Marja Kokkonen, Saara Laakso ja Anni Piikki. Arvaanko vai ARVIOINKO? Opas aikuisten maahanmuuttajien suomen kielen arviointiin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Marja Kokkonen, Saara Laakso ja Anni Piikki. Arvaanko vai ARVIOINKO? Opas aikuisten maahanmuuttajien suomen kielen arviointiin"

Transkriptio

1 Marja Kokkonen, Saara Laakso ja Anni Piikki Arvaanko vai ARVIOINKO? Opas aikuisten maahanmuuttajien suomen kielen arviointiin

2

3 Marja Kokkonen, Saara Laakso ja Anni Piikki Arvaanko vai arvioinko? Opas aikuisten maahanmuuttajien suomen kielen arviointiin

4 Opetushallitus ja tekijät Kannen suunnittelu: Innocorp Oy Taitto: Innocorp Oy Elektroninen versio: Innocorp Oy ISBN (nid.) ISBN (pdf) Edita Prima Oy, Helsinki 2008

5 Aluksi Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus suositus opetussuunnitelmaksi hyväksyttiin maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen ohjenuoraksi syksyllä Tämä arviointiopas on kirjoitettu opetussuunnitelmasuosituksen tueksi, joten se on ensisijaisesti suunnattu kotoutumiskoulutuksen työelämälähtöiseen ja toiminnalliseen kielenopetukseen. Oppaassa käydään läpi kielitaidon arvioinnin keskeisiä periaatteita sekä tapoja, joilla arviointia voidaan aikuisten suomenopetuksessa toteuttaa. Opetushallitus julkaisee erikseen tehtäväsarjoja sisältävän oppaan, joka on tarkoitettu aikuisten maahanmuuttajien kielitaidon kartoitukseen ja seurantaan (Tani 2008). Koska kotoutumiskoulutuksen tavoitetasona on toimiva peruskielitaito B1.1, myös oppaassa keskitytään alkuvaiheen toiminnallisen kielitaidon arviointiin. Oppaan lopussa on kuitenkin lähdeluettelo, josta laajemmin kielitaidon arvioinnista kiinnostunut lukija löytää lisälukemista. Oppaan liitteenä on myös opetussuunnitelmasuosituksessa käytetty kielitaidon tasojen kuvausasteikko. Arviointioppaan lopussa on joukko puheen ja kirjoituksen suoritusnäytteitä tasoille A1 B1. Niiden valitsemiseen koottiin joukko suomi toisena kielenä -opettajia Helsingistä, Espoosta ja Tampereelta. Työryhmään osallistuivat Hanna Aho Edupolista, Kirsti Hujanen, Liisa Parvinen ja Anni Piikki Amiedusta, Jutta Kosola Karis Kurscenteristä, Riitta Kronholm ja Leila Murtomäki Tampereen aikuiskoulutuskeskuksesta, Sari Liski Eiran aikuislukiosta, Sirpa Rönkkö Helsingin aikuisopistosta sekä Sanna Markkanen, Linda Saarimäki, Saara Laakso ja Marja Kokkonen Adultasta. Kuvausten ja arvioiden on tarkoitus toimia puheen ja kirjoittamisen arvioinnin tukena. Opas on syntynyt Opetushallituksen tuella. Työssä ovat olleet mukana Leena Nissilä, Sanna Penttinen ja Sirkku Lähdesmäki, joita kiitämme hyvistä kysymyksistä ja keskusteluista työn eri vaiheissa. Haluamme kiittää myös kaikkia arviointityöhön osallistuneita opettajia sekä opiskelijoita, jotka antoivat tekstejään käyttöömme. Erityiskiitokset Seppo Lindqvistille kaikesta teknisestä avusta. Helsingissä marraskuussa 2008 Marja Kokkonen Saara Laakso Anni Piikki 3

6 Sisällys Aluksi Kielitaito ja sen arviointi kotoutumiskoulutuksessa Aikuisten maahanmuuttajien suomi toisena kielenä -opetuksessa huomioon otettavia erityispiirteitä Opetussuunnitelmasuositus ja kielitaidon tasojen kuvausasteikko arvioinnin tukena Mistä syntyy hyvä arviointi? Jatkuva arviointi ja arviointivastuun jakaminen Kielitaidon testaus YMMÄRTÄMISTAITOJEN ARVIOINTI Kuullun ymmärtäminen Luetun ymmärtäminen TUOTTAMISTAITOJEN ARVIOINTI Puhuminen Kirjoittaminen SANASTON JA RAKENTEIDEN HALLINNAN ARVIOINTI Sanasto Rakenteet NÄYTESUORITUKSET Puhuminen Kirjoittaminen LOPUKSI...66 LÄHTEITÄ JA LISÄLUKEMISTA...68 Liite 1: Arviointitehtävän laatijan muistilista...70 Liite 2: Kielitaidon tasojen kuvausasteikko...71 Liite 3: Puhumisen näytesuoritukset -CD 4

7 1. Kielitaito ja sen arviointi kotoutumiskoulutuksessa 1.1 Aikuisten maahanmuuttajien suomi toisena kielenä -opetuksessa huomioon otettavia erityispiirteitä Kotoutumiskoulutukseen tulevien maahanmuuttajien kulttuurinen sekä opiskelu- ja koulutustausta on varsin kirjava. Mitä kaukaisempi kulttuuri, sitä enemmän variaatiota. Osa tulijoista tarvitsee tavallista huomattavasti enemmän orientoivaa opetusta esimerkiksi pakolaiset, luku- ja kirjoitustaidottomat mutta näiden ryhmien ulkopuolinenkin kohderyhmä on haastava. Kotoutumiskoulutuksessa ei voida automaattisesti olettaa, että aikuisilla opiskelijoilla olisi samanlaiset opiskelutaidot kuin suomalaisilla peruskoulun käyneillä. Heidän lähtökohtansa ovat aivan toiset kuin suomalaisten aikuisopiskelijoiden. Opiskelijoiden jakaminen ryhmiin koulutus- tai kielitaustan perusteella ei yleensä käytännössä ja resurssien puutteessa onnistu. On siis käytettävä sellaisia kielenopetus- ja oppimismenetelmiä, jotka toimivat heterogeenisissäkin ryhmissä opiskeluvalmiuksista riippumatta ilman apukieltä. Aikuisiällä hankittu toisen kielen taito poikkeaa lapsen spontaanisti saavuttamasta kielitaidosta, eikä se myöskään ole samankaltainen kuin usean vuoden kuluessa perusopetuksessa hankittu vieraan kielen taito. Maahanmuuttaja tarvitsee kohdemaansa kieltä alusta lähtien ja hänen täytyy kyetä ottamaan oppimansa välittömästi käyttöön tämä perusoletus on kotoutumiskoulutuksen lähtökohta. Se edellyttää kielenopetukselta käytännönläheisyyttä, selkeyttä ja intensiivisyyttä. Koulutus on vain yksi monista kielenoppimistilanteista, joihin oppija päivittäin joutuu. Suomea suomeksi -metodi, joka edelleen on sanakirjan puutteessa monelle välttämättömyys, pakottaa toimimaan uudella kielellä jo siinä vaiheessa, kun taidot eivät oikeastaan vielä riittäisi. Suomen käyttäminen opiskelijaryhmän keskinäisen kommunikaation kielenä synnyttää aitoja ja haastavia viestintätilanteita ensimmäisestä päivästä lähtien. Opiskeltavan kielen avulla opetetaan maksimissaan 45 opintoviikon aikana integroidusti myös maahanmuuttajan kotoutumisen kannalta tärkeitä sisältöjä: arjen taitoja, opiskelu- ja mediataitoja, yhteiskunta- ja kulttuuritietoutta, työelämätaitoja, työnhakua. Tavoitteena on antaa maahanmuuttajalle kaikki ne tiedot ja taidot, joita hän tarvitsee tehdäkseen itseään koskevia valintoja ja toimiakseen aktiivisesti suomalaisessa yhteiskunnassa omien tavoitteidensa suuntaisesti. Tässä asetelmassa luokkahuoneeseen suljettu koulutus on ajatuksenakin sula mahdottomuus. Alusta saakka oppimisen kohteena on koko maahanmuuttajaa ympäröivä suomenkielinen maailma, joka hänen on otettava kielellisesti ja kulttuurisesti haltuunsa. Kotoutumiskoulutuksen lopputavoitteena on maahanmuuttaja, joka viimeistään työelämäjaksoon sisältyvän työharjoittelun jälkeen siirtyy avoimille työ- tai koulutusmarkkinoille ja tekee itsensä siellä ymmärretyksi suomen kielellä. Mitä lähtötilanteesta sitten kielen kehityksen kannalta seuraa? Koska maahanmuuttajan on mahdollisimman nopeasti selviydyttävä jokapäiväisen elämänsä tilanteista sekä koulussa että sen ulkopuolella, arkisanastoa tarvitaan. Sekä aktiivisen että passiivisen sanaston ja fraasien riittävä omaksuminen on alkuvaiheessa ensisijaista. Toisen kielen opiskelussa ymmärtäminen on tärkeää sekä viranomaispuhetta että toisaalta ohjeita ja lomakkeita joutuu tulkitsemaan jo siinä vaiheessa, kun kielitaitoa ei juuri ole. Toisaalta myös kielen tuottaminen, etenkin suullinen viestintä korostuu. Kommunikaation on onnistuttava, vaikka viesti olisikin rakenteellisesti horjuva ja sisällöltään epätäydellinen. Kielenopettajan kannalta suurin haaste on, että niukoin resurssein ja lyhyessä ajassa olisi kyettävä luomaan kielen 5

