Elintarviketeollisuus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Elintarviketeollisuus"

Transkriptio

1

2 Elintarviketeollisuus Toimialaraportti 4/2010 Leena Hyrylä TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

3

4 Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu HELSINKI PL VALTIONEUVOSTO Puhelin (09) Telekopio (09) /2010 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Leena Hyrylä Toimialapäällikkö Kaakkois-Suomen ELY-keskus Julkaisuaika Toimeksiantaja(t) Työ- ja elinkeinoministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Elintarviketeollisuus Tiivistelmä Elintarviketeollisuus on tuotannon arvolla mitattuna neljänneksi suurin teollisuusala Suomessa ja kolmanneksi suurin teollinen työllistäjä. Koko elintarvikeketju työllistää n henkeä, joka on n. 12 % työllisestä työvoimasta. Elintarviketeollisuudessa työskentelee n henkilöä. Elintarviketeollisuuden tuotannon bruttoarvo vuonna 2009 oli 10,4 mrd. euroa (- 1,1 %) ja jalostusarvo 2,4 mrd. euroa (+ 5,7 %). Toimiala jakautuu useisiin eri alatoimialaan, joista jalostusarvoltaan suurimmat ovat lihanjalostus, meijeriteollisuus ja leipomoteollisuus. Elintarvikkeiden ja juomien valmistus työllistää yhteensä n henkilöä. Toimipaikkoja on yli 2000, joista juomia valmistetaan n. 140 toimipaikassa. Toimipaikkoja on kaikkialla Suomessa. Ruoka-Suomen teemaryhmän kokoamien tilastojen mukaan maassaamme on lähes elintarvikealan yritystä. Ala on polarisoitunut harvoihin isoihin ja lukuisaan määrään pieniä yrityksiä. Elintarviketeollisuus on pääosin kotimarkkinateollisuutta. Kotimaan myynnin osuus on yli 80 %. Elintarviketeollisuuden käyttämistä raaka-aineista n. 85 % on kotimaista. Suuret yritykset ovat kansainvälistyneet merkittävästi. Suomessa ja muualla maailmassa ollut taloudellinen taantuma v vähensi elintarvikkeiden vientiä. Viennin arvo v oli 1,2 mrd. euroa (-14,9 %). Elintarviketeollisuuden jäsenyritysten ulkomaan toimintojen liikevaihto v oli 3,9 mrd.euroa. Venäjä on edelleen tärkein vientimaa 24,7 %:n ja Ruotsi toiseksi tärkein 17,4 %:n osuudella koko viennistä. Tärkeimmät vientituoteryhmät olivat juustot, alkoholijuomat, voi, sianliha, sokerikemian tuotteet ja suklaa. Vuonna 2009 Suomeen tuotiin elintarvikkeita 3,2 mrd. eurolla (-2%) ja tärkeimmät tuojamaat olivat Saksa, Ruotsi, Alankomaat ja Ranska. Tuonnissa merkittävimpiä tuotteita ovat alkoholijuomat, hedelmät, juusto, vihannekset ja kasvikset sekä raakakahvi. Elintarviketeollisuuden kannattavuus on melko vaatimatonta, mutta vakaata. Toimialojen väliset kannattavuuserot ovat suuria ja kannattavuuden vaihtelu on toimialojen sisällä merkittävää. Elintarviketeollisuus on vahvistanut kilpailukykyään ja tuottavuuttaan toimintoja määrätietoisesti kehittämällä. Elintarvikemarkkinoilla tapahtuu vuosittain melko vähän kulutusrakenteiden muutoksia, sillä ruoan kulutus on vakaata. Elintarvikkeiden hintoja on seurattu aktiivisesti johtuen osin vuosina 2009 ja 2010 toteutuneista arvolisäveromuutoksista. Kesällä 2010 julkaistiin Kansallinen ruokastrategia Huomisen ruoka. Sen mukaan tavoitteiden toteutumiseksi alalla tarvitaan kuluttajalähtöisyyttä, yhteistä päätöstä tehdä ruoka-alasta kasvuala, ruoan ja ruoan tekijöiden arvostusta sekä uutta ruokapolitiikan ja ruoka-asioiden hallintomallia. TEM:n yhdyshenkilö: Konserniohjausyksikkö/Toimialapalvelu/Esa Tikkanen, puh , ELY-keskuksen yhdyshenkilö: Leena Hyrylä, puh , Asiasanat Elintarviketeollisuus, elintarvikkeiden ja juomien valmistus ISSN ISBN Kokonaissivumäärä 70 Julkaisija Työ- ja elinkeinoministeriö Kieli Suomi Hinta - Kustantaja

5 Publikationsseriens namn och kod Besöksadress Postadress Branschrapport Alexandersgatan HELSINGFORS PB STATSRÅDET Telefon Telefax (09) /2010 Författare Leena Hyrylä Branschchef Närings-, trafik- och miljöcentralen i Sydöstra Finland Publiceringstid Uppdragsgivare Arbets- och näringsministeriet Organets tillsättningsdatum Titel Livsmedelsindustrin Referat Mätt genom värdet av produktionen är livsmedelsindustrin den fjärde största industribranschen i Finland och den tredje största industriella sysselsättaren. Hela livsmedelskedjan sysselsätter ca personer, vilket är ca 12 % av den sysselsatta arbetskraften. Inom livsmedelsindustrin arbetar ca personer. År 2009 uppgick bruttovärdet av produktionen inom livsmedelsindustrin till 10,4 miljarder euro (- 1,1 %) och förädlingsvärdet till 2,4 miljarder euro (+ 5,7 %). Branschen är indelad i flera olika underbranscher, av vilka köttförädling, mejeriindustrin och bageriindustrin är de största när det gäller förädlingsvärdet. Tillverkningen av livsmedel och drycker sysselsätter sammanlagt ca personer. Antalet verksamhetsställen är över och drycker tillverkas på ca 140 av dem. Verksamhetsställen finns överallt i Finland. Enligt statistik som temagruppen vid MatFinland samlat finns det i vårt land närmare företag inom livsmedelsbranschen. Branschen har polariserats till några få större och ett stort antal små företag. Livsmedelsindustrin är till övervägande del en hemmamarknadsindustri. Den inhemska försäljningens andel är över 80 %. Av de råvaror som livsmedelsindustrin använder är ca 85 % inhemska. De stora företagen har internationaliserat sig i betydande grad. Den ekonomiska recessionen år 2009 i Finland och på andra håll i världen medförde att exporten av livsmedel minskade. År 2009 var värdet av exporten 1,2 miljarder euro (-14,9 %). Omsättningen i fråga om utländska verksamheter inom livsmedelsindustrins medlemsföretag år 2009 var 3,9 miljarder euro. Ryssland är fortfarande det viktigaste exportlandet med 24,7 procents och Sverige nästviktigast med 17,4 procents andel av den totala exporten. De viktigaste exportproduktgrupperna var ost, alkoholdrycker, smör, griskött, sockerkemiska produkter och choklad. År 2009 importerades till Finland livsmedel till ett värde av 3,2 miljarder euro (-2%). De viktigaste importländerna var Tyskland, Sverige, Nederländerna och Frankrike. De viktigaste importerade produkterna var alkoholdrycker, frukt, ost, grönsaker och vegetabilier samt råkaffe. När det gäller livsmedelsindustrin är lönsamheten är ganska modest, men stabil. Skillnaderna i lönsamhet mellan olika branscher är stora och lönsamheten varierar betydligt även inom branscherna. Livsmedelsindustrin har stärkt sin konkurrenskraft och produktivitet genom målinriktad utveckling av verksamheter. På livsmedelsmarknaden förekommer ganska få förändringar i konsumtionsstrukturerna, eftersom konsumtionen av mat är stabil. Priserna på livsmedel har övervakats aktivt, delvis beroende på de ändringar i mervärdesskatterna som genomfördes 2009 och Sommaren 2010 publicerades den nationella matstrategin Morgondagens mat. Enligt strategin behövs inom branschen konsumentorientering, ett gemensamt beslut om att omvandla matbranschen till en tillväxtbransch, uppskattning i fråga om mat och dem som tillverkar mat samt en ny förvaltningsmodell för matpolitik och matfrågor, för att målen ska kunna uppnås. Kontaktperson vid arbets- och näringsministeriet: Koncernstyrningsenheten/Branschtjänst/ Esa Tikkanen, tfn Kontaktperson vid närings-, trafik- och miljöcentralen: Leena Hyrylä, tfn , Nyckelord Livsmedelsindustrin, tillverkning av livsmedel och drycker ISSN Sidoantal 70 Utgivare Arbets- och näringsministeriet Språk Finska ISBN Pris - Förläggare

6 Sisällysluettelo Saatteeksi Toimialan määrittely ja sisältö Toimialan kuvaus ja rajaus Toimialan kytkennät muihin toimialoihin Toimialan rakenne Toimialan yritykset ja rakenne Henkilöstö, ammatillinen jakautuma ja työllisyyden kehitys Toimialan alueellinen jakautuma Yrityskannan muutokset Alan suurimpia yrityksiä Markkinoiden rakenne ja kehitys Markkinoiden kehitys Elintarviketeollisuuden asiakkuudet kotimaassa Vienti, tuonti ja muu kansainvälinen toiminta Tuotanto ja tuotantomenetelmät Tuotanto- ja kapasiteettitilanne Laatu ja lainsäädäntö Luomu Luonnonmukainen tuotantotapa Taloudellinen tilanne Kustannusrakenne Kannattavuus ja taloudellinen asema Investoinnit Toimialan keskeiset menestystekijät, ongelmat ja kehittämistarpeet Menestystekijät Keskeiset ongelmat Keskeiset kehittämistarpeet Tulevaisuuden näkymät toimialalla Visio Toimintaympäristön muutostekijät Kilpailukyvyn kehitysennuste Koulutus ja kehittämistoiminta Yhteenvetoanalyysi (SWOT)...54 Lähteet...55 Liite 1: Tilastokeskuksen toimialaluokituksen muutokset Liite 2: Elintarvikkeiden sekä juomien valmistuksen tunnuslukuja (mediaanitietoja) Liite 3. Finpro ry: Kansainvälistymiskatsaus ELINTARVIKETEOLLISUUS 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 5

7 Saatteeksi Toimialaraportit julkaisusarjan lähtökohtana on koota ja yhdistää eri lähteiden aineistoja toimialakohtaisiksi perustietopaketeiksi, jotka tarjoavat asiantuntijoiden näkemyksen pkyritysten päätöksenteon apuvälineeksi. Vuosittain päivitettävä sarja käsittää seitsemän päätoimialaa: elintarviketeollisuus, elektroniikkateollisuus, kivi- ja kaivosteollisuus, metalliteollisuus, puutuoteteollisuus, bioenergia sekä matkailu- ja palvelualat. Raportit ovat veloituksetta saatavissa TEM Toimialapalvelun nettisivuilta osoitteessa www. toimialaraportit.fi. Toimialaraporttien keskeiset tilastotiedot päivittyvät nykyisin Toimiala Online kuvatietokannan kautta. Ne ovat saatavissa ao. raportin kohdalla. Toimiala Online-tietopalvelu on uudistunut kesän 2010 aikana siten, että kaikkien toimialaryhmien laajat tunnuslukutiedot mm. yrityskokoluokittain ovat vapaasti saatavissa Toimiala Online-tietopalvelusta, osoitteesta Elintarviketeollisuus on Suomen neljänneksi suurin teollisuudenala metalli-, metsä ja kemianteollisuuden jälkeen. Tämä toimialaraportti käsittelee Elintarvikkeiden valmistusta (TOL 10) ja Juomien valmistusta (TOL11). Raportissa käsitellään elintarviketeollisuuden nykytilaa ja tulevaisuuden näkymiä. Esitetyt arviot ja kannanotot perustuvat uusimpiin käytettävissä oleviin lähdeaineistoihin ja tilastoihin sekä tehtyihin haastatteluihin. Raportti on päivitetty Kari Välimäen v tekemästä toimialaraportista. Raporttiin sisältyy Finpro ry:n tekemä kansainvälistymiskatsaus, joka käsittelee lähiruokatrendiä ja sen hyödyntämistä suomalaisissa yrityksissä. Katsauksen ovat laatineet johtava konsultti Esa Wrangin kanssa Heli Pasanen-Zentz (Finpro Ranska), Terhi Rasmussen (Finpro Skandinavia) ja Jenni Mäkipää (Finpro Italia). Toimialapäälliköt ovat laatineet toimialaraporttien tueksi omat rahoitusnäkemyksensä ensisijaisesti ELY-keskusten tukien suuntaamiseksi sekä yritystoiminnan kehittämiseksi. Rahoitusnäkemykset edustavat kunkin tekijän henkilökohtaisia näkemyksiä. Tavoitteena on, että rahoitusnäkemykset yhdessä toimialaraporttien ja Toimiala Online-tilastokuvien kanssa muodostavat kattavan perustietopaketin, joka osaltaan tukee eri tahoja yrityshankkeiden valmistelussa sekä työvoiman koulutuksen suuntaamisessa. Rahoitusnäkemys on aiemmin ollut vain viranomaiskäytössä, mutta nyt se on vapaasti saatavilla, edellyttäen kuitenkin rekisteröintiä (jolla saa samalla käyttöönsä toimialaraportit). Haluan esittää kiitokseni kaikille niille henkilöille, yrityksille ja yhteistyökumppaneille, jotka ovat olleet myötävaikuttamassa tämän raportin syntymiseen. Toivon, että raportti antaa virikkeitä alan yrityksille niiden kehittäessä toimintaansa sekä sytykkeitä muille alasta kiinnostuneille. Lappeenrannassa, lokakuussa 2010 Leena Hyrylä, Toimialapäällikkö 6 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ELINTARVIKETEOLLISUUS 2010

8 1 Toimialan määrittely ja sisältö 1.1 Toimialan kuvaus ja rajaus Elintarviketeollisuus on Suomessa tuotannon arvolla mitattuna neljänneksi suurin teollisuusala metalli-, metsä- ja kemianteollisuuden jälkeen ja kolmanneksi suurin teollinen työllistäjä. Koko elintarvikeketju työllistää n henkeä, joka on n. 12 % työllisestä työvoimasta. Elintarviketeollisuudessa työskentelee n henkilöä (- 2,6 %). Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan tuotannon bruttoarvo v oli 10,4 mrd. euroa (- 1,1 %) ja jalostusarvo 2,4 mrd. euroa (+5,7%). Elintarviketeollisuus jakautuu kahteen päätoimialaan elintarvikkeiden valmistukseen (TOL 10) ja juomien valmistukseen (TOL 11) sekä useisiin alatoimialoihin. Liitteessä 1 on esitetty Tilastokeskuksen elintarvikealaa koskevaan toimialaluokitukseen v tulleet muutokset. Taulukko 1: Elintarviketeollisuuden tuotannon brutto- ja jalostusarvo v ennakko Bruttoarvo Muutos-% Jalostusarvo Muutos-% 10 Elintarvikkeiden valmistus , ,6 101 Teurastus, lihan säil.kä. ja lihatuot. valm , ,3 102 Kalan, äyr. ja nilv. jalostus ja säil , ,3 103 Hedelmien ja kasvisten jalostus ja säil , Kasvi- ja eläinöljyjen ja -rasvojen valm.s , ,1 105 Maitotaloustuotteiden valmistus , ,6 106 Mylly- ja tärkkelystuotteiden valmistus , ,4 107 Leipomotuot., makaronien yms. valm , ,8 108 Muiden elintarvikkeiden valmistus , ,1 109 Eläinten ruokien valmistus , Juomien valmistus , Lähde: Toimiala Online /Tilastokeskus, teollisuuden rakennetilasto. Elintarviketeollisuus kehittää ja valmistaa kotimaisista maataloustuotteista sekä tuontiraakaaineista ruokaa kuluttajille. Raaka-aineista n. 85 % on kotimaista. Elintarviketeollisuus on Suomessa suurin kulutustavaroiden valmistaja. Yritysten asiakkaina ovat vähittäiskauppa, HoReCa-sektori, muut elintarvikeyritykset ja kuluttajat. Elintarviketeollisuus osaltaan huolehtii maamme elintarvikeomavaraisuudesta sekä ylläpitää ruokakulttuuriamme. Ala kuuluu arvostettuihin toimialoihin. Elintarviketeollisuuden tuottavuus Suomessa on parempi kuin ns. vanhoissa EU-maissa keskimäärin. Ala on kasvattanut kilpailukykyään ja tuottavuuttaan toimintojaan määrätietoisesti kehittämällä. ELINTARVIKETEOLLISUUS 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 7

9 Vielä 1990-luvun alussa pääosin kotimarkkinoilla toiminut elintarviketeollisuus on kansainvälistynyt EU-jäsenyyden aikana. Kansainvälistyminen ja maailmanmarkkinahintojen vaihtelut heijastuvat yhä voimakkaammin myös Suomeen. Elintarviketeollisuuden toimintaympäristöön viime vuosina ovat vaikuttaneet raaka-aineiden sekä muiden tuotantotekijöiden kallistuminen ja sitä myötä ruoan hinnan kallistuminen, kaupan ketjuliiketoiminnan vahvistuminen, julkisten hankintojen monimutkaistuminen sekä erilaisten vastuullisuus- ja lähiruokanäkökulmien korostuminen. Tuonti on lisääntynyt ja kuluttajakäyttäytyminen erilaistunut entisestään. Elintarviketuotanto ja ruokapalvelut ovat jatkaneet keskittymistään. Kaupan vapautumisen seurauksena myös pelkästään kotimarkkinoilla toimivilta yrityksiltä vaaditaan sopeutumista kansainvälistyvään kilpailuun. Kaupan ketjuliiketoiminnan kehittyminen vaikuttaa elintarviketeollisuuden toimintaympäristöön. Sen tavoitteena on tehostaa kaupan toimintoja ja tuottavuutta. Tehokkaiden logististen toimintamallien ja ketjujohtamisen avulla kauppa edellyttää tavarantoimittajiltaan ketjuliiketoiminnan osaamista, oman asiakkuuden kehittämiseen tähtäävää kumppanuutta ja hyvää toimitusvarmuutta ajankohdasta tai sesongista riippumatta. Ketjumaisen liiketoiminnan nähdään kaventavan paikallisuutta sekä lisäävän hierarkkisuutta. Monessa tapauksessa elintarvikealan yritykset ylläpitävät eri asiakkaille erilaisia standardeja. Useat erilaiset toimintamallit voivat hidastaa alan tehokkuutta ja tuottavuutta. Kauppa haluaa kehittää ja markkinoida omia private label -tuotteita ja vastata siten kilpailuun kuluttajien huomiosta. Kotimaisten kauppaketjujen tavoitteena on lisätä private label tuotteiden lukumäärää ja menekkiä. Useimmille elintarvikeyrityksille private label tuotteiden valmistus on strateginen valinta, joka tasaa tuotantokapasiteettia ja tuo tasaista tulovirtaa sekä jakaa kiinteitä kustannuksia. Vahva, kuluttajien haluama brändi on kuitenkin monelle yrityksille private label tuotteita tärkeämpi asia, sillä omien brändiensä hallinnasta yritys vastaa itse. Kilpailu private label -tuotteista käydään usein sähköisen huutokaupan avulla yritysten kesken, joista yhä suurempi osa on ulkomaisia yrityksiä. Elintarvikkeiden kysyntään ovat vaikuttaneet myös arvonlisäverokannan muutokset, jotka tulivat voimaan kaupparuoassa ja ravintolaruoassa sekä yleisen ja ruokaalv:n nosto yhdellä prosenttiyksiköllä Valmisteverojen käyttöönotto makeisissa ja jäätelössä sekä virvoitusjuomaveron nostaminen vuonna 2011 tulee vaikuttamaan veron kohteena olevien tuoteryhmien kysyntään sekä tuonnin lisääntymiseen. Kesällä 2010 julkaistiin Kansallinen ruokastrategia Huomisen ruoka, jonka tarkoituksena on viitoittaa elintarvikeketjun tulevaisuutta v asti. Sen laatiminen tuli ajankohtaiseksi mm. elintarvikkeiden globaalin kysynnän ja tarjonnan vaihteluiden lisääntymisestä, ilmastomuutokseen liittyvistä tekijöistä ja kasvavasta bioenergian tarpeesta. Ruoan ja veden ollessa jokapäiväisiä välttämättömyyshyödykkeitä, on tarve varmistaa niiden riittävä ja laadukas saaminen. Lisäksi on tärkeätä turvata ruokajärjestelmässä toimivien alkutuottajien, kaupan ja ammattikeittiöiden kannattavuus sekä kilpailukykyinen toiminta, sillä vain kannattava toiminta takaa jatkuvuuden. 8 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ELINTARVIKETEOLLISUUS 2010

10 Huomisen ruoka vision toteutumiseksi tarvitaan kuluttajalähtöisyyttä, yhteistä päätöstä tehdä ruoka-alasta kasvuala, ruuan ja ruuan tekijöiden arvostuksen lisäämistä sekä uutta ruokapolitiikan ja ruoka-asioiden hallintomallia. Strategian mukaan ruokaketjun tulee ottaa tavoitteekseen kasvattaa arvoaan neljä prosenttia joka vuosi ja kaksinkertaistaa siten arvonsa 20 mrd. euroon vuoteen 2030 mennessä. Panimo- ja virvoitusjuomateollisuus on maamme vanhempia teollisuudenaloja ja alan yrityksissä työskentelee n henkeä. Alan lasketaan työllistävän liitännäiselinkeinot huomioiden välillisesti henkeä. Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton jäsenyritysten kotimaan myynti v laski 0,8 % ja oli 820 milj. litraa. Kotimaista olutta myyntiin yht. 419 milj. litraa ja suurin osa siitä myyntiin vähittäiskaupan kautta. Oluen ravintolamyynnin osuus 16 % ja se laski v Alkon osuus oluen myynnistä oli 2,4 %. Long drink- juomien kulutus on ollut kasvussa ja niitä myytiin 42,2 milj. litraa. Siidereiden myynti on laskenut ja se oli 32,5 milj. litraa. Virvoitusjuomia myytiin 267,9 milj. litraa ja kivennäisvesiä 58,9 milj. litraa. Sekä kivennäisvesien että virvoitusjuomien myynti laski v Sokerittomien virvoitusjuomien osuus virvoitusjuomamyynnistä on n. 35 %. Virvoitusjuomien ja kivennäisvesien sekä oluiden tuonti on vientiä merkittävästi suurempi, vaikka tuonti väheni v Toimialan kytkennät muihin toimialoihin Kuvio 1: Elintarvikealan arvoketju Maatalous Raaka-aineet Päivittäistavaramyymälät Elintarviketeollisuus Päivittäistavarakaupan logistiikkayhtiöt HoReCa Julkinen Yksityinen Kuluttajat Alihankkijat Raaka-aineet Pakkaukset Palvelut HoReCa-tukut Muut Kioskit Huoltamot Lähde: Elintarviketeollisuusliitto. ELINTARVIKETEOLLISUUS 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 9

