat: - Perusopetukseen työstetään parhaillaan uusi tuntijako. - Pisa-tutkimuksen tulokset ovat johtaneet rutiineiden tarkastamiseen Suomessa. - Kunnat ovat alkaneet käyttää laatukriteereitä, ja vuoden 2013 aikana Kemiönsaaren kunta työstää omat laatukriteerit (laatukortit) perusopetuksen osalta. - Valtion toimesta kannustetaan vapaan sivistystyön yksiköitä muodostamaan nykyistä suurempia yhteistyöalueita. - Ns. pienempien lukioiden olemassaoloa tarkistetaan Suomessa. Vuoden 2012 aikana tehdyssä selvityksessä todetaan, että Kemiönsaaressa tarvitaan lukiokoulutusta myös tulevaisuudessa, mutta kehotettiin lisäämään yhteistyötä muiden alueemme lukioiden kanssa sekä kehittämään lukiomme toimintaa. Tämä asettaa kunnallemme suuria haasteita. TALOUSSUUNNITELMA Sivistystoimiston hallinnon tavoite on yhteistyön lisääminen eri yksiköiden välillä. Tarkoituksena on saada koko osaston toimistotehtävät sujumaan laadukkaasti ja tehokkaasti. 63

64 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Sivistystoimisto Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja SITOVAT TAVOITTEET 2013 Tavoite Sivistysosaston toimistosta muodostuu hyvin toimiva kokonaisuus. Saavutettava taso / seuranta Yhteistyötä eri yksiköiden välillä jotta työ sujuu mahdollisimman tehokkaasti, opetusyksikkö koordinoi toimistotoiminnan. Henkilökunnan hyvinvointiin panostetaan. Laaditaan hyvinvointiohjelma henkilöstöstrategian mukaan. Kehitämme lapsiystävällistä asennettamme. Lapset (eli asiakkaamme) ovat keskipisteenä kun tuotamme palveluita. AVAINLUVUT Suoritukset TP 11 TA 12 TA 13 TS 14 TS 15 Kokousten lukumäärä Sivistyslautakunta Suomenkielinen koulujaosto Ruotsinkielinen koulujaosto HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 11 TA 12 TA 13 TS 14 TS 15 Sivistysjohtaja Hallintojohtaja 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 Toimistosihteeri SIVISTYSOSASTON HALLINTO BS 2011 BG 2012 BG 2013 EP 2014 EP 2015 TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE

65 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Päivähoito, esikoulu Vastuuhenkilö: Päivähoidon johtaja TOIMINTA Esikouluopetusta tarjotaan kuusivuotiaille lapsille vuotta ennen oppivelvollisuuden alkamista. Ruotsinkieliset esikoulut ovat Hulta, Sofia, Pjånkis, Furubo ja Rosala. Suomenkieliset esikoulut ovat Hulta ja Pjonkis. Esikoululapsilla on oikeus koulukuljetukseen, mikäli koulumatkan pituus on 3 km tai enemmän. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET Jokaisella lapsella on oikeus saada tarvitsemaansa tukea kasvuun ja oppimiseen. Tätä varten on valtakunnallisella tasolla kehitetty kolmitasoinen tukimuoto. Tuen muodot ovat yleinen tuki, tehostettu tuki ja erityinen tuki. Uusi tukimuoto asettaa vaatimuksia esikouluhenkilöstölle. Yleinen kehitys maassamme on, että esikoulu ja koulu lähestyvät toisiaan. TALOUSSUUNNITELMA Esikouluopetuksen tarkoitus on kehittää lapsen oppimiskykyä ja lisätä oppilaiden valmiuksia perusopetukseen siirtymisessä. Kunta tarjoaa esikouluopetusta kaikille 6-vuotiaille sekä ruotsin että suomen kielellä. Esikoulutoiminta seuraa esiopetuksen opetussuunnitelmaa. Kemiösaaren esikouluissa on vuonna 2013 noin 60 lasta. Lisääntyvä maahanmuutto lisää oppilaiden tarvitsemaa tukea ja apua suomen ja ruotsin kielessä. Yhteistyön lisääminen esikoulun ja koulun välillä. 65

66 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Päivähoito, esikoulu Vastuuhenkilö: Päivähoidon johtaja SITOVAT TAVOITTEET 2013 Tavoite Saavutettava taso / seuranta Taalintehtaan ruotsinkielinen esikoulu Viimeistään syyslukukaudella muuttaa Dals eftis -tiloihin. Panostaminen henkilökunnan täydennyskoulutukseen. Yhteinen täydennyskoulutuspäivä koko henkilöstölle. Lapsikylän rakentaminen aloitetaan, valmistunee syyslukukaudella Toiminnan eteenpäin vieminen ja kehittäminen. Lapsikylän toimintaa katsotaan uusin silmin ja ideoin. Eri alueilla profiloituminen. Vihreä lippu -päiväkoti Jatkaa aloitettua ympäristötyötä. Kompostoiminen, lajittelu ja ympäristöystävällinen toiminta. Ympäristötyötä kehitetään lasten toiminnassa. AVAINLUVUT Suoritukset TP 11 *TA 12 *TA 13 *TS 14 *TS 15 Lapsia /koulu * syksy Hulta ruotsinkielinen Hulta suomenkielinen Pjånkis ruotsinkielinen Pjonkis suomenkielinen Furubo Hitis-Rosala Sofia Lapsia yhteensä:

67 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Päivähoito Vastuuhenkilö: Päivähoidon johtaja TOIMINTA Päivähoitoyksikön perustehtävänä on tarjota päivähoitoa, kun perhe sitä tarvitsee. Lapsella on oikeus päivähoitoon siitä ajankohdasta, kun äidin äitiysvapaa loppuu kunnes koulu alkaa. Tarjottu päivähoitopaikka perustuu lapsen päivähoito- ja kasvatustarpeeseen. Päivähoito edistää yhteistyössä perheen kanssa lapsen henkilökohtaista kehitystä. Päivähoitoa järjestetään seuraavissa päiväkodeissa: Hulta, Sofia, Furubo ja Pjonkis. Ryhmäperhepäiväkodit ovat Kottebo, Karusellen, Bullerbyn ja LillSaga. Kotonaan hoitavia perhepäivähoitajia on 18. Yksi perhepäivähoitaja on määräaikaisesti palkattu hoitamaan lapsia iltaisin, öisin ja viikonloppuisin. Päivähoidon toiminta seuraa varhaiskasvatuksen (0 5 v.) suunnitelmaa. Kemiön päivähoidon piiriin kuuluu vuonna 2013 noin 139 lasta, joista 48 käy esikoulua. Kodinhoidon tukea maksetaan noin euroa. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET Valtakunnallisesti on päätetty, että kunnat joilla on vapaita päivähoitopaikkoja, voivat tarjota päivähoitoa yli kuntarajojen. TALOUSSUUNNITELMA Joustavimpia aukioloaikoja vaaditaan kaikissa hoitomuodoissa. - Pjonkis-päiväkodilla ja Kemiön ryhmäperhepäiväkodeilla on edessään suuria muutoksia syyslukukaudella 2014, kun Lapsikylä valmistuu. - Taalintehtaan päivähoidon ja ruotsinkielisen esikoulun rakennemuutos viimeistään syyslukukaudella Ruotsinkielinen esikoulu muuttaa Taalintehtaan aamu- ja iltapäivätoiminnan tiloihin ja ryhmäperhepäiväkoti Kottebo muuttaa Hultan esikoulun tiloihin. SITOVAT TAVOITTEET 2013 Tavoite Panostaminen henkilökunnan täydennyskoulutukseen. Saavutettava taso / seuranta Yhteinen täydennyskoulutuspäivä koko henkilöstölle Lapsikylän rakentamista aloitetaan. Lapsikylän toimintaa nähdään uusin silmin ja luodaan uusia ideoita. Toiminnan kehitys ja tulevaisuusmyönteisen ajattelutavan implementointi. Profilointi eri osa-alueilla Vihreä lippu-päiväkoti Jatkaa aloitettua ympäristötyötä. Kompostoiminen, lajittelu ja ympäristöystävällinen toiminta. Ympäristötyötä kehitetään lasten toiminnassa. 67

68 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Päivähoito Vastuuhenkilö: Päivähoidon johtaja AVAINLUVUT Suoritukset TP 11 TA 12 TA 13 TS 14 TS 15 Lapsia yhteensä Päiväkodit Pjonkis päiväkoti Hulta päiväkoti Sofia päiväkoti Furubo päiväkoti Ryhmäperhepäiväkodit Kottebo Bullerbyn Lillsaga Karuselli Perhepäiväkodit Henkilöstö yhteensä: Päiväkodit ,75 18,75 29,75 Ryhmäperhepäiväkodit Perhepäiväkodit Henkilöstö yhteensä ,75 47,75 47,75 Mittarit Nettokustannus / lapsi Päiväkodit Furbo päiväkoti Hulta päiväkoti Pjonkis päiväkoti Sofia päiväkoti Ryhmäperhepäiväkodit Perhepäiväkodit

69 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: päivähoito Vastuuhenkilö: päivähoidon johtaja HENKILÖSTÖBUDJETTI TP 11 TA 12 TA 13 TS 14 TS 15 Henkilötyövuosien määrä Päivähoidon johtaja Pedagoginen ohjaaja 1,25 1,25 1, Lastentarhanopettaja 11 4,75 4,75 4,75 4,75 Erityislastentarhanopettaja 0,25 0,25 1,25 1,25 1,25 Barnskötare / närvårdare Perhepäivähoitaja, ryhmä Perhepäivähoitaja, kotona Iltapäivähoidon ohjaaja Koulunkäyntiavustaja 4,5 4,5 4,75 4,75 4,75 Avustaja 1,5 1,5 1,5 1 1 Toimistosihteeri 1,75 1,5 1,5 1,5 1,5 Työvuosia yhteensä 66,25 60, ,25 59,25 LASTENHUOLTOYKSIKKÖ BS 2011 BG 2012 BG 2013 EP 2014 EP 2015 TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE MUUTOKSET TA12 TA13: Määräaikaisen hoitajan tarve iltaisin, öisin ja viikonloppuisin

