Herra Ylppö vierastaa pinnallisuutta s. 15. Lukuvinkkaus innostaa lukemaan s. 10. Satakirjastojen verkkokirjasto uudistuu s.6-7

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Herra Ylppö vierastaa pinnallisuutta s. 15. Lukuvinkkaus innostaa lukemaan s. 10. Satakirjastojen verkkokirjasto uudistuu s.6-7"

Transkriptio

1 Satakirjastot 1/2014 Tietoa, taitoa, tarinoita Lukuvinkkaus innostaa lukemaan s. 10 Satakirjastojen verkkokirjasto uudistuu s.6-7 Herra Ylppö vierastaa pinnallisuutta s. 15

2 Pääkirjoitus Lukeako vai eikö, siinä pulma Loppuvuonna 2013 paljon keskustelua aiheutti Suomen putoaminen kansainvälisessä Pisa-tutkimuksessa. Pisa mittaa 15-vuotiaiden oppimistasoa. Kymmenessä vuodessa Suomen sijoitus on pudonnut kuusi sijaa vertailtaessa nuorten lukutaitoa. Vuonna 2003 Suomi oli ensimmäisellä sijalla ja nyt vuoden 2012 tuloksissa kuudennella sijalla. Suomalaisnuorten matematiikan osaaminen on laskenut vielä enemmän: nyt Suomi oli 12. sijalla, kun vuonna 2003 Suomi oli toisena. Lukutaidon heikkenemisellä on selvä vaikutus myös matematiikan tulosten heikkenemiseen. Usein matemaattisen tehtävän ymmärtäminen perustuu luetun ymmärtämiseen. Kirjallisuus on lukutaidon paras opettaja. Hyvä lukutaito saavutetaan vain ja ainoastaan lukemalla. Oikotietä ei ole. Ei ole merkitystä sillä mitä luetaan, kunhan luetaan. Lapset voivat lukea sekä tieto- että kaunokirjallisuutta ja muita tekstejä kiinnostuksensa mukaan. Tärkeää on myös, että luettavat tekstit ovat tarpeeksi pitkiä. Lukutaito Suomessa on kansainvälisesti verrattuna yhä korkeatasoista. Suomessa lukemista on aina arvostettu, ja suomalaiset ovat lukijakansa. Pitkälti kirjallisuuteen perustuvan sivistyksemme ansiosta Suomessa on eräs maailman parhaista kirjastolaitoksista. Suomen kirjastoista lainataan enemmän kuin missään muussa maassa. Suomessa myös lasten- ja nuortenkirjallisuutta ilmestyy erityisen paljon. Kirjastoilla on paljon kirjallisuuden tuntemusta ja välineitä lukemaan innostamiseen. Kirjastot myös haluavat jakaa osaamistaan koulujen ja kotien kanssa. Suomalaiset kirjastojen ammattilaiset samoin kuin opettajat ovat koulutukseltaan maailman huippua. Hyviä tuloksia lukutaidon kehittämisessä voidaan saavuttaa vain yhteistyöllä. Hyvä lukutaito saavutetaan vain ja ainoastaan lukemalla. Oikotietä ei ole. Ei ole merkitystä sillä mitä luetaan, kunhan luetaan. Ero tyttöjen ja poikien lukutaidossa on suuri tyttöjen hyväksi. Miten lisätään poikien asennetta positiivisemmaksi lukemista kohtaan? Kaikkia eivät kiinnosta samat kirjat. Niinpä pojille tulee tarjota heitä kiinnostavaa luettavaa: tietokirjallisuutta, sanomalehtiä, tieteiskirjallisuutta, fantasiaa, harrastelehtiä, sarjakuvia ja verkossa julkaistua kirjallisuutta. Opettajat voivat itse päättää sen mitä koulussa luetaan. Koko luokan ei tarvitse lukea samaa kirjaa, vaan lapsen tai nuoren voi antaa valita lukemisen oman kiinnostuksen mukaan. Vuodesta 2003 vuoteen 2012 kirjastojen määrä on Suomessa vähentynyt 15 prosentilla. Vielä vuonna 2003 Suomessa oli 968 kunnallisen kirjaston toimipaikkaa, vuonna 2012 kirjastoja oli 827. Lukemisharrastuksella ja kirjaston käytöllä on selvä yhteys Pisa-menestykseen. Vähentämällä ja heikentämällä kirjastoja, heikennetään lukutaitoa ja sitä kautta kansalaisten osaamista. Nyt valmisteltavalla kuntaremontilla on yhteys kirjastoverkoston tiheyteen. Kuntalaisten eniten käyttämän kulttuuripalvelun, kirjaston, tulee olla kuntalaisten lähipalvelu. Esimerkiksi Tanskassa toteutetussa kuntaremontissa puolitettiin kirjastojen määrä. Tanska on vuoden 2012 Pisa-tutkimuksessa sijalla 26. Pisa-tutkimus asetti meille suomalaisille kolme haastetta. Ne ovat lukutaito, lukutaito ja lukutaito. Asko Hursti Kirjastotoimenjohtaja Pori Ruudun takaa katsottuna Teksti: Eeva Sinerjoki Televisiosukupolven nähneet ja kokeneet ovat viettäneet elämästään tuhansia tunteja erikokoisten ruutujen ääressä. Radion kuuntelu osaksi korvautui, osaksi täydentyi televisiolla. Yleisradio aloitti säännölliset televisiolähetykset vuonna 1958 ja samalla alettiin radioluvan lisäksi periä tv-lupia. Tv-luvasta on sittemmin sukeutunut mediamaksu, ja vastaa huomattavasti enemmän nykyajan ajanviettotottumuksia. Nuoret ovat vaihtamassa television tietokoneeseen tai sitä pienempiin kapistuksiin. Tietokoneruutu on tässä mielessä television kaltainen, kokonaisvaltaista läsnäoloa vaativa kapistus. Valtavirtaa vastaan uivat ovat häviämässä taistelun. Tietokoneaika on tullut jäädäkseen, emmekä täysin hallitse sen valtaa. Tietokoneen välityksellä voi hoitaa lähes kaikki päivittäiset asiansa, päivittäistavarakauppa raportoi verkkokauppaostosten muodostavan yhä suuremman osan kokonaisostoistamme. Uutisotsikot korvaavat teksti-tv:n, joillekin verkon uutismaiset otsikot korvaavat sanomalehden. Tiedonvälityksen maailma on joukkoviestinnän maailmaa, mutta henkilökohtaisin painotuksin. Tulevaisuuteen on lähes mahdoton ennustaa, kehitys kehittyy yhä nopeammin. Internetin sosiaalisen median ympärille on syntynyt laaja tutkimuskenttä, joista tuoreimpien teosten joukossa voidaan mainita Sosiaalisen median lyhyt historia (Suominen, Östman, Saarikoski & Turtiainen 2013). Tutkimustieto päivittyy nopealla sykkeellä ja eilen kirjoitettu vaatii täydennysosioita. Tutkimuksellisesti tilanne on toisaalta herkullinen. Tietokone lisää vapaa-aikaa, ainakin näennäisesti, mutta toisaalta sen monipuoliset mahdollisuudet myös riistävät sitä. Haitallisimmillaan tietokoneen parissa kuluu tunti jos toinenkin. Nuoret eivät mene nettiin, he ovat siellä koko ajan. Älylaitteiden avulla netti on jatkuvassa käytössä. Sosiaalisuus on muutoksessa, enää ei tarvita puhekumppania langan toiseen päähän tai viereen istumaan. Koko maailma on pienessä laitteessa, eikä tätä välinettä sovi rikkoa tai kadottaa. Ihmisen minuus on kapulan kokoinen. Ihminen, joka on liian vanha oppimaan, on todennäköisesti aina ollut liian vanha oppimaan. Minnie Haskins Satakirjastot-lehti on Satakirjastojen yhteinen asiakaslehti. Lehti ilmestyy nyt kolmatta kertaa ja jaetaan seuraavissa kunnissa: Pori, Rauma, Eura, Eurajoki, Harjavalta, Honkajoki, Huittinen, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Kokemäki, Köyliö, Lavia, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Siikainen, Säkylä ja Ulvila Kannen kuva: Pekka Mäkinen SK Toimituskunta: Päivi Almgren, Tea Aula, Asko Hursti, Sarianna Koivisto, Leena Purhonen, Anna Riihiluoma Päätoimittaja: Eeva Sinerjoki Taitto: Mainostoimisto Jabadabaduu Minna Alenius, Sesilja Lindell ja Ville Lehtonen Paino: Sanoma Oyj Forssa, Hämeen paino Jakelu: kappaletta ja noudettavissa Satakirjastoista 2

3 n n a - Kirjastosta vankilaan, vankilasta kirjastoon Jouni Hynynen haluaa madaltaa kirjaston käyttämisen kynnystä Teksti: Päivi Almgren Kuva: Irmeli Malka-Kannisto Kotiteollisuus-yhtyeen henkinen isä Jouni Hynynen on omien sanojensa mukaan lukeva juoppo. Rock-yhtye Kotiteollisuus esiintyi pari viikkoa sitten Huittisten vankilassa ja Varsinais-Suomessa Käyrän vankilassa. Kotiteollisuuden konsertit ovat osa Turun kaupunginkirjaston, ja Porin kaupunginkirjaston ja Huittisten kirjaston Kirjastosta juuret elämään hanketta, jossa tavoitteena on tuoda erikoisryhmille, kuten avovankilan asukkaille, uudenlaista sisältöä elämään kirjasto- ja kulttuuripalveluiden avulla. Vankilan seinien sisällä nykykirjaston palvelut ovat jääneet vieraaksi monille ja negatiiviset ennakkoluulot kirjastoa kohtaan ovat usein vahvoja. Projektissa kynnystä kirjastoon madalletaan monin eri keinoin, joista vankilakonsertit ovat sieltä mieleenpainuvimmasta päästä ja varmasti vahvistavat osaltaan mielikuvaa nykykirjaston reippaasta menosta. On tärkeää, että vapautuvat vangit kokevat kirjaston matalan kynnyksen itsenään. Kotiteollisuuden suvereeni solisti Jouni Hynynen on jo aiemmin käynyt vetämässä työpajoja Auran Käyrän vankilassa ja saanut osallistujat löytämään omia sanoja elämänsä solmujen purkamiseen. Vankilakeikan yhteydessä herra Hynynen ehti pohtia muutamaa kirjastoihin laajemminkin liittyvää seikkaa. Ensiksi on tietysti udeltava, koska ahkerasti keikkaa tekevä rokkijätkä on itse ehtinyt viimeksi käydä kirjastossa ja mitä tekemässä. - Häveten täytyy tunnustaa, että kyllä siitä pari vuotta on. Silloinkin olin siellä puhumassa. Jostain syystä miulla on käynyt kirjojen kanssa sama juttu kuin levyjenkin: olen alkanut keräillä niitä. Eli käyn hakemassa minua kiinnostavat kirjat kaupasta kotiini. Siinä käy sitten aina sama juttu kuin levyjenkin kanssa. Niitä on pinoittain nurkissa odottamassa lukemistaan. Mutta kyllä minä ne kaikki vielä luen, vaikka aika ei meinaa riittääkään. Viimeistään eläkkeellä. Kirjasto on kirjasto, kirkko on kirkko Satakirjastot-lehti voi perheessä joutua kaikenikäisten käsiin, joten se, mitä Hynynen ei vielä ole kirjastossa ehtinyt tehdä, jääköön täsmentämättä. Mutta mitä lisäpalveluja hän sinne kaipaisi vai kaipaisiko mitään? No joo, en minä sinne mitään kaipaa. Kirjasto on täynnä kirjoja, eikö se riitä. Pitäisi ainakin riittää. Turha sinne mitään karnevaaleja on järjestää. Vähän sama juttu kuin kirkon kanssa. Saatana, kirkkoon mennään rukoilemaan ja kirjastoon lainaamaan ja lukemaan kirjoja. Turha tehdä asioista sen monimutkaisempia. Entä miten kirjastokäynnit ovat vaikuttaneet elämänmenoon, miten hunningolla Jouni H. arvioisi olevansa ilman kirjoja ja lukemista? Olisin juoppo tai kuollut. Tai ainakin helvetin paljon tyhmempi. No, juoppo olen nytkin, mutta lukeva juoppo. Kirjastot ovat huolissaan varsinkin poikien vähenevästä lukuharrastuksesta. Löytyisikö Kotiteollisuuden henkiseltä isännältä miesmäisiä vinkkejä lukuinnon nostattamiseen? Kirjoja lukemalla saa paljon paremmin pesää kuin mopoja rassaamalla. Tämä on fakta. Luulisi siinä olevan motiivia riittämiin. Myös Satakirjastot -lehti haluaa tarjota loman ajan lukuvinkkejä lukijoilleen, tässä Hynysen joulun ajan suosikki kautta aikojen. Varsinkin näin joulun aikaan ehdoton nyrkki on Edward Radzinskin Stalin. Se muistuttaa kivasti siitä minkälainen peto ihminen toiselle on. Unohtuu ne joulun ilosanomat ja muut höpötykset. Ja lopuksi lyhyt ja ytimekäs elämänohje satakuntalaisille. Lukekaa ja rakastelkaa. Pysyy akka tyytyväisenä. 3

