1 Selvityksen tehtävä, tavoitteet, kysymykset ja menetelmät

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1 Selvityksen tehtävä, tavoitteet, kysymykset ja menetelmät"

Transkriptio

1 MUSIIKKIALAN TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET JA OSAAMISTARVE Tutkimussuunnitelma Manner-Suomen ESR-ohjelma, TL 3 Ulla Pohjannoro Selvityksen tehtävä, tavoitteet, kysymykset ja menetelmät Selvityksen tehtävä on tarjota musiikkialan ammatillisille ja korkeakouluille tutkittua tietoa musiikkialan työelämässä tapahtuvista muutoksista ja niistä aiheutuvista laadullisista ja määrällisistä osaamistarpeiden muutoksista. Tavoitteena on tuottaa tietoa, joka auttaa osaltaan musiikkiyliopiston koulutuksen kehittämistä sen perusteella, miten osaamistarpeiden nähdään musiikkialalla tulevaisuudessa muuttuvan ja miten työvoiman määrällinen tarve kehittyy. Koulutuksella tarkoitetaan lähinnä korkeakoulutasoista perus- ja täydennyskoulutusta, mutta myös ammatillinen peruskoulutus on mukana. Selvitys keskittyy pääasiassa perinteisiin musiikkialan työtehtäviin musiikkialan koulutuksen sisäänottomäärien suhteessa. Näin ollen selvityksen ydinkohteita ovat julkisin varoin toimivat musiikki-instituutiot, kuten orkesterit, musiikkioppilaitokset, yleissivistävä koululaitos sekä evankelis-luterilainen kirkko ja rytmimuusikkoja työllistävä monimuotoinen musiikkibisnes (ks. taulukko 1). Kokonaisuudessaan luovat alat ja niiden tuloksena syntyvä immateriaalisiin oikeuksiin perustuva liiketoiminta ovat sekä globaalisti että kansallisesti voimakkaasti kasvava tuotannonala. Vaikka klassisen musiikin ja rytmimusiikin työelämän rakenne ja toimintakulttuuri erilaisina pidettyine arvoineen ovat pitkään olleet melko erillisiä ilmiöitä, etsii niiden 2000-luvun rinnakkaiselo uudenlaista keskustelua ja avoimuutta. Crossoverilmiöt, rytmimusiikin määrällinen kasvu, kulttuuri- ja vapaa-ajan tarjonnan kasvu ja kilpailu, yleisörakenteen muutokset, klassisen puolen muusikkojen avautuminen rytmimusiikille ja toisaalta taiteellisen tinkimättömyyden korostuminen monissa rytmimusiikin ilmiössä ovat osaltaan hämärtäneet klassisen ja rytmimusiikin perinteistä jakolinjaa. Siinä missä rytmimusiikki on elänyt kaupallisuuden ehdoilla, on yksi julkisesti rahoitetun sektorin keskeinen trendi ollut nk. New Public Management, NPM-ilmiö (ks. esim. Boston et al. 1996, Eräsaari 2002, Heiskanen et al. 2005), liike-elämän mallien tuominen julkiseen hallintoon (esim. tilaaja tuottaja-malli). Tämä ilmiö näyttää aiheuttavan suuria muutospaineita taidelaitosten toiminnallisissa ja taiteellisissa edellytyksissä. Muutosta korostavat vakavat kuntatalouden näkymät, joita esim. uusi orkesteri- ja teatterilaki korotettuine valtionosuuksineen eivät täysin poista. Karkeasti yleistäen voidaan kirjata ylös uhkakuvia erityisesti perinteisen klassisen musiikin puolella, jossa ammatteihin sijoittuminen tapahtuu suurelta osin julkisrahoitteisiin laitoksiin: orkesterien kehitys lakkaa, musiikkioppilaitosten kuntatuki pienenee edelleen, koulujen musiikinopetus näivettyy tuntien ja virkojen puutteessa, klassisen musiikin kuuntelu romahtaa ja kaupallisuus määrittää rajoittavasti taiteen tekemistä. Uhkakuvat koskettavat keskeisiä musiikkialan oppilaitoksista valmistuneiden muusikkojen työpaikkoja. Onkin 1

2 aiheellista kysyä: näkevätkö taidelaitokset uhkakuvat todellisina, onko sopeutuminen muutoksen mahdollista ja miten tämä sopeutuminen vaikuttaa musiikkialan ammattilaisten osaamistarpeisiin. Vastaavasti rytmimusiikin puolella on oma problematiikkansa mm. äänilevytuotannon ansaintalogiikan muutosten ja kansainvälistyvien markkinoiden seurauksena. Uusia mahdollisuuksia kaikille muusikoille tuovat sisällöntuotantoalan, nk. luovien alojen 1 ja KIBS-sektorin kasvu (KIBS=knowledge intensive business services). Selvityksen avulla etsitään vastausta seuraaviin kysymyksiin: 1. Miten musiikkialan toimijat näkevät oman tulevaisuutensa? 2. Miten musiikkialan toimijat näkevät toimintansa taiteelliset edellytykset? 3. Miten musiikkialan toimijat näkevät toimintansa edellytykset soveltavan taiteen kentällä? 4. Miten musiikkialan toimijat näkevät toimintansa taloudelliset edellytykset? 5. Miten musiikkialan toimijat näkevät omat toiminnalliset edellytyksensä? 6. Miten musiikkialan toimijat näkevät musiikkialan työvoimatarpeen määrällisen kehityksen? 7. Miten muutokset vaikuttavat musiikkialan ammattikuviin ja osaamistarpeisiin? 8. Miten muutokset vaikuttavat musiikkialan täydennyskoulutustarpeisiin? Selvityksen tutkimusasetelma on triangulaarinen, ja se käsittää kolme osin rinnakkain etenevää sykliä. Tutkimuksen etenemisen ja osatulosten myötä myös tutkimuskysymykset voivat tarkentua tai kohdentua uudelleen. Ensimmäisessä syklissä tehdään semistrukturoitu Internet-kysely. Kyselylomakkeet laaditaan kullekin kohderyhmälle osin yhteisin ja osin kohdennetuin kysymyksin. Aineisto käsitellään kvantitatiivisesti. Otannat ovat joko harkinnanvaraisia tai perustuvat perusjoukkoon riippuen kohderyhmien laajuudesta. Toisessa syklissä syvennytään haastatteluin Internet-kyselyn esille nostamia keskeisiä tuloksia. Lisäksi ensimmäisen tutkimussyklin osatukoksia käydään läpi kohderyhmäseminaareissa, joiden osallistujat edustavat ao. kohderyhmiä. Kohderyhmätapaamiset muodostavat haastattelujen kanssa toisen tutkimussyklin aineiston. Aineisto käsitellään kvalitatiivisesti. Kolmannessa syklissä ajallisesti osin päällekkäin toisen syklin kanssa etsitään harkinnanvaraisesti innovatiivisia taide- ja musiikkialan uusia yrityksiä tai niissä toimivia muusikoita (esim. terveyttä ja hyvinvointia edistäviin taidealan yrityksiä), joista tehdään case-analyysit. 1 Sisällöntuotantoalan ja luovien toimialojen osaamistarpeista ks. esim. Opm 2002b, 2004b ja 2006e. 2

3 2 Musiikkialan työelämän rakenne Taulukko 1. Hanhijoki & al (Tilastokeskuksen tilastot vuodelta 2000) taulukossa vasen rajattu sarake & Opetusministeriö 2002a (Murton työryhmä 2002) taulukon kolme oikeanpuoleista saraketta, joissa summarivit tummennetut. Oph 2004/ Vakinaiset Osa-aik. Vakin+oa. Tilastok hlö-työv. hlö-työv. yhteensä MUUSIKON TYÖT (klass) Sinfoniaorkesterit ja ooppera Ev.lut. kirkko Puolustusvoimat ja poliisi Muut (te., fest., levy-yh., media) (viihde) 1551 OPETUSTEHTÄVÄT Musiikkkiopistot Ammatillinen peruskoulutus Amk; musiikin yksiköt SibA Muut yliopistot 70 33,5 103,5 Peruskoulu ja lukio Vapaa sivistystyö Muut (mm. yksityinen) YHTEENSÄ Taulukon lukemisessa huomioitavaa: Musiikin toimialaa ja musiikin ammattiryhmiä koskevat tilastot ovat monin tarvoin harhaisia (ks. esim. Heikkinen 2007, Karhunen 2002, Karttunen 2003). Opetushallituksen tilastot 2004 perustuvat Tilastokeskuksen väestölaskentoihin työllisestä työvoimasta Työllisistä muusikoista 12,6% (=1316) on musiikkialan yliopistotutkinnon suorittaneita; amk-tutkinto on 4,8%:lla ja ammatillinen peruskoulutus 3,0%:lla. 79,9%:lla ei ole alan koulutusta tai on jonkun muun alan koulutus. Opetushallituksen/Tilastokeskuksen tilastoimista työllisistä opettajista 50% (=1770) on musiikkialan yliopistotutkinnon suorittaneita, lopuilla opettajista on alemman asteen koulutus. Murton laskelma perustuu suurelta osin asiantuntija-arvioihin Viisi tapaa lähestyä osaamistarpeiden kartoitusta Koulutustarpeen määrittelyä ja etenkin sen mittaamista on kasvatustieteessä on pidetty vaativana tehtävänä. Koulutustarpeen määrittämiseksi ei riitä henkilön oma kokemus ja näkökulma: se voi olla väärä objektiivisessa mielessä. Huomioon tulee ottaa työtehtävien sisältö ja työn asettamat vaatimukset, sekä alan yleiset kehitysnäkymät ja toimintaympäristön muutokset. Myös koulutuksen tiedollinen tarjonta, menetelmiin ja muotoihin sekä käytännön seikkoihin liittyvät seikat tulee huomioida, kun arvioidaan koulutustarvetta laajassa mielessä. Perinteinen koulutustarpeen malli on Scissonsin koulutustarvetypologia (Scissons 1982, 21; suomennokset Vaherva 1984, 5-9), jossa eritellään erotuksellinen ja todellinen koulutustarve 2 Vrt. kuitenkin Kumpulainen & Saari, toim. (2005, 39): Musiikinopettajia, lehtoreita ja päätoimisia tuntiopettajia olisi perusopetuksessa ja lukioissa 641, joista päteviä kuitenkin vain

