Huolet rohkeasti puheeksi! Olen hyvä, olen ainutlaatuinen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Huolet rohkeasti puheeksi! Olen hyvä, olen ainutlaatuinen"

Transkriptio

1 Elokuu 12/00 SOSIAALITURVA Huolet rohkeasti puheeksi! Hämeenkyrössä saa apua oppimisvaikeuksiin Lapsen ääni kuuluviin Olen hyvä, olen ainutlaatuinen SOSIAALITURVA 12/ /9/06, 2:05 PM

2 SOSIAALITURVA 12/ vsk Ilmestyy 19 kertaa vuonna 2000 Julkaisija Huoltaja-säätiö Hallitus: Aulikki Kananoja, pj. Alpo Komminaho Pentti Lappalainen, varapj. Riitta Pihlaja Petri Virtanen Isännistön pj. Jaakko Tuomi, varapj. Elli Aaltonen Huoltaja-säätiö edistää ja tukee sosiaalihuoltoon kohdistuvaa ja siihen läheisesti liittyvää tieteellistä tutkimusta, alalla toimivien ammattikoulutusta sekä valistus- ja tiedotustoimintaa. Sosiaaliturvan toimitus Mannerheimintie 31 A 3, Helsinki puh fax internet: päätoimittaja Merja Moilanen puh merja.moilanen@sosiaaliturva-lehti.fi toimitussihteeri Arto Marjomäki puh arto.marjomaki@sosiaaliturva-lehti.fi toimitussihteeri Erja Saarinen puh erja.saarinen@sosiaaliturva-lehti.fi toimitussihteeri Lea Suoninen (vap.) Ilmoitukset Tilaukset ja osoitteenmuutokset talouspäällikkö Satu Martin puh , fax satu.martin@sosiaaliturva-lehti.fi Mannerheimintie 31 A 3, Helsinki Ilmoitushinnat: 7,80 mk palstamm:ltä. Hintoihin lisätään alv. 22 %. Tekstisivuille sijoitettavat mainosilmoitukset eri taksan mukaan. Tilaushinta /1 vsk 230 mk 1/2 vsk 140 mk Irtonumerot Sosiaaliturva-lehden irtonumeroita saa toimituksesta 20 mk/kpl, yli 10 kappaleen tilauksista alennus 25 % Painotalo Auranen Oy Forssa - ISO ISSN Lastensuojelutyöntekijät ikäviä ihmisiä? Arto Marjomäki 4 Perhekeskus Eemeli tuli tosi tarpeeseen Hannele Laaksonen 6 Lasten auttajat jäävuoren rinteellä Arto Marjomäki 8 Apua oppimisvaikeuksiin päiväkodista ja koulusta Erja Saarinen 10 Lemmikki puuttuu varhain Erja Saarinen 11 Voimia haravoimaan Eila Kihlman 12 Kuvailmaisu auttaa lasta ajamaan pahan olonsa ulos Arto Marjomäki 14 Asiakkaat haluavat puhua huolistaan ammattilaisille Arto Marjomäki 17 Näkökulma Laitoshuoltoa on pakko muuttaa Juha-Matti Rautiainen Tässä numerossa ARTO MARJOMÄKI Eija Keränen hiljensi Terve-Sos tapahtumassa yleisönsä näyttämällä turvakotilasten piirustuksia perheestään. Ensi- ja turvakotien liiton Lapsen aika -hankkeessa kehitettävistä uusista työmuodoista kerrotaan sivuilla Laadunhallinta parantaa lastensuojelua Tupu Holma Sirkka Rousu 21 Olen hyvä, olen ainutlaatuinen Raili Bäck-Kiianmaa 22 Kirjallisuutta Yhteishuollon ihanne hovioikeusaineiston valossa Antero Marjakangas 2 3/9/06, 2:05 PM

3 16. elokuuta Iisalmelaiset hakivat perheleirioppia Narvasta Päivi Kaaresvirta Sirkka Puustinen-Niemelä Auli Ratinen 25 Kirjallisuutta Älä heittäydy epätoivoon Eeva Mehto 26 Lasten ja nuorten elinolot kohenevat hitaasti Viipurissa Päivi Muranen 27 On ilo olla mies sakissa Raoul Aspegren 28 Kuulumisia 28 Uusiin tehtäviin Kannen kuva: Erja Saarinen Seuraava Sosiaaliturva 13/2000 postitetaan lukijoille 1. syyskuuta. Lehteen tulevien työpaikka- ja koulutusilmoitusten pitää olla toimituksessa viimeistään 25. elokuuta. Lastensuojelutyöntekijät ikäviä ihmisiä? Lapset ja lastensuojelu puhuttivat suomalaisia viime keväänä. Seuraavassa on muutama makupala Sosiaaliturvan toimitukseen kertyneestä lehtileikenipusta: Suomen Kuntaliitto hyväksyi viime tammikuussa lapsipoliittisen ohjelmansa Eläköön lapset. Ohjelman tarkoituksena on edistää niin paikallista kuin valtakunnallista lapsipolitiikkaa. Kuntapäättäjät eivät kuitenkaan ole innostuneet ohjelman toteuttamisesta: vasta neljännes kunnista on tarttunut keskusjärjestönsä hankkeeseen. Muuan kunnanjohtaja puolestaan teilasi vuoden alussa käynnistetyn lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmän. Kirjoituksessaan hän kehui oman kuntansa hoitaneen lastensuojeluasiat hyvin, laitoshoidon käyttöä välttäen. Häntä suututti, koska kunta joutuisi uuden järjestelmän takia maksamaan markkaa, kun taas laitoshoitoa käyttävät kunnat saisivat rahaa. Mietin, onko lastensuojelu kunnanjohtajan mielestä hoidettu huonosti kunnassa, joka käyttää laitoshoitoa? Keväällä tiedotusvälineissä puhuttiin vilkkaasti myös lasten huostaanotoista. Monet keskustelijat kurkkivat todellisuutta kovin kapeasta ikkunasta: he päivittelivät, mikseivät lastensuojelutyöntekijät jo älyä luopua nykyaikaan soveltumattomasta huostaanottotaipumuksestaan. Näiltä viranomaisten epäonnistuneiden ratkaisujen repostelijoilta tuntui menevän lapsi pesuveden mukana: he eivät tulleet ajatelleeksi, miten lasten suojeleminen vakavilta laiminlyönneiltä onnistuisi ilman huostaanoton mahdollisuutta. Esimerkeistä voi jokainen päätellä sen, minkä lastensuojelutyöntekijät jo tuntevat nahoissaan: lastensuojelu ja varsinkaan siinä joskus väistämätön vallankäyttö ei ole kaikkien mieleen. Silti työntekijäin on rohjettava puuttua lasten pahoinpitelyyn, seksuaaliseen hyväksikäyttöön, heitteillejättöön. Useimmat ihmiset eivät uskalla auttaa kaltoin kohdeltuja lapsia, kun taas lastensuojelutyöntekijän toimenkuvaan ei kuulu vaieta lasten hädästä. Huolen puheeksi ottaja saattaa vaikenemiseen tottuneista sivustaseuraajista tuntua ikävältä tunkeilijalta. Sen sijaan oireilevan lapsen vanhemmista voi olla helpottavaa, että ammatti-ihminen nostaa kissan pöydälle. Ristiriitaa ei voi poistaa mutta sitä voi sietää. Tähän lastensuojelija tarvitsee vankan koulutuksen ja työyhteisönsä tuen. Lastensuojelun ammattilaiset saavat lokaa päälleen myös siksi, että he työllään muistuttavat jokaisen lapsen olevan aikuisten varassa. He tunnistavat vanhempia, jotka syystä tai toisesta väsyvät lapseensa, eivät jaksa enää perustella käyttäytymistään tälle ja ryhtyvät käyttämään kohtuuttomia keinoja lapsensa hallitsemiseksi. Karun johdonmukaisesti jotkut vanhemmat yrittävät hallita myös työntekijöitä turvautumalla vastaaviin keinoihin. Ilmeisesti lastensuojelutyöntekijät eivät pääse ikävien ihmisten maineestaan vain omin ponnistuksin, esimerkiksi tiedottamalla työstään tehokkaammin. Myös meidän muiden työntekijöiden, päättäjien, luottamushenkilöiden on rohjettava tuulettaa lastensuojeluasenteitamme. Voisimme vaikka raaputtaa tajuntamme kätköistä esiin meissä jokaisessa lymyilevän lapsiasiantuntemuksen. Muistimme virkistämisessä voimme soveltaa Sosiaaliturvassa 5/2000 esiteltyä, alunperin lastenkotinuoria varten kehitettyä menneisyysmatkailua. Matkaamalla lapsuutemme kotipihalle tai leikkipaikalle kenties oivaltaisimme, että aikuisen osana on suojella lasta. Ehkä alkaisimme ymmärtää myös lastensuojelutyötä paremmin, jos kysyisimme joskus itseltämme: Miten aikuiset aikoinaan suhtautuivat minuun? Tuntuiko se minusta kohtuulliselta? Olivatko aikuiset minusta luotettavia? Mitä pelkäsin? Milloin turvauduin aikuisiin? Arto Marjomäki 3 3/9/06, 2:05 PM

4 Pihlavalaiset vauvasta vaariin yhtä mieltä: Perhekeskus Eemeli tuli tosi tarpeeseen KUVAT: HANNELE LAAKSONEN Eemeli on Maija Vahteran ja Jukka Vuorion lempilapsi. Vanha teurastamona ja komennusmiesten asuntolana käytetty rakennus oli jäänyt tyhjilleen Pihlavan lähiössä Porissa. Nyt talo kuhisee taas elämää, sillä Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) Meri-Porin osasto perusti siihen Perhekeskus Eemelin. Taloon palkattiin pitkäaikaistyöttömiä auttamaan kaikenikäisiä kaupunkilaisia. Koska Pihlavassa on paljon työttömyyden vaivaamia lapsiperheitä, MLL:n Meri-Porin osasto etsi keinoja helpottaa niiden arkea. MLL järjesti Tartu toimeen -hankkeessaan yhdistystensä väelle kursseja yhdistelmätuen hyödyntämisestä. Vuosia MLL:n toimintaan osallistunut Jukka Vuorio lähti kursseille. Nyt hän toimii Perhekeskus Eemelin vetäjänä. Perhekeskus on palkannut yhdistelmätuella jo yli neljäkymmentä pitkäaikaistyötöntä. Saimme apua muiden paikallisyhdistysten ihmisiltä, joille projektiasiat olivat jo tuttuja. Valmisteluvaiheessa olimme yhteydessä sosiaali- ja nuorisotoimiin, seurakuntaan, kouluihin ja toisiin yhdistyksiin. Tarjouduimme hoitamaan byrokratian, jos ne osoittaisivat meille työllistettäviä henkilöitä, Vuorio kertoo. 4 SOSIAALITURVA 12/2000 Suomessa on muuallakin vastaavia hankkeita. Monet ovat lähteneet mukaan ilman minkäänlaista aiempaa yrityskokemusta. Monet eivät edes tiedä aloittaessaan, kuinka suuria rahasummia hankkeissa pyöritellään, ikänsä yrittäjänä ollut Vuorio sanoo. Kaikki työ kohdistuu lapsiin Eemelin toiminnan ideana on, että työ kohdistuu aina tavalla tai toisella lapsiin. Esimerkiksi vanhustyöhön palkattava yksinhuoltajaäiti tai -isä antaa lapselleen mallin työssäkäyvästä vanhemmasta. Lapsiparkkiin taas voi tuoda lapsen neljäksi tunniksi päivässä syitä selittelemättä, Vuorio kuvaa. Työtehtävät vaihtelevat laidasta laitaan sen mukaan, kuinka ideoita ja vetäjiä on saatavissa. Ympäristöryhmä kunnostaa vanhoja lasten leikkipaikkoja. Porin kaupungin avustuksella se teki aivan uudenkin leikkipaikan Pihlavan keskustaan. Pyörätiet ja risteykset tulevat kaikille turvallisemmiksi, kun ryhmä raivaa pusikot pois. Yleisporukka korjaa mopoja ja polkupyöriä sekä vetää erilaisia harrastekerhoja nuorille. Osa porukasta raivaa metsittyneitä ulkoilureittejä. Työtehtävät tulevat meille enimmäkseen puistotoimiston, kotipalvelun ja seurakunnan välityksellä. Ihmiset soittavat myös suoraan meille ja kertovat näkemistään puutteista. Työntekijät itsekin ovat oma-aloitteisia, Vuorio kiittelee. Yhden tai kahden palkkaamiseen pystyy jo kymppitonnin pohjakassalla. Kaanaan koulu saatiin asukastupakäyttöön. Viikko-ohjelmassa on ruokailupäivä ja lastenhoitopäivä sekä kerhoja, pajatoimintaa ja muuta verstastouhua. Yhteistyö alueen muiden asukastupien kanssa on vireää. Tällaisille taloille on selvästi tarvetta; harrastekerhoissa ja kursseilla on ollut väkeä yllin kyllin. Uusia ryhmiä käy kysymässä tiloja koko ajan. Myönteistä on, että ideoita tulee kyläläisiltä. Kursseja ja kalakeittoa Vuoden kuluessa on nähty, että perhekeskukselle oli sosiaalinen tilaus. Kävijöitä on ollut nelikuu- 4 3/9/06, 2:05 PM

5 Sanni, Heikki ja Niko pyysivät Maija Vahteraa lukemaan satua hyväntahtoisesta jättiläisestä. kautisesta 97-vuotiaaseen. Iäkkäin mummo käy joskus täällä kahvilla. Hän oli kerran saanut kalakeittoa mukaansa keittiössämme työskentelevältä Annikilta. Seuraavalla kerralla hän toi Annikille kiitokseksi virkkaamansa patalaput. Se oli iso asia molemmille, yhdistysaktiivi, fysioterapeutti Maija Vuorio muistaa. Pihlavasta ei ole enää tarvinnut lähteä omaa kylää kauemmas osallistumaan: Eemelissä on pidetty taidenäyttelyitä ja tupa on täyttynyt historian luentosarjaa kuuntelemaan tulleista. Yyterin kartanon ja A. Ahlström Oy:n alkuvaiheet kiinnostivat yleisöä niin paljon, että niihin tutustuttiin myös paikan päällä. Pihlavan seurakunnan ja MLL:n yhteisellä vanhempien henkiinjäämiskurssilla oli kevään mittaan luentoja niin vauvojen valvomisongelmista kuin parisuhteen hoidosta. Eemelissä on voinut myös kutoa kangaspuilla, kunnostaa menopelejä mopopajassa, soitella bändikämpässä, keskustella venäjän kielellä sekä harrastaa joogaa, napatanssia ja muuta liikuntaa. Eemelissä toimii jo eläkeläiskerho muttei vielä näytelmäkerhoa. Jos jostakin löydetään joku ohjaamaan näyttelemisestä kiinnostuneita, sekin perustetaan välittömästi. Ei kotiin jämähtämisessä mitään pahaa ole. Ei kaikkien tarvitse koko ajan osallistua. Mutta jos kotona ahdistuu, kannattaa lähteä ulos, vaikka Eemeliin, Maija Vuorio suosittelee. Eemeli työllisti Maijan Perhekeskus Eemeli on tuonut Pihlavan lapsille ja aikuisille iloa ja valoa jo vuoden ajan. Lapsille se on arkisin tilapäinen hoitopaikka, jonne voi anteeksi pyytelemättä tuoda lapset vaikka vain leikkimään toisten lasten kanssa. Yli kaksivuotiaat lapset voi tuoda Eemeliin neljäksi tunniksi kerrallaan, joka toinen päivä päivällä ja joka toinen päivä illalla. Alle kaksivuotiaiden tuomisesta pitää sopia etukäteen. Perhepäivähoitaja Maija Vahtera sai vuodeksi töitä Eemelin lastenhuoneesta. Hänellä on alan koulutus ja kuusi omaa lasta. Hän oli kotiäitinä 17 vuotta ja hänen aviomiehensä oli muutaman vuoden työttömänä. Keväällä 1999 kummankin asiat loksahtivat kohdalleen. Mies pääsi Yyterin hotelliin vakituiseen työhön ja Maija työllistyi vuodeksi Eemeliin. Suurperheen talous koheni kerralla. Luulin alussa, että tätä hoitopaikkaa pitää kauheasti mainostaa, ennen kuin se otetaan vastaan. Toisin kävi. Ensimmäisenä päivänä levitin kylälle mainoksia ja seuraavasta päivästä alkaen lapsia on ollut hoidossa Raha-asiat hankalia Jukka Vuorio on työllistänyt itsensä ja auttanut monia pitkäaikaistyöttömiä pääsemään töihin. Aivan tuosta vain se ei ole käynyt. Väkisintyöllistettäviä ei tänne huolita; itse pitää olla kiinnostunut. Vain kaksi työsuhdetta on jouduttu purkamaan. Hankalimpia ovat raha-asiat. Henkilökohtainen sitoutuminen hankkeeseen on iso asia on tiedettävä tosiseikat. Tukirahat tulevat aina jälkikäteen, mutta palkkojen maksuun on oltava rahat ajallaan. Omat rahanikin ovat liossa, jos en osaa laskea etukäteen kaikkea. Yhdistyksen varainhankinnalla on katettava osa menoista, jotta voimme työllistää. Porin kaupunki joka päivä, Maija kertoo. Meillä on kirjoilla jo 42 lasta. Yhtaikaa hoidossa on ollut jopa 12 lasta, mikä on yksin työskentelevän hoitajan voimien ylärajoilla, varsinkin illalla. Mitään ongelmia ei ole ollut. Vanhemmat tuovat lapsiaan hoitoon eri syistä. Joku haluaa mennä yksin parturiin, toinen tekee opintojensa lopputyötä, kolmas osallistuu harrastuksiinsa. Vanhempien työvuorot saattavat mennä päällekkäin tai tupperware-kutsut tuntuu mukavalta järjestää kaikessa rauhassa. Lapset ovat kiitollisia vaihtelusta ja uusista kavereista. Meidänkin lapsemme kysyivät pieninä: mikset äiti mene töihin, että me päästäis tarhaan, Maija nauraa. Iloinen yllätys sattui ennen joulua, kun Aker-Raumasta otettiin yhteyttä ja kysyttiin lelu- ja askartelutoiveitamme. Sana lähti kiertämään, ja jouluostoksilla kävijät ostivat kukin ylimääräisen lelun. Joulun alla Eemelin lapsille tuotiin iso laatikollinen hienoja leluja, kirjoja, askartelutarvikkeita ja karamelleja. Tuntui mukavalta vaihteeksi onneksi lainaa rahaa hankkeen pyörittämiseen, mitä muut kunnat eivät tee, Vuorio selvittää. Tukien takautuvuus ihmetyttää Yhdistelmätuki tulee Kelalta ja työvoimatoimistolta. Palkat ja niiden sivukulut maksetaan ensin itse, ja vasta kuittien perusteella rahat saadaan takaisin. TEkeskus maksaa projektitukena koko palkkani mutta vuokrista, sähköistä ynnä muista yleiskuluista vain 75 prosenttia. vastaanottaa lahjoitus, kun yleensä olemme itse lahjoittaneet muille. Ideointia risulintukursseilla Kokouksemme eivät ole mitään nutturapäiden virallisia tilaisuuksia vaan saunailtoja, risulintukursseja ja kaikkea muuta yhdessä olemista ja tekemistä. Vaikka teemme hyväntekeväisyystyötä muille, saamme siitä vähintään yhtä paljon itsellemme, Maija Vahtera sanoo. MLL:n Meri-Porin osasto on toiminut Pihlavassa vireästi jo vuosikymmeniä. Uusia jäseniä on tullut koko ajan lisää ja Maijan mielestä henki on pysynyt hyvänä. Vaikka melkein kaikki jäsenet ovat naisia, klikkejä ei ole syntynyt. Suren jo etukäteen sitä aikaa, kun Eemelin kolmevuotinen rahoitus päättyy ja tästä talosta pitää luopua. Jos minulle sanottaisiin, että Eemeli suljetaan huomenna, tulisin kyllä kauhean masentuneeksi ja epätoivoiseksi kyllä tämä niin paljon minulle merkitsee. Hannele Laaksonen Yhdistyksemme täytyy hankkia tänä vuonna noin markkaa. Ihmettelen, miksi tukien pitää tulla vain takautuvasti. Vuorio kannustaa muitakin yhdistyksiä tarttumaan tilaisuuteen, sillä toimelias yhdistysihminen pystyy kyllä hoitamaan paperisodan. Joka kylältä löytyy vaikka urheiluseura. Yhden tai kahden henkilön palkkaamiseen pystyy jo kymppitonnin pohjakassalla. Hannele Laaksonen SOSIAALITURVA 12/ /9/06, 2:05 PM

