RAK. Nro 2001 P U O L A R M E T S Ä N S A I R A A L A N K O R J A U S

Transkriptio

1 RAK. Nro 2001 P U O L A R M E T S Ä N S A I R A A L A N K O R J A U S HANKESUUNNITELMA

2 S I S Ä L LY S L U E T T E L O 0. H A N K K E E N K U V A U S 1. Y H T E E N V E T O H A N K K E E S T A 1.1 Hankkeen perustiedot ja rakennuspaikka 1.2 Hankesuunnitelman laadinta 1.3 Vaikutukset lupamenettelyyn 2. H A N K K E E S T A T E H D Y T P Ä Ä T Ö K S E T J A S E L V I T Y K S E T 2.1 Suoritettuja tutkimuksia ja korjauksia 3. H A N K K E E N P E R U S T E L U T 3.1 Tarpeellisuus ja kiireellisyys 3.2 Vaihtoehtoiset tilanhankintatavat 4. S U U N N I T T E L U T A V O I T T E E T 4.1 Tilatavoitteet 4.2 Toiminnalliset tavoitteet 4.3 Hankkeen laajuustavoitteet 4.4 Tekniset ratkaisut ja korjaustavoitteet 4.5 Äänitekniset tavoitteet 4.6 LVIA-tekniset tavoitteet 4.7 Sähkötekniset tavoitteet 5. K O R J A U S T E N V A I H E I S T U S 6. R A K E N N U S O S A K O H T A I S E T K O R J A U S T A R P E E T, T A U S T A A J A P E R U S T E L U J A 6.1 Lattiat 6.2 Seinät 6.3 Kattopinnat ja alakatot 6.4 Ovet 6.5 Ikkunat 6.6 Kalusteet 6.7 Varusteet 6.8 Tekniikka 7. H A N K K E E N K U S T A N N U S T A V O I T T E E T 7.1 Tavoitehinta 7.2 Ensikertaisen kalustamisen ja varustamisen kustannusennuste 8. R A H O I T U S, T O T E U T U S J A A I K A T A U L U 9. T A R V I T T A V A T T O I M E N P I T E E T L I I T T E E T 2

3 O. H A N K K E E N K U V A U S Sijaintikartta P U O L A R M E T S Ä N S A I R A A L A Puolarmetsän sairaala on Arkkitehtuuritoimisto Veijo Martikaisen suunnittelema, vuonna 1976 valmistunut sairaala ja terveyskeskus. Sairaala edustaa aikakautensa tyypillistä sairaalarakentamista ja on tiloiltaan ja toiminnoiltaan selkeästi ja hyvin jäsennelty. Rakennus liittyy samalta aikakaudelta olevan Olarin alueen tiiliarkkitehtuuriin. Terveysasema ja siihen liittyvät palvelut toimivat ensimmäisessä kerroksessa. Sairaalaosassa on nelikerroksinen syvärunkoinen maanpäällinen osa, jonka keskellä on kaksi sisäpihaa. Lisäksi rakennuksessa on yksi kellarikerros ja sen alapuolella vielä yhdyskäytäväosa ja joitakin teknisiä tiloja. 3

4 Kiinteistössä toimivat tällä hetkellä seuraavat yksiköt: Puolarmetsän terveysasema A- osa 1.krs. Terveysaseman vastuuväestö on tällä hetkellä n , asema tarjoaa perustason toimintaa (lääkärin ja eri hoitajien kiireellinen ja kiireetön vastaanotto sekä ajanvaraus puhelimessa sekä toimistossa). Asemalle ei tuoda ambulanssipotilaita, mutta siellä seurantaa tarvitseville on seurantatila. Lisäksi asemalla on mahdollisuus pieniin toimenpiteisiin (luomien ja pattien poisto). Terveysasemalla käyntejä on päivittäin, keskimäärin n.86 asiakasta päivässä. Terveysasemalla on myös silmänpohjakuvaustoiminta, joka ostetaan yksityiseltä palvelujentuottajalta. Palvelujentuottajan valinnasta vastaa HUS, joten kuvat vastaavat laadultaan erikoissairaanhoidon vaatimusta. Tämä toiminta kohdentuu koko väestölle eikä sitä ole kaikkina päivinä. Käyntipäivinä odotustiloja tarvitaan, koska kuvattaville laitetaan ensin silmätipat ja kuvaus tehdään tietyn odotusajan jälkeen. Puolarmetsän laboratorio B- ja C- osat 1.krs. Laboratoriopalvelut espoolaisille tuottaa HUSLAB. Puolarmetsän laboratoriossa käy keskimäärin n.140 asiakasta päivässä. Lisäksi osastonäytteenotto on keskimäärin n.28 asiakasta päivässä ja kotisairaanhoidon tuomat näytteet ovat keskimäärin n.19 päivässä. EKG:ssä käy keskimäärin n.19 asiakasta päivässä. Puolarmetsän hammashoitola E- osa 1.krs Fysioterapia ja kuntoutusosasto D- osa 1.krs Fysioterapiassa asiakkaita käy päivittäin n.50 (yksilökäynnit ja ryhmät) Geriatrian poliklinikka Muistipoliklinikka B- osa 1.krs Muistipoliklinikalla tutkitaan yli 75-vuotiaita espoolaisia, joilla epäillään muistihäiriötä. Poliklinikalle tarvitaan lähete. Alle 75-vuotiaiden muistihäiriöt tutkitaan erikoissairaanhoidossa. Osastot D- ja E- osa krs Puolarmetsässä toimii neljä Espoon sairaalan kuntoutusosastoa (osastot 2D, 2E, 3D, 3E) sekä kaksi pitkäaikaishoidon yksikköä (Puolarkoti 4D ja 4E). Osastoilla hoidetaan aikuisikäisiä espoolaisia potilaita, jotka tulevat osastoille tutkimuksiin, hoitoon ja kuntoutukseen terveyskeskuslääkärin lähettämänä tai jatkohoitoon erikoissairaanhoidosta. Tavoitteena on potilaan tarpeista lähtevä yksilöllinen hoito ja kuntoutus, jota toteuttaa moniammatillinen tiimi yhdessä potilaan ja omaisten/läheisten kanssa. Potilaspaikkoja on 2. ja 3. kerroksessa yhteensä 137 ja 4.kerroksessa on 80 pitkäaikaishoidon asukaspaikkaa. Vuoden 2014 alkupuolella osastot 4D ja 4E yhdistyvät ja yhteensä käyttöön jää 40 paikkaa joko 4D:n tai 4E:n tiloihin. Yhdistämisen jälkeen jäävän tilan käytöstä on olemassa erilaisia vaihtoehtoja ( tieto päivitetty ) Kotisairaala E- osa 1.krs Puolarmetsässä sijaitsee kotisairaalan toimisto. Kotisairaalahoito on vaihtoehto vuodeosastohoidolle potilaan niin halutessa. Puolarmetsän potilaskirjasto D- osa 1.krs Kirjastosta vastaa Espoon kaupunginkirjasto. Kirjaston aineistoa voivat lainata potilaat, omaiset sekä henkilökunta. Tarvittaessa potilaiden luona käydään myös osastoilla. Osastoille sijoitetuista kirjastokärryistä voivat potilaat lainata aineistoa ympäri vuorokauden. Keittiö ja ruokasali A- osa 0.krs. Espoo Catering -liikelaitos vastaa Puolarmetsän ateriapalveluista. Keittiön asiakkaita on tällä hetkellä päivittäin seuraavasti: henkilöstöravintola n.100, kotipalveluateriat n.400, Espoon sairaala n.160, Puolarkoti n.80, Olarinluoman vastaanottokoti n.40 ja Emppu päihdeyksikkö n.16. Lisäksi Haukikodin ateriat valmistetaan täällä mahdollisesti syksystä 2013 alkaen, kunnes uusi keskuskeittiö avataan. 4

5 1. Y H T E E N V E T O H A N K K E E S T A Hanke on kaupungin omistama hanke. Rakennuksen omistaa Espoon kaupunki / Tilakeskus-liikelaitos. Käyttäjä on Espoon kaupungin sosiaali- ja terveystoimi, HUS laboratoriot Kohennushankkeen päätavoitteena on sisäilmaongelmien poistaminen ja toimintaympäristön saattaminen kuntoon erityisesti terveellisyyden ja turvallisuuden kannalta. Ongelmia on selvitetty käyttäjäkyselyllä, sisäilmatutkimuksella ja sisätilojen kuntokartoituksella sekä muilla tarpeellisilla tutkimuksilla. Sisäilmaongelmien vuoksi ensisijaisina ovat seuraavat toimenpiteet: - ilmastointijärjestelmän perusteellinen puhdistus sisältäen myös näkyvien tuloilma- ja poistoilmaelinten huolellisen puhdistuksen. - ikkunoiden apukarmien uusiminen ja/tai ikkunaliittymien tiivistys sisäpuolelta siten, että apukarmeissa käytetty kreosootti ei pääse enää sisäilmaan. Tämän lisäksi tarkoituksena on korjata muita puutteita, joita rakennuksessa on havaittu ja havaitaan. Rakennuksessa on suoritettu hankesuunnittelun yhteydessä huonekohtainen katselmus. Katselmuksen pohjalta huoneista on laadittu huonekortit, joihin on kirjattu havainnot ja korjausehdotukset. Joidenkin toimintojen siirryttyä muualle rakennuksen B- osalta, on tämä osa rakennuksesta jäänyt vajaakäytölle tai tilat on osin otettu asiallisia muutoksia tekemättä toiseen käyttöön, mm. entiset röntgen- ja lääkekeskustilat. 5