4 Kolumni Koo niin kuin kirja Ilari Koivunen, porilainen runoilija ja kirjaston suuri ystävä Jo aivan pienestä asti olen rakastanut kirjoja ja kirjastoa koko sydämestäni. Kirjoista huokuva tarinoiden lämmin henki on tuudittanut minua läpi vaikeuksien ja ilojen. Rakkaudestani kirjoihin saan kiittää erityisesti vanhempiani. Iltojen yhteiset lukutuokiot jatkuivat lähes katkeamatta aina noin viiteentoista ikävuoteen saakka. Yhdessä lukemamme kirjat vaihtelivat ikäkausittain, Kureniemen Putti-kirjoista Roald Dahlin kautta Harry Potteriin. Kirjastokäyttäytymistäni kuvaa mielestäni hyvin äitini reaktio tähän kolumnistin tehtävään: Jaaha, päästi Asko huonekalun kolumnoimaan. Kirjaston kalusteen arvonimi minulle todellakin sopii. Olen suorastaan kipeä jos en käy kirjastossa vähintään kerran viikossa. Kirjasto ei ole vain luettavia Olen suorastaan kipeä jos en käy kirjastossa vähintään kerran viikossa. ja lainattavia kirjoja ja lehtiä, katsottavia elokuvia ja kuunneltavaa musiikkia. Vaikka kirjastossa ollaan perinteisesti hiljaa, voi siellä luoda myös sosiaalisia suhteita ja vaihtaa ajatuksia kiinnostavista asioista. Kirjastossa voi tavata samanhenkisiä ihmisiä ja miksei myös toisinajattelijoita. Paikka antaa mahdollisuuden keskustella lukukokemuksista, yhtä hyvin klassikoista kuin juuri julkaistuista uutuuksista. Kirjastokäynti antaa vaihtelua sosiaalisessa mediassa roikkumiselle, mutta voi kirjastossa olla ihan puhumattakin, kuljeskella hyllyjen välissä ja nauttia painetun paperin tuoksusta ja hypistelystä. Seuraan huolestuneena keskustelua kirjastoverkoston supistuksesta. Asiassa on nähtävillä suuri ristiriita; toisaalta halutaan nuorison lukevan, mutta samalla heiltä riistetään lähikirjastot ja mahdollisuus ilmaiseen lukuharrastukseen. Kehotan kaikkia vanhempia ja muita vastuunkantajia taistelemaan lasten ja nuorten sivistyksen puolesta lukemalla heille ja istuttamalla kirjarakkauden heihin. Teknistyneestä maailmasta huolimatta uskon, että kirja ei tule ikinä katoamaan. VIVA LA BOOK! Esitteessä kerrotaan kirjaston käytöstä ja kirjaston palveluista käytännönläheisesti ja yleisluontoisesti. Selkoesite saatavilla Porin kaupunginkirjastossa! Teksti: Päivi Salminen Kuva: Eeva Sinerjoki Porin kaupunginkirjastossa otettiin alkusyksystä käyttöön selkokielinen kirjastonkäytön esite. Selkokielellä kirjoitetusta esitteestä on apua niille asiakkaille, joille yleiskielellä kirjoitetun tekstin ymmärtäminen tai lukeminen on vaikeaa, sekä heille, jotka vasta opettelevat lukemaan suomen kielellä. Esitteessä kerrotaan kirjaston käytöstä ja kirjaston palveluista käytännönläheisesti ja yleisluontoisesti. Tekstin tueksi sommiteltiin kuvia, jotka on otettu asiakkaan näkökulmasta. Selkokielellä kirjoitettuja esitteitä saa Porin pääkirjastosta. Esite voidaan antaa asiakkaalle uuden kortin yhteydessä tai silloin, kun asiakas tulee tutustumaan kirjastoon. Esitettä voidaan myös jakaa mainoksen kaltaisena muistinvirkistyksenä kirjaston palveluista esimerkiksi vanhainkoteihin, vammaisten asumis- ja kuntoutumisyksiköihin sekä palvelukoteihin. Selkoesitteiden suunnittelu oli osa Porin kaupunginkirjaston Kirjasto lähestyy lähiötä ja Kirjasto tervehdyttää -projekteja. Mitä kirjastosta kysytään? Kirjaston henkilökunta saa varautua mitä oudoimpiin kysymyksiin. Tässä muutamia poimintoja kirjastot.fi- verkkosivuston Kysy kirjastonhoitajalta -palstalta.? Millaisia hakuja käyttäisit näiden kysymysten ratkaisemiseen, kirjastopalveluiden johtaja Karri Hara Raumalta? Haluaisin tietää sotavuosina Suomessa top 10 myydyimmät kaunokirjalliset teokset, olisiko tämä mahdollista selvittää? Tällaista listaa ei taida olla olemassa, tiedot ovat piilotettuina kustantajien vanhoihin luetteloihin ja tämän kaltaiseen materiaaliin, joka vaatii pitempiaikaista tutkimista. Mahdollisesti laajoista sotavuosien arkielämää käsittelevistä teoksista löytyisi jotain vihjeitä. Kaikkien aikojen myydyimpien suomalaisten romaanien listalla on paljon ennen sotia julkaistuja kirjoja, jotka varmasti myivät sotavuosinakin hyvin, kuten Aleksis Kiven Seitsemän veljestä ja Nummisuutarit ja Juhani Ahon Rautatie. Varsinaiset painosten kuninkaat Waltari ja Linna julkaisivat suosituimmat teoksensa vasta sotien jälkeen, mutta Waltarin Tanssi yli hautojen ja Kaarina Maununtytär ilmestyivät jo sotavuosina ja niitä myytiin paljon. Talvisodan jälkeen suosituksi nousivat lyhyeksi ajaksi sotaromaanit, kuten Erkki Palolammen Kollaa kestää. Yrjö Jylhän sotarunoteos Kiirastuli myi hyvin, samoin Yrjö Kokon fantasiaromaani Pessi ja Illuusia. Olisiko mahdollista saada listausta suomalaisista kirjailijoista ja/ tai teoksista jotka voisivat kiinnostaa teinipoikia n vuotiaita? Niin klassikkoja kuin myös tämän päivän kirjailijoita. Mieluiten lukevat seikkailutarinoita mutta myös romaanit ja dekkarit voisivat innostaa. Olisi kiva jos saisi pojat lukemaan muuta kuin ulkomaisia seikkailusarjoja. Teinit, kuten ihmiset yleensä, ovat yksilöitä, joten toinen tykkää toisesta, toinen toisesta. Joku pitää vielä enemmän nuortenkirjoista, kun taas joku toinen on jo kokonaan siirtynyt aikuisten romaaneihin. Itse luin tuon ikäisenä kauhua ja toimintaa, eikä niissä genreissä ollut paljon suomalaista valikoimaa. Nykyisin löytyy jo sitäkin. Netistä löysin aiheesta vauvalehden keskustelun, missä listataan monia mahdollisia tulevia suomalaisia suosikkeja teinien(kin) makuun. Eiköhän ko. keskustelussa vinkatuista jotain luettavaa löydy. Jos kirja osoittautuu tylsäksi, sen lukeminen kannattaa lopettaa, ja aloittaa toinen, kunnes oman maun mukainen teos löytyy. Väkisin ja pakolla tankkaaminen tappaa lukuhalut kaikkein varmimmin. Haluaisimme saada mahdollisesti 1930-luvulta tai myöhemmin, Nukkeäidin huolia -runon kokonaisuudessaan. Runossa sanotaan mm. näin: saa paikata ja pestä ei niillä vaatteet kestä ne repii koltut paidat mutta minkäs sille taidat Ne reikiin saavat sukat, voi meitä äitirukat. Mistä löytyy? Kyseessä lienee Nukkeäidit -niminen runomuotoinen vuoropuhelu, joka löytyy Saara Heinon kirjasta Alakoululaiset esiintyvät: runoasuisia vuoropuheluja kaikkein pienimmille (Valistus, 1947). Kirja löytyy esimerkiksi Porin kirjaston nuortenosastolta. 1) Onko Ira Levinin The Stepford Wives -romaania koskaan suomennettu? 2) huomasin, että Helmetistä löytyy kaksi alkukielistä versiota Selkoesite on vapaasti otettavissa mukaan. Muista, että kirjaston työntekijät auttavat sinua mielellään kirjaston käytössä.??? teoksesta, mutta ne ovat alle 100-sivuisia. Ovatko nämä jotain lyhennettyjä versioita vai on romaani todella niin lyhyt? Kiitos paljon! Kirjasta on tehty englanninkielinen lyhennetty versio (Easy Readers), jossa sivumäärä on alle 100. Amazon.com myy kovakantista alkuperäistä versiota vuodelta 1971, jossa on 145 sivua. Kaikesta päättäen kirja ei ole kovin paksu. Myös Amazonissa tarjolla oleva uusi 2011 versio on melko ohut, mutta sivuja kuitenkin 208. Kirja sisältää esittelyn, mikä hieman lisää sivumäärää. Romaanin suomennosta ei kansallisbibliografia Fennicasta löydy. Siitä tehty dvd sen sijaan Satakirjastojen valikoimissa on. Voisitko kertoa impressionistisesta musiikista? Haluaisin myös saada joitakin hyviä ja luotettavia nettisivuja aiheesta. Musiikin historiassa impressionismi liitetään yleensä Claude Debussyn musiikkiin. Hänen musiikilleen ja kuvataiteiden impressionismille on yhteistä vaikutelmien ja tunnelmien kuvailu sekä (äänen)värien tärkeys. Debussy loi kuvataiteilijoiden tavoin teoksia, joissa oli perinteisistä muodoista poikkeavia piirteitä: kertovuuden ja kehittelyn sijaan tärkeä ominaisuus on kuvallisuus. Toisinaan myös osaa Maurice Ravelin musiikista kutsutaan impressionistiseksi. Esimerkiksi näiden sivujen kautta pääset eteenpäin (englanniksi): com/history/impressionistic.html Claude Debussy wikipediassa: Debussy Power Point esitys impressionistisesta musiikista impressionist-music Näiden lisäksi kirjastosta löytyy useita musiikin historia-teoksia, sekä tietenkin Debussyn ja Ravelin musiikkia cd:inä ja nuotteina. 4

5 Nuorten lisäksi myös aikuiset kaipaavat ohjeistusta nykymedian lukemiseen, muistuttavat kansanedustajat Myllykoski ja Ahvenjärvi. Kirjasto on kansallinen, yhdenvertaisen kulttuuritarjonnan tuottaja Teksti: Eeva Sinerjoki Kuva: Aaron Kallinen/Eduskunta Kirjastolaitoksen merkityksen ymmärtäminen on yhteinen asia. ansanedustajat Jari Myllykoski ja Sauli Ahvenjärvi vastaavat kirjastoon ja kirjallisuuteen liittyviin kysymyksiin. Miten kuvailisitte suhdettanne kirjastoon ja/tai kirjallisuuteen? Ahvenjärvi: Olen kirjaston säännöllinen käyttäjä. Viimeksi kävin kirjastossa pari päivää sitten ja nytkin minulla on lainassa muutamia kirjoja. Näen kirjaston tärkeäksi julkiseksi palveluksi, joka tukee suomalaista kulttuuria ja kansalaisten hyvinvointia erittäin merkittävällä tavalla. Itselleni lukeminen on paitsi tapa hankkia tietoa, myös keino rentoutua ja irrottautua arjen hulinasta. Minulla on aina joku hyvä kirja työn alla. Myllykoski: Suhteeni kirjastoon on erityisen lämmin ja lapsuuden hyvien muistojen sävyttämä. Lähes naapurissa oli kirjasto ja kun kirjastonhoitajana oli yhden parhaista kavereista muori, kasvoi kirjastosta jotain erityistä. Jälkeen päin miettien voi vaan pohtia mistä kunnan vaateapua saava yksinhuoltaja äidin poika olisi saanut vastaavat lapsuuden kirjallisuuskokemukset. Lasten kirjat tulivat iltaisin lähelle kun äiti niitä jaksoi lukea. Suhde kirjallisuuteen on hieman kaksijakoinen. Lukihäiriöiselle lukeminen ja kirjoittaminen luo kynnyksiä joista tulee päästä yli. On hieman hassua, että pitkien lauseiden lukeminen on vaikeaa mutta samalla kertaa lyhyiden lauseiden kirjoittaminen ehkä vieläkin vaikeampaa. Ehdittekö tällä hetkellä työpaperien lisäksi lukea muuta kirjallisuutta tai kirjallisia tekstejä ja jos niin minkälaista? Tämän voi myös esittää kuvitteellisena, eli mitä lukisitte, jos siihen olisi riittävästi aikaa? Ahvenjärvi: Jonkin verran ehdin lukea muutakin kuin työpapereita. Viime aikoina olen lukenut lähinnä poliittista historiaa ja taloutta käsitteleviä teoksia ja elämäkertoja. Kaunokirjallisuuden puolelta viimeisin lukemani kirja on Aleksis Kiven Nummisuutarit - suositeltava klassikko! Myllykoski: Hitaalle lukijalle, työpaperit jo yksinään ovat riittävä sarka mutta toki kiinnostavat artikkelit saavat osansa. Odotan kuitenkin taas hetkeä kun tartun kiinni kirjaan. Löydän silloin kädestäni lyhyitä lauseita ja helppolukuista tekstiä kirjoittavan Harri Nykäsen dekkari, ainakin yksi odottaa koti hyllyssä lukijaansa. Informaation tulva tuntuu aina vain kiihtyvän ja se pakottaa ajankäytöllisesti tehokkaaseen lukemiseen. Lukemisen tapa muuttuu, tutkimukset tukevat tätä väitettä. E-kirja ja e- lehdet muuttavat käsitystämme lukemisesta ja silmäilevän lukemisen pelätään osittain korvaavan syventyvän, perinteisenä pidetyn lukemisen. Mitä ajatuksia nämä ajatukset teissä herättävät? Ahvenjärvi: Informaation tulva tuntuu aina vain kiihtyvän ja se pakottaa ajankäytöllisesti tehokkaaseen lukemiseen. Tämä haastaa myös kirjoittajia tuottamaan sellaista tekstiä, joka kertoo oleellisen selkeästi ja ymmärrettävällä tavalla. Perinteisen syventyvän lukemisen asema tulee kuitenkin aina säilymään opiskelun ja tutkimuksen puolella ja toisaalta kaunokirjallisuuden alueella. Myllykoski: En usko tämän kuitenkaan muuttavan ihmisten suhtautumista/kiinnostusta kirjojen lukemiseen. Kirjoittaminen tulee jatkossakin olemaan fiktion tai faktan tuottamista eri muodoissaan ja sen tekemisestä maksetaan menestyksen mukaan. Menestystä markkinoidaan ja silloin tuote hinnoitellaan joten kirjastonkaan rooli ei ole uhat- tu vaan paremminkin mahdollisuus. Meidän tulee huolehtia nuorten mutta myös aikuisten lukemisen osaamisesta. Erityisen tärkeää on ymmärtää uutiset, jotka ovat osin jo nyt muutamien vuosien ingressien pituisia twiittauksia jne. Mikä on mielestänne kirjaston merkitys tiedonsaannin ja sivistyksen tarjoajina nyt ja tulevaisuudessa? Onko kirjastolaitoksella odotettavissa uhkia? Ahvenjärvi: Kuten 1. kysymyksen vastauksessa totesin, kirjastopalvelujen merkitys on ollut ja on edelleen suomalaisen kulttuurin ja kansansivistyksen vahvistajana erittäin suuri. Kirjastot ovat suomalaisten julkisten palvelujen helmi! Uhkana on tietysti se, että kirjastolaitoksen merkitystä ei ymmärretä ja sen rahoituspohja rapautuu. Myllykoski: Nykyisellään kirjastolla on oma tärkeä paikkansa huolehtia kansallisen yhdenvertaisen kulttuuritarjonnan tuottajana. Samoin jos kansakunta haluaa kehittyä osaamisen jatkuvassa kilpajuoksussa, tulee meidän kansallisesti antaa kaikille mahdollisuus kehittää itseämme. Nähdäkseni tulevaisuudessa kirjastojen tulee sijaita oppimis-, kulttuurin- ja innovaatioympäristön yhteisessä keskiössä. Kirjasto on tällä hetkellä ja huomisesta alkaen nykymuotoisen uhattuna. Uusliberalismi, ihmisten itsekeskeisyys ja ajattelu vapaasta globaalista tiedonsaannissa pyrkivät tekemään kirjastoista tarpeettomia vain yhteisiä varoja syöviä laitoksia. Onko mielessänne kirjaa, joka muutti maailmankuvanne tai muuta merkittävää teosta, joka ansaitsee tulla mainituksi? Ahvenjärvi: Eniten maailmankuvaani vaikuttanut kirja on Raamattu. Se painii kirjana tietysti aivan omassa sarjassaan. Minua kosketti äskettäin todella vahvasti lähihistoriaa valottava virolaisesta Paul Saarista kertova kirja Sinut vyöttää toinen. Sen on kirjoittanut Martti Issakainen. Vaikuttavia kirjoja ovat myös Ma Jakobssonin Diplomaattien Talvisota ja Peter Englundin Pultava. Mainitsemisen arvoisia teoksia olisi niin monta, että en lähde muita tässä luettelemaan. Myllykoski: Kyllä Täällä Pohjantähden alla toi lähihistorian iholle ja olisi hyvä sen sanomaa toistaa tässä hetkessä. 5

