60 vuotta suomalaista valimohistoriaa - Kuinka pienestä perhevalimosta tuli globaali valimoalan toimija

Transkriptio

1 Aalto-yliopiston Teknillinen korkeakoulu 60 vuotta suomalaista valimohistoriaa - Kuinka pienestä perhevalimosta tuli globaali valimoalan toimija Tutkija, DI Olavi Piha Tekniikan Historian Seura, Syysseminaari Tampere, Vapriikki, Aalto-yliopiston Teknillinen korkeakoulu 1

2 Leo Saarion varhaisikä (1) Uudenkaupungin Rautavalimon (URV) perustaja Leo Saario syntyi helmikuussa 1918 Kiikalassa Oskari ja Iida Sofia Saarion lapsena. Lapsia oli perheessä kahdeksan, neljä poikaa ja neljä tytärtä. Elämä maaseudulla oli suhteellisen turvattua, isä tunnettiin ahkerana, luotettavana ja lukutaitoisena työmiehenä. Saarioiden tila oli Röysynkulmalla, Rekijoen kylässä Kiikalassa. Kiikalan vanhimmat asutukset ovat luvulta. Muiden maaseutupaikkakuntien lailla Kiikala oli 1900-luvun alkupuolella täysin maatalousvaltainen. Venäjän kauppa oli aktiivista ja Kiikala sen vuoksi hyvinvoivaa seutua. Aalto-yliopiston Teknillinen korkeakoulu 2

3 Leo Saarion varhaisikä (2) Leo Saarion isä menehtyi ampumavälikohtauksessa kotipihallaan hutikuussa Perheen elämä muuttui dramaattisesti. Jo kolmen kuukauden kuluttua Idalesken oli pakko myydä omaisuutensa pakkohuutokaupassa. Koulutuksen hankkiminen lapsille oli mahdotonta. Niinpä Leo meni 13-vuotiaana oppipojaksi Saloon E. & J. Leinon rautavalimoon, joka oli Salon merkittävin teollisuusyritys. Työ valimossa oli erittäin raskasta. Leo Saario osoittautui kestäväksi ja voimakkaaksi ja hänestä tuli täysinoppinut valimomies jo ennen 20:tta ikävuotta. Aalto-yliopiston Teknillinen korkeakoulu 3

4 Leo Saarion aikuisikä (1) Valimo oli myös vaarallinen työpaikka. Sulan käsittely tuotti kuumia roiskeita ja kipinöitä sekä voimakasta lämpösäteilyä aiheuttaen palovammoja ja ajoittaisia tulipalojakin. Kupoliuunisulatuksen tuottama hiilimonoksidi aiheutti pyörtyilyä. Leo Saario 1944 Leolle sattui työtapaturma 19-vuotiaana vuonna Sula metallipisara joutui hänen oikeaan korvakäytäväänsä, mikä aiheutti korvan kuuroutumisen. Vasemman korvan kuulo oli huonontunut jo lapsuudeniän tulehduksen yhteydessä, joten Leo Saario oli nyt miltei kuuro. Molempien korvien kuulovamma esti palvelun sodassa. Talvisodan aikaan Saario työskenteli Salossa valimossa, mikä jatkui sitten läpi koko sota-ajan ja senkin jälkeen vuoteen 1947 saakka. Aalto-yliopiston Teknillinen korkeakoulu 4

5 Leo Saarion aikuisikä (2) Elokuussa 1947 Leo Saario jätti työnsä Salossa ja muutti paremman toimeentulon toivossa Kerttu-vaimonsa ja ensimmäisen lapsensa, 2- vuotiaan Jorman kanssa Uuteenkaupunkiin. Saario sai työtä Uudenkaupungin Telakka ja Konepaja Oy:n rautavalimosta. Telakka rakensi aluksia sotakorvaustuotantona. Valimon rakennus Sotakorvauksiin kuului 581 alusta, jotka muodostivat noin 20% kaikista sotakorvauksista. Uudenkaupungin telakka 1950-luvulla Aalto-yliopiston Teknillinen korkeakoulu 5