6 Korjaustoimenpiteet on jaoteltu kolmeen kategoriaan sen mukaan kuinka pitkäksi rakennuksen elinkaari lopulta halutaan: 1. Turvallisuuteen ja terveellisyyteen liittyvät ensisijaiset korjaukset (3 milj. euroa): - tehdään välttämättömimmät turvallisuuteen ja terveellisyyteen liittyvät korjaukset siten, että niillä selvitään muutama vuosi eteenpäin. - tavoitteena on pitää rakennuksen ulkopuoli ja kaikki sisätilat terveellisinä ja turvallisina nykyisen toiminnan kannalta vielä 3 vuoden ajan. 2. Toimintaympäristön sekä paranemis- ja elämisympäristön viihtyisyyteen*, henkilökunnan työviihtyvyyteen ja motivaatioon* vaikuttavia korjauksia (3 + 2 =5 milj. euroa): - tehdään edellisten lisäksi rakennusosien toimivuuteen ja kestävyyteen liittyviä korjauksia sekä osin yleiseen viihtyisyyteen liittyviä korjauksia. - tavoitteena on kunnostaa sisätilat ja pihat sellaiseen kuntoon, että niissä toimiminen, eläminen, kuntoutus ja paraneminen voi tapahtua turvallisessa, terveellisessä ja paranemista edistävässä ympäristössä, jossa on huomioitu myös esteettömyyteen ja työergonomiaan liittyvät asiat, jolloin toiminnan voidaan olettaa jatkuvan n.5 vuoden ajan. 3. Toimintaympäristön sekä paranemis- ja elinympäristön viihtyisyyteen*, henkilökunnan työviihtyvyyteen ja motivaatioon* vaikuttavat korjaukset sekä lisäksi mahdollisiin käyttötarkoituksen muutoksiin liittyviä toiminnallisia korjauksia (peruskorjaukseen siirtyvät toimenpiteet, kun tuleva käyttötarkoitus ja tarvittavat toiminnalliset muutokset selvitetty) - tehdään edellisten lisäksi toiminnan tukemiseen, esteettömyyteen ja viihtyisyyteen liittyviä korjauksia sekä mahdollisia toiminnallisuuteen liittyviä korjauksia. - tavoitteena on kunnostaa rakennuksen ulkopuoli, ulkoalueet ja sisätilat sellaiseen kuntoon, että niissä toimiminen, eläminen, kuntoutus ja paraneminen voi tapahtua turvallisessa, terveellisessä ja paranemista edistävässä ympäristössä, jossa on huomioitu myös esteettömyyteen ja työergonomiaan liittyvät asiat. Lisäksi tilojen käyttötarkoituksiin liittyvät muutokset on mietitty ja tehty asianmukaisesti loppuun asti myös Lvis- tekniseltä kannalta. Aikajänne yli 5 vuotta. *Ympäristöllä on todettu olevan jo n.25 vuotta sitten tehdyn tutkimuksen perusteella merkitys mm. paranemisprosessin nopeuteen; Prof. Roger Ulrich, Evidence-based Design, Chalmers University of Technology, Sweden 1.1 HANKKEEN PERUSTIEDOT JA RAKENNUSPAIKKA Hankkeen numero 2001 Kohteen nimi Puolarmetsän sairaala Pääkäyttäjä Sosiaali- ja terveystoimi Kiinteistön omistaja + hallinta Espoon kaupunki Tilakeskus-liikelaitos Kortteli Tontti 1 Kaupunginosa 22 Kiinteistötunnus Tontin pinta-ala m2 Tontin rakennusoikeus kem2 Kerrosala kem2 (ei sisällä teknistä keskusta/yhdystunnelia) Bruttoala brm2 (ei sisällä teknistä keskusta/yhdystunnelia) Hyötyala m2 (ei sisällä teknistä keskusta/yhdystunnelia) Huoneistoala m2 (ei sisällä teknistä keskusta/yhdystunnelia) Kerrosluku 5 Rakennuksessa tapahtuva toiminta Ks. edellinen kohta 6

7 Henkilökuntamäärä n.350 Rakennuksen alkuperäinen arkkitehti Arkkitehtuuritoimisto Veijo Martikainen Ky, kohde on valmistunut 1976 Rakennesuunnittelu Insinööritoimisto Erkki Juva Oy Sijainti, tontin ympäristö, ominaisuudet ja rakennuskanta Puolarmetsän sairaala sijaitsee Matinkylä-Olarin asuinalueen luoteispuolella. Osoite on Puolarinportti Espoo. Tontti on osittain rakennettua ja osittain metsää. Tontilla sijaitsee sairaalarakennus ja lämpövoimala. Tontilla on lisäksi muinaismuistoalue. Tontti liittyy pohjoispuolella Puolarmaarin siirtolapuutarha-alueeseen ja keskuspuiston kevyenliikenteen verkostoon. Suunnitelmassa ei rakenneta uusia rakennuksia. Entisen lämpökeskuksen vieressä, sen lounaispuolella, on sairaalan valmistumisesta vuoteen 1990 asti harjoitetun riskijätteen polttamisen seurauksena todettu n m2:n alueella kynnysarvon ylittävä määrä lyijyä. Kunnostustarve arvioidaan tulevan käyttötarkoituksen mukaan. Nykyisen sairaalan lounaispuolella olevasta täyttömäestä tehdyn ympäristöteknisen tutkimuksen mukaan paikka sisältää pilaantunutta täyttömaata suurikokoisen louheen seassa n.150 m3, louheen kanssa yhteensä 500 m2. Kaavatiedot ja kiinteistötiedot Tontilla on vahvistettu Friisinmalmin asemakaava, jossa alue on merkitty sairaaloiden ja muiden sosiaalista toimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (Ys 3), max. 5 kerrosta. Kaavassa ei ole autopaikkojen lukumäärästä määräystä. Ajoliittymät tontin pysäköintipaikoille ovat Puolarintieltä Puolarinportin kautta. Liikenne ja paikoitus Puolarmetsän sairaalan asiakkaat ja henkilökunta käyttävät kiinteistön rakennettuja autopaikkoja. Asiakaspaikat sijaitsevat rakennuksen eteläpuolella ja henkilökunnan paikoitus sekä huoltoajo on rakennuksen pohjoispuolella. Autopaikkojen asiakaspaikkamäärä on ajoittain liian vähäinen ja aiheuttaa hallitsematonta autojen paikoitusta. Asiakaspaikoituksesta on epämääräinen kevyen liikenteen yhteys pääsisäänkäyntiin, jolla ei ole talvikunnostusta. Saattoliikenteen sujuvuus on huomioitu ja jalankulku tiloihin on rakennettu pääosin turvalliseksi. Joukkoliikenne kulkee Puolarintietä, jossa on bussipysäkit. Osa liikenteestä kiertää Puolarinportin kautta, jolloin lähin pysäkki on rakennuksen edessä lähellä pääsisäänkäyntiä. Tontilla on kevyen liikenteen väyliä, jotka yhdistyvät myös keskuspuiston kevyenliikenteen verkostoon. Kunnallistekniikka Kunnallistekniikka sekä kadut, jalankulku- ja pyörätiet on rakennettu ja ovat pääsääntöisesti kunnossa. 1.2 HANKESUUNNITELMAN LAADINTA Espoon kaupungin Tilakeskus-liikelaitoksen talonsuunnittelu ja talonrakennus vastaavat hankkeen suunnittelusta ja toteutuksesta. Hankkeen osapuolet, henkilöt ja yhteystiedot: TILAKESKUS-LIIKELAITOS, TALONSUUNNITTELU PL ESPOON KAUPUNKI vaihde , etunimi.sukunimi@espoo.fi Hankesuunnittelun johto ja ohjaus: Rakennuttaja-arkkitehti Rakennuttajainsinööri Lvia-tekniikka Sähkötekniikka Hankesuunnitelman kokoaminen: Arkkitehtitoimisto L&M Sievänen Oy Aulikki Torniainen Pirjo Sundholm Jaana Saira Pirjo Kurttila Liisa Sievänen Markku Sievänen 1.3 VAIKUTUKSET LUPAMENETTELYYN 7