11 2 Toimialan rakenne 2.1 Toimialan yritykset ja rakenne Elintarvikealan toimipaikkoja on kaikkialla Suomessa. Elintarvikkeiden valmistuksen toimipaikkoja v oli Tilastokeskuksen tietojen mukaan n.1.900, joista juomia valmistettiin lähes 140 toimipaikassa. Eniten toimipaikkoja on tuoreiden leipomotuotteiden valmistuksessa. Ruoka-Suomen tilastojen mukaan maassamme on lähes elintarvikealan yritystä. Monialaisissa maatiloissa n. 600 harjoitetaan elintarvikkeiden jalostusta. Toimipaikkojen lukumäärä on ollut viime vuosina lievässä laskussa. Ala on polarisoitunut harvoihin isoihin ja lukuisiin pieniin yrityksiin. Yli 250 henkilöä työllistäviä toimipaikkoja tilastojen mukaan oli 24. Tilastokeskuksen tilastojen mukaan oli 885 yritystä, joista 67 % työllisti alle 5 henkilöä. Taulukko 2: Elintarviketeollisuuden toimipaikkojen lukumäärä alatoimialoittain Elintarvikkeiden valmistus Teurastus, lihan säilyvyyskäsittely ja lihatuotteiden valmistus Kalan, äyriäisten ja nilviäisten jalostus ja säilöntä Hedelmien ja kasvisten jalostus ja säilöntä Kasvi- ja eläinöljyjen ja -rasvojen valmistus Maitotaloustuotteiden valmistus Mylly- ja tärkkelystuotteiden valmistus Leipomotuotteiden, makaronien yms. valmistus Muiden elintarvikkeiden valmistus Eläinten ruokien valmistus Juomien valmistus Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri. 2.2 Henkilöstö, ammatillinen jakautuma ja työllisyyden kehitys Elintarviketeollisuus työllistää n työntekijää. Henkilöstömäärä on vähentynyt vuosittain. Vähennykset ovat koskeneet myös toimihenkilöitä. Peruskehityksenä työllisten määrän on arvioitu vähenevän n. 22 % ja tavoitekehityksenä määrän arvioidaan laskevan peruskehitystä vähemmän, n. 16 %. Ulkoistamista on tehty esim. kuljetusten sekä puhdistuspalveluiden osalta jo vuosia; uutena piirteenä on osittainen markkinoinnin ulkoistaminen. Koko elintarvikeketjun on arvioitu työllistävän n henkilöä. 10 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ELINTARVIKETEOLLISUUS 2010

12 Taulukko 3: Elintarviketeollisuuden henkilöstö Elintarvikkeiden valmistus Teurastus, lihan säilyvyyskäsittely ja lihatuotteiden valmistus Kalan, äyriäisten ja nilviäisten jalostus ja säilöntä Hedelmien ja kasvisten jalostus ja säilöntä Kasvi- ja eläinöljyjen ja -rasvojen valmistus Maitotaloustuotteiden valmistus Mylly- ja tärkkelystuotteiden valmistus Leipomotuotteiden, makaronien yms. valmistus Muiden elintarvikkeiden valmistus Eläinten ruokien valmistus Juomien valmistus Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri. Kuvio 2: Työssäkäyvien ikärakenne elintarviketeollisuudessa Elintarvikkeiden valmistus 11 Juomien valmistus Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri. Elintarviketeollisuuden työllisten ikärakenne on pääosin samanlainen kuin koko teollisuudessa, mutta nuoria ikäluokkia (19 24 v) työskentelee elintarviketeollisuudessa muuta teollisuutta enemmän. Yli 57 vuotiaita työskentelee ikäluokittain yhä vähemmän. ELINTARVIKETEOLLISUUS 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 11

13 Työvoiman kysynnän ja tarjonnan alueellinen kohtaantotilanne elintarvikealan ammateissa seutukunnittain ilmenee kuvion 3 kartasta. Tarkastelu on tehty työ- ja elinkeinotoimistoihin ilmoitettujen avointen työpaikkojen ja työ- ja elinkeinotoimistoihin työttömäksi rekisteröityjen pohjalta. Tarkastelun ulkopuolelle ovat jääneet siten ne avoimet työpaikat, jotka eivät ole tulleet toimistojen tietoon ja muut kuin työttömäksi rekisteröityneet työnhakijat. Kuvaan on lisäksi merkitty työ- ja elinkeinotoimistojen toukokuussa 2010 raportoimat elintarvikealan avoimet työpaikat, joita on ollut vaikea täyttää. Tällä hetkellä työvoimaa on saatavilla useimmilla alueilla. Alueilla, missä elintarvikeala on vahva, on myös pulaa työntekijöistä. Kuvio 3: Työvoiman kohtaantotilanne elintarvikealan ammateissa toukokuussa 2010 Työvoiman kohtaantotilanne tammi - toukokuu 2010 Elintarviketeollisuus Vaikeuksia työvoiman saannissa (alle 2 työtöntä/paikka) Kysyntä ja tarjonta tasapainossa (2-4,9 työtöntä/paikka) Hieman ylitarjontaa (5-9,9 työtöntä/paikka) TE -toimiston raportoima vaikeasti täytettävä paikka, toukokuu 2010 Suurta ylitarjontaa (väh. 10 työtöntä/paikka) Lihavalmistetyöntekijä Leipuri Lähde: TEM. Pk-yritysbarometrin 2/2010 -tutkimukseen osallistuneista elintarvikealan yrityksistä 14 % odottaa henkilöstön määrän kasvavan seuraavan vuoden aikana ja 7 % arvioi määrän laskevan. Suurin osa vastaajista, 79 %, arvioi määrän pysyvän ennallaan. 12 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ELINTARVIKETEOLLISUUS 2010

14 2.3 Toimialan alueellinen jakautuma Toimipaikkojen alueellisessa jaossa ei ole viime vuosina tapahtunut merkittäviä muutoksia. ELY-keskusalueittain tapahtuneet muutokset heijastelevat pääsääntöisesti toimipaikkojen valtakunnallisen määrän muutoksia. Taulukko 4: Elintarviketeollisuuden toimipaikkojen jakautuma ELY-alueittain Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Häme Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Ahvenanmaa Lähde: Toimiala Online, Tilastokeskus/yritys- ja toimipaikkarekisteri. ELINTARVIKETEOLLISUUS 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 13

15 Taulukko 5: Toimipaikkojen jakautuma ELY-alueittain ja alatoimialoittain Teur., lihan s.käsit. ja lihat. valm. 102 Kalan, äyr. ja nilv. Jal. ja säil. 103 Hedelmien j a k a s v. Jal. ja säil. 104 Kasvija eläinöl. ja -rasv. valm. 105 Maitot. tuot. Valm. 106 Mylly- ja tärkkelyst. valm. 107 Leipomot., makaro. yms. valm. 108 Muiden elintarv. valm. 109 Eläinten ruok. Valm. 11 Juomien valm. Koko maa Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Häme Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Ahvenanmaa Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri. 2.4 Yrityskannan muutokset Elintarvikealan yrityskenttä on jatkuvassa muutoksessa; osa yrityksistä lopettaa, mutta uusiakin aloittaa. Lopettaneita ja konkurssiin menneitä yrityksiä on 2000-luvulla ollut enemmän kuin aloittaneita. Vuonna 2009 aloitti 119 ja lopetti 113 elintarvikealan yritystä. Asiakastiedon tilastojen mukaan konkurssien osuus on ollut elintarviketeollisuuden yrityskannasta keskimäärin alle 3 %. Taulukko 6: Aloittaneet, lopettaneet ja konkurssiin haetut elintarvikealan yritykset Aloittaneita yrityksiä Lopettaneita yrityksiä Konkursseja Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkatilastot, konkurssit toimialoittain. 14 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ELINTARVIKETEOLLISUUS 2010

16 Kuviossa 4 on esitetty pk-yritysbarometriin 2/2010 vastanneiden yritysten arviot sukupolven tai omistajavaihdoksista. Arviolta seuraavan viiden vuoden kuluessa n. 30 % yrityksiä tapahtuu vaihdoksia. Kuvio 4: Yrittäjien arviot (n= 143) sukupolven/omistajavaihdoksesta lähimmän viiden vuoden aikana Ei 66,0% (93) Kyllä, 1-2 vuoden sisällä 14,2% (20) Kyllä, 3-5 vuoden sisällä 12,8% (18) Ei osaa sanoa 7,1% (10) 0% 20% 40% 60% 80% 100% Lähde: Pk-yritysbarometri 2/2010, Suomen Yrittäjät, Finnvera ja TEM. ELINTARVIKETEOLLISUUS 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 15

17 2.5 Alan suurimpia yrityksiä Suomen suurimmat elintarvikealan yritykset ovat usein rakenteeltaan konserneja. Konsernirakenteesta johtuen toimialana voi olla muukin kuin elintarvikkeiden jalostukseen liittyvä. Taulukko 7: Elintarviketeollisuuden suurimpia yrityksiä v Toimialana mm. Liikevaihto milj. Henkilöstö HKScan - konserni liha- ja siipikarjatuotteiden valmistus Valio -konserni maitotaloustuotteiden ja juuston valmistus Fazer -konserni leipomotuotteet, makeiset, suklaa Atria -konserni liha- ja siipikarjatuotteiden valmistus Altia -konserni alkoholijuomien tislaus ja sekoittaminen Vaasan -konserni leipomotuotteet Sinebrychoff mallas- ja virvoitusjuomat Raisio -konserni myllytuotteet, rehut Saarioinen -konserni lihanjalostus, valmisruoka,säilykkeet Hartwall -konserni mallas- ja virvoitusjuomat Pohjolan Maito - konserni maitotaloustuotteiden, rasvojen valmistus Tuottajain Maito - konserni maitotaloustuotteiden, rasvojen valmistus Polttimo Oy mallas, entsyymit, aromit, viljakauppa Bunge Finland Oy margariini ja ravintorasvat Leaf Suomi Oy sokerin, suklaan, makeisten valmistus Danisco Sweeteners sokeri Felix Abba Oy Ab hedelmien, marjojen ja kasvisten jalostus Ingman Group -konserni jäätelö, huom. Meijeribusiness Arla Osuuskunta Länsi-Maito maitotaloustuotteiden ja juuston valmistus Lähde: Kauppalehti Online / Talouselämä , Suomen suurimmat yritykset, Suomen Asiakastieto Oy. 16 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ELINTARVIKETEOLLISUUS 2010

18 3 Markkinoiden rakenne ja kehitys 3.1 Markkinoiden kehitys Elintarviketeollisuus on Suomessa pääosin kotimarkkinateollisuutta. Kotimaisen valmistuksen osuus elintarvikkeiden vähittäismyynnistä on n. 81 %. Paikallisuus on myös ominaista elintarvikealallemme. Perinteisen vahvan kotimaan markkina-aseman lisäksi elintarviketeollisuutemme on etabloitunut onnistuneesti Itämeren ympäristöön ja Venäjälle. Teollisuuden keskittyminen ja sopimuspohjaisen toiminnan vahvistuminen ovat leimanneet myös EU-jäsenyyskauttamme. Elintarviketeollisuudelle on tyypillistä muutamien toimijoiden vahva rooli; maidon vastaanotto (Valio 86 %), keskittynyt lihan hankinta (80 %) HKScanille ja Atrialle, Vaasan ja Fazer Leipomot valmistavat n. 60 % leipomotuotteista ja myllyteollisuudessa neljän suurimman osuus on n.95 %. Suomen elintarvikeomavaraisuus eli tuotannon % -osuus kulutuksesta (tuotanto + tuonti) on vaihdellut tällä vuosikymmenellä eri tuoteryhmissä. Maitotuotteiden, nesteomavaraisuus v oli 99 %. Lihavalmisteiden osalta naudanlihan omavaraisuus oli 86 % ja sianlihan 112 %. Kananmunien omavaraisuus on vähentynyt, mutta se on yhä 106 %. Leipäviljan omavaraisuusaste oli kokonaisuudessaan 114 %. Kasvisten suhteen omavaraisuus vaihtelee; esim. perunalla se oli 98 %, tomaatilla 62 % Kulutus Suomessa oli v lopussa lähes 1,5 milj. perhettä ( ). Yksin asuvia maassamme on yli miljoona henkeä ( ). Perheen keskikoko oli n. 2,8 henkeä. Suomessa elintarvikkeiden ja juomien kulutusmenot ovat yht. 20,1 mrd. euroa. Kotiin hankittavien elintarvikkeiden ja juomien osuus on 11,4 mrd. euroa. Kotitalouksien kulutusmenoista 12,4 % käytetään elintarvikkeisiin. Sisällytettäessä vienti sekä maataloustuotantoon liittyvät tuet on elintarviketaloudessa liikkuvien rahavirtojen arvo n. 24 mrd. euroa, ja se vastaa n. 13 % Suomen bruttokansantuotteesta. ELINTARVIKETEOLLISUUS 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 17

19 Kuvio 5: Yksilölliset kulutusmenot käyttötarkoituksen mukaan v Hotellit, kahvilat ja ravintolat 8 % Sekalaiset tavarat ja palvelut 9 % Elintarvikkeet, juoma, tupakka 18 % Virkistys, kulttuuri ja koulutus 12 % Vaatetus ja jalkineet 5% Terveys 5 % Sisustus ja kodinhoito 5 % Kuljetus ja tietoliikenne 12 % Asuminen 27 % Lähde: Findikaattori / Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito. Ruuan kulutuksessa muutokset eivät yleensä ole suuria. Muutoksia kuitenkin tapahtuu elintarvikeryhmien välillä että niiden sisällä. Nykykuluttaja haluaa entistä jalostetumpia ja käyttövalmiimpia elintarvikkeita ja esim. valmisruokien markkinat ovat kasvaneet ja monipuolistuneet 2000-luvulla. Maidon juonti on vuosien varrella korvautunut juuston ja jogurtin kulutuksena. Jogurtin kulutus on n. 22,8 l/henkilö. Juustojen kulutuksen arvioidaan kasvavan jatkossa maltillisemmin. Lihan kokonaiskulutus on kasvanut ja pääosin se johtuu siipikarjalihan kulutuksen kasvusta. Väestön ikääntyminen, kuluttajien fragmentoituminen, sähköistymisen ja palveluiden lisääntyminen, monikanavaisuus sekä vallitsevat taloudelliset tilanteet vaikuttavat markkinoihin sekä kulutukseen. Ruokasuositukset muuttuvat lähivuosien aikana. Asukasta kohti yksityiset ravintomenot ilman muita juomia v olivat 2042 euroa. Kuviossa 6 on esitetty ravintomenojen kulutusjakauma. Ravintomenot vaihtelevat hieman kotitaloustyypeittäin. Lähiruoka on vahva trendi Suomessa ja maailmalla. Lähiruokatyöryhmä määritteli v lähiruuan ruuantuotannoksi ja kulutukseksi, joka käyttää oman alueensa raaka-aineita ja tuotantopanoksia edistäen oman alueensa taloutta ja työllisyyttä. Käsitteen määrittely vaihtelee toimijoittain, mutta sille on ominaista läheisyyden lisäksi aluetaloudellinen näkökulma sekä markkinointitapaan liittyvä suoraan kuluttajalle liittyvä ajattelu. Lähiruoan kulutuksen arvioidaan kasvavan merkittävästi, sillä v markkinoiden koon ennustetaan olevan milj. euroa. Lähiruokamarkkinat arvioitiin v olleen noin 74 milj. euroa. Kasvu riippuu kuitenkin tarjoajien kasvavasta kiinnostuksesta, kysynnästä sekä lähiruoan edistämisen poliittisesta tuesta. Myös logistisia ratkaisuja pitää kehittää. Toimialaraporttiin sisältyy erillinen Finpro ry:n asiantuntijoiden laatima katsaus lähiruoan kansainvälitysmahdollisuuksista. 18 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ELINTARVIKETEOLLISUUS 2010

20 Kuvio 6: Kotitalouksien ravintomenojen %-osuudet asukasta kohden v Muut (ei sisällä muita juomia) 11 % Sokeri 1 % Kahvi,tee ja kaakao Peruna ja 3 % perunavalmisteet 3 % Leipä ja viljatuotteet 18 % Hedelmät ja kasvikset 17 % Rasvat ja öljyt 2 % Liha ja lihatuotteet 22 % Lähde: Suomen Ruokatieto / Tietohaarukka. Kala ja kalatuotteet 4 % Maito, juusto, munat 19 % Taulukko 8: Eräiden elintarvikkeiden kulutus henkeä kohti vuosina % ed.v. Nestemäiset maitotuotteet kg 189,7 189,6 190,2 188,1 185,9-1,2 Maidot, l 134,6 133,7 133,1 132,1 130,8-0,9 Kermat, l 5,8 5,8 6 5,8 5,8 0,4 Juotavat piimät,l 13,5 13, ,6 12,1-3,7 Jogurtit 19,1 20,6 22,1 22,4 22,5 0,5 Juusto (sis. Rahka), kg 18,6 19,1 19,9 19,9 20,7 4,3 Voi, kg 2,7 2,6 2,8 2,7 2,9 5,3 Ravintorasvat yhteensä kg 13,1 12,9 13,2 13,1 Jäätelö, l 14 13,7 13,3 12,6 12,9 2,4 Liha yhteensä, kg 68,7 69,2 70,9 71,7 70,8-1,2 Naudanliha,kg 18,6 18,5 18,7 18,2 17,8-2,1 Sianliha,kg 33,5 34,3 34,9 35,3 34,4-2,5 Siipikarjanliha, kg 16,1 15,7 16,4 17,2 17,5 1,4 Kananmunat, kg 9,3 9,3 9,3 9,4 9,5 1,1 Kala, kg 14,1 14,5 16,7 15,6 Viljat yhteensä, kg 78,8 78,7 79,8 80,2 79,5 Vihannekset yhteensä, kg 68,4 65,3 68,5 68,6 71,5 4,2 Hedelmät ja marjat,kg 90,4 83,4 86,2 81,3 Lähde: Suomen Gallup Elintarviketieto Oy, TIKE. ELINTARVIKETEOLLISUUS 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 19

21 3.1.2 Hintakehitys Ruoan hintakehitystä on seurattu aktiivisesti. Elintarvikkeiden hinnat laskivat Suomessa alkuvuodesta. Osaltaan tämä johtui tapahtuneesta alv:n alentumisesta. Elokuussa 2010 elintarvikkeiden hinnat olivat keskimäärin 5 % edullisempia edelliseen vuoteen verrattuna. Päätuoteryhmistä maitotuotteiden ja munien hinnat olivat halventuneet eniten. Maitotaloustuotteiden hintojen alenemiseen saattoi osaltaan vaikuttaa hinnaltaan edullisempien maitotaloustuotteiden lanseeraukset. Vilja- ja leipätuotteissa hinnat ovat laskeneet n. 5 % ja lihatuotteissa n. 6 %. Muissa tuoteryhmissä hintojen muutos on ollut pienempi. Heinäkuussa toteutunut yleinen alv-nousu yhdellä prosentilla ei näkynyt päätuoteryhmissä heinä-elokuussa. Kuluttajahinnoissa korotus realisoitui syyskuussa, kun teollisuuden ja kaupan väliset sopimukset loppuvuoden hinnoista astuivat voimaan. Ruoan hinta on lähtenyt nousuun syyskuussa ja nousun arvioidaan kiihtyvän v alkupuolella. Kallistumisen arvioidaan olevan yleistä hintakehitystä nopeampi. (PTT-katsaus 3/2010). Kuvio 7: Elintarvikkeiden hintojen kehitys Yleiset kuluttajahinnat Elintarvikkeiden kuluttajahinnat Elintarvikkeiden valmistajahinnat Lähde: Elintarviketeollisuusliitto; indeksi 1994 = 100. Muissa EU-maissa ruoan hinnan lasku pysähtyi keväällä ja hinnat ovat nousseet kesäkuun alusta. EU-27:ssa elintarvikkeiden elokuun hinnat olivat keskimäärin 1,8 % korkeammat vuoden takaiseen verrattuna. Suomessa valmistajien ja kaupan neljän kuukauden sopimussyklistä johtuen loppuvuoden kustannusnousut siirtyvät hintoihin ensi vuonna. Tammikuussa 2011 ruoan hinnan arvioidaan olevan keskimäärin 3,4 % kalliimpi ed. vuoden tammikuuhun verrattuna. Hinnan nousun arvioidaan olevan suurin leipä- ja viljatuotteissa (n. 7,3 %). Lihan hinnan arvioidaan kallistuvan n. 4,7 % ja munien sekä maitotuotteiden n. 2,3 %. Hintojen nousu tasoittuu v aikana, sillä raaka-ainehintojen nousu, tulevien palkankorotusten vaikutukset ja erilaiset veronkorotukset realisoituessaan siirtyvät hintoihin alkuvuodesta. Myös energiaveron korotukset välillisten vaikutusten kautta vaikuttavat 20 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ELINTARVIKETEOLLISUUS 2010

22 hintoihin. Erilaiset veronmuutokset vaikuttavat oleellisesti ruoan hintaan. Joulukuun 2011 hintojen oletetaan olevan keskimäärin 3,6 % korkeammalla tasolla kuin joulukuussa Tuonti, esim. lihatuotteissa ja maitotaloustuotteissa, hillitsee hintojen nousua.(ptt-katsaus 3/2010). Myös tuontituotteiden hintojen arvioidaan nousevan. Hinnankorotukset johtuvat kustannusrakenteiden kallistumisesta Liikevaihdon kehitys ja kasvuhakuisuus Kuvio 8: Liikevaihdon kehitys (trendi) valituilla elintarvikealan toimialoilla Indeksi 2005= / / / / / / / / / / / Teurastus, lihan säilyvyyskäsittely ja lihatuotteiden valmistus 103 Hedelmien ja kasvisten jalostus ja säilöntä 105 Maitotaloustuotteiden valmistus 1071 Leivän valmistus; tuoreiden leivonnaisten ja kakkujen valmistus Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, liiketoiminnan kuukausikuvaajat; indeksi 2005 = 100. Elintarvikealan suhdanneriippuvuus on muuta teollisuutta vähäisempää. Maailmalla valinnut talouskriisi syveni v lamaksi, joka vaikutti myös Suomen elintarvikealaan. Liikevaihdon kehitys on laskenut loppukesästä 2008 alkaen. Taloudellinen epävarmuus heijastui kuluttajakäyttäytymiseen. Kuluttajien todettiin ostavan aiempaa vähemmän, suosivan edullisempia tuotteita sekä peruselintarvikkeita ja hakeutuvan edullisimpana pitämiinsä ostospaikkoihin. Taloudellisen epävarmuuden lisääntyminen ja ostovoiman kaventuminen ilmenivät siten, että kuluttajat tekivät tarkemmin valintoja tuotteiden välttämättömyyden perusteella. Nielsenin tekemässä tutkimuksessa todettiin, että huhtikuussa 2010 suomalaisista vastaajista 60 % mainitsi yhtenä säästötoimenpiteenään siirtymisen edullisempiin tavaramerkkeihin. Lokakuussa 2009 vastaava luku oli 65 %. Keväällä 2010 tapahtuneiden työtaistelutoimien arvioidaan vähentävän noin puolella prosentilla tämän vuoden kokonaistuotantoa. Vuoden 2011 tuotannon oletetaan palautuvan tavanomaiselle tasolle. Paikallisille pienyrityksille lakkotilanne tarjosi mahdollisuutta tarjota lähiruokatuotteita, mutta toisaalta se osaltaan saattaa lisätä kaupan sekä ammattikeittiöiden ELINTARVIKETEOLLISUUS 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 21

23 tuontituotteiden ostohalukkuutta. Liiketoiminnan kuukausi-kuvaajat kertovat n. kolmen kuukauden viiveellä tietoa Suomen markkinoiden kehityksestä. Kuvion 8 indeksit mittaavat liikevaihdon muutosta suhteutettuna v tasoon. Liikevaihtotieto ei sisällä arvonlisäveroa. Elintarvikeyritykset suhtautuvat tulevaisuuteen positiivisesti ja 52 % pk-yritysbarometriin 2/2010 vastanneista arvioi liikevaihdon paranevan ja 42 % ennakoi tilanteen pysyvän ennallaan lähimmän vuoden aikana. Suhdannetilanteen vuoden takaiseen verrattuna arvioi 46 % yrityksistä parantuneen, pysyneen ennallaan 43 % ja huonontuneen 11 %. Kuviossa 9 on eritelty elintarvikeyritysten vastauksia eri osatekijöiden suhteen. Tilausten määrän arvioi 54 % kehittyvän suotuisasti. Liikevaihdon sekä hintojen, mutta samalla myös tuotantokustannusten, arvioidaan kasvavan. Kapasiteetin käyttöaste paranee. Suhdannenäkymiä voidaan luonnehtia tulevaisuuteen luottaviksi ja vakaiksi. Kuvio 9: Elintarviketeollisuuden pk-yritysten (n=143) suhdannenäkymät tulevan vuoden aikana Liikevaihto 51,8% (72) 41,7% (58) 6,5% Henkilökunnan määrä 14,4% (20) 79,1% (110) 6,5% Investointien arvo 18,1% (25) 73,9% (102) 8,0% Viennin arvo 15,3% (15) 81,6% (80) Tuonnin arvo 9,2% (9) 87,8% (86) Tuotantokustannukset 44,5% (61) 46,7% (64) 8,8% (12) Tuotteiden/palveluiden hinnat 50,7% (70) 46,4% (64) Yrityksen kannattavuus 37,0% (51) 58,7% (81) 4,3% Vakavaraisuus 32,1% (44) 62,0% (85) 5,8% Tuotekehityspanostukset 33,6% (45) 64,2% (86) Tilausten määrä 54,1% (73) 43,7% (59) Kapasiteetin käyttöaste 42,0% (58) 55,1% (76) 0% 20% 40% % 80% 100% Lähde: Pk-yritysbarometri 2/2010, Suomen Yrittäjät, Finnvera ja TEM; 1 = suhdanteet kohoavat, 2 = suhdanteet pysyvät ennallaan ja 3 = suhdanteet huonontuvat. Yritysbarometrin mukaan voimakkaasti kasvuhaluisia yrityksiä oli n. 14 % ja mahdollisuuksien mukaan kasvavia 41 %. Yrityksistä 12 % ilmoitti, ettei niillä ole kasvutavoitteita ja lopettamista ennakoi n. 1 %. 22 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ELINTARVIKETEOLLISUUS 2010

24 B5. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten yrityksenne tilannetta? Kysymykset, joihin on vastattu Analyysissä mukana 140 vastausta Kuvio 10: Yritysten kasvuhakuisuus (n =140) Olemme voimakkaasti kasvuhakuinen 13,6% (19) Pyrimme kasvamaan mahdollisuuksien mukaan 41,4% (58) Pyrimme säilyttämään asemamme (ja tämä edellyttää kasvua) 31,4% (44) Yrityksellämme ei ole kasvutavoitteita 12,1% (17) Yrityksemme toiminta loppuu seuraavan vuoden aikana 1,4% (2) Lähde: Pk-yritysbarometri 2/2010, Suomen Yrittäjät, Finnvera ja TEM. 0% 20% 40% 60% 80% 100% Tärkeimpinä kasvukeinoina yritykset luottivat myynnin ja markkinoinnin lisäämiseen kotimaassa ja uusien tuotteiden tai palveluiden kehittämiseen. Myös yhteistyön kehittäminen ja verkostoituminen nähtiin yli 31 % yrityksiä kasvukeinona. Vientiä pidetään myös kasvukeinona. Viennin lisäämiseen nykyisissä maissa luotti 13 % yrityksistä ja viennin aloittamista uusissa kohdemaissa tai yksikön perustamista pohti 10 % yrittäjistä. Kuvio 11: Yritysten tärkeimmät kasvukeinot (n =121) Uusien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 50,4% (61) Yhteistyön lisääminen muiden yritysten kanssa, verkostoituminen 31,4% (38) Viennin aloittaminen uusiin kohdemaihin tai yksikön perustaminen ulkomaille 9,9% (12) Viennin lisääminen nykyisiin kohdemaihin 13,2% (16) Myynnin ja markkinoinnin lisääminen kotimaassa 59,5% (72) Omistusjärjestelyt, yritysostot 9,9% (12) Muu 8,3% (10) Ei vastattu 2,5% (3) 0% 20% 40% 60% 80% 100% Lähde: Pk-yritysbarometri 2/2010, Suomen Yrittäjät, Finnvera ja TEM. Osalla yrityksiä ei ole kasvutavoitteita. Merkittävimpänä syynä kasvuhaluttomuuteen yritysbarometriin vastanneet sanoivat olevan yrityksen nykyisen sopivan koon. Toisena merkittävä syynä nousi ikä, terveys tai omien voimavarojen riittämättömyys. Myös kireä kilpailu ja työvoiman saatavuus tulivat esille muutamissa vastauksissa. Hallittu kasvuhakuisuus yrityksillä osaltaan vähentää markkinoiden muutoksista johtuvia riskejä. ELINTARVIKETEOLLISUUS 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 23

25 3.2 Elintarviketeollisuuden asiakkuudet kotimaassa Päivittäistavarakauppa Päivittäistavarakauppa on osa elintarvikeketjua. Kaupan tehtävänä on tarjota kuluttajille laajaa tuotevalikoimaa, uusia tuotteita sekä ylläpitää palveluverkostoa. Pt-kaupalle on ominaista ketjuuntuminen sekä hankinnan ja logistiikan keskittyminen. Kaupan sääntely Suomessa on OECD-maiden tiukempia. Pt-kaupan hallitusohjelmatavoitteet kohdistuvat sääntelyn vähentämiseen ja esim. mietojen alkoholijuomien sekä reseptivapaiden lääkkeiden myyntiin saamiseen. PT-kauppa on osallistunut laatustrategiatyöhön. Vaikka kotimaisella elintarviketuotannolla on vahva laatumielikuva tukenaan, kauppa haluaisi jatkossa turvata kuluttajien luottamuksen kotimaisiin elintarvikkeisiin alkutuotantoa koskevan laadunvarmennusjärjestelmän (esim. GlobalGAP standardin) avulla. Pt-kauppa on kehittynyt omavalvontaohjeistusta ja valvonnan tiedonkeruuta. Kuntien valvontaviranomaiset ovat voineet v.2009 lähtien seurata ja saada raportteja oman alueensa myymälöiden tekemästä omavalvontakirjanpidosta. Elintarvikkeiden osuus päivittäistavaramyymälöiden kokonaismyynnistä on n. 80 %. Päivittäistavaroiden vähittäiskauppa v oli 14,5 mrd. euroa (+ 3,1 %). Myynnin volyymi aleni 0,5 %. Myynti asukasta kohti oli euroa. Elintarvikkeiden osuus päivittäistavaramyymälöiden kokonaismyynnistä on n. 80 %. Kaupassa käytiin n. 3,6 käyntiä/viikossa/talous ja kertaostos oli 19,5 euroa. Marketteja maassamme on kpl ja erikoismyymälöitä 541. Kaupan keskimääräinen neliömyynti on euroa/neliö. Keskimäärin yhtä pt-myymälää kohden on 1340 asukasta. Kuluttajien mielestä tärkeimpiä ostopaikan valintakriteereitä ovat läheisyys, valikoima, kanta-asiakasedut ja hinta-laatusuhde. Lamasta huolimatta v aikana kysyntä pysyi vakaana. Tammi-elokuussa 2010 päivittäistavarakaupan myynti laski vastaavan jaksoon verrattuna v Aukioloaikojen muutos on saattanut vaikuttaa myönteisesti tavaratalojen ja hypermarketketjujen toimintaan, sillä niiden liikevaihto kasvoi 2,3 % edellisen vuoteen verrattuna. Myös elintarvikkeiden liikevaihto suureni niissä 2,3 % verrattuna edellisen vuoden vastaavaan jaksoon. Kolmen suurimman kaupparyhmittymän markkinaosuus on yhteensä 87,6 % (S-ryhmä 43,2 %, K-ryhmä 34,2 % ja Suomen Lähikauppa Oy 10,2 %). Suomen Lähikauppa Oy on hieman menettänyt markkinaosuuttaan. Suomen Lähikaupan uudistuksessa pyritään keskittämään päätöksentekoa enemmän paikallisille kauppiaille sekä lisäämään kauppakohtaisia ratkaisuja. Muiden pt-kauppojen markkinaosuus on 12,4 %, josta Lidlin markkinaosuus 5,1 %, Stockmannin 1,3 %, Tokmanni-konsernin 1,3 %, M-ketjun 0,7 %, Minimanin 0,7 % ja muiden yksityisten 3,3 %. On huomioitava, että osa markkinaosuuksista rakentuu pääkaupunkiseudun myynnistä ja kilpailutilanteet vaihtelevat muualla maassa. 24 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ELINTARVIKETEOLLISUUS 2010

26 Päivittäistavarakauppaan vaikuttavia muutoksia Päivittäistavarakauppa näkee elintarvikealan pk-yritykset kumppaneina, jotka ylläpitävät elintarviketuotannon monimuotoisuutta ja paikallista ruokakulttuuria sekä tarjoavat kuluttajille paikallisia erikoisuuksia. Kauppa kehittää yhteistyötä pk-tavarantoimittajien kanssa. Ptkaupan hallitusohjelmatavoitteet sisältävät pk-elintarvikeyritysten kilpailukyvyn edistämisen käyttäen keinoina avainhenkilöstön kouluttamista ja kehittämällä valtakunnallista yhteistyötä. Päivittäistavarakauppa yhdistys toteuttaa Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina nimistä hanketta. Liikesuhteen aloittamiseen kehitetään uutta työkalua, tuotekorttia. Toisaalta valtakunnallisilla markkinoilla toimivien yrityksien on tähdättävä volyymituotteissa kaupan ykkös-, kakkos- tai korkeintaan kolmostoimittajaksi. Suomalaiset ovat oppineet ostamaan verkkokaupasta. Kuluvana vuonna suomalaisten on selvitetty ostavan netistä n. 10 mrd. euron arvosta. Elintarvikekauppa on kiinnostunut verkkokaupan kehittämisestä ja esim. pääkaupunkiseudulla S-ryhmään kuuluvassa Alepassa kokeillaan verkkokauppaa. Nettiruokakaupan uskotaan löytävän asiakkaita mm. kiireisten työikäisten tai liikuntarajoitteisten keskuudesta. Lisäksi on erilaisia seudullisia logistisia ratkaisuja kehitteillä, kuten Seulo Palvelut. Seulo Palvelut tarjoaa nettiruokaostosten lisäksi myös muita palveluita, mutta pyrkii varsinkin lähi- ja luomuruoan toimittajaksi. Ongelmana on riittävän ja siten kannattavan volyymin saaminen. Verkkokaupan kehittymisellä ja siihen liittyvillä logistisilla ratkaisuilla on jatkossa vaikutusta kaupan rakenteisiin. Pt-kaupat kehittävät toimintakonseptejaan ja esim. Rautakirja Oy on irtokarkkimyynnin lisäksi laajentamassa välipalasektoriaan tarjoamalla erilaisia take a way - vaihtoehtoja R-kioskeista. Lähi ja luomuruokaa kaupataan monin eri tavoin, kuten ruokapiiritoiminnalla. Maamme pt-kaupalle on ominaista isojen myymälöiden vahva rooli. Asiakastarpeiden muutos monipuolisista valikoimista, edullisista hinnoista ja kaupan keskinäinen kilpailu ovat johtaneet myymäläkokojen kasvuun. Nielsenin tekemän selvityksen mukaan yli 1000-neliöisten myymälöiden markkinaosuus on n. 64 %. Suuret myymälät vastaavat taajamien elintarvikehuollosta ja pienillä myymälöillä tärkeä rooli paikallisen elintarviketarjonnan järjestämisestä. Myynti on keskittynyt suuriin myymälöihin ja n. 30 % myymälöistä myy 78 % koko päivittäistavaramyynnistä. Kaupan keskeinen kilpailukeino on tehokkuus. Lisäksi suurissa kaupan yksiköissä on paljon elintarvikkeiden ja ruoan valmistusta. Myymälämäärän lasku on pysähtynyt. Erilaisia myymälöitä Suomessa v alussa oli sekä myymäläautoja ja veneitä 29. Market-tyyppisten kauppojen kokonaismäärä on laskenut lähes kolmasosaan, Kyläkauppojen määrä on vähentynyt vuosittain. Vuonna 2008 niitä oli 507 kpl ja niiden myynti yhteensä oli 287 milj. euroa. Kyläkaupan investointituki (TEM) on tukenut asukaspohjaltaan elinkelpoisten kyläkauppojen kilpailukykyä. Kyläkaupat haluavat lisätä yhteistyötä paikallisen lähiruoan kanavana. Myös toteutunut aukioloaikojen muutos voi tarjota lähiruokayrityksille uusia mahdollisuuksia tavarantoimittajana. ELINTARVIKETEOLLISUUS 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 25

27 Kansainvälistyvä elintarvikekauppa Reilun kaupan sertifiointijärjestelmä on luotu parantamaan kehitysmaiden pienviljelijöiden ja suurtilojen työntekijöiden asemaa kansainvälisessä kilpailussa. Järjestelmän kriteerit asettaa Fairtrade Labelling Organizations International (FLO). Kahvista v alkunsa saanutta Reilun kaupan periaatetta päätettiin soveltaa myös muihin tuotteisiin. Nykyisin tuotteita tuottaa 1,2 miljoonaa pienviljelijää ja suurtilan työntekijää 60 kehitysmaassa. Reilun kaupan tuotteita on tarjolla yli kymmeniä tuhansia ja niitä myydään yli 70 maassa. Suomessa on myynnissä n Reilun kaupan tuotetta. Suomalaiset käyttivät eniten rahaa Reilun kaupan kahviin, banaaniin, kukkiin, viiniin ja puuvillatuotteisiin. Reilun kaupan tuotteita v myyntiin 86,9 milj. eurolla ja tuotteiden myynti on kasvanut vuosittain. Jokainen suomalainen osti keskimäärin 16,31 eurolla Reilun kaupan tuotteita. Vähittäiskaupan perinteiset kilpailukeinot, valikoima, laatu ja asioinnin helppous, yhdistyvät tiukkenevaan hintakilpailuun. Kansainvälistymisen kautta uudet konseptit ja tarjonta sekä kuluttajien eriytyvät tuote- ja palveluodotukset luovat kehittämispaineita. Kauppa optimoi tuoteryhmäntason tuloksellisuutta. Tavarantoimittajien haasteena on kuluttajien odotusten ja tarpeiden lisäksi ymmärtää ostajan käyttäytymistä sekä eri jakeluteiden erilaisia painotuksia. Kauppa on tietointensiivinen ala ja elintarvikeketjun osana keskittyy asiakkuuden hallinnan parantamiseen tiedon avulla. Kauppa myy tietoa asiakkaista kumppaneilleen, jotka sitä hyväksi käyttäen kehittävät keskinäistä yhteistyötä sekä innovoivat uusia tuotteita ja palvelukonsepteja. Elintarvikekauppa on kansainvälistynyt ja hakee kasvua orgaanisesti. Esim. S-ryhmän v tavoitteisiin sisältyy 20 Prismaa Venäjälle ja Baltiaan saman verran. Elintarvikekauppamme on mukana mm. seuraavissa Euroopassa toimivissa yhteisosto-organisaatioissa: AMS- Sourcing, Coop Trading, United Nordic ja EMD. Tuontituotteiden osuus päivittäistavaroiden tarjonnasta lisääntyy. Kaupan omien merkkien myynti kasvaa. Suomessa kaupan merkkien osuus vk-myynnin arvosta v oli milj. euroa (9,3 %). Euroopassa se on ollut %:n tasolla. Spar lanseeraa Spar Free From privat labelin Itävallan lisäksi Sloveniaan, Unkariin, Tšekkeihin, Kroatiaan ja Italiaan. Koska maassamme on hyvää erityisruokavalio-osaamista, voisivat vastaavankaltaiset konseptoinnit olla mahdollisuuksia elintarvikeyrityksillemme. Elintarvikemarkkinoilla tapahtuu vuosittain vähäisiä muutoksia, koska ruoan kulutus on vakaata. Nielsen Scan Track seurantajärjestelmä poistui käytöstä v ja kauppa ryhtyi panostamaan enemmän omaan kanta-asiakastietoon. Tämä on vähentänyt tietämystä elintarvikekaupan kehityksestä, jolloin yrityksillä on vaikeampi hahmottaa omaa kilpailukenttää. Tämä näkyy taulukon 9 merkittävien tuoteryhmien tarkastelussa, missä ei ilmene esim. leipomotuotteiden tai makeisten myyntiä. Myös oluiden myynti näyttää olevan selkeästi vähäisempi kuin vuotta aiemmin. 26 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ELINTARVIKETEOLLISUUS 2010

28 Taulukko 9: Merkittäviä tuoteryhmiä pt kaupassa v Ostot, 1000 Hedelmät ja vihannekset Lihavalmisteet Juustot, teollisesti pakattu Maidot Valmisruuat Lihat, teollisesti pakattu Jogurtit Keskioluet (max 4,7%) Keltaiset rasvat Siipikarja,teollisesti pakattu Yhteensä Lähde: Päivittäistavarakauppa , Nielsen markkinatrendit Taulukko 10: Nopeimmin kasvaneet elintarviketuoteryhmät 2008 vs % Jälkiruoka-ainekset 35 Jauhot 33 Pastatuotteet 26 Kuivahedelmät, napostelu 24 Kuivahedelmät, leivonta 22 Soseet ja hyytelöt 21 Hillot 21 Lähde: Päivittäistavarakauppa , Nielsen markkinatrendit HoReCa-kauppa Vaikka valtaosa elintarvikkeista kulkee vähittäiskaupan kautta kuluttajille, on erilaisia kahviloita, ravintoloita ja julkisia keittiöitä (HoReCa) Suomessa n Kodin ulkopuolella valmistettujen aterioiden määrä oli 850 milj. v Päivittäin keskimäärin joka toinen suomalainen käyttää HoReCa-palveluita ja ateriapalveluita käyttää 34 % väestöstä. Henkilöä kohden laskettuna syömme 153 ateriaa kodin ulkopuolella. Aterioista 27 % tarjotaan kouluissa, 22 % kahviloissa, 16 % ravintoloissa ja hotelleissa, 10 % päiväkodeissa, 10 % sairaaloissa ja vanhainkodeissa sekä 10 % henkilöstöruokaloissa. Keskittyminen on vähentänyt ammattikeittiöiden määrä. Ulkoistaminen on lisännyt henkilöstöravintola- ja ateriapalveluliiketoimintaa viime vuosina. Päivittäistavarakauppa ry:n jäsenyritysten HoReCa-tukkukaupan liikevaihto v oli 1.626,7 milj. euroa. Edelliseen vuoteen verrattuna liikevaihto väheni - 2,3 % ja laskun arvioitiin johtuvan harmaan talouden ELINTARVIKETEOLLISUUS 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 27

29 lisäksi yleisestä taantumasta, veronkorotuksesta johtuvasta anniskelun vähenemisestä sekä tupakkakaupan pienentymisestä. ALV:n alentumisen heinäkuussa 2010 sekä vähittäiskauppojen ympärivuotisen sunnuntain aukiolomahdollisuuden nähdään lisäävän ulkona syömistä sekä tuovan uusia asiakkaita. Tukkuliikkeiden rooli on viime vuosina kasvanut. HoReCa-tukkukaupan tavoitteena on toimia kustannustehokkaana väliportaana tuotteiden valmistajien ja niiden loppukäyttäjien välillä. Elintarvikeyritysten myynnistä HoReCa-kauppa muodostaa n %:n osuuden. Ammattikeittiöt ovat toivoneet tiiviimpää yhteistyötä elintarvikeyritysten kanssa. Varsinkin pkyrityksille ammattikeittiökauppa on mahdollisuus, mutta se edellyttää niiltä asiakastuntemusta ja realistista kuvaa omasta toiminnasta. Toisaalta ammattikeittiöt ovat keskittäneet hankintaansa, jolloin pienten yritysten on vaikea pärjätä yksin kilpailussa. Erikoistuminen ja yhteistyö toimitusvarmuuden varmistamiseksi ovat mahdollisuuksia. 3.3 Vienti, tuonti ja muu kansainvälinen toiminta Kansainvälistymisellä tarkoitetaan yritystoimintojen maantieteellistä laajentamista ja taloudellisten toimintojen ulkoistamista kotimaan rajojen ulkopuolelle. Vienti on pk-yrityksillä tyypillinen kansainvälistymisstrategia, koska se tarjoaa kanavan kv-markkinoille, mutta ei edellytä merkittäviä pääomia vaativia investointeja. Perinteisesti pk-yritykset ovat kansainvälistyneet maltillisesti, sillä useimmat haluavat ensin merkittävän markkina-aseman kotimaassa, jonka jälkeen vasta hakeudutaan vientiin. Esteinä kansainvälistymisessä on ollut sopivien jakelukanavien ja asiakkaiden etsiminen, kansainvälinen markkinointi sekä erilaiset säädännöt (lait, tuotemääräykset, tullit). Kasvu ja kansainvälistyminen liittyvät yhä kiinteämmin yhteen. Kansainvälistyminen edellyttää yrityksiltä pitkäaikaista sitoutumista, asioiden selvittämistä, verkostoitumista sekä sisäistä menestystekijää, jolle toimintaa rakennetaan. Elintarvikealalla tällaisia menestystekijöitä on ollut esim. ksylitolissa, Lactobasillus GG (Gefilus), Benecolissa tai laktoosittomissa maitotuotteissa. Suomalaisen elintarviketeollisuus on kansainvälistynyt 2000-luvulla. Se on kasvavassa määrin tapahtunut 1990-luvun lopulta lähtien yritysostojen kautta mm. Ruotsiin, Baltiaan, Venäjälle ja muualle Itämeren alueelle. Markkinoiden koko ja läheinen sijainti ovat suomalaisille yrityksille niiden toimintaan nähden sopivia. Suomalaisyrityksillä on yli 70 tuotantolaitosta ulkomailla ja lisäksi paljon osakkuus- ja yhteisyrityksiä, myyntikonttoreita, pakkaamoja ja varastoja. Elintarviketeollisuusliiton jäsenyritysten ulkomaan liiketoimintojen arvo v oli n. 3,9 mrd. euroa. Esimerkiksi HKScanin liikevaihdosta 67 % tuli ulkomailta ja Olvi, Fazer, Atria sekä Vaasan keräsivät liikevaihdostaan noin puolet ulkomailta. Yritysostojen ja sijoituksien kautta etabloituminen on tuotteiden viennin lisäksi hyvä kasvukeino. Suomalaiset elintarvikeyritykset ovat kiinnostaneet myös ulkomaisia yrityksiä ja sijoittajia. Kiinnostavimmat kohteet ovat olleet panimo-, sokeri-, makeis- ja keksiteollisuus sekä vihannesten ja hedelmien jalostus. 28 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ELINTARVIKETEOLLISUUS 2010

30 3.3.1 Elintarvikkeiden vienti Suomessa ja muualla maailmassa ollut taloudellinen taantuma v vähensi elintarvikkeiden vientiä ja tuontia. Viennin arvo v oli 1,2 mrd. ja tuonti oli 3,2 mrd.. Elintarvikeviennin osuus on kasvanut 3 % kokonaisviennistä. Elintarviketuonnin osuus on puolestaan 7 % koko tuonnin arvosta. Pk-yritysbarometriin kesällä 2010 vastanneista yrityksistä 15,7 % harjoittaa vientiä ja suoraa tuontitoimintaa on 18 % yrityksistä. EU-jäsenyydestä alkanut kansainvälistyminen on tarjonnut elintarvikeyrityksille kasvun mahdollisuuksia erityisesti lähialueilla. Toisaalta se on merkinnyt Suomen markkinoille hakeutuneita kilpailijoita tai yritysten siirtymistä kansainväliseen omistukseen. Tämä on johtanut myös päätöksenteon siirtymiseen maamme ulkopuolelle. EU-jäsenyyden aikana on todettu, etteivät Suomen kaltaisten maiden elintarviketuottajat menesty kansainvälistyneessä kilpailussa standardituotteilla vaan hyvälaatuisilla ja erilaistetuilla erikoistuotteilla. Merkittäviä tekijöitä kilpailussa ovat hyvä maku, terveellisyys, ympäristöystävällisyys ja yhä suuremmassa määrin myös vastuullisuus. Hyvä vientituote on haluttava, lisäarvoa tarjoava, oikeaan aikaan lanseerattu sekä kohdealueen markkinoita ja valittua segmenttiä puhutteleva. Elintarviketeollisuuden vienti on vaihdellut EU-jäsenyyden aikana. Vienti kehittyi suotuisasti viime vuosikymmenen lopulla tapahtuneeseen Venäjän -kaupan romahtamiseen saakka luvulla vienti on kasvanut useampina vuosina. Vuosina kasvu on ollut voimakasta. Vuonna 2009 elintarviketeollisuuden tuotteiden ja maataloustuotteiden vienti oli arvoltaan 1,2 mrd. euroa, mikä oli 14,9 % vähemmän kuin vuotta aiemmin. Vähentyminen johtui osaltaan vaikeutuneista taloudellisista tilanteista Suomelle tärkeissä vientimaissa. Venäjä on edelleen tärkein vientimaa 24,7 %:n ja Ruotsi toiseksi tärkein 17,4 %:n osuudella koko viennistä. Viron osuus on 10,8 %. EU-maihin viedään lähes 56 % suomalaisista vientielintarvikkeista. Tärkeimmät vientituoteryhmät ovat juustot, alkoholijuomat, voi, sianliha, sokerikemian tuotteet ja suklaa. Merkittävä osa vientituotteista on peruselintarvikkeita tai ruoan raaka-aineita ja jalostusarvoltaan korkeampien, tietotaitoa sisältävien elintarvikkeiden vienti on ollut vielä vähäistä. Maailman talouden elpymisen myötä elintarvikevienti on lisääntynyt alkuvuodesta. Elintarvikkeiden ulkomaankauppa tammi-heinäkuussa 2010 oli 7,8 % korkeampi kuin edellisenä vuotena. Kesällä 2010 liha- ja maitotuotteiden Venäjän viennissä oli katkoksia. Venäjän eläinlääkintä- ja kasvinterveyslaitos asetti suomalaisiin liha- ja maitoalan yrityksiin (23 kpl) väliaikaisia vientirajoituksia 14 suomalaiselle liha- ja maitoalan laitoksille. Vientirajoitukset tulivat voimaan ja ne johtuivat pääosin lainsäädännön eroista. Maitoalan laitoksilta vientirajoitukset poistuivat Lihan vienti jatkuu osalla yrityksiä ja uudeksi vientilaitokseksi hyväksyttiin myös Saarioisten Lihanjalostus Oy:n Jyväskylän tuotantolaitos. Kolmen laitoksen osalta (Atria Suomi Oy:n kaksi Nurmon tuotantolaitosta, HK Ruokatalo Oy Forssan tuotantolaitos) Venäjän viranomaiset tarkastelevat tilannetta. ELINTARVIKETEOLLISUUS 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 29

31 Yksi laitoksista, Atria Suomi Oy Kauhajoen tuotantolaitos on toistaiseksi luopunut Venäjälle viennistä. Venäjä panostaa yhä enemmän oman elintarviketuotantonsa lisäämiseen, mikä varjostaa siten elintarvikevientiämme. WTO-jäsenyys ei ole vielä toistaiseksi toteutunut. Suomalaisen elintarviketeollisuuden mahdollisuutena on omaan tuotantoon sijoittaminen Venäjällä. Osaamisen vientiin on kasvavaa kiinnostusta alan kehittäjätahoilla. Esim. Food Safety Management Finland yhdistys pyrkii viemään suomalaista elintarviketurvallisuuden osaamista maailmanmarkkinoille. Pienille ja keskisuurille elintarvikeyrityksille viennin merkitys on ollut melko vähäistä, mutta yhä useampia onnistumisia löytyy (Moilanen, Rosten, Bioferme). Yritysten kansainvälistymisvalmiuksia ja vientiponnistuksia kehitetään eri tahoilla ja toimenpiteillä (Finpro ry, Sapuska- ohjelma, Suomalaisen ruuan edistämisohjelma SRE, Elintarvikekehityksen klusteriohjelma, Food for Life Finland foorumi, vientirengastoiminta, erilaiset kehittämishankkeet, tuotteistetuista asiantuntijapalveluista esim. Globaali) Tekesin Sapuska -Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista ohjelma edistää pk-elintarvikeyritysten kehittymistä ja kansainvälistä kasvua rahoituksen ja ohjelmapalveluiden (mm. mentorointi) avulla. Lisäksi luodaan yhteistyörakenteita, joilla parannetaan yritysten mahdollisuuksia saada tuotteita vähittäiskaupan jakeluverkostoon. Tavoitteena on toimintamallien kehittäminen sekä kuluttajatarpeiden tuntemukseen ja ennakointiin perustuvien kasvu- ja kansainvälistymispolkujen yleistyminen. Foodwest Oy:n koordinoima Elintarvikekehityksen klusteriohjelma on v aikana valmistellut luomutuotteiden kansainvälistymiseen tähtäävää hanketta. Elintarvikekehityksen klusteriohjelman visiona on, että Suomesta tullee Euroopan johtava terveellisen, terveyttä edistävän ja turvallisen ruoan tuottaja. Food for Life Finland portaali puolestaan toimii linkkinä kotimaisten ja ulkomaisten elintarvikealan toimijoiden ja tutkimusyksiköidensä välillä. Makupaloja Suomesta toimien (SRE) tavoitteena on nostaa suomalaisen ruokakulttuurin tunnettavuutta, edistää ruoka- ja kulttuurimatkailua sekä luoda elintarvikeyrityksillemme mahdollisuuksia maailmalla. 30 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ELINTARVIKETEOLLISUUS 2010

32 Kuvio 12: Elintarvikkeiden tuonti ja vienti , milj. euroa Koko tuonti Teollisten valmisteiden tuonti Koko vienti Teollisten valmisteiden vienti Lähde: Elintarviketeollisuusliitto Elintarvikkeiden tuonti Vuonna 2009 Suomeen tuotiin teollisia elintarvikkeita ja alkutuotannon tuotteita milj. euron arvosta, jossa oli laskua -2%. Tuonnin arvo oli n. 2,7 kertainen vientiin verrattuna. EU-maiden osuus tuonnista oli 74,3 %, Itä-Euroopan 0,4 %, EFTA-maiden 5,4 % ja muiden maiden 19,9 %. Tärkeimmät tuojamaat olivat Saksa 14,1 %, Ruotsi 12,4 %, Alankomaat 9,3 % ja Ranska 7,6 %. Tuonti on kasvanut voimakkaasti EU-jäsenyyden aikana. Tuonnissa merkittävimpiä tuotteita ovat alkoholijuomat, hedelmät, juusto, vihannekset ja kasvikset sekä raakakahvi. Teollisten elintarvikkeiden tuonti oli kaksi kolmasosaa tuonnin arvosta (67 %). Alkutuotannon tuotteiden osuus oli 26 % ja rehujen 7 %. Maailman talouden piristymisen myötä on myös tuonti alkuvuodesta kasvanut. Elintarvikeviennin arvon tammi-heinäkuussa 2010 oli 0,9 % korkeammalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Tuontituotteet ovat saaneet hyllytilaa kaupoista ja lisänneet siten kuluttajan valintamahdollisuuksia. Eniten alkuvuodesta kasvoi nestemaidon, jogurtin ja lihatuotteiden tuonti ja esim. jogurteista tuonnin osuus oli n. kolmannes. Alkuvuodesta makkaratuotteiden tuontimäärät lisääntyivät 108 %, arvossa mitattuna 59 %. Osaltaan tuontia vauhditti keväinen elintarvikelakko, mutta kasvun selitetään johtuvan kuluttajien muuttuneista makutottumuksista ja parantuneen taloudellisen tilanteen johdosta kuluttajien halusta saada monipuolisempaa tarjontaa. Tuonnin kasvun oletetaan jatkuvan myös ensi vuonna. Kotimaisuuden arvostus, kaukainen sijainti, pieni markkina-alue sekä kieli ovat osaltaan suojanneet tuonnilta. Peruselintarvikkeiden tuotanto nojaa kotimaiseen raaka-aineeseen, ELINTARVIKETEOLLISUUS 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 31

33 joten elinvoimainen maataloustuotanto on edellytys elintarviketeollisuudelle. EU:n maatalouspolitiikka vaikuttaa suomalaiseen elintarviketeollisuuteen. Kaupan kansainvälinen keskittyminen luo paineita elintarviketeollisuudelle. Teollisuuden keinoina ovat tuotannon tehostaminen, erikoistuminen ja palveluiden liittäminen omiin tuotteisiinsa. OECD:n arvion mukaan maapallon ruoantuotannon on kaksinkertaistuttava v.2050 mennessä. Väestönkasvu, lisääntyvä biopolttoaineiden kysyntä, ilmastomuutos sekä elintason noususta johtuva kulutustottumusten kasvu vaikuttavat ruokatuotantoon. Globaalit muutokset tarjoavat kasvumahdollisuuksia suomalaiselle elintarvikealalle. Elintarviketeollisuutemme tavoite on tuottaa turvallisia ja laadukkaita peruselintarvikkeita kustannustehokkaasti ja toisaalta erikoistua lisäarvoa tarjoaviin tuotteisiin, kuten erilaisiin terveysvaikutteisiin elintarvikkeisiin tai Free From- tuotteisiin. 32 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ELINTARVIKETEOLLISUUS 2010

34 4 Tuotanto ja tuotantomenetelmät Suuremmat elintarvikealan yritykset pystyvät tehokkaaseen valmistukseen brändituotteilla ja automaattisilla valmistus- ja pakkauslinjoilla. Pk-yrityksissä automaatio on lisääntynyt, mutta mikroyrityksissä tehdään edelleen paljon käsityötä. Toisaalta yksilölliset tuotteet ovat yritykselle mahdollisuus erilaistua ja tarjota ei bulkkituotteita vaihtelunhaluiselle kuluttajakunnalle. Yritykset ovat kehittäneet tuotantoprosessejaan hygieenisimmiksi ( esim. puhdasilma). Tuottavuuden parantamisen lisäksi tuotantoprosessien kehittämisessä on pyritty tuoreuden säilyttämiseen, vähäisempään/kevyempään luonnollisuuden säilyttävään prosessointiin (esim. ESL-valmistus, extended shelf life), käyttömukavuuden lisääntymiseen sekä pakkaamisen vähentämiseen. Tuotanto- ja pakkauslaitteita tarvitaan kaikissa yrityksissä. Niillä saavutetaan tehokkuutta, pystytään kasvattamaan tuotantomääriä ja automatisoinnilla vähentämään henkilöresurssien tarvetta sekä rasittavia työvaiheita. Tuotantolaitteiden osalta kehitysnäkyminä ovat automatisoinnin ja tuotantoprosessin älykkyyden kasvaminen (esim. konenäkö, erilaiset sensorit, seurantamittalaitteistot), mikä edellyttää kasvavaa tietotekniikkaosaamista. Tuotannon suunnittelu- ja ohjausjärjestelmillä voidaan saavuttaa säästöjä. Toisaalta tuotannon tehostaminen edellyttää suhteellisen suuria valmistusmääriä. Prosessien optimointi raaka-aineesta valmiiseen tuotteeseen on usein kannattavaa. Isot, pitkälle automatisoidut tuotantolinjat vaativat isoja investointeja. Pienten yritysten näkökulmasta pullonkaulana on sopivan kokoluokan ja riittävän edullisten laitteiden löytyminen. Elintarvikealan yrityksissä on panostettu viime vuosina pakkausprosessien sekä pakkausten kehittämiseen. Pakkausteknologioiden monipuolinen hyödyntäminen mahdollistaa tuotannon ja markkinoinnin tehostamista. Pakkaamiseen liittyy korkeaa teknologiaa ja innovaatiomahdollisuuksia (kuten RFID, älypakkaukset, biohajoavat pakkaukset, kuitupakkaukset). Toimiva pakkaus kertoo tuotteesta, sen käytöstä, suojaa tuotetta ympäristöltä, ympäristöä tuotteelta, tehostaa jakelua ja vähentää hävikkiä. Elintarvikeketjulta edellytetään yhä pienempää ympäristökuormitusta ja osa kuluttajista haluaisi pakkauksiin hiilijalanjälkimerkinnät. Elintarvikealalla vaikuttavista trendeistä retro ja nostalgia näkyvät erityisesti pakkauksissa. Turvallisuus, käyttömukavuus, ympäristöystävällisyys, ylipakkaamisen välttäminen ja markkinoinnillinen kehittäminen ovat yhä tärkeämpiä ajureita kehitettäessä elintarvikepakkauksia. Yli kymmenen vuoden pakkausala on kehittänyt ympäristöä mahdollisimman vähän rasittavia pakkausmateriaaleja tai ratkaisuja. Ympäristöystävällisyys näkyy mm. itse pakkauksen määrän vähentämisenä sekä kierrätettävyyden tai hävitettävyyden (esim. kuitupohjaiset pakkaukset) huomioimisena. Markkinoinnillisten näkökulmien lisäksi pakkauksen on oltava toimiva sekä kuljetustehokas. Tuote, sen ominaisuudet, käyttötarkoitus ja säilyvyys ratkaisevat pitkälti pakkaustyypin ja materiaaliratkaisut olemassa olevien pakkauslaitteistojen lisäksi. Tuotteiden hyvä säilyvyys ja hygieniatason säilyminen ovat perusedellytyksiä. ELINTARVIKETEOLLISUUS 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 33

35 Kuvio 13: Merkittävimmät alan yritysten kehittämistarpeet (n =137) Johtaminen 2,2% (3) Yrityksen hallitustyöskentely 0,7% (1) Henkilöstön kehittäminen ja koulutus 6,6% (9) Markkinointi ja myynti 29,2% (40) Vienti ja kansainvälistyminen 7,3% (10) Rahoitus, talous ja laskentatoimi 7,3% (10) Tuotanto ja materiaalitoiminnot, tietotekniikka, tuotekehitys, laatu 13,1% (18) Yhteistyö / verkottuminen, alihankinta 6,6% (9) Ympäristö- ja muiden säädösvaatimusten ottaminen huomioon toiminnassa 4,4% (6) Johtaminen 2,2% (3) Ei kehittämistarpeita 22,6% (31) Yrityksen hallitustyöskentely 0,7% (1) Henkilöstön kehittäminen ja koulutus 6,6% (9) 0% 20% 40% 60% 80% 100% Markkinointi ja myynti 29,2% (40) Vienti ja kansainvälistyminen 7,3% (10) Lähde: Pk-yritysbarometri 2/2010, Suomen Yrittäjät, Finnvera ja TEM. Rahoitus, talous ja laskentatoimi 7,3% (10) Myyntiä 14 ja markkinointia pidetään yrityksen keskeisimpänä kehittämistarpeena. Suomalaiset pk-yritykset yleensä pitävät myyntiä ja markkinointia ongelmana ja kaipaavat siihen ratkaisuja. Myös tuotanto- Ei ja kehittämistarpeita materiaalitoimien, 22,6% (31) tietotekniikan, tuotekehityksen ja laadun arvioitiin tarvitsevan kehittämistä. Haastatelluista myös 23 % ilmoitti, ettei yrityksellä ole kehittämistarpeita. 0% 20% Yhteistyö/verkottuminen Yritystoiminnan sääntely 40% 11,2% (16) sekä 60% alihankinta 80% eivät nousseet 100% merkittäväksi kehittämiskohteeksi, Kustannustaso vaikka viime 8,4% (12) vuosina eri yhteyksissä yhteistyön ja verkostoitumisen on nähty olevan keskeinen Kilpailutilanne menestymiskeino. 11,9% (17) Rahoitus 11,9% (17) 14 Tuotanto ja materiaalitoiminnot, tietotekniikka, tuotekehitys, laatu 13,1% (18) Yhteistyö / verkottuminen, alihankinta 6,6% (9) Ympäristö- ja muiden säädösvaatimusten ottaminen huomioon toiminnassa 4,4% (6) Resurssitekijät 22,4% (32) Yleinen suhdannetilanne/taloustilanne 9,8% (14) Kuvio 14: Merkittävimmät alan yritysten kehittämisesteet (n =143) Muut tekijät, joihin yrityksenne ei voi suoraan vaikuttaa 11,9% (17) Ei vastattu 12,6% (18) Yritystoiminnan sääntely 11,2% (16) 0% Kustannustaso 20% 8,4% (12) 40% 60% 80% Kilpailutilanne 11,9% (17) Rahoitus 11,9% (17) Resurssitekijät 22,4% (32) Yleinen suhdannetilanne/taloustilanne 9,8% (14) Muut tekijät, joihin yrityksenne ei voi suoraan vaikuttaa 11,9% (17) Ei vastattu 12,6% (18) 100% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Lähde: Pk-yritysbarometri 2/2010, Suomen Yrittäjät, Finnvera ja TEM. Yrityksistä tiedusteltiin myös, mitkä tekijät hidastavat niiden kehitystä eniten. Resurssitekijät koettiin yrityksen kehittymistä hidastavana tekijänä. Kilpailutilanne, rahoitus, yritystoiminnan sääntely ja tekijät, joihin yritys ei voi itse vaikuttaa, saivat käytännössä yhtä paljon vastauksia. 34 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ELINTARVIKETEOLLISUUS 2010

36 4.1 Tuotanto- ja kapasiteettitilanne Elintarviketeollisuuden pk-yrityksissä kapasiteetin käyttöaste on melko alhainen muuhun teollisuuteen verrattuna. Tuotantoa tehdään usein yhdessä vuorossa ja osaa koneista käytetään muutamia tunteja. Myös sesongit vaikuttavat kapasiteetin käyttöön. Keskimääräinen kapasiteetin käyttöaste pk-elintarviketeollisuudessa oli 79,4 % (2009). Käyttöaste on pk-yritysten suhdanteet ja toimintaympäristö 2009 tekemän tutkimuksen mukaan hieman laskenut. Kapasiteetin puute tai työvoiman saatavuus eivät ole olleet myynnin kasvun esteenä. Kuvio 15: Tuotantokapasiteetin käyttöaste pk-yrityksissä % 70 % 60 % 71 % 71 % 65 % 62 % 63 % 50 % 40 % 30 % 20 % 34 % 28 % 29 % 25 % 22 % % 4 % 7 % 7 % 9 % 3 % 0 % Alikäyttö Normaalikäyttö Ylikäyttö Lähde: TEM Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät Riskin pienentämiseksi, resurssien kasvattamiseksi ja toiminnan tehostamiseksi erilaisten yhteistyömallien kehittäminen on tärkeää. Yksi vaihtoehto on toimintojen ulkoistaminen. Yritykset tekevät yhteistyötä mm. seuraavilla alueilla: Tuotanto: alihankkijoiden käyttö, tuotantokapasiteetin tasaaminen muiden yritysten kanssa, yhteisiä koneita, yhteisiä toimitiloja Markkinointi: yhteismainonta, yhteiset alihankinnat, tuotemerkit (esim. Hyvä Konditoria) Kuljetus ja jakelu: yhteiskuljetukset Tuotekehitys: tiedon jakoa ja yhteisiä kehitysprojekteja Osaaminen: osaamisen kehittäminen. ELINTARVIKETEOLLISUUS 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 35

37 4.2 Laatu ja lainsäädäntö Pienten yritysten kilpailuedun kannalta on erityisen tärkeää tuotteiden korkea laatu ja turvallisuus. Laadun, hygienian, tuoteturvallisuuden ja vastuullisuuden merkitys on viime vuosina korostunut. Elintarvikealan toimijalla on velvollisuus noudattaa HACCP-periaatteisiin perustuvia pysyviä menettelyitä, omavalvontaa. Kirjallisesti kuvattua omavalvontajärjestelmää on noudatettava ja pidettävä ajan tasalla sekä muutettava parannuskohteiden ilmaantuessa. Käytännössä osalla toimijoita omavalvontajärjestelmän aktiivi käyttö ja kehittäminen jäivät tekemättä. Tämä osaltaan on vaikuttanut elintarvikehuoneistojen hyväksymismenettelyn ja omavalvonnan kirjanpitovelvollisuuksien lainsäädännölliseen tarkistamiseen. Elintarvikesäädäntöä ja -valvontaa tullaan muuttamaan riskiperusteisemmaksi. Uusi lakimuutosehdotus on menossa eduskuntaan syksyllä Luonnosehdotuksessa elintarvikeketjun hygieniavaatimukset jäävät ennalleen ja valvonta painottuu enemmän kohteiden jälkivalvontaan. Samalla toimijat velvoitetaan julkistamaan valvontakäyntien tulokset asiakkaille. Muutoksen jälkeen elintarvikehuoneiston perustamisluvan tilalle on tulossa ennakkoilmoitus. Jatkossa myös vähäriskistä suoramyyntiä ei katsota elintarvikehuoneistotoiminnaksi ja siitä ilmoitetaan alkutuotantopaikka-ilmoituksessa. Elintarvikeprosessien turvallisuus nojaa elintarvikehygienian hyviin käytänteisiin, joita on esitetty mm. lainsäädännössä, EVIRAn soveltamisohjeissa, kansainvälisissä laatustandardeissa ja toimialojen omissa hygieniaoppaissa. Henkilökunnan osaamista koskeva hygieniaosaamisvaatimus on ollut voimassa v alusta. 4.3 Luomu Luonnonmukainen tuotantotapa Luomu eli luonnonmukainen tuotantotapa on kestävän kehityksen periaatteiden mukaista elintarviketuotantoa. Luomutuotteen maatalousperäisestä raaka-aineesta vähintään 95 % on luonnonmukaisesti tuotettu. Luomu on valvottua tuotantoa. Suomessa on useista EU-maista poiketen viranomaispohjainen luomutuotannon valvontajärjestelmä ja meillä luomuelintarvikkeiden valmistusta valvoo Elintarviketurvallisuusvirasto. Sosiaali- ja terveyshuollon tuotevalvontakeskus (STTV) vastaa luonnonmukaisesti tuotettujen alkoholituotteiden valvonnasta ja Ahvenanmaan maakuntahallitus puolestaan vastaa Ahvenanmaan luomuvalvonnasta. Jokaisen luomutuotteiden viljelijän, kotieläintuotantoa harjoittavan, valmistajan, valmistuttajan, pakkaajan, maahantuojan ja tukkukauppaa harjoittavan on kuuluttava luomuvalvontaan. Luomutuotteet tunnistetaan luomumerkeistä, joista osa on vapaaehtoisia. Kesällä 2010 on otettu käyttöön EU:n uusi luomumerkki ja sen käyttö on tullut pakolliseksi uusissa pakkauksissa lähtien. Suomen peltoalasta 7,4 % viljellään luonnonmukaisesti (sisältää siirtymävaiheen). Uusia luomuviljelysopimuksia on tehnyt tänä vuonna 191 toimijaa ja sektorilla poistunut 161. Alkutuotannon luomutoimijoita on yhteensä Luomutiloista n. 40 % on kotieläintiloja. Keskipeltoala on noin 42,7 ha ja keskimääräinen tilakoko luomussa on tavanomaista 36 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ELINTARVIKETEOLLISUUS 2010

38 suurempi. Lukumääräisesti eniten alkutuotannon luomutoimijoita on Pohjois-Pohjanmaalla (410), Pirkanmaalla (409) ja Pohjanmaalla (386). Prosentuaalisesti suurin osa pelloista on luomuviljelyksessä Kainuussa (22,9 %), Ahvenanmaalla (22,2 %) ja Pohjois-Karjalassa (15,5 %). Osa luomutuotannosta myydään tavanomaisena. Suomessa toimii reilut 400 luomuelintarvikkeiden valmistajaa, pakkaajaa tai maahantuojaa. Näistä valmistajia on n. 250 kpl. Luomutuotteiden pääjakelukanavana on vähittäiskauppa, jonka kautta myydään n. 83,7 % luomuelintarvikkeista. Luomutuotteita saatavilla lähes kaikissa tuoteryhmistä ja tuotemäärän arvioidaan olevan n Kauppojen luomuvalikoima keskittyy pitkälti perustuotteisiin, suurimpana vihannekset/juurekset, maito, hedelmät ja jauhot/hiutaleet. Ammattikeittiöistä noin tuhat käyttää luomua. Taloustutkimuksen v tekemän suurkeittiötutkimuksen mukaan yksityiset ammattikeittiöt käyttävät enemmän luomua kuin julkiset. Tutkimuksen mukaan vain 9 % ammattikeittiöistä käyttää luomua viikoittain ja 5 % päivittäin. Portaat Luomuun ohjelmassa on mukana n. 160 keittiötä. Luomutuotteiden kulutus Eettinen kuluttaminen sekä lähiruoka ovat vahvoja trendejä maailmalla ja meillä Suomessa. Lähiruoka-ajatteluun liittyy voimakkaasti aluetaloudellinen näkökulma. Luomussa keskeistä on tuotantomenetelmien luonnonmukaisuus, jolloin tuotannon sijainnilla ei ole merkitystä. Luomu on todennettavasti jäljitettävää ja eettisesti tuotettua ruokaa. Lähiruoka, ympäristötietoisuus ja reilu kauppa ovat luomun ohella eettisyyttä tarjoavia. LOHASkuluttajia (Lifestyles of Health and Sustainability) arvioidaan olevan Euroopan maissa % ja Suomessa noin joka kolmas vuotiaista kuluttajista. Tosin näistä vain 10 % on vahvasti LOHAS-kuluttajia. Luomutuotteiden kulutus kasvaa maailmalla ja meillä. Luomun sekä muun kestävän ja vastuullisen ruuantuotannon arvioidaan lisääntyvän tulevaisuudessa. Luomutuotteiden maailmanmarkkinat ovat kaksinkertaistuneet 2000-luvulla ja niiden arvioidaan olevan lähes 40 mrd. euroa (2008). Finpro Ry:n esittämä arvio on yli 35 mrd. euroa ja luomutuotteiden uutta tulemista pidetään tosiasiana. Myös Suomessa luomutuotteiden ostot ovat kasvaneet. Luomutuotteiden osuus ruokamarkkinoilla on toistaiseksi pieni ja maamme luomumarkkinat ovat kasvaneet hitaammin kuin Ruotsissa tai Tanskassa. Esim. Tanskassa luomutuotteiden myynti on n. 7 % elintarvikkeiden kokonaismyynnistä. Tanskalaiset ostavat eniten luomutuotteita, 132 eurolla vuodessa ja sveitsiläiset toiseksi eniten, 119 eurolla. Suomessa luomutuotteiden osuus kotitalouksien elintarvikeostoista on n. 1 % luokkaa vähittäiskaupasta ostettaessa. Vuonna 2008 luomumarkkinoiden arvo oli 74 milj. euroa. Pääkaupunkiseutu on luomukulutuksen edelläkävijä, mutta tuotteita ostetaan koko Suomessa. Suomalaisten käyttäjät jakaantuvat luomutuotteiden kulutuksen suhteen neljään ryhmään: aktiivikäyttäjiin, säännöllisiin käyttäjiin, kokeilijoihin ja ei käyttäjiin. Luomun aktiivikäyttäjiä on 4-5 %, säännöllisesti käyttäviä 17 % ja kokeilevia käyttäjiä 48 %. Kotitalouksista n. 32 % luokiteltiin v luomun ei-käyttäjiksi. Kiinnostus lisätä luomun käyttöä on melko yleistä. Aktiivikäyttäjiä pidetään hyvin sitoutuneena luomutuotteiden käyttöön. Luomutuotteiden ELINTARVIKETEOLLISUUS 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 37

39 myynti Suomessa on 14 euroa/hlö kohden.luomutuotteiden kysyntää hidastavana on pidetty mm. tuotteiden huonoa saatavuutta, vähäistä valikoimaa ja kalleutta sekä ostopäätösten monimutkaisuutta ja vaikeutta viestiä ei-aistittavasta lisäarvosta. Teollisuuden ja kaupan kiinnostusta ovat puolestaan vähentäneet mm. pienet tuotantomäärät, sirpaleiset markkinat, korkeahkot kustannukset, markkinatiedon puute sekä luomuraaka-aineiden epävarma saatavuus. Luomulaatuisia tuorevalmisruokia on tällä hetkellä melko suppeasti saatavilla markkinoilla. Suomalaisen luomumarkkinoiden kehittämisen visiona on, että maamme on Euroopan kärkimaita luomutuotannossa ja kulutuksessa. Kehittämistä ohjaavia linjauksia ovat asiakaslähtöisyys, tehokas yhteistyö, oppiminen ja innovatiivisuus sekä kirkas profiili. Luomutuotteiden vienti Suomen luomuviennin arvo oli n. 14 milj. euroa v Se vastaa yhtä prosenttia koko maamme elintarvikeviennistä. Luomuelintarvikkeita vieviä yrityksiä on yli 40, joista valtaosa on pkyrityksiä. Maamme merkittävimmät luomuvientituotteet syntyvät viljaketjussa. Luomukauraa pidetään viennin eritysvahvuutena. Suomesta viedään myös marjasektorin tuotteita, perunajauhoa ja hiutaleita, rypsiöljyä, maltaita, lakritsaa, koivunmahlaa sekä siitakesieniä. Suurimmat luomumarkkinat ovat Saksassa ja sen naapurimaissa. Vientirengastoiminta (Organic Food Finland vientirengas) on toiminut hyvänä tukena maamme pk-yrityksille. Suomalaisen luomutuotannon markkinatilanteeseen tulee vaikuttamaan kasvavassa määrin lähialueiden luomutuotannon kehittyminen. Viennin lisäksi Suomeen on tuotu luomutuotteita enenemässä määrin. Euroopan luomumarkkinoiden arvo on 18,6 mrd. euroa. Saksassa luomutuotteet on yhä tärkeämpi osa kaupan menestystekijöitä. Luomu- ja hyvinvointituotteiden myynnin arvo Saksassa v oli 5,8 mrd. euroa. Vuositasolla kasvu on ollut n. 10 % ja sen odotetaan jatkuvan. Suomalaisten luomutuotteiden vienti on monipuolistunut ja volyymiltaan kasvanut viime vuosina. Vientimahdollisuuksia arvioidaan olevan kasvavilla Euroopan markkinoilla. Suomalaisille luomuelintarvikkeille nähdään markkinoita olevan Skandinaviassa, Saksassa, Itävallassa ja Iso-Britanniassa erityisesti pitemmälle jalostetuissa ja niche-tuotteissa. Mahdollisuuksia on myös raaka-ainemarkkinoilla. 38 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ELINTARVIKETEOLLISUUS 2010

40 5 Taloudellinen tilanne 5.1 Kustannusrakenne Elintarvikeyritysten kustannuksista suurin osa, yli 60 %, on materiaali- ja raakaainekustannuksia. Työvoimakustannusten osuus on keskimäärin 14 % liikevaihdosta. Työvoimakustannuksien osuus elintarvikeyritysten liikevaihdosta vaihtelee kuitenkin paljon toimialoittain. Pitkälle automatisoiduilla toimialoilla työvoimakustannusten osuus on alempi kuin osin vielä käsityövaltaisessa leipomoteollisuudessa. Myös alojen sisällä on vaihtelua. Toukokuussa 2010 Elintarviketeollisuusliitto ja Suomen Elintarviketyöläisten Liiton SEL:n valtuusto tekivät nelivuotisen työehtosopimuksen, joka ulottuu saakka. Lihaja leipomoalalla sovittiin myös vapaaehtoisista, paikallisesti sovittavista malleista, jotka mahdollistavat joustavampia työaikoja. Kevään 2010 neuvottelukierroksella käynnistettiin ensiaskeleet alakohtaiseen sopimiseen. Elintarvikealan kustannukset ovat nousseet. Kohonneet materiaali- ja raaka-ainekustannukset sekä palkkakustannukset siirtyvät viiveellä tuotteiden hintoihin. Merkittäviä raaka-aineiden hintojen korostuksia tapahtui vuosina Raaka-aineiden hintavaikutukset ulottuvat useille eri tuotteille elintarvikeketjussa. Esim. lihantuotannossa vilja on keskeinen rehuraakaaine, jonka hinnannousu vaikuttaa lihatuotteisiin. Tuotteiden jalostusasteen noustessa raaka-aineiden osuus kuluttajahinnasta pienenee. Elintarvikkeiden hintojen ennustetaan kallistuvan ensi vuonna. Hinnoista käytävään keskusteluun liittyy kuluttajan maksaman hinnan jakautuminen elintarvikeketjun sisällä. Kuvio 16: Elintarviketeollisuuden kustannusrakenne % liikevaihdosta Materiaalikustannukset Työvoimakustannukset Muut kustannukset Poistot Korot Verot Lähde: Elintarviketeollisuusliitto, Suomen Ruokatieto / Tietohaarukka. ELINTARVIKETEOLLISUUS 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 39

41 5.2 Kannattavuus ja taloudellinen asema Pk-yritysbarometrissa 2/2010 vastanneista yrityksissä 42 % uskoi suhdannenäkyvien paranevan ja ennallaan pysyvän 53 % tulevan vuoden aikana. Elintarviketeollisuuden kannattavuutta voidaan pitää vakaana, mutta melko vaatimattomana. Elintarviketeollisuutemme tuottavuus on noussut 2000-luvulla ja kansainvälisessä vertailussa se on EU-maiden keskiarvo parempi ja lähes USA:n tasolla. Vaikka tuottavuus on noussut, kiristyneen kilpailun takia osa hyödystä on siirtynyt kuluttajahintoihin. Toimialan kannattavuutta heikentävät kansainvälinen hintakilpailu, laajentunut tuontituotevalikoima sekä kasvaneet kustannukset. Tuottavuuden ja kannattavuuden jatkuva parantaminen on alalla tärkeää. Hyvä kannattavuus mahdollistaa panostukset kilpailukyvyn kehittämiseen sekä tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan. Elintarviketeollisuuden kannattavuutta kokonaisuutena tarkasteltaessa on huomattava, että ala jakautuu moniin alatoimialoihin, jotka eroavat toisistaan toiminnan pääoma- ja työvaltaisuuden, kustannusrakenteiden, yrityskokojakautuman ym. suhteen. Kannattavuuden ja muun taloudellisen aseman vaihtelu toimialatasolla, eri alatoimialojen välillä ja niiden sisällä on suuri. Eri alatoimialoilla on hyvin kannattavia, mutta samalla myös huonommin pärjääviä yrityksiä. Taloudellisia tunnuslukuja käytettäessä ja niitä vertailtaessa on muistettava nämä rakenteelliset tekijät. Alalla tapahtuneet toimialajärjestelyt ja yhtiöittämiset ovat muuttaneet tilastotietoja. Toimintoja on yhtiöittämisien seurauksena siirretty konsernien sisällä uusiin yrityksiin tai ulkoistettu, ja ne ovat samalla siirtyneet osittain toisiin toimialaluokkiin, esimerkiksi teollisuutta palveleviin toimintoihin. Liitteessä 2 on esitetty toimialan taloudellisia tunnuslukuja alatoimialoittain. Elintarvikkeiden valmistuksessa (TOL 10) yritysten tilinpäätöstietojen (Tilastokeskus, yritysten tilinpäätöstietokanta, ennakko 2009) mukaan toimialan yritysten myyntikateprosentti on vähän parantunut vuoteen 2008 verrattuna, mutta laskenut vuodesta Käyttökate parani v edelliseen vuoteen verrattuna. Kannattavuutta kuvaavat tulosmittarit, kuten liiketulos-, nettotulos- ja kokonaistulosprosentit, ovat hieman parantuneet viime vuonna. Juomissa (TOL 11) toimialan yritysten myynti- ja käyttökateprosentit ovat olleet laskussa vuoteen 2006 verrattuna. Kannattavuuden tunnusluvut ovat pitkälti samansuuntaisia, mutta keskeisimmät erot löytyvät juomateollisuuden suhteellisessa velkaantuneisuudessa ja omavaraisuusasteessa. Suhteellinen velkaantuneisuus on noussut juomien valmistuksessa. Myös ostovelkojen kiertoaika on selkeästi elintarvikkeiden valmistusta pitempi. Juomapuolen kannattavuus on ollut elintarvikkeiden valmistusta vaatimattomampaa. Elintarviketeollisuuden kannattavuus on koko teollisuuden keskimääräisiä lukuja selvästi heikompaa. Kaikilla elintarviketeollisuuden keskeisillä toimialoilla kannattavuuslukujen vaihteluväli on suuri ja toimialalla on hyvin kannattavia yrityksiä. Elintarviketeollisuuden sijoitetun pääoman tuotto on myös melko matala. Vakavaraisuutta kuvaava omavaraisuusaste 40 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ELINTARVIKETEOLLISUUS 2010

42 on pysynyt melko vakaana viime vuodet ollen yli 30 % (hajonta suuri). Tuottavuuden kehitys elintarviketeollisuudessa on ollut positiivista. Henkilöä kohti saavutettu liikevaihto ja jalostusarvo ovat pääsääntöisesti kasvaneet (mediaani). Tunnusluvuissa ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia. Taulukko 11: Elintarvikkeiden valmistuksen ja juomien valmistuksen kannattavuuden tunnuslukuja e (mediaanit) e TOL 10 Elintarvikkeiden valmistus Mikrot yht. Muut Mikrot yht. Muut Mikrot yht. Muut Mikrot yht. Muut Yritysten lkm jakaumassa Liikevaihto/yritys 1000e 112, ,6 115, ,7 117, ,3 122, ,9 Liiketoiminnan tuotot/yritys 1000e 114, ,6 117, ,6 121, ,7 128, ,7 Jalostusarvo/yritys 1000e 45, ,5 44, ,5 45, ,7 48, ,4 Liikevaihto/henkilö 1000e , , ,7.. Jalostusarvo/henkilö 1000e 29 43, , ,5.. Taseen loppusumma/yritys 1000e , , , ,50 Myyntikate-% 65,1 63,4 64,7 62,6 64,1 60,9 64,9 61,2 Käyttökate-% 6 7,3 5 6,7 6 6,3 6 6,5 Rahoitustulos-% 4 5,8 3 5,2 4 4,5 4 5 Liiketulos-% 2 3,8 2 3,8 2 3,1 2 3,4 Nettotulos-% 0 2,5 0 2,7 0 1,6 0 2,3 Kokonaistulos-% 0 2,5 0 2,4 0 1,6 1 2,3 Tilikauden tulos-% 8 2,6 8 2,4 8 1,7 9 2,1 Kokonaíspääoman tuotto-% 2 8,2 3 8,2 3 6,7 3 7,3 Omavaraisuusaste-% , , ,3 Suhteellinen velkaantuneisuus-% 28 26, , ,6 Quick ratio 1 0,9 1 0,9 1 0,9.. Myyntisaamisten kiertoaika, pv 18 26, ,6 15,5 25,8 16,1 26,4 Ostovelkojen kiertoaika, pv 30 40, , ,4 TOL 11 Juomien valmistus Mikrot yht. Muut Mikrot yht. Muut Mikrot yht. Muut Mikrot yht. Muut Yritysten lkm jakaumassa Liikevaihto/yritys 1000e ,2 116, ,9 126, ,8 121, ,9 Liiketoiminnan tuotot/yritys 1000e ,8 116, ,6 129, ,3 121, ,1 Jalostusarvo/yritys 1000e ,7 33, ,4 18, ,0 33, ,0 Liikevaihto/henkilö 1000e 70,4 285,2 80,9 289, ,9.. Jalostusarvo/henkilö 1000e 20,1 79, , Taseen loppusumma/yritys 1000e ,1 120, , ,2 119, ,8 Myyntikate-% , , ,9 Käyttökate-% 6 10,4 7 9,8 5 7,5 5 10,7 Rahoitustulos-% ,2 2 14,1 3 8,5 Liiketulos-% 1 8,2 4 6,4 0 3,9 1 5,8 Nettotulos-% 0 5,9 0 6,4-2,9 5,6-1 3,5 Kokonaistulos-% ,1-3 3,1 0 0,9 Tilikauden tulos-% 0 7,1 1 6,1 0 2,9 0 1,1 Kokonaíspääoman tuotto-% 1 6,6 3,2 8,6-1 6,8 0 6,5 Omavaraisuusaste-% 19 52, , ,6 Suhteellinen velkaantuneisuus-% 55,7 75, ,3 71,8 42, ,7 Quick ratio 1 1,5 1 1, Myyntisaamisten kiertoaika, pv 14 45, , ,1 Ostovelkojen kiertoaika, pv 52 67, , , ,4 Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, yritysten tilinpäätöstietokanta. ELINTARVIKETEOLLISUUS 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 41

43 5.3 Investoinnit Tuotannolliset investoinnit Alalla on tehty 2000-luvulla kapasiteetin korvaamiseen ja toimintojen rationalisointeihin liittyviä investointeja. Elintarviketeollisuuden aineelliset nettoinvestoinnit v olivat 381 milj. euroa, jossa oli kasvua 8 % edelliseen vuoteen nähden. Investoinneista n. 73 % kohdistuu koneisiin sekä laitteisiin ja 25 % rakennuksiin tai rakennelmiin. Investoinnit v kohdistuivat 44 % kapasiteetin korvaamiseen, 22 % kapasiteetin lisäämiseen, 29 % rationalisointiin ja 5 % muuhun. Elinkeinoelämän keskusliiton kokoamien tietojen mukaan elintarvikealan kiinteät investoinnit v olivat 424 milj. euroa ja 296 milj. euroa vuonna Tänä vuonna investointien odotetaan kasvavan n. 330 milj. euroon. Elintarviketeollisuuden osuus tehdasteollisuuden kiinteistä investoinneista on tänä vuonna n. 13 %. Elintarviketeollisuuden investoinnit laskivat muuta teollisuutta vähemmän taantuma-aikana. Kuvio 17: Elintarviketeollisuuden investoinnit (1000 euroa) Investoinnit maa- ja vesialueisiin Investoinnit maa- ja vesirakennuksiin Investoinnit rakennuksiin ja rakennelmiin Investoinnit koneisiin Investoinnit muihin aineellisiin hyödyk. Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, tilinpäätöstilastot. Pk-yritysbarometrin 2/2010 mukaan 74 % yrityksistä arvioi investointiensa olevan seuraavan vuoden kuluttua yhtä suuret kuin tällä hetkellä. Investointien kasvua ennustaa 18 % yrityksistä. 42 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ELINTARVIKETEOLLISUUS 2010

44 5.3.2 Tuotekehitys Elintarviketeollisuuden tutkimus ja tuotekehityspanostus v oli 62,7 milj. euroa ja osuus jalostusarvosta oli n. 2,8 % (Tilastokeskus/t&k-toiminta tilasto; kuvaa tuote- ja prosessikehittämiseen käytettyjä resursseja). Mikäli tarkastellaan tilinpäätösaineistoa, v t&k-toimintaan käytettiin rahaa 16,7 milj. euroa. Elinkeinoelämän keskusliiton EK tekemän investointitiedustelun mukaan tutkimus- ja kehitysmenot kotimaassa supistuivat teollisuuden toimialoilla viime vuonna ja vuoden 2010 osalta niiden ei arvioida merkittävästi muuttuvan. Pk-yritysbarometri 2/2010 tutkimuksessa lähes 34 % vastanneista elintarvikeyrityksistä aikoi lisätä tuotekehityspanostuksia tulevan vuoden aikana ja 64 % suunnitteli panostuksen säilyttämistä ennallaan. Suomalaista ruoka- ja ravitsemusosaamista voidaan pitää kansainvälisesti korkeatasoisena, mutta kaupallistaminen ja kansainväliseksi kilpailukyvyksi muuttaminen on haasteellista. Elintarvikealan innovaatioita suuntaavat kuluttajatrendit, kuten terveellisyys, vastuullisuus, nautiskelu ja helppous. Lisäksi yhtenä mahdollisuutena pidetään elintarvikkeiden integroitumista muuhun liiketoimintaan. Yritykset ovat kiinnostuneita palveluiden kytkemisestä ruokatuotteisiin, jolloin niiden kopiointi on hankalampaa. Palveluiden kehittämiseen liittyy myös riskejä, kuten piilokustannusten lisääntyminen ja ulkoistettaessa hallittavuus. Myös luonnonmukaisuus, erikoishyötyä tarjoavat ruoka-aineet, eri-ikäisille esim. vanhuksille kehitetyt tuotteet palveluineen ovat sektoriin vaikuttavia trendejä. Asiakaslähtöinen kehittäminen (kustomointi) on mahdollisuus erilaistaa toimintaansa. Maailmanlaajuisesti ajatellen osalla ihmisiä on pula ruuasta ja puhtaasta vedestä. Harvalla yrityksellä on voimia tehdä yksin tutkimusta ja tuotekehitystä. Pk-yritysten kehittämisideat tarvitsevat yhtä lailla resursseja ja tietotaitoa tuekseen kuin suurempien yritysten ideat. Julkinen keskustelu aktivoi sektoria tuotteiden ravitsemukselliseen kehittämiseen. Ravitsemukselliset laatutavoitteet ovat tärkeä osa prosessoinnin kehittämistä sekä hallintaa, ja huomio kiinnittyy yhä enemmän koko elintarvikkeeseen kuin sen ainesosiin. Tuotekehitykseen vaikuttavia trendejä ovat mm. ruuansulatukseen liittyvät kehittämiset (hiilihydraattien laatu, painonhallinta), superruoka, erilaiset konsentraatit, ravitsemuslisät (esim. marjoista erotetut), luonnollisuus (hellävarainen prosessointi, lisäaineettomuus), välipalasyömisen ravitsemuksellisuus, lasten ravitsemus ja antioksidantit. Myös tuotteiden rakenteeseen (kuidut, mineraalit) kiinnitetään kasvavaa huomiota. Ajurina voidaan pitää kuluttajien valveutumista ja ryhmäytymistä esim. sosiaalisessa mediassa. Vastuullisuus näkyy toimintojen ja prosessien kehittämisessä. Ruokaketju ja sen eri valmistusprosessit ovat keskeinen osa elintarvikekehitystä. Elintarvikealan tutkimusta ja kehitystä rahoittavat useat tahot Suomessa. Yritysten on todettu toimivan pitkälti oman tuotekehityksen tietopohjan turvin. Yritykset eivät riittävästi hyödynnä uuden teknologian mahdollistamia keinoja esim. asiakas- tai markkinatiedon keräämiseksi. Elintarviketeollisuusliiton SELMA-hanke tähtää tiedon lisäämiseen elintarvikeketjussa ja tarjoaa markkinatietoa kaiken kokoisille yrityksille. Tällä ELINTARVIKETEOLLISUUS 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 43

45 hetkellä järjestelmä on käytössä lihateollisuudessa. Vuonna 2009 tehdyn elintarvikealan innovaatiobarometrin mukaan innovaatiota tarvitaan toimintojen kehittämiseksi ja kilpailukyvyn parantamiseksi. Innovaatiotason nostamiseksi yritysten välistä yhteistyötä tulisi lisätä. Yritysten osallistumista tutkimuslaitosten työn ohjaamiseen ja tutkimustuloksien hyödyntämiseen tulisi kehittää. Lisäksi eri tieteenalojen yhteistyötä olisi vahvistettava. Kuvio 18: Elintarviketeollisuuden tutkimus- ja kehittämispanostus e 80 milj. euroa ,4 59,7 64,8 58,4 62,9 67, e Lähde: Tilastokeskus, tutkimus- ja kehittämistoiminta. Suomalaisen ruokakulttuurin kehittämisohjelma Sre teetätti TNS Gallupilla Vastuullinen syöminen ja ruokavalinnat kuluttajatutkimuksen alkuvuodesta Tutkimuksessa kuluttajaryhmiä yhdisti halu nauttia ruuasta ja yhdestä syömisestä. Vastuullisuus erotteli eri ryhmiä. Näkemyksellisiä eli edelläkävijöitä on Suomessa n. 17 % ja heidän lähes kaikki ruokailuun liittyvät valinnat ovat vastuullisia ja kestäviä. Ryhmän arvioidaan kasvavan. Suurin ryhmä, vakiintuneet (42 %) tekee osan valintoja vastuullisesti ja se näkyy tuotevalinnoissa sekä ruuanvalmistustavassa. Mukavuushaluisten ryhmä (32 %) ei juuri ajattele ruokansa vastuullisuutta. Tutkimuksen mukaan termit vastuullisuus, hiilijalanjälki tai kestävä kehitys eivät vielä kuulu tavallisen kuluttajan arkisanastoon ruoasta keskusteltaessa ja termiin vastuullisuus liitettiin monia merkityksiä. Kuluttajien todettiin kaipaavan yksinkertaista vertailutietoa, joka ohjaa kiireistä kuluttajaa tekemään hyvää mieltä tuottavia valintoja. 44 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ELINTARVIKETEOLLISUUS 2010

46 6 Toimialan keskeiset menestystekijät, ongelmat ja kehittämistarpeet 6.1 Menestystekijät Elintarviketeollisuus on perinteisesti paikallista toimintaa niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa. Tämä on johtunut tuoreustekijöistä ja kuluttajien vahvoista paikallisista makutottumuksista ja ruokakulttuureista. Suomessa kotimaisten elintarvikkeiden markkinaosuus on n. 85 %. Yritykset ovat säilyttäneet kilpailukykynsä kotimaassa ja monet yritykset ovat laajentaneet toimintaansa Itämeren ympäristöön ja Venäjälle. Kansainvälistyvän elintarvikealan rinnalla paikallisuuden ja suomalaisen ruokakulttuurin arvostus on noussut. Suomalainen kuluttaja arvostaa Suomessa tehtyä ruokaa. Siitä ilmenee mm. Taloustutkimuksen tekemässä arvostetuimmat brändit 2010 tutkimustuloksissa, missä voiton vei Fazerin Sininen ja toisella sijalla oli Fazer. Joutsenlippu (alkuperämerkki) ja Joutsenmerkki (ympäristömerkki) olivat sijalla 4 ja 5. Top 20 sijoittuivat myös Elovena, Juhlamokka, Avainlippu ja Valiojäätelö. Tulokset kertovat myös pitkäjänteisestä työstä brändien rakentamisessa. Suomalainen ruokajärjestelmän rikkaus on sen monimuotoisuus ja perinteisyys. Alkutuotannon tuotteita tuotetaan yli maa- tai puutarhatilalla. Maassamme toimii n ammattikalastajaa ja 500 kalanviljelylaitosta. Elintarvikejalostuksen toimipaikkoja on kaikkialla Suomessa. Paikalliset lähiruokayritykset huomioiden toimipaikkoja on lähes Päivittäistavaroita tarjoaa n toimipistettä. Erilaisia ruokapalveluja tuottaa julkista ja yksityistä toimijaa. Ruokaa kuluttaa päivittäin 5,3 milj. suomalaista. Lisäksi maassamme on vahvan ruokaosaamisen lisäksi alaa tukevaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä koulutusta. Työtä katkeamattoman pellolta pöytään ulottuvan laatuketjun eteen on tehty vuosia. Kansalliseen elintarviketalouden laatustrategian toteuttamiseen osallistuu koko elintarvikeketju. Yritykset panostavat tuotteiden ja toiminnan laadun lisäksi enenevässä määrin vastuullisuuteen. Elintarvikeala seuraa ja ennakoi kuluttajakäyttämistä sekä trendejä. Ruokatottumusten odotetaan muuttavan terveellisempään suuntaan. Suomen elintarviketeollisuus on vahvistanut kilpailukykyään ja tuottavuuttaan toimintoja määrätietoisesti kehittämällä. Alihankintayhteistyö on lisääntynyt ja toimialarationalisointeja on tehty. Alan kannattavuus on kuitenkin suhteellisen matala, mutta vakaa. Elintarvikeyritysten on panostettava tuottavuuden ja kustannustehokkuuden parantamiseen, toiminnan korkeaan laatuun, ruokaturvallisuuden varmistamiseen ja tehokkaaseen tieto- ja tavaravirtahallintaan. Maassamme on hyvät tuotannolliset ja toiminnalliset edellytykset sekä tieto-taitoa tuottaa maistuvia, hyviä ja terveellisiä elintarvikkeita vastuullisesti sekä kotimaisille kuluttajille että vientiin. Myös toimiva logistiikka ja kylmäkuljetukset ovat osa elintarvikeketjumme vahvuuksia. ELINTARVIKETEOLLISUUS 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 45

47 Suomen luontaisina elintarvikealan vahvuuksina pidetään maamme maaperä ja vesivaroja sekä todennäköisesti ilmastomuutoksen myötä paranevia kasvuolosuhteita. Alan menestymisen kannalta on tärkeää varmistaa kotimaisten laadukkaiden raakaaineiden sekä ammattitaitoisen työvoiman saanti. Menestyminen vaatii tuekseen myös vahvaa perustutkimusta, tuotekehitystä, palvelujen kehittämistä, koulutusta ja erilaisia verkostoitumisia. Kuluttajien tarpeiden ennakointi ja luottamuksen säilyttäminen koko ruokaketjussa ovat keskeisiä menestystekijöitä. 6.2 Keskeiset ongelmat Elintarvikealalla kilpailu on kiristynyt mm. kaupan kansainvälistymisen ja lisääntyvän tuotetuonnin myötä. Kaupan ketjuliiketoiminnan vahvistuminen on lisännyt sen neuvotteluasemaa. Kauppaketjut kilpailuttavat kotimaisia valmistajia sekä keskenään että ulkomaisten yritysten kanssa. Kotimaan markkinat ovat rajalliset ja vienti on haasteellista. Kotimaan markkinoilla ei tapahdu merkittäviä muutoksia, jotka voisivat lisätä kysyntää tulevaisuudessa. Samanaikaisesti monet tuotannontekijät ovat kallistuneet. Vielä melko vaatimaton yhteistyö yritysten kesken lisää ylikapasiteetistä johtuvaa tarjonnan ja kysynnän epätasapainoa. Kasvua voidaan aikaansaada jalostusarvoa nostamalla. Tämän johdosta pitää tuotteisiin tutkimuksen ja kehittämisen keinoin rakentaa kuluttajien arvostamaa lisäarvoa tai palvelua, josta kuluttajat ovat valmiita maksamaan, myös toistuvasti. Pienten yritysten mahdollisuudet panostaa kehittämiseen ovat rajalliset. Haasteena on myös tutkimusten tulosten hyödyntämisen vaatima aikajänne. Elintarvikealan kasvun nähdään tulevan maan rajojen ulkopuolelta. Kansainvälisen liiketoiminnan osaaminen ja ymmärtäminen on kuitenkin yrityksissä vielä vähäistä. Yrittäjiltä puuttuu myös rohkeutta tehdä tulevaisuutta koskevia ratkaisuja. Strateginen suunnittelu varsinkin pienissä yrityksissä jää arjen kiireiden keskellä tekemättä. T&k- toimintaan suunnattuja varoja ei käytetä riittävästi suhteessa tarjolla oleviin mahdollisuuksiin. Myös tutkimustulosten hyödyntäminen ja niistä innovaatioiden onnistunut kaupallistaminen on vielä valitettavan vähäistä. Ongelmia aiheuttaa suomalaisen elintarviketuotannon rakenne, sillä maassamme on lukuisia pienyrityksiä ja muutamia suuryrityksiä. Suuretkin yritykset ovat kansainvälisillä markkinoilla melko pieniä. Valtaosa yrityksistä on mikroyrityksiä, jolloin niiden resurssit eivät yksinään riitä keskittyvän kotimaan vähittäiskaupan tai julkisten ammattikeittiöiden tarpeisiin. Julkisten hankintojen arvoksi v on arvioitu n. 22 mrd. euroa. Ongellisena on pidetty, että osa kunnista ei osaa laatia tarjouspyyntöjä oikein tai asettaa sopimuksiin järkeviä ehtoja. Myöskään tarjoajat eivät osaa julkisten hankintojen pelisääntöjä. Yhteistoiminnan kehittämiseksi on laadittu erilaisia oppaita kuten Julkisten ruokapalveluiden laatukriteerit sekä lähiruokaan liittyvät Ostajan Opas, Päättäjän Opas ja Yrittäjän Opas. 46 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ELINTARVIKETEOLLISUUS 2010

48 Yritystoiminnan prosessien kehittäminen ja uudistaminen jää, varsinkin pienissä, yrityksissä vähäiseksi. Ongelmia ja tehottomuutta aiheuttavat myös monet päällekkäiset standardit tilaus- ja toimitusliikenteessä, mm. kuormankantajat tai sähköiset sanomastandardit. Talousnäkökulmat ja olemassa oleva tuotantotekniikka ohjaavat liikaa johtamista. Totutut toimintatavat pitäisi ajoittain kyseenalaistaa ja tehdä valintoja mm. tuotekarsintaa. Myös toimialojen rajapinnoilta (esim. metsäteollisuus, hyvinvointiala, matkailu) pitäisi voimakkaammin etsiä yhteisiä mahdollisuuksia. 6.3 Keskeiset kehittämistarpeet Elintarviketeollisuudessa yritysten yhteistyö on perinteisesti muuta teollisuutta vähäisempää. Yhteistyön kehittymiseen ja verkostoitumiseen tähtääviä toimia olisi kehitettävä koko ruokajärjestelmän sisällä. Kustannuksia säästäviä yritysten yhteistyömuotoja on löydettävissä mm. logistiikassa, hankinnassa ja markkinoinnista. Myös tutkimushankkeissa tehtävä yhteistyö tarjoaa kaikkia osapuolia hyödyttäviä ratkaisuja. Erilaiset teknologiasovellukset tuotanto- ja markkinainformaation hallinnassa voivat luoda pk-yrityksille uusia kilpailuetuja ja tervetulleita säästökohteita. Keskittyneen kaupan sekä ammattikeittiöiden asettavat vaatimukset ovat kasvaneet. Valmiuksia uuden teknologian hyväksikäyttöön tuotannossa, logistiikassa, asiakastiedon hallinnassa sekä yritysten yhteistyössä tulisi kehittää. Elintarviketeollisuuden on tarjottava kuluttajien muuttuvia tarpeita ja hinnaltaan sopivia tuotteita. Kuluttajakäyttäytymisen erilaistuminen on vahvistuva ilmiö, joten sen ennakointi on yhä haasteellisempaa. Myös yhteiskunnalliset muutokset (perhekoon pieneneminen, kaupungistuminen, ikärakenne, ostovoiman kasvu) luovat mahdollisuuksia. Tuotteiden elinkaaret myös lyhenevät. Tuotannon tehokkuuden lisääminen, jalostusarvon nostaminen, tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantaminen, palvelujen kehittäminen sekä uusien teknologioiden soveltaminen ovat keskeisiä investointikohteita. Suurten yritysten kasvava kiinnostus soveltuvien tuotealueiden tai palveluiden ulkoistamiseen tarjoaa pk-yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia, mutta vastaavasti edellyttää niiltä kykyä vastata tarkkoihin toimitusehtoihin. Lähiruokatoiminnan kehittyminen edellyttää kustannustehokkaita logistisia ratkaisuja. Ruoka ja sen merkitys ihmisen terveydessä ja hyvinvoinnissa on ajankohtainen trendi niin Suomessa kuin muualla maailmassa. Uusien tuoteryhmien, kuten kuluttajalle lisäarvoa tuottavien tuotteiden, kehitystyöhön tulisi kohdentaa resursseja. Tämä edellyttää päätöstä yritysjohdolta lisätä t&k-panostuksia sekä hakeutumista yhteistyöhön tutkimuslaitosten ja kehittämistoimijoiden kanssa. Alan yritysten koko ja vaatimaton kannattavuus ovat usein esteenä pitkäjänteiselle t&k-toiminnalle. Terveellisyydelle, ravitsemuksellisuudelle, sairauksien ennaltaehkäisylle sekä hyvinvointia ja kauneutta ylläpitävälle on enenevässä määrin kysyntää tulevaisuudessa. LOHAS (Lifestyle of Healthy and Sustainability)- kuluttaminen kasvaa. Terveysvaikutteisia ja hyvinvointia ylläpitäviä elintarvikkeita pidetään yhtenä alan mahdollisuuksista. Hyvistä innovaatioista ei ole kuitenkaan synny kannattavaa liiketoimintaa ongelmitta. Ongelmia tuottaa mm. lainsäädäntö, kallis tuotekehitys, ELINTARVIKETEOLLISUUS 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 47

49 todentaminen, kansainvälistymiseen liittyvät haasteet sekä uusien kuluttajatarpeiden tunnistaminen. Ajoituksen onnistuminen on tärkeää, samoin tuotteiden hyvä maku ja nautittavuus. Laatuketjutyöllä on onnistuttu edistämään kuluttajien luottamusta kotimaisia elintarvikkeita kohtaan. Luottamuksen säilyttämiseksi koko elintarvikejärjestelmän on tehtävä yhteistyötä vastuullisen ja jäljitettävän ruokaketjun vahvistamiseksi. Suomessa ruokaturvallisuus on korkealla tasolla. Turvallisuusriskit tulevat lisääntymään tulevaisuudessa mm. tuontituotteiden myötä. Uusia tauteja on liikkeellä jatkuvasti ja riski niiden lisääntymisestä kasvaa ilmastomuutoksen takia. Niiden ehkäisemiseen on kiinnitettävä jatkuvaa huomiota ruokaturvallisuuden varmistamiseksi. Näiden eliminoiminen edellyttää kaikilta toimijoilta toimivaa omavalvontaa ja riskien ennakointia sekä yhä enenevässä määrin laatu- ja ympäristöjärjestelmien mukaista toimintaa. Tuotteiden ekologisuus, jäljitettävyys ja toiminnan eettisyys vaikuttavat yhä enemmän kuluttajien valintoihin. Liikkeenjohdon ja henkilöstön osaamisen kehittämiseen on elintarvikeyrityksissä kasvavaa tarvetta kilpailun kiristyessä. Osaamisen merkitys kilpailutekijänä on kasvanut myös elintarviketeollisuudessa. Tuotantoprosessien kehittyminen edellyttää jatkossa erilaisia valmiuksia työtekijöiltä. Työturvallisuuteen, työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen on myös panostettava. Elintarviketehtaista on arvioitu työntekijää siirtyvän eläkkeelle lähivuosina. Osaavan työvoiman saatavuus on siten varmistettava riittävällä koulutustarjonnalla eri puolella Suomea. Pienten yritysten teknologisen osaamisen nosto mahdollistaa monipuolisen tuotantorakenteen säilyttämistä kotimaassa. Toisaalta pienyritysten vahvuutena ovat yksilölliset tuotteet. Elintarvikesektorin rakennemuutos on johtanut suurempien yritysten syntymiseen, keskitettyyn tuotantoon, yritysten omistuksen siirtymiseen ulkomaille ja kasvavaan tuontiin. Sekä kaupan että ammattikeittiöiden keskittynyt rakenne sekä hankinta tiukentavat tilannetta. Keskisuurilla yrityksillä on vaikeuksia koventuneessa kilpailutilanteessa ja pienten yritysten on etsittävä kilpailuetua erikoistumisesta. Pienet yritykset ovat usein alueellisia toimijoita. Erikoistuminen, ympäristökysymykset, lähiruoka, tuoreus, Free From tuotteet, luomutuotanto tai maahanmuuttajat ovat asioita, joihin keskittyminen antaa kapeilla asiakassegmenteillä usein riittävän volyymin pienyrityksen menestymiseksi. Edellytyksenä on läpi tuotanto- ja logistiikkaketjun tapahtuva kustannustehokkuus. Erilaiset integroidut informaatioteknologian sovellutukset mahdollistavat tuotantoprosessien tehostamista. Esim. toiminnanohjausjärjestelmillä (ERP=Enterprice Resource Planning) voidaan lisätä tuottavuutta. Järjestelmien käyttöönottoa hidastaa niiden kalleus sekä rakenteiden soveltumattomuus pienyrityksille. Kannattava liiketoiminta koko elintarvikeketjussa on kasvun ja kehityksen edellytys. Koska kotimaisten raaka-aineiden osuus on keskeinen jalostuksessa, on alkutuotannon säilyminen elinvoimaisena tärkeää. Myös hyvälaatuisen talousveden saanti on turvattava niin juomavetenä kuin raaka-aineena. 48 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ELINTARVIKETEOLLISUUS 2010

50 7 Tulevaisuuden näkymät toimialalla 7.1 Visio Elintarvikeala elää kansallisen ja kansainvälisen paineen alla ja on yhä voimakkaammin kytköksissä maailmanmarkkinoihin. Kotimainen ruoankulutus ei merkittävästi kasva. Alan kasvun nähdään tulevan erilaisten erikoistuotteiden viennistä, ostojen kautta kansainvälistyvästä liiketoiminnasta ja tuotteiden jalostusarvon nostamisesta. Suuret elintarvikeyritykset jatkavat kansainvälistymistään. Raaka-aineiden ja erilaisten tuotantopanosten hintavaihtelut vaikuttavat kustannuksiin. Kilpailukykyisen ja hyvälaatuisen raaka-aineen saatavuudella sekä ammattitaitoisella työvoimalla keskeinen merkitys elintarvikejalostuksessa. Kauppa ja ammattikeittiöt ovat keskittyneet ja ketjuuntuneet. Kaupan ketjuuntuminen on lisännyt elintarviketeollisuuden tehokkuutta, mutta ketjuuntuminen ja keskittynyt kauppa ei lähtökohtaisesti ole teollisuuden etu. Ketjuuntuminen on kiristänyt kilpailua ja hintaa on käytetty keskeisenä valintakriteerinä. Tuonti kasvaa vientiä nopeammin. Ruokaketjun kannattavuus on keskimääräinen vaatimaton, mutta vakaa. Elintarvikkeissa on sanottu olevan vahva makusuoja, mutta kulutus on muuttunut kansainvälisemmäksi. Myös pitkien etäisyyksien on nähty suojanneen kotimaista elintarvikejärjestelmää, mutta toisaalta etäisyydet nostavat myös logistiikkakustannuksia niin kotimaassa kuin viennissäkin. Elintarvikkeiden tuotantoketjussa turvallisuus ja vastuullisuus korostuvat yhä enemmän. Suomessa on toimiva ja kattava elintarvikevalvonta. Tuotteiden korkea laatu syntyy tekemisen kautta, ei valvomalla. Elintarviketoimijat ovat omavalvonnan lisäksi ottaneet käyttöön erilaisia laatu-, ympäristö-, vastuullisuus- ja turvallisuusjärjestelmiä. Elintarvikelainsäädäntöä ja valvontaa ollaan muuttamassa riskiperustaisemmaksi. Muutos koskee myös valvontatietojen julkistamista, minkä nähdään lisäävän elintarviketoimijoiden mahdollisuutta erottua kilpailijoistaan. Omavalvontasuunnitelmien hyväksymisestä luopuminen helpottanee uusilla yrityksillä alalle tuloa. Vähäriskisiksi luokiteltavat yritykset tulevat hyötymään säädäntömuutoksesta. Kuluttajien käyttäytyminen on entistä vaihtelevampaa. Kansainväliset trendit vaikuttavat myös Suomessa: terveellisyys ja hyvinvointi, hemmottelu ja nautinnonhalu, eettisyys ja vihreät arvot sekä helppous ja käytännöllisyys. Kuluttajien ja median kiinnostus ruokaan on lisääntynyt. Elintarvikkeiden hintatasoa seurataan entistä aktiivisemmin. Hintakehityksen lisäksi seurataan kuluttajan maksaman hinnan jakautumista elintarvikeketjun sisällä. Erilaistaminen, kaupallistamisen onnistuminen ja brändien merkitys kasvaa. Kuluttajaedun omaavilla tuotteilla on vientimahdollisuuksia, mutta ennen vientiä on hallittava toiminta kotimaassa. Kansainvälistyttäessä on huolella valittava liiketoimintamalli ja ELINTARVIKETEOLLISUUS 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 49

51 markkinointikonsepti. Uudistumista ei saa unohtaa. Tuotekehityksen tueksi tarvitaan tietoa markkinoista ja kuluttajista sekä innovaatioita tuottavaa tutkimustoimintaa. Suomessa on laadittu Kansallinen ruokastrategia Huomisen ruoka, jonka visiona on: Vuonna 2030 suomalaiset kuluttajat syövät maukasta, terveellistä, kestävästi tuotettua ja turvallista ruokaa. Kuluttajilla on kyky tehdä tietoisia valintoja. Kysyntään vastaa läpinäkyvä, osaava, joustava sekä kansainvälisesti kilpailukykyinen ruoka- ja palvelujärjestelmä. Alan kasvua ja kehitystä tukee hyvin koordinoitu korkean tason tutkimus- ja kehitystyö. Huomisen ruoka strategian mukaan vision toteutumiseksi tarvitaan kuluttajalähtöisyyttä, yhteistä päätöstä tehdä ruoka-alasta kasvuala, ruuan ja ruuan tekijöiden arvostuksen lisäämistä sekä uutta ruokapolitiikan ja ruoka-asioiden hallintomallia. 7.2 Toimintaympäristön muutostekijät Elintarvikealan toimintaympäristöön vaikuttavia muutostekijöitä on useita. Keskeisiä muutosajureita ovat kuluttajien muuttuvat odotukset sekä tulevat tarpeet ja erilaistuvat kuluttajaryhmät. Elintarvikealaan kohdistuvat odotukset ovat kasvaneet ja ruoalta vaaditaan hyvän maun lisäksi turvallisuutta, laatua ja käyttömukavuutta. Ihmisten tiedonsaantitarve on suurentuntunut. Esim. Suomessa arvioidaan LOHAS-kuluttajia olevan n % aikuisväestöstä. Heidän kulutuspäätöksiään on ohjaa ympäristöystävällisyys, kestävä kehitys, sosiaalinen vastuuntunto ja terveellisyys. Vastuullisuuden lisäksi kuluttajien osallistumisen halu sekä sosiaalisessa median kautta lisääntyvä kaveritalous vaikuttavat valintoihin enenevässä määrin. Sähköistyminen on markkinoihin vaikuttava tekijä. Myös media, julkiskokit ja erilaiset ruokaohjelmat aktivoivat ruokakeskustelua sekä vaikuttavat ruokavalintoihin. Väestörakenteen muutokset, kuten ikääntyminen, kaupungistuminen, yhden hengen talouksien kasvu tai tulotason nousu, vaikuttavat kulutukseen. Maahanmuuttajien määrä kasvaa. Keskimääräinen tulotason nousu mahdollistaa pitemmälle jalostettuja tuotteiden hankintaa. Ihmisten halu maksaa hyvinvoinnista ja käyttömukavuudesta on voimistunut. Ihmisten liikkuvuus lisääntyy. Erityisruokavaliotuotteiden, kuten gluteenittomien tuotteiden kysyntä, kasvaa. Kuluttajat ovat entistä kansainvälisempiä, yksilöllisempiä, sosiaalisempia ja elämyshakuisia sekä arvaamattomampia (ruokapolyteismi). Kuluttajien ajan- ja rahankäytön painotukset ovat muuttuneet. Tämä edellyttää yrityksiltä kuluttajien tarpeiden ymmärrystä sekä ennakointia ja luottamuksen säilyttämistä. Taloudellinen lama on nostanut paikallisuuden ja kotimaisuuden arvostusta. Toisaalta vientimarkkinoilla se on ilmennyt eräänlaisena protektionismina. Venäjällä panostetaan oman tuotannon kehittämiseen, jolloin etabloituminen on yksi vaihtoehto. Ravitsemussuosituksia ollaan uudistamassa. Elintarviketuotannossa tapahtuu muutoksia niin ilmastomuutoksen seurauksena kuin tilakokojen kasvun ja tilojen vähenemisen seurauksena. Elintarvikekauppa toimii kansainvälisesti ja tuotetarjonta on monipuolistunut. Tuotevalikoimien monipuolistuminen 50 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ELINTARVIKETEOLLISUUS 2010

52 on mahdollistunut mm. kauppojen myymäläkoon kasvaessa. Elintarvikealaan liittyy myös turvallisuushaasteita, kuten sabotaasit, elintarvikeväärennykset tai mikrobilääkeresistenssi. Geeni- tai nanotekniikka sekä eläinten kloonaus ovat esimerkkejä tuotantomenetelmistä, mihin kuluttajat ja tutkijat suhtautuvat vaihtelevasti. Toimintaympäristöön vaikuttavat sekä kaupan että ammattikeittiön keskittynyt ja vahvistunut asema. Kaupan valikoimapäätökset tehdään % valtakunnallisesti, % alueellisesti ja kauppakohtaiset ratkaisut voivat olla muutaman prosentin luokkaa tosin artikkelin kaupassa se ei useinkaan rajoita. Kauppa on tehostanut toimintaansa massa- ja hyllypaikkojen tehokkaalla optimoinnilla. Tavarantoimittajien on vastattava näihin järjestelmiin. Kaupan omien merkkien osuus ja niiden tuominen ulkomailta kasvaa. Kulutuksen muutos johtuu osaltaan väestön ikääntymisestä, talouskokojen pienentymisestä ja tulotasojen noususta sekä lisääntyneistä vaatimuksista. Kuluttajat ovat entistä kansainvälisempiä, yksilöllisempiä, sosiaalisia ja elämyshakuisia. Hyvinvointi, eettisyys ja vastuullisuus ovat nousevia trendejä. Ihmisten halu maksaa hyvinvoinnista kasvaa. Kuluttajien ajan- ja rahankäytön painotukset ovat muuttuneet ja muutokset ovat entistä nopeampia. Tämä edellyttää elintarvikeyrityksiltä kuluttajien uusien tarpeiden tunnistamista ja ennakointia. Kuluttajan luottamuksen säilyttäminen on tärkeää. Taloudellinen lama on nostanut paikallisuuden ja kotimaisuuden arvostusta. Toisaalta vientimarkkinoilla se näkyy eräänlaisena protektionismina. Venäjällä panostetaan oman tuotannon kehittämiseen, jolloin etabloituminen on yksi vaihtoehto. Erityisruokavaliotuotteiden, kuten gluteenittomien tuotteiden kysyntä kasvaa. Avoin kilpailu toimintaympäristössä kasvaa kaupan vapautumisen ja kansainvälistymisen vuoksi. Myös sääntelyn toivotaan vähenevän niin kaupassa kuin valmistuksessa. Kaikkien teollisuudenalojen markkinat ovat joko suoraan tai epäsuorasti kansainvälisen kilpailun piirissä. Vaikka kaikki toimialat ovat lähtökohtaisesti globaaleja, on kussakin liiketoiminnassa paikallisia piirteitä, johon kilpailukyky usein perustuu. Tämä näkyy erityisesti elintarviketeollisuudessa, jossa paikalliset makutottumukset ja ruokakulttuuri erilaistavat elintarvikemarkkinoita jopa hyvin suppealle maantieteelliselle alueelle. Paikallisuuden, lähiruoan ja kotimaisuuden arvostus ovat nousussa. Lähiruokatuotteiden etuna kaupassa pidetään mm. tuoreutta, sesonkien huomioimista, valikoiman elävöittämistä, paikallisen yrittäjyyden tukemista sekä asiakkaiden sitouttamista. Euroopan Unionissa on nimisuojajärjestelmä, jonka yhtenä tavoitteena on tukea paikallisten erikoisuuksien säilyttämistä ja tunnetuksi tekemistä. Suojan voi saada tuote, joka on tuotettu perinteisesti tietyllä alueella tai tietyillä valmistusmenetelmillä. EU:n alueella nimisuojauksen on saanut yli 800 tuotetta, joista vain viisi on suomalaista. Suojausjärjestelmiä on kolme erilaista: suojattu alkuperänimitus (Lapin puikula), maantieteellisen merkinnän suoja (Kainuun rönttönen) ja aito perinteinen tuote (karjalanpiirakka, kalakukko ja sahti). ELINTARVIKETEOLLISUUS 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 51

53 7.3 Kilpailukyvyn kehitysennuste Suomalaisen elintarviketeollisuuden tavoitteena on säilyttää johtava markkina-asema kotimaassa ja olla merkittävä toimija lähialueilla. Elintarviketeollisuusliitto on määritellyt alansa kriittisiksi menestystekijöiksi kotimaiset, laadukkaat ja turvalliset raaka-aineet, osaavan ja ammattitaitoisen työvoiman sekä kuluttajien vahvan luottamuksen elintarvikealaa ja brändejä kohtaan. Elintarviketeollisuusliiton strategiassa keskeisinä tavoitteina esitettiin joustavia ja uudistuvia työmarkkinoita, alan vahvaa arvostusta, kilpailukykyisen ja laadukkaan kotimaisen raaka-aineen saantia, kannattavasti toimivaa arvoketjua, toiminnan mahdollistavaa säädösympäristöä ja vastuullisesti tuotettuja elintarvikkeita. Kilpailukyvyn kannalta keskeisiä tekijöitä ovat tuotteiden ja toiminnan korkea laatu, erikoistuminen ja innovatiivisuus sekä verkostoitunut liiketoiminta. Toiminta perustuu laadukkaisiin raaka-aineisiin, korkeaan teknologiaan, henkilöstön ammattitaitoon, toimivaan omavalvontaan, riskien ennaltaehkäisyyn ja erilaisiin tuotannonohjausjärjestelmiin sekä koko elintarvikeketjun hallintaan ja vastuullisuuteen. Sektori tarvitsee tuekseen myös t&ktoimintaa sekä julkista rahoitusta. Osaamisen kehittämiseen ja henkilöstön hyvinvointiin on panostettava. Hinnan lisäksi kilpailutekijänä pitäisi korostaa tuotteiden muita ominaisuuksia. Suomalaisen elintarvikeketjun kilpailukyky riippuu kuluttajien luottamuksesta ja halusta ostaa kotimaassa valmistettuja elintarvikkeita. Kansainvälistyminen on myös oleellista. Elintarvikealan kilpailukykyyn vaikuttavat kaupan ja teollisuuden kilpailutilanteen muutokset, hintakilpailun paineet, lisääntyvä tuonti, muutokset lainsäädännössä, kuluttajakäyttäytymisen muutokset ja sirpaloituminen, teknologioiden käyttöönotto sekä tutkimustiedon hyödyntäminen ja kaupallistaminen. Elintarviketeollisuus on riippuvainen kotimaisista, hinnaltaan sopivista raaka-aineista. Maataloustuotannon kannattavuus ja riippuvaisuus ulkomaisista tuotantopanoksista ovat keskeisiä kysymyksiä, jotka vaikuttavat kotimaiseen elintarvikealaan. Pienikään yritys ei pärjää ilman selkeää ja kannattavaa liikeideaa, ammattitaitoista henkilöstöä ja panostusta tuotekehitykseen, laatuun ja markkinointiin. Yrityksen on hallittava laskentatoimi ja seurattava todellisiin laskelmiin perustuvaa kannattavuutta (hävikki, oma työ). Tuotekehityksen tueksi tarvitaan tietoa markkinoista ja kuluttajasta. Yrityksen on kyettävä määrittämään omien tuotteidensa kilpailuetu muihin tuotteisiin verrattuna. Kilpailuetu voi syntyä tehokkaimmillaan tuotteiden ylivertaisten ominaisuuksien avulla tai markkinoinnin avulla syntyneestä mielikuvasta. Heikoimmilla kilpailutilanteessa ovat ne yritykset, joille kilpailuetuna on hinta. Mikäli alhainen hinta perustuu innovatiiviseen ja kustannustehokkaaseen tuotanto- ja logistiikkaratkaisuihin, on yrityksen asema kohtuullisen hyvä. 52 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ELINTARVIKETEOLLISUUS 2010

54 Elintarvikkeiden kulutukseen vaikuttavia trendejä ovat seuraavat: Helppous Terveellisyys Herkullisuus Välipalatyyppinen kulutus Vastuulliset valinnat. Elintarvikemarkkinat segmentoituvat edelleen ja eri tilanteissa kuluttaja käyttäytyy eri tavoin. Perheet arvostavat helppoja ja edullisia tuotteita, jotka ovat myös perusterveellisiä. 7.4 Koulutus ja kehittämistoiminta Elintarviketeollisuus työllistää toisen asteen oppilaitoksista, ammatti- ja tiedekorkeakouluista sekä yliopistosta valmistuvia erilaisiin työtehtäviin. Alalla on runsaasti ammattinimikkeitä ja ne vaihtelevat toimialoittain. Eniten työmahdollisuuksia löytyy toisen asteen koulutuksen suorittaneille, varsinkin suurten ikäluokkien eläköityessä. Elintarvikealan perusopetus tapahtuu ammattioppilaitoksissa ja opetusta on tarjolla lähes 30 oppilaitoksessa. Osaamisen voi hankkia myös oppisopimuskoulutuksen kautta. Ammattikorkeakoulut tarjoavat usein myös yrityksille koulutus- ja kehittämispalveluita, mutta varsinainen tutkimustoiminta opinnäytetöitä lukuun ottamatta on vähäistä. Opintoja voi suorittaa myös ulkomailla. Ruokaalan kiinnostavuutta on pyritty nostamaan erilaisilla kampanjoilla, kuten Herkkuammatti tai GET A LIFE - Maistuva ammatti. Erilaisissa oppilaitoksilla ja alueellisilla kehittämisorganisaatioilla on keskeinen rooli tutkimustiedon siirtämisessä yrityksiin. Merkittävä väylä osaamisen siirtoon on valtakunnallinen osaamiskeskusjärjestelmä. Foodwest Oy on Valtioneuvoston nimeämä Elintarvikekehityksen osaamiskeskus. Foodwest puolestaan koordinoi Elintarvikekehityksen klusteriohjelmaa. Klusteriohjelman visiona on, että Suomesta tulee Euroopan johtava terveellisen, terveyttä edistävän ja turvallisen ruoan tuottaja. Maassamme toimii myös ETP Food For Life Finland, jonka tavoitteena on kertoa suomalaisesta elintarvikealasta kansainvälisille yhteistyökumppaneille sekä tuoda esiin elintarvikeketjumme vahvuuksia. Foodle - tutkimustietopalvelu on puolestaan portaali, joka kokoaa yhteen suomalaiset elintarviketutkimuksen tulokset yritysten, kehittäjien ja median hyödynnettäväksi. Suomen elintarvikemarkkinoiden kehitystä seuraa SELMAksi kutsuttu palvelu, ja sen toimintaa hallinnoi Suomen Elintarviketeollisuuden tietopalvelu ETU. Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelmalla edistetään elintarvikeyritysten kasvutavoitteita, kansainvälistymistä ja uusien toimintamallien kehittämistä. Markkinoilla pysyminen edellyttää yrityksiltä jatkuvaa uudistumista. Monet kehittämisorganisaatiot tarjoavat yritystoimintojen kehittämiksi asiantuntija-apua ja koulutusta, minkä hankkimiseksi on myös saatavissa rahoitusta (kuten Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma, valmistelurahoitus, yrityksen kehittämisavustus). Myös innovaatioiden kaupallistamiseen on tarjolla monia erilaisia julkisia tukimuotoja. ELINTARVIKETEOLLISUUS 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 53

55 8 Yhteenvetoanalyysi (SWOT) SWOT-analyysi kuvaa yhteenvetona elintarvikealan vahvuuksia (strengths) ja heikkouksia (weaknesses) sekä mahdollisuuksia (opportunities) ja uhkia (threats). Vahvuudet Suomalaisen kuluttajan ja asiakkaan tuntemus ja ennakointikyky Vahva suomalainen ruokakulttuuri Osaaminen ja koulutus Tutkimus- ja kehitystyö Laaja ja monipuolinen tuotetarjonta Teollisuuden asema logistiikkaketjussa, hyvä logistiikka ja kylmäketju Korkea laatu, hygienia, tuoteturvallisuus, toimiva elintarvikevalvonta Puhdas kotimainen raaka-aine, hyvä ja riittävä vesi Heikkoudet Suurin osa yrityksistä pieniä Keskimäärin vaatimaton kannattavuus Liiketoimintaosaamisen heikkous kansallisesti ja kansainvälisesti Kaupan neuvotteluvoiman kasvaminen Pienet kotimarkkinat Suomen maantieteellinen sijainti, pitkät etäisyydet, korkeat logistiikkakustannukset, päällekkäiset logistiikkaratkaisut Mahdollisuudet Kulutustottumusten muutokset Erikoistuminen Kotimaisuuden arvostus, lähi- ja luomuruoka Tutkimukseen tehtävät panostukset, tuotekehitys, uudet tuotteet, innovaatiot ja käyttösovellutukset Yhteistyö ja verkostoituminen koko elintarvikeketjussa, koko ketjun kattava yhteistyö, strategioiden toteuttaminen Palvelun lisääminen kaupalle ja ammattikeittiöille, palveluruokailun kasvu Logistiikan tehostaminen, logistiikkakustannusten hyvä hallinta Alan vetovoimaisuus Kansainvälistyminen Kattavat tukijärjestelmät, osaavat kehittäjät Toimialojen välinen yhteistyö Uhat Kaupan aseman vahvistuminen Voimakas kilpailutilanne Kasvava tuonti Kustannuksien kohoaminen Turvallisen tai terveellisen imagon menetys, tautiriskien kasvaminen Maatalouden tukipolitiikan muutokset, kotimaisen raaka-ainetuotannon vähentyminen 54 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ELINTARVIKETEOLLISUUS 2010

56 Lähteet AC Nielsen, Elintarvikealan pienyrityksiä, Elintarviketeollisuusliitto ry, Elinkeinoelämän keskusliitto (EK), Elintarvikekehitys, Elintarviketurvallisuusvirasto, Esmerk Information, Esmerk Tiedotteet ETP Food For Life Finland, Findikaattori, Finpro ry, Foodwest Oy, ETP Food For Life Finland, Foodle tutkimustietopalvelu, Kauppalehti, Kehittyvä Elintarvike, Lihalehti, Luomuliitto ry, Raportti ja toimintaehdotus luomutuotannon rahoituksen ja toiminnan kehittämisestä MMM: Huomisen ruoka Esitys kansainväliseksi ruokastrategiaksi, MMM: Huomisen ruoka Kansallisen ruokastrategian taustaraportti, M&M Markkinointi & Mainonta, ELINTARVIKETEOLLISUUS 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 55

57 Mäkipeska, T. ja Sihvonen, M Lähiruoka, nyt! Trendistä markkinoille. Sitran selvityksiä 29 Opetushallitus: Koulutus ja työvoiman kysyntä Tulevaisuuden työpaikat osaajia tarvitaan Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto ry, Pellervon taloustutkimus PTT, PTT-katsaus 3/2010. Suhdannekuva Maatalous, Pk-yritysten suhdanteet ja toimintaympäristö -2009, TEM Päivittäistavarakauppa ry, Reilun kaupan edistämisyhdistys, Ruoka-Suomi, Ruokatieto ry, SITRA, Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelma, Suomen asiakastieto Oy, Suomen Gallup Elintarviketieto Oy, Talouselämä, Tekes, TEM toimiala Online -tietokanta Tilastokeskus, Tullihallitus, Vienti- ja tuontitilastot, Yritysten www-sivut 56 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ELINTARVIKETEOLLISUUS 2010

58 Liite 1: Tilastokeskuksen toimialaluokituksen muutokset Tol2002 Tol2008 Yritysten lkm Teurastus ja lihan säilyvyyskäsittely Siipikarjan teurastus ja lihan säilyvyyskäsittely Lihanjalostus Lihanjalostus Lihanjalostus Kalan ja kalatuotteiden jalostus ja säilöntä Kalan ja kalatuotteiden jalostus ja säilöntä Perunoiden jalostus ja säilöntä Hedelmä-, marja- ja kasvismehujen valmistus Muu hedelmien, marjojen ja vihannesten jalostus ja säilöntä Muu hedelmien, marjojen ja vihannesten jalostus ja säilöntä Raakakasvi- ja -eläinöljyjen ja -rasvojen valmistus Puhdistettujen öljyjen ja rasvojen valmistus Margariinin ja sen kaltaisten ravintorasvojen valmistus Maitotaloustuotteiden ja juuston valmistus Jäätelön valmistus Myllytuotteiden valmistus Tärkkelyksen ja tärkkelystuotteiden valmistus Rehujen valmistus Lemmikkieläinten ruokien valmistus Pehmeän leivän ja tuoreiden leivonnaisten valmistus Näkkileivän, keksien ja säilyvien leivonnaisten valmistus Näkkileivän, keksien ja säilyvien leivonnaisten valmistus Sokerin valmistus Kaakaon, suklaan ja makeisten valmistus Makaronin ja vastaavien jauhotuotteiden valmistus Teen ja kahvin valmistus Mausteiden ja maustekastikkeiden valmistus Homogenoitujen ravintovalmisteiden ja dieettiruokien valmistus Muiden elintarvikkeiden valmistus Tislattujen alkoholijuomien valmistus Siiderin ja muiden hedelmäviinien valmistus Oluen valmistus Maltaiden valmistus Kivennäisvesien ja virvoitusjuomien valmistus ELINTARVIKETEOLLISUUS 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 57

59 Liite 2: Elintarvikkeiden sekä juomien valmistuksen tunnuslukuja (mediaanitietoja) TOL 10 ja alatoimialat, TOL 11 Tunnusluku e Mikrot yht. 10 Elintarvikkeiden valmistus Myyntikate-% 65,1 63, ,6 64,1 60,9 64,9 61,2 Muut Mikrot yht. Muut Mikrot yht. Muut Mikrot yht. Käyttökate-% 5,6 7,3 5 6,7 5,8 6,3 6,2 6,5 Liiketulos-% 1,6 3,8 2 3,8 2,2 3,1 2,1 3,4 Kokonaistulos-% 0,1 2,5 0 2,4 0,2 1,6 0,5 2,3 Tilikauden tulos-% 7,6 2,6 8 2,4 7,8 1,7 8,5 2,1 101 Teurastus, lihatuotteiden valmistus Myyntikate-% 49,2 48, ,1 50,4 48,2 52,4 50,1 Käyttökate-% 8,7 5,5 8 5,1 6,4 4,6 7,6 6,1 Liiketulos-% 3,1 2, ,6 2,6 4,1 4,2 Kokonaistulos-% 1, ,8 0,2 1,6 3,3 3,1 Tilikauden tulos-% 5,1 2,1 5 2,9 1,9 1,8 5,2 2,8 102 Kalan, äyr. ja nilv. jal. ja säil. Myyntikate-% 41,8 32, , ,3 34,5 Käyttökate-% 4,3 5,6 6 6,2 6,6 5,1 4,1 5,3 Liiketulos-% 0,4 2,4 2 4,9 2,9 3,6 0,7 3 Kokonaistulos-% -0,9 1,6 1 2,1 1,4 1,2-0,3 1,4 Tilikauden tulos-% 5,3 1,6 5 2,1 6,3 0,7 4,3 1,4 103 Hedelm. ja kasvisten jal. ja säil. Myyntikate-% 53,9 45, ,8 53, ,2 47,5 Käyttökate-% 7,1 7,8 7 6,2 10,6 8,2 9,2 6,4 Liiketulos-% 2,5 4,2 3 2,5 4,4 4,9 3,6 2,6 Kokonaistulos-% 1,1 2,2 0 0,6 1,1 3 1,3 0,7 Tilikauden tulos-% 5 2,2 4 0,8 4, ,6 104 Kasvi-, eläinöljyjen ja -rasv. valm Myyntikate-% 44, ,6. 48,6. Käyttökate-% 6, ,6. 7,9. Liiketulos-% 2, ,9. Kokonaistulos-% 1, ,6. 2,5. Tilikauden tulos-% 3, ,3. 6, Maitotaloustuotteiden valmistus Myyntikate-% 46,7 28, ,4 51,5 23,3 52,5 30,3 Käyttökate-% 8,1 4, ,2 3,2 6,4 3,9 Liiketulos-% 4, ,9 3,9 1,1 3,4 1,7 Kokonaistulos-% 3 1,3 1 0,3 3,5 0,7 0,7 1 Tilikauden tulos-% 3,3 1,1 1 0,3 3,9 0,4 1,3 0,5 106 Mylly- ja tärkkelystuotteiden valm. Myyntikate-% 62 46, ,3 54,3 43,4 61,7. Käyttökate-% 12,6 7,8 11 8,2 12,1 9,1 14. Liiketulos-% 5,9 3,5 5 2,3 6,6 5,6 9,8. Kokonaistulos-% 3,3 2,7 3 1,5 5 4,5 8. Tilikauden tulos-% 7,2 1, ,2 4,5 10, Leipomotuott, makaronien yms. valm. Myyntikate-% 71,3 73, ,6 72,5 70,5 72,1 Käyttökate-% 3,8 7,9 3 7,9 4,1 6,5 4 7 Liiketulos-% -0,1 4,4 0 5,1 0,1 3,3 0,6 3,2 Kokonaistulos-% -2, ,9-1,5 2-0,8 2,1 Tilikauden tulos-% 12, ,1 11,2 2 13,4 2,1 108 Muiden elintarvikkeiden valmistus Myyntikate-% 58,9 57, ,8 59,5 54,3 60,6 55 Käyttökate-% 8,7 9,1 7 11,9 6,9 9,6 8,3 8,7 Liiketulos-% 4 5,4 3 7,3 3,2 5,3 4,3 4,5 Kokonaistulos-% 1,5 3,2 2 5,1 0,7 2,3 2,8 4,3 Tilikauden tulos-% 4,6 3,2 6 5,1 5,9 2,3 8,5 3,8 109 Eläinten ruokien valmistus Myyntikate-% 49,4 33, ,9 46,4 31,1 41,6 38,4 Käyttökate-% 9,4 7,9 5 4,7 9,9 5,2 9,6 6,7 Liiketulos-% 4,9 3,3 1 2,2 3,6 1,6 5,8 4,9 Kokonaistulos-% 1,7 1,2 1 0,7 1,4 0,8 2,8 2,4 Tilikauden tulos-% 4,8 1, ,9 0,4 3,7 1,8 11 Juomien valmistus Myyntikate-% 67, ,2 65,7 52,7 64,3 52,9 Käyttökate-% 5,7 10,4 7 9,8 4,9 7,5 5,1 10,7 Liiketulos-% 1,3 8,2 4 6,4-0,2 3,9 1,2 5,8 Kokonaistulos-% ,1-2,5 3,1-0,2 0,9 Tilikauden tulos-% 0,4 7,1 1 6,1 0,1 2,9 0,1 1,1 Muut 58 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ELINTARVIKETEOLLISUUS 2010

60 Liite 3. Finpro ry: Kansainvälistymiskatsaus Elintarvikealan kansainvälistymiskatsaus Esa Wrang, Leading Consultant, Finpro Life Science tel , Terhi Rasmussen, Consultant, Finpro Scandinavia, tel , Jenni Mäkipää, Senior Consultant, Finpro Italy, tel , Heli Pasanen-Zentz, Senior Consultant, Finpro Life Science France, tel , ELINTARVIKETEOLLISUUS 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 59

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Elintarviketeollisuuden rakenne Muuttuva toimintaympäristö Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden

Lisätiedot

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ 8.12.2015 Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Leipomoteollisuuden rakenne Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden näkymiä Pk-yritysbarometri 2/2015 SWOT PK-toimialabarometri

Lisätiedot

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä!

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Ruoka tuo leivän moneen pöytään Merkittävä työnantaja Suomessa elintarviketeollisuus on suurin kulutustavaroiden valmistaja neljänneksi suurin teollisuudenala ja

Lisätiedot

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7)

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto Elintarviketeollisuusliiton vuonna 2007 toteuttamasta ympäristökyselystä Elintarviketeollisuusliitto kokosi vuonna 2006 ensimmäisen teollisuuden yhteisen

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.11.2014 Rovaniemi Omavarainen Lappi 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä!

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Ruoka tuo leivän moneen pöytään Merkittävä työnantaja Suomessa elintarviketeollisuus on suurin kulutustavaroiden valmistaja neljänneksi suurin teollisuudenala ja

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari 18.9.2012 Heikki Juutinen Elintarvikeala muutoksessa 1. Ruuan kysyntä kasvaa maailmalla 2. Kuluttajat haluavat tietää, missä ja miten

Lisätiedot

RUOAN HINTA JA INFLAATIO. Ilkka Lehtinen 4.12.2008

RUOAN HINTA JA INFLAATIO. Ilkka Lehtinen 4.12.2008 RUOAN HINTA JA INFLAATIO Kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen 4.12.2008 ESITYKSEN SISÄLTÖ! HINTOJEN KEHITYS PÄÄRYHMITTÄIN! INFLAATION SYYT PÄÄRYHMITTÄIN! RUAN PAINO KULUTTAJAHINTA- INDEKSISSÄ 1914-2005!

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri

Pk-yritysbarometri 9.11.2012 1 9.11.2012 2 Pk-yritysbarometri Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Maitosektorin hintarakenteet Suomessa. Professori Jyrki Niemi Luonnonvarakeskus (Luke) e-mail: jyrki.niemi@luke.fi

Maitosektorin hintarakenteet Suomessa. Professori Jyrki Niemi Luonnonvarakeskus (Luke) e-mail: jyrki.niemi@luke.fi Maitosektorin hintarakenteet Suomessa Professori Jyrki Niemi Luonnonvarakeskus (Luke) e-mail: jyrki.niemi@luke.fi Huomioita & kysymyksiä ruokamarkkinoiden toimivuudesta Elintarvikkeiden hintataso, kehitys

Lisätiedot

Atria Oyj:n osavuosikatsaus Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski

Atria Oyj:n osavuosikatsaus Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski Atria Oyj:n osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2008 Toimitusjohtaja 6.5.2008 Konsernin rakenne Atria Oyj Liikevaihto 1.272 milj. (2007) Henkilöstö 5.947 (keskimäärin 2007) Suomi Skandinavia Venäjä Baltia Liikevaihto

Lisätiedot

Ruokamaa Pohjanmaaseminaari. - Matriket Österbottenseminarium

Ruokamaa Pohjanmaaseminaari. - Matriket Österbottenseminarium Ruokamaa Pohjanmaaseminaari - Matriket Österbottenseminarium ruokakulttuuriasiamies/ ombusdsman för matkultur Anni-Mari Syväniemi Maaseutuyrittäjyyyslinja/ 1 Ruoka ei ratkaise kaikkea, mutta ilman ruokaa

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Biotalous luo työtä ja hyvinvointia: Esimerkkinä ruoantuotanto

Biotalous luo työtä ja hyvinvointia: Esimerkkinä ruoantuotanto Biotalous luo työtä ja hyvinvointia: Esimerkkinä ruoantuotanto Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi 9.9.2014 Helsinki www.helsinki.fi/ruralia 9.10.2013 1 Ruralia-instituutti on maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Kaupan indikaattorit Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Luottamusindeksit kaupan alalla Tammikuu 2010 Vähittäiskaupan indeksit (ml. autojen vähittäiskauppa): 1. Kokonaisindeksi

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, ELYkeskuksen ja Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

Ruoka-alan alueellinen kehittäminen, esimerkkinä Etelä-Savo. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9.

Ruoka-alan alueellinen kehittäminen, esimerkkinä Etelä-Savo. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9.2015 Ruralia-instituutti / Riitta Kaipainen 3.9.2015 1 Elintarvikealaan kohdistuvien kehittämislinjauksien historiaa Etelä-Savossa: -

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria-konserni Katsaus Q2 Konsernin liikevaihto kasvoi 1,6 % ja liikevoitto jäi edellisvuoden tasosta Kiinteillä valuuttakursseilla laskettuna konsernin liikevaihto kasvoi 7,8

Lisätiedot

Kaupan näkemykset luomun mahdollisuuksista

Kaupan näkemykset luomun mahdollisuuksista 9.1.2013 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus 1 Kaupan näkemykset luomun mahdollisuuksista Jussi Kaartinen Market- ja tavaratalokaupan toimialajohtaja, Satakunnan Osuuskauppa Luomu vastaa useisiin kuluttajatrendeihin

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Toimialarakenne kauppakamarialue 2012, yht. n. 110 000 työllistä 7 % 32 % 23 % 6 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lohja 12.10.2011 12.10.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Matkailu- ja ravintola-alan kysynnästä ei ole kotimaisen kasvun ylläpitäjäksi

Matkailu- ja ravintola-alan kysynnästä ei ole kotimaisen kasvun ylläpitäjäksi Matkailu- ja ravintola-alan kysynnästä ei ole kotimaisen kasvun ylläpitäjäksi Jouni Vihmo, ekonomisti MaRan tiedotustilaisuus, Lasipalatsi 26.6.213 Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja Ravintolapalvelut

Lisätiedot

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä 11.12.2012 Jouni Vihmo TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Matkailu ja Ravintolapalvelut MaRa ry Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys

Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys Tarkastelussa Kanta- ja Päijät-Hämeen, Keski-Suomen sekä Varsinais-Suomen maakunnat Susanna Määttä & Hannu Törmä Ruralia-instituutti / Aluetaloudellisten vaikutusten

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari. Puutuoteteollisuus. Helsinki

Toimialojen rahoitusseminaari. Puutuoteteollisuus. Helsinki Toimialojen rahoitusseminaari Puutuoteteollisuus Helsinki 12.5.2016 Pasi Loukasmäki Puutuotealan Toimialat TOL 2008 mukaan TOL 16 Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus Puun sahaus, höyläys ja kyllästys

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia

Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia LÄHELTÄ JA LUOMUA, Seinäjoki 30.11.2016 Projektipäällikkö Leena Viitaharju 2.12.2016 1 Esityksen sisältö: Taustaa: Luomun käyttö

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille?

Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille? Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille? MTK Pohjois-Karjala Kansanedustajatapaaminen Kitee Maatalouden hintakehitys vuosina 2000 2011 => viljelijöiden ostovoima heikkenee Lähde:

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Sosiaalipalveluyritysten kehitysnäkymiä

Sosiaalipalveluyritysten kehitysnäkymiä Hyvinvointialan toimialatietopäivä Joensuu 2.2.2011 Sosiaalipalveluyritysten kehitysnäkymiä Riitta Kettunen Asiantuntija, yritysten kehittäminen Etelä-Savon ELY-keskus Esityksen sisältö Toimialan kehityksestä

Lisätiedot

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Terveydenhuollon kasvava ammattilainen

Terveydenhuollon kasvava ammattilainen Terveydenhuollon kasvava ammattilainen Orion jakautuu 1.7.2006 Orion konserni Uusi Orion Oyj Oriola KD Oyj Orion Pharma Orion Diagnostica KD Oriola Lääkkeiden ja diagnostisten testien T&K, valmistus ja

Lisätiedot

Näkemyksestä ja tiedosta menestystä

Näkemyksestä ja tiedosta menestystä Näkemyksestä ja tiedosta menestystä Alueiden ennakointiseminaari Rovaniemi 21.3.2014 Tieto-osasto / Toimialapalvelu Esa Tikkanen TEM Toimialapalvelu TEM Toimialapalvelu kokoaa, analysoi ja välittää relevanttia

Lisätiedot

Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä

Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä Lähiruokaseminaari 25.3.2013 Kuopio Jaana Husu-Kallio kansliapäällikkö Maa- ja metsätalousministeriö Suomessa 2 854 elintarvikealan yritystä, joista 90%

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy Aluetukku LähiPuoti Remes Oy Yritysten toiminta: LähiPuoti Remes Oy on perustettu 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais-Häme ja Pirkanmaa. Valikoimissa

Lisätiedot

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v. 2015 TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä Vuonna 2015 myönnetty ELY keskusten yritysrahoitus Rahoitusmuoto Milj. euroa Myönnetty

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Kasvisten laatujärjestelmien ajankohtaispäivä

Kasvisten laatujärjestelmien ajankohtaispäivä Kasvisten laatujärjestelmien ajankohtaispäivä 23.11.2016 Asiantuntija Merja Söderström Päivittäistavarakauppa ry Päivittäistavarakauppa ry (PTY) on päivittäistavarakaupan ja Foodservice-tukkukaupan edunvalvoja

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014. 4.12.2014, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014. 4.12.2014, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014 4.12.2014, Lasse Krogell Yritysrakenne TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Vuosi Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

jatkuu KUVA (korkeus voi vaihdella) Kestääkö kulutuksen veto? Kasvu KUVA (korkeus voi vaihdella) KUVA (korkeus voi vaihdella)

jatkuu KUVA (korkeus voi vaihdella) Kestääkö kulutuksen veto? Kasvu KUVA (korkeus voi vaihdella) KUVA (korkeus voi vaihdella) KUVA (korkeus voi vaihdella) KUVA (korkeus voi vaihdella) Kestääkö kulutuksen veto? Kasvu KUVA (korkeus voi vaihdella) jatkuu 15.12.216 Timo Lappi KUVA (korkeus voi vaihdella) Työtä ja hyvinvointia koko

Lisätiedot

Luomu ammattikeittiöissä. Lähiruoka-tuottajatapaaminen. Polvijärvi

Luomu ammattikeittiöissä. Lähiruoka-tuottajatapaaminen. Polvijärvi Luomu ammattikeittiöissä Lähiruoka-tuottajatapaaminen Polvijärvi 6.2.2014 EkoCentria lyhyesti Kehittämisyksikkö, joka edistää kestävien valintojen toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa Rahoitukset

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri. Kevät 2014

Pk-yritysbarometri. Kevät 2014 Pk-yritysbarometri Kevät 2014 1 Pk-yritysbarometrin aineisto 2 Suhdannenäkymien saldoluku Bkt:n määrän muutos, Suhdannenäkymät ja BKT 90 10,0 70 50 BKT 8,0 6,0 30 10-10 -30-50 Suhdannenäkymät puoli vuotta

Lisätiedot

Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla

Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kauppa luo varallisuutta yhteiskuntaan Bruttokansantuoteosuudet 2010 9,9 Kauppa 32,7 9,3 Muu teollisuus Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muut yksit. palvelut

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 4 7 Rakentaminen Kauppa 13 1 1 16 Palvelut 61 68 Muut 1 2 3 4 6 7 8 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin 2 2:

Lisätiedot

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä KAUPAN ALAN ERITYISPIIRTEITÄ Kaupan alan kansantaloudellinen merkitys

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Työllisten insinöörien ja arkkitehtien määrä Turussa ja muissa suurimmissa kaupungeissa Suomessa

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 8/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Luomu Suomessa Päivitetty

Luomu Suomessa Päivitetty Luomu Suomessa 2015 Päivitetty 25.5.2016 Sisällys 2. Sisällys 3. Luomualan kehitys 4. Luomutilat 5. Puutarhatuotanto 6. Kasvintuotanto 7. Kotieläintilat 8. Kotieläintuotanto 9. Luomukeruu 10. Luomun valmistus

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä

Lisätiedot

Ruoka-Kouvola teeman kehittämisohjelman perusteita

Ruoka-Kouvola teeman kehittämisohjelman perusteita Ruoka-Kouvola teeman kehittämisohjelman perusteita 13.1.2016 Manu Rantanen & Riitta Kaipainen 13.1.2016 1 Sisältö 1. Tausta: Ruoka-Kouvola kumppanuustoiminta vuonna 2015 2. Keskeisiä kehittämistavoitteita

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Suomi on riippuvainen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Atria Oyj Osavuosikatsaus 1.1.-31.3.2012 Toimitusjohtaja j Juha Gröhn 3.5.2012 Atria-konserni Katsaus /2012 Liikevaihto 308,6 304,0 1 301,9 Liikevoitto 0,1-4,2 8,0 Liikevoitto % 0,0-1,4 0,6 Voitto ennen

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015 13.5.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne 2007-2013 TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain 8.11.2016 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus ELYalueittain 2015e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa

Lisätiedot

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012 Atria Oyj Tilinpäätös 1.1. 31.12. Toimitusjohtaja Juha Gröhn Atria-konserni Katsaus 1.1.-31.12. Milj. *Kertaluonteiset erät, jotka sisältyvät raportoituun liikevoittoon Q1- Q1- Liikevaihto 360,6 360,6

Lisätiedot

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Timo Karhula MTT Taloustutkimus Suomen Siipikarjaliiton vuosikokous- ja seminaaripäivä Tampereella 27. 3.2014 Tuotantomäärät ja ennusteet vuoteen 2020 Tuottaja- ja

Lisätiedot

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Tampere 25.10.2007 (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 29.10.2007 A 1 A) Budjettirahoitteinen liiketoiminnan

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Atria Oyj 1.1. 31.3.2010

Atria Oyj 1.1. 31.3.2010 Atria Oyj 1.1. 31.3. Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski 28.4. Atria-konserni Katsaus Milj. Liikevaihto 305,9 310,7 1.316,0 Liikevoitto 1,0-0,4 27,5 Liikevoitto-% 0,3-0,1 2,1 Voitto ennen veroja -1,8-5,5

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 9/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Maakuntien suhdannekehitys Kuviot

Maakuntien suhdannekehitys Kuviot Maakuntien suhdannekehitys 2011-2013 Kuviot TEM/ Alueosasto Ilkka Mella, Laura Pouru TEM-analyyseja 48/2013 www.tem.fi/julkaisut Työttömyysaste maakunnittain 1990-2012 ja 2013-2016 Lähde: Tilastokeskus,

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

KESKON TULOS 2015 MIKKO HELANDER

KESKON TULOS 2015 MIKKO HELANDER KESKON TULOS 2015 MIKKO HELANDER 3.2.2016 1 KESKEISET ASIAT VUONNA 2015 Päivittäistavarakaupassa vakaa markkina-asema ja hyvä kannattavuus Rauta- ja sisustuskaupan kannattavuus parani selvästi Keskon uusi

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää KUVA KUVA KUVA Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää 19.5.216 Ekonomisti Jouni Vihmo KUVA Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Yritykset odottavat hyvää kesää majoitusyritykset

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maataloudesta Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maa- ja metsätaloudessa Biotalous ja Ruoka Markkinat - Venäjän tuontikielto - Kaikki maataloustuotteet

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri. Syksy 2014

Pk-yritysbarometri. Syksy 2014 Pk-yritysbarometri Syksy 2014 1 Pk-yritysbarometrin aineisto 2 Suhdannenäkymien saldoluku Bkt:n määrän muutos, Suhdannenäkymät ja BKT 90 10 70 50 30 10-10 -30-50 BKT Suhdannenäkymät puoli vuotta aiemmin

Lisätiedot

Raision osavuosikatsaus tammi-kesäkuu Toimitusjohtaja Matti Rihko Raisio Oyj

Raision osavuosikatsaus tammi-kesäkuu Toimitusjohtaja Matti Rihko Raisio Oyj Raision osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 29 Toimitusjohtaja Matti Rihko Raisio Oyj 4.8.29 Raisio-konserni Q2/29 Jatkuvat toiminnot: Liikevaihto 97,8 milj. euroa (111,6 milj. e) Liiketulos ilman kertaeriä

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri. Syksy 2013

Pk-yritysbarometri. Syksy 2013 Pk-yritysbarometri Syksy 2013 1 2 Aineisto ja ennustekyky Suhdannenäkymät ja BKT 90 10,0 Suhdannenäkymien saldoluku 70 50 30 10-10 -30-50 -70 BKT Suhdannenäkymät puoli vuotta aiemmin 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0-2,0-4,0-6,0-8,0

Lisätiedot

Henkilöstöpalvelut. Henkilöstövuokrauspalveluiden liikevaihdon. arvo oli 1 019,76 miljoonaa euroa. Kasvua vuoteen 2014 nähden oli 13,9 prosenttia.

Henkilöstöpalvelut. Henkilöstövuokrauspalveluiden liikevaihdon. arvo oli 1 019,76 miljoonaa euroa. Kasvua vuoteen 2014 nähden oli 13,9 prosenttia. Liikevaihtotiedustelu Henkilöstöpalvelut zhenkilöstöpalvelualan kokonaisliikevaihto oli joulukuussa 95,62 vuoden 214 joulukuuhun verrattuna 28,5 prosenttia. Tiedustelun tiedot on tarkoitettu jäsenliiton

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Investointitiedustelu

Investointitiedustelu Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Sisältö Johdanto... 3 Tiivistelmä... 3 Tiedustelumenetelmä, esitettävät kysymykset ja kattavuus... 3 Teollisuuden ja energia-alan

Lisätiedot

L ä n n e n Te h t a a t O s a v u o s i k a t s a u s 1. 1. - 3 0. 4. 2 0 0 0

L ä n n e n Te h t a a t O s a v u o s i k a t s a u s 1. 1. - 3 0. 4. 2 0 0 0 Lännen Tehtaat Osavuosikatsaus 1.1.-30.4.2000 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.4.2000 Liikevaihto Lännen Tehtaiden tammi-huhtikuun liikevaihto oli 491,7 miljoonaa markkaa (1999: 382,0 Mmk). Liikevaihto kasvoi 29

Lisätiedot

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa Metalliteollisuuden yritykset Suomessa HTSY Verohallinto 18.12.2012 Verohallinto 2 (6) METALLITEOLLISUUDEN YRITYKSET SUOMESSA Kirjoitus perustuu Harmaan talouden selvitysyksikön ilmiöselvitykseen Metalliteollisuuden

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pirkanmaa

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pirkanmaa Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 Rakentaminen Kauppa 1 16 16 17 Palvelut 8 9 Muut 1 1 2 3 4 6 7 2 2: Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, kevät 5 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 6 6 7 Palvelut 5 59 Muut 0 0 0 50 60 70 Pk-yritysbarometri, kevät 5 alueraportti, : Henkilökunnan

Lisätiedot