8 kehittymiselle luja pohja, jolle voi myöhemminkin rakentaa. Jos opittava aines ei kiinnity opiskelijan omiin kokemuksiin ja olemassa oleviin tietorakenteisiin, tukirakennelmat sortuvat ennen pitkää ja kielitaidon kehitysennuste on huono. Seurauksena on yksilön kannalta epätasainen ja kivettynyt kielitaitoprofiili, jota on vaikea myöhemmin enää korjata. Kokemuksen mukaan on parempi keskittyä olennaiseen. Suullinen kielitaito ennen kirjallista, riittävästi aikaa perussanaston ja -rakenteiden omaksumiseen ja opitut asiat välittömästi käyttöön siinä toimiva resepti aikuiselle toisen kielen oppijalle. Maahanmuuttajakoulutuksessa kielitaidon toiminnalliset lähtökohdat ovat ilmeisiä, ja ne ovat selkeästi näkyvissä kautta linjan. Myös kielitaidon arvioinnin olisi oltava niin käytännönläheistä ja toiminnallista kuin mahdollista: simuloituja tilanteita, autenttisia tekstejä sekä mahdollisimman aitoa kommunikaatiota, jossa kielellisen tuotoksen ymmärrettävyys ja sekä verbaalisen että non-verbaalisen viestinnän oikeansuuntainen tulos on tärkeämpi kuin sanastollinen tarkkuus tai rakenteellinen oikeellisuus. Toisena kielenä käytetyn kielen tulee varhaisvaiheessaan (siis kotoutumiskoulutuksen aikana) ennen kaikkea tukea viestinnän onnistumista: muut tavoitteet ovat sekundaareja, ja ne nousevat esiin myöhemmin. Arvioinnissa on tietysti viitekehyksen raameissa pysytellen syytä ottaa huomioon ne piirteet, jotka ovat olennaisia aikuisen maahanmuuttajan toisen kielen omaksumisessa, ja painottaa kielen toimivuuden merkitystä todellisen maailman eli suomalaisen yhteiskunnan ja erityisesti työelämän vaatimusten kannalta. Painopiste on silloin suullisessa tuottamisessa, ja kriteereistä tärkeimmiksi nousevat ymmärrettävyys, sujuvuus ja toimivuus viestintätilanteissa. Ennen vuotta 2007 aikuisten maahanmuuttajien työvoimapoliittisessa ja rinnasteisessa kotoutumiskoulutuksessa ei ollut valtakunnallisesti käytössä kielitaidon taitotasokuvauksia osa-alueittain. Ainoana ohjenuorana olivat Yleiset kielitutkinnot, joiden keskitaso oli silloisen maahanmuuttajakoulutuksen tavoitetasona. Nykyisin kotoutumiskoulutuksen kielenopetuksen tavoitteena on toimiva peruskielitaito (B1.1), jonka avulla opiskelija selviytyy itsenäisesti arki- ja työelämässä. Opetussuunnitelmasuosituksessa tason B1.1 saavuttaneen opiskelijan kielitaitoa kuvataan seuraavasti: Opiskelija selviytyy tavallisissa suullisissa ja kirjallisissa kielenkäyttötilanteissa kohtalaisesti sekä työssä että vapaa-aikana. Opiskelijan kielitaito riittää käytännönläheiseen työhön ja ammatillisiin opintoihin, jos hän saa tukea. Ymmärtää pääasiat yleiskielisestä tekstistä. Kykenee ilmaisemaan itseään kirjallisesti, esimerkiksi vastaamaan suppeasti mutta ymmärrettävästi tiedusteluihin ja laatimaan sähköpostitiedotteen. Tasokuvaus perustuu siis siihen, millaisista viestintätilanteista opiskelija suoriutuu ja mitä hän pystyy kielellä tekemään. Opetussuunnitelmasuositus pohjautuu kielitaidon opetuksen ja arvioinnin osalta Eurooppalaiseen viitekehykseen (EVK), jonka kielitaitokäsitys on toiminnallinen. Kielenoppija nähdään siis sosiaalisena toimijana, joka käyttää kieltä omiin viestintätarpeisiinsa. Viitekehyksessä kielitaito ymmärretään laajasti: taitoon katsotaan kuuluvan kielitiedon lisäksi myös kyky käyttää kieltä omien viestinnällisten päämäärien saavuttamiseksi, tilanteeseen sopivalla tavalla. KIELELLINEN VIESTINTÄTAITO Kielellinen kompetenssi Pragmaattinen kompetenssi Sosiolingvistinen kompetenssi fonologia morfologia syntaksi sanasto kielen käyttö eri tarkoituksiin (funktiot) puheenvuorojen rakentaminen ja yhdistäminen (diskurssikompetenssi) tavallisten vuorovaikutustilanteiden rakenteen tunteminen sosiaalisten suhteiden kielellinen osoittaminen kielimuodon vaihtelu tilanteen ja puhekumppanin mukaan (rekisterit ja kohteliaisuus) idiomit, sanonnat ym. 6

9 Vieraskielisessä ympäristössä yksilö altistuu jatkuvasti uudelle kielelle ja kohtaa päivittäin valtavan kirjon erilaisia viestintätilanteita. Siihen, miten ihminen kokee ja prosessoi ympäristön vaatimuksia, vaikuttavat monet tekijät. Yksilön kannalta huomattavia muuttujia ovat esimerkiksi kielitaito, lähtökulttuuri, aiemmat kokemukset ja kulttuurintuntemus, persoonallisuus ja motivaatio, yhteydet vastaanottavaan kulttuuriin ja kontaktien taso sekä paikallinen kielimuoto; työelämässä merkitystä on sillä, mikä on oma asema organisaatiossa ja mitkä ovat työpaikan sisäisen ja ulkoisen viestinnän vaatimukset. Aikuisten toiminnassa korostuu sosiaalisten normien tuntemus sekä eri viestintätapojen osuus. On tärkeää oppia kompensoimaan kielellisiä ja pragmaattisia puutteita muilla keinoin. Kotoutumiskoulutuksen tavoitteena on tarjota maahanmuuttajalle kielellisiä ja kulttuurisia välineitä toimivien selviytymisstrategioiden rakentamiseen niin, että hän osaa ilmaista itseään uudella kielellä, saavuttaa tavoitteensa ja kykenee toimivaan vuorovaikutukseen paikallisen väestön kanssa. Koulutusaika on suhteellisen lyhyt, joten alusta saakka on keskityttävä käytännönläheiseen kieleen ja oppijan kannalta relevantteihin aihepiireihin. Tavoitteet ovat kunnianhimoiset, mutta niitä on lähestyttävä askel askeleelta. Oppijan arkisesta lähiympäristöstä edetään vähitellen sekä taidollisesti että tiedollisesti kohti laajempia ympyröitä, työelämää ja yhteiskuntaa. Kansalaistaidot: aktiivinen kansalaisuus koulutus vuorovaikutus kantaväestön kanssa puheen ymmärtäminen työelämä perhe yhteiskunnassa selviäminen arkielämä tekstin ymmärtäminen rakenne ja sanasto kulttuuri puhuminen kirjoittaminen suomen kielen opiskelun viitekehys arvot Maahanmuuttajakoulutuksen OPS, Amiedu 7

10 1.2 Opetussuunnitelmasuositus ja kielitaidon tasojen kuvausasteikko arvioinnin tukena Kielen oppimisessa kielitaidon arvioinnilla on tärkeä osa, ja arviointivelvoite on kirjattu myös opetussuunnitelmasuositukseen. Arviointi ei ole oppimisprosessin päätepiste, vaan se on olennainen osa oppimista ja opetusta. Huolellisesti suunnitellulla arvioinnilla ja tarkoituksenmukaisilla arviointitavoilla saadaan opiskelijoiden edistymisestä tietoa, jota voidaan käyttää apuna opetuksen suuntaamisessa ja muokkaamisessa opiskelijaryhmän tarpeisiin. Arviointitieto hyödyttää myös opiskelijaa, joka voi palautteen avulla tarkastella omaa oppimistaan ja edistymistään. Kohdekielisessä ympäristössä elävän opiskelijan kielitaitoa arvioi myös kieliympäristö. Jokainen suomenkielinen vuorovaikutustilanne tarjoaa kielenoppijalle välitöntä palautetta taidon riittävyydestä. Kotoutumiskoulutuksen edellisessä opetussuunnitelmasuosituksessa koulutuksen tavoitteena pidettiin Yleisten kielitutkintojen suomen kielen keskitasoa vastaavaa kielitaitoa. Yleiset kielitutkinnot ovat yhteismitallisia yleiseurooppalaisen kuusiportaisen viitekehyksen kanssa (A1 C2), jonka sovellus nyt käytössä oleva kymmenportainen, tasolle C 1.1 ulottuva kuvausasteikko on (ks. liite 2). Sitä käytetään Suomessa laajasti kielten opetuksessa eri kouluasteilla. Tasoja on jaettu pienempiin osiin, jotta kuvauksia voi helpommin käyttää opintojen väli- ja lopputavoitteina: Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa Välittömän sosiaalisen kanssakäymisen perustarpeet ja lyhyt kerronta Selviytyminen arkielämässä Selviytyminen säännöllisessä kanssakäymisessä syntyperäisten kanssa Selviytyminen monissa vaativissa kielenkäyttötilanteissa A1.1 Kielitaidon alkeiden hallinta A1.2 Kehittyvä alkeiskielitaito A1.3 Toimiva alkeiskielitaito A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe A2.2 Kehittyvä peruskielitaito B1.1 Toimiva peruskielitaito B1.2 Sujuva peruskielitaito B2.1 Itsenäisen kielitaidon perustaso B2.2 Toimiva itsenäinen kielitaito C1.1 Taitavan kielitaidon perustaso Kuvausasteikoissa kielitaidon kehitys hahmottuu tasojen jatkumona. Ajatuksena on, että ylemmät taitotasot sisältävät automaattisesti myös alempien taitotasojen sisällön. Esimerkiksi A1-tasolla kirjoitustaidon kehittymistä on pyritty kuvaamaan pienin askelin: Kirjoitustaidon kehitys tasolla A1 A1.1 Osaa kirjoittaa kirjaimet ja numerot kirjaimilla. Osaa merkitä muistiin henkilökohtaiset perustietonsa. Osaa kirjoittaa joitakin tuttuja sanoja ja fraaseja. A1.2 Pystyy kirjoittamaan muutamia päälauseita. Osaa kirjoittaa muutamia lauseita ja fraaseja lähipiiristään; esimerkiksi vastauksia kysymyksiin tai muistilappuja. Osaa viestiä välittömiä tarpeita lyhyillä lauseilla. A1.3 Osaa kirjoittaa muutamia yksilauseisia virkkeitä. Osaa kirjoittaa yksinkertaisia viestejä: esimerkiksi postikortin. Selviytyy kirjoittamalla kaikkein tutuimmissa arkisissa tilanteissa. 8

11 Kuvausasteikoissa kuvataan kutakin kielitaidon tasoa toiminnallisin osaa tehdä -väittämin. Esimerkiksi tason A2.2 kuvauksessa määritellään kielen eri osa-alueille seuraavanlaisia taitoja: Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen ymmärtää pääasioita osaa kuvata lyhyesti tuttuja ymmärtää pääasioita ja selviytyy kirjoittamalla helposta ja selkeästä asioita hieman yksityiskohtia tavallisista arkitilanteista asiapuheesta pystyy osallistumaan arkielämän viesteistä (muistilaput, puhelinviestit, ymmärtää keskustelua rutiininomaisiin (mm. mainokset, kirjeet, lyhyet kirjeet) tutuista aiheista keskusteluihin, joissa ruokalistat, aikataulut), osaa kirjoittaa ymmärtää tavallista vaihdetaan tietoa ohjeista ja faktateksteistä sanastoa ja tavallisimpia pystyy hankkimaan idiomeja ennakoitavaa tietoa lyhyestä ja selkeästä tekstistä, jos aihe on tuttu yksinkertaisen kuvauksen omista kokemuksistaan, menneistä tapahtumista tai elinympäristönsä arkipäiväisistä puolista Opettajalle kuvausasteikot antavat välineitä sekä opetussisältöjen suunnitteluun että arvioinnin toteuttamiseen. Tasokuvauksissa mainitaan kielenkäyttötaitojen (kuvaaminen, keskusteluun osallistuminen) lisäksi myös tyypillisiä tilanteita ja tekstilajeja, jotka tason saavuttanut opiskelija tuntee. Sanaston ja rakenteiden osalta kuvaus ei ole kovin tarkkaa, sillä tutkimustietoa eri tasoille tyypillisistä oppijankielen piirteistä ei suomen kielen kannalta paljonkaan ole 1. Sanasto määrittyy opetussuunnitelmasuosituksen sisältöjen mukaan, ja tekstilajeista ja tilanteista voi myös tehdä päätelmiä siitä, millaisia aihepiirejä ja ilmaisutapoja on syytä käsitellä. Tasokuvaukset antavat tukea myös kielitaidon arviointiin kuvaamalla taitotasolle tyypillisen kielitaidon laatua ja riittävyyttä. Kuvausten pohjalta opettaja voi pohtia, millaisia kriteereitä arvioinnissa on hyvä käyttää ja millaiset arviointitehtävät ovat kullakin tasolla tarkoituksenmukaisia. Tason A2.2 kuvauksesta voi arvioinnin avuksi poimia seuraavanlaisia oppijan ymmärtämän ja tuottaman kielen piirteitä: Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen hitaan ja selvän lyhyet viestit ymmärrettävä ääntäminen lyhyet tuotokset yleispuhekielen tutut aiheet sujuvuutta paikoin, mutta yksinkertainen kieli ymmärtäminen mahdollisuus lukea teksti katkokset mahdollisia arkinen sanasto ja toistoa ymmärtämisen useampaan kertaan tai perussanaston ja joidenkin perusrakenteet varmistamiseksi apuvälineiden kanssa rakenteiden hallinta kirjoituksessa on vielä tilanne ymmärtämisen virheet voivat haitata virheitä tukena ymmärrettävyyttä perussanasto Jokaisen osa-alueen kuvauksista käy ilmi, että kielitaito on tällä tasolla vielä aiheiltaan ja rakenteiltaan suppeaa sekä konkreettista. Kuullun ymmärtämisen tehtävissä ei voida vielä vaatia normaalin puheen ymmärtämistä kokonaisuutena; sen sijaan opiskelijaa voidaan totuttaa kuuntelemaan sitä ja poimimaan puheen virrasta yksityiskohtia. Luetun ymmärtämisen tekstien on hyvä olla lyhyehköjä ja aiheeltaan tuttuja. Lukutaito riittää tällä tasolla lähinnä yksittäisten tietojen etsintään eikä esimerkiksi isompien kokonaisuuksien hahmottamista tai päättelytaitoa voi vielä edellyttää, vaikka tekstitaidot ovatkin 1 Eritasoisen oppijankielen piirteitä tutkitaan parhaillaan CEFLING-hankkeessa Jyväskylän yliopistossa (ks. laitokset/kielet/cefling/suom) 9

12 kohdekielisessä ympäristössä eläville tärkeitä ja niitä on syytä harjaannuttaa. Oman tuottamisen tehtävien pitää keskittyä tuttuun ja arkiseen ainekseen, joka on opiskelijan kannalta relevanttia. Sekä oppilaan tuottama puhe että kirjoitus ovat vielä melko kaukana kohdekielenomaisesta, sillä kielitaito rajoittaa ilmaisua eikä kieli välttämättä ole kaikilta osin ymmärrettävää. A2.2-tasolla ei pysyviä väärinkäsityksiä kuitenkaan saisi jäädä. Osaa tehdä -kuvaukset ovat arvioinnin apuvälineinä melko väljiä, ja niiden käyttö vaatii opettajalta tulkitsemista ja soveltamista. Tasokuvauksia käyttävä opettaja joutuu pohtimaan, mitä jonkin taidon tai kielenaineksen hallinta oikeastaan tarkoittaa. Se, että jonkin aihepiirin sanastoa on opetettu, ei vielä takaa sanaston siirtymistä opiskelijan kielenkäyttöön; vastaavasti opetustilanteessa harjoiteltu ja testissä hyvin toistettu rakenne ei suinkaan välttämättä automaattistu oppijan aktiiviseen käyttöön. Hyvälläkin kielenkäyttäjällä esiintyy satunnaisia virheitä tai toisaalta yksilöllisiä epäjohdonmukaisuuksia tai kivettymiä, joista hän ei välttämättä pääse lainkaan eroon. Ei ole aivan yksinkertaista määritellä, milloin opetettu muuttuu opituksi tai tuntemus hallinnaksi. Lisäksi voi pohtia, missä vaiheessa hallinta ylipäänsä on toteutettavissa oleva tai tarkoituksenmukainen päämäärä. Kielitaidon kehittymisen kannalta jonkin tietyn kielenaineksen tunteminen ja tunnistaminen saattaa olla tärkeintä; automaatio kehittyy eri yksilöillä eri tahtiin omista lähtökohdista ja kielenkäyttötilanteiden vaatimuksista käsin. Joka tapauksessa sanan tai muodon käytön edellytyksenä on aina sen riittävä passiivinen tunteminen. Lisäksi on otettava huomioon oppijan lähikehityksen vyöhyke 2 ; sitä voidaan laajentaa, mutta jos oppijan taidot eivät ole riittävät esitetyn asian omaksumiseksi, oppimista ei tapahdu. Eurooppalaisen viitekehyksen ja sen suomalaisen sovelluksen käyttöön liittyvää soveltamistarvetta lisää se, ettei kielitaidon tasojen kuvausasteikkoja ole alun perin suunniteltu maahanmuuttajakoulutusta varten. Alkuperäinen käyttöympäristö on osittain vaikuttanut kehyksen ja myös nyt käytettävän sovelluksen painotuksiin. Suomalainen sovellus on esikuvaansa huomattavasti hienojakoisempi. Alkuperäisenä kohderyhmänä ovat suomalaiset opiskelijat, ja kuvausten kohteena oppilaitosten opetusohjelmaan kuuluvat vieraat kielet, mikä näkyy kuvausten sanavalinnoista, painotuksista ja osin sisällöistäkin. Implisiittisesti on oletettu esimerkiksi sanakirjan käytön olevan mahdollista, ja taustaoletuksena on oppijoiden yhteinen kulttuurinen tietämys sekä opiskelutaidot. Toisen kielen opetuksen ja oppimisen kannalta Eurooppalaisen viitekehyksen ja sen suomalaisen sovelluksen ongelmana on, että ne ottavat ensi sijassa huomioon indoeurooppalaiseen kieliryhmään kuuluvat kielet ja niiden opiskelun vieraana kielenä. Vaikka viitekehyksessä on toisen kielen ja suomen kielen opetuksen näkökulmista katsottuna puutteita, on kuitenkin hyvä muistaa, että se luo yhteiset tavoitteet arvioinnille, helpottaa arviointia ja lisää arviointitulosten luotettavuutta ja vertailtavuutta. 1.3 Mistä syntyy hyvä arviointi? Hyvä arviointi määritellään tavallisesti osuvaksi, luotettavaksi ja monipuoliseksi; aikuisten arvioinnissa keskeistä on myös arviointitehtävien autenttisuus eli se, vaatiiko tehtävistä suoriutuminen tosielämän kielenkäyttötaitoja. Koska arviointeja tehdään tavallisesti rajallisin resurssein, hyvä arviointi on myös käytännöllistä: on pohdittava, millaiset menetelmät ovat kussakin arviointitilanteessa järkeviä ja mahdollisia toteuttaa. 2 käsite Vygotskylta (1978). 10

13 Osuvuudella eli validiudella tarkoitetaan sitä, mittaako arviointi juuri sitä taitoa, jota sen on tarkoitus mitata. Vaikka arviointitehtävä tai koe olisi tasapuolisesti ja luotettavasti arvioitu, se ei ole validi, jos se ei mittaa haluttua taitoa. Yleensä yksittäisten rakenteiden tai sanaston koe on helpompi laatia osuvaksi kuin kielenkäyttötaitoa mittaava testi, jonka on perustuttava kokonaisen taidon määrittelyyn. Arvioinnin suunnitteluvaiheessa on siis tärkeä pohtia omaa käsitystään arvioitavasta taidosta ja määritellä se mahdollisimman tarkoin; apua antavat olemassa olevat arviointikriteerit (esimerkiksi EVK: 52 53). Helpointa on pyrkiä arvioimaan yhdellä tehtävällä yhtä taitoa. Tällöin puutteet yhdessä taidossa eivät estä toisen taidon osoittamista. Toisaalta yksikielisissä testeissä tätä ei voida täysin estää: esimerkiksi yleisten kielitutkintojen keskitason testissä on osattava kielistudio-osiossa lukea pitkähköjäkin ohjeita pystyäkseen osoittamaan puheen ymmärtämisen ja puhumisen taitonsa. Lisäksi tosielämän kielenkäytössä kielen eri osa-alueiden taidot kietoutuvat yhteen, ja näitä taitoja on myös mielekästä testata yhdessä. Esimerkiksi keskustelussa tarvitaan sekä kuullun ymmärtämisen että puhumisen taitoja, ja sähköpostiviestintään kuuluu sekä viestin lukeminen että siihen reagoiminen kirjallisesti. Keskeisintä arvioinnissa onkin tiedostaa, mitä taitoja tehtävä mittaa, ja sovittaa arviointi sen mukaiseksi. Arviointi on toistettavuusmielessä luotettavaa, kun sama tehtävä tuottaa arvioijasta riippumatta eri arviointikerroilla samantyyppisen arvion opiskelijan kielitaidosta. On tärkeää, että arvioinnin taustalla ovat samat, yhteisesti neuvotellut arviointikriteerit, joista ovat tietoisia niin arvioijat kuin arvioitavatkin. Opiskelijan on hyvä saada jo opiskelun alussa tietoa arvioinnin periaatteista ja käytännöistä kuten arviointitavoista, arvioinnin kohteista, kriteereistä, vaatimustasosta ja tuloksista. Opettajan taas on hyvä seurailla omaa työtään ja tarkastella joskus arvioitaan kriittisesti. Jos mahdollista, opettajien on hyvä toisinaan kokoontua yhteen pohtimaan ja vertailemaan arvioitaan. Kielitaitoa mittaavien menetelmien on oltava myös monipuolisia, koska itse kielitaito on ilmiönä monimutkainen. Vain monien erityyppisten arviointitehtävien tuloksista voidaan muodostaa luotettava kokonaiskuva. Kielitaidon kokonaisuuden arvioinnissa on otettava huomioon kaikki kielen osa-alueet puhuminen, kuullun ymmärtäminen, lukeminen ja kirjoittaminen ja näiden osataidot kuten erilaiset tavat lukea tekstejä. Eri osa-alueiden ja taitojen arviointia on hyvä pohtia jo oppimistilanteita suunnitellessa, ettei toteutus jää sattumanvaraiseksi. Yhtä oikeaa tapaa arvioida ei ole, sillä eri menetelmien tarkoituksenmukaisuus riippuu arvioinnin tarkoituksesta, kohteesta ja arviointitilanteesta. Myös arviointitehtävien autenttisuuteen kannattaa kiinnittää huomiota, jotta arvioinnin perusteella voitaisiin ennakoida opiskelijan selviytymistä arki- ja työelämässä. Arviointitehtävät samoin kuin opetuskin on syytä suunnitella sitä silmällä pitäen, millaisiin kielenkäyttötilanteisiin opiskelija tosielämässä joutuu ja millaisiin tekstilajeihin hän törmää. Pelkkä tekstin autenttisuus ei riitä, vaan myös arviointitehtävien autenttisuuteen ja mielekkyyteen kannattaa kiinnittää huomiota. Arviointi tukee oppimista parhaiten, kun sen perusteella annetaan opiskelijalle palautetta. Arviointipalautteen tulee olla paitsi monipuolista ja luotettavaa, myös opiskelijaa kannustavaa. Oppimista tukevan arvioinnin tarkoituksena on osoittaa kielitaidon laatu ja vahvuudet, ei määrää tai puutteita. Tärkeää on, että opiskelija itse ymmärtää palautteen. 11

14 1.4 Jatkuva arviointi ja arviointivastuun jakaminen Koulutuksen aikana arvioinnilla on monenlaisia tehtäviä. Alkuvaiheen kartoitus- ja arviointitiedon perusteella opiskelija ohjataan sopivalle kurssille. Opiskelun aikana voidaan arvioida niin oppimisprosessia kuin kurssin tavoitteiden saavuttamistakin, ja koulutuksen loppuvaiheessa arvioidaan kielitaidon tasoa kokonaisuutena. Opiskelijan osaamista verrataan paitsi opetussuunnitelmasuosituksessa esitettyihin tavoitteisiin ja niistä johdettuihin kriteereihin, myös opiskelijan lähtötasoon ja henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Koulutuksen aikana korostuu jatkuva, ns. diagnosoiva arviointi, joka auttaa opettajaa suunnittelemaan oppimistilanteita ja tarvittaessa eriyttämään opetustaan pitkin matkaa. Erityisesti kielitaidoltaan tai opiskeluvalmiuksiltaan heikkojen opiskelijoiden kohdalla jatkuva arviointi on kannustavampaa kuin testaus, ja se lisää opiskelijoiden luottamusta omiin kykyihinsä. Jotta jatkuva arviointi ei olisi yksipuolista ja sattumanvaraista, havainnoinnin tukena voi käyttää esimerkiksi tarkistuslistoja, jotka on laadittu tasokuvausten ja kurssisisältöjen pohjalta. Esimerkiksi taitotasolta A2 voidaan tarkistuslistalle poimia seuraavanlaisia asioita: Kuullun ymmärtäminen: hitaan ja selvän yleispuhekielen ymmärtäminen Ymmärtääkö yksinkertaista, selkeää puhetta? Ymmärtääkö lyhyitä kuulutuksia ja viestejä? Pystyykö seuraamaan yksinkertaista keskustelua tutuista aiheista? Puhuminen: Ääntääkö suomea jokseenkin ymmärrettävästi? Osaako kertoa lyhyesti itsestään ja toiminnastaan? Selviytyykö yksinkertaisesta asiointitilanteesta? Pystyykö osallistumaan rutiininomaiseen keskusteluun? Lukeminen ja luetun ymmärtäminen: Ymmärtääkö pääajatuksen lyhyestä, perussanastoa sisältävästä tekstistä? Löytääkö pääasian yksinkertaisesta arkisesta tekstistä kuten mainoksesta tai ruokalistasta? Osaako tuttua aihetta käsittelevässä tekstissä päätellä kontekstin avulla vieraan sanan merkityksen? Kirjoittaminen: Osaako kirjoittaa pienen viestin? Osaako kuvata lyhyesti esimerkiksi omaa päivärytmiään? Osaako kirjoittaa peruslauseita? Osaako yhdistää lauseita tavallisilla sidesanoilla? 12

15 Kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelmasuositus korostaa myös arviointivastuun jakamista eli opiskelijan osallistamista arviointiin. Opettajajohtoisen arvioinnin lisäksi opiskelijaa on ohjattava ottamaan vastuu omasta oppimisestaan ja arvioimaan itse omaa työskentelyään ja edistymistään. Oman osaamisen arvioiminen voi olla vaikeaa äidinkielelläkin, ja mitä tottumattomampia opiskelijat ovat omaa taitoaan arvioimaan, sitä pitkäjänteisempää työtä itsearvioinnin kehittämisessä vaaditaan. Itsearviointitehtävät voivat nostaa esiin myös oppimiskulttuuriin liittyviä eroja: kaikki eivät käsitä, mihin oman toiminnan arvioinnilla pyritään, jolloin opiskelijat saattavat kirjoittaa ulkokohtaisia havaintoja vain opettajaa miellyttääkseen. Itsearviointiin voi opastaa luokassa ohimennen kyselemällä opiskelijoiden tuntemuksia harjoitus- ja koetehtävien jälkeen ja pohtimalla yhdessä, miten hankalia asioita kannattaisi opiskella. Itsearviointiin tarvitaan melko kehittynyttä kielitaitoa. Aivan alkuvaiheessa on tarpeen käydä läpi oman osaamisen arvioinnissa tarvittavaa perussanastoa (kuten osata, ymmärtää, helppo, vaikea) ja totuttaa oman työskentelyn arviointiin sen avulla pienin askelin. Oman työskentelyn arvioimiseen totuttaminen ja arvioinnista puhuminen on tärkeää siksikin, että itsearviointitaitoja tarvitaan myös työelämässä. Sellaisissakin työtehtävissä, joihin ei sinänsä vaadita A2-tasoa korkeampaa kielitaitoa, voi työntekijä joutua raportoimaan lähiesimiehelle omaa työtään ja sen onnistumista tai perustelemaan esimerkiksi työvälineen ja työtavan valintaa. Alkuvaiheessa opiskelijoita voi ohjata itsearviointiin esimerkiksi keräämällä viikoittaisen palautteen helpolla lomakkeella 3 ja keskustelemalla vastauksista uuden työviikon aluksi. Tarkoituksena on auttaa opiskelijaa hahmottamaan opiskelijan ja opettajan työnjakoa: opettaja opettaa, mutta vastuu oppimisesta on myös opiskelijalla. 3 Oheinen lomake on kehitelty Linda Saarimäen, Virva Muotkan ja Fabrizio Scarpatin Adultassa laatiman mallin pohjalta. 13

16 Hei! Nyt on aika kertoa, miten viikko meni. Tänään on (päivämäärä) Viikon teemat osaan hyvin osaan vähän en osaa vielä 1. Osaan varata ajan lääkärille. 2. Osaan kertoa, mikä minulla on. 3. Muistan lääkärisanat. 4. Osaan kertoa, mitä haluan tai voin tehdä. 5. Olin aktiivinen oppitunnilla. 6. Tein kotitehtävät. 7. Tulin ajoissa aamuna. 8. Olin poissa päivää. Missä muualla käytin suomea tämän viikon aikana? Haluan sanoa opettajalle tai oppilaitokselle... 14

17 1.5 Kielitaidon testaus Koulutuksen loppuvaiheessa on kielitaitoa usein testattava myös muodollisesti. Kotoutumiskoulutuksen päätteeksi osallistutaan yleensä yleisten kielitutkintojen suomen kielen keskitason testiin, joka mittaa opiskelijan toiminnallisen kielitaidon tasoa. Pitkä kotoutumiskoulutus koostuu kuitenkin tavallisesti useammasta koulutuskokonaisuudesta, joiden päätteeksi myös yksittäisten oppimissisältöjen saavuttamista on tarpeen seurata. On kuitenkin hyvä muistaa, ettei yhden testin perusteella vielä voi välttämättä tehdä päätelmiä kielitaidon kokonaisuudesta. Koetilanteessa onnistumiseen tai epäonnistumiseen vaikuttavat nimittäin kielitaidon lisäksi monet muutkin seikat: testitehtävä, testitekniikan hallinta, testijännitys ym. Usein kokonaisarvio taidosta muodostuukin jatkuvan arvioinnin ja koetuloksen yhdistelmänä. Koe ohjaa opiskelua toivottuun suuntaan ja viestii opiskelijalle siitä, mitä kielenoppimisessa pidetään tärkeänä testataanko esimerkiksi ainoastaan kirjoittamista vai onko mukana myös suullisen taidon testi. Koe voi motivoida opiskelemaan myös niitä opiskelijoita, joiden oppimismotivaatio on ulkoinen tai jotka eivät syystä tai toisesta ole pystyneet jatkuvaan työskentelyyn. Hyvä arviointitehtävä tai koe on sellainen, jossa opiskelijalla on mahdollisuus osoittaa osaamisensa eli se, mitä hän kielen avulla pystyy tekemään. Tärkeintä on, että tehtävät ovat opiskelijaryhmälle tarkoituksenmukaisia ja että arvioijalla on selkeä käsitys siitä, mitä taitoja tehtävillä pyritään mittaamaan. Käytettävät menetelmät riippuvat arvioinnin tavoitteista: esimerkiksi kielitaidon alkukartoituksessa voi olla tarkoituksenmukaista pyrkiä saamaan yksityiskohtaista tietoa esimerkiksi opiskelijan kyvystä oppia ja hahmottaa kielen rakenteita, jotta hänet voidaan ohjata sopivantasoiselle ja -vauhtiselle kurssille, kun taas koulutuksen päätteeksi on tarpeen arvioida kokonaisvaltaisemmin kielen käyttötaitoja. Muutamalla tehtävällä harvoin saa kattavaa kuvaa opiskelijan osaamisesta, joten tärkeää on myös testata taitoja monipuolisesti esimerkiksi erityyppisin tehtävin, jotka perustuvat eri teemojen ja viestintätilanteiden hallinnalle. Monipuolisuus on tärkeää siksikin, että opiskelijoiden kielitaitoprofiilit ovat harvoin tasaisia niin, että eri osa-alueilla oppiminen etenisi samaa vauhtia. Testistä suoriutumiseen vaikuttaa kielitaidon lisäksi testitekniikan ja tehtävätyyppien hallinta. Kotimaassaan hyvin koulutetulle opiskelijalle koetilanteessa toimiminen on tavallisesti tuttua, mutta heikommin koulutetulta usein puuttuu malli siitä, miten koetilanteessa kannattaa edetä. Kielenoppimisen ammattilainen, jolla on hyvät päättelytaidot, saattaa toimivien strategioidensa avulla yltää pitkällekin, jos testi mittaa passiivista tunnistamista ja korostaa ymmärtämistaitoja. Vastaavasti oppimistaidoiltaan heikko suorittaja saattaa kompastua jo testipaperin liian pieneen fonttiin, epäselvään asetteluun tai vaikeasti ymmärrettäviin tehtävänantoihin. Ennen testiä on hyvä varmistaa, että opiskelijat ovat selvillä siitä, miten kokeessa kannattaa edetä ja miten ajankäyttöään voi koetilanteessa suunnitella. Kokeen tehtävätyyppien on luonnollisesti oltava opiskelijoille tuttuja, jotta tulokset eivät kerro testitekniikasta vaan kielitaidosta. Suositeltavaa on aloittaa koe helpoista tehtävistä, jotta mahdollinen testijännitys laukeaa. Kielitaidon alkukartoituksissa, joissa osallistujajoukko voi olla hyvinkin heterogeeninen, on pidettävä huolta siitä, että eri tavoin suomea oppineet osallistujat ovat testissä mahdollisimman samanarvoisessa asemassa. Alkutestissä pitäisi testata opiskelijan taitoja laajemmin ja pyrkiä saamaan selville kielitaitoprofiilin ominaisuudet kokonaisuudessaan (vahvuudet/heikkoudet). Koska osallistujien taustaa ja teknisiä taitoja ei voi tietää etukäteen, on varmistettava, ettei testitekniikan puute haittaa tai estä kielitaidon osoittamista, ja esimerkiksi tehtäväohjeiden ymmärtäminen on varmistettava erityisen huolellisesti vaikkapa mallien avulla. 15

18 On myös huomattava, että samalle kielitaitotasolle arvioidut yksilöt voivat olla kielitaitoprofiililtaan hyvin erilaisia. Joku on hankkinut taitonsa kielikursseilla, joku arki- tai työelämässä. Muutama kuukausi sitten Suomeen saapuneen kotoutujan A2.1-tasoinen kielitaito poikkeaa varmasti 16 vuotta maassa asuneen henkilön samantasoisesta kielitaidosta. Tuoreen kielenoppijan taito on tavallisesti kapeampi ja rakennepainotteisempi; vuosia sitten kielikoulutuksessa käyneellä tai sitä kokonaan vaille jääneellä maahanmuuttajalla on yleensä enemmän selviytymistaitoja, sanavarastoa ja kulttuurintuntemusta. Testistä saatu kielitaidon tasoarvio voi asettaa historialtaan ja taustaltaan hyvinkin erilaiset yksilöt näennäisesti samalle viivalle. Siinä vaiheessa nousevat esiin arvioinnin kielenulkoiset funktiot: Mihin tarkoitukseen tulosta käytetään? Mitä vaatimuksia sille asetetaan? Luotettavuuden lisäksi testin tilaaja ehkä odottaa siltä myös ennustavuutta: onko tietyn taitotason saavuttaneella henkilöllä riittävät valmiudet esimerkiksi tietyn alan ammatilliseen opiskeluun tai työelämään? Testituloksia sovellettaessa on muistettava se, että testin tarjoama tieto on aina rajallista ja sidoksissa testaushetkeen. Hyvin laadittu testikään ei yksinään kuvaa kielenoppijan kaikkia taitoja kattavasti, vaan antaa vain viitteitä taidoista testaushetkellä ja testaustilanteessa. 16

19 2. YMMÄRTÄMISTAITOJEN ARVIOINTI Kielen ymmärtäminen on edellytys kielen oppimiselle. Puheen kuuleminen ja ymmärtäminen edeltävät puhumaan ryhtymistä, ja erilaisten tekstien lukeminen tukee kirjoittamista. Kohdekielisessä ympäristössä elävillä kielenoppijoilla on jatkuvasti tilaisuuksia kielen kuulemiseen ja erilaisten tekstien näkemiseen, mikä heijastuu usein myös hyvinä suorituksina ymmärtämistaitoja mittaavissa kokeissa. Ymmärtämistaitojen samoin kuin tuottamistaitojenkin opetuksen ja arvioinnin yhtenä keskeisenä tavoitteena onkin antaa opiskelijalle välineitä havainnoida elinympäristöään ja käyttää sitä kielenoppimisessa aktiivisesti hyväkseen. Ymmärtämistaitojen arviointi on hankalaa, sillä pelkkää ymmärtämistä ei voi mitata. Yksikielisessä toisen kielen opetuksessa ja arviointitilanteissa ymmärtäminen osoitetaan tavallisesti tuottamisen kautta: ilmaistakseen ymmärtäneensä opiskelijan täytyy tavallisesti myös vastata kohdekielellä, joko suullisesti tai kirjallisesti. Kuitenkaan se, että opiskelija ei osaa puhua tekstistä, ei välttämättä tarkoita, että hän ei ymmärtäisi tekstiä lainkaan. Toisaalta myös päinvastainen on mahdollista: joskus luetun ymmärtämisen tehtävään voi vastata lingvistisen päättelyn avulla. Seuraavassa on esimerkki tehtävästä 4, johon liittyviin kysymyksiin voi vastata varsinaisesti ymmärtämättä tekstin ajatussisältöä: Raksoliinin orustaminen On hyvin tärkeää saada tietoa raksoliinista. Raksoliini on sienterin uusi muoto. Sitä orustetaan Seristanissa. Seristanilaiset kourtavat suuria määriä velonia ja sitten joukuvat sen avetakseen raksoliinia. Raksoliini saattaa tulevaisuudessa sienterin tarauksen vuoksi osoittautua yhdeksi ähväkimmistä nesauksistamme. Vastaa: 1. Mitä raksoliini on? 2. Missä raksoliinia orustetaan? 3. Miten raksoliinia avetaan? 4. Miksi on tärkeää tuntea raksoliini? Tässä tehtävässä selviytyy pitkälle tuntemalla kysymyssanojen merkityksen, verbintaivutuksen ja nominien sijataivutuksen sekä sanaluokat mikä on tietysti kielitaitoa sekin. Alkuvaiheessa tuottamistaitojen vaikutusta ymmärtämisen ilmaisuun voi yrittää vähentää käyttämällä ei-kielellisiä vastaustapoja kuten kuvia. Kuvien käytössä on kuitenkin huomattava, että sekä kulttuurierot että tottumus tai tottumattomuus kuvien lukemiseen saattavat joskus vaikuttaa siihen, miten opiskelija kuvan tulkitsee. Kuvan käyttö ei myöskään aina helpota ymmärtämistehtävää, vaan kuvia voi käyttää sen kontrolloimiseen, onko opiskelija todella ymmärtänyt tekstin. Alkeistasolla hyvin lyhyitä tekstejä luettaessa on usein vaikea tehdä sellaisia kysymyksiä, joihin ei voi kopioida vastausta suoraan, mutta kuvaa käyttämällä ongelma voidaan kiertää: 4 Maisa Martinin käännös tuntemattoman tekijän tekstistä (Nissilä ym. 2006: 117). 17

20 Lue teksti ja valitse oikea kuva. Moi kulta! Menin vielä Jussin kanssa pelaamaan jalkapalloa. Jääkaapissa on vähän spagettia ja jauhelihakastiketta. Jos käyt kaupassa, ostatko maitoa ja vessapaperia? Tulen yhdeksän maissa. Pusi! t. Mikko Mitä Mikko tekee tänään? Mitä Minna voi syödä? Mitä he tarvitsevat kaupasta? Mihin aikaan Mikko tulee kotiin? Ymmärtämistaitoja arvioitaessa arviointitehtävien painoarvo on suuri, ja niiden laatiminen vie aikaa. Tehtävät ovat harvoin ensimmäisellä käyttökerralla valmiita, ja niitä joutuukin tavallisesti koekäyttämään ja muotoilemaan useaan kertaan. Tehtävää laatiessa on myös hyvä muistaa, että saman tekstin voi joskus tulkita kahdellakin tavalla ilman, että kumpikaan tulkinta on toista oikeampi. Tehtäviä kannattaakin koekäyttää ennen arviointikäyttöä. Varsinkin vaikeustason tarkka määrittely on hankalaa, sillä siihen vaikuttavat luettavan tai kuunneltavan tekstin ja sen pohjalta laaditun tehtävän ominaisuudet. Tehtävän vaikeustasoon vaikuttaa kysymysten kieli. Yleensä kysymyksen pitäisi olla kieleltään helpompi kuin tekstin, jonka ymmärtämistä arvioidaan. Ymmärtämistehtävien vakiintuneisiin piirteisiin kuuluu, että kysymykset esitetään tavallisesti siinä järjestyksessä kuin asiat esiintyvät tekstissä, eikä 18

KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA. Tavoitteet

KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA. Tavoitteet KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA Tavoitteet MODUULI 1 (A1.3+) Tavoitteena on, että oppija saavuttaa vahvan taitotason A1.3 kaikilla kielen osaalueilla ja joillakin mahdollisesti tason A2.1: A1.3: Ymmärtää joitakin

Lisätiedot

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Tavoitteet Kohderyhmät Käyttö Suomen kielen Osaamispyörän tavoitteena on tehdä näkyväksi maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden suomen kielen osaamista. Osaamispyörä

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteet. Perusteista käytäntöön

Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteet. Perusteista käytäntöön Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteet Perusteista käytäntöön Opetushallitus 12.3.2012 Rauno Laine ja Sirpa Rönkkö Koulutuksen laajuus Laajuus 32 40

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2) Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona

Lisätiedot

PUHUMINEN Harjoit- Osaa KUULLUN YMMÄRTÄMINEN Harjoit-Osaa. pvm pvm pvm pvm TAITOTASO A1 Suppea viestintä kaikkien tutuimmissa tilanteissa

PUHUMINEN Harjoit- Osaa KUULLUN YMMÄRTÄMINEN Harjoit-Osaa. pvm pvm pvm pvm TAITOTASO A1 Suppea viestintä kaikkien tutuimmissa tilanteissa PIENTEN KIELIREPPU SUOMEN KIELEN OPPIMISEN SEURANTA VARHAISKASVATUKSESSA JA ALKUOPETUKSESSA (sovellus eurooppalaisesta viitekehyksestä) Lapsen nimi : Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä: PUHUMINEN Harjoit-

Lisätiedot

PIENTEN KIELIREPPU TASOLTA TOISELLE. Espoon suomenkielisen opetustoimen ja varhaiskasvatuksen yhteishanke 2010

PIENTEN KIELIREPPU TASOLTA TOISELLE. Espoon suomenkielisen opetustoimen ja varhaiskasvatuksen yhteishanke 2010 PIENTEN KIELIREPPU TASOLTA TOISELLE Espoon suomenkielisen opetustoimen ja varhaiskasvatuksen yhteishanke 2010 Eurooppalainen viitekehys, kielitaidon tasojen kuvausasteikko ja arviointi Pienten kielireppu

Lisätiedot

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu 2 00530 Helsinki 09-7747 7705 leena.nissila@oph.

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu 2 00530 Helsinki 09-7747 7705 leena.nissila@oph. Maahanmuuttajaoppilaan arviointi Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Opetushallitus Hakaniemenkatu 2 00530 Helsinki 09-7747 7705 leena.nissila@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla

Lisätiedot

Opiskelijan lähtötason arviointi. Testipiste / Janne Laitinen ja Eveliina Sirkeinen Osallisena arvioinnissa 6.9.2013, Helsinki

Opiskelijan lähtötason arviointi. Testipiste / Janne Laitinen ja Eveliina Sirkeinen Osallisena arvioinnissa 6.9.2013, Helsinki Opiskelijan lähtötason arviointi Testipiste / Janne Laitinen ja Eveliina Sirkeinen Osallisena arvioinnissa 6.9.2013, Helsinki Lähtötason arviointi - Mitä arvioidaan kun arvioidaan opiskelijan lähtötasoa?

Lisätiedot

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa kotoutumislaissa

Lisätiedot

Jutta Kosola, suomen kielen kouluttaja, Axxell MKK, Testipiste

Jutta Kosola, suomen kielen kouluttaja, Axxell MKK, Testipiste Jutta Kosola, suomen kielen kouluttaja, Axxell MKK, Testipiste aloitti toimintansa 1.4.2010 pääkaupunkiseudulla rahoittajat: Euroopan Sosiaalirahasto (Uudenmaan ELY-keskus), Helsingin kaupunki sekä projektiin

Lisätiedot

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA RANSKAN KIELI B2 Opetuksen tavoitteena on totuttaa oppilas viestimään ranskan kielellä suppeasti konkreettisissa arkipäivän tilanteissa erityisesti suullisesti. Opetuksessa korostetaan oikeiden ääntämistottumusten

Lisätiedot

9.6. Saksa A-kielenä. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Vuosiluokat 7-9. 7. lk (AK1, AK2, AK3, AK4, AK5, AK6) 2 tuntia TAVOITTEET

9.6. Saksa A-kielenä. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Vuosiluokat 7-9. 7. lk (AK1, AK2, AK3, AK4, AK5, AK6) 2 tuntia TAVOITTEET 9.6. Saksa A-kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

SUOMEN KIELEN JA KULTTUURIN ILTA- JA YRITYSKOULUTUKSET Svinhufvudinkatu 13, Lahti Opintie 2, Heinola

SUOMEN KIELEN JA KULTTUURIN ILTA- JA YRITYSKOULUTUKSET Svinhufvudinkatu 13, Lahti Opintie 2, Heinola SUOMEN KIELEN JA KULTTUURIN ILTA- JA YRITYSKOULUTUKSET Svinhufvudinkatu 13, Lahti Opintie 2, Heinola Suomen kielen ja kulttuurin perusopinnot 1B (A1.3) LUOKKA 2026 31.8.2010-24.5.2011, 175 t, lähtötaso

Lisätiedot

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: Englanti A - kieli Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

TAITOTASOTAVOITE. PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVA OPETUS keskimäärin A1.3 A2.1. PERUSOPETUS päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8: kielitaito B1.1 B1.

TAITOTASOTAVOITE. PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVA OPETUS keskimäärin A1.3 A2.1. PERUSOPETUS päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8: kielitaito B1.1 B1. TAITOTASOTAVOITE PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVA OPETUS keskimäärin A1.3 A2.1 PERUSOPETUS päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8: kielitaito B1.1 B1.2 AIKUISTEN PERUSOPETUKSEN ALKUVAIHE A2.2 (=YKI 2) LUKIOKOULUTUS

Lisätiedot

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan:

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan: Luokat 3-6 A2-espanja AIHEKOKONAISUUDET luokilla 4-6 Ihmisenä kasvaminen korostuu omien asioitten hoitamisessa, ryhmässä toimimisessa ja opiskelutaitojen hankkimisessa. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 A -ENGLANTI VUOSILUOKKA: 3 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 A -ENGLANTI VUOSILUOKKA: 3 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 A -ENGLANTI VUOSILUOKKA: 3 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 TAVOITTEET oppii ymmärtämään tavallisimpia sanoja ja fraaseja sekä yksinkertaisia tekstejä vastaamaan itseään ja lähiympäristöään

Lisätiedot

KEHITTYVÄN KIELITAIDON ASTEIKKO, toinen kotimainen kieli ja vieraat kielet, Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014

KEHITTYVÄN KIELITAIDON ASTEIKKO, toinen kotimainen kieli ja vieraat kielet, Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 Kehittyvä alkeiskielitaito Kielitaidon alkeiden hallinta KEHITTYVÄN KIELITAIDON ASTEIKKO, toinen kotimainen kieli ja vieraat kielet, Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 Taito toimia vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

9.2. Ruotsi B1 kielenä

9.2. Ruotsi B1 kielenä 9.2. Ruotsi B1 kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 =

Lisätiedot

AIKUISTEN MAAHANMUUTTAAJIEN KOTOUTUMISKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

AIKUISTEN MAAHANMUUTTAAJIEN KOTOUTUMISKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET AIKUISTEN MAAHANMUUTTAAJIEN KOTOUTUMISKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET OPH 2012 PERUSTEISTA KÄYTÄNTÖÖN Kristel Kivisik ja Sari Liski Työryhmä opetusneuvos Leena Nissilä, OPH, pj opetusneuvos Liisa

Lisätiedot

opetussuunnitelman perusteissa

opetussuunnitelman perusteissa Maahanmuuttajaoppilaan arviointi opetussuunnitelman perusteissa Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Opetushallitus Hakaniemenkatu 2 00530 Helsinki 09-7747 7705 leena.nissila@oph.fi

Lisätiedot

Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu / yläkoulu. Englanti. KURSSIT 1 ja 2. Kurssit 1-8 suoritetaan mahdollisuuksien mukaan numerojärjestyksessä

Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu / yläkoulu. Englanti. KURSSIT 1 ja 2. Kurssit 1-8 suoritetaan mahdollisuuksien mukaan numerojärjestyksessä Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu / yläkoulu Englanti Kurssit 1-8 suoritetaan mahdollisuuksien mukaan numerojärjestyksessä KURSSIT 1 ja 2 TAVOITTEET ymmärtämään selkeää yleiskielistä puhetta ja tekstiä,

Lisätiedot

7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE

7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE 7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE 283 Ranskan kielen opetus tutustuttaa oppilaan ranskan kieleen ja ranskankieliseen kulttuuriin. Opetus painottuu jokapäiväisen elämän yksinkertaisiin kielenkäyttötilanteisiin

Lisätiedot

Itä-Karjalan Kansanopisto

Itä-Karjalan Kansanopisto SUOMEN KIELEN KOULUTUS SAVONLINNAN SEUDULLA 2013 2014 Itä-Karjalan Kansanopisto Valoniementie 32 58450 Punkaharju 015 572 11, telefax 015 572 1220 www.ikko.fi rehtori, opetusneuvos Maija Tenojoki ita-karjalan.kansanopisto@ikko.fi

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

Eurooppalainen viitekehys kielitaidon kriteeriperustaisen arvioinnin tukena

Eurooppalainen viitekehys kielitaidon kriteeriperustaisen arvioinnin tukena Eurooppalainen viitekehys kielitaidon kriteeriperustaisen arvioinnin tukena Forum Criteriorum seminaari Ari Huhta Soveltavan kielentutkimuksen keskus Jyväskylän yliopisto ari.huhta@jyu.fi Esityksen runko

Lisätiedot

VAPAASTI VALITTAVIEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 27.10.2009

VAPAASTI VALITTAVIEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 27.10.2009 VAPAASTI VALITTAVIEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 27.10.2009 K-MESTARIMYYJÄKOULUTUS, 1 ov 1. Ilmoittautuminen linjakohtaisesti Mestarimyyjäkoulutukseen ilmoittutumisajan puitteissa

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan

Lisätiedot

KIELTENOPETUSTA TYÖSALISSA. (Jousto - Joustokaks / FOJO Orimattila) www.salpaus.fi

KIELTENOPETUSTA TYÖSALISSA. (Jousto - Joustokaks / FOJO Orimattila) www.salpaus.fi KIELTENOPETUSTA TYÖSALISSA (Jousto - Joustokaks / FOJO Orimattila) www.salpaus.fi KIELENOPPIMISEN OSA-ALUEITA: 1.KUULLUN YMMÄRTÄMINEN 2.PUHUMINEN ENGLANTI 1-2 KURSSIEN ARVIOINNIN KOHTEET: 1. Tiedonhankinta

Lisätiedot

Englanti A1 kieli vuosiluokilla 7 9

Englanti A1 kieli vuosiluokilla 7 9 Englanti A1 kieli vuosiluokilla 7 9 Opetuksen tehtävänä on, että oppilaan kielitaito harjaantuu ja laajenee sosiaalisiin tilanteisiin sekä harrastuksien, palveluiden ja julkisen elämän alueelle. Kirjoitetun

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista.

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista. Kiina, B3kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen ja

Lisätiedot

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Osallisena Suomessa Pudasjärvi Kuntamarkkinat 12.9.2012 Virpi Harilahti-Juola Pudasjärven kuntasuunnitelma uusi ja elinvoimainen Pudasjärvi Maahanmuutto yksi Pudasjärven

Lisätiedot

5.5.6 Vieraat kielet, Aasian ja Afrikan kielet, B3-oppimäärä

5.5.6 Vieraat kielet, Aasian ja Afrikan kielet, B3-oppimäärä 5.5.6 Vieraat kielet, Aasian ja Afrikan kielet, B3-oppimäärä Aasian ja Afrikan kielillä tarkoitetaan maailman valtakieliä, kuten japania, kiinaa tai arabiaa, joissa käytetään monenlaisia kirjoitusjärjestelmiä.

Lisätiedot

Kielitaidon tasot ja aihekokonaisuudet

Kielitaidon tasot ja aihekokonaisuudet Kielitaidon tasot ja aihekokonaisdet Yksikön päällikkö, opetsnevos Leena Nissilä Osaamisen ja sivistyksen asialla ARVIOINTI JA VIITEKEHYS Eroopan nevosto jlkaisi vonna 2001 asiakirjan Common Eropean Framework

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä.

Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä. Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä. Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä... (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

DNO 24/011/2005. noudatettava PÄIVÄMÄÄRÄ 30.9.2005. Säännökset joihin toimivalta Määräyksen antamiseen perustuu L 424/2003 10

DNO 24/011/2005. noudatettava PÄIVÄMÄÄRÄ 30.9.2005. Säännökset joihin toimivalta Määräyksen antamiseen perustuu L 424/2003 10 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN DNO 24/011/2005 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava PÄIVÄMÄÄRÄ 30.9.2005 Voimassaoloaika 1.10.2005 alkaen toistaiseksi Säännökset joihin toimivalta Määräyksen antamiseen

Lisätiedot

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014 Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

- oppii kirjoittamaan yksittäisiä sanoja ja lauseita pinyin-kirjoituksella - oppii kirjoittamaan joitakin kirjoitusmerkkejä

- oppii kirjoittamaan yksittäisiä sanoja ja lauseita pinyin-kirjoituksella - oppii kirjoittamaan joitakin kirjoitusmerkkejä VALINNAINEN KIELI (B2): KIINA B2-kiina Vuosiluokka: 8 Vuosiviikkotuntia: 2 TAVOITTEET Kielitaito Kuullun ymmärtäminen - oppii ymmärtämään helposti ennakoitavia arkielämään liittyviä tervehdyksiä, kysymyksiä,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

Ostoskassit pullollaan miten kehittää

Ostoskassit pullollaan miten kehittää Ostoskassit pullollaan miten kehittää opettajan valmiuksia maahanmuuttajan kohtaamisessa? Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisöss ssä 22.-23.11.2007 23.11.2007 FL Heidi Vaarala Jyväskyl skylän

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE

Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE 1 Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ KANNANOTTO Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE Suomi toisena kielenä (S2) on perusopetuksessa yksi oppiaineen äidinkieli ja kirjallisuus oppimääristä. Perusopetuksen

Lisätiedot

Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä)

Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen- ja

Lisätiedot

eleisiin. fraaseja. * Kyky ymmärtää entuudestaan tuntematon sana edes hyvin mutta kirjoittaa oikein muutamia sanoja käännöstä.

eleisiin. fraaseja. * Kyky ymmärtää entuudestaan tuntematon sana edes hyvin mutta kirjoittaa oikein muutamia sanoja käännöstä. LIITE 2 KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin

Lisätiedot

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET Selkokielen käyttö opetuksessa Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus Ihmisten viestinnän epätarkkuus johtaa usein virheellisiin tulkintoihin keskusteluissa!

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Elinikäisen oppimisen avaintaidot: - Oppiminen ja ongelmanratkaisu - Ammattietiikka - Kestävä kehitys. Harjoitustöiden ja Itsearvioinnin yhteydessä.

Elinikäisen oppimisen avaintaidot: - Oppiminen ja ongelmanratkaisu - Ammattietiikka - Kestävä kehitys. Harjoitustöiden ja Itsearvioinnin yhteydessä. ELÄMÄNHALLINTA, 2 ov 1. Elämänhallintaan liittyvien kysymysten käsitteleminen ja elämään liittyvistä asioista selviytyminen 2. Elinikäisen oppimisen avaintaidot - Ammattietiikka - Kestävä kehitys Arvioinnin

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Maahanmuuttajille suunnatut koulutukset Oulussa vuonna 2011

Maahanmuuttajille suunnatut koulutukset Oulussa vuonna 2011 Maahanmuuttajille suunnatut koulutukset Oulussa vuonna 2011 Oulun aikuiskoulutuskeskus OAKK Työvoimapoliittisiin koulutuksiin on eri tasoille eri kielivaatimukset. Alkukartoitukseen ja Suomen kielen perusteet

Lisätiedot

Taitotaso A1 Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen A1.

Taitotaso A1 Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen A1. 1 LIITE 2 KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin

Lisätiedot

KYNSIEN SYÖMISTÄ VAI KIELEN VIERAAN KIELEN PURESKELUA? OPETUSMENETELMISTÄ APUA S2- OPETTAMISEEN. KT Tuija Niemi Turun normaalikoulu tuija.niemi@utu.

KYNSIEN SYÖMISTÄ VAI KIELEN VIERAAN KIELEN PURESKELUA? OPETUSMENETELMISTÄ APUA S2- OPETTAMISEEN. KT Tuija Niemi Turun normaalikoulu tuija.niemi@utu. KYNSIEN SYÖMISTÄ VAI KIELEN PURESKELUA? VIERAAN KIELEN OPETUSMENETELMISTÄ APUA S2- OPETTAMISEEN KT Tuija Niemi Turun normaalikoulu tuija.niemi@utu.fi KIELITAITOMALLEJA kämmenmalli: kielitaidon osa-alueet

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 THAIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

LIITE 1 KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO

LIITE 1 KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO LIITE 1 KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO 1 Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin

Lisätiedot

Aasian ja Afrikan kielet tulivat lukion opsperusteisiin. Mitä muita muutoksia päivitys tuo mukanaan?

Aasian ja Afrikan kielet tulivat lukion opsperusteisiin. Mitä muita muutoksia päivitys tuo mukanaan? Aasian ja Afrikan kielet tulivat lukion opsperusteisiin. Mitä muita muutoksia päivitys tuo mukanaan? Paula Mattila, opetusneuvos (Anu Halvaria mukaillen) Opetushallitus Mitä tässä esityksessä: Miten tähän

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotouttavan koulutuksen. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Aikuisten maahanmuuttajien kotouttavan koulutuksen. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotouttavan koulutuksen näkymät Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Helsinki 15.3.2011 Taustaa Lainsäädännön uudistaminen Maahanmuuttohallinnon h muutokset t Maahanmuuttajabarometri

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajan tehtävät. momutoko. monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus

Työpaikkaohjaajan tehtävät. momutoko. monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus Työpaikkaohjaajan tehtävät momutoko monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus Työpaikkaohjaaja voi monin tavoin auttaa opiskelijan oppimista työssäoppimisjaksoilla. Ohjaaja voi ottaa huomioon oppimisen

Lisätiedot

Lähtötason arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Lähtötason arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Lähtötason arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BENGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BENGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BENGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 1 BENGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Luetaan yhdessä verkoston seminaari 17.11.2012, hankevastaava Kotoutumiskoulutuksen kolme polkua 1. Työmarkkinoille suuntaavat ja

Lisätiedot

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti:

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti: 5.4 Toinen kotimainen kieli 5.4.1 Ruotsi Ruotsin kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja. Se antaa heille ruotsin kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja

Lisätiedot

Berlitzin taitotaso 1 CEF-taso A 1

Berlitzin taitotaso 1 CEF-taso A 1 t Berlitzin taitotaso 1 CEF-taso A 1 Ymmärtää ja osaa käyttää tuttuja, jokapäiväisiä ilmauksia ja yksinkertaisia lauseita. Osaa esitellä itsensä ja kysyä muilta perustietoja kuten asuinpaikkaa, vointia

Lisätiedot

Voimassaoloaika: 1.8.2002 alkaen toistaiseksi Ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjät

Voimassaoloaika: 1.8.2002 alkaen toistaiseksi Ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjät OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 34/011/2002 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 19.6.2002 Voimassaoloaika: 1.8.2002 alkaen toistaiseksi Ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjät Säännökset,

Lisätiedot

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: Ranska A-kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Itse- ja vertaisarviointi metataitoja kehittämässä. Jyväskylän yliopisto Opettajankoulutuslaitos mirja.tarnanen@jyu.fi

Itse- ja vertaisarviointi metataitoja kehittämässä. Jyväskylän yliopisto Opettajankoulutuslaitos mirja.tarnanen@jyu.fi Itse- ja vertaisarviointi metataitoja kehittämässä Jyväskylän yliopisto Opettajankoulutuslaitos mirja.tarnanen@jyu.fi Kurkistus oppimis- sekä taito- ja osaamiskäsityksiimme Millaisessa kontekstissa opetamme?

Lisätiedot

7.5 Vieraat kielet A-KIELI

7.5 Vieraat kielet A-KIELI 123 7.5 Vieraan kielen opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia toimia erikielisissä viestintätilanteissa. Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas käyttämään kielitaitoaan ja kasvattaa hänet ymmärtämään

Lisätiedot

3.1 Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp

3.1 Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA Tutkinnon osa 3.1 Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta Toteutus Ennen uuden tutkinnon

Lisätiedot

YLEISET KIELITUTKINNOT

YLEISET KIELITUTKINNOT YLEISET KIELITUTKINNOT KIELITAIDON OSOITTAMINEN YLEISTEN KIELITUTKINTOJEN AVULLA Yleiset kielitutkinnot arvioivat aikuisten kielitaitoa. Yleisessä kielitutkinnossa sinä voit testata, miten hyvin puhut,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 1 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

Tiina Jaakkola ja Elina Stordell 11.4.2013

Tiina Jaakkola ja Elina Stordell 11.4.2013 Tiina Jaakkola ja Elina Stordell 11.4.2013 Testipisteen malli osana alkukartoitusta ja lähtötason arviointia Laki: alkukartoitus työllistymisvalmiudet opiskeluvalmiudet muut kotoutumisvalmiudet kielikoulutuksen

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Työkaluja maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden opettamiseen S2-lehtori Katja Hakala Ammattiopisto Livia

Työkaluja maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden opettamiseen S2-lehtori Katja Hakala Ammattiopisto Livia Työkaluja maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden opettamiseen S2-lehtori Katja Hakala Ammattiopisto Livia Maahanmuuttajan ymmärtämisongelman syitä 1. Erilainen tapa jäsentää maailmaa, rakentaa merkityksiä,

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa RANSKA/SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston

Lisätiedot

Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena. Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria

Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena. Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria Miten koukutamme oppimaan? Minkälaisilla pedagogisilla ratkaisuilla voitaisiin vahvistaa työelämäläheistä

Lisätiedot

KESKUSTELUKORTIT PUHUMISEN HARJOITTELEMISEEN S2-OPETUKSESSA TASOILLE A1-A2

KESKUSTELUKORTIT PUHUMISEN HARJOITTELEMISEEN S2-OPETUKSESSA TASOILLE A1-A2 KESKUSTELUKORTIT PUHUMISEN HARJOITTELEMISEEN S2-OPETUKSESSA TASOILLE A1-A2 Riina Willman 012363243 Tutkielmaseminaarityö Helsingin yliopisto aineenopettajan kolutus 28.3.2013 Sisällysluettelo 1 Johdanto

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

Psykologitiimi Päämäärä Oy

Psykologitiimi Päämäärä Oy Psykologitiimi Päämäärä Oy Perustettu 1994 Turussa Päätoimiala soveltuvuustutkimukset ja opiskelijavalintojen tutkimukset Valintakoeyhteistyötä 14 toisen asteen oppilaitoksen ja 5 ammattikorkeakoulun kanssa

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

SAKSAN KIELI, B2-OPPIMÄÄRÄ VUOSILUOKAT 7-9

SAKSAN KIELI, B2-OPPIMÄÄRÄ VUOSILUOKAT 7-9 SAKSAN KIELI, B2-OPPIMÄÄRÄ VUOSILUOKAT 7-9 Valinnaisen B2-kielen opetus järjestetään useimmiten vuosiluokilla 8-9. B2-kieli on oppilaalle äidinkielen jälkeen kolmas tai neljäs opiskeltava kieli, joten

Lisätiedot

Kielipuntari A-tehtäväpaketti

Kielipuntari A-tehtäväpaketti Kielipuntari A-tehtäväpaketti kielitaidon arvioinnin tueksi Suomi-koulujen käyttöön 6 7-vuotiaat Kielitaidoltaan A1- ja A2- tasoisille oppilaille Aurora Vasama (toim.) Anu Hakola Kristel Hiltunen Inkeri

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Suomen kieli Opetussuunnitelma

Suomen kieli Opetussuunnitelma Suomen kieli Opetussuunnitelma 1. Kohderyhmä Maahanmuuttajat, joiden suomen kielen taito on alle Eurooppalaisen viitekehyksen (EVK) taitotason A1 ja joilla on latinalaisten aakkosten luku- ja kirjoitustaito.

Lisätiedot

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI. Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI. Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUS- SUUNNITELMA Sisällys 1. Valmistavan

Lisätiedot