Valiokunnat tulevat. 70 vuotta. Miten käy metsien? Ei tietä Kutturaan! Uusi sarja energiatuotannon harhakuvista alkaa 8 kuoren alta: martti suosalo 11

Transkriptio

1 70 vuotta 05 Ei tietä Kutturaan! Vuoden turhin tiehanke on estettävä 12 Miten käy metsien? Tehokäytön ja suojelun ristitulessa rakkaudesta luontoon 2/2008 2, Valiokunnat tulevat Uusi sarja energiatuotannon harhakuvista alkaa 8 kuoren alta: martti suosalo 11

2 2 luonnonsuojelija 2/2008 tässä numerossa luonnonsuojelija 2/ tässä numerossa sisällys Myytkö? pääkirjoitus 2/ Uutiset 34. vuosikerta nro 2/2008 ISSN Luonnonsuojelija on Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenlehti. Lehti kuuluu Aikakauslehtien liittoon. TOIMITUS luonnonsuojelija@sll.fi Matti Nieminen, päätoimittaja puh. (09) matti.nieminen@sll.fi Seppo Parkkinen, toimitussihteeri puh. (09) seppo.parkkinen@sll.fi Kaisa Murdoch, verkkotoimittaja puh. (09) kaisa.murdoch@sll.fi TOIMITUSNEUVOSTO Annukka Berg, Hanna Kaisa Hellsten, Liisa Hulkko, Heini Jalava, Jorma Laurila, Laura Manninen, Kaisa Murdoch, Matti Nieminen, Leo Stranius, TapaniVeistola, Eero Yrjö-Koskinen. graafinen suunnittelu Emmi Jormalainen, Paper Hamster Design VÄRIEROTTELUT Jyrki Heimonen, Aarnipaja Ky PALSTALOGOT Emmi Jormalainen PAINOPAIKKA Art-Print Oy, Kokkola 2008 TILAUSHINTA 2008 Jäsenmaksu on 28 ja se sisältää Luonnonsuojelijan vuosikerran. Erikseen tilattuna tilaushinta 12 kk on 35. TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET arkisin klo Irma Kaitosaari, rekisterinhoitaja, puh. (09) , irma.kaitosaari@sll.fi Ks. palvelukortti sivulla 27. ILMOITUSHINNAT 1/1 sivu 3100, 1/2 sivu 1550, 1/4 sivu 820, 1/8 sivu 420 tai 1,9 euroa/palstamillimetri. Ilmoitukset toimitetaan sähköisesti lopullisessa pdf-formaatissa. ILMESTYMINEN Luonnonsuojelija ilmestyy vuonna 2008 kuusi kertaa: 4.2, 1.4., 9.6., 1.9., , KANNEN KUVA Seppo Parkkinen HUTEJA & OSUMIA Oliko tosiaan ilves? Varpaisjärvellä Pohjois-Savossa toimivan Villieläinmaa -farmin yrittäjä Jukka Puustinen sanoo, että ilvekset ovat syöneet hänen villisikatarhansa 264:stä viime kevään jälkeläisestä peräti 217 porsasta. Petojen kynsiin joutuneista sioista ei ole kuitenkaan löytynyt edes rippeitä: villisiat ovat raadonsyöjiä ja voivat yrittäjän mukaan syödä loput kuolleista lajitovereistaan. HS Ketä hallitus edustaa? Peräti kolme neljästä suomalaisesta katsoo, että ympäristönsuojelu on kilpailukykyä tärkeämpää. EUkomission Eurobarometri-kyselyssä toista mieltä oli joka viides. STT Teollisuus ajaa luonnollisesti omia etujaan ja Suomi tukee voimakkaasti suomalaisen teollisuuden intressejä, Vanhanen sanoi, Suomi on ollut tässä tietyllä tapaa koko Euroopan teollisuuden edun ajaja. STT ilmastopolitiikasta EU:n huippukokouksessa. Kenen syy on Olkiluodon ydinvoimalan myöhästyminen? Arevan mukaan suomalaisen teknisen tarkastuksen hitaus haittaa töiden edistymistä. Yhtiö vaatii Yksityisellä metsänomistajalla on nyt puntaroivaa. Häneen katsovat odottaen niin puupulaa valittava metsäteollisuus kuin luonnonsuojelijat. Pirttiin on astunut vuoroin metsäyhtiön ostomies, joka kannustaa hakkaamaan ja metsäkeskuksen tai ympäristökeskuksen edustaja, joka ehdottaa suojelua rahasta. Molemmat kysyjät ovat kiinnostuneet varsinkin järeistä metsistä. Puuta sanotaan riittävän kyllä metsissämme, mutta ilmastonmuutoksen tuhrima talvi hidasti leimikoiden hakkuita. Paineet päästä hakkaamaan kasvoivat. Venäjän kohutut puutullit nostivat Suomessa puun hintaa. Metsänomistaja saa kuulla, ettei toisaalta auta ahnehtia liikaa ja kiristää hinnalla metsäyhtiöitä, jottei tule vilu. Kemijärvi opettaa. Yhä useammin pirtin sijasta ovi aukeaa kaupungissa. Suojeluhalukin voi olla olla silloin suurempi. Uuden polven luonnonmukaisempaa metsäneuvontaa alkaa olla heille tarjolla. Suojelun tarjoajan lompakko on edelleen kaponen. Kyllä, valtio varasi aiempaa enemmän rahaa Etelä-Suomen metsien vapaaehtoiseen suojeluun. Mutta ei lähimainkaan riittävästi. 