6 URV syntyy (1) Vuoden 1947 lopulla telakan valimo kuitenkin suljettiin. Saario jäi työttömäksi vaimonsa ja nyt kahden pienen pojan, Jorman ja Joukon kera. Uudenkaupungin telakan valimo 1947 Kahden liikekumppanin kanssa Saario perusti vuonna 1948 uuden rautavalimon, Vakka-Suomen Valimo Oy:n. Tämä valimo meni kuitenkin konkurssiin jo vuonna Niinpä Leo Saarion oli otettava työ UPO-valimossa ja siis muutettava perheineen Lahteen. Tämäkin vaihe jäi lyhyeksi, sillä 11 kk:n jälkeen kesällä 1950 Saario muutti jo takaisin Uuteenkaupunkiin. Marraskuussa 1950 Leo Saario perusti rohkeasti yhdessä maanviljelijä Eino Mannerin kanssa Uudenkaupungin Rautavalimo Leo Saario & kumpp. nimisen yrityksen. Aalto-yliopiston Teknillinen korkeakoulu 6

7 URV syntyy (2) Yrityksen alusta alkaen Saario päätti uuden valimon toimivan teollisuusasiakkaiden alihankkijana ilman omia tuotteita. Tämä oikeaksi osoittautunut linjaus on pitänyt URV:ssä tähän päivään saakka. Uuden valimon perustaminen katsottiin järkeväksi, koska valimotilat ja Uudenkaupungin rautavalimo, Itätulli, 1950 varusteet olivat jo olemassa ja koska valutuotteille oli kysyntää mm. telakalla. Saariolla oli kaikki käytännöllinen rautavalutuotantoon tarvittava osaaminen. Osaavaa ja Saariolle tuttuakin työvoimaa oli saatavilla Uudessakaupungista ja Salosta. Aalto-yliopiston Teknillinen korkeakoulu 7

8 URV:n varhaisvuodet (1) Uusi valimo toimi samoissa tiloissa Itätullissa kuin aiemmin konkurssiin mennyt valimo. Tilat olivat kuitenkin heti alusta lähtien ahtaat. Uudenkaupungin rautavalimo, Itätulli, Uudenkaupungin rautavalimon työtekijät, 1952 Kaavausta Uudenkaupungin rautavalimossa 1952 Aalto-yliopiston Teknillinen korkeakoulu 8

9 URV:n varhaisvuodet (2) Kaikki välttämättömät laitteet, mm. kupoliuuni ja keernauuni, olivat jo valmiiksi Itätullin valimon tiloissa. Valu tehtiin permantoon. Kuljetinlaitteita ja nostureita ei ollut. URV:n tuotanto Itätullissa oli 270 tonnia vuodessa valurautaa, mikä vastasi n. 0,5% Suomen kokonaistuotannosta. Kymmenen ensimmäisen vuoden aikana valimo työllisti tasaisesti henkeä. Tuotantoon kuului mm. Sisu-kuorma-autojen jarrulevyjä, koneenosia Tampellalle ja muita erilaisia suomugrafiittivalurautavaluja luvulla pieniä valimoita oli Suomessa vielä suuri määrä. Valimoiden määrä laski tulevina vuosikymmeninä useammasta sadasta nykypäivän kymmenkuntaan. Kilpailun koveneminen ei lannistanut URV:tä, osin osaavista ihmisistä osin valitusta alihankinta- / palveluvalimon roolista johtuen. Kaupan käydessä tulikin eteen suurempien tilojen hankinta. Tilat löytyivätkin kaupungin keskustasta merenrannan tuntumasta. Tämä Rantavalimo palveli URV:tä vuodesta1961 vuoteen Aalto-yliopiston Teknillinen korkeakoulu 9

10 Rantavalimo Satamatiellä, Rantavalimon toiminnan aikana Jorma ja Jouko ajoivat sisään teknisiä uudistuksia. Valimohiekan käsittely keskitettiin ja keernojen tekemisessä siirryttiin ns. CO2- menetelmään. Hiekkapuhallus- ja maalausmenetelmiä kehitettiin. Työsuojelu- ja ympäristömääräykset tiukkenivat huomattavasti 70-luvulla, minkä vuoksi myös työolosuhteet paranivat. Rantavalimon rakennuksen pinta-ala oli 600 m 2 ja sitä ehdittiin laajentaa 200 m 2. Tuotanto kaksinkertaistui vuoteen 1980 mennessä, joka teki tilan ahtaaksi ja työsuojelu- ja ympäristösuojelullisesti mahdottomaksi toteuttaa. Rantavalimo Aalto-yliopiston Teknillinen korkeakoulu 10