4 komponenttien avulla. Erotuksellisella koulutustarpeella tarkoitetaan toimintoja, joissa yksilö on epäpätevä ja jotka ovat yksilölle tärkeitä (kompetenssin ja motivaation komponentit). Todellinen tarve puolestaan on tavoiteltavan pätevyystason ja nykyisen pätevyystason erotus. Todellisessa koulutustarpeessa on näin ollen huomioitu sekä työnantajan (ja sitä kautta yhteiskunnan) että työntekijän näkökulmat. Koulutustarpeet löytyvät siis alueelta, jolla yksilö on epäpätevä, jotka ovat relevantteja työelämän kannalta ja joilla yksilö toimii aktiivisesti ja on halukas kehittämään itseään. Käsite osaamistarve on ilmestynyt koulutustarpeen rinnalle erityisesti (työvoima)hallinnolliseen kirjallisuuteen vuosituhannen vaihteen aikoihin. Esimerkiksi Yleinen asiasanasto YSA ei tunne termiä. Vaikka osaamistarpeen käyttäminen näyttääkin yleistyneen koulutustarpeen kustannuksella, käsitteiden analyyttistä tarkastelua on vaikea löytää. Tässä tutkimuksessa osaamistarvetta ja koulutustarvetta pidetään lähes synonyymeinä. Kuitenkin osaamistarpeen käsitteen sisältö nähdään tässä tutkimuksessa ajallisesti koulutustarvetta edeltävänä ilmiönä. Vajetta osaamisessa seuraa osaamistarpeen tunnistaminen ja sitä kautta koulutustarpeen tiedostaminen ja mahdollinen hakeutuminen koulutukseen. Yhtä hyvin osaamisvajetta voidaan poistaa rekrytoimalla lisää henkilökuntaa. Osaamistarve voidaan siis nähdä koulutustarpeen yläkäsitteenä, erityisesti työnantajan ja yhteiskunnan näkökulmasta katsottuna. 3 Tässä tutkimuksessa koulutustarpeita (osaamistarpeita) lähestytään monesta eri näkökulmasta. Pääpaino on kuitenkin musiikkialan ammattilaisia työllistävien työyhteisöjen ja toimintaympäristöjen kansallis-globaalin makrotason muutosten rajapinnassa (tutkimussyklit 1 ja 2). Yksittäisen ihmisen ja työyhteisöjen välisessä tarveajattelussa liikutaan tutkimussyklissä 3, jossa seurataan musiikkialan yrityselämän erilaisia polkuja osaamis- ja koulutustarpeiden syntymisessä ja tunnistamisessa. Seuraavassa esitellään erilaisia näkökulmia osaamistarpeiden tutkimukseen. 3.1 Koulutusmuodot ja osaamisen kehittyminen Työelämän kannalta keskeinen osaaminen syntyy karkeasti ottaen neljästä tekijästä: 1. Persoonalliset, synnynnäiset ominaisuudet joita voidaan kehittää myös koulutuksellisesti kaikilla koulutusasteilla Yleissivistävä peruskoulutus (peruskoulu ja lukio) Luovien alojen ja sisältötuotantoalan osaamistarveanalyysit korostavat yleissivistystä 2. Peruskoulutuksen jälkeinen koulutus (ammattiin johtava koulutus) II aste, amk, yliopisto musiikkialalle tyypillistä koulutuksen kerrostuminen (konservatorio amk yliopisto) 3. Työssäoppiminen ei-formaalia oppimista: Osaamisintensiivisillä palvelualoilla (KIBS) mestarikisälli -oppiminen on noussut erittäin tärkeäksi, kun pelkkä tutkinto ei enää riitä näyttötutkinnot (II aste, amk, opettajan pätevyys/amk) 4. Täydennys- ja jatkokoulutus 3 Kuitenkin opetusministeriön 2007 asettama koulutustarpeiden ennakoinnin koordinaatioryhmä erottaa käsitteet toisella tavalla: koulutustarve liitetään määrällisiin kun taas osaamistarve laadullisiin tarkasteluihin (Opm 2008, 21). Määrittelytapa on ristiriidassa niin perinteisen kasvatustieteelliseen koulutustarpeen käsitteen määrittelyn kanssa kuin hierarkkisen määrittelynkin kanssa. 4

5 työpaikkakoulutus (tällainen kohdennettu koulutustarve näyttäisi olevan nousussa) muu täydennyskoulutus (esim. yliopiston tai amk:n järjestämä) 5. Tutkintoon johtava koulutus rinnakkaistutkinnot ja erilliset arvosanat tieteellinen tai taiteellinen jatkotutkintokoulutus 3.2 Kvalifikaatiot osaamisen kriteereinä 1. Tuotannollis-tekniset kvalifikaatiot välittömästi työn suorittamiseen liittyvät tiedot, taidot 2. Yleiset kvalifikaatiot ongelmanratkaisu, päätöksenteko kommunikaatio, tiimityövalmius arvo-osaaminen oppimaan oppiminen, elinikäinen oppimismotivaatio 3. Innovatiiviset kvalifikaatiot työprosessin kehittäminen uudet ja ennalta arvaamattomat tilanteet 4. Normatiiviset kvalifikaatiot henkilökohtaiset ominaisuudet motivaatiokvalifikaatiot mukautumiskvalifikaatiot, työhön sopeutuminen ja suostuminen sosiokulttuuriset kvalifikaatiot, suhde ja liittyminen työorganisaatioon ja siitä ulospäin, 5. Pehmeät kvalifikaatiot äänettömät kvalifikaatiot (nk. hiljainen tieto, työssä oppiminen ) persoonalliset ominaisuudet Toimintaympäristön muutokset aiheuttavat muutoksia työnkuvissa ja ammattirakenteissa: syntyy uusia osaamistarpeita ja ammatteja, ja vanhoja poistuu. Muutokset kvalifikaatioissa aiheuttavat muutoksia koulutustarpeissa. Koulutuksellisesti muutokset voivat tapahtua sekä ammattiin johtavassa koulutuksessa että täydennyskoulutuksen keinoin. Perinteisesti ammattikorkeakoulujen on katsottu olevan nopeammin työelämän tarpeisiin reagoivia, kun taas yliopistojen perustehtävä on ollut oppiaineiden omilla ehdoilla tapahtuvan kehityksen mukainen koulutus ja uuden luominen. Nykyisessä koulutuspoliittisessa ilmapiirissä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen roolit ovat hämärtyneet: Yhtäältä amk:issa on ollut selvästi nähtävissä nk. academic drift -ilmiö (esim. ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistoiminta, T&K ). Toisaalta yliopistoissa pohditaan työelämässä tapahtuvia muutoksia ja kannetaan huolta opiskelijoiden sijoittumisesta työelämään. Perinteisesti yliopistoissa on luotettu opintorakenteen valinnaisuuteen ja sen mahdollistamaan opiskelijoiden omaan vastuuseen, kun hän suunnittelee opiskelu-uraansa ja ainevalintojaan. On ajateltu, että opiskelijat itse kantavat vastuuta sijoittumisestaan työelämään, ja yliopiston vastuu on tarjota kultakin alalta parasta mahdollista opetusta ja tutkimusta. On myös katsottu, että yliopistotutkinto ja siihen kuuluva tutkimuksellinen elämänasenne takaa parhaan mahdollisen kyvyn myös uuden oppimiseen (oppimisen taito) myös käytännön työelämässä. Yliopistokoulutuksella on siis katsottu voitavan saavuttaa pitkälti yleisiä ja innovatiivisia kvalifikaatioita, tosin ei kaikkia. 5

6 Kysymyksiä: Mitä kvalifikaatioita musiikkialan ammatillisessa koulutuksessa halutaan ja katsotaan voivan kouluttaa? Mitä musiikkialalla kuuluu tuotannollis-teknisiin kvalifikaatioihin (välttämättömään perusosaamiseen)? 3.3 Yksilön ja työnantajan rajapinnassa osana muuttuvaa yhteiskuntaa: koulutustarve neuvoteltuna järjestyksenä Koulutustarve sosiaalisena ilmiönä näyttäytyy työntekijän omassa työssä ja työyhteisön toimintaympäristössä tapahtuvan muutoksen kautta. Koulutustarve voidaan nähdä yksittäisen työntekijän ja hänen esimiehensä välillä käytävänä neuvottelevana päätöksentekoprosessina, jonka eri puoliin vaikuttavat monen tasoiset kontekstuaaliset tekijät työyhteisötasolta aina globaaliin toimintaympäristöön saakka. Globaalitaso Kansallinen taso Organisaatiotaso Työyhteisötaso Ajatus tai idea koulutustarpeesta Koulutustarveneuvottelut Päätöksenteko Kuvio 10. Koulutustarveprosessin eteneminen ja asettuminen olosuhdematriisiin (Lampela 2004, 182, 185). 3.4 Taide- ja kulttuurialan osaamisen kakkumalli Mitchell ja Lagerström (2005, 193) hahmottelevat taidealan osaamista kakkumallin avulla. Mallin lähtökohtana on ajatus taiteen ja kulttuurin kokonaiskakun arvonlisäketjusta (ks. kuvio seuraavalla sivulla), jossa taiteellinen työ ja sen ammattiryhmät muodostavat pohjakerroksen. Seuraava kerros koostuu pääasiallisesti taiteelliseen työhön nojaavasta kulttuurituotannosta ja palveluista ja seuraava kerros taas liitännäisaloista. Näillä on taiteellisen työn ja sille perustuvan kulttuurituotannon kanssa yhteisiä sisältöjä, tuotantotekniikkaa, jakelu- ja tuotantojärjestelmiä. Kerrosten välisenä täytteenä ovat kaikilla kakun lohkoilla toimialoilla ja ammattiryhmissä toimivan työllisen työvoiman samankaltainen koulutus, ammatillinen osaaminen ja työtehtävät. Tutkimuksen mukaan tilanne ei kuitenkaan ole näin yksiselitteinen: 6