25 miljoonaa euroa vuodessa ei pysäytä metsiemme lajikatoa, mustikkamättäät jatkavat pienenemistään. Tuolla rahasummalla saa ostettua pyöreästi 25 neliökilometriä metsää vuodessa. Se on kymmenesosa Vuotoksen tekoaltaan suunnitellusta pinta-alasta. Yksityinen luonnonystävä voi perustaa suojelualueen myös vapaaehtoisesti, hakematta korvauksia valtiolta. Tässä vaiheessa on hyvä kerrata metsien suojelun perustiedot: eteläisen Suomen metsistä on varattu luonnon turvapaikoksi alle 2 prosenttia. Metsiemme eliölajien kato jatkuu ja ilmastonmuutos painaa päälle. Metsätalous uskoo luontoa voitavan suojella talousmetsissä. Luonnonsuojelijat sanovat ettei se riitä. Ympäristöministeriö sekä maa- ja metsätalousministeriö kertoivat vastikään, että vapaaehtoisen suojelun lippulaiva, Etelä-Suomen metsiensuojeluohjelma METSO pääsee "täyteen vauhtiin" vasta vuodesta 2010 alkaen. Tämä on se sama vuosi, johon mennessä luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen olisi kansainvälisten tavoitteiden mukaan pitänyt saada jo pysäytettyä! Matti Vanhasen hallitus siis siirtää metsien suojelun seuraavalle hallitukselle. Näin toimii Euroopan kilpailukykyisin maa. Ei auta sekään, että selvä enemmistö suomalaisista asettaisi ympäristönsuojelun talouden kilpailukyvyn edelle. EU-komission tuore Eurobarometri-kysely kertoo, että peräti kolme neljästä suomalaisesta katsoo, että ympäristönsuojelu on kilpailukykyä tärkeämpää. Ja nyt vahvan maanomistuskäsityksen maassa metsänomistaja pohtii. Myydäkö? Milloin? Kenelle? Vastausta odotellessa esittelemme keskiaukeamalla tarkemmin metsäpolitiikan palapelin. Matti Nieminen voimalan rakennuttajaa, Teollisuuden Voimaa, nopeuttamaan tarkastuksia. TVO:n Landtmanin mukaan rakennustyöt ovat kuitenkin pitkittyneet pikemminkin Arevasta johtuvista syistä. Toistaiseksi Areva on toimittanut meille ainoastaan puolet kaikesta suunnitteluaineistosta. Uutta ydinvoimalaitosta ei rakenneta ilman piirustuksia, ei ainakaan Suomessa, Landtman sanoo YLE Uutisille. YLE Lumiukot lähtivät helmikuussa kävelylle, ja niillä oli moiseen hyvä syy. kevään kuva katja muotka 04 Energiapolitiikan harhakuvat, osa 1 Turvetuotanto on jo sanana absurdi. Esittelemme Luonnonsuojeluliiton kaikki seitsemän aktiivisesti toimivaa valiokuntaa. Seppo Parkkinen Näistä päivistä on nautittava! Jos kevät edes hetken muistaa näyttää tutut aurinkoiset kasvonsa, sitruunaperhosta ja kukkivaa pajua ei voi erottaa. Sitruunaperhosella onkin jo kymmenen kuukauden aikuiselo takanaan ja talvi jollaista ei ennen ole koettu. No, sitruunaperhosella ei pitkästä iästään huolimatta ole vertailukohtia. seppo parkkinen Kutturaan suunnitellaan turhaa tietä, joka toteutuessaan pilaisi Lapin arvokkaita erämetsiä. Tiestä tulisi paljon massiivisempi kuin kuvan vanha Pallaksentie Muoniossa. Muutkin asiat ovat nyt pinnalla sekä uhkina että mahdollisuuksina metsillemme. teemu tahvanainen Kutturan tie 05 Metsäpolitiikkaa Valiokunnat 08 Turve-energia 10 Ympäri maata: OLSY Laulujoutsenen perintö 11 Kuoren alta Martti Suosalo 12 Metsäpolitiikan palapeli 14 Tekijä & Näkijä Helena Telkänranta 15 Mustikka Norppaluodolta Ilpo Kuronen Viherpiipertäjä kotimips Kolumni Mikko Saarela Kirja-arvostelut Vastarannalta Anders Portin Lukijoilta Norpan yläfemma 20 Norpan menot 25 Retkikalenteri