70 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Päivähoito, aamu- ja iltapäivähoito Vastuuhenkilö: Päivähoidon johtaja TOIMINTA Aamu- ja iltapäivähoitoa järjestetään 1. ja 2. luokan oppilaille. Hoitoa tarjotaan oppilaille, joiden vanhemmat käyvät töissä tai opiskelevat klo Kemiönsaaren kunnassa on Dalsin, Västanfjärdin ja Kemiön aamu- ja iltapäivätoimintapaikat. Kaikissa aamu- ja iltapäivätoimintapaikoissa on yksi työntekijä, joka vastaa toiminnasta. Tämän lisäksi löytyy myös muuta henkilökuntaa avuksi erityisapua tarvitseville lapsille, sekä suurissa ryhmissä. Aamu- ja iltapäivähoidolla on toimintasuunnitelma, ja toiminta on valtionavun piirissä. Kemiönsaaren aamu- ja iltapäivähoidossa on vuonna 2013 noin 85 lasta. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET Aamu- ja iltapäivähoidon järjestäjältä edellytetään yhä enemmän kokonaisvaltaista suunnittelua. Toiminta on osaa oppilaan koulupäivää ja sen toteutuksessa tulisi huomioida sekä yksilölliset että yhteisölliset näkökohdat. TALOUSSUUNNITELMA Vuosien aikana aamu- ja iltapäivätoiminnassa tulee olemaan noin lasta. Kemiön aamu- ja iltapäivähoito muuttaa Lapsikylään sen valmistuessa vuonna Aamuhoidossa toiminta tulee tekemään yhteistyötä päivähoidon kanssa. SITOVAT TAVOITTEET 2013 Tavoite Panostaminen henkilökunnan täydennyskoulutukseen. Saavutettava taso / seuranta Yhteinen täydennyskoulutuspäivä koko henkilöstölle Lapsikylän rakentaminen aloitetaan. Kemiön aamu-ja iltapäivätoiminta muuttaa Lapsikylään syyslukukaudella Vihreä Lippu-toiminta. Lasten ja aikuisten ympäristötietoisuus. AVAINLUVUT Suoritukset TP 11 TA 12 TA 13 TS 14 TS 15 Lapsia yhteensä Henkilöstömäärä 5 5 4,5 4 4 Mittari TP 11 TA 12 TA 13 TS 14 TS 15 Nettokustannus/lapsi

71 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Opetusyksikkö Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja TOIMINTA Opetusyksikkö vastaa perusopetuksesta, jota annetaan seitsemässä koulussa. Ruotsinkieliset koulut ovat Amosparkens skola (vl 1-6), Västanfjärds skola (vl 1-6), Hitis-Rosala skola (vl 0-6), Dalsbruks skola (vl 1-9) ja Kimitonejdens skola (vl 7-9). Suomenkieliset koulut ovat Taalintehtaan koulu (vl 1-6) ja Kemiönsaaren keskuskoulu (vl 1-9). Opetusyksikkö vastaa myös Kimitoöns gymnasiumista ja yhteistyöstä toisen asteen oppilaitosten ja muiden opetusyksiköiden kanssa. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET Yhä useampi lapsi ja nuori tarvitsee fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista tukea ja apua. Perusopetuslakia on muutettu, jotta voitaisiin entistä aikaisemmin tukea oppimista lapsen omien tarpeiden mukaan. Oppilashuoltoa tehostetaan maanlaajuisesti parantamaan oppilaiden hyvinvointia ja estämään syrjäytymistä. Valtakunnallisella tasolla painotetaan tiiviimpää yhteistyötä kodin ja koulun välillä. Muita ajankohtaisia asioita: - Pisa-tutkimuksen tulokset ovat johtaneet rutiineiden tarkastamiseen Suomessa. - Kunnat ovat alkaneet käyttämään laatukriteereitä ja vuoden 2013 aikana Kemiönsaaren kunta työstää omat laatukriteerit (laatukortit) perusopetuksen osalta. - Uutta tuntijakoa suunnitellaan TALOUSSUUNNITELMA Työmenetelmiä oppimisen tukitoimiin kehitetään. - Perusopetuksen osalta kehitetään laatukriteereitä. - Koulut jatkavat uusien työtapojen luomisessa jotta uuden kouluverkon arki sujuu hyvin. - Toimintaa suunnitellaan ja kehitetään lapsikeskeisesti. - Yhteistyötä kodin ja koulun välillä tiivistetään. SITOVAT TAVOITTEET 2013 Tavoite Kouluista tulee oppilasmyönteisiä yksiköitä (lapsiystävällinen kunta). Saavutettava taso / seuranta Koulun toimintaa suunnitellaan oppilaskeskeisesti. Kehitetään laatukriteerit. Opetuksen, kasvun ja hyvinvoinnin laatukortit. Koulun ja kodin yhteistyötä vahvistetaan oppilaan kehityksen hyväksi. Henkilökunnan hyvinvointiin panostetaan. Laaditaan hyvinvointiohjelma henkilöstöstrategian mukaan. Arviointiohjelmaa kehitetään. Hyvinvointiprofiilin tulosta arvioidaan ja analysoidaan. Opettajat ja oppilaat täyttävät opetuksen laadun kyselyn. Panostus toiseen kotimaiseen kieleen. Joustavat kieliryhmät jotta oppilas saa oman tasonsa mukaista opetusta. äppelsymbolalla Vihreä skolor lippu blir kaikkiin Grön kouluihin. Flagg-skolor Joku kouluista saa virallisen vihreän lipun. 71

72 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Opetusyksikkö Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja TUNNUSLUVUT Oppilastilasto TP 11 TA 12 TA 13 TS 14 TS 15 Oppilaita yhteensä , ,5 618,5 oppilaita yhteensä TP 11 TA 12 TA 13 TS 14 TS 15 keskiarvo/vuosi Amosparkens skola 132, , ,5 Dalsbruk skola 234,5 211, Hitis-Rosala skola 9,5 9,5 10,5 10,5 10 Västanfjärd skola 50, , ,5 Kimitonejdens skola , ,5 Ruotsinkieliset oppilaat yhteensä ,5 466,5 Oppilastilasto TP 11 TA 12 TA 13 TS 14 TS 15 Kemiönsaaren keskuskoulu 114,5 121,5 124,5 124,5 122,5 Taalintehtaan koulu 32, ,5 31,5 29,5 Suomenkieliset oppilaat yhteensä , Erityisopetus TP 11 TA 12 TA 13 TS 14 TS 15 yksilöllisissä pienryhmissä integroituna yleisopetukseen Erityisopetus muutettu

73 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Opetusyksikkö Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja Päästötodistuksen saaneet/saavat DBS,KNS,KSKK vuosiluokka 9 Oppilaita yhteensä TP 11 TA 12 TA 13 TS 14 TS Kuljetusoppilaat TP 11 TA 12 TA 13 TS 14 TS 15 Ruotsinkieliset Suomenkieliset Tuntikehys lv lv lv lv lv Ruotsinkielinen opetus Suomenkielinen opetus KUSTANNUS / OPPILAS TP 11 TA 12 TA 13 TS 14 TS 15 Ruotsinkielinen opetus Amosparkens skola Dalsbruk skola Hitis-Rosala skola Västanfjärd skola Kimitonejdens skola Erityisopetus Suomenkielinen opetus Kemiönsaaren keskuskoulu Taalintehtaan koulu Erityisopetus * Kustannus/oppilas: pääomakustannukset sisältyvät kiinteistöjen vuokriin alkaen TA11 VALTION OPPILASYKSIKKÖHINTA VALTION OPPILASYKSIKKÖHINTA, yleinen KUSTANNUS / KULJETUSOPPILAS

74 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Opetusyksikkö, toisen asteen koulutus Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja TOIMINTA Kimitoöns gymnasium on yleissivistävä, ylioppilastutkintoon johtava lukio, joka antaa oppilaillensa valmiudet jatko-opintoihin. Lukiolla on myös oikeus toimia aikuislukiona. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET Toisen asteen koulutuksen järjestäjille asetetaan yhä suurempia vaatimuksia, kehitys on jatkuvaa ja nopeaa, ja yhä enemmän teknisiä apuvälineitä tulee mukaan opetukseen. Suurilla lukioilla on enemmän resursseja tarjota valintamahdollisuuksia. Ammattiin johtavista oppilaitoksista tulee yhä suositumpia ja ne ovat entistä merkittävämpiä kilpailijoita perinteisille lukioille. Valtio tulee tarkistamaan ns. pienempien lukioiden rahoitusta. TALOUSSUUNNITELMA Kimitoöns gymnasium pyrkii edelleenkin antamaan korkeatasoista koulutusta viihtyisässä oppimisympäristössä. Panostus kannettaviin tietokoneisiin jatkuu. Turun alueen ja Länsi-Uudenmaan lukioiden kanssa yhteistyö jatkuu, yhteistyön muoto on keskinäinen verkkopohjaisten kurssien tarjonta. Yhteistyötä Axell Brusabyn kanssa lisätään. Koulu tulee aktiivisesti markkinoimaan itseään vaihtoehtona oppilaille muista ruotsinkielisistä kunnista. Tavoitteena on kehittää uutta kurssitarjontaa joka vastaa nykyistä hevoshoitolinjaa. 74

75 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Opetusyksikkö, toisen asteen koulutus Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja SITOVAT TAVOITTEET 2013 Tavoite Kouluista tulee oppilasmyönteisiä yksiköitä (lapsiystävällinen kunta) Saavutettava taso / seuranta Opiskelijat otetaan mukaan suunnittelemaan koulun toimintaa. Henkilökunnan hyvinvointiin panostetaan Laaditaan hyvinvointiohjelma henkilöstöstrategian mukaan. Arviointiohjelmaa kehitetään. Hyvinvointiprofiilin tulosta arvioidaan ja analysoidaan. Opettajat ja oppilaat täyttävät opetuksen laadun kyselyn. Vaihtoehtoisten kurssien tarjonnan kehittäminen. Suunnitellaan oma kurssitarjonta jolla koulua profiloidaan. Lukion markkinoinnin lisääminen Oppilaita ja opettajia käyvät eri ruotsinkielisillä paikkakunnilla markkinoimassa Kimitoöns gymnasiumia varteenotettavana vaihtoehtona [äppel] Vihreä lippu kaikkiin kouluhin Joku kouluista saa virallisen vihreän lipun TUNNUSLUVUT Oppilastilasto TP 11 TA 12 TA 13 TS 14 TS 15 Kimitoöns gymnasium Brusaby oppilaita KÖG:ssa Tuntikehys kehys / oppilas 2,34 2,35 2,52 2,32 2,53 KUSTANNUS / OPPILAS * Kustannus/oppilas: pääomakustannukset sisältyvät kiinteistöjen vuokriin alkaen TA11 VALTION OPPILASYKSIKKÖHINTA HENKILÖSTÖBUDJETTI, opetustoimi Henkilötyövuosien määrä Opetus TP 11 TA 12 TA 13 TS 14 TS 15 Rehtori Ruotsinkieliset opettajat Suomenkieliset opettajat , Koulunkäyntiavustajat 16,3 16, koulusihteeri 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5 Kuraattori, ped.ohj. 3 2,25 2,25 2,25 2,25 Esikouluopettajat 4,5 4,5 4,5 4,5 4,5 Koulunkäyntiavustajat, esikoulu 3,1 3,1 1, Yhteensä 101,4 99,85 96,5 95,25 95,25 75

76 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Opetusyksikkö, toisen asteen koulutus Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja OPETUSYKSIKKÖ BS 2011 BG 2012 BG 2013 EP 2014 EP 2015 TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE

77 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Aikuisopisto Vastuuhenkilö: Rehtori TOIMINTA Kemiönsaaren aikuisopiston tehtävä on antaa kuntalaisille mahdollisuuksia opiskeluun ja vapaa-ajan toimintaan erilaisilla kursseilla ja esitelmillä (käytännöllisillä ja teoreettisilla). Kurssitoiminnan pitää olla niin lähellä kuntalaista kuin on mahdollista. Kuvataiteen perusopetusta järjestetään lapsille (7 12 vuoden ikäisille) ja jatkokoulutusta eri henkilöstöryhmille sekä yhteistyötä tehdään muiden projektien kanssa. Opisto tekee läheistä yhteistyötä muiden vapaata sivistystyötä antavien opistojen kanssa Turunmaalla. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET Opisto seuraa aktiivisesti muutoksia maailmassa ja voi nopeasti toimia ja järjestää kuntalaisten tarvitsevia ja toivomia kursseja ja luentoja. TALOUSSUUNNITELMA Kursseja järjestetään tuntia vuodessa. Opisto tarvitsee muutamia kannettavia tietokoneita kurssitoimintaa varten henkilöille (senioreille), jotka eivät vielä ole hankkineet omaa tietokonetta. Opistolla on tarve hankkia uusi, moderni rekisteröintiohjelma, jotta kurssilaiset voivat helpommin ilmoittautua Internetin kautta. SITOVAT TAVOITTEET 2013 Tavoite Yhteistyö Turun alueen vapaan sivistystyön kanssa Arviointi Henkilökunnan hyvinvointi ja koulutus Rekisteröintiohjelma Saavutettava taso/seuranta Jatkuu ja voimistuu Joka vuosi eri kurssien arviointia Opettajainkokouksessa aina luento Uusi, moderni rekisteröintiohjelma hankitaan AVAINLUVUT Suoritukset BS 11 BG 12 BG 13 EP 14 EP 15 Kurssilaiset Tunnit Nettokustannukset/h HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 11 TA 12 TA 13 TS 14 TS 15 Rehtori Kurssisihteeri 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 Toimistosihteeri 0,85 0,5 0,5 0,5 0,5 Yhteensä 2,

78 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Aikuisopisto Vastuuhenkilö: Rehtori AIKUISOPISTOYKSIKKÖ BS 2011 BG 2012 BG 2013 EP 2014 EP 2015 TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE MUUTOKSET TA11 TA12: Ei mainittavia muutoksia. 78

79 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Kirjastoyksikkö Vastuuhenkilö: Kirjastotoimen johtaja TOIMINTA Kirjastotoimintaa säätelee kirjastolaki (904/1998) ja -asetus (1078/1998). Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Kirjastotoiminnassa tavoitteena on edistää myös virtuaalisen ja vuorovaikutteisten verkkopalvelujen ja niiden sivistyksellisten sisältöjen kehittymistä. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET Oppimisprosessit sekä tavat etsiä tietoa ja käyttää kirjastopalveluja ovat muuttuneet. Kirjasto tilana on yhä enemmän kaikille avoin kohtaamis- ja ei-muodollinen oppimispaikka. Sukupolvien tiedolliset tarpeet ovat erilaisia, mutta kaikki tarvitsevat apua tasokkaan, itselle tärkeän tiedon löytämisessä infotulvasta. TALOUSSUUNNITELMA Kehittää kirjaston virtuaalisia palveluja osallistumalla kansallisiin projekteihin, kehittää kirjaston tietoverkkopalveluja ja hankkia enemmän e-materiaalia. Jatkaa yhteistyötä Paraisten kaupungin kanssa (Blankayhteistyö). Kehittää toimintaa Kemiön kirjastossa muiden toimijoiden kanssa Villa Landessa. Saavutettava taso / seuranta Selvitetään ulkoisella rahoituksella nykytila ja tehdään kehitys- suunnitelma tulevaisuutta varten Kehitetään Blanka-kirjastojen kanssa yhteisen tietokannan sisältöä sekä valmistellaan sen yhtenäisyyttä muiden kirjastoverkkojen ja ja kansallisten kirjastoprojektien kanssa Mahdollisuus lähettää tietoa asiakkaille tekstiviestien ja sähköpostin välityksellä Kemiön kirjastosta tulee kaikkien kuntalaisten olohuone, ja toiminta kehitetään yhdessä muiden toimijoiden kanssa. SITOVAT TAVOITTEET 2013 Tavoite Osallistuminen kirjastojen kansallisten verkkopalvelujen kehittämiseen Mobiilipalvelujen kehittäminen Kemiön kirjaston muutto Villa Landeen 79

80 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Kirjastoyksikkö Vastuuhenkilö: Kirjastotoimen johtaja AVAINLUVUT Suoritukset TP 11 TA 12 TA 13 TS 14 TS 15 Kirjastojen lkm Aukiolotunteja Fyysiset käynnit Kokonaislainaus Lainaajia Kokoelmat Hankinnat Mittari Fyysiset käynnit/as 6,9 6,9 7,1 7,2 7,2 Lainaus/as 10,4 11,1 10,4 10,4 10,4 Lainaajia/as 40 % 39 % 40 % 40 % 40 % Kokoelmat/as 11,3 11,8 11,1 11,1 11,1 Hankinnat/as 0,4 0,5 0,5 0,5 0,5 Toimintakulut/as 84,6 90,13 89, ,7 Kirjastoaineisto- 10,3 11,04 10, kulut/as HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 11 TA 12 TA 13 TS 14 TS 15 kirjastotoimen johtaja kirjastonhoitaja 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5 kirjastovirkailija 5,4 5,4 5,9 5,9 5,9 Yhteensä 7,9 7,9 8,4 8,4 8,4 80

81 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Kirjastoyksikkö Vastuuhenkilö: Kirjastotoimen johtaja KIRJASTOYKSIKKÖ BS 2011 BG 2012 BG 2013 EP 2014 EP 2015 TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE MUUTOKSET TA12 TA13: Henkilöstökulujen korotus Kemiön kirjaston muutto Villa Landeen vaatii henkilöstöresurssien lisäämistä. Kirjastovirkailijatoimi (50 %) laajennetaan 100 %:iin Ostettujen palvelujen vähentyneet kulut: Sisäisten kulujen pieneneminen koskien siivousta ja atk:ta Materiaalien oston vähentyneet kulut: Kärran sivukirjaston sulkeminen ja Kemiön kirjaston sähkömaksut Vuokrien vähentyneet kulut: Kärran sivukirjaston sulkeminen. 81

82 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Vapaa-aika Vastuuhenkilö: Vapaa-aikatoimenjohtaja TOIMINTA Vapaa-aikayksikön tehtävä on tukea, ohjata, kehittää sekä luoda mahdollisuuksia liikunta- ja nuorisotoiminnalle. Tämän lisäksi yksikköön kuuluu yhteistyön edistäminen eri seurojen ja yhdistysten välillä. Yksikkö tukee paikallisia seuroja jotka järjestävät vapaa-ajantoimintaa. Yksiköllä on seuraavat virat: vapaa-aikatoimenjohtaja, kaksi liikunnanohjaajaa, nuorisotyön koordinaattori, nuoriso-ohjaaja, hallivalvoja/siivooja sekä kentänhoitaja. Yksikköön kuuluu kunnan nuorisotilat ja liikuntapaikat. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET Lasten ja nuorten ruutuaika lisääntyy ja fyysinen aktiivisuus vähentyy. Ihmisten fyysinen kunto laskee ja sairaudet jotka liittyvät huonoon kuntoon, lisääntyvät. Vapaa-ajanyksikkö rohkaisee lapsia ja nuoria liikkumaan uusilla mielenkiintoisilla toimintamuodoilla. Tupakkaa ja alkoholia käytetään nuoremmalla iällä kuin aikaisemmin. Lisääntynyt alkoholinkäyttö on vaara terveydelle ja liikenteelle. Pahimmassa tapauksessa alkoholinkäyttö aiheuttaa liikenneonnettomuuksia tai syrjäytymistä. Vapaa-ajanyksikkö perustaa yhdessä muiden virastojen kanssa moniammatillisen verkoston, jossa lisääntyneellä yhteistyöllä ennaltaehkäistään nuorten päihteiden käyttöä sekä vahvistetaan etsivää nuorisotyötä. TALOUSSUUNNITELMA Liikunta Liikuntasektorin tärkein tehtävä on suunnitella ja kehittää paikkakunnan liikuntatoimintaa sekä toimia liikuntatoimintaa harjoittavien yhdistysten tukena. Liikuntasektori tarjoaa mahdollisuuksia liikuntaan ja kuntoiluun ylläpitämällä kunnan liikuntapaikkoja, kehittämällä liikuntapaikkaverkostoa, tukemalla taloudellisesti urheiluseuroja, järjestämällä yhdessä urheiluseurojen kanssa tapahtumia sekä järjestämällä eri ikäryhmille terveyttä edistävää liikuntaa, joka täydentää yhdistysten toimintaa. Nuoriso Nuorisosektorin tärkein tehtävä on luoda hyvät edellytykset kunnan nuorisotoiminnalle ja toimia nuorisotoimintaa harjoittavien yhdistysten ja yhteisöjen tukevana elimenä. Tämä tapahtuu etupäässä tukemalla yhdistyksiä ja yhteisöjä taloudellisesti, tarjoamalla palveluita, järjestämällä omaa toimintaa sekä kehittämällä toimintaa nuorisotaloissa vaihtoehtona alkoholille ja huumeille. SITOVAT TAVOITTEET 2013 Tavoite Enemmän leikkejä ja liikettä alle kouluikäsille lapsille Tehostaa tietoa liikunnan tärkeydestä Lapsiystävällinen kunta (Child friendly) Ympäristötavoite (hyötyliikunta) Saavutettava taso / seuranta Motorinen havainto jatkuu 3- ja 5-vuotiaille lapsille Järjestämme motorisia oppimistunteja päivähoidon lapsille rakennetaan liikuntaneuvolaverkostoa Parannetaan lasten ja nuorten osallisuuden mahdollisuuksia Toiminnan tiedostamisen vahvistaminen lapsille ja nuorille iltapäiväkerhotoiminnan kehittäminen lapsille ja nuorille rohkaisemme asukkaat kävelemään tai pyöräilemään töihin/ kouluun vuoden aikana. (kampanja) 82

83 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Vapaa-aika Vastuuhenkilö: Vapaa-aikatoimenjohtaja AVAINLUVUT Suoritukset TP 11 TA 12 TA 13 TS 14 TS 15 Baana kävijämäära 3500, , , , ,00 nettobudjetti 55350, , , , ,00 kustanus/käynti 15,81 5,75 6,52 6,52 10,00 Slaggis kävijämäära 4000, , , , ,00 nettobudjetti 47300, , , , ,00 kustanus/käynti 11,82 7,00 6,70 6,70 6,70 Lammis kävijämäära 900, , , , ,00 nettobudjetti 18600, , , , ,00 kustanus/käynti 20,66 18,00 22,00 22,00 22,00 Ekniemen nuorisoleirialue Yöpymisvuorokausia 3000,00 0,00 0,00 0,00 0,00 nettobudjetti 5000,00 0,00 0,00 0,00 0,00 kustannus/yöpymisvrk 1,66 0,00 0,00 0,00 0,00 Amospuisto käyttäjämäärä 42100, , , , ,00 nettobudjetti 18900, , , , ,00 nettokustannus/käyttäjä 0,44 1,05 1,16 1,16 0,83 Koulukeskuksen liikuntapaikka Kemiössä käyttäjämäärä 10000, , , , ,00 nettobudjetti 11800, , , , ,00 nettokustannus/käyttäjä 1,18 0,80 0,88 0,88 0,88 Taalintehtaan liikuntapuisto käyttäjämäärä 16800, , , , ,00 nettobudjetti 48500, , , , ,00 nettokustannus/käyttäjä 2,77 2,20 2,40 2,40 2,40 83