6 ARTO MARJOMÄKI Meidän täytyy saada tehdä tätä työtä vielä enemmän ja paremmin, vaatii lastenpsykiatri Mari Hämäläinen (ylh. oik.) koko lasten ja nuorten yksikön puolesta. Hämäläisen vieressä seisoo psykologi Merja Hirvonen. Edessä istuvat sosiaalityöntekijä Anitta Heikkinen ja puheterapeutti Eeva Koivuniemi. Lasten auttajat jäävuoren rinteellä Kuopion lasten ja nuorten psykososiaaliset työntekijät puolustavat ajoissa auttamista. 6 SOSIAALITURVA 12/2000 Kaupunginosittain alueellistetut Kuopion lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut osoittautuivat haavoittuvaisiksi. Niinpä palvelut yhdistettiin vuoden 2000 alusta lasten ja nuorten yksiköksi. Psykologi Merja Hirvonen kertoo, että aiemmin kaupungin kaikille neljälle alueelle oli nimetty lapsille omat työntekijät. Mutta vain kahdella alueella nämä ihmiset olivat psykososiaalisen työryhmän jäseniä. Lasten palvelut olivat hyvin erilaisia ja eriarvoisia eri alueilla. Nyt koko kaupungissa periaatteena on keskittäminen, työn suojaaminen haavoittuvuudelta asiantuntemuksen ytimellistäminen tiettyihin pisteisiin, lastenpsykiatri Mari Hämäläinen määrittelee. Lasten taloon Stakes antoi palvelukartoituksessaan meille kaksi suositusta. Niistä toinen oli, että alueellistaminen viedään loppuun asti, niin että jokaiseen psykososiaaliseen työryhmään tulisi lasten työntekijöitä. Toinen oli, että organisaatio selkeytetään muodostamalla lasten talo, johon koottaisiin kaikki lasten parissa työskentelevät. Lasten talo -malli varmaan sopi kaupungin nykyisen strategia-aaltoon, että tehdään enemmän keskitettyjä kuin alueellisia yksikköjä, Hirvonen muistelee. Kuopion uuteen lasten ja nuorten yksikköön yhdistettiin paitsi psykososiaalinen työ, kuten kasvatus- ja perheneuvonta, myös puhe-, toiminta- ja fysioterapiat. Yksikössä on kolme sosiaalityöntekijää, kuusi psykologia, kaksi sairaanhoitajaa, kaksi lääkäriä, seitsemän puheterapeuttia, kaksi toimintaterapeuttia, kolme fysioterapeuttia ja yksi kanslisti. Yksikkö jakautuu kolmeen nuorten sekä keskiseen ja eteläiseen lasten työryhmään. Eteläinen työryhmä toimii Pyörön kaupunginosassa alueen aikuisia auttavan psykososiaalisen työryhmän osana. Visiomme mukaan meillä on jonakin päivänä kerros tai talo, jossa palvelemme lapsia ja nuoria hyvin laaja-alaisesti olivatpa vaivat fyysisiä tai psyykkisiä tai niiden välisiä tai niitä yhdessä. Silloin lapsi otettaisiin kokonaisuutena huomioon: hän ei jäisi pelkästään puheterapiatai mielenterveysputkeen vaan asiat saataisiin pyörimään hyvin myös yhteistyökumppaneiden kanssa, Hämäläinen haaveilee. Esimerkkinä tärkeästä yhteistyötahosta hän mainitsee koulujen oppilashuollon, jossa toimii neljä koulupsykologia ja kolme koulukuraattoria. Lisävoimat tarpeen Lasten ja nuorten yksikön kaikki virat yhtä lukuunottamatta ovat täynnä. Toivomme vähitellen saavamme jonkin verran lisää henkilökuntaa: lääkärin, Paperilla sanotaan hienosti, mitä meistä kuvitellaan. psykologin, sosiaalityöntekijän, sairaanhoitajan... Kun yksikkö perustettiin, voimavaroja ei lisätty vaan haalittiin viroissa ja toimissa jo olevat yhteen, Hämäläinen huomauttaa. Lasten kanssa työtä on tehty koko ajan kohtalaisin voimavaroin. Nuorten mielenterveystyötä Kuopion kaupunki ei virallisesti ollut järjestänyt moneen vuoteen. Nuorten ongelmaräjähdys on ollut täälläkin käsittämättömän suuri, joten nyt yksik össämme enimmäkseen lasten kanssa työskennelleistä on irrotettu neljän hengen ryhmä nuorten mielenterveystyöhön. Poliittiset kuvitelmat Lasten ja nuorten hyvinvointi on yksi Kuopion hyvinvointistrategian painopisteistä, Hämäläinen toteaa. Siitä puhutaan ja kirjoitetaan paljon. Yksikkömme ei ole pystynyt tekemään mitään esityksiä, koska olemme vasta aloittaneet toimintamme eikä 6 3/9/06, 2:05 PM

7 meillä ole näyttöä käyntimääristä tai asiakasjonoista. Yksikön perustamiseen saatiin poliittinen siunaus. Rivien välissä kai oletettiin, että yksikön perustaminen on itseisarvo ja että se ratkaisee isoja ongelmia ikään kuin ongelmat pienenisivät pelkästään paloja uudelleen järjestelemällä. Hengästyttävät odotukset Sosiaalityöntekijä Anitta Heikkisen mukaan uutta työsarkaa näkyy koko ajan. Esimerkiksi ehkäisevässä työssä olisi valtavasti tehtävää. Toivottavasti pystymme vaikuttamaan päättäjiin, kunhan saamme numerotietoa työstämme. Lastensuojelun ja perhehoidon väki voisi työllistää koko meidän porukkamme, ja kaikki muut yhteistyötahot ovat vielä käymättä läpi. Varmaan sama hengästynyt olo tulee sitten, kun suunnittelemme yhteistyötä neuvoloiden ja päivähoidon kanssa. Odotuksia uutta yksikköä ja uusia työtapoja kohtaan on paljon, Hirvonen lisää. Paperilla sanotaan hienosti, mitä meistä kuvitellaan. Meidän pitäisi vastata perusterveydenhuollossa lasten ja nuorten tutkimuksesta, hoidosta ja kuntoutuksesta; toimia alan osaamiskeskuksena, joka tarjoaa työnohjausta, koulutusta ja konsultaatiota; seuloa erikoissairaanhoitoon lähtevät ja hoitaa sieltä tulevat tehdä kaikkea a:sta ö:hön. Mutta kipeimpiä asioita on, mitä kaikkea pystymme tekemään ja mikä jää muiden tehtäväksi, Hämäläinen pelkistää. Nuoren kriisi hoidon kriisi Viime vuonna useita kymmeniä kuopiolaisnuoria jouduttiin hoitamaan lainvastaisesti aikuispsykiatrisilla sairaalaosastoilla. Yhä enemmän on muun muassa käytöshäiriöisiä nuoria, jotka ajautuvat vasten tahtoaan psykiatriselle osastolle. Sinne ohjautuu kriisissä olevia nuoria, joita me emme ole ehtineet kohdata ollenkaan, Mari Hämäläinen kertoo. Kun Kuopiossa ei ole ollut perustason nuorisopsykiatrisia palveluja, moni nuori on mennyt suoraan erikoissairaanhoitoon joko oma-aloitteisesti tai oppilashuollon, sosiaalitoimen tai kouluterveydenhuollon ohjaamana. Nyt erikoissairaanhoito yrittää epätoivoisesti suojata ja rajata omaa työtään esimerkiksi lähetepakon avulla. Ehkä meidän pienen nuorisotyöryhmämme työ tulevaisuudessa pieneltä osaltaan selkeyttää hoitoketjua. Toisaalta monet lastensuojelulaitosten asukkaat odottavat pääsyä sairaalahoitoon. Iso osa perhetukikeskusten lapsista on psyykkisesti erittäin häiriintyneitä. Jos he eivät jo jonota hoitopaikkaa, heidän pitäisi kohta olla jonottamassa. Työtä vastahakoisuuksien kanssa Kuopion sosiaali- ja terveydenhuollon vuosien strategian mukaan kaupunkilaisilla on ensisijainen vastuu hyvinvoinnistaan ja palveluita kehitetään asiakaslähtöisesti. Emme jätä asiakkaita oman vastuunsa varaan vaan yritämme hoitaa tiedossamme olevia asiakkaita ja tarjota palveluitamme muillekin, Merja Hirvonen täsmentää. Ajattelen toiveikkaasti: Meillä on ollut aikaa miettiä, mitä, miten ja kenen kanssa teemme. Ehkä pääsemme tekemään ehkäisevää työtä, kun löydämme oikeat kohteet yhteistyötahojen avulla. Meidän on muutettava työtapojamme ettemme ole omissa kopeissamme vaan alueella miettimässä kollektiivista vastuuta ja vanhemmuutta eri ihmisten kanssa. Olemme ensisijaisesti lasten edun ajajia. Joskus vanhemmat eivät näe lapsen tilannetta huolestuttavana mutta me näemme. Silloin emme voi jättää lasta. Näin asiakaslähtöisyys toteutuu Perustason työ pitäisi nähdä arvokkaimpana ja rahallisesti merkittävimpänä. lapsen kannalta mutta vanhemmat voivat olla eri mieltä, Anitta Heikkinen tiivistää. Meillä on jokin erikoinen kyky hankkia itsellemme kaikenlaisia hommia. Työskentelemme muita tämän talon ammattialoja enemmän erilaisten vastahakoisuuksien kanssa sekä suhteissamme asiakkaisiin että yhteistyökumppaneihin. Meillä on taipumus huolehtia, että pulmat selvitetään ja hoidetaan, Mari Hämäläinen arvioi. Sairaalatyö jäävuoren huippua Meidän täytyy saada tehdä tätä työtä vielä enemmän ja paremmin. Koko ajan keskustellaan, että lastenpsykiatriseen sairaalahoitoon jonotetaan ja että siksi täytyy saada lisää osasto- ja kriisipaikkoja. En mitätöi erikoissairaanhoidon työtä, mutta se on vain jäävuoren huippua. Myös me työskentelemme hyvin korkealla, lähellä huippua. Iso osa alemmilla rinteillä olevista on vielä meidän ulottumattomissamme. Tarvittaisiin sellainen ajattelutavan muutos, että arvokkaimpana ja myös rahallisesti merkittävimpänä alettaisiin pitää perustason työtä. Viiden tai kymmenen vuoden kuluttua jonossa olisi silti kenties yhtä paljon lapsia kuin nyt, mutta he olisivat vähemmän häiriintyneitä tai heidän elämänsä olisi vähemmän pilalla. Uhkana on, että hoidamme aina vain häiriintyneempiä. Se tie ei lopu ikinä me lopumme ennemmin. Arto Marjomäki Kuopion aikuisten mielenterveyspalveluja on esitelty Sosiaaliturvassa 8/2000. Saumoja ja solmuja Lasten ja nuorten psykososiaaliset hoito- ja palveluketjut ovat yleensä pitkiä ja mutkikkaita, paljastaa Etelä-Suomen lääninhallituksen tutkimusraportti, jonka on laatinut Johanna Moilanen. Lukuisat sosiaali- ja terveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja opetustoimen ammattilaiset työskentelevät yhteisten asiakkaiden kimpussa toisistaan tietämättä. Työntekijät toimivat usein peräkkäin tai rinnakkain sen sijaan, että sopisivat yhteisestä hoitotavoitteesta. Askolassa, Hyvinkäällä, Mäntsälässä ja Nurmijärvellä viime vuonna toteutetussa Lasten ja nuorten palveluketjut -tutkimuksessa havaittiin, että viranomaiset pompottavat asiakkaita luukulta toiselle ja rajaavat näköalansa asiakkaan ongelmiin vain oman luukkunsa kokoiseksi. Eri tahojen välinen työnjako ei ole selvä asiakkaille muttei aina edes työntekijöille. Näin asiakas ei pääse vaikuttamaan omaan hoitoketjuunsa eikä kukaan jopa kymmenistä saman asiakkaan auttajista ota kokonaisvastuuta. Niin tutkimuksessa haastatellut lasten vanhemmat kuin monet työntekijät uskoivat yksilökohtaisen palveluohjauksen ja tapauskohtaisen vastuuhenkilön (ns. case manager) nimeämisen helpottavan hoitoketjun hahmottamista. Lasten ja nuorten ongelmat ovat kuitenkin niin runsaita ja vakavia, että auttamisvoimavaroja ei riitä kaikille tarvitsijoille. Asiakkaan täytyy itse jaksaa olla aktiivinen saadakseen palvelua. Vasta kriisitilanteessa apua järjestyy nopeasti. Paikkakuntien työntekijät tunsivat etenkin nuorisopsykiatrian asiakkaiden vain häviävän erikoissairaanhoitoon yhteistapaamisia oli niin vähän. Ensimmäiseksi tarvitaan asennemuutosta: jokainen työntekijä pääsee kuilun yli omalla toiminnallaan. Henkilökohtainen kontakti toiseen työntekijään tuo mukanaan luottamuksen, joka helpottaa muutakin yhteistyötä. Vasta sen jälkeen voidaan päästä miettimään yhteistyön tavoitteita ja muotoja. SOSIAALITURVA 12/ /9/06, 2:05 PM