3 UUTISET 4 luonnonsuojelija 2/2008 luonnonsuojelija 2/ UUTISET Luonto-Liitto teki kaivosvarauksen Ounasvaaralle teksti Laura Manninen kuva Hanna Kaisa Hellsten Monikansalliset yritykset ovat tehtailleet kaivosvarauksia ja -valtauksia Suomeen, jopa kansallispuistoihin ja luonnonsuojelualueille. Vuodelta 1965 peräisin oleva kaivoslaki sallii melkein kenen tahansa vallata kaivosalueita lähes mistä tahansa, mutta antaa kansalaisille ja järjestöille huonot mahdollisuudet tiedonsaantiin, osallistumiseen ja muutoksenhakuun. Luonto-Liiton Pohjois-Suomen piiri jätti helmikuussa Lapin maistraattiin varaushakemuksen, jolla tavoitellaan etuoikeutta malmiesiintymän valtaamiseen Rovaniemen Ounasvaaralta. Alue on suosittua virkistysmaastoa hiihtokeskuksineen ja golfkenttineen. Luonto-Liitto ilmoitti etsivänsä alueella uraania. Hakemuksen jättämisen aikoihin järjestettiin Ounasvaaralla myös mielenosoitus. Kaivoshaalareihin ja kypäriin pukeutuneet luontoliittolaiset jakoivat tietoa kaivostoiminnan ongelmista ja virittivät vallattu-banderollin lumiseen maisemaan. Varaushakemuksella onnistuttiin herättelemään ihmisiä, jotka eivät tienneet kaivoslain suomista mahdollisuuksista. Tempauksen takia on kuulemma juotu aamukahveja väärään kurkkuun, kertoo Pohjois-Suomen piirin sihteeri Senni Luosujärvi. Vaikka Ounasvaara on rovaniemeläisille herkkää seutua, varausalue ei ollut kovin kaukaa haettu idea: sen molemmin puolin sijaitsee Arevan valtauksia. Pian tempauksen jälkeen Belvedere Resources Finland ilmoitti valtauksesta Levin kupeessa. Yritysten mielestä uraania on pakko etsiä sieltä missä sitä on. Kaivoslain uudistamiselta toivoisi lisää rajauksia siitä, missä malminetsintä ei ole sallittua. Myös kuntien pitäisi voida kieltää varaukset. On useita esimerkkejä siitä, että kunnan kielteinen kanta ei ole vaikuttanut, Luosujärvi toteaa. Pohjoisen Suomen kartta alkaa olla kaivosvarausten- ja valtausten puhkoma. Varaus on voimassa vuoden ja antaa etuoikeuden valtauksen tekemiseen sekä tutkimuksiin maanomistajan luvalla. Valtaus on voimassa 1-5 vuotta ja mahdollistaa kairauksen, koelouhinnan ja koerikastamisen. Ympäristövaikutusten arviointi (yva) vaaditaan kuitenkin yleensä vasta seuraavassa vaiheessa, kaivospiirin perustamisessa. Kaivosasioista vastaava työ- ja elinkeinoministeriö paheksui lehtitietojen mukaan Luonto-Liiton varaushakemusta. Ministeriöstä tulikin nopeasti lisäselvityspyyntö, jossa viitattiin Luonto-Liiton tiedotteeseen. Piiri vastasi tekevänsä kaivoslain 3 :n oikeuttamia tutkimuksia ja etsivänsä kaivoskivennäisiä. Kaivoslain uudistamistyö aloitettiin jo keväällä Tarkoituksena on saada lakiesitys lausuntokierrokselle viimeistään syksyllä, eduskuntaan keväällä 2009 ja voimaan Luonnonsuojeluliiton keskeiset tavoitteet ovat olleet lain saattaminen muun ympäristösuojelulainsäädännön tasolle sekä kansalaisten oikeuksien varmistaminen. Kuttura Repojoki-oikotie tyrmäyskurssilla Vesa Luhta Lumiukot liikkeellä Tälle talvelle harvinainen pakkanen ja auringonpaiste antoivat piristävän alun Maan ystävien ja muun muassa Luonnonsuojeluliiton Polttava kysymys -kampanjalle Helsingin Rautatientorilla. Pienten ja suurten lumiukkojen joukko vaati parempaa huomista päästövähennyksien tuntuvalla lisäyksellä. Polttava kysymys, jossa myös Suomen luonnonsuojeluliitto on mukana, on jo neljättä vuotta lumiukkotempauksellaan pyrkinyt laittamaan vauhtia hallituksen päästövähennystavoitteisiin. Kampanjan tavoitteena on saada aikaan laki 5 %:n vuosittaisista päästövähennyksistä, jolla velvoitettaisiin hallitusta ja tulevia hallituksia konkreettisiin toimenpiteisiin pahenevan ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Tavoitteissa ei olla yksin, sama vähennystavoitekampanja on joko käynnistymässä tai käynnistynyt Kun lämpimät talvet lisäävät saimaannorppien pesäpoikaskuolleisuutta, olisi ainakin verkkokalastusrajoituksilla