Linkki Jyrängön koulun kotisivulle:

Transkriptio

1 Jyrängön koulu Koskensaarentie Heinola kimmo.nykanen@heinola.fi p Linkki Jyrängön koulun kotisivulle: Linkki Jyrängön koulun koululiikuttajan kotisivulle: YLEISTÄ Jyrängön koulussa on aloitettu vuodesta 2005 alkaen panostaa liikunta- ja terveyskasvatukseen siten, että se olisi luonnollinen osa koulun toimintakulttuuria ja lasten arkea. Jyrängön koululla on jo nykyisellään tehty erittäin paljon alakoululaisten liikuttamisen eteen. Haluamme kuitenkin toimia edelläkävijöinä ja jatkuvasti kehittää omaa toimintaamme. Kehittämistyömme lähtökohtana on luoda sellaista uutta toimintaa ja toimintaympäristöä, joka liittyisi luontevaksi osaksi aiempaa kehitystyötämme ja nykyistä toimintaamme ja palvelisi tavoitettamme liikkuvasta ja hyvinvoivasta lapsesta. Seuraavassa esitellään niitä toimenpiteitä, joita Jyrängön koulussa on tehty koulupäivien liikunnallistamisen eteen: A. Tavoiteasettelu Koulun liikuntatoiminnalle on luotu seuraavat tavoitteet: 1. Lisätä lasten liikunnan määrää koulupäivän aikana (oppi- ja välitunnit). 2. Parantaa liikuntatuntien laatua. Erityishuomio fyysisen toimintakyvyn kehittämiseen. 3. Kannustaa ja motivoida terveelliseen liikunnalliseen elämäntapaan (oppilaat, henkilökunta, vanhemmat). 4. Innostaa henkilökuntaa liikuntakasvatuksen monipuoliseen kehittämiseen sekä viedä eteenpäin henkilöstön osaamista liikunnan alueella (koulutus, sisäinen keskustelu). 5. Liikuntaympäristön aktiivinen tarkastelu, hyödyntäminen ja kehittäminen. 6. Luoda uudenlaisia malleja koulun sisätilojen hyödyntämiseen. 7. Tuoda uutta teknologiaa mukaan lasten liikuttamiseen. 8. Etsiä ja kehittää yhteistyömalleja urheiluseurojen, järjestöjen ja koulun välille. 9. Profiloitua liikuntaan (suunnannäyttäjä, edelläkävijä). 1

2 B. Tuntikehys Kaikilla luokka-asteilla tuntikehystä on kohdennettu liikuntaan taito- ja taideaineiden välyksestä. Oppilailla on liikuntatunteja luokilla 1-2 kolme tuntia viikossa ja luokilla 3-6 neljä tuntia viikossa. Oppitunnit pidetään yksittäisinä tunteina, jotta liikuntaa tulisi mahdollisimman usein sopivina annoksina. Koulun muuta liikunnallista toimintaa, kuten välitunti- ja kerhotoimintaa, on kohdennettu eri luokille niille koulupäiville, joina ei ole liikuntatunteja. Tavoitteena on, että jokaisena päivänä koulussa tulisi liikuttua. C. Liikunnan opetus Liikuntatunneille on luotu vuosikalenteri, jota noudatetaan kaikilla luokkaasteilla. Liikuntatunneille on tehty tavoitteisiin ja sisältöihin liittyviä painotuksia. - Lajitaidot (2h/vko) - Kuntotunnit = fyysisen toimintakyvyn kehittäminen (2h/vko). Näillä liikuntatunneilla erityispaino opetuksessa on kestävyyden, lihaskunnon ja liikkuvuuden kehittämisessä. Kuntotuntien sisällöille on luotu myös vuodenkiertoon nivoutuva kalenteri. D. Koulupäivän rytmitys Koulupäivään on tehty rakenteellisia muutoksia, jotta todellinen liikkuminen koulupäivän aikana mahdollistuisi. Päivän aikana on kaksi pidempää välituntia (25 ja 40 min), joiden aikana on mahdollisuuksia omaehtoiseen tai ohjattuun liikkumiseen. Ns. välkkärit eli oppilaista koulutetut välituntiliikuttajat järjestävät useamman kerran viikossa eri ikäryhmille ohjattua välituntitoimintaa sekä sisällä että ulkona. E. Välitunnit Oppilailla on välituntien aikana mahdollisuuksia liikkua koulun - piha-alueella - sisätiloissa - lähimaastossa Koululla on käytössään liikuntavälinekaapit, joihin on ostettu runsain mitoin erilaisia liikunta-, peli- ja leikkivälineitä oppilaiden vapaasti käytettäväksi. Sisältöä on ideoitu sekä henkilökunnan että oppilaiden toimesta. Kaapeissa on aina myös ns. kausiliikuntavälineitä saatavissa. Lisäksi kaapeista löytyy toiminnallisia ohjeita leikkeihin ja peleihin. Osa oppilaista on koulutettu ns. välkkäreiksi, joiden tarkoituksena on järjestää liikunnallista toimintaa välitunneille. 4. luokan välkkärit ohjaavat koulun luokan oppilaita ja luokan välkkärit luokan oppilaita. Koulun sisätilat (liikuntasali, aula, käytävät) ovat aina vuorollaan käytössä osalle luokista välituntien aikana. Myös näille sisävälitunneille on hankittu 2

3 koulun omasta käyttöbudjetista erilaisia yhteistoimintaan ohjaavia liikuntavälineitä. Lisäksi kaikki oppitunneille hankitut liikuntavälineet ovat välituntisin oppilaiden käytössä. Kunnossa pienestä pitäen projektin yhteydessä koulumme takapihalle rakennettiin pururata. Sen valmistuttua alue liitettiin osaksi koulumme välituntialuetta. F. Kerhotoiminta Pitkillä 40 minuutin välitunneilla oppilailla on useampana päivänä viikossa mahdollisuus osallistua ohjattuun kerhotoimintaan, joka on tarjonnut muiden taito- ja taide-alueiden ohella aina runsaasti mahdollisuuksia monipuoliseen liikkumiseen. Näitä kerhoja pitävät sekä koulumme opettajat että 3. sektorin edustajat. Osallistuminen kerhoihin on ollut erittäin aktiivista. Opettajien pitämät kerhot ovat monesti toimineet periodeissa (8-10 viikkoa). Näihin kerhoihin osallistumisen kynnys on matalalla ja ne toimivatkin parhaimmillaan vakinaisempaan harrastukseen ohjaavina väylinä. G. Toiminnallinen koulunpiha ja lähiliikuntapaikka Jyrängön koulun lähialueita on tarkasteltu ja kehitetty yhdessä henkilökunnan, oppilaiden ja vanhempainryhmän sekä koulun ulkopuolisten tahojen kanssa. Pururata koulun takapihan alueelle lähti liikkeelle oppilaskunnan ideoinnin kautta. Haluamme edelleen vahvistaa Jyrängön koulun aluetta niin toiminnallisena koulualueena kuin Jyrängön alueen asukkaiden lähiliikuntapaikkana. Parhaimmillaan koulunpiha toimiikin koko asuinalueen yhteisenä liikuntapaikkana. Koulunpiha-alueelle on hankittu ja tullaan hankkimaan sellaisia toimintavälineitä, jotka palvelevat sekä koulu että vapaa-ajalla. H. Teknologian hyödyntäminen lasten liikuttamisessa Nykyajan lapset käyttävät vapaa-aikaansa paljon television sekä peli- ja tietokoneiden ääressä. Ruutuaikaa on keskimäärin 6-8 tuntia viikossa. Yksi koulumme tavoitteista on kääntää tappiota voitoksi ja hyödyntää uuden teknologian laitteita lasten liikuttamisessa. Hyödynnämme niin pelikonsoleita kuin leikinomaisia liikunta- ja oppimisympäristöjä tarjoavia teknologisia sovelluksia. Tällaisia ovat mm. Wii-pelit, SmartUs-alustat sekä tanssimatot. Sen lisäksi, että ne saavat hien virtaamaan, ne kehittävät tasapainoa ja motorisia taitoja, yhdistävät oppimista jne. Oppilaat voivat koulupäivän aikana hankkia peliaikaa edm. laitteisiin kiertämällä koulun takapihalla olevaa pururataa sovitun määrän. Edellisten lisäksi hyödynnämme toiminnassamme mm. Polar Active mittareita, joista lapsi oppii helposti lukemaan oman päivittäisen aktiivisuutensa. Jatkossa tulemme hankkimaan koululle mm. geokätkeilyyn sopivia laitteita sekä muita vastaavia aktiiviseen ja/tai hyötyliikuntaan liittyviä sovelluksia. I. Koululiikuttaja 3

4 Koulullamme työskentelee ns. koululiikuttaja 5 h/vko. Koululiikuttajan tehtäviin kuuluu kehittää, organisoida ja toteuttaa koulun välituntitoimintaa sekä oppilaiden omaehtoista liikuntaa. Koululiikuttaja pyrkii myös järjestämään liikunnallisia tapahtumia, joita suunnataan oppilaiden lisäksi koko perheelle. Koululla ja koulun läheisyydessä tapahtuva toiminta vahvistaa Jyrängön koulun aluetta lähiliikuntapaikkana. Lisäksi koululiikuttaja kehittää yhteistyötä koulun ja seuratoimijoiden välille. Koululiikuttajan rooli on ollut merkittävä etenkin välkkäritoiminnan selkiytymisessä. Koululiikuttaja on pystynyt luomaan välituntitoimintaan mallin, jossa vuorollaan välituntitoiminnan järjestämisestä vastuussa olevat oppilaat ovat saaneet ennen vastuuvuoroaan myös tarvittaessa opastusta tulevaan ohjaustehtäväänsä. J. Kouluttautuminen Koulun henkilökunta on sitoutunutta liikuntakulttuurin kehittämiseen. Sitoutumista ovat osaltaan kasvattaneet ne liikunnalliset koulutukset, joita on järjestetty koko työyhteisölle sekä ne koulutukset joihin henkilökunta on omatoimisesti ja aktiivisesti hakeutunut. K. Yhteistyö muiden tahojen kanssa Olemme luoneet ns. seurapankkia, johon paikalliset urheiluseurat ja -järjestöt voivat ilmoittautua. Tämä tarkoittaa sitä, että seurat, joiden kanssa tehdään yhteistyötä, osallistuvat liikunnanopetukseen joko lajiesittelyin tai esim. demotunnein. Sitä kautta lajiesittelyjen yhteydessä lapsia pystytään myös ohjaamaan liikunnallisten harrastuksien pariin. Seurojen lisäksi tärkeitä yhteistyökumppaneitamme ovat paikallisesti Heinolan kaupungin liikuntatoimi ja paikallislehti Itä-Häme. Valtakunnalliset toimijat kuten Nuori Suomi ja Koululiikuntaliitto ovat meille myös erittäin tärkeitä yhteistyö- ja keskustelutahoja. Vanhempainryhmä on ollut Jyrängön koulun liikuntatapakulttuurin kehittämisessä mukana niin suunnittelussa kuin toteutuksessa. Vanhempainryhmän kanssa on lisäksi tehty mm. koulumatkakartoituksia. Turvallinen koulumatka kävelijälle ja pyöräilijälle edesauttaa lasten hyötyliikuntaa. 4

5 TOIMINTAVUOSI TAVOITTEET Jokaisella yksilöllä on omat motiivinsa liikkumiselle. Siinä missä toisen saa liikkumaan terveydelliset tai sosiaaliset tekijät, voi toinen hakea elämyksiä tai väylää ylimääräisen energian purkuun. Jyrängön koulun liikuntakulttuuria kehitetään hankkeen toisena toimintavuonna kokonaisuutena edelleen siten, että erilaiset yksilöt ja liikkujat tulisi huomioitua mahdollisimman hyvin. Hankkeen toisena toimintavuonna haluamme erityisesti nostaa seuraavia teemoja esiin: Omaehtoinen liikunta Ohjattu liikunta Perheliikunta ja vapaa-aika Nykyajan ja tulevaisuuden teknologian hyödyntäminen lasten liikuttamisessa Henkilökunnan kouluttautuminen Omaehtoinen liikunta Omaehtoisen liikunnan kulttuurin haluamme luoda sellaiseksi, että se tarjoaa kaikkein passiivisimmille virikkeitä ja ideoita omaehtoiseen liikkumiseen ja toisaalta luo myös paljon liikkuvillekin lisämahdollisuuksia. Koulun piha-alueen kehittäminen Koulun piha-alueesta muokataan ympäristöä, joka houkuttaisi liikkumaan niin välituntien aikana kuin vapaa-aikanakin eri-ikäisiä toimijoita. Koulun pihalle tai sen välittömään läheisyyteen pyritään saamaan toimintaa elävöittämään ulkokuntolaitteita, sijoittaminen pururadan yhteyteen frisbeegolf-koreja koripalloteline ja kori pallo-/heittoseinä Välituntitoiminta Oppilaista koulutetaan lisää välituntiohjaajia (Välkkäreitä) ja nykyisille ohjaajille tarjotaan lisäkoulutusta. Koululiikuttajan kanssa vahvennetaan nyt luotua mallia ohjatusta ja omaehtoisesta välituntitoiminnasta. Koululiikuttaja antaa oppilaille ohjausta välituntien suunnitteluun ja toteutukseen. Sekä ulko- että sisävälitunneille hankitaan lisää peli- ja leikkivälineitä sekä uusitaan kuluneita. Kaikki koulumme liikuntatilat ja -välineet niin sisä- kuin ulkoliikuntaankin ovat oppilaiden käytössä koulupäivien aikana. 5

6 Ohjattu liikunta Liikuntatunnit Kuntokortti Ohjatun liikunnan kohdalla haluamme kiinnittää huomiota erityisesti liikunnan määrään, laatuun ja ajoittamiseen. Liikuntatunteja on eri vuosiluokilla 3-4 vuosiviikkotuntia. Liikuntatunnit pidetään ns. yksöistunteina, jotta liikuntaa tulisi mahdollisimman usein sopivina annoksina. Muuta omaehtoista liikunnallista toimintaa, kuten kerhotoimintaa ja ohjattuja välitunteja, kohdennetaan niille päiville, jolloin oppilaalla ei ole liikuntatuntia. Oppituntien kohdalla jaottelua lajitaitoihin ja fyysistä toimintakykyä kehittäviin tunteihin (ns. kuntotunnit) vahvistetaan. Kuntotunneilla erityisesti luokilla pyritään kehittämään kestävyyttä, lihaskuntoa ja liikkuvuutta. Hankkeen toisena toimintavuonna eri luokka-asteille tehdyt jaksomallit kuntotunneille pyritään saattamaan sellaiseen muotoon, että ne ohjaisivat toimintaa myös hankkeen päätyttyä. Jokainen koulun oppilas suorittaa kuntotestit puolivuosittain. Testitulokset kirjataan oppilaan omaan kuntokorttiin. Sama kortti seuraa oppilasta läpi koko alakoulun. Kuntokortin tarkoituksena on mahdollistaa jokaisen oman kehityksen seuraaminen. Kortin kotona käyttämisen yhteydessä vanhemmille on tarkoitus jakaa sopivia tietoiskuja liikuntaan, ravintoon ja uneen liittyen. Koulun liikuntakulttuuri Jyrängön koululla on jo nykyisellään paljon erilaisia liikuntatapahtumia lukuvuoden aikana. Hankevuodelle haluamme juurruttaa koulun kulttuuriin lisänä kuukausittaiset koko koulun yhteiset liikunta- ja ulkoilupäivät. Etenkin aktivoitaessa liikunnallisesti kaikkein passiivisimpia on hyvä huomioida liikunnan sosiaalinen puoli, yhdessä liikkuminen ja tekeminen. Liikunta voi olla myös lapselle yhteisöllinen kokemus. Aamunavaukset Kerhotoiminta Luokat pitävät vuorollaan muille koulun oppilaille liikunnallisia aamunavauksia. Liikunnallista kerhotoimintaa tuodaan edellisen hankevuoden tapaan keskelle oppilaiden koulupäivää (pitkät välitunnit) sekä välittömästi sen yhteyteen. Opettajien lisäksi kerhonvetäjinä toimii 3. sektorin edustajia. Henkilökohtainen ohjaus 6

7 Kaupungin fysioterapian kanssa etsitään yhteistyömuotoja, miten voitaisiin rohkaista ja ohjata kaikkein vähiten liikkuvia myönteisessä hengessä. Tavoitteena olisi toimiva henkilökohtainen liikuntaneuvonta. Perheliikunta ja vapaa-aika Lapsi ei aina ole perheessä se, joka päättää, milloin ja miten liikutaan, jos liikutaan. Myönteiset kokemukset aikuisille yhdessä lasten kanssa liikkumisesta edesauttavat myös lasten mahdollisuuksia monipuoliseen liikkumiseen. Koululiikuttajan tapahtumat Pelivuorot Koululiikuttajan rooliin kuuluu edelleen järjestää Jyrängön koululla tai sen lähialueella perheille yhteisiä liikuntatapahtumia. Tarkoituksena on, että lapset ja vanhemmat löytäisivät tapahtumien kautta uusia mahdollisuuksia yhteiseen liikkumiseen. Kerhohankkeen kautta on tarkoitus tuottaa Jyrängön koululla Liikkuva koulu hankkeen aikana hyväksi havaittuja perheliikuntatapahtumia myös muille Heinolan kouluille. Näin koululiikuttajan rooli tulisi tunnetuksi Heinolassa ja tukisi tavoitetta, että Heinolan kouluilla työskentelisi tulevaisuudessa yhteinen koululiikuttaja. Lapsille ja vanhemmille varataan koulun liikuntasalista pelivuoroja, jotka mahdollistavat yhteisen harrastamisen esim. viikonloppuisin koulun tiloissa muiden lasten ja vanhempien kanssa. Koulun liikuntakulttuuri Koko koulun yhteiset kuukausittaiset liikunta- ja ulkoilupäivät voidaan ajoittaa toisinaan myös iltapäiville tai iltoihin, jolloin perheillä on paremmin mahdollisuuksia osallistua ko. koulupäiviin yhdessä lasten kanssa. Seurayhteistyö Seurapankkia työstetään eteenpäin. Koululiikuttajan toimenkuvaan kuuluu yhteistyön syventäminen ja monipuolistaminen seurojen suuntaan yhdessä koulun muun henkilökunnan kanssa. Tulevalle lukuvuodelle kehittelemme yhdessä koululiikuttajan kanssa mallia, jossa paikalliset urheiluseurat olisivat vuorollaan pitämässä kerta viikossa lajiesittelyjä sitä varten erikseen varatulla ajalla. Nykyajan ja tulevaisuuden teknologian hyödyntäminen lasten liikuttamisessa 7

8 Tällä hetkellä on olemassa paljon sellaisia uutta teknologiaa hyödyntäviä laitteita ja ohjelmistoja, joita kouluissa ja lasten liikuttamisessa ei vielä hyödynnetä riittävästi. Niiden avulla voidaan saada melko vaivattomastikin kerättyä palautetta lapsen liikkumisesta. Lukuvuonna koululle hankitaan mm. geokätkeilyyn tarvittavia välineitä. Lisäksi pidetään yhteyttä eri välinevalmistajiin ja tartutaan kiinni ajanhermolla oleviin sovelluksiin. Henkilökunnan kouluttautuminen Henkilökunnalle järjestetään yhteistä liikuntakoulutusta. Lisäksi henkilökuntaa ohjataan osallistumaan säännöllisesti erilaisiin liikunta-alan koulutuksiin ja seminaareihin ja näin kehittämään omaa osaamistaan. Henkilökunta tekee vierailuja muihin hankekouluihin sekä yhteistyötahojen tilaisuuksiin. Jyrängön koulun liikunnan kehittämistyössä rakennetaan myös kansainvälistä yhteistyötä ja verkostoa. 8