7 Tutkimustulokset taiteen ja kulttuurin toimialojen työvoimasta ja ammattirakenteesta paljastavat yllättäviä (vaikkakin periaatteessa jo tiedossa olevia) seikkoja taidealan koulutuksen ja ammattikuvien kohtaannosta. Huomioiden perusteella tutkijat kysyvät, onko perinteinen kakkumalli murenemassa: 1. Vaikka taiteen ja kulttuurin toimialat ovat kasvaneet työvoimamittareissa, kasvu ei ole tullut taiteen luovien ydinammattien kasvusta, lukuun ottamatta esittävää viihdetaidetta (viihdemusiikki), esittäviä taiteita (erityisesti tanssi), taideteollista muotoilua ja suunnittelua. 2. Taidealojen ammateissa arvonlisäketjun alkupäässä toimii yllättävän vähän taidealan tutkinnon suorittaneita: vain n. 51 prosentilla on alan tutkinto. Sen sijaan 31,5 %:lla taidealan ammateissa toimivista on jokin muu kuin alan tutkinto (tiedot vuoden 2000 tietoja opetushallituksen tilastoista), loppujen ollessa ilmeisesti ilman mitään kokonaan suoritettua tutkintoa. 3. Toisaalta varsin pieni prosentti taidealan koulutuksen saaneista toimii muilla aloilla, opetushenkilökuntaa lukuun ottamatta, joka ryhmä ei kuulunut em. tutkimuksen alaan. 4. Luovan taiteen ja tuotantoportaan liitto näyttäisi olevan murenemassa: luovan työn jatkojalostus näyttäisi olevan siirtymässä osin suoraan nk. KIBS-aloille (esim. Jazzosaston tiimityöprojekti; taiteen managerointi; kulttuuripalvelujen tilaaja-tuottaja - malli) Klassisen musiikin alalla tilanne ei liene näin lohduton: työllisyystilanne on tällä hetkellä hyvä, ja aloituspaikkojen määrään yliopistotasolla ollaan yleisesti tyytyväisiä. Kouluttamattomat ollevat suurelta osin kevyen musiikin puolella. LUOMINEN Kehittäminen Paketointi Markkinointi JAKELU Loppukäyttäjät -äänitteen ostaja Teos/tekijät: säveltäjä, sanoittaja, kääntäjä, sovittaja Tukku- ja vähittäismyynti, online, osana avtuotetta, taustamusiikki Musiikkikustantajat Tuotanto/levyyhtiöt, studiot ja äänitevalmistajat -taustamusiikin kuuntelija -median käyttäjä Esittäjät: solistit, muusikot, kapellimestarit, taiteelliset tuottajat Agentit, managerit, konsertti- ja ohjelmatoimistot Radio, TV- tai Internet-esitys, konsertti- tai ohjelmatilaisuus -elävän musiikin yleisö Kuvio 1. Yrittäjyys musiikkiteollisuudessa. (F&L Management Services Ltd, 1998, s. 3.) 7

8 Koulujen musiikinopettajat, musiikkioppilaitosten opettajat. mus. amm.op. Lait ja säädökset, opetussuunnitelmat (kunta, koulu), resurssit, organisaatiorakenteet ym. Peruskoulu, lukio, amm. oppilaitokset, ammattikorkeakoulut, yliopistot, musiikkioppilaitokset Kuvio 2. Arvoketju musiikin opettamisessa. (Ks. myös Pönni & Tuomola 2003, 23.) 3.5 Diskurssianalyyttinen tarkastelutapa Diskurssianalyyttisessa koulutustarvetarkastelussa lähestytään ilmiötä koulutusprosessiin osallistuvien toimijoiden ja koulutuksen kohteena olevan profession näkökulmista. Tarkastelutavalla pystytään pureutumaan koulutustodellisuuden ilmiöihin, joissa koulutustarve ja sen elementit näyttäytyvät erilaisina opettajan, opiskelijan, ammatissa toimivien ja työnantajien näkökulmista. Koulutuksen suunnittelussa tasapainoillaan näiden näkökulmien ja alan sisäisen kehityksen välillä. OPISKELIJA- DISKURSSIT KOULUTTAJA- DISKURSSIT MUUSIKKO- DISKURSSIT MANAGEMENT- DISKURSSIT Kuvio 3. Kevyen musiikin kentän diskurssit (Ilmonen 2003, 66). 8

9 HAHMOTTOMUUS (opiskelijat) OPTIMISMI (opiskelijat) ALISTUS (pedagogit) OPTIMISMI (pedagogit) HAHMOTTOMUUS (muusikot) KELVOLLISUUS (management) Kuvio 4. Kevyen musiikin käsite kentän diskurssien mukaan. EPÄVARMUUS (muusikot) EPÄVARMUUS (management) Kuvio 5. Kevyen musiikin tämän hetkinen työllisyys kentän diskurssien mukaan. KASVU (opiskelijat) PERSOONALLISUUS (opiskelijat) KASVU (pedagogit) SIVISTYS (pedagogit) VAKAUS (muusikot) PROBLEMAATTISUUS (management) Kuvio 6. Kevyen musiikin tuleva työllisyys kentän. kentän diskurssien mukaan. LUOVUUS (muusikot) AMMATTITAITO (management) Kuvio 7. Kevyen musiikin opintojen tärkein ydin kentän diskurssien mukaan. LAAJENNUS (opiskelijat) TUOTE (opiskelijat) MALTILLISUUS (pedagogit) TAIDE (pedagogit) LAAJENNUS (muusikot) MALTILLISUUS (management) Kuvio 8. Kevyen musiikin koulutukseen sisältyvien ulkomusiikillisten opintojen tärkeys kentän diskurssien mukaan. TAIDE (muusikot) TUOTE (management) Kuvio 9. Tuotteistamisen ja taiteellisuuden painotus kevyessä musiikissa kentän diskurssien mukaan. Kuviot 4 9. Kevyen musiikin kentän koulutukseen liittyviä diskursseja (Ilmonen 2003, 75, 82, 90, 98, 105, 115). 9

10 4 Osaamistarvekartoitus: kaksi eri tutkimusasetelmaa Taulukko 2. Tutkimusasetelmat sykleissä 1 3 OSAAMISTARPEET MUSIIKKIALAN MURROS JA AMMATTIRYHMITTÄIN (1. sykli) OSAAMISTARPEET (2. ja 3. sykli) Kohde Eri musiikkialojen ammattilaisten Musiikkialan ja läheisten alojen esimiehet ja asiantuntijat toimialan vaikuttajat, avainhenkilöt ja portinvartijat näkökulma. -Ammatit sisäänottomäärien suhteessa: orkesterimuusikot, pedagogit, kirkkomuusikot, musiikkibisnes. Esim. - Orkesterien intendentit, Ssry, Suomen Yksittäiset toimijat ja yritykset. muusikkojen liitto, Suomen solistiyhdistys (40%) Solo ry, Elvis ry, ÄKT ry? - Koulujen rehtorit, KMO (25%) -Musiikkioppilaitosten rehtorit, johtokuntien pj:t, SML, SMOL -Kirkkoherrat, srk-neuvostot, kanttoriurkuriliitto (23%) -Ohjelmatoimistot,agentuurit, levybisnes, agentuurit, Musex, Elvis, festivaalit, ym. Otos Perusjoukko/otos riippuen eri Harkinnanvarainen, mm. lumipallo-otanta. ammattiryhmien määrästä Tiedonhankinta Internet-kyselyt; eri ammattiryhmille Haastattelut, ryhmähaastattelut, räätälöidyt kysymykset + yhteiset sähköpostikeskusteluryhmät. kysymykset. Tutkimusmenetelmkeskustelut, Kyselytutkimus. Kvantitatiivinen ote. Sovellettu delfoi (monivaiheiset Internet- joissa tavoitteena päätyä yhteiseen ymmärrykseen tulevaisuudesta). Kvalitatiivinen ote; tulevaisuudentutkimuksen menetelmät, Millaista tietoa saadaan Toistettavu us tapaustutkimus, haastattelut. Osaamistarve- ja ennakointitietoa. Tietoa hyvistä käytännöistä, visioita, heikkoja signaaleja. Kohtalainen (vaatii aina kysymysten päivittämisen) Vaikeutena kohderyhmien tavoittaminen. Vaativuus Kohtalaisen helppo (malleja on). Toisaalta erilaiset kohderyhmät edellyttävät eri kysymyspatteriston ja taustatyön. Kohtalainen, mutta vaatii aina erikseen huolellisen suunnittelun. Kohderyhmä pysyvä. Vaativa; edellyttää joustavaa tutkimusasennetta ja rohkeutta hypätä tuntemattomaan. Vaativa myös kohderyhmälle. 10