8 Apua oppimisvaikeuksiin päiväkodista ja koulusta Kolme pirkanmaalaista kuntaa Hämeenkyrö, Ikaalinen ja Viljakkala ovat yhdistäneet voimansa puuttuakseen ajoissa lasten oppimisvaikeuksiin. Lapsia pystytään pitkälti tutkimaan ja kuntouttamaan kotikunnassa. KUVAT: ERJA SAARINEN Alun perin kapea-alaisista oppimisvaikeuksista voi syntyä lapselle pitkä ongelmaketju, jonka päässä on pahimmillaan syrjäytyminen tavanomaisesta elämästä. Ongelmiin pitää puuttua varhain ja oikealla tavalla. Kenenkään elämä ei saisi haaksirikkoutua oppimisvaikeuksien vuoksi, Hämeenkyrön sosiaalijohtaja Jaakko Luomahaara sanoo. Tunnemme lasten myöhempää elämää kuormittavia asioita, mutta emme puutu niihin niin hyvin kuin voisimme. Syrjäytyminen lähtee usein siitä, ettei nuoren koulunkäynti suju. Koulu sosiaalistaa ja integroi ihmiset yhteiskuntaan. Koulutusuran katkeaminen on vakava paikka, varsinkin nyt, kun vähän koulutetuille ei juuri ole työpaikkoja. Hämeenkyrö, Ikaalinen ja Viljakkala pyrkivät yhteisvoimin siihen, että oppimisvaikeuksien riskiryhmään kuuluvat lapset tunnistetaan varhain ja kuntoutus aloitetaan hyvissä ajoin ennen kouluikää. Yksilöllisiä tukitoimia jatketaan koulussa. Vanhemmat ovat kuntoutuksessa tiiviisti mukana ja heitä tuetaan kasvatustehtävässä. Lapset saavat kuntoutusta omassa elinympäristössään. Oppimisvaikeuksien varhaisen tunnistamisen ja paikallistasolla annettavan kuntoutuksen kehittämistyö on osa Lemmikki -projektia. Se on vuonna 1998 alkanut kolmen kunnan yhteinen lasten ja nuorten ehkäisevän mielenterveystyön hanke. Sen osahankkeet ovat alueellisia ja ne toteuttaa laaja yhteistyöverkko. Ongelmien ketju ajoissa poikki Lemmikin projektityöntekijän psykologi Pirkko Olanterän kiinnostus oppimisvaikeuksiin heräsi, kun hän työskenteli aiemmin terveydenhoitajana lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa: Monilla lapsilla oli jo leikkiikäisenä havaittavissa merkkejä tulevista oppimisvaikeuksista. Niitä ovat motorisen koordinaation, kielellisen kehityksen, toiminnan ohjauksen tai hahmottamisen vaikeudet. Kun niihin ei riittävästi puututtu, ne ilmenivät usein kouluiässä vaikeutena oppia lukemisen, kirjoittamisen ja laskemisen perustaitoja. Nykyisten arvioiden mukaan oppimisvaikeuksia on 5-10 prosentilla, jopa 20 prosentilla, lapsista. Ne ovat pojilla yleisempiä kuin tytöillä. Vaikeuksien taustalta löytyy yleensä paitsi neurologisia myös tunne-elämään ja psykososiaaliseen kehitykseen liittyviä syitä, joita ei voida tiukasti erottaa toisistaan. Vaikka lapsella olisi alun perin neurologisia ongelmia, usein vaikeudet heijastuvat myös psykososiaaliseen kehitykseen. Epäonnistuminen koulussa voi johtaa itsetunto-ongelmiin tai masennukseen. Koululaisen häiriökäyttäytyminen voi olla yhteydessä oppimisvaikeuksiin. Niistä muotoutuu lapsille pitkä ongelmien ketju, johon pitäisi puuttua jo varhain. Tutkimus ja kuntoutus ovat kehittyneet Oppimisvaikeuksien tutkimus on kehittynyt viime vuosina nopeasti. Lapsen kehityksen erityisvaikeudet pystytään havaitsemaan varhain ja lapsia osataan kuntouttaa entistä paremmin. Suomessa tehty neuropsykologinen tutkimus on kansainvälisesti arvostettua. Tutkimustietoa on hyödynnetty kehittämällä hyviä menetelmiä sekä arvioida vaikeuksia että kuntouttaa niistä kärsiviä. Keskussairaaloiden kautta neuropsykologiseen kuntoutukseen kuitenkin ohjautuu hyvin rajattu joukko lapsia. Heillä on lähinnä neurologisista syistä johtuvia vaikea-asteisia oppimisvaikeuksia eikä niinkään psykososiaalisia ongelmia, Pirkko Olanterä huomauttaa. Meidän hankkeemme tuo kuntoutusta lapsille, joille koulun tukitoimet eivät riitä, mutta jotka tästä huolimatta jäävät kuntoutuspalvelujen ulkopuolelle. Lapsen vanhemmille ei ehkä ole mahdollista kuljettaa lasta viikoittain kuntoutuskäynneille kymmenien kilometrien päähän kotoa. Oppimisvaikeuksien taustalla voi myös olla psykososiaalisia ongelmia. Paikallistasolla pystytään tekemään tiiviisti ja pitkäjänteisesti yhteistyötä lapsen perheen kanssa. Varhainen seulonta Lastenneuvoloissa ja päivähoidossa on otettu käyttöön Nokialla kehitetty viisivuotiaiden Kehu-arviointimenetelmä. Se seuloo kattavasti lapset, jotka kuuluvat oppimisvaikeuksien riskiryhmään. Jos viisivuotisarvion mukaan lapsen kehitys ei ole edennyt tasaisesti kaikilla osa-alueilla ja lapsi tarvitsee kuntoutusta, hänet ohjataan päiväkotiin. Lapselle on tärkeää, että hänen kanssaan lähdetään työskentelemään niillä alueilla, joilla vaikeuksia on havaittu. Kehumenetelmään sisältyvätkin kuntoutusohjeet havaittuihin vaikeuksiin, Olanterä kertoo. Lapsi ohjataan tarvittaessa perheneuvonnan psykologille tai puheterapeutille lisätutkimuksiin. Käyttöön on otettu myös kouluvalmiusryhmätesti, jonka avulla voidaan seurata, miten lapsen kouluvalmiudet kehitty- 8 SOSIAALITURVA 12/ /9/06, 2:05 PM

9 Yhteistyökumppanit Hämeenkyrö, Ikaalinen ja Viljakkala kuuluvat Pirkanmaan maakuntaan ja Luoteis-Pirkanmaan seutukuntaan. Ne sijaitsevat noin puolen tunnin matkan päässä Tampereelta. Hämeenkyrössä asukkaita on noin 9 900, Ikaalisissa ja Viljakkalassa noin Kunnilla on vuodesta 1995 lähtien ollut yhteiset perheneuvontapalvelut. Kasvatus- ja perheneuvontatyön työryhmässä on kaksi vakinaista psykologia, yksi määräaikainen psykologi, sosiaalityöntekijä ja 30 tuntia kuukaudessa lastenpsykiatri. Kunnat ostavat kahden puheterapeutin ja erikoistoimintaterapeutin palveluita. vät ja arvioida tuen tarvetta uudelleen ennen koulun alkua. Olemme hioneet paljon tiedonkulkua. Vanhemmille asia on esitetty niin, että he ymmärtävät, että tiedosta on hyötyä lapsen kuntoutuksessa. Vanhempien luvalla sovimme, mitä tietoa lapsesta välitetään ja kenelle. Tavoitteena on, että tieto lapsen erityisvaikeuksista ja tuen tarpeesta välittyy vanhempien luvalla neuvolasta päivähoitoon ja edelleen esi- ja alkuopetukseen, Olanterä sanoo. Joidenkin lasten asioista järjestämme ennen koulun alkua palaverin, johon osallistuvat lapsen vanhemmat, päivähoidon henkilökuntaa, mahdollisia erityistyöntekijöitä ja tuleva opettaja. Näin tieto lapsen tarvitsemasta tuesta siirtyy kouluun ja päivähoidossa aloitetun kuntoutuksen jatkuvuus turvataan. Yleensä vanhemmat pitävät tärkeänä, että opettajat saavat taustatietoja lapsesta ja pystyvät heti aloittamaan työskentelyn lapsen kanssa oikealla tavalla, Olanterä lisää. Aiemmin oppimisvaikeuksien syitä pohdittiin tarkasti vasta sitten, kun lapsella oli vaikeuksia selviytyä yleisopetuksen oppimääristä. Nyt tutkimme vaikeuksia jo varhain neuropsykologisin menetelmin. Haemme ajoissa vastausta kysymyksiin, miten lasta pitää opettaa, jotta hän oppii, mitkä ovat hänen vahvuuksiaan ja mitä tukimuotoja tarvitaan koulun tuen lisäksi. Kun viisivuotiaiden arviointi ja kuntoutus ovat vakiintuneet, on aika lähteä kehittämään nuorempien lasten kuntoutusta ja varhaisen vuorovaikutuksen tukemista, Olanterä painottaa. Sinuiksi vaikeuksien kanssa Aina lasta ei voida auttaa niin että vaikeudet häviäisivät. Lapsen elämää kuitenkin helpottaa se, että hän oppii tunnistamaan vaikeutensa ja elämään niiden kanssa. On hyvä kuntoutuksen tulos, että lapsi alkaa työskennellä vaikean asian kanssa. Hän on saattanut aiemmin sivuuttaa ongelmansa ja suuntautua oheistoimintaan ja häiriökäyttäytymiseen, jotta pystyisi suojelemaan itseään kipeiltä asioilta, Olanterä sanoo. Lapset muodostavat käsitystä itsestään ja taidoistaan myös vertailemalla itseään toisiin lapsiin. Oppimisvaikeuksien vuoksi lapsi voi tuntea itsensä huonoksi ja epäonnistuneeksi. Kun ekaluokkalainen huomaa, että muut oppivat lukemaan, mutta hän ei lue vielä keväälläkään, hän voi tuntea itsensä tyhmäksi. Monesti ensimmäinen askel vaikeuksien voittamiseksi on ongelmien rajaaminen tutkimuksista saadun tiedon perusteella. Lapsen olo helpottuu, jos hän esimerkiksi ymmärtää, että hänen on työlästä oppia lukemaan, koska hänen on vaikea erottaa äänteiden kestoa. Häntä auttaa myös tieto siitä, että monet muutkin joutuvat harjoittelemaan samaa asiaa. Neuropsykologisista tutkimuksista saatava tieto lapsen vaikeuksista on tärkeää myös opettajille ja päivähoidossa työskenteleville. Opettajan on hyvä tuntea lapsen kognitiivinen suoritusprofiili. Lapsi voi erityisongelmistaan huolimatta olla monissa asioissa jopa keskitasoa parempi. Jotkin asiat ovat pieniä, mutta lapsen oppimiselle ja työskentelylle ratkaisevia. Lapsen lyhytkestoinen kuulomuisti voi olla hyvin kapea. Hänelle ei voi antaa ohjeita pitkinä lauseina, koska niiden sisällöstä jää osa havaitsematta. Osia ohjeista pitää kirjoittaa tai piirtää taululle, jolloin lapsi ymmärtää asian. Joidenkin lasten on hyvä istua etupenkissä, jolloin heidän on helpompi keskittyä tehtäviin. Tarkkaavaisuushäiriö ei aina näy yliaktiivisuutena vaan lapsella saattaa toiminta lopahtaa kesken kaiken. Ajatus hajoaa eikä lapsi tiedä, miten hän pääsisi eteenpäin. Lapsi tarvitsee opettajalta tavanomaista enemmän henkilökohtaista ohjausta. Monet vanhemmat empivät tuoda lasta tutkimuksiin. He pelkäävät, että vaikeuksien selvittäminen leimaa lapsen koko kouluajaksi. Usein kuitenkin niin sanotut arkitulkinnat lapsen vaikeuksista ovat paljon leimaavampia kuin psykologisista tutkimuksista saatu tieto. Välitämme oppimisvaikeuksista asiallista tietoa muun muassa paikallislehdessä julkaistun artikkelisarjan avulla. Artikkeleissa esiteltiin neuvolan viisivuotistarkastusta, erityispäivähoitoa ja -opetusta ja muiden erityistyöntekijöiden työtä sekä haastateltiin perheitä, joiden lapsilla on erityisvaikeuksia, Olanterä kertoo. Monipuolista kuntoutusta kotikunnassa Oppimisvaikeuksista kärsivien lasten kanssa pitää tehdä pitkään työtä ja työhön vaaditaan erityisosaamista. Kuntoutukseksi ei riitä yksittäinen sairaalajakso, Olanterä painottaa. Kuntoutuksessa tarvitaan monien sektoreiden, kuten päivähoidon, koulun, terveydenhuollon, sosiaalityön ja kotipalvelun osaamista ja yhteistyötä. Lääkinnällistä kuntoutusta ovat neuropsykologinen kuntoutus sekä puhe-, toiminta- ja fysioterapia. Kasvatuksellinen kuntoutus toteutuu päivähoidossa ja opetuksellinen kuntoutus koulussa. Kunnissa eri toimijat ovat lapsen lähellä ja toimivaan yhteistyöhön on hyvät edellytykset. Paikallistasolla on tärkeää sovittaa eri tahoilla tehtävä työ yhteen järkeviksi toimintamalleiksi. Tähän projekti sopii hyvin, Olanterä sanoo. Neuropsykologiset tutkimukset vievät paljon aikaa, jopa seitsemän käyntiä psykologin luona. Tutkimuksia tekee Pirkko Olanterän lisäksi kaksi perhe- Lasten neurologisen kehityksen vaikeudet * Moninaisia oireita, jotka vaikeuttavat kasvatus- ja opetustyötä. Yksi keskeisistä lapsen kehitystä uhkaavista riskeistä * Vaikeuksia esiintyy arviolta 5-10 prosentilla lapsista. Koulun alkaessa 17 prosentille lapsista annetaan erityisopetusta eri muodoissa * Pääryhmät ennen kouluikää: kielelliset vaikeudet, tarkkaavaisuusongelmat, hahmotusvaikeudet, motoriset vaikeudet * Pääryhmät kouluiässä: kapea-alaiset erityisvaikeudet, kuten lukemisen-, kirjoittamisen ja laskemisen erityisvaikeus ja monialaiset erityisvaikeudet * Vaikeuksien taustalla on tai oletetaan olevan aivojen toiminnan häiriö, jota ei kuitenkaan aina pystytä osoittamaan * On vaikea rajata, milloin on kyse tunne-elämän ongelmista ja psykososiaalisista vaikeuksista, jotka aiheuttavat samantapaisia oireita. Eri tyyppiset syyt voivat esiintyä samaan aikaan tai peräkkäin. * On kyse oireryhmästä, joka liukuu ilman selvää rajaa lievistä ja yleisistä ongelmista vaikeisiin ja harvinaisiin ongelmiin. Vaikeita ongelmia on arviolta yhdellä prosentilla lapsista * Ongelmat ovat erilaisia eri ikäisillä lapsilla. Lapset tarvitsevat eniten apua elämän taitekohdissa, kuten koulun alussa * Oppimisen erityisvaikeudet tulevat esiin viimeistään kouluiässä. Kielellisen kehityksen viivästymiseen on kiinnitettävä huomiota viimeistään kolmevuotiaana, ylivilkkaan lapsen toiminnan säätelyä ja kontrollia on ohjattava ennen kouluikää * Yleisimmät psykologiset seuraamukset ovat heikko itsetunto ja masentuneisuus sekä epäsosiaalinen käyttäytyminen. SOSIAALITURVA 12/ /9/06, 2:05 PM

10 Lemmikki puuttuu varhain Lasten mielenterveyshanke Lemmikki luo ja tuo uusia työmenetelmiä lasten mielenterveystyöhön Hämeenkyrössä, Ikaalisissa ja Viljakkalassa. Yhteistyössä on mukana kunkin kunnan sosiaali-, terveys- ja koulutoimi. Osassa hankkeista mukana ovat esimerkiksi työvoimaviranomaiset, järjestöt, yksityiset palveluntuottajat ja Kela. Kunnat ovat aiemminkin tehneet monenlaista yhteistyötä lasten ja nuorten hyväksi. Muun muassa perheneuvonta on järjestetty yhdessä ja koulutusta on totuttu järjestämään yhdessä. Lapsille tarvitaan lisää hoitoa, mutta tärkeintä on, että lasten ongelmiin opitaan puuttumaan entistä varhaisemmin ja nopeammin. Ongelmien syistä tarvitaan lisää ymmärrystä. Kuntiin halutaan herättää laajaa keskustelua lasten mielenterveydestä, Hämeenkyrön sosiaalijohtaja Jaakko Luomahaara luettelee Lemmikin tavoitteita. Tarvitaan kokonaisvaltaista työotetta. Eri sektoreiden työntekijöiden pitää tehdä suunnitelmallista yhteistyötä. Lemmikki alkoi kehittää lasten mielenterveystyötä vuonna Tänä ja ensi vuonna keskitytään lasten oppimisvaikeuksiin. Hankkeessa työskennellään erityisesti sellaisten perheiden kanssa, joiden lapsilla on riski sairastua tai lasten terve kehitys vaarantuu. On parannettu lastenneuvolan, päivähoidon ja kouluterveydenhuollon työntekijöiden ja sosiaalityöntekijöiden valmiuksia tunnistaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa lapset, joilla on vaikeuksia sosioemotionaalisessa tai kognitiivi- sessa kehityksessä tai molemmissa. Perheneuvonnan psykologien, lastenpsykiatrin ja puheterapeuttien panos on hankkeessa merkittävä. Monipuolista koulutusta Lemmikkiin on kuulunut mittava henkilökunnan koulutus. Suurimpaan osaan koulutuksista voivat osallistua kaikki lasten ja nuorten kanssa työskentelevät, osaan myös vanhemmat. Koulutukset on pidetty joko Hämeenkyrössä tai Ikaalisissa, jotta niihin olisi helppo osallistua. Mukaan on tullutkin noin 200 eri ihmistä. Koulutuksissa vahva teoreettinen painotus on yhdistynyt elämykselliseen lähestymistapaan. Aiheena on ollut muun muassa vaikeiden asioiden puheeksi ottaminen, joka henkilöstöstä tuntuu hankalalta. Muita aiheita ovat olleet ongelmanuorten diagnostiikka ja oppilashuoltotyö, Tanssita vauvaa -kurssi, Yhdessä eheänä 2000-luvulle -seminaari ja Rikoskierre poikki -koulutus. Eri henkilöstöryhmille on ollut myös pitkiä koulutuksia, jotka ovat käsitelleet muun muassa lasten kielellisen kehityksen tukemista, perhekeskeistä työtä ja verkostotyötä. Päättäjiin vaikea vaikuttaa Jaakko Luomahaara arvioi, että Lemmikin ansiosta yhteistyö eri sektoreiden työntekijöiden välillä on laajentunut ja syventynyt. Heille on syntynyt yhteinen käsitys siitä, mitkä seikat vaikuttavat lasten psyykkiseen kehitykseen. On päästy eroon kapeaalaisesta ajattelusta, että lasten mielenterveyspulmat olisivat Perheneuvonnan kunnallistaminen toi lisää voimavaroja lähelle asiakkaita. He eivät putoa matkalla erityispalveluihin vaan kunnassa on kopiksi ottajia entistä enemmän. 10 SOSIAALITURVA 12/2000 neuvolan psykologia. He toimivat kaikissa kolmessa kunnassa ja heillä on mahdollisuus neuropsykologin antamaan työnohjaukseen. Lapsille tehdään aina tutkimusten perusteella kuntoutusohjelma päiväkotiin tai kouluun. Jos koulun tukitoimet eivät riitä, osa lapsista voi päästä perheneuvonnan psykologille neuropsykologiseen kuntoutukseen. Psykologit vetävät myös neuropsykologista ryhmäkuntoutusta. Ryhmiä on kaksi ja kussakin ryhmässä on neljä lasta. Kuntoutusjakso kestää vuoden. Ryhmäkuntoutukseen psykologit saavat työnohjausta Tampereen yliopiston psykologian laitokselta. Päiväkodeissa on aloitettu lastentarhanopettajien vetämät kielellisen tietoisuuden harjaannuttamisryhmät riskilapsille. Opettajat saavat konsultaatioapua perheneuvonnan psykologeilta. Ryhmät helpottavat lukemaan ja kirjoittamaan oppimista. Ne pidetään päiväkodeissa hoitopäivän aikana. Ryhmiä suunnitellaan myös haja-asutusalueilla perhepäivähoidossa ja kotihoidossa oleville lapsille. Koulutoimeen ja perheneuvontaan on hankittu oppimisvaikeuksista kärsivien kuntoutukseen kehitettyjä tietokoneohjelmia, kuten Lexia-ohjelma. Kouluilla on käytössä myös suomalainen normitettu lukutesti Allu, jolla voidaan seurata lapsen lukutaidon kehittymistä koko kouluajan. Ei riitä, että lapsi oppii lukemaan, vaan lukutaito kehittyy koko kouluajan. Joskus löytyy neljänneltä luokilta lapsia, jotka eivät pysty lukemaan asiatekstiä tai ymmärtämään lukemaansa, Olanterä huomauttaa. Terapeuttista tukea koulusta Lemmikki-hankkeella halutaan turvata myös emotionaalisen ja sosiaalisen kehityksen häiriöistä kärsivien lasten opetus. Joskus lapsi ei pysty opiskelemaan tavanomaisessa luokassa, koska hänellä on vaikeuksia hallita omaa käyttäytymistään. Ongelmat voivat näkyä aggressiivisena käyttäytymisenä, joka kohdistuu joko itseen, tovereihin tai ympäristöön. Kunnat ovat yhdessä järjestämässä pienryhmäopetusta, jossa erityisopettajan työparina on psykiatrian erikoissairaanhoitaja. Näin opetukseen voidaan yhdistää terapeuttinen työskentely. Lisäksi lapsi saattaa käydä muualla terapiassa. Terapiassa käyvien lasten vanhempien kanssa on erikseen tapaamisia. Olanterä korostaa, että aina käsitellään koko perheen ti- Oppimisvaikeuksista kärsiviä lapsia on luontevinta kuntouttaa heidän omassa arjessaan, päiväkodissa ja koulussa, Pirkko Olanterä sanoo. 10 3/9/06, 2:05 PM

