KYLÄSUUNNITELMA. Lyttylän Kiinteistöyhdistys ry. Pro Lyttylän kartano ry

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KYLÄSUUNNITELMA. Lyttylän Kiinteistöyhdistys ry. Pro Lyttylän kartano ry"

Transkriptio

1 LYTTYLÄN KYLÄSUUNNITELMA KARTANOSTA KYLÄTALO

2 Lyttylän Kiinteistöyhdistys ry Pro Lyttylän kartano ry 2

3 LYTTYLÄN KYLÄSUUNNITELMA JOHDANTO... 4 LYTTYLÄN KYLÄ ASUTUSTA JO PAKANUUDEN AJOILTA... 5 LYTTYLÄN KYLÄN TILA VUONNA Yleistä... 6 Palvelut... 6 Harrastusmahdollisuuksia... 7 Liikenne... 8 KYLÄN TULEVAISUUS, UHAT JA MAHDOLLISUUDET... 9 LYTTYLÄN MAHDOLLISUUKSIA JA KEHITTÄMISAJATUKSIA LUONTOMATKAILUMAHDOLLISUUKSIA PURSISEURA JA VIERASVENESATAMA VARVINRANTA, UIMARANTA SEKÄ PIENVENESATAMA KYLÄ JA KYLÄN IDENTITEETTI VAATII YHTEISEN TILAN, VANHA KOULU. LYTTYLÄN KARTANO KUNNOSTUSTOIMET

4 JOHDANTO Ensimmäinen Lyttylän kyläsuunnitelma laadittiin syksyllä 2005 osana Aktiiviset karhukylät -hanketta Lyttylän Kiinteistöyhdistyksen toimesta. Tuolloin kyläsuunnitelman pohjaksi toteutettiin kyläkysely, jonka perusteella selvitettiin kylän asukkaiden ajatukset asuin alueensa vahvuuksista ja heikkouksista. Keväällä 2004 kylässä järjestettiin kaupunginosakeskustelu, jossa kaupungin virkamiehiä olivat vastaamassa kyläläisten kyselyihin alueensa asioiden hoidosta. Kyläkysely sekä kaupunginosakeskustelu toivat esiin yleisen mielialan siitä, ettei kaupunki ole juuri kiinnostunut kaupunginosansa asioista. Kehitystoimenpiteet ovatkin olleet kyläläisten oman aktiivisuuden edellyttämiä. Yksi vuoden 2005 kyläsuunnitelmassa esitetyistä epäkohdista oli Kahaluodon aukean tievalaistus, joka kiinteistöyhdistyksen toistuvien vaatimusten jälkeen toteutettiin. Tässä suunnitelmassa esitetään ajatuksia yhden Porin kaupunginosan, Lyttylän kylän, kehittämiseksi sen pysymiseksi hyvänä esimerkkinä haja-asutusalueen voimavaroista ja mahdollisuuksista. Suunnitelma pohjautuu vuoden 2005 suunnitelmaan, jota laadittaessa lähdeaineistona käytettiin Ilmari Rimpisen v kirjoittamaa julkaisematonta Lyttylän historiikkia sekä Porin Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijoiden Riitta Hirvosen, Marika Lignellin, Carita Vuorisen sekä Sanna Räihän v oppityönään tekemää asuinyhteisökartoitusta. 4

5 Lyttylän kylä asutusta jo pakanuuden ajoilta Lyttylä sijaitsee Kokemäenjoen rannalla vastapäätä Pihlavaa. Lyttylän nimi on aikojen kuluessa kirjoitettu monella eri tavalla, kuten Lyftböll, Lyftböle, Lytteböl, Lytteböle, Lyttskär. Kylän ja muutamien paikkojen nimet viittaavat siihen, että kylä olisi ollut asuttu jo pakanuuden loppuajoilta asti. Yksi Porin seudun vanhimpia teitä on Lyttylän Varvinrannan ja Kellahden välinen kylätie. Tie lienee tuhat vuotta vanha. Maasto on erittäin kallioperäistä. Viljelysmaat ovat enimmäkseen pienehköjä ja sijaitsevat kallioisten metsäsaarekkeiden välissä sekä suistomaalla. Lyttylä sijaitsee Kokemäen joen suistoalueella ja ranta-alueet ovat olleet pitkään rehevöitymässä. Lyttylän sijaintia voi pitää syrjäisenä, kauppakeskuksiin joka suuntaan on yhtä pitkä matka. Toisaalta se sijaitsee Porin, Noormarkun, Ahlaisten ja Reposaaren keskellä. Vuosisatojen aikoina kylä on ollut kuitenkin merkittäväkin paikka. Lyttylässä oli varvi eli telakka, jossa rakennettiin useita valtameriäkin kulkeneita purjelaivoja. Lyttylässä oli myös yksi Suomen vientisatamista. Lyttylän ja Kellahden kyliä hallitsi kartanoissaan valtion asioitakin hoitaneita suurmiehiä. Lyttylän kartanoaika alkoi vuonna 1614, jolloin kuningas Kustaa II Adolf antoi Lyttylän ja Kellahden kylän ratsumestari Otto Juhana Grothusenille. Kolmesataa-vuotinen kartanoaika päättyi vuonna 1900, kun viimeinen omistaja, tanskalainen liikemies Valdemar Heyman myi maat torppareilleen. Siitä alkoi vajaat sata vuotta kestänyt pienviljelysaika Lyttylässä. Heyman myös myi koko Lyttylän tukkipuumetsän porilaiselle kauppias Juseliukselle. Puun käsittelyyn rakennettiin kylään saha. Metsät hävitettiin tyystin. Mikä ei kelvannut tukiksi, pilkottiin polttopuuksi. Tyhjilleen jääneeseen kartanon päärakennukseen perustettiin kansakoulu Vuonna 1955 kouluun avattiin myös kirjasto. Koulu ja kirjasto lakkautettiin v. 1970, jolloin oppilaat siirtyivät Toukarin kouluun. Vuonna 1934 kyläläisten toimesta rakennettiin rukoushuone, joka on edelleen seurakunnallisessa käytössä. Kylässä oli myös seurojentalo, mutta se oli vuosikymmenien hylättynäolon vuoksi rapistunut korjauskelvottomaan kuntoon ja sittemmin tuhoutui lopullisesti tulipalossa. Maanviljelys ja karjanhoito olivat tärkeä osa kylän elinkeinoja maaseudun rakennemuutosvuosiin asti. Maatalouden harjoittajien määrä on EU-aikana pudonnut muutamaan. Kylässä on vuosisatojen aikana harjoitettu runsaasti myös kalastusta, mutta elinkeinona ei enää vuosikymmeniin. 5

6 LYTTYLÄN KYLÄN TILA VUONNA 2015 Yleistä Lyttylä on luonnon helmaan Kokemäenjoen suistoalueelle vuosisatojen aikana muodostunut viihtyisä, rauhallinen kylä. Viimeisten vuosikymmenien rakenteitten muutokset näkyvät hyvin Lyttylässä. Aikaisemmin maatalousvaltainen kylä on muuttunut nukkumalähiön suuntaan ja asukkaiden elinkeinorakenne toimisto-, teollisuus- ja palveluammattivaltaiseksi. Maataloutta harjoitetaan enää muutamassa talossa. Maanviljelyshistoriasta on merkkinä lukemattomat pienehköt peltotilkut metsien ja kallioiden välissä. Kylälle on merenranta-alueiden tapaan tyypillistä sen asukasmäärän kasvaminen runsaasti kesäaikana. Loma-asuntoja on paljon. Yhdistystoiminta oli aikoinaan vilkasta. Kylässä on toiminut pienviljelijäyhdistys, työväenyhdistys, nuorisoseura, Lyttylän Maa- ja Kotitalousnaiset ry, Lyttylän VPK, Porin Luoteinen metsästysseura, Porin Pursiseura, Lyttylän Kiinteistöyhdistys ry ja tuoreimpana Pro Lyttylän Kartano ry. Neljä viimeksi mainittua ovat toimivia. Kiinteistöyhdistyksen aktiivisuuden tuloksena perustettiin myös vesiosuuskunta, jonka myötä kylään saatiin kaupungin vesi. Vuonna 2014 lakkautettu vesiosuuskunta oli yksi Suomen suurimmista. Sen omistama putkisto luovutettiin Porin vesilaitokselle. Asukkaita kylässä on n Vaikka paluumuuttoa on ollut jonkin verran, kylän väestö ikääntyy. Maaseutualueille tyypillisesti kylän maat ovat pääasiassa paikallisten sukujen hallussa. Vapaata tonttitilaa on niukasti, joten täysin uusia asukkaita ei juuri ole rynnistämässä kylään. Tosin kylän keskustan kaavoituksessa on otettu huomioon mahdollinen uusrakentaminen. Ranta-alueet kuuluvat Natura verkostoon, eikä lisärakentaminen siellä ilman erityisiä lupamenettelyjä ole mahdollista. Palvelut Koska kylä on pieni, ovat sen palvelut ja harrastusmahdollisuudet varsin huonot. Vuosia sitten Diakin hallinnoima yhteisöpalvelut -projekti piti nuorten sählypiiriä ja kirjatupaa koulun tiloissa. Porin päivähoitotoimi järjesti kesäisin mukilatoimintaa, kunnes vuosia sitten toiminta lopetettiin. Seurakunta järjestää edelleen jonkin verran kerhotoimintaa, mutta lasten päiväkerho siirrettiin Pormestarinluotoon. Lisäksi Porin Pienkiinteistönomistajain keskusjärjestön kautta oli vuosia sitten kylätalkkari auttamassa vanhempien asukkaiden piha-askareissa. Lyttylässä kotipaikkaansa pitävällä 100-vuotiaalla Porin Pursiseuralla on Lyttylässä arvokas viime vuosisadan alussa rakennettu paviljonki. Se kunnostettiin Lounais-Suomen Ympäristökeskuksen rahoituksella Museoviraston valvomana. Paikassa on pidetty kesäisin seuran omasta toimesta kahvila-ravintolaa. Pihlavan Työväen Urheilijat ry:llä on hallussaan Mäntyniemen leirikeskus, jossa järjestetään tansseja ja leiritoimintaa nuorille, joista viimeksi mainittuja lähinnä seuran jäsenille. 6

7 Kaupungin kulttuuritoimen Kinokellari on esittänyt lastenelokuvia keväisin ja syksyisin koululla. Ne ovat olleet erityisen suosiossa. Elokuvaesittämistoiminta pyritään kaikin voimin säilyttämään. Kylässä oli vielä 90-luvulla kaksi kauppaa. Yksi Suomen harvoista myymäläautoista lopetti toimintansa muutama vuosi sitten. Kirjastoauto käy joka toinen viikko. Ammatinharjoittajia ei kylässä juuri ole. Eräs asukas tarjoaa kosmetologipalveluja. Mutta palvelujen perään on mentävä joko Noormarkun tai Porin keskustaan. Porin Pursiseuran paviljonki - Hyrskyniemi Harrastusmahdollisuuksia Vanha koulurakennus, entinen kartanon päärakennus, on Porin kaupungin omistama ja ollut pitkään Lyttylän kiinteistöyhdistyksellä vuokralla. Kaupunki on suhtautunut nihkeästi huonokuntoisen rakennuksen kunnostamiseen ja on halunnut myydä rakennuksen. Sen pysymiseksi kyläläisten käytössä perustettiin Pro Lyttylän kartano -yhdistys ja sillä on tarkoitus ostaa ja kunnostaa se. Rakennus on toiminut harrastuskäytössä, mutta huonon kunnon vuoksi käyttöaste on ollut pieni. Kouluaikojen jälkeen rakennusta kunnosti kiinteistöyhdistys talkoilla ja rakennus maalattiin ulkoa. Sen jälkeen ei korjauksia juuri ole tehty. Syksyllä 2014 on ollut menossa perinnerakentamisen kurssi, jonka yhteydessä on tehty eräitä kiireellisiä kunnostustoimia. Talvisin on lämmitetty lähinnä talon salia kokouksia, kuntopiirejä sekä sählyä varten. Huonokuntoisissa ja kylmissä tiloissa ja ilman lämmintä vettä harrastustoiminnan vakiinnuttaminen on hankalaa. Kuntoharrastustoiminta koululla on ollut viime vuosina aktiivista ja lastenelokuvanäytöksissä on ollut yleisöä. Kaikesta päätellen on täysi syy rakennuksen kunnostamiseen. Käyttöaste tulisi aivan ilmeisesti olemaan korkea. Pilkkimistä merenrantakylässä luonnollisesti harrastetaan talvisin. Pursiseura sekä Kiinteistöyhdistys järjestävät pilkkikilpailujakin tuolloin tällöin. Kiinteistöyhdistyksen toimesta on tehty keliolosuhteitten mukaan latuja sekä hoidettu luistelukenttää. Koulun pihaan 7

8 rakennettiin aikoinaan tenniskenttä, mutta säännöllisen hoidon puutteessa sen käyttö loppui vuosia sitten. Luonnonkauniiseen kylään tulee vielä saada luontopolku, frisbeegolf-rata ja geokätköpolku. Luontopolun yhteyteen sopii myös lintutorni, jota ei vielä ole, vaikka vieressä sijaitseva suistoalue on yksi Suomen kuuluimmista lintualueista. Kaupungin omistamalle kentälle tulee saada minikaukalo eli monitoimikenttä. Laidat, pohja "nappimattoa", helppo jäädyttää talvisin luistelukentäksi, on tasainen ja toimiva myös sulana aikana. Se mahdollistaisi rullaluistelun ja -lautailun, kesäjääkiekon, koripallon sekä tenniksenkin harrastamisen. Tarvitaan vielä lisävalaistusta, muu tekniikka on jo paikalla. Liikenne Tieolosuhteet ovat suhteellisen hyvät. Pääväylä, Lyttyläntie, on Destian hoidossa ja Lyttylän sekä Kellahden välinen yhdystie kaupungin hoidossa. Tiestön huonona puolena on mainittava eräiden alueiden valaistuksen puuttuminen. Kevyen liikenteen väylä toisi ehdottomasti turvallisuutta mutkikkaalle tielle. Parina viime vuosikymmenenä lisääntynyt yksityisautoilu näkyy selvästi myös Lyttylässä. Monessa talossa on kaksi autoa, ellei useampikin. Aikaisemmin linja-autoliikennettä hoiti kylässä kotipaikkaansa pitävä Lyttylän liikenne, mutta nykyisin se on Porin Linjat Oy:n hoidossa. Kun yksityisautoilu on lisääntynyt, on vuoroja vähennetty, mikä taas on edelleen vähentänyt julkisen liikennevälineen käyttöä. Viimeisten vuosien aikana vuoroja onkin järjestelty lähinnä kouluaikoja vastaaviksi. 8

9 Kylän tulevaisuus, uhat ja mahdollisuudet Vuoden 2004 kyläkyselyn tuloksilla tiivistettiin yleispiirteisesti kylän tilannetta ja sen mahdollisuuksia tulevaisuudessa. Kyselyn vastauksista suuri osa vastaa edelleen vuoden 2015 tilannetta. Palvelut, harrastusmahdollisuudet ja niiden puute ovat edelleen merkittävässä osassa kylän kehittämisajatuksia. Ohjattua yhteistä toimintaa kylän yhteisessä tilassa haluavat niin lapsiperheet kuin vanhemmatkin asukkaat. Koulurakennuksen kunnostaminen ja aktiviteettien lisääminen siellä ovat selvästi kyläläisten asialistalla tärkeällä sijalla. Alla olevassa taulukossa on yhteenveto kylän tilasta vuonna Kylän myönteiset piirteet v luonto lähellä - maaseudun rauha ja turvallisuus - kaupungin vesi - rauhallinen asuinympäristö - maisema, entinen kartanoseutu - meren läheisyys - uimaranta ja venepaikat lähellä - yhteinen kokoontumistila - liikuntapiirit - hiihtomahdollisuudet lähellä - luistelukenttä - toimiva kiinteistöyhdistys - yhdistys perustettu turvaamaan koulurakennuksen säilymistä kyläläisillä 2. Negatiiviset piirteet sekä uhkatekijät - jätevesiasetuksen velvoitteet, runkoviemärin puute - katuvalaistuksen puutteellisuus - kevyen liikenteen väylä puuttuu - vanhan koulurakennuksen heikko kunto - harrastusmahdollisuuksien puute - ikärakenne - palvelujen puute - linja-autovuorojen niukkuus - kauppa-auton toiminnan loppuminen - Toukarin koulun lakkauttaminen - seurakunnan lasten päiväkerhotoiminnan päättyminen mahdollisesti kokonaan 3. Toiveita kylän kehittämiseksi ja päämääriä: - katuvalaistuksen parantaminen - asukasmäärän lisääminen uusilla tonteilla - kesäasukkaiden saaminen mukaan kylän elämään aktiivisemmin - merkitty kuntopolku, valaistu pururata - lisää toimintaa yhteistyössä Otsolan kansalaisopiston ja seurakunnan kanssa - nykyisten harrastemahdollisuuksien säilyminen ja niiden lisääminen - kylätalkkaritoiminta - uimarannan kunnostus ja sen parkkialueen kunnostus, veneiden lasku- ja nostopaikka - nopeusvalvontaa lisää - julkisen liikenteen säilymisen turvaaminen - enemmän aktiivista toimintaa kaiken ikäisille - viemäriverkoston rakentaminen 4. Koulurakennuksen kylätalomahdollisuuksia: - koulurakennus saatetaan kuntoon ja kyläläisten käyttöön - kartano keskellä kylää tuo osan menetetystä yhteisöllisyydestä takaisin - yhteinen kokoontumispaikka - erilaiset harrastepiirit - toimintaa eri ryhmille - nettiyhteys kartanorakennukseen - kotipalvelun tukikohta - kaikkien ikäryhmien toimintakeskus - koulun markkinoiminen juhla- ja kokoushuoneistona - koulun käyttö luontomatkailun tukikohtana - pihaan syötävä puutarha 9

10 Lyttylän mahdollisuuksia ja kehittämisajatuksia Lyttylä tarjoaa rauhallisen ja puhtaan elinympäristön. Luonnon ja meren läheisyys, kartanohistoriasta muistuttava kylän keskuksessa oleva vanha koulurakennus sekä rukoushuone ja Varvinrannan vanha rakennuskanta luovat asumisympäristön viihtyisyyttä arvoja, joiden merkitys on monille jo nyt suuri ja joiden merkitys voi vain kasvaa tulevaisuudessa. Monet lapsiperheet haluavat rauhalliseen ja luonnonläheiseen asumisympäristöön. Nykyisin monissa ammateissa on mahdollisuus etätyöntekoon, jolloin liikkumisen tarve keskuksiin vähenee. Tietoliikenneyhteydet ovat kylässä melko hyvässä kunnossa. Kuitukaapelikin on vedetty, muttei on otettu vasta osittain käyttöön. Kylään rakennettiin 1990-luvun alussa koko kylän kattava vesijohtoverkosto, joka poisti aiemmat vesiongelmat. Kylässä on olemassa edellytyksiä olla vieläkin houkuttelevampi ja hienompi asuinympäristö. Luontomatkailumahdollisuuksia Lyttylän ranta-alueiden luontoarvot ovat merkittävät. Suistoalue luetaan Pohjoismaiden arvokkaimmaksi. Suiston linnusto on Suomen runsaimpia ja lintuharrastajia alueella käy eri puolilta Suomea. Suojeltu suistoalue on myös kasvillisuudesta erittäin lajirunsas. Alueen luonnolla on edellytykset pienimuotoiseen luontomatkailuun. Alueelle tulee vielä saada lintutorni. Tosin Kokemäenjoki tuo runsaasti ravinteita ja pohjoinen satamatie vähentänyt veden luotoista vaihtuvuutta, joten ruovikoituminen on todellinen uhka alueen luonnonarvoille. Tästä tulee muistuttaa viranomaisia, kuten kiinteistöyhdistys on jo vuosien ajan tehnytkin. Varvinranta Kylässä on vielä vuosisatoja sitten nimensä saanut Pirunpesä, joka on suojeltu. Se on suuri siirtolohkare, joka on kulkeutunut ja hajonnut paikalleen jääkauden aikana. Siitä on muodostunut laaja luolasto. Tätä aluetta on omistajan myötävaikutuksella jo käytettykin retkeilyyn ja myös roolipeliharrastamiseen. Kartano tarjoaisi tilat majoitukseen, lasten ja nuorten erilaisiin leireihin jne. 10

11 Pursiseura ja vierasvenesatama Porin Pursiseuran viime vuosisadan alussa rakennettu komea paviljonkirakennnus ja pienvenesatama tarjoavat selkeän mahdollisuuden venematkailullisen kiintopisteen perustamiseen. Rakennus on perinteikäs, arvokas ja kunnostustoimien jälkeen tarjoaa uudet mahdollisuudet venematkailullisen toiminnan kehittämiseen. Polttoainejakelun ja septitankin tyhjennyspalvelun järjestäminen venesatamaan loisi paikalle täydet edellytykset menestyväksi sekä paikallisia että vieraita palvelevaksi pienvenesatamaksi. Sijainti on Ahlaisten, Porin ja Reposaaren keskipisteessä. Alueen ainoa venetankkauspaikka on nyt Reposaaressa. Pursiseuralla on tarkoitus saada yrittäjä hoitamaan ravintolatoimintaa. Varvinranta, uimaranta sekä pienvenesatama Kylän yhteinen ranta, Varvinranta tai Kivimäen ranta, on kolmen kylän lasten käytössä. Samalla alueella sijaitsee pienvenesatama ja veneitten laskua ja nostoa tapahtuu koko kesän. Nämä tapahtuvat nyt uimarannalla, joten tämä epäkohta on saatava poistettua ja veneiden käsittelyyn tulee rakentaa oma paikkansa. Uimarannan vesialue tulisi myös puomittaa niin, ettei veneliikenne aiheuttaisi vaaratilanteita uimareille. Parkkialue tulee myös kunnostaa niin, että autojen parkkeeraaminen tulisi asian mukaiseksi. Koska kyseessä on runsaassa käytössä oleva veneilytukikohta, on myös sieltä lähtevät jo vuosien ajan mataloituneet veneilyreitit ruopattava vähintään niihin syvyyksiin, kuin karttoihin on merkitty. Kylä ja kylän identiteetti vaatii yhteisen tilan, vanha koulu. Lyttylän kartano Yhteinen kokoontumispaikka on mille tahansa yhteisölle erittäin tärkeä sosiaalisesti ja elämänlaadullisesti. Koululla tapahtunut harrastustoiminta on yleensä loppunut rakennuksen huonoon kuntoon. Lyttylästä on matkaa lähimpään harrastustilaan 18 km, liikkuminen kallistuu, joten perusteita kylässä olevaan harrastuspaikkaan on. Rakennus liikuntapaikkana olisi varsin hyvä vaihtoehto kaupunkiin lähtemiselle. Elävä kylä tarvitsee yhteisen kokoontumistilan. Lyttylässä se on tämä vanha koulu - kylän ilmeeseen yli sata vuotta kuulunut entinen kartanorakennus. Kylän yhteisöllisyydelle on välttämätöntä, että rakennus on myös toiminnallisesti kyläläisten oma. Lyttylän vanha koulu 11

12 - Kunnostettuna talon käyttöaste tulisi lisääntymään huomattavasti. Jatkuva kaupungissa käynti vähenisi, jos harrastuksensa voisi hoitaa kotikylässä. - Taloa voisi markkinoida juhla- ja tapahtumahuoneistona, jolloin tulot olisivat osana kattamassa ylläpitoa. Rakennus on jäänne 300-vuotisesta kartanohistoriasta, ja tämä kulttuurihistoriallinen ulottuvuus voisi olla myös lähtökohta talon imagon rakentamiseen sen markkinoimiseksi tapahtumajärjestäjille. - Ylläpitoa juhlatilakäytön lisäksi helpottaisivat osaltaan myös liikunta- ja harrastuspiirien osallistumismaksut. Vuokratuloja voisi saada myös kioskiyrittäjä- ja ammatinharjoittamistoiminnasta. - Porin kaupungin kanssa on jo neuvoteltu esim. kunnollisten suihkutilojen tekemisestä. Samassa yhteydessä kannattaisi rakentaa sauna- ja suihkuosastokin. Se lisäisi myös talon markkinointimahdollisuuksia erilaisiin tarkoituksiin. - Vanhusväestö tulee lisääntymään kylässä. Siksi olisi erittäin perusteltua järjestää taloon myös päivätoimintaa ruokailuineen, saunomisineen, kerhotoimintoineen, tietotupineen jne. Myös esim. pyykkipalvelu, hiustenleikkuu ja jalkahoito ovat palveluja, joille on tarve. - Kyläsauna. Vanhan koulun pihapiirissä on saunarakennus, jota on nyt ryhdytty kunnostamaan. Yleisiä saunoja on vielä isommissa kaupungeissa jokunen, mutta kyläsaunat ovat harvassa. Kunnostustoimet Perinnerakentamisen kurssi alkoi syksyllä 2014 ja jatkuu keväällä Tällä voidaan kunnostaa pintarakenteita, mutta myös ikkunoita on entisöity ja huonokuntoisia seinähirsiäkin kyetään vaihtamaan. Rakennus on pääosin hirsitalo ja kiviperusteisena hyvin säilynyt. Taloa tulee kunnostaa sen alkuperäisiä rakenteita mahdollisimman paljon säilyttäen sekä rakennuksen henkeä ja luonnetta kunnioittaen. Kunnostuksessa tulee kuitenkin ottaa huomioon tulevien käyttökustannusten pysyminen kohtuullisina. Peruslämmitysratkaisu voisi olla maalämpö. Lähitulevaisuuden ratkaisu on lämpöpumput, joita saadaan lahjoituksena. Lähes kaikki uunit ovat kuitenkin myös käyttökunnossa. Suuren osan työvaltaisista kunnostustoimista voisi osoittaa harjoituskohteeksi alan oppilaitoksille, esim. ulkolautavuorauksen sekä peltikaton tarkistus ja kunnostus tarvittavilta osin sekä maalaus. Sisätilojen korjaus olisi myös erinomainen harjoituskohde erilaisille korjaus- ja entisöintirakentamisen kursseille. - Taloon tarvitaan vähintään tarjoiluvalmiuksin varustettu keittiö, jonka myötä voitaisiin myös saada yrittäjä hoitamaan pienimuotoista kestitys- ja kioskitoimintaa. - Saniteettitilojen uusiminen viemäristöineen ja putkitöineen, alakertaan suihkutilat, johon on jo piirustukset - Sali ei ikkunoiden entisöintiä ja pintakäsittelyjä lukuun ottamatta juuri kunnostusta enää vaadi, mutta sen varustaminen monikäyttöiseksi - Katon korjaaminen. Nykyinen peltikatto on jo korjauskelvoton. Uuden hinta on n euroa. 12

13 - Yläkertaan olisi mahdollista kunnostaa harrastustilan lisäksi myös asuintilat, jotka vuokrattaisiin esim. henkilölle, joka hoitaisi talonmiestehtäviä. - Puutarha-alan peruskurssi, jatkuu syksyyn 2015, jossa koulun interiööriä on siistitty ja kohennettu. Kylä on yksi yhteiskunnan perusyhteisöjä. Perusyhteisöt luovat henkistä hyvinvointia. Siksi niihin tulee panostaa. Kylätalo on yksi yhteisöllisyyden perusedellytyksiä, joten Lyttylän kylätalo on tärkein yksittäinen lähivuosien kehittämiskohde. Marraskuussa 2014, LKy:n pj. Yki Räikkälä Laadintaan osallistuivat myös Riitta Olsson sekä Mikko Kataja 13

14 14

KYLÄKYSELY HANHIKOSKELAISILLE

KYLÄKYSELY HANHIKOSKELAISILLE KYLÄKYSELY HANHIKOSKELAISILLE Tällä kyselyllä kartoitetaan Teidän mielipiteitänne omasta kylästänne. Mitkä asiat kylällä ovat hyvin ja mitkä asiat kaipaisivat muutosta? VASTAAJAN TAUSTATIEDOT: Ikä: 18-44

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kehittämisyhdistys Kalakukko ry RAKE-hanke Juankoskentie 7A 73500 Juankoski TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kyselylomake postitettiin 13.2.2009 Kangaslahden kylän maanomistajille,

Lisätiedot

Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo

Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Etunimi Sukunimi 29.8.2014 Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden

Lisätiedot

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA Historiasta nykypäivään Hajalan kylän synty voidaan vanhojen veromerkintöjen pohjalta ajoittaa 1300-luvulle. 1700-luvulla kaksi yöpymis-, ravitsemus-

Lisätiedot

Kyläkysely. Valitse kunta. Vastaajien määrä: 95 0% 5% 10% 15% 20% 25% Iisalmi. Juankoski. Kaavi. Keitele. Kiuruvesi. Kuopio. Lapinlahti.

Kyläkysely. Valitse kunta. Vastaajien määrä: 95 0% 5% 10% 15% 20% 25% Iisalmi. Juankoski. Kaavi. Keitele. Kiuruvesi. Kuopio. Lapinlahti. Kyläkysely Valitse kunta Vastaajien määrä: 95 5% 1 15% 2 25% Iisalmi 6,32% Juankoski Kaavi Keitele Kiuruvesi Kuopio 23,16% Lapinlahti 5,26% Leppävirta 8,42% Maaninka Nilsiä 6,32% Pielavesi Rautalampi Rautavaara

Lisätiedot

ELÄVÄÄ MAASEUTUA KAAKKOIS-PIRKANMAALLA

ELÄVÄÄ MAASEUTUA KAAKKOIS-PIRKANMAALLA ELÄVÄÄ MAASEUTUA KAAKKOIS-PIRKANMAALLA Kuhmalahden ja Pälkäneen kehittämistä Hankkeen tausta ja teema Rahoittajina Työ- ja elinkeinoministeriö Hallinnoijina Pomoottori ry sekä Kaakkois- Pirkanmaan seutukunta

Lisätiedot

KOJONKULMA. - Mahdollisuuksien maaseutu -

KOJONKULMA. - Mahdollisuuksien maaseutu - KOJONKULMA - Mahdollisuuksien maaseutu - Kyläkävelyraportti KOJONKULMA 10.7.2012 Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Varsinais-Suomen Maa-

Lisätiedot

Jaalan kirkonkylän kyläkysely ja palvelukartoitus 2010

Jaalan kirkonkylän kyläkysely ja palvelukartoitus 2010 1 Jaalan kirkonkylän kyläkysely ja palvelukartoitus 2010 Voitte vastata kaikkiin kysymyksiin tai vain itseänne kiinnostaviin kysymyksiin. 1. Millä kyläalueella asutte (tai minkä alueen asioita vastauksenne

Lisätiedot

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Kooste mielipiteistä: Virkistys Karperönjärvi on virkistyksen kannalta

Lisätiedot

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto. LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.. LIITE 2. Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema. RKY aluerajaus, Museovirasto 2009. LIITE 3. Asukaskyselyn

Lisätiedot

Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012

Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012 Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012 TEEMA: KYLÄTALO Idea: Kylätaloselvitys tehdään yhteinen kylätaloselvitys muiden lakkautettujen koulujen kiinteistöistä ja niiden käytöstä

Lisätiedot

TYRNÄVÄN KUNTASTRATEGIA

TYRNÄVÄN KUNTASTRATEGIA TAUSTAA Markkuun seudun kyläyhdistys ja aiemmin kylätoimikunta on toiminut aktiivisesti pian 20 vuotta Kylän alueella asuu tällä hetkellä arviolta yli 300 henkeä Aktiivista ja elinvoimaista ydinmaaseutua

Lisätiedot

MAINUAN KYLÄSUUNNITELMA 2004

MAINUAN KYLÄSUUNNITELMA 2004 MAINUAN KYLÄSUUNNITELMA 2004 Mainuan kylän edistäminen ry Työryhmä: Juntunen Nelli Karjalainen Voitto Kumpulainen Esa Mikkonen Teija 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO. 3 2 YMPÄRISTÖ 4 3 TIESTÖ JA LIIKENNE... 5 4 PALVELUT.

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde:

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(6) 22.10.2015 THUREVIKIN PAPPILA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavan muutos koskee Tornion kaupungin 12. Palosaaren

Lisätiedot

Valtionavustus rakennusperinnön hoitoon 2014

Valtionavustus rakennusperinnön hoitoon 2014 2014 Mihin voidaan hakea avustusta? Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden ja niiden välittömän ympäristön parantaminen Valtakunnallisesti, seudullisesti tai paikallisesti merkittävä rakennus

Lisätiedot

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto SUOJELUMÄÄRÄYKSEN PERUSTELUT - rakennustaiteellinen arvo - kulttuurihistoriallinen arvo - maisemakulttuurin

Lisätiedot

KYLÄSUUNNITELMA. Yhteystiedot: Sunniemen kyläyhdistyksen puheenjohtaja Kari Ylikoski Korpitie 105, 28260 HARJUNPÄÄ puh. 02 533 8885 www.ulvila.

KYLÄSUUNNITELMA. Yhteystiedot: Sunniemen kyläyhdistyksen puheenjohtaja Kari Ylikoski Korpitie 105, 28260 HARJUNPÄÄ puh. 02 533 8885 www.ulvila. SUNNIEMI - SUOSMERI - HARJUNPÄÄN KYLÄSUUNNITELMA 2005-2010 Yhteystiedot: Sunniemen kyläyhdistyksen puheenjohtaja Kari Ylikoski Korpitie 105, 28260 HARJUNPÄÄ puh. 02 533 8885 www.ulvila.fi 2 SUNNIEMI- SUOSMERI

Lisätiedot

Asia: Poikkeamishakemus koskien kiinteistöä RN:o ja sillä sijaitsevaa entistä Ul. Pyhäjärven kunnantaloa, Karkkila

Asia: Poikkeamishakemus koskien kiinteistöä RN:o ja sillä sijaitsevaa entistä Ul. Pyhäjärven kunnantaloa, Karkkila Karkkilan kaupunki Sivistystoimiala Kulttuurin ja vapaa-ajan palvelualue Museotoimi Karkkilan kaupunki Tekninen toimiala Maankäytön ja ympäristön palvelualue Viite: Lausuntopyyntönne 18.12.2015 Asia: Poikkeamishakemus

Lisätiedot

LAPPIA 2: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(6) TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus Kaavoituksen kohde:

LAPPIA 2: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(6) TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus Kaavoituksen kohde: TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 21.10.2015 1(6) LAPPIA 2: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavan muutos koskee Tornion kaupungin 8. Suensaaren kaupunginosan

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

RAKENNUSTEKNINEN KUNTOARVIO TEOLLISUUS ALUEEN HUOLTOHALLIKIINTEISTÖ SAHATEOLLISUUSTIE JUUKA

RAKENNUSTEKNINEN KUNTOARVIO TEOLLISUUS ALUEEN HUOLTOHALLIKIINTEISTÖ SAHATEOLLISUUSTIE JUUKA RAKENNUSTEKNINEN KUNTOARVIO TEOLLISUUS ALUEEN HUOLTOHALLIKIINTEISTÖ SAHATEOLLISUUSTIE 3 83900 JUUKA 14.02.2011 Sisällys Esipuhe...3 1 Yleistä kiinteistöstä...3 2 Asiakirjat...3 3 Rakenteiden ja järjestelmien

Lisätiedot

KOULUVERKKOSELVITYS 2016 KOULUJEN VANHEMPAINYHDISTYSTEN SWOT-ANALYYSIT

KOULUVERKKOSELVITYS 2016 KOULUJEN VANHEMPAINYHDISTYSTEN SWOT-ANALYYSIT KOULUVERKKOSELVITYS 2016 KOULUJEN VANHEMPAINYHDISTYSTEN SWOT-ANALYYSIT SYLVÄÄN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS KIIKAN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS MARTTILAN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS TYRVÄÄNKYLÄN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS

Lisätiedot

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2 Viher-Nikkilä 00 A-36.115 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa SELOSTUS Suunnittelemamme alueen valintaan vaikuttivat monet tekijät. Päädyimme alueeseen, joka sijaitsee lähellä Nikkilän keskustaa ja

Lisätiedot

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy LAUSUNNOT JA MUISTUTUKSET VASTINEINEEN 1 (4) Jonkerin ranta-asemakaavan ehdotus J.Isoherranen 18.11.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy LAUSUNNOT JA MUISTUTUKSET VASTINEINEEN 1 (4) Jonkerin ranta-asemakaavan ehdotus J.Isoherranen 18.11. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy LAUSUNNOT JA MUISTUTUKSET VASTINEINEEN 1 (4) KUHMON KAUPUNKI JONKERIN RANTA-ASEMAKAAVA, EHDOTUKSEN TOINEN NÄHTÄVILLÄOLO 1.10-31.10.2013 Kaavaehdotuksesta saatiin 5 lausuntoa

Lisätiedot

VIRKISTÄYTYMÄÄN PAIMIONJOELLE kehittämishanke 1.8. - 31.12.2012

VIRKISTÄYTYMÄÄN PAIMIONJOELLE kehittämishanke 1.8. - 31.12.2012 Paimionjoki Mitä nyt Paimionjoki? seminaari 28.11.2012 VIRKISTÄYTYMÄÄN PAIMIONJOELLE kehittämishanke 1.8. - 31.12.2012 Elina Tuomarila Projektikoordinaattori Puhelin 041 742 1181 elina.tuomarila@marttila.fi

Lisätiedot

PORIN KIVINILLÄ SIJAITSEVAN LATOLUODON UITTOTUVAN JA SEN YMPÄRISTÖN KUNNOSTUS Maastokatselmus ja neuvottelu 13.11.2015

PORIN KIVINILLÄ SIJAITSEVAN LATOLUODON UITTOTUVAN JA SEN YMPÄRISTÖN KUNNOSTUS Maastokatselmus ja neuvottelu 13.11.2015 Muistio 1 (5) PORIN KIVINILLÄ SIJAITSEVAN LATOLUODON UITTOTUVAN JA SEN YMPÄRISTÖN KUNNOSTUS Maastokatselmus ja neuvottelu 13.11.2015 Paikalla: Tiedottaja Paula Gröhn, Melamajavat Hallituksen jäsen Jussi

Lisätiedot

LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(8) 20.3.2014

LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(8) 20.3.2014 TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 20.3.2014 1(8) LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavamuutos koskee Tornion kaupungin 4. Suensaaren

Lisätiedot

Ajatuksia Vanajavesihankkeesta

Ajatuksia Vanajavesihankkeesta Ajatuksia Vanajavesihankkeesta Ympäristökeskuksen näkökulma, Vanajavesi kuntoon starttitilaisuus 1.10.2009 1 Vanajavesi mikä se on? 2 Millainen vesien tila on nyt? erinomainen hyvä tyydyttävä välttävä

Lisätiedot

LIITE LIITE 11. Kuusankoski-Koria. Kouvolan keskustaajaman. viherosayleiskaava. viherosayleiskaava

LIITE LIITE 11. Kuusankoski-Koria. Kouvolan keskustaajaman. viherosayleiskaava. viherosayleiskaava LIITE LIITE 11 Kuusankosken-Korian viherosayleiskaava Kouvolan keskustaajaman viherosayleiskaava Kuusankoski-Koria viherosayleiskaava Suunnittelualueen Suunnittelualueen sijainti sijainti Yleiskaavoitus

Lisätiedot

Riihivalkaman koulualueen kyläsuunnitelma 2010

Riihivalkaman koulualueen kyläsuunnitelma 2010 Aikaleima Riihivalkaman koulualueen kyläsuunnitelma 2010 Käynnissä olevat kylän kehittämiskohteet Toimenpiteet Aikataulu Vastuutaho= mitkä toimijat, kenen kanssa Jätevesiasiat Selvitys ja suunnittelu jätevesiviemäristä

Lisätiedot

Hykkilä-Lunkaan kyselytulokset

Hykkilä-Lunkaan kyselytulokset Hykkilä-Lunkaan kyselytulokset Sisältö Johdanto... 2 1. Kylän sijainti... 2 2. Vastaajien tiedot... 3 3. Kylän nykytila... 5 4. Kylän tulevaisuus ja kehittämisnäkemykset... 9 5. Palvelutarpeet... 13 6.

Lisätiedot

1. asukasinfo aiheesta 19.3.2014 Pro Westend ry toimitti saadun asukaspalautteen pohjalta 6/2014 kaupungille

1. asukasinfo aiheesta 19.3.2014 Pro Westend ry toimitti saadun asukaspalautteen pohjalta 6/2014 kaupungille PRO WESTEND RY JA WESTENDIN LIIKEKESKUKSEN ALUEEN KAAVAMUUTOSHANKE 1. asukasinfo aiheesta 19.3.2014 Pro Westend ry toimitti saadun asukaspalautteen pohjalta 6/2014 kaupungille Virallisen kaavalausunnon

Lisätiedot

Multia sijaitsee Pohjanmaan ja Keski-Suomen välisellä metsäisellä vedenjakajalla. Kunnan alueella on Kiiskilänmäki, keskisen Suomen korkein kohta,

Multia sijaitsee Pohjanmaan ja Keski-Suomen välisellä metsäisellä vedenjakajalla. Kunnan alueella on Kiiskilänmäki, keskisen Suomen korkein kohta, Multia sijaitsee Pohjanmaan ja Keski-Suomen välisellä metsäisellä vedenjakajalla. Kunnan alueella on Kiiskilänmäki, keskisen Suomen korkein kohta, runsaasti vesistöjä ja luontopolkuja vaihtelevassa maastossa.

Lisätiedot

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ANALYYSI JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA 20.10.2011 Suunnittelualueen sijainti / maiseman historia Jokilaakso oli pitkään metsäselänteiden reunustamaa avointa maisemaa, peltoja ja

Lisätiedot

Mitä Leader tarkoittaa?

Mitä Leader tarkoittaa? Mitä Leader tarkoittaa? Leader on toimintatapa, jonka ydin on paikallinen ja asukkaiden oma aktiivinen toiminta maaseudun kehittämiseksi. Leader-ryhmät rahoittavat yleishyödyllisiä ja elinkeinotoimintaa

Lisätiedot

SAVITAIPALEEN KUNTA Kysely Savitaipaleen kunnan venesatama-alueista YHTEENVETO

SAVITAIPALEEN KUNTA Kysely Savitaipaleen kunnan venesatama-alueista YHTEENVETO 1 (5) LIITE 1 30.12.2009 0620-D3757 SAVITAIPALEEN KUNTA Kyselyjä lähetetty 250 kpl Kyselyyn vastanneita 6 kpl Vastausprosentti 18 % 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista edustaa veneilytilannettanne parhaiten?

Lisätiedot

Päivähoidon kyselyn yhteenveto

Päivähoidon kyselyn yhteenveto Päivähoidon kyselyn yhteenveto Olen sosionomi-opiskelija Anna-Maija Ruusujoki ja opiskelen Diakonia-ammattikorkeakoulussa viimeistä vuotta. Toimin päivähoidon hallinnon työharjoittelussa Kuunarin päiväkodissa.

Lisätiedot

Arjen turva kysely. Miehikkälän asukkaiden vastaukset. EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma

Arjen turva kysely. Miehikkälän asukkaiden vastaukset. EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma Arjen turva kysely Miehikkälän asukkaiden vastaukset EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma 8.2.2013 1 Vastaajia yhteensä 35 Vastaajien tausta Vastaajien lkm %-osuus vastaajista Naisia

Lisätiedot

PERUSTIETOJA KUNNASTA

PERUSTIETOJA KUNNASTA PERUSTIETOJA KUNNASTA Nimi Maaninka on saamenkieltä ja tarkoittaa siikaa. Suomenkielinen asutus on omaksunut nimen, vaikkakin alkuperäinen merkitys on unohtunut. Ensimmäistä kertaa nimi esiintyy jo 1500-luvun

Lisätiedot

Johdanto. Työskentelytapa. Yleistä Karhunsalosta ja kyläyhdistyksestä

Johdanto. Työskentelytapa. Yleistä Karhunsalosta ja kyläyhdistyksestä Sisällysluettelo Johdanto.. 2 Työskentelytapa...2 Yleistä Karhunsalosta ja kyläyhdistyksestä.2 Kylän henki ja osaaminen...3 Vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkatekijöitä 3 Ongelmia ja ideoita....4

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Kylien Salo, Terveyspalvelujen palveluverkko

Kylien Salo, Terveyspalvelujen palveluverkko Kylien Salo, Terveyspalvelujen palveluverkko Työpaja 16.4.2015 Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Salon kaupunki Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden aktivointi ja neuvonta Tiedotus:

Lisätiedot

TORNION KYLIEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

TORNION KYLIEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA TORNION KYLIEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2014 2016 TORNION KYLIEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2014 2016 Tässä kylien kehittämissuunnitelmassa määritellään Tornion maaseutumaisten alueiden ja kylien kehittämisen

Lisätiedot

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava 1 NURMEKSEN KAUPUNKI Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava YLEISKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Kehittämistavoitemerkinnät ja niihin liittyvät määräykset: Alueen tiivistämis-/eheyttämistarve. Alueen lisärakentaminen

Lisätiedot

http://sr512201/webmap/content/result.htm

http://sr512201/webmap/content/result.htm Määräysnumero Ulkoasu selitys 1.02 ASUINPIENTALOJEN KORTTELIALUE 1.04 ERILLISPIENTALOJEN KORTTELIALUE. 3.01 LIIKERAKENNUSTEN KORTTELIALUE, JOLLE SAADAAN RAKENTAA KASVIHUONERAKENNUKSIA SEKÄ TÄHÄN TARKOITUKSEEN

Lisätiedot

Havaintoja kuntalaiskyselystä + aluetilaisuudet

Havaintoja kuntalaiskyselystä + aluetilaisuudet Havaintoja kuntalaiskyselystä + aluetilaisuudet Kehittäjätapaaminen 17.11 Pasi Saukkonen Kyselyn lähtökohdat Kohderyhmänä kantakaupungin ulkopuoliset alueet (Pyhäselkä, Eno, Kiihtelysvaara, Tuupovaara)

Lisätiedot

Arjen turva kysely. Pyhtään asukkaiden vastaukset. EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma

Arjen turva kysely. Pyhtään asukkaiden vastaukset. EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma Arjen turva kysely Pyhtään asukkaiden vastaukset EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma 8.2.2013 1 Vastaajia yhteensä 39 Vastaajien tausta Vastaajien lkm %-osuus vastaajista Naisia 31

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA Kiinteistöstrategia Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA 19.3. 2013 Pekka Luoto Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry Neuvontapalvelut

Lisätiedot

HANKKEEN KUVAUS 29.4.2015

HANKKEEN KUVAUS 29.4.2015 Pihlavanlahden niitot ja pintaruoppaus 2015 1(5) KAUKAISEMPAA HISTORIAA Kokemäenjoen suu on siirtynyt vuosisatojen kuluessa länttä kohti. Joen suu oli Kivinin Kahaluodon kapeikon kohdalla noin sata vuotta

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma. Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset

Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma. Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset Työpaja Työpaja järjestettiin 17.8. klo 17-19 Paikalla oli 11 poliittista päättäjää ja neljä viranhaltijaa Tärkeää saada

Lisätiedot

Miten saada uusia asukkaita kylään?

Miten saada uusia asukkaita kylään? Miten saada uusia asukkaita kylään? Kyläpäällikkökoulutus 14.4.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys, toimitilat, tapahtumat Kyläsuunnittelu, rakennuspaikat, kyläkaavat

Lisätiedot

Levin ympäristön matkailumaiseman ja maankäytön kehittäminen 80 Raporttisarja osa 4, OSAYLEISKAAVA Suunnittelukeskus Oy

Levin ympäristön matkailumaiseman ja maankäytön kehittäminen 80 Raporttisarja osa 4, OSAYLEISKAAVA Suunnittelukeskus Oy Kittilän kunta Levin ympäristön matkailumaiseman ja maankäytön kehittäminen 80 Suunnittelukeskus Oy 25.2.2008 SR-7 3418282, 7538753 Hanhivaara 4:17 1930-l Alkuperäinen, pieteetillä entisöity päärakennus

Lisätiedot

Tulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti

Tulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti Tulevaisuuden Tuusula 24- kyselyn raportti Tuusulan kunta Sisältö Kysely... 3 Asukkaiden näkemykset... 3 Tuusulan vahvuudet ja heikkoudet... 3 Kehitettävät ja ennallaan säilytettävät alueet... 4 Rakentamisen

Lisätiedot

Talouden koko. Kantrin lukijat elävät keskivertosuomalaista suuremmassa taloudessa.

Talouden koko. Kantrin lukijat elävät keskivertosuomalaista suuremmassa taloudessa. Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden kuukausiliite. Kantri kertoo tästä ajasta, maaseudun elämästä, ihmisistä ja ilmiöistä lämpimästi ja terävästi. Se ei kaihda kaivautua pintaa syvemmälle, mutta uskaltaa

Lisätiedot

Sidosryhmäkysely Merenkurkun saariston maailmanperintökohteesta

Sidosryhmäkysely Merenkurkun saariston maailmanperintökohteesta Sidosryhmäkysely Merenkurkun saariston maailmanperintökohteesta Yleistä Kyselyn tarkoitus oli toimia Merenkurkun saariston hallinto- ja kehitystyön nykytila-analyysin perustana Kysely lähetettiin 90 hengelle,

Lisätiedot

Kerimäen kuntapalvelujen keskittäminen

Kerimäen kuntapalvelujen keskittäminen SAVONLINNAN KAUPUNKI Sivu 1 / 6 Kerimäen kuntapalvelujen keskittäminen Tasapainottamisohjelman yhteydessä kaupungin valtuusto on päättänyt Kerimäen yhteispalvelupiste ja muut kunnanvirastolla olevat palvelut

Lisätiedot

Kirjastoautotoiminta murroksessa yhteenveto kirjastoautojen tilanteesta Suomessa

Kirjastoautotoiminta murroksessa yhteenveto kirjastoautojen tilanteesta Suomessa 9.8.2016 Kirjastoautotoiminta murroksessa yhteenveto kirjastoautojen tilanteesta Suomessa Taustaa Suomen kirjastoseura selvitti kirjastoautojen tilannetta verkkokyselyllä kesäkuussa 2016. Kysely lähetettiin

Lisätiedot

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 Rakennukset, kulttuurihistoria Korpelan tilan entisessä talouskeskuksessa sijaitsevat asuinrakennus,

Lisätiedot

VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI

VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI KIVIJÄRVI - KEURUU PIENET YKSINÄISTALOT - REKOLA - LUHANKA RINTAMAMIESTALOT - SEPÄNKATU HANKASALMEN ASEMANKYLÄ ASEMARAKENNUKSET - HAAPAMÄKI KIRKKORAKENNUKSET

Lisätiedot

Uudenlaisen asumisen alue!

Uudenlaisen asumisen alue! Uudenlaisen asumisen alue! Sydän täynnä elämää Jyväskylän Kangas mullistaa käsityksesi siitä, mitä kaikkea tulevaisuuden kaupunginosa voi olla. Ja Kankaan tulevaisuus on ihan nurkan takana, raikkaana ja

Lisätiedot

Kuusiokuntien Kehittämisyhdistys ry Etelä-Pohjanmaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Myönnetyt hanketuet 1.1. - 31.12.

Kuusiokuntien Kehittämisyhdistys ry Etelä-Pohjanmaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Myönnetyt hanketuet 1.1. - 31.12. Kuusiokuntien Kehittämisyhdistys Etelä-Pohjanmaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Myönnetyt hanketuet 1.1. - 31.12.2013 Summat tuhansina euroina HANKE NRO HANKKEEN NIMI JA TOTEUTUSAIKA

Lisätiedot

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry suhtautuu myönteisesti Kanervatien asemakaavaan aiottuihin muutoksiin. Muutokset parantavat kaavaa ja entisestään

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

vähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan

vähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan KARSTULA ITÄISTEN JA LÄNTISTEN VESISTÖJEN OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA MK :0000 MERKINTÖJEN SELITYKSET JA KAAVAMÄÄRÄYKSET : AM AO AO-3 RA MAATILOJEN TALOUSKESKUSTEN ALUE. Alueelle saa sijoittaa

Lisätiedot

Kyläkyselyn tuloksia. Pohjois-Kuru uuteen nousuun -hanke Taistelijan talo palveluyhdistys Kuva: A-P Joukanen

Kyläkyselyn tuloksia. Pohjois-Kuru uuteen nousuun -hanke Taistelijan talo palveluyhdistys Kuva: A-P Joukanen Kyläkyselyn tuloksia Pohjois-Kuru uuteen nousuun -hanke Taistelijan talo palveluyhdistys 17.2.2012 Kuva: A-P Joukanen Miten kysely tehtiin? Kysely lähetettiin sähköpostitse 50:lle ja se oli jaossa kyläkauppa

Lisätiedot

Vaikuttavat lähipalvelut. Kuntamarkkinat Antti Kuopila Erityisasiantuntija Kuntaliitto

Vaikuttavat lähipalvelut. Kuntamarkkinat Antti Kuopila Erityisasiantuntija Kuntaliitto Vaikuttavat lähipalvelut 11.9.2013 Antti Kuopila Erityisasiantuntija Kuntaliitto Lähipalvelujen kehittämisen kolmikanta Palvelusuoritteen laatu Palvelujen laadun optimointi kustannus-laatu-suhdetta tarkastelemalla.

Lisätiedot

Myllynkulman kyläsuunnitelma 2004 2005 Ver 1.2 Elokuu 2005

Myllynkulman kyläsuunnitelma 2004 2005 Ver 1.2 Elokuu 2005 Humppilan kunta Myllynkulman kyläsuunnitelma 2004 2005 Ver 1.2 Elokuu 2005 Myllynkulman kyläseura ry on laatinut kyläsuunnitelman yhteistyössä LounaPlussa ry:n alma rahoitteisen Plussaa lounakylille hankkeen

Lisätiedot

1. Toiminta ja palvelut

1. Toiminta ja palvelut 1. Toiminta ja palvelut Hotelli Joki on 32-paikkainen huoneistohotelli, jossa on kahdeksan esteetöntä huoneistoa, ja viereisessä siivessä ravintolatilat n. 40 ruokailijalle, sauna ja kesäterassi. Kaikissa

Lisätiedot

Tukkijätkät rakentavat lähivesialueen kulttuurin ja historian

Tukkijätkät rakentavat lähivesialueen kulttuurin ja historian Tukkijätkät rakentavat lähivesialueen kulttuurin ja historian Taustaa Oletteko tavanneet tukkijätkän? Olisiko mukava nähdä tukkijätkä töiden parissa? Lähivesialuetta suunniteltaessa on monelta taholta

Lisätiedot

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA Clean Watersin tarina alkaa Vapo Oy:n turvetuotannosta, jonka myötä on suunniteltu ja toteutettu suuri määrä vesienkäsittelyratkaisuja: noin 1000 laskeutusallasta

Lisätiedot

KULHON SEUDUN KYLÄSUUNNITELMA

KULHON SEUDUN KYLÄSUUNNITELMA KULHON SEUDUN KYLÄSUUNNITELMA 2005 Kulhon seudun kehittämisyhdistys ry Joensuun Seudun Leader ry Maaseudun Sivistysliitto Pohjois-Karjalan Kylät ry SISÄLLYSLUETTELO Johdanto 2 Työskentelytapa 2 Kylän henki

Lisätiedot

Kärkihankkeet Katsaus menneeseen

Kärkihankkeet Katsaus menneeseen Kärkihankkeet 2009-2016 Katsaus menneeseen Toteutuneet - Nuorisotila Vintti Inariin - Bändeille harjoittelutilat - Elokuvateatteri Aslakin kunnostus - Saariselälle parempi luistelukenttä - Parannuksia

Lisätiedot

KANGASALAN KIRKKOJÄRVEN NATURA-ALUE MAANKÄYTÖN MUUTOKSET NATURA-VERKOSTOON LIITTÄMISEN JÄLKEEN LAATIJA: JUSSI MÄKINEN TARKASTAJA: MARKETTA HYVÄRINEN

KANGASALAN KIRKKOJÄRVEN NATURA-ALUE MAANKÄYTÖN MUUTOKSET NATURA-VERKOSTOON LIITTÄMISEN JÄLKEEN LAATIJA: JUSSI MÄKINEN TARKASTAJA: MARKETTA HYVÄRINEN KANGASALAN KIRKKOJÄRVEN NATURA-ALUE MAANKÄYTÖN MUUTOKSET NATURA-VERKOSTOON LIITTÄMISEN JÄLKEEN LAATIJA: JUSSI MÄKINEN TARKASTAJA: MARKETTA HYVÄRINEN 30.1.2017 TARKASTELUN TAUSTA, TAVOITE JA MENETELMÄ Pirkanmaan

Lisätiedot

5.4.2016 KUNTASTRATEGIA SUURIMMAT YRITYKSET KUNNANVALTUUSTO 2015-2017 KUNNAN ROOLI JA MATKAILU MERIKARVIAN KUNTASTRATEGIA 2016--

5.4.2016 KUNTASTRATEGIA SUURIMMAT YRITYKSET KUNNANVALTUUSTO 2015-2017 KUNNAN ROOLI JA MATKAILU MERIKARVIAN KUNTASTRATEGIA 2016-- * MERIKARVIAN KUNTASTRATEGIA 2016-- 1.3. Elinvoima ja kehittäminen Kunnan panostus elinvoimaan, matkailuun, kulttuuriin ja vapaaaikaan on jatkossakin tarpeen vaikka yrittäjien omatoimisuus ja aktiivisuus

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus: Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :ssä on esitetty OAS:n tarkoitus. Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa

Lisätiedot

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Maarit Alikoski 15.9.2015 ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 15.92015 Kuva: Pasi Tarvainen 2015 Rovaniemen maaseudun kehittämisohjelma 2013-2020 Laaja yhteys

Lisätiedot

Tykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi

Tykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi Tykköön kylän ympäristökatselmus Jämijärvi 6.2.2014 Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus Tykköön kylän ympäristökatselmus Katselmus suoritettiin 6.2.2014. Kartasta yksi nähdään tuulivoimapuiston sijoittuminen

Lisätiedot

TEIJON VOIMALAITOS & RETKEILYALUE

TEIJON VOIMALAITOS & RETKEILYALUE T arkastusraportti TEIJON VOIMALAITOS & RETKEILYALUE Perniö, SALO 1 METSÄHALLITUS Mia Puotunen 2008 T ARKASTUSRAPORTTI 13.11.2008 TEIJON VOIMALAITOS JA RETKEILYALUE Teijon retkeilyalue, Perniö VOIMALAITOS

Lisätiedot

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo 1. Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Ramsinniemi, Vuosaari Helsinki Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo, maisema-arkkitehtuurin

Lisätiedot

MYYDÄÄN KARTANOHOTELLI RADANSUU

MYYDÄÄN KARTANOHOTELLI RADANSUU MYYDÄÄN KARTANOHOTELLI RADANSUU IITTI Helsinki. Y-tunnus 1048559-0 Urajärventie 483, 47400 Kausala Myyntikohde: Myyntikohde käsittää kolme eri kiinteistöä, yksi rakentamaton 8,7 ha tontti ja kaksi kiinteistöä,

Lisätiedot

Kiikalan pitäjäkyselyn tuloksia

Kiikalan pitäjäkyselyn tuloksia Kiikalan pitäjäkyselyn tuloksia ti Kylien Salo, FM Tanja Ahola VASTAAJAT (194 vast.) muut 1 % yksi aikuinen 27 % lapsiperhe 15 % kaksi aikuista 57 % Lähetettiin 1040 kpl julkinen tiedote postinumeroalueille:

Lisätiedot

JyväsRiihen Leader-rahoitus 2014-2020

JyväsRiihen Leader-rahoitus 2014-2020 TOIMINTAA, NEUVONTAA JA RAHOITUSTA PAIKKAKUNNAN PARHAAKSI JyväsRiihen Leader-rahoitus 2014-2020 Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry JyväsRiihi ry Kaikille avoin maaseudun kehittämisyhdistys o Liittymisjäsenmaksu

Lisätiedot

KYLÄSUUNNITELMAT JA RAHOITUS NURMIJÄRVELLÄ

KYLÄSUUNNITELMAT JA RAHOITUS NURMIJÄRVELLÄ Kokoontumis- ja harrastustilat sekä kyläyhdistyksen perustaminen (Harrastus)toiminnan pitää olla uutta, tai toimintaa on laajennettava/uusittava. Kotiseutuliiton ja opetusministeriön varoja kannattaa myös

Lisätiedot

Iidesranta-Järvensivun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Iidesranta-Järvensivun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Iidesranta-Järvensivun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Pöllöntaival Lapselle perusturvallinen hyvä arki päiväkodissamme Iidesranta ja Järvensivu Yhteystiedot Arvot ja strategiaperusta

Lisätiedot

Jäälin vesien hoito. VYYHTI-työpaja Liminka 28.11.2013. Birger Ylisaukko-oja Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys

Jäälin vesien hoito. VYYHTI-työpaja Liminka 28.11.2013. Birger Ylisaukko-oja Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys KIIMINGIN JÄÄLIN VESIENHOITOYHDISTYS RY Jäälin vesien hoito VYYHTI-työpaja Liminka 28.11.2013 Birger Ylisaukko-oja vesienhoitoyhdistys Monipuolista vesienhoitoa Yhdistys perustettu keväällä 2011 Tavoite:

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

I Ympäristönsuojelu Mitkä ovat mielestäsi viisi (5) suurinta paikallista ympäristöongelmaa?

I Ympäristönsuojelu Mitkä ovat mielestäsi viisi (5) suurinta paikallista ympäristöongelmaa? I Ympäristönsuojelu Mitkä ovat mielestäsi viisi (5) suurinta paikallista ympäristöongelmaa? 1.Liikenne 3a 15 42 % 2. Melu 5 3.lmansaasteet ja/tai hajut 1 24 67 % 4. Likaiset kadut 7 19 % 5. Julkisten rakennusten

Lisätiedot

KESKEISET PERIAATTEET

KESKEISET PERIAATTEET NUMMI-PUSULA IKKALA KAAVARUNKO Luonnos 9.3.2009 KESKEISET PERIAATTEET 1 Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö Suunnittelualue käsittää Ikkalan kylätaajaman keskeisen ydinalueen. Suunnittelualueella sijaitsee

Lisätiedot

KONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista

KONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsissa! Kuvittele että voisit saada parhaat palat sekä maaseudusta että kaupungista. Luonto ja historia olisivat lähellä,

Lisätiedot

Konttimäki-kylistä komein

Konttimäki-kylistä komein Konttimäki-kylistä komein Faktaa kylästä Asukasluku 119 Taloja n.70 Kyläyhdistys toiminut vuodesta 1979 alkaen, alkuun kylätoimikuntana Kyläyhdistyksen jäsenmäärä 136 Konttinetti (konttimaki.suntuubi.com)

Lisätiedot

Alueellinen identiteetti Puheenvuoro Kyläparlamentissa Rovaniemellä

Alueellinen identiteetti Puheenvuoro Kyläparlamentissa Rovaniemellä Puheenvuoro Kyläparlamentissa 15.6.2011 Rovaniemellä Vesa Puuronen Itä-Suomen yliopisto vesa.puuronen@uef.fi 29.6.2011 1 Sisältö Johdanto 1. Identiteetti-käsitteistä 2. Alueellinen ja alueen identiteetti

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA Keskusta-alueen osayleiskaava

ALAVIESKAN KUNTA Keskusta-alueen osayleiskaava ALAVIESKAN KUNTA Keskusta-alueen osayleiskaava Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille Hyvä asukas tai maanomistaja! Alavieskaan ollaan tekemässä keskusta-alueen osayleiskaavaa. Alueen kaavoitustarve

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

TURVALLINEN YMPÄRISTÖ

TURVALLINEN YMPÄRISTÖ TURVALLINEN YMPÄRISTÖ Turvallinen Lappeenranta Lappeenrannan strategian tavoite v. 2028 VIIHTYISÄ JA TURVALLINEN YMPÄRISTÖ Sujuva arki ja turvallinen kasvuympäristö, jossa on varaa valita mieleisiä harrastuksia

Lisätiedot

VARJAKKA hanke VARJAKKA 2020 HANKE VARJAKAN ALUE INFOA

VARJAKKA hanke VARJAKKA 2020 HANKE VARJAKAN ALUE INFOA 2020 -hanke VARJAKKA 2020 HANKE VARJAKAN ALUE INFOA 27.5.2009 VARJAKKA - ALUERAJAUS Aluerajaus: Varjakan saari, Varjakan mantere ja Akion saari Alueen pinta-ala noin 200 ha (Varjakka + Pyydyskari 100 ha,

Lisätiedot

Avustukset rakennusperinnön hoitoon:

Avustukset rakennusperinnön hoitoon: AVUSTUKSET RAKENNUSPERINNÖN HOITOON Ympäristöhallinnon määrärahoista myönnettävät harkinnanvaraiset valtion avustukset Jämsä, Rakennusperintöilta 23.9.2013 Arkkitehti Liisa Bergius Avustukset rakennusperinnön

Lisätiedot

FCG Planeko Oy Kittilä kirkonkylän osayleiskaava 1 (5) Rakennemallit

FCG Planeko Oy Kittilä kirkonkylän osayleiskaava 1 (5) Rakennemallit FCG Planeko Oy Kittilä kirkonkylän osayleiskaava 1 (5) Rakennemallit 18.3.29 1 RAKENNEMALLIT 1.1 YLEISTÄ Rakennemalleilla tutkitaan aluerakenteen osien keskinäistä vuorovaikutusta, yhdistelmien toimintaa

Lisätiedot