8 Kohennustoimenpiteet eivät tarvitse rakennuslupaa, mikäli ei tehdä tilankäyttömuutoksia tmv. 2. H A N K K E E S T A T E H D Y T P Ä Ä T Ö K S E T J A S E L V I T Y K S E T Espoon vuoden 2013 talousarviossa ja taloussuunnitelmassa Puolarmetsän paikallissairaalan korjaustöille on varattu vuodelle M ja vuodelle M (investointiliite). 2.1 SUORITETTUJA TUTKIMUKSIA JA KORJAUKSIA Tutkimukset: Asbestikartoitus , Espoon kaupunki / Tekninen keskus, talonrakennus / Tapio Kojo Puolarmetsän pohjavesiselvitys 2004, Jaakko Pöyry Infra Oy Puolarmetsän sairaalan maaperän pilaantuneisuustutkimus PIMA , Ramboll Oy Julkisivujen kuntotutkimus , Ins.tsto Konstru Oy / Markku Mäkinen, Mika Laitala Alapohjarakenteiden kuntotutkimus , Ins.tsto Konstru Oy / Mika Laitala Vesikaton kuntotutkimus , Ins.tsto Konstru Oy / Uolevi Pesonen Pintavaaitus ja puustokartoitus , Espoon kaupunki geotekniikkayksikkö Puolarmetsän sairaalan lattiatasojen tarkistus 2009, Ramboll Oy Ympäristötekninen tutkimus Sisältää rakennuspaikan lounaisosassa sijaitsevan täyttöalueen pilaantuneisuusselvityksen ja kunnostustarpeen arvioinnin, WSP Environmental Oy / Jussi Kuusola Haitta-aine kartoitus , ABS Consult Oy Ab / Timo Salonen Vaarallisten aineiden kartoitus rakennuksen ulkovaipasta A-Insinöörit Suunnittelu Oy / Matti Juntunen Puolarmetsän sairaalan sisäilmaselvityksiä (mm. kreosootti) Sisäilmainsinöörit Oy / Mikko Niskanen Puolarmetsän sairaalan ilmanvaihtolaitteistoon liittyviä selvityksiä Sisäilmainsinöörit Oy / Mikko Niskanen Aikaisemmat hankesuunnitelmat ja tarveselvitykset: LVI- hankesuunnitelma , Taltec Oy Rakennesuunnittelijan tarveselvitys , Konstru Oy Sähkötöiden hankeselvitys Espoon kaupunki / Tekninen keskus / Talonsuunnittelupalvelut / Pirjo Kurttila Sairaalasta hoitokodiksi. Pitkäaikaishoitoympäristön kehittäminen Puolarmetsän sairaalassa Satu Åkerblom, Sasu Hälikkä, Aki Hiltunen, Teknillinen korkeakoulu Sosiaali- ja terveydenhuollon tekniikan ja rakentamisen instituutti Sotera Arkkitehtiosaston julkaisuja 2006 / 89 Espoon sairaala ja seniorikeskus (Orkidea), Hankesuunnitelma

9 Suurimmat korjaukset: Potilashuoneiden ja keskuskeittiön sähköasennusten peruskorjaus 1997 Potilashuoneiden wc-suihkutilojen peruskorjaus 2000 Saattohoitotilojen peruskorjaus 3D-osalla 2009 Myrkyllisten apukarmien poisto Hallinto-osan länsisivulla 1.krs Ravintokeskus on peruskorjattu Terveysasemaosan julkisivukorjaukset, koekorjaus n.2001 Sähköpääkeskus ja pääosa ryhmäkeskuksista uusittu 1997 Valvontakamerajärjestelmä tehty 2002 Kulunvalvonta-, päällekarkaus-, työajanseurantajärjestelmiä asennettu vuosina Poimintoja tehdyistä korjauksista: luvulla vuosittain: julkisivukorjauksia hissikorjauksia vesikattokorjauksia potilashuoneiden ja käytävien maalauskunnostusta potilasosastojen sähkökeskukset uusittu potilashuoneiden sähköt uusittu, antenniverkosto uusimatta 1981 jäteaitauksen rakentaminen 1983 ilmastoinnin lämmön talteenottolaitteisto 1984 terveysaseman muutostyö, atk-huoneen rakentaminen 1985 ilmastoinnin lämmön talteenottolaitteiston loppuunsaattaminen, keittiön kylmiöiden kunnostus 1986 hallinto-osaston ja ruokasalin lattioiden uusiminen, opasteiden uusiminen, ravintokeskuksen seinien ja lattioiden kunnostus 1987 ulko-ovien uusimista, tavaran vastaanoton laajennus 1988 pihavalaistuksen parantaminen, parvekkeiden kunnostus 1989 ruokasalin kunnostus, automaattisten ulko-ovien uusiminen, hammashoitolan muutos 1990 säätö- ja valvontalaitteiden uusiminen 1991 säätö- ja valvontalaitteiden uusiminen, ulkopuolen teräsosien maalaus 1992 pihavalaistuksen parantaminen, iv-koneiden muutostöitä, valvontalaitteiden uusimista 1993 valvontalaitteiden uusimista, liukupalo-ovien kunnostus, viemärikorjauksia, paloilmoitinjärjestelmän uusiminen 1994 paloilmoitinjärjestelmän uusiminen, pohjaviemärien uusimista, keittiön sähkötyöt 1995 paloilmoitinjärjestelmän uusiminen, terveysaseman peruskorjaus 1996 liikuntasaumojen korjaus, lattiapintojen uusimista, vesikatteen uusiminen, muuntamon uusiminen, terveysaseman, keittiön ja sairaalan laajoja korjauksia, vaihe varavoiman ohjauksen uusiminen, pihavalaistuksen parantaminen, vesikaton uusiminen, lämmitys- ja iv-verkon perussäätö, liikuntasaumojen korjaus, terveysaseman, keittiön ja sairaalan laajoja korjauksia, vaihe 2 9

10 1998 hisseihin kaukovalvonta, osastoivat palo-ovet palomääräysten mukaisiksi, parvekkeiden betonikaiteiden korjauksia 1999 keittiöiden kylmiöiden peruskorjaus, parvekkeiden betonikaiteiden korjauksia, kattilaitoksen vesikaton uusiminen, ulkopuolen teräsosien maalaus 2000 automaattiovien uusimista, hissien lattiamateriaalien uusiminen, keittiön automaattiovien uusiminen, keittiön kylmiöiden peruskorjaus, keittiön homekorjaus, potilashuoneiden pesuhuoneiden korjaus 2001 potilashuoneiden pesuhuoneiden korjaus, hallintotilojen muutos, paineilmakompressorin uusiminen, B-osan tukimuurin uusiminen, parkkipaikkojen suurentaminen 2002 paineilmakompressorin uusiminen, osastojen eteläpäätyyn markiisit, henkilökunnan pysäköintialueen laajennus 2003 potilasosastojen lääketilojen jäähdytys 2004 kattokupujen korjauksia, fysioterapian lattioiden uusiminen, sisäänkäyntilipan korjaus, pukuhuoneiden betonilattioiden maalaus 2005 paloilmoitinjärjestelmän korjaus, keittiölaitteiden korjauksia ja uusimista, osastokeittiöiden lattioiden korjauksia, ruumiskylmiöiden uusimista 2006 terveysaseman pääsisäänkäynnin betonilipan lohkeamien korjaus sekä lipan vesien poisto hallitusti sadevesijärjestelmään, osastojen käytävien puukaiteiden hionta ja lakkaus, 1. kerroksen pukuhuoneet 7 ja 8 lattioiden pinnoitus, osastojen kiinteiden kalusteiden korjausta, kappelin sisätilojen seinä- ja lattiapintojen korjaus ja maalaus, keittiön laitteiden (patojen) ja kylmiöiden korjauksia, teknisten tilojen vierustaan salaoja, seinänvierustan korjaus, terveyskeskuksen vastaanottoaulan katon korjaus (vesivahinko) 2007 vuodeosastojen tupakeittiöiden liukuovien uusiminen (3 kerrosta), valaistuksen parantaminen pyörien parkkialueella ja talon E-D länsisivun jalkakäytävällä, 3. ja 4. kerroksien osastokeittiöiden lattiapinnoitteiden uusiminen, henkilökunnan ja yleisö wc -tilojen vesikalusteiden toimintahäiriöiden korjaaminen, 2D ryhmähuoneeseen avattava ikkuna (vaatii seinän siirtoa), 3. ja 4. kerros mallina, potilashuoneissa seinien korjauksia, suihkutilojen lattiahalkeamien korjauksia, 1. ja 4. krs bitumikermikaton kattokaivojen ja läpivientien korjaus, fysioterapian liikehuoneeseen 7 kiinteää seinää E taukotilan kaapistomuutos, palokatkot spk n.150 kpl, 1. ja 4. krs bitumikermikaton kattokaivojen ja läpivientien korjaus, kattopeltien bitumointi 2009 E-siiven kattoreunapeltien korjaus, vesi valuu seinää pitkin sisäpuolelle Saattohoitoyksikölle tilojen rakentaminen 2010 Liikuntasaumojen korjauksia 2011 Ulkovalaistuksen kunnostusta, savunpoistoluukkujen korjaus 2012 Entisen puutyöhuoneen lattian pinnoitus 10

11 Muita vuosina tehtyjä korjauksia Vesikattojen vuotokorjauksia lähinnä kaivoliittymissä Lattiahalkeamakorjauksia potilashuoneet Osastokeittiöiden lattiapinnoitteiden uusiminen krs (aloitettu?) Tupakkahuoneet kuntotiloiksi krs. Osaston 2D tuuletusikkunoiden verkkojen puhdistus Osaston 3E taukotilan kaapistomuutos Kattonosturit osastoille 4D ja 4E Tila 027B muutettu kuntosalikäyttöön Vainajakylmiöiden muutostöitä Lämpölaitoksen pihalle kaivot ambulanssien pesuja varten Aikaisemmin kirjattuja korjaustarpeita, joita ei ole viety toteutukseen: Pääsisäänkäynnin, pääaulan, kahvion ja odotustilan valaistuksen parantaminen 0-kerroksen massalattioiden uudelleen käsittely (akryylipinnoite) Julkisivusaumausten uusiminen Parvekkeiden lattialaatoituksen korjaus (laattoja kopoina) Sisäpihojen kunnostus Hissien uusiminen Koko rakennuksen opasteiden uusiminen Hammashuollon ovien ja ikkunoiden korjaus Käytävien ja potilashuoneiden lattiapintojen uusiminen Potilashuoneiden akustiikan parantaminen Potilashuoneiden märkätilojen kynnysten madaltaminen Potilashuoneiden massalattioiden pinnoitehalkeamien korjaus, massaus osin irti Toimenpiteet osastojen lämpötilojen laskemiseksi kesäkuumalla (markiisit) Osastoille eritteiden kaatoallas 3. ja 4. kerroksen lattiapinnoitteiden uusiminen Osaston 3E taukotilan keittiökalusteiden uusiminen Ikkunat talvella kylmiä, tiivisteet huonot Terveysaseman ilmoittautumistilan korjaus Fysioterapian uima-altaan vesieristyksen ja laatoituksen uusiminen ja pohjan muuttaminen tasaiseksi Siivouskomeroiden vesipisteiden, altaiden ja lattiakaivojen (hiekanerotus) uusiminen Henkilöturva- ja kulunvalvontajärjestelmän laajentaminen Varavoimapääkeskuksen uusiminen ja automatiikkaan liittyvät toimet Valaistuksen uusimistarve hissiauloissa Ilmastoinnin peruskorjaus ja iv-konehuoneiden raitisilmakammioiden ja lumiesteiden korjaus Ilmastointi riittämätön etenkin potilashuoneissa ja 0.krs:n tiloissa Osastojen keittiöissä ja lääketiloissa ilmastointiongelmia E-osan patteriventtiilien säätäminen Jätekeskuksen jäähdytyksen parantaminen Viemäriverkoston saneeraus Patteriverkoston kuntotutkimus Höyryverkostossa vuotoja, jotka hankala korjata Kuudelle autolle katettu liukuovella varustettu aitaus 3. H A N K K E E N P E R U S T E L U T 11

12 3.1 TARPEELLISUUS JA KIIREELLISYYS Ulkopuolella mahdollisesti vaaraa aiheuttavat kohdat korjataan pikaisesti (rapautuvat tiilet tai betoniosat) Henkilökunnan oireilu ja tilojen hajuongelmat (kreosootti jne.) on haitannut työskentelyä jo pitkään. Kreosoottia pääsee sisäilmaan ikkunoiden apukarmeista. Rakennuksen ikkunat ovat alumiini-ikkunoita, joissa ei ole lämpökatkoa ja potilashuoneiden ikkunat toimivat osana ilmanvaihtojärjestelmää. Hajuongelman lisäksi ikkunat hohkaavat kylmää ja aiheuttavat vedon tunnetta. Terveysaseman vastaanottohuoneiden välinen ääneneristävyys vaatii korjauksia (ulkoseinän ja väliseinän liitoskohta). Kohennusta vaativat yleisö- ja henkilökuntatilojen wc- ja pesutilojen huono valaistus sekä niiden epähygieenisiksi muuttuneet pinnat. Lisäksi ongelmallisia on sosiaalitilojen ja eräiden muiden tilojen huono kunto sekä laajentuminen alueille tai tiloihin, jotka eivät ole ko. käyttötarkoitukseen suunniteltuja. Tilojen käyttötarkoituksen muuttuminen ja käyttöönotto eri tarkoitukseen kuin mihin rakennuksen ko.tila on alun perin suunniteltu, vaatii perusteellisen tarkastelun, mikäli käyttö tulee pidemmäksi aikaa kuin 5 vuotta. Lvi-tekniikka on pääosin alkuperäistä ja siten pitkälti käyttöikänsä päässä. Muita ongelmia on havaittavissa mm. seuraavasti: Ulkopuoli Sisäpuoli - julkisivutiilien rapautumista sekä kasvuston ja lian kertymistä - betoniosien rapautumista, halkeilua ja betoniterästen ruostevaurioita - vesipeltien ja räystäspeltien maalausten huono kunto - iv-konehuoneiden julkisivupellitysten huono kunto - sisäpihojen ja muiden oleskelu- ja terapiapiha-alueiden huono kunto - potilaiden erillisen katetun tupakointipaikan puute tupakointi tapahtuu nyt pääsisäänkäynnin edessä, missä se on kielletty lukuisilla kieltokylteillä! - terveysaseman vastaanottohuoneiden välinen huono ääneneristävyys - alakattojen huono kunto, sekavuus ja painavien alakattolevyjen puutteet sekä siirtymät pois paikoiltaan - osittain ovien ja karmien huono kunto erityisesti kolhiintumisesta johtuen - potilasosastojen käytävien kiintokalusteiden huono kunto - potilaosastojen tilojen visuaalinen sekavuus ja lattiapintojen liukkaus - vuosien varrella kertyneet pinttyneet liat erityisesti lattiapinnoissa ja jalkalistoissa Vuosikymmenten aikana tehdyistä erilaisista kunnostus- ja korjaustoimista on seurannut sisäympäristön visuaalinen sekavuus. Seurannaisvaikutuksina on mahdolliset heijastukset potilaiden itsenäiseen selviytymiseen tai paranemisprosessiin sekä henkilökunnan työviihtyvyyteen. Huolto- ja kunnossapitotoimien osalta tarvitaan huolellinen korjaus- ja huoltotoimien viimeistely, josta on myös jatkossa huolehdittava. Siivouksen osalta tarvitaan perusteellinen perussuursiivouksen tekeminen vahanpoistoineen. Kohteessa on peruskunnostuksen tarve rakennuksen ikä ja rakennusosien luonnollinen kuluminen ja vanheneminen huomioiden. 3.2 VAIHTOEHTOISET TILANHANKINTATAVAT 12