6 mista teoksista. Satakirjastojen verkkokirjastossa annetaan tietysti tilaa erityisesti satakuntalaisen kulttuurin tuotteille eli esimerkiksi paikalliselle kirjallisuudelle ja musiikille. Satakirjastojen uusi verkkokirjasto Teksti: Vesa Taimi Tänä keväänä Satakirjastojen verkkopalvelut siirtyvät nykyaikaan, kun käyttöön otetaan uusi ohjelmisto. Verkkokirjastosta tulee huomattavasti entistä asiakasystävällisempi, monipuolisempi ja ulkoasultaan täysin uudistunut. Hyvin toimiva verkkokirjasto on nykyään olennainen osa kirjastotoimintaa. Yhä suurempi osa kirjastoasioinnista tapahtuu internetin kautta, sillä aineistohaut, varaukset ja lainojen uusinnat on kätevä hoitaa kotikoneen äärellä tai vaikka älykännykällä. Tulevaisuudessa e-kirjojen ja muiden sähköisten aineistojen myötä verkkokirjaston merkitys kasvaa entistään. Satakirjastojen nykyinen WebOrigo-verkkokirjasto on ollut maakunnan kirjastojen käytössä jo 2000-luvun alkuvuosista lähtien. Aluksi jokaisella kirjastolla oli oma verkkokirjastonsa, mutta Satakirjastot-yhteisjärjestelmän syntyessä vuonna 2009 koottiin kaikkien maakunnan kirjastojen kokoelmat saman verkkosivun alle. Tietokoneohjelmistolle korkeasta yli kymmenen vuoden iästään huolimatta WebOrigo tekee edelleen töitä vuorotta. Verkkokirjasto hoitaa vuodessa yli asiakaskäyntiä ja sieltä tehdään yli kaksi miljoonaa hakua. Verrattuna uudenaikaisiin verkkokirjastoihin ja verkkokirjakauppoihin Satakirjastojen nykyinen sivusto näyttää kuitenkin melko antiikkiselta ja toiminnoiltaan rajoitetulta. Monipuolisemmat asiakastoiminnot Lainojen uusinta ja varaaminen säilyy uudessa verkkokirjastossa suunnilleen samankaltaisena kuin nykyäänkin, mutta toiminnot ovat entistä selkeämpiä ja havainnollisempia. Asiakas näkee heti mitkä lainat voi uusia ja mitä ei voida uusia. Myös tiedot omista varauksista ovat entistä monipuolisempia. Uudessa verkkokirjastossa asiakas pystyy itse muuttamaan yhteystietojaan eli osoitettaan, puhelinnumeroaan ja sähköpostiosoitettaan. Näin hän pystyy varmistamaan sen, että eräpäivämuistutukset, varauksen saapumisilmoitukset ja myöhästymismuistutukset tulevat perille. Hän voi verkkokirjaston kautta myös vaihtaa kirjautumiseen käytettävää salasanaa. Nykyisen WebOrigo-ohjelmiston tapaan asiakas voi tallettaa tekemiään hakuja ja kiinnostavia teoksia omaan hyllyynsä. Uusia ominaisuuksia ovat arvostelut, pisteytykset ja tagit. Asiakas voi kirjoittaa teoksesta arvostelun, joka sitten näkyy myös muille verkkokirjaston käyttäjille. Suoraan ei arvostelu sivuille ilmestyi, vaan kirjaston henkilökunnan pitää ensin hyväksyä sen julkaisu. Näin estetään asiattomien kirjoitusten pääsy verkkokirjastoon. Arvostelun kirjoittamisen sijasta voi teoksen myös yksinkertaisesti pisteyttää eli antaa paljon tähtiä hyvälle teokselle ja vähemmän tähtiä huonolle. Kolmas uusi tapa, jolla asiakkaat voivat tuoda omaa sisältöä verkkokirjastoon, on avainsanojen eli tagien lisääminen. Eli jos asiakas keksii termin, joka osuvasti kuvaa teoksen sisältöä, niin hän pystyy lisäämään sen teoksen tietoihin. Mobiililaitteita varten tulee uuteen verkkokirjastoon myös yksinkertaisempi käyttöliittymä, jolla toimivat verkkokirjaston perustoiminnot. Sitä käyttäen on kätevä tehdä aineistohakuja ja uusia lainoja myös matkapuhelimella tai tabletilla. Monien asiakkaiden toivomaa kirjastomaksujen maksamista verkossa ei uuteenkaan verkkokirjastoon ainakaan alkuvaiheessa ole tulossa. Se on kuitenkin luvassa ohjelmiston tuleviin versioihin. Kirjastot ja kokoelmat paremmin esille Nykyisessä Satakirjastojen verkkokirjastossa ei pystytä nostamaan esille kirjastojen monenlaisia tapahtumia ja rikasta aineistokokoelmaa. Uudessa verkkokirjastossa sivut elävät eri tavalla ja kirjastojen toimintaa voidaan tuoda paremmin tutuksi asiakkaille. Esimerkiksi kirjastojen yhteystiedot ja aukioloajat löytyvät nyt suoraan verkkokirjastosta eikä asiakkaan tarvitse tämän takia poiketa kirjastojen omille kotisivuille. Asiakkaat voivat vastaisuudessa jättää hankintapyyntöjä, kaukolainapyyntöjä ja palautetta suoraan verkkokirjaston sivuilta. Myös Satakirjastojen yhteiset käyttösäännöt ja palvelut löytyvät koottuna verkkokirjastosta. Ainakin toistaiseksi kaikki Satakirjastot kuitenkin säilyttävät omatkin nettisivunsa, sillä kirjastojen kaikkia tapahtumia ja kirjastokohtaisia tietoja ei voida mahduttaa yhteiseen verkkokirjastoon. Kirjastojen kokoelmien sisällöistä voidaan vastaisuudessa kertoa asiakkaille entistä paremmin. Uudessa verkkokirjastossa pystytään tekemään valikoimaluetteloja eri aiheista sekä julkaista artikkeleja eri aiheiden edustavim- Uusi aineistohaku ja uudet sisällöt Vanhan verkkokirjaston pelkistetyn aineistohaun ulkoasu uudistuu. Vanhaa tuttua on siinä, että asiakkaan käytössä on sekä yksinkertainen perushaku että monipuolisempi laajennettu haku. Hakutuloksessa tulevat vastaisuudessa näkymään myös kirjojen, cd-levyjen ja elokuvalevyjen kannet, jos sellaiset ovat kirjaston käytettävissä. Uusien julkaisujen osalta kansikuvat yleensä löytyvätkin, mutta vanhemmista teoksista ne jäävät puuttumaan. Hakua pystytään uudessa verkkokirjastossa saman tien kätevästi rajaamaan esimerkiksi tietyn tekijän, julkaisuvuoden tai aineistolajin mukaan. Toisaalta hakua voi myös laajentaa ja etsiä lisää samantyyppisiä teoksia. Sopivan teoksen löydyttyä sen pystyy entistä helpommin varaamaan, siirtämään omaan hyllyyn tai lähettämään teostiedot omaan tai kaverin sähköpostiin. Uusi verkkokirjasto on avoin järjestelmä, joka antaa mahdollisuuden tuoda Satakirjastojen sivuille myös ulkopuolista aineistoa. Tarpeen mukaan verkkokirjastoon voidaan liittää uutisotsikkolistauksia tai muuta sisältöä, joka antaa lisätietoa verkkokirjaston asiakkaille. Esimerkiksi Suomen yleisillä kirjastoilla on paljon yhteisiä palveluja, jotka voidaan uudessa verkkokirjastossa tuoda entistä paremmin myös Satakirjastojen asiakkaiden ulottuville. Samaten tulevaisuudessa voi olla mahdollista jakaa sisältöjä muiden samaa verkkokirjastoohjelmistoa käyttävien kirjastojen kesken. Näin jokaisen kirjaston ei tarvitse tehdä uudelleen samoja asioita, vaan ne voivat käyttää hyväkseen jo muualla tehtyä työtä. Myös sosiaalinen media voidaan tuoda osaksi uutta verkkokirjastoa. Satakirjastojen sivuja ei ole tarkoitus ripotella täyteen Facebookin Tykkää-painikkeita, mutta mahdollisuus entistä parempaan vuorovaikutukseen asiakkaiden kanssa on varteenotettava uusi mahdollisuus myös Satakirjastoille. Esimerkiksi blogien kautta kirjastot voisivat antaa lisätietoa toiminnastaan ja tarjota samalla asiakkaille mahdollisuuden kommentoida kirjastopalveluja ja antaa vinkkejä niiden kehittämiseen. Perustietoja uudesta verkkokirjastosta Taustalla Aiell Finland Oy:n Arena-ohjelmisto Sama verkkokirjastoohjelmisto on käytössä mm. Pirkanmaan, Varsinais-Suomen ja Keski- Suomen kirjastojen yhteisjärjestelmissä sekä monissa ruotsalaisissa, tanskalaisissa ja englantilaisissa kirjastoissa. Satakirjastojen tietokannassa on yhteensä yli kaksi miljoonaa teosta, joista kirjoja runsaat 1,8 miljoonaa.verkkokirjastossa uusitaan vuoden aikana noin miljoona lainaa. 6

7 Paljon enemmän kuin kirjaston kokoelmaluettelo Nykyaikainen kirjastolaitos ei enää passiivisesti odottele asiakkaita hyllyjen äärelle, vaan tuo aktiivisesti esille kokoelmaansa ja palvelujaan. Satakirjastojen uudessa verkkokirjastossa tämä näkyy siinä, että kirjallisuudelle, musiikille, elokuvalle sekä lasten ja nuorten aineistoille on omat sivustonsa. Sivustoja rakentavat työryhmät kertovat nyt, mitä hyvää uusilla sivuilla on luvassa. Kirjallisuussivut Uuden verkkokirjaston kirjallisuussivuista vastaavat porilaiset Heikki Erkinaro, Taina Kankaansivu ja Tarja Puodinketo sekä Anneli Näätänen Raumalta ja Pia Sundman Vampulasta. Kirjallisuusosion etusivulla on kirjaesittelyjä ja lukuvinkkejä niin uusista kuin vanhemmistakin kirjoista. Teemakohtaisia kirjalistoja kerätään eri aiheisten artikkelien yhteyteen. Satakuntalaisten kirjastolaisten omat blogit puolestaan tarjoavat sekä lukuvinkkejä että näkymiä kirjastotyön arkeen. Satakirjastojen keskeiset kirjallisuustapahtumat ja valtakunnalliset kirja-alan uutiset, mm. kirjallisuuspalkinnot huomioidaan myös sivuilla. Romaanien ulkopuolista kirjallisuuttakaan ei unohdeta, omat sivunsa saavat niin runot kuin sarjakuvatkin. Lukeminen on myös yhteisöllistä puuhaa. Satakunnan eri kirjastoissa kokoontuvien lukupiirien yhteystiedot löytyvät omasta osiostaan. Uuden verkkokirjaston myötä kirjallisuussivuilla avautuu nyt myös verkkolukupiiri, johon kaikki lukijat voivat osallistua vaikka omalta kotisohvaltaan käsin. Elokuvasivut Uusien elokuvasivujen tekijätiimiin kuuluvat Tea Aula Kankaanpäästä, Jari Kankaanpää Raumalta sekä Nina Järviluoma ja Johanna Vento Porista Uusien elokuvasivujen pyrkimyksenä on tutustuttaa lainaajat Satakirjastojen elokuvakokoelmiin. Sivujen tarkoitus on ennen kaikkea auttaa asiakasta löytämään helpommin mieluista katsottavaa kirjastojen laajasta DVD- ja Blu-ray valikoimasta. Suunnitelmissa on tarjota seuraavaa: vinkkejä ja suosituksia mielenkiintoisista elokuvista elokuva-arvosteluja sekä juttuja elokuvasta uusimpien elokuvahankintojen esittelyjä suosituslistoja erilaisten teemojen ja aihepiirien ympäriltä eri elokuvaohjaajien ja näyttelijöiden tuotannon esittelyjä elokuvien ryhmittelyä eri lajityyppien mukaan, kuten rikos-, kauhu-, fantasiaelokuvat ym. linkkejä sekä kotimaisille että ulkomaisille elokuvasivustoille: arvosteluja, uutisia, elokuvapalkintoja jne. elokuviin liittyvän kirjallisuuden esittelyä Musiikkisivut Musiikkisivustoa uuteen verkkokirjastoon rakentavat Minna Juhola ja Elise Vieremä Porista, Pertti Karjalainen Harjavallasta ja Satu Mäenpää Eurasta. Sivusto on luultavimmin ennen kaikkea väylä kirjaston aineiston etsintään ja paikantamiseen. Hakutoiminnon ohella tarjoamme henkilökunnan toimittamia musiikkivinkkejä ja koottuja uutuuslistoja aihe- ja aineistolajeittain. Nostamme esiin ajankohtaisia artisteja ja ilmiöitä. Sivuston kautta voi esittää meille myös hankintatoivomuksia. Musiikkisivut tarjoavat tiedonlähteitä ja vaihtoehtoja. Esimerkiksi nuotteja voi löytää myös verkon maksuttomista nuottipalveluista ja kirjaston asiakkaiden käyttöön tarjoama Naos-musiikkipalvelu mahdollistaa musiikin kuuntelun kotisohvalla. Sivustolle on koottu runsaasti paikallista, satakuntalaista sisältöä. Muun muassa satakuntalaisia musiikkitapahtumia, musiikkioppilaitoksia ja tuoreita satakuntalaisia musiikkijulkaisuja. Sivuston kattava Pori-Rock -osio luotaa porilaista musiikkihistoriaa kolmelta vuosikymmeneltä. Mukana on tarinoita, yhtye-esittelyjä ja ennen julkaisemattomia kuvia. Asiakkailta haluamme toiveita, ideoita ja palautetta. Lasten ja nuorten sivut Lasten ja nuorten sivuja verkkokirjastoon tekevät Satu Mattila-Laine ja Arja Palonen Porista, Saila Kurri Harjavallasta, Kati Pipinen Ulvilasta sekä Anita Viinamäki Eurasta. Resepti on tässä: Kuunnellaan asiakkaiden toiveita, kuunnellaan Satakirjastojen henkilökuntaa, poimitaan kirjastojen nykyisiltä lasten ja nuorten sivuilta parhaat ainekset. Tulokset laitetaan yhteen, ravistetaan hyvin ja katso: sivuille syntyy seuraavaa: Lapsille omat sivut ja nuorille omat sivut Uutuuksien esittelyä Ajankohtaisia lasten ja nuorten tapahtumia Satakirjastoissa Tutustutaan Satakunnan kirjastojen lastenosastoihin Omat vinkit: lasten ja nuorten omat kirjavinkit, voi vinkata myös elokuvia tai musiikkia Aihelistoja: kirjoja eri aiheista Lukudiplomeja Vinkkejä tiedonhakuun ja esitelmän tekoon Ohjeita ryhmävierailulle kirjastoon Linkkejä Kirjaston yhteistyötahot esittelevät toimintaansa Näin tulevat hyvät sivut. Eivät tule pahat sivut. Tykkää. Purnatakin saa. Anna palautetta. Minun verkkokirjastoni Teksti: Saku Tuominen, Aiell Verkkokirjasto on ikkuna kirjaston palveluihin. Vaikka emme kävisi kirjastorakennuksessa, niin kirjasto tavoittaa yhä useamman meistä verkkokirjastonsa avulla. Verkkokirjasto on helppo ja nopea tapa käyttää kirjastoa. Useimmilla meistä on nykyisin pääsy internetiin lähes vuorokauden ympäri, olimmepa kotona, työssä tai matkoilla. Yhteyksiä varten meillä on erilaisia laitteita puhelimista kotitietokoneisiin. Ilman kirjaston verkkopalveluita en olisi viimeisen kuukauden aikana hakenut aineisto kirjaston valtavasta tietokannasta, varannut aineistoa tai uusinut lainojani. Verkon välityksellä on ollut kätevää jakaa tietoa hyvistä kirjoista kavereille, lukea sähköisiä lehtiä tai kysellä apua kirjaston henkilökunnalta, Ja uskokaa tai älkää, kaiken tämän tein ilmaiseksi. Missä muualla tekisin tämän kaiken yhtä turvallisesti ja vaivattomasti yhdellä käyttäjätunnuksella ja sanoinko jo ilmaiseksi. Kirjastojen verkkosivustot tarjoavat monipuolista tietoa ja innostavat etsimään lisää tietoa. Kirjastot palvelevat meitä yhteiskuntaluokkaan, ikään ja varallisuuteen katsomatta. Kirjastot ovat fyysisinä rakennuksina ja palveluna nähty kansallisen sivistyksen kehtona ja kansalaisoikeutena. Kirjastojen verkkosivustot ovat tätä vieläkin enemmän, koska ne saavuttavat kattavammin meidät kirjaston loppukäyttäjät ja tarjoavat edes yhden ilmaisen ja arvovapaan väylän tiedon valtatielle nykyaikaisessa yhä enemmän sähköistyvässä maailmassa. Kirjasto on elinikäinen ystävä, jonka luokse palaa aina uudelleen vaikka välillä olisikin vuosia erossa. Kirjastojen verkkosivustojen ansiosta tämä on yhä helpompaa ja voin tervehtiä vanhaa ystävääni kirjastoa helposti kotoa käsin juuri silloin kun se minulle itselleni sopii. 7

8 Kirjasto on halpa keino nostaa yhteiskunnan hyvinvointia Teksti: Eeva Sinerjoki, Kuva: Antti Suominen SK Vuorineuvos Tauno Matomäki oppi lukemaan nuorena, koska vanhemmat sisarukseni harrastivat ajan tavan mukaisesti runsaasti ääneenlukua. Perheen isä luki sunnuntaisin lapsille Raamattua tai Arndtin postillaa. Koti sijaitsi pitäjän laitamilla tukkoisten kyläteiden takana, eikä harrastusmahdollisuuksia juuri ollut. Metsäinen luonto tuli tutuksi, eikä outoja ihmisiä tavattu usein. Kotona oli vain uskonnollista kirjallisuutta, fraktuuralla painettua, mutta se ei pysäyttänyt innokasta lukijaa. Kirjojen puute jatkui kansakoulussa, jonka pieni kirjasto ei riittänyt kaikille. Nakkilan keskikoulukin oli nuori ja ilman kirjastoa. Kirjoja oli sekavana kasana, jota sai kyllä penkoa. Porin kirjasto poisti lukioaikana lukemisen puutteen. Kirjaston puutalon ja kirjojen hiukan tunkkainen haju tuo edelleen mieleen sivistyksen ja mielihyvän tunteen. Sodan jälkeen ei kirjasto tehnyt suuria hankintoja. Näihin aikoihin Tauno Matomäki päätti, että tulee palkkarahoistaan poistamaan ainaisen kirjanpuutteen. Tämä onkin ainoa tulevaisuudensuunnitelma, joka myöhemmin on toteutunut. Tekniikan ja talouden parissa tehty työura oli levoton, eikä kirjaston käyttö ollut mahdollista. Tuttavilta ja tuttaville on kuitenkin lainailtu. Koko ikäni olen valinnut lukemiseni uteliaisuuden ohjaamana. Olen tietoisesti pyrkinyt lukemaan tarpeetonta kirjallisuutta. Siitä on lopulta elämässäni ollut eniten hyötyä, niin paradoksaaliselta kuin se kuulostaakin. Olen ollut kaikkiruokainen, kertoo vuorineuvos Matomäki. Koko ikäni olen valinnut lukemiseni uteliaisuuden ohjaamana. Lukemani kaunokirjallisuus, runot mukaan lukien, ovat yleensä lähes itseni ikäisiä. Uutuuksista luen niitä, jotka eivät näytä päiväperhosilta. Pitkillä maailmanmatkoilla kuuli niin monia hienoja elämäntarinoita, etteivät keksityt uudet kertomukset jaksa kiinnostaa. Poikkeuksena mainitsen Sofi Oksasen. Omaan kirjastoon on kertynyt kymmenisentuhatta kirjaa Oman kokoelman kirjaryhmistä tärkeimpiä ovat suomalainen kaunokirjallisuus, venäläiset klassikot, runous, Satakunta, mehiläisten hoito, suomen kieli, Suomen historia ja esihistoria, pohjoiset tutkimusmatkat sekä viisaitten ihmisten kirjoitukset kuten von Wright, Fukuyama ja Seneca. Perussuomalaisista mainitsemisen arvoisia ovat Kivi, Gallen-Kallela, Sibelius, Paulaharju ja Pälsi. Vieraskielisinä löytyy kosmologiaa ja mytologiaa. Talouskirjoja ei juuri ole ja tekniikastakin vain yksi, Kraftfahrtechnisches Kalender. Satakuntalaista uskonnollista kirjallisuutta hän on ostanut huutokaupoista ja antikvaareista. Vanhaa Fennicaa edustaa Kalevalan ensipainos. Pääasia on löytää niin kiinnostavaa tekstiä, että lukuharrastus säilyy, toteaa Matomäki. Löytämisen ilo on hänen mukaansa harrastuksen hienoimpia elämyksiä. Iän ja kokemusten mukana mieltymykset muuttuvat. Maailmankuva avartuu ja silmä tarkentuu. Pääjohtaja Tauno Matomäen lempilukemista on kotimainen historiallinen kirjallisuus. Se auttaa ymmärtämään, miksi olemme tässä nyt. 8