84 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Vapaa-aika Vastuuhenkilö: Vapaa-aikatoimenjohtaja Suoritukset TP 11 TA 12 TA 13 TS 14 TS 15 Ruukkihalli (kouluajan ulkopuolella) käyttäjämäärä 14500, , , , ,00 nettobudjetti 69000, , , , ,00 nettokustannus/käyttäjä 4,66 3,91 5,48 5,48 5,48 Björkbodan jalkapallokenttä käyttäjämäärä 1800, , , , ,00 nettobudjetti 14800, , , , ,00 nettokustannus/käyttäjä 8,22 6,66 6,73 6,73 6,73 HENKILÖKUNTA Henkilötyövuosien määrä TP11 TA12 TA13 TS14 TS15 vapaa-aikatoimenjohtaja liikunnanohjaaja nuorisotyön koordinaattori nuorisoohjaaja hallivalvoja/siivoja kentänhoitaja VAPAA-AJANYKSIKKÖ BS 2011 BG 2012 BG 2013 EP 2014 EP 2015 TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE MUUTOKSET TA12 TA13: + Iltapäiväkerho maksaa puolet Baanan vuokrasta ja sähköstä Leasingsopimus, ruohonleikkuri Tiedotushanke Nuoret ja Internet Paraisten kaupungissa ja Kemiönsaaren kunnassa

85 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Kulttuuri Vastuuhenkilö: Kulttuurisihteeri TOIMINTA Kulttuuri- ja vapaa-ajanlautakunta on vastuussa siitä kulttuuritoiminnasta, jota kulttuuriyksikkö toteuttaa. Kulttuurilla laajassa merkityksessä on kuitenkin laveampi sisältö ja läheinen yhteys moniin kunnan toimintaalueisiin, kuten kulttuuriympäristöön ja suunnitteluun, kulttuuriyrittäjyyteen, lapsi- nuorisokulttuuriin, jne. Kulttuurikysymykset ovat luonteeltaan sellaisia, että kulttuuriyksikön tulee toimia laaja-alaisesti muiden kunnan yksiköiden ja ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Sen lisäksi kunnan kulttuurielämän selkäranka muodostuu ulkopuolisten toimijoiden, ammattilaisten ja harrastelijoiden, järjestämästä toiminnasta. Kulttuuriyksikkö osoittaa arvostavansa tätä toimintaa, tukee ja kannustaa sitä, vaikka toiminta on kunnallisen päätöksenteon ulkopuolella. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET Kulttuurin merkitys yhteiskunnassa ja tieto kulttuurin myönteisistä vaikutuksista hyvinvointiin kasvaa. Kulttuuri on erityisen tärkeää lapsen kehitykselle ja oppimiselle. Peruskoulutuksessa otetaan entistä useammin käyttöön kulttuurin opetussuunnitelma joka mahdollistaa kulttuuriaineiden integroinnin opetukseen. Kulttuuri koetaan myös voimavarana, resurssina, joka lisää paikkakunnan vetovoimaa muuttajien ja matkailijoiden näkökulmasta katsottuna. Monien tutkimusten mukaan, luovat alat kasvavat eniten tänä päivänä. Kemiönsaaressa luovien alojen ammattien harjoittajien osuus suuri, ja heitä muuttaakin paikkakunnalle jatkuvasti. Luova yrittäjyys tulee olemaan tulevaisuudessa entistäkin tärkeämpää osa Kemiönsaaren elinkeinoelämää. Kirjaston muutto Villa Landeen ja Luckanin toiminnan uudelleenjärjestäminen vaikuttavat kulttuuriyksikön toimintaan, mutta suotuisaan suuntaan. Edellytykset luodaan paremmalle yhteistyölle ja synergiavaikutuksille. TALOUSSUUNNITELMA Lastenkulttuuri asetetaan kunnassa etusijalle ja sille ensisija ja kulttuuri integroidaan kouluopetukseen kulttuurioppisuunnitelman avulla. Koulussa ja päiväkodissa panostetaan luovien oppimisympäristöjen kehittämiseen. Korjausten ja uusrakentamisen yhteydessä toteutetaan prosenttitaiteen periaatteet. Jatketaan työtä Bio Ponyn ja muiden Taalintehtaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten kehittämiseksi ja vaalimiseksi. Bio Pony peruskorjataan jakson aikana. SITOVAT TAVOITTEET 2013 Tavoite Lasten ja nuorten kulttuuri asetetaan etusijalle Tavoitetaso / seuranta Aloitetaan työ kulttuurin opetussuunnitelmien työstämiseksi Kulttuurihankkeita kouluissa ja päiväkodeissa, yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa, mm luovien oppimisympäristöjen kehittäminen Kehitetään uusia kulttuuritoimintoja nuorille muiden toimijoiden kanssa Panostuksia kulttuuriperintöön, kulttuuriympäristöön ja estetiikan julkisissa tiloissa Bio Pony korjaustöiden suunnittelu Kunnassa sovelletaan prosenttitaidetta 85

86 Luova talous etusijalle Yhteistyö ja verkostoituminen luovien alojen yrittäjien kanssa Vilkas kulttuurielämä ympäri vuoden Monipuolinen kulttuuritarjonta Kulttuuriavustuksen kulttuuritoiminnan edistämiseen AVAINLUVUT Suoritteet TP11 TA12 TA13 TS14 TS15 Tapahtumia omia/yhteistyössä määrä Elokuvaesityksiä, määrä Elokuvaesityksiä, kävijämäärä Lastenkulttuuritapahtumat HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP11 BG 12 BG 13 EP 14 EP 15 Kulttuurisihteeri 0,5 1 0,5 0,5 0,5 3 kk 1,0 3 kk 0,5 KULTTUURIYKSIKKÖ BS 2011 BG 2012 BG 2013 EP 2014 EP 2015 TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE MUUTOKSET TA12 TA13: 86

87 PERUSPALVELUOSASTO Peruspalvelun hallinto Sosiaaliyksikkö Vanhustenhuollon yksikkö Terveydenhuollon yksikkö Erikoissairaanhoito Peruspalveluosasto toimintakate yksiköttäin 2 % 32 % 15 % 25 % Peruspalvelun hallinto Sosiaaliyksikkö Vanhustenhuollon yksikkö 26 % Terveydenhuollon yksikkö Erikoissairaanhoito Peruspalveluosasto Kustannuslaji prosentissa Henkilöstökulut 3 % 3 % 6 % 0 % Ostopalvelut 47 % 41 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Muut toimintakulut 87

88 PERUSPALVELUOSASTO TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT muutos % -5 % 6 % 0 % 0 % TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Eläkekulut Muut henkilöstösivukulut Henkilöstösivukulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrakulut Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT muutos % 2 % 4 % 0 % 0 % TOMINTAKATE SUUNNITELMAPOISTOT TILIKAUDEN TULOS Kunnanjohtaja: Osaston ehdotuksesta on supistettu euroa. 88

89 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Peruspalveluosasto Vastuuhenkilö: Peruspalvelujohtaja TOIMINTA Peruspalveluosaston hallintoon kuuluvat peruspalvelulautakunta, peruspalvelun hallinto ja keskusvarasto. Hallinto sijaitsee Kemiössä. Peruspalvelulautakunta kokoontuu säännöllisesti. Lautakunta ottaa kantaa osaston kehittämislinjoihin käyttäen apunaan osaston talousarviota. Peruspalvelun hallinnon henkilökuntaan kuuluvat peruspalveluosaston hallintopäällikkö, toimistosihteeri, hoitokoordinaattori ja peruspalvelujohtaja. Peruspalvelun hallinto johtaa peruspalveluosaston toimintaa. Osaston toiminnan muodostavat sosiaaliyksikkö, joka vastaa lastensuojelusta, lasten- ja perhehuollosta, vammaishuollosta ja päihdehuollosta, vanhustenhuoltoyksikkö, joka vastaa mm. vanhusten laitoshoidosta, avohoidosta ja asumispalveluista, sekä terveydenhuoltoyksikkö, joka vastaa mm. vuodeosastojen, lääkärinvastaanottojen ja hammashuollon toiminnasta. Keskusvarasto hoitaa hoitotarvikkeiden ja materiaalin hankinnan ja jakelun kaikkiin osaston yksiköihin. Peruspalvelulautakunta nimittää vanhusneuvoston ja budjetoi toiminnan kulut. Kunta osallistuu vuonna 2013 Paraisten kaupungin kanssa Kulttuuriympäristö kuntoon -projektiin. Vuoden aikana projektin tavoitteena on pitkäaikaistyöttömien työllistäminen rakennustöiden avulla. Toteuttajana on Curatio Turunmaan korjausrakentamisyhdistys. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET Terveydenhuollon lainsäädäntö uudistui Uusi laki astuu voimaan asteittain. Asukkaiden mahdollisuudet hakeutua hoitoon oman kotikunnan ulkopuolelle tulevat lisääntymään vuonna Uusi sosiaalihuoltolaki on valmisteilla ja astuu luultavasti voimaan lähivuosien aikana. Valtio suunnittelee muutoksia sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden organisaatioon. Muutoksista ja aikatauluista ei ole vielä päätöstä. TALOUSSUUNNITELMA Toimintaa johdetaan siten, että suunnitellut suuret muutokset sosiaali- ja terveydenhuollossa huomioidaan jo nyt. - Peruspalveluosaston työtapojen sekä organisaation kehittämistä jatketaan. - Hoitokoordinaattorin (joka on tehnyt sosiaali- ja terveydenhuollon potilas- ja asiakasvirtojen järjestelemistyötä) palkkausta jatketaan. - Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma uudistetaan seuraavalla valtuustokaudella. - Laaditaan terveyden edistämissuunnitelma. - Tietoteknologian kehitys tuo mukanaan muuttuneita työtapoja, jotka koskevat kaikkia peruspalveluosaston yksiköitä. Tästä esimerkkeinä: ereseptin käyttöönotto, earkisto, apuvälinelainauksen tietokoneohjelman käyttöönotto, sähköinen dokumentointi jne. - Jos rahoitus myönnetään, osallistuu kunta Kaste 2 -projektiin yhdessä Paraisten kanssa

