Karjalaista pääsiäisperinnettä Uudessakaupungissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Karjalaista pääsiäisperinnettä Uudessakaupungissa"

Transkriptio

1 Huhtikuu vuosikerta N:o 4 Karjalaista pääsiäisperinnettä Uudessakaupungissa Uudenkaupungin kansalaisopistossa jo muutamia vuosia toiminut Karjalainen Perinnepiiri on paneutunut karjalaisten juhlaperinteiden muistelemiseen ja taltioimiseen. Joulun alla pidetty karjalainen joulujuhla innoitti nyt noin 30-henkistä perinnepiiriä muistelemaan entisajan pääsiäistapoja Jo kuukausi ennen juhlaamme muistelimme karjalaisten pääsiäiseen liittyviä tapoja, joita joko itse muistimme lapsuudestamme tai olimme myöhemmin kuulleet vanhemmiltamme. Juhlasuunnitelmia tehdessämme valitsimme aiheet ja ohjelmasuorittajat. Lisäksi sovittiin, että laitetaa vähä paremmat vaatteet pääl, ko kerra oikei juhla pijetää. Juhlamme pidettiin Vakka-Opiston tiloissa. Aikaa piirillä oli vain kaksi tuntia, joten ohjelmien kanssa piti kiirettä. Tapahtuman aluksi koivistolainen Eini Putus kertoili hyvin kauniisti ja monisanaisesti otsikolla: Muistojen säikeet lapsuuden pääsiäiseen. Ensimmäinen säie toi mieleen palmusunnuntain virpomiset kreppipaperilla koristetulla virpomisvitsalla. Virvottavia olivat isä, äiti, sedät, tädit, kummit ja vieläpä lähinaapuritkin. Toinen säie johdatteli pääsiäisaamuna virpomispalkkojen hakemiseen. Kolmas säie sai ajatukset kananmunien keittämiseen sipulin kuorien kera ja munien litsaamiseen. Vielä lopuksi neljäs muistojen säie sai mieleen kiikun tuvan orsien kannattamina. Kuvassa vas. Eini Putus Koivisto, Martta Nurmi Johannes, Saara Sinisalo Koivisto, Maija Mäkipää Rautu. Virpomassa Marjatta Hellsten, jonka äiti Suojärveltä ja isä Metsäpirtistä. Kiikkuperinteestä oli erilaisia versioita. Toisilla kiikku oli tuvassa, toisilla ulkorakennusten puolella, esimerkiksi heinäladossa. Kiikun nimenä Metsäpirtissä oli liekku ja siitä osallistujat saivat Kauko Kiisken piirtämänä tarkan kuvan. Liekun istuinlauta saattoi olla siihen tarkoitukseen säilytetty sopiva höylätty lauta tai sitten sellainen lainattiin kangaspuiden istuinlaudasta. Kiikku asennettiin tai ainakin sinne sai mennä vasta pääsiäispäivänä, jolloin muutenkin vasta alkoi keveämpi ja iloisempi pääsiäisohjelma. Munien litsaaminen tapahtui siten, että keitetyn munan terävä pää iskettiin vastustajan munan päähän ja ehyeksi jääneen munan haltija oli voittaja. Perinnepiiri järjesti oman litsauskisansa ja voittaja siinäkin löydettiin. Viipurilainen Eine Koski kertoi, että Viipurissa pidettiin oikein litsaustansseja. Ne saatiin tuolla teemalla järjestää jo ensimmäisenä pääsiäispäivänä, joka oli muuten vielä tanssikiellon alaista aikaa. Joka parilla oli mukana kotoa tuotu keitetty muna litsausta varten. Tanssin keskellä pysähdyttiin, litsattiin toisen parin kanssa ja hävinnyt sai väistyä pois tanssilattialta. Näin tanssikierrosten jälkeen lopulta areenalle jäi yksi pari palkittavaksi. Suojärveläis-metsäpirtti läi nen Marjatta Hellsten oli hankkinut monia virpomisloruja ja virpoi kaikki paikallaolijat. Hänen äitinsä oli ortodoksi ja Marjatta oli tarkkaan kuunnellut ja kysellyt myös niitä lausuntaperinteitä. Johannekselainen Martta Nurmi puolestaan kertoi, miten kukko muni hattuun. Siihen tarvittiin vain savikukko ja vanha hattu ja kas kummaa Vastaavat munitusperinteet löytyivät Koivistolta Eini Putuksen mukaan. Hänen lausumaansa Niilo Villasen runoa Hiilivalkean jälkeen kuuntelimme hiirenhiljaa ja hartaudella. Muolaalainen Sofia Kujala toi juhlaamme väriä ortodoksien pääsiäisviettotapojen esittelyllä. Hän oli itse valmistanut kulitsaa ja pashaa, jotka maistuivatkin erinomaiselta juhlamme päätteeksi. Kulitsa oli oikeaoppisesti valmistettu pääsisäispulla, rakenteeltaan kolmikerroksinen ja päältä symbolein kirjailtu. Sofian kokemuspiiriin kuuluivat sotien jälkeen Paraisilta Turkuun tehdyt perheen pääsiäiskirkkomatkat, joita ei missään tapauksessa voitu sivuuttaa. Yöjumalanpalveluksen jälkeen päättyi paaston aika ja eväsnyytit avattiin, kenellä oli mukana ja toisten kanssa tasattiin. Sofian esittelyn aikana saimme kuulla harrasta ortodoksimusiikkia. Etelä-Pohjanmaalla siirtolaisena lapsuusvuosia viettänyt Seppo Hartikainen kertoi noidista ja trulleista, joita ei Karjalassa tunnettu. Tästä teemasta tavallaan perinnepiirin tarinat jatkuvat, sillä taikuudet ja noituudet tullaan seuraavassa tapaamisessa kertomaan ja kokoamaan karjalaisista kokemuksista mukana tietysti kuultuja tarinoita eri pitäjistä. Aimo Kalenius ja Martta Nurmi Kuvat: Aimo Kalenius Virvon varvon, taitavasti taputtelen, isännälle ilvesturkki, emännälle levvii perä, tyttärelle tyynyverka, pojalle hyvä hevonen. Karjalan Liiton vuoden 2013 teemana musiikki Tämän vuoden teemaksi Karjalan Liitto on nimennyt musiikin. Kuorolaulu oli Karjalassa suorastaan kansanliike. Kuorolaulu valloitti Karjalan Runonlaulajien Karjalasta tuli laulun maa. Tärkein tekijä tälle kehitykselle oli vilkas ja musiikillisesti lahjakas luonteenlaatu. Kuorolaulusta tuli Karjalassa suoranainen kansanliike. Kuoroja oli miltei jokaisessa koulupiirissä. Esimerkiksi 6500 asukkaan Kaukolassa oli 1930-luvulla 16 kuoroa, Hiitolassa, Kurkijoella ja Räisälässä kussakin kymmenkunta kuoroa. Kaukolassa ja Räisälässä järjestettiin vuosisadan alkupuolella jopa pitäjänsisäisiä laulujuhlia kuorokilpailuineen. Johanneksessa laulun harrastajilla oli Vaahtolan lauluseura, sekakuoroja sekä kirkkokuoro. Lippolan koulun opettaja Tyyne Korteniemi perusti jonkin aikaa toimineen naiskuoron sekä tyttökuoron, joka kävi esiintymässä syntymäpäivillä, häissä ja hautajaisissakin. Kanttoriurkurina seurakunnassa toimi dir. cant. Gabriel Heimola (Heimo Heimolan isä). Myös Karjalan kaupungit ylpeilivät suurilla harrastelijamäärillä. Viipurissa esiintymiskelpoisia kuoroja oli arviolta 70, joista vuosina saavutti konserttitason liki 50 kuoroa. Sortavala oli Viipuria suhteellisesti vielä vilkkaampi kuorokaupunki. Noin asukkaan Sortavalassa lauleskeli parhaina musiikkisesongin vuosina parikymmentä kuoroa. Käkisalmen musiikkielämää elävöitti J. Westphalin johtama Käkisalmen Mieskuoro. Akademiska Sångföreningenissä laulajaoppinsa saanut Westphal kuoli Käkisalmen ensimmäisissä pommituksissa. Sortavalan mainetta Laatokan musiikkikaupunkina korosti lisäksi korkeatasoinen harrastelijaooppera. Siellä luotiin perustaa koko suomalaiselle oopperataiteelle. Sortavalan meijerin isännöitsijästä mestaritenori Alfons Almista tuli suomalaisen oopperan vahva mies. Hänen ansiotaan on, että Helsingin Töölönlahden rannalle kohosi maailmanmitat täyttävä oopperatalo. Laulujuhlia Laulujuhlista muodostui kansallisuusaatteen ja kuorolaulun suuria ilmentymiä. Viipurin ja Sortavalan laulujuhlat ylsivät kansainväliseen kuuluisuuteen. Suomeen laulujuhla-aate levisi Virosta, jossa 1869 järjestettiin ensimmäiset yleisvirolaiset laulujuhlat. Suomessa juhlien järjestäminen lankesi kuin luonnostaan Kansanvalistusseuran vastuulle. Ensimmäiset valtakunnalliset laulujuhlat järjestettiin Jyväskylässä 1884, mutta jo vuotta myöhemmin oli Sortavalan seminaarin piirissä organisoitu paikalliset laulujuhlat. Karjala olikin yleisten laulujuhlien näyttämönä useita kertoja, Sortavala peräti neljä kertaa, vuosina 1896, 1906, 1926 ja 1935 sekä Viipuri kolme kertaa, vuosina 1889, 1908 ja Ortodoksikuorojen nousu 1930-luvulla Ortodoksisissa seurakunnissa toimi useita kirkkokuoroja. Niitä perustettiin erityisesti luvulla kansallisen ortodoksisen kirkkokunnan vahvistuessa. Monet kuoroista kuuluivat alaosastona merkittävään valistus- ja sisälähetysjärjestöön, joka järjesti mm. ortodoksisia kirkkojuhlia. Yleisimpiä ortodoksiset kuorot olivat Raja-Karjalassa. Tunnetuimpia kuoroja olivat Sortavalan, Suistamon, Impilahden Kitelän ja Pitkärannan ortodoksiset kuorot. Kannaksella ortodoksisia kuoroja oli mm. Viipurissa, Kyyrölässä ja Terijoella. Kuoromies Heimo Heimola Johannekselaiset muistavat musiikkivaikuttajana vaahtolalaisen kanttorin pojan, dir. mus. Heimo Heimolan, joka antoi tärkeän panoksen Paimion kulttuurielämään mm. Paimion musiikkiopiston perustajana. Hän innosti monia musiikin opiskelijoita: hän oli esimerkiksi Petri Laaksosen laulunopettaja. Heimola vaikutti Paimion Mieslaulajien kuoronjohtajana Hänen johtamansa sekakuoro muuttui naiskuoroksi, joka esiintyi monissa paikkakunnan juhlissa. Ennen sotia hän oli jo toiminut Viipurin musiikkiopistossa opettajana. Heimola tallensi myös kansanlauluja, joista julkaistiin kirja Karjalaisia kansanlauluja Johanneksen seudulta Valitettavasti teoksesta on painos loppunut, joten sitä ei enää saa kirjakaupoista. Heimo Heimolan syntymän 100-vuotismuistokonsertti järjestettiin Paimiossa Kaija Sipilä (Lähteet: Johannes Lähellä kaukana; Tikkala, muistojen kylä; Johannes eilen -julkaisu) JOHANNES-SEURA ry:n sääntömääräinen kevätkokous Johannes-Seuran toimistossa, Myllytie 1, Piikkiö lauantaina klo Käsitellään sääntöjen 9 :ssä mainitut asiat Johtokunta

2 2 Huhtikuu 2013 No. 4 Muuttuvaa ja säilyvää pääsiäistä Pääsiäiskorttien lähettäminen ja saaminen on ollut muuttuvaa perinnettä. Se oli erityisen vahvaa vielä muutama vuosikymmen sitten, mutta joutui laskevaan liukuun. Joulukortti piti pintansa, mutta pääsiäistiput, -puput ja muut pääsiäisen korttisymbolit menettivät asemaansa. Ystävänpäivän postittelu nousi arvossaan ja vei kakkossijan, mutta taisi samalla vetää pääsiäiskortitkin nousukierteeseen. Nykyään näitä postitervehdyksiä taas toimitetaan noin puolitoista miljoonaa vuosittain. Tervehdyksiä tehdään monilla muillakin tavoilla ja verkkotekniikka toimii usein korvikkeena, joten korttien määrää voi sittenkin pitää edelleen huomattavana. Uudenkaupungin alueen karjalaiset ovat tempaisseet taas näkyvästi pääsiäisperinteen muistamisen ja säilymisen hyväksi. Heille ei riittänyt sanallinen tiedon kokoaminen, vaan he tekivät sanoista totta omalla monipuolisella juhlallaan. Perinteiden kirjoa lisäsi se, että mukana oli ortodoksista tapakulttuuria ja uusien asuinseutujen tietoja. Juhlasta on tiettävästi tehty tiiviimpi televisioversio, jota on nähty lähialueilla. Me joudumme tyytymään sanalliseen kuvaukseen, mutta tekemisen ilo siitäkin välittyy. On matkapäätöksien aika Aineiston toimittaminen Päätoimittajan kynästä Hanget hohtavat, mutta nyt on oivallinen aika tehdä loppukevään ja kesän alun matkapäätöksiä. Nykyään matkojen viralliset järjestelyt vievät oman aikansa, toisekseen monen matkan vapaat paikatkin alkavat olla vähissä. Kylämatkailu on selvästi tullut alkukesän asiaksi, koska maastossa on helpompi liikkua tai maisemaa helpompi katsoa, kun rehevä kasvusto ei peitä pientareita. Mannerilmasto tuo kyllä kevään ja kesän ajallaan Kannaksen maisemiin, vaikka talven tuntu onkin vielä voimissaan. Tilauskantaan uusia lukijoita Lehtemme tilaajamäärä on tällä vuosituhannella laskenut hiljalleen ja väistämättä. Ajan hammas tekee työtään ja vanhoja ainaistilaajia poistuu joukostamme. Sukujen piirissä tämä voisi tarkoittaa, että tilalle tulee useitakin uusia tilaajia, koska Johannekselaista ei katsota enää edellisen sukupolven osoitteessa. Ottakaamme tavoitteeksi se, että väistyvän tilaajan kohdalle merkitään vähintään yksi nuoremman polven lukija. Ja lehteä voi hyvin tilata jo rinnakkain, riittäähän siitä silloin helpommin keskinäistä puhuttavaa. Hannu Rastas Aineiston toimittamiseen on käytettävissä useita eri vaihto ehtoja. Mieluiten otamme vastaan valmiiksi sähköiseen muotoon tehtyä aineistoa eli sähköpostilla tai levykkeillä toimitettua, mutta kaikki perinteiset menettelytavat ovat edelleen myös käytössä. Sähköpostin voit lähettää osoitteeseen: tai Levykkeet ja paperilla olevan aineiston voit lähettää osoitteella: tai voit toimittaa sen seuran toimistoon Piikkiöön: Johannekselainen, Myllytie 1, Piikkiö. Pyydämme toimittamaan aineiston seuraavasti: Toukokuun numeroon aineisto viimeistään (painopv 7.5.). Lehti lähtee jakeluun suoraan kirjapainosta. Osa tilaajista saa sen jo painopäivää seuraavana päivänä ja kaikki kotimaan tilaajat viimeistään kolmantena arkipäivänä painopäivän jälkeen. Jos aineiston toimittamisesta on kysyttävää tai ilmenee häiriöitä jakeluaikataulussa, ottakaa yhteyttä lehtitoimikunnan jäseniin. Lehtitoimikunta Kuolleita Ilmi Maria Unelma Jaakkola o.s. Hörkkö kuoli Liedossa. Hän oli syntynyt Johanneksessa. Kaivaten muistavat Heikki ja Marita, Ville ja Anni, Elina, Jussi, Kaisa, Virpi, Akseli, Johannes ja Liisa, Kim, Salme, Raija ja Martti perheineen sekä muut sukulaiset ja ystävät. Siunattu läheisten läsnä ollessa. Unto Alvar Uski, s Johanneksessa, kuoli Kaarinassa. Kaipaamaan jäivät puoliso Sylvi (os. Kosonen), lapset Tuula ja Jorma perheineen sekä muut sukulaiset ja ystävät. Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. Varsinais-Suomen Karjalaseurojen piirin kirkkopyhä Mynämäen Pyhän Laurin kirkko, Mynämäki klo 10:00 Messu v liturgi Kirkkoherra Jouko Kotisalo v saarna Rovasti Pauli Tuohioja v tekstien lukija Aila Martelius-Mäkelä v kanttori Sinikka Rikkilä v laulu Leila Pahomow Kirkon esittely (n.15 min.) Jouko Kotisalo Kukkien lasku Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkille v Keittolounas klo 12:00 Pauli Oskari Sjögren s Johannes, Niemelä k Turku Isää, puolisoa ja pappaa ikävöiden Jarmo ja Sirpa Jouko ja Merja Jaana ja Martti Karin Lastenlapset Lastenlastenlapset Seurakuntakoti Päivätilaisuus klo 13:00 v tervetuloa v V-S piirin puheenvuoro v Sukututkimuksesta Metsäpirtti Seuran puh.joht. Kalevi Hyytiä v Turun Seudun Metsäpirtti kerhon esittelyä Niilo Kiiski v Mietoisten Karjalaisten esittelyä? v Mietoisten Karjalaiset Martat esittelyä? v Mynämäen Karjalaiset esittelyä? v Musiikkia Riitta ja Raimo Henriksson v loppusanat v Karjalaisten laulu Päiväohjelma vielä osittain suunnittelussa. Mynämäen Pyhän Laurin kirkko Huhtikuu 8. Porin seudun johannekselaisten kerhoilta klo 18 Tuomarinkatu 2, Pori 13. Johannes-Seuran Perinnekäsityökerho klo seuran toimistolla, Myllytie 1, Piikkiö (ks. sivu 8) 13. Hörkön sukuseuran ja Simo Hörkön sukuyhdistyksen ruokakurssi Paimiossa 20. Johannes-Seuran sääntömääräinen kevätkokous klo 13 seuran toimistolla Myllytie 1, Piikkiö 20. Päätilän koulupiirin kevättapaaminen Littoisten monitoimitalolla klo Sotahistoriallinen museo- ja tutustumismatka Tallinnaan Toukokuu 6. Porin seudun johannekselaisten kerhoilta klo 18 Tuomarinkatu 2, Pori 18. Littoisten Karjalaisten isännöimä kaurakiisselin ja siruservan valmistus- ja maistajaistilaisuus klo Johannes- Seuran toimistolla, Myllytie 1, Piikkiö 18. Simo Hörkön sukuyhdistyksen ja Hörkön sukuseuran kevätretki Järvenpäähän (ks. sivu 6) Johannes-Seuran kotiseutumatka Vaahtola, Rokkala, Kukkola, Ylämaan kylät, Haltian-, Huunon- ja Revonsaari Kesäkuu 16. Karjalan Liiton kesäjuhla Porissa; kuljetus Vistamatkat Oy Johannes-Seuran kesämatka Riikaan ja Jurmalaan. Heinäkuu 27. Johannesjuhla Liedon Keskuskoululla Elokuu Kuntalaismatka Johannekseen Lokakuu 19. Päätilän koulupiirin syystapaaminen Littoisten monitoimitalolla klo Marraskuu Johannes-Seuran ostos- ja pikkujoulumatka Viipuri, Johannes Johannes-Seuran toimiston aukioloajat Toimisto pidetään auki keskiviikkoisin klo sekä kuukauden ensimmäisenä ja kolmantena arkilauantaina klo Aukioloajat huhtikuu-kesäkuu LA KE KE LA KE LA KE KE LA KE KE LA KE KE LA KE KE

3 Huhtikuu 2013 No. 4 3 Karjalaisia muistoja maailmalla taiteen keinoin Juuriinsa ja sukuunsa voi tutustua muistojen, kertomusten ja myös kuvitelmien kautta. Käynti Karjalassa niillä perustuksilla, joilla esivanhemmat ovat arkitöitään tehneet saa mielikuvat liikkeelle. Kuvitteellisesti voi sijoittaa itsensä vuosikymmenien takaisiin aikoihin ja paikkoihin. Ulkomailla pitkään oltuaan omankin elämän nuoruuden muistot ovat kaukaisia, epätarkkoja, utuisia. Eeva Kukkonen on näitä muistoja esittänyt taiteen keinoin. Maalauksiinsa hän on yhdistänyt Karjalakirjonnan. Valokuvaajana hän on myös löytänyt vanhoista valokuvista töilleen henkilöhahmoja, jotka ovat ruvenneet elämään hänen maalauksissaan. Mutta ei kirkkaina, terävinä vaan salaperäisen muistiverhon takana. Haltiasaaren, Rokkalan ja Kaijalan esivanhempien jalanjäljet olivat vielä hämärästi hahmotettavissa Karjala-retkellä. Eeva on opiskellut ja työskennellyt viimeiset kymmenen vuotta Italiassa, Romaniassa, Sisiliassa ja Saksassa. Tässä artikkelissa esitellään hänen tänä keväänä Bukarestissa ollutta näyttelyään: Weawing Memory. Töitä on kuvailtu näyttelyn, yhden Karjalan matkan kokeneen, italialaisen kuraattorin Frediano Borttolottin näyttelyesittelyn pohjalta. Heimo Kukkonen Weaving Memory Näyttelyn nimi, joka suomentuisi kutoa, punoa muistoa, viittaa ensisijassa maalauksen ja kirjonnan muodolliseen vuorovaikutukseen ja toiseksi näiden kahden taiteen muodon historialliseen vastakkainasetteluun taiteellisessa, kulttuurillisessa sekä sosiaalisessa kontekstissa Suomessa ja Romaniassa. Kansainvälisessä tarkastelussa eurooppalainen tekstiilitaide on paljolti samankaltaista. Eroavaisuuksia on, kun otetaan huomioon erityinen naisnäkökulma tämän aiheen taiteen käytännössä ja erilaiset naissukupolvikannat näissä kahdessa maassa. Oletettavaa on, että keskustelun aihe koetaan hyvin eri tavoin. Tarkastellessamme eurooppalaista tekstiilitaidetta nykyajan globaalis-teollisen yhteiskunnan näkökulmasta, näyttäytyvät ne melko samankaltaisina, mutta ottaen huomioon tämän taidemuodon tekijän, naisen aseman näissä kahdessa eri maassa uskon, että ne nähdään hyvin eri lailla. Eevan maaluksien keskiössä ovat figuratiiviset aiheet, nimettömät kasvot, jotka toimivat heijastuspintana katsojan omille muistoille, kun taas ommellut ja kirjotut aiheet ovat muistoja karjalaisesta perinteestä. (Karjalankirjonta-aiheiset työt ovat peräisin alueelta, joka on Suomesta kaakkoon, josta alueesta suuri osa joutui sodan jälkeen Venäjälle vuonna 1944.) Mielenkiinto karjalaisia traditioita kohtaan tulee hänen omasta henkilöhistoriastaan. Eevan isovanhemmat ja suvun juuret ovat peräisin Karjalasta, Venäjälle menetetyltä alueelta Johanneksesta, jossa heidän läsnäolonsa on kirjaimellisesti pois pyyhitty ja samanaikaisesti omaksuttu, muutettu ja unohdettu Suomen puolella. Eeva aloitti tämän projektin käytyään Karjalassa, missä hänen esivanhempansa olivat asuneet ja missä on enää talojen rauniot jäljellä muistuttamassa menneestä. Kuvitellen isoäitien puuhia niillä seuduilla ja ajatellen sitä luovuutta, jota he ilmaisivat tekemissään käsitöissään, toivat Eevan rekonstruoimaan tuon käsityöperinteen liittämällä maalaus- ja tekstiilitaiteen töissään. Eevan työt asettuvat usealle kriittiselle tasolle suhteessa taiteeseen, kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Maalaustaiteen ja tekstiilitaiteen käyttö samalla tasolla edustaa kritiikkiä naisen perinteiseen asemaan taiteiden piirissä; siihen asti kun hegeliläisittäin maalaustaide oli taiteista ylevin oli naisten luovuus sidottu vain tekstiili- ja koristetaiteessa. Naisten luovuus ohjattiin sitä ennen tekstiilitaiteeseen ja koristeluun. Tänä päivänä, kun naiset voivat olla taidemaalareita, on Eevalle naistaiteilijana tärkeää olla unohtamatta tätä muistoa menneisyydestä, joka on osa tekstiilitaiteen historiaa. Evacuation (2012) Oil on canvas, 90 x 100 cm ( Evakko ) (Kuvaa on tässä rajattu alkuperäisestä teoksesta) Analysoitaessa käsitöiden kautta ilmaistua luovuutta esiteollisella ajalla ja verraten sitä jatkuvasti vähenevään mahdollisuuteen tehdä esineitä käsillämme, on esteettinen kritiikki sille miten tänä päivänä käytämme luovuuttamme. Unohtuneiden muistojen etsiminen lopulta edustaa pyrkimystä ylläpitää perinteiden erilaisuutta nykyisessä kulttuurissamme, joka niitä brutaalisesti yhdenmukaistaa. Yhdessä oman henkilökohtaisen historian etsinnässä työt ottavat osaa karjalaisen kulttuurin säilyttämiseen ja elvyttämiseen ja tukevat kiinnostusta perinteitä kohtaan yleisesti, jotka eivät mielestäni ole menneisyyteen kuuluvia tai nostalgisia, vaan päinvastoin ne tarjoavat mahdollisuuden antaa yksilöllinen muoto omalle ajallemme. Puhuessamme näillä termeillä kansallisista rajoista edustaa se mahdollisuutta tuoda tunnetuksi erilaisia historiallis-kulttuurillisia kokemuksia ja heijastaa niitä yhteisiin ongelmiin käsitellen niitä erilaisista näkökulmista. < Teossarjasta Passing time with my mother (2012), 20 x 35 cm (Ajankulua äitini kanssa) Kuvat: Eeva Kukkonen Käspaikka (2013) Oil and embroidery on canvas, 185 x 90 cm. Kansainvälisen avautumisen piirissä, jonka nykyinen EU on mahdollistanut, on mielestäni taiteilijan velvollisuus tuoda esille eroavaisuuksia eri kielten ja perinteiden välillä, kuten mielestäni on myös tärkeää sosiaalisella tasolla rikastua eroavaisuuksista, eikä köyhdyttää omaa kulttuuriperintöä. Tästä syystä uskon olevan tärkeää tuoda esiin erilaisia kulttuurillisia näkökohtia Karjalasta, Suomesta, Romaniasta ja mistä tahansa erilaisista yhteisöistä niille, joille ne eivät ole tuttuja. Ajatellessamme taidetta työkaluna, joka kykenee vaikuttamaan yhteiskuntaan ja muuttaamaan sen tapoja: yksinkertaisesti antaen erilaisen tuotanto- ja työmallin on valinta, joka pyrkii löytämään vaihtoehtoja vallitsevaan kapitalistiseen kulttuuriin. Frediano Bortolotti CV Eeva Kukkonen s Kaarina Koulutus 2009 BA, Bolognan taideakatemia Taiteen kandidaatti, Maalauslinja Bologna, Italia Erasmus vaihto-ohjelma, Bukarestin yliopisto, Bukarest, Romania Yksityisnäyttelyt 2009 Vi presento la mia famiglia e qualche amico animale, Skip la comune, Palermo, Italia 2010 Every man s memory is his private literature,anca Poterasu Gallery, Bukarest, Romania 2013 Weaving memory, Anca Poterasu Gallery, Bukarest, Romania Yhteisnäyttelyt 2010 Sogni, segni e sintomi III, Acitrezza, Italia 2011 Paper, Zurmöbelfabrik, Berliini, Saksa 2011 Wild wedding meets Ponyhof, Brunnen 70, Berliini, Saksa 2011 Dobiarteventi, Dobialab, Dobia, Italia 2012 Christmas exhibiton, Bethanien, Berliini,Saksa 2012 Dobiarteventi, Dobialab, Dobia, Italia 2012 Open studios, Bethanien, Berliini, Saksa 2012 MMX Open Art Venue, Berliini, Saksa Projektit 2009 Puzzle Project, Bukarest, Romania 2009 Kuvituksia Jackie Brooknerin katalogiin, Veden taika, Salo, Suomi 2011 Kunts tha Cunst, Brunnen 70, Berliini, Saksa Raumfähre-taidekollektiivi, Berliini, Saksa 2012 Karneval der Kultur, yhteistyö vaatesuunnitelija Gonzalo Oryazun kanssa, Berliini, Saksa 2012 Yhteistyö teatterikollektiivi AKR:n kanssa, Saksa/Italia Impossible selfportrait (2013), Oil on canvas, 75 x 90 cm ( Mahdoton omakuva )

4 4 Huhtikuu 2013 No. 4 Rokkalan lasitehtaiden vaiheita Johanneksen Rokkalan teollisuuskeskus sai alkunsa, kun Rokkalan omistajiksi tulivat viipurilaiset Johan Lund, raatimies, ja Johan Oudar, kauppias. Johan Lundin kuoltua yhteisomistuksessa ollut hovin alue jaettiin kahdeksi tilaksi. Rokkalanjoen Johanneksen puoleisen osan (vanhan hovin) sai Jakob Lund, Viipurin puoleinen osa (uusi hovi) jäi Johan Oudarille. Näiden liikemiesten toimesta kunnostettiin Koskijärven saha, rakennettiin Rokkalaan jauhomylly ja perustettiin lasitehdas Kukkolaan. Liiketoimet menestyivät, Jakob Lund perusti lasitehtaan Rokkalan Koskelle vuonna Lasitehtaalla valmistettiin ikkunalasia, mutta muutaman vuoden kuluttua perustamisesta Koskella alettiin valmistaa myös peililasia. Kosken lasitehtaan raunioita 1990-luvulla. Lund omisti nyt suurtuotantolaitoksen, jonka pyörittämiseen hän lainasi Venäjän valtiopankilta ruplaa, mikä oli huomattavan suuri summa tuohon aikaan. Samana vuonna, 1798, julkaistiin keisarillinen käskykirje, jolla suuri osa Johanneksen pitäjää sekä muutamia kyliä Koiviston puolelta lahjoitettiin Rokkalan hoville. Syntyi ns. Rokkalan lahjoitusmaa, jonka tarkoituksena oli lähinnä turvata tehtaiden valtava polttopuun tarve ilman, että puista olisi pitänyt käydä kauppaa talonpoikien kanssa. Jakob Lund hankki omistukseensa myös Kukkolan lasitehtaan sekä Oudarin osuuden Rokkalasta. Siirryttäessä 1800-luvun puolelle alkoivat vastoinkäymiset. Lasitehtaita lukuun ottamatta Lundin omistamat muut liikeyritykset menestyivät huonosti. Maassa oli sotatila, menekki laski, velka valtionpankkiin kasvoi jatkuvasti, ja Jakob Lund alkoi sairastella. Vuonna 1808 Venäjän valtio julisti Lundin koko omaisuuden takavarikkoon turvatakseen saatavansa, tuolloin jo ruplaa. Hankaluuksia tuotannossa Rokkala siirtyi keisarillisen kabinetin haltuun vuonna 1811, ja Venäjän valtio ryhtyi jatkamaan tuotantotoimintaa. Kukkolan tehdas lakkautettiin 1822, ja sen tilalle rakennettiin Rokkalan Kosken uusi tehdas Rokkalanjoen Viipurin puoleiselle rannalle. Valtion johdollakaan tuotantoa ei saatu kannattavaksi. Hoviin kuuluvat tilat vuokrattiin 1858 Dimitri Bernardakille. Lopulta Rokkala kaikkine laitoksineen ja maineen pantiin myyntiin. Vuonna 1860 Suomen valtio osti lahjoitusmaan ja hovi tehtaineen, myös Kukkolan tehdas, myytiin Bernardakille. Ensi töikseen Bernardaki joutui riitaan Rokkalanjoen yläjuoksulla asuneiden talonpoikien kanssa joen patoamisesta. Padon takia tulvavesi valtasi viljelys- Tehtaan laitteistoa. Rokkala ja Koski lahjoitusmaa-alueen kartassa v ja laidunmaat ja aiheutti näin suurta haittaa. Bernardaki joutui purkamaan padon. Tämän myötä peililasin hiominen kävi mahdottomaksi, tuotantoa jouduttiin supistamaan ja mm. peililasin valmistus sekä lasinpuhallus uudessa hytissä lopetettiin kokonaan. Monet työntekijät lähtivät Viipuriin etsimään ansiota. Tehdasaluetta. Piirroksen vas. reunassa päiväys Omistajat vaihtuvat Tuotannon jatkamiseksi tarvittiin uusia menetelmiä. Bernardaki hankki uuteen hyttiin mm. kaasu-uunin, jossa polttoaineena käytettiin kantoja, oksia ja suomutaa. Uudistukset jäivät kesken, kun Bernardaki yllättäen kuoli vuonna Tehtaan käynnissäpito ja uudistusten loppuun saattaminen jäivät tehtaiden johtajien Wafein ja Schönfelderin huoleksi. Seurauksena oli vararikko, ja syksyllä 1875 tuotanto täytyi lopettaa kokonaan. Monilukuinen työväestö siirtyi pois, monet heistä Venäjälle. Seuraavana kesänä ostivat loviisalaiset liikemiehet Friedrich ja Emil Stutzman Rokkalan tehtaiden konkurssipesän. Samana syksynä 1876 saatiin tuotanto käyntiin. Firman M. Erlenbach & Nachfolger kanssa kanssa perustettiin osakeyhtiö, jonka johtoon tuli saksalainen Fritz Arnicke. Muutaman vuoden kuluttua hovi tehtaineen olikin nousta entiseen loistoonsa, mutta 1883 pääsi kipinä sytyttämään uuden tehtaan katon tuleen. Henkilökunnan neuvokkuudesta ja pelottomuudesta huolimatta tehdas ja sen vieressä sijainnut koulurakennus paloivat. Vanha tehdas saatiin suojeltua tulelta ja uusikin tehdas käynnistettyä pian uudelleen. Kirkkoniemestä, tehtaan käyttämästä satamasta, rakennettiin kivihiilen ym. kuljettamista varten neljän kilometrin pituinen sähkökäyttöinen ilmarata lahden poikki Kosken kylään. Ennen kaikki tarvikkeet oli kuljetettu satamasta tehtaille hevosia käyttäen tai jokea pitkin pienillä aluksilla. Ilmarisen numerossa 63, , kirjoitetaan lasitehtaan tulipalosta: Rokkalan-Kosken uusi lasitehdas sekä läheinen koulurakennus ovat viime keskiviikkona palaneet. Ö.F:lle tulleiden tietojen mukaan oli tulipalo alkanut klo ½ 1 päivällä siten, että kipenä oli tarttunut n.s. uuden lasitehtaan kattoon. Vaikka ruisku heti oli varalla, pääsi valkea niin valloilleen, että kaikki tyyni vähässä ajassa oli ilmitulessa. Vakuuttamaton valmistunut lasi varasto, jota säilytettiin itse tehtaassa, saatiin ainoastaan vähäksi osaksi pelastetuksi, ja vaara oli sitä suurempi, koska pelättiin, että kaasu säiliössä räjähtäisi. Työmies Pietari Savolainen, joka oman hengen uhalla aukaisi luukut, sai kuitenkin tämän vaaran poistetuksi. Myöskin kiitetään muiden työmiesten neuvollisuutta ja rohkeutta. Vanha lasitehdas, joka on toisella puolen jokea, on yhä vielä käynnissä. Palanut lasitehdas oli vakuutettu Moskovan vakuutus-yhtiössä markasta. Kaikki tehtaan rakennukset ynnä varastojen kanssa lienevät olleet vakuutetut yhteensä markasta.

5 Huhtikuu 2013 No. 4 5 Pohjois-Euroopan suurin lasinvalmistaja Toiminta jatkui nyt virkeänä. Kirkko niemeen perustettiin vuonna 1892 uusi peilitehdas ja vuonna 1898 Johanneksen lasitehtaista muodostettiin osakeyhtiö, Rokkalan lasiteollisuus oy, Rokkala glas-industri-aktiebolag. Yhtiö oli tuolloin Pohjois-Euroopan suurin lasinvalmistaja. Vuonna 1911 Kirkkoniemessä ruvettiin valmistamaan ainoastaan ikkunalasia. Ensimmäisen maailmansodan syttyminen merkitsi taas tuotannon lopettamista. Katsottiin, että Rokkalan tehdas saksalaisine johtajineen oli vaaraksi Venäjän valtion turvallisuudelle. Arnicke ja muut ulkomaalaiset saivat käskyn poistua maasta 24 tunnin kuluessa. Lukuisat muuttokuormat Ylämaahan johtavalla tiellä kulkivat kohti tuntematonta. Sotaväki miehitti tehtaat, ja toiminta pysähtyi. Elämä Kosken kylässä muuttui hiljaiseksi, varsinkin kun venäläiset perheetkin joutuivat syksyllä 1917 muuttamaan kotimaahansa. 150 vuotta lasi teollisuutta Rokkala myytiin kolmen henkilön muodostamalle yhtymälle. Omistajista tiedetään pietarinjuutalainen Aleksander Schwarzmann ja luutnantin rouva Lydia Sofronskaja. Kolmas osakas oli nimeltä tuntematon englantilainen. Aleksander Schwarzmann osti tehtaasta irtaimiston sekä köysiradan, joka sittemmin joutui Outokumpuun. Kesällä 1917 Kosken kylään tuli joukko kasakoita. Olga Huidun kertoman mukaan Eräänä syksyisenä iltapäivänä huomasi Rokkalan tehtaankonttorin henkilökunta joukon venäläisiä matruuseja nousevan Kirkkoniemen rantaan ja lähtevän kartanolle päin. Rouva Sofronskaja sai tiedon venäläisjoukosta, mutta ei ottanut asiaa vakavasti. Matruusien tunkeuduttua sisälle ja kysyttyä rouvaa tämä pakeni kylvystä kellarin oven kautta ulos yllään vain kylpyviitta ja samettitohvelit. Hän juoksi pitkin rantaa, kahlasi matalikkoa ja ui joen poikki. Eräs hannukkalalainen kalastaja sattui paikalle, otti hänet veneeseensä ja vei kotiinsa. Sofronskaja osasi suomea vain muutaman sanan ja hoki: Rouva-Rokkala, rouva-rokkala! Talon väki arvasi, kenestä oli kyse. Rouvalle annettiin talon emännän vaatteet, hän nukkui yön talossa emännän selän takana ja lähti aamulla maalaispuvussa Viipuriin. Olga Huitu on kertonut myös, että matruusien tullessa herra Schwarzmann pakeni erään ulkorakennuksen ullakolle. Ahdistajien poistuttua Schwarzmann juoksi kauhuissaan metsien poikki Kaislahteen ja pyysi kyytiä Viipuriin, minkä myös sai. Omistajat kävivät myöhemmin hakemassa irtaimistonsa ja antoivat tilan myyntiin. Johanneksen kunta osti Rokkalan itselleen vuoden 1917 lopulla, piti tehdasta käynnissä kolme vuotta, vuokrasi sen sitten Kirkkoniemi Osakeyhtiölle kolmeksi vuodeksi. Vuokra-ajan päätyttyä kunnalla lienee vielä ollut tarkoitus jatkaa tehtaan toimintaa, mutta varojen puutteessa se jäi toteutumatta. Johanneksen 150-vuotinen lasiteollisuus jäi historiaan. Marjatta Haltia Lähteet: Johanneksen pitäjähistoria, Kansallisarkisto, Historiallinen sanomalehtikirjasto Valokuvat: Helge Toivonen Kosken lasitehtaan raunioita 1990-luvulla. Karjalaiset kesä juhlat Porissa Alustava ohjelma (muutokset mahdollisia) Kesäjuhlien keskeinen tapahtuma-alue on Porin Urheilukeskus, jossa sijaitsevaan urheiluhalliin, Karhuhalliin (Urheilutie 1), on keskitetty pääosa juhlien palvelupisteistä ja -tapahtumista. Perjantai Seminaari, Promenadikeskus Maakuntalaulut-yhteislaulutilaisuus, Promenadikeskus Säveliä joella -risteily, Kokemäenjoki Vesidisco kansantanssin tahtiin, Maauimala/Urheilukeskus (nuoret) 22- Klubi-ilta, Yyterin Kylpylä Lauantai Karjala Open (golf), Yyterin golfkenttä 10- Karjalan Maraton ja Nuorten Maili, Urheilukeskus 10- Kyykkä: Miesten SM-joukkue- ja naisten SM-parikilpailu Lasten kyykkä: tutustuminen lajiin Karjalainen tori, Karhuhalli Karjalaisten pitäjien ja karjalaisten sukujen näyttely, Karhuhalli Karjalaista ohjelmaa, Karhuhallin lava 10- VIP-piirakkakilpailu, Karhuhalli Aikuisten piirakkakilpailu, Karhuhalli 11- Lasten piirakkakilpailu, Karhuhalli Lasten ja nuorten piirakkapaja, Karhuhalli Lasten ja nuorten työpajat, Karhuhalli Kuorokavalkadi, Promenadikeskus Ruokailu, Karhuhalli Sakkolan täytetyt porsaat ja mustikkapullat ovat Karjalan Liiton vuoden ruoka ja leivonnainen Karjalan Liiton naistoimikunta on valinnut vuoden ruuaksi Sakkolan täytetyt porsaat ja leivonnaiseksi mustikkapullat. Vuoden ruoan ja leivonnaisen valinnan perusteina on tänä vuonna mm. se, että ruoka soveltuu hyvin tarjottavaksi isollekin ruokailijajoukolle. Se sopii vaikkapa seurojen tilaisuuksiin ja pitäjäjuhliin. Mutta Sakkolan täytetyistä porsaista saa myös maistuvan aterian kotoiseen ruokapöytään. Mustikkapulla on helppo tarjottava monenlaisiin kahvituksiin. Karjalan Liiton naistoimikunta tekee valinnan vuosittain. Valinnalla halutaan tuoda esille karjalaista ruokaperinnettä ja kannustaa tämän päivän kotikokkeja tutustumaan karjalaisen keittiön monipuolisuuteen. Sakkolan täytetyt porsaat H 600 g porsaan ulkofileetä H suolaa, pippuria, rosmariinia ja timjamia H omenalohkoja ja luumua H lihalientä Leikkaa porsaanfileestä tai paistista pieniä pihvejä. Nuiji ne muovin välissä. Mausta ja täytä ne. Kierrä rullalle ja sulje hammastikulla. Ruskista pannulla ja kypsennä uunissa. Ennen tarjolla laittamista poista hammastikut. Tee liemestä kastiketta. Sakkolan porsaspihvien kanssa maistuu punaviinikarpalokastike. Sen valmistat mustaherukka- ja karpalohyytelöstä. Punaviinikarpalokastike H 2 salottisipulia H 1 rkl öljyä H 2 dl punaviiniä H 2 dl lihalientä H 1 rkl tuoreita rosmariinin lehtiä silputtuna ja timjamia H 1 rkl sinappia H Maizena-suuruste H mustapippuria H mustaherukkahyytelöä H karpalohyytelöä Hienonna sipulit ja kuullota kattilassa kuumennetussa öljyssä. Lisää punaviini, lihalientä ja keitä lientä hetken aikaa kokoon. Lisää mausteet. Kuumenna kiehuvaksi ja lisää Maizena-suuruste hyvin sekoittaen. Kiehauta kastike, tarkasta maku ja lisää karpalo- ja mustaherukkahyytelö. Mustikkapullat, n. 24 kpl H 5 dl vettä H 50 g hiivaa H 1 muna H 1 ½ dl sokeria H 1 tl suolaa H 1 tl kardemummaa H 175 g laktoositonta margariinia H n dl vehnäjauhoa Päälle: H 300 g mustikoita (pakaste) H 1 ½ dl hillosokeria H 5 rkl perunajauhoa H 1 kananmuna voiteluun Avajaisjuhla, jäähalli Noita Nytenenä ja Vinkuintiaanit, majoituskoulu Muistojen iltakirkko, Keski-Porin kirkko 18- Ortodoksinen vigilia, Johannes Teologin kirkko Kansantanssikonsertti, Promenadikeskus Kun on tunteet -teatteriesitys, Porin teatteri Bändi-ilta (nuoret), kulttuuritalo Annis Juhlatanssit/pelimannitanssit, Karhuhalli Klubi-ilta, Hotelli Vaakuna Sunnuntai Ortodoksinen liturgia, Johannes Teologin kirkko Karjalainen tori, Karhuhalli Karjalaisten pitäjien ja karjalaisten sukujen näyttely, Karhuhalli Kunniakäynnit Karjalaan jääneiden vainajien ja sankarivainajien muistomerkeillä, Keski-Porin kirkon kirkkopuisto 10- Karjalainen messu, Keski-Porin kirkko Juhlakulkueen järjestäytyminen, Kauppatori Juhlakulkueen lähtö Kauppatorilta Urheilukeskukseen Ruokailu, Karhuhalli Päiväjuhla, jäähalli/yleisurheilustadion Lisää haaleaan veteen hiiva ja sulatettu margariini, kananmuna ja mausteet. Alusta vehnäjauhoilla taikinaksi. Anna taikinan nousta pyyhkeen alla kaksinkertaiseksi. Leivo taikinasta 24 pyöreää pullaa pellille. Anna nousta. Sekoita sillä aikaa täytteen aineet. Painele lasin pohjalla pullan keskelle syvennys. Voitele pullan reunat munalla ja jaa täyte syvennyksiin. Paista pullat 225 asteessa, uunin keskitasolla noin 12 minuuttia.

6 6 Huhtikuu 2013 No. 4 JOHANNES-SEURAN MATKAT VUODELLE 2013 KOTISEUTUMATKA 1. VAAHTOLA, ROKKALA, KUKKOLA JA YLÄMAAN KYLÄT: Kaijala, Koskijärvi, Karhula, Tikkala, Lippola, Kolmikesälä sekä saarikohteet: HALTIANSAARI, HUUNONSAARI JA REVONSAARI: Räihälä, Rapeli, Nikkola, Pukki, Henttola, Pyökäri ja Hankala. Majoitus hotelli Viipuri. MUUT MATKAT 2. KARJALAN LIITON JUHLAT PORISSA RIIKA JA JURMALA KUNTALAISMATKA OSTOS- JA PIKKUJOULUMATKA Kohteet: Viipuri ja Johannes. Majoitus hotelli Victoria. Muutokset mahdollisia. Matkaemäntänä Johannes-Seurasta: Liisa Katajainen, puh Vastuullinen matkanjärjestäjä: Matkatoimisto VISTAMATKAT Oy Paimio, puh JOHANNES-SEURAN RIIKA JURMALA KESÄMATKA Tämän vuoden kesämatka suuntautuu Riikaan ja Jurmalaan. Matkalla näemme Riian ja Jurmalan lisäksi myös Tallinnaa, Pärnua sekä Riianlahden rantamaisemia Pärnun ja Riian välillä. Matkaohjelma ja aikataulu: /sunnuntai / Lieto Turku Paimio Salo Helsinki Tallinna Pärnu Riika Lieto/ Shell-Roine Turku/linja-autoasema,tilausajolaituri Kaarina/ent. Paraisten th Piikkiö/Shellin pys Paimio/Vistamatkat, Vistantie Salo/Piihovi/(tarvittaessa) Suomusjärvi/ Kivihovi (tarvittaessa) Helsinki/ länsisatama lippujen jako bussissa Eckerö Line/ ms.finlandia lähtee meriaamiainen laivalla Tallinnaan saapuminen/a-terminaali Matka jatkuu ViaBalticaa pitkin kohti Pärnua, jossa pieni tauko. Rajanylitys Ainazissa Latvian puolelle illaksi Riikaan. Reitti kulkee Riian lahden rantoja seuraten Pärnusta alkaen lähes koko matkan. Majoittuminen hotelli Avalon (www.hotelavalon.eu) ja päivällinen hotellissa / maanantai / Riika Aamiainen hotellissa. Aamupäivällä kaupunkikierros bussilla ja kävellen vanhassa kaupungissa. Iltapäivällä omaa aikaa kaupunkiin tutustumiseen ja ostoksiin, voimme käydä jossain isommassa ostoskeskuksessa. Ruokailu kaupungilla / tiistai / Riika-Jurmala Aamiainen hotellissa. Tänään olemme varanneet aikaa Jurmalaan. Teemme bussilla Jurmalassa pienen kierroksen, kaupunkihan on pieni idyllinen paikka hienoine huviloineen ja hiekkarantoineen, voit käydä vaikka uimassakin. Iltapäivällä paluu Riikaan, matkalla voimme poiketa tavarataloon ja voit nauttia vaikka lounaan sen monista ravintoloista. Illalla käymme Lidoravintolakeskuksen lippulaivassa, suuressa hirsisessä ravintolassa. Voit ruokailla täällä, ota mitä itse haluat ja maksat sen mukaan kassalle. Paluu hotellille /keskiviikko Riika-Pärnu-Tallinna-Hki-Tku-Lieto Aamiainen hotellissa, jonka jälkeen tavarat bussiin. Matka Pärnuun, jossa pieni tauko ja sieltä edelleen Tallinnaan, ostoksia ja laivaan, Eckerö Linen Finlandialle, lähtö klo , Helsingissä Turun seudulla olemme n Matkan hinta: 397 /henkilö *sisältää seuraavat palvelut: bussimatkat ohjelman mukaan Vistamatkojen bussilla laivamatkat Eckerö Linen m/s Finlandialla kansipaikoin m/p meriaamiainen laivalla menomatkalla majoitus Riikassa Avalon-hotellissa **** H2 huoneissa aamiaisin päivällinen x 2 opastettu kaupunkikierros Riikassa (bussi+kävelyä) seuran matkaemännän (Liisa) ja Vistamatkojen bussinkuljettajan palvelut marginaalivero Johannes-seuran osuus 10 /henk. Matkan hinta perustuu vallinneisiin hintoihin, tariffeihin, valuuttakursseihin ja veroihin sekä sovittuun minimilähtijämäärään, niiden muuttuessa pidätämme oikeuden muuttaa hintoja vastaavasti. Vastuullinen matkanjärjestäjä Vistamatkat Oy. Matka- ja peruutusehdot toimistostamme. Matka on valmismatka. Matkan varausmaksu 100 /henkilö 1 viikko ilmoittautumisen jälkeen ja loppumaksu mennessä. Ilmoittaudu pian Liisa Katajaiselle tai matkatoimisto Vistamatkoihin, ilmoita samalla henkilötietosi ja mistä nouset bussiin ja kenen kanssa yövyt. Yhden hengen huoneesta H1 lisämaksu. Kaislahden koulupiirin matka Terijoelle (ma ke) Majoittuminen Terijoella Gelios-Hotellissa Käynti Kronstadtissa ja Rakkauden haudalla Matkan hinta 290 /henkilö, sis. viisumin ja puolihoidon Suositellaan matkavakuutuksen ottamista. Ilmoittautuminen 1.5. mennessä Yrjö Ahjosaarelle, puh Maksu Kaislahden koulupiirin tilille TOP (FI ). Matkan vastuullinen järjestäjä NEVA TOURS. Simo Hörkön sukuyhdistyksen & Hörkön sukuseuran kevätretki Järvenpäähän lauantaina Tutustumme Järvenpään taidemuseossa Venny Soldan-Brofeldtin 150 v. -juhlanäyttelyyn (Venny S-B on mm. maalannut Johanneksen kirkon alttaritaulun). Käymme Vennyn ja Juhani Ahon taiteilijakodissa Aholassa sekä Lottamuseossa. Matkan hinta on noin euroa. Tarkemmat hinta- ja ohjelmatiedot seuraavassa lehdessä. Ilmoittautumiset mennessä tai puh

7 Huhtikuu 2013 No. 4 7 Rokkalan Kosken kylän tyhjentyminen väestöstä vuonna 1944 Juhannusta ennen lähinaapurin tyttö Helka Lipponen tuli itkien kotiinsa. Koivistolaiset ajoivat lehmiään Koskella Viipuriin päin. Myö pienemmät pojat meinattiin, ettei meijän kotonta tarvitse mihinkään lähteä. Sitten viljelypäällikkö jakoi pakkaus- ja lähtökäskyt. Myö Katri-siskon kans mätettii joku säkki viljaa täyteen. Äiti Amalia kävi kylällä asioillaan. Naapurin miehet tekivät kaksi pakkilaatikkoa. Toiseen laitoimme joitain isän parempia vaatteita ja toiseen silitysraudan yms. Piti olla karjoineen kaikkineen 17. päivä kesäkuuta kello 8 Tammisen mäellä. Sinne kokoontui koko Rokkalan Kosken kylän karja ajajineen. 18. päivänä lähtivät hevoset ja koko muu väki. Sodan äänet oli kuuluneet ylämaasta päin ja illalla räjäytettiin sillat. 19. päivänä luovutettiin Johannes ja 20. päivänä Viipuri. Lehmät tahtoit kottii Meillä oli hevosena iankaikkisen vanha hevoskaakki, Bobrikoff, joka laitettiin kuskaaman karjan ajajien eväitä ja muuta tavaraa. Joku helvetin viisas oli määrännyt vielä kaurasäkkejä lehmille evääksi. Syrjäsuon Väinö tuli ajajaksi. Äiti Amalia nousi Matin kanssa kyytiin; tämä oli kolmevuotias. Mie läksin taluttamaan Terho-varsaa sontakärrien perässä, olin 13-vuotias. Varsa oli Nikolai-äijän kasvattama 3-vuotias punarautias ruuna. Rauat suuhun ja nuoravyyhti kättee. Opetimme toisiamme. Minnuu ei koko reisun aikanna pelottant. Varsalla ei ollut kenkiä ja loppumatkasta miehet katsoivat, et kaviot loppuvat. Veri tihku kavion säteestä. Kuljimme ensin Kaislahden suoraa, sitten Kaislahden asemalle jätettiin kaurakuorma ja toinen pakkilaatikko, justiin se, missä oli parempaa tavaraa. Loput tavarat tulivat Paimioon, vehnänjyväsaavi ja pässinlihasaavi. Isä käi kylvölomalla ja tappo Nestori-pässin ja palasi sitten Syvärille. Lipposen Jaakon karjaa oli laitettu ajamaan Hörkön Elma, noin 18-vuotias, meijän Katrin ikkäine. Jaakon lehmät pyörsivätkin yhtäkkiä suunnasta takaisin kotiin. Elma käänsi ne mukaan kaksi kertaa, kolmannella kerralla ei enää jaksanut, ja Jaakko menetti karjansa. Konstit on monet Kaislahden aseman kohdalta käännyttiin kulkemaan itään Porlammin joen sillalle Ylä- Sommeseen. Viipuriin ei ollut menemistä. Ensimmäinen yö huilattiin jottai pari tuntii Ylä-Sommeen niittyjen niskalla, niin kuin äiti sanoi. Katrilla oli ajettavana mein lehmät Lusti, nupo, Kaunike, kirjava sarvipää ja vasikan putrikka. Se oli mennyt toisen karjan perässä ja huomattiin ja palautettiin. Lopun matkaa putrikka kulki Hörkön Elman perässä. Sitten tultiin Aution kujasille. Tiellä oli syvät raitiot. Bobrikoff osasi taittaa kärrin aisan. Äiti kävi Autiosta kysymässä ja oli saanut sieltä kiesit. Omistaja olisi tahtonut hintaa. Äitillä ei ollut. Väinö oli neuvokas, n. 17-vuotias. Menin Väinön mukana kartanoon. Ne asuivat läävän raunioissa. Saimme pattingin, jonkun ison naulan, kirveen ja halkosahan. Väinö korjasi aisan. Mie viel vetasin sahan naulaan. Jäi maksamatta. Niilo-setän Maija ajo äijän lehmii. Istui ojan pientareella ja itki, kun näytti siltä, et tähän jäätii. Väinö käski minnuu, et mää sie lohuttamaa noita naisii. Siihe mie, et emmie ossaa. Sitten Maija pyyhki naamansa ja sanoi, ettei se ryssänvaltakaan ikuinen ole. Lehmät koottiin ja taas jatkettiin. Vanhan rajan ylitys Karjan ajajina oli Niilo-setän Maija, Tammisen Hilja ja Airikan Helvi vanhimpina, ja sit alle kakskymppisiä Kososen Hilkka, Hörkön Elma, meijän Katri, Hiiren Aira, Hiiren Maija (Ilmasti). Oliko vielä Reposen, Laurikaisen ja Teräväisen karjaa ja ajajia? Jossain kohdassa tultiin Kannaksen maantielle. Karjanajajat kääntyivätkin oikealle. Sotilaat tulivat vastaan: Täältä tulloo ryssät. Maija ja Hilja säikähtivät pahanpäiväisesti. Hiiren Tuomo kertoi, että hän ajoi Teräväisen hevosta. Heille tuli pysäytys. Tiellä oli joku ryssän partio. Vähän ajan päästä he jatkoivat. Viulunsoitto on Kauko Kukkosen rakas harrastus. Karjanajajille seuraavia levähdyspaikkoja ja läpikulkupaikkoja oli Viipurin itäpuolella Tammisuo, vasemmalla juoksuhautoja, oikealla tiilitehtaat. Näiden kulkemisten solmukohtien aika- ja muita tapahtumia en muista tarkkaan. Ylitettiin Keski-Kannakselta tuleva valtatie. Oli ilmavaaralta suojaava sade. Ylitettiin joku vanhalla kanavalla oleva notko. Noustiin vanhan talon kartanolle. Näin Hiiren Maijan. Hevoset saatiin kujan suojaan, Väinö haki hevosille heinää. Käski miut tuppaa. Nukahdin heti lattialle. Aamulla jatkettiin. Jossain ylitettiin päiväsaikaan vanha pakkorauhan raja. Ihmisten mieliala muuttui. Oltiin kuin turvassa. Tien varressa oli tyhjä sarrain. Jotain toisen kylän väkeä lepäämässä. Kaikkia nauratti. Kuka lohkaisi mitäkin Rajatolpat näkyi selvästi. Tultiin iltamyöhällä metsätaipaleen jälkeen suon laitaan turvelaavoille. Lehmälauman jälkeen meijän kylän hevoset tavoittivat meijät. Hevoset ja lehmät suolle laitumelle. Väinö ja serkkunsa Tiitrikin Veikko hakivat turpeita ja tekivät kuusen alle petin. Mie tein samoin. Kososen Elisa-emäntä oli tuonut ison paan ja sen täyteen lampaan lihaa. Keitti ja jakoi kyläläisille. Jossain näillä levähdyspaikoilla Nikolai-äijän Lähtö-tamma teki varsan. Miehet laittoi sen samaan häkkiin meijän vasikanputrikan kanssa. Putrikasta kasvoi hyvä lehmä. Toinen vasikkahan jäi kotiin. Meijän Bobrikoff-kaakki jäi suolle, kun miehet haki hevoset. Kaakki osasi piiloutumisen. Se oli tehnyt saman tempun miulle aiemminkin. Jatkoin matkaa Terho-varsan kanssa toisten kylänmiesten kyyvissä. Olin Syrjäsuon Juhon kyyvissä. Sirkka-hevonen Lipposen Jaakon, Poju-hevonen Tiitrikin. Pappi ei lohduttanut Olin Tiitrikin Volun kyyvissä. Ajettavana oli Nikolai-äijän Jymy-hevonen. Muita hevosia oli äijän Köpi, ajajana Syrjäsuon Ierikka (Erik) ja/tai Elonmaan Kontralt Karhukiveltä. Muita olivat Hiiren Viljo omilla hevosilla. Kososen Elisa. Hiiren Tuomo (Heinemaa), Maijan veli, joka ajoi Teräväisen hevosta. Oliko muita? Nämä olivat Korvenkylän puolelta. Vilhosetän Lahja ajoi Lähtö-tammaa, sitä joka teki varsan. Volu-poikansa Veikon kanssa oli tullut Nikolain minjöille hätiin ja teki kärrin pyörille lankuista lavan. Lahja haki hevoset haasta, Raili koko ajan mukana, ja lähti vähin tavaroin ajamaan Köpiä. Pääsi Tammisen tiehaaraan kokoontumispaikalle. Siinä oli kylän väkeä Patrosen Annikka viimeisillään. Lahja heitti omat tavarat tiensivuun, kärrit täyteen lapsia ja muita viimeisiä. Hevoset olivat äijän kolme hevosta. Volu oli aikaansaapa hätäinen mies, sen arvaa, että vauhtia oli! Lahja oli saanut Vaahtolasta äijälle ja Matiltamummolle taksikyydin Lappeenrantaan. Joku seuraavista yöpymispaikoista oli Lauritsalan pappilan sauna. Kososen Hilkka valitti, että vaik ollaan pappilassa ni pappi ei oo tult lohtuttammaa. Siihen Väinö, et minnuu ainakii lohtutti ko neuvo paskahuussin Pommeja putosi Tapasin Elonmaan Leon. Hää ois männyt uimaan, kun vettä näki. Jossain siellä päin tultiin metsämatkan jälkeen Ihantalaan. Hevosmies ja hevonen. Oli tienristeys, sotapoliisi kysyi mistä pitäjästä ollaan. No, menette suoraan. Seuraava, toisen pitäjän joukko ohjattiin vasemmalle, ettei tiet ruuhkaudu. Tulimme Ihantalan pellolle. Lehmät syömään. Kaakki riisuttiin valjaista ja varsa oli nuora perässään. Tämän on täytynyt tapahtua ennen hevosjonon tapaamista. Tien oikealla puolella oli joku seuratalo tai kirkko. Tienristin yli lensi muutama ryssän pommikone etelään. Ilmatorjuntatykit ryhtyivät ampumaan, savupöllähykset näkyivät. Yhtään konetta ei tullut alas. Maija-täti ja Elma makasivat pellolla kivikasassa pajupuskien alla rukoilemassa ja sanoivat, et tuu siekii avoimelta pellolta pois. No, menin. Tykkien ääni vain pelotti. Matti oli maannut kuorman päällä unessa. Väinö ei ollut unta häirinnyt. Näihin aikoihin äiti oli ottanut Matin ja mennyt junaan. Vasta illalla Katri sanoi, kun kysyin. Tämän jälkeen oltiin turvelaavolla. Ihantalassa syötettiin lehmät. Ei yövytty. Luumäellä saatiin lehmät junnaa. Satoi. Katri kertoi, et heitä oli samassa mullivaunussa hää Niilon Maijan kanssa, Väinö, Syrjäsuon Ierikka ja Hiiren Viljo. Ierikalla oli polkupyörä ja hän tiedusteli seuraavaa pysähdyspaikkaa. Tien varressa oli hyvä apilapelto. No, lehmät sinne. Oli lato, jossa levättiin vähän aikaa. Kososen Helka muutamien pieniin tyttöjen kanssa jakso viel vinoilla ja murjassa Kun kärrit oli tyhjennetty junaan, niin hevoset jatkoivat matkaa tyhjänä Paimioon asti. Oli sateista. Mie olin Jaakon kärrissä. Ajettiin pellon töyryllä olevaan taloon. Siinä oli emäntä, joku nuorempi nainen ja vanhempi mies. Saimme talon pöyvästä sapuskaa. Nukuin Jaakon kanssa tuvan sängyssä lakanoiden välissä. Satoi, oli juhannuspäivä. Seuraavaksi siirryin Tiitrikin Volun kyytiin. Olin ollut myös Syrjäsuon Jussin kyydissä. Rullasylttyä mukaan Ajettiin metsämatkaa, Volu ensimmäisenä yli pellon. Toiset kääntyivät heti oikealle taloon pellon reunassa. Volu kääsi vasemmalle taloon. Hevoset hakaan talon hevosten kanssa. Isäntä ois ostanut miun varsan. Volu sano, et poika tarvitsoo sen, ja ei se ole hänen. Nukkumaan päästiin talon tallin vintillä olevaan sänkyyn. Miul oli nälkä, ko evväät oli lopussa. Volu käski minnuu, et mäne kysymään toisilta miehiltä, et millo hyö aamulla lähtööt. Matkaa talojen väliä oli jottain kilometri. Mänin. Miehet olivat kaikki talon pöyvässä syömässä ja nauroit, et joks Volu on mänössä. Minnuu mättis itkettämmää. Aamulla talossa oli tapettu sika, ja emäntä oli tehnyt rullasylttyä. Volu oli ostanut sitä. Emäntä toi miulle ison möykyn. Seuraavana aamuna Volu kapuitti miut ylös: Nyt männää tai saat jäähä tänne. Oli jonkinlainen metsämatka, sit oltiin Turengin asemalla. Siihen tuli yksi Kukkolan kylän mies hevosineen. Volu sai avovaunun. Lehmät saatiin takaisin Tässä tapahtuman kuvaukset voivat vaihtaa ajallisesti paikkaa. Kun olimme Ihantalan pellolla, niin meidän lehmät, Lysti, nutipää, ja Kaunike, sarvipää, lähtivätkin Katrin huomaamatta jatkamaan matkaa edellisen lehmälauman mukana. Ne olivat hyviä kulkemaan. Katri oli väsynyt ja sanoi jälkeenpäin, et paskat, mitä hän niille mahtoi. Jälkeenpäin kun olimme Paimiossa Miettulan talossa, äiti sai kirjeen, evakkopostia. Lahden ja Heinolan takaa evakko ilmoitti, että hänellä on täällä nuti pää lehmä, jonka päitsissä oli osoitelappu. Äiti lähti matkaan lehmää hakemaan. Välillä oli lauttamatkaakin. Perillä äiti näki risukossa kyyttökarjaa. Hän nousi tienvarsikivelle, rupesi viettämään et Lystisein, Lystisein. Lysti nosti päätään, sano Möö ja tuli luokse. Äiti meni lähitaloon. Sen evakko oli lähettänyt kirjeen. Äiti kysyi, et missähän toinen lehmä oli. Evakkomies sanoi et naapurissa. Sen se evakko meinasi pimittää itselleen, hävitti päitset. Sen arvaa, ettei äiti lehmästään luopunut. Äiti toi lehmät Miettulan navettaan. Meillä oli kolmaskin, tuntematon lehmä. Meijän kylän miehet risti sen Paistiksi. Jonkun ajan päästä lehmän haki Hirvi-niminen emäntä miun ikkäisen pojan kanssa. Evakkojen huolto jakoi tarvitseville tuntematonta tavaraa. Se lehmä oli taas eksynyt meijän kylän karjaan. Kun tulin Volun kanssa Paimion asemalle, ni äiti olikin asemalla vastassa, vaikka oli kesäilta myöhä. Avovaunu oli lastattu nii, et kahdet kärrit toisessa päässä aisat vinossa ylös ja toisessa päässä kolme hevosta. Volu ja Kukkolan mies kömpivät kärrien alle ja mie jäin Jymyn taakse kärrin kurasuojan päälle. Nukahin heti. Ratapenkka senko vilisi vieressä. Miul ol paperinaruinen korppukassi, jossa muutama korppu. Jymy tallo sen paskaan. Äijän hevosetha olliit viisaita ja vahvoi. Vuonna 1942, kun palattiin Karjalaan, ni Vilho-setä ajoi lomallaan tavaroita Tammelasta kotiin. Jymy oli tuntenut kotitien ja Vilho ei ollut mahtanut mitään. Jymy pysähtyi vasta palaneen tallin raunioilla. Toisen kerran äijän kaksi sotavankia ajoivat paskaa sulaan paikkaan. Vangit mätti täyven kuorman. Ja Jymyhän veti. Länkipuu poikki. Äijä ol menonnut, ettei hevonen mikkää veturi ole. Toinen vanki oli ajanut veturilla suomalaisten puolelle. Vangeista Iivana oli ilkeä. Toinen oli taitava piirtäjä ja kutsui Lahjan ja Maijan kylään Venäjälle. Miten lie selvinnyt? Rokkalan kylän vangithan haettiin pois vähän ennen kuin itse lähdettiin. Viipurin takana näimme ison vankijoukon tieltä vähän matkan päässä. Evakkona Villisten kulmilla Paimion asemalta menimme Toikkalan taloon. Talon kohdalla oli samanniminen junaseisake, Paimion ja Kauhaisten pysäkin välillä. Seuraava pysäkki on Villisi ja samanniminen talo. Äijän väki asui siinä. Isä pääsi sodasta. Olin Miettulan puimaladon luona paimenessa. Niittelin viljapellon pientareista heinää talveksi. Minulla oli reissun aikana isän tekemä puukko vyöllä. Revin kallioilta katajia juurineen. Niistä sai lehmäharjoja vanhoihin kuluneisiin harjan kansiin. Tein jonkun. Tuohitorven osaan vieläkin. En ole muille neuvonut, koska se hävittää suopetäjät. Toikkalan talossa, vanhassa pytingissä oli Johanneksen saarista poikia. Talossa oli vanhanaikaiset kaksiosaiset susiovet. Katto oli vuotanut, lakijuoniainen notkahtanut. Miettulassa oli isäntä kuollut ja emäntä hoiti taloa. Saunakamarissa asui vanhempi Suvanto-niminen renki. Oli aikoinaan rakentanut ja raivannut Satuniemen maat Liedon Suopohjassa. Miettulassa oli kaksi alle kouluikäistä tyttöä. Vanhempi karjanhoitaja oli Raumalta. Hänen puheestaan en ymmärtänyt yhtään sanaa. Talossa oli myös n. 18-vuotias inkeriläistyttö, vaalea, nätti Lilja Vesikko. Hänellä oli joitain omaisia Paimiossa. Hän muutti Venäjälle. Mein kaakin kärrit tuli toisten kylän miesten perässä Paimioon. Isä teki lavat. Varsaa opetettiin. Nousin sen selkään, kun kavereita oltiin. Varsa ottikin vauhtia ja putosin maahan turvallein. Kaupassa väki ihmetteli, et mikä tuon pojan naamaa vaivaa. Kauko Kukkonen

8 8 Huhtikuu 2013 No. 4 JOHANNES-SEURAN KOTISEUTUMATKA Vaahtola, Rokkala, Kukkola, Koskijärvi, Karhula, Tikkala, Lippola, Kolmikesälä sekä saarikohteet: Haltiansaari, Revonsaari ja Huunonsaari. MATKAOHJELMA JA REITTI Pe Lieto Turku Paimio Helsinki Hamina Vaalimaa Viipuri LIETO / SHELL-Roine TURKU / linja-autoasema (tilausajolaituri) Paraisten tienhaara PIIKKIÖ / Shellin pys PAIMIO / Vistamatkat, Vistantie SALO / Piihovi (tarvittaessa) ESPOO / ABC-Nihtisilta liikenneasema (tauko) HELSINKI / Kiasman pysäkki, Mannerheimintie KARHULA / Leikari (ruokailumahdollisuus) VAALIMAA / tullit + Viipurin Veikot... n /14.30 VIIPURI / hotelli Viipuri, majoitus ja päivällinen (Lauantai) Viipuri Johannes / kylät ja saaret - Viipuri Aamiainen hotellissa. Ajomatka Johannekseen, jossa Lokki-hotellin edessä jako joko kävellen rantaan ja veneelle tai bussilla kylille. Saarissa oloaika n. 5 tuntia. Paluu Lokki-hotellille josta ajo Viipuriin ja päivällinen. MATKAN HINTA: 275 /henkilö + viisumi 60 /henkilö Hintoihin sisältyvät seuraavat palvelut: bussimatkat Vistamatkojen hyvin varustetulla bussilla majoitus Viipurissa hotelli Viipurissa H2 huoneissa aamiainen x 2 + päivällinen x 2 Johannes-seuran matkaemännän (Liisa Katajainen) ja Vistamatkojen kuljettajan palvelut Johannes-seuran osuus 10 /henk. viisumi +Viisumikeskuksen palvelumaksu + matkustajavakuutus ja rekisteröintivero Venäjän valtiolle sekä toimiston viisumin täyttökustannus Venekuljetus pyritään järjestämään samalla veneellä kuin aikaisempinakin vuosina. Venekuljetuksen hinta maksetaan erikseen bussissa menomatkalla (HUOM. venekuljetuksen hinta ei sisälly perushintaan). Matkan hinta perustuu mennessä julkaistuihin ja kyseisenä päivänä voimassa oleviin hintoihin, tariffeihin, valuuttakursseihin ja veroihin. Niiden muuttuessa pidätämme oikeuden muuttaa hintoja vastaavasti. Peruutus- ja matkaehdot saatavana toimistostamme. Vastuullinen matkanjärjestäjä matkatoimisto Vistamatkat Oy Varausmaksu 100 /henkilö maksetaan ilmoittautumisen jälkeen. Loppumaksu mennessä. Matkalle tarvitaan voimassaoleva, ehjä passi, jonka pitää olla voimassa 6 kk matkan päättymisen jälkeen. Lisäksi tarvitaan viisumianomus täytettynä, passikopio ja 1 kpl passikuva (Sunnuntai) Viipuri + kotimatka Vaalimaa Helsinki Turku Aamiainen hotellissa, tavarat bussiin ja ostoksille esim. pellavakauppa ja tori+kauppahalli. Kotiinlähtö kauppatorilta klo 13 tienoilla, ajo Vaalimaalle tullit ja taxfree ostokset. Vaalimaalta Karhulaan, jossa ruokailu mahdollisuus Leikarissa. Turkuun tuloaika n. klo 21. Mihin kohteisiin voi tutustua Viipurissa? Mikäli Johannes-Seuran matkalla päätätkin jäädä Viipuriin, sinulle tarjoutuu oiva tilaisuus kierrellä tässä vanhassa kaupungissa. Aloita Viipurin kuuluisimmasta symbolista Viipurin linnasta. Tutustu sen museoihin ja kiipeä Pyhän Olavin tornin näköalatasanteelle. Sieltä avautuvat huikeat näköalat yli koko kaupungin ja kauas merelle päin. Luo sieltä silmäys entisen Raatihuoneen torille, jossa linnanperustaja Torkkeli Knuutinpoika tähyilee uljasta linnaansa. Kävele takaisin linnansiltaa ja huomioi sillan molemmin puolin olevat patsaat. Ne ovat säilyneet Suomen ajoilta ja symboloivat silloisia elinkeinoja teollisuutta ja kauppaa. Ihaile entistä Raatihuoneen ja kuuluisan kauppiassuvun Weckrothin taloja. Kohota katseesi pitkin harmaan graniittisen Hackmanin kauppahuoneen seinää. Huomioi sen taidokkaasti tehty ulko-ovi! Muistele, miten Hackman nimi liittyy Johannekseen. Mene ostoksille kauppahalliin. Halli valmistui v.1906 ja oli silloin Pohjoismaiden suurin. Käy myös toisessa kerroksessa tutustumassa tavarapaljouteen. Hinnoista tinkiminen on osa kaupanteon hauskuutta. Seinässä, ulkorappujen yläpuolella on Viipurin vaakuna. Kauppatorin laidoilla on vielä muutamia torikauppiaita. Linnan lisäksi toinen Viipurin kuuluisa nähtävyys on Pyöreä Torni. Vaasa-salin seiniltä voit lukea kaupungin historiaa. Syö borsch-keittoa ja nauti kahvit. Torin ympärillä on punatiilinen Suomen Pankin talo ja sen vieressä Viipurin uusin hotelli Victoria. Siirry puistoon Salakkalahden puolelle. Lahden toisella puolella on Druzhba-hotelli, Korolenko- ja Viiking-laivat. Ellet ole ennen käynyt Rautatieaseman sisällä, tee se nyt. Odotushalli on katsomisen arvoinen. Asemarakennuksesta vain pieni osa on alkuperäistä. Kivenheiton päässä asemalta sijaitsee kuuluisa Lallukan talo. Siitä lyhyen matkan päässä puiston kulmassa sijaitsee Viipurin toinen kauppahalli. Siellä käy vähemmän turisteja. Tavaraa on sielläkin runsaasti. Punaisen lähteen torin varrella on paljon erilaisia kauppoja. Torilla seisoo vaikuttava Leninin patsas. Kulje Torkkelin puisto päästä päähän. Näet Alvar Aallon suunnitteleman kirjaston, Yrjö Liipolan Metsänpoika patsaan ja Jussi Mäntysen Hirvi patsaan. Entisen Karjalakadun varrelta löytyy hotelli Viipuri, jonka rakennuksessa oli Karjala-lehden toimitus ja kirjapaino ja alakerrassa hotelli Knut Posse. Pieni, kaunis talo Karjalakadun ja Torkkelinkadun kulmassa kuului varakkaalle kauppaneuvos Sergejeffille. Hän omisti Viipurissa mm. olutpanimon ja tupakkatehtaan.. Kulttuurinnälkäsi tyydyttyy, kun lähdet Pantsarlahden Bastionilla sijaitsevaan Viipurin Eremitaasiin tutustumaan sen näyttelyihin. Itse rakennus on erittäin kaunis pylväikköineen. Ulkopuolella on paljon patsaita. Rakennus on kunnostettu, entinen Viipurin Taidemuseo. Entisaikaan koko Suomen kaunein katunäkymä avautui Vesiportinkadulle. Sen yläpäässä kohoaa Kellotorni, joka nyt on huonossa kunnossa. Torniin ei enää uskalla kiivetä. Lähellä Kauppatoria on Pietari-Paavalin kirkko ja sen vieressä Mikael Agricolan patsas. Kiipeä Tervaniemen korkeimmalle kohdalle. Siellä seisoo Pietari Suuren patsas lähellä Maakunta-arkistoa. Jatka matkaasi Monrepohon ja pese kasvosi Narsissilähteen silmäsairauksia parantavalla vedellä. Lepuuta lopuksi jalkojasi kahvikupposen ääressä katukahvilassa. Katsele ohikulkevien, nykyisen Viipurin asukkaiden elämän menoa. Mieti tietävätkö he, kuinka muistorikkaassa, historiallisessa ja kauniissa kaupungissa he saavat asua. Lyhyen matkan aikana ei kaikkeen ehdi tutustua. Paljon jää vielä toiseen kertaan. Kulje avoimin mielin Viipurissa. Näe sen osittain rapistuneen ulkokuoren alta kaupungin ainutlaatuisuus! Liisa Katajainen- Johannes-Seuran oma perinnekäsityökerho kokoontui ensimmäisen kerran toimistolla. Kolme reipasta naista polkas toiminnan käyntiin korjaamalla seuran omistamat miesten ja poikasten Johanneksen kansallispuvut lainauskuntoon. Uuden kerhomme seuraava kokoontuminen on lauantaina klo Silloin katsomme, mihin perinnekäsityölajiin seuraavaksi ryhdymme. Ketjuvirkkaus, neulakinnas, pirtanauha... Mukkaa vartutaa kaikkii perinteisestä käsityöstä kiinnostuneita; tekemään, oppimaan, neuvomaan, muistelemaan, katselemaan, tai vaan haastelemaan... Lämpimästi tervetulleeksi toivottaa Pirjo Ruoho Johannekselainen ilmestyy n. 10 kertaa vuodessa Kustantaja ja julkaisija: Johannes-Seura ry Toimisto: Myllytie 1 (Kirkonkulma) Piikkiö, puh Avoinna: keskiviikkoisin klo ja kuukauden ensimmäisenä ja kolmantena arkilauantaina klo (ks. sivu 2) sähköposti: Päätoimittaja: Hannu Rastas, Saksantie 89, Piikkiö Puh: Sähköposti: Lehtitoimikunta: Marjatta Haltia, Liisa Katajainen, Kaija Sipilä ja päätoimittaja. Lehden toimittajia: Kaikki lukijamme, johannekselaiset ja heidän ystävänsä. Ilmoitushinnat: 0,55 /palstamm (perusteena 4-palstainen sivu, palstan maksimileveys 70 mm). Säännöllisistä jatkuvista ilmoituksista alennus. Kuolinilmoitukset: 0,35 /palstamm. Kiitosilmoitukset: 5. Tilaushinnat: Vuosikerta 28 koti- ja pohjoismaihin, muualle ulkomaille 33. Piikkiön Osuuspankki Toimituksellinen aineisto: Lukijoiden kirjoituksia ja kuva-aineistoa otetaan muokattavaksi julkaisemista varten tai julkaistavaksi sellaisenaan. Vastuu ja päätökset julkaisemisesta ovat toimituksen. Julkaisemisen jälkeen alkuperäiset kuvat palautetaan, muu aineisto pyydettäessä. Vastuu ilmoituksista: Puhelimitse annettuihin ilmoituksiin sattuneista virheistä lehti ei vastaa. Ilmoituksen poisjäämisestä tai muusta julkaisemisessa sattuneesta virheestä lehden vastuu rajoittuu enimmillään ilmoituksesta maksetun hinnan palauttamiseen. Taitto: Esa Haltia

KARJALAISET KESÄJUHLAT PORISSA

KARJALAISET KESÄJUHLAT PORISSA KARJALAISET KESÄJUHLAT PORISSA 14. 16.6.2013 Raimo Hannukainen, Karjalaseurojen Satakunnan piiri 1 Yleistä 65. Karjalaiset kesäjuhlat Porissa 14. 16.6.2013, järjestäjinä ovat Karjalan Liitto Karjalainen

Lisätiedot

Sukuviesti 1/2013. Tässä viestissä:

Sukuviesti 1/2013. Tässä viestissä: Sukuviesti 1/2013 Tässä viestissä: Virvon, varvon Sukuseuran uudet kotisivut Matka Karjalaan kesäkuussa 2013 Kirvun sukujen tapaaminen Orimattilassa 20.4.2013 Jäsenmaksu Sukuseuran myyntinurkka ja yhteystiedot

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Sikahyvää ruokaa villisiasta!

Sikahyvää ruokaa villisiasta! à la Tapio Kangas Laatutyö pohjoiskarjalaisessa elintarvikeketjussa -hanke Elintarvikealan koordinointihanke Pohjois-Karjalassa 2010 2012 Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Ostosmatka Keskisen kyläkauppaan Tuuriin La 23.2.2013

Ostosmatka Keskisen kyläkauppaan Tuuriin La 23.2.2013 Ostosmatka Keskisen kyläkauppaan Tuuriin La 23.2.2013 Lähtöpaikat: Lapinlahti Siilinjärvi Kuopio Hinta: 32 / henkilö (edellyttää 30 lähtijää) Sitovat ilmoittautumiset 9.2 mennessä: Jaana Neuvonen p.044-5640

Lisätiedot

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka Kirkkovuosi Adventti aloittaa kirkkovuoden. Ensimmäisenä adventtina lauletaan Hoosianna ja sytytetään ensimmäinen kynttilä, toisena toinen, kolmantena kolmas ja neljäntenä neljäs kynttilä. Adventti, Adventus

Lisätiedot

Lihakeitto. 500 g naudanlihaa 2 l vettä 10 maustepippuria 1 tl suolaa 2 porkkanaa 100 g lanttua tai naurista 1 sipuli 1 nippu lipstikkaa 8 perunaa

Lihakeitto. 500 g naudanlihaa 2 l vettä 10 maustepippuria 1 tl suolaa 2 porkkanaa 100 g lanttua tai naurista 1 sipuli 1 nippu lipstikkaa 8 perunaa Lihakeitto 500 g naudanlihaa 2 l vettä 10 maustepippuria 2 porkkanaa 100 g lanttua tai naurista 1 sipuli 1 nippu lipstikkaa 8 perunaa Pane liha veteen kiehumaan. Kuori pintaan muodostuva vaahto ja lisää

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Matka Kronstadtiin keväällä 2007. Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta

Matka Kronstadtiin keväällä 2007. Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta Matka Kronstadtiin keväällä 2007 Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta Su-Ma, 13-14.5. Tulimme kaikki matkalle lähtijät koulun pihalle sunnuntai-iltana kello kymmenen maissa. Yksi matkalaisista kuitenkin

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Klo 15.30 KARLIN SUKUSEURA RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SUKUKOKOUS Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat Sääntömuutokset

Klo 15.30 KARLIN SUKUSEURA RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SUKUKOKOUS Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat Sääntömuutokset KARLIN SUKUSEURA RY KUTSU SUKUJUHLAAN JA SUKUKOKOUKSEEN 16.6.2013 Karlin sukuseura ry:n sukuneuvostolla on ilo kutsua Sinut perheineen yhdistyksen sääntöjen edellyttämään varsinaiseen sukukokoukseen 16.6.2013.

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

Menu. Savuporopiiras Lohta Valkoviinikastikkeella Uuniperunat. Valkosuklaa-karpalo pannacotta

Menu. Savuporopiiras Lohta Valkoviinikastikkeella Uuniperunat. Valkosuklaa-karpalo pannacotta Menu Savuporopiiras Lohta Valkoviinikastikkeella Uuniperunat Valkosuklaa-karpalo pannacotta 8 Savuporopiirakka Pohja: 150 g pehmeää margariinia 1½ dl kaurahiutaleita 2½ dl vehnäjauhoja 1 dl juustoraastetta

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

Tverin Karjalan Savusaunamatka 16.8. 23.8.2015

Tverin Karjalan Savusaunamatka 16.8. 23.8.2015 Tverin Karjalan Savusaunamatka 16.8. 23.8.2015 Tämä matka on tehty ennenkin. Se oli niin hyvä että pyysimme Leo Baskinia järjestämään matkan uudelleen. Tämä on tosi Savusaunafaneille. Matalle mahtuu vain

Lisätiedot

PÄÄSIÄISAAMUNA. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui: Jerusalemissa

PÄÄSIÄISAAMUNA. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui: Jerusalemissa Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) PÄÄSIÄISAAMUNA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui: Jerusalemissa b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Jeesus oli kuollut ja haudattu

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

Lasinkeräilijän Blogi

Lasinkeräilijän Blogi Sivu 1/8 Jaa muille Ilmoita väärinkäytöstä Seuraava blogi» Luo blogi Kirjaudu sisään Lasinkeräilijän Blogi Etusivu Lasinkeräilijän linkit Avainsanat INFO Lasinkeräilijän kalenteri SUNNUNTAI, 22. HUHTIKUUTA

Lisätiedot

Pauli Holmlund. Pauli, Varma ja Else Holmlund n. 1926.

Pauli Holmlund. Pauli, Varma ja Else Holmlund n. 1926. Pauli Holmlund Pauli Johansson Holmlund syntyy 17.10.1904 Porissa ja käy siellä koulunsa. 16- vuotiaana hän lähtee vapaaehtoisena vapauttamaan Karjalaa. Sisaret naureskelevat, kun Pauli luulee ottavansa

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Vanhustyön keskusliiton Senioritoiminta järjestää ikäihmisille avointa ja maksutonta kerhoa. IIRISKERHO

Vanhustyön keskusliiton Senioritoiminta järjestää ikäihmisille avointa ja maksutonta kerhoa. IIRISKERHO Vanhustyön keskusliiton Senioritoiminta järjestää ikäihmisille avointa ja maksutonta kerhoa. IIRISKERHO Keskiviikkoisin Klo 13.00 14.30 Pengerkatu 11 a 3, Pengersali 2 krs. Kerhossa tarjolla kahvia ja

Lisätiedot

B A LTIA N K IE R R O S 10.7. - 16.7.2007

B A LTIA N K IE R R O S 10.7. - 16.7.2007 MAANANTAI 9.7.2007 N. Klo 8.00 startti Huttulasta ja sen jälkeenvesilahdelta Koskenkylästä kohti Vantaata, keli pilvinen ja vesikuurojen mahdollisuus ilmassa Yöpyminen vaimon serkun luona mistä aamulla

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

TOIVASTEN SUKUSEURAN SUKUKOKOUS KUOPIOSSA 25.-26.7.2015

TOIVASTEN SUKUSEURAN SUKUKOKOUS KUOPIOSSA 25.-26.7.2015 TOIVASTEN SUKUSEURAN SUKUKOKOUS KUOPIOSSA 25.-26.7.2015 Toivasten Sukuseura ry oli taas kutsunut jäseniään ja muitakin Toivasia ja Toivas-mielisiä kokoontumaan Kuopion Hotelli Atlakseen seuraamaan seuran

Lisätiedot

Jumalan lupaus Abrahamille

Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 Vastaus

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 Vastaus Kenguru Ecolier, vastauslomake Nimi Luokka/Ryhmä Pisteet Kenguruloikka Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Jätä ruutu tyhjäksi, jos

Lisätiedot

]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv

]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv ]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv Elipä kerran kolme aivan tavallista lasta: Eeva, Essi ja Eetu. Oli kesä joten koulua ei ollut. Lapset olivat lähteneet maalle isovanhempiensa luokse. Eräänä sateisena kesäpäivänä,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Nettiraamattu lapsille Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Pääsiäisaika. Kirkkonummen suomalainen seurakunta

Pääsiäisaika. Kirkkonummen suomalainen seurakunta Pääsiäisaika 2013 Kirkkonummen suomalainen seurakunta Hartaudet ja jumalanpalvelukset Kirkkonummen Pyhän Mikaelin kirkko, Tallinmäki 1 Su 24.3. klo 10 Palmusunnuntain messu Tiellä ken vaeltaa? Suomen Lähetysseuran

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

Salon Rally 3-4.10.2015

Salon Rally 3-4.10.2015 Salon Rally 3-4.10.2015 Laitan tunnelmapaloja Salon Rallysta. Nettisivuille tulevat Hannelen ja Ritva-Liisan esityksistä koosteet. Lauantain esiintyjistä löytyvät kattavat tiedot netistä. Piirin 142 puheenjohtaja

Lisätiedot

Nimien yleisyys Väestörekisterikeskuksen mukaan 2000-luvulla

Nimien yleisyys Väestörekisterikeskuksen mukaan 2000-luvulla Nimien yleisyys Väestörekisterikeskuksen mukaan 2000-luvulla (M = miehiä, N = naisia, S = Suomessa, Ulk. = ulkomailla; Nyk. = nykynimenä, Ent. = entisenä nimenä, Kuoll. = kuolleita po. nimisiä) Nämä yleisyysluvut

Lisätiedot

Laula kanssain Eläkeliiton laulujuhlat

Laula kanssain Eläkeliiton laulujuhlat Laula kanssain Eläkeliiton laulujuhlat 2.-3.8.2013 Joensuu Laula kanssain Eläkeliiton laulujuhlat 2.-3.8.2013 Joensuu Kutsumme kaikki ikäihmisten kuorot ja lauluryhmät kokemaan laulun voimaa Joensuun laulurinteelle,

Lisätiedot

alkaneen uuden 2013 vuoden ensimmäiseen Kaarina Suonperä

alkaneen uuden 2013 vuoden ensimmäiseen Kaarina Suonperä Tule alkaneen uuden 2013 vuoden ensimmäiseen koulutukseen sellaisena kuin olet. Palaat matkalta osaavampana ja tavoista paljon tietävänä. Tapaseura ry:n puheenjohtaja, tapakouluttaja Kaarina Suonperä tarjoaa

Lisätiedot

Kasvis-juustopiirakka ( 1 uunipellillinen) Pohja 150-200g margariinia 7 dl vehnäjauhoja 2 ½ dl vettä 40 g hiivaa 1 tl suolaa

Kasvis-juustopiirakka ( 1 uunipellillinen) Pohja 150-200g margariinia 7 dl vehnäjauhoja 2 ½ dl vettä 40 g hiivaa 1 tl suolaa Kasvis-juustopiirakka ( 1 uunipellillinen) Pohja 150-200g margariinia 7 dl vehnäjauhoja 2 ½ dl vettä 40 g hiivaa 1 sipuli 1 valkosipulin kynsi 3 porkkanaa 200 g vihreää papua (pakaste) 2 rkl margariinia

Lisätiedot

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ

HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ Yhteinen seurakuntatyö NÄKÖVAMMAISTYÖ Kesäohjelma 2016 Helsingin Seurakuntayhtymä Näkövammaistyö Seurakuntien talo, 4 krs. Kolmas linja 22, 00530 Helsinki Toimisto 09-2340 2538

Lisätiedot

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit!

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! LUONNOS Sukumuistelupeli Tärkeät paikat Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! Voit myös keksiä itse lisää kysymyksiä! Jokainen

Lisätiedot

SAIMAAN LAIVAMATKAT OY KAHDEN PÄIVÄN RISTEILYT LUOSTARIRISTEILYT HOTELLIRISTEILY

SAIMAAN LAIVAMATKAT OY KAHDEN PÄIVÄN RISTEILYT LUOSTARIRISTEILYT HOTELLIRISTEILY RISTEILYT SINISELLÄ SAIMAALLA KAHDEN PÄIVÄN RISTEILYT Lähtö Kuopiosta (ti, to, la) tai Savonlinnasta (ma, ke, pe) klo 9.00. Risteily Heinäveden reittiä pitkin neljän sulkukanavan ja kahden avokanavan kautta

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

SYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME

SYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME SYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME MAA OLI AUTIO JA KYLMÄ I minä kävelin poispäin näistä päivistä jätin sudenjälkiä ettei minua etsittäisi polulla kohtasin tytön joka sanoi että on vapaus nauttia ei sitä kiinnostanut

Lisätiedot

Pöljän kotiseutumuseo

Pöljän kotiseutumuseo Pöljän kotiseutumuseo Siilinjärven kunta Nuoriso- ja kulttuuritoimi Esityksessä käytettävät kuvat Pöljän museon valokuvakokoelmasta ja kulttuuritoimen omista tiedostoista ellei toisin mainita. Museon perustaminen

Lisätiedot

Suomikoululainen. Puheenjohtajan Palsta: Yhteishenkeä tarvitaan. Jäsenkokous 04.02.2012 Tervetuloa! Kirjaston kuulumisia.

Suomikoululainen. Puheenjohtajan Palsta: Yhteishenkeä tarvitaan. Jäsenkokous 04.02.2012 Tervetuloa! Kirjaston kuulumisia. Suomikoululainen Tammikuu 2012 Puheenjohtajan Palsta: Yhteishenkeä tarvitaan Jäsenkokous 04.02.2012 Tervetuloa! Kirjaston kuulumisia 1 Puheenjohtajan palsta Hyvää alkanutta Uutta Vuotta 2012! Mitähän tuleva

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus 7.3.2011 17.4.2011 Joni Kärki ja Mikko Lehtola Matka alkoi Oulaisten rautatieasemalta sunnuntaina 16.3. Juna oli yöjuna, ja sen oli tarkoitus lähteä matkaan

Lisätiedot

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3

TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3 1/6,Kuva: http://www.maija.palvelee.fi/ TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET sivu VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3 SUKUSEURAN KOTISIVUISTA MIELENKIINTOISET

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta Nettiraamattu lapsille Prinssi joesta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A.

Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A. 1(56) Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011 Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 Kuvat, photos Jorma A. Vesterinen Sukuseuramme lippu liehui Korholan kartanon lippusalossa koko kesätapahtumamme

Lisätiedot

Itä-Suomen senioriviinakauppiaiden jäsentiedote 2/2012

Itä-Suomen senioriviinakauppiaiden jäsentiedote 2/2012 Itä-Suomen senioriviinakauppiaiden jäsentiedote 2/2012 ITÄ-SUOMEN ALAOSASTON VUOSIKOKOUS IISALMESSA Kokouksen osanottajia Olvin panimomuseossa Pidettiin 7.3.2012 Iisalmessa vuosikokous, kuten toimintasuunnitelmassa

Lisätiedot

Karj ala, sua ikävöin

Karj ala, sua ikävöin Karj ala, sua ikävöin Vuoksenrantalaisten muistojen kirja Toimittanut Tatu Vanhanen Julkaisija Vuoksenrannan pitäjäseura r.y. Sisältö Johdantoa muistojen kirjaan 13 Tatu Vanhanen Vuolteen varjossa 37 Arvi

Lisätiedot

Taikinan kylän asukkaat

Taikinan kylän asukkaat Taikinan kylän asukkaat 197 Turtiainen Eino ja Liisa (kanttiini) 198 Turtiainen Mikko ja Väinö (veljekset, poikamiehiä) 199 (Vanha tupa) Turtiainen Salomon (Sakkeus) ja Ulla, Juho, Anton, Onni, jatoivo

Lisätiedot

Kuusi päivää Vienan runokylissä

Kuusi päivää Vienan runokylissä Matkatoimisto Kotiranta Gorniakovkatu 2A, Kostamus E-mail: kotiranta-tour@mail.ru http://kotiranta-tour.ru/ru/suomeksi/5951/ Kuusi päivää Vienan runokylissä 6.-11.7.2016 Kostamus Jyskyjärvi Haikola Kalevala

Lisätiedot

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA Historiaa Kymmenen vuotta sitten Korpiojan Hurskaiset päättivät perustaa Juho ja Maria Hurskaisen jälkeläisten sukuseuran. Samaan aikaan oli jo keskusteltu

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 Hyvä Sanoma ry järjesti virkistyspäivän Nivalassa helluntaiseurakunnan tiloissa. Se oli tarkoitettu erikoisesti diakonia työntekijöille sekä evankelistoille ja mukana

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 2015 Sukuseura Kiteen Matikaiset r.y..

JÄSENTIEDOTE 2015 Sukuseura Kiteen Matikaiset r.y.. Kuva: YLE Etelä-Karjala TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET sivu KITEEN SUKUSEUROJEN YHTEINEN KYLPYLÄVIIKONLOPPU...2 SYKSYN KAHVITILAISUUDELLE JATKOA PÄÄKAUPUNKISEUDULLA...3 JUHLAVUOSI 2016...4 MUUTTUNEISTA

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jaakob, petturi

Nettiraamattu. lapsille. Jaakob, petturi Nettiraamattu lapsille Jaakob, petturi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Kerr; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2011 Bible

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota

Lisätiedot

Havaintomateriaalia - avuksi sinulle

Havaintomateriaalia - avuksi sinulle Havaintomateriaalia - avuksi sinulle - lapsi ja nuorisotyöhön - taide- ja leirikoulutyöhön - lähetyskasvatukseen - teemapäiviin - kirkollisiin tapahtumiin - ystävyysseurakunta- työhön - erityisryhmille

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Maanatai aamuna 2.11 hyppäsimme Ylivieskassa junaan kohti Helsinkiä, jossa olimme puolen päivän aikoihin. Lento Pariisiin lähti 16.05. Meitä

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

Taide-elämyksiä Berliinissä

Taide-elämyksiä Berliinissä Taide-elämyksiä Berliinissä Pääsin käymään kesäkuussa 2015 Berliinin taidemuseossa Gemäldegalleriessa historian opettaja Veli- Matti Ojalaisen opastamana. Taidemuseosta löytyy maailman suurin kokoelma

Lisätiedot

Paahda ruisleipäviipaleita ja laita porkkanapestotahnaa leivän päälle, koristele persiljalla.

Paahda ruisleipäviipaleita ja laita porkkanapestotahnaa leivän päälle, koristele persiljalla. MENU 2 Ruisleipää porkkanapestolla Uuniperunaa kirjolohitäytteellä ja vihersalaattia Mustikkapiirakkaa ja tofujäätelöä Ohjeet ovat 4 :lle Ruisleipää porkkanapestolla Paahda ruisleipäviipaleita ja laita

Lisätiedot

Karavaanariseurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin lähes 120 euroa

Karavaanariseurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin lähes 120 euroa 1 Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa 7.7.2006 klo 11:00 Karavaanariseurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin lähes 120 euroa Keskimääräinen karavaanariseurue käyttää leirintäaluepaikkakunnilla

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Valokuvat ja teksti 16.5.2015 Juhani Junna

Valokuvat ja teksti 16.5.2015 Juhani Junna YSTÄVYYS JA YHTEISTYÖSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUS KAMENNOGORSKIN KAUPUNGIN, VIIPURIN PIIRIN, LENINGRADIN ALUEEN, ANTREAN JA VUOKSENRANNAN SÄÄTIÖN SEKÄ KIRVU SÄÄTIÖN KANSSA. VIIPURIN ALUEHALLINNON KABINETISSA,

Lisätiedot

KOTIHARJUN SAUNAYHDISTYS ry

KOTIHARJUN SAUNAYHDISTYS ry To 17. Su 20.5.2012 Saunaretki Karjalaan Sivu 1 / 14 Kotiharjun Saunayhdistys ry:n perinteinen kevätretki Karjalan maisemiin ja sen saunoihin. Entistä Suomea. Heino Tours Finland, Kotka. Venäjän puolella.

Lisätiedot

Viipurilaisen Asikkalan Ratas- ruisleipää, porkkanapestolla Uuniperunaa kirjolohitäytteellä ja vihersalaattia Mustikkapiirakkaa ja tofujäätelöä

Viipurilaisen Asikkalan Ratas- ruisleipää, porkkanapestolla Uuniperunaa kirjolohitäytteellä ja vihersalaattia Mustikkapiirakkaa ja tofujäätelöä VOITTAJAMENU: Viipurilaisen Asikkalan Ratas- ruisleipää, porkkanapestolla Uuniperunaa kirjolohitäytteellä ja vihersalaattia Mustikkapiirakkaa ja tofujäätelöä Ohjeet ovat 4 :lle Ruisleipää porkkanapestolla,

Lisätiedot

Papuri.papunet.net. Arkipäivän elämää. Kuvia vuosikymmenten takaa

Papuri.papunet.net. Arkipäivän elämää. Kuvia vuosikymmenten takaa Papuri.papunet.net Arkipäivän elämää Kuvia vuosikymmenten takaa Perunoitten istuttaminen oli yksi kevään töistä. Valmiiksi idätetyt perunat piti laittaa kyntövakoon tasaisin välimatkoin. Kuvassa istutusta

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN METSÄNHOITAJAT RY. Matka Kannakselle ja Pietariin -metsäasiaa, kulttuuria, nähtävyyksiä

KESKI-SUOMEN METSÄNHOITAJAT RY. Matka Kannakselle ja Pietariin -metsäasiaa, kulttuuria, nähtävyyksiä KESKI-SUOMEN METSÄNHOITAJAT RY Matka Kannakselle ja Pietariin -metsäasiaa, kulttuuria, nähtävyyksiä Keski-Suomen metsänhoitajat ry suunnittelee kolmipäiväistä matkaa Kannaksen ja Pietarin suuntaan syksyllä,

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

1. Luistimilla. 2. Kultasauva. 3. Toivoni

1. Luistimilla. 2. Kultasauva. 3. Toivoni Nuorten laulukirja III, op. 134B Lauluäänet ja piano Sävelletty 1928 tai aikaisemmin Ensijulkaisu Valistus, Helsinki 1928 Lisäjulkaisut Valistus, Helsinki 1928 (yksiääninen painos, ilman opusnumeroa) Nuorten

Lisätiedot

Eläköön lahna! Reseptejä 25.5.2011

Eläköön lahna! Reseptejä 25.5.2011 Eläköön lahna! Reseptejä 25.5.2011 Lahnaviettelys Raaka-aineet: 400 g kylmäsavustettua tai lämminsavustettua lahna 2 kovaksi keitettyä kananmunaa 1 keltasipuli 1 dl majoneesia 2 rkl Crème fraîchea 2 rkl

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Alkusarja 9 vrk. LENTOPALLON MM 2014 Viralliset fanimatkat Puolan Katowiceen

Alkusarja 9 vrk. LENTOPALLON MM 2014 Viralliset fanimatkat Puolan Katowiceen Alkusarja 9 vrk LENTOPALLON MM 2014 Viralliset fanimatkat Puolan Katowiceen VIRALLISET FANIMATKAT 2 WWW.AIKAMATKAT.FI BUSSIMATKA KATOWICEEN 31.8. 8.9.2014 9 KULJETUS: LAUTTA + BUSSI HINTAAN SISÄLTYY LAUTTAMATKAT

Lisätiedot

Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa

Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa Pirkkalan Vanha kirkko Valmistunut 1921 Vihitty käyttöön 3.7.1921 Arkkitehti Ilmari Launis Urut Kirkon kellot Kangasalan Urkutehdas 16-äänikertaiset (1972) Bachumin

Lisätiedot

Sinun ja kummilapsesi kirjeenvaihto

Sinun ja kummilapsesi kirjeenvaihto Sinun ja kummilapsesi kirjeenvaihto 1 Kirjeen saaminen on aina iloinen yllätys Kummilapsesi ilahtuu varmasti, jos toisinaan muistat häntä postikortilla tai lyhyellä kirjeellä. Postikortit ovat suositeltavia,

Lisätiedot

Virpomaloruja. (koottu internetin keskustelupalstoilta ja Karjalan Liiton kokoelmista)

Virpomaloruja. (koottu internetin keskustelupalstoilta ja Karjalan Liiton kokoelmista) Virpomaloruja (koottu internetin keskustelupalstoilta ja Karjalan Liiton kokoelmista) Voilusikka lehmästäis, muna kanastais, pannukaakku taikinastais, markka kukkarostais! Luppaatkos munan, luppaatkos

Lisätiedot

Sukuseura Kanko ry. www-sivut: koti.welho.com/rkarppin/kanko/ Sähköposti: sskanko@welho.com. Muut yhteystiedot:

Sukuseura Kanko ry. www-sivut: koti.welho.com/rkarppin/kanko/ Sähköposti: sskanko@welho.com. Muut yhteystiedot: Jäsenlehti 1/2009 Sukuseura Kanko ry www-sivut: koti.welho.com/rkarppin/kanko/ Sähköposti: sskanko@welho.com Muut yhteystiedot: Puheenjohtaja: Sirpa Karppinen Venemestarintie 29 A, 00980 Helsinki puh.

Lisätiedot

Takuuvarma resepti jokaiselle päivälle! Max 12 v.

Takuuvarma resepti jokaiselle päivälle! Max 12 v. Nappaa mukaan! Helposti makua teidänkin perheen lempiruokiin. Takuuvarma resepti jokaiselle päivälle! Max 12 v. MAANANTAI Nam! Perunasoseen kanssa tosi hyvää. Tällä lähtee viikko hyvin käyntiin! Pehmeä

Lisätiedot