9 Palkintoina arvotaan kolme 30 euron lahjakorttia kirjakauppaan oman valinnan mukaan! Tunnetko runoklassikoita? Yhdistä runon alkusäkeet runoilijan nimeen ja kuvaan. 1. Yksin oot sinä ihminen, kaiken keskellä yksin, yksin syntynyt oot, yksin sa lähtevä oot. A. Aaro Hellaakoski B. Saima Harmaja C. Elmer Diktonius D. Viljo Kajava E. V.A. Koskenniemi F. Elvi Sinervo G. Aale Tynni 2. Minun mummoni mainio kerrassaan oli kauhujuttuja kertomaan. Niissä iskivät puukot ja heiluivat kirveet, joka riihessä mellasti haamut hirveet, ja aina sen neidon väärä nai, ja köyhä ja viaton kuolla sai. 5. Joku voima on jalkani vienyt läpi seutujen lumottujen. Mitä koskaan ennen en tiennyt, nyt näen sen hämmästyen. 6. Olin unohtanut valkeuden katsellessani syksyn raskaita värejä ja eräänä aamuna oli valkeus edessäni. 3. Ja Jumala sanoi: Toisille annan toiset askareet, vaan sinulta, lapseni, tahdon, että kaarisillan teet. 4. Tuli enkeli taivaasta, makkara kädessä, ja antoi sen minulle - voi kuinka se maistui! Ja enkeli sanoi: tule taivaaseen! ja me mentiin. Ja siellä istui jumala. Tikkukaramelli suussa. Ja antoi sen minulle. Ja se vasta maistui! 8. Mikä ikävä olikaan rannalla, kun punaiset vesilinnun jalat sen iäksi jättivät, mikä ikävä rantaan loiskahtaneella kesäyöllä, kun ruskea siipihöyhen viimeisen kerran värähti sen tuulessa. H. Katri Vala 7. Kosteasta kodostaan nous hauki puuhun laulamaan A. B. C. D. E. F. G. H. Palauta kuponki Satakirjastoosi helmikuun 2014 loppuun mennessä! Nimi Puhelinnumero _ Sähköposti Arvonta suoritetaan maaliskuussa Runo Runoilija Kuva 9

10 Lukuvinkkaus innostaa lukemaan ja etsimään uudenlaista luettavaa kirjaston laajasta valikoimasta Teksti: Eeva Sinerjoki Kuva: Satu Mattila-Laine Kirjallisuuden ja lukemisen merkitystä pohtivat Arja Palonen Porin kaupunginkirjaston lasten- ja nuorten osastolta sekä Kati Pipinen Ulvilan kirjastosta. Suomalaiset pojat lukevat tutkimusten mukaan keskimäärin heikosti tyttöihin verrattuna. Onko poikien lukemiseen kannustamiseksi jotain tehtävissä? Pojat saadaan lukemaan siinä missä tytötkin. Pojat ja lukeminen koetaan nykyään ongelmaksi ja siitä puhutaan paljon. Tärkeämpi olisi puhua siitä, miten löytää sopiva kirja lukijalle, sukupuolesta välittämättä. Kirjavinkkarina toimiva Arja Palonen on vakuuttunut siitä, että kirja avautuu kaikille, kunhan on oikein valittu. Kirjavinkkauksessa oikean aihepiirin löytäminen ja sen innostava vinkkaus on kaiken a ja o. Suurin osa vinkkareista on edelleen naisia ja siksi vinkkauksen vaarana on tätimäisyys. Tarvitaan lisää nuoria miehiä vinkkaamaan pojille. Vinkkaus ikäryhmän mukaan Yläkouluikäiset tarvitsevat vinkkausta vielä enemmän kuin ahmimisikäiset. Kiinnostavan kirjan löytäminen on hankalampaa, jos ei ole innostunut lukemisesta. Hyvistä vinkattavista kirjoista ei ole pulaa, mutta aikaa oikean kirjan löytymiseen tarvitaan enemmän. Opettajat käyttävät kiitettävästi lukuvinkkausta hyväkseen. Omat oppilaansa hyvin tunteva opettaja voi asiantuntevan vinkkauksen myötä suositella oppilaille kirjoja, joita ei olisi muuten löytänyt. Pienempien lasten kohdalla vanhempien lukutottumukset vaikuttavat. Vaikka kotona ei harrastettaisikaan lukemista, lapset tutustuvat kirjastoon kouluaikana ja voivat löytää lukemisesta harrastuksen ihan itse. Kodin merkitys lukemisharrastukselle nousee Katin mielestä melko tärkeäksi tekijäksi lapsen lukemiselle. Laaja sanavarasto voi syntyä jo silloin, kun lapselle on luettu satuja ennen kouluikää. Kirjalla on haastajansa arkipäivässä, sillä lukemiselle on nykyään runsaasti kilpailevia ajankäyttöjä. Lapset harrastavat paljon ja tämä vie aikaa lukemiselta. Mutta jos lukeminen on hankalaa ja siihen liittyy ongelmia, on aina helpompaa, mikäli kotoa saa siihen tukea. Eikä koskaan ole liian myöhäistä lukea lapselle ääneen, väittää Palonen. Tietokirjoja ilmestyy monenlaisista aiheista. Ikisuosikkeja ovat eläinkirjat ja dinosauruskirjat. Nousussa ovat tv-ohjelmien vanavedessä ruuanlaitto- ja leivontakirjat myös lapsille ja nuorille. Ajankohtaiset aiheet näkyvät tietokirjakysynnässäkin. Sarjakuvat voivat olla hyvää kirjallisuutta Huonompikin sarjakuva on selvästi parempi vaihtoehto kuin ettei lueta mitään. Mikä sitten on hyvää ja mikä huonoa kirjallisuutta? Palonen peräänkuuluttaa kaikenlaisen lukemisen tärkeyttä. - Pääasia on, että lukee, vaikka puhelinluetteloa. Jos kirjasta innostuu ja sitä tykkää lukea, on löytynyt juuri oikea ja hyvä kirja. Kuinka moni meistä on oppinut lukemaan Aku Ankan avulla ja tietää historiasta paljon Asteriin ansiosta? Mangasarjakuvat ovat nousseet alkuvuosien jälkeen yleisesti hyväksytyksi lajiksi. Kirjastotäti Arja Palonen vinkkaamassa luettavaksi suositeltavia kirjoja. Sarjakuva ei ole pelkästään kepeää ja viihteellistä, vaan keino käsitellä vaikeita aiheita. Hyvänä esimerkkinä yläkouluikäisille on esimerkiksi Tiitu Takalon sarjakuvat. Kirjavinkkarit ovat havainneet, että lapset joko lukevat paljon ja vapaaehtoisesti tai sitten ei juuri lueta ollenkaan. Alkuun pääsemisessä voisi sarjakuva toimia hyvin, vaikka se usein on turhankin aliarvostettu kirjallisuuden laji niin kirjastoväen kuin opettajien keskuudessa. Huonompikin sarjakuva on selvästi parempi vaihtoehto kuin ettei lueta mitään. Pojille suunnatut, helppolukuiset kirjasarjat ovat oivallisia kannustamaan poikia lukemaan. Jotkut tytöt kaipaavat myös ohuempia kirjoja luettavakseen. - Kaikki lapset eivät yksinkertaisesti jaksa keskittyä paksuihin kirjoihin, väittää Kati Pipinen Ulvilan kaupunginkirjastosta. Millaisena asiakasryhmänä Kati näkee noin 30-vuotiaat miehet, joi- den kirjaston käytöstä ollaan jossain määrin huolissaan. Katin mielestä nuoret miehet lainaavat lasten kirjojen lisäksi myös kaunokirjallisuutta ja jonkin verran äänikirjoja. Nuoret naiset ehkä etsivät enemmän opiskelukirjoja, kun taas miehet lukevat huvikseen. Lapsiperheet ja eläkeläiset käyvät kirjastossa ilman muuta, mutta itsekseen lukevat lapset ja nuoret on saatava houkuteltua vaikkapa lukuvinkkauksen avulla sisälle kirjastoon. Ulvilan kirjasto tarjoaa tilaa teatterille ja taiteelle Teksti ja kuva: Eeva Sinerjoki Hyvällä tahdolla kirjasto muuntuu moneksi Sattumalla oli sormensa pelissä, kun ulvilalainen teatteri Ulpu sai häädön Friitalan vanhan nahkatehtaan tiloista. Ulvilan kirjasto tarjosi monitoimitilaksi tarkoitettua tilaansa teatterin käyttöön. Lähes 100 katsojan vetoinen kokoustilaksikin soveltuva, omalla sisäänkäynnillä oleva tila on omiaan teatteritoimintaan. Talven menestysnäytelmä on ollut Agatha Christien Hiirenloukku. Satakuntalaisessa teatterimaailmassa klassinen salapoliisinäytelmä saa täällä ensiesityksensä. Teatteri Ulpu luotsaa nuoria näyttelijänalkuja järjestämällä teatterikerhoja alle kouluikäisistä aina 20-vuotiaisiin saakka. Ulpu on tunnettu kesäteatterina, jonka lavalle on monena kesänä 10 Idea näyttelygalleriasta syntyi ikään kuin vahingossa mahtunut useita nuoria näyttelijöitä. Kirjaston katon alla toimiva teatteri tekee tärkeää työtä kulttuurin parissa, nuorisotyötä unohtamatta. Ulvilan kirjaston peruskiven kävi maaliskuussa 1998 muuraamassa presidentti Ahtisaari ja tämän lisäksi kirjastotoimenjohtaja Juha Hokkanen muistaa muutaman ministerin käyneen kirjaston tilaisuuksissa. Jazz-konsertit, nukketeatteri ja yhdistysten kokoukset ovat saaneet pitopaikakseen moneksi muuntuvan tilan. Galleria Kui? ja artoteekki Kirjastotoimenjohtaja Juha Hokkanen Hiirenloukun lavasteissa. Ulvilan kirjasto on myös taiteen koti. Näyttelygalleria on toiminut kirjaston tiloissa vuodesta 2008 alkaen. Silloinen kulttuurilautakunnan jäsen, hiljattain edesmennyt Seppo Saves kaipasi näyttelytilaa, jolloin idea näyttelygalleriasta syntyi ikään kuin vahingossa. Ulvilan kirjaston toiselta reunalta erotettiin näyttelytila muusta kirjastosta erillisellä väliseinällä. Näyttelytilaa voi varata 2-4 viikon ajaksi. Seuraavat vapaat ajat ovat ensi syksynä, joten näyttelygalleria on osoittautunut tarpeelliseksi tilaksi Satakirjastot 2/2013 taiteilijoiden teoksille. Ulvilan kaupungintalolla vuodesta 1987 toiminut taidelainaamo eli artoteekki siirtyi Ulvilan kirjastoon, jonka tiloissa on mahdollista lyhyemmäksikin aikaa lainata taidetta kotiinsa. Suurin osa tauluista päätyy lainaamisen sijaan omistukseen, jolloin saa maksuaikaa. Lainattuja tauluja ei juuri palautella, vaan ne lunastetaan omiksi vähittäismaksun tapaan, kertoo Hokkanen Ulvilan kirjastossa voi taiteesta nauttia joko paikan päällä tai kantaen taideteoksen omaan kotiin. Satakirjastojen alueella vastaavaa taidelainaamotoimintaa on ainakin Porissa, Raumalla ja Harjavallassa.

11 Jaettu lukukokemus on yhteinen ilo Suvi Aholan väitös Lukupiirien aika valaisee suomalaisten lukupiirien yhteisöllistä lukemista historiasta meidän päiviimme. Lukupiiri ei suinkaan ole uusi keksintö, vaan sen edeltäjänä voidaan oikeutetusti pitää ylhäisön kirjallisia salonkeja. (Ahola 2013 s. 15). Kirja pohtii yhteisöllisen lukemisen taustaa, sen erilaisia muotoja ja esittelee lukupiirien toimintaa Suomessa. Satakirjastojen alueella lukupiiritoimintaa on usealla paikkakunnalla, joista seuraavassa esitellään niistä muutama. Merikarvian kirjallisuuspiiriä ohjaa Irma Stenberg, viides vasemmalta takarivissä. Kuvannut Seija Väre. Merikarvian varsin eloisa ja hauska piiri Merikarvialla on jo keväästä 2011 alkaen toiminut lukupiiri, vetäjänään Irma Stenberg. Kerho on toiminut kirjastossa kokoontumalla yhteen noin kerran kuukaudessa keskustelemaan valitsemastaan kirjasta. Lukupiiri on ollut ulospäin suuntautuva siten, että se on yhdessä kirjaston kanssa suunnitellut ja järjestänyt kirjailijavierailuja, runoiltoja ja muita tapahtumia. On tehty myös matka Vanhan kirjallisuuden päiville Sastamalaan. Piirissä on useampi jäsen, jotka ovat pysyneet mukana alusta alkaen. Paljon on kiinni vetäjästä, sillä hänen on kuunneltava jäseniä, järjestettävä ohjelma, tarvittaessa itse alustettava aihe ja toimittava aktiivisesti muun muassa kirjastoon päin. Merikarvialla kirjasto tilaa kirjat listan mukaan ajoissa ja tiedottaa/ muistuttaa seuraavasta kokoontumisesta. Mukana on ollut 8-15 henkeä, viimekertaisessa lukupiirissä jäseniä oli 12, joista osa uusia. - Useimmat jäsenet ovat naisia, mutta miehistä iloitaan eniten, heitä vaan harvoin eksyy piiriin, kertoo kirjastonjohtaja Jouko Ilvonen. Piiri opettaa kuuntelemaan toisia, tuo yhteen kirjallisuudesta kiinnostuneita ja toimii laajemminkin kirjallisen keskustelun herättäjänä. Teksti: Jouko Ilvonen Euran lukupiiri alkoi Senioriviikon kokeiluna Euran kirjaston lukupiiri kokoontuu kirjaston tiloissa kerran kuussa perjantaisin klo syyskuusta toukokuuhun ja kesällä on tauko. Vetäjänä ja alustajana toimii allekirjoittanut kirjastotoimenjohtaja. Lukupiiri koostuu pääasiassa 65+ -ikäisistä eli virkeistä eläkeläisistä ja parista työikäisestä. Lukupiiri aloitettiin Senioriviikon kokeiluna, mutta jatkuu nykyisin kaikille avoimena lukupiirinä. Lukupiiriläisten kokoonpano noudattelee pitkälti Suvi Aholan väitöskirjan toteamuksia eli väki on hyvin koulutettua kuten entisiä opettajia ja johtavia hallintopuolen ihmisiä. Ehdoton enemmistö on naisia mutta onpa mukana yksi mieskin; koko katras harrastaa kirjojen lisäksi muutakin kulttuuria. Tämän lisäksi he ovat aktiivisia osallistujia ja vetäjiä monissa harrastuksissa ja yhdistyksissä. Ryhmässä on kymmenkunta säännöllistä kävijää ja muutama, joka käy silloin tällöin, esimerkiksi senkertaisen kirjan innoittamana. Lukupiirissä syntyy vilkasta keskustelua. Kirjat valitaan yhdessä, mutta vetäjällä on aina syksyn alussa lista, josta lähdetään rakentamaan vuoden lukemistoa, osa on siis vetäjän, osa ryhmän valitsemia teoksia. Lisäksi luetaan tuore nobelisti ja Finlandia-palkittu sekä vähintään yksi klassikko. Listalta löytyy romaanien lisäksi elämäkertoja ja runoja, joskus käy ulkopuolinenkin vieras, vaikkapa paikallisia kirjoittajia lukemassa tekstejään. Lukupiirin jäsenet osallistuvat kirjailijavierailuihin ja muihin kirjallisiin tapahtumiin. Kirjat varataan omista toimipisteistä ja Satakirjastoista. Hyvä saatavuus on todella upea juttu! Yleensä kirjat on saatu hyvissä ajoin ja kaikille oma lukukappaleensa; jos aineistoa on vähän lainattavissa maakunnasta, kierrätetään ahkerasti omia ja lainattuja kirjoja. Kaikkien mielestä parasta on mielipiteen vaihto ja keskustelu, joka välillä rönsyilee hyvinkin syvälle elämään, filosofiaan, politiikkaankin, välillä sangen erimielisesti ja kiihkeästikin. Välillä ihmetellään, onko luettu samaa kirjaa ollenkaan, monesti toisen lukijan näkökulma saa arvioimaan teoksen uudelleen. Monet tulevat, vaikka eivät olisikaan senkertaista tekstiä lukeneet. Lukupiiriläiset ovat kiitelleet sitä, että ryhmässä tulee luettua sellaisiakin teoksia joita ei välttämättä muuten olisi tullut huomanneeksikaan. Lukuvinkkejä jaetaan puolin ja toisin jokaisella kokoontumiskerralla. Teksti: Sarianna Koivisto Säkylän kirjaston ja Pyhäjärviseudun aikuisopiston yhteinen lukupiiri Yläneellä asuva kieltenopettaja Ulla Palomäki vetää Säkylän kirjastossa pidettävää kirjapiiriä. Aikuisopiston järjestämä lukupiiri kokoontui viime syksynä neljä kertaa, samoin tulevana keväänä. Kjell Westön Kangastus 38 on seuraavan tapaamisen aihe. Enimmäkseen yli 50-vuotiaista koostuva ryhmä valitsee yhdessä luettavat kirjat. Syksyn kirjallisuus koostui seuraavista: Miika Nousiaisen Vadelmavenepakolainen, Ulla- Lena Lundbergin Jää, ruotsalaisen Marianne Fredrikssonin eri naissukupolvia kuvaava Anna, Hanna ja Johanna sekä Rosa Liksomin Finlandia-palkittu teos Hytti nro 6. Teksti: Eeva Sinerjoki Sillanpää-teemavuoden lukupiiri Porissa Nobel-kirjailijamme Frans Emil Sillanpään syntymästä tuli viime vuonna kuluneeksi 125 vuotta. Teemavuoden Sillanpää-lukupiiri käsitti sekä kirjailijan tunnetumpia että vähemmän tunnettuja teoksia. Käsittelytapana oli soveltuvin osin Sillanpään tuotannon vertailu Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla- sarjaan. Sillanpään kirjallisuuden kielellinen kauneus sekä kuvattavan aikakauden elämän ja lämmön kuvaus on osittain päässyt unohtumaan. Lukupiirin avulla on uudelleen voitu arvioida pitkän kirjallisen uran anti nykyihmiselle. Sillanpään kirjoille ominainen hidas tempo on nykylukijalle vaativaa, mutta samalla erityisen antoisaa. Teksti: Eeva Sinerjoki Sillanpää-tutkijana tunnettu professori Panu Rajala luennoi Porin kaupunginkirjastossa Sillanpään henkilöstä ja elämäntyöstä ja avasi samalla lukupiirin ensimmäisen tapaamiskerran. Kuvannut Merja Mäkelä 11