pyrittävä turvaamaan kuuttien elämä. Norppaemo avannosta kurkistavan kuuttinsa kanssa Kolovedellä.Kuva: Jouko Kuosmanen/Kuvaliiteri lisäksi 16 eri Euroopan maassa. Kattojärjestönä toimii Euroopan maan ystävät, joka koordinoi kampanjaa The Big Ask nimellä. Päästövähennyslaki on tärkeä, sillä se mahdollistaisi sen, ettei ilmaston lämpeneminen jäisi alle kriittisenä pidetyn kahden asteen. Tavoite ei ole mahdoton saavuttaa, jos vain tahtoa löytyy. Päästöjen vähentäminen myös kannattaa, energiansäästön ja uusiutuvien energiamuotojen lisääminen tulee takuulla halvemmaksi kuin ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutuminen, toteaa Suomen luonnonsuojeliiton edustaja Maija Sarpo. Verkkorajoituksia saimaannorpan suojelemiseksi! Luonnonsuojeluliitto on esittänyt Saimaalle verkkokalastusrajoituksia saimaannorppakannan kääntämiseksi kasvuun. Norppakanta on pienentynyt noin 280 norpasta noin 260 norppaan, kertoo suojelubiologi Tero Sipilä Metsähallituksesta. Lämpimien talvien takia pesäpoikaskuolleisuus on lisääntynyt. Norppia kuolee yhä myös kalanpyydyksiin. Yhdessä nämä kaksi asiaa ovat liikaa ja norppakanta pienenee. Saimaalla kuutit katoavat, vain harva elää lisääntymiskykyiseksi, Tero Sipilä kertoo. Nuorten hylkeiden pitämisessä elossa ovat keskeisenä keinona olleet vapaaehtoiset kalastusrajoitukset Nyt pitäisi kuitenkin saada teksti & kuva Katja Muotka Lue lisää osoitteesta: Tapani Veistola kaikki norppa-alueiden kalastuskunnat mukaan. Vapaaehtoisista kalastusrajoituksista huolimatta kalanpyydykset ovat yhä imetyksen jälkeen vieroitettujen poikasten suurin kuolinsyy. Saimaalla on perinteisen sukupuuttokierteen alku. Liiallinen nuorten norppien kuolleisuus pienentää kantaa, Sipilä kertoo. Samalla on odotettavissa vuosille notkahdus syntyvyydessä. Tuolloin norppakannasta luontaisesti kuolee enemmän synnyttäjiä kun siihen viime vuosien pienistä ikäluokista kypsyy. Maa- ja metsätalousministeriö voisi katkaista sukupuuttokierteen riittävän laajoilla kuuttien turvaksi tehtävillä verkkokalastusrajoituksilla. Maanantaina allekirjoitettiin ensimmäiset nimet Hammastunturin erämaan rauhaa uhkaavaa hanketta vastaan. Ensimmäisinä allekirjoittajina olivat (vasemmalta) Inarin Luonnonystävien pitkäaikainen aktiivi, entinen biologian lehtori Esko Sirjola, eräkirjailija Seppo Saraspää, Hammastunturin poromies Juhani Magga Huuhkajan kylästä sekä kylänvanhin Olavi Magga. Kuttura-Repojoki -tiehanketta vastustava adressi löytyy osoitteesta: Nimiä kerätään ainakin vuoden loppuun asti. Inarilainen kansanliike toivoo tukea upeiden luonnonsuojelualueiden rauhaa puolustavaan toimintaansa. Kiitämme tuestanne. Amazonian metsäkato jatkuu Etelä-Amerikan Amazonia on maailman suurin yhtenäinen trooppisen metsän alue. Amazoniassa elää arviolta kymmenen prosenttia koko maailman eläinlajeista ja 15 prosenttia kasvilajeista. Suurin osa Amazoniasta sijaitsee Brasiliassa. Amazonia on kutistunut rajusti viime vuosikymmeninä hakkuiden ja maatalouden laajenemisen seurauksena. Syyskauden 2007 metsäkatoluvut olivat suurempia kuin aikoihin ja keväästä odotetaan erittäin huonoa. Huonot uutiset liittyvät maailmanmarkkinahintoihin. Yhdysvalloissa alettiin tukea maissin tuotantoa biopolttoaineeksi. Tämä on vähentänyt soijan kasvatusta ja soijan maailmanmarkkinahinta kasvoi. Tämä näkyi lähes välittömästi Amazoniassa kaatuvina puina, palavina metsinä ja yhä syvemmälle sademetsään työntyvinä teinä. Sademetsää Maamme tiehistorian omituisinta oikotiehanketta yritetään valmistella Inariin. Oikotie ei oikeastaan oikaise mitään, ei lyhennä välimatkoja oleellisesti, ja sitä kannattavat lähinnä vain poliittiset päättäjät perilappilaiseen tyyliin. Kansa onkin kutsunut