13 Espoon sairaalan toiminta siirtyy vuonna 2016 valmistuvaan uuteen sairaalarakennukseen Jorvin sairaalan viereen. Lyhyen tähtäimen kohennukset tehdään, jotta akuutit kiireelliset korjaustarpeet eivät johtaisi väliaikaistilojen tarpeeseen ennen uuden sairaalan valmistumista. Puolarmetsän sairaalan jatkokäyttö on toistaiseksi epäselvä, mutta joustava pilari-palkki-laatta runkoratkaisu sallii rakennuksen peruskorjaamisen joustavasti useampaankin käyttötarkoitukseen. 4. S U U N N I T T E L U T A V O I T T E E T 4.1 TILATAVOITTEET Korjauksia ja kohennusta tehdään turvallisuuteen ja terveyteen vaikuttaviin korjaustarpeisiin priorisoiden niin, että toiminta tiloissa voi jatkua uuden sairaalan valmistumiseen saakka. 4.2 TOIMINNALLISET TAVOITTEET Lyhyen aikavälin kohennuksessa ei ole uusia toiminnallisia tavoitteita. Mikäli rakennus päätetään peruskorjata, selvitetään toiminnalliset muutokset siinä yhteydessä erikseen. 4.3 HANKKEEN LAAJUUSTAVOITEET Lyhyen tähtäyksen ( 3 v.) kohennuksessa tehdään ulkopuolella vain välttämättömät turvallisuuteen liittyvät korjaukset. Kohennushankkeen huoneistoala on htm2 ( brutto-m2), joka ei sisällä erillistä teknistä keskusta eikä yhdystunnelia. Tämän hankesuunnitelman lisäksi kohteesta on tehty tilakohtaiset huonekortit, joissa on selvitetty silmämääräisesti tehdyt havainnot ja laadittu vaiheistetut korjausehdotukset. Tiloja koskevat yleiset huonekortit ja ulkopuolen yleiskortti ovat tämän hankesuunnitelman liitteenä 4.4 TEKNISET RATKAISUT JA KORJAUSTAVOITTEET Nykyiset rakenteet Rakennuksessa on 4 kerrosta sekä osittain maanpäällinen kellarikerros ja alakellari. Rakennus on betonirunkoinen ja paikalla rakennettu. Rungon muodostaa toiminnallisesti muuntojoustava pilaripalkki-laatta -järjestelmä. Ulkoseinän sisäkuori on betonirakenteinen. Ulkopuolella on pääosin 85 mm paksuinen punatiiliverhous, jonka takana ei ole suunnitelmissa erillistä ilmarakoa ennen 125 mm:n paksuista eristekerrosta (tilavaraus eristekerrokselle 135 mm). Ikkunoiden apukarmit villatilassa on merkitty suunnitelmissa kestopuuksi. Parvekkeiden ja sisäänvetojen kohdilla, parvekkeissa ja ikkunoiden alla ja iv-konehuoneiden ulkoseinissä puurunkotavara on merkitty suunnitelmissa kestopuuksi. Eli yleisesti ne kevytrakenteiset julkisivujen ulkoverhouskohdat, joissa ei ole tiiliverhousta tai betoniulkokuorta (ks.vaarallisten aineiden kartoitus rakennuksen ulkovaipasta A-Insinöörit Suunnittelu Oy / Matti Juntunen). Yläpohjat ovat ns. kevytsoralla eristettyjä ja kallistettuja kattoja kermieristyksin ja räystästuuletuksin. Osin rakennuksen alla on kerroksen korkuiset kellaritilat. Perustukset ovat kallionvaraisia, osin kaivonrengas- sekä osin paaluperustuksia. Rakennus on salaojitettu. Rakennus on jaettu rakenneteknisin liikuntasaumoin useampaan osaan. Ikkunat ovat alumiinirakenteisia. 13

14 Väliseinät ovat pääosin kipsilevyrakenteisia maalattuja seiniä. Kosteissa tiloissa ja osin märkätiloissa on alun perin käytetty muovitapettipinnoitteita. Terapia-allasosasto on kokonaisuudessaan laatoitettu. Myöhemmin on peruskorjauksessa laatoitettu myös potilashuoneiden wc- ja suihkutilojen seinät. Lattiat on näissä tiloissa tehty massalattioina. Alakatot ovat pääosin listakannatteisia kipsilevykattoja ja osin maalatuja metallisälekattoja Korjaustarpeet yleensä Rakennuksen tiiliverhoilu on osoittautunut pakkasta kestämättömäksi ja on paikka paikoin rapautunut. Samoin saumauksia on lohjennut. Kohennushankkeen yhteydessä on tarkoitus käydä rakennuksen tiilisaumaukset läpi siten, että estetään vesien pääsy rakenteisiin ja mahdolliset turvallisuusriskit poistetaan. Turvallisuutta vaarantavilta kohdin käydään alkuvaiheessa myös tiilirapautumat läpi ja korjataan. Osittain erityisesti pohjoissivulla tiilipinnoissa on likaa ja jonkinlaista jäkäläkasvustoa. Rakennuksen iästä johtuen julkisivuissa on myös tyypillisiä betonirapautumia, halkeamia ja betoniteräsvaurioita. Lyhyen aikavälin (3 v.) korjauksessa betonihalkeamat on syytä korjata tiilisaumaustyön yhteydessä siten, että veden pääsy rakenteiden sisään estetään. Pitemmän aikavälin korjauksessa ja/tai peruskorjauksessa betonivauriot on syytä korjata perusteellisesti. Rakennuksen E- osan 2.kerroksen parveke on asetettu betonivaurioiden takia käyttökieltoon. Mikäli rakennuksen käyttöä jatketaan yli 3 vuotta, on ko. parvekkeen betonikorjaukset syytä aloittaa ja saattaa se käyttökuntoon. Pääsisäänkäynnin pahimmat betonivauriot on myös syytä korjata jo lyhyen tähtäyksen kohennuksessa. Edellä mainittujen lisäksi vaikutelmaan ulkopuolen kunnosta vaikuttaa oleellisesti teräs- ja peltiosien kuluneisuus. Sisäpihat ja muut rakennusten välialueiden pihat ovat metsittyneet, sammaloituneet ja laatoitusalueet ovat menneet huonoon kuntoon, jolloin niitä ei voi ennen perusteellista kunnostusta käyttää. Vuosikymmenten aikana tehdyistä erilaisista kunnostus- ja korjaustoimista on seurannut sisätiloissa eri materiaalien kirjavuus ja sisäympäristön visuaalinen sekavuus. Seurannaisvaikutuksina ovat mahdolliset heijastukset potilaiden itsenäiseen selviytymiseen tai paranemisprosessiin sekä henkilökunnan työviihtyvyyteen. Yleiseen viihtyisyyteen ja siten myös kokemukseen tilojen terveellisyydestä voi vaikuttaa em. ympäristön epämääräisyys ja epäsiisteys. Erityisesti henkilökunnan puku- ja pesutilat ovat hyvin epäsiistissä kunnossa, eivätkä ainakaan paranna yleisilmettä tai ilmapiiriä, jossa joudutaan toimimaan. Osa sosiaalitiloista on sijoitettu alun perin muuhun käyttöön varattuun tilaan tai rajattu yleisen kellarikäytävän päästä epämääräisillä kaapeilla tai sermeillä. Vuosien varrella on myös otettu ilman erityistä suunnitelmaa varasto- tms. tiloja esim. hoito- tai työtilakäyttöön. Ilman suunnitelmallisia muutoksia ei varastotiloja tms. voida ottaa työskentelytiloiksi, vaan ne suunnitellaan asianmukaisesti, myös tekniseltä kannalta, huomioiden mm. tilojen vaatimat ilmastointitekniset muutokset. Luonnollista kulumista ja vaurioita näkyy tämän tyyppisessä laitoksessa erityisesti ovissa, ovien karmeissa ja ovilistoissa, seinäpinnoissa sekä kovalla käytöllä olevissa kiintokalusteissa. Useissa ovissa ja karmeissa on jälkiä niiden aukaisuista väkisin jopa ovilehteä ja/tai karmia rikkomalla. Yleisön käyttöön tarkoitetuista tiloista huonoimmassa ja epämääräisimmässä kunnossa ovat wc-tilat. Niiden valaistus on erittäin huono ja tilat ovat epäsiistejä. Lattioissa on seinälle jalkalistaksi taivutettu tumma likaantunut muovimatto. Seinäpinnat ovat muovipintaisia, osa hyvinkin tahmeita ja likaisia. Peilikaapit, joihin liittyy myös valaistus, ovat osin ruosteessa ja niiden valaistusteho on huono. Koko rakennuksessa erityisesti kipsilevyalakatot ovat päässeet huonoon tilaan ja kuntoon vuosikymmenten kuluessa. Alakattolevyt eivät ole kunnolla paikoillaan, osa on rikki, osa puuttuu, osassa on muita vaurioita ja kosteusjälkiä, osa on maalaamatta jne. Rakenteiden läpivientien viimeistelyt ja tiivistykset ovat viimeistelemättä. Tilojen kunnostuksissa on myös mm. vanhoja kellastuneita johtosuojuksia jäänyt vaihtamatta. 14

15 Terveysasema A- osan 1.kerroksessa on yleisesti kohtuullisessa kunnossa, samoin Hallinto C-osalla. Joitakin toimistotiloja paikka paikoin on kunnostettu viime vuosina suhteellisen hyvään kuntoon. Sen sijaan B- osa 1. ja kellarikerroksessa ovat selvästi huonoimmassa kunnossa. Lisäksi siellä on tiloja tyhjillään vailla uutta käyttötarkoitusta. Yleisesti ottaen potilasosastot krs ovat parhaimmassa kunnossa mutta vaativat kuitenkin pintaremonttia, ovien sekä kiintokalusteiden uusimis- ja kunnostustoimenpiteitä sekä lattioiden uusimista. Potilasosastoilla huonoimmassa kunnossa ovat huuhteluhuoneet sekä siivous- ja jätetilat, jossa on väärä seinämateriaali käyttöön nähden. Säännönmukaisesti siivous- ja jätetilojen kipsilevyseinät ovat alalaidasta puhki. Ikkunakorjaustarvetta on selvitetty mm. käyttäjäkyselyin sisäilman laadusta ja muista havaituista ongelmista. Lisäksi ongelmahuoneissa on tehty sisäilmamittauksia. Käyttäjäkyselystä laadittiin yhteenveto ongelmallisimpien tilojen kartoittamiseksi. Ikkunakorjauksesta on tehty mallikorjaus terveysaseman yhteen huoneeseen 1.36A, jonka pohjalta käyttäjän kanssa on sovittu ikkunoiden yleinen korjaustapa. Ikkunakorjaukset ovat käynnissä valitun toteutustavan pohjalta ja yhteisesti sovitun laajuisena. Silmämääräisen tilakohtaisen tarkastelun perusteella rakennus vaikuttaa muutoin suhteellisen hyväkuntoiselta ja on helposti muunnettavissa yhtenäisessä peruskorjauksessa vaihteleviin käyttötarkoituksiin. Rakennuksen muuntojoustava pilari-palkki-laatta -rakennejärjestelmä ja melko syvä runko, jossa on useita sisäpihoja, mahdollistaa rakennuksen suunnitelmallisen muuntamisen tulevaisuudessa useampaankin käyttötarkoitukseen. 4.5 ÄÄNITEKNISET TAVOITTEET Ulkoseinien ja väliseinien halkeamat tiivistetään ja kitaan huolellisesti. Terveysaseman puolella on äänitekniset vuodot saatava hallintaan yksityisyyden varmistamiseksi. Ovien ääneneristävyys varmistetaan tiivisteiden ja laskeutuvien tiivistekynnysten uusimisella tai ovilevyjen vaihdolla. Kohennuksen aikatavoitteiden mukaan tulee huomioida myös potilas- ja asukashuoneiden akustiset korjaukset äänitason ja melun vähentämiseksi. 4.6 LVIA TEKNISET TAVOITTEET Yleiset tavoitteet Yleisenä tavoitteena on sisäilmaolojen parantaminen ja joissakin huonetiloissa iv-melutason alentaminen Ilmanvaihto Välittömästi suoritetaan rakennuksen normaaliin käyttöön liittyvä viivästynyt iv-järjestelmän nuohous. Järjestelmä nuohotaan perusteellisesti, kaikki tulo- ja poistoilmaelimet puhdistetaan. Samassa yhteydessä tehdään myös tarvittavat ilmastoinnin uudelleen säädöt ja tasapainotus. Iv-konehuoneet puhdistetaan ja lattiat pinnoitetaan. Iv-konehuoneiden raitisilmasäleiköt uusitaan siten, että estetään lumen ja veden pääsy konehuonetiloihin. Raitisilmapellit muutetaan paineilmalla toimivista sähköllä toimiviksi. Nykyiset ilmanvaihtokoneet jäävät ennalleen 3-5 vuoden kohennuksessa. Mahdollisessa peruskorjauksessa koko ilmanvaihtojärjestelmä uusitaan Vesi ja viemäri 15

16 Vuoden 2002 hankesuunnitelmassa on jo todettu, että vesi- ja viemäverkostot on uusittava. Viime vuosina ei ole vielä havaittu erityisiä ongelmia tai merkittäviä vuotoja. Tässä kohennuksessa lattiakaivon kansia on syytä asentaa oikeille paikoilleen ja vaihtaa uusiin huonekorttien osoittamassa laajuudessa. 4.7 SÄHKÖTEKNISET TAVOITTEET Sähkön jako Potilashuoneiden irralliset seiniltä toisille verhokiskojen kautta tehdyt liaanimaisesti roikkuvat jatkojohdotukset saatetaan suunnitelmallisesti ja hallitusti myös ympäristön kannalta asianmukaiseen kuntoon muuttaen ne kiinteiksi asennuksiksi. Kellastuneet sähköjohtojen muovisuojat vaihdetaan uusiin valkoisiin suojuksiin. Puuttuvat pistorasioiden kannet asennetaan paikoilleen ja rikkinäiset uusitaan. Pistorasioiden kansien liittymät korjataan Valaistus Kellastuneet loisteputkivalaisimien prismalevyt vaihdetaan uusiin kirkkaisiin valotehon parantamiseksi. Yleisö- ja henkilökuntatilojen wc-tilojen valaistus uusitaan uusin peilikaappivalaisimin ja henkilökunnan pesutilojen valaistus uusitaan. 5. K O R J A U S T E N V A I H E I S T U S 1. Turvallisuuteen ja terveellisyyteen liittyvät ensisijaiset korjaukset Kohennus toteutetaan (on jo osin aloitettu) tehtyjen selvitysten ja suunnitelmien pohjalta. Riittää, jos rakennuksen elinkaari on 3 v. Sisäpuoli - Ilmastoinnin parantaminen: kaikkien ilmastointikanavien nuohous ja iv-venttiilien puhdistus iv-konehuoneiden raitiilmasäleikköjen uusiminen ja raitisilmapeltien teknisten järjestelmien uusiminen sähkökäyttöisiksi - Ikkunaliittymien tiivistys: kohteen kaikki muut paitsi potilashuoneiden ikkunoiden liittymät tiivistetään vaiheittain vuoden 2013 aikana siten, että apukarmeissa käytetty kreosoottikyllästeen haju ei pääse sisätiloihin. - Äänivuotokorjaukset tilojen eri tilojen välillä erityisesti terveysaseman auki olevien väliseinä- ja ulkoseinäliittymien tiivistys - Yleisö wc-tilojen valaistuksen parantaminen peilikaappien uusimisen yhteydessä sekä tilojen maalaus - Henkilökunnan wc-tilojen valaistuksen parantaminen peilikaappien uusimisen yhteydessä sekä tilojen maalaus - Alakattojen kunnostus kaikki alakattoasennukset käydään läpi ja alakattolevyt asetetaan oikeille paikoilleen, puuttuvat levyt tai säleet täydennetään, rikki olevat levyt uusitaan, maalaamattomat ja likaiset levyt maalataan muun katon mukaan - Keskuskeittiön alakaton uusiminen tai perusteellinen kunnostus ja pesu - Epähygieenisten tahmeiden tapettipintojen puhdistus, maalaus tai laatoitus - Rikkinäisten ovien uusiminen - Ovien toiminnan korjaukset ovien heloitusten läpikäynti ja korjaus sekä puuttuvien helojen lisäys 16

17 tiivisteiden uusiminen ovikarmien ja ovilistojen maalauskorjaukset ovilaminaattien ja puureunojen vaurioiden korjaukset alumiiniovien karmien oikaisut - Potilasosastojen rikkinäisten käytäväkomeroiden ovien korjaus tai uusiminen, myös kalusterunkojen puuttuvien tai rikkoontuneiden reunalistojen kiinnittäminen - Käytäväkaiteiden kiinnitysten korjaus ja kaiteiden petsaus - Maalauskorjauksia huonekorttien mukaisesti maalausten uusiminen yhtenäisenä aina koko pinnaltaan - Potilasosastojen exitus-huoneiden kunnostus - Potilasosastojen siivous- ja jätehuoneiden seinien korjaukset ja suojausten lisäys - Potilasosastojen huuhteluhuoneiden lattioiden puhdistus, seinä- ja kattopintojen puhdistukset ja korjaukset - Henkilökunnan sos.tilojen betonilattioiden maalaus - Kiinteisiin ikkunoihin liittyvien umpiosien asbestisementtilevyjen halkeamat korjataan ja haalistuneet asbestivaroitustarrat poistetaan - Hissien kunnostus ja hissitekniikan korjaus - Perussuursiivouksen suorittaminen: lattiat, jalkalistat, seinät, ovet, ikkunat, (katot), kalusteet, varusteet (siivoustoimi hoitaa) Ulkopuoli - Halkeilleiden betoniosien korjaukset parvekkeilla - Parvekelaatoituksen korjaukset - Julkisivujen betoni- ja tiilivaurioiden ja tiilisaumojen korjaus tarpeellisin osin - Välttämättömät vesikattokorjaukset - Ilmastointikonehuoneiden välttämättömät korjaukset: lumisiepparit ja lattiakäsittelyt - Ulkopuolen teräsosien maalaus - Pääsisäänkäynnin betoniosien osittainen korjaus - E-osan 2.kerroksen parvekkeen kunnostus (vaihe 1-2) 2. Toimintaympäristön sekä paranemis- ja elinympäristön viihtyisyyteen, henkilökunnan työviihtyvyyteen ja -motivaatioon vaikuttavat korjaukset (elinkaari 5v) (Ympäristöllä on todettu olevan merkitys paranemisprosessin nopeuteen; Prof. Roger Ulrich, Evidence-based Design, Chalmers University of Technology, Sweden) Voidaan toteuttaa mahdollisella lisämäärärahalla tehtyjen suunnitelmien pohjalta Sisäpuoli Ulkopuoli - Lattiamateriaalien ja jalkalistojen uusiminen ja yhtenäistäminen huonekorttien mukaan - Potilasosastojen käytäväkomeroiden ovien sekä komeroiden kiinteiden ylä- ja alaosien uusiminen yhtenäisiksi - Potilasosastojen huoneiden komeroiden puuosien petsaus - Seinähalkeamien, kolojen ja naarmujen yms. korjaus ja tilojen maalaus - Ovikarmeihin yhtenäisesti rst-suojaukset (kuten joiltain osin on jo toteutettu) - Potilasosastojen massalattioiden korjaukset yhtenäisiksi (wc-suihkutilat, pesuhuoneet ja jakelukeittiöt) - Yleisö wc-tilojen laatoitus. Henkilökunnan wc-tilojen laatoitus potilasosastoilla - Fysioterapiaosaston wc- ja pesutilojen laatoitus - Henkilökunnan pesutilojen laatoitus huonekorttien mukaan - Massalattioiden uusiminen (kellaritilat ja keskuskeittiö) ja korjaukset yhtenäisiksi - Hissitekniikan uusiminen - Parvekkeiden lasitus - Julkisivujen peltiosien maalaus (ikkunoiden vesipellit ja räystäspellit) - Tiili- ja betoniosien korjaukset ja tukimuurien kunnostus - E- osan 2. kerroksen parvekkeen kunnostus käyttökuntoon (viimeistään tässä vaiheessa) - Tupakointikatoksen rakentaminen erilleen pääsisäänkäynnistä - Ulkopuolen lisävalaistustarpeen selvitys - Pihojen kunnostus käyttökuntoon ja esteettömiksi 17