12 Monipuolinen asiakas osaa myös kysyä Teksti ja kuva: Eeva Sinerjoki Porin kulttuurijohtaja Jaana Simula on aktiivinen kirjaston käyttäjä. Kirjasto on Jaanalle arvokas tietolähde ja useimmiten hän pistäytyy siellä yksityishenkilönä. Kulttuuritoimen esimiehen rooli tuo virkamiehen lähelle ihmisiä juuri kirjaston käytävillä. Gallen-Kallelankadun kirjasto on samalla Jaanan lähikirjasto. Kirjallisuus, musiikki, nuotit, runot, kaunokirjallisuus sekä vaihtuvat näyttelyt kiinnostavat erityisen paljon. Näyttelyiden anti on hänen mukaansa tiedollinen, Poriin tai lähiympäristöön johdattelevaa. Johtava virkamies huomaa kirjastokäynnin yhteydessä kuinka hyvin kirjasto hoitaa palvelutehtäväänsä. Kulttuurijohtaja Jaana Simula Katsastaa kaikki kirjastoon saapuneet mielenkiintoiset uutuudet. Kirjastonkäyttö on tiedonhakua ja uuden löytämistä. Koulutusyhteiskunnassa tieto on valtaa ja tiedon tasapuolinen saanti demokratian tae. Satakirjastojen kortinhaltijalla on käytössään koko tietovarallisuus. Kirjasto yllättää positiivisesti, eikä etukäteen voi tietää mitä löytää, sanoo Jaana. Reittini kirjastossa etenee ensin uutuushyllystä runoihin ja palautettuihin lainoihin ja tämän jälkeen tietokoneen kautta numerokoodien mukaisesti kirjahyllyille, kertoo Jaana. Omatoiminenkaan kävijä ei aina löydä hakemaansa ja silloin on luonteva turvautua tietopalveluvirkailijoiden ammattitaitoon. Musiikin harrastajana kulttuurijohtaja käyttää pääkirjaston toisen kerroksen musiikkiosastoa hyväkseen. Kotiin viemisinä on levyjen lisäksi nuotteja. Lainaamisen lisäksi myös ostan musiikkia ja kirjoja. Suomenkielisen kirjallisuuden lisäksi hän hyödyntää kirjaston vieraskieliset teokset. Kahvilassa hän tapaa ihmisiä, joiden kanssa syntyy usein kiinnostavia keskusteluja. Jaana Simula pohtii kirjaston tulevaisuutta. On erotettava sanat kirja-ala ja tietoala, hän täsmentää. Kirjasto edustaa hänen mielestään jälkimmäistä eli tietoa. Perinteisesti on totuttu siihen, että koulutetuilla on tieto hallussaan. Googlen aikakaudella tieto tasapäistyy, mutta toisaalta alan ammattilaiset osaavat parhaiten suodattaa tiedon valtavirtaa. Lukemisen tavat ovat muutoksessa kaikkialla, väittää Jaana. Timo Rauhaniemi tuli Nakkilan kirjastoon tällä kertaa vain pikaisesti noutamaan varattua kirjaa. Samalla hän kiitteli vuolaasti hyvästä palvelusta. Hän käy kirjastossa vähintään viikoittain, useimmiten lastensa kanssa. Timo on itse asioinut Nakkilan kirjastossa pikkulapsesta asti ja samaan hän on totuttanut omatkin lapsensa. Koko perhe lukee paljon ja he ovatkin todellisia suurlainaajia. K V Teksti ja kuva Leena Purhonen 12

13 Kirjasto kohtaa kuntapäättäjät Teksti ja kuva: Eeva Sinerjoki Kirjaston määrärahojen supistamisella ei ratkaista vanhustenhoitoa Kirjasto mahdollistaa toimimisen tietoyhteiskunnan täysivaltaisena jäsenenä ja kouluttamalla tietoverkkojen käyttöön. Elinikäinen oppiminen merkitsee samalla kirjaston roolia jokamiehen yliopistona. Kirjasto- ja tietopalvelujen tuottaminen on kunnan lakisääteinen velvoite. Näistä syistä johtuen on aineistojen oltava jatkuvasti uusiutuvia. Kirjastotoimenjohtaja Asko Hursti esitteli kirjaston merkitystä kuntapäättäjille Porin pääkirjastossa järjestetyssä päättäjäpäivässä Porin kaupungin budjetista on kirjaston osuus prosentin luokkaa. Suhteellisen pieni osuus kokonaisbudjetista hämärtyy julkisessa puheessa. Liian usein kirjasto ohitetaan, vaikka sen suhteellinen vaikuttavuus on sen budjettiosuutta suurempi. Kirjaston merkitys on monialainen, sillä kuntalaisista prosenttia on kirjaston asiakkaita. Tähän ryhmään kuuluu kaikenikäistä väestöä. Kulttuurilautakuntien jäsenet ovat useimmiten myös aktiivisia kirjaston käyttäjiä. Päättäjinä he edustavat siten asiakaskuntaa, joilla on asemansa puolesta mahdollisuus vaikuttaa omiin valtuustoryhmiinsä. Päättäjiin tulee vaikuttaa konkreettisella, selkeällä puheella ja jakamalla heti valtuustokauden alussa asiallista informaatiota. Kirjastotutustuminen avaa kulissien takaisen toiminnan ja auttaa hahmottamaan kokonaisuuden.kunnallisessa päätöksenteossa kirjaston Kirjastotyö on tehtävä päättäjille näkyväksi, toteaa kirjastotoimenjohtaja Asko Hursti. asia hukkuu usein terveydenhuollon kysymysten alle. Myös koulujen lakkauttaminen kuohuttaa mieliä kirjaston hankkeita enemmän. Kuntapäättäjät tulee sitouttaa kirjaston asiaan, sillä oma motivaatio on todettu tehokkaimmaksi tavaksi nostaa esityslistan päätöskohdat tärkeimpien joukkoon. Kirjaston ystäviä on päätöksentekijöiden joukossa, ja heidän perehdyttämisensä on oltava eräs avaintavoitteita. Suomen Kirjastoseuran puheenjohtaja Jukka Relander muistutti puheenvuorossaan kansalaisaktiivisuuden merkityksestä. Tehokkain tapa on vaikuttaa suoraan päättäjiin joko henkilökohtaisen keskustelun, puhelun tai sähköpostiviestin välityksellä. Henkilökohtaisia kontakteja saa ja pitää käyttää. - Aktiiviset ihmiset synnyttävät painetta, väittää Relander. Helsinkiläinen esimerkki on valaiseva. Yhden moottoritieliittymän hinnalla saa rakennettua kaksi suurta keskustakirjastoa. Moottoritie katsotaan välttämättömäksi, eikä sen rakentamisesta juuri keskustella, pääkaupunkiseudun kunnallisessa päätöksenteossa vaikuttava Relander toteaa. Kirjasto on tärkeä lähipalvelu etenkin niille, jotka eivät ole mukana työelämässä. Asumisen painopiste muuttuu tulevaisuudessa niin, että ostoskeskusten tapaan myös kirjastot tullaan rakentamaan liikenteen solmukohtiin. Autottomuus muodostuu tällöin kirjastonkäytön esteeksi. Kirjaston palvelujen pysyvyys on kiinni päätöksenteosta, ja siihen meillä kaikilla on mahdollisuus omalla tavallamme vaikuttaa. Suomen Kirjastoseuran puheenjohtaja Jukka Relander muistutti kansalaisaktiivisuuden merkityksestä kirjastoille. Kirjaston lukuvinkit Leena Purhonen kirjastotoimenjohtaja Nakkilan kunnankirjasto Kaksi kirjaa Vermeeristä Susan Vreelandin Sininen neito ja Tracy Chevalierin Tyttö ja helmikorvakoru ilmestyivät suomeksi samana vuonna, Molemmissa kirjan juoni kietoutuu 1600-luvulla eläneen hollantilaisen taiteilijan, Johannes Vermeerin, taulun ympärille. Sininen neito etenee nykyajasta taaksepäin kertomuksina, jotka voi lukea erikseenkin. Viimeisessä paljastuu ratkaisu. Tyttö ja helmikorvakoru on kerronnaltaan suoraviivaisempi tarina elämästä piikana taiteilijan perheessä. Molemmat ovat minusta hyviä kirjoja, mutta luettuani heti tuoreeltaan molemmat peräkkäin, ajattelin, että tässä näkyy viihdekirjan ja ns. taidekirjallisuuden ero. Susan Vreelandin kirja jäi vaivaamaan mieltäni pitkäksi aikaa. Se on oikein hyvän kirjan tunnusmerkki. Siirtolaisuusromaani Hurrikaani Colm Tóibínin kirja Brooklyn sijoittuu Irlantiin ja New Yorkiin. Nuori irlantilaistyttö Eilis Lacey lähtee 1950-luvulla monien kaltaistensa joukossa etsimään parempaa elämää rapakon taakse. Aluksi hänellä on ikävä kotiin, vaikka työpaikka onkin hyvä ja elämä muutenkin mallillaan. Poikaystäväkin löytyy, mutta Eilis joutuu palaamaan Irlantiin ja miettimään elämäänsä uudelleen. Meren kummallakin puolella on ikävä toiselle puolelle. Tarinassa on kiinnostavaa ajankuvaa ja nuoren tytön kasvua, ei sinänsä mitenkään erikoista. Silti kirja on kiehtova ja koskettava. Siirtolaisuuteen liittyvä toiseuden tunne päähenkilön elämässä on kuvattu hienovireisesti, koruttomalla ja vähäeleisellä tavalla. Tämän kirjan lukemista ei millään malttaisi keskeyttää, ei siis kannata aloittaa, jos on kiire jonnekin. Hurrikaani lähestyy New Orleansia ja kaupungin asukkaat lähtevät pakoon. Kaikki eivät kuitenkaan voi lähteä. Keanu puolestaan matkalla kaupunkiin takaisin monen vuoden poissaolon jälkeen. Tämä on Laurent Gaudén kirjan Hurrikaani todellisuuteen perustuva alkutilanne. Kirjassa seurataan noin kymmentä ihmistä, jotka ovat jääneet kaupunkiin. Heidän tarinansa liittyvät toisiinsa tapahtumien edetessä. Jokaisen on kohdattava hirmumyrsky, kaupungin ulkopuolelta ei ole apua tulossa. Kirja etenee vuorotellen henkilöiden näkökulmien kautta, välillä ollaan nykyajassa, välillä menneessä. Hurrikaani on kirjassa taustalla koko ajan, mutta sitä ei sen kummemmin kuvailla. Sen sijaan käsitellään sitä, miten ihmiset toimivat pelon ja kaaoksen keskellä, miten toivo herää ja elämä jatkuu. Hieno kirja. Toisenlainen siirtolaisuusromaani Kuvataiteilijan lapsuus Jos Susanna Alakosken romaani Sikalat on jäänyt lukematta sen ilmestyessä, se kannattaa etsiä kirjastosta nyt, kun on niin paljon puhuttu lasten pahoinvoinnista. Kirjassa kerrotaan ruotsinsuomalaisesta perheestä lukujen taitteessa. Silloin Suomesta lähdettiin Ruotsiin työn perässä, mutta aina ei mennyt hyvin. Kirja on rujo ja ruma, siinä on perheväkivaltaa, alkoholismia, köyhyyttä. Se on selviytymistarina, josta löytyy myös huumoria. Kirja perustuu Susanna Alakosken omiin lapsuudenkokemuksiin. Tapahtumapaikka on muuten Ystad, sama kaupunki, jossa seikkailee Henning Mankellin Kurt Wallander. Hän on fiktiivinen, mutta Sikaloiden Leena on kyllä todellinen. Hannu Väisäsen Vanikan palat on ensimmäisen osa Anterosta kertovaa romaanisarjaa. Päähenkilö on oululaispoika Antero, joka on kirjailijan omakuva lapsuusvuosilta 1950-luvulta. Antero menettää äitinsä jo pienenä ja vääpeli-isä jää yksinhuoltajana kasvattamaan viittä lasta varuskunta-alueelle. Naisia edusti perheessä isosisko, kodinhoitajat ja vaihtuvat äitipuoliehdokkaat. Pojilla oli tarkat säännöt, mutta toisaalta isä harrasti runonlausuntaa, oli kiinnostunut taiteesta ja teki sivuhomminaan hautakivien kultausta. Ja juopotteli. Ristiriitoja siis riitti. Vanikkaan kiteytyy sodanjälkeisen ajan puute, sitkeys ja vaatimaton elämä. Sarjan toinen osa Toiset kengät toi Hannu Väisäselle Finlandia-palkinnon vuonna