11 URV:n varhaisvuodet (3) Leo ja Kerttu Saarion pojat, Jorma ja Jouko, laitettiin valimoalan koulutusta antavaan oppilaitokseen Turun Teknilliseen Kouluun. Siellä Jorma opiskeli ja Jouko Koulun päätyttyä Jorma työskenteli Ahlströmin teräsvalimossa vuoteen 1975 ja Jouko Lokomon teräsvalimossa vuoteen Molemmat palasivat perheen valimoon hankittuaan arvokasta kokemusta suurten valimoiden toiminnasta. Jorma, Kerttu, Jouko ja Leo Saario 1955 Leo Saario vetäytyi terveydellisistä syistä 46 vuoden valimouran jälkeen eläkkeelle vuonna Aalto-yliopiston Teknillinen korkeakoulu 11

12 Rautavalimo Sannossa (1) Kokonaan uusi valimo rakennettiin Sannoon noin 5 kilometriä keskustan ulkopuolelle. Valimorakennuksen pinta-ala oli alussa 1000 m 2 ja rakennus tehtiin moderniksi teollisuuslaitokseksi. URV:n valimo Sannossa Yrityksen toiminta perustui vuosina edelleenkin suomugrafiittivaluraudan kupoliuunisulatukseen. Tuotanto oli kuitenkin modernisoitava asiakkaiden vaatimustasoa vastaavaksi. Mm. valimo-hiekan elvytys aloitettiin. Tuotanto ja asiakaskunta kasvoivat edelleen. Asiakkaiksi tulivat suuret koneenrakennusyritykset kuten Kone, Valmet (Metso), ABB, Wärtsilä ja A. Ahlström (Sulzer). Aalto-yliopiston Teknillinen korkeakoulu 12

13 Rautavalimo Sannossa (2) Muutto suurempiin tiloihin osoittautui nopeasti onnistuneeksi päätökseksi, sillä myynti kasvoi voimakkaasti. Valimon lattia-ala on nykyään yli 8000 m 2 ja logistiikan käyttöön on rakennettu yhdessä kaupungin kanssa suuri halli. Vuonna 1996 tapahtui merkittävä tuotannollinen muutos, kupoliuunisulatuksesta luovuttiin ja pallografiittivaluraudan valmistus aloitettiin induktiouunein. Kaksi 2000 kg induktiouunia otettiin käyttöön. Tämä oli välttämätöntä, jotta voitiin lisätä tuotantoa, tuottavuutta ja valmistaa laadukasta lujaa pallografiittivalurautaa kasvavan kysynnän vaatimuksesta. Tämäkin päätös osoittautui onnistuneeksi. Nyt URV saattoi myös vastata kansainvälisten asiakkaiden tiukkeneviin vaatimuksiin, mikä oli edellytyksenä muuttumiselle kotimaisesta alihankintavalimosta kansainvälisten markkinoiden globaalisti toimivaksi komponenttitoimittajaksi. Tuleva toimitusjohtaja, DI Pekka Kemppainen, oli jo tällöin ( ) vahvasti mukana muutosprosessissa mm. valu- ja materiaaliteknisen osaamisensa kautta. Aalto-yliopiston Teknillinen korkeakoulu 13

14 Perheyrittäjyydestä ammattijohtajuuteen Uusi johto Uudet strategiat (1) Toimitusjohtaja Jouko Saario joutui jättämään URV:n vuonna 2001 sairauden takia. Osakekanta myytiin Pekka Kemppaiselle ja Aboa Venture Management - sijoitusryhmälle. Pekka Kemppaisella oli laaja kokemus ja asiantuntemus sekä rautavalimoalan teknisestä ja metallurgisesta puolesta että myös valukomponenttien tuotannon ja kansainvälisen kaupan alueesta. Tämä näkyikin selvästi URV:n uudessa strategiassa ja suuntautumisessa. Vuodesta 2002 alkaen URV on keskittynyt strategiansa mukaisesti toimimaan ensisijaisesti kansainvälisesti kilpailukykyisten asiakkaiden globaalina valuteknologiapartnerina. Tätä varten myös kustannustehokkuutta ja hintakilpailukykyä oli vahvistettava. Tässä vaiheessa mm. Kone, Metso Paper, ABB, Sisu Diesel ja Wärtsilä vahvistuivat merkityksellään asiakaskunnassa. Aalto-yliopiston Teknillinen korkeakoulu 14

15 Uusi johto Uudet strategiat (2) Uusi strategia sisältää valujen tuotannon ja toimituksen kansainvälisen partneri- ja yhteistyöjärjestelmän, jossa alhaisen kustannusten maista (LCC*) tapahtuva hankinta käännetään uhkasta liiketoiminnaksi. Samalla Kaukoidän valtavaa kapasiteettia kyetään hyödyntämään kysynnän suuria ja nopeita muutoksia vastaavaksi. Näin luotu URV Supply System yhdistää Uudenkaupungin kotivalimon ja kaukohankinnan tuotannon ketteräksi ja joustavaksi sekä suursarjojen että lyhytsarjojen tarjonnaksi. LCC-partnerivalimot toimivat tällä hetkellä Kiinassa. Pekka Kemppainen ja muut omistajat hankkivat myös valimot Virosta ja Ruotsista. Virossa valetaan pienellä kapasiteetilla suomugrafiittivalurautaa. Investointi-ryhmä Primaca Group hankki osake-enemmistön Karlstadin valimosta Ruotsista, jossa valetaan nyt Heavycast AB -nimellä suuria pallografiittivaluja erityisesti tuulivoimaloita varten. Uusin toiminnan laajennus on hanke rakentaa suurten valukappaleiden valimo Yhdysvaltoihin (Eaton Rapids, Michigan, valmistuu vuonna 2012). Lukuisten laajennusten jälkeen Uudenkaupungin Rautavalimo on kasvanut Sannossa m 2 laajuuteen ja liikevaihto ennätysvuonna oli 60 miljoonaa euroa. *LCC = Low-Cost-Country Aalto-yliopiston Teknillinen korkeakoulu 15

16 Uudenkaupungin Rautavalimon selviytyminen on kytkeytynyt onnistuneisiin linjauksiin eri käännekohdissa: - Leo Saarion hankkima käytännön kokemus ja tietous valujen valmistuksesta - Päätös fokusoitua yritysasiakkaiden alihankinta- / palveluvalimoksi - Leo Saarion poikien kouluttaminen alalle ja heidän työkokemuksensa muissa suuremmissa valimoissa - Tuotantomenetelmien ja -tekniikan jatkuva uudistaminen - Onnistuneet siirtymiset laajempiin tiloihin kasvun mukaan - Pallografiittivaluraudan ottaminen tuotanto-ohjelmaan ja siihen panostaminen - URV:n myynti rahoitusyhtiölle ja investoinnit tuotantoon, tarjontaan ja laatuun - Sitoutuminen yhteistyöhön suurten suomalaisten asiakkaiden kanssa - Sitoutuneen omistuksen ja johdon laajentumis- ja globalisoitumisstrategia, kaukohankinnan hyödyntäminen, uusien tuotantoyksiköiden hankinta Aalto-yliopiston Teknillinen korkeakoulu 16

17 Kiitoksia kiinnostuksestanne! Yhteystiedot: Tutkija Olavi Piha gsm: Aalto-yliopiston Teknillinen korkeakoulu 17

18 Kuinka Liite 1 Leo Saarion ja Uudenkaupungin rautavalimon merkkipaalut pienestä perhevalimosta tuli globaali valimoalan toimija URV Milestones Aalto-yliopiston Teknillinen korkeakoulu 18

19 Liite 2 Valimoyritysten arkkityypit / kasvuvaiheet: - Valimo-osasto / tuotteita emoyhtiölle - Omien valukappaleisiin perustuvien tuotteiden valmistus ja myynti - Kotimaisten yritysasiakkaiden alihankkija (palveluvalimo) - Kansainvälisten yritysasiakkaiden alihankkija (palveluvalimo) - Omaa vientitoimintaa harjoittava sopimus- tai palveluvalimo - Kansainvälinen valutuotetoimittaja koti- ja ulkomaisella tuotannolla (valimokonserni) Aalto-yliopiston Teknillinen korkeakoulu 19