11 Innostunutta yhteistyötä Yhteistyö koulun, päivähoidon ja neuvolan kanssa on ollut ilon aihe. Lasten ongelmat ovat olleet tiedossa kaikilla sektoreilla, ja kaikki yhteistyötahot ovat olleet hankkeesta innostuneita. Luomme jatkuvasti uusia toimintatapoja, parannamme entisiä ja hiomme yhteistyötä. Hyvät toimintatavat jäävät käyttöön niistä ei luovuta, kun hanke päättyy, Pirkko Olanterä sanoo. Ihmiset ovat olleet valmiita opettelemaan uusia työmenetelmiä ja järjestelemään töitään uudella tavalla. Tämä kertoo melkoisesta innostuksesta. Kun monipuolista erityisasiantuntemusta hankitaan kunvain lääketieteellisiä ongelmia. Sosiaalitoimi on ollut hankkeissa erityisen aktiivinen. Lemmikki on kehittänyt huomattavasti lasten mielenterveystyötä. Lisäksi pitäisi pystyä vaikuttamaan kunnissa, ja yhteiskunnassa yleensä, tapahtuvaan päätöksentekoon. Julkisen hallinnon toiminnassa ja päätöksenteossa ovat liikaa korostuneet lyhyen aikavälin taloudelliset intressit ja organisaatioiden rakenteet. Sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden pitää pystyä esittämään, millaisia kustannuksia lasten psyykkisistä sairauksista seuraa, inhimillisistä kärsimyksistä puhumattakaan. Jos päätöksentekijät eivät saa tällaista tietoa, ehkäisevä työ kohtaa vaikeuksia. Kuntiin olisikin luotava yhteisiä indikaattoreita, joilla eriikäisen väestön hyvinvointia voitaisiin mitata edes suuntaa-antavasti, Luomahaara painottaa. lannetta: Hoitotulokset ovat parempia, jos tehdään työtä myös vanhempien kanssa. Aina se ei kuitenkaan ole mahdollista. Etenemme siihen tahtiin, mihin vanhemmat ovat valmiita. Erityispalvelut aktiivisemmin mukaan Luomahaaran on yllättänyt se, kuinka vähän kiinnostusta Lemmikki on herättänyt erityispalveluiden tuottajissa. Yksittäiset työntekijät ovat osallistuneet innokkaasti, mutta organisaatiot laimeasti. Esimerkiksi koulutukset olisivat olleet erityispalveluiden edustajille oivia tilaisuuksia esittäytyä ja tavata kuntien työntekijöitä. Luomahaara kiittää kuntien työntekijöitä siitä, että he ovat jaksaneet kehittää ammattitaitoaan 1990-luvun vaikeista ajoista huolimatta. On perustason työntekijöiden ansiota, että organisaatiot ovat säilyttäneet toimintakykynsä ja vieläpä kehittäneetkin työtään. Lemmikki-hanke on saanut rahoitusta muun muassa oikeusministeriön rikoksentorjuntaneuvostolta. Rahoitusta saatiin myös lasten psykiatristen palveluiden kehittämisrahoista. Erja Saarinen tiin, kuntien työntekijöiden osaaminen karttuu. Jaakko Luomahaara painottaa, että kasvatus- ja perheneuvonnan kunnallistaminen vuonna 1996 toi lisää voimavaroja ja moniammatillista osaamista lähelle asiakkaita. He eivät putoa matkalla erityispalveluihin vaan kunnassa on kopiksi ottajia entistä enemmän. Hankkeessa on löydetty myös taloudellisesti järkeviä ratkaisuja. Kunnan kannattaa esimerkiksi ostaa yksityisiä foniatrin ja lastenneurologin palveluita. Se on halvempaa kuin lähettää lapset keskussairaalaan tutkimuksiin. Erityisopettajan ja erikoissairaanhoitajan turvin järjestetty pienryhmäopetus on halvempi ja ennen kaikkea inhimillisempi vaihtoehto kuin lähettää lapsi sairaalakouluun toiselle paikkakunnalle. Erja Saarinen Voimia haravoimaan Lasten ja nuorten psykososiaaliset palvelut ovat vähentyneet tai korkeintaan säilyneet ennallaan, vaikka palvelujen ja etenkin raskaan korjaavan työn tarve on viime vuosina kasvanut. Enää pelkkä voimavarojen lisäys ei riitä voimia on myös koottava yhteen. Varsinkin pienissä kunnissa on vaikeaa ylläpitää edes peruspalvelujen ja -osaamisen laatua. Erityispalvelut ovat keskittyneet maakuntien keskuksiin. Yhteistyö- ja sopimuskäytännöt, joilla voitaisiin turvata yhtäläiset palvelut kaikille kansalaisille, ovat kehittymättömiä. Verkostoituvat erityispalvelut -hankkeella (VEP) on vauhditettu seudullista ja maakunnallista palvelujen tuottamista. Asenteiden muutosta on jo näkyvissä. Suomen Kuntaliiton ja Lastensuojelun keskusliiton käynnistämän viisivuotisen Harava-hankkeen lähtökohtana ovat veppiläisten ajatukset ja tavoitteet. Olin mukana hankkeen suunnittelussa yli vuoden ajan. Vasta aivan loppumetreillä huomasin suhteeni Haravaan syventyneen niin, että ajattelin voivani aivan hyvin osallistua sen toteuttamiseen. Muistan, miten se ajatus hämmensi minua. En ollut aikoihin edes kuvitellut vaihtavani työtä. Mutta Harava-hanke alkoi tuntua niin omaltani, että minulle oli liian vaikeaa luovuttaa sitä kokonaan muille. Tuntemukseni oli samankaltainen, kuin jos olisin huomannut olevani raskaana. Vaikka välillä pohdin, oliko minun lainkaan viisasta hankkiutua raskaaksi, olen pohjimmiltani tyytyväinen ratkaisuuni. Entisestä luopuminen ja uuteen kiintyminen on mielenkiintoinen prosessi, joka vaatii omat rituaalinsa. Läheiset työtoverini ovat järjestäneet liikuttavia yllätyksiä, muistelleet kanssani yhdessä koettua arkea ja juhlaa sekä kannustaneet minua. Työhuoneeni kaappien ja laatikoiden sisältö on palauttanut mieleeni paljon unohtuneita asioita: onnistumisia ja epäonnistumisia, tuen saamista ja selkään puukottamista, loppuun saatettuja ja kesken jääneitä hankkeita. On tärkeitä ja turhia papereita. Olen kuljettanut kotiini sellaisia, joita voin hyödyntää tulevissa muistelmissani vaikka en oikeasti uskokaan koskaan kirjoittavani niitä. Monituiset kokoukset ja muut tapaamiset viime viikkoina ovat olleet sikäli historiallisia, etten ole esiintynyt niissä enää entisessä työroolissani. Se on tuntunut haikealta mutta toisaalta helpottavalta. Tulevaisuudessa voin olla yhteydessä kaikkiin ilman esimies-, kollega- tai muuta roolia. Monet uran vaihtajat puhuvat hypystä tuntemattomaan. Se kuulostaa liioittelulta, mutta kokemukseni mukaan se on hyvin osuva vertaus. Vanhassa tutussa ja turvallisessa työssäni ei olisi ollut suuria riskejä muttei enää suuria haasteitakaan. Nyt hyppään uuteen tehtävään, jossa on molempia. Me hankkeen työntekijät Keski-Suomessa ja Varsinais-Suomessa emme selviydy yksin. Ryhdymme työhömme hyvin nöyrin ja yhteistyöhakuisin mielin. Tarjoamme työpanostamme omiin maakuntiimme, niin että kaikki voimavarat lasten, nuorten ja heidän perheidensä hyväksi saataisiin haravoitua kokoon. Jos pystymme rakentamaan uudenlaisia, maakunnan kattavia yhteisvastuun verkostoja, hanke onnistuu. Jos emme kykene muuttamaan työkäytäntöjä, ehkä kuitenkin panemme alulle uutta ajattelua, joka muuttuu toiminnaksi vuosien kuluttua. Näin myönteisesti on ajateltava, jotta uskaltaa hypätä tuntemattomaan. Eila Kihlman SOSIAALITURVA 12/

12 Kun mustaseinäisen, pimennetyn salin valkokankaalle heijastettiin kuultokuvia väkivaltaa kokeneiden lasten piirustuksista, sadan hengen yleisöjoukko seurasi kuvien virtaa hiiskahtamatta. Mä oon nähny, kun isä lyö äitiä. Se on hakannu sitä nyrkeillä, viisivuotias poika selosti oheista piirrostaan Eija Keräselle. PIIRROKSEN KUVAAJA: AKSELI ANTTILA Turvakotilapsen piirrokset puhuvat Kuvailmaisu auttaa lasta ajamaan pahan olonsa ulos Kuvataideterapeutti, kehityspsykologi Eija Keräsen mukaan on vaikeaa kuvitella alle kymmenvuotiaan lapsen puhuvan tunnin ajan perheestään, mutta piirtämällä ja piirroksestaan kertomalla lapsi täyttää tuon ajan helposti. Koska lapsella ei useinkaan ole riittävää sanavarastoa kokemustensa ja tunteidensa ilmaisemiseen, Keränen käyttää työssään draaman, leikin ja kuvailmaisun keinoja. Hän toimii Pääkaupungin turvakodissa Ensi- ja turvakotien liiton viisivuotisen ( ) Lapsen aika -hankkeen projektityöntekijänä. Hän havainnollisti toukokuussa Terve- Sos -tapahtumassa Tampereella, miten kuvailmaisua hyödynnetään lapsen auttamisessa. Sumeilemattomat kuvat Keränen hiljensi seminaariyleisön näyttämällä shokeeraavia otteita aineistostaan äitinsä mukana turvakotiin tulleiden lasten piirustuksia perheestään. Kuvien katsominen pakotti meidät aikuiset kuvittelemaan, miten ahdistavalta lapsesta voi tuntua elää väkivaltaperheessä. Eräässä piirroksessa lapsi esitti vanhempansa värikkäästi ja ilmeikkäästi, kun taas omat kasvonsa lapsi pelkisti mustaksi ympyräksi. Toinen lapsi piirsi ensin vanhempansa mutta ei saanut omaa kuvaansa enää mahtumaan samalle paperiarkille. Lapsi ratkaisi pulman piirtämällä itsensä toiselle paperille. Lapsi harvoin jättää itsensä piirtämättä perhekuvaan yleensä lapsi piirtää ensin itsensä, Keränen kommentoi. Etenkin lasten tavat piirtää isänsä vaihtelivat: joskus isän kuva oli korostetun suurikokoinen, joskus hän sijaitsi kuvassa muista perheenjäsenistä erillään. Joskus lapsi jätti isänsä piirtämättä kokonaan. Jotkut piirtäjät paljastivat sumeilematta, miltä isän väkivaltaisuus näyttää. Lapsi harvoin piirtää joutumistaan itse väkivallan kohteeksi, vaikka hänelle olisi käynyt niin, Keränen arvioi. 12 SOSIAALITURVA 12/

13 On lapsilähtöisyyden aika S osiaalipolitiikan tutkija Hannele Forsberg Tampereen yliopistosta on laatinut Ensi- ja turvakotien liiton Lapsen aika -hankkeen väliarvioinnin. Hän kysyy raportissaan, haluammeko tai uskallammeko tietää väkivaltaa kokevista lapsista. Vaikka lapsen huomioimista on pidetty tärkeänä jo 1980-luvun lainsäädännössä ja vaikka lastensuojelullinen ajattelutapa on pitkään leimannut Suomen turvakotityötä, vasta Lapsen aika -hankkeessa on painokkaasti yritetty muuttaa työkäytäntöjä lapsikeskeisiksi, hän toteaa. On hämmästyttävää, että lapsen kohtaaminen vaatii erityistä rohkeutta ja uskallusta ammattilaisilta, joilla perinteisen ymmärryksen mukaan on lapsen kohtaamisen asiantuntijuus voimavaranaan. Toisaalta työntekijät ovat uudenlaisen haasteen edessä: lasten kanssa tehtävälle väkivalta-auttamiselle ei ole juurikaan esikuvia Suomessa. Forsbergin mukaan aiemmin turvakotien työntekijät vain ohjasivat lapset leikkeihinsä, sivuun aikuisten ongelmista. Koska turvakotiin tulevat äidit tyypillisesti uskovat, ettei perheen väkivaltaongelma kosketa lasta, myös työntekijät helposti tuudittautuivat ajattelemaan, että lasta tulisi suojella aikuisten huolien ja murheiden käsittelyltä. Aikuisen uskallettava kysyä Koska Lapsen aika -hankkeen perusajatuksen mukaan väkivaltaisessa ilmapiirissä eläminen on lapselle yhtä traumatisoivaa kuin väkivallan uhriksi joutuminen, kaikkiin turvakotiin tuleviin lapsiin suhtaudutaan vakavasti ja heitä autetaan omien kokemustensa perusteella rinnan vanhempien auttamisen kanssa, Forsberg tiivistää. Lasten kerrotaan oppineen vaikenemaan väkivallasta. Työntekijöille on kuitenkin ollut yllätys se, miten avoimesti useimmat lapset lopulta puhuvat kotona käytettävästä väkivallasta, kunhan työntekijä sitä heiltä vain uskaltaa kysyä. Uskallammeko tietää väkivaltaa kokevista lapsista? Forsbergin mielestä hankkeessa kaikkea lasten kanssa tehtävää työtä piirrättämistä, leikittämistä, puhuttamista yhdistää ulkoistaminen: työntekijä auttaa lasta purkamaan sisäisen vaikeutensa ulos ja etääntymään siitä. Tätä lapsikeskeistä työotetta juurrutetaan muuhun turvakotityöhön muun muassa uudella lapsen alkuhaastattelulomakkeella, johon on jäsennetty valmis runko ohjaajan tärkeistä puheenaiheista lapsen kanssa. Tasavertaiset vai reflektiiviset kumppanit? Hannele Forsberg muistuttaa, että myös työntekijät ovat lapsen näkökulmasta valtaa käyttäviä aikuisia eivätkä tasavertaisia kumppaneita. Leikin ja muun toiminnan vapauttama lapsi ei tarjoa puhdasta kokemustaan aikuisammattilaisen käyttöön; lapsen toiminnasta tekemämme johtopäätökset sävyttyvät aina ymmärryksemme kautta. Hän ei kuitenkaan teilaa lapsen ja työntekijän kumppanuutta sinänsä. Jos työntekijä pystyy mielessään myöntämään epävarmuutensa ja tekemään tilaa ennalta-arvaamattomuudelle, hän voi päästä lapsen kanssa reflektiiviseen kumppanuuteen neuvottelemaan kyseiselle lapselle parhaiten soveltuvasta ja eettisesti kestävästä ratkaisusta. Lapsen aika -hankkeen työntekijät ovat tehneet mittavan työn uudella työsaralla, Forsberg kiittää. He ovat myös ryhtyneet valistamaan niin ammattilaisia kuin koulu- ja päiväkotilapsia väkivallan puheeksi ottamisesta. Forsbergin arviointitutkimus Lapsen näkökulmaa tavoittamassa sisältyy lähiaikoina Ensija turvakotien liiton julkaisusarjassa ilmestyvään Lapsen aika - hankkeen väliraporttiin. Eija Keränen puolestaan on kirjoittanut teokseen artikkelin Isää en piirrä!. Lisäksi samassa julkaisussa Satu Pitkäkangas ja Rauni Räisälä analysoivat lasten ja ammattilaisten kohtaamisia ryhmätoiminnassa. Arto Marjomäki Hirviöiden tappelua on helpompi käsitellä kuin vanhempien välistä väkivaltaa. Kuva on myös pysyvä. Kun siihen paneudutaan myöhemmin uudelleen, se saattaa paljastaa uusia asioita, Eija Keränen tiivistää kuvailmaisun käyttömahdollisuudet väkivaltaa kokeneiden lasten auttamisessa. ARTO MARJOMÄKI Puhetta kuvasta Kuvailmaisun käyttö ei ole Keräsen mielestä sinällään työmenetelmä vaan pikemminkin keskustelun apuväline, sillä useimmat lapset haluavat myös puhua kuvistaan. Piirustus kuitenkin konkretisoi tapahtumia ja välittää työntekijälle enemmän tietoa lapsen kokemuksista kuin pelkät sanat. Kuvailmaisu on symbolista: piirtäminen on leikkiä, jonka välityksellä lapsi muodostaa näkemystään maailmasta. Sen avulla on helpompaa ilmaista asioita, joista on vaikeaa puhua. Hirviöiden tappelua on helpompi käsitellä kuin vanhempien välistä väkivaltaa. Kuva on myös pysyvä. Kun siihen paneudutaan myöhemmin uudelleen, se saattaa paljastaa uusia asioita. Lapsen luvalla, ei väkisin Keränen kehottaa käsittelemään ja tulkitsemaan kuvia varovasti. Lapsi voi kyllä näyttää piirustuksensa vanhemmilleen ja moni myös haluaa näyttää, mutta tähän on aina kysyttävä lapselta lupa. Vaikka aikuinen voi käyttää piirtämistä lapsen haastattelun apuvälineenä, kuvien tulkitsemisessa terapiakoulutus on välttämätön. Lapsen kanssa työskenneltäessä on tärkeää pitää kuvat ja kertomukset metaforan tasolla eikä yrittää liittää niitä väkisin todellisiin tapahtumiin. Arto Marjomäki SOSIAALITURVA 12/