18 3. Hankesuunnittelun yhteydessä selvitetyistä korjaustarpeista peruskorjauksen yhteydessä toteutettavat: Toteutus edellyttää toiminnallista suunnittelua sen jälkeen kun vapautuvien tilojen uusi käyttötarkoitus on selvillä. Elinkaaren pituus arvioidaan ja kustannusarvio laaditaan, jos päätetään, että rakennuksen elinkaari saa jatkua uudessa käyttötarkoituksessa Espoon sairaalan valmistuttua. Peruskorjaus sisältää mm. ilmanvaihtojärjstelmän, vesi- ja viemäriputkiston täydellisen uusimisen. Sisäpuoli Ulkopuoli - Yleisten tilojen lattiamateriaalien ja jalkalistojen uusiminen ja yhtenäistäminen koko talon osalta - Potilashuoneiden viihtyisyyden, akustoinnin ja valaistuksen parantaminen mallihuoneiden 4.05D (421) ja 4.62E (405)* ratkaisuja soveltaen. (Huomioidaan toiminnasta riippuen Soteran 2006* tehdyssä selvityksessä esitettyjä ympäristön parannusehdotuksia). - Potilashuoneiden seinille puu- tai laminaattipintaiset törmäyssuojat - Henkilökunnan sosiaalitilojen uusiminen kokonaisuudessaan sisältäen wc- ja pesutilojen laatoituksen ja pukukaappien uusimisen. (Tehdään sosiaalitilojen osalta tarvekartoitus ja suunnitellaan korjaukset sen mukaisesti) - Muiden kiintokalusteiden yhtenäistäminen - Huuhteluhuoneiden lattioiden vesieristäminen ja uudelleen laatoitus - Fysioterapian allasosaston lattioiden ja altaan vesieristäminen ja uudelleenlaatoitus, altaan pohjan muuttaminen tasaiseksi sekä saunatilojen uusiminen kokonaan - Selvitetään B-osan käyttötarkoitus 1. ja kellarikerros ( 0.krs) - Teetetään putkistojen kuntotutkimukset - Tiilijulkisivujen ja ikkunoiden uusiminen - Ilmastointikonehuoneiden julkisivujen uudelleen verhous - Vesikaton kuntotarkastukset ja mahdolliset uusimistarpeet kokonaisuudessaan *Sairaalasta hoitokodiksi. Pitkäaikaishoitoympäristön kehittäminen Puolarmetsän sairaalassa. Satu Åkerblom - Sasu Hälikkä - Aki Hiltunen, Teknillinen korkeakoulu, Arkkitehtiosaston julkaisuja 2006/89, Sosiaali- ja terveydenhuollon tekniikan ja rakentamisen instituutti Sotera 6. R A K E N N U S O S A K O H T A I S E T K O R J A U S T A R P E E T, T A U S T A A J A P E R U S T E L U J A Huonekorteissa on esitetty tehtävät korjaukset vaiheistusta vastaavasti numeroilla: 1. vuosina tehtävät korjaukset ( 3milj euroa) 2. lisämäärärahaa ( 2 milj. euroa) tarvitsevat korjaukset, 3. mahdollisen peruskorjauksen yhteydessä toteutettavat korjaukset. 6.1 LATTIAT Lattiat ovat yleensä pääosin muovimattopintaisia. Pääsisääntuloaulassa ja osassa muita 1.kerroksen tiloja on mosaiikkibetonilaattaa. Kellarikerroksissa on pääosin massalattioita tai maalattuja lattioita. Potilasosastoilla kylpyhuoneiden lattiat on ko. tilojen uusimisen yhteydessä tehty massalattioina ja suihkualue on erivärinen. Kylpyhuoneiden lattioita on paikattu osittaispaikkauksella (eri värillä) tai niissä on osittaisia haalistumia, joka luo epäsiistin vaikutelman. Haalistuneet, laikukkaat ja paikatut pinnat on syytä käsitellä uudelleeen. Paikkaukset on aina syytä tehdä koko pinnalle ei osittain. Muovimattopinnoitteita on muutettu vuosien varrella niin, että on lukuisia eri tyyppejä ja värejä sekaisin keskenään, jolloin muodostuu paikka paikoin levoton ja sekava vaikutelma. Muovimatot ja jalkalistat ovat pääosin pinttyneet liasta. Tämä sekavuus ei edistä työviihtyvyyttä eikä potilaiden hyvinvointia tai paranemisprosessia. Potilasosastoilla vahatut lattiapinnat ovat hyvin kiiltäviä ja osittain myös liukkaita. Osa muovimattopinnoitteista on selkeästi liian vaaleita eivätkä edesauta tilojen hahmottamista tai kulkemisvakautta. Samoin hahmottumatta saattaa jäädä myös seinän ja lattian raja, joka on liikkumisvakauden kannalta oleellista erityisesti heikentyneen toimintakyvyn omaavilla henkilöillä. Osa muovimatoista on kitkapintaisia mattoja, jotka ovat toisaalta parempia epävarmaan liikkumiseen, mutta voivat 18

19 toisaalta myös estää hiihtäen liikkumista. Siivouksen kannalta valitut kitkamatot ovat selvästi ongelma niihin pinttyneen likaisuuden johdosta. Suositeltavaa on lattiamateriaalien uusiminen vähemmän liukkaiksi, ei vahattaviksi lattiapinnoiksi (esim. Nora-system kautsumatto tai -laatta) potilasosastoilla ja huonekorttien mukaisissa tiloissa muuallakin rakennuksessa. Paremman pintansa ansiosta lattia aiheuttaa vähemmän häikäisyä, on akustisesti parempi ja pienentää siivousainekustannuksia (- ei tarvita vahausta). Lattiamateriaalin lopullinen valinta tulee kuitenkin tehdä yhteistyössä käyttäjien kanssa. 6.2 SEINÄT Seinät ovat pääosin maalattuja seiniä. Rakennuksessa on paljon kipsilevyrakenteisia seiniä. Joidenkin tilojen seinät on vahvistettu lasikuitukankaalla seinäpinnan vahvistamiseksi kolhuja vastaan. Materiaali ei kuitenkaan ole parantanut asiaa. Kolhuja vastaan on syytä laittaa asianomaisiin kohtiin suojalistat. Osassa märkätiloja seinät on laatoitettu, mm. potilasosastojen kylpyhuoneet, allastila, keittiötilat, sisääntuloaulan yleisö wc-tilat, ruokasalin wc-tilat sekä osalaatoituksia on joidenkin altaiden taustalla. Osassa tiloja on sileä muovipinnoite, joka on ilmeisesti alun perin valittu hygieniasyistä mm. suihku- ja pesuhuoneissa, wc-tiloissa, laboratoriotiloissa, varastoissa jne. Hyvin useassa tilassa pinta on muuttunut epähygieeniseksi tahmeaksi pinnaksi, johon tarttuu kiinni kaikki mahdollinen. Muovipinnat maalataan tai puhdistetaan siten, että tahmeus poistuu pysyvästi tai 2.vaiheessa huonekorteissa ehdotettujen tilojen seinäpinnoista poistetaan tapetti ja pinnat uusitaan laatoittamalla (suihku- ja pesutilat) tai tasoittamalla ja maalaamalla (kuivat tilat). Yhteis- ja yleistilojen sekä porrashuoneiden isojen kiinteiden alumiini-ikkunoiden ylä-, ala- ja sivuosien levytyksissä on halkeamia ja nurkkalohkeamia. Levytys on ilmeisesti asbesti-sementtilevyä. Osaan halkeama- ja lohkeamakohdista on kiinnitetty punaiset varoitustarrat. Kaikki ko. lohkeamat ja halkeamakohdat on syytä korjata kuntoon ja poistaa haalistuneet varoitustarrat. Lohkeamakohdat paikataan ja listoitetaan. Potilashuoneiden kiintokalusteiden liittymissä on pääsääntöisesti halkeamia (materiaalivaihdos). Halkeamat vahvistetaan hienojakoisella lasikuitukankaalla, tasoitetaan ja maalataan 2.vaiheessa. Väliseinien ja ulkoseinien liittymissä on halkeamia erityisesti terveysasemlla jopa niin, että niissä näkyy ja kuuluu viereiseen huoneeseen. Nämä liittymät korjataan ilma- ja äänitiiviiksi 1.vaiheessa. 6.3 KATTOPINNAT JA ALAKATOT Kattopinnat ovat pääosin kohtuullisessa kunnossa eikä kattoja tarvitse pääsääntöisesti maalata. Maalattavat katot mainitaan huonekorteissa erikseen. Potilashuoneiden katoissa on paikka paikoin vanhoja kannakereikiä ja kannakkeita. Potilasosastojen oleskelunurkkauksissa olevien akustoivien, pinnoitettujen kattolevyjen pinnoitereunat ovat osin irronneet pohjastaan. Alakatot ovat pääosin T-listakannatteisia kipsilevyalakattoja, joissa levykoko on melko kookas. Useissa paikoissa alakattolevyt repsottavat joltakin laidalta pois sijoiltaan. Osa levyistä on rikki ja osa on vaihdettu maalaamatta levyjä ensin. Osa levyistä saattaa olla vaarassa pudota pois paikoiltaan. Osa levyistä on jäänyt kokonaan pois paikoiltaan muun alakaton yläpuolelle. Kaikki alakatot tarkistetaan ja levyt asennetaan kunnolla paikoilleen. Rikkinäiset levyt uusitaan. Likaiset ja maalaamattomat kattolevyt maalataan ympäristön väriin tai koko katto maalataan. Tarvittaessa myös ripustuksia korjataan. Osa alakatoista on metallisälekattoja. Sälekattojen säleet oikaistaan ja asennetaan asianmukaisesti paikoilleen, tarvittaessa kannatusrakennetta täydennetään. Teippikiinnitykset ja muut väliaikaiset kiinnitykset poistetaan. Vääntyneet säleet uusitaan tai oikaistaan. 6.4 OVET Ulko-ovet ja porrashuoneiden ovet, osastojen väliset ovet jne. ovat alumiinilasiovia. Potilasosastojen parvekeovien alumiinikarmit on väännetty väkisin mutkille. Ovien tiivisteet ovat kuoleentuneet ja ne on vaihdettava uusiin. Porrashuoneen ovissa on vanhoja vedinreikiä (paloturvallisuus!). 19

20 Sisäovet ovat pääosin metallikarmisia, laminaattipintaisia ovia, joissa on kokopuureunat. Ovet ovat leveitä ja painavia laitosovia. Osassa ovia ovat laminaatit lähteneet irti liimauksista ja useissa ovissa on pienempiä tai suurempia lohkeamia sivuilla ja alalaidassa. Ovet ovat epäsiistejä, osittain kolhiintumisesta johtuen ja osittain siitä, että niitä on mitä ilmeisemmin väkisin väännetty auki. Osa ovista on vääntynyt ja erityisesti B-osan 1.kerroksen entiseen röntgentoimintaan liittyvät, lyijysuojatut ovet ovat pääosin rikki. Pahimmin vääntyneet ja rikkinäiset ovet vaihdetaan uusiin entisen mallisiin laminaattioviin. Reunahalkeamia korjataan jatkamalla jo käytössä olevaa rst-listoitustapaa. Lisäksi pääsääntöisesti kaikista ko. ovista on ovitiivisteet revitty osittain rikki tai poistettu kokonaan. Pääosa tiivistekynnyksistä ei toimi tai ne on poistettu osittain tai kokonaan. Tiivisteet ja tiivistekynnykset uusitaan. Potilasosastoilta selvitetään ennen uusimista tiivistekynnysten uusimisen tarve. Jos kyseisiä kynnyksiä ei tarvita, poistetaan rikkinäiset osat ja kunnostetaan ovien alalaidat. Potilasosastojen uusittujen kylpyhuoneiden ovet ovat Lami-muoviovia, joissa systeemivikana näyttää olevan tiivisteiden irtoaminen ja repsottaminen. Se saattaa aiheuttaa jopa takertumis- tai kompastumisvaaraa silloin, kun ne repsottavat pitkällä oviaukon reunassa. Tiivisteet käydään läpi ja asennetaan huolella paikoilleen. Osa ovipainikkeista ja avainpesistä lonksuu ja on osittain irti. Heloitukset tulee käydä ovikohtaisesti kiristäen läpi. Osaan ovista joudutaan vaihtamaan lukko loppuun kulumisesta johtuen. Ovistopparit täydennetään ovityön yhteydessä siten, ettei ovi tai heloitukset (mm. ovimikot) vaurioita seinäpintoja. Ovien metallikarmeissa ja listoissa on pääsääntöisesti maalivaurioita ja kolhuja. Karmit ja listat hiotaan ja maalataan. Metallikarmien alaosiin asennetaan 2.vaiheessa rst-suojalistat saman mallin mukaan kuin, mitä rakennuksessa on tehty aikaisemmin joidenkin ovien suhteen. 6.5 IKKUNAT Ikkunat ovat alumiini-ikkunoita, joissa ei ole lämpökatkoa. Ikkunoiden karmit tuntuvat kaikkialla hyvin kylmiltä. Potilashuoneiden ikkunat toimivat ilmastointijärjestelmän osana. Ikkunoiden apukarmit ovat mitä ilmeisemmin koko rakennuksessa kreosoottikyllästeiset, joka aiheuttaa sisäilmaongelmia rakennukseen. Ikkunoiden liityntäkittauksissa on paljon kellastunutta kittausta. Tilanne vaihtelee rakennuksen eri osissa. Potilashuoneissa valitettiin ikkunoiden aiheuttamasta vedosta ja kylmän tunteesta lähimmillä vuodepaikoilla. Tilannetta oli yritetty korjata laittamalla mm. peitteitä ja pyyhkeitä pitkin ikkunalautaa. Kaikki ikkunat tulisi vaihtaa apukarmeineen viimeistään seuraavassa kunnollisessa peruskorjauksessa puu-alumiini-ikkunoiksi. Potilasosastojen ikkunoiden tuuletusluukkujen hyönteisverkot olivat likaiset ja pääosin tukossa muualla, paitsi 2D:llä, missä ne on puhdistettu. 6.6 KALUSTEET Potilasosastojen käytävien läpiantokaapit ovat käytävän puolelta laminaattipintaisia ja -reunaisia kalusteita, joista osittain reunojen laminaatit ovat irronneet tai lohjenneet. Osittain ovihelojen toiminta on huono ja ovet lonksuvat tai roikkuvat. Potilashuoneen eteistilan puolella kalusteovet ovat puureunalistoitettuja, samoin kuin itse potilashuoneen kalusteet. Puureunalistat ovat pääosin kolhiintuneet ja naarmuuntuneet, osassa on jo tehty korjauksia. Käytävän puolella kalusteovet uusitaan, samoin alaosien kiinteät levyosat viimeistään 2.vaiheessa. Potilashuoneiden puolella ovien puureunat petsataan entisen mallin mukaan. 6.7 VARUSTEET Yleisö- ja henkilökuntatilojen wc-tilojen peilikaapit valaisimineen uusitaan. Potilashuoneiden peilikaappien ruosteinen alapohjaosa vaihdetaan uuteen (Korpisen kaappimallissa pohja on vaihdettavissa) tai maalataan. Käytävien puukaiteiden kiinnitykset tarkistetaan ja korjataan, ruosteiset kannakkeet vaihdetaan uusiin tai puhdistetaan ja maalataan. Kaiteet petsataan vanhan mallin mukaan. 20