90 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Peruspalveluosasto Vastuuhenkilö: Peruspalvelujohtaja SITOVAT TAVOITTEET 2013 Tavoite Peruspalveluosaston osuus kunnan valmiussuunnitelmasta viimeistellään valmiiksi Saavutettava taso / seuranta Valmiussuunnitelmat ovat käytettävissä poikkeuksellisissa tilanteissa Peruspalveluosastoa koskeva visio ja strategia tehdään valmiiksi Osaston strategiaa ja visiota sovelletaan yksiköiden työssä Terveydenhuollon organisaatiomuutosta valmistellaan Orgnisaatiota uudistetaan Kaikki peruspalveluosaston yksiköt pyrkivät vähentämään jätteiden määrää Yksiköt lajittelevat jäteet ja pyrkivät vähentämään jätteiden määrää. AVAINLUVUT Suoritukset TP 11 TA 12 TA 13 TS 14 TS 15 Peruspalvelulautakunta, kokoukset Vanhusneuvosto, kokoukset Mittari Kemiönsaaren peruspalvelu yhteensä Nettokustannus /asukas HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 11 TA 12 TA 13 TS 14 TS 15 Peruspalvelujohtaja Hallintopäällikkö Toimistosihteeri 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 Varastonhoitaja Hoitokoordinaattori 0 0,5 0,5 0,5 0,5 Yhteensä 3,6 4,1 4,1 4,1 4,1 90

91 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Peruspalveluosasto Vastuuhenkilö: Peruspalvelujohtaja PERUSPALVELUOSASTON HALLINTO BS 2011 BG 2012 BG 2013 EP 2014 EP 2015 TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE MUUTOKSET TA12 TA13: - Pitkäaikaistyöttömien työllisyysprojekti Kaste 2 projekti Tarvikkeet kriisivarastoon

92 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Sosiaaliyksikkö Vastuuhenkilö: Sosiaalipäällikkö TOIMINTA Sosiaaliyksikkö vastaa sosiaalihuollosta, johon sisältyy lastensuojelu, perhetyö, lastenvalvonta, aikuissosiaalityö, päihdehuolto ja vammaishuolto. Sosiaaliyksikön pääasiallinen toimipiste sijaitsee Kemiön kunnankanslian toimipisteessä, mutta asiakkaita palvellaan myös vähintään kahtena päivänä viikossa Taalintehtaalla. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET Valtakunnallisella tasolla käydään keskusteluja sosiaali- ja terveyden huollon uudistamisesta. Uudistusten vaikutuksia sosiaaliyksikön palveluihin on tällä hetkellä vaikea arvioida. Lastensuojeluilmoitukset ja lasten huostaanotto ovat lisääntyneet ja näin lastensuojeluun kohdistuvat paineet kasvat. Yhteistyö muiden lasten ja nuorten kanssa työskentelevien tahojen kanssa on yhä tärkeämpää. Yhteiskunnan suhdanteet vaikuttavat suuressa määrin aikuissosiaalityöhön. Maailmantalouden heikentyminen lisää tietyllä viiveellä aikuissosiaalityön tarvetta. FN-steelin konkurssi kesällä 2012 tulee todennäköisesti vaikuttamaan aikuissosiaalityöhön. Vammaishuoltoon vaikuttaa lähivuosina valtioneuvoston periaatepäätös ja ohjelma tammikuulta 2010, jonka mukaan kehitysvammaisten laitoshoitoa selvitetään ja muita asumismahdollisuuksia kehitetään vuosien aikana. TALOUSSUUNNITELMA Kemiönsaaren kunta osallistuu Kulttuuriympäristö kuntoon- projektiin. Projekti työllistää kymmenen henkilöä rakennustöillä. Kunnan pitkäaikaistyöttömistä maksama työmarkkinatuki alentunee projektin myötä. Perhekeskus PerheBaana on aloittanut toimintansa syksyllä Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisesta KASTE kehitysohjelmasta haetaan varoja puolipäiväisesti toimivalle koordinaattorille kehittämään perhekeskustoimintaa. Perhetyöntekijä osallistuu sivutoimisesti perhekeskuksen suunnitteluun ja toteutukseen. Kemiönsaaren kunta on hakenut Varsinais-Suomen liitolta ulkopuolista rahoitusta Kemiönsaaren työllistämis- ja yrityskoordinaatio-projektiin (SYKE) ajalle Ajatuksena on, että työllistämiskoordinaattori yhteistyössä Työ- ja elinkeinotoimiston, sosiaaliyksikön ja kehitysyksikön kanssa auttaa työttömiä työllistymään ja osallistuu myös vaikeasti työllistettävien henkilöiden toimintasuunnitelman tekoon yhteistyössä sosiaaliyksikön kanssa. SITOVAT TAVOITTEET 2013 Tavoite Saavutettava taso / seuranta Vähemmän pitkäaikaistyöttömiä, joiden Määrä on huomattavasti pienentynyt vuodesta työmarkkinatuesta kunta maksaa puolet. Henkilökuntaa jatkokoulutetaan Kannustava ja ohjaava vuorovaikutus- tai muussa vastaavassa ohjelmassa. Henkilökunnasta kolme henkilöä osallistuu koulutuksen eri tasoille. 92

93 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Sosiaaliyksikkö Vastuuhenkilö: Sosiaalipäällikkö AVAINLUVUT Suoritukset TP 11 TA 12 TA 13 TS 14 TS 15 Lastensuojeluilmoitukset Huostaanotetut lapset Lapset jälkihoidossa Kuljetuspalvelumatkat Toimentulotukea saavat taloudet HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 11 TA 12 TA 13 TS 14 TS 15 Sosiaalipäällikkö 0,94 0,88 0, Etuuskäsittelijä Sosiaalityöntekijä Lastenvalvoja 0,8 0, Perhetyöntekijä Sosiaaliohjaaja 0,29 0, Yhteensä 6,03 6,56 6, SOSIAALIYKSIKKÖ BS 2011 BG 2012 BG 2013 EP 2014 EP 2015 TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE MUUTOKSET TA12-TA13: Kasvaneet henkilöstömenot Lastensuojelutoimet, ostopalvelut Vammaishuolto + muu sosiaalihuolto: -asuntolapalvelut kuljetuspalvelut henkilökohtainen apu+avustukset

94 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Vanhustenhuolto Vastuuhenkilö: Vanhustenhuollon päällikkö TOIMINTA Vanhustenhuollon yksikkö vastaa ikääntyneiden asukkaiden hoidosta. Toiminta on jaettu kolmeen alueeseen. Alueet keskittyvät pääasiassa kunnan vanhainkoteihin/palveluasumisyksiköihin, missä myös kanslia- ja henkilöstötilat sijaitsevat. Vanhainkodit ovat Almakoti (37 hoitopaikkaa tehostettu palveluasuminen mukaan luettuna), Hannakoti (49 hoitopaikkaa) ja palveluasumisyksikkö Silverbacken (16 asumispaikkaa, tehostettu palveluasuminen). Hannakodin yhteydessä järjestetään myös tuettua palveluasumista; Fridhem (9 asumispaikkaa). Kotihoitotiimit toimivat pääasiassa yksikkölähtöisesti paitsi Taalintehtaan ja ulkosaariston tiimit, joilla on omat kansliatilat. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET Vanhuspalvelulain uuden luonnoksen tavoitteena on, että iäkäs henkilö kokee elämänsä turvalliseksi, merkitykselliseksi ja arvokkaaksi. Lähtökohtana palvelujen saannille on iäkkään henkilön toimintakyky, ei ikä sinällään. Lakia sovelletaan vanhuuseläkeikäiseen väestöön sekä sellaiseen iäkkääseen henkilöön, jonka toimintakyky on merkittävästi heikentynyt ikääntymisen myötä alkaneen tai pahentuneen sairauden tai rappeutumisen vuoksi. Tavoitteena on, että iäkkäälle ihmiselle annetaan mahdollisuus ylläpitää toimintakykyään ja että hänellä on mahdollisuus sosiaalisiin suhteisiin ja mielekkääseen tekemiseen. Laitoshoito tulee kyseeseen ainoastaan silloin, kun se on välttämätöntä iäkkään henkilön arvokkaan elämän ja turvallisen hoidon kannalta. Lakiluonnoksessa korostetaan asiantuntijuuden vahvistamista. Iäkkäitä palvelevassa toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, kelpoisuus ja tehtävärakenne vastaavat iäkkäiden asiakkaiden lukumäärää ja heidän toimintakykynsä edellyttämää palvelun tarvetta. Tarkoituksena on, että hallituksen esitys annetaan eduskunnalle syksyllä 2012 ja että laki astuu voimaan Kehitystyö, joka tukee iäkkäiden henkilöiden mahdollisuuksia asua pidempään kotona, jatkuu. Kunnassamme Almakodin laitospaikkoja muutetaan kansallisten suositusten mukaisesti tehostetuksi palveluasumiseksi heti, kun sprinklaus ja saneeraustyöt ovat valmiit. Lähitulevaisuudessa Rauhalan kevyt palveluasuminen muutetaan tehostetuksi palveluasumiseksi, koska kevyen palveluasumisen kysyntä on vähentynyt kotihoitotyön laajentamisen myötä. TALOUSSUUNNITELMA Henkilökunnan ammattitaitoa kohotetaan eläkkeelle jäämisen yhteydessä vapautuvien virkojen/toimien pätevyysvaatimustason nostamisen kautta henkilöstömitoitussuosituksia/-lakia noudattaen. 94

95 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Vanhustenhuolto Vastuuhenkilö: Vanhustenhuollon päällikkö SITOVAT TAVOITTEET 2013 Tavoite Kussakin kotihoitopiirissä yksi lähihoitaja tekee iltavuoroa Saavutettava taso / seuranta Työvuorot suunnitellaan siten, että sairaanhoidollinen osaaminen taataan iltaisin Dragsfjärdin ja Kemiön alueilla Kukin vanhainkoti/palvelukoti profiloituu Aloitetaan suunnittelulla ja opintokäynneillä sekä ideoiden ja ideologioiden toteuttamisella "Voimaa vanhuuteen" -toimintamallin juurtuminen Loput kotihoitajat/lähihoitajat saavat kunnonhoitajakoulutuksen Osaava, motivoitunut ja kehitykseen myönteisesti suhtautuva henkilökunta Nettipohjaiset koulutukset (LOVe), kehityskeskustelut Korkea vastausprosentti arviointitoiminnassa Kyselyt lähetetään asiakkaille/omaisille vuoden alussa AVAINLUVUT Suoritukset TP 11 TA 12 TA 13 TS 14 TS 15 Kotihoitokäynnit Päiväkeskus käynnit Omaishoidontuki asiakkaat/vuosi Kevyt palveluasuminen, hoitovuorok Tehostettu asuminen, hoitovuorok Laitoshoito, hoitovuorok Mittari Kotihoito /käynti 20,74 32,06 23,26 23,26 23,26 Kevyt palveluasuminen /asumispäivä 19,58 21,02 23,11 23,11 23,11 Tehostettu asuminen Alma /asumispäivä 63,46 73,61 78,71 78,71 78,71 Teh. as. Silverbacken /asumispäivä 101,53* 111,49* 112,55* 112,55* 112,55* Laitoshoito Almakoti /hoitovuorokausi 131,53 121,38 149,67 149,67 149,67 Laitoshoito Hannakoti /hoitovuorokausi 88,13 91,10 95,8 95,80 95,8 * sisältää päiväkeskuskulut Västanfjärdissä 95

96 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Vanhustenhuolto Vastuuhenkilö: Vanhustenhuollon päällikkö HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 11 TA 12 TA 13 TS 14 TS 15 Vanhustenhuollon päällikkö Kanslisti 0,75 0,75 0,75 0,75 0,75 Esimiehet Vastaava sairaanhoitaja/esimies Vastaava sairaanhoitaja Ryhmän vetäjät Sairaanhoitajajt/Terveydenhoitajat Lähihoitajat/Perushoitajat 33,8 35, Mielenterveyshoitaja Kuntohoitaja Kotihoitaja 19,5 19,5 18,5 18,5 18,5 Kotiapulainen 2,75 1,75 1,55 1,55 1,55 Hoitoapulainen Laitoshoitaja Askarruttaja 1,78 1,78 1,78 1,78 1,78 Tekstiilihuoltaja 1,6274 1,6274 1,6274 1,6274 1,6274 Resurssihenkilö Yhteensä 94,207 94,207 98,207 98,207 98,207 VANHUSTENHUOLTOYKSIKKÖ BS 2011 BG 2012 BG 2013 EP 2014 EP 2015 TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE MUUTOKSET TA12 TA13: Lisääntyneet kustannukset sisäisistä vuokrista Lisääntyneet kustannukset sisäisestä ruokapalvelusta Lisääntyneet henkilöstökulut mm. pätevyysvaatimustason nostamisen takia Lisääntyneet kustannukset sisäisistä it-palveuista Lisääntyneet vuokrakustannukset (potilashälytys + autot ) Lisääntyneet tulot

97 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Terveydenhuoltoyksikkö Vastuuhenkilö: Johtava lääkäri TOIMINTA Terveydenhuoltoyksikkö tuottaa perusterveydenhuollon palveluita avohoitona, vuodeosastohoitona ja hammashuoltona. Toiminnan tukipalveluihin kuuluvat laboratorio- ja röntgentoiminta, fysioterapia ja ensihoito. Taalintehtaalla ja Kemiössä asukkaita palvelevat terveysasemat, Hiittisissä ja Lammalassa neuvolat. Molemmilla terveysasemilla toimivat myös neuvola ja vuodeosasto. Taalintehtaan vuodeosasto on 23-paikkainen kuntouttava osasto ja Kemiön vuodeosasto 27-paikkainen akuuttiin hoitoon suuntautuva osasto. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET Uuden voimaan tulleen terveydenhuoltolain lähtökohtana on asiakkaiden aseman, palvelujen ja hoidon parantaminen. Potilas saa vapaammin valita hoitopaikkaa ja mahdollisuuksien mukaan häntä hoitavan terveydenhuollon ammattilaisen. Perusterveydenhuollon tänään tuottamista palveluista, ensihoito siirtyy kunnilta sairaanhoitopiireille Sairaanhoitopiirin alueella muodostetaan kunnallisten terveydenhuollon yksiköiden yhteinen potilasrekisteri, joka parantaa tietojen siirtymistä sairaanhoitopiirin ja terveyskeskusten välillä. Myös kuntoutuksen palveluketjua erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kesken sujuvoitetaan. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiin on perustettu moniammatillinen perusterveydenhuollon yksikkö, joka tukee sairaanhoitopiirin alueen kuntia perusterveydenhuollon järjestämissuunnitelman laatimisessa. Suunnitelmassa sovitaan muun muassa kuntien yhteistyöstä. Terveydenhuollon toimintayksiköiden on laadittava suunnitelma laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta. Kunnan perusterveydenhuolto vastaa potilaan hoidon kokonaisuuden yhteensovittamisesta. Kunnan on strategisessa suunnittelussaan ja päätöksen-teossaan asetettava paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet ja määriteltävä niitä tukevat toimenpiteet. Kunnan on järjestettävä terveysneuvontaa joka edesauttaa terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä ja ehkäisee sairauksia kuntalaisten piirissä. Terveystarkastuksia ja -neuvontaa on järjestettävä myös nuorille ja työikäisille nuorille jotka eivät kuulu opiskelija- tai työterveyshuollon piiriin. Kunnan on myös järjestettävä neuvolapalveluita ikäihmisille. TALOUSSUUNNITELMA Valtakunnallisen ereseptipalvelun käyttöönotto (ereseptin toimintamalli sekä tietoturva ja -suoja) edellytti laajaa itseauditointia ja koulutusta suurelle määrälle peruspalveluosaston henkilökuntaa. Vuoden 2012 aikana on jo otettu ensi askeleet kohti toisen KanTa palvelun, earkistopalvelun, valmistelua, johon julkisen terveydenhuollon on liityttävä viimeistään Alkuvaiheessa palvelun kautta välitettävä tietosisältö on rajoitettua, mutta palvelu laajenee jatkuvasti. earkistoprojekti on ereseptipsojektia laajempi. earkisto edellyttää potilasasiakirjojen ja hoitodokumentoinnin rakenteellista rekisteröintiä. Pian on tehtävä päätös siitä, osallistuuko Kemiönsaari uuteen Turun yhteispäivystykseen, jonka toiminta alkaa sairaanhoitopiirissä keväällä Myös hammashuollon iltapäivystyksestä on alueellisia, vielä hyvin alkuvaiheessa olevia suunnitelmia. Suunnitelmana on toiminnan jatkaminen toistaiseksi nykyisellään. Kunnan hammashuollon rekrytointiongelmat jatkuvat. Henkilökunnan rekrytointi tulee olemaan myös muuten yksi taloussuunnitelmakauden suurista haasteista. 97

98 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Terveydenhuoltoyksikkö Vastuuhenkilö: Johtava lääkäri Avohoidossa on suunnitteilla uuden puhelinjärjestelmän käyttöönotto lääkärinvastaanotoilla vuonna 2013, mikä tulee helpottamaan yhteydenottoa terveysasemille ja mahdollistaa takaisinsoitot henkilöille, jotka ovat ottaneet yhteyttä terveysasemille puhelimitse. Lääkärinvastaanottojen sairaanhoitajat koulutetaan INR -hoitajiksi, lääkäreiden työtaakan vähentämiseksi. Kemiön terveysasemasta tulee pääterveysasema. Lääkäripalveluja tarjotaan edelleen kahdella terveysasemalla. Osa-aikainen puheterapeutti palkataan korvaamaan ostopalvelut. Kuntoutustoimintaan panostetaan sekä avohoidon että vuodeosastojen fysioterapiaresursseja lisäämällä. Kunta tekee sopimuksen sairaanhoitopiirin apuvälinekeskukseen liittymisestä. Vanhentunut röntgenlaitteisto uusitaan vuosina Kriisiryhmän työlle varataan määrärahat avohoidosta. Vuodeosastoilla panostetaan kuntouttavaan hoitoon ja tehostetaan yhteistyötä kotihoidon kanssa. 98

99 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Terveydenhuoltoyksikkö Vastuuhenkilö: Johtava lääkäri SITOVAT TAVOITTEET 2013 Tavoite Saavutettava taso / seuranta Aloitetaan earkisto-palveluiden valmistelut. Käynnistetään paikallinen earkisto-projekti vuonna Terveydenhoitolain vaatimusten täyttäminen. Äitiysneuvolan ja opiskelijath:n lääkäriresursseja lisätään, jotta laajennetut terveystarkastukset voidaan toteuttaa. Avoterveydenhuollon toiminnan kehittäminen Riskien arviointia ja toimintatilastojen seurantaa. väestön hoitotarpeen mukaisesti Toteutetaan yhteenveto, arviointi ja suunnittelu Henkilökunnan hyvinvointiin panostaminen. Järjestetään kehityspäiviä tavoitteena työn sisällön kehittäminen, mutta myös ohjelmallinen yhdessäolo Suuhygienistin toimen vakinaistaminen. Hammashuollossa kohdistetaan enemmän resursseja terveyttä edistävään ja ennaltaehkäisevään toimintaan. Lääkärinvastaanottojen toiminnan kehittäminen. Kemiön lääk.vastaanotosta kehitetään astettain kiireellisen hoidon vastaanotto ja Taalintehtaalla jatketaan kuntouttavan toiminnan kehittämistä. Call-back puhelinjärjestelmän käyttöön Vastaanottoapulaiset hoitavat ajanvaraukset, joissa ei ottaminen ja potilasneuvonnan kehittäminen. tarvita hoidon arviointia, hoitajat tekevät arvioinnit. Potilasneuvontaa kehitetään. Sairaanhoitajalta voi virka-aikana saada hoitoarvion. Laajennettujen terveystarkastusten käyttöönotto. Potilasturvallisuuden kehittämisen jatkaminen. Lääkärinvastaanotot tekevät siedätyshoitoja yhteistyössä Turunmaan sairaalan kanssa. INR -hoitajajärjestelmää kehitetään. Vuodeosastoilla laaditaan potilasturvallisuuslakiin perustuva turvallisen hoidon suunnilma. Kuntoutuksen tehostaminen. Avohoidon fysioterapeutin toimi muutetaan 70 % ->100 % ja vuodeosastojen fysioterapeutin toimi 80 % -> 100 %. Eettisten kysymysten esiin tuominen Eettisiä kysymyksiä käsitellään osastokokouksissa ja vuodeosastojen potilashoidossa. koulutustilaisuuksissa. Potilaan osallistumista hoitoon lisätään. Kehitetään vuodeosastojen potilastiedottamista. Hoitosuunnitelma laaditaan yhdessä potilaan kanssa. AVAINLUVUT Suoritukset TP 11 TA 12 TA 13 TS 14 TS 15 Käynnit, perusterveydenhuolto Käynnit, tukipalvelut Käynnit, hammashuolto Hoitovuorokaudet, TVO Hoitovuorokaudet, KVO Mittarit TP 11 TA 12 TA 13 TS 14 TS 15 Käynntit/hoitohenkilökunta, avohoito Käynnit/hoitohenkilökunta, tukipalvelut Paikkaluku, Taalintehtaan vuodeos. (TVO) Paikkaluku, Kemiön vuodeos. (KVO) Hoitaja/potilas, Taalintehtaan vuodeos. 0,59 0,59 0,59 0,59 0,59 Hoitaja/potilas, Kemiön vuodeos. 0,61 0,61 0,61 0,61 0,61 99

