KYLÄSUUNNITELMA. Lyttylän Kiinteistöyhdistys ry. Pro Lyttylän kartano ry

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KYLÄSUUNNITELMA. Lyttylän Kiinteistöyhdistys ry. Pro Lyttylän kartano ry"

Transkriptio

1 LYTTYLÄN KYLÄSUUNNITELMA KARTANOSTA KYLÄTALO

2 Lyttylän Kiinteistöyhdistys ry Pro Lyttylän kartano ry 2

3 LYTTYLÄN KYLÄSUUNNITELMA JOHDANTO... 4 LYTTYLÄN KYLÄ ASUTUSTA JO PAKANUUDEN AJOILTA... 5 LYTTYLÄN KYLÄN TILA VUONNA Yleistä... 6 Palvelut... 6 Harrastusmahdollisuuksia... 7 Liikenne... 8 KYLÄN TULEVAISUUS, UHAT JA MAHDOLLISUUDET... 9 LYTTYLÄN MAHDOLLISUUKSIA JA KEHITTÄMISAJATUKSIA LUONTOMATKAILUMAHDOLLISUUKSIA PURSISEURA JA VIERASVENESATAMA VARVINRANTA, UIMARANTA SEKÄ PIENVENESATAMA KYLÄ JA KYLÄN IDENTITEETTI VAATII YHTEISEN TILAN, VANHA KOULU. LYTTYLÄN KARTANO KUNNOSTUSTOIMET

4 JOHDANTO Ensimmäinen Lyttylän kyläsuunnitelma laadittiin syksyllä 2005 osana Aktiiviset karhukylät -hanketta Lyttylän Kiinteistöyhdistyksen toimesta. Tuolloin kyläsuunnitelman pohjaksi toteutettiin kyläkysely, jonka perusteella selvitettiin kylän asukkaiden ajatukset asuin alueensa vahvuuksista ja heikkouksista. Keväällä 2004 kylässä järjestettiin kaupunginosakeskustelu, jossa kaupungin virkamiehiä olivat vastaamassa kyläläisten kyselyihin alueensa asioiden hoidosta. Kyläkysely sekä kaupunginosakeskustelu toivat esiin yleisen mielialan siitä, ettei kaupunki ole juuri kiinnostunut kaupunginosansa asioista. Kehitystoimenpiteet ovatkin olleet kyläläisten oman aktiivisuuden edellyttämiä. Yksi vuoden 2005 kyläsuunnitelmassa esitetyistä epäkohdista oli Kahaluodon aukean tievalaistus, joka kiinteistöyhdistyksen toistuvien vaatimusten jälkeen toteutettiin. Tässä suunnitelmassa esitetään ajatuksia yhden Porin kaupunginosan, Lyttylän kylän, kehittämiseksi sen pysymiseksi hyvänä esimerkkinä haja-asutusalueen voimavaroista ja mahdollisuuksista. Suunnitelma pohjautuu vuoden 2005 suunnitelmaan, jota laadittaessa lähdeaineistona käytettiin Ilmari Rimpisen v kirjoittamaa julkaisematonta Lyttylän historiikkia sekä Porin Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijoiden Riitta Hirvosen, Marika Lignellin, Carita Vuorisen sekä Sanna Räihän v oppityönään tekemää asuinyhteisökartoitusta. 4

5 Lyttylän kylä asutusta jo pakanuuden ajoilta Lyttylä sijaitsee Kokemäenjoen rannalla vastapäätä Pihlavaa. Lyttylän nimi on aikojen kuluessa kirjoitettu monella eri tavalla, kuten Lyftböll, Lyftböle, Lytteböl, Lytteböle, Lyttskär. Kylän ja muutamien paikkojen nimet viittaavat siihen, että kylä olisi ollut asuttu jo pakanuuden loppuajoilta asti. Yksi Porin seudun vanhimpia teitä on Lyttylän Varvinrannan ja Kellahden välinen kylätie. Tie lienee tuhat vuotta vanha. Maasto on erittäin kallioperäistä. Viljelysmaat ovat enimmäkseen pienehköjä ja sijaitsevat kallioisten metsäsaarekkeiden välissä sekä suistomaalla. Lyttylä sijaitsee Kokemäen joen suistoalueella ja ranta-alueet ovat olleet pitkään rehevöitymässä. Lyttylän sijaintia voi pitää syrjäisenä, kauppakeskuksiin joka suuntaan on yhtä pitkä matka. Toisaalta se sijaitsee Porin, Noormarkun, Ahlaisten ja Reposaaren keskellä. Vuosisatojen aikoina kylä on ollut kuitenkin merkittäväkin paikka. Lyttylässä oli varvi eli telakka, jossa rakennettiin useita valtameriäkin kulkeneita purjelaivoja. Lyttylässä oli myös yksi Suomen vientisatamista. Lyttylän ja Kellahden kyliä hallitsi kartanoissaan valtion asioitakin hoitaneita suurmiehiä. Lyttylän kartanoaika alkoi vuonna 1614, jolloin kuningas Kustaa II Adolf antoi Lyttylän ja Kellahden kylän ratsumestari Otto Juhana Grothusenille. Kolmesataa-vuotinen kartanoaika päättyi vuonna 1900, kun viimeinen omistaja, tanskalainen liikemies Valdemar Heyman myi maat torppareilleen. Siitä alkoi vajaat sata vuotta kestänyt pienviljelysaika Lyttylässä. Heyman myös myi koko Lyttylän tukkipuumetsän porilaiselle kauppias Juseliukselle. Puun käsittelyyn rakennettiin kylään saha. Metsät hävitettiin tyystin. Mikä ei kelvannut tukiksi, pilkottiin polttopuuksi. Tyhjilleen jääneeseen kartanon päärakennukseen perustettiin kansakoulu Vuonna 1955 kouluun avattiin myös kirjasto. Koulu ja kirjasto lakkautettiin v. 1970, jolloin oppilaat siirtyivät Toukarin kouluun. Vuonna 1934 kyläläisten toimesta rakennettiin rukoushuone, joka on edelleen seurakunnallisessa käytössä. Kylässä oli myös seurojentalo, mutta se oli vuosikymmenien hylättynäolon vuoksi rapistunut korjauskelvottomaan kuntoon ja sittemmin tuhoutui lopullisesti tulipalossa. Maanviljelys ja karjanhoito olivat tärkeä osa kylän elinkeinoja maaseudun rakennemuutosvuosiin asti. Maatalouden harjoittajien määrä on EU-aikana pudonnut muutamaan. Kylässä on vuosisatojen aikana harjoitettu runsaasti myös kalastusta, mutta elinkeinona ei enää vuosikymmeniin. 5

6 LYTTYLÄN KYLÄN TILA VUONNA 2015 Yleistä Lyttylä on luonnon helmaan Kokemäenjoen suistoalueelle vuosisatojen aikana muodostunut viihtyisä, rauhallinen kylä. Viimeisten vuosikymmenien rakenteitten muutokset näkyvät hyvin Lyttylässä. Aikaisemmin maatalousvaltainen kylä on muuttunut nukkumalähiön suuntaan ja asukkaiden elinkeinorakenne toimisto-, teollisuus- ja palveluammattivaltaiseksi. Maataloutta harjoitetaan enää muutamassa talossa. Maanviljelyshistoriasta on merkkinä lukemattomat pienehköt peltotilkut metsien ja kallioiden välissä. Kylälle on merenranta-alueiden tapaan tyypillistä sen asukasmäärän kasvaminen runsaasti kesäaikana. Loma-asuntoja on paljon. Yhdistystoiminta oli aikoinaan vilkasta. Kylässä on toiminut pienviljelijäyhdistys, työväenyhdistys, nuorisoseura, Lyttylän Maa- ja Kotitalousnaiset ry, Lyttylän VPK, Porin Luoteinen metsästysseura, Porin Pursiseura, Lyttylän Kiinteistöyhdistys ry ja tuoreimpana Pro Lyttylän Kartano ry. Neljä viimeksi mainittua ovat toimivia. Kiinteistöyhdistyksen aktiivisuuden tuloksena perustettiin myös vesiosuuskunta, jonka myötä kylään saatiin kaupungin vesi. Vuonna 2014 lakkautettu vesiosuuskunta oli yksi Suomen suurimmista. Sen omistama putkisto luovutettiin Porin vesilaitokselle. Asukkaita kylässä on n Vaikka paluumuuttoa on ollut jonkin verran, kylän väestö ikääntyy. Maaseutualueille tyypillisesti kylän maat ovat pääasiassa paikallisten sukujen hallussa. Vapaata tonttitilaa on niukasti, joten täysin uusia asukkaita ei juuri ole rynnistämässä kylään. Tosin kylän keskustan kaavoituksessa on otettu huomioon mahdollinen uusrakentaminen. Ranta-alueet kuuluvat Natura verkostoon, eikä lisärakentaminen siellä ilman erityisiä lupamenettelyjä ole mahdollista. Palvelut Koska kylä on pieni, ovat sen palvelut ja harrastusmahdollisuudet varsin huonot. Vuosia sitten Diakin hallinnoima yhteisöpalvelut -projekti piti nuorten sählypiiriä ja kirjatupaa koulun tiloissa. Porin päivähoitotoimi järjesti kesäisin mukilatoimintaa, kunnes vuosia sitten toiminta lopetettiin. Seurakunta järjestää edelleen jonkin verran kerhotoimintaa, mutta lasten päiväkerho siirrettiin Pormestarinluotoon. Lisäksi Porin Pienkiinteistönomistajain keskusjärjestön kautta oli vuosia sitten kylätalkkari auttamassa vanhempien asukkaiden piha-askareissa. Lyttylässä kotipaikkaansa pitävällä 100-vuotiaalla Porin Pursiseuralla on Lyttylässä arvokas viime vuosisadan alussa rakennettu paviljonki. Se kunnostettiin Lounais-Suomen Ympäristökeskuksen rahoituksella Museoviraston valvomana. Paikassa on pidetty kesäisin seuran omasta toimesta kahvila-ravintolaa. Pihlavan Työväen Urheilijat ry:llä on hallussaan Mäntyniemen leirikeskus, jossa järjestetään tansseja ja leiritoimintaa nuorille, joista viimeksi mainittuja lähinnä seuran jäsenille. 6

7 Kaupungin kulttuuritoimen Kinokellari on esittänyt lastenelokuvia keväisin ja syksyisin koululla. Ne ovat olleet erityisen suosiossa. Elokuvaesittämistoiminta pyritään kaikin voimin säilyttämään. Kylässä oli vielä 90-luvulla kaksi kauppaa. Yksi Suomen harvoista myymäläautoista lopetti toimintansa muutama vuosi sitten. Kirjastoauto käy joka toinen viikko. Ammatinharjoittajia ei kylässä juuri ole. Eräs asukas tarjoaa kosmetologipalveluja. Mutta palvelujen perään on mentävä joko Noormarkun tai Porin keskustaan. Porin Pursiseuran paviljonki - Hyrskyniemi Harrastusmahdollisuuksia Vanha koulurakennus, entinen kartanon päärakennus, on Porin kaupungin omistama ja ollut pitkään Lyttylän kiinteistöyhdistyksellä vuokralla. Kaupunki on suhtautunut nihkeästi huonokuntoisen rakennuksen kunnostamiseen ja on halunnut myydä rakennuksen. Sen pysymiseksi kyläläisten käytössä perustettiin Pro Lyttylän kartano -yhdistys ja sillä on tarkoitus ostaa ja kunnostaa se. Rakennus on toiminut harrastuskäytössä, mutta huonon kunnon vuoksi käyttöaste on ollut pieni. Kouluaikojen jälkeen rakennusta kunnosti kiinteistöyhdistys talkoilla ja rakennus maalattiin ulkoa. Sen jälkeen ei korjauksia juuri ole tehty. Syksyllä 2014 on ollut menossa perinnerakentamisen kurssi, jonka yhteydessä on tehty eräitä kiireellisiä kunnostustoimia. Talvisin on lämmitetty lähinnä talon salia kokouksia, kuntopiirejä sekä sählyä varten. Huonokuntoisissa ja kylmissä tiloissa ja ilman lämmintä vettä harrastustoiminnan vakiinnuttaminen on hankalaa. Kuntoharrastustoiminta koululla on ollut viime vuosina aktiivista ja lastenelokuvanäytöksissä on ollut yleisöä. Kaikesta päätellen on täysi syy rakennuksen kunnostamiseen. Käyttöaste tulisi aivan ilmeisesti olemaan korkea. Pilkkimistä merenrantakylässä luonnollisesti harrastetaan talvisin. Pursiseura sekä Kiinteistöyhdistys järjestävät pilkkikilpailujakin tuolloin tällöin. Kiinteistöyhdistyksen toimesta on tehty keliolosuhteitten mukaan latuja sekä hoidettu luistelukenttää. Koulun pihaan 7

8 rakennettiin aikoinaan tenniskenttä, mutta säännöllisen hoidon puutteessa sen käyttö loppui vuosia sitten. Luonnonkauniiseen kylään tulee vielä saada luontopolku, frisbeegolf-rata ja geokätköpolku. Luontopolun yhteyteen sopii myös lintutorni, jota ei vielä ole, vaikka vieressä sijaitseva suistoalue on yksi Suomen kuuluimmista lintualueista. Kaupungin omistamalle kentälle tulee saada minikaukalo eli monitoimikenttä. Laidat, pohja "nappimattoa", helppo jäädyttää talvisin luistelukentäksi, on tasainen ja toimiva myös sulana aikana. Se mahdollistaisi rullaluistelun ja -lautailun, kesäjääkiekon, koripallon sekä tenniksenkin harrastamisen. Tarvitaan vielä lisävalaistusta, muu tekniikka on jo paikalla. Liikenne Tieolosuhteet ovat suhteellisen hyvät. Pääväylä, Lyttyläntie, on Destian hoidossa ja Lyttylän sekä Kellahden välinen yhdystie kaupungin hoidossa. Tiestön huonona puolena on mainittava eräiden alueiden valaistuksen puuttuminen. Kevyen liikenteen väylä toisi ehdottomasti turvallisuutta mutkikkaalle tielle. Parina viime vuosikymmenenä lisääntynyt yksityisautoilu näkyy selvästi myös Lyttylässä. Monessa talossa on kaksi autoa, ellei useampikin. Aikaisemmin linja-autoliikennettä hoiti kylässä kotipaikkaansa pitävä Lyttylän liikenne, mutta nykyisin se on Porin Linjat Oy:n hoidossa. Kun yksityisautoilu on lisääntynyt, on vuoroja vähennetty, mikä taas on edelleen vähentänyt julkisen liikennevälineen käyttöä. Viimeisten vuosien aikana vuoroja onkin järjestelty lähinnä kouluaikoja vastaaviksi. 8

9 Kylän tulevaisuus, uhat ja mahdollisuudet Vuoden 2004 kyläkyselyn tuloksilla tiivistettiin yleispiirteisesti kylän tilannetta ja sen mahdollisuuksia tulevaisuudessa. Kyselyn vastauksista suuri osa vastaa edelleen vuoden 2015 tilannetta. Palvelut, harrastusmahdollisuudet ja niiden puute ovat edelleen merkittävässä osassa kylän kehittämisajatuksia. Ohjattua yhteistä toimintaa kylän yhteisessä tilassa haluavat niin lapsiperheet kuin vanhemmatkin asukkaat. Koulurakennuksen kunnostaminen ja aktiviteettien lisääminen siellä ovat selvästi kyläläisten asialistalla tärkeällä sijalla. Alla olevassa taulukossa on yhteenveto kylän tilasta vuonna Kylän myönteiset piirteet v luonto lähellä - maaseudun rauha ja turvallisuus - kaupungin vesi - rauhallinen asuinympäristö - maisema, entinen kartanoseutu - meren läheisyys - uimaranta ja venepaikat lähellä - yhteinen kokoontumistila - liikuntapiirit - hiihtomahdollisuudet lähellä - luistelukenttä - toimiva kiinteistöyhdistys - yhdistys perustettu turvaamaan koulurakennuksen säilymistä kyläläisillä 2. Negatiiviset piirteet sekä uhkatekijät - jätevesiasetuksen velvoitteet, runkoviemärin puute - katuvalaistuksen puutteellisuus - kevyen liikenteen väylä puuttuu - vanhan koulurakennuksen heikko kunto - harrastusmahdollisuuksien puute - ikärakenne - palvelujen puute - linja-autovuorojen niukkuus - kauppa-auton toiminnan loppuminen - Toukarin koulun lakkauttaminen - seurakunnan lasten päiväkerhotoiminnan päättyminen mahdollisesti kokonaan 3. Toiveita kylän kehittämiseksi ja päämääriä: - katuvalaistuksen parantaminen - asukasmäärän lisääminen uusilla tonteilla - kesäasukkaiden saaminen mukaan kylän elämään aktiivisemmin - merkitty kuntopolku, valaistu pururata - lisää toimintaa yhteistyössä Otsolan kansalaisopiston ja seurakunnan kanssa - nykyisten harrastemahdollisuuksien säilyminen ja niiden lisääminen - kylätalkkaritoiminta - uimarannan kunnostus ja sen parkkialueen kunnostus, veneiden lasku- ja nostopaikka - nopeusvalvontaa lisää - julkisen liikenteen säilymisen turvaaminen - enemmän aktiivista toimintaa kaiken ikäisille - viemäriverkoston rakentaminen 4. Koulurakennuksen kylätalomahdollisuuksia: - koulurakennus saatetaan kuntoon ja kyläläisten käyttöön - kartano keskellä kylää tuo osan menetetystä yhteisöllisyydestä takaisin - yhteinen kokoontumispaikka - erilaiset harrastepiirit - toimintaa eri ryhmille - nettiyhteys kartanorakennukseen - kotipalvelun tukikohta - kaikkien ikäryhmien toimintakeskus - koulun markkinoiminen juhla- ja kokoushuoneistona - koulun käyttö luontomatkailun tukikohtana - pihaan syötävä puutarha 9

10 Lyttylän mahdollisuuksia ja kehittämisajatuksia Lyttylä tarjoaa rauhallisen ja puhtaan elinympäristön. Luonnon ja meren läheisyys, kartanohistoriasta muistuttava kylän keskuksessa oleva vanha koulurakennus sekä rukoushuone ja Varvinrannan vanha rakennuskanta luovat asumisympäristön viihtyisyyttä arvoja, joiden merkitys on monille jo nyt suuri ja joiden merkitys voi vain kasvaa tulevaisuudessa. Monet lapsiperheet haluavat rauhalliseen ja luonnonläheiseen asumisympäristöön. Nykyisin monissa ammateissa on mahdollisuus etätyöntekoon, jolloin liikkumisen tarve keskuksiin vähenee. Tietoliikenneyhteydet ovat kylässä melko hyvässä kunnossa. Kuitukaapelikin on vedetty, muttei on otettu vasta osittain käyttöön. Kylään rakennettiin 1990-luvun alussa koko kylän kattava vesijohtoverkosto, joka poisti aiemmat vesiongelmat. Kylässä on olemassa edellytyksiä olla vieläkin houkuttelevampi ja hienompi asuinympäristö. Luontomatkailumahdollisuuksia Lyttylän ranta-alueiden luontoarvot ovat merkittävät. Suistoalue luetaan Pohjoismaiden arvokkaimmaksi. Suiston linnusto on Suomen runsaimpia ja lintuharrastajia alueella käy eri puolilta Suomea. Suojeltu suistoalue on myös kasvillisuudesta erittäin lajirunsas. Alueen luonnolla on edellytykset pienimuotoiseen luontomatkailuun. Alueelle tulee vielä saada lintutorni. Tosin Kokemäenjoki tuo runsaasti ravinteita ja pohjoinen satamatie vähentänyt veden luotoista vaihtuvuutta, joten ruovikoituminen on todellinen uhka alueen luonnonarvoille. Tästä tulee muistuttaa viranomaisia, kuten kiinteistöyhdistys on jo vuosien ajan tehnytkin. Varvinranta Kylässä on vielä vuosisatoja sitten nimensä saanut Pirunpesä, joka on suojeltu. Se on suuri siirtolohkare, joka on kulkeutunut ja hajonnut paikalleen jääkauden aikana. Siitä on muodostunut laaja luolasto. Tätä aluetta on omistajan myötävaikutuksella jo käytettykin retkeilyyn ja myös roolipeliharrastamiseen. Kartano tarjoaisi tilat majoitukseen, lasten ja nuorten erilaisiin leireihin jne. 10

11 Pursiseura ja vierasvenesatama Porin Pursiseuran viime vuosisadan alussa rakennettu komea paviljonkirakennnus ja pienvenesatama tarjoavat selkeän mahdollisuuden venematkailullisen kiintopisteen perustamiseen. Rakennus on perinteikäs, arvokas ja kunnostustoimien jälkeen tarjoaa uudet mahdollisuudet venematkailullisen toiminnan kehittämiseen. Polttoainejakelun ja septitankin tyhjennyspalvelun järjestäminen venesatamaan loisi paikalle täydet edellytykset menestyväksi sekä paikallisia että vieraita palvelevaksi pienvenesatamaksi. Sijainti on Ahlaisten, Porin ja Reposaaren keskipisteessä. Alueen ainoa venetankkauspaikka on nyt Reposaaressa. Pursiseuralla on tarkoitus saada yrittäjä hoitamaan ravintolatoimintaa. Varvinranta, uimaranta sekä pienvenesatama Kylän yhteinen ranta, Varvinranta tai Kivimäen ranta, on kolmen kylän lasten käytössä. Samalla alueella sijaitsee pienvenesatama ja veneitten laskua ja nostoa tapahtuu koko kesän. Nämä tapahtuvat nyt uimarannalla, joten tämä epäkohta on saatava poistettua ja veneiden käsittelyyn tulee rakentaa oma paikkansa. Uimarannan vesialue tulisi myös puomittaa niin, ettei veneliikenne aiheuttaisi vaaratilanteita uimareille. Parkkialue tulee myös kunnostaa niin, että autojen parkkeeraaminen tulisi asian mukaiseksi. Koska kyseessä on runsaassa käytössä oleva veneilytukikohta, on myös sieltä lähtevät jo vuosien ajan mataloituneet veneilyreitit ruopattava vähintään niihin syvyyksiin, kuin karttoihin on merkitty. Kylä ja kylän identiteetti vaatii yhteisen tilan, vanha koulu. Lyttylän kartano Yhteinen kokoontumispaikka on mille tahansa yhteisölle erittäin tärkeä sosiaalisesti ja elämänlaadullisesti. Koululla tapahtunut harrastustoiminta on yleensä loppunut rakennuksen huonoon kuntoon. Lyttylästä on matkaa lähimpään harrastustilaan 18 km, liikkuminen kallistuu, joten perusteita kylässä olevaan harrastuspaikkaan on. Rakennus liikuntapaikkana olisi varsin hyvä vaihtoehto kaupunkiin lähtemiselle. Elävä kylä tarvitsee yhteisen kokoontumistilan. Lyttylässä se on tämä vanha koulu - kylän ilmeeseen yli sata vuotta kuulunut entinen kartanorakennus. Kylän yhteisöllisyydelle on välttämätöntä, että rakennus on myös toiminnallisesti kyläläisten oma. Lyttylän vanha koulu 11

12 - Kunnostettuna talon käyttöaste tulisi lisääntymään huomattavasti. Jatkuva kaupungissa käynti vähenisi, jos harrastuksensa voisi hoitaa kotikylässä. - Taloa voisi markkinoida juhla- ja tapahtumahuoneistona, jolloin tulot olisivat osana kattamassa ylläpitoa. Rakennus on jäänne 300-vuotisesta kartanohistoriasta, ja tämä kulttuurihistoriallinen ulottuvuus voisi olla myös lähtökohta talon imagon rakentamiseen sen markkinoimiseksi tapahtumajärjestäjille. - Ylläpitoa juhlatilakäytön lisäksi helpottaisivat osaltaan myös liikunta- ja harrastuspiirien osallistumismaksut. Vuokratuloja voisi saada myös kioskiyrittäjä- ja ammatinharjoittamistoiminnasta. - Porin kaupungin kanssa on jo neuvoteltu esim. kunnollisten suihkutilojen tekemisestä. Samassa yhteydessä kannattaisi rakentaa sauna- ja suihkuosastokin. Se lisäisi myös talon markkinointimahdollisuuksia erilaisiin tarkoituksiin. - Vanhusväestö tulee lisääntymään kylässä. Siksi olisi erittäin perusteltua järjestää taloon myös päivätoimintaa ruokailuineen, saunomisineen, kerhotoimintoineen, tietotupineen jne. Myös esim. pyykkipalvelu, hiustenleikkuu ja jalkahoito ovat palveluja, joille on tarve. - Kyläsauna. Vanhan koulun pihapiirissä on saunarakennus, jota on nyt ryhdytty kunnostamaan. Yleisiä saunoja on vielä isommissa kaupungeissa jokunen, mutta kyläsaunat ovat harvassa. Kunnostustoimet Perinnerakentamisen kurssi alkoi syksyllä 2014 ja jatkuu keväällä Tällä voidaan kunnostaa pintarakenteita, mutta myös ikkunoita on entisöity ja huonokuntoisia seinähirsiäkin kyetään vaihtamaan. Rakennus on pääosin hirsitalo ja kiviperusteisena hyvin säilynyt. Taloa tulee kunnostaa sen alkuperäisiä rakenteita mahdollisimman paljon säilyttäen sekä rakennuksen henkeä ja luonnetta kunnioittaen. Kunnostuksessa tulee kuitenkin ottaa huomioon tulevien käyttökustannusten pysyminen kohtuullisina. Peruslämmitysratkaisu voisi olla maalämpö. Lähitulevaisuuden ratkaisu on lämpöpumput, joita saadaan lahjoituksena. Lähes kaikki uunit ovat kuitenkin myös käyttökunnossa. Suuren osan työvaltaisista kunnostustoimista voisi osoittaa harjoituskohteeksi alan oppilaitoksille, esim. ulkolautavuorauksen sekä peltikaton tarkistus ja kunnostus tarvittavilta osin sekä maalaus. Sisätilojen korjaus olisi myös erinomainen harjoituskohde erilaisille korjaus- ja entisöintirakentamisen kursseille. - Taloon tarvitaan vähintään tarjoiluvalmiuksin varustettu keittiö, jonka myötä voitaisiin myös saada yrittäjä hoitamaan pienimuotoista kestitys- ja kioskitoimintaa. - Saniteettitilojen uusiminen viemäristöineen ja putkitöineen, alakertaan suihkutilat, johon on jo piirustukset - Sali ei ikkunoiden entisöintiä ja pintakäsittelyjä lukuun ottamatta juuri kunnostusta enää vaadi, mutta sen varustaminen monikäyttöiseksi - Katon korjaaminen. Nykyinen peltikatto on jo korjauskelvoton. Uuden hinta on n euroa. 12

13 - Yläkertaan olisi mahdollista kunnostaa harrastustilan lisäksi myös asuintilat, jotka vuokrattaisiin esim. henkilölle, joka hoitaisi talonmiestehtäviä. - Puutarha-alan peruskurssi, jatkuu syksyyn 2015, jossa koulun interiööriä on siistitty ja kohennettu. Kylä on yksi yhteiskunnan perusyhteisöjä. Perusyhteisöt luovat henkistä hyvinvointia. Siksi niihin tulee panostaa. Kylätalo on yksi yhteisöllisyyden perusedellytyksiä, joten Lyttylän kylätalo on tärkein yksittäinen lähivuosien kehittämiskohde. Marraskuussa 2014, LKy:n pj. Yki Räikkälä Laadintaan osallistuivat myös Riitta Olsson sekä Mikko Kataja 13

14 14

Viestintä ja materiaalit

Viestintä ja materiaalit Viestintä ja materiaalit http://tammelankylat.wikispaces.com/ Erilaisia dokumentteja, mm. kyläsuunnitelmat http://tammelankylat.ning.com/ Keskustelupalstat Kalenteri Linkit löytyvät: www.tammelankylat.fi

Lisätiedot

Angelniemen kyläkyselyn tuloksia

Angelniemen kyläkyselyn tuloksia Angelniemen kyläkyselyn tuloksia ti Kylien Salo, VASTAAJAT (118 vast.) Vartsalan suunta 3 % Toppjoen suunta 13 % Saaren puolella 45 % Kokkilan taajama 29 % Pöylän suunta 10 % Vastausaktiivisuus Lähettyjä

Lisätiedot

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata?

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? TASAISESTI KOKO SUUNNITTELUALUEELLE NYKYISEEN ASUTUKSEEN TUKEUTUEN JA MAISEMAAN SOVELTUEN KYLÄKESKUSTAA PAINOTTAEN, MUUALLE

Lisätiedot

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu PUPONMÄEN KYLÄSUUNNITELMA 2010-2013 PUPONMÄEN VISIO - Puponmäen entinen koulu kylän keskuspaikka kokootumisille ja harrastustoiminnalle - Entisen koulun ylläpidosta huolehtiminen ja tilojen vuokraus -

Lisätiedot

Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset

Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset Vuorela, Toivala ja Jännevirta Yhteenvetoja vastauksista Siilinjärvi 2012 Kysely suoritettiin alueella Vuorela, Toivala, Jännevirta - Ranta- Toivala Kehvo Kysely

Lisätiedot

KYLÄSUUNNITELMA KALAKANGAS HAAPAJÄRVI

KYLÄSUUNNITELMA KALAKANGAS HAAPAJÄRVI KYLÄSUUNNITELMA KALAKANGAS HAAPAJÄRVI Niinikankaan lava 50v toukokuu 2003 (suojelukohde) 15.10.2003 Kalakankaan kyläyhdistys Kylävalakiat hanke Kyläenergialla Nokka Nousun hanke Sisällysluettelo 1. KUVAUS

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

Kyläkyselyn tuloksia. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi. www.salo.fi

Kyläkyselyn tuloksia. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi. www.salo.fi Kyläkyselyn tuloksia Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Vastaajat Vastaajia yhteensä 15. Miehiä kuusi ja naisia yhdeksän. Ikäjakauma: eniten 50 64-vuotiaita. Nuorin vastaaja 25-vuotias ja vanhin 88-vuotias

Lisätiedot

Angelniemen kyläyhdistys ry. Jari P. Laiho Pj.

Angelniemen kyläyhdistys ry. Jari P. Laiho Pj. Angelniemen kyläyhdistys ry. Jari P. Laiho Pj. Historia Angelniemen kappeliseurakunta perustettiin 1659 Ensimmäinen Angelniemen kunnallislautakunnan kokous helmikuun 13. päivänä 1870 Kunta itsenäistyi

Lisätiedot

Kyläkävelyraportti ALASTARO 31.8.2011. Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA

Kyläkävelyraportti ALASTARO 31.8.2011. Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyraportti ALASTARO 31.8.2011 Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten Kylämaisema kuntoon hankkeen

Lisätiedot

Kylätaloista liiketoimintaa. Joroinen 10.3. 2012 Juha Kuisma Kylien liiketoiminta-asiamies Kylien Bisneskeissit hanke, SYTY ry

Kylätaloista liiketoimintaa. Joroinen 10.3. 2012 Juha Kuisma Kylien liiketoiminta-asiamies Kylien Bisneskeissit hanke, SYTY ry Kylätaloista liiketoimintaa Joroinen 10.3. 2012 Juha Kuisma Kylien liiketoiminta-asiamies Kylien Bisneskeissit hanke, SYTY ry Millaisia kylätaloja? seurantaloja entisiä kyläkouluja kunnostettuja kauppa-

Lisätiedot

PIENET INVESTOINNIT JA VÄHÄN ISOMMATKIN

PIENET INVESTOINNIT JA VÄHÄN ISOMMATKIN Venepaikat Leirikeskuksen saunan rakennus Tonttipörssin luominen Oksasilppuri joka kylälle Uimahalli Juukaan Skeittirampit kylille (kunta) Katuvalot Vihtasuon risteys-koulu, Kannas PIENET INVESTOINNIT

Lisätiedot

UNELMISTA NUUKAILEMATTA.

UNELMISTA NUUKAILEMATTA. UNELMISTA NUUKAILEMATTA. Viisaan euron kunta Kun nuukuus tarkoittaa järkeviä toimintatapoja, kestävää kehitystä ja kuntalaisten eduista huolehtimista silloin Laihialla ollaan nuukia. Laihialaiset ovat

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kehittämisyhdistys Kalakukko ry RAKE-hanke Juankoskentie 7A 73500 Juankoski TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kyselylomake postitettiin 13.2.2009 Kangaslahden kylän maanomistajille,

Lisätiedot

Orismalan kyläseura ry KYLÄSUUNNITELMA

Orismalan kyläseura ry KYLÄSUUNNITELMA Orismalan kyläseura ry KYLÄSUUNNITELMA Sisällysluettelo 1. Historia 2. Kylämme tällä hetkellä 2.1 Palvelut 3. SWOT- analyysi kylästämme 4. Tulevaisuus 5. Hankkeet 6. Kyläsuunnitelman päivittäminen 1. Historia

Lisätiedot

KOJONKULMA. - Mahdollisuuksien maaseutu -

KOJONKULMA. - Mahdollisuuksien maaseutu - KOJONKULMA - Mahdollisuuksien maaseutu - Kyläkävelyraportti KOJONKULMA 10.7.2012 Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Varsinais-Suomen Maa-

Lisätiedot

Kyläkyselyn 2001 tulosten raportointi

Kyläkyselyn 2001 tulosten raportointi Kyläkyselyn 2001 tulosten raportointi Lavajärven - Komin seutu Hanhijärvenkulma - Joenkulma - Komi - Kirmonkulma - Lavajärvi - Myllykulma - Majamaankulma - Sorvajär vi - Viitaankulma Yleistä kyselystä

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA Historiasta nykypäivään Hajalan kylän synty voidaan vanhojen veromerkintöjen pohjalta ajoittaa 1300-luvulle. 1700-luvulla kaksi yöpymis-, ravitsemus-

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

MAINUAN KYLÄSUUNNITELMA 2004

MAINUAN KYLÄSUUNNITELMA 2004 MAINUAN KYLÄSUUNNITELMA 2004 Mainuan kylän edistäminen ry Työryhmä: Juntunen Nelli Karjalainen Voitto Kumpulainen Esa Mikkonen Teija 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO. 3 2 YMPÄRISTÖ 4 3 TIESTÖ JA LIIKENNE... 5 4 PALVELUT.

Lisätiedot

Jalasjärvelle. komiasti. Koti. www.jalasjarvi.fi. Lue tästä esitteestä lisää Jalasjärven kunnan monista tonttivaihtoehdoista sekä Mökkipörssistä!

Jalasjärvelle. komiasti. Koti. www.jalasjarvi.fi. Lue tästä esitteestä lisää Jalasjärven kunnan monista tonttivaihtoehdoista sekä Mökkipörssistä! www.jalasjarvi.fi Vuoden 2010 tilanne! Koti komiasti Jalasjärvelle Lue tästä esitteestä lisää Jalasjärven kunnan monista tonttivaihtoehdoista sekä Mökkipörssistä! www.karttatiimi.fi/jalasjarvi Jalasjärvi

Lisätiedot

Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012

Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012 Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012 TEEMA: KYLÄTALO Idea: Kylätaloselvitys tehdään yhteinen kylätaloselvitys muiden lakkautettujen koulujen kiinteistöistä ja niiden käytöstä

Lisätiedot

KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012. Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011

KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012. Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011 KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012 Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011 LÄHTÖKOHTANA: KYLÄ VARSINAIS-SUOMESSA ALUEELLINEN KULTTUURIPERINTÖ HENKILÖKOHTAINEN

Lisätiedot

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Kooste mielipiteistä: Virkistys Karperönjärvi on virkistyksen kannalta

Lisätiedot

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto. LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.. LIITE 2. Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema. RKY aluerajaus, Museovirasto 2009. LIITE 3. Asukaskyselyn

Lisätiedot

HURJAT IDEAT Ihan hurjat ideat: 1. Ekologisen kehityksen keskus (energia a ja luontoa säästäen)

HURJAT IDEAT Ihan hurjat ideat: 1. Ekologisen kehityksen keskus (energia a ja luontoa säästäen) Seuraavat asiat on nostettu tärkeimmiksi asioiksi Vehkapuron koululla 9.12.2010. Lähivuosina tulemme ponnistelemaan yhdessä Joensuun kaupungin kanssa näiden asioiden edistämiseksi. HURJAT IDEAT Ihan hurjat

Lisätiedot

KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015. EK-Kylät

KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015. EK-Kylät KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015 EK-Kylät Jotta ohjelman sisältö vastaisi myös kylien/asuinalueiden ajatuksia ja toiveita, haluaisimme sinunkin mielipiteesi maakuntamme kylätoiminnan kehittämisestä. Mitkä

Lisätiedot

KYLÄ- JA YHDISTYSKYSELY

KYLÄ- JA YHDISTYSKYSELY KYLÄ- JA YHDISTYSKYSELY 26.5.2009 Hyvä kylätoiminta-aktiivi! Tämän kyselyn tarkoituksena on koota tietoa Suupohjan Kehittämisyhdistys ry:n toiminta-alueella sijaitsevista kylistä ja niillä toimivista yhdistyksistä.

Lisätiedot

EnnAkkoMArkkInoInTI Teppola MULTIA

EnnAkkoMArkkInoInTI Teppola MULTIA Teppola MULTIA Ennakkomarkkinointi Kaipaatko maaseudun rauhaan? Multian keskusta 1,4 km Lähikauppa 1,4 km Keuruun keskusta 19 km Jyväskylän keskusta 65 km Lentokenttä 58 km Juna-asema 19 km Koulu 2,2

Lisätiedot

KYLÄSUUNNITELMA. Yhteystiedot: Sunniemen kyläyhdistyksen puheenjohtaja Kari Ylikoski Korpitie 105, 28260 HARJUNPÄÄ puh. 02 533 8885 www.ulvila.

KYLÄSUUNNITELMA. Yhteystiedot: Sunniemen kyläyhdistyksen puheenjohtaja Kari Ylikoski Korpitie 105, 28260 HARJUNPÄÄ puh. 02 533 8885 www.ulvila. SUNNIEMI - SUOSMERI - HARJUNPÄÄN KYLÄSUUNNITELMA 2005-2010 Yhteystiedot: Sunniemen kyläyhdistyksen puheenjohtaja Kari Ylikoski Korpitie 105, 28260 HARJUNPÄÄ puh. 02 533 8885 www.ulvila.fi 2 SUNNIEMI- SUOSMERI

Lisätiedot

Hankesuunnittelua 7.5.2015. Eija Hanhimäki, kunnanvaltuutettu, Petäjävesi

Hankesuunnittelua 7.5.2015. Eija Hanhimäki, kunnanvaltuutettu, Petäjävesi Hankesuunnittelua 7.5.2015 Eija Hanhimäki, kunnanvaltuutettu, Petäjävesi Ylä-Kintaus on vireä, maaseudun kylä Petäjäveden kunnan Jyväskylän puoleisella alueella Kohtuullinen matka moniin taajamiin: Petäjävesi

Lisätiedot

VILLA FELIX VALMIS KOKONAISUUS MAJOITUS- JA RAVINTOLATOIMINTAAN TAI HOIVAPALVELUJEN TUOTTAMISEEN

VILLA FELIX VALMIS KOKONAISUUS MAJOITUS- JA RAVINTOLATOIMINTAAN TAI HOIVAPALVELUJEN TUOTTAMISEEN 1 VILLA FELIX Felixionat Oy:n konkurssipesä myy kartanomaisen majoitus- / ravintolakiinteistön Västanfjärdissä Kemiönsaaren kunnassa. Osoite: Vestanvikintie 95, 25830 Västänfjärd VALMIS KOKONAISUUS MAJOITUS-

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNGIN JORMUAN KYLÄN KYLÄSUUNNITELMA. Päivitetty 2014 1/8

KAJAANIN KAUPUNGIN JORMUAN KYLÄN KYLÄSUUNNITELMA. Päivitetty 2014 1/8 KAJAANIN KAUPUNGIN JORMUAN KYLÄN KYLÄSUUNNITELMA 2004 Päivitetty 2014 1/8 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 1.1. Suunnitelman tarve... 3 1.2. Kylän sijainti... 3 2. Kyläsuunnitelman seuranta ja päivitys...

Lisätiedot

PUOTIKARIN VENESATAMA:

PUOTIKARIN VENESATAMA: TORNION KAUPUNKI Tekninen keskus Kaavoitus ja mittaus 6.2.2014 1(5) PUOTIKARIN VENESATAMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavan muutos koskee Tornion kaupungin 17. Röyttän

Lisätiedot

VITAPOLIS. Alue- ja hankekehityssuunnitelma

VITAPOLIS. Alue- ja hankekehityssuunnitelma VITAPOLIS Alue- ja hankekehityssuunnitelma Vitapolis Uudenlainen palveleva asuinalue Vitapolis on ainutlaatuinen palvelu- ja asumisympäristö Muuramessa lähellä Jyväskylää, jossa yhdistyvät kaikki elämälle

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI MYY VOHDENSAAREN KOULUKIINTEISTÖN

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI MYY VOHDENSAAREN KOULUKIINTEISTÖN sivu 1 / 7 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI MYY VOHDENSAAREN KOULUKIINTEISTÖN Osoite: Vohdensaarentie 90 Kiinteistötunnus: 895 472 5 6 895 472 5 9 895 472 5 162 (määräala) Tontin pinta-ala: yhteensä n. 1.2 ha Rakennukset:

Lisätiedot

PIENET INVESTOINNIT ja vähän isommatkin

PIENET INVESTOINNIT ja vähän isommatkin yhtenäiset postilaatikot kylille kuntosalilaitteet ja nettinurkkaus kylätalolle laajakaista kunnan rajalle asti valaistus ja nopeusrajoitukset risteysalueelle uimarannan kunnostus ja parkkipaikka Halijärvelle

Lisätiedot

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö Varkauden rakennettu kulttuuriperintö 1996/2005 inventoinnit Kopolanvirran ympäristö Kohteen nimi: Inventointinumero: Kinkamon lomamaja 39 Riiala 40 Kopolanniemi 153 Kopolanniemen kartano 154 Alakinnari

Lisätiedot

Kyläkävelyraportti UUSIKARTANO 10.7.2013. Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA

Kyläkävelyraportti UUSIKARTANO 10.7.2013. Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyraportti UUSIKARTANO 10.7.2013 Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaisten Matka kylämaisemaan

Lisätiedot

Suomussalmen kunta. Perustettu vuonna 1867. Pinta-ala km 2 5 879. josta vesialuetta km 2 602 Väestö 31.12.13 8 661 Veroprosentti 20,5 %

Suomussalmen kunta. Perustettu vuonna 1867. Pinta-ala km 2 5 879. josta vesialuetta km 2 602 Väestö 31.12.13 8 661 Veroprosentti 20,5 % Suomussalmen kunta Perustettu vuonna 1867 Pinta-ala km 2 5 879 josta vesialuetta km 2 602 Väestö 31.12.13 8 661 Veroprosentti 20,5 % Historiaa Yli 9500 vuotta vanhoja kivikautisia asuinsijoja Kalliomaalaukset

Lisätiedot

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto SUOJELUMÄÄRÄYKSEN PERUSTELUT - rakennustaiteellinen arvo - kulttuurihistoriallinen arvo - maisemakulttuurin

Lisätiedot

HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA

HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA Etsi karttaan merkityt numeroidut kohteet ja tee niihin liittyvät tehtävät. Jokaisesta kohteesta on vanha kuva ja kysymyksiä. Voit kiertää kohteet haluamassasi järjestyksessä.

Lisätiedot

Päivähoidon kyselyn yhteenveto

Päivähoidon kyselyn yhteenveto Päivähoidon kyselyn yhteenveto Olen sosionomi-opiskelija Anna-Maija Ruusujoki ja opiskelen Diakonia-ammattikorkeakoulussa viimeistä vuotta. Toimin päivähoidon hallinnon työharjoittelussa Kuunarin päiväkodissa.

Lisätiedot

LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(8) 20.3.2014

LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(8) 20.3.2014 TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 20.3.2014 1(8) LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavamuutos koskee Tornion kaupungin 4. Suensaaren

Lisätiedot

Koirapalveluiden yleissuunnitelma Tampereen kaupunki kaupunkiympäristön kehittäminen

Koirapalveluiden yleissuunnitelma Tampereen kaupunki kaupunkiympäristön kehittäminen Koirapalveluiden yleissuunnitelma Tampereen kaupunki kaupunkiympäristön kehittäminen Koirapalvelut Koirapalvelut ovat kaupungin tarjoamia palveluita koiran omistaville kuntalaisille Koirapuistojen lisäksi

Lisätiedot

Tikkakosken asukaskysely 2010

Tikkakosken asukaskysely 2010 2010 Tikkakosken asukaskyselyn koontia Jyväskylän kaupungin innovaatiopalvelut - Asukaskyselyssä kerättiin tikkakoskelaisten ajatuksia alueen kehittämisestä ja kartoitettiin asukkaiden näkemyksiä Tikkakoskelle

Lisätiedot

SEPÄNKATU 9 70100 KUOPIO

SEPÄNKATU 9 70100 KUOPIO SEPÄNKATU 9 70100 KUOPIO MYYDÄÄN Tarjousten perusteella ARVOKIINTEISTÖ KIINTEISTÖN PERUSTIEDOT KIINTEISTÖTUNNUS 297-1-21-4 TONTIN PINTA-ALA 1206m² PÄÄRAKENNUS 1027m² SAUNA 160m² RAKENNUSTEN PERUSTIEDOT

Lisätiedot

UNELMIESI KOTI PICKALAAN

UNELMIESI KOTI PICKALAAN UNELMIESI KOTI PICKALAAN Parasta aikaa kotona ja vapaalla Pickalan asuntoalue sijaitsee luonnon keskellä meren rannassa, pääkaupunkiseudun tuntumassa vain reilun puolen tunnin ajomatkan päässä Helsingistä.

Lisätiedot

HEVONEN HOITAA MAISEMAA JA LUONTO HEVOSTA

HEVONEN HOITAA MAISEMAA JA LUONTO HEVOSTA HEVONEN HOITAA MAISEMAA JA LUONTO HEVOSTA Lahti 15.4.2014 Hannele Partanen Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ProAgria Keskukset Hevonen nauttii laiduntamisesta. Se on osa hevosen luontaista elämää. Laumaeläin,

Lisätiedot

VIRKISTÄYTYMÄÄN PAIMIONJOELLE kehittämishanke 1.8. - 31.12.2012

VIRKISTÄYTYMÄÄN PAIMIONJOELLE kehittämishanke 1.8. - 31.12.2012 Paimionjoki Mitä nyt Paimionjoki? seminaari 28.11.2012 VIRKISTÄYTYMÄÄN PAIMIONJOELLE kehittämishanke 1.8. - 31.12.2012 Elina Tuomarila Projektikoordinaattori Puhelin 041 742 1181 elina.tuomarila@marttila.fi

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin

Lisätiedot

RAJUPUSU KOORDINAATIO III -HANKE

RAJUPUSU KOORDINAATIO III -HANKE RAJUPUSU KOORDINAATIO III -HANKE Mihin tukea voi saada? Kylien kokoontumisja harrastustilojen kunnostus sekä varustaminen Yhteisessä käytössä olevien alueiden kunnostus (esim. yhteiset uimarannat) Yhteisessä

Lisätiedot

Ajatuksia Vanajavesihankkeesta

Ajatuksia Vanajavesihankkeesta Ajatuksia Vanajavesihankkeesta Ympäristökeskuksen näkökulma, Vanajavesi kuntoon starttitilaisuus 1.10.2009 1 Vanajavesi mikä se on? 2 Millainen vesien tila on nyt? erinomainen hyvä tyydyttävä välttävä

Lisätiedot

KOULUVERKKOSELVITYS 2016 KOULUJEN VANHEMPAINYHDISTYSTEN SWOT-ANALYYSIT

KOULUVERKKOSELVITYS 2016 KOULUJEN VANHEMPAINYHDISTYSTEN SWOT-ANALYYSIT KOULUVERKKOSELVITYS 2016 KOULUJEN VANHEMPAINYHDISTYSTEN SWOT-ANALYYSIT SYLVÄÄN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS KIIKAN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS MARTTILAN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS TYRVÄÄNKYLÄN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS

Lisätiedot

Yhteenveto Sundsbergin asukkaiden toivomuksista virkistysalueen käytöstä. Yhteenveto kiinnostuksen kohteista - Vastausprosentti n.

Yhteenveto Sundsbergin asukkaiden toivomuksista virkistysalueen käytöstä. Yhteenveto kiinnostuksen kohteista - Vastausprosentti n. Yhteenveto Sundsbergin asukkaiden toivomuksista virkistysalueen käytöstä Vastauksia 72 kpl Toive Kiinnostuneita %-vastanneista 64 88,9 % 59 81,9 % 52 72,2 % Vene- kanoottilaituri 45 62,5 % 45 62,5 % 31

Lisätiedot

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1.

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1. Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä Klaukkalan koulu 30.1.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat

Lisätiedot

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys Elinkaarijohtaminen ja resurssiviisaus Osaamisen kokoaminen ja synergioiden

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille LAPUAN KAUPUNKI Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille Hyvä Lapuan keskustaajaman / kylien asukas! Lapuan kaupunki on käynnistänyt

Lisätiedot

PORIN KIVINILLÄ SIJAITSEVAN LATOLUODON UITTOTUVAN JA SEN YMPÄRISTÖN KUNNOSTUS Maastokatselmus ja neuvottelu 13.11.2015

PORIN KIVINILLÄ SIJAITSEVAN LATOLUODON UITTOTUVAN JA SEN YMPÄRISTÖN KUNNOSTUS Maastokatselmus ja neuvottelu 13.11.2015 Muistio 1 (5) PORIN KIVINILLÄ SIJAITSEVAN LATOLUODON UITTOTUVAN JA SEN YMPÄRISTÖN KUNNOSTUS Maastokatselmus ja neuvottelu 13.11.2015 Paikalla: Tiedottaja Paula Gröhn, Melamajavat Hallituksen jäsen Jussi

Lisätiedot

Paukarlahden. kyläsuunnitelma. Paukarlahden. kyläyhdistys

Paukarlahden. kyläsuunnitelma. Paukarlahden. kyläyhdistys Paukarlahden Paukarlahden kyläyhdistys kyläsuunnitelma VISIO Paukarlahti on vuonna 2020 vireä ja aktiivinen kylä, jota turvallinen ja helppokulkuinen Viitostie yhdistää kylätienä. Kylä tarjoaa maaseutumaista

Lisätiedot

Kylätoimijain Talouspakki Tampere 16.10.2013 Kyläkoulusuunnitelma

Kylätoimijain Talouspakki Tampere 16.10.2013 Kyläkoulusuunnitelma Kylätoimijain Talouspakki Tampere 16.10.2013 Kyläkoulusuunnitelma Koskikara Oy, Rutalahti Kirsi Tarkkanen Millainen kylä on Rutalahti? Yksi Joutsan kunnan kylistä Kylä, jossa kolme kuntaa kohtaavat Parisensataa

Lisätiedot

HATANPÄÄN KARTANO TARJOUSPYYNTÖASIAKIRJAT

HATANPÄÄN KARTANO TARJOUSPYYNTÖASIAKIRJAT HATANPÄÄN KARTANO TARJOUSPYYNTÖASIAKIRJAT Tampereen kaupunki Tampereen Tilakeskus Liikelaitos 15.10.2015 Hatanpään kartano Hatanpään kartanoajan katsotaan alkaneen 1689. Hans Henrik Boijen aikana 1700-luvun

Lisätiedot

Multian tonttitarjonta 2015

Multian tonttitarjonta 2015 Tarjous koskee kaava-alueen tontteja. Kaipaatko maalle maaseudun rauhaan? Multia sijaitsee Pohjanmaan ja Keski-Suomen välisellä metsäisellä vedenjakajalla. Kunnan alueella on Kiiskilänmäki, keskisen Suomen

Lisätiedot

Marseuddenin osayleiskaavan muutos. Kiinteistöjen rajautuminen rantaan. Kiinteistöjen omarantaisuus

Marseuddenin osayleiskaavan muutos. Kiinteistöjen rajautuminen rantaan. Kiinteistöjen omarantaisuus Marseuddenin osayleiskaavan muutos Kiinteistöjen rajautuminen rantaan Kiinteistöjen omarantaisuus Marseuddenin niemen rakennetut kiinteistöt ovat omarantaisia ja suuri osa niistä rajoittuu rannan suunnassa

Lisätiedot

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö tarvitsee strategian Maisemat ilmentävät eurooppalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuutta. Niillä on tärkeä merkitys

Lisätiedot

KUUMINAISTEN KYLÄSUUNNITELMA

KUUMINAISTEN KYLÄSUUNNITELMA KUUMINAISTEN KYLÄSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1 KUUMINAISTEN MENNEISYYS...1 2 PERUSTIEDOT KYLÄSTÄ...2 2.1 Kylän sijainti... 2 2.2 Asukkaat... 2 2.3 Palvelut ja elinkeinorakenne... 2 2.4 Erityispiirteet

Lisätiedot

Johdanto. Työskentelytapa. Yleistä Karhunsalosta ja kyläyhdistyksestä

Johdanto. Työskentelytapa. Yleistä Karhunsalosta ja kyläyhdistyksestä Sisällysluettelo Johdanto.. 2 Työskentelytapa...2 Yleistä Karhunsalosta ja kyläyhdistyksestä.2 Kylän henki ja osaaminen...3 Vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkatekijöitä 3 Ongelmia ja ideoita....4

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013 Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013 Voimaa luonnosta ja yhteisöllisyydestä Innovaatioita eri toimijoiden yhteistyöstä Sivu 1 2.3.2011 Sivu 2 2.3.2011 Aktiivinen Pohjois-Satakunta

Lisätiedot

LÄHIDEMOKRATIA kuuluuko maaseudun ääni kuntaliitoksissa?

LÄHIDEMOKRATIA kuuluuko maaseudun ääni kuntaliitoksissa? LÄHIDEMOKRATIA kuuluuko maaseudun ääni kuntaliitoksissa? Lähidemokratiaseminaari Päijät Hämeessä 16.3. 2010 Rovaniemen kaupunki / Yläkemijoen aluelautakunta Meeri Vaarala YLÄKEMIJOEN ALUE Yläkemijoki

Lisätiedot

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ANALYYSI JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA 20.10.2011 Suunnittelualueen sijainti / maiseman historia Jokilaakso oli pitkään metsäselänteiden reunustamaa avointa maisemaa, peltoja ja

Lisätiedot

Luonto- ja eräkeskuksen hankekuvaus: Kokoontumis- ja yöpymistila

Luonto- ja eräkeskuksen hankekuvaus: Kokoontumis- ja yöpymistila HANKESUUNNITELMA Luonto- ja eräkeskuksen hankekuvaus: Kokoontumis- ja yöpymistila Pajusen Eräilijät ry. 1. Pajusen Eräilijät ry. Pajusen Eräilijät ry. on v. 1968 perustettu metsästysseura. Seura toimii

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

MYYDÄÄN. Monien mahdollisuuksien kiinteistöt Metsäkouluntiellä Sanginsuussa Oulujoen varrella

MYYDÄÄN. Monien mahdollisuuksien kiinteistöt Metsäkouluntiellä Sanginsuussa Oulujoen varrella MYYDÄÄN Monien mahdollisuuksien kiinteistöt Metsäkouluntiellä Sanginsuussa Oulujoen varrella - Kolme oppilaitosrakennusta - Viisi oppilasasuntolarakennusta - Yksi kurssiasuntolarakennus - Yksi neljäasuntoinen

Lisätiedot

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy LAUSUNNOT JA MUISTUTUKSET VASTINEINEEN 1 (4) Jonkerin ranta-asemakaavan ehdotus J.Isoherranen 18.11.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy LAUSUNNOT JA MUISTUTUKSET VASTINEINEEN 1 (4) Jonkerin ranta-asemakaavan ehdotus J.Isoherranen 18.11. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy LAUSUNNOT JA MUISTUTUKSET VASTINEINEEN 1 (4) KUHMON KAUPUNKI JONKERIN RANTA-ASEMAKAAVA, EHDOTUKSEN TOINEN NÄHTÄVILLÄOLO 1.10-31.10.2013 Kaavaehdotuksesta saatiin 5 lausuntoa

Lisätiedot

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelman tavoite on elämän laadun parantaminen kylällä palveluja kehittämällä sekä kylän ympäristöä hoitamalla. Kylällä säilytetään nykyinen asukasluku

Lisätiedot

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä. Valtuustosali 5.2.2014

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä. Valtuustosali 5.2.2014 Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä Valtuustosali 5.2.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat Nurmijärven hyvät lasten

Lisätiedot

Asukastoiminta asuinalueen imagon muuttajana

Asukastoiminta asuinalueen imagon muuttajana Asukastoiminta asuinalueen imagon muuttajana ROIHUVUORI rakennettu pääosin 1955-1965 asukkaita alueella 7763 asunnot keskimäärin pieniä alkujaan Itä-Herttoniemi, mutta asukkaiden pyynnöstä 1.1.1958 alkaen

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan

Lisätiedot

RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus

RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus 11. Kesäranta 684-403-1-50 1 Tila on perustettu 1940-luvun puolivälissä kesänviettopaikaksi.

Lisätiedot

KYLÄTALOT VARSINAIS-SUOMESSA

KYLÄTALOT VARSINAIS-SUOMESSA KYLÄTALOT VARSINAIS-SUOMESSA Onni kutsuu kylään -hanke toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007 2013 ja sitä rahoittavat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELY - keskukset Kysely keväällä

Lisätiedot

TUUSULAN PERHETUKIKESKUS

TUUSULAN PERHETUKIKESKUS TUUSULAN PERHETUKIKESKUS Päärakennus Koivukujan vastaanottokoti Kotorannan lastenkoti NÄKYMÄ TUUSULANJÄRVEN PUOLELTA RAKENTAMISEN JÄLKEEN Kotorannankuja 2 00430 Tuusula Nykyiset rakennukset: Päärakennus

Lisätiedot

TIETOA, TAITOA, OPPIA

TIETOA, TAITOA, OPPIA MUTKATON MEININKI 1. Kevyen liikenteen väylä ja katuvalaistus (Kolin kylältä lomakolille ja kylältä valtatielle päin) vastuu tiehallinto ja kunta 2. Vanhusten kauppapalvelut (kotiinkuljetus, yms.) vastuu

Lisätiedot

HANKKEEN KUVAUS 29.4.2015

HANKKEEN KUVAUS 29.4.2015 Pihlavanlahden niitot ja pintaruoppaus 2015 1(5) KAUKAISEMPAA HISTORIAA Kokemäenjoen suu on siirtynyt vuosisatojen kuluessa länttä kohti. Joen suu oli Kivinin Kahaluodon kapeikon kohdalla noin sata vuotta

Lisätiedot

ESKOLAN KYLÄN PALVELUIDEN MONITUOTTAJA MALLI

ESKOLAN KYLÄN PALVELUIDEN MONITUOTTAJA MALLI ESKOLAN KYLÄN PALVELUIDEN MONITUOTTAJA MALLI Yhteisö Eskolan kylä on yli 400 asukkaan teollisuuspainotteinen taajama Kannuksen kaupungissa. Kylällä on kaksi kauppaa, ala-aste, päiväkoti ja n. 160 teollista

Lisätiedot

TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT

TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT 2013 SISÄLLYS 1. Johdanto 2. Uusi rakennuspaikka 3. Rakennuspaikan kuvaus 4. Lepakot 5. Johtopäätökset

Lisätiedot

SAVITAIPALEEN KUNTA Kysely Savitaipaleen kunnan venesatama-alueista YHTEENVETO

SAVITAIPALEEN KUNTA Kysely Savitaipaleen kunnan venesatama-alueista YHTEENVETO 1 (5) LIITE 1 30.12.2009 0620-D3757 SAVITAIPALEEN KUNTA Kyselyjä lähetetty 250 kpl Kyselyyn vastanneita 6 kpl Vastausprosentti 18 % 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista edustaa veneilytilannettanne parhaiten?

Lisätiedot

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040 Nettikyselyn tuloksia Kysymykset 1. Miten ajattelet oman / lastesi elämän / Nurmijärven muuttuvan vuoteen 2040 mennessä? 2. Mitkä ovat mielestäsi Nurmijärven mahdollisuudet

Lisätiedot

Temmeksen kyläyhdistys ry. Toimintakertomus 2013

Temmeksen kyläyhdistys ry. Toimintakertomus 2013 Temmeksen kyläyhdistys ry Toimintakertomus 2013 Toimintakertomus 2013 Sivu 2(8) Yleistä Temmeksen kyläyhdistyksen tarkoituksena on toiminta-alueensa asukkaiden asumisolosuhteisiin, - ympäristöön, -viihtyvyyteen

Lisätiedot

Halssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963

Halssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 Halssilasta n. 50 vuotta sitten Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 TOURULAN KANSAKOULU Alkuajoista V. 1560 Jyväsjärven rannalla Taavettilan tila jaettiin kahden veljeksen kesken ja toisen

Lisätiedot

Myllynkulman kyläsuunnitelma 2004 2005 Ver 1.2 Elokuu 2005

Myllynkulman kyläsuunnitelma 2004 2005 Ver 1.2 Elokuu 2005 Humppilan kunta Myllynkulman kyläsuunnitelma 2004 2005 Ver 1.2 Elokuu 2005 Myllynkulman kyläseura ry on laatinut kyläsuunnitelman yhteistyössä LounaPlussa ry:n alma rahoitteisen Plussaa lounakylille hankkeen

Lisätiedot

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 5 Maisemanhoitotoimenpiteet 6 Viljelymaisema 6 Avoimena

Lisätiedot

KUMPUNEN KYLÄSUUNNITELMA 2009-2025

KUMPUNEN KYLÄSUUNNITELMA 2009-2025 Kasvava, kehittyvä KUMPUNEN KYLÄSUUNNITELMA 2009-2025 2025 Kyläsuunnitelman julkistamistilaisuus 19.3.2009 Kyläsuunnitelman laatiminen Ollut vireillä jo vuosia Laatiminen aloitettiin 6.10.2008 Suunnittelua

Lisätiedot

Esimerkkinä Vierumäki kyläasiamies Liisa Helanto

Esimerkkinä Vierumäki kyläasiamies Liisa Helanto Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa 19.1.2012 Esimerkkinä Vierumäki kyläasiamies Liisa Helanto 1 Kylä välittää hanke Vuoden 2011 kylä Päijät-Hämeessä 18.1.19.1.20122012 2 Kylä välittää hanke

Lisätiedot

Paikallisista ratkaisuista hyvinvointia harvaan asutulle maaseudulle - seminaari 11.9.2012

Paikallisista ratkaisuista hyvinvointia harvaan asutulle maaseudulle - seminaari 11.9.2012 Paikallisista ratkaisuista hyvinvointia harvaan asutulle maaseudulle - seminaari 11.9.2012 Onko kaava aina tarpeen maaseudulla? Kunnan ja kylän yhteistyö Korpilahden alueen suunnittelussa Aluearkkitehti

Lisätiedot

Omakotitalojen myynti osoitteessa Satamakatu 32 ja Satamakatu 30 b

Omakotitalojen myynti osoitteessa Satamakatu 32 ja Satamakatu 30 b Kaupunkirakennelautakunta 212 11.12.2013 Omakotitalojen myynti osoitteessa Satamakatu 32 ja Satamakatu 30 b 704/10/03/02/2013 KARA 212 Kaupunkirakennelautakunta 25.6.2013 122: Valmistelijat: Rakennuspäällikkö

Lisätiedot

Plagenin uimaranta ja kioski

Plagenin uimaranta ja kioski Plagen Hangon kaupunki tarjoaa yrittäjän vuokrattavaksi ja ylläpidettäväksi: Plagenin uimaranta ja kioski Plagenin rannan keskeinen sijainti Hangossa, suotuisat luonnon olosuhteet, alueen valtakunnallisestikin

Lisätiedot

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelman tavoite on elämän laadun parantaminen kylällä palveluja kehittämällä sekä kylän ympäristöä hoitamalla. Kylällä säilytetään nykyinen asukasluku

Lisätiedot

AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista

AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista 1. Asuintonttien rakennukset 1-519 135 k-m² (tieto citygisistä) 1964 Kuvat eteläisestä julkisivusta ja huoltotiestä,

Lisätiedot