14 Tuuli Hypén Nanna-sarjakuvien kanssa Harjavallan kirjastossa Sarjakuvahanke koulun ja kirjaston yhteistyönä Harjavallassa Suomessa sarjakuvia piirretään enemmän kuin luetaan Teksti ja kuva Saila Kurri Harjavallassa käynnistyi joulukuun alkupuolella koulun ja kirjaston yhteistyönä sarjakuvahanke, johon on saatu rahoitusta valtionavustuksena. Hanke käynnistyi virallisesti sarjakuvan tekijän Tuuli Hypénin vierailulla Harjavallan Keskustan koulun Harjavalta-salissa. Seiskaluokkalaiset Emilia Marjamäki ja Nea Ahlfors haastattelivat Tuuli Hypéniä oppilaiden tekemillä kysymyksillä ja Tuuli kertoi yläkoululaisille ja lukiolaisille työskentelystään sarjakuvan tekijänä. Tuuli on tunnettu Nanna-sarjakuvistaan, cityketusta kertovista sarjakuvista. Nanna-sarjakuvien lisäksi hän tekee myös tilaussarjakuvia, sarjakuvastrippejä sanomalehtiin sekä muita kuvitustöitä. Ideat sarjakuviinsa Tuuli saa arkipäivän elämästä, kommelluksista ja sattumuksista. Ideoinnin ja luonnosteluvaiheen jälkeen Tuuli tussaa työnsä ja skannaa ne koneelle, jonka jälkeen hän värittää työt koneella. Sarjakuvien piirtämisessä on usein kova kiire aikataulujen vuoksi Miten lukemisen tapa vaikuttaa aivoihimme? Teksti: ja Tuuli kertoi vapaa-ajallaan nauttivansa kuvitustöistä, joissa hän ehtii pikkutarkasti keskittyä yksityiskohtiinkin. Omiksi suosikkisarjakuviksi Tuuli mainitsi mm. suomalaiset sarjakuvat. Hänen mielestään Suomessa tosin piirretään sarjakuvia enemmän kuin mitä niitä luetaan. Sarjakuvien julkaiseminen Suomessa ei Tuulin mukaan ole vaikeata. Hän kannustikin nuoria rohkeasti julkaisemaan omia sarjakuviaan esimerkiksi netissä löytyvissä sarjakuvablogeissa, mutta muistutti samalla nuoria huolehtimaan omista tekijänoikeuksistaan. - Nettiin julkaisemisen jälkeen töitä ei koskaan varmuudella saa enää pois ja siksi työt kannattaa signeerata niin, ettei kukaan muu pääse niitä käyttämään ominaan, Tuuli muistuttaa. Harjavallan sarjakuvahankkeen puitteissa yläkoululaiset ja lukiolaiset osallistuvat tammikuun alusta lähtien sarjakuvatyöpajoihin, joita vetää sastamalainen Marko Alakruuvi. Työpajat järjestetään Eeva Sinerjoki kouluaikana kuvataiteen tunneilla. Työpajoissa syntyvistä sarjakuvista on tarkoitus julkaista pienilevikkinen sarjakuvalehti. Hankkeen puitteissa K yhdeksäsluokkalaisten kuvataiteen ryhmä suunnittelee ja toteuttaa lisäksi vielä kirjaston nuorten sarjakuvanurkkaukseen seinämaalauksen yhdessä kuvataiteen opettajan Kat-riina Tuomiston kanssa. Nicholas Carr on amerikkalainen kirjoittaja, joka on julkaissut kirjoja ja artikkeleja teknologiasta, liikeelämästä ja kulttuurista Nicholas Carrin mukaan aivoissamme on internetin myötä tapahtunut jotain, joka muuttaa käyttäytymistämme. Aivot ovat hyvin plastiset. Ne luovat koko ajan uusia kytkentöjä ja katkaisevat tai kierrättävät vanhoja uusiin tehtäviin mukautuen näin muuttuvaan ympäristöön. Carr esittää, että aivojen mukautuvuus on syy siihen, miksi nykyään monista tuntuu siltä, että on vaikea syventyä lukemaan vaikkapa hyvää kirjaa. Ruudulta tai lukulaitteelta lukeminen saattaa vaikuttaa samanlaiselta kuin paperilta lukeminen, mutta Carr väittää, että kyseessä on hyvin erilaisesta prosessista. Tietokoneissa ja pian myös e-kirjojen lukulaitteissa hakutoiminnot, interaktiivisuus, multimedia, hyperlinkit ja ponnahdusikkunat ovat arkipäivää, ja juuri näiden ominaisuuksien vuoksi sähköinen lukeminen poikkeaa perinteisen kirjan tai lehden lukemisesta. Kun luemme tekstiä sähköisesti, aivoissa aktivoituu täysin eri alue kuin paperia lukiessa. Kirjan kautta hankittuna lukukokemus tuntuu paremmalta. Paperille painettuja kirjaimia on helpompi lukea kuin taustavalaistun ruudun pikselikirjaimia. Painettuja sivuja voi lukea satoja ilman, että alkaa kärsiä silmien väsymisestä, jonka jo lyhytkin ruudulta lukeminen aiheuttaa. Kirjan sivulla navigointi on helpompaa ja kuten ohjelmoivat sanovat, intuitiivisempaa kuin verkossa. Paperisia sivuja voi selata helpommin ja nopeammin kuin virtuaalisia. Kirjan marginaaliin voi kirjoittaa muistiinpanoja tai sivuista voi alleviivata koskettavia tai muuten merkittäviä lauseita. Kirjailijalta voi pyytää nimikirjoituksen otsikkosivulle. Kun kirja on luettu, sillä voi täyttää tyhjän paikan kirjahyllystä tai sen voi lainata vaikka ystävälle. Vuosia kestäneestä sähkökirjan hehkuttamisesta huolimatta useimmat eivät ole osoittaneet mitään merkkejä kiinnostuksesta sitä kohtaan. Kirjat eivät kuitenkaan tule selviämään digitaalisen median vallankumouksesta. Digitaalisen tuottamisen ja levittämisen taloudellinen hyöty ei suuria eriä mustetta ja paperia, ei painolaskua, ei painavien laatikoiden lastaamista rekkoihin, ei palautuskappaleita on aivan yhtä houkutteleva kirjakustantamoille ja välittäjille kuin muillekin mediayrityksille. Pienemmistä kuluista seuraa alhaisempi hinta. E-kirjoja myydään yleisesti puoleen hintaan siitä, mitä paperiversio maksaa, mutta osittain tämä johtuu laitevalmistajien avustuksesta. Suuret säästöt houkuttelevat vaihtamaan paperista pikseleihin. (Lähde: Nicholas Carr: Pinnalliset Mitä internet tekee aivoillemme. Terra Cognita. 2010) 14

15 Herra Ylppö kaipaa syvällisyyttä pinnallisuuden sijaan Herra Ylppö alias Frank Mäntymäki on säveltäjä, sanoittaja, kuvittaja ja musiikkivideoiden ohjaaja. Teksti: Eeva Sinerjoki Kuva: Aki-Pekka Sinikoski Hän on lähtöisin Harjavallasta ja asuu nykyisin Porvoossa. Herra Ylppö on yhtyeiden Maj Karma sekä Herra Ylppö & Ihmiset laulaja sanoittaja ja keulahahmo. Luettava pitäisi itse saada valita, tämä ohjeeksi kouluille Kirja X voi muuttaa maailmaa, vaihtoehtoja riittää Satakuntalaissyntyinen Herra Ylppö tunnetaan kirjastomyönteisenä musiikintekijänä. Ylpön ensimmäiset kirjaan liittyvät muistot eivät ole pelkästään positiivisia. Hän muistaa, että koulussa pakotettiin lukemaan kirjoja, joista ei pitänyt. Varhaisnuorena olisi itse halunnut valita kirjansa. Muistan kuinka opettaja oli valinnut kirjaksi Jack Londonin kirjan. En pitänyt siitä. Seuraavaksi kirjaksi opettaja valitsi toisen Jack Londonin kirjan. Olin ymmälläni. Yritin selittää, että eikö voitaisi lukea jotain muuta. Suuni suljettiin hyvin nopeasti. Koulu sai erinomaisesti kitkettyä orastavan kiinnostukseni tarinoita kohtaan. Ai- van samoin koulu sai minut inhoamaan vesivärejä ja kotitaloustöitä. Koulun ohjaus lukemista kohtaan ei hänen kohdallaan onnistunut, mutta kiinnostus tarinoihin virisi onneksi uudelleen. Lapsuudesta hän muistaa hyvin Harjavallan vanhan kirjaston lastenosaston. Tämä on merkityksellistä, sillä muistoni lapsuudesta ovat vähäiset. Kirjasto lastenkirjoineen oli loputon aarreaitta. Kirjaston loputtomat vaihtoehdot Kirjaston Ylppö näkee ehdottoman tärkeänä monimuotoisuuden vaalijana. Ilman kirjastoja esille pääsisivät vain hittituotteet. Kirjasto tarjoaa loputtomia vaihtoehtoja. Esimerkkinä Ylppö mainitsee kirjastossa olevan kirjan X, jota kukaan ei koskaan lainaa. Silti on tärkeää, että se on saatavilla. Jonain päivänä kirjastoon voi kävellä nuori, joka lainaa kirjan X ja päättää tehdä siitä elokuvan. Kirja X voi muuttaa maailman ja se voi olla melkein mikä tahansa kirja. Kirjojen merkityksestä itselleen, toteaa Ylppö lukevansa kirjoja, joissa ei ole juonta. Tietokirjallisuus kiinnostaa, sillä lehtijutut ovat nykyään muuttuneet kahden rivin mittaisiksi. Syvällisempi tutustuminen aiheeseen kuin aiheeseen käy ehdottomasti parhaiten hyvän kirjan kautta. Ylppö viihtyy tietokirjojen parissa paljon paremmin kuin dekkareiden parissa, vaikka hyvä dekkari antaakin lukijalle paljon enemmän kuin TV-sarja. Tämä on elokuvafriikinkin myönnettävä. Järisyttävimpiä lukukokemuksia on paljon, mutta Ylppö mainitsee Henry Millerin kirjat, jotka hän mielestään luki hieman liian nuorena. Ne muuttivat maailmankuvaa, eivätkä välttämättä pelkästään positiivisessa mielessä. Millerin kirjoja ei silloin kirjakaupoista löytynyt. Hän ei ehkä olisi rocklaulaja ilman Milleriä, mutta ei osaa sanoa onko se hyvä vai huono asia. Siitä voidaan olla montaa mieltä ja sehän maailmassa on parasta. Eli vaihtoehdot. Sosiaalinen media ei ole sosiaalinen Ylpön mielestä olisi täydellistä hulluutta vähätellä kirjaston merkitystä. Nykymeno herättää myös runsaasti kritiikkiä. Heitetään kylästä urheilukentät, kuntosalit ja kirjasto pois ja katsotaan kuka haluaa elää sellaisessa maailmassa. Nykyään on trendi pyrkiä siirtämään kaikki palvelut internettiin. Minusta nyt olisi aika miettiä, kuinka pääsemme pois netistä oikeiden ihmisten pariin. Sosiaalinen media ei ole media. Syvällisyys on Suomessa menetetty luonnonvara, sillä nykyään tarjotaan pelkkää pintaa. Syvällisyyttä ja merkityksiä halajavia haukutaan snobeiksi. irjaston elokuvavinkit lokuvavinkit kokosi Jari Kankaanpää Rauman kaupunginkirjastosta M.A.S.H. M.A.S.H.: Armeijan liikkuva kenttäsairaala on elokuvahistorian suurimman kyynikon Robert Altmanin mestariteos vuodelta Elokuva perustuu Richard Hookerin samannimiseen, mutta tuntemattomaan romaaniin. Elokuva on sijoitettu 1950-luvulle, Korean sodan aikaan, mutta tarinan henki on selkeästi 1960-lukulainen todellisuudessa kysymys on Vietnamin sodasta ja sen herättämästä antimilitarismista. Satiirin kärki suuntautuu vailla esteitä kaikkea teennäistä omahyväisyyttä vastaan. Pääosissa, voisiko sanoa, riehuivat Elliot Gould, Donald Sutherland, Tom Skerrit, Robert Duvall ja Sally Kellerman. Elokuva voitti Kultaisen palmun Cannesin elokuvajuhlilla. Menestys poiki myös elokuvaan perustuvan televisiosarjan, jota tehtiin 11 tuotantokautta ( ). Modesty Blaise Tältä elokuvalta on turha odottaa elokuvallisia hienouksia. Tämä esi-psykedeelinen ilottelu on vuodelta 1966, eli ajalta jolloin länsimainen kulttuuri ei kyennyt ottamaan sankareitaan vakavasti - edes populaarikulttuurin alueella. Alkuperäisen Modesty Blaise sarjakuvan ystävät olivat varmaan hämmentyneitä tämän tuotoksen edessä. Elokuvan tuotantotiimi rikkoo epäröimättä kerronnan konventioita, ikään kuin he eivät olisi koskaan ennen elokuvaa nähneet. Silti tämän näennäisen osaamattomuuden ohella elokuvasta löytyy mielenkiintoisia ajanhenkeä kuvaavia viittauksia: alun modernistinen arkkitehtuuri, syntinen Amsterdam ja ennen kaikkea Monica Vittin nopeaan tahtiin vaihtuvat muotiluomukset. Elokuvan paras vitsi lienee ihailevan miehenpuolen hämmentynyt tokaisu, kun Modestyn ihonmyötäinen agenttipuku vastustaa hänen pyrkimystään läheisempään tuttavuuteen: Miten tämä riisutaan pois? Monica Vittin ohella Dirk Bogarden roolihahmo nousee esiin; elokuvan pahis Gabriel (huomaa raamatullinen nimi!) on vienyt psykedeelisen elämäntavan eräänlaiseen huippuunsa. Todellakin, 60-luku rakasti värejä! Ja vielä - nykyhetkestä asiaa katsoen huvittaa että tässä elokuvassa ratsuväki saapuu Arabian aavikolta profeetan vihreän lipun alla! Blood: the last vampire Anime on loistava elokuvan laji siinä mielessä että mitä tahansa voi laittaa tapahtumaan ilman että täytyy turvautua erikoisefekteihin. Tekijän huomio kiinnittyy enemmän itse tarinan kehittelyyn kuin teennäiseen näyttävyyteen. Hiroyuki Kitakubon Blood: the last vampire on tästä hyvä esimerkki. Tarina kerrotaan tyylikkäästi ja taloudellisesti, ja tunnelman luomiseen on paneuduttu. Tuloksena on puhdasta elokuvaa, jota voisi käyttää elokuvantekijöiden koulutusmateriaalina. Oman mielenkiintoisen lisänsä tähän vampyyritarinaan tuo tapa, jolla se on sijoitettu aikaan ja paikkaan tapahtumat sijoittuvat 1960-luvulle Japanissa sijaitsevaan amerikkalaiseen sotilastukikohtaan. Outoutta ja rajatilan tuntua lisää se, että kysymyksessä on sotaa käyvän valtion tukikohta rauhantilassa elävän maan keskellä. Kyseessä oleva sota oli tietenkin Vietnamin sota. Kitakubon anime-elokuva poiki myös jälkituotoksia ; 2000-luvun alkupuolella ilmestyi elokuvaan perustuva manga- sarja. Vuonna 2009 tehtiin myös ikävä kyllä näytelty versio samalla nimellä. Pelin säännöt Modernille elokuvalle on tunnusomaista että päähenkilöt ovat sekä hyviä että pahoja, siveitä että siveettömiä. Tämä tuntuu nykyään niin itsestään selvältä että on vaikea muistaa asioiden joskus olleen toisin. Perinteisiä elokuviakin katsoo tunnistamatta merkkejä, jotka sijoittivat henkilöt johonkin ennalta määrättyyn moraaliseen kategoriaan. Stereotypioiden murtuminen elokuvakerronnassa tapahtui varsinaisesti vasta 1960-luvulla, mutta oireellisia elokuvia tehtiin toki aikaisemminkin. Jean Renoirin Pelin säännöt on yksi tunnetuimpia. Elokuva kuvaa yhtä kohtalokasta viikonloppua ranskalaisessa kartanossa, jossa henkilöiden suhteet kiertyvät yhteen piittaamatta säätyrajoista tai säädyllisyyden vaatimuksista. Renoirin kuvaus ranskalaisen yhteiskunnan tilasta maailmansotien välisenä aikana oli aikalaisyleisölle liian tyly. Ensiesitys oli käytännössä floppi, jota Renoir yritti paikata leikkaamalla elokuvaa uudestaan, huonolla menestyksellä. Miehityksen aikana Renoirin elokuva kiellettiin moraalittomana, ja sen alkuperäiset negatiivit tuhottiin. Sodan jälkeen Renoir kokosi jälkeen jääneestä materiaalista elokuvan uudestaan, ja tämä versio saavutti maailmanmaineen Venetsian elokuvajuhlilla Merkillisiä ovat elokuvien vaiheet! Tule ja katso Elokuvan on palveltava aina totuutta Elem Klimov Elokuvatyöntekijöiden liiton puheenjohtajana. Vaikka toisen maailmansodan päättymisestä on pian kulunut 70 vuotta, sodan jättämä henkinen paino tuntuu yhä. Joskus on hyvä katsoa elokuva, joka tunnelatauksensa voimalla antaa aavistaa miten ahdistavaa sodan aikana eläminen saattoi olla. Elem Klimovin Tule ja katso vuodelta 1985 kertoo nuoresta pojasta, joka liittyy partisaaneihin taistellakseen miehittäjää vastaan. Sankaritekojen sijasta hän kohtaa kauheuden toisensa jälkeen. Sota ei seikkailu, vaan sarja lähes sattumanvaraisia selviytymisiä maailmanloppua muistuttavassa maailmassa. Toivo eloonjäämisestä, jos sitä on kenelläkään tämän elokuvan henkilöllä, on vähäinen, lähes mitätön. 15

16 Satakunnan kunnat 2014 Rauma SATAKUNTALIITTO Km / VSi Merikarvia Luvia Eurajoki Pori Siikainen Nakkila Pomarkku Ulvila Eura Harjavalta Honkajoki Kankaanpää Kokemäki Köyliö Säkylä Lavia Karvia Jämijärvi Huittinen Satakirjastot ovat yhtä perhettä voit käyttää samaa kirjastokorttia kaikissa Satakirjastoissa voit tehdä varauksen yhdellä kertaa kaikista Satakirjastoista voit palauttaa lainasi mihin tahansa Satakirjastoon Kirjasto on ihmisten ja ideoiden kohtaamispaikka Kirjastosta on moneksi. Kirjastosta voit hakea tietoa, lainata aineistoa, lukea lehtiä, käyttää internetiä, opiskella, viettää aikaa tiedon ja elämysten äärellä, osallistua tapahtumiin tai ohjattuun toimintaan, katsoa näyttelyitä ja tavata kavereita. Kirjoja ja paljon muuta. Kirjojen lisäksi kirjasto tarjoaa lehtiä, musiikkia, elokuvia, elektronisia aineistoja, pelejä, mikrofilmejä, karttoja sekä paljon muuta. Aineistojen lainaaminen ja käyttäminen kirjastossa on maksutonta. Asiantuntijapalvelua tiedon etsijälle. Kirjastoammattilaiset auttavat tiedonhaussa sekä antavat luku-, kuuntelu- ja katseluvinkkejä. Satakirjastot: Porin kaupunginkirjasto pääkirjasto kirjastoauto Ahlaisten kirjasto Keskussairaalan kirjasto Käppärän kirjasto Noormarkun kirjasto Pihlavan kirjasto Reposaaren kirjasto Ruosniemen kirjasto Sampolan kirjasto Rauman kaupunginkirjasto pääkirjasto kirjastoauto Kodisjoen kirjasto Kourujärven kirjasto Lapin kirjasto Pyynpään kirjasto Uotilan kirjasto Euran kunnankirjasto pääkirjasto Hinnerjoen kirjasto Honkilahden kirjasto Kiukaisten kirjasto Panelian kirjasto Eurajoen kunnankirjasto pääkirjasto kirjastoauto Harjavallan kaupunginkirjasto pääkirjasto Honkajoen kunnankirjasto Huittisten kaupunginkirjasto pääkirjasto Vampulan kirjasto Jämijärven kunnankirjasto Kankaanpään kaupunginkirjasto Karvian kunnankirjasto Kokemäen kaupunginkirjasto Kauvatsan kirjasto Köyliön kunnankirjasto Lavian kunnankirjasto Luvian kunnankirjasto Merikarvian kunnankirjasto Nakkilan kunnankirjasto Pomarkun kunnankirjasto Siikaisten kunnankirjasto Säkylän kunnankirjasto Ulvilan kaupunginkirjasto pääkirjasto Harjunpään kirjasto Kaasmarkun kirjasto Kullaan kirjasto Kirjasto tukee luovuutta. Kirjasto tarjoaa loputtomasti virikkeitä ja mahdollisuuksia laajentaa maailmankuvaa ja löytää uusia kiinnostuksen kohteita. Kirjasto on tiedon, elämysten ja virkistymisen maailma. Monien kulttuurien kirjasto. Kirjastossa on aineistoa monilla eri kielillä. Muualta tuleville kirjasto on ovi uuteen kotiseutuun ja kotimaahan. Kirjasto palvelee verkossa. Satakirjastojen verkkosivuilla voit tutustua kirjaston tarjontaan, etsiä lukuvinkkejä, uusia lainasi tai tehdä varauksia.

Herra Ylppö vierastaa pinnallisuutta s. 15. Lukuvinkkaus innostaa lukemaan s. 10. Satakirjastojen verkkokirjasto uudistuu s.6-7

Herra Ylppö vierastaa pinnallisuutta s. 15. Lukuvinkkaus innostaa lukemaan s. 10. Satakirjastojen verkkokirjasto uudistuu s.6-7 Satakirjastot 1/2014 Tietoa, taitoa, tarinoita Lukuvinkkaus innostaa lukemaan s. 10 Satakirjastojen verkkokirjasto uudistuu s.6-7 Herra Ylppö vierastaa pinnallisuutta s. 15 Pääkirjoitus Lukeako vai eikö,

Lisätiedot

Kirjasto on osa arkea ja elämää

Kirjasto on osa arkea ja elämää Kirjasto on osa arkea ja elämää Satakunnan Kulttuurifoorumi 12.3.2014 Asko Hursti Kirjastotoimenjohtaja, Porin kaupunki Kirjaston tehtävä Satakunnan kulttuurin edistämisessä on... Toteuttaa Suomen perustuslain

Lisätiedot

Kirjaston asiakaskysely kevät 2011 Lehdistötiedote

Kirjaston asiakaskysely kevät 2011 Lehdistötiedote Kirjaston asiakaskysely kevät 2011 Lehdistötiedote Vastaajaryhmä Työttömät Painettu sana ei koskaan kuole, jos sillä on lukijansa. Kiitos Suomalaiselle Kirjastolle. Vastaajat Vastaajia 19, joista naisia

Lisätiedot

Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013

Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa

Lisätiedot

Yhteistyötä yli rajojen, Turun linna 10.5.2012 Asko Hursti. - yhteisjärjestelmä ä

Yhteistyötä yli rajojen, Turun linna 10.5.2012 Asko Hursti. - yhteisjärjestelmä ä Yhteistyötä yli rajojen, Turun linna 10.5.2012 Asko Hursti isatakirjastott - yhteisjärjestelmä ä Satakunnan kunnat Asukasmäärä Eura 12 500 Eurajoki 5 900 Harjavalta 7 500 Honkajoki 1 900 Huittinen 10 700

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Tampereen kaupunki PIKI-VERKKOKIRJASTON SISÄLTÖOSIOIDEN 1. PIKI-verkkokirjasto-projekti 13.12.2010. Osio: #6 Lue, katso, kuuntele

Tampereen kaupunki PIKI-VERKKOKIRJASTON SISÄLTÖOSIOIDEN 1. PIKI-verkkokirjasto-projekti 13.12.2010. Osio: #6 Lue, katso, kuuntele Tampereen kaupunki PIKI-VERKKOKIRJASTON SISÄLTÖOSIOIDEN 1 Osio: #6 Lue, katso, kuuntele 1 #6 lue-katsokuuntele Lue, katso, kuuntele -osion etusivu Nostoja alasivuilta ja erilaisia listoja. 6 alasivun esittelylaatikot,

Lisätiedot

Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa ja kehittämisessä.

Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa ja kehittämisessä. Asiakaskysely kirjastopalveluista Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa ja kehittämisessä.

Lisätiedot

Kaikkien kirjasto. Näin käytät kirjastoa. Selkoesite

Kaikkien kirjasto. Näin käytät kirjastoa. Selkoesite Kaikkien kirjasto Näin käytät kirjastoa Selkoesite Kaikkien kirjasto Tämä esite on julkaistu osana Kaikkien kirjasto -kampanjaa. Kampanjan toteuttavat Selkokeskus, Kulttuuria kaikille -palvelu ja Suomen

Lisätiedot

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo Nuorten lukemistapojen muuttuminen Anna Alatalo Nuorten vapaa-ajan harrastukset Kirjojen ja lehtien lukeminen sekä tietokoneenkäyttö kuuluvat suomalaisnuorten arkeen, ja osalle nuorista ne ovat myös harrastuksia.

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Asiakaskysely. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto

Asiakaskysely. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 2010 Asiakaskysely Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 1. Kyselyn toteutus ja osallistujat Porin kaupunginkirjasto tekee joka vuosi asiakaskyselyn, jolla mitataan kirjastopalvelujen laatua

Lisätiedot

Minun ja sinun. - meidän kirjastomme. Sisältää ETUKUPONKEJA kirjaston palveluihin, katso s.6!

Minun ja sinun. - meidän kirjastomme. Sisältää ETUKUPONKEJA kirjaston palveluihin, katso s.6! Minun ja sinun - meidän kirjastomme Sisältää ETUKUPONKEJA kirjaston palveluihin, katso s.6! Minun ja sinun 2 meidän kirjastomme Kokemuksia, ideoita ja tunteita Kirjastossa on säpinää ja hiljaisuutta, vanhoja

Lisätiedot

Nuorten mediankäyttötapoja

Nuorten mediankäyttötapoja Mediakritiikkiprojekti Nuorten mediankäyttötapoja Sinituuli Suominen Haluan mediakritiikkiprojektini avulla lisää tietoa nuorten lehdenlukutottumuksista. Kiinnostavatko lehdet edelleen Internetistä huolimatta?

Lisätiedot

Sipoon kunnankirjasto Sibbo kommunbibliotek

Sipoon kunnankirjasto Sibbo kommunbibliotek Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Sipoon kunnankirjasto Sibbo kommunbibliotek TÄRKEYS = Palvelujen tärkeys minulle TOIMIVUUS = Miten kirjasto on onnistunut Kirjaston käyttäjäkysely 2013

Lisätiedot

Kokkolan kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto

Kokkolan kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto Kokkolan kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto Tämä on pääkirjasto. Kokkolassa on myös lähikirjastoja: Koivuhaan, Kälviän, Lohtajan ja Ullavan kirjastot. Keskussairaalassa on laitoskirjasto, joka on potilaiden

Lisätiedot

Verkkokirjaston hakuohjeet

Verkkokirjaston hakuohjeet 1 Verkkokirjaston hakuohjeet Pikahaku Hakulaatikon löydät kaikkien sivujen yläosasta. Voit valita kohdistuuko haku kirjaston aineistotietokantaan, verkkokirjastosivustoon vai avainsanoihin. Voit hakea

Lisätiedot

E-kirjat sähköiset kirjat

E-kirjat sähköiset kirjat Kiravo - kirjasto avoimena oppimisympäristönä Biblär - biblioteket som ett öppet lärcentrum E-kirjat sähköiset kirjat Tavoite: Tutustutaan sähköisiin kirjoihin ja kirjaston lukulaitteisiin. Sisältö Maksuttomia

Lisätiedot

Ilonan ja Haban aamu Pariskunnalle tulee Aamulehti, mutta kumpikaan ei lue sitä aamulla: ei ehdi, eikä jaksa edes lähteä hakemaan lehteä kauempana sijaitsevasta postilaatikosta. Haba lukee Aamulehden aina

Lisätiedot

Luetaan ääneen selkokirjaa -kampanja (2016) Järjestä lukuhetki! Starttipaketti selkokirjan ääneen lukijalle

Luetaan ääneen selkokirjaa -kampanja (2016) Järjestä lukuhetki! Starttipaketti selkokirjan ääneen lukijalle Luetaan ääneen selkokirjaa -kampanja (2016) Järjestä lukuhetki! Starttipaketti selkokirjan ääneen lukijalle Sisältö Ääneen lukijalle 1. Miksi kannattaa lukea ääneen? 2. Näin valmistelet lukuhetkeä 3. Näin

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Kirjasto-opas. suomeksi. Tervetuloa Göteborgin kirjastoihin

Kirjasto-opas. suomeksi. Tervetuloa Göteborgin kirjastoihin Kirjasto-opas suomeksi Tervetuloa Göteborgin kirjastoihin Kirjastoista lainaat ilmaiseksi kirjoja, elokuvia, musiikkia, aikakauslehtiä ja tv-pelejä. Järjestämme muun muassa kirjailijavierailuja, satutunteja,

Lisätiedot

VIEREMÄN KUNNANKIRJASTON ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY 2013

VIEREMÄN KUNNANKIRJASTON ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY 2013 VIEREMÄN KUNNANKIRJASTON ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY 2013 VASTAAJIA: 56 SUKUPUOLI MIES (11) NAINEN (43) EI VASTAUSTA/EOS (2) ELÄMÄNTILANNE TYÖSSÄ (18) TYÖTÖN (6) KOULULAINEN/OPISKELIJA (5) ELÄKELÄINEN (26)

Lisätiedot

1. Oppilaat (ja ope) etsivät ja leikkaavat lehdestä itseään kiinnostavan kuvan. (Ihminen, eläin, esine, )

1. Oppilaat (ja ope) etsivät ja leikkaavat lehdestä itseään kiinnostavan kuvan. (Ihminen, eläin, esine, ) ALAKOULUT Luokat 1 2 Kuvasta tarinaksi Tarvikkeet: Sanoma- ja aikakauslehtiä, sakset 1. Oppilaat (ja ope) etsivät ja leikkaavat lehdestä itseään kiinnostavan kuvan. (Ihminen, eläin, esine, ) 2. Oppilaat

Lisätiedot

Taustatiedot - Kaikki -

Taustatiedot - Kaikki - Lapin yleisten kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2014 RTF Report - luotu 01.12.2014 12:54 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Vastaajat 2014 52 52 47 Yhteensä 52 52 47 Vastausprosentti 100 Lopettaneet

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

KOKOELMAT ESIIN PIENESSÄ KIRJASTOSSA. Sari Kanniainen, kirjastonjohtaja, Hankasalmen kunnankirjasto

KOKOELMAT ESIIN PIENESSÄ KIRJASTOSSA. Sari Kanniainen, kirjastonjohtaja, Hankasalmen kunnankirjasto KOKOELMAT ESIIN PIENESSÄ KIRJASTOSSA Sari Kanniainen, kirjastonjohtaja, Hankasalmen kunnankirjasto Johdannoksi Ei riitä, että kirjastolla on hyvät kokoelmat. Lisäksi asiakkaiden tulisi löytää niiden luo.

Lisätiedot

Vaski-kirjastojen e-kirjojen lainaaminen

Vaski-kirjastojen e-kirjojen lainaaminen Vaski-kirjastojen e-kirjojen lainaaminen Vaski-kirjastojen kokoelmiin kuuluu sekä e-kirjoja ja e-äänikirjoja. Selkeyden vuoksi tässä ohjeessa puhutaan e-kirjoista, mutta samat asiat pätevät suurimmaksi

Lisätiedot

Tuunaa kirjasto! asiakkaat osallistumassa kirjaston uudistamiseen. Katariina Ervasti ja Paula Puustinen

Tuunaa kirjasto! asiakkaat osallistumassa kirjaston uudistamiseen. Katariina Ervasti ja Paula Puustinen Tuunaa kirjasto! asiakkaat osallistumassa kirjaston uudistamiseen Katariina Ervasti ja Paula Puustinen Mikä ihmeen Hakunila? Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 2 8.3.2013 Pari seikkaa Hakunilasta - Vantaa:

Lisätiedot

LUKUVALMENTAJA MARIA KOTILA

LUKUVALMENTAJA MARIA KOTILA LUKUVALMENTAJA MARIA KOTILA 16.10.2015 PALVELUN MÄÄRITELMÄ LYHYESTI (Lukuvalmentajapalvelun konseptin mukaan) Lukuvalmentaja-palvelu on Helsingin kaupunginkirjaston henkilökohtainen, räätälöity opastuspalvelu,

Lisätiedot

Kysy kirjastonhoitajalta. Linkkikirjasto. Tiedonhaun portti. Frank-monihaku. kirjastot.fi>

Kysy kirjastonhoitajalta. Linkkikirjasto. Tiedonhaun portti. Frank-monihaku. kirjastot.fi> Kysy kirjastonhoitajalta Linkkikirjasto Tiedonhaun portti Frank-monihaku kirjastot.fi> : Tiedonhaku-kanava Kaikki hakupalvelut ja hakutavat { www.kirjastot.fi/tiedonhaku Tiedonhaku-kanava kokoaa yhteen

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

VASKI kirjastot: uusi järjestelmä ja uusia kirjastoja 2.5. alkaen

VASKI kirjastot: uusi järjestelmä ja uusia kirjastoja 2.5. alkaen VASKI kirjastot: uusi järjestelmä ja uusia kirjastoja 2.5. alkaen Kysymyksiä ja vastauksia (muutokset mahdollisia) Milloin Vaski laajenee? Milloin oma kirjasto on osa Vaskia? Laajentunut Vaski avaa ovensa

Lisätiedot

Lasten osio. PIKI ideointipäivä 22.9.2009. PIKI verkkokirjasto projekti Leila Virta

Lasten osio. PIKI ideointipäivä 22.9.2009. PIKI verkkokirjasto projekti Leila Virta Lasten osio PIKI ideointipäivä 22.9.2009 PIKI verkkokirjasto projekti Leila Virta Osion nimi ja kohderyhmä Lapset vai lapsille? (vrt nuoret vai nuorille) Pääasiallinen kohderyhmä: lukutaitoiset lapset

Lisätiedot

Okariino.fi. Kirjastojen yhteinen lasten verkkopalvelu

Okariino.fi. Kirjastojen yhteinen lasten verkkopalvelu Okariino.fi Kirjastojen yhteinen lasten verkkopalvelu Okariino on suunnattu 6-126 - vuotiaille Okariino on kirjastot.fi toimituksen tuottama, valtakunnallinen palvelu lapsille. Okariino on parhaillaan

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana Suvi Tuominen Mikä KAVI? Kansallinen audiovisuaalinen arkisto ja Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus yhdistyivät 1.1.2014 Lakisääteisiä tehtäviä mm. audiovisuaalisen

Lisätiedot

ASIAKASKYSELYN YHTEENVETO yhteenvedon tehnyt Emilia Helminen 12/2014

ASIAKASKYSELYN YHTEENVETO yhteenvedon tehnyt Emilia Helminen 12/2014 ASIAKASKYSELYN YHTEENVETO yhteenvedon tehnyt Emilia Helminen 12/2014 Asiakaskysely Säkylän kirjaston ja kulttuuripalvelujen asiakkaille toteutettiin marraskuussa 2014. Kyselyyn vastanneita oli yht. 49

Lisätiedot

Porin tiedekirjasto. Teppo Hjelt

Porin tiedekirjasto. Teppo Hjelt Porin tiedekirjasto Teppo Hjelt kirjasto-pori@tut.fi 040 826 2780, Pohjoisranta 11 C Mikä Porin tiedekirjasto on? Googlaa Porin tiedekirjasto tai ota esite Mitä ovat Tutcat ja Volter? Tutcat sisältää TTY:n,TuKKK:n

Lisätiedot

Verkkokirjaston hakuohjeet

Verkkokirjaston hakuohjeet 1 Verkkokirjaston hakuohjeet Pikahaku Hakulaatikon löydät kaikkien sivujen yläosasta. Voit valita kohdistuuko haku kirjaston aineistotietokantaan, verkkokirjastosivustoon vai avainsanoihin. Voit hakea

Lisätiedot

Tervetuloa Huittisten kaupunginkirjastoon

Tervetuloa Huittisten kaupunginkirjastoon Tervetuloa Huittisten kaupunginkirjastoon Lokakuu 2015 Huittisten kaupunginkirjastoon kuuluvat Huittisten pääkirjasto ja Vampulan kirjasto. Huittisten kaupunginkirjasto kuuluu Satakirjastoihin. Satakirjastoihin

Lisätiedot

UUTISKIRJE HELMIKUU 2016

UUTISKIRJE HELMIKUU 2016 UUTISKIRJE HELMIKUU 2016 Satuhetki Saduttaako? Joka kuukauden ensimmäinen tiistai on hyvä aika suunnistaa kirjastoon kuuntelemaan millaisia jänniä tarinoita satutäti Katrilla on tällä kertaa kerrottavana.