14 ARTO MARJOMÄKI Palmuke-hankkeen yllättävä tulos: Stakesin Palmuke-hankkeen innokkaat osallistujat perustivat konsulttipankin Raisioon ja Hämeenlinnaan. Kuvassa Tom Erik Arnkil (vas.) ja Esa Eriksson Stakesista sekä konsulttipankkiirit sosiaalityöntekijä Helena Nurmilaakso Raisiosta ja johtava sosiaalityöntekijä Anna Ollila Hämeenlinnasta. Mitä enemmän auttaja on huolissaan lapsesta, sitä enemmän hän toivoo muidenkin puuttuvan lapsen elämään. Mutta jokaisen auttajan huolestuneisuus vaihtelee sen mukaan, millaisina hän pitää omia auttamismahdollisuuksiaan. Asiakkaat haluavat puhua huolistaan ammattilaisille Stakesin kehittämispäällikkö Tom Erik Arnkil ja erikoissuunnittelijat Esa Eriksson ja Marie Rautava sekä iso joukko lasten ja nuorten parissa työskenteleviä ovat miettineet yhteisessä Palmuke-hankkeessaan (Palvelurakenteen muutos ja henkilöstön kehittäminen), miten lievittää tehokkaimmin suurta ja miten pientä huolta. He ovat määritelleet seitsemän huolen vyöhykettä ja rakentaneet kullekin vyöhykkeelle soveltuvia uusia työmenetelmiä (ks. Taulukko 1 viereisellä sivulla). Vuonna 1996 alkaneeseen hankkeeseen on osallistunut kymmenen eri alojen työyhteisöä 80 työntekijää Raisiosta ja 140 Hämeenlinnasta. Stakesin kolmikko sekä innostunut iskuryhmä kummastakin kaupungista tarjoilivat hankkeen hedelmiä toukokuussa Terve-Sos tapahtumassa Tampereella yli kahdellesadalle kuulijalle. Ongelmapuheesta huolipuheeseen Arnkilin mukaan erilaiset viranomaispalaverit jumiutuvat usein siksi, että osallistujat tavoittelevat yksimielisyyttä. Moniammatillisen työn suurin este on yhteisen ongelmanmäärittelyn yrittäminen, hän varoittaa. Kenelläkään ei ole lintuperspektiiviä, objektiivista kokonaiskuvaa lapsen tilasta. Sen sijaan on rohjettava myöntää, että jokainen katsoo lasta subjektiivisesti, omasta näkökulmastaan. Ongelmista puhuminen ei siis auta, koska jokaisella on oma käsityksensä, mikä ongelma pitäisi ratkaista. Nuori ei mieti perheensä kehityskaarta vaan esimerkiksi pohtii, mikseivät vanhemmat osta hänelle mopoa, Arnkil havainnollistaa. Palmuke-hankkeessa on opeteltu puhumaan ongelmien sijaan huolista. Lasten, nuorten ja perheiden parissa eri toimipisteissä työskentelevistä on luotu laaja lastensuojeluverkosto. Hankkeeseen on osallistunut muun muassa kaupunkien sosiaali-, terveys-, koulu- ja nuorisotoimien, sairaanhoitopiirien ja poliisilaitosten väkeä. Alue- ja teemaseulat Kun jonkin alueen asukkaat tai työntekijät eivät ole vielä lainkaan tai ovat vasta vähän huolissaan lasten ja nuorten hyvinvoinnista, (huolen vyöhykkeet 1 ja 2), Palmuke-hankkeen perusteella työmenetelmäksi riittää alueseulonta: Ihmiset kokoontuvat kertomaan toinen toisilleen, mitä myönteisiä ja mitä huolestuttavia muutoksia kukin on havainnut alueen lapsissa ja nuorissa. Tällaiseen joukkopohdintaan voidaan kutsua alueen viranomaisia, poliitikkoja, järjestöväkeä, kauppiaita, isännöitsijöitä ja niin edelleen. Ryhmäläisten havaintojen perusteella voidaan suunnitella yhteistä, ehkäisevää 14 SOSIAALITURVA 12/

15 Taulukko 1. Työntekijän lapsesta tunteman huolen vyöhykkeet ja huolia vähentävät työmenetelmät (1) (2) (3) (4) (5) (6) (7) Ei lainkaan Pieni huoli Huoli käynyt Huoli kasvaa, Huoli tuntuva; Huolta paljon Huoli erithuolta käynyt mie- toistuvasti luottamus omat voimat ja jatkuvasti: täin suuri: lessä; luotta- mielessä; omiin mah- ehtymässä. lapsi vaarassa. lapsi välitmus omiin luottamus dollisuuksiin Selvästi koettu Omat keinot tömässä mahdolli- omiin mah- heikkenee. lisävoimavaro- loppumassa; vaarassa. suuksiin dollisuuksiin Mielessä toive jen ja kontrol- lisävoimia ja Omat keivahva hyvä. lisävoima- loijien tarve kontrolloijia not lopus- Ajatuksia varoista ja saatava heti sa; muutos tarpeesta kontrolloijista lapsen saada lisä- tilanteeseen voimavaroja saatava heti Alue- ja teemaseulat Huolen puheeksi ottaminen tukemisen yhteydessä Selkeyttävät verkostopalaverit Läheisneuvonpidot toimintaa ja ennakoida, mitä seurauksia eri toimintavaihtoehdoilla saattaisi olla. Käsiteltävä aihe voidaan myös rajata etukäteen. Jos esimerkiksi halutaan kartoittaa alueen nuorten huumeidenkäyttöä, paikalle kutsutaan vain valitun teeman seulonnassa keskeiset ihmiset. Kokoontumiseen hankitaan kaksi vetäjää. Tilaisuuden aluksi ensimmäinen vetäjä esittelee seulontamenetelmän ja pyytää osallistujia esittäytymään, minkä jälkeen kunkin viraston tai muun tahon väki istuutuu omaan pöytäänsä. Sitten vetäjä käynnistää vuoropuhelun: Hän pyytää kutakin pöytäkuntaa vuorollaan kertomaan omista huolestuttavista tai ilahduttavista havainnoistaan. Muiden tehtävänä on kuunnella toisen puhetta ei ole lupa keskeyttää eikä kommentoida. Kun kaikkien pöytien ihmisiä on kuultu, toinen vetäjä aloittaa uuden vuoropuhelukierroksen, jonka kuluessa hän yrittää tiivistää väliyhteenvetoja kunkin pöytäkunnan mietteistä. Hän ei kuitenkaan tee ehdotuksia, Esa Eriksson tähdentää. Vasta uusintakierroksen jälkeen tehdään yhteenveto, jossa todetaan toimintamahdollisuudet sekä sovitaan, mitä kukin tekee seuraavaksi huolten lievittämiseksi ja kuka kutsuu osallistujat tarvittaessa uudelleen koolle. Puheeksi ottaminen Jos työntekijä on ajan mittaan enemmän ja enemmän huolissaan lapsesta jos pienestä ihmettelystä kasvaa tuntuva tai toistuvasti mieleen tuleva huoli hänen luottamuksensa omiin auttamismahdollisuuksiinsa alkaa horjua (vyöhykkeet 2-5). Palmuke-hankkeessa on havaittu, että juuri tämä kasvava huolensa työntekijän on syytä kertoa lapsen huoltajille. Raisiolaiset ja hämeenlinnalaiset työntekijät ovat yllättyneet suunsa avaamisen tuloksista: Vastoin heidän ennakko-odotuksiaan vanhemmat eivät ole suuttuneet vaan pikemminkin olleet helpottuneita, kun ammattilainen on ottanut huolensa puheeksi. Hankkeessa puheeksiotosta on kehitetty työmenetelmää muotoilemalla se lomakkeeksi. Sitä täyttämällä työntekijä etukäteen harjoittelee, miten hän toisaalta kontrolloi ja toisaalta tukee asiakasta kysymyksillään ja ehdotuksillaan. Raisiossa puheeksiottomenetelmää on kokeiltu vanhempien huolestuttavan päihteidenkäytön ja Hämeenlinnassa yleisluontoisemman huolestuneisuuden selvittämisessä. Etenkin päivähoitohenkilöstö on innostunut menetelmästä. Niinpä molemmat kaupungit hankkivat puheeksiottokoulutuksen kaikille päivähoidon työntekijöilleen. Selkeyttävä verkostopalaveri Asiakkaat syyttelevät toisiaan, minkä jälkeen viranomaiset alkavat syytellä toisiaan. Työntekijän huoli lapsesta saattaa kuitenkin yhä kasvaa niin, että hän alkaa koko ajan tuntea lapsen olevan vaarassa (vyöhykkeet 4-6). Tällöin voi olla hyödyllistä järjestää joko viranomaisten keskinäinen tai asiakkaiden ja viranomaisten välinen selkeyttävä verkostopalaveri. Palmuke-hankkeessa on haluttu pureutua verkostopalaverien heikkouksiin. Tom Erik Arnkil ja Esa Eriksson varoittavat, etteivät huolet suinkaan kaikkoa, jos ihmiset vain kokoontuvat yhteen keskustelemaan palaverin pitäminen ei itsestään selkeytä työnjakoa. Palaverien sudenkuoppana on isomorfisuus- eli samanrakenteisuusilmiö: asiakasverkoston vaikeudet helposti leviävät viranomaisverkoston vaikeuksiksi. Esimerkiksi istuntoon osallistuvat asiakkaat saattavat ensin syytellä toisiaan ja kiistellä, kenestä tai mistä ongelmat johtuvat, minkä jälkeen viranomaiset alkavat syytellä toisiaan ja kilpailla oikeasta ongelmanmäärittelystä. Palmuke-hankkeessa on kokeiltu palaverimuotoa, jonka vetäjinä on ollut kaksi ulkopuolista konsulttia. He ovat torjuneet isomorfisuusilmiötä asettamalla kysymyksensä siten, että kukin on saanut puhua vain omalla vuorollaan, omasta puolestaan ja omista toimintamahdollisuuksistaan. Tavoitteena on ollut luoda yhtäaikaa sekä moniääninen että tasavertainen ja voimavarakeskeinen keskustelu. Menetelmässä ei kuitenkaan ole kyse tavanomaisesta siis helposti isomorfiaan johtavasta keskustelusta, Arnkil ja Eriksson huomauttavat. Samoin kuin edellä kuvattu seulontamenetelmä myös tämä perustuu vuoropuheluun ja vuorokuunteluun, puhumisen ja kuuntelemisen erottamiseen toisistaan. Keskeistä on, että menetelmän avulla saadaan esiin mahdollisimman monia eri ihmisten vaikutelmia ja että osallistujia ohjataan pohtimaan niitä hiljaa mielessään. Viranomaisten keskinäisessä verkostopalaverissa on olennaista, että ne työntekijät, jotka tapaavat puheenaiheena olevia asiakkaita, istuutuvat sisäpiiriksi ja muut työntekijät heidän ympärilleen ulkorinkiin. Ulkorinkityöntekijän asema on selkeästi erilainen kuin sisärinkiläisen, Eriksson perustelee. Kummassakin ringissä istuu myös yksi konsultti. Ensin konsultti kysyy vuoronperään kultakin sisärinkiläiseltä: Mitä asiakkaille tapahtuisi, jos et tekisi mitään? Mitä sinun tai jonkun muun kannattaisi tehdä? Mitä tapahtuisi, jos niin tehtäisiin; kuka reagoisi ja miten? Seuraavaksi toinen konsultti kyselee vuoronperään kultakin ulkorinkiläiseltä vaikutelmia, joita sisäringissä istuvien näkemykset ovat herättäneet. Palaverin lopuksi konsultit ohjaavat osallistujia sopimaan työnjaosta, tukitoimista ja seurannasta SOSIAALITURVA 12/

16 Omainen voi olla viranomaista rohkeampi sanomaan, että joku perheessä käyttää liikaa päihteitä. asiakkaiden auttamiseksi. Tulevaisuutta muistelemaan? Hankkeessa on kehitetty myös asiakkaiden ja viranomaisten välisen selkeyttävän verkostopalaverin malli, joka perustuu tulevaisuuden muisteluun. Palaverissa asiakkaat, esimerkiksi perheenjäsenet, istuutuvat konsultin kanssa pöydän ympärille omaksi piirikseen ja viranomaiset käyvät toisen konsultin kanssa viereiseen pöytään. Järjestäytymisen jälkeen konsultit pyytävät osallistujia kuvittelemaan toiveikkaasti tunnelmiaan vuoden päästä. Ensin asiakkaat, sitten viranomaiset Ensimmäisen puheenvuoron saavat asiakkaat. Pöydän konsultti kysyy kultakin vuorollaan samat kysymykset samassa järjestyksessä: Kuinka asianne ovat nyt, kun ne ovat hyvin? Saitteko joltakin taholta tukea hyvään vuoteenne (esimerkiksi omaisilta, ystäviltä, naapureilta, viereisen pöydän kultakin viranomaiselta)? Olitteko jostakin huolissanne silloin vuosi sitten ja mikä sai huolenne vähenemään? Tämän jälkeen viereisen pöydän konsultti kysyy vuoronperään kultakin viranomaiselta: Vuosi on siis kulunut hyvin; kuinka tuitte asiakkaita (kon- Yhä useampi lapsi on lastensuojelun asiakas Lastensuojelun avohuollossa sosiaalitoimistossa asioivien lasten määrä on lisääntynyt vuosittain lapsella vuodesta 1993 lähtien. Erikoistutkija Tarja Heino kirjoittaa Stakesin palvelukatsauksessa, että asiakkaana on jo lähes lasta ja nuorta eli kolme prosenttia alle 18-vuotiaista. Kunnittaiset vaihtelut ovat huomattavia, mikä johtuu myös tilastointieroista. Uusien asiakkaiden määrä lisääntyi 1990-luvun alkupuoliskolla, mutta se on viime vuosina tasaantunut noin lapseen vuodessa. Tuen tarve näyttää pitkittyvän. Myös kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia on vuosi vuodelta enemmän. Lisäksi yhä useampi lapsi on ollut lyhytaikaisesti sijoitettuna kodin ulkopuolelle useana vuonna. Kun vuonna 1992 sijoitettiin noin lasta, vuonna 1998 määrä nousi melkein 3 800:aan. Vuoden 1998 aikana oli sijoitettuna jo yli lasta ja nuorta. Heistä joka toinen on otettu huostaan (6 711 lasta vuonna 1998). Noin 80 prosenttia huostaanotoista perustuu asianosaisten suostumukseen. Viime vuosina lastensuojelun avo- ja sijaishuollon välimuodoksi on perustettu työryhmiä, jotka yhtäältä tekevät tehostettua perhetyötä lasten kotona ja toisaalta järjestävät perheille päivätoimintaa laitoksessa tai leirillä. Tästä samoin kuin uudesta läheisneuvonpitomenetelmästä on saatu hyviä kokemuksia. Heinon mukaan nämä työmuodot vahvistavat lasten ja perheiden asemaa ja osallisuutta lastensuojelussa. Hänen mielestään asiakkaiden aseman vahvistamiseksi olisi kuitenkin vahvistettava lastensuojelun sosiaalityön asemaa koko palvelujärjestelmässä. Nyt sosiaalityön asema on heikko asetettuihin tehtäviin ja odotuksiin nähden. sultti viittaa asioihin, joita perhe juuri on kertonut, ja yrittää tiivistää väliyhteenvetoja)? Olitteko jostakin huolissanne silloin vuosi sitten ja mikä sai huolenne vähenemään? Lopuksi konsultit kirjaavat fläppitaululle vuoropuhelujen yhteenvetona, millainen perheen tuleva hyvä vuosi on ja mitä tukea se sisältää. Samalla konsultit varmistavat, että kaikki osallistujat katsovat tulleensa oikein ymmärretyiksi ja voivansa olla mukana hyvän vuoden toteuttamisessa. Näin syntynyt asiakirja annetaan perheelle. Lisäksi sovitaan seurannasta. Suunnitelmat paljastuneet asiakkaille Terve-Sos tapahtumaan osallistuneet Raision ja Hämeenlinnan työntekijät kertoivat seminaarissa, että tulevaisuuden muistelu on osoittautunut helpommaksi asiakkaille kuin viranomaisille. Esimerkiksi omainen voi olla rohkeampi sanomaan, että joku perheessä käyttää liikaa päihteitä. Kun on alettu puhua vaikeista asioista ja viranomaisten suunnitelmat ovat paljastuneet asiakkaille, työntekijät ovat myös joutuneet kohtaamaan pelkonsa asiakassuhteen mahdollisesta katkeamisesta. Toisaalta menetelmä on ohjannut kutakin työntekijää sitoutumaan entistä pitkäjänteisemmin asiakkaan auttamiseen. Kaiken kaikkiaan raisiolaiset ja hämeenlinnalaiset kannustivat seminaariyleisöä tarttumaan uusiin työmenetelmiin. Konsulttipankkeja perustamaan Menetelmien käyttöön ottamiseksi kunnissa on kehitettävä sektorirajat ylittäviä johtamis- ja rahoitusjärjestelmiä. Kokeilujen aloittamisesta on sovittava etu- Työntekijä joutuu kohtaamaan pelkonsa asiakassuhteen mahdollisesta katkeamisesta. käteen mahdollisimman korkeaarvoisten päättäjien kesken. Esimerkiksi Raisiossa neuvotteluihin osallistuivat muun muassa kaupunginjohtaja, sosiaalija terveysjohtaja sekä joukko luottamushenkilöitä. Kaupungin päättäjien sitoutumisesta työmenetelmien kehittämiseen kehkeytyi pienoinen ohjelmanjulistus : Tämä on kunnassamme tärkeää työtä, johon työntekijöidemme on oikeus ja velvollisuus osallistua. Kaupunkien johdon sitoutumisen ja työyhteisöjen innostumisen tuloksena sekä Raisioon että Hämeenlinnaan on perustettu konsulttipankki, jonka pankkiiri välittää verkostokonsultteja opastamaan toimipaikkoja uusien menetelmien käytössä. Halpaa koulutusta tarjolla Arnkil ja Eriksson haaveilevat Suomeen perustettavista maakunnallisista konsulttipankeista. Tällöin konsultteja välitettäisiin ja uusia menetelmähankkeita tuettaisiin ja kontrolloitaisiin keskitetysti yli kuntarajojen. Stakes suunnitteleekin aloittavansa ensi tammikuussa kaksivuotisen verkostokonsulttikoulutuksen, jossa Palmukehankkeen konkarit toimisivat kouluttajina. Arnkilin ja Erikssonin mukaan koulutettavilta ei vaadita niinkään rahaa vaan henkilökohtaista sitoutumista kokeiluihin ja aineiston hankkimiseen. Etusija koulutettavien valinnassa annetaan paikkakuntien moniammatillisille ryhmille. Koulutuksesta kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä Stakesiin sähköpostiosoitteeseen: eeva.vanttinen@stakes.fi. Arto Marjomäki 16 SOSIAALITURVA 12/