11 Lähteet ja kirjallisuus Ahokas, Pauliina (2003). Suomalaisen kaupan ja kulttuurin uusi lippulaiva: Populaarimusiikki. Kauppapolitiikka 2/2003. Arpo Robert, toim. (2004). Taiteilija Suomessa. Taiteellisen työn muuttuvat edellytykset. Taiteen keskustoimikunnan julkaisuja n:o 28. Bardy Marjatta, Haapalainen Riikka, Isotalo Merja & Korhonen Pekka, toim. (2007). Taide keskellä elämää. Nykytaiteen museon julkaisuja 106 / 2007 Boston Jonathan, Martin John, Pallot June & Walsh Pat (1996). Public Management: The New Zealand Model. Auckland: Oxford University Press. Braunerhjelm, Pontus & Helgesson, Christian (2003). Madonnan och musikklustret en studie av Stockholms musikkluster. Ekonomisk Debatt 2003 (31/1) Burnett, Robert & Wikström, Patric (2006). Music Production in Times of Monopoly: The Example of Sweden. Popular Music and Society vol 29 (5) Ekman, Petri (2003). Skandinaavinen yhteys musiikkibisneksessä huomioita pop- ja rockmusiikkibisneksen areenalta. Teoksessa Kari Alaviuhkola & Mia Salo (toim.) Näkökulmia musiikkibisneksen areenalta. Sibelius-Akatemian koulutuskeskuksen julkaisusarja 6: Helsinki Erola, Jan (2002). Rockista tuli oikea bisnes. Talouselämä Eräsaari Leena (2002). Julkinen tila ja valtion yhtiöittäminen. Helsinki: Gaudeamus. F&L Management Services Ltd. (1998). Yrittäjyys musiikkiteollisuudessa. Suomalaisen musiikkiteollisuuden kilpailukyvyn kehittäminen. Moniste. Forsblom Samu (2000). Laatufilosofia suomalaisessa taideorganisaatiossa. Arvot ja ideologiat taideorganisaation toiminnan taustalla. Pro gradu tutkielma. Sibelius- Akatemia, Arts Management. Forss, Kim (1999). Att ta sig ton - om svensk musik-export , rapport till ESO Ds 1999:28: Stockholm. Hallencreutz, Daniel (2001). Från Waterloo till virtuella visioner. Ett kulturperspektiv på svensk musikindustri. Tvärsnitt 1/2001. Hallencreutz, Daniel (2002). Populärmusik, kluster och industriell konkurssenskraft. En ekonomiskgeografisk studie av svensk musikindustri, doktorsavhandling. Uppsala: Kulturgeografisk insitutionen: Uppsala universitet. Halonen Katri (2004). Huomisen rientoja tuottamassa. Tapahtumatuottajien ammatin kehitystrendejä tuottajia kouluttavien ammattikorkeakoulujen näkökulmasta. Cuporen julkaisuja 5. Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö. [ Halonen Katri (2005). Visioita ja valintoja. Tapahtumatuotannon tulevaisuus helsinkiläisten tuottajien arvioimana. Cuporen julkaisuja 10. Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö. [ Haettu Hanhijoki Ilpo, Kantola Seppo, Karikorpi Mervi, Katajisto Jukka, Kimari Matti & Savioja Hannele (2004). Koulutus ja työvoiman kysyntä Valtakunnallisia ja alueellisia laskelmia. Helsinki: Opetushallitus. Hansén, Aino-Maria (2001). Säveltäjien, sanoittajien ja sovittajien taloudellinen asema Suomessa. Teoksessa Pönni Veijo & Tuomola Arto (toim.) Anna mulle tähtitaivas. Selvitys suomalaisen musiikkitoimialan taloudesta ja tulevaisuudesta. Yritystoiminnan tutkimus- ja koulutuskeskus, Mediaryhmä. Teosto ry. Turku: Turun kauppakorkeakoulu. Heikkinen Merja (2007). Valtion taiteilijatuki taiteilijan määrittelijänä. Määrittelyvallan ehtoja ja ulottuvuuksia pohjoismaisen tukimallin suomalaisessa muunnelmassa. Taiteen keskustoimikunta. Tutkimusyksikön julkaisuja n:o

12 Heiskanen Ilkka, Ahonen Pertti & Oulasvirta Lasse (2005). Taitteen ja kulttuurin rahoitus ja ohjaus: kipupisteet ja kehitysvaihtoehdot. Cuporen julkaisuja 6/2005. Helsinki: Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö. Heiskanen Ilkka, Kangas Anita & Mitchell Ritva, toim. (2002). Taiteen ja kulttuurin kentät. Perusrakenteet, hallinta, lainsäädäntö ja uudet haasteet. Helsinki: Tietosanoma. Hämeenniemi Eero (2007). Tulevaisuuden musiikin historia. Helsinki: Basam Books Häyrynen Simo (2004). Kulttuuristen vaikutusten arviointi kulttuuripolitiikan toimenkuvana: lähtökohtia. Cuporen julkaisuja 1/2004. Häyrynen Simo (toim.) Kulttuurin arviointi ja vaikutusten väylät. Cuporen julkaisuja 12/2005. ICT-osaaminen Tietoteollisuuden ja digitaalisen viestinnän osaamisen ennakointi (2002). Åbo Akademi University, March Ilmonen Kari (2003). Soittajille soppaa. Helsinki: Like. Kangas Sonja & Kuure Tapio, toim. (2003). Teknologisoituva nuoruus. Nuorten elinolot - vuosikirja. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 33. Helsinki: Yliopistopaino. Kanerva Anna & Lehikoinen Kai (2007). Menestyksen jonglöörit. Luovien alojen täydennyskoulutus ja sen arvo. Esiselvitys. IADE:n julkaisusarja 1/2007. Kanerva Anna & Ruusuvirta Minna (2006). Suomalaisen teatterin tulevaisuus teatterintekijöiden ja kuntien silmin. Cuporen julkaisuja 14/2006. [ Haettu Karhunen Paula (1998). Musiikkialan korkeakoulutus ja työmarkkinat. Taiteen keskustoimikunta. Tilastotietoa taiteesta nro 18. Helsinki Karhunen Paula (1999). A portrait of a woman as an artist: Some research results concerning the career paths of female artist. Taiteen keskustoimikunta. Työpapereita 1999:30. Karhunen Paula (2002). Tilastotietoa taiteilijoiden määrästä. Taiteen keskustoimikunta. Tilastotiedote 1/2002. Karhunen Paula (2005). Musiikin koulutuksesta työelämään. Kyselytutkimus toisen asteen ja ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista. Taiteen keskustoimikunta, Tilastotietoa taiteesta nro 35. Helsinki. Karttunen Sari (2003). Kuntien kulttuuritoiminta ja sen kustannukset : tietotarpeiden ja - lähteiden kartoitus 2000-luvun alussa. Helsinki : Tilastokeskus. Kukkonen, Tiina (2000). Festivaalit Tilastotietoa kulttuuritapahtumien julkisesta tuesta, taloudesta ja yleisöstä. Työpapereita nro 36. Taiteen keskustoimikunta. Kumpulainen, T. & Saari, S (toim.) Opettajat Suomessa Helsinki: Opetushallitus. Lagerström Samu (2004). Suomen kulttuuri- ja taideammatit tilastollisessa tarkastelussa Cuporen julkaisuja 3. [ Lagerström Samu (2004). Suomen kulttuuri- ja taideammatit tilastollisessa tarkastelussa maakunnittain. Cuporen julkaisuja 4/2004. [ Haettu Lagerström Samu & Mitchell Ritva (2005). KLEROT I. Taide- ja kulttuurialojen elinkeinorakenteen muutos ja lähitulevaisuuden osaamistarpeet. Cuporen julkaisuja 9. [ Haettu Lampela Martti (2004). Tarve tulee sieltä työstä, mutta se lähtee kuitenki ittestä se halu osata. Koulutustarve neuvoteltuna järjestyksenä. Acta Universitatis Lapponiensis 70. Rovaniemi: Lapin yliopistopaino. Lepo Eeva (2007). Työlllistymisselvitys perusopinnot Sibelius-Akatemiassa vuosina 1993, 1995, 1997 ja 1998 (MuTe) aloittaneista. Selvitysraportti Moniste. Sibelius-Akatemia. 12

13 Lundequist, Per & Hallencreutz, Daniel (2003). Are they only in it for the money? Subsidiary strategy and impact on local clusters in the recorded musi industry. the case of Sweden. Teoksessa Dominic Power (toim.) Behind the Music. Profiting form Sound: A Systems Approach to the Dynamics of the Nordic Music Industry. Final Report Luukkainen, O Opettaja vuonna Opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen ennakointihankkeen (OPEPRO) selvitys 15. Loppuraportti. Opetushallitus. Maijala Pirre (2003). Muusikon matka huipulle. Soittamisen eksperttiys huippusoittajan itsensä kokemana. Sibelius-Akatemia. Studia Musica 20. Mitchell Ritva& Kanerva Anna Onko sukupuolella merkitystä, onko toimenpiteillä vaikutusta taiteissa ja kulttuurissa? Sukupuolivaikutusten arviointia taiteen ja kulttuurin toimialalla. Cuporen julkaisuja 2/2004. [ Haettu Manninen Maarit (2005). Säätiöt Suomessa. Cuporen julkaisuja 7/2005. [ Haettu Nielsén, Tobias (2007a). Funk tillväxt förslag musikbransch. Mötesplats rock city Hultsfred Hultsfred: Mötesplats rock city & Vänner. Nielsén, Tobias (2007b). Nybyggarna. Hur använder vi FUNK? Hultsfred: Nätvärket för uplevels industrin. Nieminen, Jouni (2000). Mitä jää käteen Ruotsin musiikkiviennistä? Verkkodokumentti Muusikkojen liitto, Muusikko online 8/ Luettu Suomen musiikkineuvosto (2006). Musiikkipoliittinen ohjelma. [ _ym/musiikkipoliittinen_ohjelma.pdf] Oesch Pekka (2000). Kulttuuri- ja taideyhdistysten rakennemuutos. Taiteen keskustoimikunta. Tilastotietoa taiteesta nro 24. Oesch Pekka (2005). Yritysten tuki taiteille Taiteen keskustoimikunta. Tilastotietoa taiteesta nro 34. Opetusministeriö (2000). Oppimisen, luovuuden ja osaamisen Suomi II. Opetuksen, tutkimuksen ja kulttuurin tietoyhteiskuntaneuvottelukunta. Opetusministeriö (2000). Taiteilijoiden työllistämisedellytyksiä ja sosiaaliturvaa selvittävä toimikunta (TAISTO II). Opetusministeriön työryhmien muistioita 2000:22. Opetusministeriö (2002a). Musiikkialan ammatillisen koulutuksen työryhmän muistio. Työryhmän muistio 2002:38. Opetusministeriö (2002b). Sisältötuotanto-työryhmän väliraportti 6. Sisältötuotannon tulevaisuus Raportti 2002:16. Opetusministeriö (2003a). Kulttuuri tietoyhteiskunnassa. Strategia 2010 ja toimintaohjelma. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2003:22. Opetusministeriö (2003b). Valtioneuvoston periaatepäätös taide- ja taiteilijapolitiikasta. Opetusministeriön julkaisuja 2003:20 Opetusministeriö (2004a). Luovuuskertomus. Ehdotus hallitusohjelmassa tarkoitetun luovuusstrategian. tekemisen luonteesta, lähtökohdista ja toteuttamisen tavoista. Opetusministeriön julkaisuja 2004:4. Opetusministeriö (2004b). Sisältötuotantoalan osaamistarveskenaario Sisältötuotanto - työryhmän väliraportti 3. Turun kauppakorkeakoulu Yritystoiminnan tutkimus- ja koulutuskeskus Mediaryhmä. Työryhmän muistio 2001:18. Opetusministeriö (2005a). Elinikäinen oppiminen -työryhmän muistio Elinikäinen oppiminen yliopistoissa. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2005:38. Opetusministeriö (2005b). Kolme puheenvuoroa luovuuden edistämisestä. Luovuusstrategian osatyöryhmien raportit. Opetusministeriön julkaisuja 2005:35 Opetusministeriö (2005c). KULTTUURIN AIKA. Kulttuurin ja kulttuuripolitiikan merkityksestä yhteiskunnassa. 13

14 [ pm13.pdf?lang=fi]. Haettu Opetusministeriö (2005d). Musiikin alueellinen tarjonta. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2005:34. Opetusministeriö (2006a). Ammattien kutsu. Ammattikorkeakoulut ja estetiikka. Opetusministeriön julkaisuja 2006:18. Opetusministeriö (2006b). Ammattien kutsu. Ammattikorkeakoulut ja estetiikka. Esteettinen osaaminen. [ Haettu Opetusministeriö (2006c). Ammattikorkeakoulut Taulukoita AMKOTA-tietokannasta. Opetusministeriön julkaisuja 2006:42 Opetusministeriö (2006d). Kulttuurin arvo? Kulttuurin kansantaloudellisia vaikutuksia selvittäneen työryhmän raportti. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2006:35 Opetusministeriö (2006e). Luovien alojen yritystoiminnan kehittäminen. Verkostomainen toimintamalli selvitys. Opetusministeriö 2006:47. Opetusministeriö (2006f). Opetustoimen henkilöstökoulutusta koskeva suunnitelma - koulutuspoliittisesti merkittävien alueiden täydennyskoulutus vuonna Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:45. Opetusministeriö (2006g). Suomi, Aasia ja kansainvälinen yhteistyö. Opetusministeriön Aasia-toimintaohjelma. Opetusministeriön julkaisuja 2006:9. Opetusministeriö (2006h). Yksitoista askelta luovaan Suomeen; Luovuusstrategian loppuraportti. Opetusministeriön julkaisuja 2006:43. Opetusministeriö (2006i). Yliopistotilastot Taulukoita KOTA-tietokannasta. Opetusministeriön julkaisuja 2006:37. Opetusministeriö (2007a). Aikuiskoulutuksen vuosikirja. Tilastotietoja aikuisten opiskelusta Opetusministeriön julkaisuja 2007:26. Opetusministeriö (2007b). Koulutus ja tutkimus Alustava laskelma koulutustarjonnan tavoitteista vuodelle Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:26 Opetusministeriö (2007c). Kulttuuriviennin tukiverkoston ja palvelurakenteen kehittäminen. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:5. Opetusministeriö (2007d). Luovien alojen yritystoiminnan kehittäminen. Verkostomainen toimintamalli selvitys. Opetusministeriön julkaisuja 2006:47 Opetusministeriö (2007e). Onko kulttuurilla vientiä? ON! Opetusministeriön, ulkoasiainministeriön ja kauppaja teollisuusministeriön Kulttuurivienti hanke Selvitysmiehen raportti. Opetusministeriön julkaisuja 2004:22. Opetusministeriö (2007f). Opettajankoulutus Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:44. Opetusministeriö (2007g). Taiteen ja kulttuurin saavutettavuus. Opetusministeriön toimenpideohjelma Opetusministeriön julkaisuja 2006:6. Opetusministeriö (2007h). Valtion rahoittaman opetustoimen henkilöstökoulutuksen kehittäminen. Opetusministeriön asettaman valmisteluryhmän ehdotus toimenpideohjelmaksi. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:45. Opetusministeriö (2008). Selvitys koulutus- ja osaamistarpeiden kehittymisestä sekä ennakoinnin tilasta ja kehittämistarpeista. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2008:5. Power, Dominic & Jansson, Johan (2003). The emergence of a post-industrial music economy? Music and ICT synergies in Stockholm, Sweden. Teoksessa Dominic Power (toim.) Behind the Music. Profiting form Sound: A Systems Approach to the Dynamics of the Nordic Music Industry. Final Report

15 Power, Dominic, Lundequist, Per & Hallnecreutz, Daniel (2003). Sweden Executive summary. Teoksessa Dominic Power (toim.) Behind the Music. Profiting form Sound: A Systems Approach to the Dynamics of the Nordic Music Industry. Final Report Pönni Veijo & Tuomola Arto (2003). Anna mulle tähtitaivas. Selvitys suomalaisen musiikkitoimialan taloudesta ja tulevaisuudesta. Turun kauppakorkeakoulu, Yritystoiminnan tutkimus- ja koulutuskeskus. Mediaryhmä. Teosto ry. Rensujeff Kaija (2003). Taitelijan asema. Raportti työstä ja tulonmuodostuksesta eri taiteenaloilla. Taiteen keskustoimikunnan julkaisuja n:o 27. Helsinki: Taiteen keskustoimikunta. Rensujeff Kaija (2005). Uusia mahdollisuuksia ja pieniä läpimurtoja! Taiteilijat vuoden 2000 kyselytutkimuksessa ja väestölaskennassa. Taiteen keskustoimikunta. Työpapereita 42. Rytmimusiikki 2010 visio (2004). [ Haettu Sandgren, Patrik (2000). Varför är svensk popmusik så populär utomlands? Synpunkter på det svenska musikundret och på det spontana i popmusikens musikaliska språk. STM-Online Vol. 3/ Scissons E. H A typology of needs assessment definitions in adult education. Adult education 33, 1, Stenval Sari (2001). Sisältötuotantoalan osaamistarveskenaario Sisältötuotantotyöryhmän väliraportti 3. Opetusministeriö 2001:18. Suutari Minna (2003). Korkeakoulutettujen työelämäurien alkuvuodet. Laaser-projektin loppuraportti. Helsinki: Akava. [ Haettu The export performance of the Swedish music industry an update for the year : Export Music Sweden. Verkkodokumentti Luettu Tilastokeskus (2006). Kulttuuritilasto Helsinki: Yliopistopaino Toivonen Marja (2001). Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen tulevaisuudennäkymät. Työministeriö. ESR-julkaisut sarja 83/01. Total Market Value and Structure of Finnish Music Exports in Helsinki: Musex. Tuomola, Arto (2002): Musiikin digitaalinen jakelu. Keskeiset teknologiat ja liiketoimintamallit. Sarja B, Tutkimusraportteja B1/2002. Turku: Turun kauppakorkeakoulu. Yritystoiminnan tutkimus- ja koulutuskeskus. Vaherva T (1984). Rehtorin ammattikuva ja koulutustarve. Jyväskylä yliopiston kasvatustieteen laitoksen julkaisuja A 5. Jyväskylän yliopisto. Kasvatustieteen laitos. Wallis, Roger (2001). Best Practice Cases in the Music Industry and their Relevance for Government Policies in Developing Countries. Stockholm: Royal Institute of Technology. 15

Laadullisten osaamistarpeiden ennakointi musiikkialalla. VOSE-seminaari, opetushallitus 18.6.2010 Ulla Pohjannoro www.siba.

Laadullisten osaamistarpeiden ennakointi musiikkialalla. VOSE-seminaari, opetushallitus 18.6.2010 Ulla Pohjannoro www.siba. Laadullisten osaamistarpeiden ennakointi musiikkialalla VOSE-seminaari, opetushallitus 18.6.2010 Ulla Pohjannoro www.siba.fi/toive Esityksen sisältö I. Toive-hankkeen tavoitteet ja tuotokset II. Osaamistarpeiden

Lisätiedot

Laadullisten osaamistarpeiden ennakointi musiikkialalla

Laadullisten osaamistarpeiden ennakointi musiikkialalla Laadullisten osaamistarpeiden ennakointi musiikkialalla Musiikki-, tanssi ja teatterialan koulutustyöryhmä Opetushallitus, 23.8.2011 Projektipäällikkö Ulla Pohjannoro, MuL, FM Musiikkialan toimintaympäristöt

Lisätiedot

Laadullisten osaamistarpeiden ennakointi musiikkialalla

Laadullisten osaamistarpeiden ennakointi musiikkialalla Laadullisten osaamistarpeiden ennakointi musiikkialalla Luova tulevaisuus OKM Ennakointiseminaari 2011, Turku 30.-31.8.2011 Projektipäällikkö Mirka Pesonen Sibelius-Akatemia Musiikkialan toimintaympäristöt

Lisätiedot

SUOMALAISEN MUSIIKKIVIENNIN MARKKINA-ARVO JA RAKENNE VUONNA 2007

SUOMALAISEN MUSIIKKIVIENNIN MARKKINA-ARVO JA RAKENNE VUONNA 2007 SUOMALAISEN MUSIIKKIVIENNIN MARKKINA-ARVO JA RAKENNE VUONNA 2007 Tutkimusraportti ja tiedotteet: TUTKIMUKSEN TAUSTA Tutkimusmalli Kim Forss/Andante Consultants. Samaa mallia on käytetty Ruotsin, Tanskan

Lisätiedot

Suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvo ja rakenne vuonna 2010. Media Clever / Music Finland 2012

Suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvo ja rakenne vuonna 2010. Media Clever / Music Finland 2012 Suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvo ja rakenne vuonna 2010 Media Clever / Music Finland 2012 Tutkimuksen tausta Tutkimusmalli Kim Forss/Andante Consultants. Samaa mallia on käytetty Ruotsin, Tanskan

Lisätiedot

SUOMALAISEN MUSIIKKIVIENNIN MARKKINA-ARVO JA RAKENNE VUONNA 2006

SUOMALAISEN MUSIIKKIVIENNIN MARKKINA-ARVO JA RAKENNE VUONNA 2006 SUOMALAISEN MUSIIKKIVIENNIN MARKKINA-ARVO JA RAKENNE VUONNA 2006 Tutkimusraportti ja tiedotteet: www.musex.fi TUTKIMUKSEN TAUSTA Tutkimusmalli Kim Forss/Andante Consultants. Samaa mallia on käytetty Ruotsin,

Lisätiedot

Mikä on ajankohtaista kulttuurihyvinvointialan koulutuksen kehittämisessä juuri nyt?

Mikä on ajankohtaista kulttuurihyvinvointialan koulutuksen kehittämisessä juuri nyt? Mikä on ajankohtaista kulttuurihyvinvointialan koulutuksen kehittämisessä juuri nyt? Anna-Mari Rosenlöf, projektipäällikkö Kuva: Itä-Suomen Hyvinvointivoimala, JiiPee Photography, 2016. Taiteesta ja kulttuurista

Lisätiedot

Osaamis- ja koulutustarpeet tekniikan alalla

Osaamis- ja koulutustarpeet tekniikan alalla Osaamis- ja koulutustarpeet tekniikan alalla Turun Kauppakorkeakoulu Yritystoiminnan tutkimus- ja koulutuskeskus Sari Stenvall-Virtanen Esityksen kohdentuminen ja eteneminen Esityksen taustana ESR-ennakointihankkeissa

Lisätiedot

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Mitä lähdettiin tavoittelemaan? Tavoitteena luoda uusi rakenne korkeakoulutettujen asiantuntijuuden kehittämiselle

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen 1 Ennakoinnin määritelmästä Ennakointi on käytettävissä olevalle nykytilaa ja menneisyyttä koskevalle tiedolle perustuvaa tulevan

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

Työelämä haastaa, koulutus vastaa näkymiä tulevaisuuden koulutustarpeisiin. OSAAMISEN ENNAKOINTIFOORUMI Tulosseminaari Ilpo Hanhijoki

Työelämä haastaa, koulutus vastaa näkymiä tulevaisuuden koulutustarpeisiin. OSAAMISEN ENNAKOINTIFOORUMI Tulosseminaari Ilpo Hanhijoki Työelämä haastaa, koulutus vastaa näkymiä tulevaisuuden koulutustarpeisiin OSAAMISEN ENNAKOINTIFOORUMI Tulosseminaari Ilpo Hanhijoki Osaamisen ennakointifoorumi Ennakoinnin määrällisen osuuden päävaiheet

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia Ennakointiseminaari 16.2.2016 Ilpo Hanhijoki Esityksen sisältö 1. Työvoima ja koulutustarpeet 2020- luvulla - ennakointituloksia 2. Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA Opetushallinnon koulutustarjontaprojektien tavoitteita ja tuloksia Tulevaisuusluotain seminaari 9.2. 2005 Ilpo Hanhijoki Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

Musiikkialan koulutuksen haasteita Toimintaympäristön ja osaamistarpeiden muutokset

Musiikkialan koulutuksen haasteita Toimintaympäristön ja osaamistarpeiden muutokset Musiikkialan koulutuksen haasteita Toimintaympäristön ja osaamistarpeiden muutokset Musiikkikoulutuksen neuvottelupäivät Sibelius-Akatemia 7.1.2010 Ulla Pohjannoro www.siba.fi/toive Musiikkialan toimintaympäristöt

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymä, koulutustoimiala Esa Toivonen Kajaani 13.10.2008 1 Pääkohdat Aluksi Kainuun koulutus ja sen ohjaus Opiskelijan

Lisätiedot

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Sivistyksessä Suomen tulevaisuus KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Millaisia tietoja ja taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Tulevaisuuden tietojen

Lisätiedot

Mitä haluamme ammatillisen koulutuksen olevan 2025?

Mitä haluamme ammatillisen koulutuksen olevan 2025? Mitä haluamme ammatillisen koulutuksen olevan 2025? Toimitusjohtaja Petri Lempinen Tammikuu 2017 Täältä tulemme Ammattikorkeakoulujen irtaantuminen Ammattitutkintolaki 1994 > laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta

Lisätiedot

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää 40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista

Lisätiedot

SOTE-ENNAKOINTI projekti

SOTE-ENNAKOINTI projekti ESR-projektien verkottumisseminaari Vantaa 24.-25.9.2008 SOTE-ENNAKOINTI projekti Marja-Liisa Vesterinen Tutkimusjohtaja, FT, KTL Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä SOTE-ENNAKOINTI -projekti Etelä-Karjalan

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla

Koulutustarpeet 2020-luvulla Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla Koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointi- ja valmisteluryhmän esitys tutkintotarpeesta Osaaminen muutoksessa Pirkanmaan tulevaisuusfoorumi 2015 Ilpo Hanhijoki

Lisätiedot

AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Johtaja Pasi Kankare

AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Johtaja Pasi Kankare AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma 20.8.2013 Johtaja Pasi Kankare Valmistelu Lähtökohtana yleissivistävälle koulutukselle kehitetty malli. AMKE ry / Johan Hahkala

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

HUIPUT KEHIIN WORKSHOP Näkökulmia lahjakkaiden koulutukseen

HUIPUT KEHIIN WORKSHOP Näkökulmia lahjakkaiden koulutukseen Mari Räkköläinen HUIPUT KEHIIN WORKSHOP Näkökulmia lahjakkaiden koulutukseen Turengin asema 17.1.2013 Opetusneuvos Mari Räkköläinen Opetushallitus / Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen Valtion

Lisätiedot

TAITEEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KEHITTÄMINEN. Mikko Hartikainen, Eija Kauppinen Opetushallitus Helsinki, Paasitorni

TAITEEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KEHITTÄMINEN. Mikko Hartikainen, Eija Kauppinen Opetushallitus Helsinki, Paasitorni TAITEEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KEHITTÄMINEN Mikko Hartikainen, Eija Kauppinen Opetushallitus 15.4.2010 Helsinki, Paasitorni Taiteen perusopetuksen kehittäminen Opetustuntikohtaisen taiteen perusopetus:

Lisätiedot

Kulttuuripolitiikka ja osallisuus

Kulttuuripolitiikka ja osallisuus Alustus, kulttuurituottajapäivät 17.9.2019 Kulttuuripolitiikka ja osallisuus Sakarias Sokka 1 Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore o Korkeatasoista tutkimus- ja asiantuntijatietoa, mm. kulttuuripoliittisen

Lisätiedot

Taideyliopiston haasteet tulevaisuuden menestyjien kouluttajana. Erik T. Tawaststjerna, Sibelius-Akatemia

Taideyliopiston haasteet tulevaisuuden menestyjien kouluttajana. Erik T. Tawaststjerna, Sibelius-Akatemia Taideyliopiston haasteet tulevaisuuden menestyjien kouluttajana Erik T. Tawaststjerna, Sibelius-Akatemia Akseli Gallen-Kallela: Symposium (1894) Taidekorkeakoulujen historia, lyhyt oppimäärä Sibelius-Akatemia

Lisätiedot

Tervetuloa opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstökoulutuksen osaaja! Opetushallituksen henkilöstökoulutustiimi

Tervetuloa opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstökoulutuksen osaaja! Opetushallituksen henkilöstökoulutustiimi Tervetuloa opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstökoulutuksen osaaja! Opetushallituksen henkilöstökoulutustiimi Osaamisen kehittäminen muutoksen mahdollistajana 18.5.2017 Elisa Helin Opetushallitus

Lisätiedot

KOULUTUS, TYÖLLISYYS JA KOULUTUKSEN ENNAKOINTI

KOULUTUS, TYÖLLISYYS JA KOULUTUKSEN ENNAKOINTI Ilpo Hanhijoki KOULUTUS, TYÖLLISYYS JA KOULUTUKSEN ENNAKOINTI Tulevaisuuden osaamisperustan rakentaminen 11.6.2014 Opetushallituksen tehtävät ennakoinnissa työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointi (määrällinen

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Liiketalouden ja kaupan alan pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarpeet

Liiketalouden ja kaupan alan pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarpeet Liiketalouden ja kaupan alan pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarpeet Liiketalouden koulutuksen kehittämispäivät 29. - 30.1.2014 Samuli Leveälahti Opetusneuvos Opetushallitus samuli.levealahti@oph.fi

Lisätiedot

Koulutuksen ja työelämän haasteet ja mahdollisuudet

Koulutuksen ja työelämän haasteet ja mahdollisuudet Koulutuksen ja työelämän haasteet ja mahdollisuudet Eeva Mäkinen FT, MuM, kehitysjohtaja Itä-Suomen Hyvinvointivoimala Kuopion konservatorio Itä-Suomen Hyvinvointivoimala 1 Itä-Suomen Hyvinvointivoimala

Lisätiedot

Tuottaja 2020 toteuttajaverkosto

Tuottaja 2020 toteuttajaverkosto Tuottaja 2020 Taiteen parasiitti vai luovan talouden dynamo? Katri Halonen Metropolia Ammattikorkeakoulu Tuottaja 2020 toteuttajaverkosto Tutkijaverkosto Tiedonlevityskumppanit Rahoitus 1 KAIKKI JULKASUT

Lisätiedot

Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano

Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano 3. 4.12.2009, Helsinki Liisa Metsola Ammattikoulutuksen kehittäminen-yksikkö Liiisa.metsola@oph.fi Opetussuunnitelman

Lisätiedot

Jatko-opintoja musiikista kiinnostuneille

Jatko-opintoja musiikista kiinnostuneille Jatko-opintoja musiikista kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Sekä yliopistoon että ammattikorkeakouluun haettaessa ennakkotehtäviä ja/tai soveltuvuuskoe

Lisätiedot

Click to edit Master title style

Click to edit Master title style Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT KOTKAN-HAMINAN SEUDULLA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT KOTKAN-HAMINAN SEUDULLA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT KOTKAN-HAMINAN SEUDULLA Sami Tikkanen, kuntayhtymän johtaja, rehtori Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä Seutufoorumi 28.11.2017 KOTKAN-HAMINAN SEUDUN

Lisätiedot

Lapin Kuntapäivä 22.9.2010 Koulutuksen turvaaminen ja ennakointi

Lapin Kuntapäivä 22.9.2010 Koulutuksen turvaaminen ja ennakointi Lapin Kuntapäivä 22.9.2010 Koulutuksen turvaaminen ja ennakointi Rovaniemi Erityisasiantuntija Maarit Kallio-Savela, Suomen Kuntaliitto Jatkumo esiopetuksesta perusopetuksen kautta toiselle asteelle nuoruus

Lisätiedot

Koulujen musiikinopetus Sivistystoimenjohtajien näkemyksiä. KMO-päivät Ulla Pohjannoro, Sibelius-Akatemia

Koulujen musiikinopetus Sivistystoimenjohtajien näkemyksiä. KMO-päivät Ulla Pohjannoro, Sibelius-Akatemia Koulujen musiikinopetus Sivistystoimenjohtajien näkemyksiä KMO-päivät 27.3.2010 Ulla Pohjannoro, Sibelius-Akatemia www.siba.fi/toive Musiikkialan toimintaympäristöt ja osaamistarve Toive Rahoitus 1.8.2008-31.3.2011

Lisätiedot

Taidemuseo työyhteisön taukotilana Taide jää mieleen -hankkeen tuloksia

Taidemuseo työyhteisön taukotilana Taide jää mieleen -hankkeen tuloksia Taidemuseo työyhteisön taukotilana Taide jää mieleen -hankkeen tuloksia Elli Liippo Taideohjaaja, Taide jää mieleen -hanke Aboa Vetus & Ars Nova Taidemuseo työyhteisön taukotilana aikaa asioiden syvempään

Lisätiedot

Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen ESRkehittämisohjelma

Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen ESRkehittämisohjelma Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen ESRkehittämisohjelma 2007-2013 Pieniä ihmeitä Luovien alojen ja kulttuurin hanketapaaminen Tampere 27.1.2010 Kirsi Kaunisharju Opetusministeriö

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012

Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012 Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012 Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto 15-vuotiaat vuosina 2008 ja 2020 2 410 1 898-21,3

Lisätiedot

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia Tulevaisuuden Museo-Suomi Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia 24.10.2010 Taiteen ja kulttuurin luova vaikutus säteilee elämän kaikille alueille. Hallitusohjelma Kattavin

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaamistarpeet musiikkioppilaitoksissa ja orkestereissa Alustavia tuloksia kyselyiden pohjalta

Tulevaisuuden osaamistarpeet musiikkioppilaitoksissa ja orkestereissa Alustavia tuloksia kyselyiden pohjalta Tulevaisuuden osaamistarpeet musiikkioppilaitoksissa ja orkestereissa Alustavia tuloksia kyselyiden pohjalta Toive-hankkeen ohjausryhmän kokous 26.1.2009 Ulla Pohjannoro Vastausprosentit: orkesterit ja

Lisätiedot

TYÖVÄLINEITÄ OSAAMISEN KARTOITTAMISEEN. Osaamisen tunnistaminen on yrityksille elinehto. koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

TYÖVÄLINEITÄ OSAAMISEN KARTOITTAMISEEN. Osaamisen tunnistaminen on yrityksille elinehto. koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu TYÖVÄLINEITÄ OSAAMISEN KARTOITTAMISEEN Osaamisen tunnistaminen on yrityksille elinehto koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu 28.11.2012 1 Yrittäjät ja työvoima Suomessa Työlliset 2 474 000 Työttömät

Lisätiedot

ALUEIDEN KOULUTUSTARPEET. Luova tulevaisuus -ennakointiseminaari Turku 30. 31.8.2011 Matti Kimari Opetushallitus/Ennakointi

ALUEIDEN KOULUTUSTARPEET. Luova tulevaisuus -ennakointiseminaari Turku 30. 31.8.2011 Matti Kimari Opetushallitus/Ennakointi ALUEIDEN KOULUTUSTARPEET Luova tulevaisuus -ennakointiseminaari Turku 30. 31.8.2011 Matti Kimari Opetushallitus/Ennakointi ALUSTUKSEN SISÄLTÖ - Yleistä koulutustarpeiden ennakoinnista - Ennakointiyhteistyö

Lisätiedot

Click to edit Master title style. Click to edit Master text styles Second level Third level

Click to edit Master title style. Click to edit Master text styles Second level Third level Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien

Lisätiedot

Click to edit Master title style

Click to edit Master title style Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien

Lisätiedot

Henkilökohtaistamisen prosessi

Henkilökohtaistamisen prosessi Henkilökohtaistamisen prosessi Henkilökohtaistaminen, osaamisen osoittaminen ja osaamisen arviointi ammatillisen koulutuksen reformin mukaisesti Tampere 14-15.11.2017 Henkilökohtaistaminen ennen reformia

Lisätiedot

Ohjaushenkilöstön Info Ajankohtaista Omniassa

Ohjaushenkilöstön Info Ajankohtaista Omniassa 2 Ohjaushenkilöstön Info 27.10.2017 Ajankohtaista Omniassa M aija Aaltola Rehtori E L I N I K Ä I S TÄ O P P I M I S TA PA LV E L E VA O M N I A N KO U LU T U S - JA PA LV E LU V E R KO S TO 3 Nuorten

Lisätiedot

ESR-FUTUREX Osaamisen arviointi yritysten näkökulmasta 6.6.2012 koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

ESR-FUTUREX Osaamisen arviointi yritysten näkökulmasta 6.6.2012 koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu ESR-FUTUREX Osaamisen arviointi yritysten näkökulmasta 6.6.2012 koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu 14.6.2012 1 Yrittäjät ja työvoima Suomessa Työlliset 2 474 000 Työttömät 209 000 Työvoima 2

Lisätiedot

Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN

Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN Opetustoimen henkilöstökoulutuksen ja osaamisen kehittämisen menestystekijät -seminaari Helsinki Congress Paasitorni 10. 11.5 2012 Mari Räkköläinen Opetusneuvos,

Lisätiedot

Laadullinen ennakointi JEDU

Laadullinen ennakointi JEDU Laadullinen ennakointi JEDU Ennakointitietojen hyödyntäminen hannu.simi@jedu.fi GSM 040 3120 441 1 Koulutus ja työmarkkinat - kysyntä ja tarjonta Yritykset Oppilaitokset Peruskoulutus 2. asteen koulutus

Lisätiedot

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 10.9.2009 Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle

Lisätiedot

AIKUISTEN MAAHANMUUTTAAJIEN KOTOUTUMISKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

AIKUISTEN MAAHANMUUTTAAJIEN KOTOUTUMISKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET AIKUISTEN MAAHANMUUTTAAJIEN KOTOUTUMISKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET OPH 2012 PERUSTEISTA KÄYTÄNTÖÖN Kristel Kivisik ja Sari Liski Työryhmä opetusneuvos Leena Nissilä, OPH, pj opetusneuvos Liisa

Lisätiedot

Opetussuunnitelmatyöllä lukiokoulutuksen kehittämiseen Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Opetussuunnitelmatyöllä lukiokoulutuksen kehittämiseen Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetussuunnitelmatyöllä lukiokoulutuksen kehittämiseen 11.11.2015 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt

Ammattiosaamisen näytöt Työpaikkaohjaaja kouluttajakoulutus Veijo Kykkänen Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt ovat ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa osa opiskelijan arviointia.

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari

Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari Power Park 14.4.2010 Valtakunnallinen vapaan sivistystyön kehittämisohjelma 2008 2012 Vapaan sivistystyön tarkoituksena on järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen

Lisätiedot

strategisen muutoksen tukena

strategisen muutoksen tukena Ammatillinen opettajakorkeakoulu strategisen muutoksen tukena Seija Mahlamäki-Kultanen HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Johtaja, dosentti (TaY) Miten? Tutkimalla ja hankkimalla uutta tietoa Ennakoimalla

Lisätiedot

Erikoistumiskoulutuksen kehittäminen

Erikoistumiskoulutuksen kehittäminen Erikoistumiskoulutuksen kehittäminen Erikoistumiskoulutuksen sopimusvalmistelu seminaari 16.2.2016, Helsinki Asiantuntija, KT Hannele Seppälä, Arene ry Seminaarin tarkoitus Erikoistumiskoulutuksen kehittäminen

Lisätiedot

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Pedagoginen johtaminen ja opetuksen kehittäminen Salpauksessa - kaikki yhdessä tehtäviensä mukaisesti Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Koulutusjohtajat Hankkeiden rahoitus Hannu

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus 16.11.2017 Asetusluonnos Lausuntoversio Valtioneuvoston asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksia koskevan asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan opetustoimen

Lisätiedot

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA - Luovaa taloutta edistävät julkiset toimet ja kehittämislinjaukset Rysä goes Luova Suomi, Mikkeli, 16.-17.10.2012 Tn Sakari Immonen TEM/Elinkeino- ja innovaatio-osasto

Lisätiedot

SUOMALAISEN MUSIIKKIVIENNIN MARKKINA-ARVO JA RAKENNE VUONNA 2005

SUOMALAISEN MUSIIKKIVIENNIN MARKKINA-ARVO JA RAKENNE VUONNA 2005 SUOMALAISEN MUSIIKKIVIENNIN MARKKINA-ARVO JA RAKENNE VUONNA 2005 Tutkimusraportti ja tiedotteet: www.musex.fi TUTKIMUKSEN TAUSTA Tutkimusmalli Kim Forss/Andante Consultants. Samaa mallia on käytetty Ruotsin,

Lisätiedot

Mitä tilastot kertovat Etelä-Savon taideja kulttuurielämästä? Taiteen edistämiskeskuksen alueprofiiliaineiston esittelyä Etelä-Savon näkökulmasta

Mitä tilastot kertovat Etelä-Savon taideja kulttuurielämästä? Taiteen edistämiskeskuksen alueprofiiliaineiston esittelyä Etelä-Savon näkökulmasta Mitä tilastot kertovat Etelä-Savon taideja kulttuurielämästä? Taiteen edistämiskeskuksen alueprofiiliaineiston esittelyä Etelä-Savon näkökulmasta Kulttuurin tulevaisuuspöytä 3.5.218 Mikkeli Erityisasiantuntija

Lisätiedot

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla Kirsi Kaunisharju Kulttuuri perusoikeutena 1/2 Suomessa perustuslain 16 :n 2 momentin mukaan julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään,

Lisätiedot

Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011. Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009

Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011. Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009 Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011 Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009 Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011 Esityksen osat: Kulttuuriviennin visio 2011

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot

Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot Alueellinen vesihuoltopäivä, Kouvola, 19.3.2015 Vesihuoltoalan koulutus ja osaamiskriteerit Koulutuspäällikkö Anna-Maija Hallikas 18.3.2015 1 Esiintyjän nimi Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

OPISKELU HUMANISTISESSA AMMATTIKORKEAKOULUSSA

OPISKELU HUMANISTISESSA AMMATTIKORKEAKOULUSSA OPISKELU HUMANISTISESSA AMMATTIKORKEAKOULUSSA Humak pidättää oikeuden muutoksiin HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU 1 MIKÄ ON HUMAK? Humak on valtakunnallinen verkostoammattikorkeakoulu Humanistisen ja kasvatusalan

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2014

Koulutukseen hakeutuminen 2014 Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2014 Uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin yhä vaikeaa Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan uusia ylioppilaita oli vuonna 2014 noin 32 100. Heistä

Lisätiedot

OSAAMISEN ENNAKOINTIFOORUMI

OSAAMISEN ENNAKOINTIFOORUMI OSAAMISEN ENNAKOINTIFOORUMI Tulevaisuus haastaa nyt! Oulu 21.3.2018 Ilpo Hanhijoki Osaamisen ennakointifoorumi Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen yhteisenä koulutuksen ennakoinnin asiantuntijaelimenä

Lisätiedot

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Ennakoima yhessä! - Lapin ennakoinnin toimintamalli Pohjalla tiivis yhteistyö alueviranomaisten,

Lisätiedot

Korkeakoulujen henkilöstön pedagogisen ja digitaalisen opetus- ja ohjausosaamisen vahvistaminen

Korkeakoulujen henkilöstön pedagogisen ja digitaalisen opetus- ja ohjausosaamisen vahvistaminen Korkeakoulujen henkilöstön pedagogisen ja digitaalisen opetus- ja ohjausosaamisen vahvistaminen Koordinaatio Turun yliopisto Johtaja vararehtori Riitta Pyykkö Mukana 14 partneriyliopistoa https://sites.utu.fi/okmdigipeda/

Lisätiedot

Päivi Ruutiainen, Lehtori, Humanistinen ammattikorkeakoulu, Kulttuurituotannon koulutusohjelma paivi.ruutiainen@humak.edu

Päivi Ruutiainen, Lehtori, Humanistinen ammattikorkeakoulu, Kulttuurituotannon koulutusohjelma paivi.ruutiainen@humak.edu 1 Päivi Ruutiainen, Lehtori, Humanistinen ammattikorkeakoulu, Kulttuurituotannon koulutusohjelma paivi.ruutiainen@humak.edu MITÄ KULTTUURITUOTTAJA OIKEIN TEKEE? Kulttuurituottajia on koulutettu viidessä

Lisätiedot

Ennakointi koulutustoimikunnissa - osaamistarpeiden ennakointi osaksi koulutustoimikuntatyötä. Turku 30.8.2011

Ennakointi koulutustoimikunnissa - osaamistarpeiden ennakointi osaksi koulutustoimikuntatyötä. Turku 30.8.2011 Ennakointi koulutustoimikunnissa - osaamistarpeiden ennakointi osaksi koulutustoimikuntatyötä Turku 30.8.2011 1 KOULUTUSTOIMIKUNTAJÄRJESTELMÄ Valtioneuvoston asetus koulutustoimikuntajärjestelmästä. Koulutustoimikuntajärjestelmä

Lisätiedot

SUOMALAISEN MUSIIKKIVIENNIN MARKKINA-ARVO JA RAKENNE VUONNA 2004

SUOMALAISEN MUSIIKKIVIENNIN MARKKINA-ARVO JA RAKENNE VUONNA 2004 SUOMALAISEN MUSIIKKIVIENNIN MARKKINA-ARVO JA RAKENNE VUONNA 2004 Tutkimusraportti ja tiedotteet: www.musex.fi TUTKIMUKSEN TAUSTA Tutkimusmalli Kim Forss/Andante Consultants. Samaa mallia on käytetty Ruotsin,

Lisätiedot

Työn murros ja elinikäinen oppiminen Suunnittelupäällikkö Kirsi Kangaspunta

Työn murros ja elinikäinen oppiminen Suunnittelupäällikkö Kirsi Kangaspunta Työn murros ja elinikäinen oppiminen Suunnittelupäällikkö Kirsi Kangaspunta 25.5.2018 Työn murros on jo täällä työn murros, automatisaatio, robotisaatio, tekoäly Annamme talouskasvun tyrehtyä nykyisen

Lisätiedot

UUDENLAISEEN ENNAKOINTIAJATTELUUN

UUDENLAISEEN ENNAKOINTIAJATTELUUN UUDENLAISEEN ENNAKOINTIAJATTELUUN Työ-, koulutus- ja elinkeinoasiainneuvoston ennakointijaoston esitys työvoima- ja koulutustarpeen ennakoinnin kehittämiseksi Työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointi

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Paula Kukkonen 19.4.2012

Paula Kukkonen 19.4.2012 Paula Kukkonen 19.4.2012 1 Työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen toimiala = työssä ja työpaikoilla tapahtuva valmennus, sosiaalinen työllistäminen ja lakisääteinen ammatillinen kuntoutus Toimialan

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013 Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta

Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 10.11.2010 Kouvolassa Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-

Lisätiedot

OPPIMINEN SIIRTYY TYÖELÄMÄÄN Koulutussopimus. Maija Aaltola rehtori Omnia Koulutus selvityshenkilö OKM

OPPIMINEN SIIRTYY TYÖELÄMÄÄN Koulutussopimus. Maija Aaltola rehtori Omnia Koulutus selvityshenkilö OKM 2 OPPIMINEN SIIRTYY TYÖELÄMÄÄN Koulutussopimus SOTE-PEDA webinaari 3.2.2017 Maija Aaltola rehtori Omnia Koulutus selvityshenkilö OKM 3 KOULUTUS- SOPIMUKSEN TAVOITTEET Työpaikoilla toteutettavan ja käytännön

Lisätiedot

Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus

Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus On yksi Suomen kuudesta yliopistokeskuksesta. Kokkolan yliopistokeskuksessa yhteistyötä tekevät Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopistot, jotka tuovat alueelle

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon perustason ensihoidon ja välinehuoltoalan perustutkinnon koulutuskokeilujen tilannekatsaus

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon perustason ensihoidon ja välinehuoltoalan perustutkinnon koulutuskokeilujen tilannekatsaus Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon perustason ensihoidon ja välinehuoltoalan perustutkinnon koulutuskokeilujen tilannekatsaus 24.11.2014 Koulutuskokeilujen ohjausryhmän kokous, opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

VUOSISUUNNITELMA 2015 2016

VUOSISUUNNITELMA 2015 2016 1 JOENSUUN KONSERVATORIO Vuosisuunnitelma käsitelty opettajakunnassa 18/9 2015 Toteutuksen arviointi käsitelty opettajakunnassa VUOSISUUNNITELMA 2015 2016 1. OPISKELIJAMÄÄRÄT SYKSY Tilanne 20.9. - ammatillinen

Lisätiedot

Muuttuva ammatillinen opettajuus Helsinki Lauri Kurvonen

Muuttuva ammatillinen opettajuus Helsinki Lauri Kurvonen Muuttuva ammatillinen opettajuus Helsinki 2.2.2016 Lauri Kurvonen 1 Sisällys Missä ollaan, mihin mennään? Ammatillisen opettajan lähtökohdat digiloikkaan AM-reformi Miten pysyä menossa mukana? Lähde: Kunnas

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun

Lisätiedot

Työvoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto

Työvoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto Työvoima- ja koulutustarve 2025 maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto Maakunnan suunnittelun kokonaisuus UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNTAKAAVA Budj. rahoitus EU-ohj.rahoitus

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Opin ovi Pirkanmaa projektin alueellinen seminaari 11.11.2010 Opetusneuvos Aira Rajamäki Ammattikoulutus, Tutkinnot yksikkö Opetushallitus Toimintaympäristön

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Tuottaja 2020 Tulevaisuus kulttuurituotannon kautta tulkittuna. Katri Halonen Metropolia Ammattikorkeakoulu

Tuottaja 2020 Tulevaisuus kulttuurituotannon kautta tulkittuna. Katri Halonen Metropolia Ammattikorkeakoulu Tuottaja 2020 Tulevaisuus kulttuurituotannon kautta tulkittuna Katri Halonen Metropolia Ammattikorkeakoulu Mitä useampi kokki, sen sakeampi soppa Tutkijaverkosto Tiedonlevityskumppanit Rahoitus Sopan ainekset

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt

Lisätiedot