100 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Terveydenhuoltoyksikkö Vastuuhenkilö: Johtava lääkäri Avohoito, /käynti 38,56 47,15 41,24 41,24 41,24 Hammashuolto, /käynti 84,84 90,21 94,98 94,98 94,98 Hoitovuorokausi TVO, /vrk 184,01 195,18 202,56 202,56 202,56 Hoitovuorokausi KVO, /vrk 163,62 184,48 192,37 192,37 192,37 Hintoihin on sisällytetty 40 % peruspalveluhallinnon kustannuksista. Hinnat eivät sisällä käyttöomaisuuden poistoista aiheutuvia kuluja. HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 11 TA 12 TA 13 TS 14 TS 15 Johtava lääkäri Hoitotyön päällikkö Johtava hoitaja avohoito Johtava hoitaja vuodeos Toimistosihteeri 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 Laitosapulainen 10,284 10,284 10,284 10,284 10,284 Lääkäri Osastonhoitaja Apul. osastonhoitaja Sairaanhoitaja 15,5 16,5 16,5 16,5 16,5 Perushoitaja/Lähihoitaja Vastaanottoapulainen Välinehuoltaja Terveydenhoitaja 7, Psykologi 1 1,75 1,75 1,75 1,75 Puheterapeutti 0 0 0,5 0,5 0,5 Laboratoriohoitaja Röntgenhoitaja Fysioterapeutti 2,5 2, Hammaslääkäri Suuhygienisti Hammashoitaja Osastosihteeri 1,307 1,307 1,307 1,307 1,307 Askarruttaja 0,784 0,784 0,784 0,784 0,784 Yhteensä 83,36 83,525 85,525 85,525 85,525 Lisäys : Hoitotyön päällikkö 1, Fysioterapeutti 0,5, Puheterapeutti 0,5. 100

101 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Terveydenhuoltoyksikkö Vastuuhenkilö: Johtava lääkäri TERVEYDENHUOLTOYKSIKKÖ BS 2011 BG 2012 BG 2013 EP 2014 EP 2015 TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE MUUTOKSET TA12 TA13: Lisääntyneet asiakastulot lääkärinvastaanotoilla, hammashuollossa, vuodeosastoilla Lisääntyneet palkkakustannukset Lisääntyneet palkkasivukulut Lisääntyneet kustannukset palveluiden ostoista Puhelinvastaajajärjestelmä j lisääntyneet puh.kustannukset, lääk.vastaanotot Kriisiryhmän jäsenten palkkiot sis. sosiaalikulut Ambulanssin valmiuskorvaus Ambulanssikuljetukset (X-lähdöt ym.) Sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut Sisäiset ruokapalvelut Sisäiset IT-palvelut Vähentyneet kustannukset tavarahankinnoista Lääkkeet Hoitotarvikkeet Jaetut hoitotarvikkeet Lääkinnälliset apuvälineet Pientarvikkeet Lisääntyneet kustannukset sisäisestä vuokrasta

102 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Erikoissairaanhoito Vastuuhenkilö: Johtava lääkäri TOIMINTA Erikoissairaanhoito ostetaan pääasiallisesti Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri kuntayhtymältä. Sairaanhoitopiirin tehtävänä on järjestää alueensa erikoissairaanhoito. Sairaanhoitopiiri tuottaa väestön tarpeisiin perustuvia erikoissairaanhoidon palveluja, jotka täydentävät terveyskeskusten perussairaanhoidon palveluja. vastaa terveyskeskusten laboratorio- ja röntgenpalvelujen ja muiden vastaavien erityispalvelujen kehittämisestä ja laadun valvonnasta. huolehtii tehtäväalueensa tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoiminnasta yhteistyössä terveyskeskusten kanssa. Vuodesta 2008 lähtien kunta on ostanut osan lastenpsykiatrisista erikoissairaanhoitopalveluista yksityiseltä palveluntuottajalta. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET Erikoissairaanhoidossa on otettu käyttöön uusi termi, ERVA-alue (eritysvastuualue). Suomi on jaettu viiteen ERVA-alueeseen. ERVA-alueet vastaavat erikoissairaanhoidosta. Kemiönsaari kuuluu TYKSin ERVA-alueeseen, joka muodostuu Varsinais-Suomen ja Satakunnan sairaanhoitopiireistä. Sairaanhoitopiirit ovat muuttuneet ja lisää muutoksia on odotettavissa. Eräät sairaanhoitopiirit tuottavat osan palveluista yhteisin organisaatioin ja ostaen naapureiltaan. Omavaraisuus on vähentynyt. Palveluja on organisoitu liikelaitoksiin ja osakeyhtiöihin. Osa näistä palvelee kahta tai useampaa sairaanhoitopiiriä. Tulevaisuudessa erikoissairaanhoidon palveluja organisoidaan tähänastista enemmän yliopistosairaaloiden erityisvastuualueiden eli ns. miljoonapiirin pohjalta. Näiden myötä väestömäärä on riittävä myös lääkäri- ja erikoislääkärikoulutuksen tarpeisiin. Perussairaanhoidon ja erikoissairaanhoidon hallinnollisia esteitä madalletaan ja poistetaan. Tietoverkot, etäkonsultaatiot, yhteiset arkistot ja liikkuvat palvelut mahdollistavat uusia konsepteja tulevaisuudessa. Kunnan ja sairaanhoitopiirin rajat muodostavat vastedes nykyistä pienemmän esteen asiakkaiden palvelujen käytölle alkaen tulee Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri hoitamaan ensihoidon. Kunta ei siis enää vastaa sairaankuljetustoiminnasta. Toiminnan kustannukset kuuluvat kuitenkin kunnalle kuten ennenkin. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri suunnittelee yhteispäivystyksen aloittamista TYKSissä vuonna 2013, tästä johtuen tulee alueemme päivystystoiminta keskittymään TYKSiin. Kuntien perusterveydenhuoltoa ja erikoissairaanhoitoa koskevan työnjaon suuntaviivat valmistuvat lähiaikoina. TALOUSSUUNNITELMA Kunnan osalta erikoissairaanhoidon kustannusten nousu on pidettävä kohtuullisena siten, että perusterveydenhuolto hoitaa oman osuutensa terveydenhuollosta ja sairaanhoidosta tyydyttävällä tavalla. Potilaille annetaan oikeanlaista hoitoa oikealla hoitotasolla. Kunta osallistuu aktiivisesti mahdollista päivystysyhteistyötä koskevaan keskusteluun, kuten myös keskusteluihin jotka liittyvät yhteistyöhön terveyskeskuksen eri tukipalveluiden osalta ja myös liittyen tietotekniikkaan. 102

103 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Erikoissairaanhoito Vastuuhenkilö: Johtava lääkäri SITOVAT TAVOITTEET 2013 Tavoite Ei erikoissairaanhoidon sakkomaksuja. Saavutettava taso / seuranta Potilaita voidaan vastaanottaa erikoissairaanhoidosta niin, ettei sakkomaksuja synny. AVAINLUVUT Suoritukset TP 11 TA 12 TA 13 TS 14 TS 15 Avohoitokäynnit (VSSHP) Hoitojaksojen määrä (VSSHP) ERIKOISSAIRAANHOITO BS 2011 BG 2012 BG 2013 EP 2014 EP 2015 TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE MUUTOKSET TA12 TA13: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri

104 YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Ympäristö- ja tekniikkaosaston hallinto Valvontayksikkö Kiinteistöyksikkö Yhdyskuntatekniikka Kaavoitus Ympäristö- ja tekniikka osasto toimintakate yksiköttäin (ilman sisäisen vuokran pääoma-osuus) 10 % 48 % -6 % 37 % 12 % YjT hallinto Valvontayksikkö Kiinteistöyksikkö Yhdyskuntatekniikka Kaavoitus 2 % Ympäristö- ja tekniikkaosasto Kustannuslaji prosentissa 3 % 0 % Henkilöstökulut Ostopalvelut 25 % 39 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset 31 % Vuokrat Muut toimintakulut 104

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Yli - / alijäämä vuosina 2009-2017

Yli - / alijäämä vuosina 2009-2017 Lehdistötiedote 5.11.2014 KUNNAN TALOUS UHKAA SYÖKSYÄ Vuonna 2014 Kemiönsaaren kunnan talous on vielä kutakuinkin tasapainossa. Ennuste näyttää aika lähelle nollatulosta. Vuonna 2014 kunta siirtyy ylijäämäkaudesta

Lisätiedot

Kustannukset, ulkoinen

Kustannukset, ulkoinen Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 on tasapainoinen, mutta lisää säästöjä tarvitaan ja kaikki säästötoimenpiteet, joihin on ryhdytty, ovat välttämättömiä. Talousarvioehdotuksen

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma 2012-2014

Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma 2012-2014 Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma 2012-2014 Hyväksytty valtuustossa 7.12.2011 1 KUNNAN STRATEGIA... 3 1.1 Muutokset ympäröivässä maailmassa... 3 1.2 Kemiönsaaren strategia... 3 1.3 Vahva ja tasapainoinen

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat RAHOITUSOSA RAHOITUSOSA n rahoitusosaan kootaan käyttötalous-tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta). Lisäksi rahoitusosaan

Lisätiedot

Talousarvio 2014. Taloussuunnitelma 2015-2016. Hyväksytty valtuustossa

Talousarvio 2014. Taloussuunnitelma 2015-2016. Hyväksytty valtuustossa Talousarvio 2014 Taloussuunnitelma 2015-2016 Hyväksytty valtuustossa 9.12.2013 1 1 KUNNAN STRATEGIA...4 1.1 Ympäröivän maailman muutokset... 4 1.2 Kemiönsaaren strategia... 5 1.3 Vahva ja tasapainoinen

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

TALOUSARVIO TALOUSSUUNNITELMA. Kunnanvaltuuston talousarvio 8.12.2010

TALOUSARVIO TALOUSSUUNNITELMA. Kunnanvaltuuston talousarvio 8.12.2010 TALOUSARVIO 2011 TALOUSSUUNNITELMA 2011-2013 Kunnanvaltuuston talousarvio 8.12.2010 1 KUNNAN STRATEGIA... 2 1.1 Muutokset ympäröivässä maailmassa... 2 1.2 Kemiönsaaren strategia... 2 1.3 Vahva ja tasapainoinen

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013

Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013 Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013 Investointien rahoitus v. 2015-2025 Tulevien vuosien välttämättömien investointien aiheuttamaan rahankäyttöön voidaan varautua kassan riittävyyden osalta ottamalla

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.214 Päiväys: 31.3.214 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviokehys. Kaupunginhallitus 3.6.2013

Vuoden 2014 talousarviokehys. Kaupunginhallitus 3.6.2013 Vuoden 2014 talousarviokehys Kaupunginhallitus 3.6.2013 Yleinen talouskehitys ja Valtiontalouden kehys 2014 2017 Yleinen taloudellinen tilanne Muuttuja (%-muutos) Tuotanto (määrä) Palkkasumma Ansiotaso

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto)

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TP09 TA10 TPE10 TA11HK ehd TA11KV TS12 TS13 TS14 1 000 eur 1 000 eur 1 000 eur HK11 / TPE10 KHehd11 / TPE10 TOIMINTATUOTOT ulk. 29 451 950 30 856 981 31 660 981 33 948 085

Lisätiedot

Vuodeosasto- ja päivystysinvestointi Armilan toimintojen siirtyminen keskussairaalan huomioitu. Hallitus 14.1.2015

Vuodeosasto- ja päivystysinvestointi Armilan toimintojen siirtyminen keskussairaalan huomioitu. Hallitus 14.1.2015 Vuodeosasto- ja päivystysinvestointi Armilan toimintojen siirtyminen keskussairaalan huomioitu Hallitus 14.1.2015 Yhteenveto Armilan ja keskussairaalan toiminnan yhdistäminen näyttää kannattavalta sekä

Lisätiedot

tulevaisuuden näkymät

tulevaisuuden näkymät Kaupungin taloustilanne ja tulevaisuuden näkymät 3.2.2011 Rahoitusjohtaja Tapio Korhonen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2011 Julkaisuajankohta BKT muutos Inflaatio

Lisätiedot

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi

Lisätiedot

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS TALOUSKAT SAUS i.i. - 31.i.ZOiS Khall 9.2.2015 T A LO UD EL L IN EN T I LANN E 1. 1. - 3 1.1.2015 Yleinen tilanne Kansainvälisen talous kasvoi vuonna 2014 hitaanlaisesti. Eu-alueella talous kasvoi vajaan

Lisätiedot

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 Vakka-Suomen Veden johtokunta 2.10.2014 1 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 2015-2017... 2 Myyntituotot 2015-2017... 3 Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 39 TULOSSUUNNITELMA 40 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 41 TULOSSUUNNITELMA 42 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Kehysesitys 2016-18. Valtuusto 7.9.2015 Pekka Heikkinen

Kehysesitys 2016-18. Valtuusto 7.9.2015 Pekka Heikkinen Kehysesitys 2016-18 Valtuusto 7.9.2015 Pekka Heikkinen Taloussuunnitelman ja arvion valmisteluprosessista Kehyspäätöksen tekovaiheessa paljon asioita auki Valtion valmisteluaikataulu myöhentynyt; hallituksen

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio 9.9.2015 Minna Punakallio Bruttokansantuotteen volyymin muutos ed. neljänneksestä, % 9.9.2015 Minna Punakallio Työmarkkinoiden

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT 1 TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT KVTES: Vaalit Tulot 40 592 0 0 20 000 20 000 Menot 60 455 0 0 20 000 20 000 Netto -19 863 0 0 0 0 Tilintarkastus Tulot 0 0 0 0 0 Menot 27 987 31

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 45 TULOSSUUNNITELMA 46 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

YLEISET KEHITYSNÄKYMÄT

YLEISET KEHITYSNÄKYMÄT YLEISET KEHITYSNÄKYMÄT Yleinen taloudellinen tilanne Suomen kuntatalous on lähtenyt kasvuun kuluvan vuoden aikana. Viime vuonna tuotannon määrä väheni kahdeksan prosenttia. Kansainvälisen taantuman seurauksena

Lisätiedot

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Talousarvion laadinnan lähtökohdat Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Visio elämään Miehikkälä on yritysmyönteinen kansainvälinen E18 tien maaseutukunta,

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 Liite Vuoden 2016 talousarvion ja vuosien 2017-2018 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ Isonkyrön kunnan talous 2009-2010 tilannekatsaus 24.8.2009 ja 9.9.2009 Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ www.reinohintsa.com 1 Kuntataloudessa vaikeat ajat Laman johdosta työttömyys lisääntyy Kunnan

Lisätiedot

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 Toiminta-ajatus Espoo Kaupunkitekniikka-liikelaitos rakentaa ja ylläpitää katu- ja viheralueita sekä kiinteistöjen

Lisätiedot

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma 2013-2016 Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvion 2013 valmistelusta Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntamarkkinat 2015 Jukka Hakola, Veroasiantuntija Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntaliiton verotuloennuste 1.9.2015» Yleistaloudellinen

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 24.8.2015 TALOUSARVION 2016 SEKÄ VUOSIEN 2017 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU Yleistä Palkat Kunnanhallitus

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2016 15.9.2015

TALOUSARVIO 2016 15.9.2015 TALOUSARVIO 2016 KANSANTALOUDEN KEHITYSENNUSTE (VM) BKT ja inflaatio BKT inflaatio 2012-1,4% 2,8% 2013-1,3 % 1,5 % Nordea 1.9. VM? 2014-0,1 % 1,0 % -0,3% -0,2 2015 0,3 % 0,1 % +0,5% 1,3 2016 1,4 % 1,2

Lisätiedot

Tulovero- ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2016 - Pihtiputaan kunta

Tulovero- ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2016 - Pihtiputaan kunta Kunnanhallitus 193 03.11.2015 Kunnanvaltuusto 81 09.11.2015 Tulovero- ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2016 - Pihtiputaan kunta 597/000/2015 Kunnanhallitus 03.11.2015 193 Kuntalain mukaan

Lisätiedot

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011 Talousarv io-osat ISONKYRÖN KUNTA Talousarvio-osat 2011 1000 euroa Osuus Menot Tulot Netto Käyttötalous 88 % 28 650 4 949-23701 Investoinnit 11 % 3 659 691-2968 Rahoitus

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016 Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016 19.10.2015 Talousjohtaja Patrik Marjamaa Väestönmuutos (ennakkotieto) suurimmissa kaupungeissa tammi-elokuussa 2015 Helsinki Espoo Vantaa Tampere Oulu Turku Jyväskylä

Lisätiedot

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen 1 Suomen Kuntaliitto 8.10.2010 Henrik Rainio, Jouko Heikkilä Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen Veroprosentin korotuksesta kunta saa aina täysimääräisen

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala

Hattula Hämeenlinna Janakkala Hattula Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden tarkastelua Riitta Ekuri 24.4.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013 luvut tilinpäätösaikataulut

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat. Talousarvion 2004 rahoituslaskelma

RAHOITUSOSA. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat. Talousarvion 2004 rahoituslaskelma 151 RAHOITUSOSA 152 153 RAHOITUSOSA Talousarvion rahoitusosaan kootaan käyttötalous-, tuloslaskelma - ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien

Lisätiedot

Talousarviomuutos 2015

Talousarviomuutos 2015 Kunnanhallitus 232 30.11.2015 Valtuusto 50 07.12.2015 Talousarviomuutos 2015 362/02.02.02/2015 Kunnanhallitus 30.11.2015 232 Valmistelija: kunnansihteeri Vuoden 2015 talousarvion muutosesitys perustuu

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Neuvotteleva virkamies Lauri Taro / budjettiosasto YmV:n kuuleminen Kansantalouden kehitys ennuste, syyskuu 2015 2012 2013*

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja Kunnanvaltuusto 8.12.2011 Talousarvio 2012 Tuomas Lohi Kunnanjohtaja YLEISET TALOUSNÄKYMÄT 2012 Kasvunäkymiä varjostavat erityisesti Euroopan velkakriisi ja epävarmat kansainväliset talouden näkymät Kuntatalouden

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP12 TP13 TA14 TPE14 Ero TPE / TA TOIMINTATUOTOT 51 110 54 938 394 54 714 021 54 262 557-451 464 Myyntituotot

Lisätiedot

aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset huomioitu -4495910 -1 402 780-213410 -16 694 930-1 059 510-1199 140-1 036 000-45 980-26 147 660

aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset huomioitu -4495910 -1 402 780-213410 -16 694 930-1 059 510-1199 140-1 036 000-45 980-26 147 660 // TULOSLASKELMAOSA Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä TA 2012 TA 2012 TA 2012 aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA. Toimintakate

TULOSLASKELMAOSA. Toimintakate 115 TULOSLASKELMAOSA Toimintakate Toimintakate kuvaa toimintakulujen ja -tuottojen välistä erotusta, joka kunnallistaloudessa on aina miinusmerkkinen, koska verotulot ja valtionosuudet esitetään tuloslaskelmassa

Lisätiedot

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Turun seudun kuntien taloudesta Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Tulorahoituksen riittävyys selvityksen lähtötilanteessa Tuloslaskelmien yhdistelmä* Koko maa

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP TALOUSARVION 2014 TOTEUTUMINEN AJALTA Tilikauden 1-5/2013 jaksotettu tulos on 3.367 euroa positiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten jälkeen

Lisätiedot

Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen

Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Kuntamarkkinat 2013 Jukka Hakola Veroasiantuntija, kuntatalous Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Kuntien verotulojen

Lisätiedot

Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014. Verotus. Jukka Hakola veroasiantuntija

Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014. Verotus. Jukka Hakola veroasiantuntija Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014 Verotus Jukka Hakola veroasiantuntija Hallitusohjelman tavoitteet kuntien verotuloihin liittyen Hallitusohjelmaan on kirjattu kuntien verotuloihin liittyviksi

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus Toimielimet SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 1. Taantuma ja sen vaikutukset kuntatalouteen (1) Vuoden 2008 lopulla alkanutta taantumaa (bruttokansantuote

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015 Seminaari 9.8.2012

TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015 Seminaari 9.8.2012 TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015 Seminaari 9.8.2012 HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI-II JWe 9.8.2012 Ei hyviä uutisia Euro-alueelta Tuotannon kehitys 1990 = 100 Vienti ei vedä

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2015-2018 RAHOITUSOSA

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2015-2018 RAHOITUSOSA TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä Kaupunginhallitus 10.11.2014 TP13 TA14 TPE14 TE-ehd15 TA15 TS16 TS17 TS18 TOIMINTATUOTOT ulk. 54 938 394 54 714 021 54 278 135 49 982 333 48 746 164 46 636 204 48 026 075

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2013 31.3.2014 Minna Uschanoff Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku kääntyi laskuun. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2013 lopussa 21 129 eli 43 asukasta vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010 TILINPÄÄTÖS 2009 Helena Pitkänen 29.03.2010 2009 2008 Toimintatuotot 3.403.488 3.567.682 TA-toteutuma 102,95 % 113,5 % Toimintatuotot /asukas 1.188 1.240 Toim.tuotot % toimintakuluista 19,30 % 20,57 %

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA. Toimintakate

TULOSLASKELMAOSA. Toimintakate 130 TULOSLASKELMAOSA Toimintakate Toimintakate kuvaa toimintakulujen ja -tuottojen välistä erotusta, joka kunnallistaloudessa on aina miinusmerkkinen, koska verotulot ja valtionosuudet esitetään tuloslaskelmassa

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN TILALIIKELAITOS TOIMINTASUUNNITELMA. 1. Johdanto

KEMIJÄRVEN TILALIIKELAITOS TOIMINTASUUNNITELMA. 1. Johdanto 1 KEMIJÄRVEN TILALIIKELAITOS TOIMINTASUUNNITELMA 1. Johdanto Liikelaitoksen tehtävänä on vastata kaupungin omistuksessa tai hallinnassa olevista toimitiloista ja yritystiloista ja niihin välittömästi liittyvistä

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP TALOUSARVION 2015 TOTEUTUMINEN AJALTA Koulutusyhtymä tilikauden 1-3/2015 jaksotettu tulos on 138.000 euroa negatiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten

Lisätiedot

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009 Hallituksen kehysriihi Jyrki Katainen 24.3.2009 Lähivuosien talouskehitys erittäin heikkoa 2008 2009 2010 2011 2012 2013 BKT, määrän muutos, % 0,9-5,0-1,4 3,3 2,5 1,8 Työllisyys,1000 henkilöä 2531 2420

Lisätiedot