Lisätiedot

Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013

Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa

Lisätiedot

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI!

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! SINULLA ON OIKEUKSIA! Netistä saa enemmän irti, kun pitää oikeuksistaan huolta ja toimii itse vastuullisesti. Nettiä voi käyttää lähes jokainen ja jokainen

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

Harjoitusten ideat on sovellettu Bret Nicholauksen ja Paul Lowrien Ajatusleikki-kirjasta

Harjoitusten ideat on sovellettu Bret Nicholauksen ja Paul Lowrien Ajatusleikki-kirjasta Harjoitusten ideat on sovellettu Bret Nicholauksen ja Paul Lowrien Ajatusleikki-kirjasta 1. Mikä olisi jännittävin paikka, jota haluaisit tutkia? 2. Jos voisit kutsua kenet tahansa maailmassa puhumaan

Lisätiedot

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa!

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! Löydät Internetistä kotibilekuvia, joissa esiinnyt. Mitä ajattelet kuvista? 1) SIISTII! 2) EVVK 3) En pidä siitä, että kuviani laitetaan nettiin ilman lupaani Internetiin laitettua kuvaa tai aineistoa

Lisätiedot

Tutkimusta on toteutettu vuodesta 1982 lähtien 3-4 neljän vuoden välein. 2000-luvulla tutkimus on toteutettu vuosina 2001, 2004 ja 2007.

Tutkimusta on toteutettu vuodesta 1982 lähtien 3-4 neljän vuoden välein. 2000-luvulla tutkimus on toteutettu vuosina 2001, 2004 ja 2007. Nuorison mediankäyttötutkimus 2007 Tutkimustiivistelmä Taloustutkimus Oy on tehnyt tämän tutkimuksen Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta. Sanomalehtien Liitto on vuodesta 1982 lähtien säännöllisin väliajoin

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Uutta tietoa suomen kielen opetukseen

Uutta tietoa suomen kielen opetukseen Uutta tietoa suomen kielen opetukseen Suomen kielen ja kirjallisuuden alumnipäivä 26.9.2009 TERVETULOA! Muutama sana tekstitaidoista Lukemista ja kirjoittamista ei voi erottaa toisistaan Tekstitaidot =

Lisätiedot

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme.

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. Etsi lehdestä vastaukset seuraaviin kysymyksiin: a) Mikä on lehden nimi? b) Mikä on lehden ilmestymisnumero? c) Kuka on lehden päätoimittaja? d)

Lisätiedot

Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia

Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Tutkielmatyöskentely opettaa tieteellisen ja analyyttisen kirjoittamisen taitoja.

Lisätiedot

E-kirjan lainaaminen ja lukeminen

E-kirjan lainaaminen ja lukeminen E-kirjan lainaaminen ja lukeminen Missä ne ovat LAKIA-KIRJASTOJEN E-KIRJAT OVAT ELLIBS-KIRJAKAUPAN SIVULLA. VOIT HAKEA NIITÄ KAHDELLA TAVALLA: 1. LAKIA-TIETOKANNASTA ETSIMÄLLÄ TIETTYÄ KIRJAA TAI KAIKKIA

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

TIEDONHANKINNAN PERUSTEET (1 op) harjoitus 1 (TaY Pori syksy 2014)

TIEDONHANKINNAN PERUSTEET (1 op) harjoitus 1 (TaY Pori syksy 2014) TIEDONHANKINNAN PERUSTEET (1 op) harjoitus 1 (TaY Pori syksy 2014) Tärkeimmät kotimaiset hakupalvelut Porin tiedekirjaston kotisivut (kerrataan pikaisesti) Porin tiedekirjaston painettu aineisto Tutcatista:

Lisätiedot

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE?

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? Anne Ilvonen innovointipäällikkö, OK-opintokeskus 1 ESITYKSEN RAKENNE 1. Järjestöt lähidemokratian tukena -hanke 2. Nuoret ja verkko(vaikuttaminen)

Lisätiedot

MAAILMA MUUTTUU MITÄ TEKEE KOULU? Äidinkielen ja vieraiden kielten tekstikäytänteet koulussa ja vapaa-ajalla

MAAILMA MUUTTUU MITÄ TEKEE KOULU? Äidinkielen ja vieraiden kielten tekstikäytänteet koulussa ja vapaa-ajalla MAAILMA MUUTTUU MITÄ TEKEE KOULU? Äidinkielen ja vieraiden kielten tekstikäytänteet koulussa ja vapaa-ajalla MAAILMA MUUTTUU MITÄ TEKEE KOULU? Äidinkielen ja vieraiden kielten tekstikäytänteet koulussa

Lisätiedot

Mukaan.fi on oma verkkopalvelu juuri sinulle, joka olet kiinnostunut erityistä tukea käyttävien lasten, nuorten ja aikuisten elämästä.

Mukaan.fi on oma verkkopalvelu juuri sinulle, joka olet kiinnostunut erityistä tukea käyttävien lasten, nuorten ja aikuisten elämästä. Tule mukaan! Mukaan.fi on oma verkkopalvelu juuri sinulle, joka olet kiinnostunut erityistä tukea käyttävien lasten, nuorten ja aikuisten elämästä. Tämän helppokäyttöisen netin kohtaamis- ja keskustelupaikan

Lisätiedot

KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä

KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä Valmentaja-Akatemia opettaa sinulle kuinka valmentajana pystyt kasvattamaan bisnestäsi, auttamaan useampia ihmisiä ja ansaitsemaan enemmän. www.valmentaja- akatemia.fi

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

UUTISKIRJE MAALISKUU 2016

UUTISKIRJE MAALISKUU 2016 Satutunti UUTISKIRJE MAALISKUU 2016 Saduttaako? Joka kuukauden ensimmäinen tiistai on hyvä aika suunnistaa kirjastoon kuuntelemaan millaisia jänniä tarinoita satutäti Katrilla on tällä kertaa kerrottavana.

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Lasten lukuharrastus PIRLStutkimuksen. Sari Sulkunen, FT sari.sulkunen@jyu.fi

Lasten lukuharrastus PIRLStutkimuksen. Sari Sulkunen, FT sari.sulkunen@jyu.fi Lasten lukuharrastus PIRLStutkimuksen valossa Sari Sulkunen, FT sari.sulkunen@jyu.fi PIRLS 2011 Progress in International Reading Literacy Study IEA-järjestön hanke Toteutetaan viiden vuoden välein (2001

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella Sanomalehtiviikko KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. -luokkalaisille Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella MA Tänään katsomme ja kuuntelemme sanomalehteä. 1. Paljonko sanomalehti

Lisätiedot

Elämäniloa ja sivistystä. Lahden kaupunginkirjasto maakuntakirjasto

Elämäniloa ja sivistystä. Lahden kaupunginkirjasto maakuntakirjasto Elämäniloa ja sivistystä Lahden kaupunginkirjasto maakuntakirjasto Elämäniloa ja sivistystä Tarjoamme asiakkaillemme mahdollisuuden hankkia tietoa ja elämyksiä. Toimintamme edistää luku-, kirjallisuus-

Lisätiedot

Kirjastoinfo TY KTMT Porin tiedekirjasto

Kirjastoinfo TY KTMT Porin tiedekirjasto www.tut.fi/kirjasto/pori kirjasto-pori@tut.fi facebook.com/porintiedekirjasto 040 826 2780 Kirjastoinfo TY KTMT Porin tiedekirjasto Kalvot myös netissä: Porin tiedekirjasto > Koulutus Sisältö: Porin tiedekirjaston

Lisätiedot

Vastuu on meidän! Ansvaret är vårt!

Vastuu on meidän! Ansvaret är vårt! Lions Clubs International MD 107 Finland Vastuu on meidän! Ansvaret är vårt! Aktiviteetti lionsklubeille Netin turvallinen käyttö perheissä 1 Leijonien oma palveluaktiviteetti! Netin turvallinen käyttö

Lisätiedot

Kiipulan ammattiopisto. Liiketalous ja tietojenkäsittely. Erja Saarinen

Kiipulan ammattiopisto. Liiketalous ja tietojenkäsittely. Erja Saarinen Kiipulan ammattiopisto Liiketalous ja tietojenkäsittely Erja Saarinen 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Hyvät internetsivut... 3 3. Kuvien koko... 4 4. Sivujen lataus... 4 5. Sivukartta... 5 6. Sisältö...

Lisätiedot

VERKON. Taloustutkimus Oy

VERKON. Taloustutkimus Oy VERKON SISÄLLÖT 2011 Taloustutkimus Oy TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Taloustutkimus Oy on tehnyt Verkon sisällöt -tutkimuksen yhteistyössä Vapa Median kanssa. Tutkimus toteutettiin Taloustutkimuksen Internet-paneelissa

Lisätiedot

Keskiviikkona 8.9.2010 klo 12 15. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto, kirjaston kokoustila

Keskiviikkona 8.9.2010 klo 12 15. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto, kirjaston kokoustila MUISTIO 1 Maakunnallinen yhteisjärjestelmä -kokous 4/2010 AIKA: PAIKKA: LÄSNÄ: Keskiviikkona 8.9.2010 klo 12 15 Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto, kirjaston kokoustila Asko Hursti (Pori),

Lisätiedot

9.-luokkalaisen kulttuurikansio

9.-luokkalaisen kulttuurikansio 9.-luokkalaisen kulttuurikansio Kokoa kulttuurikansioon puolen vuoden ajan kulttuurielämyksiäsi. Kulttuurikansio palautetaan opettajalle 31.3. 2009. Liimaa pääsyliput kansioon! Pakolliset sivut Huom! -

Lisätiedot

UUTISKIRJE TOUKOKUU 2016

UUTISKIRJE TOUKOKUU 2016 UUTISKIRJE TOUKOKUU 2016 HSY:n kompostointikurssi Aiheuttaako kompostointi päänvaivaa? Oletko suunnitellut kompostin perustamista? Tule käytännölliselle ja maksuttomalle kompostointikurssille ma 2.5.2016

Lisätiedot

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi.

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. FT Katja Koski 2 lapsen äiti SELÄTÄ UHMA Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. Arkea Ilman Taistelua Millaista arkesi olisi, jos sinun ei tarvisi

Lisätiedot

SANOMALEHTEÄ AKTIIVISESTI LUKEVAT NUORET PÄRJÄSIVÄT PISA:SSA. Sanomalehtien lukemisaktiivisuus ja lukutaito. PISA 2009.

SANOMALEHTEÄ AKTIIVISESTI LUKEVAT NUORET PÄRJÄSIVÄT PISA:SSA. Sanomalehtien lukemisaktiivisuus ja lukutaito. PISA 2009. SANOMALEHTEÄ AKTIIVISESTI LUKEVAT NUORET PÄRJÄSIVÄT PISA:SSA Sanomalehtien lukemisaktiivisuus ja lukutaito. PISA 2009. Sanomalehteä useita kertoja lukevat suomalaisnuoret menestyivät kansainvälisessä PISA-tutkimuksessa

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

SUOKI TOIMINTA PASSI

SUOKI TOIMINTA PASSI I K O SU M I TO A T IN A P I SS nimi: Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti:

Lisätiedot

Porin tiedekirjasto. Teppo Hjelt

Porin tiedekirjasto. Teppo Hjelt Porin tiedekirjasto Teppo Hjelt kirjasto-pori@tut.fi 040 826 2780, Pohjoisranta 11 C Mikä Porin tiedekirjasto on? Googlaa Porin tiedekirjasto kalvot Miten saan kirjastokortin? Kirjastokorttina toimii siruton

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

Nurmeksen kaupungin www-sivujen käyttäjäkysely 2015

Nurmeksen kaupungin www-sivujen käyttäjäkysely 2015 1 (8) Nurmeksen kaupungin www-sivujen käyttäjäkysely 2015 1. Kuinka usein käyt kaupunkimme www-sivuilla? 2. Mitä kautta päädyit verkkosivuillemme? 2 (8) Avoimet vastaukset: Toisella sivulla sijaitsevan

Lisätiedot

Kirjasto mediakasvattajana Rebekka Pilppula, kirjastotoimen johtaja, Joensuun kaupunki

Kirjasto mediakasvattajana Rebekka Pilppula, kirjastotoimen johtaja, Joensuun kaupunki Kirjasto mediakasvattajana Rebekka Pilppula, kirjastotoimen johtaja, Joensuun kaupunki Dia 1 Yleensä ajatellaan, että kirjastojen mediakasvatuksen kohteena ovat lapset ja nuoret ja heidän opettajansa.

Lisätiedot

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta Olli E. Juvonen Talentum Helsinki 2009 Talentum Media Oy ja Olli E. Juvonen ISBN 978-952-14-1446-6 Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi

Lisätiedot

portfolion ohjeet ja arviointi

portfolion ohjeet ja arviointi 2015 portfolion ohjeet ja arviointi EIJA ARVOLA (5.10.2015) 2 Sisällysluettelo 1. TYÖPORTFOLIO (ei palauteta opettajalle)... 3 2. NÄYTEPORTFOLIO (palautetaan opettajalle)... 3 3. NÄYTEPORTFOLION SISÄLLÖN

Lisätiedot

TOIMINTA PEVA PASSI. nimi:

TOIMINTA PEVA PASSI. nimi: PEVA TOIMINTA nimi: PASSI Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti: 1. Opiskelutaidot

Lisätiedot

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 1. Perustiedot a) Ikä 12 vuotta 67 % 6 13 vuotta 33 % 3 b) Kuinka monetta vuotta olet oppilaana kuvataidekoulussa? 1. vuotta 22 % 2 3. vuotta 11 % 1 4. vuotta

Lisätiedot

Yhtenäisen juonen lohtu : Kirjasampo, lukeminen ja muisti

Yhtenäisen juonen lohtu : Kirjasampo, lukeminen ja muisti Yhtenäisen juonen lohtu : Kirjasampo, lukeminen ja muisti Miten Kirjasampoa voi hyödyntää kaunokirjallisuuden etsimisessä ja lukemisessa Kun tarinoita ei kerrota, me olemme vaarassa eksyä. Valheisiin kompastuu,

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

Kirjaston asiakaskysely kevät 2011 Lehdistötiedote

Kirjaston asiakaskysely kevät 2011 Lehdistötiedote Kirjaston asiakaskysely kevät 2011 Lehdistötiedote Vastaajaryhmä Opiskelijat Tökkikää päättäjiä, että saatte myös lauantaiaukiolot :). Vastaajat Vastaajia 32, joista naisia lähes 88 % ja miehiä yli 12

Lisätiedot

Suomalaiset ja kirjastojen e- palvelut

Suomalaiset ja kirjastojen e- palvelut Suomalaiset ja kirjastojen e- palvelut.0.05 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN JA SISÄLTÖ Tutkimus sisälsi seuraavat aihekokonaisuudet: suomalaisten lukemiseen, musiikin kuunteluun ja lehtien lukemiseen käyttämä

Lisätiedot

KUNTAKOHTAISET LASKUTUSTIEDOT ajalta 1.1.-31.12.2009. - palveluhinnaston mukainen laskutus - vaativan erityistason laskutus - erityisvelvoitemaksut

KUNTAKOHTAISET LASKUTUSTIEDOT ajalta 1.1.-31.12.2009. - palveluhinnaston mukainen laskutus - vaativan erityistason laskutus - erityisvelvoitemaksut Satakunnan sairaanhoitopiiri Kumppanuudella terveyttä KUNTAKOHTAISET LASKUTUSTIEDOT ajalta 1.1.-31.12.2009 - palveluhinnaston mukainen laskutus - vaativan erityistason laskutus - erityisvelvoitemaksut

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Yleiset kirjastot Kysely yleisten kirjastojen palveluista 1.1 Maakunta ( Minkä kunnan / kaupunginkirjaston palveluja arvioit ) 1.2 Kirjastot

Lisätiedot

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta

Lisätiedot

OU! Kirjaston yö taiteissa

OU! Kirjaston yö taiteissa OU! Kirjaston yö taiteissa Taiteiden yön toinen juhlajulkaisu 22.8.2013 1 Pääkirjoitus Taidetta ja remonttia K eskellä pääkirjaston remonttia vietettiin uuden Oulun kaupungin juhlavuoden taiteiden yötä.

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Sisältö Sosiaalinen media järjestöissä Twitter Blogit Instagram Lähteet: Sosiaalinen media koulutus Oulussa 2.9.2015 sekä oma

Lisätiedot

Koulussamme opetetaan näppäilytaitoa seuraavan oppiaineen yhteydessä:

Koulussamme opetetaan näppäilytaitoa seuraavan oppiaineen yhteydessä: TypingMaster Online asiakaskyselyn tulokset Järjestimme toukokuussa asiakkaillemme asiakaskyselyn. Vastauksia tuli yhteensä 12 kappaletta, ja saimme paljon arvokasta lisätietoa ohjelman käytöstä. Kiitämme

Lisätiedot

Unelmien työ (90 min)

Unelmien työ (90 min) Unelmien työ (90 ) Oppitunti on mahdollista toteuttaa myös 45 uutissa. Tällöin toteutetaan kohdat 1, 2 ja 3 (lyhennettyinä) sekä Unelmien työpaikan yksilötyöskentelyosuus (15 ). Voit soveltaa tehtävän

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot