Sisällä. 3 Kiinalainen juttu. 4 Kirkon kasvatus on. 8 Enemmän kuin rakennemuutos. 9 Pastoraalinen johtaja. 14 Sekamelskan seurakunnasta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisällä. 3 Kiinalainen juttu. 4 Kirkon kasvatus on. 8 Enemmän kuin rakennemuutos. 9 Pastoraalinen johtaja. 14 Sekamelskan seurakunnasta"

Transkriptio

1 3 lokakuu 2013

2 Sisällä 3 Kiinalainen juttu Kari Mäkinen 4 Kirkon kasvatus on syventävää kansalaiskasvatusta Marja-Leena Ruostesaari 8 Enemmän kuin rakennemuutos Timo Tavast 9 Pastoraalinen johtaja kristallisoi kirkon työn Haastateltavana piispa Kaarlo Kalliala Janne Villa 14 Sekamelskan seurakunnasta hengelliseen harmoniaan Haastateltavana Aino Vesti Janne Villa 18 Hääkulkue vai hautajaissaatto Aino Vesti 19 Sokeripaloja Koonnut Lasse Hautala 20 Hurskaista toiveista tuli totta Tytti Issakainen 26 Korjaa Jaakko Heinimäki 28 Ympäristökasvatus ankkuroituu seurakunnan perustyöhön Hannele Siltala 32 Usko tai älä Erkki Kiiski 33 Oliivipuun pähkinöitä Hannes Tiira 34 Kirkkokahvit Café Uskelassa Marja-Leena Ruostesaari Arkkipiispan paikallinen matkaisäntä Bao Jiayuan vanhassa kotikirkossaan Chongqingissa taustanaan pastori-isänsä maalaama taulu. Kansikuva Lokakuiset haavan lehdet kätkevät kaivausten jäljet Suomen vanhimman kirkon ja sitä ympäröineen hautausmaan raunioilla Kaarinan kaupungin Ravattulan kylän Ristimäellä. Tieto 1100-luvulta peräisin olevan kyläkirkon löytymisestä julkaistiin alkusyksystä. Kuva: Erkki Kiiski Takakannen kuva "Niin kuin muuttolintusen tie..." Hanhia syksyn iltahämärässä Tyrvään kirkon yllä. Kuva: Pirjo Silveri K u v a t : M i k a K. T. P a j u n e n 2

3 Kiinalainen juttu aikutti siltä, että Kiinan valtion uskontoviraston johtaja, varaministeri Jiang Jianyong yllättyi suomalaisen kirkonmiehen kysymyksestä. Hän siemaisi teetä ja antoi alemman virkamiehen vastata ensin. Kysymys koski sosiologista teoriaa, jonka mukaan uskonto häviää vähitellen. Globaali kehitys ei vahvista teoriaa. Uskonnon merkitys päinvastoin näyttää lisääntyvän. Ja Kiinassa uskonnot voimistuvat. Mitä tästä pitäisi ajatella? Kysymyksen olisi voinut muotoilla myös näin: Kumpi on väärässä, teoria vai todellisuus? Kiinan protestanttinen kirkko kasvaa niin kuin näytti kasvavan Kiinassa kaikki muukin. Tilastoista vahvistamaton tieto kertoi, että maailman kaikista nostokurjista 70% on Kiinassa. Tieto vaikutti uskottavalta, kun katselin maisemaa junan ikkunasta matkalla Nanjingista Shanghaihin. Kaikkialla rakennettiin, eivätkä talot olleet pieniä. Jotain kertoi myös tilasto, jonka mukaan tällä hetkellä kaksi maailman suurinta yritystä on Kiinassa. Molemmat ovat pankkeja. Kiinalla menee lujaa, junakin pyyhälsi 296 km/t. Tästä vauhdista suomalaisetkin yritykset yrittävät päästä osalliseksi. En voinut välttyä ajatukselta, että vauhti on liian kova. Mitä kovempi on talouden vauhti, sitä suurempi vaara on vauhtisokeudelle, jossa kohtuus ja moraali jäävät laiturille. Kiinan protestanttisen kirkon ihmiset olivat muutoksessa mukana, mutta toistivat usein, että kolikolla on kaksi puolta. Toinen puoli, se jota itärannikon pilvenpiirtäjien katveessa ei erottanut, on Länsi-Kiinan köyhyys ja kasvavat sosiaaliset erot. Samalla kolikon puolella ovat niin ympäristökysymykset kuin muutoksen tuoma yksinäisyys, kun ihmiset vaeltavat suuriin kaupunkeihin ja traditiot ja ihmissuhteet jäävät taakse. Näissä muutoksissa oli jotain kovin tuttua vaikka mittasuhteet olivat toiset kuin meillä, ja Kiinan kirkon traumaattinen lähihistoria toinen ja suhde valtioon toinen. Toisin on sekin, että nuoret ja koulutetut liittyvät kirkkoon ja jumalanpalvelukset täyttyvät ja kristinuskon perusteiden opetukselle on kysyntää enemmän kuin mihin kirkko kykenee vastaamaan. Mutta yhdessä asiassa kiinalaiset katsoivat tänne päin ja halusivat oppia. He halusivat oppia, miten kirkko voi kohdata ihmisen hädän ja yhteiskunnan muutoksen. Heitä kiinnosti diakonia, sekä sen käytännön järjestäminen että sen taustalla oleva teologia. He halusivat syventää käsitystään siitä, mitä on rakkautena vaikuttava usko. Kiinaan saakka piti mennä, jotta tämän oman kirkkomme vahvuuden kirkkaasti erotti. Mitä suomalaisen kirkonmiehen kysymykseen tuli, varaministeri Jiang Jianyong kuunteli, kun alempi virkamies selitti protestanttisen kirkon kasvua kirkon auttamisen perinteellä. Kirkko huolehtii heikoista ja sairaista ja se vetää puoleensa. Varaministeri itse puolestaan tukeutui ideologiseen perusvastaukseen, mutta pehmensi sitä. Hänen mukaansa uskonto kyllä tulee häviämään. Se on kuin luonnonlaki. Mutta nyt uskontoa tarvitaan, yhteiskunta tarvitsee sitä. Se on tosiasia. Joskus uskonto kyllä häviää, mutta ennen sitä häviävät valtio ja luokka. Keskustelu päättyi, kuuma vesi teenlehtien päällä sai jäähtyä. Oli lounaan aika. Varaministeri Jiang Jianyongin nostaessa kevätsipulia ja lootuksenjuurta lautaselleni ajattelin apostoli Paavalia. Paavalikaan ei sanonut, että uskonto tulee pysymään loppuun asti. Sen sijaan hän sanoi, että se mikä ei häviä koskaan, on rakkaus. Arkkipiispa Kari Mäkinen 3

4 Nuoriso syrjäytyy mitä tekee kirkko? Kirkon kasvatus on syventävää kansalaiskasvatusta Maassamme on syrjäytynyttä vuotiasta nuorta. Vuosittain 4000 nuorta jää koulun jälkeen ilman koulutus- tai työpaikkaa. Ongelma ei ole ainoastaan Suomen, vaan koko Euroopan laajuinen. Suomessa nuorten syrjäytyminen on niin huolestuttavaa, että siihen on puuttunut tasavallan presidenttikin nimeämällä työryhmän pohtimaan nuorisokysymystä. Poliittiset toimijatkin ovat antaneet tukensa nuorten syrjäytymisen ehkäisemiselle. Hallitusohjelmassa syrjäytymisen vähentä - minen on yksi painopistealueista. Yritysmaailmakin ottaa osaa yhteiskuntavastuuseen mm. lisäämällä työharjoittelu- ja kesätyöpaikkoja. Mitä tekee kirkko? Kirkko tekee perinteisesti laajaa yhteistyötä nuorison kanssa yli 330 miljoonalla eurolla vuodessa. Millaista sitä kysyimme kolmelta nuorisotyön asiantuntijalta. Kasvatus on yksi kirkon perustehtävistä. Kasvatustyön tavoitteena on nuorisotyön eri ikäryhmille suunnattujen toimintamenetelmien avulla tukea jokaisen lapsen ja nuoren kristillistä kasvua omana itsenään, lähimmäisenä ja yhteisön jäsenenä. Kirkon nuorisotyössä on aina panostettu ennaltaehkäisevään työhön, sanoo kirkon erityisnuorisotyön asiantuntija Mikko Mäkelä Kirkkohallituksesta. Kirkon nuorisotyön lähtökohtana on jokaisen lapsen ja nuoren oikeus kehittyä, kokea oppimisen iloa ja saada tukea kasvuunsa. Kirkolla on pitkä kokemus ja osaamista syrjäytymisen ehkäisyssä, sanoo Mikko Mäkelä. Kirkko tiedostaa varsin hyvin syrjäytymisen ongelman. Seurakuntiin on perustettu erityisnuorisotyön virkoja, ja esimerkiksi pappien kasvatuksen pastoraalikursseilla on syrjäytymisen ehkäisemiseen paneuduttu vakavasti. Kirkko pyrkii olemaan ajan hermolla. Seurakunnissa on henkilökohtaisen kohtaamisen lisäksi kehitetty ja otettu käyttöön mobiili- ja verkkopohjaisia toimintamuotoja tavoitettavuuden lisäämiseksi. Mm. nettisaapas, tekstaritupu ja nettitupu ovat nuorille tuttuja yhteyskanavia. Kirkon nuorisotyön haasteina Mikko Mäkelä näkee sen, että nuorisotyö ei tavoita kaikkia tasapuolisesti. Tilastojen mukaan lapsen ja nuoren elämänkaaressa vaikeammin tavoitettavia ovat vuotiaat lapset ja yli 18-vuotiaat. Seurakuntien rakennemuutokset ja resurssien väheneminen uhkaavat nuorisotyön laadullisia ja määrällisiä toimintoja. Nuorisotyössä on vahva vapaaehtoistoiminnan joukko mukana toteuttamassa toimintaa. Kirkosta eroamistilastojen kasvamisesta huolimatta rippikoulu ja isostoiminta ovat säilyttäneet suosionsa. Tutkimukset kertovat kirkon kasvatustyön ja diakoniatyön olevan toimintoja, joita kansalaiset eniten arvostavat. 4

5 K u v a : M a r t t i S a n t a k a r i Erilaiset retket ovat suosittuja, sanoo nuorisonohjaaja Markka Järveläinen ja pakkaa rinkkaansa seuraavaa reissua varten. Keskustelua ja syventävää kansalaiskasvatusta Perusnuorisotyö Salon seurakunnassa on kokoavaa yh teistyötä, nuorten huomioimista ja kuuntelemista. Se on leirinuotioita ja riparia, raamattupiiriä, musiikkia, draamaa ja liikuntaa. Parhaimmillaan se on syvällistä keskustelua, elämän arvojen pohtimista ja ennen kaikkea toisista välittämistä ja kasvamista aikuisuuteen. Näin sanoo Markka (Maritta) Järveläinen, Salon seurakunnan johtava nuorisotyönohjaaja. Kirkon nuorisotyö kohdistuu lapsiin sekä vuotiaisiin nuoriin. Salon keskustan tilaisuuksiin kokoontuu nuoria eri puolilta laajaa seurakuntaa. Eri alueilla on lisäksi aktiivista, lapsia ja nuoria yhteen kokoavaa toimintaa, mm. ohjelmallisia nuorten iltoja. Isoskoulutus on erittäin suosittu ja suurin Salon seurakunnan nuorisotyömuodoista. Yhteinen rippikoulu, erityisesti erikoisriparit, kuten laskettelu ja vaellus, keräävät nuoria joka puolelta seurakuntaa. Leirit ovat edelleen todella suosittuja kaikista pleikkareista ja muista tietoliikenteen houkutuksista huolimatta, sanoo Markka ja pakkaa rinkkaa illalla alkavalle äiti ja lapsi -viikonloppuleirille. Toiminnan ydin on nuorten kohtaaminen. On tärkeää, että nuori tulee huomioiduksi. Linjoiltaan nuorisotyö ei ole vuosien mittaan muuttunut, mutta sisältö on seurannut ajan muuttumista nuorten kohtaaminen on tullut syvemmäksi; nuorissa näkyy huoli kavereista, ja he haluavat puhua ja pohtia asioita luotettavan aikuisen kanssa, sanoo Markka. Olen pyrkinyt työssäni kahdenkeskisiin keskusteluihin ja sillä tavalla saavuttamaan nuoren luottamuksen. Onnistumisen hetkiä koen silloin, kun huomaan, että jokaisella nuorella on täällä töissä joku ihminen, jonka luokse voi tulla juttelemaan ja kysymään mieltä askarruttavista asioista. Iloitsen myös kontakteista, jotka ovat säilyneet lapsikerhosta aikuisuuteen. Kohtaako kirkko syrjäytymässä olevat tai syrjäytyneet? Ei välttämättä, sanoo Markka. Meillä ei valitettavasti ole päivittäisen työmäärän puitteissa mahdollisuuksia hengailla kaupungilla aistimassa nuorten tuntoja vaikka kyllä pitäisi ja haluaisimme. Emme ole tehneet etsivää työtä riittävästi. Kuitenkin uskomme, että tämä nykyinen toimintamme on pieneltä osaltaan estämässä nuoren vetäytymistä ja syrjäytymistä. Olen tehnyt tätä työtä 26 vuotta, ja minulla on vahva tunne, että Salon seurakunnassa nuorisotyötä arvostetaan ja siihen panostetaan. Sitä paitsi tykkään työstäni valtavasti. Salossa ei ole varsinaista erityisnuorisotyöntekijää, mutta Markka kiittelee Salon kaupunkia, joka on kautta vuosien tehnyt hyvää erityisnuorisotyötä, ja yhteydet sinne ovat kunnossa. Myös koulujen kuraattoreiden kanssa tehdään hedelmällistä yhteistyötä. Markka vertaa kirkon nuorisotyötä talon rakentamiseen: ensin tehdään hyvä perustus, jolle talo rakennetaan. Kun perusta on kunnossa, ja kasvatus hengellistä ja herättävää, ei myöhemminkään tarvita perusteluja kristilliselle kasvatukselle. Se on Markan mielestä elämäntavan esittelemistä, eväitä arjen ongelmien ratkaisuun. Kirkon kasvatus on myös syventävää kansalaiskasvatusta. Ei meidän toiminnassamme mukana olevista nuorista tarvitse tulla seurakunnan työntekijöitä, vaan toivon, että heistä tulee hyviä yhteiskunnan kristillisiä jäseniä, jotka osaavat ratkaista ongelmiaan Raamatun pohjalta. 5

6 Porissa pudokkaille annetaan tukea Porin seurakuntayhtymässä paikallisseurakunnat hoitavat perusnuorisotyön, mutta lähes jokainen nuorisotyöntekijä tekee myös erityisnuorisotyötä omassa virassaan. Nuorisotyön painopistettä muutettiin pari vuotta sitten niin, että toinen erityisnuorisotyönohjaaja, Niina Kaijanniemi, aloitti yhteistyön paikallisen ammattikoulun, Winnovan, kanssa. Yhteistyö on sujunut hyvin. Koulun terveydenhoitajien, kuraattorien ja opettajien ohjaamina oppilaat tulevat Niinan juttusille. Kirkon työntekijänä voin olla sillä haastavalla rajapinnalla, jolloin opiskelijan opinnot eivät oikein suju tai ovat keskeytyneet, kertoo Niina. Meidän työajattomuutemme mahdollistaa joustavan työskentelyn oppilaan elämäntilanteen mukaan. Tunnen tekeväni tärkeää työtä, sillä ammattikoulujen keskeyttämisprosentti on todella korkea. Tuen ja innostan pudokkaita löytämään uuden opiskelu- tai oppisopimuspaikan. Mikko Mäkelä toteaakin tähän, että syrjäytymisen ehkäisemiseen tähtäävässä ja ns. korjaavassa työssä, kuten pienryhmätoiminnat, erityistä tukea tarvitsevat lapset, nuoret ja perheet, seurakuntien nuorisotyössä toimitaan monialaisessa ja moniammatillisessa verkostossa. Ammattioppilaitoksissa opiskelee nuorta ja työ siellä, missä nuoret jo valmiiksi ovat, toivottavasti voimistuu entisestään. Erityisnuorisotyölle läsnäolon nuorisotyönä on luonteenomaista etsiä ja liikkua siellä, missä nuoret viettävät aikaansa, sekä kohdata heitä ja reagoida asioihin, jotka ovat heille ajankohtaisia ja tärkeitä. Erityisnuorisotyössä yhdistyvät kasvatus ja diakonia. Nuoren rinnalla kuljettaessa erityisnuorisotyö muotoutuu pitkäjänteiseksi kasvatustyöksi ja nuoren suoriutumisen tukemiseksi. Kristillisyys esiintyy ennen kaikkea läsnäolon lupauksena, rinnalla kulkemisena ja rukouksena. Niina Kaijanniemi näkee työssään suurimmaksi haasteeksi nuorten moniongelmaisuuden. Nuoren elämässä saattaa olla sekaisin kaikki: sosiaaliset suhteet, talous, mielenterveys, päihteet ja seksuaalisuus. Kun sitä pakettia lähdetään purkamaan, täytyy varata riittävästi aikaa, eikä näin ollen pystytä suuria massoja tukemaan. Mutta jos saamme pelastettua yhdenkin nuoren syrjäytymiseltä, hän on pois siitä syrjäytyneen nuoren joukosta, sano Niina. Työmme on ensiarvoisen tärkeää senkin vuoksi, että teemme moniammatillista työtä: jaamme vastuut, jotta nuori saa parhaan mahdollisen avun siltä toimijalta, joka on hänen ongelmansa paras asiantuntija. Kaikki nuoret eivät voi huonosti Murheellisista syrjäytymisluvuista huolimatta suurin osa nuorista, eli 70 %, voi paremmin kuin koskaan. Sen sijaan 30% voi huonommin. Monisukupolvinen syrjäytyminen, mielenterveysongelmat, kiusaaminen ja ulkopuolisuus ovat haasteita joita kohdataan. Kun lasta ja nuorta vuosittain on sijoitettuna kodin ulkopuolelle ja kaiken kaikkiaan on lastensuojelun asiakkaina, niin tilanne on erittäin vakava. Haasteista huolimatta onnistumisiakin on. Koko maailmaa ei voi pelastaa, mutta yhden ihmisen maailmaan voi vaikuttaa. Kirkon erityisnuorisotyöntekijä on kuin arjen takiainen. Kun muiden viranomaisten kanssa pitää olla tekemisissä, niin erkkarin kanssa ei ole pakkoa kuten koulun, poliisin tai lastensuojeluviranomaisten. Kohtaamalla jokainen nuori ihmeenä, olemalla läsnä hänen arjessaan teemme diakonista työtä, toteaa Mikko Mäkelä. Kaikki haastateltavat ovat yhtä mieltä siitä, että heidän työyhteisössään nuorisotyöllä on suuri painoarvo. Tämän päivän nuorissa on huomisen kirkon tulevaisuus. Nuorisotyöntekijät ovat koulutettuja ja ammattitaitoisia hoitamaan työalansa toimintoja, joilla tuetaan nuorten kristillistä identiteettiä ja kirkkoon kuulumista, kuunnellaan ja välitetään nuorten ajatuksia ja toiveita sekä annetaan ikään sopivia vaikuttamismahdollisuuksia. Yhtä lailla haastateltavien mielestä kasvatusvastuu kuuluu meille kaikille. Me aikuiset vaikutamme esimerkillämme enemmän kuin jatkuvalla opetuksella tai määräämisellä. Päävastuu on vanhemmilla, mutta nuori kohtaa kasvunsa aikana paljon muistakin aikuisia. Kirkko pyrkii siihen, että seurakunnat turvaavat nuorisotyöllään kasvatuksen mahdollisuudet. Marja-Leena Ruostesaari Kirjoittaja tekee väitöskirjaa aiheesta 'Yhteiskuntavastuu ja nuoriso' 6

7 Kirkon panostus nuorisotyöhön Lapsi- ja nuorisotyöhön yli 330 miljoonaa, joka on kolmasosa koko kirkon budjetista. Rippikouluihin osallistuu vuosittain nuorta. Isostoiminnassa on nuorta. Vertaisohjaajina rippikouluissa toimii nuorta. Nuorisotyössä kohdataan erityisesti vuotiaita nuoria. Seurakuntavaaleissa saavat äänestää 16-vuotiaat nuoret. Partiolippukunnista n. 90 % sisältyy paikallisseurakunnan nuorisotoimintaan. Halutaan tukea nuorisotakuuta. Seurakunnat palkkaavat kesätöihin noin nuorta vuosittain. Kirkko vahvistaa nuorten osallisuutta syrjäyttämistä ja ulkopuolisuutta vastaan. Kirkko toimii nuorten lähtökohdista yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Nuorisotakuu mitä se on? Elinkeinoelämän rakennemuutos on aiheuttanut sen, että koulutusta vailla olevat työpaikat vähenevät. Nuorten työllisyystilanne heikkenee edelleen, ja se johtaa usein muihin elämän ongelmiin. Tästä seuraa myös vuosittain 300 miljoonan euron lasku yhteiskunnalle. Hallituksen ohjelmassa on nuorisotakuu, jolla tavoitellaan nuorten työllistymisen edistämistä ja syrjäytymisen ehkäisyä. Tavoitteena on että jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ- ja työkokeilu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Nuorisotakuu on haasteellinen, ennalta ehkäisevä ohjelma, joka vähentää nuorten syrjäytymistä pitkällä aikavälillä. Se ei kuitenkaan huomioi niitä, jotka ovat jo päässeet tipahtamaan. Nuorisotakuu ei ole kaikin osin saavuttanut tavoitettaan, mutta käytäntö ja tutkimukset tulevat selvittämään pitkän aikavälin vaikutukset. 7 K u v a : M a r t t i S a n t a k a r i M a n i p u l o i n t i : E r k k i K i i s k i

8 Jos kirkolliskokous niin ajallaan päättää, tehtävämme on käydä työhön seurakuntarakenteiden uudelleen järjestämiseksi, ja tuo työmaa tulee olemaan mittava. Silti rohkenen väittää, että jotain isompaakin on meillä seurakunnissa ja kapitulissa edessämme kuin pelkkä rakennemuutos: meitä haastetaan ennen muuta ajattelun muutokseen. Mitä tarkoitan? Mihin tahdon kutsua niin seurakuntien työntekijöitä ja luottamushenkilöitä kuin myös meitä hiippakunnan väkeä? Erityisesti uudenlaiseen tuomiokapitulin ja seurakuntien väliseen suhteeseen. Pitkän historian tuloksena kapituli mielletään yhä usein etäiseksi, kirkolliseen päätöksentekoon erikoistuneeksi viranomaiseksi, jonka pelätään ja joskus samalla paradoksaalisesti toivotaan vievän rakennemuutoksen kaltaiset hankkeet läpi ylhäältä käsin ohjaten. Haastan kuitenkin itseäni, samoin kuin seurakuntiamme, näkemään asiat toisin. Teemme kyllä ne päätökset, jotka tuomiokapitulin kuuluu rakennemuutoksen keskellä tehdä, mutta samalla ajattelen kapitulin voivan asettua etäisyys- ja yläpuolisuusaseman sijasta kannattelevaan, mahdollistavaan ja osallistavaan rooliin seurakuntien dialogiseksi kumppaniksi. Enemmän kuin rakennemuutos Haluan nähdä seurakunnat muutosprosessin keskeisinä toimijoina, joiden ääntä on tärkeä kuulla, lähtöruudusta alkaen. Tämän syys- ja talvikauden hiippakunnalliset kohtaamiset ovat toivon mukaan tekemässä vuoropuhelun todeksi viestien samalla siitä, että tuomiokapitulilla on varsin toisenlainen etenemisstrategia kuin yhtymäkarttojen piirteleminen valmiiksi seurakuntien puolesta. Tuo piirustelu tehdään aikanaan eri alueiden seurakuntien kanssaan yhdessä. Jotta tälle kaikelle rakennemuutostyölle olisi parhaat mahdolliset edellytykset, toivon ja oletan hiippakunnan organisoivan konsultatiivista tukea eri alueille ja jalkauttavan myös omaa väke- ään seurakuntien matkakumppaneiksi, ei muutosta toteuttamaan vaan fasilitoimaan. Vähintään yhtä isoon ajattelun ja asenteiden muutokseen haastaa seurakuntien välisten suhteiden pelikenttä. Jo tässä vaiheessa, kun kirkon päätöksiin on vielä matkaa, on ensinnäkin aika luoda luottamuksen ilmapiiriä. Avautuminen keskusteluyhteyteen ja yhteistyösuuntien ennakkoluuloton kartoittaminen vaatii juuri luottamuksen kasvattamista seurakuntien välillä. Toiseksi, radikaali ajattelun muutoshaaste on siinä, että seurakunnan oman hyvän sijasta lähdetään tietoisesti etsimään yhteistä hyvää. Miten paljon meillä vielä onkaan sitä mentaliteettia, jossa merkityksellisenä pidetään vain oman seurakunnan etua ja tuumataan, että köyhemmän naapurin asiat eivät meille kuulu. Ja kuitenkin ne kuuluvat, sillä jo nyt ja varsinkin tulevaisuudessa meillä on yhteinen vastuu siitä, että kaikilla alueilla ja kaikenlaisten toimintaympäristöjen piirissä kirkon perustehtävän toteuttamiselle uskolle ja rakkaudelle on riittävät edellytykset. Kolmas askel ajattelun muutoksen tiellä jatkaa edellisestä eteenpäin. Kuumeisen rakenteiden miettimisen sijaan tarvitsemme keskusteluumme aimo annoksen toivorikasta perustehtävälähtöisyyttä: tulevat muutokset eivät ole helppoja, mutta ne ovat aidosti positiivinen mahdollisuus työstää yhdessä sitä, miksi seurakunta on olemassa, ja luoda tulevaisuuden kirkolle edellytykset olla Kristuksen asialla. Timo Tavast Hiippakuntadekaani 8

9 Pastoraalinen johtaja kristallisoi kirkon työn Piispa Kaarlo Kalliala Diakonialaitoksen jazzvastaanotolla Porissa heinäkuussa Pastoraalinen johtajuus on kirkollisen työn tarkoituksen kirkastamista. Se perustuu toiminnan syvälliseen jäsentämiseen, reflektointiin ja uudelleentulkintaan. Näkyihin, jotka ovat ihmisiä aidosti kiinnostavia ja innostavia, määrittelee piispa Kaarlo Kalliala. Piispaksi valitussa yksilössä saattaa olla alkujaankin jonkinlaista johtajan vikaa, mutta Kaarlo Kalliala ei osaa arvioida, millainen hän oli ensimmäisissä esimiehen tehtävissään. En mieltänyt olevani johtaja tai tiimin vetäjä, kun lähdin kolmikymppisenä merimiespapiksi Rotterdamiin. Tiesin toki, että olen paikan pomo, mutta minulla ei ollut mitään teoriaa, käsitystä tai struktuuria johtamisesta. Ne tulivat vasta myöhemmin, piispa muistelee. K u v a : M i k k o N i e m e l ä Muuan konsultti veti Savonassa merimiespapeille koulutuksen tavoitejohtamisesta ja tuloksen tekemisestä. Silloin aloin tarkastella tehtävääni johtamisotsikon alla. Ymmärsin, että kaikella tekemisellä ja aktiviteeteilla täytyy olla jokin selkeä tavoite. Kaikki kirkon viranhaltijat on kuitenkin palkattu saamaan jotakin aikaan. Näissä perin kiteytyneissä ja käänteentekevissä ajatuksissa Kalliala palasi synnyinmaahansa, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän diakoniajohtajaksi. 9

10 Alaiset on voitettava puolelleen Aloin ahdistella diakoniatyöntekijöitä. Kyselin jatkuvasti, mihin tällä kaikella oikein pyritään. Yleensä vastaus oli, että työntekijä kuvaili, mitä hän käytännössä tekee, Kaarlo Kalliala jatkaa johtajan oppivuosiensa alkutaipaleen selvittämistä. Keskimäärin vastaajien oli vaikea esittää, mitä tavoitetta kohti he menevät ja mitä yrittävät saada aikaan. Työntekijät hahmottivat työnsä kovin eritasoisesti. Helpoin tapa saada työntekijän päämäärä selville, oli miettiä, mitä muilta puuttuisi, jos häntä ei olisi. Kun kirkossa yleistyivät erilaiset suunnittelumallit, kuten taloussuunnittelu, Turun diakoniakeskuksen oli helppo hyödyntää niitä, sillä samanlaiset mallit olivat jo tuttuja. Diakoniajohtajana tajusin, että olennaista on muutoksen johtaminen ja aikaansaaminen. Siinä onnistuakseen on voitettava työntekijät puolelleen ja valjastettava heidän voimavaransa käyttöön, sillä he saavat muutoksen aikaan, jos saavat. Kuinka johtaja voittaa ihmiset puolelleen? Kuuntelemalla. Diakoniavuosien aikana minullekin kehittyi edes jonkinlainen kuuntelemisen kyky. Ainakin sen taju, etten hallitse ja hahmota tätä hommaa yksin. Koko diakonian työyhteisö tutkaili sydämessään, mihin kaikella työllä oikeastaan pyritään. Näky omasta tehtävästä tiivistyi ja kirkastui. Ymmärsimme, että tehtävämme on häpeän voittaminen. Me olemme taistelemassa häpeää vastaan ja tuomassa ihmisiä pois häpeästä. Homma ei mene niin, että ensin keskustellaan hetki ja sitten minä kerron, mitä olen asioista ajatellut. 10

11 11 K u v a : P a s i L e i n o

12 Primadonnan jumalainen työnäky Kirkollisessa kulttuurissa administraatio, hallinto, oli pitkään hallitseva näkökulma organisaation hahmottamiseen. Kaksikymmentä vuotta sitten kenestäkään ei sanottu, että hän on hyvä johtaja. Sanottiin, että hän on hyvä hallintomies, jos haluttiin kehua. Pikanttina kirkollisena erityispiirteenä on ollut se, että ihmiset ovat johtaneet työtään melko itsenäisesti, kukin oman hengellisen identiteettinsä pohjalta. Esimerkiksi diakonialla ja nuorisotyöllä on saattanut olla ihan oma visionsa siitä, mitä halutaan tehdä. Ihmiset, joilla on visioita, ovat kirkon vahvuus. Enimmäkseen heidän visionsa ovat seurakunnan tavoitteiden suuntaisia. Kääntöpuolena on kuitenkin primadonnakulttuuri: minulla on tällainen työnäky, jonka olen sopinut suoraan Jumalan kanssa, eikä siihen voi kukaan ulkopuolinen johtajakaan puuttua, piispa naurahtaa sarkastisesti. Pystymetsästä vieraaseen maailmaan Viime vuodet ovat tuoneet aivan toisenlaisen haasteen kuin primadonnien ohjastaminen toimimaan seurakunnan asettamien tavoitteiden mukaisesti. Kirkolliseen työhön on tullut yhä enemmän ihmisiä, joilla ei ole kummoistakaan näkyä, ja jotka eivät ole saaneet vielä apua visionsa hahmottamiseen. Ennen työntekijöillä oli jo tullessaan kirkollisen kulttuurin tuntemusta ja opintojen aikana oli sisäistetty jonkinlainen hengellinen identiteetti. He solahtivat sujuvasti valmiiseen ja olemassa olevaan maailmaan. Nykyään monen ammatti-identiteetti syvempi käsitys siitä, mikä tämä kirkon juttu oikein on kasvaa vasta vähitellen työtä tehdessä. Johtajan haaste on saada tämä identiteetin kirkastamisen prosessi onnistuneesti käyntiin ja seurata, että se menee eteenpäin. Kunnon työnohjaajan täytyy osata erottaa se, mikä työssä ja työnäyssä on olennaista ja epäolennaista. Johtajan on oltava arviointikykyinen. Kun jotakin asiaa pohditaan yhdessä, on pystyttävä ehdottomaan rakentavia synteesejä sen pohjalta, mitä ihmiset ovat itsestään kertoneet. Johtaja voi sitten oman tulkinta- horisonttinsa ja kokemuksensa kautta avata ohjattavalleen uusia näköaloja, piispa ajattelee. Mitä me pohjimmiltaan teemme Kaarlo Kalliala tekee eron tavallisen pappina toimimisen ja työyhteisön pastoraalisen johtajuuden välille. Pastoraalinen johtajuus on teologisen ja hengellisen tulkintahorisontin avaamista sen kertomista yhä uudelleen, mitä varten me olemme tätä työtä tekemässä ja mihin me olemme pyrkimässä; keitä me olemme ja mitä ihmiset tarvitsevat, Kalliala kiteyttää. Kirkossa johtamiseen liittyy myös hengellinen kielenkäyttö ja toiminta. Olen todella tyytyväinen siihen, että uudet työntekijät on keksitty siunata työhönsä. Minut on vihitty piispaksi ja aikanaan siunattu merimieskirkon työhön. Se on tapa osoittaa, mitä me olemme pohjimmiltaan tekemässä. Pastoraalinen johtaja luo ja ylläpitää tilaa spiritualiteetin hoitamiselle ja pohtimiselle. Hengellisiä kysymyksiä voi käsitellä koko työyhteisönkin kanssa, ei vain kahdenkeskisissä tapaamisissa. Yhtenä työyhteisöpäivänä mietimme spiritualiteettia erilaisista näkökulmista. Keksimme idean, että jokainen ehdottaa veisattavaksi jonkin virren värssyn ja voi halutessaan kertoa, miksi valitsi sen. Virret avasivat hyvin keskustelua siihen suuntaan, että saatoimme käyttää luontevasti uskonnollista kieltä ja mainita Jumalankin, joka kuitenkin on mukana siinä, miksi teemme tätä työtä. Irvikuva kirkollisen luottamuselimen kokouksesta on se, että ensin rukoillaan hartaasti ja palavasti ja seuraavaksi ollaan toisille ilkeitä ja inhottavia." 12

13 Piispa on hengellinen johtaja, joka paimenena kaitsee hiippakuntaansa. Paimenen varusteisiin kuuluu sauva. Piispan mielestä on tärkeää, ettei kenenkään tarvitse mennä hengellisistä kysymyksistä keskusteltaessa tai hartautta harjoitettaessa vastentahtoisesti liian henkilökohtaiselle tasolle. Toisia ei saa painostaa tai ahdistaa hengellisistä asioista puhumiseen eikä oman uskontulkinnan taakse. Papin työhön kuuluu paljon rukousta ja hartauksia. Pastoraalisen johtajan roolissa on muistettava, että rukoustraditioita on monenlaisia. Yhteinen ääneen rukoilu voi olla myös ahdistavaa, jos siihen otetaan mukaan ihmisiä, joille kyseinen perinne on vieras ja rukoilu yksityistä toimintaa. Esimerkiksi yhteiset, ihmisten henkilökohtaisia asioita käsittelevät rukoukset tuntuvat toisista kiusallisilta. Pastoraalisen johtajan ei pidä pakottaa muita valmiisiin hengellisiin kaavoihin ja esittää, että oikeaa hengellisyyttä on juuri sellainen hengellisyys, joka hänelle itselleen on läheistä, Kaarlo Kalliala muistuttaa. Neutraalin tuntuisilla seremonioilla ja tutuilla hartauskaavoilla voidaan välttää toisten hengellisille intiimialueille tunkeutuminen. Irvikuva kirkollisen luottamuselimen kokouksesta on se, että ensin rukoillaan hartaasti ja palavasti ja seuraavaksi ollaan toisille ilkeitä ja inhottavia. Pastoraalisen johtajan täytyy kuulostella ja reflektoida, mikä on millekin porukalle luontevaa hengellisyyttä. Kristinusko avaa toisen perspektiivin K u v a : M a r t t i P u h a k k a Ei hengelliselle epämukavuusalueelle Luterilaisessa perinteessä ei ole samanlaista hengellisen ohjauksen traditiota kuin esimerkiksi ortodokseilla, joilla on ohjaajavanhuksensa. Kaarlo Kalliala suhtautuu suopeasti hengelliseen ohjaukseen, mutta pastoraalisen johtajan työnkuvaan sen toimen sisällyttäminen ei ole ihan yksinkertaista. Hengellisen ohjauksen horisontti ei ole mitenkään hullumpi. Pastoraalisen johtajan voi olla hyvä pitää se mielessä: ihmistä on katsottava hengellisenä oliona. Pastoraalisen johtajan tehtävä on toisaalta näyttää työyhteisölle suuntaa, pistää rajoja ja sanoa kyllä tai ei. En oikein usko, että näitä kahta erilaista roolia voi yhdistää toisiinsa kokonaisuudessaan. Syvimmältä olemukseltaan pastoraalinen johtajuus on asioiden tulkitsemista, reflektoimista ja selittämistä kristinuskon avaamasta perspektiivistä. Kristinusko näyttää maailman toisesta näkökulmasta. Meidän tehtävämme on jäsentää ja järjestää palikat toisenlaiseen järjestykseen. Mikä näyttää toivottomalta, ei olekaan toivotonta, ja mikä näyttää tässä maailmassa alhaiselta, ei ehkä olekaan sitä, vaan se voi olla hyvinkin merkittävää. Janne Villa Kirjoittaja on vapaa toimittaja. 13

14 Sekamelskan seurakunnasta hengelliseen harmoniaan K u v a : J u s s i V i e r i m a a Hyvä pastoraalinen johtajuus lähtee oman hengellisen elämän hoitamisesta. Tästä asiasta puhutaan liian vähän kirkon johtamiskirjallisuudessa, sanoo Aino Vesti. Väitöskirjatutkija ja pappi teki ylemmän pastoraalitutkinnon tutkielmansa aiheesta Spiritualiteetti ja pastoraalinen johtaminen seurakuntaliitoksessa. Seurakuntaliitokset ovat kuuma peruna. Aino Vesti tutki, kuinka ne sujuivat viidessä paikassa. Hänellä on omaakin kokemusta aiheesta Maskun kirkkoherrana, kun Lemu-Askaisten 2000 hengen seurakunta liittyi 6000 jäsenen Maskuun. Meillä kaikki sujui hyvin, mikä johtui paljolti liittyvän seurakunnan rakentavasta asenteesta. Luottamushenkilöiden ja työntekijöiden kotiseututuntemus ja asiantuntemus otettiin käyttöön. Muutosvastarinta vähenee, kun kaikki ovat muutoksessa mukana ja holhoavaa asennetta vältetään. Kaikista muutoksista pyrittiin myös jakamaan tietoa. Itselleni ensimmäinen asia oli se, että rukoilin kaikkien tilanteiden puolesta johdatusta ja viisautta. Pyrin saattamaan seurakuntalaisia yhteen ja järjestämään tilaisuuksia, joissa he saivat kertoa alueensa toimintakulttuurista, ettemme murskaisi käytäntöjä, joihin on oltu tyytyväisiä, Vesti sanoo. Hänen tutkimissaan seurakuntaliitoksissa luottamushenkilöitä kuultiin yleensä kattavasti, mutta työntekijöiden ja seurakuntalaisten mielipiteitä ei monessa tapauksessa kysytty riittävästi. Muutosten aikana ja pari kolme vuotta niiden jälkeen kannattaisi olla seurantaryhmä, jonne voisi viedä kaikki valitukset. Muuten riippuu pitkälti kirkkoherrasta, käsitelläänkö valituksia. Vaikuttamisen mahdollisuus luo yhteyttä: me rakennamme seurakuntaa yhdessä. 14

15 Pastoraalisen johtajan tehtävässä kaikki tiivistyy vuorovaikutukseen kasvokkain, muistuttaa Aino Vesti. Muutosjohtaja helvetistä Kaikkialla muutokset eivät suju yhtä onnellisesti. Huonoimmassa seurakuntaliitoksessa, jonka Aino Vesti tutkielmassaan hahmottelee, kaikki menee pieleen. Suureen sekamelskan seurakuntaan liittyi pienempiä seurakuntia. Kirkkoherra luotti sotilaalliseen tapaan hoitaa asioita ja päätti viedä liitoksen läpi autoritäärisesti, kylväen näin epäluottamusta pääseurakunnan ja kappelien välille, Vesti toteaa. Tiedotus jäi pöytäkirjojen ja median kyselyjen varaan. Luottamuselinten päätösvalta tuntui näennäiseltä, koska kirkkoherra ja talouspäällikkö valmistelivat asiat ja epämiellyttävän päätöksen kohdalla vetosivat asioiden taustoista usein tietämättömien luottamushenkilöiden päätökseen. Pienessä seurakunnassa oli toimittu talkoohengessä, mutta pääseurakunnan luottamushenkilöt päättivät, että talkoot lopetetaan. Liitoksen tapahduttua kirkkoherra lähetti heti ensimmäisenä päivänä kaivinkoneen kaivamaan pois kappelien postilaatikkoja ja seurakuntien nimikylttejä, mikä tuntui kappelien jäsenistä identiteetin ryöstöltä. Ylimielinen identiteetin murtaja Sekamelskan seurakuntalaisten oli vaikea tottua kappelien riippuvuuteen pääseurakunnasta. Kirkkoherra yritti pimittää kappelineuvostoilta tiedon sen vallasta ja oikeuksista. Hän pyrki ohjaamaan kappeleille minimaalisen määrän rahaa, koska hänestä kappelien toiminnaksi riittivät jumalanpalvelukset. Itsemääräämisoikeuden menettäminen ja vallan keskittyminen pääseurakuntaan murensi kappelien identiteettiä. Pääseurakunta päätti kaikesta. Työntekijäkokoukset olivat pitkiä ja niiden riitaisessa ilmapiirissä työntekijät eivät uskaltaneet tuoda omia ehdotuksiaan kirkkoherralle, ja jos joku uskalsikin, ei sillä ollut mitään vaikutuksia. Asiallisetkin kysymykset sivuutettiin ylimielisesti, ristiriitoja ei käsitelty eikä surutyötä tutuista tavoista ja ihmisistä luopumisesta otettu vakavasti, Aino Vesti selvittää. Kirkkoherra saattoi jopa nolata liittyvien seurakuntien työntekijöitä. Hän sai vastakkaisista mielipiteistä suorastaan raivokohtauksia ja lähetteli jälkikäteen ikäviä sähköpostiviestejä. Osa työntekijöistä oli lähellä uupumista ja osa lähti muihin tehtäviin. Jumalanpalvelusten osallistujamäärät putosivat puoleen ja kirkostaeroamisluvut nousivat hiippakunnan korkeimmiksi. Liitos sujuu rukoillen kuin leikiten Aino Vesti antaa parhaalle mahdolliselle seurakuntaliitokselle nimen harmonian seurakunta. Siellä sekä seurakuntalaiset ja luottamushenkilöt että työntekijät rukoilivat aktiivisesti liitoksen ja sen valmistelijoiden puolesta. Kaikki pyrittiin pi tämään prosessissa ajan tasalla. Seurakuntalaisille lähetettiin kyselyjä heidän toiveistaan. Kirkkoherra tutustui alueiden tarpeisiin, ihmisiin ja resursseihin ja järjesti keskustelutilaisuuksia, joissa pohdittiin yhdessä tavoitteita ja toimintatapoja. Keskusteluissa sai tuoda vapaasti esiin mielipiteitä, pelkoja ja epäluuloja. Uusiin ihmisiin tutustumiseksi ja epäluulojen hälventämiseksi järjestettiin lauluiltoja ja saunailtoja, joissa voi tutustua rennoissa merkeissä. Lähtökohtana oli jokaisen kappelin itsenäinen toiminta ja tasaveroisuus suhteessa sekä muihin kappeleihin että emäseurakuntaan. Työnkuvat ja esimies-alaissuhteet käytiin alueittain läpi. Alueille ja työntekijöille jaettiin vastuuta. Tavoitteena oli antaa pienemmille liitoksen osapuolille kokemus, että he mahdollisuuksien menettämisen sijaan saavat arvostusta ja ymmärrystä osakseen. Kirkkoherra piti luottamuselinten kokouksissa hartauksia, joissa muistutti perustehtävästä, evankeliumin julis- 15

16 Spiritualiteetin harjoittaminen, Jumalan sanan kuuleminen ja rukous ovat olennainen osa seurakunnan johtamistehtävää." tamisesta ja yhdessä rukouksessa etsittiin Jumalan tahtoa ja pyydettiin Pääjohtajalta viisautta. Kirkkoherra myös esirukoili työntekijöiden puolesta ja kannusti näitä hengellisesti. Kirkkoherra ja johtoryhmä kuulostelivat sekä vastarintaa että ideoita pastoraalisella työotteella, mutta silti määrätietoisesti toimien. Hengellisestä tukemisesta kaikki muu Millainen on pastoraalinen työote? Aino Vestin mukaan termi pastoraalinen juontuu Johanneksen evankeliumiin, jossa Jeesus nimittää itseään hyväksi paimeneksi. Paimen huolehtii laumansa ravinnosta, turvallisuudesta ja suunnasta. Pastoraalinen johtajuus miellettiin lähes kaikissa haastatteluissa kirkkoherran ensisijaiseksi tehtäväksi. Osa haastatelluista ei tosin odottanut kirkkoherran ehtivän hoitaa tätä tehtävää liitoksen kiireiden keskellä. Seurakuntayhteisöä tukevat oma jumalanpalvelusyhteisö ja työyhteisö oma pappi, tutut työntekijät >> hyvä tiedonkulku yhteyttä tukevat tilaisuudet, esim. konserttisarja eri kirkoissa yhteinen lehti ja kotisivut vapaamuotoiset tilaisuudet >> luottamus, sielunhoito seurantaryhmä toiminnan jatkuvaksi kehittämiseksi Kirkon jäsenyyttä vahvistavat johtajan pastoraalinen asenne, taloudelliset resurssit, kodikkuus >> toimintaa kaikenikäisille, muuallakin kuin omissa tiloissa ja lisäksi netissä yhteiset hartaudet, uusien kutsuminen Rakennemuutoksessa pastoraalinen johtajuus ilmeni asenteiden tasolla läsnäolona, kiinnostuksena, lempeytenä, yhteyden rakentamisen pyrkimyksenä ja epäitsekkyytenä. Se ilmeni jumalanpalveluselämän ja seurakuntatoiminnan kehittämisenä, hartauksien pitämisenä, vierailuina seurakunnan eri alueilla ja puheiden hyvänä valmistamisena, Aino Vesti listaa. Ihannejohtaja kehittää itseään Etenkin suurissa seurakunnissa on vaarana, että pastoraalisen johtajan rooli kutistuu hallintotehtäviin, Vesti huomauttaa. On surullista, jos kirkkoherra jää vain hallintojohtajaksi. Toivon, että hän olisi yhteyden symboli ja hengellinen johtaja. Teologisesti ei ole tarkoitus, että hän on vain toiminnanjohtaja. Ihanteellinen johtaja on käytännön organisoija, julistaja, sielunhoitaja, esikuva, evankelioija ja rukoilija. Yksi ihminen ei varmaankaan pysty olemaan vahva kaikilla osaalueilla, Vesti myöntää. Kirkkoherra, jolle hengellisen johtajan rooli ei tunnu spontaanisti omalta, voi etsiä tehtävään tuekseen toisia työntekijöitä ja seurakuntalaisia. Johtajan ei tarvitse täyttää kaikkia odotuksia, jos muilla on tilaa toimia. Lähetyskäskyä on tarkoitus hoitaa yhteisöllisesti. 16

17 K u v a : J u s s i V i e r i m a a Minimivaatimus pastoraaliselle johtajalle on se, että hengellinen elämä on hänelle itselleen tärkeä. Sellaisessa ilmapiirissä työntekijöiden on helppo uskaltaa paikata niitä kohtia, joissa kirkkoherra on arempi tai töksähtelevämpi, tutkijapappi pohtii. Pidä visio kirkkaana Luottamuksen syntymiseksi seurakuntaliitoksissa tarvitaan tilanteita, joissa voi vapaasti, kasvokkain jutella hyväksyvässä ilmapiirissä. Pakko masentaa, pelko lukitsee ja estää kohtaamisen. Luopuminen omasta seurakunnasta ja sen tavoista on eräänlainen kriisi ja merkitsee surutyötä, joka on otettava vakavasti. Sen läpikäymiseen on annettava aikaa ja siihen on suhtauduttava kunnioittavasti. Sielunhoidollisen ilmapiirin luominen merkitsee myös saman kielen puhumista ja asettumista samalle tasolle seurakuntalaisten kanssa. Pastoraalisen johtajan odotettiin olevan julistaja, joka opettaa Raamatun sanaa oikein ja pitää vision kirkkaana. Julistus ei saisi olla vanhan toistoa, vaan elämänläheistä ja nykyaikaista. Julistaja saa olla rohkea moraalinkin asioista puhuttaessa, mutta samalla hänen tulee vakuuttaa ihmisiä Jumalan rakkaudesta. Johtajan tehtävä on järjestää olosuhteet siten, että esimerkiksi papilla on riittävästi aikaa valmistaa saarna ja kanttorilla paneutua kirkkomusiikkiin. Rakkaus on seurakunnan verenkierto Hyvä johtaja tunnistaa yhteen liitettyjen työyhteisöjen ja työntekijöiden hengelliset tarpeet ja vastaa niihin. Aktiivisille, luoville ja verkostoituneille seurakuntalaisille on annettava vapaat kädet järjestää toimintaa, jolla voidaan tavoittaa niitä, jotka ovat yhteisön ulkopuolella. Hengellinen johtajuus on siis sallittava myös seurakuntalaisille, Vesti näkee. Kaikkea vastuuta ei voi sälyttää pastoraaliselle johtajalle. Osa seurakunnan työntekijän ammattitaitoa on olla tietoinen omasta hengellisestä tilastaan. Rakkaus on seurakunnan verenkierto. Se lähtee ristin sovitustyöstä ja ehtoollisesta. Keskinäinen yhteys, luottamus ja kodikkuus olla yhdessä läsnä Jumalan kasvojen edessä syntyy rukouksen ja Pyhän Hengen kautta. Rukoilemmeko jumalanpalveluksen puolesta, tapaammeko mennä säännöllisesti kirkkoon, kutsummeko seurakuntalaisia jumalanpalvelukseen, onko jumalanpalvelukseemme helppo tulla ja kokeeko tulija, että häntä tarvitaan paikalla, Aino Vesti kysyy. Janne Villa 17

18 Hääkulkue vai hautajaissaatto Miten säilyttää Hengen elämä rajojen siirtelyssä? Meidän liitos oli kuin hautajaissaatto, teidän kuulosti enemmänkin hääkulkueelta. Seurakuntarakenteen muutos on johdettavaksi monitahoinen; tutkielmassani keskityin hengellisyyteen ja pastoraaliseen johtamiseen. Kirkko on asettanut rakennemuutokselle kaksi näihin liittyvää tavoitetta: kirkon jäsenyyden vahvistamisen ja seurakuntayhteisön tukemisen. Aineistonani oli 12 asiantuntevan seurakuntalaisen haastattelu. Ja se käsitteli viittä liitosta. Tulokset kirjoitin tarinan muotoon kuvitteellisista Sekamelskan ja Harmonian seurakunnista. Sekamelskan seurakunnassa väheksyttiin itsenäisyydestä luopumisen surutyötä eikä perehdytty alueiden käytäntöihin, mikä olisi auttanut muutosvastarinnan käsittelyssä ja päätösten valmistelussa. Toiminta yliorganisoitiin keskittämällä se pääseurakuntaan, jolloin alueiden työyhteisöt hajosivat ja seurakuntalaisten osallistumismahdollisuudet pienenivät. Katkaisemalla hyvät perinteet sammutettiin myös talkootyö. Harmonian seurakunnassa tehtiin kappeleista tasavertaisia ja itsenäisiä. Hyvät käytännöt säilytettiin ja työalat rakensivat oman alueen jumalanpalvelusyhteisöä. Aluetyön kautta vahvistui hengellisyys ja myös paikallisidentiteetti. Kertomuksista ilmeni, että oman papin läsnäolo ja kasvokkainen vuorovaikutus tuttujen työntekijöiden kanssa vahvistaa yhteisöä ja heijastuu tiedonkulkuun pitäen viestintäkanavat lyhyinä. Pienessä yhteisössä me-hengen syntyminen on helpompaa. Luottamuksen syntyminen näyttää vaativan vapaamuotoisia tilanteita kuten saunailtoja tai pienpiirejä, jotka voivat tutustumisen kautta johtaa keskinäiseen ymmärrykseen ja jopa sielunhoitoon. Mutta kun se on niin mukava puhua nenäkkäin tutun suntion tai kanslistin kans, ettei se oo sama asia soittaa Ja kyllä tuollaises asias (hautajaiset) pitää päästä ihan paikan päälle juttelemaan ja sillä lailla Sekamelskan seurakunnan huono ilmapiiri tuli näkyviin luottamuksen puutteena, keskustelukulttuu rin sulkeutuneisuutena ja töiden huonona organisointina ja aiheutti ristiriitoja. Muutosviestintä oli käskyttävää, ylimielistä ja perustelematonta eikä työntekijöille syntynyt tarvetta ymmärtää muutosta ja osallistua siihen. Harmonian avoimessa keskustelukulttuurissa tieto kulki paremmin. Leppoisat kahvihetket ja joutilas jutustelu auttoivat asiatiedonkin kulkuun. Viestintää ei ymmärretty kapea-alaisesti yksisuuntaisena tiedon jakamisena, vaan se sisälsi osallistumismahdollisuuksia, kasvokkaiskohtaamisia ja vuoropuhelua. Tuttu ympäristö, fyysinen läheisyys päätöksentekijöihin ja sosiaalinen kanssakäyminen eli puskaradio edistivät viestintää huomattavasti. Ajantasaistiedon vaihdanta on työyhteisön verenkierto. (Juholin, Elisa: Communicare! Viestintä strategiasta käytäntöön. Porvoo: WS Bookwell, s. 166). Aluetyön ollessa vahvaa säilyi tuttuus ja kodikas ilmapiiri, jonka pohjalle yhteisten tavoitteiden etsiminen rakentui. Ristiriitoja ei kaihdettu, vaan perustettiin seurantaryhmä toiminnan kehittämiseksi. Kirkon määritelmässä painotetaan usein sanaa ja sakramentteja, mutta tärkeä on myös sen alkuosa pyhien yhteisö. Yhteys lähtee yhteyden Luojasta ja yhdessä olemisesta. Yhteisö on kuin sykkivä sydän, jossa rakkaus on sen verenkierto ja kristinuskossa sen lähde on ristissä, Kristuksen sovitustyössä, messussa. Pyhien yhteisö ja sana ja sakramentit ruokkivat toinen toisiaan. Jumalan tahto ohjaa tunnustamaan syntejä ja sana synnyttää Hengen hedelmiä toistemme kunnioittamiseen, yhdessä rukoilemiseen ja muiden kutsumiseen uskon ja rakkauden yhteisöön. Aino Vesti Tutkielma on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa Ylempi pastoraali 18

19 Poimintoja hartauskirjoituksista Koonnut ja omavaltaisesti otsikoinut Lasse Hautala, Sastamalan kappalainen. Toimiiko muisti? Reissu kuumassa autossa palautti mieleeni, miten tuskallinen 2000 kilometrin ajo kuumassa autossa on. Kauankohan jaksan iloita viileästä autosta, kun vika on korjattu? Pirjo Tiira Satakunnan Kansassa 1.9. Toimihan, muisti! Pyydämme, ettemme unohtaisi kaiken tieteen ja tutkimuksen harjoittamisen keskellä olevamme perimmiltään Jumalan salaisuuden äärellä. Miika Rosendahl Salon seurakuntasanomissa 6.9. Tuiki tarpeellinen tomumajamme Tarvitsemme ruumista nähdäksemme, kuullaksemme, koskettaaksemme, maistaaksemme ja haistaaksemme asioita joista tämä maailma koostuu. Tarvitsemme ruumista myös tehdäksemme työtä maailmassa ja vaikuttaaksemme sen tapahtumien kulkuun. Ari Pääkkönen Loimaan srk:n kotisivuilla Kristus, kirkon suloinen tuoksu Kun kirkossa annetaan tilaa Kristuksen kohtaamiselle hajuttomuus ja mauttomuus ovat poissaolevaa todellisuutta. Muuten voidaan laittaa lappu luukulle tai muodostaa kirkollinen perinneyhdistys, joka muistelee menneitä hyviä aikoja Jouni Lehikoinen Turun ja Kaarinan srk-yhtymän verkkokirkossa 6/2013 Vakaumuksen puolesta Tavoite tietenkin on, että kasteessa nimeltä kutsuttu jäsen kasvaisi omaan uskon vakaumukseensa. Siksi teemme seurakunnassa kasvatustyötä ja järjestämme toimintaa. Jouko Kotisalo Mynämäen kirkkoherran blogissa Rukoilkaamme! Inhimillistä rakkautta voidaan tuntea vain, kun ihmiset pitävät yhteyttä ja toimivat toistensa kanssa. Sama vaikuttaa suhteessa Jumalaan ja siksi on syytä pitää yhteyttä ylöspäin Tapio Seppälä Luvian srk:n kotisivuilla Kiitos poikii kiitosta Psykologian alalla tehdyissä tutkimuksissa on havaittu, että korkeaa kiitollisuutta osoittavat ihmisen ovat avuliaita muita kohtaan ja se heijastuu heidän sosiaalisissa tapaamisissa myönteisenä toimintana ja käyttäytymisenä. Aino Savolainen Uudenkaupungin srk:n Viikon Sanassa 2.9. Kaiken takana on Paimen Taitaa Jumalan hyvien uutisten avoin julistus vaikutuksineen olla myös lehdistön ja sananvapauden vahva taustatekijä. Tosi sanoma ja vapaus säilyköön! Keijo Rainerma Kankaanpään Seudussa Kuka vastaisi? Uskonko, uskallanko uskoa, uskallanko luottaa? Anna-Kaisa Hautala Tyrvään Sanomissa Olemisen sietämätön epätodennäköisyys Ihmeellistä, siis se, että juuri sinä olet olemassa - tai naapurisi tai ekaluokan opettajasi, tai quajiro intiaanilapsi Venezuelassa, tai mummo Siperian Jakutiassa tai YK:n pääsihteer,i tai kuka tahansa maailmassa. Sinikka Hännikkälä Porin Kirkkosanomissa 6/2013 Odotettavissa iltaan asti Tästä tulee hauskaa. Kyllä kai eläkeläinen saa olla hiukan lapsellinen? Lasse Vahtola Ruskon srk:n Lassen blogissa 8.9. Varhain vastuuseen Eräällä lastenleirillä muutamat pikkutytöt ilmoittivat oman ryhmänsä isosten olevan varaisä/-äiti. Sami Tolvanen Euran srk:n Yhtä Perhettä -lehdessä 2/2013 Kirkko olemme me Myös tulevaisuudessa kaikista uusista rakenteista riippumatta seurakunta koostuu paikkakunnan kristityistä, jotka kokoontuvat yhteen rukoilemaan ja viettämään ehtoollista sekä pitävät huolta lähimmäisistään ja kantavat huolta luomakunnasta Heimo Rinne Kirkko ja Me -lehdessä Kirkko olemme me kaikki! Jumalan suuren rakkauden koskettamina haluamme, että toisetkin saisivat tuntea hänen rakkauttaan. Kyse ei siis ole omasta eikä omien jälkeläisten menestyksestä. Kyse on hyvän jakamisesta, Jumalan valtakunnan leviämisestä. Kalle Elonheimo Salon Seudun Sanomissa

20 Hurskaista toiveista Saksalaisen Hallen kaupungin sisällä on toinen, erikoinen kaupunki: Francken laitokset. Laitosten vaikutus tuntuu Suomessakin. Oppilaitoksen tulee näkyä kattoparvekkeelta, Francken laitosten perustaja haaveili. Koulurakennusten keskellä sijaitsee 250 metriä pitkä lehmuskuja. rancken laitosten orpokodin kattotasanteelta näkyy kaikkiin ilmansuuntiin. Etualalla levittäytyy vaikuttava kuudentoista hehtaarin alue tutkimus-, koulutus- Fja kulttuurirakennuksineen. Ympärillä 20

Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy. Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari. 25.10.2013 teologi Mikko Mäkelä. SKLS 90v.

Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy. Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari. 25.10.2013 teologi Mikko Mäkelä. SKLS 90v. Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari Kuva: Lotta Numminen Mitä se on? tulla nähdyksi ja kuulluksi on ihmisen perustarve ihmisestä välittäminen,

Lisätiedot

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky Näky Kuva: SXC/S. Braswell Kansanlähetys Yhteystiedot Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (SEKL) on vuonna 1967 perustettu Suomen evankelisluterilaisen kirkon lähetysjärjestö, jonka tarkoituksena

Lisätiedot

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PERUSTEHTÄVÄ / MISSIO Seurakunta kutsuu ihmisiä armollisen ja kolmiyhteisen Jumalan yhteyteen, julistaa evankeliumia ja rohkaisee

Lisätiedot

Usko. Elämä. Yhteys.

Usko. Elämä. Yhteys. Usko. Elämä. Yhteys. Aina kun kokoonnumme yhteen seurakuntana, haluamme, että usko, elämä ja yhteys näkyvät keskellämme. Me uskomme Jumalan yliluonnolliseen voimaan. Jumalalle ei ole mikään mahdotonta!

Lisätiedot

TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi

TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi v TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi Lapset ja nuoret näkyviksi Kangasalan seurakunnassa info työntekijöille ja luottamushenkilöille v Mikä ihmeen LAVA? Lapsivaikutusten arviointi eli LAVA on

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

KUTSUMUS TAUSTATIETOA KUTSUMUKSESTA

KUTSUMUS TAUSTATIETOA KUTSUMUKSESTA Andreas-raamatturyhmämateriaali I/03 Kansan Raamattuseuran nuorisotyö Kaisaniemenkatu 8, III krs 00170 HELSINKI nuorisotyö@karas-sana.fi 09/681 55 830 KUTSUMUS Tämän materiaalin sisältö tarkastelee kutsumusta

Lisätiedot

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on VIRITTÄYTYMINEN AIHEESEEN Haluaisin, että kirkko johon kuulun on LEIKIN TAVOITE Johdatella ajatuksia illan aiheeseen. Herätellä miettimään mitä minä ajattelen kirkosta, sekä tuoda esiin myös toisten ajatuksia,

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein.

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein. Mark.12:28-34: Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: "Mikä käsky on kaikkein tärkein?"

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

RIPPIKOULUVIHKO NIMI RYHMÄ 804

RIPPIKOULUVIHKO NIMI RYHMÄ 804 RIPPIKOULUVIHKO NIMI RYHMÄ 804 1 TERVETULOA RIPPIKOULUUN! Kun sinut kastettiin, vanhemmillesi, kummeillesi ja seurakunnalle annettiin tehtäväksi huolehtia kristillisestä kasvatuksestasi. Kuulostaa juhlalliselta.

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

SEURAKUNTA aarre kaupungissa

SEURAKUNTA aarre kaupungissa Kirkkovaltuusto 16.12.2014, 13, liite 1 Kirkkovaltuusto 27.01.2015, 12, liite 1 SEURAKUNTA aarre kaupungissa Outokummun evankelis-luterilaisen seurakunnan strategia vuoteen 2020 Hyväksytty kirkkovaltuustossa

Lisätiedot

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10. Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta

Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta I) Hyvinvointityön paikka kirkon elämässä - teologinen näkökulma II) Paikallisseurakunnan toiminta

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Kunniamerkit ja muut huomionosoitukset. Kirkkoherrojen kokous 3.10.2007 Kaarlo Kalliala Päivitetty 21.3.2015 Timo Tavast

Kunniamerkit ja muut huomionosoitukset. Kirkkoherrojen kokous 3.10.2007 Kaarlo Kalliala Päivitetty 21.3.2015 Timo Tavast Kunniamerkit ja muut huomionosoitukset Kirkkoherrojen kokous 3.10.2007 Kaarlo Kalliala Päivitetty 21.3.2015 Timo Tavast Huomionosoitusten ilo vaikkei innostuisikaan juuri siitä mitä saa, ani harvaa oikeasti

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Nyt on verkostojen aika Verkostoituminen voi tuoda ison kilpailuedun. Verkostoitumista tukee moni voima: Tekniikan kehitys ja sen vaatima

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Osallisuus - vastaus kirkon kaikkiin ongelmiin? Seurakunnan tietoinen ja aktiivinen osallistuminen messussa

Osallisuus - vastaus kirkon kaikkiin ongelmiin? Seurakunnan tietoinen ja aktiivinen osallistuminen messussa Osallisuus - vastaus kirkon kaikkiin ongelmiin? Seurakunnan tietoinen ja aktiivinen osallistuminen messussa Kirkko kantaa huolta siitä, etteivät kristityt olisi sivullisina ja mykkinä katselijoina tätä

Lisätiedot

Kuvat: Katri Saarela ja Kirkon kuvapankki KCSA Maria Manelius ja Vesa Ranta

Kuvat: Katri Saarela ja Kirkon kuvapankki KCSA Maria Manelius ja Vesa Ranta Kuvat: Katri Saarela ja Kirkon kuvapankki KCSA Maria Manelius ja Vesa Ranta Mihin hyvään sinä uskot? Ehdokkaaksi tarvitaan juuri sinua! Ehdokkaiksi tarvitaan kaikenikäisiä ja eri tavoin ajattelevia seurakuntalaisia,

Lisätiedot

NUORTENILLAN KYSELYKOOSTE

NUORTENILLAN KYSELYKOOSTE NUORTENILLAN KYSELYKOOSTE KYSELY TEHTY 1.3.2014 NUORTENILLASSA AIHE: SEURAKUNTA Johdanto: Alkusysäys tälle kyselylle tuli eräässä sunnuntaikokouksessa, jota ennen seurakunnan nuorisotyöntekijä oli pyytänyt

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Ekklesiologia 14. Paikallisseurakunta

Ekklesiologia 14. Paikallisseurakunta Ekklesiologia 14 Kevään tunnit: 1 Dispensaatiot, Kristus Seurakunnan pää ja perustus 2 Seurakunnan olemassaolon kolme päätarkoitusta 3 Seurakunnan rakenteita ja johtajuusmalleja 4 Evankelioiminen 5 Rakentaminen

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Verkostoitumisen saloja VoimaNaisille

Verkostoitumisen saloja VoimaNaisille Verkostoitumisen saloja VoimaNaisille Jos on riittävästi aikaa, rahaa ja onnea, voi kaiken tehdä yksin. Mutta kenellä niitä on tarpeeksi? Leila Kontkanen 1.10.2013 1 Oliver E. Williamson, taloustieteen

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

22.10.2014 M.Andersson

22.10.2014 M.Andersson 1 Kommenttipuheenvuoro: Reflektiivinen työote Mll:n seminaari Helsinki Maarit Andersson, kehittämispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto 2 Aluksi Vallitseva yhteiskunnallinen tilanne, kuntien taloudellinen

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME Evankeliumi Matteuksen mukaan (Matt.12:33-37) Jeesus sanoi: Jos puu on hyvä, sen hedelmäkin on hyvä, mutta jos puu on huono, sen hedelmäkin on huono.

Lisätiedot

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780 Mihin verorahat käytetään? Vuosi 2011 Seurakunnan hallinto Jumalanpalvelukset ja kirkkomusiikki 190 298 Muut seurakuntatilaisuudet 63 615 Investoinnit (kurssikeskus yms.) 293 395 Hautaan siunaaminen 117

Lisätiedot

Armolahjat ja luonnonlahjat

Armolahjat ja luonnonlahjat Armolahjat ja luonnonlahjat Rakkauden palvelua varten Jumalan antamat lahjat Luonnonlahjat ja armolahjat liittyvät t syvällisell llisellä tavalla ihmisen kokonaisvaltaiseen kutsumukseen. Luonnonlahjat

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee?

SISÄLTÖ. Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee? Teot SISÄLTÖ Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee? Lapsen taidot Tärkeitä kysymyksiä Yhteinen aika Tutkittua tietoa Teot ovat valintoja

Lisätiedot

LAPSI ON OSALLINEN. Kirkon varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

LAPSI ON OSALLINEN. Kirkon varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja LAPSI ON OSALLINEN Kirkon varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja KIRKON VARHAISKASVATUS ON Kristillisestä uskosta ja siihen liittyvistä arvoista nousevaa kasvatuksellista vuorovaikutusta Kasvatus- ja kastekumppanuutta

Lisätiedot

Lähetysnäkymme 2014-2018. Lähetystyö raikkaassa Pyhän Hengen johdatuksessa

Lähetysnäkymme 2014-2018. Lähetystyö raikkaassa Pyhän Hengen johdatuksessa Lähetysnäkymme 2014-2018 Lähetystyö raikkaassa Pyhän Hengen johdatuksessa POHJOIS-KARJALAN HELLUNTAISEURAKUNTIEN LÄHETYSNÄKY 2014-2018 Seurakunnan lähetystyön näky ja tehtävä Näky: Sytyttää ja levittää

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Yhdessä tekemisen hyödyt Perustehtävän laadukas toteutuminen Toimijoiden hyvinvointi Toimijoiden hyvinvoinnin vaikutus

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi. 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala

Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi. 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala MIKSI PUHUMME OSALLISUUDESTA? Osallisuus on ohittamattoman tärkeää kirkon tulevaisuudelle. Missä

Lisätiedot

Kouluun lähtevien siunaaminen

Kouluun lähtevien siunaaminen Kouluun lähtevien siunaaminen Tätä aineistoa käytetään rukoushetkessä (ks. sen rakenne s. 9), jossa siunataan kouluun lähtevät. Siunaaminen toimitetaan keväällä tai juuri ennen koulun alkamista. Siunaamisen

Lisätiedot

Havaintomateriaalia - avuksi sinulle

Havaintomateriaalia - avuksi sinulle Havaintomateriaalia - avuksi sinulle - lapsi ja nuorisotyöhön - taide- ja leirikoulutyöhön - lähetyskasvatukseen - teemapäiviin - kirkollisiin tapahtumiin - ystävyysseurakunta- työhön - erityisryhmille

Lisätiedot

S E U R A K U N N A N P Ä I V Ä K E R H O O N. leikin lumoa ja hiljaisuutta

S E U R A K U N N A N P Ä I V Ä K E R H O O N. leikin lumoa ja hiljaisuutta S E U R A K U N N A N P Ä I V Ä K E R H O O N leikin lumoa ja hiljaisuutta Kerhorepussa on tossut. Minulla on kiva kerhoreppu. Minä olen ihme Lapsi on seurakunnan päiväkerhossa aikuisten silmäterä. Päiväkerho

Lisätiedot

TYÖNOHJAUS LUOTTAMUSHENKILÖIDEN IDEN TUKENA

TYÖNOHJAUS LUOTTAMUSHENKILÖIDEN IDEN TUKENA TYÖNOHJAUS LUOTTAMUSHENKILÖIDEN IDEN TUKENA Lähtökohdat ennen kuin oli ohjattavia 2 Tavoitteena oli Selvittää miten työnohjaus tukee luottamushenkilöiden iden oppimista ja tehtävien hoitamista? Miten työnohjaus

Lisätiedot

KRISTILLINEN KASVATUS

KRISTILLINEN KASVATUS KRISTILLINEN KASVATUS Ammattitaitovaatimukset Osaamisen arviointi osaa tukea lapsen hengellistä kasvua syventää kokonaisvaltaisen osaamista ottaen huomioon lapselle ominaiset tavat toimia luo turvallisen

Lisätiedot

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen)

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen) Näin homma toimii seminaari sekä Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry 15 - vuotta Aika: Torstai 31.10.2013 Paikka: Wegeliussali, ODL, Albertinkatu 16, 90100 Oulu 9.30 Aamukahvi 10.00 Musiikkiesitys

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA

KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA Onnittelut uuden perheenjäsenen vanhemmille! Odotus on päättynyt, ja hän lepää sylissänne. Toivottavasti kaikki on mennyt hyvin. Ja vaikka ei menisikään, Jeesus lupaa olla

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009 TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN Jyväskylä 20.10.2009 Jaksaisimmeko työelämässä pidempään, jos osaisimme olla ihmisiksi keskenämme? Löytyykö apu työssä jaksamiseen ja jatkamiseen työyhteisötaidoista?

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939 RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain Sanat SISÄLTÖ Puhuminen ja kuunteleminen tie läheisyyteen Mitä on viestintä? Puhumisen tasoja Miten puhun? Keskustelu itsensä kanssa Puhumisen esteitä Kuuntelemisen tasoja Tahdo kuunnella Kehitä kuuntelutaitojasi

Lisätiedot

Miten me teemme arjesta antoisampaa?

Miten me teemme arjesta antoisampaa? Miten me teemme arjesta antoisampaa? Varhaiskasvatuksen johtajuusfoorumi Jyväskylä 25.-26.3.2015 Rinnakkaissessio 26.3.2015 Hanna Rousku / varhaiskasvatuksen esimies, Masku kasv.. kandidaatti (KM-opiskelija),

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Opettaja pedagogisena johtajana

Opettaja pedagogisena johtajana Eeva Hujala Tampereen yliopisto Opettaja pedagogisena johtajana Potkua pedagogiikkaan Turussa 29.4.2014 Wanha wirsi Pohjanmaalta Asioiden paljous usein näköalat peittää anna silloin rohkeus syrjään kaikki

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

Puhumme rohkeasti Jumalasta

Puhumme rohkeasti Jumalasta Puhumme rohkeasti Jumalasta Kirkkonummen suomalaisen seurakunnan Viestintäohjelma 2015 2 Sisällys Johdanto 3 Arvot 4 Tiedotustyön perustehtävä 5 Tiedotustyön toiminta-ajatus 5 Painopistealueet matkalla

Lisätiedot

Jakkara ja neljä jalkaa

Jakkara ja neljä jalkaa Jakkara ja neljä jalkaa Sanna Piirainen 1 Tunti 1 Jakkaran rakentamisen perusteet Eli mitä ihmettä varten pitäisi tulla uskoon 2 Mitähän se Jumala oikein hommaa? Jakkaran rakentamisen perusteet voi löytää

Lisätiedot

KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ

KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ Mäntyharju 22.3.2012 Varhaiskasvatuksen vanhempainilta KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ Lapsen parhaaksi sujuvaan yhteistyöhön Mitä kasku antaa Lapselle Perheelle Hoitohenkilöstölle Tilaisuuden

Lisätiedot

Mikä solu on? Ylistaron Helluntaiseurakunta

Mikä solu on? Ylistaron Helluntaiseurakunta Mikä solu on? Ylistaron Helluntaiseurakunta!1 LUENTO 1 MIKÄ SOLU ON?!2 Näky Tavoite, jota kohti ponnistelemme Toiminnan tulos Kaikille yhteinen Kuka näkymme määrittelee? Pastori tai vanhimmat? Jokainen

Lisätiedot

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Lapsen kuuleminen Minun ihannepäiväkodissani lasten ajatuksia kuullaan seuraavalla tavalla: Lapsi saisi kertoa omat toiveet, ne otettaisiin huomioon.

Lisätiedot

Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.

Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10. Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.2010 Konsultaatioryhmä Lääkäri, psykologi, sairaanhoitaja

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

13.05.2014. Mikkelin hiippakunnan tuomiokapitulin strategia 2015-2020

13.05.2014. Mikkelin hiippakunnan tuomiokapitulin strategia 2015-2020 Mikkelin hiippakunnan tuomiokapitulin strategia 2015-2020 Tuomiokapitulin tehtävänmäärittelyn lähtökohtia Mitä varten tuomiokapituli / me olemme olemassa? Mikä on tuomiokapitulin / meidän perustehtävä?

Lisätiedot

Tukikohdan tila ja tulevaisuus. Markku Kellomäki 25.1.2009

Tukikohdan tila ja tulevaisuus. Markku Kellomäki 25.1.2009 Tukikohdan tila ja tulevaisuus Markku Kellomäki 25.1.2009 Mikä Tukikohta on? Tukikohta on kristillinen paikallisseurakunta, joka on osa Kuopion helluntaiseurakuntaa Seurakunnan talousjohto Rukoushuoneyhdistys

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt 24.4.2013 Hilkka Myllymäki Hollolan kunta Hyvä mieli on osa työhyvinvointia. Mistä se rakentuu ja kuka siihen voi vaikuttaa? HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 Saarnaajan kirjasta (4:9-12) voidaan lukea Kristus-keskeisen kumppanuuden periaate: Kaksin on parempi kuin yksin, sillä

Lisätiedot

Palat esitellään kinkeritilanteessa, tämän voi tehdä opettaja tai etukäteen valittu oppilas. Kullekin palalle on aikaa muutama minuutti.

Palat esitellään kinkeritilanteessa, tämän voi tehdä opettaja tai etukäteen valittu oppilas. Kullekin palalle on aikaa muutama minuutti. JOHDANTO - sopisi 2. luokkalaisille 1) JOHDANTO pala aiheena anteeksi pyytäminen Liturgisena lauluna alkusiunaus: Pappi: Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen Seurakunta: Aamen, aamen, aamen Pappi: Herra,

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot