joulukuu 2010 ILMOITUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "joulukuu 2010 ILMOITUS"

Transkriptio

1 7,90 joulukuu 2010 ILMOITUS

2 KUUKAUDEN SENTTERI KRISTIINA RUUSKANEN. KUVA JARI LAUKKANEN Katseet kohti valoa 4 PARASTA SUOMESSA PUHDAS VESI Mielipidekysely 6 KUUKAUDEN SENTTERI Kristiina Ruuskanen 10 SIIVET ÖLJYSSÄ Meksikonlahden onnettomuus havahdutti 14 STONGA SUORAAN Moottoripyöräyrittäjä Anu Åberg 17 KAIKKI VALTA MEDIALLE! Huovinlahti 18 KUIN TIKITTÄVÄ AIKAPOMMI Suomalaiset vanhenevat ja sairastavat 22 KENTTÄPOSTIA GLOBAALISTRATEGIASTA? Ministeri Paavo Väyrynen vastaa 24 TIIKERINLOIKKA BIOTALOUTEEN Juha Kuisma LOKAA NISKAAN Kiukku henkilöityy jätevesineuvojaan 34 PITÄÄ VIIHTYÄ ITSENSÄ KANSSA Elämäntapaurheilija Maija Oravamäki 41 KESKUSTA.FI Keskustan jäsensivut 51 HYVÄÄ TYÖTÄ, PAREMPAA ELÄMÄÄ Mari Kiviniemi Moni muistaa, miten ällöttävältä tuntui, kun kaveri hieroi naamaasi märällä lapasella koulun välitunnilla. Lapanen haisi pahalle ja raapi kasvojasi. Henki salpautui. Keskustan mittelöissä on vähän samanlaista meininkiä. Kun opettajan silmä välttää, kaveria kampitetaan. Ja kun opettaja narauttaa, näytellään viatonta ja vakuutetaan, etten se ollut minä vaan tuo toinen. Kavereitaan mätkivien on turha vaatia, että keskustaa ja sen päättäjiä erityisemmin arvostettaisiin. Tavallista äänestäjää eivät selittelyt vakuuta. Häntä ei juuri kiinnosta, että toisen naamaa hierovat pelaavat politiikassa omia pelejään, niitä, joissa vain oma menestys tai työpaikka ovat tärkeitä. Mätkijät leimaavat reilua peliä pelaavat. Leimaavat koko joukkueen. Tavallinen äänestäjä valitsee porukan, jossa on reilu meininki tai muuta imua. Jokseenkin mykistävä oli palaute, jonka luin Suomenmaan mielipidepalstalta. Kirjoittajaa ärsytti, että kaiken tietävistä Helsingin päättäjistä julkaistaan lehdessä iloisia ja nauravia potretteja. Voi sentään. Mielessä käy, onko harkitseva, suvaitseva ja koko yhteiskuntaa rakentava keskustalaisuus vain juhlapuheisiin lätkäistävä pakollinen lause, pienen piirin juttu. Ei kai kukaan oikeasti kuvittele, että maailma olisi parempi, ilmat kauniimpia, velat pienempiä ja taudit vähemmän pelottavia, jos ihmiset pukeutuisivat säkkiin ja haukkuisivat toinen toisiaan. Erityisesti kepulaistenko pitää vaeltaa naama peruslukemilla? Ihan kaikkiko on mennyt pieleen viime vuosien politiikassa? Itse lietsottu alakulo on keskustalle vaarallinen petikaveri. Siitä ei pääse eroon niin helposti kuin kuvitellaan. Alakulo kun on ehtinyt rakentaa pysyvän pesän pään sisään. Musta näyttää vielä mustemmalta kuin oikeasti olisi. Erityisen vaarallista on, kun alakulo yhdistyy vaalikuumeeseen. Taas kerran tarvitaan rauhallista otetta ja henkeviä tuumaustaukoja. Tarvitaan niitä kuuluisia lehmän hermoja. Poliitikkojenkaan ei kannata kommentoida ihan kaikkea, mikä toisen sanomisissa ottaa päähän. Yönsä voi nukkua rauhassa, vaikka kollegasta on tehty lehteen iso juttu. Lehtihän päätyy ihan pian sytykkeeksi saunanpesään. Töräykset leviävät netissä reaaliajassa. Ne päätyvät kissankokoisiksi kirjaimiksi iltapäivälehtien sivuille. Itse lietsotun alakulon ja yleisen pimeyden vastalääkkeeksi marras-joulukuun mielipidemittauksemme tutkaili tavanomaisesta poikkeavia asioita. Ei kysytty, mikä politiikassa raivostuttaa juuri nyt. Eikä kysytty, kuka päättäjistä pitää seuraavaksi erottaa. Hämmästyttävän monet, todella tärkeät asiat ovat ihmisten mielestä Suomessa kunnossa. Miljardeilla muilla tällä maapallolla ei ole puhdasta vettä, ei toimivaa terveydenhoitoa eikä kunnollisia kouluja. Muutakin hyvää meillä on: eläminen on suhteellisen turvallista. Kesällä paistaa aurinko, pääsee lomalle ja saunaan. Marjat ja sienet maistuvat. Niin suomalaisilta. Valoisimmaksi suomalaiseksi mielipidemittauksessamme nousee taitoluistelija Kiira Korpi. Hänestä kannattaa ottaa oppia myös politiikan jäillä. Vaikeudet voi voittaa eikä kaatunutta hyppysarjaa kannata jäädä murehtimaan. Seuraavalla kerralla se jo onnistuu. Katsomo hurraa ja tuomarit antavat hyvät pisteet. PIRJO KONTIO Sentterin tuottaja 2 41 Keskusta.fi Päätoimittaja Pekka Perttula Toimituspäällikkö Pirkko Wilén Tuottaja Pirjo Kontio Ulkoasu Mikko Eronen Toimitus Kalle Finnilä, Janne Impiö, Annukka Kantola, Pekka Keväjärvi, Ulla Kokkonen, Minna Kolistaja, Seppo Kuisma, Katariina Lankinen, Jari Laukkanen, Risto Luodonpää, Anja Manninen, Juha Mauno, Timo Mikkilä, Pirkko Määttälä, Pauliina Pohjala, Maria Seppälä, Ari Stenius, Paula Åström Keskustan jäsenlehti Matti Mönttinen, Katri Hyväkkä, Emmi Kulta Porin aluetoimitus Kim Huovinlahti, Vesa-Pekka Järvelä, Sanna Jääskeläinen, Jukka Silvast Myynti Juhani Myllyoja Sähköposti Internet Postiosoitteet PL 52, Oulu PL 1070, Helsinki Käyntiosoite Lekatie 4, Oulu Puhelin (08) Julkaisija Suomenmaan Kustannus Oy Painopaikka Joutsen Median Painotalo ISSN joulukuu

3 GALLUP LEHTIKUVA / AFP PHOTO / TORU YAMANAKA MTK-Varsinais-Suomi Kiira valaisee mielet Taitoluistelija Kiira Korpi on Suomen valoisin persoona, paljastaa Suomenmaan Sentterin ja Verkkoapilan tilaama mielipidemittaus. Korven jälkeen seuraavat sijat valtasivat tvtohtori, lääkäri Tapani Kiminkinen, alppihiihtäjä Tanja Poutiainen ja tv-juontaja Vappu Pimiä. Kiira Korpi vetoaa valoisuudellaan enemmän miehiin kuin naisiin. Korpi on sekä miesten että naisten mielestä ykkönen, mutta miesten keskuudessa ero seuraavaan on tuntuva. Miesten kolmen kärki on seuraava: Kiira Korpi, Tapani Kiminkinen ja Tanja Poutiainen. Naisten mielestä kärkikolmikko ovat Kiira Korpi, Vappu Pimiä ja Tapani Kiminkinen. Mielipidemittauksessa kysyttiin, kuka on Suomen valoisin ihminen. Lisäksi kysyttiin toiseksi valoisinta. Valmiilla listalla oli 20 nimeä, jonka lisäksi oli mahdollista valita vielä joku muu listan ulkopuolelta. Mitä tutkittiin? TNS Gallup Oy selvitti Suomenmaan ja Verkkoapilan tilauksesta näkemyksiä siitä, mitä hyvää meillä on ja ketkä ovat Suomen valoisimmat ihmiset. Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla välisenä aikana. Haastatteluja tehtiin yhteensä Vastaajat edustavat maamme vuotta täyttäneitä Ahvenanmaata lukuunottamatta. Tulosten luottamusväli on keskimäärin vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa. Parasta Suomessa puhdas vesi Ihmiset arvostavat myös koulua, turvallisuutta, terveydenhuoltoa, kesää ja saunaa Suomenmaan Sentterin ja Verkkoapilan marras-joulukuun mielipidemittauksessa kysyttiin, mitä hyvää on Suomessa. Lista sisälsi kaikkiaan 25 erilaista asiaa. Tehtävänä oli valita listalta korkeintaan kymmenen. Monista hyvistä parhaimmiksi nousevat puhdas vesi, koulut, turvallisuus, terveydenhuolto, kesä ja sauna. Vähintään kaksi vastaajaa kolmesta sijoittaa nämä asiat kymmenen parhaimman asian joukkoon. Vähemmässä määrin hyviksi asioiksi koetaan Venäjän läheisyys, jalkapallohuuhkajat, maahanmuuttajat, Karjala, Ruotsin läheisyys ja jääkiekkoleijonat. Naisten ja miesten arvostukset ovat osittain erilaisia. Naiset arvostavat miehiä enemmän puhdasta vettä, kouluja, marjoja ja sieniä, lapsilisiä sekä päivähoitoa. Miehet puolestaan korostavat naisia enemmän saunaa ja kesälomia mielihyvän aiheina. Nuoret alle 25-vuotiaat eroavat muusta väestöstä siinä, että he arvostavat Suomessa keskimääräistä useammin puhdasta vettä, saunaa ja musiikkia. Mitä hyvää on Suomessa? (%) Puhdas vesi Koulut Turvallisuus Terveydenhoito Kesä Sauna Marjat ja sienet Talvi Päivähoito 36 Kesäloma 34 Lapsilisät 32 Lappi Kuka on Suomen valoisin? (%) Kiira Korpi 8 Tohtori Kiminkinen 7 Tanja Poutiainen 6 Vappu Pimiä 4 Mikko Kuustonen 4 Jari Sillanpää 3 Antero Mertaranta 3 Arvi Lind 3 Peter Nyman 2 Irja Askola 2 Pirkko Mannola En osaa sanoa 20 Perunapussin hinnalla työtä koko Suomelle 4

4 TEKSTI PAULIINA POHJALA KUVAT JARI LAUKKANEN / KRISTIINAN MATKA-ALBUMI Maailma paremmaksi vuori kerrallaan Helsinkiläinen Kristiina Ruuskanen kasvoi pikkuveljensä ja isänsä kanssa. Äiti muutti pois kotoa Kristiinan ollessa pieni. Sen tyttö näki hyvänä asiana, sillä äidin alkoholiongelma ei pilannut hänen lapsuuttaan. Monet eivät ole yhtä onnekkaita. orkean paikan kammosta kärsivä Kristiina Ruuskanen alkaa epäillä, että Afrikan taivaan alla on ensi yönä ainakin yksi uneton. Hän tuijottaa Mulanje-vuoren huippua. Se on korkealla, sen Kristiina näkee illan hämärässäkin. Vuoristomajassa pian yöpuulle käyvä nuori nainen kääntää katseensa taas kohti päiväkirjaansa ja kirjoittaa siihen päivän viimeisen lauseen: Huomisesta tulee huippu päivä. Vuorelle kiipeäminen on hyväntekeväisyysprojektin huipentuma. 16-henkinen suomalaisryhmä ponnistaa Malawin äitien hyväksi. Toissavuonna Malawissa kuoli naista syntynyttä lasta kohden. Vertailun vuoksi: Suomessa synnytykseen kuoli samana vuonna seitsemän äitiä. Jokaisella KAPUA-kampanjan jäsenistä oli henkilökohtainen keräystavoite, euroa. Kristiina on yltänyt lähelle sitä. Rahallisen avun tärkeys ei jää parin Malawissa vietetyn viikon jälkeen epäselväksi. Kapuajien ansiosta paikalliseen synnytyssairaalaan saadaan sähköt ja muita sinne kuuluvia laitteita. Suomalaisille oli tärkeää tulla omalla kustannuksellaan katsomaan, mihin heidän keräämänsä rahat menevät. Rahalahjoituksia tehneille ihmisille luvattiin muutakin vastinetta kuin hyvä mieli hyväntekeväisyydestä. Kapuajat lupasivat valloittaa maan korkeimman huipun. Lupaus täytetään lokakuun kahdeksantena päivänä. PARI VIIKKOA MYÖHEMMIN Kristiina istuu helsinkiläisessä ravintolassa eikä ole enää lainkaan sitä mieltä, että hänen pitäisi valloittaa vuoria ihan kirjaimellisesti. Kokemus oli kauhea. Kiipeäminen oli rankkaa ja alastulo vaikeampaa kuin hän osasi kuvitellakaan. Vuorikiipeilyyn valmistautuminen jäi koti-suomessa mielikuvaharjoittelun tasolle. Vuoren valloitus olisi näyttänyt monin paikoin huvittavalta, ellei Kristiina olisi ollut lähellä paniikkikohtausta. Hän ei ole niitä ihmisiä, jotka osaavat nauttia metrin korkeudessa. Housut olivat urakan päätteeksi kuluneet takapuolen kohdalta puhki. Väsynyt kapuaja laskeutui vuorelta pylly maata viistäen. Kiipeäminen sujui puolestaan monessa kohtaa niin, että yksi kaveri työnsi häntä alhaalta ja toinen veti ylhäältä. Vuorelle kiipeäminen oli kuitenkin vain pieni osa kapuajien kokemusta. Se oli elämäni paras matka jo ennen sinne lähtöäni, Kristiina sanoo. TÄRKEINTÄ KOKO HOMMASSA oli varainkeruu, joka oikeasti vaikutti Malawin ihmisten elämään ja kuolemaan. Suomalaiset liikkuivat matkansa aikana paljon myös polkupyörillä. He kokivat, miltä tuntuu kulkea Malawin syrjäisimmästä kylästä kymmenien kilometrien päässä sijaitsevaan sairaalaan. Monelle paikalliselle synnyttäjälle matka on mahdoton. Sairaalan karuus oli tietysti tiedossa, mutta silti se hätkähdytti. Suomalaisen sairaalan kliinisyys oli paikasta kaukana; hoitohenkilökunnalla oli jalassaan kumisaappaat. Ultraäänilaitteita ei ollut, lääkäri kuunteli vauvan sydänääniä vatsan läpi torvella. Homma oli toisaalta hyvin luonnollisen näköistä. Ainahan naiset ovat synnyttäneet. ON VARMASTI MUKAVAA tulla Suomeen, kun asiat ovat täällä niin hyvin, tutut sanoivat Kristiinan palattua kotiin. He eivät olisi voineet olla enemmän väärässä. Matkallaan Kristiina oppi, että suomalaisilla menee elämänasenteen suhteen huonosti. Malawilaiset ovat avuliaita ja sydämellisiä ihmisiä, ja meillä on heiltä paljon opittavaa. 6 7

5 Kristiinalla on vielä monta vuorta valloitettavana kotimaassa. Malawilaisten ystävällisyys teki Kristiinaan lähtemättömän vaikutuksen. Keskusta edustaa suomalaisia todellisuuksia puolueista monipuolisimmin, Kristiina uskoo. KOKO NIMI: Maria Kristiina Ruuskanen IKÄ: 28 KOTI: Asuu lapsuudenkodissaan Helsingin Ullanlinnassa OPISKELLUT: Ylioppilas. Yhteiskuntatieteiden kandidaatti Jyväskylän yliopistosta, pääaineena sosiaalityö. Kolmannen sektorin tuottamiin ehkäisevän lastensuojelun sosiaalisiin innovaatioihin liittyvä gradu työn alla TYÖT: Urapolku on kulkenut torimyyjästä ravintola-alan, kosmetiikkaliikkeen, messuemännöinnin, lastensuojelun sosiaalityön, holhoustoimen edunvalvontatoimiston ja sosiaalipäivystyksen kautta Keskustanaisten pääsihteeriksi POLITIIKASSA: Helsingin Keskustanuorten puheenjohtaja. Eduskuntavaaliehdokkaana Helsingissä HARRASTUKSET: Kirjoittaminen, juokseminen, ryhmäliikunta, lumilautailu, sosiaalinen media, kerttuilu, lukeminen, ay-toiminta (Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian hallituksen jäsen ja lehtineuvoston pj.) Mä oon varmaan saanut landella vieraillessani jonkun tartunnan, mutta keskusta on pitkän ja hartaan pohdinnan sekä vertailun jälkeen mulle oikea vaihtoehto. Bruttokansanhymyn suhteen Malawi on maailman kärkeä. Kristiinan valitsema lounaspaikka sijaitsee Helsingin trendikkäimmän kaupunginosan Punavuoren sydämessä. Ravintolan sisustus on minimalistisen tyylikäs. Asiakaskunta koostuu tiedostavista nuorista aikuisista. Naiset ovat kietaisseet hiuksensa viimeisintä huutoa oleville nutturoille, puolet kasvoista peittyvät suuriin silmälaseihin ja jaloissa on pillifarkut. Miehet ovat ihan tarkoituksella ostaneet pari numeroa liian pieniä pukuja. Viereiseen pöytään istahtaa tv:stä tuttu miestoimittaja, joka syö chili con carnestaan pelkät lihat. Lihottavaa hiilihydraattia sisältävät riisit jäävät lautaselle. Naapurintytöltä tässä porukassa näyttävä Kristiina syö oman sienirisottonsa hyvällä ruokahalulla ja tilaa jälkkäriksi herkullista omenapiirakkaa. PUNAVUOREN ELI RÖÖPERIN voi laskea Kristiinan kotikulmiin, mutta hänen kotinsa sijaitsee sen viereisessä Ullanlinnassa. Siellä hän on myös viettänyt lapsuutensa. Lapselle Helsinki oli jännittävä ja upea maailma. Kristiina seikkaili ystäviensä kanssa Kaivopuistossa ja talojen sisäpihoilla, hyppi aitojen yli tai ryömi niiden ali. Lapset varoittivat toisiaan vaaranpaikoista, kuten ikkunassa huutelevasta namusedästä ja vihaisesta pultsarista. Kaikki kulmakunnan lapset tiesivät, minne ei kannata mennä. Lapsuuteni oli hirveän turvallinen. KUN PALJASJALKAINEN STADILAINEN on valinnut puolueekseen keskustan, on pakko ihmetellä: miten täällä voi välttyä vihreiden imulta? Kristiina myöntää, että suurin osa hänen ystävistään kannattaa vihreitä. Samat ystävät hyppäävät lomillaan autoihinsa ja kaasuttavat landelle. Kristiina muistuttaa heitä aina välillä siitä, että maaseudun taloja ei ole tehty vain kaupunkilaisten silmäniloksi. Jotkut ihmiset haluavat ihan oikeasti asua maalla. Maanviljelijät tekevät hyvää ruokaa meille helsinkiläisillekin. Ja kun me menemme virkistäytymään mökeille, he tuottavat meille palveluita, Kristiina toteaa. Pari vuotta sitten hän kertoi nettiblogissaan löytäneensä itsestään poliittisen eläimen. Puolueen valintaa hän perusteli kavereilleen näin: Mä oon varmaan saanut landella vieraillessani jonkun tartunnan, mutta keskusta on pitkän ja hartaan pohdinnan sekä vertailun jälkeen mulle oikea vaihtoehto. Positiivinen yllätys oli itsellekin, kuinka stadilainen Helsingin Keskusta oikeesti on ei ne, siis me, haluta tänne landea vaan tavoite on kehittää stadilaisten urbaania elämänlaatua. Ylipäänsä keskusta edustaa mulle kaikkein monipuolisimmin suomalaisia todellisuuksia. Keskustan puoluetoimistollakin oltiin Kristiinan yhteydenotosta hieman ihmeissään. Syksyllä 2008 jostain löytyi lomake, jossa helsinkiläinen ilmaisi kiinnostuksensa puolueen toimintaan. Nettilomake oli tosin jätetty jo puoli vuotta sitten. Ehdin jo ajatella että en kelpaa, Kristiina naurahtaa. KEPULAISENA TUOLLOIN 26-vuotias Kristiina oli ehkä myöhäisherännäinen, mutta vauhti korvasi menetetyn ajan. Kristiina asettui heti ehdolle kuntavaaleihin. Vaalikampanjointi oli mielen räjäyttävä kokemus, hän sanoo silmät kirkastuen. Oli iso juttu, kun oma naama oli joka paikassa esillä. Omista poliittisista tavoitteistaan hän kertoi itse tekemissään lentolehtisissä, joissa luki, että ehdokas etsii äänestäjää. Etsintä ei tuottanut läpimenoon vaadittavaa määrää ääniä, mutta kuntavaalikampanja oli vasta alkusoittoa. Nyt Kristiina valmistautuu eduskuntavaaleihin. Olen saanut niin paljon tämän kepulaisuuden kautta. Lahden puoluekokouksessa puin kansallispuvun päälleni ensimmäistä kertaa. Minulla oli hyvin vahva tunne, että olen omieni joukossa. Työpaikkakin on löytynyt keskustan puoluetoimistolta. Entinen sosiaalipäivystäjä työskentelee nyt päätoimisesti keskustanaisten pääsihteerinä. Sosiaalipäivystyskeikkaa hän tekee edelleen silloin tällöin. Kristiinan eduskuntavaalikampanjassa näkyy varmasti se, mikä hänelle on kaikkein tärkeintä: Lastensuojelun tarpeessa oleva lapsi. KOTIMAASSA ON VIELÄ monta vuorta valloitettavana, eikä kerjäläisongelma ole niistä pienin. Kristiina työskenteli sosiaalipäivystäjänä pari vuotta sitten, kun romanikerjäläiset ilmestyivät Helsingin katukuvaan. Kerjäläisasia oli pitkään kuin roskapussi joka tungettiin patterin väliin. Pikkuhiljaa se alkoi lemahtaa. Sosiaaliviraston johto antoi ymmärtää, että sosiaalipäivystyksen työntekijät eivät saa ottaa romanilapsia huostaan. Se ei käy Kristiinan järkeen, sillä lastensuojelulaki ja ammattietiikka velvoittavat sosiaalityöntekijöitä kohtelemaan lapsia samalla tavalla taustasta riippumatta. Lapsen elämällä täytyy olla hyvät olosuhteet. Ruokaa, hoivaa ja lämpöä täytyy olla riittävästi. Lasta ei saa seisottaa tuntikausia ulkona kylmässä kadunkulmassa. Romanilasten asioita katsotaan yleisesti läpi sormien. Heitä pitäisi kohdella ihan samalla tavalla kuin suomalaislapsia. Suomen pitäisi Kristiinan mielestä ottaa asiassa EU-häirikön rooli, ellei muu auta. Suomi voisi vaatia EU:ssa, että tämä asia on hoidettava ja heti. Romanien lähtömaille voidaan asettaa taloudellisia saktioita, elleivät ne hoida romanien asioita. Tässä on vain kyse rohkeudesta tarttua asiaan. SOSIAALITYÖTÄ KRISTIINA OPISKELI Jyväskylän yliopistossa. Koti-ikävää potiessaan hän tajusi rakastavansa ratikoita. Ullanlinnan kerrostalokotiin kuuluu selvästi, kun ne kulkevat kiskoillaan Kaivopuistoa tai Helsingin keskustaa kohti. Raitiovaunu on varsinainen kansankerrosten sulatusuuni. Juopot, duunarit, menestyjät, lapset ja vanhukset, kaikki yleensä sulassa sovussa. Lounaan jälkeen lähdemme Kristiinan kotia kohti. Matkaa on pari korttelia. Helsinkiläiselle se on paljon, sillä kulkupelejä löytyy. Kolmosen ratikka pysähtyy sopivasti ja hyppäämme siihen. Home is where your heart is, Kristiina vastaa kysymykseen, voisiko hän asua muualla kuin pääkaupungissa. Koti on siellä missä sydän on. Kristiinan koti näyttää tyypilliseltä nuoren naisen asunnolta. Olohuoneen täyttää suuri valkoinen kulmasohva. Kristiina sytyttää olohuoneen pöydälle kynttilöitä ja istahtaa sohvalle. Tämä sama kaksio näytti hieman erilaiselta silloin, kun se oli Kristiinan, hänen pikkuveljensä ja isänsä koti. Puheet äveriäistä ullanlinnalaisista huvittavat Kristiinaa. Isä halusi asua keskeisellä paikalla, joten perhe tinki neliöistä. Lapset jakoivat makuuhuoneen ja isä nukkui olohuoneessa kunnes tuli teini-ikä, ja veli sai muuttaa isän kaveriksi olkkariin. KRISTIINAN ÄITI on alkoholisti. Hän muutti pois kotoa Kristiinan ollessa viisivuotias. Äidin lähtemisen tyttö käänsi jo varhaisessa vaiheessa hyväksi asiaksi. Olen ajatellut asian jopa niin, että äiti välitti meistä niin paljon, ettei halunnut meidän kärsivän hänen vahingollisesta käyttäytymisestään. Millainen elämäni olisi ollut, jos olisin joutunut asumaan alkoholistin kanssa? Niin moni joutuu kokemaan sen, Kristiina pohtii. Lastensuojelutyössä Kristiina on huomannut, että lapset ovat selviytyjiä. Lapsi kasvaa tarvittaessa nopeasti ja oppii tulkitsemaan, onko vanhempi hyvässä vai huonossa humalassa. Jos känni on huono, kannattaa mennä kaverin luo. Lapselle huonokin äiti tai isä on maailman tärkein ihminen, jota lapsi haluaa suojella. Voi mennä hyvinkin pitkään niin, ettei lapsen koulussakaan kukaan huomaa mitään. Alkoholistivanhemman kanssa elämistä ei pidä Kristiinan mielestä sallia. Hän uskoo, että alkoholismi on sairaus, johon osalla ihmisistä on altistava perimä. Ja että jokainen suomalainen tuntee ihmisen, jonka elämään alkoholiongelma on jollain tavalla vaikuttanut. Aihe on silti edelleen arka. Jokainen kantaa sitä tällä hetkellä hirveän yksin. Lapselle täytyy aina kertoa, että äidin tai isän juominen ei ole hänen syynsä eikä häpeänsä. ISÄ TEKI KRISTIINAN perheessä kotihommia kahden aikuisen edestä, ja hyvin tekikin. Hän oli duunissa, tuli kotiin ja teki meille safkat. Kyllä me aika paljon ranskalaisia syötiin, Kristiina muistelee hymyillen. Mutta aina hän piti huolen siitä, että söimme monipuolisesti ja istuimme ruokapöydän ääreen yhdessä. Kristiinalla ei ollut pienenä erityistä haaveammattia. Hän väittää, ettei ollut missään erityisen hyvä oppilas, vaan kaikessa keskitasoa. Kristiinan isä sen sijaan tietää, mikä tyttäressä on parasta. Hän muistaa sen yläasteen vanhempainillan, kun osalle vanhemmista syntyi sanaharkkaa. Asioista ei vain päästy yhteisymmärrykseen. Silloin Kristiina puuttui vuorovaikutusongelmaan ja sovitteli tilanteen niin, että riitapukarien kannat tulivat ymmärretyiksi. Asia saatiin sovittua ja vanhempainilta jatkui. Isä tunsi pakahduttavaa ylpeyttä tytöstään. Hän tiesi, että elämässä pärjää tuolla asenteella hyvin. 8 9

6 SIIVET TEKSTI SALLA VIRTA KUVAT KAI WIDELL ÖLJYSSÄ Keväällä 2010 Atlantilla tapahtunut Meksikonlahden öljyonnettomuus havahdutti monet. Minkä riskin öljy muodostaakaan luonnolle? Itämerellä ei samanlaisia öljynporauslauttoja ole, mutta tankkereita sitäkin enemmän. Vapaaehtoisjoukkojen avulla valkoposkihanhikin voisi selvitä öljyonnettomuudesta. Vapaaehtoiset öljyntorjuntajoukot harjoittelevat lintujen pelastamista Porvoossa

7 Eläinlääkärit Einar Eriksson ja Pilvi Lassila kertovat, miten loukkaantuneen linnun tunnistaa. Öljyonnettomuus on lohduton näky, mikään koulutus ei siihen valmenna, Eriksson sanoo. 15-metrisen aluksen näkökulmasta Suomenlahti on saaristo. Eliisa Myllymaa ja Reija Rasinkangas haluavat tehdä voitavansa. Öljyntorjunta Suomessa Suomella on 15 öljyntorjunta-alusta. Apuna toimii lisäksi jäänmurtaja Kontio. Päätös kolmesta uudesta aluksesta on tehty. Öljyä kulkee Suomenlahden kautta 150 miljoonaa tonnia vuodessa. Karikkoinen ja jäinen Suomenlahti on vaikea navigoitava. Onnettomuusriski on suurin myrskyssä ja miehistöllä, joka ei tunne reittejä. Suurin osa tankkerionnettomuuksista on karilleajoja. 40 % karilleajoista johtuu inhimillisistä virheistä. Viimeisin vakava öljyonnettomuus sattui 1987 Ms. Antonio Gramscinille. Suomalaiset ovat muita Itämeren valtioita enemmän huolissaan meren tilasta. Suurin huoli on öljyonnettomuus. (MTT/BalticSurvey 2010) Yritystä on Kommentti Seison jäänmurtaja Kontion kannella ja katselen ohi lipuvia tankkereita. Arctia Shippingin toimitusjohtaja Tero Vauraste on juuri antanut sanansa, että jos pohjoisella Itämerellä tapahtuu öljyonnettomuus, alus saadaan paikalle 24 tunnissa. Tuntuu huojentavalta, vaikka kaikkeen eivät Kontionkaan 12-metriset keräyspuomit ja öljyn entistä paremmin vedestä havainnoiva tutkakaan pysty. Suomalainen jäänmurtaja muutettiin öljyntorjuntakelpoiseksi kesällä 2010 ensimmäisenä Euroopassa. Yritystä kuitenkin on. Jos se Vaurasteesta on kiinni, murtajista muodostuu pian ylväs torjuntakalusto. Parhaansa tekee myös John Nurmisen säätiö. Se kehittelee laivojen seurantajärjestelmää, jonka avulla miehistön tekemät navigointivirheet saataisi minimiin. Seuranta otetaan käyttöön metrisen aluksen näkökulmasta Suomenlahti on saaristo, korostaa hanketta johtava Pekka Laaksonen. Hänen mukaansa on oikeastaan aika sama, paljonko mökkirannassa on sinilevää, jos öljy leviää rannoille. Ennaltaehkäisy on myös edullisempaa kuin tuhojen korjailu, huomauttaa säätiön toiminnassa mukana oleva amiraali Juhani Kaskeala. Onnettomuuden sattuessa ei puhuta enää edes miljoonista vaan miljardeista euroista. Meri on tänään kaunis ja tyyni. Sininen. Katajanokan toisella laidalla sijaitsevassa Suomenlahden meriliikennekeskuksessakin voidaan hetki hengähtää. Alukset ovat reiteillään. htäkkiä ruudulle ilmestyy varoitus. Primorskin satamasta Venäjältä lähtenyt öljytankkeri on ajautunut väylästä. Meriliikennekeskus ottaa yhteyden alukseen ja kehottaa korjaamaan kurssia. Mitään ei kuitenkaan tapahdu. Valvontavastuussa olevan pulssi alkaa kohota. Kreikkalaisaluksella on lastinaan tonnia raakaöljyä. Myrskyää. Tuuli puhaltaa puuskissa yli 20 metriä sekunnissa. Suomenlahden meriliikennekeskuksen on oltava erityisen tarkkana. Massiivisilla tietokoneruuduilla risteilevät viivat eivät saa siirtyä liian lähelle matalikkoja tai ajautua vastaantulevien reitille. Suomenlahtea kyntää päivittäin minimissään 20 öljytankkeria. Vaarallisin paikka on Helsingistä Tallinnaan kulkevien risteilijöiden ja Venäjälle suuntaavien tankkerien risteyskohdassa. Suuronnettomuuden riski ei ole mielikuvitusta. PUHELIN SOI VAATIVASTI. On jo myöhäinen ilta, mutta WWF:n (Maailman luonnonsäätiö) meriasiantuntija Vanessa Klötzer vastaa pahaa aavistaen. Katastrofi on tapahtunut. Kreikkalaistankkeri on ajanut matalikolle, ja valumia estävässä kaksoispohjassa on reikä. Öljyä pulppuaa herkkään ja matalaan Suomenlahteen kenenkään estämättä. Klötzer alkaa valmistella WWF:n kouluttamia vapaaehtoisjoukkoja siltä varalta, että öljy ajautuu rantaan. Ensiksi lähtevät tekstiviestit. ITÄMEREN ONNEKSI edellä mainittu ei ole vielä totta. Riskit kasvat kuitenkin vauhdilla. Itämeri kuuluu maailman vilkkaimmin liikennöityihin merialueisiin, ja sen läpi kulkee miljoonia tonneja öljyä vuodessa. Vuosi sitten Suomenlahden kautta kuljetettiin 150 miljoonaa ja vuonna 2015 jo 250 miljoonaa tonnia öljyä. Kuljetusten on laskettu kasvavan yli puolella. WWF Suomi perusti öljyntorjuntajoukkonsa Tammisaaren saaristossa 2003 sattuneen öljyvuodon jälkeen. Suojeluasiantuntija Tanja Pirisen mukaan vasta paikan päällä tajusi, miten hankalaa, fyysisesti raskasta ja hidasta öljyn kerääminen on. Paksuissa sade- ja suojavaatteissa lahkeet saappaisiin teipattuna on työskenneltävä, vaikka tuuli olisi jäätävää ja öljyä ja kuolleita eläimiä kaikkialla. Jaksamisen vuoksi väkeä on oltava paljon. WWF:n reservi on tällä hetkellä Viranomaiset suhtautuivat ympäristöjärjestön tarjoamaan apuun aluksi vähän epäilevästi, mutta nyt yhteistyö sujuu hyvin. Omin päin WWF ei kuitenkaan lapioon tartu, vaan sopii vastuussa olevan pelastusviranomaisen kanssa toimista. Järjestys on selvä. Itämeren valtioiden on tehtävä kaikkensa, jotta öljyonnettomuutta ei koskaan tapahdu. Pirinen pitää nykyistä torjuntakalustoa riittävänä, mutta on yksi asia, joka tulisi muuttaa. Luotsi pitäisi olla kaikilla Suomenlahdelle saapuvilla rahtilaivoilla. Karikkoinen Itämeri on ensi kertaa siellä liikkuville vaikea navigoitava. PIIP PIIP, PIIP PIIP. Valkoiseen kertakäyttöhaalariin pukeutuneen Eliisa Myllymaan puhelin ilmoittaa tekstiviestistä. Piippaus voisi olla kutsu öljyntorjuntatyöhön. Ollaan kuitenkin vielä aurinkoisessa Porvoossa WWF:n lintujen käsittelykoulutuksessa. Täällä opitaan, miten öljyyn tahriintuneita lintuja autetaan. Eläinlääkärit Pilvi Lassila ja Einar Eriksson vääntelevät pakastimesta sulatettua valkoposkihanhea ja selittävät, mistä tunnistaa, jos linnussa on jotain vialla. Opetuslinnut ovat peräisin Korkeasaaresta, ja ne on loukkaantumisen vuoksi lopetettu. Koettakaa tästä. Jos luu törröttää kuin köli, lintu on ollut pitkään huonossa kunnossa, Lassila selittää. Muutamia hanskakäsiä uskaltautuu lähietisyydelle. Valkoposkihanhi tuntuu kumihanskojenkin läpi vielä vähän kohmeiselta. Tärkeintä on pitää lintu aloillaan, turvata hengitys ja suojata itseään nokaniskuilta sekä petolintujen kynsiltä. Jo kuolleen valkoposkihanhen jykevä nokka vakuuttaa asiasta. Nokasta kiinni pitävä vastaa koko ryhmän turvallisuudesta. Silmiä on vain yhdet, Eriksson virnistää. Niinpä. Tositilanteessa ei ilman suojalaseja työskennellä. Lintu tunnustellaan läpi päästä räpylöihin. Sulkapeitteen pitää olla ehjä ja siipien luonnollisessa asennossa. Lassilan ohje on, että jos jokin eläimen ruumiinosa on hervoton, ei öljyistä lintua kannata yrittää pelastaa. Jos eläin pistää vähän hanttiin, näyttää lupaavalta. Kunnossa olevat yksilöt ruokitaan letkulla ja päästetään vuorokaudeksi lepoon. Vasta sitten alkaa öljyn poisto. Muiden päivät ovat luetut. VATI TÄYNNÄ VETTÄ ja Fairyä. Öljy lähtee pois kotoisalla konstilla. Porvoon pelastuslaitoksen pihalle on tuotu kolme öljyntorjuntaan suunniteltua konttia. Kontit muodostavat liikuteltavan lintujenhoitoyksikön. Yksi niistä on erityinen pesuhuone. Eliisa Myllymaa ja Reija Rasinkangas kumartuvat keskimmäisen pesualtaan ääreen. Kyynärpäihin asti vedetyt hanskat, pitkä essu ja kumisaappaat suojaavat pahimmalta kastumiselta. Vesi loiskuu, kun Myllymaa pitää linnun päätä pinnan yläpuolella, ja Rasinkangas huljuttelee saippuavettä varovasti höyhenpeitteeseen. Hangata ei saa. Vesi on linnun ruumiinlämmön mukaisesti 41-asteista. Vatiin pursotetaan vähintään desi astianpesuainetta, jotta liuos olisi 1 2-prosenttista. Erityisen öljyisten lintujen kohdalla enemmänkin. Märkä lintu tuntuu yllättävän painavalta ja pää hankalalta käsitellä. Elävä tapaus lienee tosin jämäkämpi kuin jo muutaman pesun saanut kuollut harjoituskappale. Varoa pitää myös liiallista pesuainevaahtoa. Eihän shampoo tunnu omissakaan silmissä miellyttävältä. Tämä on kolmas pesu, nyt vesi alkaa olla puhdasta, kurssilaiset sanovat. Kymmenen vuotta sukeltanut Myllymaa liittyi WWF:n vapaaehtoisiin öljyntorjuntajoukkoihin nähtyään, miten paljon tankkereita Suomenlahdella liikkuu. Hän ei halua onnettomuuden sattuessa seistä tumput suorana. On pakko ajatella, että tehdään edes se vähä, mitä voidaan. Pelastustyöllä on merkitystä sille yhdellekin eläimelle, Rasinkangas jatkaa. Hän on WWF:n kuukausilahjoittaja. PESUN JÄLKEEN LINNUT joutuvat legopalikkamaisesti koottuun föönauskonttiin. Lämmin puhallus auttaa höyhenten kuivumista. Hämärä huone myös rauhoittaa stressaantuneita eläimiä ja nostaa ruumiinlämpöä. Linnut asetellaan päällekkäin pieniin, säädeltäviin häkkeihin. Ulosteet läpi päästävä joustava lattiaritilä on suunniteltu aiheuttamaan mahdollisimman vähän vahinkoa vesilintujen räpylöille. Kuivauksen jälkeen linnut siirretään häkkeineen päivineen jatkohoitopaikkaan, josta ne vapautetaan luontoon parin kolmen viikon päästä. Jos höyheniin on jäänyt öljyä, lintu ei mene itse veteen, koska se tietää uppoavansa, eläinpelastusvastaava Vesa Nurminen Helsingin pelastuslaitokselta sanoo. Vapautuksen edellytys on Nurmisen mukaan myös se, että eläin syö itse. RANTOJEN PUHDISTUS ja lintujen pelastus on aloitettava välittömästi, kun öljy saavuttaa rannikon. Eläinlääkäri Einar Eriksson toivoo, ettei sitä päivää koskaan tule. Pahin aika onnettomuudelle olisi keväällä lintujen pesinnän tai sulkasadon aikaan, jolloin lintuja ei voi hätyyttää pois, Eriksson sanoo. Linnut vaihtavat sulkansa yleensä kesällä. Operaatio tuntuu jotenkin toivottomalta. Yhden linnun pyydystämiseen, tutkimiseen ja pesuun menee tunteja. Kuivaukseen pari lisää, ja toipumiseen päiviä. Jostain vapaaehtoiset löytävät kuitenkin motivaatiota ja uskoa työhön. Öljyonnettomuus ei vaikuta pelkästään lintuihin vaan koko ekosysteemiin. Pieneliökuolemien ja rantakasvillisuuden muutosten vuoksi kalakannat romahtavat. Ne eläimet, jotka nielevät öljyä, voivat saada myrkytyksen. Vaarana on myös paleltuminen, sillä öljyyn tahriintuneiden lintujen ja hylkeiden lämmönsäätely häiriintyy. Eikä moni mökkeilijä tai matkailuyrittäjäkään ilahdu mustasta kullasta omalla rantatontilla. Juttua varten on haastateltu WWF:n, John Nurmisen säätiön, Arctia Shippingin ja Suomen ympäristökeskuksen (Syke) henkilökuntaa

8 TEKSTI PIRKKO MÄÄTTÄLÄ KUVAT JARI LAUKKANEN Stonga suoraan Moottoripyöräyrittäjä Anu Åberg pisti elämässään ohjaustangon suoraan ja selätti laman asiantuntevien neuvojen avulla. Nyt matka jatkuu perheen, yrittäjän arjen, keskustalaisen kunnallispolitiikan ja harrastusten keskellä. Moottoripyörät kuuluvat Anu Åbergin elämään. Ensimmäistä pyöräänsä ostaessaan hän tapasi myös aviomiehensä. un tuusulalaisella Anu Åbergilla on hetki omaa aikaa, hän kasaa ratsastuskamppeet moottoripyörän päälle tai autoon ja hurauttaa tallille. Kouluratsastus on kuulunut elämään 9-vuotiaasta lähtien. Sen lisäksi hän on ehtinyt tehdä työtä, kouluttaa koiria, perustaa perheen ja kokea yrittäjyyden monet puolet. Hänessä yhdistyvät juuri ne asiat, joista Sentterin lukijat kesällä ilmoittivat haluavansa lukea. ENSIMMÄISEN MOOTTORIPYÖRÄNSÄ Anu hankki 25-vuotiaana. Tulin ostamaan pyörää vuonna Siltä matkalta jäi mukaan sekä moottoripyörä että mies, Anu Åberg nauraa. Kawasaki GBZ 500 S vaihtui sittemmin Suzukin SV 650 S:ään. Tällä hetkellä ajotilanne on sama kuin aika monen perheellistyneen motoristin kohdalla. Farmarivolvoon pakataan lapset, rattaat, kauppakassit, hoitolaukku, koira ja joskus moottoripyörien tai maatalouskoneiden osia. Eikä sinne sitten paljon muuta mahdukaan. Mies ajaa moottoripyörällä edeltä, ainakin kesäisin. PAITSI PUOLISON JA MOOTTORIPYÖRÄN, Anu sai sittemmin myös yrityksen samasta paikasta. Motoristien hyvin tuntemassa Tuusmotorissa tehtiin muutama vuosi sitten sukupolvenvaihdos kun Anu ja hänen miehensä Pekka ostivat yrityksen omilta naapureiltaan. Pariskunnan erityisosaamisella firmaan saatiin Anun tietoliikennetaitoja ja Pekan insinööriosaamista. Räätälöityjä moottoripyöräratkaisuja ja ihmisläheistä palvelua voitiin toteuttaa ennestään hyvän porukan kanssa. Vanhempi lapsi, Patrik, syntyi Äiti ei osannut pysyä töistä pois ja työnsi tarvittaessa vauvan lähimmälle työntekijälle, kun tarvittiin varustepuolen asiakaspalvelijaa: Pidä vauvaa, palvelen tuota asiakasta, hän saattoi tokaista työkaverille. Välillä kuljin kyselemässä työntekijöiltä, kenellä lapseni mahtaa sillä hetkellä olla. Aina se löytyi jonkun sylistä tai talousassistentin luota päiväunilta, Anu kuvaa yrittäjääidin arkea ja kiittelee joustavaa työporukkaa. SYKSYLLÄ 2007 Anu havahtui. Naapuriliikkeiden automyyjiä alkoi pyöriä meillä. Heidän firmoissaan olisi pitänyt olla sesonki. Oli liian hiljaista. Anua alkoi kylmätä. Miltä näyttäisi seuraava kevät heidän yrityksensä näkökulmasta? Moottoripyöräliikkeissä vilkastuu normaalisti heti keväällä kun tiet sulavat ja aurinko alkaa lämmittää talven jälkeen. Nyt merkit eivät viitanneet siihen. Anu alkoi ajaa varastoarvoja alas. Laskusuhdanteet toistuvat keskimäärin seitsemän vuoden välein, joten se arvattiin, että jossain vaiheessa se tulee. Mutta miten rankasti se iskisi nyt? 15

9 REIPAS ENERGIAPAKKAUS Kuka: Yrittäjä Anu Åberg, 36 vuotta, Tuusula. Koulutus: Tietoliikennetekniikan insinööri AMK, sähköasentaja. Töitä: markkinointi, myynti, konsultointi esim. Isover-Ahlströmillä, Teleringillä ja Nokialla; moottoripyörävarustemyyntiä Tuusulassa. Tällä hetkellä: Yrittäjä, Tuusmotor Oy:n omistaja ja hallituksen puheenjohtaja vuodesta Kielet: suomi, englanti, ruotsi, ranska, saksa sekä alkeet venäjästä ja espanjasta. Harrastukset: moottoripyöräily, palveluskoira-koulutus, kouluratsastus, musiikki (erityisesti blues ja jazz), tanssi. Politiikka: Keskustan Tuusulan kunnallisjärjestön varapuheenjohtaja, Tuusulan tarkastuslautakunnan puheenjohtaja, toista kautta valtuustossa keskustan listoilta. KAIKKI VALTA MEDIALLE! Ikkunat on taas rikottu. Muiden on aika korjata ne. SAMAAN AIKAAN Matti Vanhasen (kesk.) hallituksessa pääministeri ja valtiovarainministeri toppuuttelivat lamapuheita. Ihmiset piti saada kuluttamaan, jotta talouden pyörät pysyisivät liikkeessä. Varovaisuus oli kuitenkin jo pesiytynyt suomalaisten mieliin USA:n ja muun maailman lamauutisia kuullessa. Moottoripyöräkaupassa se näkyy heti ja on kohtalokasta. Kaksipyöräinen ei ole välttämättömyystarvike, joten sen tarveharkinta on yhtä herkkää kuin satunnaisen ulkomaanmatkan. Tuosta ovesta tuleva ei kysele, onko tämä nyt järkiostos. Moottoripyörissä on kyse muista asioista, Anu sanoo. LIIKEHUONEISTOSSA KAKSIPYÖRÄISTEN matkamallien, kyykkyjen ja customien kromiosat hohtavat kutsuvasti. Kahvat odottavat kääntäjäänsä. Keväällä 2008 ne odottivat yhä. Anun mies teki kevätkiireisiä maatilan peltotöitä, pieni esikoinen kasvoi ja pikkusisko Julia oli vasta suunnitteluasteella. Tajusin, että yksin emme enää pärjää eikä tämä ole pelkkä laskusuhdanne, Anu toteaa. Hän oivalsi, että omasta päästä riittäviä ratkaisuja ei enää löydy. Anun mielestä paikalleen ei kannata jäädä jahnaamaan. Asioille kannattaa yrittää aina tehdä jotain. Hän ryhtyi vaalityöhön, jonka jäljiltä on myös täytetty vaalirahailmoitus. Mies antoi kolme kymppiä bensarahaa. Tiesin, että jonkun muun päässä niitä voi olla. Piti vain löytää se toinen pää. Se löytyi uusyrityskeskuksen kautta tutuksi tulleesta talousneuvojasta, jonka avulla tehtiin kylmästi vuosineljännessuunnitelmat ostamisesta, myymisestä ja varastosta. Kun vuosi läheni loppuaan, alkoi olla selvillä, miten kannattaa edetä ja mitä ratkaisuja tehdä milloinkin, esimerkiksi henkilöstön suhteen. KRIITTISIMMÄSTÄ AJASTA SELVITTIIN. Oli pakko. Asioita ei kannata jäädä märehtimään. Jokaiseen risahdukseen ei energiaa kannata tuhlata, Anu toteaa monesta asiasta viisastuneena. Samaa välttämättömän tekemisen teoriaa Anu on soveltanut moneen muuhunkin asiaan. Sillä tavoin hänestä tuli tuusulalainen kunnanvaltuutettu kunnallisvaaleissa Piti pelastaa yksi kyläkoulu. KUUKAUTTA ENNEN kunnallisvaaleja Anu kysyi tuusulalaisen kansanedustajan Antti Kaikkosen (kesk.) isältä, olisiko hänellä mitään mahdollisuuksia valtuustoon. Kaikkonen arvioi mahdollisuudet melko minimaalisiksi, koska en ollut kovin tunnettu kasvo. Hyvä, että sanoi rehellisesti, Anu nauraa. Hän ryhtyi vaalityöhön, jonka jäljiltä on myös täytetty vaalirahailmoitus. Mies antoi kolme kymppiä bensarahaa, että pääsin jakamaan kortteja, jotka olin saanut lahjaksi. Anu pääsi valtuustoon. Nyt hän toimii Tuusulan tarkastuslautakunnan puheenjohtajana, keskustan kunnallisjärjestön varapuheenjohtajana ja toista kautta valtuutettuna. Kiireistä huolimatta aika politiikalle raivataan aina jostain. Kyläkoulua Anukaan ei onnistunut pelastamaan. Hän uskoo silti politiikkaan. Ketä sitten syyttää huonoista päätöksistä jos ei itse ole mukana missään, hän ihmettelee. ÄITIYDESSÄ, YRITTÄJYYDESSÄ ja politiikassakin on Anun mielestä kyse hieman samasta kaaoksen hallinnasta. Pitää hahmottaa kokonaisuudet ja hakea elämän helmet pienistä asioista. Ui tai uppoa; tuleen ei voi jäädä makaamaan vaan asioille pitää yrittää tehdä jotain. Kun Anua kuuntelee, ei hämmästyisi, vaikka hän olisi jo eduskuntavaaliehdokkaana. Ei hän kuitenkaan ole. Tällä kertaa. Mutta ehkä joskus myöhemmin, mistä sen koskaan tietää! residentti J.K. Paasikivi ihmetteli aikanaan, miten lehdistö rikkoo ikkunoita, joita se ei pysty korjaamaan. Tai kun kyse oli Paasikivestä, niin ihmettelyn sijaan hän luultavammin otti telefoonin käteensä, käski yhdistää päätoimittajalle ja ärjyi näkemyksensä puhelimeen. Viesti meni perille ja tuli selväksi. Paasikiven harmituksen ymmärtää. Presidentti yritti rakentaa sotien jälkeen itäiseen mahtiin luottamuksellisia suhteita. Ne olivat tarpeen, jotta Suomi sai itse päättää omista asioistaan. NEUVOSTOLIITTO on sittemmin hajonnut, mutta vapaa lehdistö sen kuin porskuttaa yhä. Kommunismi kaatui, mutta markkinaehtoinen tiedonvälitys tekee tulosta ja joskus myös uutisia. MUTTA LÄNSIMAISIA yleviä lehdistöihanteita ei ole hyljätty edes iltapäivälehdissä, saati juorulehdissä. Sananvapaus ja journalistiset perusteet kaivetaan takataskusta aina esiin, kun lehtien juttujen merkityksellisyyttä uskalletaan kyseenalaistaa. Kun pahansuopainen lukija alkaa epäillä, että jutun tärkein motiivi on rahan tekemisen ohella ihmisten juorunälän tyydyttäminen, niin tällaisessa tiukassa paikassa manöövereitä puolustellaan sananvapaudella ja journalistisilla perusteilla. Sano siihen sitten jotakin! Eihän kukaan halua rajata sananvapautta. PAASIKIVEN päivistä lehdistömarkkinoilla on tapahtunut paljon. Aiemmin valtaosa lehdistä oli poliittisia. Ne kertoivat avoimesti, minkä puolueen ääntä kannattivat. Maailma oli siten selkeä niin lehden tekijöille, uutisten kohteille kuin lukijoillekin. Politiikkaa ei nähty pahana, ainoa paha oli poliittinen kilpailija. Poliittisten lehtien pakinoitsijat ja kolumnistit iskivät vastustajia mutta politiikkaa arvostaen. Sittemmin kaikki on muuttunut. LEHDET OVAT nyt pääasiassa sitoutumattomia, joten lukijoiden uskotaan olettavan, että sitoutumattomien lehtien toimittajatkin ovat sitoutumattomia. Lehdissä lyödään poliitikkoja politiikkaa arvostamatta. Jos jonkin niin politiikan kustannuksella irvaillaan, koska se on yleisesti hyväksytty pilkan kohde. Poliitikko on paha ja politiikka on paha. SITOUTUMATTOMAN lehden verhon suojasta voi iskeä politiikkaa puhtaalla kirveellä. Moni sanomalehtien lukija kyllä huomaa, miten hänen maakuntansa lehdessä jokin puolue tai joku poliitikko on kuitenkin pahempi kuin toinen. AAMULEHTI teki hatunnoston arvoisen suorituksen, kun se kertoi, millainen arvomaailma sen toimittajien keskuudessa on vallalla. Tulos ei yllättänyt. Tammelan torilla olisi mustaa makkaraa nauttivalta manselaiselta saanut varmasti oikeaan osuvan arvion muutoinkin: vihreät ja kokoomus ovat Aamulehden toimituksen suosikkeja. Jep, jep! KUN SITOUTUMATON lehti tai iltapäivälehti alkaa lyödä poliitikkoa, lukija suhtautuu mätkimiseen eri tavalla kuin poliittisten lehtien kultaaikana. Enää vallalla ei ole vastakkainasettelu: meidän puolue vastaan niiden puolue. Nyt vallalla on toisenlainen ajattelutapa: me hyvät suomalaiset vastaan ne pahat poliitikot. Hyvis vastaan pahis. JA VAIKKA suomalaisten koulutustaso on korkea, niin entistä harvempi oikeasti tietää, miten kunnissa tai valtakunnassa tehdään päätöksiä. Mielikuva politiikasta ja poliitikoista rakennetaan kohujuttujen kautta. Tosikuva vapaa-aikaansa politiikkaan käyttävästä tavallisesta ihmisestä on valovuoden päästä iltapäivälehtien poliitikkolööpeistä ja politiikan mielikuvasta. VAIKKA MEDIAN tärkeä tehtävä demokratiassa on valvoa valtaapitäviä, niin nyt on menossa sellaiset hurskauden ajat, jossa inkvisitiokin tuntuu tupperware-kutsuilta. Torkkupeitto edustaa monille poliittisen rappion symbolia. TÄSSÄ PAHUUDEN poistamisessa politiikasta ja totuuden metsästyksessä saattaa hyvinkin käydä niin, että politiikasta alkaa kadota hyvä aines. Ihmiset, jotka pärjäävät hyvin elämän muilla aloilla, eivät enää lähde mukaan pahaksi tuomittuun politiikkaan. VALLANPAIKAT eivät kuitenkaan jää tyhjiksi. Joku niihin kuitenkin haluaa. Ja se joku saattaa kaiken nähdyn jälkeen olla sellainen, että hän ei paljoa otsikoista ja julkisesta paheksumisesta piittaa. Neljässä vuodessa ehtii tehdä paljon oman itsensä hyväksi, kansankunnan parhaasta välittämättä. Hyvisten tilalle eduskuntaan voivat jonakin päivänä tulla median metsästyksen vuoksi pahikset. IKKUNAT ON taas rikottu. Muiden on aika korjata ne. Kim Huovinlahti 16 17

10 Jos suuret ikäluokat ovat noin 20 vuoden päästä pääosin laitoshoidossa, tarvittavaa rahamäärää ei saa kerättyä mistään. Kuin tikittävä AIKAPOMMI Suomalaiset vanhenevat ja sairastavat. Sosiaali- ja terveysmenojen kasvu piinaa suuria ja pieniä kuntia. Helppoa ei ole edes Helsingissä. TEKSTI TIMO MIKKILÄ KUVITUS MARKKU ÅSTRÖM unnissa tikittää sote-niminen aikapommi. Sosiaali- ja terveysmenot kasvavat koko ajan. Ne haukkaavat kuntien budjeteista jo nyt prosenttia. Ei ole mikään ihme, että liki kaikki kuntapäättäjät pohtivat tulevaa. Seminaareissa kysytään, selviytyvätkö kunnat velvoitteistaan. Auttaisiko kuntaliitos? Ovatko suuret kunnat paremmassa asemassa kuin pienet? Miten sitten selvitään, kun kuntien taloustilanne heikkenee hoivapalvelujen määrän kasvaessa ja kuntien tulojen kasvun hidastuessa? Voidaanko kunnallisveroa kiristää loputtomiin? Pitäisikö valtion maksaa suoraan kaikki menot? TÄNÄ VUONNA KUNNAT maksavat vanhusten laitospalveluista miljardin, vanhusten ja vammaisten muista palveluista kaksi, perusterveydenhoidosta neljä ja erikoissairaanhoidosta 5,5 miljardia euroa. Eli jo käsittämättömät euroa. Suomen Kuntaliiton varatoimitusjohtajan Timo Kietäväisen vitsit ovat vähissä. Kuntien kaikki menot uhkaavat tuplaantua nykyisestä jopa yli 70 miljardiin euroon vuoteen 2018 mennessä. Huhtikuun eduskuntavaalien jälkeen aloittava hallitus joutuu ottamaan asian vakavasti. Kuntapomon mielestä sosiaali- ja terveysmenoista on tehtävä vaalikauden kestävä politiikkaohjelma. SOTE-POMMI TIKITTÄÄ kaikenkokoisissa kunnissa. Aika näyttää, missä kunnossa yhä vanhemmiksi elävät ihmiset pysyvät ja pärjäävätkö he kotioloissa, Kietäväinen sanoo. Kuntapomon mielestä kaikkein tärkeintä on ehkäistä ennalta ihmisten laitostumista. Jos suuret ikäluokat ovat noin 20 vuoden päästä pääosin laitoshoidossa, tarvittavaa rahamäärää ei saa kerättyä mistään, Kietäväinen varoittaa. Sote-aikapommi voidaan purkaa, jos ihmiset säilyttävät toimintakykynsä ja omatoimisuutensa. Tätä pitää tukea kunnissa entistä paremmilla avopalveluilla ja asumisratkaisuilla. Tällöin homma ei kaadu päälle, Kietäväinen sanoo. VALISTUNEET KUNNAT ovat jo varautuneet tulevaan. Niiden palvelustrategioissa otetaan huomioon ikääntyminen ja pienenevät ikäluokat. Kietäväisen mielestä juuri nyt suunnittelun merkitys korostuu. Helsingissä kaupunginvaltuusto on linjannut, miten urakasta selviydytään. Tavoitteemme on edistää terveyttä ja kaventaa kaupunkilaisten terveyseroja. Suurkaupungissa riittää haasteita. Täällä asuu paljon erittäin hyvinvoivia ja erittäin pahoinvoivia ihmisiä, apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkonen sanoo

11 Kahdenkymmenen vuoden kuluttua nykyisistä kuntien työntekijöistä noin 63 prosenttia viettää eläkepäiviään. Ilman kuntien tulopohjan vahvistamista edessä ovat erittäin rajut kunnallisverojen korotukset. Väestön ikääntyminen haastaa Itä-Suomen kunnat TEKSTI JA KUVAT EINO K. TUKIAINEN ähivuosina tapahtuva väestön ikärakenteen voimakas muutos on Itä- Suomen kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden suurin haaste. Tilanne on sama niin asukkaan Kuopiossa kuin asujan Tervossakin. On suorastaan kohtalon kysymys, miten järkevästi vanhustenhuolto kyetään hoitamaan, Kuopion sosiaali- ja terveysjohtaja Tuomo Meriläinen arvioi. Suuri haaste on muuttaa vanhuspalvelujen rakennetta, mikä Kuopiossa on painottunut liiaksi pitkäaikaishoitoon, hän selvittää. HELSINGIN SOSIAALI- JA TERVEYSASIAT kuuluvat Kokkosen rooteliin. Sote-palvelut työllistävät ihmistä. Menot haukkaavat yli puolet pääkaupungin budjetista. Pääkaupungin sisällä terveyserot ovat suuremmat kuin muualla maassa keskimäärin. Lisähaastetta merkitsee, että puolessa helsinkiläiskodeista asuu vain yksi henkilö. Ihmisiltä puuttuvat usein läheiset ja turvaverkot. Joudumme tuottamaan paljon sellaisia palveluja, jotka pienissä kunnissa hoituisivat esimerkiksi naapuriapuna, Kokkonen sanoo. Helsingissä uudistetaan parhaillaan pitkäaikaissairaanhoidon ja vanhusten palvelujen rakenteita. Sosiaaliviraston ja terveyskeskusten yhteistä palvelutuotantostrategiaa hiotaan. Kokkonen tietää, että muuallakin maassa on uudistettu sote-organisaatioita. Uudistukset eivät toimi vielä kovin saumattomasti, apulaiskaupunginjohtaja arvioi. KUNTAPOMO TIMO KIETÄVÄINEN näkee, että sotepommin purkamisessa ovat yhtä tärkeitä kuntien omien voimavarojen tarkistaminen ja ostopalveluja tarjoavien yritysten herättely. Ulkopuolisten yritysten osuus kuntien palvelutuotannossa on kasvanut nopeasti. Ja kasvu jatkuu. Työssä olevat alkavat tänä vuonna siirtyä eläkkeelle kiihtyvällä tahdilla. Kahdenkymmenen vuoden kuluttua nykyisistä kuntien työntekijöistä noin 63 prosenttia viettää eläkepäiviään. Kietäväinen näkee tässä jopa pienen valonpilkahduksen. Kun eläkkeelle lähtee paljon porukkaa, kunnissa pitää ajoissa miettiä palvelumiehitys täysin uusiksi. Eri asia on, miten kunnat saavat palkattua riittävästi hoitajia. Erityisesti syrjäisille seuduille tämä on kivikova haaste. Eläkkeelle siirtyy väestöpohjaan verrattuna hyvin paljon työntekijöitä. Ikääntyminen vaikuttaa enemmän kuin suurilla paikkakunnilla, kuntapomo täsmentää. HELPPOA EI OLE Helsingissäkään. Päättäjät vaativat, että kustannukset on saatava kuriin. Mutta mitä lähemmäksi vaalit tulevat, sitä tarkemmin päättäjät vahtivat palveluja. Mistään ei saisi leikata. Palveluvalikoimamme on aika laaja. Mutta poliittisesti ei ole mahdollista juurikaan puuttua toimintoihin. Päättäjät, jotka sanovat, että voimme säästää 300 miljoonaa, lihottavatkin uusilla päätöksillä Helsingin budjettia, Kokkonen sanoo. Timo Kietäväinen uskoo vakaasti yksityisiin palveluntuottajiin sote-problematiikan ratkaisussa. Kunnat ostavat jo nyt palveluja yhteensä seitsemällä miljardilla eurolla vuodessa, mikä on paljon rahaa. Kasvu on ollut vuodesta 2000 lähtien noin kymmenen prosenttia joka vuosi. Eniten ovat lisääntyneet perusterveydenhoidon ja vammaisten palvelujen ostot. Timo Kietäväisen mielestä kunnat eivät ole varautuneet riittävästi sosiaali- ja terveysmenojen kasvuun. Paula Kokkosen mukaan Helsingissä asuu paljon erittäin hyvinvoivia ja erittäin pahoinvoivia ihmisiä. ENTINEN KANSANEDUSTAJA KOKKONEN tuntee myös Helsingin ulkopuolisten kuntien tuskan. Kaikki kunnat, pienet ja suuret joutuvat kantamaan omia sote-taakkojaan. Helsingissä kustannukset ovat korkeat siksi, että kaupunki pyrkii aina toteuttamaan pilkulleen kaiken, mitä laissa vaaditaan. Helsinki maksaa omien erikoissairaanhoidon kustannustensa lisäksi suuren osan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin eli HUS:n kustannuksista. Kaupunki on myös HUS:n palvelujen suurin käyttäjä. Joudumme maksamaan sellaistakin, joka itse asiassa kuuluisi valtiolle. Maksamme pääkaupungissa paljon sellaista, mikä ei tule muissa kunnissa lainkaan esiin. Helsingin haasteet ovat erityyppisiä, Kokkonen kuvailee tilannetta. VALTION ROOLI kuntien palvelujen maksajana on kaiken aikaa kasvanut. Lähes kaikki valtion keräämät välittömät verot päätyvät jo nyt kuntien pankkitileille. Jos valtion osuus rahoittajana halutaan pitää kurissa, kuntien menoja pitää hillitä. Muuten kunnat joutuvat kiristämään rajusti verotustaan. Kuntapomo Kietäväinen kavahtaa tällaista tilannetta. Pelkkä tuottavuuden lisäys ja palvelujen uudet tuotantotavat eivät riitä. Ilman kuntien tulopohjan vahvistamista edessä ovat erittäin rajut kunnallisverojen korotukset, hän myöntää. Kietäväinen huomauttaa, että veropaineet tuntuvat raskaimmin kuntien niskassa. Alueellisen ja sosiaalisen tasa-arvon näkökulmasta verojen nousukierre johtaisi ajan mittaan kestämättömään tilanteeseen. Erilaisten kuntien verotuloissa on erittäin suuret erot. Myös pienituloisten ihmisten asema heikkenisi: kiristyvä kuntaverotus iskisi heihin kipeimmin. HELSINKIIN RIITTÄÄ TULIJOITA. Siksi sote-menotkin lisääntyvät koko ajan. Suurkaupunki-ilmiöt erilaisine ongelmineen tiivistyvät. Kokkonen muistuttaa, että kaikki kaupungin huono-osaiset eivät ole alkujaan helsinkiläisiä. Meille tulee muista kunnista ihmisiä, joita lähtökunnissa hyljeksitään. Monille pienryhmille kunnat ilmoittavat suoraan, että ette saa meiltä asuntoa. Me yritämme hoitaa asunnottomuudenkin hyvin. Maahanmuuttajia kiinnostaa asua siellä missä muitakin maahanmuuttajia asuu. Rahat tulijoiden asuttamiseen menevät pikku kunnille, mutta ihmiset valuvat pääkaupunkiin. Ihmiset ansaitsevat arvokkaan kohtelun vaikka ovatkin valinneet asuinpaikakseen pääkaupunkiseudun, Kokkonen muistuttaa. KUOPION ASUKKAAN sosiaali- ja terveyspalveluista vastaa noin hengen joukko vakinaista väkeä. Heidän lisäkseen palveluja antaa vuosittain liki kolmesataa sijaista. Rahaa palaa melkoisesti. Kaupungin oma peruspalvelutoiminta, erikoissairaanhoito ja toimeentuloturva nielevät noin 274 miljoonaa euroa, mikä on kaupungin toimintakuluista 52,5 prosenttia. Sosiaali- ja terveystoimen 241 miljoonaa euroa on taas koko kaupungin toimintakatteesta vähän yli 56 prosenttia, laskee Meriläinen. Viime vuosina perusterveydenhuollon ja perussosiaalitoimen kulujen kasvu on saatu kuriin. Suurten kaupunkien vertailussa kolmen prosentin kasvu taitaa olla peräti pienin, kiittelee Meriläinen. BUDJETTIRAAMISSA EI KUITENKAAN ole pysytty koko 2000-luvulla. Nyt ylityspaine on koko toimialalla reilut neljä miljoonaa euroa. Iloinen uutinen on, että erikoissairaanhoidon kahdeksi miljoonaksi arvioitu ylitys näyttää puolittuvan. Meriläisen mukaan aina, kun palvelua ryhdytään järjestämään, on yhteistyössä luottamushenkilöiden kanssa harkittava, tehdäänkö se omana tuotantona vai ostopalveluna. On koko ajan tarkasteltava, mikä on kokonaisuuden kannalta järkevää ja kustannustehokasta. Kunnalla pitäisi olla joka osiossa omaa toimintaa. Jos ollaan tyystin markkinavoimien armoilla ja tuottajia on harvoja tai jopa vain yksi, ei voida vaikuttaa kulukehitykseen, Meriläinen pelkää. VAJAAN ASUKKAAN Varkaudessa budjettimiljoonat ovat selvästi vähäisemmät kuin Kuopiossa. Koko kaupungin kakusta sosiaali- ja terveystoimen 76,6 miljoonaa euroa vievät 53 prosenttia. Toimintakate 62,9 miljoonaa taas on peräti 64 prosenttia. Kasvua viime vuodesta näyttää kertyvän noin kolme prosenttia, sosiaalija terveysjohtaja Raija Voutilainen arvioi. Täysin yksi yhteen ei kuluvaa ja edellistä vuotta tosin voi verrata. Toimintatavoissa on tullut muutos, kun koko operatiivinen toiminta siirtyi Kuopion yliopistollisen sairaalan KYS:n tuottamaksi. IHAN RAAMISSA ei pysytä Varkaudessakaan, vaan lautakunta joutuu anomaan noin 1,9 miljoonaa lisärahaa. Oma perusterveydenhuolto ja vuodeosastopalvelut pääsääntöisesti pysyvät omassa budjetissaan, ja erikoissairaanhoito nielee leijonan osan ylityksestä. Sosiaalipuolella jonkin verran ylityksiä aiheuttavat muun muassa lakisääteisesti tuotettavat vammaisten asumisratkaisut. Vanhushuollon järkevä järjestäminen on kohtalon kysymys, sanoo Tuomo Meriläinen. Budjettiylitykset Varkaudessa tulevat pääosin erikoissairaanhoidosta, kertoo Raija Voutilainen

12 NYT UUSI MS261 Kirjeitä voi lähettää toimitukseen osoitteella Toimitus hankkii kirjeisiin vastaukset asianomaisilta päättäjiltä. Suurin muutos Varkaudessa tapahtui vuoden 2009 alussa, kun perusturvalautakunta ja terveyslautakunta yhdistyivät. Ilman tätä muutosta meidän kustannuskehityksemme olisi ollut aivan toista luokkaa, Voutilainen arvioi. nyt Voutilaisen mukaan jäähdyttelyvaiheessa. Pakettiin kaavailtiin Varkauden lisäksi Joroista, Heinävettä ja Pieksämäkeä. Yhteistyötä naapurikuntien kanssa yritetään tiivistää ja kuluja pyritään saamaan hallintaan rakenteellisilla ratkaisuilla ja ennalta ehkäisevillä toimilla. Vanhusten osalta suuri haaste on muuttaa toimintatapoja niin, että he tulisivat toimeen mahdollisimman pitkään kotonaan eivätkä tarvitsisi laitoshoitoa, Voutilainen näkee. Sosiaali- ja terveystoimi suurimpana rahanreikänä on erityisen tarkkailun alla kaupungissa, joka aikoo lähivuosina kuroa umpeen useiden miljoonien alijäämänsä. ETELÄSAVOLAISEN ASUKKAAN Juvan sosiaali- ja terveystoimen menot ovat noin 23 miljoonaa. Se tekee 65 prosenttia kunnan 35 miljoonan euron toimintakatteesta. Sosiaali- ja terveysmenot kasvavat selvästi nopeammin kuin kunnan muut menot. Se on erittäin ihmisvaltainen palvelualue, ja alan palkkakustannukset ovat nousseet keskimääräistä enemmän, kunnanjohtaja Heikki Laukkanen sanoo. Ihan räjähdysmäistä kasvu ei kuitenkaan ole ollut. Tavallaan koulujen supistuva oppilasmäärä ja kasvava vanhusten määrä ovat siirtäneet rahaa sivistystoimesta sosiaali- ja terveydenhuoltoon. JUVALLAKIN LAUTAKUNTA on joutunut kääntymään valtuuston puoleen anellen ylityksiä. Perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen menot ovat pitkälti ennustettavissa, mutta erikoissairaanhoito tuo aina yllätyksiä. Juva tuottaa vuoteen 2012 asti kolmen kunnan JJR-allianssin sosiaalitoimen palvelut itsensä lisäksi Joroisille ja Rantasalmelle sekä terveydenhuoltopalvelut omaan kuntaan ja Joroisiin. Palvelurakenne on pyrittävä pitämään asukaslukuun nähden kustannustehokkaana ja palvelujärjestelmä on saatava avohoitopainotteisemmaksi. Kansalaisten lähipalvelujen on pelattava tai seuraa kalliita taustapalveluja, Laukkanen listaa kunnan haasteita. POHJOIS-SAVON PIENIMMÄSSÄ kunnassa, asukkaan Tervossa sosiaali- ja terveydenhuollon menot ovat 7,2 miljoonaa euroa. Se on 65 prosenttia kunnan 11 miljoonan euron budjetista. Suurin haaste sekä palvelutuotannon että kuntatalouden näkökulmasta on väestön nopea ikärakenteen muutos, kunnanjohtaja Olli-Pekka Salminen näkee. Sosiaalitoimen osalta on pysytty hyvin raamissa, mutta perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa tulleet euron ylitykset ovat pienelle kunnalle erittäin haastavia. Salminen on pohtinut, miten kuntien rooli muuttuu, kun uusi terveydenhuoltolaki tulee voimaan. Jäävätkö kuntien perustetehtävät niin vähäisiksi, että onko kuntia ylipäätään enää olemassa? Ja jos ne jäävätkin olemaan, onko se enää tarkoituksenmukaista? Heikki Laukkanen kertoo Juvalla rahaa siirtyvän sivistystoimesta vanhushuoltoon. 22 Olli-Pekka Salminen pohtii onko pienillä kunnilla mitään virkaa uuden terveyden-huoltolain toteuduttua. Olen kuullut, että olette ehdottaneet, että EU:n tulisi laatia globaalistrategia. Mihin EU tarvitsee globaalistrategiaa ja millainen sen tulisi olla? Hannu Laitinen Keski-Suomen keskustanuorten puheenjohtaja, Jyväskylä MS261 HYVÄ HANNU LAITINEN! EU kehittää parhaillaan strategista ajattelua politiikkojensa perustaksi. Lissabonin sopimuksen täytäntöönpanon aloittamisen vuoksi on yhä tärkeämpää luoda entistä kattavampia strategioita myös ulkoasioiden suhteiden hoitoa varten. Tämän vuoksi tein kesäkuussa EU:n kehitysministerineuvoston kokouksessa esityksen, että EU:n olisi laadittava globaalistrategia, jonka avulla pystymme vastaamaan globalisaatiosta johtuviin haasteisiin, kantamaan oman vastuumme ihmiskunnan yhteisistä ongelmista ja kehittämään hyvinvointiyhteiskuntiamme tiukentuvassa kilpailussa. Euroopan unionia on usein sanottu taloudelliseksi jättiläiseksi, mutta poliittiseksi kääpiöksi. Tämä ei ole totta. EU on maailman johtava poliittinen voima kauppa-, kehitys- ja ympäristöpolitiikassa. Näillä sektoreilla ulkosuhdepolitiikka liittyy myös monella tavalla unionin sisäpolitiikkoihin, mm. maatalous-, ympäristö- ja energiapolitiikkoihin. Mielestäni kauppa-, kehitys- ja ympäristöpolitiikat tulisi ottaa kärjiksi kaikessa EU:n ulkopolitiikassa. Korostamalla rooliaan näillä politiikan sektoreilla EU vahvistaa globaalia asemaansa. Asian konkreettiseksi eteenpäin viemiseksi olen esittänyt kolme esimerkkiä, mitä tulisi jo lähitulevaisuudessa tehdä kehityspolitiikan ja muiden siihen läheisesti liittyvien poliitikkojen aloilla. Ensinnäkin EU:lle olisi kehitettävä yhtenäinen ruokaturvastrategia, jossa kehitysja kauppapolitiikkamme tukisivat maatalouspolitiikkamme tavoitteita ja päinvastoin. Tämä on mahdollista, jos tuemme kehitysrahoituksellamme yhteistyömaidemme ruokatuotantoa niin, että he kykenevät vastamaan omaan ja muiden kehitysmaiden kasvavaan kysyntään. Samalla EU:n ruokaturvastrategia toimisi ohjenuorana tulevissa maatalouspolitiikkaa (CAP) koskevissa uudistuksissamme ja voisi johtaa uusiin aloitteisiin maailmanlaajuisissa kauppa- ja kehityspolitiikkaa koskevissa neuvotteluissa. Toiseksi parhaillaan valmisteltavana olevasta EU:n kauppapoliittisesta strategiasta tulisi muodostaa laajempi ulkoisten taloussuhteiden strategia ja se tulisi ankkuroida sisäpolitiikkoihin taloudellisen kilpailukykymme parantamiseksi. Myös kehitys, ilmasto- ja muiden ympäristöpolitiikkojen taloudelliset vaikutukset tulisi ottaa huomioon. Kolmanneksi, kun vuoden 2005 kehityspolitiikkaa koskeva eurooppalainen konsensus mahdollisesti pian päivitetään, tulisi huomiota kiinnittää siihen, että uusi konsensus olisi luonteeltaan poliittisempi ja strategisempi. Tämän uuden EU:n kehityspoliittisen strategian tulisi perustua YK:n Rio de Janeiron vuoden 1992 ympäristö- ja kehityskonferenssissa omaksuttuun laajaan ympäristö- ja kehitysnäkemykseen. EU:n pitäisi pyrkiä tehokkaasti poistamaan köyhyyttä ja edistämään ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää kehitystä kaikkialla maailmassa. Juuri tähän sitouduimme Lissabonin sopimuksessa. Nykyaikainen kehityspolitiikka koskee kaikkia maita, niin kehitysmaita kuin kehittyneitäkin ja se pitää sisällään kaikki elämän ja politiikan osa-alueet. Tässä yhteydessä, osana yhteiskunnallisesti kestävää kehitystä, voimme parhaiten käsitellä myös turvallisuuteen, hyvään hallintoon, oikeusvaltion periaatteisiin, demokratiaan ja ihmisoikeuksiin liittyviä arkaluontoisia asioita. Rauha ja vakaus ovat perusedellytyksiä talouskasvulle ja kehitykselle. Tällä laajalla lähestymistavalla voimme edistää kestävää kehitystä entistä tehokkaammin. Nämä kolme strategiaa voisivat toimia kulmakivinä Eurooppa-neuvoston, komission ja parlamentin yhdessä muotoilemalle laajalle EU:n globaalistrategialle, jolla EU voisi vaikuttaa tehokkaasti globaaliin kehitykseen. Lisäksi voisimme lisätä vaikutusvaltaamme tekemällä USA:n kanssa tehostettua transatlanttista yhteistyötä, jollaisen olemme jo aloittaneet kehityspolitiikan saralla. Laajan globaalistrategiamme ja USA:ssa meneillään olevan strategisen uudistustyön pohjalta voisimme edelleen syventää yhteistyötämme. 679,- 679,- MIHIN TARVITAAN EU:N GLOBAALISTRATEGIAA? VIIME VUOSINA PALJON puhuttu Keski-Savon terveyspaketti on MS261CQ Metsurin Me M ets ttsu sur urin in u uusi usi un us une unelmatyökalu! nellm matyök ma työk ty ö al alu! a lu! E Edistyksellinen d moottoritteknologia, tekn te ek kn no ollog gia, m ma magnesiumvalurunko, agn g es esiumv esiu iu umv mvallur u un u ko ko erinomainen tärinänva aim men nnu nu us, s, y m äris mp ärriis stö töys stä tävä v ll l in ne Ihanteellinen myös vaimennus, ympäristöystävällinen. i t yksityiskohtien k itt i k ht hti ansiosta, hti i t kuten purusuojan pienten kiinteät mutterit. Sh. 865e 50,5 cm3, 2,8 kw / 3,8 hv, 5,2 kg Ainutlaatuisella Ai A inut nu uttllaa atuiis isel e la la Q QuickStop uiick ks Sttop op S Super up perr --ketjujarrulla ket ke varustettu M S Takakahvan Tak ka ak kah hva van turvaliipasimen tu urv val alii iipa p sime men nv MS261. vapautuessa teräketju pysähtyy p py ysä äht htyy sekunnin se ek ku un nnin mu murto-osassa! urt rtoo os oosas ssa a! Jarrutusmenetelmä Jar lisää e ntiise s st stää än käyttäjän kä äytt yttä täjän turvallisuutta! tu urv rva allisu l su s ut utta ta! ta entisestään Sh. 865e 50,5 cm3, 2,8 kw / 3,8 hv, 5,3 kg FS450K MS170D 199,- Kät Kätevä K Kä äte tevä ä ja ja luotettava luotte lu ettta tava v p perusmalli! erus er usma all lli! K Kevyt e ja helppo käsitellä. kä k äsi site ell l ä. ä. V Varustettu Var aru ar uste us ett tttu u ka k katalysaattorilla, ata taly lysa saat atto tori rill ll jonka ansiosta vähäpäästöinen. vä v ähä häp pä ääs ästtö öiin n nen en e n. Sh. S Sh h 272e ,1 cm3, 1,2 kw / 1,6 hv, 4,2 kg 399,499,- Todella T To ode dellllla a su suosittu uos sit ittu tttu ua ammattilaisen mm m m mat attttiila a laise is se en n raivaussaha. ra aiv vau aussah ss s sah aha. aha. a. Huippukiihtyvyys Hu uiipp ppuk ukiiih htttyv yvyy yv vyy yys sekä vääntö. Vakiona s se kä k ä luja luj uja vä ään ntö tö. Va V aki kio on na mukavuusvaljaat, k lj t lj raivausterä, siimapää, kolmioterä sekä ruohosuojus. Sh. 1011e 44,3 cm3, 2,1 kw / 2,9 hv, 8,0 kg 739,- MS192CE STIHLin S ST TIH IHL Liin ke keve kevein vein vein ve nm moottorisaha! oo o ott t or orris isah is aha ha! a! Varustuksena V Va aru r stuk stuk st kse sena na n a mm. mm m.. todella todel ode od ellla a ttehoeh e hookas tärinänvaimennus ka kas ttä äri rinä nänv nva aiim me enn nnus u jja a Er E rg S Stt t -kevytkäynnistys. k tkä kä i t ErgoStart S Sh h 519e Sh. cm3, 1,3 kw / 1,8 hv, 3,3 kg 30,1 3 MS260FB Vahva Va V ahv hva ammattilaisen amma am mm ma att t il illai aiise a en moottorisaha. mo m oot otto otto ori risa sa aha ha. M Magnesiumvalurunko auttaa ke k es stttä äm ä mää mää ään än kovemmassakin kove ko ovemm ve em mm mas ssaki sa aki kin käytössä. kä k äyt ytös öss Kompensaattorikaasutin ja kestämään ttankkien ta ank nkk kiien en p pikalukituskorkit. i al ik alu uk kiittus usko korrk kit. it. it Sh. Sh S h 688e ,2 cm3, 2,6 kw / 3,5 hv, 4,8 kg Paavo Väyrynen Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri MAAILMAN OSTETUIN MOOTTORISAHA Tarjoukset voimassa

13 SENTTERI ASIANTUNTIJA-ARTIKKELI JUHA KUISMA, 55 TEKSTI JUHA KUISMA KUVA MAIJU TORVINEN TIIKERINLOIKKA BIOTALOUTEEN Kannattaa kysyä, olemmeko edes tunnistaneet kaikkia arvokkaita biomassojamme? Taloustieteen kandidaatti, kirjailija. Toiminut aikaisemmin pääministerin talouspoliittisena neuvonantajana, Maatalousmuseon johtajana, kyläasiamiehenä, opettajana ja toimittajana. Hän oli pääministerin talouspoliittisena erityisavustajan Esko Ahon hallituksessa vuosina Kirjoittanut teoksia muun muassa ekohistoriasta ja maaseutupolitiikasta. Artikkelin kirjoittaja toimi vasta raporttinsa jättäneen biotaloustyöryhmän puheenjohtajana. iotalous on vihreän kasvun näköala ja talouden tuleva toimintatapa. Termissä yhdistyy seuraava teollinen vallankumous sekä välttämätön ratkaisulinja sovitettaessa yhteen tuotantoa ja taloutta. Suomella on luonnonvarojensa rakenteen, kulttuuripohjansa ja teknis-teollisen osaamisen puolesta mahdollisuus nousta biotalouden edelläkävijäksi maailman mitassa. Suomi on juuri oikean kokoinen maa organisoimaan biotalouden systeemiseksi kansalliseksi eduksi. Kun kaikki kehittyneet maat ovat lähtökohdiltaan suurin piirtein samalla viivalla, ratkaisee kansakunnan kyky koota käytettävissä olevat voimat rakennepoliittiseksi tiikerinloikaksi. Muutaman kymmenen vuoden kuluttua kaiken vientimme yhteisenä nimittäjä on biotalous. TÄMÄN JOHTOPÄÄTÖKSEN tekemiseen alkaa olla viimeiset hetket. EU käynnisti syyskuussa erityisen EU:n biotalousstrategian valmistelun. Voidakseen vaikuttaa siihen ja ollakseen kehi- Biotalouden konseptin ydin on siinä, että ihminen teollisesti myötäilee ja matkii luonnonprosesseja. Jotta tällaisissa pyrkimyksissä onnistutaan, tulee meidän opiskella eri ekosysteemien toimintaa nykyistä tarkemmin. tyksen edelläkävijä Suomen tulee huolehtia Sitran ja ns. biotaloustyöryhmän eteenpäin viemästä biotalous-konseptista. Vaikka biotalous onkin joillekin poliittisille suunnille helpommin oivallettavissa oleva asia kuin joillekin toisille, on sitä käsiteltävä nimenomaan puoluepolitiikan ylittävänä kansallisena tulevaisuushaasteena. ERITYINEN PERUSTE biotalouden näköalan nopeaan avaamisen on niin sanottu Hubbertin piikki eli peak oil millä tarkoitetaan öljyntuotannon globaalia huippua. Sitä on ennustettu jollekin 2010-luvun vuodelle, tällä hetkellä vuosiin Kun tämä huippu todetaan varmuudella sivuutetuksi, muuttuu öljyn hinta tavalla joka ottaa huomioon sen pysyvän niukentumisen. Samalla syntyy hiilivetyjen käytön horisontti, joka mullistaa investointijärjestykset biotalouden hyväksi. BIOTALOUS ON siis väistämätön osa Suomen tulevien vuosikymmenten luonnonvarapolitiikkaa, sen merkittävin ja radikaalein osa. Muita luonnonvarapolitiikan osia ovat mineraali-, vesi- ja ilmastopolitiikat. Kaikilla näillä aloilla on näköpiirissä voimakkaan kasvun aika. Jo päätetty uusiutuvan energian paketti nostaa uusiutuvien luonnonvarojen osuuden 38 prosenttiin kaikesta energiasta. Kaivostoiminta Suomessa kaksinkertaistuu varsin lyhyellä aikavälillä, ennakoivat esimerkiksi mineraalistrategit. Vesibisneksessä suomalainen Kemira on maailmanluokan toimija. Tilastokeskuksen kokoamien tietojen mukaan suppeimmalla tavalla määritelty biotalouden osuus koko kansantuotteesta olisi 13,5 prosenttia. Se työllistää työntekijää, mikä vastaa 10,7 prosenttia koko työvoimasta. Mutta jos ottaisimme huomioon bio-osaamiseen perustuvan laitevalmistuksen sekä bio-osaamiseen perustuvat palvelut, saisimme huomattavasti suuremmat luvut. YKSI SUURIMPIA kansallisia harhojamme on sinnikkäästi ylläpidetty käsitys, että Suomi elää metsästä. Näin ei ole. Kun koko biotalouden arvonlisä on noin 16 miljardia euroa, on metsäteollisuuden osuus siitä 4,4 miljardia euroa. Tällä hetkellä käytämme jalostukseen vain puolet talousmetsien vuotuisesta kasvusta. Metsäteollisuus on tunnetusti globaalin rakennemuutoksen kourissa ja tuotannosta on leikkautunut pois lähes viidennes. Metsäteollisuuden ongelma ei siis ole puuraaka-aineen saanti eikä hinta, vaan se, ettei ala ole pystynyt riittävän nopeasti uusimaan tuotteitaan. Raaka-aineesta lähtevä termi metsä on kerta kaikkiaan väärä tapa nähdä alan kehitys: ratkaisevaa on biotalouden osaamisen ja uusien tuotteiden kehittäminen. Liiketalouden näkökulmasta tämä muuttaa myös alan rakenteita. OLI BIOMASSA alun perin mitä tahansa, siitä voidaan tuottaa muun muassa energiaa, biopolttoaineita, biomuoveja, kemikaaleja, elintarvikkeita, lääkkeitä ja kosmetiikkaa. Arvonlisä kasvaa koko ajan, mitä pienemmistä paino- ja tilavuusmitoista puhutaan. Alan tutkijat mainitsevat mielellään esimerkkinä, että puun arvokkain osa on oksan tyvi eikä runko! Jalostettava biomassa voi olla puuta, peltobiomassaa, maatalous- tai yhdyskuntajätettä, roskakalaa, turvetta, vesistöjen ruokokasvillisuutta, altaassa kasvatettavaa levää, tai vaikkapa maaperän mykoritsoja. Kannattaa kysyä, olemmeko edes tunnistaneet kaikkia arvokkaita biomassojamme? BIOTALOUDEN POLKU alkaa bioenergiasta, mutta jatkuu vauhdilla korkeamman arvonlisän tuotteiksi. Biologisia prosesseja hyödynnetään jo nyt teollisessa mittakaavassa monissa prosesseissa. Talvivaaran kaivoksella bakteerit erottavat malmin louhitusta kivestä. Nykyisissä laitoksissa jätevesien puhdistus perustuu valittujen bakteerien toimintaan. Raskasmetalleja poistetaan tähän tarkoitukseen kehitetyillä bakteereilla. Paperinvalmistuksessa käytetään entsyymejä muun muassa valkaisussa. Vanhastaan muun muassa juuston ja oluen valmistus on perustunut biotekniseen osaamiseen. Mutta biotalouden suurin lupaus on tuotannollisten virtojen ja luonnonvirtojen yhdistämisessä. Teoriassa täydellinen biotalous toimii kokonaan aurinkoenergialla eikä aiheuta lainkaan jätettä. Sivuvirrat käytetään joko muiden teollisten prosessien panoksina tai ne ohjataan luonnon omien ekosysteemipalveluiden käsiteltäviksi. Tästä tunnettu esimerkki on Tanskassa sijaitseva Kalundborgin kaupunki, myös ekoteolliseksi tiedepuistoksi kutsuttu. KALUNDBORG ON TEOLLISTA EKOLOGIAA, jonka ytimessä on megawatin kivihiilivoimala, jolla tuotetaan sähköä valtakunnanverkkoon. Voimalan tuottama ylijäämälämpö ohjataan lämmittämään kaupungin kotitaloutta sekä läheiselle kalankasvattamolle. Voimalan höyry ohjataan lääketehdas Novo Nordiskille sekä öljyfirma Statoilin paikalliselle laitokselle. Voimalan toiminnasta muodostuva kipsiyhdiste käytetään kipsiä tarvitsevan jalostajan panoksena. Voimalan tuhka ja muu kiinteä jäte käytetään muualla Tanskassa tienrakennukseen. KALUNDBORG ON SYNTYNYT kustannustietoisuudesta ja onnekkaista sattumista. Se on kuitenkin kautta maailman tunnettu, selkein esimerkki teollisesta ekologiasta. Emme Suomessa ymmärrä sitä valtavaa mainosarvoa, joka olisi saavutettavissa, jos joku suunnitteilla olevista biojalostamoista organisoitaisiin vastaavasti. Tämä esimerkki myös osoittanee, missä on biotalouden konseptin ydin. Se on nimittäin siinä, että ihminen teollisesti myötäilee ja matkii luonnonprosesseja. Jotta tällaisissa pyrkimyksissä onnistutaan, tulee meidän opiskella eri ekosysteemien toimintaa nykyistä tarkemmin

14 LOKAA Jätevesineuvojan suosio on parkkipirkon tai tv-lupatarkastajan luokkaa. Hän on ympäristöministerin jälkeen se, johon ihmisten kiukku jätevesiasetuksen vaatimuksista henkilöityy. NISKAAN TEKSTI ANNUKKA KANTOLA KUVAT PETRA PÖYLIÖ n teillä perkele huolet meijän paskakaivoista olisitta saatana ihmeissännö mieluummin meijän toimeen tulosta kuin tämän perheen pönttöön paskantamisesta. Talo velekoo on tähän perheeseen jo riittävästi, näet elleekkii pitäs. --- Tämän jätevesi järjestelmä selvityksen voitte lähettää sinne mistä se on tullukkin. Paksulla pohjoiskarjalan murteella kirjoitettu kirje on vastaus jätevesineuvoja Jouni Ruokolaisen lähettämään selvityspyyntöön kiinteistön jätevesijärjestelmästä. Raivoisa yhteydenotto ei ole ainoa, jonka Valtimossa ja Nurmeksessa neuvontatyötä tekevä Ruokolainen on saanut. Neuvoja on ympäristöministeri Paula Lehtomäen jälkeen se, johon kiistelty jätevesiasetus henkilöityy ja kiukku puretaan. Ruokolainen naurahtaa vertaukselle parkkipirkoista tai tv-lupatarkastajista. Niinhän se on, vaikka jätevesineuvoja ei tosin sakota ketään. Vielä keväällä kiinteistönomistajat suhtautuivat Ruokolaisen mukaan jätevesijärjestelmien uusimiseen kohtuullisen myönteisesti. Syksyllä moni on lyönyt jarrut päälle. Puhelimessa on muutama ollut niin pahalla päällä, että olen miettinyt, onko ovella haulikko vastassa, hän tunnustaa. RUOKOLAINEN PAKKAA REPPUUN nipun laitevalmistajien esitteitä ja hyppää pakettiautoonsa. Valtimon keskusta paistattelee uneliaana lokakuun auringossa. Kylänraitilla huomaa selviä vaikutteita rajan takaisesta Karjalasta kuten myös ihmisissä, Ruokolainen kertoo. Kuntakeskuksen ulkopuolella asfaltti vaihtuu pian soratieksi. Nyt ollaan jo viemäriverkon ulkopuolella, jätevesineuvoja toteaa. Tämänpäiväisillä neuvontakäynneillä Ruokolaisen ei tarvitse pelätä haulikkoa. Vastassa on sen sijaan korvapuusteja onneksi kahvin kanssa. Heinäkylällä asuvien Valjuksen veljesten kiinteistöjen jätevesijärjestelmä on Valtimossa tyypillinen. Aten talon jätevedet kulkevat kolmen saostuskaivon kautta, Erkin kahden. Jätevesi imeytyy maahan kivipesän suodattamana. Ruokolainen tarkistaa kahvipöydässä Valjusten täyttämää selvityslomaketta. Hän kyselee saostuskaivojen tilavuutta, tiivistystä ja pohjien valmistustapaa

15 Monet ovat sitä mieltä, että asetus autioittaa maaseudun kokonaan. Erkki ja Ate Valjus saavat Jouni Ruokolaiselta neuvoja talojensa jätevesijärjestelmien uudistamiseen. Omantunnon kysymyksiä. Pohja on valettu, mutta olisikohan niitä tiivisteitä, Ate Valjus epäilee. Valjusten taloilta on lähimpään vesistöön matkaa 230 metriä. Se on hyvä, niin ei tarvita fosforinpoistoa, Ruokolainen laskee. Meinaatko, että entinen järjestelmä käy? Erkki Valjus ilahtuu. Ei, ei käy, mutta ei kuitenkaan tarvita niin raskasta järjestelmää, jätevesineuvoja toppuuttelee. KOSKA VALJUSTEN TONTIT ovat isoja ja maaperä sopivaa, Ruokolainen päätyy suosittelemaan jätevesien puhdistusjärjestelmäksi maaperäkäsittelyä. Erkki Valjus joutuu kaivamaan pihalleen yhden saostuskaivon lisää, sillä jäteveden on kuljettava kolmen kaivon kautta. Kaikki vanhat kaivot on lisäksi tiivistettävä. Kaivoista selkeytynyt jätevesi johdetaan talojen yhteiseen imeytyskenttään, jonka koko Valjusten tapauksessa on noin neliömetriä. Imeytyskentän imeytysputkista jätevedet johdetaan maahan, jossa ne suodattuvat maakerrosten läpi. Toinen mahdollisuus on tietysti laittaa pienpuhdistamo, Ruokolainen esittää. Se saa veljesten niskakarvat nousemaan. Eihän ne puhdistamot toimi. Kyllä myö se Aten kanssa se imeytyskenttä laitetaan, Erkki Valjus toteaa. RUOKOLAINEN ARVIOI Valjusten jätevesijärjestelmän uudistamisen hinnaksi suunnittelutöineen noin euroa. Veljeksillä on kaivuri omasta takaa, mikä laskee kustannuksia jonkin verran. Ensimmäiseksi heidän täytyy hankkia uudistukselle pätevä suunnittelija. Kun suunnitelma on valmis, kunnasta haetaan toimenpidelupa. Vasta sitten kannattaa ottaa yhteyttä laitevalmistajiin ja kilpailuttaa järjestelmä, Ruokolainen neuvoo. Jätevesineuvoja selostaa vielä, missä aikataulussa järjestelmän uudistaminen tulee toteuttaa. Jos hallituksen kaavailema lisäaika tulee voimaan, takaraja on vuoden 2015 lopussa. Pelkällä ilmoituksella kuntaan saa näillä näkymin lisäaikaa vuoden 2019 loppuun asti, mutta siinä tapauksessa uusi järjestelmä täytyy rakentaa neljän vuoden sisällä. Sosiaalisilla tai taloudellisilla perusteilla kunnalta voi hakea vapautusta asetuksesta viideksi vuodeksi. Sen jälkeen voi anoa vapautusta tarvittaessa uudelleen. Hallitus on lupaillut alustavasti vapautusta myös niille, jota ovat täyttäneet 68 vuotta vuoden 2015 loppuun mennessä. Ei ehdi millään, Ate Valjus laskee. VALJUKSET ARVELEVAT RYHTYVÄNSÄ järjestelmän uudistustöihin jo ensi kesänä. He sanovat pitävänsä periaatteessa hyvänä, että vesistöjä suojellaan. Veljekset kuitenkin ihmettelevät, miksi ihmisen jätöksiin suhtaudutaan niin tiukasti, kun samaan aikaan lehmänlantaa saa ajaa pelloilla ranta-alueillakin. Erkki Valjus on tyytyväinen, että asetukseen ollaan saamassa lisää siirtymäaikaa ja helpotuksia vanhusväestölle. Hänen mielestään iäkkäiden ja pienituloisten pitäisi saada saada remonttiin myös taloudellista tukea. Tällä hetkellä kunta voi myöntää jätevesiremontin kustannuksiin avustusta 35 prosenttia. Tulo- ja omaisuusrajat on kuitenkin asetettu niin alhaalle, että käytännössä tukea saavat harvat. RUOKOLAINEN PAKKAA PAPERINSA ja ojentaa veljeksille nipun esitteitä. Pihalla katsahdetaan vielä kaivoihin. Aika täynnä nämä ovat. Joudutte varmaan pian tilaamaan tyhjennyksen, Ruokolainen toteaa. Neuvojan matka jatkuu kohti seuraavaa kohdetta. Kilometrejä kertyy mittariin, sillä etäisyydet ovat Pohjois-Karjalassa pitkiä. Ruokolainen aloitti Valtimon ja Nurmeksen jätevesineuvojana huhtikuussa. Rakennusmestariksi kouluttatunut mies työskenteli pitkään uuninvalmistaja Tulikivellä suunnittelijana, kunnes tehdas irtisanoi vuoden 2009 keväällä lähes sata työntekijää. Ruokolainen oli tehnyt rakennussuunnitelmia sivutoimisesti ja tuli valituksi Ely-keskuksen määräaikaiseen jätevesineuvojan paikkaan. KESÄAIKANA NEUVOJAN MENO oli hurjaa: käyntejä kertyi jopa kuusi päivässä. Talvea kohti tahti on rauhoittunut, mutta paljon on vielä tekemättä. Valtimossa haja-asutusalueilla runkoviemäreiden ulottumattomissa sijaitsee noin 700 asuinkiinteistöä. Ruokolaisen työhuoneen seinällä roikkuu lista taloista, joihin on tehty vuonna 2004 voimaan tulleen jätevesiasetuksen mukainen remontti. Nimet mahtuvat pienelle keltaiselle tarralapulle. Loput kiinteistöt joutuvat päivittämään puhdistusjärjestelmänsä. Ruokolainen lähestyy kiinteistöjen omistajia selvityspyynnöllä, johon kirjataan tiedot kiinteistöstä ja sen nykyisestä jätevesijärjestelmästä. Selvityksen ja mahdollisen neuvontakäynnin perusteella hän valmistelee jokaiselle kiinteistölle lausunnon, täyttääkö jätevesien käsittely nykyisen vaatimustason. Koska jätevesineuvoja on Ely-keskuksen palkkalistoilla, on kunnan edustajan vielä allekirjoitettava lausunto. NOIN PUOLET SELVITYKSEN saaneista valtimolaisista kiinteistönomistajista on palauttanut lomakkeen täytettynä takaisin. Noin neljäsosaa jätevesineuvoja joutuu patistelemaan toistuvilla puhelinsoitoilla. Asiakkaat keksivät mitä merkillisempiä syitä, miksi eivät halua palauttaa lomaketta. Jotkut ilmoittavat tunkeneensa sen suoraan vessanpönttöön. Ruokolaisen mukaan ihmisten on vaikea ymmärtää, pitääkö yksin tai kahdestaan asuvien todella ryhtyä järjestelmien uusimiseen. Jos naapuritaloon matkaa yli kilometri eikä rantoja ole lähimaillakaan, kuinka paljon kiinteistön jätevedet voivat kuormittaa vesistöjä. Syrjäkylillä asuu pääosin yli 50-vuotiaita pariskuntia, jotka ovat suunnitelleet asuvansa taloissaan ehkä viidestä kymmeneen vuoteen ja muuttavansa sitten kirkolle. Nyt he miettivät, pitääkö kirkolle lähteä heti. Monet ovat sitä mieltä, että asetus autioittaa maaseudun ihan kokonaan. RUOKOLAISEN MUKAAN ASIAKKAITA on välillä vaikea saada uskomaan, että jätevesineuvoja ei ole asetuksen valvoja, vaan yrittää katsoa asiaa kiinteistönomistajan kannalta ja löytää hänelle parhaat vaihtoehdot. Monilla on myös vääriä käsityksiä itse asetuksen vaatimuksista. Luulo siitä, että joka mökkiin tarvitaan kymppitonnin pienpuhdistamo, istuu tiukassa. Osittain tilanne johtuu laitevalmistajien aktiivisuudesta. Myyjät soittelevat ahkerasti kiinteistöjen omistajille ja kiertävät jopa ovelta ovelle. Ruokolainen kertoo käyneensä juuri edellispäivänä perumassa asiakkaan puolesta euron pienpuhdistamotilauksen. Asiakas oli onneksi tullut järkiinsä. Myyjä ei ollut jättänyt edes yhteystietojaan, joten oli siinä selviteltävää. Ruokolainen on törmännyt myös tapauksiin, joissa asiakas on jo ehtinyt asentaa pienpuhdistamon, vaikka olisi todellisuudessa selvinnyt huomattavasti edullisemmilla ratkaisuilla. Sinänsä minulla ei ole mitään pienpuhdistamoja vastaan. Ne ovat paikallaan, jos tontti on pieni eikä nurmikkoa haluta rikkoa. Usein tilanne pilataan kuitenkin myyntitavoilla. Jätetään kertomatta käyttökustannuksista ja niin edelleen. RUOKOLAISEN SEURAAVA ASIAKAS odottelee jo pihalla. Unto Härkin ja hänen Maila-vaimonsa asuvat Kalliojärven kylällä maatilalla, joka siirtyi sukupolvenvaihdoksessa heidän pojalleen 1990-luvun alussa. Hallituksen kaavailema ikähelpotus ei koske Härkineitä, sillä he jakavat paritalon poikansa perheen kanssa. Myös Härkineillä jätevedet kulkevat kahden tiivistämättömän kaivon ja kivipesän kautta. Rantaan on kolmesataa metriä, joten tehostettua puhdistusjärjestelmää ei vaadita. Ruokolainen neuvoo pariskuntaa odottelemaan vielä rauhassa, sillä kylälle on alustavasti suunniteltu yhteistä viemäriverkkoa. Tällä hetkellä verkko kulkee kolmen kilometrin päässä Härkinien talosta. Kylällä on asuttuja taloja parikymmentä. Muutama kiinteistö on jättäytynyt pois hankkeesta sen jälkeen, kun asetuksen ehtoja luvattiin lieventää

16 Neuvontatyö seisoo Toimivien kaivojen uusiminen sapettaa Unto Härkiniä. Hänen pestinsä jätevesineuvojana loppuu tammikuussa. Ruokolainen arvioi, ettei ehdi millään käydä siihen mennessä läpi kaikkia Valtimon ja Nurmeksen haja-asutusalueilla sijaitsevia asuinkiinteistöjä, kesämökeistä puhumattakaan. Kun Ely-keskuksen järjestämä jätevesineuvonta päättyy, kunnan resurssit ovat vähissä. Rakennustarkastaja ja ympäristösihteeri on Valtimolla sama henkilö, joka ei repeä neuvontatyöhön. Ruokolaista harmittavat poliitikkojen kauniit sanat jätevesineuvonnan tärkeydestä. Paljon puhutaan, mutta todellisuudessa kattavaa ja järjestelmällistä neuvontaa ei ole saatavilla. Häntä huolestuttaa, jätetäänkö neuvonta jatkossa kokonaan järjestöjen vastuulle. Ei Valtimolla ainakaan ole sellaisia järjestöjä, jotka voisivat ottaa neuvonnan hoitaakseen. Miten järjestöt edes pääsevät kuntien tietokantoihin ja väestörekisteriin? Mielestäni Pohjois- Karjalassa on toimiva malli neuvonnan järjestämiseen, on kunnan tilat ja kunnat välineet. Pari viikkoa Jouni Ruokolaisen haastattelun jälkeen jätevesiasetuksen ympärillä alkaa uusi kuohunta. Eduskunnasta tihkuu tietoja, joiden mukaan hallituksen suunnittelema ikäpykälä saattaa olla perustuslain vastainen. Huhutaan jopa koko asetuksen kaatumisesta. Pääministeri Mari Kiviniemi kirjoittaa blogissaan, että kansaa on kuunneltava. Meillä on oltava valmius korjata ja muuttaa asioita, kun siihen on aihetta, Kiviniemi linjaa. Jouni Ruokolainen soittaa Valtimosta, että neuvontatyö on nyt täysin pysähtynyt. Pikkuisen farssin puolelle alkaa mennä, hän huokaa. Nyt vain odotetaan, vaikka mitenkä neuvoisi. Kukaan ei varmasti rakenna mitään. Ruokolainen ihmettelee, miksi jätevesiasetuksen kohtuuttomuuteen on herätty vasta nyt, vaikka se on ollut voimassa jo vuodesta Jos asetukseen tulee tässä vaiheessa merkittäviä muutoksia, neuvontatyö on käytännössä aloitettava alusta. Ruokolainen ei silti pistäisi vastaan, vaikka puhdistusvaatimuksia vielä päätettäisiin lieventää. Sitä kautta saataisiin järkeistettyä kustannuksia. Varmasti vaatimustaso tulee olemaan aiempia vuosikymmeniä tiukempi, mutta jos nyt ei ihan kohtuutonta vaadittaisi. Nyt puhdistusvaatimukset ovat paikoin niin tiukat, etteivät niihin puhdistamotkaan pääse. Ruokolainen toivoo, ettei hallituksen kaavailema ikäpykälä ainakaan kaadu kokonaan. Tai jos kaatuu, niin helpotuksia pitäisi pystyä myöntämään muilla perusteilla ilman kohtuutonta byrokratiaa. Pihla ikkunat ja ovet juuri niin kuin haluat, myös asennettuina. Ota yhteyttä: * Pihlavan Ikkuna Oy Autiontie Ruovesi KUNTA EI RAKENNA viemäriverkkoa haja-asutusalueille, vaan se on kylän oma asia. Kyläläisille viemärihanke taas on iso projekti, johon on vaikea löytää vetäjää. Pitäisi olla joku aktiivi, johon kaikki luottavat ja joka ei vedä kotiinpäin. Jos kylällä on keskimäärin kolme kiinteistöä kilometrillä, sillä on hirmu hyvät mahdollisuudet saada valtiolta vesihuoltoavustusta, Ruokolainen kertoo. Kalliojärvellä määrä on hilkulla. Jos tien alkupäähän saisi muutaman talon, hanke lähtisi etenemään. Ruokolainen arvioi yhden kiinteistön liittymiskuluiksi noin euroa. Jos viemäri vedetään kylälle, rajauksen sisäpuolella sijaitsevilla kiinteistöillä on siihen liittymisvelvollisuus. Siinä tapauksessa, että viemäriä ei tule, Ruokolainen suosittelee Härkineille parhaaksi vaihtoehdoksi kaivojen lisäämistä ja tiivistämistä sekä imetyskenttää. Lähimpiin naapureihin on matkaa satoja metrejä, joten kenttä mahtuu hyvin tontille. TÄÄLLÄKIN JÄTEVESINEUVOJA kutsutaan kahvipöytään. Unto Härkin kyselee kestävyysjuoksua harrastavalta Ruokolaiselta, miten lenkit ovat sujuneet. 30 Se tuo Jounin vaimokin käy meillä neuvomassa. Eija on ProAgrian tilaneuvoja, Unto Härkin selittää. Ruokolaisen mukaan laajasta tuttavapiiristä on jätevesineuvojan työssä hyötyä. Harva viitsii alkaa tutulle miehelle rähisemään. Jätevesineuvojan työtä helpottaa myös se, että maaseudulla asiakkaat ovat yleensä hyvin perillä kiinteistöjensä jätevesijärjestelmistä. Monet miehet ovat rakentaneet talonsa omin käsin ja tietävät tarkasti, minne harmaat ja mustat vedet menevät. Unto Härkin muistelee 70-luvun puoliväliä, kun hän rakensi talonsa. Silloin vaatimukset olivat eri tasoa. Edelleen täysin toimivien kaivojen uusiminen sapettaa vanhaa isäntää. Täällä talot ovat niin hajallaan ja harvassa, että paljonko ne voivat kuormittaa. Lietelantaa ja karjanlantaa saa ajaa pelloille, mutta ihmisjätettä pidetään niin vaarallisena, hän puistelee päätään. Hyvä kuitenkin, että on lupailtu jatkoaikaa. Jos siihen mennessä tulisi joku onnistunut puhdistamokin markkinoille. RUOKOLAINEN JÄTTÄÄ TALOON nipun esitteitä ja suuntaa takaisin työhuoneelleen Valtimon kunnantalolle. ENTÄ MITÄ MIELTÄ KIUKKUISTEN ihmisten purkauksia kuuntelemaan joutuva neuvoja itse on asetuksesta? Ruokolainen pitää sen tavoitteita hyvinä, mutta vaatimuksia liian tiukkoina maaseutuoloissa. Pohjois-Karjalan kunnissa talot ovat harvassa. Mielestäni on tarpeetonta, että täällä lähdetään rakentamaan samoilla määräyksillä kuin ruuhka-suomessa. Ruokolainen on törmännyt neuvontakäynneillään myös niin sanottuihin ykkösluokan tapauksiin, joissa jätevesijärjestelmään kuuluu vain yksi kaivo ja poistoputki. Hän ihmettelee, kuinka huonokuntoisissa kiinteistöissä osa ihmisistä vieläkin asuu. Sellaisissa on turha investoida enää jätevedenkäsittelyyn. Asetus on kuitenkin annettu ja sen ehdoilla on neuvojan toimittava. Ruokolaisen mukaan työssä pärjää, kun ei ota sitä liian henkilökohtaisesti. Hän itse laittoi jätevesiasiansa kuntoon viime kesänä. Nyt ei kenenkään tarvitse sanoa, ettei suutarin lapsilla olisi kenkiä. Jätevesineuvoja toivoo, että asetusta ei luettaisi kunnissa liian orjallisesti. Onneksi viranomaisilla on täällä normaalia maalaisjärkeä. LUMILOMA Ukkohalla fakta: Hyödynnä tarjouksemme ja varaa nyt talven lumilomasi! menoon! Joulu Ukkohallassa alk.395 /mökki/3 vrk (4-6 hlön mökki) Kohteita rajoitetusti. Varaukset TAPAHTUMIA UKKOHALLASSA Ravintola Saaga pikkujoulu show Ravintola Saaga pikkujoulu show Talvikauden avajaiset aiset Carnival Disco, Jayhill Jacks Tervetuloa mukaan vauhdikkaaseen aase en Talvikaudella Skibussi Oulusta ja Kajaanista Ks. Myyntipalvelu Online-varaukset: S-Etukortti tarjoukset Kausikortti, rinteet Tarjous voimassa saakka. saa aakk kka. Hiihtoloma Ukkohallassa alk. 695 /mökki/7 vrk (4-6 hlön mökki) Kohteita rajoitetusti. tus ti. Varaukset wu w.u k la. Caravan-kausipaikka 435 Sis. 100 sähköä 31

17 Ajatuksista Koti Lappli-talo on aina myös energiataloudellinen vaihtoehto Lapplin PERINTEISET Uskollisesti suomalaista rakennustyyliä edustavat perinnetalot ja romanttiset uusperinnetalot. Monet nykyiset ja tulevat suosikit! Lappli tekee unelmiesi kodista totta! Lappli taitaa niin perinteisen kuin moderninkin rakentamisen taiteen. Moninkertainen messumenestyjä ja kokenut alansa konkari on tunnettu yksilöllisestä suunnittelupalvelustaan. Meillä talostasi tehdään juuri sinun tarpeitasi vastaava unelmien koti. Ota yhteyttä, siitä se alkaa! Lapplin KOTOISAT Hieno mallisto suomalaisia perustaloja, edullisia ja tyylikkäitä taloja vaikkapa ensimmäistä omakotiaan suunnittelevalle. Lapplin MODERNIT Loistokas sarja arkkitehtuuriltaan upeita, pääosin isoja taloja kaupunki ympäristöön. Mutta moni taloista istuu kauniisti maaseudullekin! Lapplin HUVILAT Kodinlämpimät lomatalot tunturinrinteeseen ja kotilahden poukamaan. Kaikki malliston talot saat myös hirsiverhottuna. Uusi kotisi tai huvilasi löytyy Lapplin esitteistä tai netistä! Tervetuloa asiakkaaksemme, tutustu mallistoihin sivuilla tai tilaa esitteet suoraan kotiisi! Talotehtaantie 14, Tornio Eräs marraskuinen viikko oli Perälän kylällä poikkeuksellinen. Sallin baari nimittäin sulki ovensa viikon ajaksi mitä ei ollut tapahtunut aikoihin. Kylän kiristyneellä poliittisella ilmapiirillä ei ollut omistajan mukaan vaikutusta sulkemispäätökseen. Kassavirran puute. Kahvi ei maistunut entiseen malliin. Poliittinen keskustelu ajautui välillä totaaliseen kaaokseen jätevesiepisodin vuoksi, baarin omistaja perusteli paikallislehdelle. Ovien avautumisen jälkeenkään jätevesiasiat eivät ole selkiytyneet. Kantapöydässä arvioidaan, että lähestyvät eduskuntavaalit piristänevät kylän paikallistaloutta. Vaalimainoksilla lehti paalaa itselleen sievoisen tilin. Ensin mediassa meluttiin muutamista seminaarilipuista. Nyt vaalien alla vähäisetkin ilmoituseurot otetaan mukisematta vastaan. On tämä niin ihmeellistä, Toropainen tuhisee. Paikallislehti on aina ollut riippuvainen sekä kylä- että rautakaupan ilmoituksista. Kauppaketjun vaatimusten vuoksi kustantaja lisäsi ilmestystahtia ja alkoi julkaista maanantainumeroa, kauppias kertoo. Perälään kantautui marraskuun alkupuolella huhu kepun uudesta tempauksesta. Ei ole tietoa, onko jutussa perää, mutta rahapulassa riutuva puolue aikoo kuulemma kiertää jalkapatikassa kaikki Suomen kunnat, tietää paikallisyhdistyksen puheenjohtaja. Kepun pitkä marssi kohti kevään vaaleja alkaa puoluesihteerin johdolla. Puheenjohtaja liittyy patikkaseuraan, jos vain ulkomaanmatkoiltaan ehtii, hän jatkaa. Jos seurue pysähtyy Perälässä, kauppias on varannut kaupan yläkerran kammarit puoluejohdolle. Siellä passaa yöpyä! kaupan myyjä kertoo. On kepussa meno muuttunut. Ennen puoluetoimistolla puoluesihteeri sai kylpeä rahoissa, nyt kylvetään laskuissa, kansakoulunopettaja Osmanen pohtii. Persuvillitys leviää hiljakseen myös Perälään. Kepun paikallispoliitikot ovat varpaillaan ja pälyilevät hermostuneina ympärilleen. Herkimmät rotat jättävät helposti uppoavan laivan, mutta takaisin ei ole tulemista, kunnansihteeri puhisee. Perälän kepulaiset yrittävät pitää mielissään puoluetoimiston tuoreimman myllykirjeen tärkeimmät ohjeet: Älkää provosoituko persujen vaalilupauksista. Älkää missään nimessä julkisesti aliarvioiko persujen mahdollisuuksia! Lopettakaa viittaukset soinimaisiin fraaseihin! Älkää nuoleskelko persuja, vaan jättäkää tehtävä demareille tai muille puolueille, toimittaja Heiskanen lainaa lähdettään. Miettikääpä myös mahdollista lehtiotsikkoa 18. huhtikuuta 2011: Pääministeriksi Soini! Heiskanen hiljentää kantapöydän kiertokirjeen loppulainauksella. Maailmalla mainetta niittänyt, suomalainen Angry Birds -kännykkäpeli on innoittanut myös peräläläisiä. Alkuperäisessä pelissä vihaiset linnut jahtaavat munavarkaissa käyneitä sikoja. Perälässä siitä on ohjelmoitu uusi versio. Siinä kepulaiset jahtaavat ääniä varastelevia persuja, kepunuori selittää. Peli on paikallinen menestys ja merkittävä hengennostattaja. Kuinkas muuten, hän lisää. Perälässä on seurattu ja kuunneltu kepun työelämäkiertuetta. Sallin baarin omat asiantuntijat mielellään esittelisivät työläisen arkea puoluejohdolle. Ei tästäkään projektista mitään tule. Työnteosta on tullut ministereille niin vieras asia, että ovat oikein opintokiertueelle lähteneet. Kannattaisi käydä töissä useamminkin, kantapöydässä puhistaan. Kepu voisi kampanjoissaan ihmetellä ääneen muutakin kuin tavallisten työläisten työmäärää tai palkkojen suuruutta, sanoo maanviljelijä. Maakuntiin kun pitäisi saada positiivisia viestejä ja äkkiä. Ei kameroiden loisteessa pällistely tuo yhtään uutta työpaikkaa saati ääntä, lisää Toropainen. Apollonkadun politrukit voisivat seuraavaksi kehitellä trendikkään kampanjan, jossa on sopivasti seksiä ja propagandaa, esittää Osmanen. Voisivat aloittaa rahankeruun poliittisilla tyttö- ja poikakalentereilla, hän lisää. Kuvitelkaa, että Mari Kiviniemi tekisi urpilaiset, mutta piikarit jalassa, kun joulunajan naistenlehtiä täytetään. Demarijohtaja teki julkisuudenkipeänä kaikkensa, jotta hänet noteerattaisiin jotenkin ensimmäisenä puheenjohtajavuotenaan, paikallisyhdistyksen puheenjohtaja myhäilee. Seuraavaksi stailattaisiin kodin viemärimiehiksi puoluesihteeri Timo Laaninen ja varapuheenjohtaja Timo George Clooney Kaunisto. Siitäkös Kepulandia villiintyisi. 32

18 PITÄÄ OLLA SINUT JA VIIHTYÄ ITSENSÄ KANSSA. MUUTEN HOMMASTA EI TULE YHTÄÄN MITÄÄN. PIINALLINEN TUSKA Elämäntapaurheilija Maija Oravamäki on harrastanut kestävyyslajeja koko ikänsä. Kestävyysurheilu tarjoaa koko kirjon ja kaikkea siltä väliltä TEKSTI RISTO LUODONPÄÄ KUVAT PETRA PÖYLIÖ VAI TAIVAALLINEN TUNNE ELINYMPÄRISTÖN, TEKNOLOGIAN ja yleisten elämänarvojen muuttuminen ovat aiheuttaneet sen, että luonnollinen alusta kestävyyslajien harrastamiselle kutistuu koko ajan suppeammaksi. Kun kestävyysjuoksijana maajoukkuetasolle yltänyt Maija Oravamäki (o.s. Kukkohovi) aloitteli urheijan uraansa lukujen taitteessa, kaikki oli vielä toisin. Maijan tarina on kuin suoraa nostalgiamuistelua suomalaisessa yhteiskunnassa viime vuosikymmeninä tapahtuneesta rakenne-, tai pikemminkin asennemuutoksesta. Muhoksen Kylmälänkylässä oli jonkinnäköinen urheilukenttä ja puitteet harrastaa. Kesällä yleisurheilua ja talvella hiihtoa, kuinkas muuten. Peruslajeja, joissa nuoria innostavista idoleista ei ollut noihin aikoihin puutetta. Ja tietysti ulkona, koska urheilu miellettiin tuolloin vielä ulkolajiksi. Urheilulle pyhitettyä sisätilaa kun ei tarjolla ollut, mutta eihän sellaista toisaalta osattu edes kaivata. Jos ei jotain urheilupaikkaa ollut valmiina, niin sellainen rakennettiin itse, kiteyttää Maija kyläyhteisön merkityksen. Minuutilleen aikataulutettu kuskaaminen ohjattuihin harjoituksiin oli tuntematon käsite. Syrjäkylillä olennaisempaa oli koulun ja opettajan merkitys lasten innostajana. Uran alkuvaiheessa toki myös vanhemmilla oli merkittävä rooli tukijoina. Muhoksen Urheilijoiden kanssa pääsin ensimmäisiä kertoja kisareissuille. Urheilusta innostunutta tytärtä ei maatilan askareiden keskellä hyysätty liikaa, mutta ei toisaalta kiellettykään. Suhtautuminen oli sellaista tervettä, maalaisjärjellä varustettua. Jos tärkeät kisat sattuivat heinänteon aikaan, niin tottakai sinne kisoihin mentiin, Maija muistelee. KOTISEUDUN PITÄJÄSEUROJEN eli Muhoksen Urheilijoiden ja Rokuan Ryhdin kautta nuori urheilija sai hyvän pohjan ponnistaa kohti totisempaa harjoittelua. Maija Oravamäki toteaa lopullisen valinnan kestävyyslajien puolelle olleen menestyksen ohella myös tyyppikysymys. Ruumiinrakenteella on merkitystä. Olen aina ollut tällainen pikkuinen ja kevytrakenteinen yksilö, Maija naurahtaa. Vähintään yhtä tärkeä ominaisuus kestävyysurheilijalle pitää löytyä myös hartialinjan yläpuolelta. Pitkät, yksinäiset lenkit kysyvät suorittajaltaan omanlaistansa luonnetta. Pitää olla sinut ja viihtyä itsensä kanssa. Muuten hommasta ei tule yhtään mitään. Kuva ei ole filmistä Opettajatar seikkailee, vaikka aihe on sama. Maijan urheilu-uraa on helpottanut ratkaisevasti se, että aviomies-jani urheilee niinikään edelleen kilpailumielessä. Aviomies, valmentaja ja hieroja samassa paketissa. Ja vielä pyörän kunnostaja ja suksien huoltaja. Oravamäen aamukahvipöydässä puhutaan toki muustakin kuin urheilusta, vaikka elämäntapa on yhteinen valinta ja järjestys kotonakin joskus sen mukaista. Suksia, maastopyöriä ja lenkkivarusteita mukavassa sekamelskassa. Siinä se on meidän arkea tässä talossa, Maija nauraa. PITKÄN LINJAN URHEILIJA tunnustaa suoraan, että pelkkä harjoittelun antama nautinto ei riitä. Pitää olla jokin tavoite, jota kohti mennään. Tässä tulee selkeä ero tavalliseen kuntoilijaan verrattuna: rankka lenkki ei ole Maija Oravamäelle päämäärä vaan väline kohti jotain vielä rankempaa. Kyllä se on kilpailuvietti, joka pikkutytöstä asti on pistänyt liikkeelle. Pitää pärjätä mahdollisimman hyvin, 37-vuotias urheilija perustelee. Pitkäjänteistä työtä vaativien tavoitteiden saavuttamisessa Maijaa kiehtoo kokonaisuus. Ei siis pelkästään lähtölaukauksen jälkeiset tapahtumat. itkä, monta tuntia kestävä urheilusuoritus on useimmille meistä tavallisista kansalaisista etäinen ja jopa ristiriitaisia tunteita herättävä juttu. Omakohtainen ensivaikutelma esimerkiksi koulun juoksu- tai hiihtokilpailuista muokkaa asenteita pitkälle tulevaisuuteen. Eivätkä muistot ikävä kyllä ole läheskään aina kovin positiivisia. Jo pelkkä ajatus happivelan ja lihasjomotuksen raa asta ristitulesta rassaa sisäelimiä liian syvältä houkutellakseen edes kokeilemaan oman sietokyvyn rajoja. Täysin ymmärrettävää. Jos joku väittää, että yhtäjaksoinen juoksu, hiihto, pyöräily, uinti tai mikä muu tahansa perusliikuntamuoto on hauskaa vielä parin tunnin kuluttua aloittamisesta, niin hän valehtelee ihan varmasti. Tiukille se ottaa kaikille. Ensiaskeleiden jälkeen fyysisesti ja myös henkisesti. Tietyillä ihmisillä on parempi taipumus lykätä kivun ja tuskan tunteen sietokynnystä mahdollisimman kauas. Jopa luontaisesti, mutta ennen kaikkea pitkällisen harjoittelun tuloksena. Juuri tästä kestävyysurheilussa pohjimmiltaan on kysymys. Kohti Raid In Francea Viikon 24 harjoitukset, jolloin Maija Oravamäki valmistautui Raid in France -nimiseen viiden päivän seikkailukisaan Ranskassa. kesäkuu maanantai: lepo tiistai: Oulurasteilla kaverin kanssa maastopyöräsuunnistus 40min, juosten A-rata 55min ja B-rata 40min keskiviikko: maantiepyöräilyä 1h 40min, päälle kevyttä juoksua 20min torstai: aamulenkki juosten 10 km, illalla jumppien veto spinning ja bodypump perjantai: juoksua 1h 15min, josta vauhtileikittelyä 30min lauantai: maastopyöräilyä 2h 30min, jossa 1 h tekniikkaosio Ellinmaan mtb-radalla, päälle kevyttä juoksua 30min sunnuntai: juoksemalla venevajoille 10min, melontaa Oulujoella 2h 30min, juosten takaisin kotiin 10min 34 35

19 Lapponia PIENI, MUTTA ALATI PIILEVÄ VAARAMOMENTTI VOI OLLA SYY SEIKKAILU-URHEILUN SUOSIOON. Ryppyotsaista puurtamista se ei ole. Nimittäin urheilu, kun siihen asennoituu oikein. Vaikka suoritus kestää kolmekin tuntia, niin valmistautuminen on vähintään yhtä tärkeää. Tärkeän kisan alla pitää suunnitella aikataulut, syönnit ja muut tankkaukset mahdollisimman tarkkaan. Kovatehoisten harjoitusten oikea sovittaminen ohjelmaan on kokonaisuuden kannalta myös tärkeää. Elimistö tarvitsee sietokykyä parantaakseen kovaa rasitusta, mutta kaikki on tehtävä levon kanssa sopivassa suhteessa. Suuren yleisön mieliin piirtyneet kuvat Lasse Virenistä soramontulla tai Mika Myllylästä suolla antavat Maijan mukaan turhankin dramaattisen kuvan kestävyysharjoittelun arkipäivästä. Kovat harjoitukset ovat välttämättömiä. Mutta jos tästä niin sanotusta soramonttutreenistä tahtoo saada parhaan tehon irti, niin vähintään yhtä tärkeää on se, mitä teet muun ajan. Loppujen lopuksi tärkeintä harjoittelua on kuitenkin kevyt peruskestävyysharjoittelu, Maija filosofoi. UUDENLAISIA ULOTTUVUUKSIA ja haasteita kisoihin valmistautumiselle tarjoaa kasvanut lajien kirjo. Maija Oravamäki on elävä esimerkki siitä, miten kestävyysurheilun trendit ovat viimeisten vuosikymmenien aikana muuttuneet. Perinteisten lajien rinnalle ja ohikin on ajanut triathlonin ja seikkailu-urheilun tyyppisiä yhdistelmälajeja. Tai minun kohdallani oikeastaan duathlon eli juoksu ja pyöräily. Koska en osaa uida niin hyvin kuin triathlonissa pitäisi, Maija tunnustaa. Kokonaan oma lukunsa on nuoremman polven muotilajiksi noussut seikkailu-urheilu. Huippu-tasolla kyse on useiden vuorokausien mittaisista kilpailuista, missä testataan fysiikan lisäksi myös erilaisia taitoelementtejä ja joukkueen (yleensä kolme miestä ja yksi nainen) harmonian kestävyyttä. 36 Lajin huippuihin kuuluva oululainen Seppo Mäkinen houkutteli kerran kokeilemaan ja koukkuun jäin heti, Maija hymyilee selvästikin innostuneen oloisena. UUSI LAJI ON VIENYT pohjoisen tyttöä tuntureiden juurilta aina Ecuadoriin asti. Eikä missään kiintiönaisen roolissa, vaan joukkueen täysipainoisena jäsenenä. Uskallusta se ainakin vaatii, kun yhtäkkiä pitäisi osata ylittää vesistöjä tai kiipeillä vuoren rinteillä. Lämpötila voi vaihdella kisan aikana niin, että välillä palelee ja välillä on yli 30 astetta lämmintä. Seikkailijan maailma ei ole aina myöskään niin turvallinen paikka. Maastopyörän kanssa on jouduttu pikkuonnettomuuksiinkin, mutta toistaiseksi on ehjin nahoin kotiin selvitty, Maija kiittelee. Pieni, mutta alati piilevä vaaramomentti voi olla yksi syy seikkailu-urheilun koko ajan kasvavaan suosioon. Jos maraton tai triathlon on jo kertaalleen läpikäyty, niin moderni, koulutettu maailmankansalainen löytää kyllä itselleen aina uusia haasteita kestävyysurheilun saralta. Aleksander Stubb on vain yksi esimerkki tämän päivän ihanteiden synnyttämistä roolimalleista. Maija Oravamäki tietää kokemuksesta, että kestävyyslajien harrastajan prototyyppi on jotain aivan muuta kuin vielä pari vuosikymmentä sitten. Pieni hikilenkki ei enää riitä. Kova työ vaatii vastapainoa. Ei ole mikään harvinainen näky, että pikkutakkimies nousee työviikon päätteeksi lentokoneeseen ja suuntaa toisella puolella maailmaa järjestettävään seikkailukisaan. Ruutu vie lasten ajan Muhoksella ala-asteen luokanopettajana toimiva Maija Oravamäki on huolissaan alaasteikäisten lasten liikkumisesta. Tai pikemminkin sen puutteesta. Ruutu vie lasten ajankäytöstä aivan liian suuren ajan. Jos lapsi viettää parikin tuntia päivästä tietokoneen ääressä, niin se on kyllä liikaa, hän toteaa. Syyllisiä tilanteeseen on Maijan mukaan turha hakea eikä asia pelkällä saarnaamisella parane. Käsiään eivät asian suhteen voi pestä sen enempää vanhemmat kuin koululaitoskaan. Liikuntatunteja on aivan liian vähän. Sinänsä harmi, sillä suurin osa lapsista kyllä haluaisi liikkua, jos heille pystyy tarjoamaan tarpeeksi aikaa ja hieman virikkeitä. Maijan mielestä on aiheellista kysyä, kuinka virikkeellisiä ympäristöjä esimerkiksi koulun pihat ovat liikunnan kannalta. Eikä riitä, vaikka vieressä olisi urheilukenttä, jos sieltä puuttuvat tarvittavat välineet. Korkeuttakin on hankala hypätä, jos ei ole korkeushyppypatjaa, hän ottaa esimerkin. Useat vanhemmat kyllä vievät tänä päivänä lapsiaan liikuntaharrastuksiin. Passiivisuus omaehtoiseen liikuntaan kannustamiseen on silti silmiinpistävää. Nyt on vallalla kuskauskulttuuri. Lapsi viedään tunnin ajaksi ohjattuihin harjoituksiin, haetaan sieltä pois ja uskotaan, että se on tarpeeksi. Kaupungistunut elämäntapa ei Maijan mukaan saa olla selitys sille, etteikö luontainen perusliikunta olisi mahdollista. Rivitalon pihasta voi ihan hyvin lähteä patikkaretkelle, jos vain viitseliäisyyttä löytyy. Ei tarvitse olla edes metsää ympärillä. 3-7 vrk alkaen VAIN vrk208 3 vrk338 MÖKIT TALVELLA vrk (su-pe) alkaen VAIN 4 vrk Puhtaasti Parasta! vrk472 Lisätiedot ja varaukset tai puh. (08) MÖKIT KEVÄÄLLÄ vrk (su-pe) suosittelee: aivan palveluiden ja rinteiden vieressä. 189 alkaen VAIN 249 Tarjous voimassa saakka ja Tarjous voimassa

20 HUOMISEN RISTIKKOLEHTI SAAPUU UUsi lehti! Hae lehtipisteestä! LEHDEN LISÄPALVELUT NYT NETISSÄ! Tarkista ratkaisitko oikein! Vihjeinä musiikkia ja videota! OSTA HETI Saat pelieuroja! Ristikko Laatinut: Tuuli Rauvola Ratkaisu seuraavassa numerossa Kummitäti on laajasti elämää nähnyt ihmissuhdeasiantuntija. Lähetä kysymyksesi tai pohdintasi Kummitädille. Kommentoi myös, jos olet Kummitädin kanssa eri mieltä. Tekstin pituus mielellään noin 500 merkkiä. Kummitäti valitsee tekstit ja lyhentää niitä tarvittaessa. Osoite: tai Sentteri, Kummitäti, PL 1070, Helsinki Olemme nyt kahdestaan kotona mieheni kanssa kun lapset ovat jo muuttaneet opiskelemaan. Olemme molemmat vielä työelämässä ja toivoin, että saisimme sen vastapainoksi enemmän yhteistä aikaa. Niin ei ole tapahtunut, vaan päinvastoin. Mieheni täyttää aikansa entistä enemmän omalla yrityksellään, siihen liittyvillä muilla projekteilla sekä harrastuksilla, entisillä ja uusilla. Niissä minulla puolestaan ei ole sijaa, sillä olemme kiinnostuneita aika eri asioista. Olemme keskustelleet tilanteesta ja hän myöntää, ettei osaa pysähtyä tavalla, jota minä tunnen kaipaavani. Haluamme pysyä yhdessä, mutta välillä tuntuu siltä, että käsityksemme yhteisestä ajasta ovat hyvin eroavaisia. Eniten minua häiritsee se, että mieheni ei tunnu koskaan olevan läsnä kanssani. Hänen päänsä on aina täynnä joko juuri ratkaistuja työhön tai muihin projekteihin liittyviä ongelmia tai sitten hän pohtii jo seuraavia haasteita. Nainen, 52 vuotta Probleemasi kuulostaa jokseenkin tutulta. Aika moni muukin vastaavassa elämäntilanteessa oleva kertoo samaa. Tilanteessa on ainakin kaksi mahdollista etenemistietä. Voi olla, että kaikki miehesi touhuama ja itsesi kokema johtaa teitä elämässä aivan eri suuntiin. Teidän yhteinen projektinne, perhe, lapset, on saatettu omilleen. Onko vielä jäljellä jotain, miksi teidän erityisesti pitää pysyä yhdessä? Kerrot, että haluatte pysyä yhdessä. Se on hyvä lähtökohta. Miettikää, miksi. Mikä on niin arvokasta, että teidän on hyvä kokea se edelleen yhdessä, elää se vielä yhdessä? Millaisia asioita pystytte yhdessä listaamaan tuohon listaan? Toinen vaihtoehto voi olla, että miehesi onkin aina halunnut touhuta omissa projekteissaan. Nyt hänellä on siihen mahdollisuus ja hän heittäytyy siihen. Mikä on oma roolisi siinä? Esitä tämä kysymys hänellä rohkeasti, mutta ole myös valmis vastaukseen. Jos hän haluaa tehdä asioitaan yksin ja pitää Sinut kotona tai omissa harrastuksissasi statistina, oletko valmis siihen? Puhuminen auttaa lähes aina. Suhteenne kuulostaa siltä, että tunteita riittää vielä paljonkin. Silloin puhe tuskin menee hukkaan. Olen seurustellut tyttöystäväni kanssa viisi vuotta. Opiskelemme samassa kaupungissa ja asumme yhdessä. Nyt hän on vuoden ajan Amerikassa vaihto-oppilaana. Meille tämä ei ole ongelma. Olemme koko ajan yhteydessä monin eri tavoin, skypessä keskenään, facebookissa kavereiden kanssa yhdessä ja sähköpostitsekin. Välillä vain tuntuu siltä, että tämä tilanne on ongelma kaikille muille! Vanhemmat ihmiset sanovat, että tilanne on aika erikoinen. Monet kaverit ajattelevat, että minua pitää lohduttaa kun olen Suomessa; muutama tyttö on ihan selvästi yrittänyt iskeäkin minua. Minua tuollainen ärsyttää. Mies, 26 vuotta Vanhemmille ihmisille vuoden jakso Jenkeissä, tai missä vaan, tuntuu yhä pitkältä ajalta jossakin saavuttamattomissa. Nuorempi sukupolvi ei koe niin. Facebookin tai Skypen kautta ollaan reaaliaikaisesti tekemisissä kaikkien kanssa. Sekä sen, joka on kilometrin päässä että sen, joka on viiden tai kymmenen tuhannen kilometrin päässä. Vanhemman sukupolven reaktiot ehkä johtuvat kokemuksesta. Vaikka yhteydet olisivatkin tiiviit, toinen ei ole fyysisesti läsnä. Se vaikuttaa moniin pitemmällä aikavälillä, mutta ei välttämättä kaikkiin. Saman asian oivaltavat kaveripiirisi tytöt. Luultavasti olet heidän mielestään tavoittelemisen arvoinen nuori mies ja he kokeilevat, olisiko heillä mahdollisuuksia. Jos yhdessä tyttöystävänne kanssa tiedätte, missä olette yhdessä ja mitä haluatte yhdessä, suhtaudu ympäristöön huvittuneella huumorilla. Teillähän on asiat hyvin. Mutta muista myös, että vuosi on silti pitkä aika. Jos se tuo tullessaan yllätyksiä, mieti myös niiden merkitystä ja tarkoitusta tulevan elämän kannalta. ulkopoliittinen hyvä keskustan kansanedustajaehdokas, suomi ei elä umpiossa ja äänestäjät tietävät sen. kansainvälisen talouden heilahtelut, muuttoliikkeet, konfliktit ja ilmastonmuutos vaikuttavat niin suomeen kuin kehitysmaihinkin. kerro äänestäjille, että sinäkin näet kotimaisten ja kansainvälisten haasteiden yhteydet: vastaa vaalikoneeseen osoitteessa Vaalikoneessa on 19 kysymystä muun muassa kansainvälisestä taloudesta, Venäjästä, Natosta ja kehityspolitiikasta. Koneen kysymykset ovat laatineet yli 20 globaalien kysymysten parissa työskentelevää järjestöä tai muuta toimijaa. Koneen rakentamista on koordinoinut Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa. Lehmirannan lomakeskus Perniössä Lehmijärven rannalla 12 km Salosta. Ikäihmisten nykyaikainen lomakeskus ja kylpylä - Majoitustilaa Ruokailupaikkoja Kahvilapaikkoja A-oikeudet - Kylpyläpalvelut - Ohjelmalliset lomaviikot Lehmirannantie 12, Kotalato Puh. (02) , Fax. (02) HAR- MAIS- SA AURAN OSA SILE KANAVA- KAUPUNKI TOMU POLTTILA BIAUDET MAA- VÄRI TEHDÄ COCK- TAIL RISTO Lokakuun ristikon ratkaisu KAPAKKA -TASS PALKITTU DESMOND VESI- POHJOIS- KARJALAA SEN TÄH- DEN IHAN YRT- TE- JÄ KUU- LUVA ARKKI- MIES KIRJAILIJA VÄINÖ ITARA HEIKIN SUKUA -PELI MONIEN ISIT? PARKA SAAS- TUNUT JÄRVI ITÄINEN KIELI TEAN SUKUA SUURI HALU I T Ä- MAA KAS- SILA PUHUA RUMIA +T TÄNNE SA- NOIN ROMA- NIASSA ALKU- ASUKAS- SOTURI LUMOUS IMU- ROINTI PAUL YOSHIKON SUKUA HAUKI ON KALA HÄRMÄLÄN KAIMOJA KOR- JATTU KIVEN RIITA PÄÄSTÄ VANKI- LASTA LAITOJA SÄÄ- DYLLI- SIN PAK- KANEN KOUK- KUIHIN PAPERIN VALMIS- TUKSEEN SO- DASSA LIHOT- TAA? 2x TOL- LOT RASKAALLE UNELLE OMINAISTA KIVI- NIEMEN NIMISIÄ PERSO EI MAHDU E N Ä Ä SUZUKI - VOI PILLILLÄ HIM- MELI- AINES MAA- LARI ISTO RAJA- VUO- RISTO KUU- LA AASOJEN JOUKOSSA SAAKKA JÄMSÉN, MAAHER- RANAKIN TOSI SUU- RIA JOULUN SUOSITUIMMAN LAHJAN LÖYDÄT OSOITTEESTA: ONKI- MIEHEN TÄRPIT TR

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas alkaa

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot

Prinssistä paimeneksi

Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella 2015-2019?

Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella 2015-2019? Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella -2019? KAKS - Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreimmassa vuoden Ilmapuntari-tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten näkemyksiä siitä,

Lisätiedot

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu NELJÄ TUULTA KESKUUDESSAMME Päihdeongelmat Noin 2800 ihmistä kuoli vuonna 2012 päihteiden

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

Kinnulan humanoidi 5.2.1971.

Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Peter Aliranta yritti saada kiinni metsään laskeutuneen aluksen humanoidin, mutta tämän saapas oli liian kuuma jotta siitä olisi saanut otteen. Hän hyökkäsi kohti ufoa moottorisahan

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

Ilonan ja Haban aamu Pariskunnalle tulee Aamulehti, mutta kumpikaan ei lue sitä aamulla: ei ehdi, eikä jaksa edes lähteä hakemaan lehteä kauempana sijaitsevasta postilaatikosta. Haba lukee Aamulehden aina

Lisätiedot

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli

Lisätiedot

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Gepa Käpälä Jännittävä valinta

Gepa Käpälä Jännittävä valinta Gepa Käpälä Jännittävä valinta Moikka! Mä oon Gepa Käpälä. Oon 7-vuotias ja käyn eskaria. Siili Iikelkotti ja oravakaksoset on siellä kanssa. Mutta mä oon niitä nopeampi. Oon koko Aparaattisaaren nopein.

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku Iso alkukirjain seuraaviin: nimet, maat, kaupungit Pieni alkukirjain seuraaviin: viikonpäivät, kielet, kuukaudet 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle.

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. Hän rakastaa minua. Tietenkin minä rakastan häntä. Kyllä minä uskon, että hän rakastaa minua... Hänhän on vaimoni! Joskus hän sanoo sen ääneenkin. Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. On hyvä

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa 2009-2013 Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa Suomalainen ajankäyttö Suomalainen viestintä ja käytöstavat Suomalainen elämäntapa Aikatauluja ja sovittuja tapaamisaikoja on hyvä noudattaa täsmällisesti.

Lisätiedot

4.1 Kaikki otti mut tosi hyvin ja ilosella naamalla vastaan, enkä tuntenu oloani mitenkään ulkopuoliseksi, kiitos hyvän yhteishengen työpaikalla.

4.1 Kaikki otti mut tosi hyvin ja ilosella naamalla vastaan, enkä tuntenu oloani mitenkään ulkopuoliseksi, kiitos hyvän yhteishengen työpaikalla. Ranska Chamonix Niin tällänen blogikin pitäis kirjottaa. Meinasin että kirjotan ihan mitä olen Ranskassa tehny ja lisäilen sinne tänne kuvia, en oo mitenkään blogin kirjottaja tyyppiä. 3.1 Lähin Kittilästä

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella Sanomalehtiviikko KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. -luokkalaisille Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella MA Tänään katsomme ja kuuntelemme sanomalehteä. 1. Paljonko sanomalehti

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Marjo Virkkunen palvelutalon johtaja Onnellinen elämä syntyy välittämisestä ja kuuntelemisesta. Yhdessä olemisesta ja tekemisestä Alkoi Vire Koti

Lisätiedot

Miesten kokema väkivalta

Miesten kokema väkivalta Miesten kokema väkivalta Lahden ensi- ja turvakoti ry; Jussi-työ 1 * Suomessa on toteutettu yksi tutkimus, jossa on tarkasteltu erikseen ja erityisesti miehiin kohdistunutta väkivaltaa (Heiskanen ja Ruuskanen

Lisätiedot

Ohjeita lapsiperheille

Ohjeita lapsiperheille Oulun vastaanottokeskus Heikinharjuntie 66 90620 Oulu Puhelin: 0718763100 Ohjeita lapsiperheille Minna Märsynaho Diakonia-ammakorkeakoulu 2 SISÄLLYSLUETTELO LAPSI JA TURVALLISUUS 3 ARJEN PERUSTOIMINNOT

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi.

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. FT Katja Koski 2 lapsen äiti SELÄTÄ UHMA Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. Arkea Ilman Taistelua Millaista arkesi olisi, jos sinun ei tarvisi

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa TNS Gallup Oy on selvittänyt SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten arvioita työssä jaksamisesta sekä suhtautumista

Lisätiedot

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Kissaihmisten oma kahvila!

Kissaihmisten oma kahvila! Kissaihmisten oma kahvila! Teksti ja kuvat: Annika Pitkänen Jo ulkopuolelta voi huomata, ettei tamperelainen Purnauskis ole mikä tahansa kahvila. Ikkunalaudalla istuu kissa katselemassa uteliaana ohikulkevia

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

PAREMPAA (ITSENSÄ) JOHTAMISTA = KIRKKAAMPI IDENTITEETTI

PAREMPAA (ITSENSÄ) JOHTAMISTA = KIRKKAAMPI IDENTITEETTI PAREMPAA (ITSENSÄ) JOHTAMISTA = KIRKKAAMPI IDENTITEETTI WIA one Pauliina Airaksinen-Aminoff pauliina@aminoff.fi 3.9.2013 Ensivaikutelma 3.9.2013 WIAone Yrittäjä Toimittaja Uusmedia-ala Coachi Mainostoimistoala

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Laatineet: Maija-Stiina Auvinen ja Jenni Väisänen, yhteisöpedagogiopiskelijat, HUMAK, 2014

Laatineet: Maija-Stiina Auvinen ja Jenni Väisänen, yhteisöpedagogiopiskelijat, HUMAK, 2014 Väittämäkortit Liikkuva romaniväestö Suomessa ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset Laatineet: Maija-Stiina Auvinen ja Jenni Väisänen, yhteisöpedagogiopiskelijat, HUMAK, 2014 Väittämäkortit

Lisätiedot

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3

Lisätiedot

Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla?

Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla? PERINTÄASIAKKAAT IKÄRYHMITTÄIN Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla? 1. TILASTOSELVITYS Tilastotarkastelun tarkoituksena on selvittää, miten perintään päätyneet laskut jakautuvat eri-ikäisille

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia Hannele Haapala, TYKS, Keskola Separaation vähentäminen Hoitojaksot keskolassa saattavat kestää kuusikin kuukautta. Keskosvauva kotiutuu

Lisätiedot

Minulleko lemmikkilintu?

Minulleko lemmikkilintu? Minulleko lemmikkilintu? Hyvin hoidettuna lintu sopii vastuuntuntoisen ihmisen lemmikiksi. Sen tulee kuitenkin saada elää linnun elämää kotona, eikä kyseessä ole ensisijaisesti sylilemmikki. Ennen oman

Lisätiedot

Nooa ja vedenpaisumus

Nooa ja vedenpaisumus Nettiraamattu lapsille Nooa ja vedenpaisumus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

3. Kun jossakin asiassa ei pääse mitenkään eteenpäin, voit sanoa: 4. Kun jossakin on tosi paljon ihmisiä, voit sanoa:

3. Kun jossakin asiassa ei pääse mitenkään eteenpäin, voit sanoa: 4. Kun jossakin on tosi paljon ihmisiä, voit sanoa: SANONTOJA, SANANLASKUJA JA PUHEKIELTÄ HARJOITUS 1 joutua jonkun hampaisiin olla koira haudattuna kärpäsestä tulee härkänen niellä purematta kaivaa maata toisen alta panna jauhot suuhun ei ole mailla eikä

Lisätiedot

Kenguru Benjamin (6. ja 7. luokka) ratkaisut sivu 1 / 6

Kenguru Benjamin (6. ja 7. luokka) ratkaisut sivu 1 / 6 Kenguru Benjamin (6. ja 7. luokka) ratkaisut sivu 1 / 6 3 pisteen tehtävät 1) Mikä on pienin? A) 2 + 0 + 0 + 8 B) 200 : 8 C) 2 0 0 8 D) 200 8 E) 8 + 0 + 0 2 2) Millä voidaan korvata, jotta seuraava yhtälö

Lisätiedot

Kaija Rantakari. hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10

Kaija Rantakari. hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10 Kaija Rantakari hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10 astun tarinan yli, aloitan lopusta: sydämeni ei ole kello putoan hyvin hitaasti ansaan unohdan puhua sinulle,

Lisätiedot

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen MAATILAN ARJEN HAASTEET Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen 2 MAATALOUSYRITTÄJÄ TYÖTERVEYSHUOLLON ASIAKKAANA Monenlaisessa elämänvaiheessa olevia maatalousyrittäjiä

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

IHAILLUIMMAT SUOMALAISET 2010 Ketä elossa olevaa, tunnettua suomalaista naista ja miestä suomalaiset ihailevat eniten?

IHAILLUIMMAT SUOMALAISET 2010 Ketä elossa olevaa, tunnettua suomalaista naista ja miestä suomalaiset ihailevat eniten? IHAILLUIMMAT SUOMALAISET 2010 Ketä elossa olevaa, tunnettua suomalaista naista ja miestä suomalaiset ihailevat eniten? TNS Gallup Oy, Itätuulenkuja 10 A, 02100 ESPOO, Finland, tel. int+358- (0)9-613 500,

Lisätiedot

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen.

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen. SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: 1. -ko/-kö -kysymys; vastaus alkaa aina kyllä- tai ei-sanalla esim. Asutko sinä Lahdessa? Autatko sinä minua? Oletko sinä iloinen? Kyllä, minä asun. (positiivinen)

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

VIITTOMAKIELI TOMAKIELI P PEL ELAST ASTAA AA!

VIITTOMAKIELI TOMAKIELI P PEL ELAST ASTAA AA! VIITTOMAKIELI TOMAKIELI P PEL ELAST ASTAA AA! 1 Ulkona on kaunis ilma. Noah herää. Häntä eivät herätä auringonsäteet vaan herätyskello, joka vilkuttaa valoa ja tärisee. Noah on kuuro ja siksi hänen herätyskellonsa

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 Eeva Iisakka Haapaniemen päiväkoti, Auli Siltanen Vaajakosken päiväkoti, Sanna Leppänen Linnan päiväkoti

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 Eeva Iisakka Haapaniemen päiväkoti, Auli Siltanen Vaajakosken päiväkoti, Sanna Leppänen Linnan päiväkoti TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 Eeva Iisakka Haapaniemen päiväkoti, Auli Siltanen Vaajakosken päiväkoti, Sanna Leppänen Linnan päiväkoti Lopputyö: sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti,

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Jalankulkijoiden liukastumiset

Jalankulkijoiden liukastumiset Liikenneturvan selvityksiä 3/2014 Jalankulkijoiden liukastumiset -kyselytuloksia 2013 Leena Pöysti Leena Pöysti Jalankulkijoiden liukastumiset -kyselytuloksia 2013 Liikenneturvan selvityksiä 3/2014 Liikenneturva

Lisätiedot

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi ESIINTYMINEN Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi Jännitys hyvä renki huono isäntä Kumpi kuvaa sinua? Jännitys auttaa minua. Jännitys lamaannuttaa ja vaikeuttaa esillä oloani. Jännitys

Lisätiedot

Kenguru 2014 Benjamin (6. ja 7. luokka) sivu 1 / 7 ja Pakilan ala-aste

Kenguru 2014 Benjamin (6. ja 7. luokka) sivu 1 / 7 ja Pakilan ala-aste (6. ja 7. luokka) sivu 1 / 7 ja Pakilan ala-aste NIMI LUOKKA Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä

Lisätiedot

Agricolan Monenlaista luettavaa 1

Agricolan Monenlaista luettavaa 1 Tiainen ja karhu Puun oksalla oli tiaisen pesä. Karhu tuli pesän luokse ja olisi halunnut tulla vie-rai-sil-le. Tiaisen pojat tirs-kah-te-li-vat pesässä. Onko isänne kotona? karhu kysyi. Ei ole, vastasivat

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO MITKÄ TAVAT VAIKUTTAA EU:N TULEVAISUUTTA

Lisätiedot

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Lähdimme Kenian matkalle hyvin varautuneina kohdata erilainen kulttuuri. Olimme jo saaneet kuulla, mihin asioihin on syytä varautua, ja paikan päällä tuntuikin, että

Lisätiedot

Kenguru 2014 Junior sivu 1 / 8 (lukion 1. vuosikurssi)

Kenguru 2014 Junior sivu 1 / 8 (lukion 1. vuosikurssi) Kenguru 2014 Junior sivu 1 / 8 Nimi Ryhmä Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä vastauksesta

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua?

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? STTK:N TULEVAISUUSLUOTAIN Tavoitteena on hakea tuoreita näkemyksiä vuoden 2012 kunnallisvaalien ohjelmatyötä varten sekä omaan edunvalvontaan. Luotaus oli avoinna

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe Ilolan perhe 1 Pentti ja Liisa ovat Reinon, Jaanan ja Veeran isä ja äiti. Heidän lapsiaan ovat Reino, Jaana ja Veera. 'Pikku-Veera' on perheen nuorin. Hän on vielä vauva. Henry-vaari on perheen vanhin.

Lisätiedot

Maanviljelijä ja kylvösiemen

Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Peltolan uutiset 2/2011

Peltolan uutiset 2/2011 Peltolan uutiset 2/2011 Peltolan uutisten toisessa numerossa luodaan katsaus kentänhoitoon. Mitä kaikkea goflkentän hoitaminen vaatii? Haastattelussa kenttämestari Mikko Eskelinen. Lopuksi katsotaan taas

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota

Lisätiedot

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa!

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! Löydät Internetistä kotibilekuvia, joissa esiinnyt. Mitä ajattelet kuvista? 1) SIISTII! 2) EVVK 3) En pidä siitä, että kuviani laitetaan nettiin ilman lupaani Internetiin laitettua kuvaa tai aineistoa

Lisätiedot

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit!

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! LUONNOS Sukumuistelupeli Tärkeät paikat Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! Voit myös keksiä itse lisää kysymyksiä! Jokainen

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Aurinko nousi ja valaisi Ihmevaaran kaatopaikan. Jostain kuului hiljainen ääni. Lilli-kettu höristi korviaan. Mistä ääni kuului? Ei se ainakaan lintu

Aurinko nousi ja valaisi Ihmevaaran kaatopaikan. Jostain kuului hiljainen ääni. Lilli-kettu höristi korviaan. Mistä ääni kuului? Ei se ainakaan lintu Aurinko nousi ja valaisi Ihmevaaran kaatopaikan. Jostain kuului hiljainen ääni. Lilli-kettu höristi korviaan. Mistä ääni kuului? Ei se ainakaan lintu ollut. Ääni kuului uudestaan. - Sehän tulee tuosta

Lisätiedot

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Me haastateltiin1a luokkaa, mikä on heidän lempitalviurheilulajinsa. Suosituin laji oli hiihto. Tekijät Kerttu,Iida,Veikka ja Bedran Haastattelimme apulaisrehtoria Katri

Lisätiedot

Öljykuljetukset ja öljyonnettomuudet

Öljykuljetukset ja öljyonnettomuudet Markus Dernjatin/ WWF Öljykuljetukset ja öljyonnettomuudet Öljyntorjunnan peruskurssi, Helsinki Öljykuljetusten määrä Suomelahdella Lähde: ymparisto.fi Onnettomuuden riski ei kuitenkaan synny vain öljykulkjetuksista,

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot