OSALLISTUJAT Elomaa Jari puheenjohtaja Päätöksentekijät Posti Pekka I varapuheenjohtaja. Muut osallistujat Lindelöf Henry kaupunginjohtaja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OSALLISTUJAT Elomaa Jari puheenjohtaja Päätöksentekijät Posti Pekka I varapuheenjohtaja. Muut osallistujat Lindelöf Henry kaupunginjohtaja"

Transkriptio

1 -1, KH :00 OSALLISTUJAT Elomaa Ji puheenjohtaja Päätöksentekijät Posti Pekka I vapuheenjohtaja Lommi Semi II vapuheenjohtaja Haakana Mervi jäsen Hirvonen Pasi Kirjavainen Mika Luumi Ji Merivirta Jorma-Kalevi Olsson Birgitta Pitko Eeva-Riitta Taavitsainen Ninni Tiusanen Ki Tujula Pirjo Muut osallistujat Lindelöf Henry kaupunginjohtaja Haapanen Jorma palvelujohtaja Koivisto Jmo kansliapäällikkö Brask Nina valt.puheenjohtaja Kotiniemi Topias valt. I vapuheenjohtaja Tiusanen Pentti valt. II vapuheenjohtaja Eerola Juho valt. III vapuheenjohtaja Hassinen Raino kaupunginsihteeri, sihteeri Makkonen Ki tiedotuspäällikkö Poissa ALLEKIRJOITUKSET Puheenjohtaja Sihteeri LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Todetaan Pykälät PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Kotka Pöytäkirjan tkastajat PÖYTÄKIRJA YLEI- SESTI NÄHTÄVÄNÄ Asianhallintayksikössä (kaupungintalo, 5. krs)

2 96, KH :00 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kh Oikaisuvaatimusohje

3 97, KH :00 Pöytäkirjan tkastajat Kh Ei oikaisuvaatimusohjetta

4 98, KH :00 Käsittelyjärjestys Kh Ei oikaisuvaatimusohjetta Hyväksytään listan mukaisena.

5 99, KH :00 KH: 549/2013 Talouden seuranta Kh Valmistelijat: Talouspäällikkö Ji-Pekka Väisänen, puh Controllerit Riitta Reponen, puh Maija Spännäri, puh Leena Rasi, puh Mait Heikkilä, puh Kaupunginhallitukselle annettava lyhyt seurantaportti käsittää keskeiset tiedot kaupungin ja liikelaitosten yhteenlasketusta talouden toteutumisesta /. Esityslistan liitteenä oleva tuloslaskelma osoittaa, että toimintakatteen toteutuma on 24,4 % (23,0 % maaliskuussa 2013) ja vuosikate 8,9 miljoonaa euroa (7,8 maaliskuussa 2013). Lautakuntien toiminta ja talous Kaupunginhallitus Myyntivoittojen seuranta (milj. euroa) Vastuualue Tavoite 2014 Toteutunut 3/2014 Ennuste 2014 Ero ennuste - tavoite Tilapalvelu 3,25 0,00 0,15-3,10 Kaupunkisuunnittelu 2,75 0,03 2,01-0,74 Kaupunginhallitus 0,00 0,00 0,50 0,50 YHTEENSÄ 6,00 0,03 2,66-3,34 Katiinankallion tonttikaupat sekä Kaakon Taitoan osakemyynti toteutuvat kevään aikana. Hovinsaessa toteutunee tonttikauppoja vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Kaupunginhallituksen ennusteeseen on sisällytetty edellä olevan taulukon mukainen vio myyntivoittotavoitteesta jäämisestä, vaikutus -3,34 milj. euroa. Sosiaali- ja terveyslautakunta Ennuste sosiaali- ja terveyslautakunnan toimintakatteen ylittymisestä on 1,3 milj. euroa. Työmkkinatuen kuntaosuuden ennusteeksi on laskettu 4,5 milj. euroa, mikä ylittää määrärahan 1,3 milj. eurolla. Määrärahavaus erikoissairaanhoidon ennakoihin on n. 1,5 milj. euroa laskutusta pienempi. Tammi-maaliskuun tuotelaskutukseen nähden on Kotkan käyttö ollut edelleen ennakkoja pienempää noin 0,5 milj. euroa. Ennakko- ja tuotelaskutuksen välinen erotus on hieman kaventunut edelliseen tkasteluun nähden. Tehostamistoimenpiteillä sekä Ceassa että kaupungin omissa toiminnoissa pyritään saavuttamaan tasapaino talousviossa olevan vajeen kattamiseksi. Lastensuojelun ja sijaishuollon selvitystyö on valmistumassa ja sen tuomia ratkaisuja pyritään saamaan nopeasti käytäntöön. Riskinä on budjetin ylittyminen ulkopuolisten sijoitusten osalta n. 0,8 milj. euroa.

6 99, KH :00 KH: 549/2013 Vammaispalveluissa asiakasmaksujen tkistukset, osittaiset palautukset edelliseltä vuodelta sekä laskutuskäytäntöjen muutokset tuovat paineita talousviossa pysymiseksi. Näiden toimenpiteiden johdosta tuotot omien asumisyksiköiden osalta jäävät alle budjetoidun, vaikkakin ostopalveluissa tuotot kasvavat on yhteisvaikutus kuitenkin n. 0,1 milj. euroa negatiivinen. Vammaispalvelulain edellyttämän henkilökohtaisen avun järjestämiskustannuksien hillitsemiseen haetaan uusia ratkaisuja. Tähän mennessä palvelu on järjestetty joko avustuksena avustajan palkkaamiseksi tai asiakaspalvelujen ostoina, joihin nyt vioidaan kuluvan noin 1,1 milj. euroa enemmän kuin määrärahaa on vattu. Lasten ja nuorten palveluiden lautakunta Lasten ja nuorten palveluiden lautakunnan toteuman vuodelta 2014 ennustetaan jäävän noin 1,5 milj. euroa talousviostaan. Opetustoimen vastuualueen lisämäärärahatpeen ennustetaan olevan 1,1 milj. euroa, joka koostuu seuraavista tekijöistä: Muille kunnille ja laitoksille maksettavat kotikuntakorvaukset 0,25 milj. euroa Sisäilmaongelmista aiheutuneet lisätyöt ja sairauspoissaolot 0,2 milj. euroa Budjetoinnin yhteydessä tapahtuneesta virheestä sekä budjetoinnin jälkeen tapahtuneista olosuhdemuutoksista johtuen vastuualueen palkkaja eläkemaksuvauksesta puuttuu yhteensä 0,65 milj. euron summa Opetustoimen talousviopoikkeama, erityisesti henkilöstökustannusten osalta, eritellään tkemmin huhtikuun seurannan yhteydessä. Päivähoidon ja vhaiskasvatuksen vastuualueella henkilöstömenot tulevat myös ylittymään, ylitysvio n. 0,5 milj, euroa kolmen kuukauden toteutuman perusteella. Henkilöstömenot ovat toteutuneet suurempina (tammimaaliskuu) kuin mitä vuoden 2014 budjettia laadittaessa on voitu vioida mm. seuraavista syistä: Lapsimäärä kunnallisessa päivähoidossa on kasvanut syyskuun 2013 jälkeen noin 40:llä joista puolet alle 3-vuotiaita Päivähoitoon on tullut erityistä tukea tvitsevia lapsia, jotka lisäävät kasvatushenkilöstön määrää, mm. 4:llä lapsella on henkilökohtainen avustaja vaikeavammaisuuden vuoksi. Ennusteessa käytetty tammi-maaliskuun toteuma sisältää keskimääräistä korkeammat äitiysloma- ja sairauspoissaoloista johtuvat sijaismenot sekä keskimääräistä korkeammat vuosilomasijaismenot. Kotitalouksille maksettavista avustuksista säästynee n. 0,1 milj. euroa. Tekninen lautakunta Kuntatekniikan ennustetaan saavuttavan 0,4 milj. euron säästöt. Säästöjä syntyy leudosta alkutalvesta. Tilapalvelun käyttötalouden ennustetaan toteutuvan talousvion mukaisena lukuun ottamatta Khuvuoren koulun väistötilakustannuksia. Kustannusten vioidaan olevan 0,7 milj. euroa. Kymenlaakson Pelastuslaitoksen maksuosuus on budjetoitu 0,3 milj. euroa liian suurena. Lisäksi Teknisen lautakunnan hallinnon talousvioon on kirjattuna eläkekustannuksia 0,1 milj. euroa liikaa. Kustannussäästöt yhteensä 0,4 milj. euroa.

7 99, KH :00 KH: 549/2013 Koko teknisen lautakunnan toimintakatteen ennustetaan olevan 3,8 milj. euroa, kun talousviossa toimintakate on 3,7 milj. euroa, säästö 0,1 milj. euroa. Tilapalvelun investointi-määräraha ylittynee Keskuskoulun korjauskustannusten johdosta. Ylityksen vioidaan olevan 1,0 milj. euroa. Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunnan toimintakatteen ennustetaan toteutuvan talousvion mukaisena. Vuokratuotto-ennuste perustuu voimassaoleviin vuokrasopimuksiin. Uusia huomattavia vuokrasopimuksia ei ennakoida syntyvän. Vuokratuotot jäävät tavoitteestaan 0,14 milj. euroa. Vuokratuotoista syntyvää tuottomenetystä katetaan Räskin alueen puun myyntituloilla. Helmikuun ennusteesta poiketen kaavoitus saavuttaa toimintatuottotavoitteensa. Uusi kaavoitussopimus lisää toimintatuottoja 0,15 milj. eurolla. Mittais- ja kiinteistötoimen toimintatuottojen ennustetaan ylittävän toimintatuottonsa. Kaupunkisuunnittelulautakunnan toimintakulujen ennustetaan ylittävän talousvionsa. Kantasatamahankkeen taloudelliset vaikutukset tkentuvat kuluvan vuoden aikana. Ympäristölautakunta Ympäristölautakunnan toimintatuottojen ja - kustannusten ennustetaan toteutuvan enemmänkin vuoden 2013 tilinpäätöksen kuin kuluvan vuoden talousvion mukaisina. Talousvion ennustetaan ylittyvän 0,3 milj. eurolla, mikä pääasiallisesti muodostuu rakennusvalvonnan toimintatuottojen alituksesta. Rakentaminen on edelleen hiljaista, joten rakennusvalvonnan toimintatuottojen tavoitetaso 0,5 milj. euroa on epärealistinen. Rakennusvalvonnan toimintatuottojen ennustetaan toteutuvan 0,2 milj. euron suuruisina. Rahoitus Rahoituserien ennakoidaan toteutuvan talousvion mukaisesti. Kaupungin pitkäaikainen lainamäärä maaliskuun lopussa oli 219,6 miljoonaa euroa, lisäksi lyhytaikaista velkaa oli 19,0 miljoonaa euroa. Keskimääräinen lainaaika oli 9,52 vuotta ja keskikorko 1,60 %. Kassapäivät ovat -22,9. Verotulot ja valtionosuudet Kotkan verotilitykset olivat tammi-maaliskuussa 4,4 prosentin kasvussa vuoden takaiseen verrattuna. Kunnallisveron muutos on 3,9 % koko maassa, Kotkassa 3,2 %. Yhteisöveron tilitykset ovat samalla ajanjaksolla kasvaneet Kotkassa 76,6 % edellisvuodesta. Verotuloissa on Kuntaliiton laskelmien mukaan odotettavissa painetta koko vuoden osalta talousvion toteutumiseen, verotulot olisivat näin jäämässä noin miljoona euroa budjetoidusta. Valtionosuuksien ennakoidaan toteutuvan talousvion mukaisesti../. Esityslistan liitteenä on graafinen seuranta kaupungin käyttötalouden kehityksestä. Grafiikka osoittaa, että toimintakatteen laskennallinen ennuste koko vuodelta olisi 1,8 miljoonaa euroa talousviota heikompi. Palkkamenojen seuranta kuvaa ko. menojen kirjanpitotilannetta ja osoittaa, että palkkamenot ovat toteutumassa vuoden 2013 toteumaa matalammalla tasolla, talousvion 2014 mukaisina.

8 99, KH :00 KH: 549/2013 Tiedossa olevat epävmat tekijät loppuvuodelle 2014 Seurannan talousvioennusteeseen ei ole sisällytetty seuraavien olemassa olevien riskien ja mahdollisuuksien mahdollista vaikutusta: Vastuualue Riski/mahdollisuus Taloudellinen vaikutus Kaupunkisuunnittelu Jumalniemen tonttijärjestelyt saadaan +1,2 milj. euroa päätökseen. Myyntivoitto to- teutuu. Terveydenhuolto Cean lopullisen kuntalaskutuksen -1,5 milj.euroa toteutuminen ennakoiden mukaisina Sosiaalihuolto Kodin ulkopuolisten sijoitusten jatkuminen, uusien toimintamallien viivästyminen. Sekä henkilökohtaisen avun järjestäminen -0,8 milj euroa -1,2 milj. euroa ostopalveluna että asia- kasmaksujen palautukset YHTEENSÄ -2,3 milj. euroa Ennusteen muutokset seurannan 1-2/2014 jälkeen Oheisessa taulukossa on annettu yhteenveto edellisen seurannan jälkeen ennusteeseen sisällytetyistä muutoksista: milj. eur 02/2014-seuranta, ennustettu tk:n 2014 alijäämä -6,9 Kaupunkisuunnittelulautakunnan toimintatuotot 0,2 Teknisen lautakunnan tilanteen tkentuminen -0,1 Päivähoito ja vhaiskasvatus, toimintaympäristön muutokset -0,4 Muutokset yhteensä -0,3 03/2014-seuranta, ennustettu tk:n 2014 alijäämä -7,2 Kokonaisennuste vuodelle 2014 Tilikauden 2014 tulos on 1,3 milj. euroa pemmalla tasolla kuin vuoden 2013 vastaavana ajankohtana. Koko vuoden ennusteen mukaan kaupunki ja liikelaitokset kokonaisuus olisi jäämässä 7,3 milj. euroa talousviosta. Merkittävin negatiivinen tekijä tämän hetken ennusteessa on myyntivoittotavoitteista jääminen. On mahdollista, että tilanne kehittyy tältä osin loppuvuoden aikana. Esittelijä: Ehdotus: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Kaupunginhallitus merkitsee seurantaportin liitteineen tiedoksi. Ei oikaisuvaatimusohjetta

9 99, KH :00 / Pykälän liite: khraportti_2014_03 KOTKAN KAUPUNKI, KYMIJOEN TYÖTERVEYS, KYMENLAAKSON PELASTUSLAITOS JA ICT KYMI TULOSLASKELMA JA ENNUSTE M TA 2014 Kirjanpito Vertailutieto Muutos Muutos Ennuste ed. vuoden sama ed. vuoteen % ajankohta Toimintatuotot 107,4 24,3 23,5 0,8 3 % 105,1 Toimintakulut -390,1-93,2-90,1-3,1 3 % -394,2 ULKOINEN TOIMINTAKATE -282,7-68,9-66,5-2,3 4 % -289,1 Sisäiset tulot 46,6 10,9 12,2-1,2-10 % 46,6 Sisäiset menot -46,6-10,9-12,2 1,2-10 % -46,6 TOIMINTAKATE -282,7-68,9-66,5-2,3 4 % -289,1 Verotulot 211,1 55,9 53,2 2,7 5 % 210,1 Valtionosuudet 90,8 22,8 22,2 0,6 3 % 90,8 Rahoitustuotot ja -kulut 0,0-0,8-1,0 0,2 0,0 Korkotuotot 0,6 0,0 0,0 0,0 Muut rahoitustuotot 5,3 0,0 0,0 0,0 Korkokulut -3,0-0,5-0,4-0,1 Muut rahoituskulut -2,9-0,4-0,6 0,2 VUOSIKATE 19,2 8,9 7,8 1,2 15 % 11,8 Sisäiset korot 0,0 0,0 0,0 0,0 Suunnitelman muk. poistot -20,2-5,0-5,2 0,2-20,2 Kertaluonteiset poistot 0,0 0,0 0,0 0,0 Satunnaiset tuotot 0,0 0,0 0,0 0,0 TILIKAUDEN TULOS -1,1 3,9 2,6 1,3-8,4 Poistoeron ja vausten muutokset 1,2 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -7,2

10 99, KH :00 / Pykälän liite: khraportti_2014_03 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN TOIMIELIMITTÄIN KVLA Keskusvaalilautakunta TARLA Tkastuslautakunta KH Kaupunginhallitus YMPLA Ympäristölautakunta KULA Kulttuurilautakunta KALA Kaupunkisuunnittelulautakunta TELA Tekninen lautakunta SOTELA Sosiaali- ja terveyslautakunta LIIKUNTA Liikuntalautakunta LANULA Lasten ja nuorten lautakunta Toteuma Budjetti TA Tot% Ennuste Toimintatuotot ,00 % Toimintakulut ,14 % ULK. TOIMINTAKATE ,43 % S Sisäiset erät ,00 % Ero TA/Ennuste TOIMINTAKATE ,98% Toimintatuotot 0 0 0,00 % 0 4 Toimintakulut ,72 % ULK. TOIMINTAKATE ,72 % S Sisäiset erät ,00 % -400 TOIMINTAKATE ,69% S Hallinnon vyörytykset Toimintatuotot ,72 % Toimintakulut ,23 % ULK. TOIMINTAKATE ,16 % S Sisäiset erät ,70 % TOIMINTAKATE ,17% S Hallinnon vyörytykset Toimintatuotot ,22% Toimintakulut ,23% ULK. TOIMINTAKATE ,77% S Sisäiset erät ,71% TOIMINTAKATE ,51% S Hallinnon vyörytykset Toimintatuotot ,42% Toimintakulut ,55% ULK. TOIMINTAKATE ,85% S Sisäiset erät ,74% TOIMINTAKATE ,93% S Hallinnon vyörytykset Toimintatuotot ,72% Toimintakulut ,27% ULK. TOIMINTAKATE ,38% S Sisäiset erät ,93% TOIMINTAKATE ,09% S Hallinnon vyörytykset Toimintatuotot ,91% Toimintakulut ,52% ULK. TOIMINTAKATE ,26% S Sisäiset erät ,92% TOIMINTAKATE ,77% S Hallinnon vyörytykset Toimintatuotot ,37% Toimintakulut ,53% ULK. TOIMINTAKATE ,14% S Sisäiset erät ,46% TOIMINTAKATE ,06% S Hallinnon vyörytykset Toimintatuotot ,72% Toimintakulut ,13% ULK. TOIMINTAKATE ,58% S Sisäiset erät ,59% TOIMINTAKATE ,31% S Hallinnon vyörytykset Toimintatuotot ,18% Toimintakulut ,43% ULK. TOIMINTAKATE ,99% S Sisäiset erät ,14% TOIMINTAKATE ,82% S Hallinnon vyörytykset 0 0

11 99, KH :00 / Pykälän liite: khraportti_2014_03 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN TOIMIELIMITTÄIN Pelastuslaitos Työterveys ICT Kymi Kaupunki ja liikelaitokset yhteensä Toteuma Budjetti TA Tot% Ennuste Toimintatuotot ,76% Toimintakulut ,08% ULK. TOIMINTAKATE ,06% Ero TA/Ennuste TOIMINTAKATE ,06 % Toimintatuotot ,35% Toimintakulut ,65% ULK. TOIMINTAKATE ,18% TOIMINTAKATE ,18 % Toimintatuotot ,32% Toimintakulut ,76% ULK. TOIMINTAKATE ,57% TOIMINTAKATE ,57 % Toimintatuotot ,66% Toimintakulut ,89% TOIMINTAKATE ,36 %

12 99, KH :00 / Pykälän liite: khraportti_2014_03 TOT TOT TOT ENN ENN ENN ENN ENN ENN ENN ENN ENN Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Mraskuu Joulukuu Toimintatuotot Henkilöstökulut Palvelujen ostot Muut toimintakulut ULK.TOIMINTAKATE Verotulot ja v.osuudet Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE Satunnaiset erät Investoinnit, netto VELKAPAINEVAIKUTUS YHT Summa Summa Summa Ero TOT ENN TOT&ENN TA2014 tal.vioon TP2013 Toimintatuotot Henkilöstökulut Palvelujen ostot Muut toimintakulut ULK.TOIMINTAKATE Verotulot ja v.osuudet Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE Satunnaiset erät Investoinnit, netto VELKAPAINEVAIKUTUS YHT

13 99, KH :00 / Pykälän liite: grafiikka 2014 TOIMINTAKATE PALKAT JA PALKKIOT Kaupunki ja liikelaitokset, talousvion toteutuminen 1000 euroa Kaupunki ja liikelaitokset, kirjanpidon tiedot, ilman sivukuluja 1000 euroa TP TP TA TA Toteutuma % Ero Toteutuma % Ero %-ero euroina %-ero euroina Tammi ,9 7,4-0, Tammi ,0 8,1 0,2 181 Helmi ,4 15,4 0,0-83 Helmi ,0 15,8-0,2-232 Maalis ,7 24,4 0, Maalis ,8 23,6-0,2-287 Huhti ,6 0,0 Huhti ,0 0,0 Touko ,0 0,0 Touko ,0 0,0 Kesä ,6 0,0 Kesä ,5 0,0 Heinä ,0 0,0 Heinä ,4 0,0 Elo ,8 0,0 Elo ,3 0,0 Syys ,1 0,0 Syys ,2 0,0 Loka ,7 0,0 Loka ,8 0,0 Mras ,4 0,0 Mras ,8 0,0 Joulu ,0 0,0 Joulu ,0 0,0 Toimintakatteen toteutumaprosentti Henkilöstömenojen toteutumaprosentti 120,0 120,0 100,0 80,0 60,0 40,0 100,0 89,4 76,1 81,7 67,8 60,0 51,6 41,0 100,0 80, , ,5 40,0 40,0 32,0 16,0 23,8 91,8 100,0 83,8 76,2 60,4 68, ,0 0,0 32,6 15,4 23,7 24,4 7,9 15,4 7,4 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 20,0 0,0 23,6 8,0 15,8 8,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0

14 99, KH :00 / Pykälän liite: grafiikka 2014 TOIMINTATULOT TOIMINTAMENOT Kaupunki ja liikelaitokset, talousvion toteutuminen 1000 euroa TP TP TA TA Toteutuma % Ero Toteutuma % Ero %-ero euroina %-ero euroina Tammi ,3 10,1-0,3-286 Tammi ,5 8,2-0, Helmi ,4 16,1-0,2-250 Helmi ,7 15,6 0,0-107 Maalis ,9 22,7-0,3-282 Maalis ,5 23,9 0, Huhti ,1 0,0 Huhti ,3 0,0 Touko ,5 0,0 Touko ,1 0,0 Kesä ,8 0,0 Kesä ,1 0,0 Heinä ,3 0,0 Heinä ,5 0,0 Elo ,8 0,0 Elo ,0 0,0 Syys ,8 0,0 Syys ,9 0,0 Loka ,6 0,0 Loka ,2 0,0 Mras ,5 0,0 Mras ,7 0,0 Joulu ,0 0,0 Joulu ,0 0,0 Toimintatulojen toteutumaprosentti Toimintamenojen toteutumaprosentti 120,0 120,0 100,0 80,0 100,0 90,5 83,6 100,0 80,0 100,0 89,7 73,9 82,2 60,0 40,0 20,0 0,0 22,7 16,1 10,1 10,3 16,4 22,9 31,1 37,5 45,8 54,3 60,8 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 67,8 0,0 0,0 0, ,0 40,0 20,0 0,0 8,2 15,6 8,5 23,9 15,7 23,5 32,3 40,1 50,1 58,5 66,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,

15 99, KH :00 / Pykälän liite: grafiikka 2014 TOIMINTAKATE (Laskennallinen malli, ei huomioi toiminnallisia eroja vuosien välillä, nämä huomioitu ennusteessa) Kaupunki ja liikelaitokset, talousvion toteutuminen 1000 euroa TP TA Ero TOT-TA Ennusteet Ennusteiden erot TA2014:een Toteutuma % TOT2013 TA2014 TOT2014 TOT2014 ENN2014 POS2014 NEG2014 ENN2014 POS2014 NEG ero suht.ero Tammi ,9 7,4-0,4-5,7 % Helmi ,4 15,4 0,0 0,2 % Maalis ,7 24,4 0,6 2,7 % Huhti ,6 0,0 2,7 % Touko ,0 0,0 2,7 % Kesä ,6 0,0 2,7 % Heinä ,0 0,0 2,7 % Elo ,8 0,0 2,7 % Syys ,1 0,0 2,7 % Loka ,7 0,0 2,7 % Mras ,4 0,0 2,7 % Joulu ,0 0,0 2,7 % Positiivinen ennuste Negatiivinen ennuste Kumulatiivinen ennuste toimintakatteen kehittymisestä Ennusteiden erot suhteessa talousvioon 0 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Mras Joulu Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Mras Joulu TOT ENN2014 TOT ENN2014 POS NEG2014 POS NEG

16 100, KH :00 KH: 1359/2013 Europlamenttivaalit 2014; vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen Kh / 83 Asian käsittely: (Listateksti ja ehdotus samat kuin alla / Kh ) Todettiin, että valtuustoryhmien puheenjohtajat käyvät kokoonpanoehdotukset uudelleen läpi ja että valtuuston I vapuheenjohtaja Topias Kotiniemi on lupautunut kokoonkutsujaksi. Päätös: Päätettiin palauttaa asia uudelleen valmisteltavaksi ja ottaa se uudelleen esille pidettävässä kokouksessa. Kh Valmistelija: Kaupunginsihteeri Raino Hassinen, puh Kunnanhallituksen on vaalilain 15 :n mukaan hyvissä ajoin ennen vaaleja asetettava 1. kutakin äänestysaluetta vten vaalilautakunta, johon kuuluu puheenjohtaja, vapuheenjohtaja ja kolme muuta jäsentä sekä tpeellinen määrä vajäseniä, joita on kuitenkin oltava vähintään kolme 2. laitoksessa toimitettavaa ennakkoäänestystä vten yksi tai useampi vaalitoimikunta, joihin kuhunkin kuuluu puheenjohtaja, vapuheenjohtaja ja yksi muu jäsen sekä tpeellinen määrä vajäseniä, joita on kuitenkin oltava vähintään kolme. Jäsenet ja vajäsenet on valittava vaalikelpoisista kunnan asukkaista siten, että Kymen vaalipiirissä edellisissä eduskuntavaaleissa ehdokkaita asettaneet puoluerekisteriin merkityt puolueet mahdollisuuksien mukaan tulevat edustetuiksi kussakin vaalilautakunnassa ja vaalitoimikunnassa. Hkittaessa edellisten eduskuntavaalien edustavuutta vaalilautakunnissa ja -toimikunnissa tkastellaan jäseniä ja vajäseniä erikseen. Näin tehdään myös tasa-volain soveltamisessa. Sekä vsinaisissa jäsenissä että vajäsenissä on siis oltava naisia ja miehiä kumpiakin vähintään 40 %. Vaalilautakunnan vajäsenet ja vaalitoimikunnan vajäsenet laitoksissa toimitettavaa ennakkoäänestystä vten on asetettava siihen järjestykseen, jossa he tulevat jäsenten sijaan. Ehdotusten tekijöiden on vmistettava, että ao. henkilöt ovat todella käytettävissä ko. tehtävään. Europlamenttivaalit järjestetään Vaalien ennakkoäänestys järjestetään Vaalilautakunnat, äänestysalueet ja -paikat selviävät liitteestä. Jäsenehdotuksia tekevien tulisi vmistua siitä, että ao. henkilöllä on mahdollisuus päästä ao. äänestyspaikalle myös ilman julkisen kulkuneuvon käyttöä. Edelleen asetetaan entiseen tapaan viisi vaalitoimikuntaa.

17 100, KH :00 KH: 1359/2013./. Valtuustoryhmien ehdotukset vaalilautakuntien ja -toimikuntien kokoonpanoksi jaetaan erillisenä liitteenä kokoukseen osallistuville ja valtuustoryhmien puheenjohtajille. Äänestyspaikat ilmenevät lautakuntaluettelosta../. Äänestyspaikkaluettelo on liitteenä. Esittelijä: Ehdotus: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Kaupunginhallitus päättää vuoden 2014 europlamenttivaaleja vten - asettaa vaalilautakunnat 25 äänestysalueelle ja valita kuhunkin vaalilautakuntaan puheenjohtajan, vapuheenjohtajan ja kolme muuta jäsentä sekä tpeellisen määrän vajäseniä (vähintään kolme) - asettaa laitoksissa toimitettavaa ennakkoäänestystä vten viisi vaalitoimikuntaa sekä valita kuhunkin vaalitoimikuntaan puheenjohtajan, vapuheenjohtajan ja yhden muun jäsenen sekä tpeellisen määrän vajäseniä (vähintään kolme) - asettaa vaalilautakuntien vajäsenet sekä vaalitoimikuntien vajäsenet laitoksissa toimitettavaa ennakkoäänestystä vten siihen järjestykseen, jossa he tulevat jäsenten sijaan. Toimeenpano: Ote ja luettelo jäsenistä: keskusvaalilautakunta Ilmoitus: jäseniksi ja vajäseniksi nimetyt valtuustoryhmien puheenjohtajat Oikaisuvaatimusohje

18 100, KH :00 / Pykälän liite: Äänestyspaikkaluettelo KOTKAN KAUPUNGIN ÄÄNESTYSALUEJAKO ALKAEN Äänestysalueen nimi Äänestyspaikan käyntiosoite 001 Kaupungintalon äänestysalue Kaupungintalo Kustaankatu 2, Kotkansai 002 Toivo Pekkasen koulun Toivo Pekkasen koulu äänestysalue Ruotsinsalmenkatu 13, Kotkansai 003 Kirjastotalon äänestysalue Kirjastotalo Kirkkokatu 24, Kotkansai 004 Keskuskoulun äänestysalue Keskuskoulu Keskuskatu 28, Kotkansai 005 Katiinan äänestysalue Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto Kymenlaaksonkatu 29, Kotkansai 006 Tiutisen äänestysalue Tiutisen koulu Alakoulukuja, Tiutisensai 007 Hovinsaen äänestysalue Hovinsaen koulu Ruununmaankatu 2, Hovinsai 008 Metsolan ja Korelan äänestysalue Langinkosken koulu Allintie 20, Metsola 009 Lankilan äänestysalue Aittakorven koulu Vesantie 3, Aittakorpi 010 Ruonalan äänestysalue Ruonalan koulu Khuvuorentie 1, Ruonala 011 Mussalon äänestysalue Mussalon koulu Rajakalliontie 10, Mussalo 012 Khuvuoren äänestysalue Kiinteistö Welho Ututie 2, Khuvuori 013 Aittakorven äänestysalue Aittakorven seurakuntatalo Luhtipolku 3, Aittakorpi 014 Khulan äänestysalue Khulan koulu Vesivallintie 16, Khula 015 Eskolan ja Helilän äänestysalue Helilän koulu Suntionkatu 27, Helilä 016 Sunilan ja Suulisniemen Hakalan koulu äänestysalue Poikkikatu 7, Sunila 017 Hovilan äänestysalue Kyminktanon koulu Temppelikatu 18, Kalliokoski 018 Kalliokosken ja Kierikkalan Kyminktanon koulu äänestysalue Temppelikatu 18, Kalliokoski 019 Koivulan äänestysalue Koivulan koulu Koivulantie 5, Koivula

19 100, KH :00 / Pykälän liite: Äänestyspaikkaluettelo 020 Korkeakosken ja Laajakosken Korkeakosken koulu äänestysalue Veikkolantie 9, Korkeakoski 021 Ristinkallion äänestysalue Otsolan koulu Hiidenkirnuntie 2, Otsola 022 Otsolan äänestysalue Otsolan koulu Hiidenkirnuntie 2, Otsola 023 Tavastilan äänestysalue Tavastilan koulu Tavastilantie 227, Tavastila 024 Länsi-Kymin äänestysalue Pihkoon koulu Atapolku 41, Pihkoo 025 Hurukselan äänestysalue Seuratalo Soihtula Hurukselantie 1953, Huruksela

20 101, KH :00 KH: 1359/2013 Keskusvaalilautakunnan puheenjohtajan ja vapuheenjohtajan palkkion määrääminen Kesla / 11 Valmistelija: Kaupunginsihteeri Raino Hassinen, puh Luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussäännön mukaan keskusvaalilautakunnan puheenjohtajalle ja vapuheenjohtajalle maksettavan vaaleista kullakin kerralla aiheutuneeseen työmäärään perustuvan kertapalkkion vahvistaa kaupunginhallitus. Keskusvaalilautakunnan puheenjohtajan palkkio edellisissä europlamenttivaaleissa vuonna 2009 oli euroa ja vapuheenjohtajan palkkio 550 euroa. Esittelijä: Ehdotus: Kokoukselle valittu puheenjohtaja Keskusvaalilautakunta päättää ehdottaa kaupunginhallitukselle, että Asian käsittely: - keskusvaalilautakunnan puheenjohtajan palkkioksi vuoden 2014 europlamenttivaaleissa määrätään euroa - keskusvaalilautakunnan vapuheenjohtajan palkkioksi mää rätään 550 euroa. Merkittiin, että puheenjohtaja Raija Holopainen ja vapuheenjohtaja Päivi Pkko esteellisinä poistuivat kokouksesta tämän asian käsittelyn ajaksi ja että puheenjohtajaksi tämän asian osalta valittiin yksimielisesti jäsen Jorma Jack. Päätös: Hyväksyttiin ehdotuksen mukaisesti. Kh Esittelijä: Ehdotus: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Kaupunginhallitus päättää määrätä vuoden 2014 europlamenttivaaleissa keskusvaalilautakunnan - puheenjohtajan palkkioksi euroa - vapuheenjohtajan palkkioksi 550 euroa. Toimeenpano: Ote: Kaakon Taitoa Oy / palkat ja palkkiot Raija Holopainen Päivi Pkko Oikaisuvaatimusohje

21 102, KH :00 KH: 1023/2012 Lausunto Kymenlaakso-ohjelman luonnoksesta ja sen ympäristöselostuksesta Kh Valmistelijat: kaupunkisuunnittelujohtaja Mkku Hannonen, puh asemakaava-kkitehti Mja Kukkonen, puh kehitysjohtaja Terhi Lindholm, puh ympäristöjohtaja Eeva Linkola, puh ympäristönsuojelupäällikkö Heli Ojala, puh /. Maakuntaohjelmaluonnos ja siihen liittyvä ympäristöselostus jaetaan liitteenä kaupunginhallituksen kokoukseen osallistuville. Kymenlaakson maakuntahallitus on päättänyt asettaa Kymenlaaksoohjelman luonnoksen ja sen ympäristöselostuksen julkisesti nähtäville. Kymenlaakso-ohjelma sisältää maakuntasuunnitelman sekä alueiden kehittämisen ja rakennerahastotoiminnan hallinnointilain (7/2014) mukaisen maakuntaohjelman. Maakuntahallitus on päättänyt pyytää luonnoksesta viranomaisten ja sidosryhmien lausunnot. Lausunnot on pyydetty antamaan mennessä. Kymenlaakso-ohjelma sisältää kaksi osaa, sekä aluekehityslaissa ja maankäyttö- ja rakennuslaissa määritellyn maakuntasuunnitelman että aluekehityslaissa määritellyn maakuntaohjelman. Kymenlaakso-ohjelma määrittää maakunnan strategian ja tahtotilan sekä tavoitteet seuraaville vuosille. Maakuntasuunnitelma 2030 on pitkän aikavälin visio ja strategia. Maakuntaohjelma esittää Kymenlaakson mahdollisuuksiin, tpeisiin ja erityispiirteisiin perustuvat kehittämisen tavoitteet vuoteen 2017 saakka. Maakuntaohjelmassa sovitetaan yhteen alueen tahtotila sekä kansalliset ja EU-politiikan aluekehitystavoitteet. Kymenlaakso-ohjelma on laadittu Kymenlaakson Liiton johdolla yhteistyössä elinkeinoelämän, Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen, alueen kuntien, kehittämisyhtiöiden, oppilaitosten ja muiden keskeisten toimijoiden kanssa. Lausunto: Kymenlaakso-ohjelman luonnos on rakenteeltaan selkeä asiakirja, jossa on hyvin yhdistetty samoihin kansiin sekä Maakuntasuunnitelma että Maakuntaohjelma. Kotkan Haminan seudulle on päivitetty elinkeinostrategia, Kaakon kasvuohjelma Elinkeinostrategiassa esitetyt painopistealueet ja kehittämistavoitteet on vsin hyvin otettu huomioon ohjelmaluonnoksessa. Ohjelmaluonnos on myös linjassa Kotkan kaupunki- ja elinkeinostrategioiden tavoitteiden kanssa. Kymenlaakson vahvuus perustuu maantieteelliseen sijaintiin idän ja lännen välissä, EU:n ja Venäjän rajalla sekä logistiseen asemaan Tukholma- Pieti -kehityskäytävällä, Helsingin ja Pietin metropolialueiden välittömässä vaikutuspiirissä. Tämän sijaintiedun hyödyntämistä tulee erityisesti korostaa myös Kymenlaakso-ohjelmassa. Meneillään olevassa Etelä-Kymenlaakson kuntakenneselvityksessä on todettu, että yhden kunnan malli Etelä-Kymenlaaksossa olisi pas tulevaisuuden haasteisiin vastaamiseksi. Logistiikkaan ja liikennejärjestelmiin liittyviä palveluja ja alan osaamisen kehittämistä ja turvallisuutta halutaan korostaa Kymenlaakso-ohjelmassa.

22 102, KH :00 KH: 1023/2012 HaminaKotka satama Oy maan suurimpana satamana muodostaa ympärilleen täyden palvelun logistiikkakeskittymän, joka on erikoistunut palvelemaan Suomen ja Venäjän ulkomaankaupan tpeita. Kotkassa panostetaan voimakkaasti osaamisen ja innovaatioiden kehittämiseen merenkulun ja logistiikan aloilla Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimuskeskus Merikotkan, Kymenlaakson ammattikorkeakoulun logistiikan kehittämisohjelman NELIn ja Cursorin toiminnoin. Merenkulkuun ja logistiikkaan liittyvällä tutkimuksella ja kehittämistyöllä vahvistetaan yritysten asiantuntemusta ja Kotkan ja Kaakkois-Suomen asemaa logistiikan huippuosaajana. Lisääntyneet kemikaali- ja öljykuljetukset ovat vahva uhkakuva, jolla toteutuessaan on laajat seurannaisvaikutukset alueen kehittämiseen. Taloudellisen kasvun ja monimuotoisen, toimivan luonnonympäristön säilymisen yhteensovittaminen vaatii ratkaisuja monilla yhteiskunnan tasoilla. Ympäristökysymysten tekniset ratkaisut eivät yksin riitä, vaan tvitaan yhteiskunnallisia ratkaisutapoja, joita on syytä pohtia ohjelmassa. Arjen kestävän liikkumisen ohella on tve säilyttää kestävä ki muutoinkin. Tätä painotusta ohjelmassa olisi hyvä lisätä. Älykkään kulutuksen, lähipalveluiden ja yhteisöllisen toiminnan edellytykset tulee turvata. Lähiluontokokemuksia ja lähiliikkumista tulee vahvistaa. Ohjelman vaikutusten seuranta on tärkeää. Se on hyvä tehdä innovatiivisesti, älykkäillä mitteilla, vahvassa vuorovaikutuksessa ja uusia pempia ratkaisuja hakien. Kymenlaakso-ohjelmaluonnoksessa huomioitavaa lisäksi: Kymenlaakso tänään (s.6) on tuoreita esimerkkejä sijoittuvista yrityksistä, joihin kuuluu merkittävänä hankkeena myös Kantasataman outlethanke laajoine oheispalveluineen. - Kymenlaakson aluerakenne 2030 (s.21-22): On hyvä huomioida, että Kymijoen luonnon vetovoimavyöhykkeellä on myös matkailullinen potentiaali, jota on syytä kehittää. Matkailun vetovoimakohteisiin kuuluvat myös kaupunkikeskustat ja historialliset kohteet. - Toimintalinja 1 (s.24): Logistiikan osaamisen kehittäminen on tärkeää Kaakkois-Suomen logistisen aseman vahvistamisessa. - Toimintalinja 1 (s.24): Ympäristöliiketoiminnan kehittymistä laaja-alaisesti halutaan korostaa. - Toimintalinja 2 (s.25): Nuorten työllistymisen helpottamiseen tulee hakea tehokkaita keinoja koulutetun nuoren työvoiman saamiseksi alueelle ja täällä pitämiseksi. - Toimintalinja 2 (s.25): Kielitaidon kehittäminen on tärkeä osa koulutuksen ja osaamisen kehittämistä, erityisesti englanninkielisen ja venäjänkielisen opetuksen osalta. Tätä tukee myös ohjelman läpileikkaavaksi teemaksi nostettu kansainvälisyys. Kotkassa on tavoitteena käynnistää sekä Itä- Suomen koulun toiminta että englanninkielinen perusopetus. - Toimintalinja 3 (s.25): Kaupunkikeskusten elinvoimaisuudesta huolehtiminen. - Kotkan Kantasatamaa kehitetään kaupan, kulttuurin ja tapahtumien keskuksena osana kaupunkikeskustaa sekä monipuolisena eri liikennemuotojen kohtauspaikkana. - Matkailukappaleeseen: Kyminlinnan kehittämistä merkittäväksi matkailukohteeksi edistetään. - Matkailukappaleen loppuun: Jumalniemen liikenneinvestoinnit hyödynnetään uudistamalla alueen kaupallinen rakenne. - Läpileikkaavien teemojen (s.26) tulisi olla ohjelmassa selkeämmin esillä. - Taulukkoon (s.31) esitetään täydennykseksi: Luonnonvojen älykäs käyttö ja siihen liittyvät tekniikat/ Kestävä maankäyttö, laadukas elinympäristö ja vireä kulttuuriympäristö

23 102, KH :00 KH: 1023/2012 ekotehokkuus vetovoimatekijänä ja sujuvan jen edistäjänä Vetovoimainen Kymenlaakso / Kestävä maankäyttö, laadukas elinympäristö ja vireä kulttuuriympäristö Rakentamisen ohjauksen kokonaisvaltainen kehittäminen (aluesuunnittelu, rakenteet, korkeatasoinen kkitehtuuri) Vanhojen satama- ja teollisuusalueiden uusiokäyttö Esittelijä: Ehdotus: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Kaupunginhallitus päättää antaa Kymenlaakson maakuntahallitukselle Kymenlaakso-ohjelman luonnoksesta ja sen ympäristöselostuksesta edellä esitetyn mukaisen lausunnon. Toimeenpano: Ote: Kymenlaakson maakuntahallitus Ei oikaisuvaatimusohjetta

24 102, KH :00 / Pykälän liite: Lausuntopyyntö 1 Kotka, LAUSUNTOPYYNTÖ Lausuntopyyntö Kymenlaakso-ohjelman luonnoksesta ja sen ympäristöselostuksesta Kymenlaakson maakuntahallitus on päättänyt asettaa Kymenlaakso-ohjelman luonnoksen ja sen ympäristöselostuksen julkisesti nähtäville. Kymenlaakso- ohjelma sisältää maakuntasuunnitelman sekä alueiden kehittämisen ja rakennerahastotoiminnan hallinnointilain (7/2014) mukaisen maakuntaohjelman. Kymenlaakso ohjelman luonnos ja sen ympäristöselostus ovat saatavilla osoitteessa Pyydettäessä lausuntoasiakirjat lähetetään myös postitse. Lausunnot pyydetään toimittamaan Kymenlaakson liittoon viimeistään klo Lausuntoja toivotaan ensisijaisesti sähköpostin liitetiedostona osoitteeseen Halutessanne voitte lähettää lausunnon myös osoitteeseen Kymenlaakson liitto, PL 35, KOTKA Lisätietoja: Aluekehitysjohtaja Jussi Lehtinen, puh Ympäristösuunnittelija Frank Hering, puh Sähköposti: Kotka KYMENLAAKSON LIITTO MAAKUNTAHALLITUS

25 102, KH :00 / Pykälän liite: Luonnos Kymenlaakso-ohjelma LUONNOS KYMENLAAKSO - OHJELMA Elinvoimaa Pohjoiselta kasvukäytävältä

26 102, KH :00 / Pykälän liite: Luonnos Kymenlaakso-ohjelma KYMENLAAKSO OHJELMA Elinvoimaa Pohjoiselta kasvukäytävältä Sisällysluettelo 1. Johdanto 2 2. Kymenlaakso-ohjelma 3 3. Maakuntasuunnitelma Kymenlaakso tänään Tulevaisuuden näkymät Kymenlaakson strategia Maakuntaohjelma Skenaioiden vaikutukset Kymenlaakson kehittämiseen Kymenlaakson kehittäminen Kymenlaakson ja Etelä-Kjalan yhteistoiminta Rahoitus Yhteenveto ympäristöselostuksesta Seuranta Termit ja lyhenteet 35

27 102, KH :00 / Pykälän liite: Luonnos Kymenlaakso-ohjelma Johdanto / Elinvoimaa Pohjoiselta kasvukäytävältä Kymenlaakso haluaa olla turvallinen ja toimiva osaamis- ja liiketoimintaympäristö yrityksille ja samalla laadukas ja viihtyisä asuinympäristö ihmisille. Maakunta hakee uutta elinvoimaa Pohjoisesta kasvukäytävästä. Valtaosa panostuksistamme tullaan seuraavan neljän vuoden aikana käyttämään sellaisiin hankkeisiin ja toimenpiteisiin, jotka toisaalta hyödyntävät ja toisaalta taas tukevat Pohjoisen kasvukäytävän ideaa. Näin saadaan aikaan positiivinen kierre, joka ruokkii itseään. Nyt on oikea aikaikkuna panostaa siihen, että miljdiluokan väyläinvestoinneista otetaan kaikki hyöty irti alueella. Voimistuvan ja nykyistä joustavamman liikkumisen tulee pantaa maakunnan hyvinvointia eikä johtaa vain ohiajavien ajoneuvojen ja ihmisten määrän lisääntymiseen. Pohjoinen kasvukäytävä on fyysinen ja toiminnallinen vyöhyke Itämeren ja Suomenlahden pohjoisosassa. Se hyödyntää miljdiluokan julkisia infrainvestointeja ja houkuttelee kansainvälisiä toimijoita ja sijoittajia kehittämään tulevaisuuden liikennettä, palveluita ja liiketoimintaa. Kasvukäytävä tuottaa kestävää kilpailukykyä ja talouskasvua Venäjän ja Aasian kehittyvien mkkinoiden vassa. Voikkaan tehtaan sulkemisesta Vuonna 2006 käynnistynyt voimakas rakenteellinen muutos vei Kymenlaaksosta vuoteen 2011 mennessä 5000 metsäteollisuussidonnaista työpaikkaa. Kerrannaisvaikutuksineen se sysäsi Kymenlaakson Suomen heikoimpien maakuntien joukkoon. Tuoreimpien taloutta ja toimintaa kuvaavien tunnuslukujen valossa olemme Kymenlaakso-ohjelmaa laadittaessa eräänlaisella vedenjakajalla. Pohjakosketus on toistaiseksi saavutettu. Tahtomme on, että tämä ei ole vain tyyntä uuden myrskyn edellä vaan merkki siitä, että käänne pempaan on jo alkanut! Tämän Kymenlaakso-ohjelman tueksi on tehty laaja tulevaisuustkastelu. Maakunnan avaintoimijoille suunnattujen Delfoi-kyselyjen ja eri alojen asiantuntijoiden näkemysten pohjalta on laadittu neljä skenaiota vuodelle Prosessi on tuottanut myös skenaioista riippumattomat välttämättömät toimenpiteet sekä skenaiokohtaiset vautumissuunnitelmat. Ohjelman johtoajatuksena onkin käytännöllistää nämä välttämättömät toimenpiteet seuraavien neljän vuoden aikana maakunnan elinvoimaisuuden vahvistamiseksi. Jos ja kun toimintaympäristömme kehittyy jonkun skenaion suuntaan, otamme käyttöön vasuunnitelman toimenpiteitä. Vanhan sanonnan mukaan jos kädessäsi on vasa, niin kaikki ongelmat näyttävät nauloilta. Vanhat keinot eivät pure uusiin ongelmiin. Meidän on otettava käyttöön uusia työkaluja ja käytettävä vanhojakin uudella tavalla. Rakennerahastokaudella Kymenlaakson kehittämiseen saatiin noin 120 M ulkopuolista julkista rahoitusta. Maakunnan yhteistyöryhmän käsissä olevan ja Kymenlaakso-ohjelmalla suunnattavan rakennerahastorahoituksen määrä vähenee noin 30 %. Muut merkittävät rahoituslähteet, kuten maaseutuohjelma, Kaakkois-Suomi Venäjä CBC -ohjelma ja Keskisen Itämeren ohjelma jopa kasvattavat rahoitustaan. Entistä tärkeämmiksi tulevat myös EU:n suorista rahoituslähteistä haettavat vat. Tämä korostaa maakunnan kehittämistoimijoiden osaamisvaatimuksia ja yhteistyökykyä. Erilaiset projektiluonteiset rahoituslähteet sekä elinkeinoelämän ja julkishallinnon normaalit investoinnit ja muut kehittämispanokset on kytkettävä entistä pemmin yhteen. Samalla meidän on priorisoitava resurssiemme käyttöä niin, että saamme mahdollisimman hyvän vaikuttavuuden käsillä oleviin ongelmiin ja mahdollisuuksiin nähden.

28 102, KH :00 / Pykälän liite: Luonnos Kymenlaakso-ohjelma Kymenlaakso-ohjelma Tämä yhteen asiakirjaan tiivistetty ohjelma sisältää sekä aluekehityslaissa ja maankäyttö- ja rakennuslaissa määritellyn maakuntasuunnitelman että aluekehityslaissa määritellyn maakuntaohjelman. Yhdessä prosessissa tehty Kymenlaakso-ohjelma määrittää maakunnan strategian ja tahtotilan sekä tavoitteet seuraaville vuosille. Maakuntasuunnitelma 2030 osio on nimensä mukaisesti pitkän aikavälin visio ja strategia. Sitä voidaan pitää kehityssuuntana, jonka mukaisesti järjestellään käytössä olevia resursseja ja saadaan kilpailuetua muihin alueisiin nähden muuttuvassa toimintaympäristössä. Maakuntasuunnitelma on rakennettu neljän vuodelle 2030 ulottuvan skenaion pohjalta. Maakuntaohjelma esittää Kymenlaakson mahdollisuuksiin, tpeisiin ja erityispiirteisiin, kuten kulttuuriin perustuvat kehittämisen tavoitteet seuraaville neljälle vuodelle. Ohjelmassa sovitetaan yhteen alueen tahtotila sekä kansalliset ja EU-politiikan aluekehitystavoitteet. Kymenlaakso-ohjelma on laadittu Kymenlaakson Liiton johdolla avoimessa yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa elinkeinoelämän, Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen, alueen kuntien, kehittämisyhtiöiden, oppilaitosten ja muiden keskeisten kehittäjien ja toimijoiden kanssa. Ohjelma ei siis ole vain maakuntaliiton ohjelma, vaan kaikkien Kymenlaakson maakunnan toimijoiden yhteinen tahtotila. Ohjelma on rakennettu EU:n 2020 strategian ja älykkään erikoistumisen lähestymistavan sekä Etelä- ja Länsi Suomen rakennerahasto-ohjelman pohjalta. Se perustuu myös valtakunnallisiin alueiden kehittämis- ja käyttötavoitteisiin, hallinnonalakohtaisiin aluestrategioihin, maakuntakaavoihin sekä muihin aluekehittämiseen vaikuttaviin suunnitelmiin. Erityistä huomiota on kiinnitetty ohjelman vaikuttavuuteen kuntien ja niiden kehittämisyhtiöiden, alueen oppilaitosten, valtion aluehallinnon ja Kymenlaakson Liiton toiminnassa. Ohjelmassa asiat nähdään uudella ja ennakkoluulottomalla tavalla. Mitään ei ole pidetty itsestään selvyytenä, vaan kaikki uskomukset on haastettu eri skenaioiden kautta. Skenaioista riippumattomat toimenpiteet nähdään Kymenlaaksolle tärkeinä asioina, jotka vievät kehitystä eteenpäin. Nämä muodostavatkin ohjelman toteutuksen rungon ja niitä voidaan tvittaessa täydentää skenaiokohtaisilla vasuunnitelmilla. Kymenlaaksossa ja Etelä-Kjalassa toteutettiin vuosina ns. Mako-pilotti hanke, jolla jalkautettiin aluehallinnon uudistusta alueelle. Mako-pilotin loppuraportissa tehdyt havainnot ja suositukset on huomioitu tämän Kymenlaakso-ohjelman laadinnassa. Molemmat maakuntaliitot teettivät TK-Eval Oy:llä välivioinnin maakuntaohjelmistaan ja niiden yhteisestä osiosta. Maaliskuussa 2013 valmistuneen viointiraportin johtopäätökset ja suositukset on niin ikään huomioitu Kymenlaakso-ohjelmassa. Mako-pilotin huomioita ja ehdotuksia - Ehdotus uudeksi aluehallinnon suunnittelujärjestelmäksi, ns. Kaakon ohjelma, jossa eri suunnitteluasiakirjat niputetaan yhteen - Ohjelman rytmittäminen kunnallisvaalikausiin - Kymenlaakson skenaiopohjainen maakuntaohjelmaprosessi - maakuntaohjelmien ja toteuttamissuunnitelmien yhteiset osiot Etelä-Kjalan kanssa - monenkeskeisten kärkihankkeiden muodostaminen - maakuntaohjelmien ja ELY:n tulostavoiteasiakirjojen suhde - alueiden ja TEM:n välisen vuoropuhelun kehittäminen 3

29 102, KH :00 / Pykälän liite: Luonnos Kymenlaakso-ohjelma (Etelä-Kjalan ja) Kymenlaakson maakuntaohjelmien väliviointiraportin johtopäätöksiä ja suosituksia: - Keskeisten kehittämistavoitteiden seuranta toimii hyvin, mutta hankkeiden vaikutuksia ei seurata systemaattisesti - Tavoitteita ja kehittämiskohteita esitetään paljon - Strategisiin tavoitteisiin on vastattu hankkeistuksella hyvin - Hankkeistuksella on vastattu phaiten yritystoiminnan ja infrastruktuurin kehittämiseen, myös osaamisen kehittämiseen pureudutaan hyvin, mutta vetovoimaisuuden vahvistamisessa on osin epäonnistuttu - Uusia työpaikkoja on syntynyt ohjelmien ja hankkeiden vaikutuksesta hyvin muuhun maahan verrattuna, mutta rakennemuutos on vienyt vielä paljon enemmän - Maakuntaohjelmatyöllä on pystytty vaikuttamaan toimijoiden näkökulmasta Kymenlaakson kehitykseen tavoitteisiin nähden kohtalaisesti tai hyvin - Kehittämisresurssit tulisi suunnata terävämmin ja hvempiin kokonaisuuksiin vaikuttavuuden pantamiseksi - Erityisen hyvin on onnistuttu verkostoitumisen, liikenne- ja helikopterikoulutuksen tukemisessa, päätieverkon sujuvuudessa sekä asumisen ja rakentamisen ekotehokkuudessa - Heikoiten on onnistuttu yritysten sukupolvenvaihdosten tukemisessa, koulutuksen keskeyttämisen ehkäisemisessä, joukkoliikenteen toimintaedellytysten pantamisessa, Kymenlaakson tunnetuksi tekemisessä opiskelupaikkana sekä elinkeinoilmaston pantamisessa Kymenlaakso sen pemmin kuin koko Suomikaan ei ole irrallinen saeke, vaan osa alueiden Eurooppaa. Strategisten kumppaneiden valinta ja niiden kanssa tehtävän yhteistyön painopisteet, määrä ja laatu ovat keskeisiä strategisia valintoja. Kymenlaakso muodostaa maakuntien yhteistoiminta-alueen Etelä-Kjalan maakunnan kanssa. Niillä on keskeisistä maakunnallisista päättäjistä muodostettu yhteistoimintyhmä, joka johtaa yhteistyön kehittämistä. Kymenlaakso-ohjelman maakuntaohjelma-luvussa on Etelä-Kjalan kanssa yhteinen osio, joka liittyy Kaakkois- Suomen sijaintiaseman ja Venäjän kasvupotentiaalin hyödyntämiseen sekä metsäklusterin uudistumiseen. Kymenlaakso tekee enenevässä määrin yhteistyötä myös muiden Etelä-Suomen maakuntien, etenkin Uusimaan ja Päijät-Hämeen kanssa.

30 102, KH :00 / Pykälän liite: Luonnos Kymenlaakso-ohjelma Maakuntasuunnitelma Maankäyttö- ja rakennuslain 4. luvun mukaan maakunnan suunnitteluun kuuluvassa maakuntasuunnitelmassa osoitetaan maakunnan tavoiteltu kehitys, johon maakuntakaava perustuu. Maakuntasuunnitelmasta vastaa maakunnan liitto. Aluekehityslain 32 :ssä todetaan, että maakuntaohjelma perustuu maakuntasuunnitelmaan. Suunnitelma on siis pohjana sekä maakuntakaavoitukselle että maakuntaohjelmalle. Kymenlaakson Maakuntasuunnitelma 2030 on pitkän aikavälin visio ja strategia. Se on kehityssuunta, jonka mukaisesti järjestellään käytössä olevia resursseja ja saadaan kilpailuetua muihin alueisiin nähden muuttuvassa toimintaympäristössä. Maakuntasuunnitelman taustaksi tehtiin lokakuun 2013 ja helmikuun 2014 välillä laaja tulevaisuustkastelu. Kahden Delfoi-nettikyselyn, kahden seminain, projektiryhmätyöskentelyn ja konsulttityön sekä useiden asiantuntijanäkemysten pohjalta valmisteltiin Kymenlaaksolle neljä skenaiota Skenaioille laadittiin rakenne, kiteytykset, tiivistelmät ja juonenkuvaukset sekä lopputilanne vuonna Jotta skenaioita voidaan suoraan hyödyntää ja käytännöllistää, työstettiin skenaioista riippumattomat välttämättömät toimenpiteet ja skenaiokohtaiset vautumissuunnitelmat. Tulevaisuustyön projektiryhmä koostui Kymenlaakson Liiton, Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen, Kotkan-Haminan ja Kouvolan seutujen sekä Kymenlaakson ammattikorkeakoulun edustajista. Kymenlaakso-ohjelmaa on työstetty myös maakunnan yhteistyöryhmän ja maakuntavaltuuston seminaeissa. 3.1 Kymenlaakso tänään Kymenlaakso sijaitsee Pohjoisella kasvukäytävällä. Matkaa Kymenlaakson pääkeskuksista Kotkasta ja Kouvolasta Helsinkiin on noin 130 km ja Pietiin noin 280 km. Maakunnassa on seitsemän kuntaa: Hamina, Iitti, Kotka, Kouvola, Miehikkälä, Pyhtää ja Virolahti. Maakunta on alueeltaan kompakti. Maapinta-alaa on km2 ja vesipinta-alaa km2, yhteensä km2. Etäisyydet maakunnan eri osista keskuksiin ovat kohtuullisen lyhyet. Kymenlaakso on Suomen tiheimmin asuttuja alueita. Luonnonmaisemaltaan Kymenlaaksoa luonnehditaan Suomen pienoiskuvaksi. Etelä-Kymenlaakson meri-, rannikko ja saistoalueet muuttuvat pohjoisen suuntaan kuljettaessa Keski-Kymenlaakson viljelyaukeiksi ja Pohjois-Kymenlaakson järvi- ja erämaa-alueeksi. Kymijoki halkoo maakuntaa pohjoisesta etelään ja Salpausselkä lännestä itään.

31 102, KH :00 / Pykälän liite: Luonnos Kymenlaakso-ohjelma Kymenlaakso on vireä kulttuuri- ja liikuntamaakunta. Rakennettu historiallinen ja moderni kulttuuriympäristö kaupungeissa ja maaseudulla kuvastavat maakunnan monipuolisuutta. Kaakkois-Suomessa on metsäteollisuuden rakennemuutoksesta huolimatta edelleen Euroopan merkittävimpiin lukeutuva metsäteollisuusklusteri. Maailmantalouden ja etenkin Euroopan epävmuus heijastuu merkittävästi Kaakkois-Suomen tuotantoon ja työmkkinoihin. Tuotannon epävmuus näkyy selvästi työvoiman käytössä. Työvoiman määrää on vähennetty yleisesti ja työssä olevien työaikaa supistettu mm. lomautuksin. Teollisuudella on edelleen merkittävä rooli Kymenlaakson yritystoiminnassa ja maakunnan vienti koostuu lähes kokonaan teollisuustuotteista. Rakennemuutos on kiihdyttänyt tuotantorakenteen monipuolistumista, mutta samanaikainen talouden syvä taantuma on vaikeuttanut pitkäjänteistä kehittämistyötä ja alentanut yritysten valmiuksia investointeihin ja kasvuun. Lisähaastetta kehittämiseen tuo se, että Kymenlaaksossa yrittäjien osuus työllisistä on pienempi kuin keskimäärin ja kasvuyrityksiä on vähän. Uutta kasvua maakunta on hakenut osittain perinteisten alojen uudistamisesta ja toisaalta kokonaan uusilta toimialoilta. Perinteisen paperiteollisuuden tilalle kehitetään metsäraaka-aineista saatavia uusia tuotteita ja uusiutuvaa energiaa. Myös muissa uusiutuvissa ja puhtaissa energiatkaisuissa, kuten aurinkoenergiassa ja tuulivoimateollisuudessa on mahdollisuuksia, kunhan alan kehittymisen esteet saadaan poistettua. Googlen datakeskusinvestointi Haminaan luo uskoa ICT-toimialan kehitykseen Kymenlaaksossa. Uutena kehittyvänä toimialana on peliteollisuus ja yleisemminkin pelillisyys. Venäjän talouden kasvu sekä Venäjän ja Suomen välinen lisääntyvä vuorovaikutus tjoaa Kaakkois-Suomelle huomattavan kilpailuedun Venäjän ja EU:n sana-alueena. Se vaikuttaa positiivisesti maakunnan talouteen, väestökehitykseen, osaamiseen, kulttuuriin ja ilmapiiriin. Venäjän rajan ja Pietin alueen ostovoiman läheisyys näkyy voimakkaana matkailun ja kaupan alan kehittymisenä ja se tulee hyödyntää entistä pemmin myös muilla elinkeinoelämän aloilla. Kymenlaakso panostaa voimakkaasti Invest In toimintaan hakemalla aktiivisesti uusia sijoittuvia yrityksiä niin Venäjältä ja EU:sta kuin BRIICS maistakin. Tuoreina esimerkkeinä tästä ovat Sirius Sport Resort Pyhtäällä ja mm. kasinon, hotellin ja kauppakeskuksen sisältävä Vaalimaa Shopping Center. Kymenlaakso on Itämeren alueen kansainvälinen logistiikan liiketoiminta- ja osaamiskeskus. Kymenlaakson asema Pietin ja Helsingin kehityskäytävällä on vahvistunut liikenteellisesti Allegro junayhteyden käynnistyttyä ja Kotkan ja Haminan satamien yhdistyttyä Suomen suurimmaksi yleissatamaksi HaminaKotka Satama Oy:ksi. Kouvolassa sijaitsee Suomen suurin rautatieliikennekeskus. E18 moottoritien valmistuminen etelärannikolle pantaa maakunnan yhteyksiä pääkaupunkiseudulle ja Vaalimaan rajanylityspaikan kautta Venäjälle. Ekotehokkuus on viime vuosina kehittynyt kokonaisuutena myönteiseen suuntaan. Uusiutuvan energian osuus ilman liikennettä on kasvanut metsäteollisuuden toiminnan supistumisesta huolimatta ollen vuonna 2011 Kymenlaaksossa 56,4 %. Suomenlahden rehevyystaso saatiin 1990-luvun lopulla putoamaan puoleen. Merkittävä vaikutus tähän oli Pietin jätevesien saamisella asianmukaisen puhdistuksen piiriin. Tämän ohella itäisen Suomenlahden rannikkovesien tilaa on pantanut myös Etelä-Kymenlaakson yhdyskuntajätevesien käsittelyn keskittäminen Kotkaan. Haasteena on edelleen hajakuormituksen vähentäminen vesistöjen rannoilta ja valumaalueilta. Ekotehokkuuden osalta panostusta tvitaan jatkossa erityisesti asioihin, joiden taso ja kehitys on valtakunnan tilannetta huonompaa. Tilanne on haastavin alueen hyvinvointiin ja ihmisten terveyteen liittyvissä kysymyksissä. Myös t&k toimintaa tulee vahvistaa maakunnan kehityksen ja ekotehokkuuden pantamiseksi. Väkiluku ja ennusteet

32 102, KH :00 / Pykälän liite: Luonnos Kymenlaakso-ohjelma Kymenlaaksossa oli vuoden 2013 lopussa asukasta, mikä on asukasta vähemmän kuin vuonna Keskimääräinen väestön vähennys on siis noin 500 asukasta/vuosi. Väestön väheneminen painottuu Kouvolan seudulle, jossa vähennys on ollut henkeä eli 395 henkeä/vuosi. Tilastokeskuksen ennusteiden mukaan maakunnan väkimäärän ennustetaan vähenevän edelleen. Maakunnan kokonaisväkimäärän pienentyessä siirtolaisuuden merkitys kasvaa. Ulkomaalaisten määrä ja osuus väestöstä ovat kasvaneet viime vuosien aikana merkittävästi. Vuoden 2012 lopussa syntyperältään ulkomaalaisia oli Kymenlaaksossa noin henkilöä Kymenlaakson väestönkehitys Ikärakenne Väestö ikääntyy ja työikäiset vähenevät samalla kun rakenteellinen työttömyys on suhteellisen korkealla tasolla. Ikäluokkien pienentyessä työllisyysastetta on pyrittävä nostamaan. Väestö- ja työllisyyskehityksen näkökulmasta maahanmuuttajien integroituminen alueen työmkkinoille on tärkeä tavoite. Voimakkaita toimia osaavan henkilöstön saannin turvaamiseksi tvitaan etenkin sosiaali- ja terveysalalla, jossa työvoiman poistuma on suuri ja palveluiden tve kasvaa. Väestöllinen huoltosuhde oli vuonna ,5 (koko maassa 54,3). Heikoin huoltosuhde on Miehikkälässä. Kotkassa ja Kouvolassa huoltosuhde on pempi, mutta ei näissäkään kaupungeissa yllä koko maan keskivoon.

33 102, KH :00 / Pykälän liite: Luonnos Kymenlaakso-ohjelma

34 102, KH :00 / Pykälän liite: Luonnos Kymenlaakso-ohjelma Aluetalous Kymenlaakson bruttokansantuote oli vuoden 2011 ennakkotiedon mukaan euroa/asukas (koko maassa euroa/asukas). Arvonlisäyksellä mitattuna maakunnan volyymi kasvoi vuodesta 2010 vuoteen ,2 prosenttia (koko maa 4,2 %). Vuodesta 2007 maakunnan volyymi on laskenut 2,7 prosenttia (koko maassa kasvua 1,7 %). Metsäsektorin osuus vonlisäyksestä on laskenut voimakkaasti 2000-luvulla. Vuonna 2011 osuus oli 9,1 prosenttia, kun se vielä vuonna 2007 oli 13,3 prosenttia ja vuonna ,7 prosenttia. 9 Työpaikat, työlliset ja työttömyys Vuonna 2011 Kymenlaaksossa oli työpaikkaa. Työpaikkoja on menetetty rakennemuutoksen aikana vuodesta 2007 noin Kymenlaakso on erikoistunut paperiteollisuuteen ja logistiikkaan. Myös rakennusteollisuuden, energia- ja vesihuollon, maaliikenteen, kemianteollisuuden, julkisen hallinnon ja maanpuolustuksen osuudet alueen työpaikoista ovat selvästi korkeammat kuin koko maassa. Työllisten määrä on vähentynyt vuodesta 2007 noin 1500 henkilöä (-1,8 %, koko maa +1,3 %). Vuonna 2011 työllisiä oli noin Kymenlaaksossa oli tammikuussa 2014 työttömänä olevia työnhakijoita , 15,8 prosenttia työvoimasta (koko maassa 12,5 %). Työttömien määrä on kasvanut Kymenlaaksossa edelliseen vuoteen verrattuna 9,3 prosenttia, mikä on vähemmän kuin maassa keskimäärin (koko maassa 12,0 %). Kouvolan seudun kehitys on viime vuosina ollut hieman heikompi kuin Kotka-Haminan, mutta Kotkan kaupungin suhteellinen työttömyys on edelleen korkea. Kotkassa työttömien osuus työvoimasta oli 18,8 %. Kymenlaaksossa oli tammikuussa 2014 avoimena noin 950 työpaikkaa. Työttömiä oli eniten teollisissa töissä ja avoimia työpaikkoja kaupallisissa töissä. Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, Työnvälitystilasto.

35 102, KH :00 / Pykälän liite: Luonnos Kymenlaakso-ohjelma BTV-indeksi 10 Suhdanneindikaattori Maakuntien keskinäistä kehitystä voidaan verrata eri tekijöiden kokonaisvaikutusta kuvaavalla suhdanneindikaattorilla, jossa osatekijöinä ovat liikevaihto, työttömyys ja nettomuutto. Lähde: Tilastokeskus.

36 102, KH :00 / Pykälän liite: Luonnos Kymenlaakso-ohjelma Kymenlaaksossa suunta on kääntymässä hieman pempaan. Suhdanneindikaattori osoittaa maakunnan nousseen jo koko maan keskivoon. Viennin volla mitattuna Kymenlaakso on viimeisten tilastojen mukaan ollut maakunnista toisena. 11

37 102, KH :00 / Pykälän liite: Luonnos Kymenlaakso-ohjelma Ennuste ) Koulutustaso Tutkinnon suorittaneet osuus väestöstä % 63,0 63,6 64,3 64,9 65,5 66,3 Korkea-asteen tutkinnon osuus väestöstä % 22,0 22,4 22,8 23,0 23,3 23,6 2) Työmkkinatilanne Työllisyysaste 65,9 67,0 65,3 62,8 65,0 67,3 Työttömyysaste 10,3 10,0 12,4 12,5 12,1 12,8 Työpaikat ) Muuttoliike ja väestö Nettomuutto osuus väestöstä -0,1-0,1 0,2 0,1 0,01 0,1 Luonnollinen väestönkasvu osuus väestöstä -0,3-0,3-0,3-0,3 0,3 0,3 0,3 Väkiluku Taloudellinen huoltosuhde 1,41 1,43 1,56 1,53 4) Tuotanto/alueellinen bkt bkt/asukas Arvonlisäys 113,2 110,1 100,5 102,3 109,0 Yritysten lukumäärä Uudet yritykset Lopettaneet yritykset Taulukko. Maakunnan kehittymisen tunnuslukujen kehitys (lähteet: Tilastokeskus, Työ- ja elinkeinoministeriö ja Kuntaliitto) ja ennuste vuodelle 20xx. Lähde: Tilastokeskus

38 102, KH :00 / Pykälän liite: Luonnos Kymenlaakso-ohjelma Tulevaisuuden näkymät 13 Maakunnan toimintaympäristön kehittämisen kannalta tärkeimpiä kohtalonkysymyksiä ovat EU:n, Itämeren alueen ja Venäjän talouden ja yhteistyön kehitys. Myös metsäteollisuuden tulevaisuus ja Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn kehitys määrittää maakunnan tulevaisuuden. Tärkeimmät ulkoisen toimintaympäristön trendit vuoteen 2030 ovat - kaupungistuminen - väestön ikääntyminen - globaalin kuluttavan keskiluokan kasvu - digitalisoituminen - biotalouden ja clean tech tuotteiden kysynnän kasvu - palveluiden merkityksen kasvu - energiajärjestelmän muutospaineiden lisääntyminen - paine työperäisen maahanmuuton lisäämiseen. Muita skenaioille yhteisiä trendejä ovat - maailman väestökehitys - globalisaatio ja verkostot - teknologia ja yhteiskunnan toimintojen teknistyminen - ympäristö, energia ja raaka-aineet - talous ja kansainväliset suhteet - Suomen kansainvälinen asema ja kilpailukyky - Suomen yhteiskunnan hyvinvointi ja vakaus - suomalaisten päättäjien ja kansalaisten vot ja toiminta. Trendit ja niiden sisältö on kuvattu tkemmin liitteessä. Kymenlaakson skenaioissa ulottuvuuksina ovat maakunnalle erittäin merkittävän Pohjoisen kasvukäytävän mahdollisuuksien toteutuminen sekä ihmisten keskinäinen ja instituutioiden välinen luottamus ja aktiivisuus. Näistä on laadittu neljä vaihtoehtoista tulevaisuuden kuvausta eli skenaiota. Skenaiot eivät ole ennusteita tulevaisuudesta, vaan ne auttavat hahmottamaan erilaisia tulevaisuuden kehityskulkuja. Näin voidaan ottaa oppia tulevaisuudesta. Kymenlaakson skenaioiden 2030 kiteytykset on kuvattu seuraavassa kuvassa.

39 102, KH :00 / Pykälän liite: Luonnos Kymenlaakso-ohjelma Kymenlaakson skenaiot 2030 / kiteytykset 14 Suuri luottamus ja yhteisöllinen aktiivisuus SKENAARIO 4 Osaavat päät ja piuhat SKENAARIO 1 Kasvukäytävä vetää Yritykset, kansalaisjärjestöt ja muut yhteisöt vetävät kehitystä. Kasvun pääpaino on internet-taloudessa: teknologia ja kuluttajat pääosassa, avoin data mahdollistajana. Eurooppa elää hitaan kasvun aikaa Intia, ASEAN ja USA kasvavat. Baltia-yhteistyön (erityisesti Viro) merkitys korostuu suomalaisille. Innovaatioita ja osaamiseen pohjautuvaa yritystoimintaa on teknologia-alalla ja sen soveltamisessa. PK-yrityksiä ja etenkin palveluyrityksiä on syntynyt. Riskirahaa tjolla. Internetkauppa syö perinteisen ja vähentää venäläisten ostosmatkailua. 3-D printterien raakaaineiden kuljetusreittien merkitys kasvaa. Mahdollisuudet eivät toteudu SKENAARIO 3 Grande Catastrophe Pohjoisen kasvukäytävän kehitys välinen luottamus ja aktiivisuus Ihmisten keskinäinen ja instituutioiden Vahva sitoutuminen yhteistyöhön, jossa valtiot ja kansainväliset organisaatiot toimivat vahvoina aloitteen tekijöinä. Talous kasvaa globaalisti. Kansainväliset instituutiot ovat uudistuneita. EU ja valtio tukevat kehitystä ja viranomaisyhteistyö toimii. Julkisvetoisten hankkeiden ympärille syntyy PKyritystoimintaa Venäjä uudistuu ja sen EU-yhteistyö voimii (mm. viisumivapaus). Kasvava Venäjä ja Pohjoinen vetävät investointihyödykkeitä. Logistiset ja matkailijavirrat ovat suurimmillaan kasvukäytävällä. Suomen teknologinen kehitys on vahvaa synnyttäen innovaatioita ja osaamiseen pohjautuvaa yritystoimintaa esimerkiksi metsäsektorille. Ihmiset mukana yhteiskunnan päätöksenteossa ja asioiden hoidossa. SKENAARIO 2 Kasvua verissä päin Mahdollisuudet toteutuvat Rahoitusmkkinoihin liittyvä epävakaus ja velkaongelmat kärjistyvät. Ikääntyminen painaa länsimaissa, Venäjällä ja Kiinassa. Valtiot ja blokit kääntyvät sisäänpäin ja rakentavat raja-aitoja. Euro on purkautunut, EU kärsinyt deflaatiosta ja yhteistyö takkuaa. Venäjän järjestelmä ei ole uudistunut ja maa on käymistilassa. Suomessa ei ole onnistuttu uudistamaan rakenteita. Maan infrastruktuurin ja osaamisen perustat rapautuvat. Taloudellinen ja sosiaalinen epätasa-vo on voimakasta. Vakkaat ostavat hyvinvointinsa. Sosiaaliset ongelmat kasvavat. Yksilöiden ja alueiden kilpailu on kovaa. EU luo kasvua kilpailun, ei solidaisuuden, kautta. Sisämkkinat ja EU:n jäsenkunta rakoilee. Suuret yritykset ja brändit menestyvät. Venäjä kehittää voimakkaasti talouttaan ja kilpailuttaa Itää ja Länttä. Maa on autoritääristen suuryritysten Venäjä. Kamppailu kasvukäytävän kehitysresursseista on kovaa kasvukäytävä elää Venäjän kasvun vassa. Korkeasti koulutetuille osaajille on töitä, mutta vain muutamilla toimialoilla. Osaamista valuu pois Suomesta. Kansallismielisyys ja nurkkakuntaisuus lisääntyvät, yhteiskunta koventuu Heikko luottamus ja yhteisöllinen passiivisuus Seuraavilla sivuilla on esitetty kunkin skenaion tiivistelmä ja juonenkuvaus vuoteen Keskeisimmät indikaattorit ovat käyrinä vuosille

40 102, KH :00 / Pykälän liite: Luonnos Kymenlaakso-ohjelma Skenaio 1 Tiivistelmä ja juonenkuvaus vuoteen 2030 Tiivistelmät ja juonenkuva 15 Kasvukäytävä vetää 2010-luvun puolivälin talouskriisien ja globaalisti kasvavien ympäristöongelmien kautta rajattoman tiedonvälityksen ja sosiaalisen median välityksellä syntyy pohja vahvalle sitoutumiselle kansainväliseen yhteistyöhön, jossa valtiot ja kansainväliset organisaatiot toimivat tärkeinä aloitteen tekijöinä. Laajentunut EU:n liittovaltio ja Suomen valtio tukevat kehitystä. Viranomaisyhteistyö sujuu. Julkisvetoisten hankkeiden ympärille syntyy PK-yritystoimintaa ja EU:n digitaalinen sisämkkina toimii. Venäjäkin uudistuu ja sen EU-yhteistyö voimii (mm. viisumivapaus). Talous kasvaa globaalisti. Kansainväliset instituutiot (kuten YK ja WTO) ovat vahvoja ja uudistuneita. Kattava ilmastosopimus on voimassa luoden perustan toimivalle päästökaupalle ja vähähiiliselle yhteiskunnalle. Sähkön hinta nousee ja uusiutuvaa energiaa tuetaan. Kasvava Venäjä ja Pohjoinen vetävät investointihyödykkeitä. Logistiset ja matkailijavirrat ovat suurimmillaan pohjoisella kasvukäytävällä. Vuonna 2030 tehdään yli 40 milj. rajanylitystä kaakkoisrajalla. Kasvukäytävän yksityiset investoinnit synnyttävät 8 mrd. euron vuotuisen liikevaihdon ja uutta työpaikkaa. Käytävän hankkeissa syntyy innovaatioita mm. sähkö- ja robottiautoiluun. Suomen teknologinen kehitys on vahvaa synnyttäen innovaatioita ja osaamiseen pohjautuvaa yritystoimintaa esimerkiksi metsäsektorille, joka on uudistunut ja monipuolistunut. Biotaloudessa on mittavia mahdollisuuksia. Arktinen alue, Venäjä ja Itämeren alue tjoavat mahdollisuuksia. Kaupan ja matkailualan palveluille on valtava kysyntä. Ihmiset on saatu mukaan yhteiskunnan päätöksentekoon ja asioiden hoitamiseen. Maahan ja maassamuutto sekä nuorten ja ikääntyvien aktiivisuus takaavat työvoiman saatavuuden. Suomessa asuu miljoona venäläistaustaista. Yksityisyyden suojaa on vahvistettu palveluiden avoimuuden kustannuksella ja nettisisältöjä säädellään kevyesti.

41 102, KH :00 / Pykälän liite: Luonnos Kymenlaakso-ohjelma Skenaio 2 Tiivistelmä ja juonenkuvaus vuoteen 2030 Kasvua verissä päin 16 Kasvua verissä päin Aasian talous ja sen keskiluokan kysyntä kasvavat nopeasti. Sään ääri-ilmiöt lisääntyvät ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen tve kasvaa. Kiistat niukoista luonnonvoista ja kauppapolitiikasta kärjistyvät. Fossiilisten polttoaineiden kysyntä on suurta. Samalla energiaomavainen USA pyrkii eroon maailman sheriffin roolista. Kehitys on epävakaata. Suurvallat ovat ruorissa ja alueiden välinen kilpailu kovenee. Suuret yritykset ja brändit menestyvät. Euroopan velkaongelmat pitkittyvät ja inflaatio kiihtyy. EU keskittyy kasvun luomiseen kilpailun kautta. Aluekehitysrahat vähenevät. Sisämkkinat sekä EU:n ja euron jäsenkunnat rakoilevat. Unionin ympäristö- ja säädöspolitiikka aiheuttaa kovia kuluja pienille toimijoille. Venäjä kehittää voimakkaasti talouttaan ja kilpailuttaa Itää ja Länttä. Maa on autoritääristen suuryritysten Venäjä. Suomalaisuuden tuottama kilpailuetu vähenee, eikä pienissä yksiköissä toimiminen riitä. Kasvukäytävä elää Venäjän kasvun vassa. Rajanylitysten määrä kaakkoisrajalla on 25 miljoonaa viisumeista huolimatta. Hajanainen Helsingin metropolialue heikentää yhteistyön mahdollisuuksia. Baltian ja Puolan vetovoima on kova (logistiikka, matkailu) ja Venäjän kasvava logistinen kapasiteetti vie työtä Suomen satamilta. Suomen julkinen velka kasvaa ja uudistuksia tvitaan, mutta päätöksenteko poukkoilee. Cleantech, meriklusteri ja kaivannaisteollisuus vetävät. Ulkomaalainen omistus (erityisesti venäläinen) suomalais-yrityksissä lisääntyy. Energian tuotannon omavaisuutta lisätään. Tietoyhteiskunnan palveluiden ja ratkaisujen mkkinat ovat aiempaa alueellisempia ja verkkojen sääntely lisääntyy. Turvallisuusteknologioiden kehitys ja käyttö kasvavat vauhdilla, vaikka netin käyttö kallistuu. Korkeasti koulutetuille osaajille on töitä entistä hvemmilla toimialoilla. Osaamista valuu ulkomaille ja siirtotyöläisyys Suomesta lisääntyy. Erot tuloissa, terveydessä ja koulutustasossa kasvavat. Syrjäytyminen, kansallismielisyys ja nurkkakuntaisuus lisääntyvät.

42 102, KH :00 / Pykälän liite: Luonnos Kymenlaakso-ohjelma Skenaio 3 Tiivistelmä ja juonenkuvaus vuoteen 2030 Grande catastrophe 17 Grande Catastrophe Rahoitusmkkinoihin liittyvä epävakaus ja velkaongelmat kärjistyvät. Ikääntyminen painaa länsimaissa, Venäjällä ja Kiinassa. Valtiot ja blokit kääntyvät sisäänpäin ja rakentavat rajaaitoja. Ympäristöön ja terveyteen liittyvät ongelmat ovat globaaleja aiheuttaen pakolaisuutta. Euroopan velkaongemista ei selvitä ja vakausmekanismi romahtaa. Euro purkautuu 2020-luvun taitteessa. Sen ympärillä EU on kärsinyt deflaatiosta ja yhteistyö takkuaa. Jakovaa on vähän. Venäjän järjestelmä ei ole uudistunut. Maan ongelmia ratkaistaan kurin ja järjestyksen keinoin sekä kansallismielisyyttä nostattamalla. Kasvukäytävällä ei ole vetoa. Venäläisten ostovoima on heikko, eikä matkailu Suomessa kiinnosta. Rajamuodollisuudetkin takkuavat. Rajanylitysten määrä kaakkoisrajalla on noin 7 miljoonaa vuodessa. Suomen infrastruktuurin ja osaamisen perustat rapautuvat. Kansantalous on suuresti velkaantunut. Hyvinvointivaltio on monelta osin purkautunut ja sen tehtävät ovat kaupallistuneet. Yhteiskunta on tullut kontrolliyhteiskunta, mutta kontrolli ei toimi vojen puutteessa. Yrityksillä on rahoitusongelmia; matalapalkka-aloilla pakkoyrittäjyyttä. Mkan kelluttaminen pantaa kilpailukykyä mm. matalan jalostusvon tuotannossa ja logistiikassa. Automaatiolla ja robotiikalla pyritään tehostamaan toimintoja. Monimuotoista energiateknologiaa viedään. Perinteisen metsäsektorin investoinnit valuvat ulkomaille. Kaupan ja matkailun aloilla lähimatkailu ja edullisuus korostuvat. Edullisten ICT- (ml. kuluttajien tietoturva) ja turva-alan palveluiden kysyntää on. Fossiilisella energialla ja energiansäästöratkaisuilla on menekkiä, kun uusiutuvien tukijärjestelmiä on ajettu alas. Paikallisten energia-ratkaisujen merkitys kasvaa. Luontaistalous lisääntyy. Taloudellinen, sosiaalinen ja teknologinen tasa-vo heikkenee huomattavasti ja aiheuttaa syrjäytymistä. Sosiaaliset ongelmat ja ulkomaalaisvastaisuus lisääntyvät. Yhteisöllinen apatia valtaa alaa. Osaajia muuttaa pois maasta. Vakkaat ostavat hyvinvointinsa.

43 102, KH :00 / Pykälän liite: Luonnos Kymenlaakso-ohjelma Skenaio 4 Tiivistelmä ja juonenkuvaus vuoteen 2030 Osaavat päät ja piuhat 18 Osaavat päät ja piuhat Julkishallinto ei kyennyt lunastamaan paikkaansa globaaliongelmien ratkaisijana 2000-luvulla. Teknologioiden ja yritysverkostojen kehitys mahdollisti sen, että yhteisö alkoi toimia ohi julkishallinnon. Yritykset, kansalaisjärjestöt ja yhteisöt vetävät kehitystä. Nopealiikkeiset, verkostomaisen toimintatavan omaksuneet, toimijat pärjäävät. Kasvu on materiaalista sekä hyvintointiin ja kulttuuriin liittyvää. Sen pääpaino on internettaloudessa. Teknologia ja kuluttajat ovat pääosassa mahdollistajana avoin data, asioiden internet, koneäly, pilvipalvelut, älyverkot ja hyvä tietoturva. Jakamistalouden toimintatavat (vuokraaminen, yhteisomistus, joukkorahoitus ym.) yleistyvät. Venäjällä suuret monopolit murtuvat verkottuneista kansalaisista nousevan paineen alla, mutta maa pysyy kasassa. Maan PKsektorilta ja esim. nano ja ICT-osaamisesta nousee kasvuyrityksiä. Pohjoinen kasvukäytävä korostuu ei-aineellisen kasvun käytävänä. Viisumivapaus on toteutunut ja rajanylitysten määrä on 20 miljoonaa vuodessa. Internetkauppa syö perinteisen ja vähentää venäläisten ostosmatkailua. 3-D printterien raaka-aineiden kuljetusreittien merkitys kasvaa. Baltia yhteistyön (erityisesti Viro) merkitys korostuu suomalaisille. Innovaatioita ja osaamiseen pohjautuvaa yritystoimintaa on Suomessa teknologia-alalla ja sen soveltamisessa. PK-yrityksiä ja etenkin palveluyrityksiä on syntynyt. Riskirahaa on tjolla. Elinkeinoelämä on globaalisti verkottunutta. ICT-palveluvienti vetää (mm. pelit, paikkatieto, terveysteknologia). Infrastruktuurin kehitys on keskittynyt suurkaupunkien ympärille. Lähitalous on merkittävää (lähiruoka, hajautettu pienenergia). Työvoiman liikkuvuus on suurta. Korvaavat osaamiset voidaan hankkia myös globaalista verkostosta. Työn tekemisen tavat ovat muuttuneet suuresti. Ihmiset ovat yksilökeskeisiä ja verkottuvat globaalisti sosiaalisen median kautta. Yksityisyydestä on tingitty. Kuluttajien vastuuta kohtaan kohdistuvat vaatimukset ovat korkeat.

44 102, KH :00 / Pykälän liite: Luonnos Kymenlaakso-ohjelma Kymenlaakson strategia Kymenlaakson visio 2030 "Kymenlaakso on elinvoimainen ja ekotehokas asuin- ja liiketoimintaympäristö Pohjoisen kasvukäytävän ytimessä." Kymenlaakson on menettänyt voimakkaasti elinvoimaisuuttaan 2000-luvulla etenkin globalisaation ja metsäteollisuuden rakennemuutoksen seurauksena. Uutta elinvoimaa haetaan Pohjoisesta kasvukäytävästä. Kasvukäytävä nähdään fyysisenä ja toiminnallisena vyöhykkeenä Itämeren ja Suomenlahden pohjoisosassa ulottuen noin sata kilometriä sisämaahan. Se hyödyntää miljdiluokan julkisia infrainvestointeja ja houkuttelee kansainvälisiä toimijoita ja sijoittajia kehittämään tulevaisuuden liikennettä, palveluita ja liiketoimintaa. Kasvukäytävä tuottaa kestävää kilpailukykyä ja talouskasvua Venäjän ja Aasian kehittyvien mkkinoiden vassa. Kymenlaakson sijainti on ihanteellinen kasvukäytävän ytimessä Suomen pääkaupunkiseudun ja Pietin talousalueiden välissä.

45 102, KH :00 / Pykälän liite: Luonnos Kymenlaakso-ohjelma Strategiset valinnat 1. Turvallinen ja toimiva osaamis- ja liiketoimintaympäristö 20 Suomen ja Kymenlaakson vahvuus on yhteiskunnan ja infrastruktuurin toimivuus ja turvallisuus. Yrityksille voidaan tjota luotettava liiketoimintaympäristö, suurien mkkina-alueiden, EU:n ja Venäjän välissä. Lisääntyvässä määrin haetaan kontakteja ja kumppanuuksia myös muiden ns. BRIICS-maiden kehittyvistä talouksista. 2. Laadukas, puhdas ja viihtyisä asuin- ja toimintaympäristö Osaavat ja osallistuvat ihmiset ovat alueiden keskeisin voimava. Panostamalla asuinympäristön laatuun, puhtauteen ja viihtyisyyteen saadaan alueesta tehtyä mielenkiintoinen ja houkutteleva tulevaisuuden osaajille. 3. Pääliikenneväylät ja yhteydet sekä rajaliikenne Henkilöliikenteen matkat ja elinkeinoelämän kuljetukset ovat sujuvia ja turvallisia. Liikenneyhteydet tukevat ihmisten hyvinvointia, työssäkäyntiä, yritysten kilpailukykyä ja alueiden elinvoimaa. Liikennejärjestelmä mahdollistaa kansantaloudelle tärkeiden ulkomaankaupan toimialojen kustannustehokkaat ja luotettavat yhteydet. Liikennejärjestelmän palvelutaso ylläpitää Suomen kautta kulkevan kuljetusreitin kilpailukykyä Itämeren alueen toimintaympäristössä. Kaakkois-Suomen liikennejärjestelmä on kestävällä tavalla kilpailukykyinen. 4. Pohjoista kasvukäytävää hyödyntävät ja vahvistavat toimialat ja niiden rajapinnat - innovatiiviset palvelut - luonnonvojen älykäs käyttö ja siihen liittyvät teknologiat - ICT-alan uudet avaukset Kymenlaakson vuorovaikutuksen suunnat

46 102, KH :00 / Pykälän liite: Luonnos Kymenlaakso-ohjelma Kymenlaakson aluerakenne 2030 Kymenlaakson aluerakenteen keskeinen tavoite on ekotehokkaan ja eheän yhdyskuntakenteen kehittäminen. Aluekehitystyössä tulee edistää ajantasaisten maakuntakaavojen tavoitteiden toteutumista. Kymenlaakso on kansainvälinen vuorovaikutusalue Helsingin ja Pietin metropolialueiden kainalossa. Metropolialueiden kehitys vaikuttaa merkittävästi Kymenlaakson aluerakenteeseen ja sen kehitykseen. Kymenlaakso on aktiivinen toimija osana Pohjoista kasvukäytävää. Maakunnan sijainti Itämeren rannikolla, kehittyvän Baltian talousalueen piirissä, luo pohjan elinkeinojen kehittämiselle. Yhteistyö naapurimaakuntien kanssa tiivistyy. Kymenlaakson aluerakenne tukeutuu nyt ja tulevaisuudessa Kotkan ja Kouvolan maakuntakeskuksiin. Maakunnan palvelurakennetta täydentävät pienemmät kaupunkikeskukset ja palvelukeskittymät. Maakuntakeskusten läheisessä vaikutuspiirissä on odotettavissa kasvua ja helmimäisten kehittämisvyöhykkeiden muodostumista etelässä Siltakylä-Kotka-Hamina ja pohjoisessa Kausala-Kuusankoski-Kouvola-Valkeala - akseleille. Kotkan ja Kouvolan välisen etelä-pohjoissuuntaisen akselin toiminnallinen kehittäminen palvelee elinkeinoelämää ja asukkaita. Kaupunkien läheinen maaseutu pysyy elinvoimaisena, mutta palvelut tukeutuvat enenevässä määrin kaupunkikeskuksiin. Kymenlaakson aluerakenne 2030 edellyttää tehokasta nykyisen rakenteen kehittämistä. Aluerakenteen keskeinen tekijä on Venäjän ja Pohjoisen kasvukäytävän kehitys ja sen aiheuttamat vaikutukset maakunnan elinkeinoihin sekä väestökehitykseen. Myös pääkaupunkiseudun vaikutus korostuu entistä enemmän Kymenlaakson kehittämisessä. Mikäli Pohjoisen kasvukäytävän kasvu on voimakasta, tvitaan riittävästi asumiseen ja elinkeinotoimintaan liittyviä alueita, yhteyksiä ja palvelurakenteita. Aluerakenteen kehityssuunta on olemassa olevien taajamien sisällä ja välissä. Keskeinen muutoksen välittäjä on E18 tieyhteyden valmistuminen ja rajanylityspalveluiden kehittyminen. Salpausselän suuntaisten tie- ja rautatieliikenneyhteyksien merkitys muutosten välittäjänä voimistuu. Kehittyvä yritys- ja kauppatoiminta tukeutuu toimivaan ja eri liikennemuodot kattavaan liikenneverkkoon. Yhdyskuntakenteen ekotehokkuuden pantaminen edellyttää tehokasta julkisen liikenteen ja raideliikenteen kehittämistä. Aluerakenteen eheyttäminen ja kestävä maankäyttö luovat puitteet vokkaiden luonnonalueiden virkistys-, matkailu- ja suojeluverkoston kehittämiselle ja hyödyntämiselle. Matkailun ja virkistyksen osalta keskeisiä vetovoima-alueita ovat Itäisen Suomenlahden merialue sekä Pohjois-Kymenlaakson järvi- ja erämaaympäristöt. Tve luoda ihmisille laadukas, viihtyisä ja houkutteleva toiminta- ja asuinympäristö korostuu. Energiatuotannon osalta korostuu uusiutuvien energiamuotojen hyödyntäminen. Tiivistyvällä aluerakenteella luodaan mahdollisuudet uusien energiamuotojen tehokkaalle käytölle. Alueidenkäytölliset edellytykset metsäenergian hyödyntämiselle on jo nykyisellään pitkälti luotu ja niiden toimintaedellytysten tukeminen on aluerakenteen keskeinen tavoite.

47 102, KH :00 / Pykälän liite: Luonnos Kymenlaakso-ohjelma

48 102, KH :00 / Pykälän liite: Luonnos Kymenlaakso-ohjelma Maakuntaohjelma Skenaioiden vaikutukset Kymenlaakson kehittämiseen 23 Maakuntaohjelman johtoajatuksena on käytännöllistää maakuntasuunnitelmassa esitetyistä skenaioista johdetut riippumattomat ja välttämättömät toimenpiteet seuraavan neljän vuoden aikana maakunnan elinvoimaisuuden vahvistamiseksi. Jos ja kun toimintaympäristö kehittyy jonkun skenaion suuntaan, otetaan käyttöön vasuunnitelman toimenpiteitä. Kymenlaakson skenaioista 2030 riippumattomat, välttämättömät toimenpiteet ja skenaiokohtaiset vautumissuunnitelmat: Skenaioista riippumattomat välttämättömät toimenpiteet ja skenaiokohtaiset vautumissuunnitelmat 4 Osaavat päät ja piuhat Kestävien palveluiden ja elämysten tuotteistaminen Venäjä- ja KV-osaamisen mielikuvan vahvistaminen Verkosto-osaamisen ja -johtamisen kehittäminen osaajien ja investointien houkuttelemiseksi digikasvukäytävälle. Tuet käytävän verkostorakenteille. Tuottajan ja kuluttajan kohtaamisen helpottaminen Roolin kehittäminen hajautetun tuotannon ekosysteemissä (ml. 3-D printtaus) Erikoistuminen kyberturvallisuuteen ja peliliiketoimintaan Älykkäiden logistiikkapalveluiden (ml. nettikauppa) ja infran kehittäminen Paikallisdemokratia- ja hallintokäytäntöjen radikaali uudistaminen 3 Grande Catastrophe Metsäsektorin kehittäminen (lupapolitiikka, eri yritysmuodot, T&K panokset, koulutuksen kohdentaminen) Energian saatavuuden vmistaminen paikallisin ratkaisuin Hamina-Kotkan sataman vahvistaminen ja alueen rautatielogistiikan hyödyntäminen Suomen tasolla Yhteistyö ja yhdessä tekeminen kaikilla sektoreilla (ml. elinkeinoyhtiöt) Hankintojen pilkkominen riittävän pieniin osiin Kymenlaakson kaupunki (pakon sanelemana) Peliliiketoiminnan kehittäminen Puolustusvoimien toiminnan vahvistaminen alueella Skenaioista riippumattomat välttämättömät toimenpiteet Elinvoimaa Pohjoiselta Kasvukäytävältä Turvallisen ja toimivan osaamis- ja liiketoimintaympäristön tjoaminen kasvukäytävän ytimessä Laadukkaan, puhtaan ja viihtyisän asuin- ja toimintaympäristön ylläpitäminen Pääliikenneväylien ja -yhteyksien kehittäminen sekä rajaliikenteen sujuvuuden turvaaminen Pohjoista kasvukäytävää hyödyntävien ja vahvistavien toimialojen sekä niiden rajapintojen kehittäminen Innovatiiviset palvelut Luonnonvojen älykäs käyttö ja siihen liittyvät teknologiat Uudet ICT-alan avaukset Kunta- ja aluehallinnon selkeyttäminen 1 Kasvukäytävä vetää Logistisen, palvelu- ja asuininfrastruktuurin nopea ja joustava rakentaminen kasvavan tpeen mukana - huomioiden sekä fyysisen että digitaalisen infran Alueen logistisen klusterin voimakas hyödyntäminen Profiloituminen matkailussa, mkkinoinnin painopiste Pietissa ja enenevässä määrin Moskovassa Toimet osaavan työvoiman houkuttelemiseksi alueelle sekä kotimaasta että ulkomailta Merkittävä koulutuksen vahvistaminen huomioiden erityisesti ulkomaalaistaustaiset Biotalouden edistäminen ml. bioenergian logistiikka ja vastointi Toimivan joukkoliikenteen kehittäminen 2 Kasvua verissä päin Etelä-Suomen liittouman vahvistaminen. Brändäys. Panostus kyberturvallisuusosaamiseen. Puolustusvoimien osaamisen hyödyntäminen mm. kyberturvallisuudessa Eurooppalaisten datakeskusten houkuttelu alueelle Cleantechin ja biotalouden vahvistaminen, koulutus ja mkkinointi Kotimaisen uusiutuvan energian tukeminen Yhteistyö venäläisten investorien/toimijoiden kanssa Kasvukäytävän konkretisointi maankäytön suunnitelmin Merkittävät yhteiskunnan toimet suurteollisuuden säilyttämiseksi Arktisen merenkulun hankkeiden edistäminen (ympäristö/turvallisuus) COPYRIGHT CAPFUL

49 102, KH :00 / Pykälän liite: Luonnos Kymenlaakso-ohjelma Kymenlaakson kehittäminen Maakuntaohjelman keskeinen tavoite on hyödyntää maakunnan sijainti Pohjoisella kasvukäytävällä. Alueen hyvin toimivaa infrastruktuuria hyödynnetään ja kehitetään uuden liiketoiminnan ja uusien palvelujen alustana siten, että yritykset kokevat käytävän alueen kiinnostavaksi paikaksi investointien, sijoittumisen sekä liiketoiminnan kehittämisen ja viennin kannalta. Pohjoinen kasvukäytävä muodostaa EU:n ja Venäjän välille mm. logistiikkaan, matkailuun, kauppaan, cleantechiin sekä meriklusteriin liittyvien palvelujen kehittämisvyöhykkeen ja tjoaa Venäjä-potentiaalin hyödyntämiseen monipuolisen alustan. Maakuntaohjelman lähtökohtana ovat maakunnan erityispiirteet ja mahdollisuudet. Ohjelmaan nostetut painopisteet perustuvat Kymenlaakson maakuntasuunnitelmaan, ELY-keskuksen strategiseen toimintasuunnitelmaan, elinkeinoyhtiöiden strategioihin sekä maakunnan älykkään erikoistumisen strategiaan. Ohjelman laatimisessa on huomioitu myös rakennerahasto-ohjelman, maaseutuohjelman, Kaakkois-Suomi- Venäjä CBC ja Keskisen Itämeren sekä valtion rakennepoliittisen ohjelman linjaukset tuleville vuosille. Maakuntaohjelman painopistealueet ovat innovatiiviset palvelut, luonnonvojen älykäs käyttö ja siihen liittyvät tekniikat, ICT-alan uudet avaukset sekä Kymenlaakson vetovoimaisuus. Näillä pyritään kehittämään hyvinvointia edistävää osaamista ja palvelutuotteita sekä saamaan aikaan uusia teknologisia sovelluksia. Kansainvälisessä kilpailussa pärjäämiseksi on tiivistettävä hallintorajat ylittävää yhteistyötä. Lisäksi hallintoa tulee kehittää siten, että se on jatkossa joustavaa, nopeaa ja pystyy reagoimaan välittömästi muutoksiin. Ohjelman keskeiset läpileikkaavat teemat ovat ympäristö, Itämeri ja sininen kasvu sekä kansainvälisyys. Kymenlaakson ja Etelä-Kjalan yhteiset linjaukset liittyvät Kaakkois-Suomen sijaintiaseman ja Venäjän kasvupotentiaalin hyödyntämiseen sekä metsäklusterin uudistumiseen. Toimintalinja 1 Yritystoiminnan toimintaedellytysten pantaminen ja elinkeinojen kehittäminen Tavoitteena on Pohjoista kasvukäytävää hyödyntävien ja vahvistavien toimialojen sekä niiden rajapintojen kehittäminen. Kymenlaaksossa tjotaan Suomen ja Venäjän välisille matkailijoille ja kuljetuksille houkuttelevia, ensiluokkaisia palveluita liikenteen, logistiikan, kaupan sekä matkailun aloilla ja samalla luodaan yrityksille mahdollisuuksia uuteen ja kehittyvään liiketoimintaan rajan molemmin puolin. Yritysten vientiä ja kauppaa Venäjälle lisätään yhteisin toimintatavoin ja osana Team Finland verkostoa. Lisäksi edistetään ulkomaisten yritysten sijoittumista, innovaatioiden kaupallistamista ja investointeja Kymenlaaksoon. Yritysten kansainvälistymistä edistetään koulutuksen ja verkostoitumisen avulla. Erityishuomio kiinnitetään nuorten perustamien yritysten, jotka usein ovat jo aloitusvaiheessa kasvuyrityksiä, kehittymisen tukemiseen sekä yrittäjien tukemiseen nuorten työllistämisessä. Yrityksiä kannustetaan tuotekehitykseen ja tuotantovolyymin kasvattamiseen. Kaakkois-Suomen vahvan metsäklusterin toimintaedellytyksistä tulee edelleen huolehtia ja tulee kehittää uudentyyppistä liiketoimintaa. Alueen mahdollisuudet biotalouden raaka-aineen tuottajana ja hyödyntäjänä tulee hyödyntää. Vähähiiliseen talouteen siirtyminen edellyttää bioenergian käytön lisäämistä. Kaakkois-Suomen logistista asemaa tulee edelleen vahvistaa. Tavoitteena on edelleen metsäteollisuuden käyttämien väylien sujuvuuden ja kustannustehokkuuden pantaminen. Kymenlaaksossa tulee etsiä keinoja, joilla vmistetaan ulkomaanyhteydet meritse tehokkaalla ja turvallisella tavalla ympäristö huomioiden. Alalle on myös kehitettävä uusia palvelukonsepteja ja hyödynnettävä ICT-alan sovelluksia niiden luomisessa. Kymenlaakson peliklusteri kehittyi vsin nopeasti edellisellä maakuntaohjelmakaudella. Jatkossa odotetaan pelillistämiseen perustuvan osaamisen ja liiketoiminnan kehittyvän etenkin terveys- ja hyvinvointialalla.

50 102, KH :00 / Pykälän liite: Luonnos Kymenlaakso-ohjelma Väestön ikääntymisen tuomiin haasteisiin vastataan esim. hyvinvointipalvelujen ja teknologioiden tuotannon edistämisellä ja muiden uusien digitaalisten palveluiden kehittämisellä. Kymenlaaksosta rakennetaan kansainvälisen tason pelillistämisen osaamiskeskusta. 25 Toimintalinja 2 Koulutuksen ja osaamisen kehittäminen työvoiman saatavuuden turvaamiseksi Tavoitteena on turvallisen ja toimivan osaamis- ja liiketoimintaympäristön tjoaminen Pohjoisen kasvukäytävän ytimessä. Ennakointijärjestelmää tulee kehittää ja kehittämisalustoja ja verkostoja rakentaa alueen elinkeinoelämän tueksi. Huomiota kiinnitetään nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseen ja koulutuksen keskeyttämisen vähentämiseen. Nuorten ja opiskelijoiden kiinnostusta yritystoimintaan lisätään. Lisäksi pyritään vaikuttamaan opiskelun ja työelämän yhteensovittamiseen. Käytännön hjoittelu on olennainen osa useimpien alojen koulutusta ja siksi tulee vmistaa hjoittelupaikkojen saatavuus. Myös oppisopimuskoulutusta tulee lisätä. Kymenlaaksossa panostetaan vahvan Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun muodostumiseen ja toisen asteen koulutuksen yhdistämisen selvittämiseen. Myös aikuiskoulutuksen tulevaisuuden malli on selvitettävä. Ajankohtaista on lisäksi uudenlaisten koulutus- ja oppimisympäristöjen rakentaminen kaikille koulutusaloille sekä uudenlainen yhteistyö ammattikorkeakoulun ja suomalaisten sekä ulkomaisten yliopistojen kanssa. Vähähiiliseen talouteen siirtymiseksi Kymenlaaksossa tavoitellaan entistä suurempaa uusiutuvien energialähteiden osuutta lämmön ja sähkön tuotannossa. Tulevina vuosina korostuu voimakkaasti biopolttoaineiden käyttöön liittyvä tutkimus ja koulutus. Kaakkois-Suomen kasvu- ja kehitysteemoiksi innovaatiotoiminnassa on määritelty energiatehokkaan asuinympäristön sovellusten kehittäminen, biomateriaalien energiakäytön perustutkimus, biojalostamoliiketoiminnan kehittäminen, biopolttoaineiden käytettävyystutkimukset ja optimaalinen käyttö voimalaitoksissa. Toimintalinja 3 Kestävä maankäyttö, laadukas elinympäristö ja vireä kulttuuriympäristö Tavoitteena on laadukkaan, puhtaan ja viihtyisän asuin- ja toimintaympäristön kehittäminen ja kestävä kehitys. Maakunnassa pystytään tjoamaan hyviä asumisvaihtoehtoja ja vaalimaan ympäristövoja. Kattavan, nopean ja vman tietoliikenneverkon rakentaminen mahdollistaa asumisen ja yrittämisen kaikkialla maakunnassa. Tavoitteena on ekotehokas yhdyskuntakenne. Kaavoittamisen on oltava joustavaa ja reagointikykyistä, jotta voidaan hyödyntää kaupan ja matkailun vaatimat tpeet. Pohjoiselle kasvukäytävälle sijoittuville investointikohteille luodaan pohja yleiskaavaprosesseissa. Asukaslähtöisiä toimintatapoja ja palveluja kehitetään osallisuuden tukemiseksi. Monikulttuurisuutta ja kansainvälisyyttä edistetään eri tahoilla. Yhteisöllisyyden ja vastuullisuuden lisäämiseksi tuetaan kansalaistoimintaa ja paikallista kehittämistä. Alueen kulttuuri-identiteetti hyödynnetään palvelujen rakentamisessa Kymenlaakson monipuolista luontoa sekä alueen historiaa ja kulttuuriperintöä hyödynnetään aiempaa määrätietoisemmin matkailun tuotteistamisessa. Kymijoen mahdollisuudet matkailussa ja virkistyskäytössä hyödynnetään. Vanhoille teollisuusalueille on mahdollista löytää uutta toimintaa. Erilaisten tapahtuma- ja elämyskeskusten kuten Kotkan ja Kouvolan luovien alojen keskukset ja KymiRing, toteutumista edistetään. Vaalimaata kehitetään kaupan ja rajapalvelujen alueena. Liikennejärjestelmää kehitetään siten, että sillä vmistetaan mahdollisuudet palvella vientiteollisuutta mahdollisimman kustannustehokkaasti. Kymenlaaksossa tulee edelleen huomioida transitoliikenteen tpeet, joten erityisesti satamiin johtavan maaliikenneverkon palvelutason ja rautatieliikenteen kuljetusten palvelutason

51 102, KH :00 / Pykälän liite: Luonnos Kymenlaakso-ohjelma kapasiteettia tulee pantaa. Sujuva ja luotettava talvimerenkulku on tärkeä osa liikennejärjestelmän toimivuutta. Arjen liikkumisessa kiinnitetään huomiota turvallisuuteen ja ympäristöystävällisyyteen. Uudet digitaaliset palvelut ja avoimen datan hyödyntäminen tehostavat liikennejärjestelmän hyödyntämistä ja ratkaisevat liikenteellisiä haasteita. Kansainvälisen ja valtakunnallisen kilpailukyvyn kehittäminen - Elinkeinoelämän kannalta tärkeiden kuljetusketjujen ja niihin liittyvien pääväylien sujuvuuden ja kustannustehokkuuden kehittäminen - Kansainvälisten yhteyksien ja rajatoimintojen sujuvuuden ja luotettavuuden pantaminen - Pääväylien ja yhteiskunnan toimintojen kannalta keskeisen alemman verkon toimivuuden vmistaminen Arjen kestävän liikkumisen edistäminen - Työpaikkojen ja palvelukeskittyminen saavutettavuuden pantaminen asukkaiden ja matkailun näkökulmasta - Joukkoliikenteen käytön edistäminen seutujen välisessä työ- ja opiskeluliikenteessä - Jalankulkua, pyöräilyä ja joukkoliikennettä edistävien toimintatapojen ja toimenpiteiden edistäminen Yhteiskunnan tavoitteiden edistäminen - Turvallisuus: Liikkuminen on vastuullista ja turvallisuushakuista. Liikennekuolemien ja vakavasti loukkaantuneiden määrä puolitetaan ja kaikkien loukkaantuneiden määrä vähenee neljänneksen. - Ympäristö: Liikenteestä aiheutuvia haittoja vähennetään valtakunnallisten periaatteiden mukaisesti - Yhdyskuntakenne: Tuetaan kestävää liikkumista edistävän yhdyskuntakenteen kehittämistä. - Taloudellisuus: Pannetaan toimintojen tehokkuutta yhteistyömalleja ja uusia toteutusmalleja kehittämällä. 26 Läpileikkaavat teemat Ilmastonmuutokseen ja luonnonvojen hyödyntämiseen liitetyistä kehittämistavoitteista on sovittu Kymenlaakson ilmasto ja energiastrategiassa sekä Kymenlaakson luonnonvastrategiassa. Keskeisenä tavoitteena on ekotehokkuuden lisääminen ja vähähiiliseen talouteen siirtyminen. Luonnonvojen kestävän käyttö ja edistäminen (resurssiviisaus) on biotalouden keskeinen päämäärä. Biotalous perustuu uusiutuvien luonnonvojen älykkääseen ja vastuulliseen käyttöön, ja se on avain kamppailussa ilmastonmuutosta ja niukkenevia luonnonvoja vastaan. Biotalous on toimiala, jolla on suuri tulevaisuuden potentiaali Kymenlaaksossa. Biotalous vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista, edistää innovaatiotoiminta ja vahvistaa sitä myötä maakunnan kilpailukykyä. Liiketoimintana biotalous nähdään usein pelkistetysti biomassan tuotantoon ja jalostukseen tai bioteknologiaan perustuvana liiketoimintasektorina. Myös esimerkiksi puurakentaminen ja luontoympäristön hyvinvointivaikutusten tuotteistaminen ovat osa biotalouden liiketoimintaa. Kymenlaaksossa korostuvat Itämereen liittyvät kehittämistavoitteet ja ympäristöhaasteet. Euroopan unionin uudistettu Itämeri-strategia hyväksyttiin kesäkuussa 2012 ja siihen liittyvä toimintasuunnitelma otettiin käyttöön helmikuussa EU:n Itämeri-strategialle on nyt määritelty kolme päätavoitetta: meren pelastaminen, alueen yhdistäminen ja hyvinvoinnin kasvattaminen. Itämeri on tärkeä talouden moottori Kymenlaaksossa. "Sininen kasvu" (blue growth) on kehittämiskonsepti, jolla tuetaan merialan kasvua kokonaisuutena. Merialaan liittyy huomattava innovaatio- ja kasvupotentiaali. Sinisellä kasvulla edistetään EU:n yhdennetyn meripolitiikan puitteissa älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun tähtäävän Eurooppa strategian toteuttamista.

52 102, KH :00 / Pykälän liite: Luonnos Kymenlaakso-ohjelma Kansainvälisen yhteistyön edistäminen on tärkeä osa Kymenlaakson kehittämistä. Maakunnan toimijoiden tuleekin nähdä kansainvälisyys läpileikkaavana teemana maakuntaohjelmaa toteuttavissa toimenpiteissä. Kymenlaakson teollisuuden kehitys alkoi aikanaan ulkomaisella pääomalla ja osaamisella. Teollisuuden menestys on perustunut kansainväliseen kauppaan ja vientiin. Pohjoisen kasvukäytävän ideassa kansainvälinen yhteistyö on suorastaan välttämättömyys. Kymenlaakson tulee hyödyntää sijaintiaan EU:n ja Venäjän rajalla ja maakuntaa tulee tehdä tunnetuksi kansainvälisillä eenoilla uusien yritysten, pääomien ja osaajien houkuttelemiseksi. Globaalissa toimintaympäristössä ei ole tvetta tehdä rajauksia kansainvälisen yhteistyön toiminta-alueeksi, vaan tulee hakea phaita kumppanuuksia kansallisuuteen katsomatta. EU:n kehittämisohjelmien hyödyntämiseksi tulee kuitenkin panostaa eurooppalaisiin yhteyksiin ja rajat ylittävän yhteistyön ohjelmien osalta lähialueisiin, kuten Luoteis-Venäjään, Viroon, Latviaan, Ruotsiin sekä muihin Itämeren alueen maihin. Kansainvälisen yhteistyön lisäämiseksi tulee hyödyntää myös maakunnassa jo asuvan ulkomaalaistaustaisen väestön osaamista, verkostoja ja tietotaitoa.

53 102, KH :00 / Pykälän liite: Luonnos Kymenlaakso-ohjelma Kymenlaakson ja Etelä-Kjalan yhteistoiminta Maakuntien tulee aluekehityslain mukaan hoitaa yhteistoiminnassa tehtäviä, jotka ovat alueen pitkäjänteisen kehittämisen kannalta merkittäviä ja jotka koskevat pääosin koko yhteistoiminta-aluetta. Kaakkois-Suomessa tällaisia ovat Venäjän naapuruuden tjoamien mahdollisuuksien täysimääräinen hyödyntäminen ja metsäklusterin uudistuminen. Kaakkois-Suomen sijaintiaseman ja Venäjä-kasvupotentiaalin hyödyntäminen Yritystoiminnan kehittäminen sekä Venäjä-liiketoiminnan työllistävän vaikutuksen edistäminen Kaakkois-Suomen visiona on profiloitua julkisissa ja yksityisissä yrityspalveluissa Venäjään liittyvien palvelujen Euroopan tason ykkösosaajaksi. Toimenpiteinä edistetään venäläisten ja muiden ulkomaisten yritysten sijoittumista venäläis-suomalaisten innovaatioiden kaupallistamista ja investointeja Kaakkois-Suomeen Venäjä-verkostojen yhteistä kehittämistä ja pk-yritysten kansainvälistymistä kasvuhakuisten yritysten rahoituksen saatavuutta Venäjä-osaamisen ja kansainvälisen koulutustoiminnan laajentaminen Kaakkois-Suomessa kehitetään Venäjä-osaamista, kansainvälistä koulutusta sekä vahvistetaan alueen asemaa Venäjän ja EU:n innovaatiotoimintojen solmukohtana. Kaakkois-Suomen korkeakoulut muodostavat yhteistyössä valtakunnallisesti merkittävän Venäjä-osaamisen klusterin. Korkeakoulut edistävät toisiaan täydentäen alueen kilpailukykyä ja kasvua toimenpiteinään: yhteisesti sovittujen Venäjä-toiminnan painopisteiden ja linjauksien toteuttaminen edelläkävijyys kansainvälisten koulutusohjelmien rakentamisessa koti- ja ulkomaalaisten opiskelijoiden tpeisiin kansainvälisten opiskelijoiden ja maahanmuuttajien alueen työmkkinoille sijoittumisen edistäminen Venäjän kanssa tehtävä yhteistyö edellyttää monipuolista Venäjä-osaamista ja riittävästi venäjänkielentaitoisia eri alojen ammattilaisia. Venäjän kielen opiskelua tulee lisätä peruskoulussa, ammatillisissa oppilaitoksissa, korkeakouluissa ja yliopistoissa. Opiskelijavaihdon ja opiskelijoiden työhjoittelun sekä tutkimusyhteistyön lisääminen Venäjällä on tärkeää. Jo työelämässä oleville tulisi järjestää venäjän kieli- ja kulttuurikoulutusta kurssi- ja verkko-opetuksena. Venäjänkielisen väestön osaamista tulee hyödyntää entistä pemmin. Koulutusvientiä kansainvälisille mkkinoille rakennetaan yhteistyössä huolellisesti ja vastaanottajien tpeisiin räätälöidysti. Rajanylitys sekä liikenne- ja kasvukäytävät Rajanylityksen sujuvuuden vmistaminen sekä Pohjoisen kasvukäytävän, johon E18- ja Salpausselän kehityskäytävät sisältyvät, kehittäminen on ensisijaisen tärkeää Kaakkois-Suomen teollisuuden, palvelutoimialojen ja logistiikan edistämiselle sekä Venäjän tjoamien mahdollisuuksien täysimääräiselle hyödyntämiselle. Suomen ja Venäjän välisen rajan toimivuus on edellytys koko Suomen viennin ja transiton sekä matkailun kasvulle. Edunvalvonnan painopisteenä on Kaakkois-Suomen kannalta merkittävien liikenneväylien kehittäminen. Rajanylityspaikoille ja niille johtaville liikenneväylille Suomessa ja Venäjällä pyritään saamaan muun muassa ENIohjelman rahoitusta. Tavoitteena on Pohjoisen kasvukäytävän liikenneyhteyksien kilpailukyvyn pantaminen sisältäen kokonaisuutena merenkulun ja satamien toimintaedellytykset sekä rautatie- ja maantieyhteydet satamista rajanylityspaikkojen kautta Venäjälle. Yhteisesti tulee vautua mahdollisen viisumivapauden vaikutuksiin. 28

54 102, KH :00 / Pykälän liite: Luonnos Kymenlaakso-ohjelma Metsäteollisuuden rakennemuutoksesta kohti kansainvälisesti merkittävää biotalousklusteria Metsäklusterin uusiutuminen on Kaakkois-Suomelle keskeinen kysymys. Prosessin nopeuttaminen on tärkeää ja koko maan etu. Suuret metsäteollisuusyritykset toimivat globaalisti ja tekevät strategiset päätökset välittämättä niiden aluekehitysvaikutuksista. Alueella on pidettävä huolta metsäteollisuuden toimintaedellytysten säilymisestä, mutta samalla luotava mahdollisuuksia uudentyyppisen liiketoiminnan kehittymiselle. Metsäklusterin uudistamisessa on kysymys sekä nykyisten liiketoimintojen uudistamisesta että täysin uusien liiketoimintojen synnyttämisestä. Kaakkois-Suomen metsäklusterissa on siirryttävä kohti suuremman yksikköhinnan tuotteita. Niitä valmistavat myös vallitsevan tuotantorakenteen oheen syntyneet uudet, myös pkmittakaavan toimijat. Oheisessa kuvassa on havainnollistettu metsäteollisuuden mahdollisia kehityspolkuja biotalouden jalostusvopyramidin muodossa. 29 Kaakkois-Suomessa on tähdättävä kansainvälisesti merkittävän biotalousklusterin aikaansaamiseen, missä keskeistä on erityisesti: puubiomassan saannin tehokkuus biomassan jalostamisen prosessien tehokkuus biotuotteiden (biomateriaalit, biokemikaalit ja yhdisteet, bioenergia) kehittäminen ja kaupallistaminen älykkäiden ja ympäristöystävällisten pakkausten kehittäminen puurakentamisen ja komposiittituotteiden kehittämisen lisääminen Kaikkiin näihin osa-alueisiin liittyy kiinteästi tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan panostaminen, liiketoimintamahdollisuuksien kehittäminen sekä osaamisen ylläpitäminen ja lisääminen. Tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiotoiminnassa kehittämistyö on kyettävä nostamaan koe-, pilotti- ja demonstraatiolaitostasolle, johon yritystoiminnan on kytkeydyttävä. Liiketoimintapotentiaali tulisi osata erottaa riittävän ajoissa, etsiä kansainvälisiä kontakteja, lisätä benchmkingia sekä kansainvälisten mkkinoiden tuntemusta. Kaakkois-Suomessa on sovellettava nopeasti käytäntöön TKI-toiminnan tuloksia.

55 102, KH :00 / Pykälän liite: Luonnos Kymenlaakso-ohjelma Liiketoimintamahdollisuuksia on haettava myös biotalousklusterin eri osa-alueiden palveluihin kohdistuvasta kysynnästä, kuten prosessiosaamisesta ja logistiikasta. Metsäteollisuuden menestys Kaakkois-Suomessa on perustunut maailmanluokan osaamiseen. Osaamisen kansainvälisestä kilpailukyvystä tulee pitää huolta myös metsäteollisuuden uusiutumisessa. Koulutuksen tulee ennakoida kehittyvän biotalousklusterin tpeita. Biotalousklusteria palvelevia koulutusohjelmia tulee kehittää, opiskelijamäärät turvata ja alan vetovoimaa uravaihtoehtona on vahvistettava. 30

56 102, KH :00 / Pykälän liite: Luonnos Kymenlaakso-ohjelma Elinvoimaa Pohjoiselta kasvukäytävältä Yritystoiminnan toimintaedellytysten pantaminen ja elinkeinojen kehittäminen Koulutuksen ja osaamisen kehittäminen työvoiman saatavuuden pantamiseksi Kestävä maankäyttö, laadukas elinympäristö ja vireä kulttuuriympäristö Innovatiiviset palvelut Tuotteistetut palvelukokonaisuudet Kasvuorientoituneiden pk-yritysten kansainvälistäminen, Team Finland verkoston hyödyntäminen Ulkomaalaisten investointien houkuttelu ja kansainvälisten yrityskumppanuuksien synnyttäminen, Invest in toiminta Logistisen aseman vahvistaminen ja uusien palvelukonseptien kehittäminen Pk-yritysten liiketoimintaosaamisen kehittäminen Uudenlaisten koulutus- ja oppimisympäristöjen kehittäminen Kasvuyrittäjyyden ja kansainvälistymisen edistäminen Osaavan työvoiman saatavuuden vmistaminen Korkeatasoisen ja monipuolisen matkailupalveluinfran rakentaminen Alueellisten verkostojen kehittämiskonseptit esim. yrityspuistot, satamat, matkailualueet Risteily- ja linjaliikenteen kehittäminen Matkailijoita ja asukkaita palvelevan kaupan ja matkailutjonnan kehittäminen Kehittämisalustat, verkosto-osaaminen, koulutusvienti Luonnonvojen älykäs käyttö ja siihen liittyvät tekniikat Metsäosaamisen monipuolistaminen ja konvergointi vihreään talouteen Uusiutuvan ja puhtaan energian tuotantoratkaisut Elintvikeala, lähiruoka Metsäalan toimintaedellytysten ja osaamisen uudistaminen Uusien avausten edistäminen esim. biojalostamot, älykkäät ja ympäristöystävälliset pakkaukset, nanosellu ja puurakentaminen Tuotekehittelyn edistäminen esim. komposiitit, biomuovit, terveysvaikutteiset elintvikkeet, lääkeaineet Koulutus ja tutkimuslaitosten rajat ylittävän yhteistyön edistäminen Biotalousosaamisen kehittäminen Bioenergia-alaan liittyvän tutkimuksen ja koulutuksen kehittäminen sekä koulutuksen vienti Ekologinen rakentaminen eri koulutusasteilla Paikallisten, puhtaiden energiatkaisujen ja tuotannon mahdollistaminen Hyvinvointia tukeva vähähiilinen rakentaminen Sivuvirtojen ja alueellisten materiaalivirtojen hyödyntäminen Tuuli- ja aurinkoenergia-alan osaamisen kehittäminen Elintvikkeiden jalostusketjut ja niihin liittyvä yritystoiminta ICT-alan uudet avaukset Palvelinkeskukset Viihdepelit, hyötypelit ja pelillistäminen Kyberturvallisuus Google referenssin hyödyntäminen Peliklusterin kehittäminen ja pelillistämiseen perustuvan liiketoiminnan edistäminen ICT sovellusten hyödyntäminen uusien palveluiden luomisessa Hyvinvointipalveluiden ja teknologioiden tuotannon edistäminen Palvelinkeskusten osaamistpeeseen vastaaminen Pelillistämiseen perustuvan osaamisen kehittäminen Kyberturvallisuusosaamisen kehittäminen Muotoilualan käyttäjälähtöisen suunnittelun, pelialan pelillistämisen ja hyvinvointialan osaamisen yhdistäminen Älykäs kaupunki uudet digitaaliset palvelut, avoimen datan hyödyntäminen uudenlaisten kaupunkipalveluiden syntymisessä Älykkäiden logistiikkapalveluiden ja infran kehittäminen Huippunopeat tietoliikenneyhteydet Vetovoimainen Kymenlaakso Yrityksille, asukkaille, nuorille/opiskelijoille, ikääntyvälle väestölle ja muuttajille Yrittäjien tukeminen nuorten työllistämisessä Nuorten kiinnostuksen lisääminen yritystoimintaa kohtaan Asukkaiden hyvinvointiin liittyvien uusien palveluinnovaatioiden kehittäminen Virkistystoiminnan toteuttaminen kestävästi ja helposti saavutettavasti Viestintäyhteistyön pysyvä toimintamalli Uudet tavat tuoda Kymenlaaksoa esiin Nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamisen tukeminen Oppilaitosten ja pk-yritysten välinen yhteistyö Opiskelijayrittäjyyden tukeminen, opiskelun ja työelämän yhteensovittaminen, työelämään siirtymisen tukeminen, oppisopimuskoulutus Vetovoimaisen K-S amk:n muodostaminen Toisen asteen koulutuksen yhdistämisen selvittäminen Rakentamisen ohjauksen kokonaisvaltainen kehittäminen (aluesuunnittelu, rakenteet, sisustussuunnittelu) Tapahtuma- ja elämyskeskusten toiminnan käynnistäminen esim. KymiRing Kulttuuri- ja luontomatkailun vetovoima-alueiden hyödyntäminen Vanhojen teollisuusalueiden uusiokäyttö Kymijoen hyödyntäminen esim. Heinola-Kouvola vesitieyhteys

57 102, KH :00 / Pykälän liite: Luonnos Kymenlaakso-ohjelma Rahoitus 32 Maakuntaohjelman toteuttamisessa kiinnitetään huomiota eri EU-ohjelmien sekä kansallisten rahoitusmahdollisuuksien hyödyntämiseen. Yritystoiminnan toimintaedellytysten pantaminen ja elinkeinojen kehittäminen Koulutuksen ja osaamisen kehittäminen työvoiman saatavuuden turvaamiseksi Alueidenkäyttö, infrastruktuuri ja ympäristö Maakunnan kehittämisraha Rakennerahasto-ohjelma Maaseutuohjelma Meri- ja kalatalousrahasto Central Baltic ohjelma Kaakkois-Suomi Venäjä CBC - ohjelma EU:n erillisohjelmat Tekes ELY-keskus Valtion keskushallinto (ministeriöt ym.) Kunnat Yritykset 6. Yhteenveto ympäristöselostuksesta Maakuntaohjelman luonnoksessa ei esitetä sellaisia toimenpiteitä, jotka aiheuttaisivat merkittävän suuria haittoja ihmisille tai ympäristölle. Sosiaalisen, ekonomisen ja ekologisen kestävyyden edistäminen ja ekotehokkuuden kehittäminen asetetaan kaikkien toimintalinjojen kehittämisen lähtökohdaksi. Maakunnan elinkeinorakenne muuttuu. Kilpailukyvyn ja kasvun perustekijöiksi katsotaan panostukset uuden tekniikan osaamiseen ja innovaatioihin. Siirtyminen energiaintensiivisestä raskaasta teollisuudesta esim. energiaja biotuotteiden pk -yrityksiin vaikuttaa maakunnan ympäristön tilaan merkittävästi ja myönteisesti. Maakuntaohjelma mahdollistaa lukuisia keinoja ympäristökuormituksen vähentämiseksi ja elinympäristön ja ympäristön tilan pantamiseksi. Myönteisiä vaikutuksia on odotettavissa erityisesti ympäristöosaamisen kehittämistyön myötä (esimerkiksi ekotehokkuuden kehittäminen, uusiutuvien energialähteiden osaamisen ja puhtaan energiatuotannon kehittäminen). Myös aluerakenteen toimenpiteiden kautta on mahdollista pantaa

58 102, KH :00 / Pykälän liite: Luonnos Kymenlaakso-ohjelma ympäristön tilaa esim. eheyttämällä aluerakennetta, kehittämällä asuin- ja toimintaympäristöjen viihtyisyyttä ja vaalimalla kulttuuri- ja luonnonympäristöjä. Eri toimintalinjat tukevat toisiaan ja tietyn toimintalinjan kielteisiä vaikutuksia voidaan lieventää tai ehkäistä toisen toimintalinjan ympäristömyönteisillä toimenpiteillä. Maakuntaohjelman kokonaisvaikutukset ja yhteisvaikutukset ovat sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä pääosin myönteisiä tai neutraaleja. On todettu, että jokainen toimintalinja täyttää myös erikseen tkasteltuina kestävän kehityksen keskeiset vaatimukset. Ympäristöselostuksessa korostetaan, että Kymenlaakso on logistiikan ja metsäteollisuuden maakunta. Liikenteeseen ja energian käyttöön liittyvät ympäristökysymykset ja riskit vaativat tkastelua maakuntaohjelman toteutuessa. Maakuntaohjelman yhdyskuntakennetta koskevat vaikutukset ovat valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden ja maakuntakaavoituksen päämäärien mukaiset. Maakuntaohjelman toteuttaminen ja yleinen talouskehitys johtaa Kymenlaaksossa liikennemäärien kasvuun. Liikenteen kasvu meriteitse ja maitse lisää ympäristöriskejä ja voi vaikuttaa kielteisesti ilmastoon, asuinviihtyisyyteen ja elinympäristön laatuun (esim. meluhaitat). Maakuntaohjelmassa pyritään edistämään vahvasti osaamisen ja innovaation kehittämistä ja prosessien tehostamista. Uusiutuviin energialähteisiin liittyvät kehittämistoimet vaikuttavat päästökehitykseen, ilman laatuun ja ilmastoon erittäin myönteisesti. Kehitys koskee myös alueen teollisuutta, joka on Kymenlaakson keskeinen energiankäyttäjä. Ympäristöinnovaatiolla ja ekotehokkuuden kehittämisellä, on mahdollista, että talouskasvu ei lisää ympäristökuormitusta. Ekotehokkuus esitetään keskeiseksi ilmastonmuutoksen hillinnän keinoksi. Ilmastonmuutoksen torjuntaan ja sopeutumiseen kiinnitetään maakuntaohjemassa huomiota (ekotehokkuuden pantaminen, ympäristöosaamisen kehittäminen, uusiutuvat energialähteet yms.). Maakuntaohjelman tavoitteisiin kuuluu talouskasvun edistäminen. Taloudellisesta näkökulmasta vaikutukset kulutukseen ja tuotantoon sekä vaikutukset aineelliseen omaisuuteen ovat todennäköisesti myönteisiä. Maakuntaohjelman toimintalinjoissa kilpailukyvyn ja talouskasvun perustekijöinä ovat panostukset osaamiseen ja inhimilliseen pääomaan, nopea teknologinen kehitys sekä toimiva logistiikka ja infrastruktuuri. Tämä antaa työkaluja myös kielteisten vaikutusten ehkäisemiseksi. Kehittämistyön kielteiset vaikutukset maisemaan koskevat lähinnä suurhankkeita, kuten logistiikkahankkeita (esim. liikennehankkeet). Vaikutukset ovat välillisiä, koska konkreettisia hankkeita ei esitetä maakuntaohjelmassa. Merkittävien hankkeiden ympäristövaikutukset tutkitaan mm. YVA -menettelyjen yhteydessä. Maakuntaohjelmassa esitetään kaupunki- ja maisemakuvaa koskevia näkökohtia ja toimenpiteitä, joilla on myönteinen vaikutus maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön. Maakuntaohjelmassa esitetään toimenpiteitä ehkäisemää kielteisiä vaikutuksia luonnonoloihin ja luonnonvoihin ja pantamaan ympäristön tilaa. Ohjelman toteuttaminen ei vaikutta suoraan kielteisesti maakunnan luontovoihin tai esim. Natura ohjelman alueiden luontovoihin. Luonnonvojen kestävää käyttöä pyritään edistämään toteuttamalla alueellista ilmasto- ja energiastrategiaa sekä -luonnonvastrategiaa. Ohjelmassa ei esitetä vesi- ja jätehuoltoon liittyviä toimenpiteitä. Vaikutukset maaperään ja veteen ovat neutraaleja. Ohjelmassa korostetaan Itämereen liittyviä suojelutpeita. Maakuntaohjelman vaikutukset ihmisten terveydelle ja hyvinvointiin ovat pääosin myönteisiä. Taloudellista hyvinvointia edistetään korotetusti kaikissa toimintalinjoissa. 33

59 102, KH :00 / Pykälän liite: Luonnos Kymenlaakso-ohjelma Maakuntaohjelman tavoitteisiin kuuluu maakunnan kehittäminen viihtyisäksi ja houkuttelevaksi asuin- ja toimintaympäristöksi. Tavoitteiden saavuttamiseksi esitetään kehittämistoimenpiteitä omassa toimintalinjassa. Maakuntaohjelma voi vaikuttaa ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen myönteisesti. Kasvava liikenne voidaan katsoa tärkeäksi ympäristöhaasteeksi. Maakuntaohjelman vaikutukset tutkimukseen ja koulutukseen ovat myönteisiä. Tämä johtuu ensisijaisesti sitä, että kilpailukyvyn ja kasvun perustekijöiksi katsotaan panostukset osaamiseen ja inhimilliseen pääomaan. Ohjelmassa panostetaan innovatiiviseen ympäristöteknologian osaamiseen. Lähialueyhteistyön merkitystä korostetaan logistiikan ja Venäjän kaupan osalta. Maakuntaohjelman toteuttamisella ei ole kuitenkaan merkittäviä rajojen ylittäviä kielteisiä vaikutuksia. Ohjelma ei myöskään ole ristiriidassa kansainvälisten, Euroopan Unionin, valtakunnallisten tai maakunnallisten ympäristötavoitteiden kanssa. Ympäristövaikutusten viointi rinnakkain maakuntaohjelman laatimisprosessin yhteydessä on johtanut siihen, että ympäristönäkökohdat on huomioitu vhain ja maakuntaohjelman kokonaisvaikutukset ovat neutraaleja tai myönteisiä. 7. Seuranta 34 Seurantatietoja esitellään Kymenlaakson aluekehityskatsauksessa joka laaditaan joka toinen vuosi. Myös joka toinen vuosi laadittava maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma sisältää ohjelman oleellisimmat seurantatiedot. Ympäristön tilaa voidaan seurata ekotehokkuuden mitteilla. Ekotehokkuuden mitteita käytetään sitä mukaa, kun Kymenlaakson ekotehokkuuden seurantajärjestelmä ECOREG tuottaa tvittavia tunnuslukuja. Lukuisissa ohjelma-vioinneissa on todettu, että laajan ohjelman vaikuttavuudelle on erittäin vaikea löytää yksiselitteisiä mitteita. Ohjelmaa toteuttavaa hanketoimintaa seurataan yleensä perustettavien yritysten ja työpaikkavaikutusten määrällä mm. rakennerahastojen hallintajärjestelmästä (EURA-2014) saatavan tiedon avulla. Hankkeiden vaikutukset tulevat kuitenkin esiin useimmiten vasta vuosien kuluttua. Ohjelman rahoituksen merkitys koko talouden kokoon on minimaalinen.

60 102, KH :00 / Pykälän liite: Luonnos Kymenlaakso-ohjelma Termit ja lyhenteet 35 Asiakirjassa esiintyvät lyhenteet: BKT - BRIICS CO2 - EAKR- ECOREG - EKTR - ELY EMR - ENI - ESR - EU - EVA - INTERREG - ICT - LUT - LVM MAKO - METKA - MMM - OKM - OSKE - PK-yritys - SOVA-laki - SM - STM - TEM - TOPSU T&K- YM - Bruttokansantuote Kehittyvät maat: Brasilia, Russia, India, Indonesia, China; South-Africa Hiilidioksidi Euroopan Aluekehitysrahasto Ekotehokkuuden seurantajärjestelmä Euroopan kalatalousrahasto Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Euroopan maatalousrahasto Euroopan Naapuruusinstrumentti (European Neighbourhood Instrument) Euroopan Sosiaalirahasto Euroopan Unioni Elinkeinoelämän Valtuuskunta Euroopan alueiden välisen yhteistyön instrumentti Informaatio- ja kommunikaatioteknologia (Information and Communication Technology) Lappeenrannan Teknillinen yliopisto (Lappeenranta University of Technology) Liikenne- ja viestintäministeriö Maakuntaohjelma Metropolialueen Kestävä Aluerakenne Maa- ja metsätalousministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö Osaamiskeskusohjelma Pieni tai keskisuuri yritys Laki viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten vioinnista (200/2005) Sisäasiainministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Työ ja elinkeinoministeriö Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma Tutkimus- ja kehitystoiminta Ympäristöministeriö

61 102, KH :00 / Pykälän liite: Ympäristöselostus KYMENLAAKSO - OHJELMA Elinvoimaa Pohjoiselta kasvukäytävältä Ympäristöselostus

62 102, KH :00 / Pykälän liite: Ympäristöselostus KYMENLAAKSON MAAKUNTAOHJELMA Ympäristöselostus Kymenlaakson Liitto Khulantie 36 B, PL 35, KOTKA Puh , Faksi

63 102, KH :00 / Pykälän liite: Ympäristöselostus Sisällysluettelo Johdanto... 5 Yleinen osa... 6 Mikä on Kymenlaakso-ohjelma?... 7 Maakuntaohjelma ja -suunnitelma osana maakunnan suunnittelujärjestelmää... 7 Kymenlaakso-ohjelman rooli maakunnallisen tahtotilan muodostajana... 8 Kymenlaakso- ohjelman keskeinen sisältö... 8 Ympäristövaikutusten viointimenettely... 9 Vaikutusalueen rajaus... 9 Vaikutusten vioinnin organisointi... 9 Vuorovaikutuksen järjestäminen Maakuntaohjelman suhde muiden suunnitelmien ja ohjelmien ympäristötavoitteisiin Vaihtoehtojen tkastelu Ympäristövaikutusten seuranta Oletukset ja epävmuudet Kymenlaakson ympäristön nykytila Arviointiosa Ympäristönäkökohtien huominen maakuntaohjelman eri osissa Vaikutukset yhdyskuntakenteeseen ja maankäyttöön Vaikutukset liikenteeseen Vaikutukset energiankulutukseen, päästöihin, ilmanlaatuun ja ilmastoon Vaikutukset kulutukseen ja tuotantoon Vaikutukset maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön Vaikutukset luonnonoloihin ja luonnonvoihin Vaikutukset ihmisten terveydelle ja hyvinvointiin Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen

64 102, KH :00 / Pykälän liite: Ympäristöselostus Vaikutukset tutkimukseen ja koulutukseen Vaikutukset kansainväliseen yhteistyöhön Rajat ylittävät ympäristövaikutukset Arviointi sitä, miten maakuntaohjelma tukee valtakunnallisia ja maakunnallisia ympäristötavoitteita ja selvitys mahdollisista ristiriidoista Yhteisviointi Kymenlaakson todennäköinen kehitys, jos suunnitelmaa tai ohjelmaa ei toteuteta Ympäristön ominaispiirteet sellaisilla alueilla Kymenlaaksossa, joihin todennäköisesti kohdistuu merkittäviä vaikutuksia Toimenpide-ehdotukset ja haitallisten vaikutusten ehkäiseminen Ehdotus seurantaohjelmaksi Toimenpiteet ja tapahtumat viointityön päätyttyä Selvitys miten ympäristöselostuksen ja ohjelman valmistelun aikana saadut mielipiteet ja lausunnoton on otettu huomioon ja, miten ne ovat vaikuttaneet suunnitelman tai ohjelman sisältöön ja vaihtoehtojen valintaan Yhteenveto Liite Liite

65 102, KH :00 / Pykälän liite: Ympäristöselostus Johdanto Viranomaisella on velvollisuus selvittää ja vioida valmistelemiensa suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutukset, jos niiden toteuttaminen voi vaikuttaa merkittävästi muun muassa ihmiseen, luontoon ja sen monimuotoisuuteen, rakennettuun ympäristöön, maisemaan tai luonnonvoihin. Tämän ympäristöselostuksen tehtävä on tunnistaa ja kuvata Kymenlaakso-ohjelman toteuttamisen aiheuttamat merkittävät ympäristövaikutukset ja esittää toimenpiteitä kielteisten vaikutusten vähentämiseksi tai poistamiseksi. Ympäristövioinnin tkoitus on vmistaa, että ohjelma on laadittu kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti ja että se edistää kansallisella ja maakunnallisella tasolla hyväksyttyjen ympäristötavoitteiden toteuttamista. Arviointityötä ohjaa laki suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten vioinnista (ns. SOVA- laki). Tämä SOVA -laki mahdollistaa ympäristönäkökohtien ottamisen huomioon aiempaa pemmin jo suunnitelmien ja ohjelmien valmistelun eri vaiheessa. Se lisää myös tiedonsaantia ja läpinäkyvyyttä viranomaisten suunnitelmista ja luo entistä pemmin mahdollisuuksia osallistua niiden valmisteluun. Ympäristövioinnin tavoite on, että Kymenlaakso-ohjelma luo kestävää hyvinvointia turvallisessa, osallisuutta edistävässä yhteiskunnassa, jossa kaikki kantavat vastuuta ympäristöstä. 5

66 102, KH :00 / Pykälän liite: Ympäristöselostus Yleinen osa 6

67 102, KH :00 / Pykälän liite: Ympäristöselostus Mikä on Kymenlaakso-ohjelma? Kymenlaakso-ohjelmassa esitetään ja kootaan yhteen maakunnan kehittämistyön keskeiset tavoitteet, toimenpide-ehdotukset ja niiden toteuttamisen voimavat. Kymenlaakso-ohjelmassa on koottu yhteen sekä maakuntasuunnitelma että maakuntaohjelma. Maakuntasuunnitelma on pitkän aikavälin strateginen suunnitelma, joka tulee ottaa huomioon maakuntakaavan ja maakuntaohjelman laatimisessa. Se sisältää maakunnan vision ja tavoiteltavan kehityksen seuraaville vuosikymmenille. Maakuntaohjelma kirkastaa lähivuosien kehittämislinjat ja esittää mm. konkreettiset toimintalinjat, painopistealueet sekä läpileikkaavat teemat. Maakuntaohjelma ja -suunnitelma laaditaan maakuntavaltuuston toimikausittain neljäksi vuodeksi ja sitä tkistetaan tvittaessa. Kymenlaakson maakuntahallitus päätti käynnistää maakuntaohjelman valmistelun kokouksessaan Maakuntaohjelma ja -suunnitelma osana maakunnan suunnittelujärjestelmää Maakunnan suunnittelujärjestelmä perustuu aluepoliittiseen lainsäädäntöön. Maakuntasuunnittelua ohjaavat laki alueiden kehittämisestä (1651/2009) sekä maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999). Maakunnan suunnittelujärjestelmään kuuluvat maakuntaohjelman ja maakuntasuunnitelma lisäksi myös maakuntakaava. TEM valtak. tavoitepäätös alueiden kehittämiseksi MAAKUNTASUUNNITELMA visio tavoiteltava kehitys kehittämislinjaukset ja strategia tavoitetilan vaatima aluerakenne kuvaus muutoksesta ja strategiset hankkeet MAAKUNTA- OHJELMA kehittämistoimenpiteet MAAKUNTAKAAVA - alueidenkäyttö YM Valtak. suuntaviivat alueiden. käytölle toteutumisen edistäminen kehittämispolitiikan yhteensovittaminen aluekehitysrahoituksen ohjaaminen TOTEUTTAMISSUUNNITELMA edellytysten luominen fyysinen yhteensovitus ympäristöresurssien käytön ohjaaminen Kuva 1. Aluepoliittisen lainsäädännön määrittämä suunnittelujärjestelmä maakunnallista aluekehitystyötä vten. 7

68 102, KH :00 / Pykälän liite: Ympäristöselostus Kymenlaakso-ohjelman rooli maakunnallisen tahtotilan muodostajana Maakuntien liittojen toimivaltaa selkeytettiin valtion aluehallinnon uudistuksen yhteydessä. Tällöin korostettiin liittojen asemaa aluekehitystyötä kokoavana ja yhteen sovittavana viranomaisena. Osana uudistusta lisättiin maakuntaohjelman velvoittavuutta valtion aluehallinnon ohjauksessa. Kymenlaakso- ohjelman keskeinen sisältö Kymenlaakso-ohjelman maakuntasuunnitelma-osiossa kuvataan maakunnan nykytila, tulevaisuuden näkymät, visio, strategiset valinnat sekä aluerakenteen kehitys. Maakuntaohjelma osiossa kuvataan eri skenaioiden vaikutukset Kymenlaakson kehittämiseen, kehittämistyön toimintalinjat, läpileikkaavat teemat sekä Kymenlaakson ja Etelä-Kjalan yhteistoiminnan tavoitteet. Lisäksi esitetään ohjelman rahoitus- ja seurantasuunnitelma. Maakuntaohjelma on yleispiirteinen strategia-asiakirja, jolla on elinkeinopoliittinen painotus. Tavoitteena on luoda edellytykset maakunnan tasapuoliseen ja kestävän kehityksen mukaiseen toimintaympäristön kehittämiseen. Maakuntaohjelmassa esitetyt toimintalinjat keskittyvät yritystoiminnan toimintaedellytysten pantamiseen, koulutuksen ja osaamisen kehittämiseen sekä kestävään alueidenkäytön pantamiseen. Maakuntaohjelman painopisteet keskittyvät Tukholma-Pietin kehityskäyttävän hyödyntämiseen, innovatiivisten palveluiden kehittämiseen, luonnonvojen älykkään käyttöön, ICT alan kehittämiseen sekä maakunnan vetovoiman kohottamiseen. Ohjelman läpileikkaavat teemat liittyvät ekotehokkuuteen, biotalouteen, ilmastonmuutokseen ja luonnonvojen kestävään käyttöön sekä Itämerikysymyksiin (mm. Itämeristrategian tavoitteiden edistäminen) 8

69 102, KH :00 / Pykälän liite: Ympäristöselostus Ympäristövaikutusten viointimenettely EY:n direktiivi suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten vioinnista (2001/42/EY) säätelee suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten viointia. Direktiivi toteutetaan Suomessa lailla viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten vioinnista, joka tuli voimaan Tämä ns. SOVA -laki mahdollistaa ympäristönäkökohtien ottamisen huomioon aiempaa pemmin jo suunnitelmien ja ohjelmien valmistelun alkuvaiheessa. Lisätietoja SOVA laista saa mm ympäristöhallinnon Internet-sivuilta (www.ympisto.fi > SOVA). Ympäristöselostus on viointiprosessin keskeinen asiakirja. Selostuksessa esitetään tiedot ohjelmasta ja vioidaan ohjelman toteuttamisen todennäköisesti merkittävät ympäristövaikutukset. Ympäristövaikutusten viointi ja vioinnin raportointi on suhteessa maakuntaohjelman yleispiirteisyyteen. Arviointimenettelyn vaiheet ja aikataulut esitetään kootusti tämän asiakirjan liitteenä (Liite 1). Taulukkoa täydennetään viointiprosessin edettäessä. Vaikutusalueen rajaus Maakuntaohjelman toteuttamisen vaikutukset kohdistuvat pääosin Kymenlaakson alueelle. Kehittämistoiminta vaikuttaa mahdollisesti myös muihin Kymenlaaksoon naapurimaakuntiin, erityisesti Uudenmaan, Päijät-Hämeen ja Etelä-Kjalan alueille. Logistiikan kehittämistoimenpiteet saattavat vaikuttaa laajalla alueella, mm. liikenneväylillä sekä satamien ja rajan vaikutuspiirissä. Vaikutusten vioinnin organisointi Ohjelman vaikutusten viointi tapahtuu sisäisenä asiantuntija-viona. Asiantuntijatyöryhmät kuten esim. Kymenlaakson ympäristöpoliittinen neuvottelukunta osallistuvat tpeen mukaan viointiprosessiin. Vaikutusten viointi ja maakuntaohjelman laadinta toteutetaan rinnakkain ja vuorovaikutteisesti. Maakuntaohjelman laadintatyöstä vastaa kokonaisuudessaan Kymenlaakson liiton aluekehitysjohtaja ja vaikutusten vioinnista sekä ympäristöselostuksen laadinnasta Kymenlaakson liiton ympäristösuunnittelija. Ympäristöselostuksen laadinnasta vastaava suunnittelija osallistuu maakuntaohjelman laadintatyöhön. Yhteistyöskentelyn tavoitteena on edistää vuorovaikutusta ja nopeuttaa ympäristönäkökohtien sekä osallistujien mielipiteiden huomioon ottamista. Arvioinnissa käytetään yleisen ympäristötietolähteiden (kuten ympäristöhallinnon tiedot) lisäksi myös liiton omia ympäristötietoja sekä maakuntasuunnitelman- ja maakuntakaavaan laatimistyöhön liittyviä tausta-aineistoja. Arvioinnin tukena on myös Kymenlaakson ekotehokkuuden seurantajärjestelmä ECOREG. 9

70 102, KH :00 / Pykälän liite: Ympäristöselostus Vuorovaikutuksen järjestäminen Kuulutukset Maakuntaohjelman laatimistyön käynnistämisestä, ohjelmaluonnoksen ja sen ympäristöselostuksen nähtäville asettamisesta sekä ohjelman hyväksymispäätöksestä kuulutetaan Kymenlaakson liiton päätösten ja käytännön mukaisesti ja SOVA -lain edellyttämällä tavalla. Kuulutukset julkaistaan maakunnallisissa lehdissä (Kymen- ja Kouvolan sanomat). Kuulutukseen liittyvät asiakirjat asetetaan nähtäville Kymenlaakson liiton virastossa sekä liiton internet -sivuilla (www.kymenlaakso.fi). Maakuntaohjelman osallistumis- ja viointisuunnitelma (OAS) Osallistumis- ja viointiprosessin tueksi on laadittu erillinen viointisuunnitelma (Kymenlaakson maakuntaohjelma, Osallistumis- ja viointisuunnitelma ). Osallistumis- ja viointisuunnitelmasta ja maakuntaohjelman laadintaprosessin aloittamisesta on kuultu ja pyydetty mielipiteitä. Kymenlaakson maakuntaohjelman tulevaisuustkastelu Maakuntaohjelman laadintatyön pohjaksi on tkasteltu Kymenlaakson tulevaa aluekehitystä ja kehityskuvioihin liittyviä skenaioita. Kymenlaakson skenaiotyöprosessi on toteutettu yhteistyössä keskeisten sidosryhmien kanssa talvella eri työpajoissa. Prosessiin ovat osallistuneet mm. maakunnan yhteistyöryhmä sekä maakuntavaltuusto. Skenaiotyöhön liittyen on pyydetty asiantuntijakommentteja mm. sähköisten kyselytutkimusten avulla. Maakuntaohjelman luonnos ja sen ympäristöselostus Yleisölle on järjestetty mahdollisuus tutustua maakuntaohjelman luonnokseen ja ympäristöselostukseen sekä esittää niistä mielipiteensä. Maakuntaohjelmaluonnos ja ympäristöselostus on pidetty nähtävillä 30 päivän ajan Kymenlaakson Liiton virastossa sekä Internet-sivuilla. Samanaikaisesti on järjestetty seutukunnittain tiedotustilaisuudet yleisölle. Maakuntaohjelman luonnoksesta ja sen ympäristöselostuksesta on pyydetty lausuntoja alueelliselta ELY -keskukselta sekä maakuntaohjelman laadinnan kannalta keskeisiltä viranomaistahoilta, -sidosryhmiltä ja yhteistyökumppanilta. Päätökset Maakuntaohjelman luonnokseen ja ympäristöselostukseen liittyvä palaute on koottu nähtävilläoloajan jälkeen palautetaulukkoon. Taulukosta ilmenee, minkälaisia näkökohtia on esitetty ja miten ne ovat vaikuttaneet lopulliseen maakuntaohjelmaan. Maakuntahallitus käsittelee saadut mielipiteet ja hyväksyy niiden pohjalta laaditun ehdotuksen maakuntaohjelmaksi. Lopullisesti maakuntaohjelman hyväksyy maakuntavaltuusto. Maakuntahallituksen ja maakuntavaltuuston kokouksista ja päätöksistä tiedotetaan liiton internet -sivuilla. Liiton internet -sivuilta löytyvät kokousten aikataulut sekä esityslistat ja pöytäkirjat. 10

71 102, KH :00 / Pykälän liite: Ympäristöselostus Maakuntaohjelman hyväksymispäätöksestä tiedotetaan yleisölle liiton internet-sivuilla ja maakuntalehdissä. Päätös ja maakuntaohjelma ympäristöselostuksineen asetetaan julkisesti nähtäville Kymenlaakson Liiton virastossa. Sidosryhmäyhteistyö ja sosiaalinen media Edellä mainittujen työvaiheiden yhteydessä järjestetään työpajoja ja neuvotteluja. Vuorovaikutuksen, osallistuminen sekä tiedottamisen järjestäminen keskeiset kokoukset ja tiedot dokumentoidaan seurantataulukossa (Liite 2). Maakuntaohjelman luonnoksesta ja siihen liittyvistä asiakirjoista on mahdollista keskustella ja jättää mielipiteitä ja kommentteja Kymenlaakson liiton Facebook sivujen kautta. Maakuntaohjelman suhde muiden suunnitelmien ja ohjelmien ympäristötavoitteisiin Maakuntaohjelman kannalta tärkeitä suunnitelmia, ohjelmia ja strategioita jotka liittyvät keskeisiin ympäristökysymyksiin ovat mm.: Energia-, ilmasto ja luonnonvapolitiikan strategiat (kuten Suomen ja Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia sekä luonnonvastrategia), Kymenlaakson kuntien ja seutukuntien elinkeinostrategiat, Liikennejärjestelmäsuunnitelmat (kuten maakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma), EU- ohjelmien ja direktiivien ympäristötavoitteet kuten EU:n Itämeristrategia ja vesienhoitosuunnitelmat, EU rakennerahasto-ohjelmat, maaseutuohjelma, ENI- ohjelma., alueelliset jätesuunnitelmat, Kymenlaakson ympäristökasvatus-strategia, Kaakkois-Suomen alueellinen metsäohjelma. Kaakkois-Suomen ELY-keskusten strategiset tavoitteet ja suunnitelmat huomioidaan maakuntaohjelman laadinnassa. Maakunnallisessa kehittämistyössä pyritään ekotehokkuuden pantamiseen. Tavoitteiden tukemiseksi on luotu maakunnassa viime vuosina ekotehokkuuden seurantajärjestelmä ECOREG. Ilmastonmuutos on keskeinen ja läpileikkaava haaste aluekehitystyössä. Vaihtoehtojen tkastelu Vaihtoehtoisia tulevaisuusskenaioita ja niiden vaikutuksia on käsitelty laajasti ennen maakuntaohjelman luonnoksen valmistelua, eli Kymenlaakso-ohjelman suunnitteluvaiheessa (Tulevaisuustkastelu). Tulevaisuustkastelussa on tkastettu Kymenlaakson tulevaa aluekehitystä ja kehityskuvioihin liittyviä skenaioita. Tkoitus on vautua suunnittelussa erilaisiin tulevaisuusvaihtoehtoihin. Työssä on tunnisteltu tärkeimmät trendit vuoteen 2030 Kymenlaakson kannalta, skenaioista riippumattomat välttämättömät toimenpiteet sekä skenaiokohtaiset vautumissuunnitelmat. Skenaio- ja visiotkastelun pohjalta on laadittu maakuntaohjelman luonnos, jossa ei esitetä enää vaihtoehtoja. Luonnoksessa on kuitenkin huomioitu em. tkastelun aikana saadut näkökohdat. Tavoitteena oli huomioida mahdollisimman kattavasti eri 11

72 102, KH :00 / Pykälän liite: Ympäristöselostus kehityskulkujen mahdollisuudet ja välttää kehittämistyössä niihin liittyvät kielteiset vaikutukset. Maakuntaohjelman vioinnissa tkastellaan em. syystä vain kaksi vaihtoehtoa: VE O: Maakuntaohjelmassa esitettyjä toimenpiteitä ei toteuteta VE 1 : Maakuntaohjelma toteutetaan kaikilta osin Ympäristövaikutusten seuranta Maakuntaohjelman ympäristövaikutusten seuranta kytketään Kymenlaakson ekotehokkuuden seurantajärjestelmään (ECOREG). Maakuntaohjelman seurantaa vten poimitaan ECOREG- seurantajärjestelmän indikaattoreiden joukosta maakuntaohjelman toteuttamisen kannalta keskeiset indikaattorit. Oletukset ja epävmuudet Kymenlaakso-ohjelma on joustava suunnitelma. Tästä syystä oletetaan, että ohjelma ei ole altis toimintaympäristön pieniin muutoksiin. Tulevaisuuden kehitys on vaikeasti ennakoitavissa, joten merkittävät toimintaympäristön muutokset ovat mahdollisia. Epävmuutta liittyy esimerkiksi Venäjän kehitykseen, maailman talouden kehitykseen, rakennemuutoksen vaikutuksiin sekä ilmastonmuutokseen. Toimintaympäristön muutoksiin liittyy yleisesti sekä mahdollisuuksia että uhkiakin. Em. näkökohdat on käsitelty maakuntaohjelman laadinnassa mm. visioja skenaiotyön yhteydessä. Maakuntaohjelma on yleispiirteinen ja joustava ohjelma, jossa epävmuustekijät pyritään huomioimaan. Ohjelman oletetaan tjoavan mahdollisuuksia reagoida muuttuneisiin tilanteisiin. Kymenlaakson ympäristön nykytila Kymenlaakso on maan tiheimmin asuttuja maakuntia ja se on kaupungistunut useimpia muita maakuntia selvemmin. Teollisuus, satamat ja itärajan läheisyys ovat Kymenlaaksolle tunnusomaisia piirteitä. Siitä huolimatta on maakunnassa säilynyt myös monipuolinen luonto. Pohjois-Kymenlaakson järviluonto, Kymijoki, Etelä- Kymenlaakson suot, merialue saistoineen sekä rakennettu kulttuuriympäristö kuvastavat maakunnan monipuolisuutta ja ympäristön rikkautta. Kymenlaaksossa sijaitsee kolme kansallispuistoa. Ne suojelevat erityisesti Kymenlaakson vokasta saisto-,suo- ja järviseudun erämaaluontoa. Teollinen toiminta on muuttanut huomattavasti Kymenlaakson ympäristöä. Kymenlaaksoon on keskittynyt runsaasti energiaa käyttävää teollisuutta, mikä nostaa alueen energiaintensiteetin maan keskivoa huomattavasti korkeammalle. 12

73 102, KH :00 / Pykälän liite: Ympäristöselostus Vesistöjen äärelle on keskittynyt kolmannes Suomen puunjalostusteollisuudesta ja runsaasti sitä palvelevaa kemianteollisuutta. Kymijoen ja sen suistojen pohjasedimenttien myrkkypitoisuudet ovat edelleen korkeita, ja sedimenttien tilaa tulee tkkailla jatkuvasti. Myös saastuneita maa-alueita tulee lähivuosina kunnostaa monin paikoin. Kymenlaaksossa on erityisesti vauduttava mahdollisiin ympäristöriskeihin. Kymenlaakson taajamissa sijaitsee 14 Seveso-direktiiviin mukaista kohdetta, ''Suuronnettomuuden vaaa aiheuttavaa laitosta. Lisäksi sijainti EU:n ja Venäjän rajalla tuo mukanaan omat erityispiirteensä. Kuljetukset ja sitä kautta liikenteen päästöt ja onnettomuusriskit ovat yhä kasvussa. Itämeren kemikaali- ja erityisesti öljykuljetukset ovat kasvaneet räjähdysmäisesti. Kasvava liikenne on myös keskeinen meluhaittoja aiheuttava tekijä. Yhdyskunnat sekä maa- ja metsätalous kuormittavat ympäristöä. Ongelmaksi nousee mm. luonnon monimuotoisuuden säilyminen sekä vesistöjen rehevöityminen esim. Suomenlahdella. Nevajoen ja Pietin suurkaupungin laaja kuormitus vaikuttaa koko Suomenlahden tilaan, ja sillä on luonnollisesti selviä vaikutuksia myös Kaakkois- Suomen rannikkovesien rehevöitymiseen erityisesti ulko- ja välisaistossa. Itämeren tila on viime vuosina hieman pantunut, joka johtuu Pietin vedenpuhdistamon käytönotosta. Luonnonsuojeluohjelmien toteuttaminen etenee. Päämääränä on Kymenlaakson luontotyyppien ja lajien suojelutason säilyminen suotuisana sekä maisemien ja luonnonmuodostumien suojeleminen. Tärkeimpiä suojelukohteita ovat itäisen Suomenlahden, Valkmusan ja Repoveden kansallispuistot, rannikon lintuvedet sekä Kymijoki. Vedenalaisen luonnon- ja geologisen monimuotoisuuden inventointityö etenee ja vokohteita on osoitettu maakuntakaavassa. Suojelualueiden lisäksi on tärkeää ylläpitää monimuotoista ja ekologisesti rikasta luontoa suojelualueiden ulkopuolella, esimerkiksi talousmetsissä ja kulttuuriympäristössä. Runsaan liikenteen ja teollisuustoiminnan vuoksi monet Kymenlaakson asukkaat altistuvat ilma-, haju- ja meluhaitoille. Myös mahdollisen ilmastonmuutoksen uhkiin tulee vautua: Kymenlaakson rannikolla ja Kymijoen rannoilla on mm. tulva-koja teollisuus- ja asuinalueita. Teollisuuden jätevolyymit ovat Kymenlaaksossa vsin suuret. Yksityistalouksissa syntyvä jätemäärä on teollisuuden ja maatalouden jätevolyymeihin verrattuna pieni, mutta silti merkittävä. Anjalankosken jätteenkäsittelykeskusta (Ekopk) on kehitetty kestävän kehityksen periaatteisiin rakentuvana alueena, josta tavoitellaan modernia jätteenkäsittelyn ja kierrätyksen keskusta. Kotkassa toimii uusi jätteenpolttolaitos. Niin kutsutun hyötyvoimalaitoksen pääasiallinen energianlähde on kierrätykseen kelpaamaton kotitalousjäte, jota kerätään ainakin Itä-Uudenmaan, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Mikkelin alueelta. 13

74 102, KH :00 / Pykälän liite: Ympäristöselostus Kymenlaakson vedenhankinta on keskittynyt Salpausselkä I:n alueelle. Yhdyskuntien vedenhankinnan turvaamiseksi pohjavesivojen hyödyntämisessä siirrytään asteittain II -Salpausselälle. Kuntien vedenjakelu- ja viemäriverkostoja on yhdistetty toimintavmuuden lisäämiseksi. Yhdyskuntien jätevesien kokoamista suurempiin yksiköihin on toteutettu mahdollisimman korkean puhdistustehon ja mahdollisimman vähäisten jätevesihaittojen saavuttamiseksi. Kotkan Mussalon jätevedenpuhdistamolle johdetaan suurin osa Etelä- Kymenlaakson jätevesistä. Kymijokivresta ja rannikkoalueelta on em. syistä poistunut monta purkupaikkaa. Toukokuussa 2011 vihittiin Kouvolassa käyttöön Kymen Bioenergia Oy:n biokaasulaitos. Kaikki Kouvolan alueen jätevesilietteet ja biojätteet käsitellään tässä laitoksessa, joka on mitoitettu käsittelemään myös eteläisessä Kymenlaaksossa syntyvät biojätteet. Kaakkois-Suomen graniittiset kivilajit ovat luontaisesti uraanipitoisia ja yksi uraanin hajoamistuotteista on radioaktiivinen radon. Kymenlaaksossa rapakivialueilla maaperässä on runsaasti myös fluoridia ja pohjaveden fluoridipitoisuus on epätavallisen korkea. Kymenlaaksolla on rikas rakennetun ympäristön perintö. Perinteisesti rakennusmuistomerkeiksi mielletyistä kirkoista ja ktanoista mainittakoon Pyhtään ja Virolahden keskiaikaiset kirkot sekä maakunnan lukuisat ktanot. Kymenlaakson kulttuuriympäristössä näkyy monin paikoin maankunnan merkitys Ruotsin ja Venäjän välisessä rajankäynnissä. Rannikon kalastajakylät ovat sen sijaan hyviä esimerkkejä kalastuksen ja merenkulun tuottamasta rakennetusta ympäristöstä Itäisellä Suomenlahdella. Sahat ja paperitehtaat ja muut teollisuusrakennukset ja yhdyskunnat kuvastavat teollisuuden vaurautta ja vaikutusta. Monet teollisuusympäristöt ovat kulttuurihistoriallisesti kansainvälisestikin vostettuja. Maailmanperintökohde Verlan puuhiomo ja pahvitehdas on eheä kokonaisuus Suomen metsäteollisuuden vhaisvuosilta. Maakuntaohjelman kannalta merkittävät tiedot Kymenlaakson ympäristön tilasta saadaan mm. ympäristöhallinnon verkkosivuilta (www.ympisto.fi ) sekä Kaakkois- Suomen ennakointi-portaalista (www.aavistus.fi). Rakennetun ympäristön ja vokkaiden maisema-alueiden osalta tiedot saadaan mm. museoviraston nettisivuilta osoitteesta Moniin ympäristöongelmiin ei voi vaikuttaa merkittävällä tavalla maakuntaohjelman keinoin. Maakuntaohjelman tavoitteena on kuitenkin huomioida ja tunnistaa ympäristöpaineita ja -riskejä ja ehkäistä mahdollisuuksien mukaan alueelle kohdistuvia uusia ympäristö- ja terveyshaittoja. 14

75 102, KH :00 / Pykälän liite: Ympäristöselostus Arviointiosa 15

76 102, KH :00 / Pykälän liite: Ympäristöselostus Ympäristönäkökohtien huominen maakuntaohjelman eri osissa Ympäristönäkökohdat on huomioitu Kymenlaakso-ohjelman kaikissa osissa (taulukko 1). Ympäristöteemat kuten maakunnan vetovoiman kehittäminen tai siirtyminen biotalouteen korostuvat kaikissa maakuntaohjelman toimintalinjoissa. Ympäristönäkökohtiin kiinnitetään myös huomiota painopisteissä sekä erityisesti ohjelman läpileikekäävissä teemoissa. Kilpailukyvyn ja kasvun perustekijöiksi katsotaan panostukset uuden tekniikan osaamiseen ja innovaatioihin. Siirtyminen energiaintensiivisestä raskaasta teollisuudesta esim. energia- ja biotuotteiden pk -yrityksiin vaikuttaa maakunnan ympäristön tilaan merkittävästi ja myönteisesti. Elinympäristön pantaminen katsotaan avaintekijäksi maakunnan vetovoimaisuuden kohottamisessa. Maakuntaohjelmassa ei esitetä sellaisia toimenpiteitä tai hankkeita, jotka vaikuttaisivat välittömästi merkittävän kielteisesti maakunnan ympäristön tilaan. Taulukko 1. Keskeisten ympäristönäkökohtien huomioiminen Kymenlaakso-ohjelman eri osissa: Ohjelman osa Viittaus ympäristökysymyksiin Johdanto ja maakuntasuunnitelma osio Maakuntasuunnitelma 2030 Nykytila Tulevaisuuden näkymät Kymenlaakson skenaiot Kymenlaakson strategia Maakuntasuunnitelma -osiossa viitataan tulevaisuustkasteluun. Tkastelussa on monipuolisesti käsitelty ympäristöhaasteita kuten ilmastonmuutosta ja luonnonvojen kestävää käyttöä. Ympäristöhaasteet on tulkittu aluekehityksen mahdollisuutena (esimerkiksi biotalouden mahdollisuudet) Ekotehokkuuden nykytilaa kuvataan ja ekotehokkuuden pantamisen tärkeyttä korostetaan Tärkeiksi trendeiksi mainitaan: -Biotalouden ja clean techin tuotteiden kysynnän kasvu -Energiajärjestelmän muutospaineiden lisääminen Skenioille yhteiset trendi- osiossa viitataan mm. ekosysteemin tilaan, ilmastonmuutokseen, luonnonvojen kestävään käyttöön sekä energiatkaisujen mahdollisiin kehityskuviin Lisäksi vioidaan, että ympäristötietoisuus ja eettisyys vahvistuvat voina Ympäristönäkökohdat on käsitelty laajasti skenaioiden laadintatyössä. Ekotehokkuus asetetaan visiossa kehittämisen päämääräksi Strategisiin valintoihin on nostettu Laadukas, puhdas ja viihtyisä asuin- ja toimintaympäristö sekä Luonnonvojen älykäs käyttö ja siihen liittyvät teknologiat Kymenlaakson aluerakenne Kymenlaakson aluerakenteen keskeinen tavoite on ekotehokkaan ja eheän yhdyskuntakenteen kehittäminen. Aluerakenteen eheyttäminen ja kestävä maankäyttö luovat puitteet vokkaiden luonnonalueiden virkistys-, matkailu- ja suojeluverkoston kehittämiselle ja hyödyntämiselle. Matkailun ja virkistyksen osalta keskeisiä vetovoima-alueita ovat Itäisen Suomenlahden merialue sekä Pohjois-Kymenlaakson järvi- ja erämaaympäristöt. Tve luoda ihmisille 16

77 102, KH :00 / Pykälän liite: Ympäristöselostus laadukas, viihtyisä ja houkutteleva toiminta- ja asuinympäristö korostuu. Energiatuotannon osalta korostuu uusiutuvien energiamuotojen hyödyntäminen. Tiivistyvällä aluerakenteella luodaan mahdollisuudet uusien energiamuotojen tehokkaalle käytölle. Maakuntaohjelma osio Skenaioiden vaikutukset Kymenlaakson kehittämiseen Kymenlaakson kehittäminen Toimintalinja 1 Toimintalinja 2 Toimintalinja 3 Läpileikkaavat teemat Laadukkaan, puhtaan ja viihtyisän asuin- ja toimintaympäristön ylläpitäminen Luonnonvojen älykäs käyttö ja siihen liittyvät teknologiat Kestävien palveluiden ja elämysten tuotteistaminen Älykkäiden logistiikkapalveluiden (ml. nettikauppa) ja infran kehittäminen Energian saatavuuden vmistaminen paikallisin ratkaisuin Biotalouden edistäminen ml. bioenergian logistiikka ja vastointi Toimivan joukkoliikenteen kehittäminen Cleantechin ja biotalouden vahvistaminen, koulutus ja mkkinointi Kotimaisen uusiutuvan energian tukeminen Arktisen merenkulun hankkeiden edistäminen (ympäristö/turvallisuus) Maakuntaohjelman painopistealueet ovat innovatiiviset palvelut, luonnonvojen älykäs käyttö ja siihen liittyvät tekniikat, ICT-alan uudet avaukset sekä Kymenlaakson vetovoimaisuus. Kymenlaakson ja Etelä-Kjalan yhteiset linjaukset liittyvät Venäjän kasvusopimukseen ja metsäteollisuuden uudistumiseen. Bioenergian käytön lisääminen vähähiiliseen talouteen siirtymiseksi hyödyntää alueen mahdollisuudet biotalouden raaka-aineen tuottajana ja hyödyntäjänä Maakuntaohjelmassa painotettavat toimialat ovat metsäteollisuus, uusiutuvat energiat, logistiikka, matkailu ja muut palvelut, ICT-ala ja elintvikkeet ympäristökasvatus Kymenlaaksossa tavoitellaan entistä suurempaa uusiutuvien energialähteiden osuutta lämmön ja sähkön tuotannossa. Tulevina vuosina korostuu voimakkaasti biopolttoaineiden käyttöön liittyvä tutkimus ja koulutus. Kaakkois-Suomen kasvu- ja kehitysteemoiksi innovaatiotoiminnassa on määritelty energiatehokkaan asuinympäristön sovellusten kehittäminen, biomateriaalien energiakäytön perustutkimus, biojalostamoliiketoiminnan kehittäminen, biopolttoaineiden käytettävyystutkimukset ja optimaalinen käyttö voimalaitoksissa. Hyvien asumisvaihtoehtojen tjoaminen ja ympäristövojen vaaliminen sekä nopeiden ja vmojen tietoliikenneyhteyksien rakentaminen Kymenlaakson monipuolista luontoa sekä alueen historiaa ja kulttuuriperintöä hyödynnetään aiempaa määrätietoisemmin matkailun tuotteistamisessa KYMIJOKI Liikennejärjestelmä: liikennesujuvuuden pantaminen Arjen kestävän liikkumisen edistäminen (mm. joukkoliikenteen käytön edistäminen seutujen välisessä työ- ja opiskeluliikenteessä; jalankulkua, pyöräilyä ja joukkoliikennettä edistävien toimintatapojen ja toimenpiteiden edistäminen) Liikenneturvallisuus Liikenteestä aiheutuvia haittoja vähennetään valtakunnallisten periaatteiden mukaisesti Yhdyskuntakenne: Tuetaan kestävää liikkumista edistävän yhdyskuntakenteen kehittämistä. Ekotehokkuus, vähähiilisyys, Ilmastonmuutos ja luonnonvojen hyödyntäminen, biotalous Kymenlaakson ilmasto ja energiastrategian sekä Kymenlaakson luonnonvastrategian tavoitteiden toteuttaminen Luonnonvojen kestävän käytön ja edistäminen (resurssiviisaus / biotalous) ml. luontoympäristön hyvinvointivaikutusten tuotteistaminen, puurakentaminen yms.. Itämereen liittyvät kehittämistavoitteet ja ympäristöhaasteet. EU:n Itämeri-strategialle on nyt määritelty kolme päätavoitetta: meren pelastaminen, alueen yhdistäminen hyvinvoinnin kasvattaminen. Sinisellä kasvulla edistetään EU:n yhdennetyn meripolitiikan 17

78 102, KH :00 / Pykälän liite: Ympäristöselostus puitteissa älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun tähtäävän Eurooppa strategian toteuttamista. Painopisteet Viittaus ympäristökysymyksiin Innovatiiviset palvelut - Luonnonvojen älykäs käyttö ja siihen liittyvät tekniikat ICT alan uudet avaukset Vetovoimainen Kymenlaakso Metsäosaamisen monipuolistaminen ja konvergointi vihreään talouteen Uusiutuvan ja puhtaan energian tuotantoratkaisut Lähiruoka Älykkäät ja ympäristöystävälliset pakkaukset, nanosellu, puurakentaminen Komposiitit ja biomuovit Sivuvirtojen ja materiaalivirtojen hyödyntäminen Biotalousosaamisen kehittäminen Bioenergia-alan liittyvän tutkimuksen ja koulutuksen vienti Ekologinen rakentaminen Paikallisten puhtaiden energiatkaisujen ja tuotannon mahdollistaminen Vähähiilinen rakentaminen Älykäs kaupunki / uudet digitaaliset palvelut Älykkäiden logistiikkapalveluiden ja infran kehittäminen Rakentamisen ohjauksen kokonaisvaltainen kehittäminen Kulttuuri- ja luontomatkailun vetovoima-alueiden hyödyntäminen Vanhojen teollisuusalueiden uusiokäyttö Kestävä virkistystoiminta.. Kymenlaakso-ohjelmassa esitetään yhteistoiminta-alueen kehittämispainopisteet jotka ovat samansuuntaisia Kymenlaakson maakuntaohjelman tavoitteiden kanssa. Venäjä-kasvupotentiaalin hyödyntämiseen sekä metsäteollisuuden rakennemuutokseen liittyvien tavoitteiden edistäminen toteutuu maakuntaohjelmassa esitettyjen toimintalinjojen ja painopisteiden kautta. Vaikutukset yhdyskuntakenteeseen ja maankäyttöön Kymenlaakso-ohjelmassa kuvataan ja käsitellään aluerakenteen nykytilaa sekä kehittämisen päätavoitteita. Toimintalinja 3 on kestävän yhdyskuntakenteen kannalta keskeisessä asemassa. Kehittämispanostuksilla pyritään vähähiiliseen talouden kehittämiseen. Tavoitteeksi asetetaan mm. laadukkaan, puhtaan ja viihtyisän asuin- ja toimintaympäristön ylläpitäminen, ekotehokkaan yhdyskuntakenteen kehittäminen, (olemassa olevien) pääliikenneväylien ja yhteyksien kehittäminen sekä rajaliikenteen sujuvuuden turvaaminen, luonto- ja kulttuuriperinnön vaaliminen, vetovoima-alueiden kestävä kehittäminen ja hyödyntäminen sekä hyvinvointia tukeva vähähiilinen rakentaminen, Esitetyt tavoitteet ovat sopusoinnussa laajempien ekotehokkaaseen yhteiskuntaan tähtäävien tavoitteiden kanssa. Maakuntaohjelma luo hyvät edellytykset ekotehokaan yhdyskuntakenteen kehittämiselle. Kymenlaakso-ohjelman yhdyskuntakennetta ja maankäyttöä koskevat tavoitteet perustuvat Kymenlaakson maakuntakaavojen linjauksiin sekä tätä kautta myös valta- 18

79 102, KH :00 / Pykälän liite: Ympäristöselostus kunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin. Maakuntakaavat ovat Kymenlaaksossa kattavasti ajan tasalla. Kymenlaakso-ohjelman kehittämisen lähtökohta on yleisesti olemassa olevien rakenteiden vahvistaminen ja toiminnan tehokkuuden edistäminen. Maakuntaohjelmassa korostetaan uusiutuviin energialähteisiin liittyvää kehittämistyötä. Metsäteollisuusklusterin uudistamisen kehittämistyö keskittyy Kymenlaaksossa ensisijaisesti metsäteollisuustoimipaikkojen yhteyteen. Niiden yhdyskuntakenteellinen sijainti on erinomainen. Uuden toiminnan kehittäminen olemassa oleviin ja esimerkiksi entisiin metsäteollisuuden ympäristöihin on alueidenkäytön kannalta tehokasta ja kestävää. Aluerakenteen eheyttäminen ja kestävä maankäyttö luovat puitteet vokkaiden luonnonalueiden virkistys-, matkailu- ja suojeluverkoston kehittämiselle ja hyödyntämiselle. Liikennejärjestelmän suunnittelutavoitteissa korostetaan ekologisuutta ja yhdyskuntakenteen eheyttämisen tavoitteita. Maakuntaohjelma ja maakuntakaava kytkeytyvät toisiinsa, koska maakuntaohjelmassa määritellyt kehittämistoimet saattavat edellyttää alueidenkäytöllisiä mahdollisuuksia ja toisaalta maakuntakaavaa voidaan toteuttaa maakuntaohjelman keinoin. Kaavassa on riittävästi osoitettu maakuntaohjelman edellyttämiä aluetpeita yhdyskuntakenteen kannalta sopivilla paikoilla. Maakuntakaavan aluevauksiin liittyy suunnittelumääräyksiä ja muita ohjauskeinoja, joiden tkoitus on ehkäistä kielteisiä ympäristövaikutuksia. Vaikutukset liikenteeseen Kymenlaakso-ohjelman tavoitteisiin kuuluu logistiikkatoimintojen ja sujuvan liikennejärjestelmän kehittäminen. Logistiikan kehittäminen asetetaan TL 1 kehittämisen alueeksi. Toimintalinjassa 3 ssa korostetaan liikenteeseen liittyviä ympäristönäkökohtia. Tavoitteeksi asetetaan mm. yhdyskuntakenteen eheyttäminen, ilmastonmuutoksen hillintä, joukkoliikenteen kehittäminen, liikennejärjestelmän toimivuuden ja liikenneturvallisuuden pantaminen sekä maakunnan sisäisten liikenneyhteyksien kehittäminen (työmatka- ja opiskeluliikenne). Lisääntyvä tavakuljetusten määrä lisää liikenteen määrää maanteillä, rautateillä ja meriväylillä. Vaikka satamien rautatiekuljetusten osuus on merkittävä ja yhteydet ovat toimivia, saattaa maantieliikenteen osuus tavakuljetuksista kasvaa. Liikennesuorite on kasvanut viimeisinä vuosina ja on todennäköistä, että erityisesti raskaan liikenteen määrä kasvaa entisestään. Ongelmallista on myös se, että vaallisten aineiden osuus kuljetuksista on merkittävä ja riskikuljetusten määrä todennäköisesti kasvaa. Liikenteen vaikutukset nousevat tästä syystä tärkeäksi ympäristöhaasteeksi Kymenlakso-ohjelman toteuttamisessa. Liikenteen sujuvuus ja turvallisuus on pantunut viime ohjelmakaudella kuitenkin merkittävästi E18 moottoritien valmistumisen seurauksena. Yleisen talouskehityksen myötä liikennemäärä kasvaa todennäköisesti merkittävästi riippumatta siitä, toteutetaanko maakuntaohjelmaa tai ei. Tähän vaikuttaa mm. Venäjän myönteinen talouskehitys. Maakuntaohjelman toteuttaminen on yksi mutta ei ai- 19

80 102, KH :00 / Pykälän liite: Ympäristöselostus noa syy liikenteen kasvulle ja ohjelman suhteellinen osuus liikenteen kasvun aiheuttajana on vaikeasti vioittavissa Maakuntaohjelmaa koskevat tavoitteet tukevat yhdyskuntakenteen eheyttämistä ja resursseja säästäviä infrastruktuureja ja liikennejärjestelyjä. Keskeiset liikennettä synnyttävät kohteet sijaitsevat kuitenkin usein tiheästi asuttujen alueiden läheisyydessä. Liikennehaitat (mm. melu- ja tärinähaitat sekä päästöt) vaikuttavat merkittävästi asuinviihtyisyyteen ja turvallisuuteen. Liikenteen kasvu on keskeinen haaste, jos maakuntaohjelman asuinviihtyisyyteen liittyviä tavoitteita halutaan saavuttaa. Ympäristö ja liikenneturvallisuuden kannalta tehokkain toimenpide olisi kuitenkin raskaan liikenteen siirto kiskoille. Meriliikenteen kasvu lisää kemikaali- ja öljyonnettomuuden riskejä koko rannikkoalueella. Suuronnettomuuden vaikutukset luontoon, ihmisiin ja elinkeinoelämälle olisivat erittäin vakavia ja pitkäaikaisia. Maakuntaohjelma ei esitä toimenpiteitä meriturvallisuuden pantamiseksi (meriturvakeskus, turvallisuusklusteri). Meriturvallisuutta on viime vuosina kehitetty merkittävästi ja kansainvälistä yhteistyötä on tiivistetty. Kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen kehittäminen lieventää liikenteen ympäristöhaittoja ja lisää merkittävästi myös liikenneturvallisuutta päivittäisessä lähiliikkumisessa. Tehokkaat toimet edellyttävät nykyistä tiiviimpää eri sektorien yhteistyötä ja panostuksia suunnittelussa ja toimeenpanossa. Vaikutukset energiankulutukseen, päästöihin, ilmanlaatuun ja ilmastoon Osaamisen kehittäminen (toimintalinja 2) ja erityisesti ekotehokkuuden kehittämistyö sekä ympäristöosaamisen kehittäminen luovat mahdollisuuksia maakunnan ympäristön tilan pantamiseksi. Kymenlaakso-ohjelmassa todetaan, että Kymenlaaksossa tavoitellaan entistä suurempaa uusiutuvien energialähteiden osuutta lämmön ja sähkön tuotannossa. Tulevina vuosina korostuu voimakkaasti biopolttoaineiden käyttöön liittyvä tutkimus ja koulutus. Kaakkois-Suomen kasvu- ja kehitysteemoiksi innovaatiotoiminnassa on määritelty energiatehokkaan asuinympäristön sovellusten kehittäminen, biomateriaalien energiakäytön perustutkimus, biojalostamoliiketoiminnan kehittäminen, biopolttoaineiden käytettävyystutkimukset ja optimaalinen käyttö voimalaitoksissa. Paikallisten puhtaiden energiatkaisujen ja tuotannon mahdollistamista korostetaan ohjelman painopisteissä. Ilmastonmuutokseen liitetyistä kehittämistavoitteista on sovittu Kymenlaakson ilmasto ja energiastrategiassa sekä Kymenlaakson luonnonvastrategiassa. Kymenlaakso ohjelmassa korostetaan, että Kymenlaakson kehittämistyössä tulee edistää em. strategioiden tavoitteiden toteuttamista. 20

81 102, KH :00 / Pykälän liite: Ympäristöselostus Maakunnan kehittämisen tavoitteeksi asetetaan ekotehokkuuden kehittäminen. Ekotehokas toiminta tuottaa enemmän voa vähemmillä kielteisillä vaikutuksilla ja vaikuttaa myönteisesti energiankulutukseen, päästöihin, ilmanlaatuun ja ilmastoon. Ekotehokkuus nostetaan koko maakuntaohjelman läpäiseväksi teemaksi ja ilmastonmuutoksen hillinnän keinoksi. Maakuntaohjelman toteuttamisessa tärkeitä ohjauskeinoja ovat tutkimus- kehittämis- ja innovaatiotoiminta. Ekotehokkuuden kehitystä seurataan seurantaohjelmalla (ECOREG). Rakennemuutos vaikuttaa keskeisesti maakunnan energian käyttöön ja päästöjen kehityssuuntiin. Vaikka metsäteollisuuden tuotanto on laskenut ja alan osuus maakunnan vonlisäyksestä on viime vuosina romahtanut, on sen asema alueen elinkeinorakenteessa edelleen keskeinen. Maakuntaohjelmassa panostetaan metsä-alan uusin innovaatioihin ja mahdollisuuksiin. Avainasemassa ovat luonnonvojen uudet käyttömahdollisuudet. Bioenergian käytön lisääminen vaikuttaisi myönteisesti paitsi ilmastoon myös työllisyyteen. Ristiriitoja voi syntyä uusiutuvien energialähteiden hyödyntämisen ja luonnon monimuotoisuuden turvaamistavoitteiden välillä. Myös tuulivoimatuotannon vaikutukset maisemaan ja asuinviihtyisyyteen asettavat merkittäviä haasteita. Maakuntaohjelman tavoitteena on kehittää perinteisen ja energiaintensiivisen teollisuustoiminnan rinnalle uutta ja korkean vonlisän biotaloutta. Jos energiaintensiivisten tuotantoalojen rinnalle (tai osin myös sen sijaan) nousee uusiutuvien energialähteiden osaamiseen ja tuotantoon liittyvää toimintaa, ovat vaikutukset ympäristöön erittäin merkittäviä. Myös perinteisen Kymenlaakson teollisuuden CO2 -päästöt ovat olleet laskussa johtuen sellu- ja paperiteollisuuden siirtymisestä biopolttoaineisiin sekä vähemmän hiilidioksidia tuottaviin fossiilisiin polttoaineisiin. Maakuntaohjelmassa pyritäänkin edistämän entisestään osaamisen ja innovaatioiden kehittämistä ja prosessien tehostamista, eli ympäristöteknologiaan satsataan ja vähähiiliseen talouteen pyritään. Ohjelman painopisteissä viitataan sivuvirtojen ja materiaalivirtojen hyödyntämisen tärkeyteen. Suurteollisuuden, lähinnä metsäteollisuuden, merkitys biopolttoaineiden käyttäjänä on suuri. Myös siihen liittyvä osaaminen on ollut pitkälti metsäteollisuuden ja sitä ympäröivän metsäklusterin vassa. Metsäteollisuuden tuotanto vaikuttaa suoraan Kymenlaakson ja Suomen bioenergian käytön tilastoihin ja kasvihuonekaasupäästöihin. Yli 60% maakunnan teollisuuden ja energiatuotannon polttoaineista oli v 2012 peräsin uusiutuvista energialähteistä. Tältä osin on edistetty jo nyt merkittävästi kansallisten ja kansainvälisten ilmastotavoitteiden toteuttamista. Ympäristöhaittaa aiheuttavat kasvavan liikenteen päästöt, jotka liittyvät yleiseen kehitykseen sekä kasvaviin logistiikkatoimintoihin. Ongelma on, että toimiva logistiikkajärjestelmä voi olla kokonaisuudessa erittäin ekotehokas, mutta se voi samalla aiheuttaa paikallisesti merkittäviä ympäristöhaittoja. 21

82 102, KH :00 / Pykälän liite: Ympäristöselostus Jos tavoita kuljetetaan esimerkiksi meriteitse ekotehokkaasti Kymenlaakson satamiin ja sieltä rekka-autoilla Pietiin, kohdistuu valtaosa kuljetusketjun ympäristöhaitoista juuri Kymenlaakson alueelle. Vaikutukset kulutukseen ja tuotantoon Maakuntaohjelma tähtää talouskasvuun. Käytettävissä olevan tulon lisääntyessä asukasta kohti on myös todennäköistä, että kulutus lisääntyy. Vaikutukset kulutukseen ja tuotantoon ovat selvästi myönteisiä. Kehityksen kääntöpuoli on mahdollisesti kasvava jätekuorma, energiankulutus yms. Kulutukseen ja tuotantoon liittyvät toimenpiteet keskittyvät toimintalinjaan 1, joka tähtää yritystoiminnan kehittämiseen. Lähiruoan mahdollisuuksia huomioidaan ohjelman painopisteessä (luonnonvojen älykäs käyttö). Menestyksellinen osaamisen ja innovaatiotoimintojen kehitys voisi kasvattaa tuotantoa merkittävästi, mutta kehityksen voimakkuus ja suunta ovat vaikeasti vioitavissa. Panostukset osaamisen tason kehittämiseen ja innovaatioihin voivat vaikuttaa vasta vuosien kuluttua. Maakuntaohjelman toimintalinjoissa kilpailukyvyn ja talouskasvun perustekijöinä ovat panostukset osaamiseen ja inhimilliseen pääomaan, nopea teknologinen kehitys sekä toimiva palveluinfrastruktuuri. Tämä tjoaa työkaluja myös kielteisten vaikutusten ehkäisemiseksi (ekotehokkuuden kehittäminen). Vaikutukset maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön Maakuntaohjelman toteuttaminen voi vaikuttaa vain välillisesti maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön. Maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön vaikuttavat erityisesti toimintalinjan 1 ja 3 kehittämispanostukset. Ohjelmassa ei esitetä toimenpiteitä, jotka vaikuttaisivat välittömästi ja kielteisesti maisemaan tai kulttuuriympäristöön. Ekologisen rakentamisen ja vähähiilisen rakentamisen kehittäminen mainitaan ohjelman painopisteissä ja se voi vaikuttaa rakennettuun ympäristöön. Tämä asettaa uusia haasteita esim. vanhojen talojen korjaamisessa sekä uuden rakennusten suunnittelussa. Maakuntaohjelman tavoite on asuinviihtyisyyden kehittäminen. Toimintalinjassa 3 korostetaan, että asuinympäristön viihtyisyyttä pannetaan sekä kehitetään elinympäristöjen laatua. Luonto- ja kulttuuriympäristöjen voja vaalitaan ja niitä hyödynnetään alueen vetovoimatekijänä. Tavoite voi vaikuttaa maisema- ja kaupunkikuvaan myönteisesti. Aluerakenteen osalta (TL 3) maakuntaohjelman tavoite on edistää yhdyskuntakenteen eheyttä. Keskusta-alueet tiivistyvät, erot taajamaympäristöjen ja niitä ympäröivien viher- sekä maa- ja metsätalousvaltaisten alueiden välillä mahdollisesti korostuvat. 22

83 102, KH :00 / Pykälän liite: Ympäristöselostus Toimivat viher-, virkistys- ja ulkoilu- sekä vokkaat kulttuuriympäristöt palvelevat paitsi asukkaita, myös matkailijoita ja pantavat Kymenlaakson imagoa viihtyisänä ja houkuttelevana asuin ja toimintaympäristönä. Logistiikan ja myös matkailun kehittämistoimet voivat välillisesti vaikuttaa maisemakuvaan. Haitat kohdistuvat esim. satamiin ja liikenneympäristöihin ja logistiikkakeskuksiin sekä uusiin matkailukeskittymiin (esim. Vaalimaan raja-aseman vaikutusalueella). Luonnon- ja maisenvojen vaaliminen ja ympäristön tilan pantaminen asetetaan kuitenkin tärkeäksi kehittämisen tavoitteeksi ja kehittämistyön reunaehdoksi. Kymenlaakso-ohjelmassa viitataan vanhojen teollisuusalueiden uusiokäyttöön. Erityisesti vanhat metsäteollisuuden teollisuusympäristöt ovat usein kulttuurihistoriallisesti vokkaita. Arvokkaiden rakennusten ja ympäristöjen säilyttämiseen ja kehittämiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Vaikutukset luonnonoloihin ja luonnonvoihin Luonnonoloihin ja -voihin vaikuttavat kaikki toimintalinjojen kehittämispanostukset. Biotalouden osaamisen kehittäminen, uusiutuvien energialähteiden osaaminen ja tuotanto sekä ympäristöosaamisen kehittäminen ( TL 2) luo mahdollisuuksia ympäristön tilan pantamiseksi. Ilmastonmuutokseen ja luonnonvojen hyödyntämiseen liitetyistä kehittämistavoitteista on sovittu Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategiassa sekä Kymenlaakson luonnonvastrategiassa. Kymenlaakso-ohjelmassa korostetaan, että kehittämistyössä tule edistää em. strategioiden tavoitteiden toteuttamista. Tämä vaikuttaa luonnonoloihin ja -voihin merkittävän myönteisesti. Ekotehokkuuden kehittäminen on nostettu maakunnan visiossa keskeiseksi kehittämisen tavoitteeksi. Ekotehokkuuden lisääminen vaikuttaa välillisesti myös luonnonoloihin ja luonnonvoihin myönteisesti. Tehokas materiaalien ja energian käyttö lieventää ympäristöpaineita. Uusiutuvista energianlähteistä energiapuun ja metsähakkeen käytön vioidaan lisääntyvän. Ristiriitoja voi syntyä uusiutuvien energialähteiden hyödyntämisen ja metsien monimuotoisuuden turvaamistavoitteiden välillä. Erot tehometsätalouden piirissä olevien metsien ja suojeltujen metsien välillä todennäköisesti kasvavat. Arvoalueet mahdollisesti pirstoutuvat entisestään. Turve on vain erittäin hitaasti uusiutuva luonnonva. Turpeen uusiutumisvauhti on muutamia vuosituhansia. Turve on kivihiiltäkin pahempi kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttaja, joten sen käyttö biopolttoaineeksi on ongelmallista. Myös turvetuotanto ja luonnonsuojelu tulee sovittaa yhteen. Tämä tapahtuu Kymenlaaksossa mm. maakuntakaavaohjauksen turvin. 23

84 102, KH :00 / Pykälän liite: Ympäristöselostus Liikenteen päästöt todennäköisesti kasvavat ja päästöt vaikuttavat elinympäristöihin kielteisesti. Maakuntaohjelmassa ei esitetä sellaisia toimenpiteitä, jotka vaikuttaisivat suoraan kielteisesti maakunnan luontovoihin tai esim. Natura 2000 alueiden luontovoihin. Maakuntaohjelmassa esitetään sen sijaan lukuisia toimenpiteitä ehkäistä kielteisiä vaikutuksia luonnonoloihin ja luonnonvoihin ja pantaa ympäristön tilaa. Yhdyskuntien jätevesien kokoamista suurempiin ja moderneihin yksiköihin on toteutettu viime ohjelmakauden aikana. Maakuntakaavan mukaisten ja riittävän suurten jätekäsittelylaitosten kehittäminen on viime vuosina tukenut maakunnallisia jätehuollon kehittämis- ja keskittämistavoitteita Itäisen Suomenlahden huonontunut tila, rehevöityminen, johtuu suurelta osin mereen valuma-alueelta ja myös Itämeren piirissä olevien muiden maiden alueilta tulevista ravinteista ja muista haitallisista aineista. Itämeren tilan pantaminen on esitetty läpialeikääväksi teemaksi. Kaikkiin toimintalinjoihin on kirjattu toimenpidekokonaisuudet, joita toteuttamalla vähennetään ympäristöä kuormittavia päästöjä. Hyvien tulosten saavuttaminen edellyttää laajaa kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä. Kymijoen merkitystä ja sen ympäristön tilaan liittyviä haasteita korostetaan. Kymijoen kalataloudellisen kehittämissuunnitelman tavoitteita edistetään Kymenlaakson luonnonvastrategian mukaisesti Ilmastonmuutos vaikuttaa luonnonolosuhteisiin merkittävästi. Em. syystä kiinnitetään maakuntaohjelmassa huomiota ilmastonmuutoksen torjunta- ja sopeutumistyöhön. Vaikutukset ihmisten terveydelle ja hyvinvointiin Maakuntaohjelmalla on selkeä elinkeinopoliittinen painotus. Maakuntaohjelman vaikutukset ihmisten taloudelliseen hyvinvointiin ovat myönteisiä. Taloudellista hyvinvointia edistetään korotetusti toimintalinjassa 1, mutta myös kaikissa muissa toimintalinjoissa. Sosiaalista hyvinvointia käsitellään toimintalinjoissa 2 ja 3. Toimintalinjoissa luodaan edellytyksiä työllisyyden edistämiselle ja syrjäytymisen ehkäisemiselle. Toimintaedellytyksiä elinkeinoelämälle kehitetään ja osaamista kehitettään mm. koulutus- ja kehittämistyöllä. Maakuntaohjelmassa ei esitetä sellaisia hankkeita, jotka vaikuttaisivat suoraan kielteisesti ihmisten terveyteen. Terveyteen liittyvät haittavaikutukset ovat vähäisiä ja lähinnä välillisiä. Kymenlaaksossa on alueelle tyypillisiä erityistekijöitä, joilla on laaja alaista merkitystä väestön terveyteen (esim. maaperän radon ja fluoridipitoisuudet, joillain alueilla torjunta-aineet ja kemikaalit). Ongelma tulee huomioida TL:3:n toteuttaessa. 24

85 102, KH :00 / Pykälän liite: Ympäristöselostus Ohjelman totuttamiseen liittyviä mahdollisia vaikutuksia terveyteen ovat ilmanlaadun tai liikenteen meluun liittyvät ongelmat mm liikennesuoritteen kasvaessa. Kasvava liikenne lisää myös ympäristöonnettomuuksien riskejä. Maakuntaohjelmassa esitetyt kehittämistoimet vähentäisivät kuitenkin ympäristöriskeihin liittyviä ympäristöterveysuhkia (turvallinen liikennejärjestelmä, turvallisuuden kehittämistoimet). Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen Maakuntaohjelman tavoitteisiin kuuluu maakunnan kehittäminen viihtyisäksi ja houkuttelevaksi asuin- ja toimintaympäristöksi. Tavoitteiden saavuttamiseksi esitetään kehittämistoimenpiteitä erityisesti toimintalinjassa 3. Luonto- ja kulttuuriympäristöjen voja vaalitaan ja niitä hyödynnetään alueen vetovoimatekijänä. Tavoite voi vaikuttaa ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen myönteisesti. Viher-, virkistys-, ja ulkoilu- sekä puistoalueet palvelevat paitsi asukkaita myös matkailijoita ja pantavat Kymenlaakson imagoa viihtyisänä ja houkuttelevana asuin ja toimintaympäristönä. Virkistys- ja viheralueiden kehittäminen tukee myös maakuntakaavoituksen tavoitteita. Liikenteen melu- ja tärinähaitat sekä päästöt mahdollisesti kasvavat. Keskeiset liikenteen solmukohdat sijaitsevat tiheästi asutettujen alueiden läheisyydessä (esim. Kotkan ja Haminan satamat ja niiden liikenneväylät, Kouvolan rautatieterminaali, E18 tie). Liikennehaitat vaikuttavat merkittävästi asuinviihtyisyyteen ja turvallisuuteen. Liikenteen kasvu on haaste, jos maakuntaohjelman sijaintietuihin liittyviä tavoitteita halutaan saavuttaa. Vaikutukset tutkimukseen ja koulutukseen Maakuntaohjelman vaikutukset tutkimukseen ja koulutukseen ovat myönteisiä. Tämä johtuu ensisijaisesti sitä, että kilpailukyvyn ja kasvun perustekijöiksi katsotaan panostukset uuden tekniikan osaamiseen innovaatioihin ja inhimilliseen pääomaan. Avainasemassa ovat uusiutuvien luonnonvojen hyödyntämismahdollisuudet ja puhtaiden energiatkaisujen kehittämistoimet. Metsäklusterin ja ympäristöteknologian t& k toiminta vahvistuu todennäköisesti entisestään. Osaamisen pantaminen voi vaikuttaa mm. ekotehokkuuden kehittämismahdollisuuksiin ratkaisevan myönteisesti. Tutkimukseen ja koulutukseen liittyviä kehittämistavoitteita esitetään erityisesti toimintalinjassa 2. Niitä ovat mm. biotalousteknologian kehittäminen, metsäteollisuusklusterin tuotantorakenteen uudistaminen, bioenergiaosaamisen kehittäminen, kestävän logistiikkajärjestelmän kehittäminen sekä energiatehokkaiden innovaatioiden ja palvelujen kehittäminen. Alueella toimivia koulutuslaitoksia integroidaan kehittämistyöhön ja oppilaitosten välistä yhteistyötä edistetään. Sosiaali- ja terveys- ja hyvinvointialan osaamisen kehittämispanoksilla voidaan taata palvelujen laatua ja taloudellisuutta. Maakuntaohjelman toimintalinjoissa mainitaan ekotehokkuus kehittämisen avainalueena. Tämä mahdollistaa ekotehokkuuteen liittyvän tutkimus-, koulutus- ja kehittämistoiminnan eteenpäinviemistä sekä huomioon ottamista. 25

86 102, KH :00 / Pykälän liite: Ympäristöselostus Vaikutukset kansainväliseen yhteistyöhön Kymenlaakso-ohjelmassa korostetaan Pohjoisen kasvukäyttävän roolia Kymenlaakson elinkeinoelämän kehittämisessä. Kansainvälinen yhteistyö ja kansainvälistymiskysymykset huomioidaan myös läpileikkaavissa teemoissa (esim. itämeriyhteistyö / Itämeristrategia). Kymenlaakson visiossa osoitetaan tavoitteeksi, että Kymenlaakso on elinvoimainen ja ekotehokas liiketoiminta- ja asuinympäristö Pohjoisen kasvukäytävän ytimessä. Erityisesti lähialueen ympäristöyhteistyön kehittämisen merkitystä korostetaan (Itämeriyhteistyö). Maakuntaohjelman vaikutusalue ulottuu Venäjälle asti, ehkä myös Viroon. Tämä johtuu lähinnä logistiikan ja Venäjän kaupan sekä matkailun kehityksestä. Maakuntaohjelman toteuttaminen voi vaikuttaa kansainvälisen yhteistyötpeen lisääntymiseen erityisesti kauppaan, liikenteeseen ja matkailuun sekä merialuesuunnitteluun liittyvissä kehittämisasioissa Rajat ylittävät ympäristövaikutukset Maakuntaohjelman toteuttamisella ei ole todennäköisesti merkittäviä kielteisiä ympäristövaikutuksia. Maakuntaohjelman toteuttamisen ympäristöhaitat kohdistuvat ensisijaisesti Kymenlaakson alueelle. Maakuntaohjelman toteuttamista ei ole kytketty toisen valtion kehittämishankkeisiin yms. On odotettavissa, että Suomen ja Venäjän välinen tava- ja henkilöliikenne kasvaa entisestään, ja liikenteen haitat sekä riskit voivat lisääntyä rajan molemmin puolin. Myös liikenne Viroon voi kasvaa, jos esim. uudet laivayhteydet kehittyvät. Osa liikenteestä suoritetaan ympäristön kannalta edullisella tavalla esim. rautateitse ja meriteitse. On kuitenkin todennäköistä, että raskaan liikenteen määrä kasvaa mm. Pietin suuntaan. Liikenteen kasvu liittyy kiinteästi myös yleisen kansallisen ja kansainvälisen kauppaan kehitykseen. Kehitys ei ole riippuvainen maakuntaohjelman toteuttamisesta. Merkittäviä kuljetusmääriä suoritetaan myös muualta Suomesta Kymenlaakson kautta Venäjälle. Kymenlaakson sijainti rajaseutuna sisältää vaikeasti ennustettavissa olevia epävmuustekijöitä esim. väestönkehitykseen ja Venäjän tilanteeseen liittyen. Turvallisuusklusterin toimilla pyritään ehkäisemään ympäristöriskejä, jotka liittyvät myös kansainväliseen kaupankäyntiin (esimerkiksi kansainväliset öljykuljetukset jne.). 26

87 102, KH :00 / Pykälän liite: Ympäristöselostus Arviointi sitä, miten maakuntaohjelma tukee valtakunnallisia ja maakunnallisia ympäristötavoitteita ja selvitys mahdollisista ristiriidoista Yhteisviointi Maakuntaohjelman viointityötä vten on tkistettu tärkeimpien Kymenlaaksoa koskevien suunnitelmien, strategioiden ja ohjelmien ympäristötavoitteita (esim. Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia, Kymenlaakson luonnonvastrategia). Keskeiset ympäristötavoitteet liittyvät energia- ja ilmastonkysymyksiin. Maakuntaohjelmassa on huomioitu ohjelman kannalta merkitykselliset kansainväliset, Euroopan unionissa tai kansallisesti vahvistetut ympäristönsuojelutavoitteet (esim. rakennerahastojen ympäristötavoitteet, EU:n itämeristrategia). Maakuntaohjelmassa tuetaan myös mm. EU:n vesipuitedirektiiviin ja jätedirektiiviin liittyviä tavoitteita, kestävän aluerakenteen tavoitteita ja Itämeren suojelutavoitteita. Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet asetetaan myös maakuntaohjelman tavoitteiksi. Maakuntaohjelma tukee EU: Itämeristrategian ja merialuesuunnittelutavoitteiden toteuttamista, kansallisen yhdennetyn rannikkostrategian tavoitteita sekä kansallisen luonnonvastrategian tavoitteita. Maakuntaohjelman toteuttaminen ei ole ristinriidassa tutkittujen tai yleisesti tiedossa olevien kansallisten tai kansainvälisten ohjelmien ympäristötavoitteiden kanssa. Maakuntaohjelman vaikutus tutkittujen ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi on myönteinen. Maakuntaohjelman yhteisviointia vten on koottu toimintalinjojen viointi- ja vertailutaulukko (taulukko 2). Arviointi perustuu edellisten kappaleiden teemakohtaisen vaikutusanalyysin tuloksiin. 27

88 102, KH :00 / Pykälän liite: Ympäristöselostus Taulukko 2. Maakuntaohjelman ympäristövaikutusten yhteisviointi Vaikutukset (vihreä= myönteiset vaikutukset, keltainen: neutraali, punainen= kielteiset vaikutukset TL 1 TL 2 TL 3 kokonaisvaikutukset Sosiaaliset vaikutukset ihmisten terveyteen elinoloihin ja virkistykseen koulutukseen ja osaamiseen työllisyyteen hyvinvointiin turvallisuuteen viihtyvyyteen tasa-voon paikallisidentiteettiin Ekologiset vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen yhtenäisiin luontoalueisiin ja yhteyksiin maaperään veteen ilmaan ilmastoon /ilmastonmuutoksen torjuntatyöhön ympäristöriskien ehkäisyyn Kulttuuriset vaikutukset yhdyskuntakenteeseen rakennetun ympäristöön liikenteen ympäristöhaittoihin maisemaan kaupunkikuvaan kulttuuriperintöön Taloudelliset vaikutukset tuotantoon ja kulutukseen energian ja luonnonvojen kulutukseen (ymp. vaik.) talouskehitykseen kilpailukykyyn maakunnan imagoon matkailuun 28

89 102, KH :00 / Pykälän liite: Ympäristöselostus Kymenlaakson todennäköinen kehitys, jos suunnitelmaa tai ohjelmaa ei toteuteta Maakuntaohjelmassa tavoitellaan talouskasvua, joka huomioi kestävän kehityksen tavoitteita. Maakuntaohjelman toteuttamatta jättäminen voisi vaikuttaa siihen, että maakunnan kehittäminen ja kasvu perustuisi ainoastaan mkkinavoimiin. Kielteisiä vaikutuksia olisi silloin odotettavissa esimerkiksi aluerakenteen ja ympäristön tilan osalta sekä asuinviihtyisyyden ja maakunnan houkuttelevuuden osalta. Maakuntaohjelma edistää ympäristöosaamisen kehittämistä, asettaa tavoitteeksi ekotehokkuuden ja panostaa ympäristöriskien ehkäisyyn. Maakuntaohjelman toteuttamatta jättäminen voisi johtaa siihen, että kyseisiä aihealueita ei omaksuttaisi riittävästi maakuntatason yhteisiin kehittämistavoitteisiin. Monet maakuntaohjelman kehittämistoimet pantavat mahdollisesti Kymenlaakson ympäristön tilan tasoa. Maakuntaohjelman toteuttamatta jättäminen voisi aiheuttaa se, että ympäristöinnovaatioille (esim. bioenergian ja ekotehokkuuden osalta) ei löytyisi riittävästi tukea. Liikenteeseen liittyvät ympäristöpaineet todennäköisesti kasvavat. On todennäköistä, että liikenne kasvaa merkittävästi riippumatta siitä, toteutetaanko maakuntaohjelma tai ei. Maakuntaohjelman toteuttaminen edistäisi sen sijaan toimenpiteitä asiaan liittyvien riskien ehkäisemiseksi ja haittojen lieventämiseksi. Myönteinen vaikutus on vioittavissa mm. palvelurakenteen ja talouden osalta ja erityisesti osaamisen kehittämisen osalta. Ympäristön ominaispiirteet sellaisilla alueilla Kymenlaaksossa, joihin todennäköisesti kohdistuu merkittäviä vaikutuksia Maakuntaohjelman yleispiirteisyyden ja joustavuuden vuoksi ei ole mahdollista tunnistaa sellaisia alueita, joihin kohdistuisi merkittäviä ympäristövaikutuksia. Maakuntaohjelmassa ei esitetä hankkeita tai toimintoja tietyille maantieteellisille alueille. Kaikille ohjelmassa esitetyille kehittämistoiminnoille voidaan löytää maakuntakaavassa riittävän laajoja ja käyttötkoitukseen hyvin soveltuvia alueita. Maakuntakaavan ratkaisut on tehty kestävän yhdyskuntakenteen tavoitteita huomioiden ja maankäyttö- ja rakennuslakia noudattaen. Maakuntaohjelman kielteiset vaikutukset ympäristöön koskevat mahdollisesti Kymenlaakson liikenneväylien ympäristöjä. Bioenergian tuotanto voisi vaikuttaa maaseudun ympäristöön, mutta kehityksen nopeutta ja suuntaa on vaikea ennustaa. Maakuntaohjelmassa ei esitetä suoraan sellaisia toimenpiteitä, joilla olisi välitön ja merkittävä kielteinen vaikutus em. alueiden asukkaille tai ympäristöön (esim. Natura ohjelman kohteisiin). Kymenlaakson sijainti rannikolla lisää ympäristöpaineita sekä meriympäristöön että saistoon. Satama- ja logistiikkatoimintojen tai matkailualojen keskittymät rannalla 29

90 102, KH :00 / Pykälän liite: Ympäristöselostus vaikuttavat mahdollisesti rannikko- ja saistoympäristöön. Kymenlaaksossa on laadittu merialuemaakuntakaava, joka ohjaa merialueen kestävää kehittämistä ympäristövoja huomioiden. Toimenpide-ehdotukset ja haitallisten vaikutusten ehkäiseminen Hankkeita toteuttaessa ja rahoitettaessa tulee pääsääntönä pitää, että ympäristövaikutukset on selvitetty ennen hankkeita koskevien päätösten tekemistä. Merkittävästi negatiivisia hankkeita ei tule tukea julkisin voin. Julkisen rahoituksen tai muiden ohjauskeinojen käytössä tulee vmistaa, että vaikutuksiltaan merkittävissä hankkeissa sovelletaan ympäristön kannalta phaita käyttökelpoisia menetelmiä, jotka ovat tulleet esiin esim. YVA -menettelyissä. Hankerahoituksen hakijan tulee tkastella hankkeensa ympäristövaikutuksia esim. ympäristövaikutusten viointilomakkeen avulla. Rahoittajaviranomainen tkistaa hakijan vioinnin ja ilmoittaa mahdollisista kielteisistä ympäristövaikutuksista tai merkittävistä ympäristönäkökohdista rahoituspäätöksen tekijöille. Mikäli ohjelman toteuttamisessa syntyy epävmuutta tietyn hankkeen ympäristövaikutuksista ja hanke on vaikutuksiltaan erittäin merkittävä, voidaan pyytää mielipiteitä tai lausunto Kymenlaakson ympäristöpoliittiselta neuvottelukunnalta. Ekotehokkuuden merkitystä korostetaan maakuntaohjelmassa. Ekotehokkuuden kehittäminen lieventää ympäristöpaineita erityisesti silloin, kun sitä huomioidaan kaikissa sektoreissa. Ekotehokkuuden kehittämistyössä voidaan hyväksikäyttää Kymenlaakson ekotehokkuuden seurantajärjestelmä ECOREG:ia joka huomioi paitsi ekologisia myös sosiaalisia taloudellisia kestävyyden näkökulmia. Ehdotus seurantaohjelmaksi Ympäristön tilaa voidaan seurata ekotehokkuuden mitteilla. Ekotehokkuuden mitteita käytetään sitä mukaa, kun Kymenlaakson ekotehokkuuden seurantajärjestelmä ECOREG tuottaa tvittavia tunnuslukuja. Ennen rahoituspäätöstä tkistetaan hankehakemukset niiden ympäristövaikutusten osalta. Tkastuksen tietoja voidaan hyväksikäyttää hanketoiminnan seurannassa. Seurantatietoja esitellään Kymenlaakson aluekehityskatsauksessa joka laaditaan joka toinen vuosi. Myös toteuttamissuunnitelmissa (TOTSU) voidaan esitellä seurantatietoja tpeellisin määrin. Toimenpiteet ja tapahtumat viointityön päätyttyä Maakuntaohjelman toteuttamisessa tkastellaan ympäristövaikutuksia hankekohtaisesti. Maakuntaohjelman toteuttamisessa ja seurannassa huomioidaan aikaisemmin 30

91 102, KH :00 / Pykälän liite: Ympäristöselostus esitetyt toimenpide-ehdotukset haitallisten vaikutusten ehkäisemiseksi sekä ympäristöselostuksessa esitetyt ympäristönäkökohdat. Selvitys miten ympäristöselostuksen ja ohjelman valmistelun aikana saadut mielipiteet ja lausunnoton on otettu huomioon ja, miten ne ovat vaikuttaneet suunnitelman tai ohjelman sisältöön ja vaihtoehtojen valintaan. Maakuntaohjelmaluonnokseen ja ympäristöselostukseen liittyvä palaute kootaan palautetaulukoon. Taulukosta ilmenee, miten esitetyt näkökohdat ovat vaikuttaneet maakuntaohjelmaan ja ympäristöselostukseen. Yhteenveto Maakuntaohjelman luonnoksessa ei esitetä sellaisia toimenpiteitä, jotka aiheuttaisivat merkittävän suuria haittoja ihmisille tai ympäristölle. Sosiaalisen, ekonomisen ja ekologisen kestävyyden edistäminen ja ekotehokkuuden kehittäminen asetetaan kaikkien toimintalinjojen kehittämisen lähtökohdaksi. Maakunnan elinkeinorakenne muuttuu. Kilpailukyvyn ja kasvun perustekijöiksi katsotaan panostukset uuden tekniikan osaamiseen ja innovaatioihin. Siirtyminen energiaintensiivisestä raskaasta teollisuudesta esim. energia- ja biotuotteiden pk -yrityksiin vaikuttaa maakunnan ympäristön tilaan merkittävästi ja myönteisesti. Maakuntaohjelma mahdollistaa lukuisia keinoja ympäristökuormituksen vähentämiseksi ja elinympäristön ja ympäristön tilan pantamiseksi. Myönteisiä vaikutuksia on odotettavissa erityisesti ympäristöosaamisen kehittämistyön myötä (esimerkiksi ekotehokkuuden kehittäminen, uusiutuvien energialähteiden osaamisen ja puhtaan energiatuotannon kehittäminen). Myös aluerakenteen toimenpiteiden kautta on mahdollista pantaa ympäristön tilaa esim. eheyttämällä aluerakennetta, kehittämällä asuin- ja toimintaympäristöjen viihtyisyyttä ja vaalimalla kulttuuri- ja luonnonympäristöjä. Eri toimintalinjat tukevat toisiaan ja tietyn toimintalinjan kielteisiä vaikutuksia voidaan lieventää tai ehkäistä toisen toimintalinjan ympäristömyönteisillä toimenpiteillä. Maakuntaohjelman kokonaisvaikutukset ja yhteisvaikutukset ovat sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä pääosin myönteisiä tai neutraaleja. On todettu, että jokainen toimintalinja täyttää myös erikseen tkasteltuina kestävän kehityksen keskeiset vaatimukset. Ympäristöselostuksessa korostetaan, että Kymenlaakso on logistiikan ja metsäteollisuuden maakunta. Liikenteeseen ja energian käyttöön liittyvät ympäristökysymykset ja riskit vaativat tkastelua maakuntaohjelman toteutuessa. Maakuntaohjelman yhdyskuntakennetta koskevat vaikutukset ovat valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden ja maakuntakaavoituksen päämäärien mukaiset. 31

92 102, KH :00 / Pykälän liite: Ympäristöselostus Maakuntaohjelman toteuttaminen ja yleinen talouskehitys johtaa Kymenlaaksossa liikennemäärien kasvuun. Liikenteen kasvu meriteitse ja maitse lisää ympäristöriskejä ja voi vaikuttaa kielteisesti ilmastoon, asuinviihtyisyyteen ja elinympäristön laatuun (esim. meluhaitat). Maakuntaohjelmassa pyritään edistämään vahvasti osaamisen ja innovaation kehittämistä ja prosessien tehostamista. Uusiutuviin energialähteisiin liittyvät kehittämistoimet vaikuttavat päästökehitykseen, ilman laatuun ja ilmastoon erittäin myönteisesti. Kehitys koskee myös alueen teollisuutta, joka on Kymenlaakson keskeinen energiankäyttäjä. Ympäristöinnovaatiolla ja ekotehokkuuden kehittämisellä, on mahdollista, että talouskasvu ei lisää ympäristökuormitusta. Ekotehokkuus esitetään keskeiseksi ilmastonmuutoksen hillinnän keinoksi. Ilmastonmuutoksen torjuntaan ja sopeutumiseen kiinnitetään maakuntaohjemassa huomiota (ekotehokkuuden pantaminen, ympäristöosaamisen kehittäminen, uusiutuvat energialähteet yms.). Maakuntaohjelman tavoitteisiin kuuluu talouskasvun edistäminen. Taloudellisesta näkökulmasta vaikutukset kulutukseen ja tuotantoon sekä vaikutukset aineelliseen omaisuuteen ovat todennäköisesti myönteisiä. Maakuntaohjelman toimintalinjoissa kilpailukyvyn ja talouskasvun perustekijöinä ovat panostukset osaamiseen ja inhimilliseen pääomaan, nopea teknologinen kehitys sekä toimiva logistiikka ja infrastruktuuri. Tämä antaa työkaluja myös kielteisten vaikutusten ehkäisemiseksi. Kehittämistyön kielteiset vaikutukset maisemaan koskevat lähinnä suurhankkeita, kuten logistiikkahankkeita (esim. liikennehankkeet). Vaikutukset ovat välillisiä, koska konkreettisia hankkeita ei esitetä maakuntaohjelmassa. Merkittävien hankkeiden ympäristövaikutukset tutkitaan mm. YVA -menettelyjen yhteydessä. Maakuntaohjelmassa esitetään kaupunki- ja maisemakuvaa koskevia näkökohtia ja toimenpiteitä, joilla on myönteinen vaikutus maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön. Maakuntaohjelmassa esitetään toimenpiteitä ehkäisemää kielteisiä vaikutuksia luonnonoloihin ja luonnonvoihin ja pantamaan ympäristön tilaa. Ohjelman toteuttaminen ei vaikutta suoraan kielteisesti maakunnan luontovoihin tai esim. Natura ohjelman alueiden luontovoihin. Luonnonvojen kestävää käyttöä pyritään edistämään toteuttamalla alueellista ilmasto- ja energiastrategiaa sekä - luonnonvastrategiaa. Ohjelmassa ei esitetä vesi- ja jätehuoltoon liittyviä toimenpiteitä. Vaikutukset maaperään ja veteen ovat neutraaleja. Ohjelmassa korostetaan Itämereen liittyviä suojelutpeita. Maakuntaohjelman vaikutukset ihmisten terveydelle ja hyvinvointiin ovat pääosin myönteisiä. Taloudellista hyvinvointia edistetään korotetusti kaikissa toimintalinjoissa. Maakuntaohjelman tavoitteisiin kuuluu maakunnan kehittäminen viihtyisäksi ja houkuttelevaksi asuin- ja toimintaympäristöksi. Tavoitteiden saavuttamiseksi esitetään kehittämistoimenpiteitä omassa toimintalinjassa. Maakuntaohjelma voi vaikuttaa ih- 32

93 102, KH :00 / Pykälän liite: Ympäristöselostus misten elinoloihin ja viihtyvyyteen myönteisesti. Kasvava liikenne voidaan katsoa tärkeäksi ympäristöhaasteeksi. Maakuntaohjelman vaikutukset tutkimukseen ja koulutukseen ovat myönteisiä. Tämä johtuu ensisijaisesti sitä, että kilpailukyvyn ja kasvun perustekijöiksi katsotaan panostukset osaamiseen ja inhimilliseen pääomaan. Ohjelmassa panostetaan innovatiiviseen ympäristöteknologian osaamiseen. Lähialueyhteistyön merkitystä korostetaan logistiikan ja Venäjän kaupan osalta. Maakuntaohjelman toteuttamisella ei ole kuitenkaan merkittäviä rajojen ylittäviä kielteisiä vaikutuksia. Ohjelma ei myöskään ole ristiriidassa kansainvälisten, Euroopan Unionin, valtakunnallisten tai maakunnallisten ympäristötavoitteiden kanssa. Ympäristövaikutusten viointi rinnakkain maakuntaohjelman laatimisprosessin yhteydessä on johtanut siihen, että ympäristönäkökohdat on huomioitu vhain ja maakuntaohjelman kokonaisvaikutukset ovat neutraaleja tai myönteisiä. 33

94 102, KH :00 / Pykälän liite: Ympäristöselostus Liite 1 Vaihe Maakuntaohjelman laatimis-prosessi Arviointiprosessi Suunnitteluvaihe 2013 Arviointivaihe kevät 2014 Ohjelman laatimistyö käynnistyy Ohjelman luonnos (Ohjelmaluonnos tkistetaan saadun palautteen perusteella) Ohjelman ehdotus Päätös ohjelman laadintatyön käynnistämisestä (maakuntahallitus ) Ohjelman, viointiohjelman ja ympäristöselostuksen valmistelu sekä siitä tiedottaminen (SOVAL 8 ): Annettiin yleisölle mahdollisuus saada tietoja ohjelman ja ympäristöselostuksen aiotusta sisällöstä, lähtökohdista, tavoitteista ja valmistelusta sekä esittää mielipiteensä asiasta. Maakuntaohjelman valmistelun lähtökohdat sekä ohjelman laatimisprosessiin ja vioitiin liittyvät asiat esitettiin maakuntaohjelman osallistumis- ja viointisuunnitelmassa, joka oli nähtävillä välisenä aikana Kymenlaakson liiton virastossa sekä internetsivuilla (Kuulutus, Lehti-ilmoitukset, virallinen lehti / Internet) Kymenlaakson maakuntaohjelman tulevaisuustkastelu (talvi ) Ohjelmaluonnoksesta sekä ympäristöselostuksesta kuuleminen (SOVAL 9 ). (Ohjelmaluonnos ja selostus on julkisesti nähtävillä vähintään 30 päivää) Lehti-ilmoitus / Internet, virallinen lehti, lausuntopyynnöt Ohjelmaluonnoksen tkistaminen. Dokumentoidaan, miten ohjelman valmistelun aikana saadut mielipiteet ja lausunnot on otettu huomioon ja esitetään, miten ne ovat vaikuttaneet ohjelman sisältöön ja vaihtoehtojen valintaan. Hyväksymisvaihe kesä 2014 Seurantavaihe Valmis ohjelma Ohjelman ja ympäristöselostuksen hyväksyminen ja päätöksestä tiedottaminen (SOVAL 11 ) Lehti-ilmoitus / Internet Valmis ohjelma Ympäristövaikutusten seuranta 2014 alkaen 34

95 102, KH :00 / Pykälän liite: Ympäristöselostus Arvioinnin ja vuorovaikutuksen eteneminen ja aikataulu. Liite 2 Aika Kohderyhmä keskeinen sisältö Kaakkois-Suomen ELY - keskus Maakunnan yhteistyöryhmä ja keskeisiä alueen toimijoita / MYR seminai TEM -alueosaston johtoryhmän vierailu Ympäristöpoliittinen neuvottelukunta Kymenlaakson maakuntavaltuusto sekä MYRseminaiin osallistuneet /Valtuustoseminai Kuntien edustajat, kehittämisyhtiöiden edustajat Maakuntaohjelman laadinnan käynnistäminen ja SOVA prosessi Maakuntaohjelman skenaiotyö Aluekehityspoliittinen neuvottelu Ympäristöselostuksen alustava sisältörunko,. Maakuntaohjelman skenaiotyö, tulevaisuustkastelu, keskustelu kehittämisen painopisteistä Kasvusopimus- ja inka-hankevalmistelun hyödyntäminen maakuntaohjelmien valmistelussa 35

96 103, KH :00 OPSI: 355/2014 Lausunto Katiinan tervaleppälehdossa sijaitsevien muinaisjäännöskohteiden maisemanhoitotöistä Ympla / 67 Valmistelija: ympäristönsuojelupäällikkö Heli Ojala p Museovirasto pyytää Kotkan kaupunginhallituksen lausuntoa (suostumusta) Katiinan kaupunginosan suojellussa tervaleppälehdossa sijaitsevien muinaisjäännöskohteiden maisemanhoitotöihin. Tervaleppälehdossa sijaitsee kolme muinaismuistolailla suojeltua kohdetta: Ruutikelli 82, Kasmi 31 ja vedenottamo, joiden päältä ja ympäriltä on esitetty raivattavaksi pensaat ja vesakot. Tervaleppälehto on luontovojensa vuoksi suojeltu kaupunginhallituksen päätöksellä v Muinaisjäännösten säilymisen kannalta museovirasto pitää oleellisena, että muurien ja vallien päällä olevat puut, pensaat ja vesakot poistetaan. Kohteet toimivat myös nähtävyytenä, joten maisemanhoitotyöt pantavat lisäksi kohteiden näkyvyyttä../. Liite 1. Museoviraston lausuntopyyntö Ruutikellista 82 on jäljellä luonnonkivistä muurattu kivijalka, jonka päältä, sisäpuolelta ja minimissään kahden metrin etäisyydeltä poistetaan pensaat ja vesakko. Kivijalan päällä tai välittömässä läheisyydessä kasvavat puut poistetaan. Kasmista 31 on jäljellä kivijalkaa, jonka päältä, sisäpuolelta ja kaksi metriä kivijalan ulkopuolelta poistetaan kaikki pensaat ja vesakot. Kivijalan sisä- ja ulkopuolella puustoa hvennetaan. Tervalepät jätetään. Vedenottamon kivilatomuksen päältä, sisäpuolelta ja kaksi metriä latomuksen ulkopuolelta poistetaan kaikki pensaat ja vesakko../. Liite 2. Museoviraston esitys maisemanhoitotöistä Lausunto: Tervaleppälehto on rauhoitettu kaupunginhallituksen omalla päätöksellä, aluetta ei ole rauhoitettu luonnonsuojelulain nojalla. Rauhoitus perustui Kymenlaakson luonnon ystävät ry:n esitykseen. Esityksessä alueen todettiin edustavan Kotkalle aikoinaan tyypillistä ja sittemmin hvinaiseksi käynyttä maisemaa ja luontotyyppiä, sen kasvi- ja lintulajisto todettiin rikkaaksi, lisäksi tuotiin esille alueen virkistysvo. Yhdistys esitti, että lehto säilytettäisiin mahdollisuuksien mukaan luonnontilassaan. Kaupunginhallitus päätti esityksen pohjalta /1614 säilyttää alueen luonnonvaisena. Kaupunginhallituksen päätökseen ei liity suunnitelmaa tai ohjeistusta alueen hoidosta ja käytöstä. Rauhoitusesityksessä eikä -päätöksessä ole myöskään otettu huomioon alueella olevia muinaismuistoja ja niiden tvitsemia suojelutoimia../. Liite 3. Kymenlaakson Luonnon Ystävät ry:n suojeluesitys, kaupunginhallituksen päätös. Alue on muuttunut 50 suojeluvuotensa kuluessa - puusto ja pensaskerros on tihentynyt ja vanhentunut, aluetta luonnehtivat suuret tervalepät ovat elinkaensa lopussa, kuollutta maapuuta on runsaasti. Tihentynyt kasvillisuus peittää alueen muinaismuistokohteita.

97 103, KH :00 OPSI: 355/2014 Tihentyneen kasvillisuuden vuoksi valo ja tila ovat vähentyneet, mikä on estänyt osaa alkuperäisestä lajistosta uudistumista, mm. tervaleppien luontainen uudistuminen on heikkoa. Esitetyt toimenpiteet tuovat hieman valoa ja aukkoisuutta pantaen osaltaan mm. tervaleppien mahdollisuuksia. Museoviraston hakemus koskee muinaismuistolain alaisten kolmen erillisen kohteen lähiympäristön raivaamista, jotta kohteet eivät tuhoutuisi. Raivaustyöt rajoittuvat kohteiden rakenteisiin ja muinaismuistolain mukaiseen kahden metrin suojavyöhykkeeseen. Lehdon kokonaispinta-ala on n. 3 ha, raivausalue käsittää vain pienen osan kokonaisalasta. Kasmi 31 ja ruutikelli 82 sijaitsevat alueen kummilla laidoilla, vedenottamo sijoittuu lähteikköiselle keskialueelle. Tervaleppälehdosta on tavattu mm. erittäin uhanalaiseksi luokiteltua valkoselkätikkaa. Esitetyt maisemanhoitotyöt eivät vaanna alueen linnuston elin- ja pesimäolosuhteita, sillä esitetyt toimenpiteet ovat vähäisiä ja ne tehdään pesimäajan ulkopuolella. Alue säilyy rehevänä elinympäristönä, jossa on runsaasti pesimämahdollisuuksia. Suunnitelmassa esitettyjen maisemanhoitotöiden ei voida katsoa heikentävän alueen luonnonvoja. Koska kyseessä on linnustollisesti vokas suojeltu alue, on kaikki toimenpiteet, myös kesäksi esitetty juuriston poisto syytä tehdä lintujen pesimäkauden ulkopuolella. Toimenpiteitä ei tule toteuttaa raskain työmenetelmin vaan ensisijassa käsityökaluin. Tervaleppälehdossa on useita lähteikköpainanteita, joihin myös vedenottamo liittyy. Vedenottamon ja sen ympäristön maisemanhoitotöissä tulee vmistaa, ettei lähteikön luonnonvoja ja ominaispiirteitä heikennetä eikä kunnostuksessa alueen vesitasapainoa muuteta. Ennen töihin ryhtymistä on tpeen pitää museoviraston, puistotoimen ja ympäristökeskuksen edustajien kesken kunkin kohteen osalta paikalla katselmus, jossa katsotaan toimenpiteiden tkempi kohdekohtainen toteutus. Esittelijä: Ehdotus: Päätös: Ympäristönsuojelupäällikkö Heli Ojala Ympäristölautakunta päättää esittää lausuntonaan kaupunginhallitukselle edellä esitetyn. Hyväksyttiin. Kh Valmistelija: ympäristönsuojelupäällikkö Heli Ojala, puh /. Museoviraston lausuntopyyntö sekä esitys maisemanhoitotöistä ovat esityslistan liitteinä../. Kymenlaakson Luonnon Ystävät ry:n suojeluesitys sekä kaupunginhallituksen päätös / 1614 ovat esityslistan liitteinä. Esittelijä: Ehdotus: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Kaupunginhallitus päättää antaa museovirastolle ympäristölautakunnan lausunnosta ilmenevän mukaisen lausunnon ja samalla kaupungin suostumuksen Katiinan kaupunginosassa sijaitsevassa suojellussa tervaleppälehdossa olevien muinaisjäännöskohteiden maisemanhoitotöihin.

98 103, KH :00 OPSI: 355/2014 Toimeenpano: Ote: Museovirasto Ympäristökeskus Puistotoimi Oikaisuvaatimusohje

99 103, KH :00 / Pykälän liite: Museoviraston lausuntopyyntö, museoviraston esitys ma

100 103, KH :00 / Pykälän liite: Museoviraston lausuntopyyntö, museoviraston esitys ma

101 103, KH :00 / Pykälän liite: Museoviraston lausuntopyyntö, museoviraston esitys ma

102 103, KH :00 / Pykälän liite: Museoviraston lausuntopyyntö, museoviraston esitys ma

103 103, KH :00 / Pykälän liite: Museoviraston lausuntopyyntö, museoviraston esitys ma

104 103, KH :00 / Pykälän liite: Museoviraston lausuntopyyntö, museoviraston esitys ma

105 103, KH :00 / Pykälän liite: Museoviraston lausuntopyyntö, museoviraston esitys ma

106 103, KH :00 / Pykälän liite: Museoviraston lausuntopyyntö, museoviraston esitys ma

107 103, KH :00 / Pykälän liite: Museoviraston lausuntopyyntö, museoviraston esitys ma

108 103, KH :00 / Pykälän liite: Museoviraston lausuntopyyntö, museoviraston esitys ma

109 104, KH :00 KH: 464/2012 Keskitettyjen sosiaali- ja terveystoimen tilojen suunnittelu keskussairaalan yhteyteen Kh / 5 Valmistelijat: Palvelujohtaja Jorma Haapanen, puh Hallinto- ja kehittämispäällikkö Sanna Koskimies, puh Valtuusto on kokouksessaan / 94 tehnyt päätöksen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä hyvinvointineuvoloiden tulevaisuuden rakenteesta. Päätöksen mukaan kaupungin sosiaali- ja terveystoimen palvelut keskitetään pääosin yhteen paikkaan keskussairaalan yhteyteen. Keskittäminen tapahtuu vaiheittain, alkaen terveyskeskusten päivystystoiminnan keskittämisestä. Cea on edennyt nykyisten tilojen peruskorjauksessa ja uusien tilojen suunnittelussa siihen vaiheeseen, että hankkeen kkitehtisuunnittelu kilpailutetaan alkuvuodesta Cea on perustanut hankeyhtiön, joka vastaa koko hankkeen suunnittelusta ja rakentamisesta. Hankeyhtiö vastaa myös suunnittelun kustannuksista. Kaupungin terveysjohtaja on osallistunut vuoden 2013 aikana Cean suunnittelukokouksiin kaupungin edustajana. Kaupungin sosiaali- ja terveystoimen palveluiden käyttöön tvitaan noin m 2. Tällä hetkellä keskitettäväksi suunniteltujen toimintojen käytössä kaupungilla on m 2, joten keskittäessä toimintoihin tvittava neliömäärä vähenee oleellisesti. Kaupungin toiminnot ovat kiinteä osa kokonaisuutta, joten suunnittelu ja rakentaminen tehdään yhtenä kokonaisuutena. Kaupungille ei aiheudu suunnittelu- ja rakentamisaikana kustannuksia, vaan kaikki kustannukset sisältyvät aiheuttamisperiaatteen mukaisesti kaupungin toimintojen käyttöön tulevien tilojen vuokriin. Esittelijä: Ehdotus: Päätös: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Kaupunginhallitus päättää merkitä asian tiedoksi ja päättää oikeuttaa kaupungin puolesta jatkamaan hankkeen suunnittelua ja valmistelua osana valtuuston päätöksen / 94 täytäntöönpanoa. Hyväksyttiin ehdotuksen mukaisesti. Kh Valmistelijat: Palvelujohtaja Jorma Haapanen, puh Kansliapäällikkö Jmo Koivisto, puh /. Suunnittelukustannusten kustannusjaosta on valmisteltu sopimus kaupunginhallituksen päättämien periaatteiden mukaisesti. Luonnos sopimukseksi on liitteenä. Esittelijä: Ehdotus: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Kaupunginhallitus päättää hyväksyä omalta osaltaan liitteenä olevan sopimuksen ja oikeuttaa kaupunginlakimiehen tekemään siihen tvittaessa teknisiä tkistuksia. Toimeenpano: Ote: Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä (Cea) sosiaali- ja terveyslautakunta

110 104, KH :00 KH: 464/2012 talous- ja rahoitusjohtaja kaupunginlakimies Oikaisuvaatimusohje

111 104, KH :00 / Pykälän liite: kustannustenjakosopimus (LUONNOS ) SOPIMUS KUSTANNUSTEN JAOSTA Sopimuksen osapuolet Cea-Sairaalat Oy Y-tunnus: Osoite: Kotkantie Kotka jäljempänä Yhtiö Kotkan kaupunki Y-tunnus: Osoite: PL Kotka jäljempänä Kaupunki Sopimuksen ehdot Cea-Sairaalat Oy ja Kotkan kaupunki sopivat Kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimitilojen suunnittelun ja rakentamisen kustannusten jaosta seuraavaa: Yhtiö suunnittelee ja rakennuttaa Kymenlaakson keskussairaalan peruskorjauksen ja uudisrakennuksen, mihin liittyy Kaupungin n m2:n tilavaus. Kaupungin osuus vioiduista n. 10 miljoonan euron suunnittelukustannuksista ( 7000 brm2, kokonaisneliöiden ollessa brm2 ) on neliöiden perusteella 15,6 % eli n euroa. Koko hankkeen tavoitekustannusvio on euroa, mikä sisältää suunnittelukustannukset. Kotkan osuus on tilojen perusteella euroa. Luvut tkentuvat, kun vsinainen kkitehtisuunnittelu käynnistyy. Kaupunki sitoutuu vuokraamaan vaamansa tilat Yhtiöltä omakustannusvuokralla, joka sisältää pääomavastikkeen ja käyttövastikkeen. Yhtiö rahoittaa vuokratuotoilla Kaupungin käyttöön tulevien tilojen rakennuttamis- ja rahoituskulut. Hankesuunnitelman valmistuttua Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä tekee lopullisen investointipäätöksen, jonka edellytyksenä on, että Kaupunki on hyväksynyt omien tilojensa suunnitelmat ja kustannusvion. Investointipäätös tehdään vuoden 2015 loppuun mennessä. Jos Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä ei tee investointipäätöstä edellä olevan ajan kuluessa, Kaupunki sitoutuu maksamaan Yhtiölle siihen asti kertyneet suunnittelukulut vaamiensa tilojen osalta paitsi, jos päätöksen tekemättä jättäminen johtuu Kaupungista riippumattomista syistä.

112 104, KH :00 / Pykälän liite: kustannustenjakosopimus (LUONNOS ) Kaupungin nimeämillä edustajilla on oikeus osallistua täysivaltaisesti hankkeen suunnitteluryhmiin, minkä lisäksi Kaupungilla on oikeus saada käyttöönsä kaikki hanketta koskevat tiedot ja laskelmat päätöksentekoaan ja hankkeen seurantaa vten. Yhtiö tiedottaa säännöllisesti kaupungille hankkeeseen liittyvistä asioista. Erimielisyydet Sopimuksen voimaantulo Sopimuksen päättyminen Tätä sopimusta koskevat erimielisyydet pyritään ratkaisemaan neuvotteluteitse. Mikäli asiassa ei päästä yhteisymmärrykseen, ratkaistaan riita Kymenlaakson käräjäoikeudessa. Kustannustenjakosopimus tulee voimaan, kun molemmat osapuolet ovat sen allekirjoittaneet. Tämän sopimuksen voimassaolo päättyy xx.xx.2015 tai kun tilojen vuokrauksesta on sitä ennen allekirjoitettu esisopimus tai vuokrasopimus. Tätä sopimusta on laadittu kaksi yhtäpitävää kappaletta, yksi kummallekin sopimuksen osapuolelle. Kotkassa xx.xx.xxxx Cea-Sairaalat Oy Kotkan kaupunki

113 105, KH :00 SOTE: 883/2012 Kotkan uimala Katiinan toimisto- ja asiakaspalvelutilojen hankesuunnitelma Liila / 18 Valmistelijat: Kaupunginkkitehti Leila Hietala, puh Liikuntapalvelupäällikkö Mikko Rantala, puh Kotkan uimala Katiinan toimisto- ja asiakaspalvelutilojen tveselvitys on hyväksytty liikuntalautakunnassa ja teknisessä lautakunnassa Tveselvitys on käsitelty myös kaupunginhallituksen kokouksessa Kaupunginhallitus palautti asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että valmistelussa otetaan huomioon palveluverkkoselvityksessä esille tulevat asiat. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Kotkan palveluverkkoselvityksen ja palvelustrategian 2020 kokouksessaan Kotkan uimala Katiinan toimisto- ja asiakaspalvelutilojen tveselvitys on päivitetty niiltä osin kuin oli tpeellista huomioiden palveluverkkoselvityksessä esille tulleet asiat. Päivitetty tveselvitys on hyväksytty liikuntalautakunnassa , teknisessä lautakunnassa ja kaupunginhallituksessa Liikuntapalvelukeskuksen osoitteessa Kirkkokatu 6 (rahatoimisto) 3. kerroksessa työskentelee 6 henkilöä ja saman rakennuksen siipiosassa 1 henkilö, joille tveselvityksessä esitetään toimistopisteitä uimala Katiinaan yhteyteen. Samassa yhteydessä liikuntayksikkö luopuu kaikista Kirkkokatu 6:ssa sijaitsevista toimisto- ja neuvottelutiloistaan. Toimisto- ja asiakaspalvelutilojen tavoitehinta-vio on irtaimisto , yhteensä Muutostöiden kustannukset rahoitetaan peruspannuksen osuudesta. Hankesuunnitelma on käsiteltävänä teknisessä lautakunnassa /. Kotkan uimala Katiinan toimisto- ja asiakaspalvelutilojen hankesuunnitelma on esityslistan liitteenä. Esittelijä: Ehdotus: Päätös: Liikuntajohtaja Antti Mattila Liikuntalautakunta päättää osaltaan hyväksyä Kotkan uimala Katiinan toimisto- ja asiakaspalvelutilojen hankesuunnitelman. Hyväksyttiin. Tela / 37 Valmistelija: Kaupunginkkitehti Leila Hietala, puh Kotkan uimala Katiinan toimisto- ja asiakaspalvelutilojen tveselvitys on hyväksytty Liila / 31 ja Tela / 66. Tveselvitys on käsitelty myös kaupunginhallituksen kokouksessa / 197. Kh palautti asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että valmistelussa otetaan huomioon palveluverkkoselvityksessä esille tulevat asiat. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Kotkan palveluverkkoselvityksen ja palvelustrategian 2020 kokouksessaan / 121.

114 105, KH :00 SOTE: 883/2012 Kotkan uimala Katiinan toimisto- ja asiakaspalvelutilojen tveselvitys on päivitetty niiltä osin kuin oli tpeellista huomioiden palveluverkkoselvityksessä esille tulleet asiat. Päivitetty tveselvitys on hyväksytty Liila / 52, Tela / 21 ja Kh / 109. Liikuntapalvelukeskuksen osoitteessa Kirkkokatu 6 (rahatoimisto) 3. kerroksessa työskentelee 6 henkilöä ja saman rakennuksen siipiosassa 1 henkilö, joille tveselvityksessä esitetään toimistopisteitä uimala Katiinaan yhteyteen. Samassa yhteydessä liikuntayksikkö luopuu kaikista Kirkkokatu 6:ssa sijaitsevista toimisto- ja neuvottelutiloistaan. Toimisto- ja asiakaspalvelutilojen tavoitehinta-vio on irtaimisto , yhteensä Muutostöiden kustannukset rahoitetaan peruspannuksen osuudesta. Hankesuunnitelma hyväksyttiin liikuntalautakunnassa /. Kotkan uimala Katiinan toimisto- ja asiakaspalvelutilojen hankesuunnitelma on esityslistan liitteenä. Esittelijä: Ehdotus: Päätös: Tilapalvelujohtaja Osmo Pehkonen Tekninen lautakunta päättää osaltaan hyväksyä Kotkan uimala Katiinan toimisto- ja asiakaspalvelutilojen hankesuunnitelman. Hyväksyttiin. Kh Valmistelijat: Kaupunginkkitehti Leila Hietala, puh Liikuntapalvelupäällikkö Mikko Rantala, puh /. Kotkan uimala Katiinan toimisto- ja asiakaspalvelutilojen hankesuunnitelma on esityslistan liitteenä. Esittelijä: Ehdotus: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Kaupunginhallitus päättää hyväksyä Kotkan uimala Katiinan toimisto- ja asiakaspalvelutilojen hankesuunnitelman. Toimeenpano: Ote: liikuntatoimi tilapalvelu talous- ja rahoitusjohtaja Oikaisuvaatimusohje

115 105, KH :00 / Pykälän liite: Uimalan toimistotilojen hankesuunnitelma K O T K A N S A A R E N U I M A L A N T O I M I S T O- J A A S I A K A S P A L V E L U- T I L O J E N H A N K E S U U N N I T E L M A K O T K A N K A U P U N K I T I L A P A L V E L U

116 105, KH :00 / Pykälän liite: Uimalan toimistotilojen hankesuunnitelma K O T K A N S A A R E N U I M A L A N T O I M I S T O - J A A S I A K A S P A L V E L U T I L O J E N H A N K E S U U N N I T E L M A TOIMINNAN ASETTAMAT TAVOITTEET yleistä 3 2. RAKENNUS tiedot rakennuksesta kaavatilanne rakennuksen kunto esteettömyys ja turvallisuus 5 3. KIINTEISTÖNPIDON ASETTAMAT TAVOITTEET tavoitteet ylläpidolle elinkaianalyysi toiminnan asettamat tekniset tavoitteet 5 4. TILAOHJELMA JA TILANHANKINTAVAIHTOEHDOT tilojen mitoitusperusteet tilantpeen toteuttamisvaihtoehdot irtaimisto 6 5. LUPAMENETTELYT JA VIRANOMAISTOIMET 6 6. AIKATAULU JA TOTEUTUSTAPA rakentamisen suhdannetilanne hankkeen toteutustapa hankkeen aikataulu 7 7. INVESTOINTIKUSTANNUKSET 7 8. INVESTOINNIN KÄYTTÖTALOUSVAIKUTUKSET 7 9. HANKKEEN RAHOITUS JA YHTEENVETO HANKKEESEEN OSALLISTUNEET LIITTEET 7

117 105, KH :00 / Pykälän liite: Uimalan toimistotilojen hankesuunnitelma T O I M I N N A N A S E T T A M A T T A V O I T T E E T 1.1 y l e i s t ä Nykytilanne Hankesuunnitelman tavoitteena on keskittää liikuntayksikön toimistotilat ja asiakaspalvelu Kotkansaen uimalan yhteyteen. Liikuntayksikön toimistotilat sijaitsevat tällä hetkellä Rahatoimiston (os. Kirkkokatu 6) 3. kerroksessa sekä siipiosan 2. kerroksessa. Liikuntayksikön Kirkkokadun toimistossa työskentelee tällä hetkellä 7 työntekijää, jotka tvitsevat toimistopisteen. Käytössä on noin 192 neliötä toimistotilaa vastoineen. Kotkan uimala on toinen uimahallipalveluja tjoava kokonaisuus Kotkassa. Uimalan kävijämäärä on keskimäärin noin käyntiä/v. Uimalan asiakkaille tjoamat palvelut ovat lähinnä vesiliikunta- ja liikuntapalveluja. Uimahallilla työskentelee liikuntayksikön palveluksessa normaalitilanteessa 3 uimavalvojaa, 1/vuoro. Tilapalvelun siivoustoimen alaisuudessa työskentelee 3 laitoshuoltajaa 1-2/vuoro ja kiinteistönhoidon alaisuudessa 3 kiinteistönhoitajaa, 1/vuoro. Lisäksi kesällä ulkoaltaiden ollessa auki valvojia on vähintään 2/vuoro valvomassa asiakkaiden turvallisuutta kuluttajaviraston ohjeistuksen mukaan. Tilat jakautuvat hallilla aulatiloihin, pukuhuonetiloihin, allastiloihin, teknisiin tiloihin ja oheistiloihin. Ulkopuolisille käyttäjille on vuokrattu hierojan tila ja asuntotila. Erillisessä siipirakennuksessa sijaitsee asuntotilan lisäksi teknisen henkilöstön valvomotila. Aulatilat Aulatiloihin kuuluvat sisääntuloaula, kassatilat, alakerran kahviotilat, yleisö wc-tilat ja henkilökunnan sosiaalitila. Aulatilat on kunnostettu ja järjestetty uudelleen keväällä Samassa yhteydessä uusittiin uimahallin sähköinen kulunvalvonta. Henkilökunnan sosiaalitila sisältyy tähän hankesuunnitelmaan. Kassapalveluja hoitaa nykyisin ulkopuolinen toimija. Pukuhuonetilat Pukuhuonetiloihin kuuluvat miesten ja naisten puku- ja pesuhuonetilat. Pukuhuoneiden kaapit lukitusjärjestelmineen on uusittu keväällä Nämä tilat eivät sisälly tähän hankesuunnitelmaan. Allastilat Allastiloihin kuuluvat sisäaltaat hyppytorneineen sekä ulkoaltaat pihoineen. Sisällä altaita ovat 6-ratainen ja 25 metrinen pääallas sekä terapia-allas, opetusallas ja lastenallas. Ulkona on 8-ratainen 50 metrinen allas ja lastenallas. Allastilat eivät sisälly tähän hankesuunnitelmaan. Tekniset tilat Teknisiin tiloihin kuuluvat kaikki ilmastointikonehuoneet, alakerran tekniikkaa sisältävät tilat sekä väestönsuoja- ja vastotilat. Näistä tiloista vastotilat sisältyvät tähän hankesuunnitelmaan. Oheistilat Oheistiloihin kuuluvat kuntoilutilat, kahviotilat, hierojan tilat, liikuntayksikön toimistotilat, tilaussaunan tilat sekä kiinteistönhoitajien käytössä oleva valvomotila. Nämä tilat sisältyvät tähän hankesuunnitelmaan.

118 105, KH :00 / Pykälän liite: Uimalan toimistotilojen hankesuunnitelma R A K E N N U S 2.1 t i e d o t r a k e n n u k s e s t a Kotkan uimala Puistotie Kotka Kotkan uimala on alun perin valmistunut maauimalaksi ja vsinainen uimahallirakennus on valmistunut Suunnittelijana oli kkitehti Eini Teräsvirta. Uimahalli on peruskorjattu v 1996, jolloin mm. allastilaan tehtiin toiminnallisia muutoksia. Ajoitus: 1970 (loppukatselmus ) Suunnittelija: Arkkitehti (SAFA) Eini Teräsvirta Rakennuttaja: Kotkan kaupunki Kerroslkm: 2 peruspohja kallio, perusmuurit viedään kallioon, kivijalan Perustus: rakenne: kosteuseristys (maan alla), teräsbetoni, mineraalivilla (5-7,5 cm), verhomuuraus (7,5-13 cm) Runko: teräsbetoni teräsbetoni, osin kalkkihiekkatiili, osin teräsrakenteinen Vuoraus: ikkunaseinä lämpölaseineen sekä osin polttomaalattu profiloitu teräslevy Ulkoväri: pääasiassa valkoinen, sisäpihan teräslasiseinän räystäsosat vihreä ja keltainen Kattomuoto: osin tasa- osin pulpettikatto Kate: 3-kertainen huopakate Ikkunat: jaottomat nauhaikkunat, jaoton kapealla tuuletusluukulla Suojelutavoite: ei määritelty liite 1, asemapiirros liite 2 a-b, pohjapiirrokset 2.2 k a a v a t i l a n n e j a t o n t t i Urheilukeskuksen asemakaava on vuodelta Kaupunginosa on Katiina (5). Alkuperäisessä asemakaavassa kortteli on puistoaluetta ja ajantasakaavassa se on esitetty merkinnällä U. Asemakaavan muutosta ei ole alueelle tehty. Kaikki rakentaminen vaatii poikkeamisluvan. Samassa korttelissa sijaitsee Arto Tolsa -eena katsomorakennuksineen. Lisäksi korttelissa on useita huolto- ja vastorakennuksia. Korttelin eteläosaan suunniteltavan päiväkodin asemakaava on hyväksytty KV liite 3, asemakaavaote

119 105, KH :00 / Pykälän liite: Uimalan toimistotilojen hankesuunnitelma r a k e n n u k s e n k u n t o Hankesuunnitelmaan sisältyvät tilat: 1. kerros: laitosmiesten valvomotilat ja uimaseurojen vastot 2. kerros: tilaussaunan tilat ja asuntotilat. Tilat on peruskorjattu Kotkan uimalan peruskorjauksen yhteydessä vuonna 1997 ja ovat kunnoltaan hyvät nykyiseen käyttöön. Hankesuunnitelmassa esitetään tilojen muuttamista liikuntayksikön toimisto- ja asiakaspalvelutiloiksi. Tällöin tilat tvitsevat käyttötkoituksen muutoksen mukaiset korjaukset. Lisäksi 1. kerroksen henkilökunnan kahvihuoneeseen rakennetaan tietoliikenneyhteydet mahdollista myöhempää toiminnan muutosta vten. 2.4 e s t e e t t ö m y y s j a t u r v a l l i s u u s Esteettömyyden toteuttaminen rakennuksissa tkoittaa sitä, että tilojen täytyy soveltua myös sellaisten henkilöiden käyttöön, joiden kyky liikkua tai toimia on rajoittunut. Esteetöntä rakennusta toteutettaessa sinne on mm. rakennettava inva-wc sekä rakennuksen kerrosluvusta ja tilajärjestelyistä riippuen hissi ja luiskia. Oviaukkojen vähimmäisleveyden on oltava min. 850 mm, kynnykset saavat olla enintään 20 mm korkeita. Nykyisiin asuntoihin sijoittuvissa toimistotiloissa esteettömyys ei toteudu. Asiakaspalvelu keskitetään uimalan pääsisäänkäynnin läheisyyteen, jossa esteettömyys toteutuu. 3. K I I N T E I S T Ö N P I D O N A S E T T A M A T T A V O I T T E E T 3.1 t a v o i t t e e t y l l ä p i d o l l e LVISA- tekniikan osalta rakennus on kaukovalvonnassa. Siivottavuuteen tulee kiinnittää huomiota. Materiaalien valinnassa kestävyys, puhdistettavuus ja huolto valintakriteerinä on nostettava kokonaistaloudellisuuden rinnalle. 3.2 e l i n k a a r i a n a l y y s i Rakenteita ja materiaaleja suunniteltaessa on otettava huomioon kestävän kehityksen vaatimukset. Käytettävien materiaalien kierrätettävyys on jo tässä suunnittelun vaiheessa selvitettävä. Tilojen suunnittelun yhtenä lähtökohtana pitää olla tulevaisuudessa mahdollisuus muunneltavuuteen käytön mahdollisesti muuttuessa. 3.3 t o i m i n n a n a s e t t a m a t t e k n i s e t t a v o i t t e e t Teknisissä tavoitteissa tärkein lähtökohta on kunnostaa tilat joita käyttäjien on turvallista ja terveellistä käyttää. Ilmanvaihdon osalta nykytilanne on riittävä. Tavoitteena on puhtausluokka P1, sisäilmastoluokka S2 ja päästöluokka M1.

120 105, KH :00 / Pykälän liite: Uimalan toimistotilojen hankesuunnitelma T I L A O H J E L M A J A T I L A N H A N K I N T A V A I H T O E H D O T 4.1 t i l o j e n m i t o i t u s p e r u s t e e t Hankesuunnitelman tavoitteena on tilojen käyttöä tehostamalla ja uudelleen järjestelemällä saada tvittavat tilat liikuntapalvelukeskuksen henkilökunnan ja uimalan asiakaspalvelun käyttöön. Uutta tilaa ei tulla rakentamaan. Muutoksen yhteydessä vapautuu toimistotilat Kirkkokatu 6 (rahatoimisto) 3. kerroksesta sekä saman rakennuksen siipiosasta. 4.2 t i l a n t a r p e e n t o t e u t t a m i s v a i h t o e h d o t Liikuntayksikkö Toimistotiloihin sijoittuu liikuntayksikön 7 työntekijää. Toimistopisteiden lisäksi toimistomateriaalia vten suunnitellaan vastotila. Kotkan uimalan tilat, jotka muutetaan toimistotiloiksi, ovat erillissiivessä olevat asunto/valvomotilat sekä tilaussaunan tilat. Tilojen muuttamisessa toimistotiloiksi tulee huomioida tietoliikenneyhteydet, valaistus ja ilmastointi. Pieni keittiötila kuuluu tilaussaunaan sijoittuvan toimistotilan suunnitelmaan. Koko uimalan tietoliikenneyhteydet päivitetään kasvavan työntekijämäärän mukaan. Tilapalvelu Tilapalvelulla on yksi kiinteistönhoitaja/vuoro. Kiinteistönhoitajat tvitsevat valvomotilan, jossa sijaitsee kiinteistön valvomotietokone ja kiinteistönhoitajien toimisto/työtila. Terveydenhuolto Terveydenhuollon toimintaan vaudutaan vaamalla aulatilojen yhteydessä oleva henkilökunnan sosiaalitila. Samassa tilassa toimii myös sovelletun liikunnan asiakaspalvelupiste. Henkilökunnan sosiaalitila siirretään toiseen kerrokseen. 4.3 i r t a i m i s t o Hankkeeseen sisältyvät työpöydät ja säilytystilat 3 henkilölle, vastointihyllyt säilytettävälle toimistomateriaalille sekä taukotilan kalusteet. 5. L U P A M E N E T T E L Y T J A V I R A N O M A I S T O I M E T Hankkeelle haetaan rakennuslupaa käyttötkoituksen muutokselle. 6. A I K A T A U L U J A T O T E U T U S T A P A 6.1 r a k e n t a m i s e n s u h d a n n e t i l a n n e Rakennuskustannusindeksin pisteluku helmikuussa 2014 oli 107,5. Rakennuskustannusten muutos vuoden 2013 helmikuusta vuoden 2014 helmikuuhun oli 0,8 %. Rakennuskustannusten hidas kasvu jatkuu.

121 105, KH :00 / Pykälän liite: Uimalan toimistotilojen hankesuunnitelma h a n k k e e n t o t e u t u s t a p a Rakennuttamisesta vastaa kaupungin tilapalvelun kunnossapitoyksikkö. Kohteen kkitehtisuunnittelusta vastaa tilapalvelun kkitehtisuunnittelu, LVISA- ja rakennesuunnittelijat kilpailutetaan. 6.3 h a n k k e e n a i k a t a u l u Suunnittelu ja rakentaminen toteutetaan vuoden 2014 aikana. Tilat valmistuvat kesällä I N V E S T O I N T I K U S T A N N U K S E T Kyseisen peruskorjauksen tavoitehinta-vio perustuu alustaviin luonnospiirustuksiin ja niistä saatuihin pinta-alatietoihin. Arvio täsmentyy suunnitelmien valmistuessa. Tavoitehinta-vio rakennustöiden osalta on Irtaimistohankinta mukaan luettuna tavoitehinta-vio on yhteensä liite 4, tavoitehinta-vio 8. I N V E S T O I N N I N K Ä Y T T Ö T A L O U S V A I K U T U K S E T Investoinnin aiheuttamat käyttötalousmenot ovat n /v suuremmat verrattuna nykyiseen vuokraan 9. H A N K K E E N R A H O I T U S J A Y H T E E N V E T O Tveselvitys valmistui talvella 2013 ja hyväksyttiin KH Hankesuunnitelma valmistuu ja suunnittelu aloitetaan keväällä Hanke rahoitetaan tilapalvelun kunnossapitomäärärahasta. 10. H A N K K E E S E E N O S A L L I S T U N E E T Leila Hietala, kaupunginkkitehti, tilapalvelu Esko Kunnas, isännöitsijä, tilapalvelu Reijo Jokinen, toimistoinsinööri, tilapalvelu Anne Hupanen, toimistokkitehti, tilapalvelu Mjo Vainio, liikuntapalvelupäällikkö, liikuntayksikkö Mikko Rantala, liikuntapalvelupäällikkö, liikuntayksikkö 11. L I I T T E E T liite 1, asemapiirros liite 2 a-b, pohjapiirrokset liite 3, asemakaavaote liite 4, tavoitehinta-vio

122 105, KH :00 / Pykälän liite: Uimalan toimistotilojen hankesuunnitelma 2014

123 105, KH :00 / Pykälän liite: Uimalan toimistotilojen hankesuunnitelma 2014

124 105, KH :00 / Pykälän liite: Uimalan toimistotilojen hankesuunnitelma 2014

125 jk IV.. z IV III Z III III Z 2 3 IV II II , KH :00 / Pykälän liite: Uimalan toimistotilojen hankesuunnitelma 2014 A : kt kt A A sp A 19 6 KS a : Zmo , : Pki bs VL LP : VL allas 1 Uimahalli LK ks ks a 7 I-II kt VIII sp kt ks kt U kt AL :0 ks ks KATARIINA ks :0 FUKSIN PUISTO ks VP 5707 kt a 16 (65/10) 1: LPA : Zmo VP : AK a 3 4 (65/9,12,13) LPA K yht.j rj. (75) LPA at (75) ak K yht.j rj a a AK LP

126 105, KH :00 / Pykälän liite: Uimalan toimistotilojen hankesuunnitelma 2014 KOTKAN KAUPUNKI TAVOITEHINTA-ARVIO liite 4 Tilapalvelu Reijo Jokinen KOTKAN UIMALAN (KATARIINA) TOIMISTO MUUTOKSET Tavoitehinta-vio perustuu alustaviin luonnoksiin. Tavoitehinta-vio täsmentyy suunnitelmien valmistuessa. Rakennuskustannusindeksi 2014:2 107,5 Suunnittelu- ja rakennuttajapalvelut Rakennustekniset työt LVIA työt Sähkötyöt Tavoitehinta-vio Irtaimistohankinta Tavoitehinta-vio yhteensä Tavoitehinta-vio ei sisällä vonlisäveroa. KOTKAN KAUPUNKI Tilapalvelu Toimistoinsinööri Reijo Jokinen JAKELU Osmo Pehkonen Ville Suni Leila Hietala Esko Kunnas Antti Mattila Mikko Rantala

127 106, KH :00 OPSI: 889/2012 Khunkulman 1. kerroksen tilojen tveselvitys Lanula Valmistelija: Nuorisotoimenjohtaja Helena Kempas, puh Palveluverkkoselvityksen mukaisesti tavoitteena on nuorisotalo Vessun toiminnan siirtäminen vuokratiloista kaupungin omaan kiinteistöön. Samalla on tavoitteena luopua myös nuorisotalo Mestasta ja yhdistää toiminta samaan rakennukseen Vessun kanssa. Tavoitteen mukaisesti on viime vuosien aikana tutkittu useita eri vaihtoehtoja, jotka ovat vuorollaan osoittautuneet mahdottomiksi. Nyt käsittelyssä oleva ratkaisuehdotus pohjautuu Khulantie 23 ja Khunkatu 2 kulmassa sijaitsevan Khunkulman 1. kerroksen tilojen ja eri toimijoiden yhteisen toiminnan kehittämiseen. Rakennuksen 1. kerroksessa toimii tällä hetkellä kipäivisin Palvelutalo KOSKENRINNE ry:n ylläpitämää vanhusten päivätoimintaa, jota vten yhdistys on vuokrannut tilat kaupungilta. Suunnitelman mukaan tiloissa toimivat jatkossa vanhusten päivätoiminnan lisäksi nuorisotyö, yhdistykset sekä terveyskioski ja vuokrakulut jaetaan käyttäjien kesken. Tilat suunnitellaan mahdollisimman monikäyttöisiksi sekä pohjatkaisun että kalusteiden osalta. Samalla tavoitteena on myös lasten, nuorten ja vanhusten yhteisen toiminnan kehittäminen. Ratkaisusta on keskusteltu nuorten kanssa sekä Mestassa että Vessussa ja nuorilla on ollut tilaisuus tutustua tiloihin. Korjaustöiden tavoitehinta-vio on , joka perustuu alustavaan vioon tvittavista toimenpiteistä. Hankesuunnittelun käynnistyttyä tavoitteena on kuitenkin kustannusten rajaaminen n :ksi. Nuorisotoimi sai vuonna 2013 opetus- ja kulttuuriministeriöltä nuorisotilojen peruskunnostukseen. Avustus voidaan käyttää vielä vuonna Mikäli tveselvitys hyväksytään, hankesuunnitelma valmistuu kesällä ja korjaustyöt käynnistetään välittömästi. Tavoitteena on saada tilat käyttöön vuoden 2015 alusta lukien../. Khunkulman 1. kerroksen tilojen tveselvitys on esityslistan liitteenä. Esittelijä: Ehdotus: Päätös: Nuorisotoimenjohtaja Helena Kempas Lasten ja nuorten palveluiden lautakunta päättää omalta osaltaan hyväksyä Khunkulman 1. kerroksen tilojen tveselvityksen ja esittää kaupunginhallitukselle, että se hyväksyy tveselvityksen ja käynnistää hankesuunnittelun. Hyväksyttiin. Sotela / 64 Valmistelija: Avoterveydenhuollon johtaja Riitta Johannala-Kemppainen, puh Terveyskioski on toiminut Khulassa nuorisotalo Vessun toimitiloissa. Palveluverkkoselvityksen mukaisesti nuorisotalo Vessun toiminta siirretään vuokratiloista kaupungin omaan kiinteistöön. Tällöin myös Terveyskioski

128 106, KH :00 OPSI: 889/2012 tvitsee toiminnalleen uudet tilat Khulasta. Edelleen on ajateltu, että Terveyskioskin toiminta voi jatkua samoissa tiloissa Vessun kanssa. Tavoitteen mukaisesti on viime vuosien aikana tutkittu useita eri vaihtoehtoja, jotka ovat vuorollaan osoittautuneet mahdottomiksi. Nyt käsittelyssä oleva ratkaisuehdotus pohjautuu Khulantie 23 ja Khunkatu 2 kulmassa sijaitsevan Khunkulman 1. kerroksen tilojen ja eri toimijoiden yhteisen toiminnan kehittämiseen. Rakennuksen 1. kerroksessa toimii tällä hetkellä kipäivisin Palvelutalo KOSKENRINNE ry:n ylläpitämää vanhusten päivätoimintaa, jota vten yhdistys on vuokrannut tilat kaupungilta. Suunnitelman mukaan tiloissa toimivat jatkossa vanhusten päivätoiminnan lisäksi nuorisotyö, yhdistykset sekä Terveyskioski ja vuokrakulut jaetaan käyttäjien kesken. Tilat suunnitellaan mahdollisimman monikäyttöisiksi sekä pohjatkaisun että kalusteiden osalta. Samalla tavoitteena on myös lasten, nuorten ja vanhusten yhteisen toiminnan kehittäminen. Korjaustöiden tavoitehinta-vio on , joka perustuu alustavaan vioon tvittavista toimenpiteistä. Hankesuunnittelun käynnistyttyä tavoitteena on kuitenkin kustannusten rajaaminen noin :ksi. Nuorisotoimi sai vuonna 2013 opetus- ja kulttuuriministeriöltä nuorisotilojen peruskunnostukseen. Avustus voidaan käyttää vielä vuonna Mikäli tveselvitys hyväksytään, hankesuunnitelma valmistuu kesällä ja korjaustyöt käynnistetään välittömästi. Tavoitteena on saada tilat käyttöön vuoden 2015 alusta lukien../. Khunkulman 1. kerroksen tilojen tveselvitys on esityslistan liitteenä. Esittelijä: Ehdotus: Päätös: Vt. terveysjohtaja Kirsi Wjus-Ulvinen Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää omalta osaltaan hyväksyä Khunkulman 1. kerroksen tilojen tveselvityksen ja esittää kaupunginhallitukselle, että se hyväksyy tveselvityksen ja käynnistää hankesuunnittelun. Hyväksyttiin. Kh Valmistelija: Avoterveydenhuollon johtaja Riitta Johannala-Kemppainen, puh /. Khunkulman 1. kerroksen tilojen tveselvitys on liitteenä. Esittelijä: Ehdotus: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Kaupunginhallitus päättää hyväksyä Khunkulman 1. kerroksen tilojen tveselvityksen ja päättää käynnistää hankesuunnittelun. Toimeenpano: Ote: avoterveydenhuollon johtaja vt. terveysjohtaja tilapalvelu talous- ja rahoitusjohtaja

129 106, KH :00 OPSI: 889/2012 Oikaisuvaatimusohje

130 106, KH :00 / Pykälän liite: Khunkulman 1. kerroksen tilojen tveselvitys Kotkan kaupunki Lasten ja nuorten palvelut Nuorisotyön yksikkö TARVESELVITYS 1 KARHUNKULMAN 1. KERROKSEN TILOJEN TARVESELVITYS 1. Tavoitteena on selvittää 2. Rakennustiedot - Khunkulman (Khulantie 23/Khuntie 2) 1 krs:n tilojen käyttö - nuorisotilojen sijoittuminen Khulan alueella ja - yhteiskäyttö Palvelutaloyhdistys KOSKENRINNE ry:n kanssa Khulantie KOTKA kaupunginosa: 31 kortteli: 54 tontti: 7 tontin pinta-ala m 2 : 2121 tilavuus m 3 : 7800 kerrosala kem 2 : 1715 Nimi: Toimintakeskus Rakennustyyppi: myymälä- ja liikerakennukset Ap.käyttötk: 119 muut myymälärakennukset Nyk.käyttötk: 239 muualla luokittelemattomat sosiaalitoimen rakennukset Rakennusvuosi: 1952 Suunnittelija: Kulutusosuuskuntien Keskusliitto Rakennuttaja: Kyminlaakson Osuusliike Kerroslkm: 1-3 Perustus: betonisokkeli, päällystetty pesubetonilaatoin Runko: tiili Vuoraus: rappaus Ulkoväri: beige Kattomuoto: hja Kate: pelti Ikkunat: jaoton, sivujakoinen, neljäruutuinen, epäsymmetrinen Suojelutavoite: ei määritelty Rakennuksen historia Kyminlaakson osuusliike rakennutti KK:n (Kulutusosuuskuntien Keskusliitto) suunnitteleman tavatalo-, hotelli- ja ravintolakennuksen. Ensimmäiseksi rakennuksesta valmistui hotelli-ravintolaosa, joka otettiin käyttöön kesäkuussa Heinäkuussa avattiin pika- ja konditoriamyymälä, suurmyymälä syyskuussa, kukkamyymälä lokakuussa ja ravintola Ukko viimeisenä (Kjalainen Ella Osuusliike Kymenmaa ; Rapakkopuodeista suurliikkeeksi) Kotkan kaupunki haki lupaa laajennukselle, jossa rakennuksen itäpäätyyn tehtiin hissitorni ja lisäksi tehtiin liike- ja hotellirakennuksessa sisäisä muutoksia. Suunnitelman on laatinut Laitila kkitehdit Oy, Kotka. Hakemusta puolsivat Julkisivutoimikunta sekä paloviranomainen Loppukatselmus on toimitettu

131 106, KH :00 / Pykälän liite: Khunkulman 1. kerroksen tilojen tveselvitys 3. Nykytilanne Yleistä Kaupungilla on tve siirtää nuorisotalotoiminta Vessun vuokratiloista kaupungin omaan kiinteistöön. Palvelurakenneselvityksessä on myös aie nuorisotalo Mestan myymisestä Otsolassa ja toiminnan yhdistämisestä Vessun toimintaan. Aiempien suunnitelmien ( ) kiutuessa tavoitteena on saada nuorisotilat Khunkulman 1.krs:n tiloihin. Samassa rakennuksessa on tällä hetkellä Palvelutaloyhdistys Koskenrinteen vanhusten päivätoimintaa Vessussa toimii Khulan alueen terveyskioski Toiminta Kaupungin nuorisotoiminta Khulassa Nuorisotyön yksiköllä on käytössään neljä nuorisotaloa, jotka sijoittuvat eri puolille kaupunkia palveluiden kysynnän ja tuottamisen kannalta vsin hyvin. Khulassa nuorisotalo Vessu on toiminut yksityisessä vuokratilassa vuodesta Khulassa on myös vajaan 3 km päässä Vessusta kaupungin omassa kiinteistössä Mesta, jonka käyttäjät tulevat eniten Otsolan, Mäntykankaan ja Ristikallion alueelta. Molemmat nuorisotalot ovat ahkerassa käytössä ja nuoret ovat tyytyväisiä talojen vustukseen ja toimintaan. Vessussa on seuraavat tilat: tuulikaappi, oleskelu- ja pelisali, kahviotila, keittiö, kerhohuone, pelihuone, toimistotila, pieni kerhohuone, alakerrassa erillisenä vastotila ja yläkerrassa erillisenä sosiaalitila. Lisäksi wc:t. Mestassa on alakerrassa eteinen, kerhotila, 2 pientä pelitilaa, toimisto ja sosiaalitilat. Yläkerrassa ovat eteinen, oleskelu- ja pelisali, askteluhuone, keittiö, keramiikan polttouuni ja kuivaustila. Kiinteistö on ollut nuorisotoimen käytössä v:sta Kävijöitä Vessussa kirjattiin v yht Nuorisotyön omien toimintojen lisäksi taloa käyttävät tällä hetkellä päivisin terveyskioski ja iltaisin vakituisesti kolme yhdistystä. Kävijöitä Mestassa kirjattiin v yht Mestassa toimii viikoittain lisäksi seurakunnan lapsi- ja nuorisoryhmiä sekä kaupungin päivähoidon ja Otsolan koulun ryhmiä. Ympärivuotisesti Vessussa työskentelee 3 henkilöä, Mestassa 2 sekä kummassakin mahdollisesti määräaikaisia 1 3 riippuen esim. hjoittelijoiden määrästä. Toiminta jakautuu kahteen erilaiseen ajanjaksoon: Elokuun puolivälistä touko-kesäkuun vaihteeseen tiloja käyttävät nuorisotyön yksikön lisäksi yhdistykset ja yhteisöt. Kesällä toiminta on vähäistä riippuen vuodesta. Kummassakin nuorisotilassa on toiminut myös väliaikaisia kurssiryhmiä (1 3 kk.) ja yksittäiskäyttäjiä (järjestöt ja yksityiset).

132 106, KH :00 / Pykälän liite: Khunkulman 1. kerroksen tilojen tveselvitys Palvelutaloyhdistys Koskenrinteen tilantve 3.2. Käyttö Vanhusten päivätoiminta Koskenrinteen tilatve jatkossa vastaa nykyistä tilatvetta. Osallistumisen Hurmaa projektin päättyessä vuoden 2014 lopussa, projektitilat vapautuvat muuhun käyttöön. Palvelutaloyhdistys KOSKENRINNE ry tjoaa kotkalaisille ikäihmisille virikkeellistä, sosiaalista sekä kuntouttavaa päivätoimintaa Kotka-kodin päiväkeskuksessa Kotkansaella sekä Khunkulman kohtaamispaikassa Khulassa. Päiväkeskustoiminnan periaatteena on tjota ikäihmisille ennaltaehkäisevää ja kuntoutumista tukevaa toimintaa, jolla edistetään ikääntyneiden henkilöiden fyysistä ja psyykkistä toimintakykyä, henkistä vireyttä ja sosiaalisia suhteita. Asiakkaita ovat kotona yksin asuvat tai omaishoidon piiriin kuuluvat ikäihmiset.päiväkeskuspäivän avulla tuetaan kaupungin kotihoidon piiriin kuuluvia asiakkaita sekä mahdollistetaan omaishoitajille vapaapäivät. Kotkan kaupunki myöntää palveluseteleitä kotkalaisille vanhuksille päiväkeskustoimintaan. Päiväkeskukset ovat avoinna kisin ma-pe klo Kävijöitä on henkilöä päivittäin. Palveluun kuuluu kuljetus, ateriat (aamupala, lounas sekä päiväkahvi), viriketoiminta, sosiaalisten kontaktien ylläpito, neuvonta ja ohjaus, hoiva ja huolenpito sekä erikseen sovitut hoidolliset toimenpiteet. Tvittaessa päiväkeskuksissamme on mahdollisuus saada jalkahoitajan, kampaajan ja hierojan palveluita. Päiväkeskusasiakkailla on mahdollisuus osallistua kaikkiin Kotkan-Kodissa ja Khula-Kodissa järjestettäviin tapahtumiin Vessun ja Mestan käyttö: Terveyskioskin käyttö Avoin nuorisotoiminta tapahtuu elo - toukokuun välillä ma - pe klo välillä vaihdellen vuosittain nuorten toivomusten ja työntekijävahvuuden mukaan. Viikonloppukäyttöä on Vessussa 1 krt/kk ja Mestassa 2 3 krt/kk. Kävijöitä päivää kohden n Tapahtumissa osanottajia voi olla jopa 100. Yhdistysten toiminnat ovat ma - pe klo Kävijämäärät vaihtelevat yhdistyksen toiminnan luonteesta riippuen esim Tapahtumissa kävijöitä voi olla liki 100. Terveyskioski on Vessussa keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 8 14 ja kävijöitä on keskimäärin n /päivä. Kuitenkin kausi-influenssokotusten yhteydessä kävijämäärä voi nousta lähelle 150 kävijää/pvä.

133 106, KH :00 / Pykälän liite: Khunkulman 1. kerroksen tilojen tveselvitys 4 Kotkan kaupungin ensimmäinen terveyskioski avattiin kauppakeskus Pasaatiin Terveyskioski on hoitajatasoinen, asiakkaalle maksuton terveydenhuollon toimipiste, jossa annetaan terveysneuvontaa ja tehdään yksinkertaisia toimenpiteitä ja mittauksia. Terveyskioski toimii matalan kynnyksen palveluna, johon asiakas voi saapua ilman ajanvausta asuinpaikasta riippumatta. Terveyskioskin toiminnan tavoitteena on sairauksia ennaltaehkäisevä, itsehoitoa tukeva ja edistävä toiminta ja siten kansansairauksien ehkäiseminen. Terveyskioskissa toimii kaksi sairaanhoitajaa. Terveyskioski tekee yhteistyötä paikallisten toimijoiden, yhteisöjen ja yritysten kanssa mm. teemapäivien yhteydessä. Terveyskioskin hoitotoimenpiteisiin kuuluvat mm. erilaiset mittaukset ja testit, sekä kausiluonteiset rokotukset, kuten influenssa- ja punkkirokotukset. Tämän lisäksi tehdään muutaman ompeleen poistoja, korvien tkastuksia, annetaan ohjeita esim. ihottuman tai kynsivallin tulehduksen kotihoitoon ja voidaan toteuttaa lyhytaikaista verenpaineen seurantaa. Terveyskioskissa toteutetaan lähes viikoittain teematapahtumia. Teematapahtumien aiheina ovat olleet mm. mielenterveys, sydämen hyvinvointi, päihteet, liikunta, syöpätaudit, diabetes, osteoporoosi, tapaturmat, liikenneturvallisuus ja monia muita aiheita. Teematapahtumien osallistujamäärät ovat vaihdelleet muutamasta osallistujasta useisiin kymmeniin osallistujiin. Toiminta ei edellytä erillistä tilaa, vaan se soveltuu sellaisenaan myös vanhusten päiväkeskustoimintaan. 3.3 Tilat Tilaluettelo ja pohjapiirustus nykytilanteesta liitteenä Piha-alue 4 Nykytilanne Piha-alueella on nykyisellään oleskelupaikkoja mm. sadekatos, penkkejä, keinu ja pergola. Pihan toiminnallisuutta voidaan lisätä sijoittamalla nurmikkoalueelle minigolfia ja pihalle koripalloteline. Nuorisolle tvitaan polkupyörä- ja mopopaikkoja pihalle. On selvitettävä, olisiko mahdollista tai järkevää saada kulkua suoraan sisätiloista pihalle. Pihatoiminnoissa on huomioitava vanhusten esteettömät mahdollisuudet liikkua pihalla. Tilanne ei ole kummankaan pääkäyttäjäryhmän (Koskenrinne, nuorisotyö, terveyskioski) näkökulmasta nykyisissä tiloissa ongelmallinen. Nuorisotoiminta toimii nykyisissä tiloissaan mainiosti, mutta muut seikat pakottavat luopumaan niistä ja siirtymän uusiin tiloihin. Khunkulman tila toimii hyvin vanhusten päiväkeskustoiminnassa, esteettömyys ja ryhmätuokiot jaettavissa halukkaiden kesken. Myös suurempaa tilaa vaativat tapahtumat voidaan järjestää.

134 106, KH :00 / Pykälän liite: Khunkulman 1. kerroksen tilojen tveselvitys 5 5 Tilatve tulevaisuudessa 5.1 Toiminta 5.2 Tilatve Nuorisotoiminta Vanhusten päivätoiminta Kaikkien käyttäjäryhmien toiminnan on tkoitus jatkua yhdistetyissä tiloissa. - sali, oleskelutila - kahvilatila - konsolipelitoimintaan soveltuva tila (15m 2 ) - toimisto (5 7 henkilöä) 18-20m 2 - sosiaalitilat, yhteinen muiden kanssa, kaappeja 7 kpl, wc - vastotilaa (20 m 2 ) kellissa - yhdistysten vastotilaa, kaikille reilua lukollista kaappi/komerotilaa - keittiö toiminnalliseen käyttöön (10 15 henkilöä), 20 m 2 - kokoustilaa 35 m 2, yhteiskäyttöön (myös järjestöjen kanssa) - huomioitava pelien (biljdin, pingiksen ja konsolipelien) vaatima tila ja korkeus, - yhteensä tilatve n. 350 m 2 - piha-alue toiminnalliseen käyttöön Tila toimii hyvin päiväkeskustoiminnassa, esteettömyys ja ryhmätuokiot jaettavissa halukkaiden kesken. Myös suurempaa tilaa vaativat tapahtumat voidaan järjestää. - sali, oleskelutila - kahvilatila - toimisto (3 henkilöä) lukittava, tietosuojasyyt - sosiaalitilat, yhteinen muiden kanssa, kaappeja 3 kpl, wc - reilua kaappi/komerotilaa - keittiö (3 henkilöä), 20 m 2 - kokoustilaa 35 m 2, yhteiskäyttöön? - huomioitava pelien (biljdin, pingiksen ja konsolipelien) vaatima tila, vanhuksetkin mieluusti pelaavat - yhteensä tilatve n. 350 m 2 - piha-alue toiminnalliseen käyttöön myös vanhuksille, esteettömyys - lepotilat vähintään kolmelle - esteettömät invawc-tilat, 1 minimi Järjestöt Nykyisille iltavuokralaisille Koskenrinne voi tjota muita tilojaan käytettäväksi Sekä nuorisoyhdistysten että satunnaiskäyttäjien (seurat, yksityiset, yhteisöt) tilatve vastaa kaupungin nuorisotoiminnan tpeita. Yhdistyksille on osoitettava riittävästi lukittavaa kaappitilaa.

135 106, KH :00 / Pykälän liite: Khunkulman 1. kerroksen tilojen tveselvitys Terveyskioski 5.3 Esteettömyys ja turvallisuus Terveyskioskin tve on 2 työhuonetta vastaanottotoimintaan tai yksi suuri huone sermeillä jaettuna kahdeksi - huoneissa lavuai - komerotilaa erilaisten välineiden säilyttämiseen - odotustila noin 10 asiakkaalle, mutta esim. kausi-influenssokotusten yhteydessä paikalla voi olla kerralla useita kymmeniä asiakkaita - mahdollisesti info-tv odotustilaan - yhteinen sosiaalitila muiden toimijoiden kanssa - wc-tilat sekä henkilöstölle että asiakkaille Esteettömyyden toteuttaminen rakennuksissa tkoittaa sitä, että tilojen täytyy soveltua myös sellaisten henkilöiden käyttöön, joiden kyky liikkua tai toimia on rajoittunut. Esteetöntä rakennusta toteutettaessa sinne on mm. rakennettava inva-wc sekä rakennuksen kerrosluvusta ja tilajärjestelyistä riippuen hissi ja mahdollisesti luiskia. Esteetön rakentaminen palvelee myös muuta toimintaa kuten ruokahuoltoa, siivousta ja tavoiden siirtämistä. Oviaukkojen vapaan vähimmäisleveyden on oltava min. 850 mm, kynnykset saavat olla enintään 20 mm korkeita. Heikkonäköisen henkilön tilanhahmottamiskyky panee, kun valaistus ja pintojen värikontrastit on oikein suunniteltu. Tilojen hyvä akustiikka taas helpottaa kuulovammaisen kuunteluolosuhteita. Sisätilojen opasteiden oikea koko ja sijoitus ovat tärkeitä orientoitumisessa ja mahdollistavat nopean poistumisen hätätilanteessa. Suunnittelussa on huomioitava turvallisuus. Pohjatkaisua suunniteltaessa minimoidaan vaatilanteet. Tiloista tulee olla riittävän turvalliset poistumismahdollisuudet ja maantasokerroksesta tulee olla pääsy myös ikkunoiden kautta ulos. Turvallisuusjärjestelyihin kuuluvat edellisten lisäksi lukitus- ja muut tekniset turvajärjestelyt. Lukitusta on pystyttävä ohjaamaan keskitetysti. Sekä sisä- että ulkotilojen täytyy olla helposti valvottavia. Esteettömyyden tulee toteutua myös ulkotiloissa. Ajoneuvoliikenne erotetaan ulko-oleskelutiloista toiminnallisin ja rakenteellisin keinoin. Piha-alueet tulee tpeen mukaan rajata. Suunniteltavan rakennuksen tulee täyttää Ympäristöministeriön asetuksen Liikkumisesteetön rakentaminen RakMK F1 määräykset. Turvallisuuden suunnittelussa noudatetaan myös RT ohjeita.

136 106, KH :00 / Pykälän liite: Khunkulman 1. kerroksen tilojen tveselvitys 7 6 Kustannukset 6.1 Tavoitehinta Tavoitehinta-vio Tavoitehinta-vio perustuu vanhoihin piirustuksiin ja vioihin mahdollisista muutoksista suunnitelmien puuttumisen vuoksi, hinnat täsmentyvät suunnitelmien valmistuessa. Rakennuskustannusindeksi 2014:2 107,5 Suunnittelu- ja rakennuttajapalvelut Rakennustekniset työt LVIA työt Sähkötyöt Hankevaukset Tavoitehinta-vio yhteensä Tavoitehinta-vio ei sisällä vonlisäveroa, irtaimistohankintoja eikä taidehankintoja. 6.2 Avustus nuorisotiloihin Nuorisotyön yksikkö on saanut opetus- ja kulttuuriministeriöltä nuorisotilojen peruskorjaukseen. Avustuksen käyttöaika on viimeistään v Esitys toimenpiteiksi Työryhmä esittää, että - Khunkulman 1. kerroksen tiloihin kunnostetaan tilat nuorisotoimen, vanhusten, terveyskioskin ja järjestöjen toimintaan. Tilan jakaminen eri käyttäjien kesken sopii nykyiselle päävuokralaiselle, - tilojen yhdistämisen jälkeen voidaan luopua Nuorisotalo Vessusta ja Mestasta, - vuokra- ja muut kiinteistökustannukset jaetaan toimintojen alettua käyttäjien kesken ja että - tilojen tietoliikenneyhteydet on laitettava toimintojen edellyttämään kuntoon. 8 Aikataulu aika päätös asia lasten ja nuortenpalveluiden tveselvitys lautakunta sosiaali- ja terveyslautakunta tekninen lautakunta kaupunginhallitus korjaussuunnittelu kesä lanula, sotela hankesuunnitelma tela kaupunginhallitus elokuu korjaustyö alkaa joulukuu valmistuminen

137 106, KH :00 / Pykälän liite: Khunkulman 1. kerroksen tilojen tveselvitys 8 9 Tveselvitykseen osallistuneet 10 Liitteet Tveselvitykseen osallistuivat nuorisotoimenjohtaja Helena Kempas (pj. ja siht.), kaupunginkkitehti Leila Hietala, toimistoinsinööri Reijo Jokinen ja isännöitsijä Mkku Auervuolle, toiminnanjohtaja Sirpa Kotola ja päiväkeskusohjaaja Mait Hanski (Palvelutaloyhdistys Koskenrinne), avoterveydenhuollon johtaja Riitta Johannala-Kemppainen sekä toimistohortonomi Airi Kattelus. - Tilaluettelo, nykytilanne - Asemapiirros - Pohjapiirros, nykytilanne - Pihapiirros, nykytilanne

138 106, KH :00 / Pykälän liite: Khunkulman 1. kerroksen tilojen tveselvitys Rakennusten huonetilat huoneistoittain Kotkan kaupunki Hallinnollinen kiinteistö: Rakennus Nimi: Sosiaalirakennukset Khunkulman päiväkeskus Lohko: Osoite: Nimi: Khulantie 23 Kotka, KOTKA Khunkulman päiväkeskus Huoneisto Nimi: Khulan sosiaalitoimisto N:o Nimi TK TK TK TK TK TK TK TAKKAHUONE LÖYLYHUONE TSTOH ET WC PESUH TSTOH SK KÄYTÄVÄ ETEINEN HOITOH LEPOH WC ET TAKKAH WC/M ETUH/M WC/N WC/N ETUH/N ETEINEN PÄIVÄKESKUS KOM HUONE TK KEITTIÖ KOM KOM KOM ETUH WC RUOKAILU KOM SK ETUH WC WC ETUH PORRASH-A PORRASH-B KÄYTÄVÄ SÄH Rakennuksen huonetilat: Hum² 2,4 2,5 3,0 3,0 4,4 4,5 3,3 3,5 2,0 2,0 1,5 1,5 1,0 1,0 22,9 23,0 6,8 7,0 13,2 13,0 3,4 3,5 1,3 1,5 7,7 7,5 14,5 14,5 1,4 1,5 12,9 13,0 7,8 8,0 19,8 20,0 27,8 28,0 1,0 1,0 1,0 1,0 7,8 8,0 2,0 2,0 4,0 4,0 1,7 1,5 1,7 1,5 3,6 3,5 21,7 21,5 202,7 202,5 0,6 0,5 20,8 21,0 1,7 1,5 37,1 37,0 1,8 2,0 1,8 2,0 1,4 1,5 1,1 1,0 1,4 1,5 95,9 96,0 1,4 1,5 1,7 1,5 2,5 2,5 1,2 1,0 1,3 1,5 4,7 4,5 37,1 37,0 10,5 10,5 2,9 3,0 0,6 0,5 631,7 631,5

139 106, KH :00 / Pykälän liite: Khunkulman 1. kerroksen tilojen tveselvitys

140 106, KH :00 / Pykälän liite: Khunkulman 1. kerroksen tilojen tveselvitys

141 106, KH :00 / Pykälän liite: Khunkulman 1. kerroksen tilojen tveselvitys

142 107, KH :00 TETA: 774/2014 Mussalon koulun tveselvitys Lanula Valmistelija: Vs. opetustoimenjohtaja Mette Godenhjelm, puh Mussalon koulu toimii Mussalon alueen lähikouluna. Koulurakennus koostuu kahdesta osasta: Vanha osa on rakennettu vuosina 1986 ja Uusi laajennusosa on valmistunut vuonna Uudessa osassa toimii erityiskoulu. Tveselvityksessä ei esitetä muutoksia uuteen osaan. Tveselvityksen lähtökohtana on vanhan osan riittämätön ilmanvaihto sekä toiminnalliset puutteet esiopetuksen ja perusopetuksen tiloissa. Perusopetus tvitsee käyttöönsä yhden uuden luokkatilan. Iltapäivätoiminnalle sekä opetukselle tvitaan nykyistä enemmän eriytystiloja. Koulun eteistilat eivät täytä esiopetuksen tpeita. Esiopetuksen nykyinen sijoittuminen on toiminnallisesti epätyydyttävä. Hallinnon tiloissa on puutteellisuutta. Piha-alueen liikenteelliset ratkaisut ovat turvattomia. Mikäli tveselvitys hyväksytään ja hankesuunnittelu päätetään aloittaa, hankesuunnitelma valmistuu syksyllä 2014 ja korjaustyö alkaa tammikuussa Hankkeen tavoitehinta-vio on Hanke on tkoitus toteuttaa Kotkan kaupungin peruskorjausrahoista../. Esityslistan liitteenä olevassa tveselvityksessä on kuvattu esi- ja perusopetuksen järjestämiseen sekä kiinteistön kuntoon liittyvät nykyiset ongelmat. Esittelijä: Ehdotus: Päätös: Vs. opetustoimenjohtaja Mette Godenhjelm Lasten ja nuorten palveluiden lautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että se hyväksyy tveselvityksen ja tekee hankesuunnittelun aloittamispäätöksen. Hyväksyttiin. Kh Valmistelija: Vs. opetustoimenjohtaja Mette Godenhjelm, puh /. Liitteenä olevassa tveselvityksessä on kuvattu esi- ja perusopetuksen järjestämiseen sekä kiinteistön kuntoon liittyvät nykyiset ongelmat. Esittelijä: Ehdotus: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Kaupunginhallitus päättää hyväksyä Mussalon koulun tveselvityksen ja päättää käynnistää hankesuunnittelun. Toimeenpano: Ote: opetustoimi tilapalvelu talous- ja rahoitusjohtaja Oikaisuvaatimusohje

143 107, KH :00 / Pykälän liite: tveselvitys Kotkan kaupunki Lasten ja nuorten palvelut TARVESELVITYS Mussalon koulu

144 107, KH :00 / Pykälän liite: tveselvitys Mussalon koulu tveselvitys Kotkan kaupunki Lasten ja nuorten palvelut Mussalon koulu TARVESELVITYS Sisällysluettelo 1 JOHDANTO TIEDOT RAKENNUKSESTA KAAVATILANNE JA TONTTI NYKYISET TILAT JA TOIMINNOT PERUSOPETUS ESIOPETUS KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA OPPILASRAVINTOLA JA KEITTIÖ MUSSALON KOULUN KIINTEISTÖN KUNTOSELVITYS TUTKIMUKSET SISÄILMATILANNE SELVITYS RAKENNUSTEKNISESTÄ TILASTA TARVITTAVAT TILAT JA TOIMINNOT PERUSOPETUS ESIOPETUS ILTAPÄIVÄTOIMINTA OPPILASRAVINTOLA JA KEITTIÖ PIHA-ALUE LIIKUNTASALIN ILTAKÄYTTÖ JA LÄHILIIKUNTAPAIKAT ESTEETTÖMYYS JA TURVALLISUUS TOIMINNAN MITOITUSPERUSTEET TALOUDELLISET TAVOITTEET ALUSTAVA LASKELMA TOIMINNAN MUUTOKSEN VAIKUTUKSESTA KÄYTTÖTALOUTEEN AIKATAULU HANKKEEN RAHOITUS TARVESELVITYKSEEN OSALLISTUNEET LIITTEET... 10

145 107, KH :00 / Pykälän liite: tveselvitys Mussalon koulu tveselvitys TARVESELVITYS 1 JOHDANTO Tveselvityksen laatiminen Mussalon koulun vanhalle osalle pohjautuu tilanteeseen, jossa ilmanvaihto nykyisiin oppilasmääriin ja mitoituksiin nähden todettiin puutteelliseksi. Vanhan osan nykyiset tilat eivät kaikilta osin mahdollista toimivia ratkaisuja esikoululaisten ja peruskoululaisten tpeisiin. Tilaongelmat ovat lähitulevaisuudessa kärjistymässä, sillä tulevina vuosina esikoulun aloittavat ikäluokat ovat nykyistä niin paljon suuremmat, että tilantve kasvaa. Tveselvityksen myötä etsitään myös ratkaisua tähän tilaongelmaan. Tveselvityksessä kuvataan koko Mussalon koulun kokonaisuus, mutta muutostpeet koskevat vain koulun vanhaa osaa. 2 TIEDOT RAKENNUKSESTA Mussalon koulu Rajakalliontie KOTKA kaupunginosa: 22 Etukylä kortteli: 19 tontti: 5 tontin pinta-ala: m 2 vanha osa laajennus yhteensä hyötyala hym 2 : tilavuus m 3 : kerrosala kem 2 : Vanha osa käsittää vuosina 1986 ja 1991 rakennetut osat ja laajennus vuonna 2007 rakennetun erityiskoulun. Historiaa: Kotkan kaupunki haki lupaa koulurakennuksen 1 vaihetta vten. Kaksikerroksisen koulun pohjapinta-ala on 825 m2, kerrosala 1425 m2 sekä tilavuus 5030 m3. Suunnitelman on laatinut Kotkan kaupungin TEVI/TAOS, RA Irmeli Kontusalmi. Rakennusluvan hanke sai vuonna 1986 ja loppukatselmus toimitettiin Rakennuksen kate on konesaumattua peltiä, ulkoseinät pääasiassa puhtaaksi muurattua tiiltä, osin pysty- tai vaakalaudoitettu sekä sokkeli betonia. Rakennuksen lounaispäädyssä on talomiehen asunto Kotkan kaupunki haki lupaa Mussalon ala-asteen laajennukselle niin sanotulle 2-vaihe. Kaksi kerroksisen laajennuksen pohjapinta-ala on 840 m2, kerrosala 1384 m2 ja tilavuus 4940 m3. Tontin sallittu rakennusoikeus on 8562 m2 ja siitä on ennestään käytetty 1450 m2. Suunnitelman on laatinut Kotkan kaupunki TAOS/SUTO, Anssi Vaija. Sadekatoksen on suunnitellut M. Enegren. Rakennusluvan hanke sai vuonna 1991 ja loppukatselmus on toimitettu vuonna Laajennuksen kate on konesaumattua peltiä, alapohjana on teräsbetonilaatta, ulkoseinät on verhoiltu pääosin 130 mm tiilellä, osin pysty- tai vaakapaneloinnein.

146 107, KH :00 / Pykälän liite: tveselvitys Mussalon koulu tveselvitys Kotkan kaupunki haki lupaa muuttaa talonmiehen asunto luokkatilaksi. Suunnitelman laati Kotkan kaupunki talo-osasto Irmeli Kontusalmi. Rakennusluvan hanke sai vuonna 1996 ja loppukatselmus on toimitettu vuonna Kotkan kaupunki tekninen toimiala tilapalvelukeskus haki lupaa Mussalon koulun laajennukselle erityiskoulun tiloilla. Lisäksi ensimmäisen osan 1 ja 2 kerroksen tiloja muutettiin. Laajennuksen pohjan ala on 2375,5 m2, kerrosala 3321m2 sekä kokonaisala pihakennus 40 m2 sekä tilavuus pihakennus 100 m3. Tontin sallittu rakennusoikeus on 9870 m2 ja ennestään oikeudesta on käytetty 2839 m2. Suunnitelman on laatinut kkitehtitoimisto Ulla Hovi Oy, Ulla Hovi. Rakennusluvan hanke sai vuonna 2007 ja loppukatselmus on toimitettu vuonna Rakennustaiteellinen votus Rakennus on paikallisesti merkittävä - Liittyy Mussalon asuinalueen rakentamisen eri vaiheisiin - Käyttöön liittyvät piirteet erottuvat - Sivistyshistoria - Hyvä kunto liite 1 liite 2a - 2b asemapiirros nykytilanne pohjapiirrokset nykytilanne 3 KAAVATILANNE JA TONTTI Tontti on Kotkan kaupungin omistuksessa. Asemakaavassa se on esitetty merkinnällä YL eli julkisten lähipalvelurakennusten korttelialue. Rakentamistehokkuus tontilla on e=0,4. Tontin pinta-ala on m 2, joten rakennusoikeudeksi muodostuu kem 2. Rakennusoikeutta on käytetty kem 2, joten jäljellä on kem 2. Tämän tveselvityksen tkoituksena ei kuitenkaan ole rakennuksen laajentaminen, vaan vanhan osan sisäiset toiminnalliset muutokset. Pkkeerausympyrä - esioppilaiden jättäminen tapahtuu nykyisellään liikenteellisesti vaallisessa paikassa ja tämä saattaa edellyttää tonttijärjestelyä. liite 3a 3b asemakaavaote 4 NYKYISET TILAT JA TOIMINNOT 4.1 Perusopetus Luokkatilat Yleisopetuksen oppilasmäärä on tällä hetkellä 302. Perusopetusryhmiä on 15 ja kukin tvitsee oman kotiluokkansa. Oppilasmäärä / luokka vaihtelee tällä hetkellä 14 ja 25 välillä keskikoon ollessa n. 21 oppilasta. Viidentoista (15) kotiluokan lisäksi on käytössä pieni kielten luokka, musiikki / kuvaamataidon luokka, atkluokka, laaja-alaisen erityisopettajan työtila sekä resurssiluokka, joka on samalla yhdistetty iltapäivätoiminnan tila. Viimeksi mainitut tilat ovat tällä hetkellä kunnossa lukuun ottamatta kielten luokkaa ja atk-luokkaa, jotka ovat liian pienet ja meluisat, koska niitä erottaa vain paljeovi. Tilatkaisuja pohdittaessa on syytä muistaa, että perusopetuslain uudistuttua opetuskulttuuri on viime vuosina muuttunut paljon. Kouluihin on tullut esim. kokonaan uusi opettajyhmä eli resurssiopettajat ja tve opetuksen eriyttämiselle on

147 107, KH :00 / Pykälän liite: tveselvitys Mussalon koulu tveselvitys kasvanut huomattavasti. Tehokas toiminta vaatii riittävää määrää eriyttämistiloja eli tiloja, jossa voidaan opiskella vähintään 10 oppilaan kanssa. Pienryhmien luokkatilat sijaitsevat uudessa siivessä. Ne ovat asianmukaiset, mutta myös siellä on puutetta eriyttämistiloista, koska esiopetuksella on käytössään useampi tila. Nykyiset vanhan osan luokkatilat ovat ilmanvaihdon ja lämmityksen puutteita lukuun ottamatta ajanmukaiset. Vanhasta osasta puuttuu automaattinen palohälytysjärjestelmä sekä ovien sähkölukitus. Myös uudelta puolelta puuttuu mahdollisuus ovien pikaiseen hätälukitukseen. Tulevaisuudessa oppilasmäärä kasvaa, joten on vauduttava siihen, että kotiluokkia tvitaan yleisopetuksessa 1-2 nykyistä enemmän. Teknisen ja tekstiilityön tilat Tilat ovat ajanmukaiset ja riittävät. Liikuntasali Liikuntatilat ovat riittävät. Liikuntasalina käytetään Mussalon liikuntahallia eli ns. luolaa, joka odottaa omaa peruskorjaustaan. Lisäksi uudessa siivessä on ns. pikkusali, jota pienryhmät käyttävät liikuntasalina. Sen lisäksi sitä käytetään erilaisten pienempien tapahtumien kuten päivänavausten yhteydessä. Kirjasto Kirjasto on ajanmukainen ja hyvässä käytössä. Ruokailujen aikana (klo , klo ja klo ) tila on meluisa, joten jatkuvaan kotiluokkakäyttöön siitä ei ole. Hallinnon tilat Vanhassa siivessä sijaitseva henkilökunnan huone on yleisopetuksen ja esiopetuksen henkilöstön käytössä. Tilassa sijaitsee sohvyhmien lisäksi sosiaalitilat, monistamo / paperivasto, keittiönurkkaus, kaapistot, puhelinhuone kahdella työpisteellä, kolme muuta työpistettä sekä koulusihteerin tila. Henkilökunnan huoneen välittömässä yhteydessä on apulaisrehtorin huone. Hallinnon tilat ovat toimivat lukuun ottamatta koulusihteerin tilaa, joka on tällä hetkellä erotettu isommasta tilasta kaapeilla. Tila on meluisa. Puhelinhuone on aiemmin ollut koulusihteerin käytössä. Ratkaisu ei ollut toimiva läpikulun ja atk-laitteiden aiheuttaman huminan vuoksi. Tässä yhteydessä kannattaa pohtia, kuinka koulusihteerin nykyisen työpisteen saisi pemmin eristettyä toimivaksi työtilaksi. Tätä suositellaan myös työfysioterapeutti Pirkko Pentikäisen ergonomiaselvityksessä Uudessa siivessä on henkilökunnan tila pienryhmien henkilökunnalle, neuvotteluhuone sekä rehtorin työhuone. Henkilökunnan huoneessa on keittiönurkkaus, sosiaalitilat, monistamo / paperivasto, neljä työpistettä. Yksi työpisteistä on vattu esiopetuksen henkilöstön käyttöön. Molemmat henkilökunnan tilat ovat vapaasti kaikkien koulussa työskentelevien käytössä. Henkilökunnan sosiaalitilat ja taukotilat Tilat ovat kohtuulliset, mutta vanhalla puolella ahtaahkot. Kymijoen ravintopalvelun henkilöstöllä on omat sosiaalitilat keittiön yhteydessä. Siivoojilla on oma välttävä tilansa.

148 107, KH :00 / Pykälän liite: tveselvitys Mussalon koulu tveselvitys Terveydenhoitajan, psykologin ja puheterapeutin tilat Terveydenhoitajalla on riittävät tilat. Psykologi, kuraattori ja terapeutit käyttävät kulloinkin vapaana olevia tiloja, joita on järjestynyt hyvin. 4.2 Esiopetus Esiopetus toimii vanhalla puolella kolmessa luokassa. Luokat 226, 210, (atk-luokka) sekä esiopetusaikana klo uudella puolella pienryhmien tiloissa luokissa Tällä hetkellä esioppilaita on yhteensä 72, joista aamu- ja iltapäivä hoidossa 49 lasta. Lisäksi esiopetus voi käyttää muita koulun luokkatiloja jakotiloina. Opetusryhmien koko vaihtele 15 ja 23 oppilaan välillä. Henkilökuntaa on päivähoitoasetuksen mukaisesti 10 kasvattajaa. (7yli 3v. lasta/kasvatushenkilö). Esiopetukselle vatut tilat ovat toiminnallisesti hankalat käyttää, koska ne eivät sijoitu kaikilta osin toistensa välittömään läheisyyteen. Myös eteistilat ja esimerkiksi vaatteiden kuivatusmahdollisuudet ovat huonosti toimivat. 4.3 Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään tällä hetkellä ns. verstaassa (luokkatila 1132), joka toimii aamupäivän ajan resurssiopettajan luokkatilana. Tulevaisuudessa oppilasmäärän kasvaessa tullee myös aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistuvien lasten määrä kasvamaan. Myös tätä tkoitusta vten tvitaan lisää eriytystiloja. Pienryhmien aamu- ja iltapäivätoiminnan tilat ovat riittävät. 4.4 Oppilasravintola ja keittiö Tilat ovat riittävät ja nykyaikaiset. Pienimmät lapset kokevat astianpalautuspöydän liian korkeana. 5 MUSSALON KOULUN KIINTEISTÖN KUNTOSELVITYS 5.1 Tutkimukset Mussalon koulun vanhasta osasta ei ole aiempia kuntotutkimuksia. Tämän tveselvityksen laatimisen yhteydessä laaditaan rakennus- ja talotekninen kuntovio sekä asbesti- ja haitta-ainektoitus. 5.2 Sisäilmatilanne Vanhan siiven ilmanvaihto on puutteellinen. Tilanteeseen on haettu pannusta, mutta nykyisillä laitteilla sitä ei pystytä korjaamaan, joten perusteellinen remontti tvitaan nyt. Pieni osa henkilöstöä ei pysty siellä työskentelemään. Heillä on oireilua myös uudella puolella teknisen työn luokassa ja resurssi-iltapäivätilassa. 5.3 Selvitys rakennusteknisestä tilasta Runko- ja pintakenteiltaan Mussalon koulun vanhin osa hyvässä kunnossa. Osassa vanhaa osaa, jota nyt käsittelevä tveselvitys koskee, on ilmanvaihto tullut käyttöikänsä päähän, ja on muuttuneeseen käyttöön nähden riittämätön. Osin tiloja on saneerattu viimeisen laajennuksen yhteydessä.

149 107, KH :00 / Pykälän liite: tveselvitys Mussalon koulu tveselvitys Ilmanvaihtosaneerauksen yhteydessä on samalla syytä uusia sähkö- ja atk-verkko (jälkimmäinen mahdollisesti langattomana). Samassa yhteydessä on paloilmoitinjärjestelmä laajennettava ko. vanhimman osan alueelle. 6 TARVITTAVAT TILAT JA TOIMINNOT 6.1 Perusopetus Tulevaisuudessa koulun oppilasmäärä kasvaa ainakin lukuvuoteen asti. Ennusteiden mukaan tuolloin on yleisopetuksessa 319 oppilasta. Pienryhmäläisten määrä pysyy 60:ssa. Pienryhmillä ei ole erillisiä tilatpeita. Pienryhmien tilatpeet ratkeavat, kun esiopetukselle saadaan riittävät tilat vanhaan siipeen. Tämä vapauttaa eriyttämistilaa pienryhmien käyttöön. Yleisopetukseen, joka sijaitsee pääosin vanhassa siivessä, tvitaan tulevaisuudessa vähintään 16 kotiluokkaa kunnollinen kielten luokka kunnollinen atk-opetuksen tila tai vmuus siitä, että lähitulevaisuudessa siirrytään riittävän helppokäyttöisiin tietokone- tai tabletvaunuihin, jolloin koneita pystytään siirtelemään tpeen mukaan. Jos päädytään tähän ratkaisuun, saadaan nykyiset atk- ja kielten luokat yhdistämällä kunnollinen kielten luokka. Tämä ratkaisu edellyttää myös langattoman verkon resurssien takaamista. monitoimitila, jossa voi opettaa kuvaamataitoa sekä esimerkiksi tehdä erilaisia fysiikan ja kemian tutkimuksia erikokoisia eriytystiloja Näiden lisäksi tvitaan Hälytin- ja turvajärjestelmien ajantasaistaminen Koulusihteerin tilan rakentaminen Kaikkia opetustiloja tulee tkastella turvallisuusnäkökulmasta ja pedagogisesta näkökulmasta. Kummastakin näkökulmasta tiloihin täytyy etsiä ratkaisuja, joissa tiloissa olisi kaksi poistumistietä. Poistumistiet yhdistävät tällöin kaksi vierekkäistä luokkatilaa taaten turvallisuutta, mutta mahdollistaen myös joustavaa ryhmittelyä, yhteisopettajuutta ja muita nykyaikaisia opetusratkaisuja. Kaiken kaikkiaan opetustilojen monikäyttöisyyteen (esimerkiksi erilaiset väliseinäratkaisut) tulee kiinnittää huomiota. Käytännössä tämä tkoittaa esimerkiksi tilan jatkamista avattavalla kasettiseinällä, joka tvittaessa voidaan avata lähes koko seinän mitalta, jotta saadaan riittävän suuri tila esimerkiksi suurluokkaa vten. Suurin haaste on luokkatilojen riittävyys tulevaisuudessa. Tulevaisuudessa tvitaan yksi uusi luokkatila. Ratkaisu löytyy tekemällä uusi opetustila toiseen kerrokseen osittain ruokalan päälle. Tästä tilasta rakennetaan nykyaikainen joustavasti tpeiden mukaan muuntuva oppimisympäristö. Sijainti kirjaston välittömässä läheisyydessä avaa uusia mahdollisuuksia.

150 107, KH :00 / Pykälän liite: tveselvitys Mussalon koulu tveselvitys 6.2 Esiopetus Lapset tulevat Mussalon kouluun esiopetukseen, Kotilon-, Sateenkaen-, Linnunradan- Kanervan- ja Metsärinteen päiväkodeista. Lisäksi esioppilaita on tullut vuosittain yksityisistä päiväkodeista. Päivähoitoa järjestettäessä tavoitteena on vata 6,5 m2 /lapsi lasten käytössä olevaa tilaa. Koulujen yhteydessä olevassa esiopetuksessa ryhmät tvitsevat vähintään yhden ns. kotiluokan/ryhmä. Lähivuosien oppilasennusteet esiopetuksen osalta vaihtelevat oppilaan välillä. Täydentävän päivähoidon tvetta ei luotettavasti voi etukäteen ennalta vioida mutta yleisesti tve on ollut vähintään 80 % esioppilaista. Esiopetuksen ja sitä täydentävän päivähoidon tilojen tulee olla riittävät ja toiminnallisesti käyttökelpoiset huomioiden koululla oleva suuri esiopetusikäisten määrä. Pelkästään esioppilaiden käytössä tulee olla yksi ns. kotiluokka (á m2) tai vastaavaa tilaa yhtä ryhmää kohti. Neljää esiopetusryhmää vten tilatve on yhteensä vähintään noin m2. Esiopetustoiminnan kannalta olisi hyvä, jos kaikki tilat sijaitsevat lähekkäin. Tilojen tulisi olla muunneltavat, joustavat sekä vastata ikäryhmän haasteisiin ottaen huomioon lasten päivähoidon tpeen. (Pienryhmätoiminta, lepohetket) Esioppilaille tvitaan myös eteis-, kuraeteis- ja naulakkotiloja yhteensä n oppilaalle. Muuta toimintatilaa ja jakotilaa voidaan osoittaa perusopetuksen kanssa yhteisistä tiloista. Esiopetuksen käytössä tulee myös tpeen mukaan olla tiloja, joita voidaan käyttää mm. vanhempien tapaamisiin ja henkilökunnan työtilana. Suunnittelussa on huomioitava WC-tilojen läheinen sijainti ja riittävä määrä. 6.3 Iltapäivätoiminta Sekä yleisopetuksen että pienryhmien iltapäivätoiminta käyttää perusopetuksen ja esiopetuksen kanssa yhteisiä tiloja. Osittain toimitaan omissa ryhmissä, osittain sekyhmissä. Yleisopetuksen iltapäivätoiminnan käytössä oleva luokkatila (60 m2) on aamupäivisin koulun käytössä ensisijaisesti resurssiopettajan luokkana. Muuna aikana se on vattu iltapäivätoiminnalle. Luokan irtaimistossa on koetettu ottaa huomioon toiminnan laatu. Pienryhmien iltapäivätoiminnan käytössä on kolme pienempää toisiinsa väliovin yhdistettyä tilaa. Päivisin tilat ovat esiopetusryhmän kotiluokkana. Iltapäivätoiminta tvitsee lisäksi tiloja muista luokista, jolloin on mahdollista jakaa iso ryhmä pienempiin ryhmiin toiminnan aikana. Muu tvittava tila esim. vasto-, siivous-, ruokailu-, liikunta-, wc- ja henkilöstön sosiaalitilat ovat yhteisiä perusopetuksen kanssa. Yleisopetuksen iltapäivätoiminnan tiloissa pitää huomioida käytännöllisyys esim. pukeutumisen suhteen eli taata riittävät naulakkotilat. Erilaisten eriyttämistilojen rakentaminen palvelee myös iltapäivätoimintaa.

151 107, KH :00 / Pykälän liite: tveselvitys 6.4 Oppilasravintola ja keittiö Mussalon koulu tveselvitys Astianpalautuspisteen edessä olevan lattian korottaminen korokkeella helpottaisi astioiden palauttamista. Korokkeen suunnittelussa tulee huomioida pyörätuolia käyttävät asiakkaat. Muilta osin keittiö ja oppilasravintola ovat riittävät. 6.5 Piha-alue Piha-alue on toimiva yhden alueen kuivatusta lukuun ottamatta. Vanhan siiven salaojituksen toimivuus on tkistettava. Turvallisuussyistä nykyinen esiopetusryhmien sisääntulon edessä oleva piha-alue tulisi aidata. Polkupyörätelineiden paikka tulee ratkaista. Esiopetuksen oppilaiden tuontiin ja hakemiseen tulee suunnitella nykyistä joustavampi liikennejärjestely. 6.6 Liikuntasalin iltakäyttö ja lähiliikuntapaikat Liikuntatoimi vastaa iltakäytöstä. Lähiliikuntapaikat ovat kunnossa, vaikkakin niiden siivoukseen soisi enemmän resursseja. 6.7 Esteettömyys ja turvallisuus Koska koulussa opiskelee myös kehitysvammaisia lapsia ja nuoria, joilla useilla on myös liikuntaesteitä, on esteettömyyteen kiinnitettävä erityistä huomiota. Suunnittelussa on huomioitava myös turvallisuus. Jokaisesta luokasta tulee olla mahdollisuus poistua kahta eri reittiä ja maantasokerroksesta myös ikkunoiden kautta ulos. Turvallisuusjärjestelyihin kuuluvat myös lukitus ja muut tekniset turvajärjestelyt. Lukitusta on pystyttävä ohjaamaan keskitetysti. Palohälytysjärjestelmä on saatettava ajan tasalle. Turvallisuussyistä nykyiset liikennejärjestelyt ja pkkipaikat ovat riittämättömät, myös niitä tulisi järjestellä ja saada lisätilaa (esiopetus). 7 TOIMINNAN MITOITUSPERUSTEET Mussalon koulun yleisopetuksen 1oppilasmäärä tulee vaihtelemaan oppilasennusteen mukaan 316 ja 326 oppilaan välillä vuosina Esiopetuksen oppilaiden määrä vaihtelee 50 ja 77 välillä samalla aikavälillä. Erityisoppilaita on noin 60. Esioppilaiden ja oppilaiden yhteismäärä vaihtelee välillä. Kokonaisuudessa on otettava huomioon myös se, että opetushenkilöstön määrä on vsin suuri. Tällä hetkellä perusopetuksessa työskentelee 58 henkilöä, esiopetuksessa 10 henkilöä, keittiössä neljä henkilöä, siivouksessa neljä henkilöä ja kiinteistön huollossa yksi henkilö. Lisäksi tähän tulevat kouluterveydenhoitaja, kuraattori, terapeutit ja opiskelijat, jolloin päivittäin aikuisten määrä on n. 75. liite 4 liite 5 oppilasennuste, perusopetus ja esiopetus luettelo tilamuutoksista

152 107, KH :00 / Pykälän liite: tveselvitys 8 TALOUDELLISET TAVOITTEET Mussalon koulu tveselvitys Mussalon koulun peruskorjauksen tavoitehinta-vio perustuu Arkkitehtitoimisto Ulla Hovi Oy:n alustaviin luonnoksiin ja on e. liite 6 tavoitehinta-vio 9 ALUSTAVA LASKELMA TOIMINNAN MUUTOKSEN VAIKUTUKSESTA KÄYTTÖ- TALOUTEEN Tavoitehinta-vion ( ) mukaan vaikutus käyttötalouteen, sisäiseen vuokraan, on 15 vuoden kuoletusajalla /vuosi ja /kk lisää nykyiseen sisäiseen vuokraan. 10 AIKATAULU Mussalon koulun tilatveselvitys viedään käsiteltäväksi lasten ja nuorten lautakunnan kokoukseen ja tekninen lautakuntaan Suunnittelutyö etenee yhtä aikaa hankesuunnitelman kanssa. Suunnittelu valmistuu 2014 loppuun mennessä. Korjaustyö alkaa tammikuussa Mikäli aikataulua myöhennetään, toiminta vaikeutuu olennaisesti esioppilaiden ja 1.luokkalaisten suuren määrän vuoksi. 11 HANKKEEN RAHOITUS Hankerahoitus peruskorjausrahoista. 12 TARVESELVITYKSEEN OSALLISTUNEET Godenhjelm Mette, vs. opetustoimenjohtaja, lasten ja nuorten palvelut, pj Voima Juha, rehtori, Mussalon koulu Rikberg Maija, vhaiskasvatusjohtaja, lasten ja nuorten palvelut Laitinen Ji, päiväkodin johtaja, Sateenkaen päiväkoti, esiopetus Hietala Leila, kaupunginkkitehti, tilapalvelu Jokinen Reijo, toimistoinsinööri, tilapalvelu Oksanen Risto, isännöitsijä, tilapalvelu Khunen Arto, LVI-insinööri, tilapalvelu Järvinen Ki-Matti, LVIS-kunnassapito, tilapalvelu Hovi Ulla, kkitehti, Arkkitehtitoimisto Ulla Hovi Kattelus Airi, toimistohortonomi, puistotoimi, siivoustoimi Havanna Kaisa, palvelupäällikkö, Kymijoen ravintopalvelut Järvinen Leena, siivouspäällikkö Vihavainen Anu, kehittämiskoordinaattori, lasten ja nuorten palvelut, siht. 13 LIITTEET liite 1 liite 2a-2b liite 3a-3b liite 4 liite 5 liite 6 asemapiirros nykytilanne pohjapiirrokset nykytilanne asemakaavaote oppilasennuste mitoitusperusteet tavoitehinta-vio

153 107, KH :00 / Pykälän liite: tveselvitys

154 107, KH :00 / Pykälän liite: tveselvitys

155 107, KH :00 / Pykälän liite: tveselvitys

156 :117 2:269 2: : : : KYT P UUSPELLONTIE HARJANTAUKSENTIE mas ETUKYL / / / / / UUS KYT RINNE KIVRI N I SUURET NIITYT e=0.4 e=0.25 SAARINKOPUISTO VU j VU TUR UUSPALONTIE RAJAKALLIONTIE PELLON RINNE NE SAARINKOTIE RAJAK e= e= as 15% ma ajo VK pp pp/t jpm jpm pp E L * * VP AO EMT AO VL VL AR AO ET YS VP LPA/ma I1/2 I I1/2 I1/2 I I I I I I I1/2 I1/2 I1/2 1/2I1/2 1/2I1/2 1/2I1/2 1/2I 1/2I 1/2I 1/2I 1/2I 1/2I 1/2I 1/2I I AR 1/2I I I I I I AO 1/2I IAR VP LPA S I I I I * AO AR AR # e= e=0.35 ## # # # # # # # YO e=0.40 AKR VL AKR 18 I AO I 250 I I250 et II Katos Koulu II II Pp.tie RAJAKALLIONTIE II I Pp.tie ak ak SAARINKOTIE SAARINKOTIE II II E kt Kalliosuoja Z KIVIRINNE ak vj vj z z z Zmo lue kt Zmo Zmo kt kt kt UUSPELLONTIE 4098 Masto pylv s Yleish lytin KYT RINNE PELLONR INNE UUS z z at Z Z kt kt kt TURANPOLKU 4268 Z Z Zmo Z 4267 kt kt ak kt kt kt kt kt kt kt kt ak , , , , , , , , , :45:57 teittinh Mittakaava 1: , KH :00 / Pykälän liite: tveselvitys

157 107, KH :00 / Pykälän liite: tveselvitys 3: ak Z KOTKA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAUPUNGINOSA 31 ETUKYL Z KORTTELI 19 TONTTI 4 10JA OSA PUISTOA Z MUSSALON 2 KOULU : Voimassa olevat 33 asemakaavat on vahvistettu ja Pohjaktta 16 on kaavoitusmittausasetuksen Z / mukainen ja tkistettu Z Z ak 10 Saki Sepp l 7 8: II 9 Vs. Kaupungingeodeetti Asemakaavamerkinn t ja -m r ykset: Z Z Z YL 30 7 Julkisten l hipalvelurakennusten 1 korttelialue Z ak Z Z Yhdyskuntateknist huoltoa palvelevien 3 rakennusten ja laitosten korttelialue. 3 6 ET ak Z VP Puisto. 4 Z Z Zmo 3 metri kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva Korttelin, korttelinosan ja alueen raja Osa-alueen raja Z Ohjeellinen alueen tai osa-alueen raja Z P Kaupunginosan numero Kaupunginosan nimi. 1 ETUK Lbo yht. Z : Z Korttelin numero SUURET NIIT Puiston nimi Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan ## suurimman sallitun kerrosluvun : ak e=0.40 Tehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin pinta-alaan Rakennusala. 8: Mussalo 1 Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa j rjest ajoneuvoliittym. VU Ohjeellinen urheilu- ja virkistyspalvelujen alue. 61 YL-tontille on vattava autopaikkoja tpeellinen m r tontin k ytt tkoituksen mukaan. 1 kr 19 4 Kotkassa Elina Masalin Kaavasuunnittelija Suunn. E. Masalin Piirt. H. Teittinen Kaava nro 1806 Hyv. Kv : Z Z Z Z 8 9 Z ak Z kt kt Z 7 Z Z 6 5 Z

158 107, KH :00 / Pykälän liite: tveselvitys Liite4 KOTKAN KAUPUNKI Mussalon koulu Lukuvuosi Yleisopetuksen oppilasmäärät vuosiluokittain yleisopetus 1. lk 2. lk 3. lk 4. lk 5. lk 6. lk erityisopetus kaikki oppilaat Esiopetus oppilaat + esioppilaat Koulun POR ) ) ) ) ) ) ) ) ) ) ) ) ) ) )

159 107, KH :00 / Pykälän liite: tveselvitys KOTKAN KAUPUNKI MUSSALON KOULU TARVESELVITYS L U E T T E L O T I L A M U U T O K S I S T A 1 kerros - vanhat iv konehuonetilat 146 ja 147 muutetaan pienryhmä- ja vastotiloiksi. Ikkunattomiin tiloihin tehdään ikkunat käytävälle - vasto 150 muutetaan pienryhmätilaksi, ikkunat käytävälle 2 kerros - esikoululle rakennetaan laajennuksena uusi märkäeteinen ja tähän liittyvä tuulikaapin muutos - opetustila 226a jaetaan db siirtoseinällä kahteen osaan - aulasta 226 puretaan vanhaan iv-konehuoneeseen johtava porras - käytävällä 251 porrasta jatketaan ullakkokerrokseen - käytävän 251 yläpuolelle rakennetaan uusi iv-konehuone - sähkötilan 217 muutos pienemmäksi - uuden luokan rakentaminen ruokalan 2-kerroksiseen tilaan lisäämällä tälle osalle välipohja ja seinät - kanslistin tilan erottaminen opettajien työtilasta 268 db luokitelluilla väliseinillä ARKKITEHTITOIMISTO ULLA HOVI OY

160 107, KH :00 / Pykälän liite: tveselvitys KOTKAN KAUPUNKI TAVOITEHINTA-ARVIO LIITE 6 Tilapalvelu Reijo Jokinen MUSSALON KOULUN VANHAN OSAN ILMASTOINTI JA SIIHEN LIITTYVÄT MUUTOSTYÖT Tavoitehinta-vio perustuu Arkkitehtitoimisto Ulla Hovi Oy:n alustaviin luonnoksiin. Tavoitehinta-vio täsmentyy suunnitelmien valmistuessa. Rakennuskustannusindeksi 2014:1 107,5 Suunnittelu- ja rakennuttajapalvelut Rakennustekniset työt LVIA työt Sähkötyöt Tavoitehinta-vio Tavoitehinta-vio ei sisällä vonlisäveroa, taidehankintoja, irtaimistohankintoja eikä väistötilakustannuksia. KOTKAN KAUPUNKI Tilapalvelu Toimistoinsinööri Reijo Jokinen JAKELU Osmo Pehkonen Ville Suni Leila Hietala Risto Oksanen Mette Godenhjelm Juha Voima

161 108, KH :00 TETA: 473/2013 Periaatepäätös tilapalvelun organisaatiomallista Kh Valmistelija: Kansliapäällikkö Jmo Koivisto, puh Tilapalvelun organisaation kehittäminen on osa kaupunginhallituksen ja valtuuston talousviossa päättämää tilapalvelun kehittämistyötä. Kaupunginjohtajan johtoryhmä on asettanut työryhmän, jonka tavoitteena on ollut laatia ehdotuksia tilapalvelun uudelleen organisoimisesta. Tavoitteen asettamisen taustalla on heikko taloustilanne ja yhtiöittämisvaateet. Taloustilanteen ja investointitpeiden johdosta on jo perustettu Kotkan Julkiset Kiinteistöt Oy. Kuntalain 2 a asettaa lisäksi yhtiöittämisvaatimuksia myös tilapalvelun toimintakenttään. Työryhmään kuuluvat: Jmo Koivisto, kansliapäällikkö, puheenjohtaja Osmo Pehkonen, tilapalvelujohtaja Leena Järvinen, siivouspäällikkö Leija Hietala, kaupunginkkitehti Hannu Kervinen, kunnossapitopäällikkö Ville Suni, rakennuttajapäällikkö Jaana Maja, taloussihteeri Mkku Auervuolle, isännöitsijä Minna Uusitalo, henkilöstöjohtaja, sihteeri Työryhmän kokouksissa ovat mukana olleet myös: Pirjo Mussalo, pääluottamusmies JHL Mkku Hannonen, kaupunkisuunnittelujohtaja Hannele Tolonen, kuntatekniikan johtaja Mait Heikkilä, controller. Työryhmä työsti yhteensä kahdeksan erilaista mallia, joista kaupunginjohtajan johtoryhmä työn ohjausryhmänä valitsi kolme mallia jatkovalmisteluun../. Organisaatiomallien kuvat sekä mallien vaikutukset, edut ja haitat on kuvattu liitteessä. Ensimmäinen vaihtoehto on ns. nolla -malli, jossa tilapalvelun organisaatio pysyisi entisellään. Tilapalvelun organisaation rinnalle muodostettaisiin jo perustetun Kotkan Julkiset Kiinteistöt Oy:n lisäksi kuntalain 2a :n nojalla perustettava ns. Liiketoiminta Oy. Toisessa mallissa tilapalvelun vastuualue lakkautettaisiin ja sen organisaatio sulautettaisiin kaupunkisuunnittelun vastuualueeseen ja kuntatekniikan vastuualueeseen. Kuntatekniikan vastuualueen nimi muuttuisi teknisten palveluiden vastuualueeksi. Mallissa maankäytön, kiinteistöjen hallinnan ja rakennuttamisen suunnitteluun liittyvät työt sijoitettaisiin kaupunkisuunnittelun vastuualueelle ja palvelutuotantoon liittyvät tehtävät teknisiin palveluihin. Molemmat osakeyhtiöt toimisivat näiden rinnalla. Molemmista malleista seuraa, että omaisuuden hallinta sekä kiinteistöjen hallinnointi ja omistaminen hajautuisi kolmelle toimijalle (kunta ja kaksi osakeyhtiötä). Henkilökunta pysyisi Kotkan kaupungin palveluksessa, mutta osakeyhtiöiden muodostaminen toisi haasteen, ostaisivatko osakeyhtiöt kunnalta esimerkiksi siivous-, kiinteistönhoito- ja kunnossapitopalveluja. Työntekijät ja osa työkohteista (osa kiinteistöistä) olisivat eri organisaatioiden alla.

162 108, KH :00 TETA: 473/2013 Kolmannessa mallissa tilapalvelun alaiset toiminnot muodostaisivat yhden osakeyhtiön, johon sijoitettaisiin Kotkan Julkiset Kiinteistöt Oy ja kuntalain perusteella perustettava ns. Liiketoiminta Oy. Tämä tkoittaisi, että tilapalvelun nykyinen henkilökunta siirtyisi yhtiön palvelukseen liiketoiminnan luovutuksena. Osakeyhtiöön sijoitettaisiin sekä henkilöstö että kiinteistömassa. Osakeyhtiömallissa työntekijät ja työkohteet olisivat saman organisaation alla. Ns. tilaajaorganisaatio ja omaisuuden strateginen hallinta sijoitettaisiin kaupunkisuunnitteluun. Kaikissa malleissa puhelinvaihde siirretään talouden vastuualueen tietohallinnon palvelualueelle. Kaupunginhallituksen tulisi tehdä periaatepäätös siitä, mitä mallia työstetään eteenpäin. Tavoitteeksi on asetettu, että uusi organisaatiomalli toimeenpantaisiin alkaen. Liiketoimintakiinteistöjen osalta yhtiöittäminen on kuntalain muutoksen johdosta tehtävä vuoden 2014 loppuun mennessä. Työskentelyn aikataulusuunnitelma työryhmän 1. kokous työryhmän 2. kokous suppean johtoryhmän käsittely työryhmän 3. kokous mennessä viimeiset kommentit työryhmän jäseniltä henkilöstöjohtajalle mallien vaikutuksista, eduista ja haitoista viikot 15 ja 16 mallien työstäminen ja viimeistely työryhmän 4. kokous yt-neuvottelu pääluottamusmiesten kanssa yhteistoimintaneuvottelukunnan esityslistalle kaupunginhallituksen esityslistalle yhteistoimintaneuvottelukunnan käsittely kaupunginhallituksen käsittely viimeistään alkusyksyllä kaupunginvaltuuston päätös (ennen sitä kaupunginhallituksen käsittely) kesä ja syksy valmistelutyötä alkaen uuden organisaatiomallin toimeenpano Kaupunginhallituksen periaatepäätöksen jälkeen alkaa mallin yksityiskohtainen valmistelu, jossa käytetään tvittaessa ulkopuolista, asiantuntemusta esim. verovaikutuksien vioinnissa. Esittelijä: Ehdotus: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Kaupunginhallitus päättää valita jatkovalmistelun pohjaksi organisaatiovaihtoehto nro 2:n. Toimeenpano: Ote: Tilapalvelun vastuualue Kuntatekniikan vastuualue Kaupunkisuunnittelun vastuualue Ei oikaisuvaatimusohjetta

163 108, KH :00 / Pykälän liite: Mallit jataulukko 1

164 108, KH :00 / Pykälän liite: Mallit jataulukko TILAPALVELU nykyinen organisaatio Kotkan Julkiset Kiinteistöt Oy Liiketoiminta Oy kuntalaki 2 a TILAPALVELU Kotkan Julkiset Kiinteistöt Oy Liiketoiminta Oy kuntalaki 2 a Kaupunkisuunnittelu kaavoitus kkitehtisuunnittelu omaisuudenhallinta maanhankinta ja luovutus kaupunkimittaus kuntatekniikan yleissuunnittelu ja liikennesuunnittelu, kaupunkirakenteen viher - ja maisemasuunnittelu pitkäntähtäimen investointisuunnittelu Tekniset palvelut isännöinti kiinteistönhoito tilapalvelun ja kuntatekniikan kunnossapito siivous tilapalvelun ja kuntatekniikan rakennuttam. puistotoimi 2

165 108, KH :00 / Pykälän liite: Mallit jataulukko Kotkan Julkiset Kiinteistöt Oy Kaupunkisuunnittelu tilaajaorganisaatio omaisuuden strateginen hallinta ja johtaminen Tilapalvelun sisäistä kehittä - mistä tulee jatkaa Seuraavilla sivuilla on taulukko, johon on koottu mallien vaikutuksia, havaintoja, etuja ja haittoja. Taulukkoon kootut asiat eivät ole laajuudeltaan ja merkitykseltään täysin yhteismitallisia. Mukana on isoja, laajoja ja merkityksellisiä asioita sekä pieniä ja vähemmän merkityksellisiä asioita. 3

OSALLISTUJAT Elomaa Jari puheenjohtaja Päätöksentekijät Posti Pekka I varapuheenjohtaja. Muut osallistujat Lindelöf Henry kaupunginjohtaja

OSALLISTUJAT Elomaa Jari puheenjohtaja Päätöksentekijät Posti Pekka I varapuheenjohtaja. Muut osallistujat Lindelöf Henry kaupunginjohtaja -1, KH 24.11.2014 17:00 OSALLISTUJAT Elomaa Ji puheenjohtaja Päätöksentekijät Posti Pekka I vapuheenjohtaja Lommi Semi II vapuheenjohtaja Haakana Mervi jäsen Hirvonen Pasi Kirjavainen Mika Luumi Ji Merivirta

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen kokoushuone

Kaupunginhallituksen kokoushuone KOTKAN KAUPUNKI KOKOUSKUTSU Nro 22/2015 Kaupunginhallitus KOKOUSAIKA KOKOUSPAIKKA 23.11.2015 klo 16:30 Kaupunginhallituksen kokoushuone KÄSITELTÄVÄT ASIAT Läsnäolijat... 1 304 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus...

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.10.2007

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.10.2007 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ 1 TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.1.27 Liite nro: 1 TOIMINTATUOTOT Maakunnan talousarvion (MV 23.4.7) (ilman liikelaitoksia) mukaan toimintatuotot ovat vuodelle 27

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015 Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015 Väestömäärä vuodenvaihteessa 75 041 Joensuun virallinen väestömäärä vuoden 2014-2015 vaihteessa oli 75 041. Väestömäärä kasvoi 570 henkilöllä (0,8 %) edelliseen vuoden vaihteeseen

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014 Osavuosikatsaus 1.1. 2014 Väestömäärä syyskuussa 75 024 Joensuun väestömäärä oli syyskuun lopussa 75 024. Vuodenvaihteen 2013-2014 tilanteeseen nähden väestömäärä kasvoi 553 henkilöllä ja edellisen vuoden

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 24.8.2015 TALOUSARVION 2016 SEKÄ VUOSIEN 2017 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU Yleistä Palkat Kunnanhallitus

Lisätiedot

KYMENLAAKSO - OHJELMA 2014-2017. - Elinvoimaa Pohjoiselta kasvuvyöhykkeeltä

KYMENLAAKSO - OHJELMA 2014-2017. - Elinvoimaa Pohjoiselta kasvuvyöhykkeeltä KYMENLAAKSO - OHJELMA 2014-2017 - Elinvoimaa Pohjoiselta kasvuvyöhykkeeltä 1 KYMENLAAKSO OHJELMA 2014-2017 - Elinvoimaa Pohjoiselta kasvuvyöhykkeeltä HYVÄKSYTTY MKV 16.06.2014 Sisällysluettelo 1. Johdanto

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP TALOUSARVION 2014 TOTEUTUMINEN AJALTA Tilikauden 1-5/2013 jaksotettu tulos on 3.367 euroa positiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten jälkeen

Lisätiedot

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.8.2008 (ilman liikelaitoksia)

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.8.2008 (ilman liikelaitoksia) 1 TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.8.2008 (ilman liikelaitoksia) Maakunnan talousarvio 2008 hyväksyttiin maakuntavaltuustossa 13.12.2007 135. Sosiaali- ja terveystoimialan osalta on hyväksyttyä

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Muut osallistujat Kilpeläinen Veijo kaupunginhallituksen edustaja. Poissa Piispanen Eero varapuheenjohtaja

Muut osallistujat Kilpeläinen Veijo kaupunginhallituksen edustaja. Poissa Piispanen Eero varapuheenjohtaja -1, TELA 18.11.2014 17:00 OSALLISTUJAT Hynninen Raimo puheenjohtaja Päätöksentekijät Qvarnström Rauno Eero Piispasen varajäsen Ahvenainen Petra jäsen Hanhela Seppo Hentunen Kari Kekkonen Olli Liljasto

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 176. Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 176. Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1 176 Rakennuslautakunnan seurantaraportti 10/2013 (kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. (09) 816 24811 Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus lokakuu 2011. Korson asukasfoorumi 4.10.2011 Martti Lipponen Kaupunginjohtaja va.

Ajankohtaiskatsaus lokakuu 2011. Korson asukasfoorumi 4.10.2011 Martti Lipponen Kaupunginjohtaja va. Ajankohtaiskatsaus lokakuu 2011 Korson asukasfoorumi 4.10.2011 Martti Lipponen Kaupunginjohtaja va. Tilikauden tulos elokuu 2011 2008 2009 2010 2011 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 (1000 ) 10 000 0-10

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP12 TP13 TA14 TPE14 Ero TPE / TA TOIMINTATUOTOT 51 110 54 938 394 54 714 021 54 262 557-451 464 Myyntituotot

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP TALOUSARVION 2015 TOTEUTUMINEN AJALTA Koulutusyhtymä tilikauden 1-3/2015 jaksotettu tulos on 138.000 euroa negatiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Talousarvion toteutuminen 31.8.2014

Talousarvion toteutuminen 31.8.2014 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 304 Talousarvion toteutuminen 31.8.2014 Asianro 117/02.02.02/2014 Talousjohtaja Heli Lähteenmäki 29.9.2014: Liitteenä on koko kaupungin tuloslaskelma keskuksittain elokuun

Lisätiedot

Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 1.7.2013 Tammi-toukokuu. Väkiluku maahan- Syntyn eet. muutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 1.7.2013 Tammi-toukokuu. Väkiluku maahan- Syntyn eet. muutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 1.7.2013 Tammi-toukokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen Kuntien välinen Netto- Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys muuttoliike maahan-

Lisätiedot

Vanhusneuvostojen seminaari

Vanhusneuvostojen seminaari Vanhusneuvostojen seminaari 25.9.2015, Hämeenlinna Maakuntajohtaja Timo Reina Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Strategiaperusta Missio 2020 Hämeen liitto toimii siten, että ihmiset tahtovat

Lisätiedot

Maakunnan suunnittelujärjestelmä

Maakunnan suunnittelujärjestelmä Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI ALUEIDEN KEHITTÄMISLAKI Maakuntasuunnitelma Valtakunnalliset alueidenkehittämisen tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 89 22.10.2013. 89 Asianro 7575/02.02.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 89 22.10.2013. 89 Asianro 7575/02.02.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/2013 1 (1) 89 Asianro 7575/02.02.00/2013 Talousarviomuutokset 2013 / perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueet Kaupungin talousarvion sitovuusmääräysten mukaan bruttobudjetoiduilla

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI

TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI SIIKAJOEN KUNTA TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI 30.9.2015 Talousarvion seurantaraportti 30.9.2015 Tuloslaskelma: Tasaisen kertymän mukaan toimintatuotot ja toimintakulut saisivat olla syyskuun lopussa

Lisätiedot

Talouden seuranta. Toukokuu 2014

Talouden seuranta. Toukokuu 2014 Talouden seuranta Toukokuu 2014 Kuukausiseuranta - perinteinen kumulatiivinen kuukausitoteuma - lisäksi %-vertailu edelliseen vuoteen Rullaava 12 kk - sisältää 12 kuukauden toteutuneet eurot Koko kunta:

Lisätiedot

Talouden osavuosikatsaus 1-8 2015 ja lisämääräraha-anomus Ekonomisk delårsrapport 1-8 2015 och anhållan om tilläggsanslag

Talouden osavuosikatsaus 1-8 2015 ja lisämääräraha-anomus Ekonomisk delårsrapport 1-8 2015 och anhållan om tilläggsanslag Sosiaali- ja terveyslautakunta 180 23.09.2015 Talouden osavuosikatsaus 1-8 2015 ja lisämääräraha-anomus Ekonomisk delårsrapport 1-8 2015 och anhållan om tilläggsanslag 985/02/02/02/2014 SosTe 180 Valmistelija:

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Lokakuu-joulukuu 2013 Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys loka-joulukuussa 2013 1 (2) Satakunnan

Lisätiedot

POIKKEAMA TA TOT. 1-8/2015 - T0T 1- VASTUURYHMÄT / HALLINTOKUNNAT (2. muutos) 1 000

POIKKEAMA TA TOT. 1-8/2015 - T0T 1- VASTUURYHMÄT / HALLINTOKUNNAT (2. muutos) 1 000 TA 2015 POIKKEAMA TA TOT. 1-8/2015 - T0T 1- VASTUURYHMÄT / HALLINTOKUNNAT (2. muutos) TOTEUTUMA TOTEUTUMA TOTEUTUMA TOTEUTUMA 8/2014 8/2015 1 000 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 Asunnot % % % % % %

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 103 Rakennuslautakunnan vuoden 2015 seurantaraportti I (Kh) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. 050 344 5063 Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600

Lisätiedot

Alestalo Riitta jäsen, Iitin Yrittäjät ry. Poissa Saarikko Sami varapuheenjohtaja, Iitin Yrittäjät ry

Alestalo Riitta jäsen, Iitin Yrittäjät ry. Poissa Saarikko Sami varapuheenjohtaja, Iitin Yrittäjät ry Iitin kunta Pöytäkirja 2/2014 1 Iitti-tiimi 17.02.2014 Aika Maanantai 17.02.2014 klo 16:00-16:40 Paikka Kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone Saapuvilla Salonen Jarkko Alestalo Riitta Haara Teuvo Lumppio

Lisätiedot

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio 9.9.2015 Minna Punakallio Bruttokansantuotteen volyymin muutos ed. neljänneksestä, % 9.9.2015 Minna Punakallio Työmarkkinoiden

Lisätiedot

90 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus...3. 91 Pöytäkirjan tarkastajien valinta...3. 92 Käsittelyjärjestys...3

90 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus...3. 91 Pöytäkirjan tarkastajien valinta...3. 92 Käsittelyjärjestys...3 Kotkan - Haminan seudun seutuvaliokunta 9.9.2013 PÖYTÄKIRJA Nro 9/2013 KOKOUSAIKA Maanantaina 9.9.2013 kello 12.00 14.10 KOKOUSPAIKKA Eagle-talo 3. krs., Kyminlinnantie 6, Kotka 90 Kokouksen laillisuus

Lisätiedot

TALOUSARVION 2013 SEURANTARAPORTTI

TALOUSARVION 2013 SEURANTARAPORTTI SIIKAJOEN KUNTA TALOUSARVION 2013 SEURANTARAPORTTI 30.9.2013 Talousarvion seurantaraportti 30.9.2013 Tuloslaskelma: Tasaisen kertymän mukaan toimintatuotot ja toimintakulut saisivat olla syyskuun lopussa

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen kokoushuone

Kaupunginhallituksen kokoushuone KOKOUSKUTSU Nro 12/2015 KOKOUSAIKA KOKOUSPAIKKA klo 12:00 Kaupunginhallituksen kokoushuone KÄSITELTÄVÄT ASIAT Läsnäolijat... 1 172 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus... 2 173 Pöytäkirjan tarkastajat...

Lisätiedot

Talouden osavuosikatsaus 1-8 2015 ja lisämääräraha-anomus - Ekonomisk delårsrapport 1-8 2015 och anhållan om tilläggsansanslag

Talouden osavuosikatsaus 1-8 2015 ja lisämääräraha-anomus - Ekonomisk delårsrapport 1-8 2015 och anhållan om tilläggsansanslag Kaupunginhallitus 508 19.10.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 192 04.11.2015 Talouden osavuosikatsaus 1-8 2015 ja lisämääräraha-anomus - Ekonomisk delårsrapport 1-8 2015 och anhållan om tilläggsansanslag

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Alustavia painotuksia Kaik lutviutuup! Etelä-Karjalan liitto Maakuntavaltuusto- ja MYR-seminaari 23.1.2014 Etelä Karjalan toimintaympäristön kehitystekijöitä Vahva

Lisätiedot

Mitä on asiakaslähtöisyys ammatillisessa koulutuksessa Näkökulmia asiakaslähtöisyyteen ja sen kehittämiseen. Jorma Haapanen 20.1.

Mitä on asiakaslähtöisyys ammatillisessa koulutuksessa Näkökulmia asiakaslähtöisyyteen ja sen kehittämiseen. Jorma Haapanen 20.1. Mitä on asiakaslähtöisyys ammatillisessa koulutuksessa Näkökulmia asiakaslähtöisyyteen ja sen kehittämiseen Jorma Haapanen 20.1.2016 Kotkan kaupunki Asukasluku 54 500 Ulkomaalaisia väestöstä noin 6 %,

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Lehdistöinfo 4.11.2015 Antero Alenius Kunnanjohtaja

Lehdistöinfo 4.11.2015 Antero Alenius Kunnanjohtaja Lehdistöinfo 4.11.2015 Antero Alenius Kunnanjohtaja Kesäkuussa TA-kehys TP2014 taso 54,8 me Syyskuun lopussa esitykset ylittivät raamin 2 me. Menokasvu 3,7% Oltiin tasolla 56,8 me, alijäämää tulisi 4 me

Lisätiedot

KYMENLAAKSON LIITTO Regional Council of Kymenlaakso

KYMENLAAKSON LIITTO Regional Council of Kymenlaakso 1 / 7 ETELÄ-KARJALAN JA KYMENLAAKSON YHTEISTOIMINTARYHMÄ 2 / 2014 PÖYTÄKIRJA KL/038/000205/2014 Aika: 2.6.2014 13:00-14:35 Paikka: Lappeenranta, Technopolis Skinnarila, kokoustila Suvorov 1 Kokouksen avaus

Lisätiedot

Muut osallistujat Lindelöf Henry kaupunginjohtaja. valt. III varapuheenjohtaja. Poissa Posti Pekka I varapuheenjohtaja

Muut osallistujat Lindelöf Henry kaupunginjohtaja. valt. III varapuheenjohtaja. Poissa Posti Pekka I varapuheenjohtaja -1, KH 16.6.2014 17:00 OSALLISTUJAT Elomaa Jari puheenjohtaja Päätöksentekijät Lommi Semi II varapuheenjohtaja Hirvonen Pasi Kirjavainen Marika Luumi Jari Merivirta Jorma-Kalevi Olsson Birgitta Pitko Eeva-Riitta

Lisätiedot

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 28.11.2012 Tuire Santamäki-Vuori valtiosihteeri Talouskehitys lyhyellä aikavälillä

Lisätiedot

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 KESKI-SUOMEN SUOMEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 maakuntajohtaja Anita Mikkonen Keski-Suomen liitto Visio Keski-Suomi tilastojen

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

HUS:N TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTA. Tammi- maaliskuu 2015 Valtuuston kokous 29.4.2015, toimitusjohtaja Aki Lindén

HUS:N TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTA. Tammi- maaliskuu 2015 Valtuuston kokous 29.4.2015, toimitusjohtaja Aki Lindén HUS:N TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTA Tammi- maaliskuu 2015 Valtuuston kokous 29.4.2015, toimitusjohtaja Aki Lindén 23.4.2015 maaliskuu 2015 1 28.4.2015 HYKS aloitti sairaanhoitoalueena vuonna 2006. Deflatoitu

Lisätiedot

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 1. Taloustilanne haastaa uudistumaan 2. Maakuntien kehittäminen lyhyellä ja pitemmällä aikajänteellä 3. Maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Lauta- ja johtokunnat, viranhaltijat Kokousajat Pöytäkirjan nähtävänäoloaika ja -paikka

Lauta- ja johtokunnat, viranhaltijat Kokousajat Pöytäkirjan nähtävänäoloaika ja -paikka KOTKAN KAUPUNKI LUETTELO KOTKAN KAUPUNGIN LAUTA- JA JOHTOKUNTIEN KOKOUSAJOISTA JA 1(5) Kaupunkisuunnittelulautakunta 19.2., 10.3., 14.4., 12.5., 16.6., 11.8., 8.9., 13.10., 10.11., 8.12. Kokousta seuraavana

Lisätiedot

Etelä Kymenlaakson työpaikka alueiden selvitys

Etelä Kymenlaakson työpaikka alueiden selvitys MAL Kuntayhteistyö 17.3.2011 Etelä Kymenlaakson työpaikka alueiden selvitys Kommenttipuheenvuoro elinkeinoelämän roolista MAL yhteistyössä Pauli Korkiakoski, Cursor Oy Selvityksen tausta ja tavoitteet

Lisätiedot

Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet

Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet Kaupunginhallitus 161 08.06.2015 Ympäristölautakunta 74 16.09.2015 Ympäristölautakunta 82 21.10.2015 Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset

Lisätiedot

Oulunkaaren taloustiedote Syyskuu 2015

Oulunkaaren taloustiedote Syyskuu 2015 Oulunkaaren taloustiedote Syyskuu 2015 Julkaistu 22.10.2015 1 Tasainen toteuma (%) Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu 8,3 % 16,7 % 25,0 % 33,3 % 41,7 % 50,0 % 58,3 % 66,7

Lisätiedot

Uusimaa-ohjelma - Visio ja strategiset tavoitteet 2040 - Strategiset valinnat 2014 2017. Vuorovaikutustilaisuudet Elokuu Syyskuu Lokakuu 2013

Uusimaa-ohjelma - Visio ja strategiset tavoitteet 2040 - Strategiset valinnat 2014 2017. Vuorovaikutustilaisuudet Elokuu Syyskuu Lokakuu 2013 Uusimaa-ohjelma - Visio ja strategiset tavoitteet 2040 - Strategiset valinnat 2014 2017 Vuorovaikutustilaisuudet Elokuu Syyskuu Lokakuu 2013 Uusmaalaisten toimijoiden saama rahoitus ja ennuste ohjelmakaudelle

Lisätiedot

Teknisen lautakunnan vuoden 2012 tilinpäätöksen ylitysoikeus

Teknisen lautakunnan vuoden 2012 tilinpäätöksen ylitysoikeus Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Tekninen lautakunta 21 12.2.2013 Asianro 183/02.02.00/2013 105 Teknisen lautakunnan vuoden 2012 tilinpäätöksen ylitysoikeus Päätöshistoria Tekninen lautakunta 12.2.2013

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015 Väestökatsaus Kesäkuu 2015 Mikäli väestö kehittyy loppuvuodesta samoin kuin vuosina 2012-2014 keskimäärin, kaupungin väkiluku on vuoden lopussa noin 185 600. 185 000 184 000 183 790 183 824 183 000 182

Lisätiedot

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen 168 16.06.2009 179 21.07.2009 188 11.08.2009 Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen KHALL 168 Kunnankamreeri Kunnanvaltuusto on 22.12.2008 hyväksynyt talousarvion vuodelle 2009. Talousarvio osoittaa

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) prosenttia 12/ 1 (9) 31.12. Väestö Vuoden lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 89, josta Lieksassa 11 77, Nurmeksessa 7998 ja Valtimolla 2.321 asukasta. Juuan väkimäärä oli 536. Pielisen Karjalan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 194. Kaupunginhallitus 17.06.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 194. Kaupunginhallitus 17.06.2013 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 17.06.2013 Sivu 1 / 1 1031/02.02.02/2013 194 Vuoden 2013 toukokuun kuukausiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. (09) 816 83136 Pekka Heikkinen, puh. (09) 816 22354

Lisätiedot

TULOSLASKELMA PHKK 1 PHKK YHTEENSÄ

TULOSLASKELMA PHKK 1 PHKK YHTEENSÄ TULOSLASKELMA PHKK 1 PHKK YHTEENSÄ Toimintatuotot 131 560 173 120 560 112 118 608 123 124 373 835 128 387 026 4 013 191 3,2 Myyntituotot 121 894 210 111 817 005 110 311 606 118 661 161 121 513 475 2 852

Lisätiedot

Selostus tekijöistä, jotka olennaisesti vaikuttavat toimialan valtuustokauden kehyksen toteutumiseen Tasapainotussuunnitelmien onnistuminen tähän asti

Selostus tekijöistä, jotka olennaisesti vaikuttavat toimialan valtuustokauden kehyksen toteutumiseen Tasapainotussuunnitelmien onnistuminen tähän asti TALOUDEN TOTEUTUMISEN RAPORTOINTI TEKNINEN TOIMI Selostus tekijöistä, jotka olennaisesti vaikuttavat toimialan valtuustokauden kehyksen toteutumiseen Tasapainotussuunnitelmien onnistuminen tähän asti Eurotavoitteen

Lisätiedot

Väestökatsaus. Heinäkuu 2015

Väestökatsaus. Heinäkuu 2015 Väestökatsaus Heinäkuu 2015 Turun ennakkoväkiluku oli heinäkuun lopussa 183975, jossa kasvua vuodenvaihteesta 151 henkeä. Elävänä syntyneet 1 159 Kuolleet 1 038 Syntyneiden enemmyys 121 Kuntien välinen

Lisätiedot

Oletus. Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO

Oletus. Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO Oletus 1, 8, 6, 4, 2,, Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO 913 KUM TOT. 912 KUM TOT. Ero ed. vuoteen 1212 KUM TOT. Ennuste ed. vuoden

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät 2014 Pori 28.8.2014 Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riikka Moilanen

Kuntajohtajapäivät 2014 Pori 28.8.2014 Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riikka Moilanen Kuntajohtajapäivät 2014 Pori 28.8.2014 Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riikka Moilanen Lähtökohdat YHTEISÖVERON TUOTTO OULUSSA VUONNA 2001 115 M VUONNA 2013 30 M Lähtökohdat - viiden kunnan kuntaliitos

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

@Jari_Parkkonen #PHliitto. Päijät-Hämeen liitto

@Jari_Parkkonen #PHliitto. Päijät-Hämeen liitto @Jari_Parkkonen #PHliitto MAAKUNNAT ITSEHALLINTOALUEIDEN PURISTUKSESSA VAI TOISINPÄIN? Päijät-Häme osana suurmetropolia, sen rajalla vai ulkopuolella? Jari Parkkonen, maakuntajohtaja, Ossi Savolainen,

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 10 Asianro 144/02.02.02/2012. Kaupunginhallitus 3.12.2012 459:

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 10 Asianro 144/02.02.02/2012. Kaupunginhallitus 3.12.2012 459: Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 10 Asianro 144/02.02.02/2012 Vuoden 2012 talousarviomuutokset Kaupunginhallitus 3.12.2012 459: Talousarviopäällikkö Pirjo Salmelainen Talous- ja strategiapalvelu

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.060-1.318,92 43,1-1.487,56 168,64-738,33-2.226-2.057-2.660 4300 Palvelujen ostot -12.460-9.774,01 78,4-11.261,05 1.487,04-3.084,21-14.345-12.858-12.000

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (15) Kuopion ja Juankosken yhdistymishallitus. Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (15) Kuopion ja Juankosken yhdistymishallitus. Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (15) Julkinen Kokoustiedot Aika maanantai klo 17:30-19:05 Paikka Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone Saapuvilla olleet jäsenet Pekka Kantanen, puheenjohtaja

Lisätiedot

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 Kh:n käsittely 26.10.2015 SISÄLLYSLUETTELO Taloudellinen kehitys 1-3 Tuloslaskelman toteutumisvertailu 30.9.2015 4 Käyttötalousosan toteutumisvertailu

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015 Jenni Kuronen 0 Suomenlahden meriliikennevirrat WP1 Tavoitteet: Selvittää Suomenlahden meriliikennevirrat v. 2007 Tuottaa tulevaisuusskenaarioita Suomenlahden

Lisätiedot

Liite Kh 92. Suoraman koulun peruskorjaus ja laajennus Arkkitehtitoimisto Arsatek Oy arkkitehtuuria

Liite Kh 92. Suoraman koulun peruskorjaus ja laajennus Arkkitehtitoimisto Arsatek Oy arkkitehtuuria Liite Kh 92 Kangasalan kunta n kolmannesvuotisseuranta Suoraman koulun peruskorjaus ja laajennus Arkkitehtitoimisto Arsatek Oy arkkitehtuuria Kh 16.6. Kangasala Kolmannesvuosiseuranta Sisällysluettelo

Lisätiedot

Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymä

Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymä Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymä Kaikk tärkki, mik vetä: meri, pello ja metä. Niist riittä voimi. Tua sää kude, meill o loimi. Ei tartt pelkästäs yrittä, saa tehrä kans. Talousarvio 2007 ja taloussuunnitelma

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

Kotkan - Haminan seudun seutuvaltuusto 1. Cursor, Eagle-talo, Kyminlinnantie 6, Kotka, 1. krs. auditorio

Kotkan - Haminan seudun seutuvaltuusto 1. Cursor, Eagle-talo, Kyminlinnantie 6, Kotka, 1. krs. auditorio PÖYTÄKIRJA Nro 2/2015 Kotkan - Haminan seudun seutuvaltuusto 1 KOKOUSAIKA Tiistai 26.5.2015 klo 14.30 16.15 KOKOUSPAIKKA Cursor, Eagle-talo, Kyminlinnantie 6, Kotka, 1. krs. auditorio KÄSITELTÄVÄT ASIAT

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 63. Ympäristölautakunta 30.08.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 63. Ympäristölautakunta 30.08.2012 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 30.08.2012 Sivu 1 / 1 1525/02.02.02/2012 63 Ympäristölautakunnan seurantaraportti I/2012 Valmistelijat / lisätiedot: Nyyssönen Tuija, puh. (09) 816 24811 Soini Sari, puh. (09) 816 24830

Lisätiedot

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä)

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä) Maakunnan tila 1 Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 27 213 (heinä) 14,5 14, 13,5 13, 12,5 12, 11,5 11, 1,5 1, 9,5 9, 8,5 8, 7,5 7, 6,5 6, 5,5 5, Luku alueen

Lisätiedot

Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2014

Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2014 NÄKYMIÄ MAALISKUU Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/ Julkaisuvapaa torstaina 24.4. klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus maaliskuu Työttömyys kasvaa edelleen, mutta Kaakkois-Suomessa hitaammin kuin Suomessa

Lisätiedot

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2014

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.3.2014 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus kuu 2014 Työttömyyden peruskuva on säilynyt ennallaan. Työttömien määrä

Lisätiedot

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Ennakoima yhessä! - Lapin ennakoinnin toimintamalli Pohjalla tiivis yhteistyö alueviranomaisten,

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

Ulvilan kaupunki Pöytäkirja 6/2014 1

Ulvilan kaupunki Pöytäkirja 6/2014 1 Ulvilan kaupunki Pöytäkirja 6/2014 1 Aika 8.10.2014 klo 15:03 18:00 Paikka Kaupungintalo, kokoustila K1-K2 Käsitellyt asiat: Pykälä Asia Sivu 28 29 30 31 32 33 Kaupungin talouskatsaus 1.1. 31.8.2014 Konserniyhtiöiden

Lisätiedot