17 Laitoshuoltoa on pakko muuttaa Henkilöstö on alkanut vaatia päättäjiä pohtimaan totuudenmukaisesti, onko lastensuojelulaitoksilla voimavaroja auttaa yhä turvattomampia lapsia ja nuoria. Lastensuojelun sijaishuollosta on aina julkisuudessa keskusteltu kriittisesti. Laitoksia ja perhehoitoa on haluttu uudistaa ulkopuolisen painostuksen voimin kulloisenkin aikakauden yhteiskunnallista, kulttuurista ja taloudellista ajattelua vastaavaan muotoon luvulta alkaen lastensuojelun ja erityisesti sijaishuollon ylitse on käynyt useita arvostelun aaltoja luvun kulttuuriradikaalit ja yliopistollista sivistystä nauttimaan päässyt sukupolvi kritisoivat ankarasti laitoshuoltoa säilyttäväksi, rankaisevaksi ja epädemokraattiseksi. Tämän seurauksena laitoksissa alkoi tarpeellinen mutta hidas demokratisoitumiskehitys luvulla niin sosiaalihuolto kuin julkinen sana odottivat laitosten löytävän aiempaa hoidollisemman ja yksilöllisemmän toimintatavan. Entistä paremmin koulutettu henkilöstö uudistikin kasvatusperiaatteita ja -menetelmiä. Aiemmin nöyrinä ja alistuvina hallintoalamaisina pidetyt asiakkaat saivat ja ottivat vaikutusvaltaa sijaishuollossa luvulla. Ainakin osittain tämän muutoksen seurauksena käynnistyi perhetyö. Asiakkaiden mukanaolo merkittävissä neuvoteluissa muodostui itsestäänselvyydeksi. Turvattomat lapset eivät saa turvaa ja henkilöstön työolosuhteet liukuvat kohti kohtuuttomuutta luvun lopulla laitoksissa huolestuttiin oman olemassaolon oikeutuksesta. Kaikkiin yksikköihin ei riittänyt tasaisesti riittävää määrää asiakkaita. Toimintayksiköt tekivät uudistuksia, joita mainostettiin rohkeasti alan lehdissä, seminaareissa ja tilaisuuden tullen missä tahansa tiedotusvälineissä. Taloudellisen laskusuhdanteen seurauksena 1990-luvun alussa taustaorganisaatioiden taloushallintoväki vaati laitoksia nostamaan tuottavuutta ja laskemaan yksikköhintoja. Taas laitoksissa kehitettiin ja kehityttiin. Jäykkä laitoskulttuuri näytti muuttuvan hämmästyttävän nopeasti joustavaksi ja jatkuvan uusiutumisen nimiin vannovaksi. Nyt sijaishuollon ympärillä ja etenkään sen sisällä ei ole havaittavissa merkittävää keskustelua eikä yleistä ja yhteistä kehittämissuuntaa. Laatua kyllä kehitetään muodikkaasti laatuhankkeissa mutta niillä ei tavoitella eikä niillä ole laajempia, palvelujärjestelmää koskevia rakenteellisia vaikutuksia. Kehittämismahdollisuudet ja motivaatio vähissä ERJA SAARINEN NÄKÖKULMA Laitoshuollon kehittäminen on tällä hetkellä nurkkakuntaista, vailla yleisiä ja yhteisiä merkityksiä. Tämä johtunee yksinkertaisesti siitä, että talouslama vei mennessään kaiken ajan, voimat, henkilöstön ja aineelliset puitteet, joiden turvin kehittämistyötä ylipäätään voitaisiin tehdä. Palveluiden ja tuotteiden määrätietoiseen ja pitkäjänteiseen kehittämiseen panostetaan menestyvässä teollisuudessa ja etenkin tietotekniikka-alalla. Laitoshuollossa kehittämisvarat ovat olleet vähissä kuluneiden kymmenen vuoden aikana. Toinen pysähtyneisyyden selitys on se tosiasia, että lastensuojelun sijaishuolto on muuttunut runsaan kymmenen vuoden aikana kahteen osaan jakautuneesta kokonaisuudesta monipuoliseksi palvelujärjestelmäksi. Perhehoidon ja koteloituneen laitoshuollon jäykästä kahtiajaosta on siirrytty joustavan moniportaiseen, perheet yhteistyökumppaneiksi hyväksyvään, palveluhenkiseen malliin. Tämä oli alkuun omiaan aiheuttamaan kateutta ja kilpailua. Nyt reviiritaistelun ilmapiiri on kaikonnut. Kaikki ovat huomanneet, että kukaan ei menetä kellekään asiakkaitaan vaan talouslaman sosiaaliset seuraukset ovat alkaneet tuottaa jokaiselle halukkaalle riittävästi asiakkaita. Kukin taho näyttää uppoutuneen omaan vaativaan työhönsä vapaana kilpailun aiheuttamasta paineesta mutta ehkä juuri siksi myös vailla isompia kehittämishaluja. Turvattomat turvattomien hoitajina Lastensuojelussa ja sen laitoshuollossa on aina työskennelty ristikkäisten paineiden polttopisteessä. Niin lapsi, vanhemmat, lapsen sijoittaja kuin yhteiskuntakin odottavat hyviä tuloksia. Nyt odotuksiin yritetään julkishallinnon omistamissa yksiköissä vastata laman aikana karsituin voimavaroin, vaikka asiakkaiden määrä on kasvanut useilla kymmenillä prosenteilla. Riittämättömyyden tunne ja voimavarojen rajallisuus ovat tulleet tutuiksi alan työntekijöille. Niinpä lastensuojelussa on alettu tiedostaa entistä selkeämmin, että osa asiakkaista on olemassaolevin toimintaedellytyksin erittäin vaikeasti jos lainkaan autettavissa. Ryhmä lapsia ja nuoria, joukossa myös heidän vanhempiaan, vastustaa aggressiivisesti ja pakoilee aktiivisesti lastensuojelun auttamisyrityksiä. Käytännössä sijaishuoltoon sijoitetaan lapsia ja nuoria, joista henkilöstöllä ei ole riittäviä edellytyksiä pitää huolta lastensuojelulakien edellyttämällä tavalla. Nuoret karkailevat ja jatkavat epäsosiaalista ja itsetuhoista käyttäytymistään sekä aiheuttavat sijaishuoltoyksiköissä vaara- ja väkivaltatilanteita tihenevään tahtiin. SOSIAALITURVA 12/

18 Jatkuvan kaaoksen myötä laitoksen normit korvautuvat asiakkaiden normeilla. Laitoksissa on väkivallan ja henkilöstön ylikuormittuneisuuden vuoksi toiminnan kriisejä, jotka vain lisäävät entisestään turvattomuutta ja henkilöstön sairastavuutta. Työntekijäin tietoisuuteen on alkanut murtautua käsitys, että tilanne on vaikea niin itselle kuin asiakkaillekin. Turvattomat lapset eivät saa tarvitsemaansa turvaa ja henkilöstön työolosuhteet liukuvat hiljaa kohti kohtuuttomuutta. Lasten ja nuorten psyykkisten ongelmien tiedetään kasvaneen vuosikymmenen aikana. Samalla talouslaman seurauksena sijaishuoltoyksiköissä on vuosikymmeniin eniten lapsia ja nuoria. Henkilöstön määrä ei tietenkään kasvanut lamavuosina. Tämän kaiken vuoksi henkilöstö on uupuneena joutunut yhä useammin vaaroille alttiiksi. Ei ole ihme, että hoitajien ja kasvattajien toimet eivät aina ole olleet tarkoituksenmukaisia vaan jopa kaukana siitä. Erilaisten ylilyöntien esiintymistodennäköisyys kasvaa päivä päivältä. Tästä kehityksestä ei hyödy kuin korkeintaan roskalehdistö. 18 SOSIAALITURVA 12/2000 Häpeän sijaan rehellisyyttä Samalla tavalla kuin yksittäisen ihmisen, vaikkapa hoitajan tai ohjaajan, myös lasten sijaishuoltoyksikön sosiaalisen järjestelmän on oltava tasapainoinen ja eheä. Lastenkodin järjestelmän on kyettävä selviytymään kaikista, jatkuvasti käsillä olevista tehtävistä. Jatkuva kaaos ja sosiaalinen epäjärjestys vaarantavat yksikön olemassaolon oikeutuksen, koska tavoitteet eivät toteudu ja häiriöiden seuraukset ovat kohtuuttomia sekä asiakkaille että työntekijöille. Jokaiselle sosiaaliselle järjestelmälle välttämättömiä normeja ja tapoja ei ole mahdollista vaihdella tilanteiden mukaan nopeassa tahdissa ilman, että yksikön identiteetti ja kulttuuri romahtavat. Jotta normit voitaisiin säilyttää, niiden olemassaoloa pitää vahvistaa rangaistuksin. Toisin sanoen normien rikkomisesta tulee välttämättä seurata tarkoituksenmukaisia kontrollitoimia. Tätä nykyä monessa ja valitettavan todennäköisesti tulevaisuudessa yhä useammassa sijaishuoltoyksikössä tavoitteita ei saavuteta. Pitkään jatkuvan toiminnallisen kaaoksen myötä yksikön normisto korvautuu asiakkaiden normeilla ja turvattomuus alkaa ohjata niin asiakkaiden kuin työntekijöiden käyttäytymistä. Joissakin yksiköissä on alettu nähdä rehellisesti oma tai naapurin kehno tilanne. Vähitellen on alettu vapautua vääristä syyllisyyden ja häpeän tunteista. Analysoimalla epätyydyttävää tilannetta aiempaa objektiivisemmin päädytään johtopäätöksiin: yhteiskunnalta aletaan odottaa realistista suhtautumista ja politiikkaa laitosten toiminnan tasapainottamiseksi. Tuntuu luonnolliselta, että laitoksissa on lopulta pakko tiedostaa tarve järjestää olemassa oleva henkilöstö uudelleen ja vahvistaa niiden yksiköiden henkilöstöä, joissa huolletaan vaikeimmin häiriintyneitä ja aggressiivisia asiakkaita. Yhtä luonnolliselta tuntuu sekin, että paikkatilanne- ja taloustilastoista laitosten toimintaa seuraavat virkamiehet ja päättäjät eivät voi nähdä meneillään olevaa vaarallista kehitystä. Yksiköt eivät ymmärrettävistä syistä viestitä mielellään ongelmistaan ulospäin. Siksi laitosten toiminnan kuntoa tulisi ryhtyä arvioimaan yhdessä kaikkien tahojen kanssa avoimessa, rehellisessä ja syyllistämättömässä ilmapiirissä. Suuret rakenteelliset muutokset ovat välttämättömiä, mikäli haluamme katkaista työsuojelullisesti ikävän kehityksen ja mahdollistaa hyvän lasten huollon, jota lapsilainsäädäntömme edellyttää. Edes ahkera laadukas näpertely pienten asioiden kanssa ei enää riitä. On kiireellinen tilaus myös suurille rakenteellisille muutoksille. Juha-Matti Rautiainen YTL, lastensuojelulaitoksen johtaja ja perhekodin isä Lahti Tupu Holma & Sirkka Rousu Laadussa on kyse hyvän toteutumisesta. Laadulla käsitteenä ei ole itsenäistä sisältöä, vaan se määrittyy ihmisen ajatuksissa. Yleensä sanana laatu tuntuu myönteiseltä; arkikielessä sillä tavallisesti tarkoitetaan jotain hyvää ja tavoiteltavaa. Hyvä pitää kuitenkin jotenkin täsmentää ja määritellä, ennen kuin sitä voidaan tavoitella tai sen toteutumista arvioida. Paul Lillrank on todennut kirjassaan Laatuajattelu (Lillrank 1998): Jos haluan saada jotain hyvää aikaan, minun on ensin ymmärrettävä tämä hyvä, sitten luotava mittari, joka osaa erottaa hyvän huonosta ja kertoa, miten lähellä tavoitetta olen ja menenkö edes oikeaan suuntaan. Tämän pohjalta voin sitten miettiä ja testata menetelmiä ja toimenpiteitä. On tärkeää kysyä, mistä hyvä laatu löytyy; kenen hyvästä on kyse. Myös laadun määritelmään SFS-ISO standardin mukaan voi tukeutua: Laatu on niistä ominaisuuksista muodostuva kokonaisuus, johon perustuu organisaation, tuotteen, palvelun tai tietyn prosessin kyky täyttää sille asetetut vaatimukset ja siihen kohdistuvat odotukset. Laadunhallinta paran Laatu lastensuojelussa Lastensuojeluun sovellettuna laadun määrittely tarkoittaa sitä, että ollakseen hyvää on palvelujen pystyttävä täyttämään niille asetetut vaatimukset ja niihin kohdistuvat odotukset. On otettava huomioon useampien tahojen käsitys hyvästä. Lapset ja nuoret sekä heidän perheensä ja lähiyhteisönsä, palvelujen rahoittajat, lainsäädäntö, tutkimustieto sekä ammattiryhmien eettiset periaatteet ovat esimerkkejä tahoista ja näkökulmista, jotka on otettava huomioon hyvässä lastensuojelupalvelussa ja -työkäytännössä. Työpaikalla joudutaan asettamaan erilaisia odotuksia ja vaatimuksia tärkeysjärjestykseen, kun mietitään, millaista laatua halutaan. Laatu on aina suhteellinen käsite, sillä halutusta laatutasosta on sovittava eri osapuolten kesken monien asioiden kompromissina. Miten saada laatu hallintaan? Kun palvelun ja työn laatu on hallinnassa, tiedetään, mihin odotuksiin ja vaatimuksiin palvelulla pitää vastata sekä millä keinoin tähän päästään. Laatua ei ole vaivatonta eikä helppoa saada hallintaan. On otettava selvää monista asioista ja pantava niitä paperille, on pidettävä yhteisiä palavereita, joissa sovitaan yhteisistä toimintatavoista, tarvitaan koulutusta yhteisen kielen löytämiseksi ja niin edelleen. Tämä kaikki vaatii aikaa ja rahaa sekä usein lisätyöskentelyä asiakastyön ohessa. Laadunhallintaan päästään pitkäjänteisellä työskentelyllä, yhteisillä kirjallisilla sopimuksilla ja jatkuvalla järjestelmällisellä toiminnan ja palvelujen arvioinnilla. Laadunhallinta liittyy paitsi johtamiseen myös kaikkeen asiakaspalvelutyöhön laatu konkretisoituu vasta jokaisen työntekijän työssä. Laadunhallinnan yhteydessä puhutaan usein laatutyöskentelystä tai laatutyöstä. Tällä tarkoitetaan työtä, jonka tavoitteena on parantaa palvelun laatua ratkaisemalla jokin ongelma tai korjaamalla laatupuute. Laatutyöskentelyn avulla voidaan kehittää esimerkiksi asiakaspalautteen hankkimista, laatia dokumentointiohjeet tai laatukriteeristö. Laatutyöskentely järjestetään usein hankkeena, jossa on selkeä alku ja loppu. Laatutyötä voidaan kuitenkin tehdä myös osana arkipäivän työtä, kunhan sitä tehdään suunnitelmallisesti ja tuloksia arvioiden. Laadunhallinta on aina myös jatkuva prosessi, jossa on erilaisia vaiheita kuten yleensä kehittämis- tai päätöksentekoprosessissa. Oman toiminnan ja palvelun jatkuva arviointi, analysointi ja korjaaminen sekä palvelun suunnittelu ja kehittely 18

19 linta parantaa lastensuojelua erilaisten asiakkaiden tarpeita vastaavaksi ovat aina olleet myös lastensuojelussa hyvään työkulttuuriin kuuluvia asioita. Asiakastarpeet ja odotukset lähtökohtana Asiakas liittyy aina tavalla tai toisella laadun määrittelyyn. Organisaatioiden laatupolitiikan julkinen tavoite on asiakaslähtöisyys tai asiakassuuntautuneisuus. Jotta asiakkaan tarpeisiin voitaisiin vastata, on pystyttävä tunnistamaan lastensuojelupalveluja käyttävät tai niihin muuten sidoksissa olevat erilaiset asiakkaat. Lastensuojelussa asiakkuuskäsite on huomattavan monitahoinen ja ristiriitainen. Esimerkiksi huostaanotossa lähtötilanne on ratkaisevasti toisenlainen kuin vaikkapa kotihoidon vanhusasiakkaalla, joka toivoo saavansa palvelua mahdollisimman paljon ja pitkään. Lastensuojelun asiakkaiden vaikea elämäntilanne saattaa lisäksi heikentää heidän kykyään osallistua suunnitelmien laatimiseen ja arviointiin sekä sopimusten tekoon jotka kaikki kuuluvat asiakaslähtöiseen toimintaan. Palvelun tuottajalla, esimerkiksi sosiaalityöntekijällä, on palvelun käyttäjän tai saajan lisäksi myös muita tahoja, joita hän kohtelee asiakkainaan ja joiden odotukset ja toiveet hän yrittää ottaa huomioon omia palveluitaan suunnitellessaan ja arvioidessaan. Palvelujen suunnittelu jotain vanhaa, jotain uutta Kuntalain mukaan kunnan tehtävänä on edistää asukkaidensa hyvinvointia (KL 1. ). Kunnan on järjestettävä lastensuojelun palvelut tarvetta vastaavasti ja niinä vuorokauden aikoina, joina niitä tarvitaan (Lastensuojelulaki 4 ja -asetus 2 ). Jotta kunnanvaltuuston hyväksymissä toiminta- ja taloussuunnitelmissa ja muissa strategisissa asiakirjoissa, esimerkiksi lapsipoliittisissa ohjelmissa, voidaan tehdä lastensuojelupalvelujen tavoite- ja voimavarapäätökset lasten hyvinvointitarpeiden mukaisesti, on oltava selvillä kunnassa asuvien lasten hyvinvoinnin tila, muutokset ja riskitekijät. Lisäksi tarvitaan arvioitua tietoa palvelujärjestelmän toimivuudesta. Ajankohtaista, monipuolista tilannekuvaa olisi tuotettava säännöllisesti. Mennyttä toimintaa kuvaavien, usein tilastollisten suoritteiden ohella tarvitaan nykytilannetta kuvaavaa hiljaista laadullista tietoa: esimerkiksi työntekijöiden raportteja ja asiakkaiden antamaa palautetta. Toiminnan ja palvelujen suunnittelulla valmistaudutaan siihen, että kunnassa on tarjolla erilaisten asiakkaiden tarpeita ja odotuksia riittävästi vastaava palveluvalikoima. Palautetietoa palvelujen riittävyydestä ja toimivuudesta saadaan asiakaskohtaisesti laadituista huolto- ja palvelusuunnitelmista. Palvelujärjestelmää koskevien makrotason päätösten ja asiakaskohtaisten mikrotason päätösten välisiä vaikutusketjuja tulisi arvioida riittävästi. Asiakas- ja lapsilähtöisten palvelujen suunnittelua jäsentää ja tehostaa nykyaikaiseen laadunhallintaan olennaisesti kuuluva prosessiajattelu. Lastensuojelupalvelu on tiettyjen, usein säännönmukaisten työvaiheiden räätälöity tulos. Tämä tapahtumasarja voidaan useimmiten kuvata prosessina, jolla tarkoitetaan toisiinsa eri tavoin sidoksissa olevia toimintoketjuja, joiden avulla tavarat tai palvelut tuotetaan (Asiakaslähtöiset palveluprosessit, 1999). Prosessien toimivuutta arvioidaan asiakkaan näkökulmasta. Laadun arvioinnissa on tärkeää, miten juohevasti ja millaisessa ilmapiirissä asiakas saa palvelunsa ja mitä mahdollisuuksia hänellä on vaikuttaa palveluprosessiinsa. Lastensuojelussa asiakasprosessit vaativat usein monialaista yhteistyötä. Palveluverkostoissa kulkevien yhteistyöprosessien hallinta edellyttää muun muassa, että: a) tiedetään asiakkaat sekä heidän tarpeensa ja odotuksensa, b) tunnistetaan oman työn ydinprosessit, c) kuvataan paperilla, miten prosessi etenee nyt tai miten prosessin halutaan etenevän, d) selvitetään prosessin kulkuun ja toteuttamiseen liittyvät kysymykset ja hankaluudet, e) arvioidaan prosessin mahdolliset muutostarpeet ja tehdään tarvittavat korjaukset, f) sovitaan prosessin kulusta kaikkien prosessiin osallistuvien kesken, g) laaditaan prosessikuvaus mahdollisine tarkempine työohjeineen, h) toimitaan prosessikuvauksen ja muiden ohjeiden määrittelemällä tavalla ja i) tarkistetaan määräajoin, onko toimittu, kuten on sovittu. Vaikka lastensuojelussa on kyse yksilöllisistä vuorovaikutustilanteista ja mahdollisimman räätälöidyistä palveluista, on työprosessissa kuitenkin lainalaisuuksia ja vaiheita, jotka toistuvat myös muussa palvelutyössä. Palvelupolut näkyviksi Suomen Kuntaliiton LASSO - laatua sosiaalipalveluihin -hankkeessa kuvattiin prosesseina kolmenlaisia asiakaspolkuja. Nimesimme polut ehkäisevän tuen poluksi, kuntouttavaksi poluksi ja sijoitukseen johtavaksi poluksi. Palvelupolkujen avulla voidaan lastensuojelun toiminta ja sen palvelut tehdä näkyviksi asiakkaille, yhteistyötahoille, kuntalaisille ja päätöksentekijöille. Palveluvalikoima eri poluilla on hieman erilainen lastensuojelulain erilaisten velvoitteiden mukaisesti. Tukea arkipäivän laatutyöhön Suomen Kuntaliiton LASSO-hanke käynnistyi syksyllä Siinä paneuduttiin vanhusten kotihoito- ja asumispalveluihin sekä lastensuojelutyöhön. Tavoitteena oli luoda ja kehittää työkaluja palvelujen laadunhallintaan yhteistyössä hankekuntien kanssa. Lopullisena tavoitteena oli luoda kirjallinen toimintamalli tukemaan vanhusten sekä lasten ja nuorten sosiaalipalveluyksikköjen järjestelmällistä laadunhallintaa. Vanhustyön laadun kehittämisessä mukana olivat Asikkalan ja Leppävirran kunnat sekä Lahden ja Kotkan kaupungit. Lastensuojelun laatutyöhön osallistuivat Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymä ja sen Synergia-projektiin kuuluvat kunnat: Halikko, Kiikala, Kisko, Kuusjoki, Muurla, Perniö, Pertteli, Salo, Somero, Suomusjärvi ja Särkisalo. Hankkeen vastuuhenkilöinä toimivat erityisasiantuntijat Tupu Holma (projektipäällikkö), Eevaliisa Virnes (vanhusten palvelujen sisällöstä vastaava) ja Sirkka Rousu (lastensuojelupalvelujen sisällöstä vastaava) sekä kesään 1999 saakka Maija Strandström. Johtoryhmän puheenjohtajana toimi Berndt Långvik. Laatutyötä kehitti arviolta yli 300 ammattilaista. LASSO-hankkeessa pohdittiin seuraavia laadunhallinnan tärkeitä kysymyksiä: 1. Mikä on yksikkömme tehtävä ja toimintaidea, laatufilosofia? 2. Keitä ovat asiakkaamme, mitä he meiltä odottavat ja mitä palvelutarpeita heillä on? Mitä muita vaatimuksia palveluihimme kohdistuu? 3. Millaisia palveluja tarjoamme? 4. Mitkä ovat tärkeimmät palveluprosessimme, miten ne toimivat ja miten niitä pitäisi kehittää? 5. Miten dokumentoimme työmme, mitä tietoa kertyy asiakastyöstä ja muusta toiminnasta? Mihin tietoa käytetään? 6. Miten seuraamme työmme vaikutuksia ja arvioimme onnistumistamme? 7. Miten kehitämme ja ylläpidämme henkilökunnan osaamista ja jaksamista? 8. Miten parannamme ja kehitämme toimintaamme? LASSO:n periaatteena oli, että koko työyhteisö on mukana laatutyöskentelyssä. SOSIAALITURVA 12/

20 Kuntalaisille voidaan antaa palvelusitoumus laatulupaus, että kunta takaa palvelutason. Polkuja erottavilla rajapinnoilla tapahtuva arviointi ja sen laatu on keskeistä. Esimerkiksi ehkäisevän ja kuntouttavan polun rajavyöhykkeellä arvioidaan huolta lapsesta: Milloin huoli on sellainen, että lapsen ja perheen arvioidaan tarvitsevan tuekseen nimenomaan lastensuojelun erityispalveluja? Huolen jäsentämisvälineeksi työstimme huoliseulalomakkeen sekä muokkasimme lastensuojelulain 12. :n sisällöstä asiakkaaksi valikoitumisperusteiden luettelon. Kuntouttavan polun, siis lastensuojelun avohuollon asiakkuuden, ja sijoitukseen johtavan polun rajavyöhykkellä pysähdytään arvioimaan, milloin avohuollon tukitoimet eivät enää riitä vaan lapsi tarvitsee erityisen tehokkaita tukitoimia, joita hän ei voi saada omassa kodissaan. Mikäli lapsen tarpeet edellyttävät, siirrytään työskentelyssä selvästi ja avoimesti, asianosaisten tieten, etsimään lapselle sijoituskotia. LASSO:n lastensuojeluosiossa keskityimme erityisesti lastensuojelun asiakasprosessin eri vaiheiden työmenetelmiin, kuten arvioinnin jäsentämiseen, ja työvälineiden kehittämiseen. Työstimme edellä mainittujen lisäksi muun muassa huolto-ja palvelusuunnitelmarungon, hyvän suunnitelmaneuvottelun kriteeristön sekä vanhemmuuden roolikartan vanhemmuuden arviointiin. Kaikki työvälineet on esitelty julkaisussamme Laadunhallinnan perusteita lastensuojeluun. Huoliseulalomakkeita on saatavana myös Editan lomakemyynnistä. Vanhemmuuden roolikartan käytöstä on julkaistu erillinen opas (Helminen & Iso-Heiniemi 1999). Menetelmää on esitelty Sosiaaliturvassa 19/ Palvelujen sekä asiakasprosessien suunnittelua ja toteutusta voidaan ohjata laatukriteerein tai muin ohjein. Laatukriteerit koostuvat sekä tavoitteista hyvän laadun saavuttamiseksi että arviointiperusteista, onko haluttu laatutaso saavutettu. 20 SOSIAALITURVA 12/2000 Palvelu- ja toimintajärjestelmää koskevien laatukriteerien välityksellä myös kunnan päättäjät sitoutuvat tiettyyn palvelutasoon ja toiminnan laatuun sekä tarvittavien voimavarojen turvaamiseen. Kunnan lastensuojelun laatukriteerit voidaan kirjata lastensuojelun strategiseen toimintaohjelmaan (ks. LSL 4. ). Kuntalaisille voidaan antaa myös palvelusitoumus laatulupaus, että kunta takaa tietyn palvelujen vähimmäistason. Pohdimme LASSO:ssa laatukriteereitä eri toimijoiden lapsen ja hänen vanhempiensa, työntekijän, yhteistyökumppanin, päätöksentekijän ja tavallisen kansalaisen näkökulmasta. Tarkastelimme niitä niin rakenteelliselta kannalta kuin prosessin ja tulosten valossa. (ks. Rousu & Holma 1999, 25-34). Palautetta asiakkailta Tuloksia ja onnistumista arvioidaan lastensuojelussa, kuten muussakin sosiaali- ja terveydenhuollossa, kaiken aikaa palvelutapahtuman aikana. Lapsen tarpeita ja vanhemmuuden suhdetta niihin on arvioitava prosessin eri vaiheissa monipuolisesti yksilöllisen ja räätälöidyn palvelun suunnittelemiseksi ja toteuttamiseksi. Prosessin päättyessä pitää pysähtyä vielä arvioimaan laadullisin tai määrällisin mittarein, miten onnistuttiin: Saavutettiinko tavoitteet? Tapahtuiko haluttua muutosta? Miten lapsi ja vanhemmat tunsivat hyötyvänsä lastensuojelupalveluista? Laadunhallinnassa asiakaspalautteella tarkoitetaan asiakkailta hankittua tai muulla tavoin välittynyttä tietoa, mielipiteitä ja kannanottoja siitä, mitä asiakkaat odottavat ja tarvitsevat sekä miten palveluiden tuottamisessa heidän mielestään on onnistuttu. Asiakaspalaute siis kertoo, miten laatutavoitteisiin on päästy. Asiakaslähtöisyys on palveluiden laadun perusta. Asiakaslähtöinen työntekijä huomioi asiakkaiden antaman palautteen ja kehittää toimintaansa tämän pohjalta entistä asiakaslähtöisemmäksi. Lastensuojelussa asiakaslähtöisyys tarkoittaa keskeisesti lapsilähtöisyyden toteutumista ja näkymistä asiakasprosessissa ja käytetyissä menetelmissä. Asiakaspalautemenetelmällä tarkoitetaan niitä keinoja, tekniikoita tai tapoja, joilla otetaan selvää eri asiakkaiden tai asiakasryhmien tärkeinä pitämistä asioista, odotuksista ja tarpeista sekä niiden toteutumisesta. Asiakaspalautemenetelmiä on monia: a) haastattelut (myös esim. asiakasneuvostot ja -raadit), b) lomakekyselyt (esim. tyytyväisyys ja muu seuranta), c) päiväkirjan pito, sadut, piirtäminen, lauseentäydennystehtävät, kriittisten tapahtumien analysointi, d) palvelu- ja huoltosuunnitelman seuranta, e) aloite- ja palautelaatikko, palautepuhelin, laatupeli, roolipeli, f) palaute palveluprosessin osana (välitön palaute, ryhmä- ja yhteisökeskustelut) ja g) valitukset, yleisönosastokirjoitukset. Paitsi asiakaspalautteen avulla onnistumista voidaan arvioida myös itsearvioinnilla, vertaamalla omia tuloksia toisten vastaavanlaisten yksiköitten tuloksiin (vertaisarviointi) tai tilaamalla ulkopuolinen, puolueeton arviointi omasta toiminnasta (ulkoinen arviointi, auditointi). Viime vuosina on julkisella sektorilla yleistynyt tasapainotetun arvioinnin periaate, jossa organisaation ja sen eri yksiköiden toimintaa tarkastellaan useasta näkökulmasta (balanced scorecard, BSC). Tasapainotettu arviointimittaristo sitoo yhteen arvioinnin keskeiset ja laadunhallinnalle olennaiset tekijät: asiakas-, henkilöstö-, prosessi- sekä tuottavuus- ja taloudellisuusnäkökulmat. Kokonaisarvioinnin lähtökohdaksi otetaan organisaation visiot, tavoitteet ja strategiat (Lumijärvi & Jylhäsaari 1999; Lumijärvi 1999). Keväällä eri puolilla Suomea pidettyjen Lastensuojelun laatupäivien esitelmissä arvioitiin BSC:n idean soveltuvan myös lastensuojelupalveluihin (Rousu & Holma 1999, ). Lastensuojelun laatupäivät pidetään syksyllä 2000 Torniossa ja Kuopiossa (ks. palvelut, sosiaali- ja terveysala, Perusturvatiedote 2/2000). LÄHTEET: Holma Tupu (toim.), Asiakaslähtöiset palveluprosessit. Perusta laadulle vanhusten kotihoidossa ja asumispalveluissa sekä lastensuojelutyössä. LASSOprojekti. Suomen Kuntaliitto. Helsinki Helminen Marja-Liisa & Iso- Heiniemi Mari, Vanhemmuuden roolikartta. Käyttäjän opas. LASSO-projekti, Suomen Kuntaliitto. Helsinki Holma Tupu, ITE. Menetelmä työyksikön itsearviointiin ja laadunhallintaan sosiaali- ja terveydenhuollossa. Suomen Kuntaliitto. Helsinki Holma Tupu & Virnes Eevaliisa (toim.), Laadunhallinta vanhusten kotihoidossa ja asumispalveluissa. Työvälineitä ja toimintamalleja tueksi laatutyöhön. LASSO-projekti. Suomen Kuntaliitto. Helsinki Lillrank Paul, Laatuajattelu. Laadun filosofia, tekniikka ja johtaminen tietoyhteiskunnassa. Keuruu Lumijärvi Ismo & Jylhäsaari Jussi, Laatujohtaminen ja julkinen sektori. Laadun ja tuloksen tasapaino johtamishaasteena. Helsinki Lumijärvi Ismo, Tasapainotetun mittariston malli ja kunta-alan tuloksellisuusarviointi, Työturvallisuuskeskus, 1999 Miettinen Taina, Sosiaalityön raportointi: sosiaalityöstä kunnallisille päätöksentekijöille tuotettu tieto ja sen käyttö - kohti vuorovaikutteista raportointia. Suomen Kuntaliitto 2000 (ilmestyy syksyllä). Outinen M., Lempinen K, Holma T, Haverinen R., Seitsemän laatupolkua. Vaihtoehtoja laadunhallintaan sosiaalija terveydenhuollossa. Suomen Kuntaliitto, Stakes, Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus. Suomen Kuntaliitto, Helsinki Rousu Sirkka & Holma Tupu, Laadunhallinnan perusteita lastensuojelutyöhön. Toimintamalleja ja työvälineitä kuntien sosiaalitoimistojen laatutyöhön. LASSO-projekti. Suomen Kuntaliitto. Helsinki Sosiaali- ja terveydenhuollon laadunhallinta 2000-luvulle. Valtakunnallinen suositus. STM, Stakes, Suomen Kuntaliitto. Helsinki Kirjoittajat työskentelevät Suomen Kuntaliitossa erityisasiantuntijoina. 20

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT - KOHTI PERHEKESKUSTA 11.6.2013 Pori, lastenpsykiatri Antti Haavisto RAUMA Asukkaita vajaa 40 000 Ikäluokka n 450 Alle kouluikäisiä n 3000, 7-14-v n 3000 PERUSTAA Lapsen hyvinvoinnin

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Lapset puheeksi -menetelmä

Lapset puheeksi -menetelmä Taustaa Työmallia alettiin tutkia ja kehittää osana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Toimiva lapsi & perhe -hanketta Siirtyi ylläpidettäväksi Suomen Mielenterveysseuralle (lokilistat) Menetelmä on alun

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Projekti 1.9.2009-31.10.2011 Tavoitteet: 1. Perhettä voidaan tukea psykososiaalisissa ongelmissa lähellä ja nopeasti 2. Neuvolan palveluvalikko laajenee ja työskentely

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Valtakunnalliset lastensuojelupäivät. #lastensuojelupäivät2018 #tasavertainenarki

Valtakunnalliset lastensuojelupäivät. #lastensuojelupäivät2018 #tasavertainenarki Valtakunnalliset lastensuojelupäivät #lastensuojelupäivät2018 #tasavertainenarki ErinOmainen-hanke Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Kuulit sä meitä? - Erityislapsiperheiden moninaiset

Lisätiedot

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:

Lisätiedot

Vanhempien ongelmien tunnistaminen ja jatkotoimenpiteet käytännön kokemuksia. Valtakunnalliset neuvolapäivät 2012 Terveydenhoitaja Anni Mäkinen

Vanhempien ongelmien tunnistaminen ja jatkotoimenpiteet käytännön kokemuksia. Valtakunnalliset neuvolapäivät 2012 Terveydenhoitaja Anni Mäkinen Vanhempien ongelmien tunnistaminen ja jatkotoimenpiteet käytännön kokemuksia Valtakunnalliset neuvolapäivät 2012 Terveydenhoitaja Anni Mäkinen Kohtaaminen mahdollistaa tunnistamisen Avoin ja aito kohtaaminen

Lisätiedot

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Tukea vanhemmuuteen Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Miksi? Miksi? Turun sanomat 29.1.14: Tykkääköhän lapsi minusta, jos rajoitan? Vanhempien

Lisätiedot

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013 22.5.2013 Osallisuuden helmi Hallinnointi: Hanketta hallinnoi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hankkeen johtajana toimii Päijät-Hämeen

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Keski-Pohjanmaan keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikkö Psykologi Jaakko Hakulinen & sosiaalityöntekijä Riitta Pellinen 1 Nuorisopsykiatrian yksiköstä

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan näkökulmasta 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Alustuksen runko Varhainen puuttuminen päivähoidossa Kasperin ja päivähoidon yhteistyö,

Lisätiedot

Nostoja VAIKUTA lasten ja perheiden palveluihin kyselyn tuloksista LAPE Pirkanmaa

Nostoja VAIKUTA lasten ja perheiden palveluihin kyselyn tuloksista LAPE Pirkanmaa Nostoja VAIKUTA lasten ja perheiden palveluihin kyselyn tuloksista 2017-2018 LAPE Pirkanmaa Kyselyn perustiedot Pirkanmaan Lape-hankkeessa on ollut avoin kysely toimijoiden nettisivuilla koko hankkeen

Lisätiedot

EURAN KUNNAN OPISKELUHUOLLON KURAATTORI- JA PSYKOLOGIPALVELUT

EURAN KUNNAN OPISKELUHUOLLON KURAATTORI- JA PSYKOLOGIPALVELUT EURAN KUNNAN OPISKELUHUOLLON KURAATTORI- JA PSYKOLOGIPALVELUT EURAN KUNNAN OPISKELUHUOLLON PSYKOLOGI- JA KURAATTORIPALVELUT Psykologi- ja kuraattoripalveluilla tarkoitetaan opiskeluhuollon psykologin ja

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

EURAN KUNNAN OPISKELUHUOLLON KURAATTORI- JA PSYKOLOGIPALVELUT

EURAN KUNNAN OPISKELUHUOLLON KURAATTORI- JA PSYKOLOGIPALVELUT EURAN KUNNAN OPISKELUHUOLLON KURAATTORI- JA PSYKOLOGIPALVELUT EURAN KUNNAN OPISKELUHUOLLON PSYKOLOGI- JA KURAATTORIPALVELUT Psykologi- ja kuraattoripalveluilla tarkoitetaan opiskeluhuollon psykologin ja

Lisätiedot

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Esityksen sisältö 1. Aineeton pääoma 2. Miksi vapaaehtoiskysely?

Lisätiedot

Mielenterveyspalveluiden toimivuus, palveluiden riittävyys, hoitoon pääsy, lasten ja nuorten psykiatristen palveluiden tilanne. Repokari, Ranta, Holi

Mielenterveyspalveluiden toimivuus, palveluiden riittävyys, hoitoon pääsy, lasten ja nuorten psykiatristen palveluiden tilanne. Repokari, Ranta, Holi Mielenterveyspalveluiden toimivuus, palveluiden riittävyys, hoitoon pääsy, lasten ja nuorten psykiatristen palveluiden tilanne Repokari, Ranta, Holi Tausta: 2017 poikkeuksellinen lähetteiden määrän kasvu

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 Voimaperheet Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 LASTENPSYKIATRIAN TUTKIMUSKESKUS Cumulative incidence in 2010 (%) 900 000 14,0 800 000 12,9 700 000 12,0 600 000 10,0 500 000 8,0 12,3 ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA

Lisätiedot

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A 1 Otteita osallistujalle jaettavasta materiaalista Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A Nimi Päivämäärä TUTUSTUMINEN NAAPURIIN Naapurin kertomat tiedot itsestään TOTUUDEN HETKI o Totuuden

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Pirjo Kotkamo psyk.esh., psykoterapeutti, TtM-opiskelija Esityksen sisältö I Isä-hankkeen

Lisätiedot

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Veeti, 4½ v. Aamu alkaa sillä, ettei Veeti suostu pukemaan vaatteita päälle. Pitää olla aina tietyt sukat

Lisätiedot

ALVA- Alueellinen vaativan erityisen tuen oppilashuolto ja opetus.

ALVA- Alueellinen vaativan erityisen tuen oppilashuolto ja opetus. ALVA- Alueellinen vaativan erityisen tuen oppilashuolto ja opetus https://www.youtube.com/watch?v=riios5jk9so Lähtötilanne ALVA-toimintamallin kehittämistyö on toteutettu viiden kunnan (Mäntsälä, Järvenpää,

Lisätiedot

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit:

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

Lapsi ja perhe tilanteensa kuvaajana yhteiskehittämisen osuus

Lapsi ja perhe tilanteensa kuvaajana yhteiskehittämisen osuus Lapsi ja perhe tilanteensa kuvaajana yhteiskehittämisen osuus Yhteistoiminnalla kohti vammaisen lapsen ja perheen hyvää elämää -innopaja 9.4.2013 Riihimäki Työskentelyn ohjeistus Alun puheenvuoroissa esiteltiin

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin

Lisätiedot

OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLON TULEVAISUUDEN RAKENNE OSANA KUNNAN HYVINVOINTITYÖTÄ

OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLON TULEVAISUUDEN RAKENNE OSANA KUNNAN HYVINVOINTITYÖTÄ OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLON TULEVAISUUDEN RAKENNE OSANA KUNNAN HYVINVOINTITYÖTÄ 22.11.2017 Käytetyt aineistot Vaativa erityinen tuki Kuuma-kuntien perusopetuksessa 2016/ Mika Saatsi 31.1.2017 -selvitys

Lisätiedot

Tehyn. avain- sanat. päättäjille

Tehyn. avain- sanat. päättäjille Tehyn avain- sanat päättäjille Sosiaali- ja terveydenhuollon asiat ovat isoja ja monimutkaisia kokonaisuuksia. Myös niitä koskevia muutoksia voi olla vaikea hahmottaa. Siksi Tehy listaa päättäjille viisi

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Lapsiperheiden sosiaalipalveluiden perhetyön ja tehostetun perhetyön sisältöä ja kehittämistä Riikka Mauno

Lapsiperheiden sosiaalipalveluiden perhetyön ja tehostetun perhetyön sisältöä ja kehittämistä Riikka Mauno Lapsiperheiden sosiaalipalveluiden perhetyön ja tehostetun perhetyön sisältöä ja kehittämistä 19.9.2018 Riikka Mauno 1 19.9.2018 Riikka Mauno 2 Riikka Mauno 3 Lapsiperheiden sosiaalipalvelut Palvelupäällikkö

Lisätiedot

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 Voimaperheet Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 LASTENPSYKIATRIAN TUTKIMUSKESKUS LAPSUUDEN KÄYTÖSHÄIRIÖILLÄ USEIN HUONO ENNUSTE YHTEYDESSÄ AIKUISIÄSSÄ: psykiatrisiin häiriöihin rikollisuuteen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE

KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE 10/2016 Lasten kuntoutuspalvelut KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE Tämä kyselylomake on Lasten kuntoutuspalveluiden puhe- ja toimintaterapeuttien sekä lasten psykologien yhteinen esitietokaavake, joka pyydetään

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

Teematyöryhmätapaaminen 12.4.2010

Teematyöryhmätapaaminen 12.4.2010 Teematyöryhmätapaaminen 12.4.2010 Tarja Salonen Ammatinvalintapsykologi Jyväskylän työ- ja elinkeinotoimisto Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalvelut Koulujen ulkopuolella olevien asiakkaiden ammatinvalinnanohjaus,

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Monitoimijainen malli yhteistoiminta-alueella. Tiia Krooks, Perusturvajohtaja Kaskisten kaupunki LAPE-Pohjanmaa ohjausryhmän puheenjohtaja

Monitoimijainen malli yhteistoiminta-alueella. Tiia Krooks, Perusturvajohtaja Kaskisten kaupunki LAPE-Pohjanmaa ohjausryhmän puheenjohtaja Monitoimijainen malli yhteistoiminta-alueella Tiia Krooks, Perusturvajohtaja Kaskisten kaupunki LAPE-Pohjanmaa ohjausryhmän puheenjohtaja Pohjanmaan alueen erityisyys Kaksikielisyys, monikielisyys (m.m.bosnia,

Lisätiedot

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE. Lapsen nimi ja henkilötunnus. Lähiosoite. Vanhempien nimet, ammatit ja puhelinnumero, josta tavoittaa päivisin

KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE. Lapsen nimi ja henkilötunnus. Lähiosoite. Vanhempien nimet, ammatit ja puhelinnumero, josta tavoittaa päivisin KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE Lasten kuntoutuspalvelut Kyselylomakkeen tarkoituksena on saada tietoa lapsen kehityshistoriasta ja arjen sujumisesta. Vanhempien näkemys lapsestaan ja hänen toiminnastaan on tärkeä

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Taustaa hankkeelle Yhdistyksen jäsenten kokemusten perusteella

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on vuonna 1920 perustettu kansalaisjärjestö edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia

Lisätiedot

Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille

Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille Mitä on osaaminen ja osaamisen kehittäminen työssä? Työpaikoilla eletään jatkuvassa muutoksessa. Asiakkaiden tarpeet muuttuvat ja työpaikalla

Lisätiedot

Muutoskokonaisuus I: Lapsen oikeuksia vahvistava toimintakulttuuri Muutoskokonaisuus II: Lapsi- ja perhelähtöiset palvelut

Muutoskokonaisuus I: Lapsen oikeuksia vahvistava toimintakulttuuri Muutoskokonaisuus II: Lapsi- ja perhelähtöiset palvelut Lape kysely 1 LAPE-HANKKEEN TOIMINTAKULTTUURIN MUUTOS Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma kuuluu hallituksen kärkihankkeisiin. Palveluita halutaan kehittää lapsi ja perhelähtöisemmäksi, asiakkaan

Lisätiedot

Liite 2: Kyselyn tulokset taulukkoina. 1. Perheen taustatiedot. Asuinkunta. Liite 7 perusturvalautakunta ,5 % 29,1 % 31,4 %

Liite 2: Kyselyn tulokset taulukkoina. 1. Perheen taustatiedot. Asuinkunta. Liite 7 perusturvalautakunta ,5 % 29,1 % 31,4 % 1 Liite 2: Kyselyn tulokset taulukkoina Liite 7 perusturvalautakunta 19.2.2019 19 1. Perheen taustatiedot Asuinkunta Keuruu 39,5 Petäjävesi 29,1 Multia 31,4 2 4 6 8 10 Kaikki vastaajat ( KA: 1. 92, Hajonta:

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

Mukava Kainuu. Muutosta, kasvua ja vahvistusta perhekeskuksiin Kainuussa Marja-Liisa Ruokolainen, sosiaalialan erikoissuunnittelija

Mukava Kainuu. Muutosta, kasvua ja vahvistusta perhekeskuksiin Kainuussa Marja-Liisa Ruokolainen, sosiaalialan erikoissuunnittelija Mukava Kainuu Muutosta, kasvua ja vahvistusta perhekeskuksiin Kainuussa Mukava Kainuu Perhekeskustoimintamallin kehittäminen Visio: Lapset ensin Lapsiystävällinen maakunta Tavoitteena on 1. Muuttaa, kasvattaa

Lisätiedot

Rovaniemen lapset ja perheet

Rovaniemen lapset ja perheet Rovaniemen lapset ja perheet Koko väestö 58 825 ( 31.12.2007) Perheet yhteensä 15 810 Lapsiperheet, % perheistä 43,7 Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 23,0 (SOTKAnet) Lapsia 0 6 vuotiaat 4495 ( 2007),

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Hyvinvoinnin puolesta Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Johtava lasten liikuttaja Missio Edistää lasten sekä nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia liikunnan avulla Yli

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 5 N1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille. Tämä kyselylomake

Lisätiedot

Lasten kuntoutuksen muodot perhekeskuksessa

Lasten kuntoutuksen muodot perhekeskuksessa Lasten kuntoutuksen muodot perhekeskuksessa Työryhmä: Virpi Aromaa, kuntoutusyksikön päällikkö Vantaa Tuija Arvo, fysioterapian ylihoitaja Helsinki Outi Ekebom, toimintaterapeutti Helsinki Helena Kara,

Lisätiedot

Mika Toivonen Kuntoutusohjaaja ODL, Norther Oy, Arctic Coaching

Mika Toivonen Kuntoutusohjaaja ODL, Norther Oy, Arctic Coaching Mika Toivonen Kuntoutusohjaaja ODL, Norther Oy, Arctic Coaching Oulun Diakonissalaitos Säätiö sr. Oulun Diakonissalaitos Säätiö sr. (ODL säätiö) perustettiin vuonna 1896 lähimmäisenrakkauden hengessä kouluttamaan

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA

PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA Mielenterveyskeskus Lasten ja nuorten vastaanotto 0-20 v. lasten ja nuorten tunne-el elämään, käyttäytymiseen ytymiseen ja kehitykseen

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten?

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten? TULOHAASTATTELULOMAKE Tämän lomakkeen tarkoituksena on helpottaa opiskelusi aloitusta ja suunnittelua. Luokanvalvojasi keskustelee kanssasi lomakkeen kysymyksistä ja perehdyttää Sinut ammatillisiin opintoihin.

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Laukaan lasten ja nuorten hyvinvointi- ja perhekeskus

Laukaan lasten ja nuorten hyvinvointi- ja perhekeskus Laukaan lasten ja nuorten hyvinvointi- ja perhekeskus Yhteistä työtä Laukaan HyPessä yhdistyvät lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia tukevat palvelut hallintorajat ylittäen Keskeistä hyvinvoinnin

Lisätiedot

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Ajattelun muuttaminen on ZestMarkin työtä VANHA AJATTELU JA VANHA TOIMINTA " ZestMark on nuorten valmentamisen ja oppimistapahtumien asiantuntija.

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen

Lisätiedot

KUKAAN EI TIEDÄ - JOS KUKAAN EI KYSY

KUKAAN EI TIEDÄ - JOS KUKAAN EI KYSY KUKAAN EI TIEDÄ - JOS KUKAAN EI KYSY Nuorten kokemuksia erosta, mielenterveydestä ja päihteistä 24.5.2017 KM Sofia Virta Pinja Uutela ja Mona Tuomi 26.4.2018 Moip!- projektityöntekijä Mona Entinen Moip!-ryhmäläinen

Lisätiedot

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan

Lisätiedot