sitä tiehankkeeksi, joka tulee johtamaan ei mistään ei mihinkään. Toteutuessaan se halkaisee Hammastunturin erämaa-alueen kahtia, ja sille on jo kaavailtu jatko-osaa Enontekiölle suoraan halki Lemmenjoen kansallispuiston. Erämaalain 12 sallii tien rakentamisen Kutturan kylästä Hammastunturin erämaan halki Kittilä Inari -maantielle. Tämä lain hengestä poikkeava käytäntö perustuu siihen, Sini Harkki raivataan soijapelloiksi. Maailmanmarkkinoiden mekanismien takia Amazonian kohtalo asettaa kyseenalaiseksi myös amerikkalaisen maissibiopolttoaineen ilmastoystävällisyyden. Noin viidennes maailman kasvihuonekaasupäästöistä syntyy metsien raivaamisesta ja Brasilia on pääasiassa metsäkadon ja maatalouden takia maailman neljänneksi suurin kasvihuonekaasujen lähde. Brasilian presidentti Luis Ignacio Lula da Silva julkisti vuonna 2004 mittavan ohjelman metsäkadon pysäyttämiseksi. Viimeisten kolmen vuoden aikana Amazonian metsäkadossa olikin nähtävissä lievää laskusuuntaa. Brasilian Greenpeace kuitenkin arvostelee maaliskuun alussa ilmestyneessä raportissaan ohjelmaa tehottomaksi. Ohjelman toimenpiteistä 60 prosenttia on jäänyt tekemättä ja toteutetutkin toimet ovat olleet tehottomia. Laittomasti toimivia metsänraivaajia on saatu kiinni tehovalvonnassa, mutta harva on tuomittu ja vielä harvempi on maksanut sakot. Greenpeacen mukaan hallitus ei ole myöskään onnistunut edistämään kestäviä, sademetsän raivaukselle vaihtoehtoisia elinkeinoja. Sademetsät ovat pitkästä aikaa nousseet kansainvälisen politiikan agendalle kun niiden valtava merkitys ilmastonmuutoksen torjunnan takia on ymmärretty. Brasilian ja muiden kehitysmaiden viesti on ollut selvä: sademetsien säästäminen vaatii kansainvälistä rahoitusta. Norja on ottanut ensimmäisen askeleen valtio aikoo kompensoida aiheuttamiaan kasvihuonekaasupäästöjä lahjoittamalla yli 300 miljoonaa euroa vuodessa trooppisten metsien suojeluun. että Kutturan lapset pääsisivät kätevämmin käymään Menesjärven alaasteen saamelaisopetuksessa. Kyseinen koulu on kuitenkin jo lopetettu, eikä kutturalaisilla ole enää tarvetta eikä kannatusta tälle tieväylälle. Erämaata uhkaava tie on joutunut törmäyskurssille Inarissa, jossa Nellimin ja Veskoniemen soratiet ovat odottaneet perusparantamistaan vuosikymmenien ajan. Tien vastustus on Inarissa laajaa, eikä rivikansalainen ymmärrä päättäjien kehittelemiä perusteluita hankkeelle. Perusteluina on ollut väite, jonka mukaan Levin ja Saariselän matkailukeskusten välimatkaa tulee lyhentää. Käytännössä yhtä lyhyt väylä on jo olemassa, mikäli jo olemassa oleva Porttipahta Tieva Mitä sinä voit tehdä? -metsätie Sodankylän puolella perusparannettaisiin. Kun on ihmetelty yhtäkkiä ilmestynyttä tarvetta matkata kahden laskettelukeskuksen väliä, on jääty vastausta vaille. Inarin keskustaajaman Ivalon ja Kittilän väli lyhenisi vain kuusi kilometriä! Perusteluna on myös esitetty, että Inarin kunta on onnistunut jo koplaamaan rahoituksen tiehanketta varten. Rahoitus ei kuitenkaan tee päätöntä tiehanketta yhtään hyväksyttävämmäksi. Oletettavaa onkin, että taustalla kummittelee uusi moottorikelkkareitti Kilpisjärveltä Murmanskiin. Pelkkää reittipohjaa ei erämaalaki sallisi erämaan läpi muokattavan. Tiehankkeen kanssa se onnistuisi. greenpeace Brasilia, Amazon-joen alue, Mato Grosson osavaltio, Querência, Palaneiden puiden jäänteitä Brasiliassa Amazon-joen alueella. Suuria alueita sademetsää raivataan polttamalla soijapelloiksi ja karjan laidunmaiksi. Älä osta sademetsäpuusta tehtyjä tuotteita. Vältä lihansyöntiä valtaosa Amazonian soijasta menee eläinten ruokkimiseen. Vaadi poliitikoilta toimia sademetsien säästämiseksi kehityspolitiikassa ja kansainvälisissä ympäristöneuvotteluissa.

4 6 luonnonsuojelija 2/2008 luonnonsuojelija 2/ Tule mukaan valiokuntatyöhön! Suomen luonnonsuojeluliiton valiokunnissa voi vaikuttaa niin ajankohtaisiin ympäristöja luonnonsuojelukysymyksiin kuin järjestötoimintaankin. Luonnonsuojelija kysyi liiton valiokuntien puheenjohtajilta, mitä ajankohtaisia asioita valiokunnissa on menossa ja mitkä ovat työn keskeiset tavoitteet. Liitossa toimiii seitsemän eri valiokuntaa. Yleensä valiokuntaa vetää luottamushenkilö ja toiminnan tukena on liiton työntekijöitä. Valiokunnat kokoontuvat muutaman kuukauden välein. Pääosa toiminnasta tapahtuu kuitenkin sähköisesti. Voit tarkistaa, mikä liiton valiokunta on lähinnä omaa kiinnostuksen kohdettasi ja ottaa rohkeasti yhteyttä yhteyshenkilöihin. teksti Leo Stranius kuvat Seppo Parkkinen Luonnonsuojeluvaliokunta on supervaliokunta Luonnonsuojeluvaliokunta käsittelee laajaalaisesti perinteiseen luonnonsuojeluun kuuluvia asioita. Mukana on myös maatalouden ja suoluonnon ympäristökysymyksiä. Metsiensuojelu on toiminnan tärkeimpiä painopistealueita. Parhaillaan tapetilla on Etelä-Suomen metsien suojelun eli Metson valtion rahoitus ja jatko. Myös syksyn kunnallisvaaleihin ideoidaan metsätoimintaa, hahmottelee valiokunnan puheenjohtaja Tarja Heikkonen Riihimäeltä. Suoteemaan mietitään innostavaa tekemistä kaikille liiton tasoille ja norpan pesiminen huolestuttaa. Ilouutisena voi kuitenkin pitää valkoselkätikkakantojen elpymistä, Heikkonen jatkaa. Ajatuksia liiton luonnonsuojelutyöhön! Ota yhteyttä: Puheenjohtaja Tarja Heikkonen tarja.heikkonen@suomi24.fi Luonnonsuojelupäällikkö Ilpo Kuronen ilpo.kuronen@sll.fi Metsäasiantuntija Harri Hölttä harri.holtta@sll.fi Harri Hölttä, luonnonsuojeluvaliokunta Energia- ja ilmastovaliokunta hillitsee ilmastonmuutosta Valiokunta valmistelee liiton energia- ja ilmastopoliittista toimintaa ja aiheeseen liittyviä kantoja. Tällä hetkellä vaikutetaan kansallisen ilmasto- ja energiastrategian valmisteluun sekä tulevaisuusselontekoon. Lisäksi on toteutettu näyttäviä tempauksia kuten ilmastohiihto ja lumiukkotempaus. Myös turve ja vesivoima ovat aiheuttaneet keskustelua. Valmisteilla ovat liiton liikennepoliittiset viestit. Tärkeintä on vaikuttaminen Suomessa energiankulutuksen vähentämiseen. Tämän jälkeen energiantuotanto pitää muuttaa kestävälle pohjalle, jotta vaikutukset ilmastoon ja luontoon ovat minimaaliset nykytasoon verrattuna, valiokunnan puheenjohtaja Helvi Heinonen-Tanski Kuopiosta linjaa. Hänen mukaansa teollisuuden, liikenteen, maa- ja metsätalouden sekä asumisen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen myötä voimme hyvin saavuttaa Suomelle asetetut päästövähennystavoitteet. Miten hallita ilmastokriisiä! Ota yhteyttä: Puheenjohtaja Helvi Heinonen-Tanski helvi.heinonentanski@uku.fi Ilmastovastaava Leo Stranius leo.stranius@sll.fi Ekoenergiavastaava Kaarina Toivonen kaarina.toivonen@sll.fi Kaarina Toivonen, energia- ja ilmastovaliokunta Viestintävaliokunta kehittää sisäistä ja ulkoista kuvaa Viestintävaliokunta tukee osaamisellaan liiton operatiivista viestintätyötä. Valiokunnassa kehitetään liiton viestintää ja arvioidaan sen onnistumista sekä pohditaan ulkoista ilmettä. Valiokunta ideoi ja suunnittelee viestintäkoulutusta. Esimerkiksi viime aikoina valiokunnassa on viety läpi koko liiton graafisen ilmeen uudistus, katumainoskampanja ja Luonnonsuojelijan ulkoasu-uudistus. Uudet viestintätavat ja -välineet ovat nousemassa yhä tärkeimmiksi vaikuttamisen välineiksi. Tavoitteena on saada uusi viestintä osaksi luonnonsuojelun arkipäivää, linjaa valiokunnan puheenjohtaja Hannu Karvonen Oulusta. Ajatus todellisuutemme pirstoutumisesta ja yhteisen kokemusmaailman pienenemisestä on yhä enemmän totta. Jotta saisimme ihmiset kuuntelemaan ja ymmärtämään sanottavaamme, on keskeistä, että kykenemme kertomaan luonnonsuojelusta innostavasti, ymmärrettävästi ja hoksauttavasti, Karvonen jatkaa. Miten liiton toiminnasta pitäisi viestiä! Ota yhteyttä: Puheenjohtaja Hannu Karvonen hkarvone@mail.student.oulu.fi Viestintäpäällikkö Matti Nieminen matti.nieminen@sll.fi Pekka Kassila, talousvaliokunta Kestävän tuotannon ja kulutuksen valiokunta kaventaa Suomen ympäristöjalanjälkeä Kestävän tuotannon ja kulutuksen valiokunta eli tuttavallisemmin Ketku edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä. Valiokunnan tehtävänä on ohjata Suomea kohti yhden maapallon politiikkaa. Jätteiden synnyn ehkäisy, materiaalitehokkuuden edistäminen ja turhan kulutuksen välttäminen ovat työssä keskeisiä johtolankoja. Viime aikoina valiokunnan piirissä on pohdittu muun muassa kuntien julksia hankintoja, jätteenpolttolaitosten kasvihuonekaasupäästöjä sekä ruokavalion ympäristövaikutuksia, luettelee valiokunnan puheenjohtaja Annukka Berg Helsingistä. Keskeisenä tehtävänä on yhteiskunnan tuotanto- ja kulutustapojen muuttaminen sellaiselle tasolle, että luonnonvarojen käyttö ei ylitä ympäristön sietokykyä. Toimi ekotaakan keventämiseksi ja tule mukaan valiokuntaan! Ota yhteyttä: Puheenjohtaja Annukka Berg annukka.berg@iki.fi Ympäristönsuojelupäällikkö Jouni Nissinen jouni.nissinen@sll.fi Ympäristökasvatusvaliokunta edistää luontoharrastusta Ympäristökasvatusvaliokunnan tavoitteena on Luonnonsuojeluliiton työn tukeminen ympäristökasvatukseen ja luontoharrastukseen liittyvissä asioissa tarjoamalla yhdistyksille ja piireille tukea, ideoita ja koulutusta. Valiokunnan myötä on tarkoitus viedä Luonnonsuojeluliiton omassa toiminnassa läpi ajatus siitä, että kaikki mitä teemme on myös ympäristökasvatusta. Yhtenä ajatuksena on ollut Luonto-Liiton jo vuosia järjestämien lastentapahtumien Syysmyrskyn ja Kevättuulen levittäminen laajemmalle yleisölle. Valiokunta suunnittelee myös vuosittaista tapahtumaa, jossa eri piireissä ja yhdistyksissä valitut ympäristökasvatusvastaavat voisivat tavata toisiaan ja ideoida maanlaajuisia teemoja ja toimintatapoja perhetoiminnan edistämiseksi, valiokunnan puheenjohtaja Nelly Rontti Rovaniemeltä väläyttää. Näkemyksesi ympäristökasvatuksesta! Ota yhteyttä: Puheenjohtaja Nelly Rontti nelly.rontti@gmail.com vs. Koulutus- ja järjestösihteeri Katja Viberg katja.viberg@sll.fi Talousvaliokunnassa ideoidaan varainhankintaa ja säästöjä Talousvaliokunnan tehtävänä on toimia liittohallituksen ja valtuuston tukena liiton taloutta koskevassa päätöksenteossa. Välillä tämä tarkoittaa budjetin valmistelua, toisinaan taas lasketaan projektien ja kampanjoiden kulurakenteita tai ideoidaan villejäkin varainhankintamuotoja. Tällä hetkellä kartoitamme liiton menojen supistamismahdollisuuksia. Lisäksi iduillaan on työ piirien ja yhdistysten varainhankinnan tukemiseksi. Kentällä on paljon tietoa, kokemuksia ja ideoita, jotka toivottavasti saadaan yhteiseen käyttöön, pohdiskelee valiokunnan puheenjohtaja Tuire Laurinolli Hämeenkyröstä. Anna idea liiton varainhankintaan. Ota yhteyttä: Puheenjohtaja Tuire Laurinolli tuire.laurinolli@kolumbus.fi Talouspäällikkö Pekka Kassila pekka.kassila@sll.fi Järjestövaliokunta koordinoi Järjestövaliokunnan tehtävänä on liiton jäsenhankinnan suunnittelu, järjestötoiminnan koordinointi, liiton työntekijätarpeiden priorisointi sekä piirien ja yhdistysten erilaisten ongelmien ratkaiseminen. Järjestövaliokunta on liiton valiokunnista vanhin. Valiokunta valmistelee monia liiton sisäisiä asioita hallitukselle ja valtuustolle. Järjestövaliokunnassa mietitään kuumeisesti, miten liiton meneillään olevaa juhlavuotta voidaan hyödyntää sekä liiton positiivisessa näkyvyydessä että erityisesti jäsenhankinnassa, valiokunnan puheenjohtaja Vesa Luhta Inarista muistuttaa. Myös liiton eri tilaisuuksien ohjelmat ja teemat ovat pohdinnan alla. Tällä hetkellä pohdimme liiton valiokuntien työnjakoa ja toimenkuvia. Kerro miten liiton toiminta pitäisi organisoida! Ota yhteyttä: Puheenjohtaja Vesa Luha vesa.luhta@gmail.com Järjestöpäällikkö Heini Jalava heini.jalava@sll.fi vasemmalla Matti Nieminen, viestintävaliokunta Heini Jalava, järjestövaliokunta Katja Viberg, ympäristökasvatusvaliokunta oikealla Annukka Berg, kestävän tuotannon ja kulutuksen valiokunta

5 8 luonnonsuojelija 2/2008 luonnonsuojelija 2/ Energiapolitiikan harhakuvat, osa 1 Energiapulasta puhutaan paljon. Todellisuudessa ongelmana ei ole energian riittävyys, vaan se, että sitä tuotetaan kestämättömillä ja saastuttavilla tavoilla. Nyt alkavassa kirjoitussarjassa Heikki Simola ruotii suomalaisen energiapolitiikan virheitä ja paljastaa lopuksi hyvät uutiset: myös kestävä energiatalous on mahdollinen. Turve-energian virvatulet teksti Heikki Simola kuva Teemu Tahvanainen Kansantarut kertovat virvatulista, jotka yön pimeydessä leiskuvat suohon kätketyn aarteen yllä ja houkuttelevat kulkijan upottavaan hetteikköön. Turve-energian virvatuli on johdattanut suomalaisen energiapolitiikan suorastaan surkeille harhapoluille. Uuden työ- ja elinkeinoministeriön nettisivuilla kerrotaan, että Suomessa turve on määritelty hitaasti uusiutuvaksi biomassapolttoaineeksi ( Onhan maailmassa toki valtioita, joissa poliittisella päätöksellä voidaan musta määritellä valkoiseksi. eu:n piirissä vallitseva käytäntö onneksi on sentään toisenlainen. Turpeenpoltto kuuluu suomalaisen energiapolitiikan murheellisiin kuriositeetteihin. Ilmastonmuutoksesta ja sen torjunnasta on vakavasti puhuttu jo pitkään. Suomessa ei muuta ole tehtykään kuin puhuttu. Aikaan on saatu turpeen syöttötariffi. Valtio siis tukee juuri sitä energiamuotoa, joka ilmaston kannalta tiedetään kaikkein pahimmaksi. Kun kiistaton ongelma on ilmakehän hiilidioksidi, ei turvekerrostumien tuhansia vuosia vanhaa hiiltä pitäisi tietenkään päästää ilmaan. Polttoturpeen kiusallisen surkea ilmastotase on vähitellen tullut yleiseen tietoon. Turveteollisuuden asiantuntijoita on noussut kilvan todistamaan, että kyllä ainakin pelloksi tai metsäksi kuivattujen turvemaiden energiakäyttö on hyväksyttävää, kun niiden turvevarasto joka tapauksessa ajan myötä lahoaa ja hiili vapautuu. Tämä on väärin. Ilmastonmuutoksen torjunta edellyttää, että ojittamalla vaurioitetut suot ennallistetaan hiiltä sitoviksi ekosysteemeiksi. Turpeesta tuotetaan, turvetta ei Suomalaisessa turvekeskustelussa tutkimustieto korruptoituu kummallisesti, kun siitä johdetaan kansallisen turvepolitiikan tavoitteita. Suoekosysteemien hiilitaseita, -varantoja ja niiden käytön ilmastovaikutuksia on tutkittu monenlaisilla soilla ja erilaisilla menetelmillä. Lukuja on joka lähtöön, ja niitä voidaan yleistää monin tavoin. Myös tarkoitushakuisesti ja väärin. Ilmastohuoli on pakottanut tähän asti pelkästään turve-energian kotimaisuudella ratsastaneen turveteollisuuden jopa akrobaattisiin laskelmasuorituksiin turpeen hyväksyttävyyden todistamiseksi. On aika turhauttavaa lähteä perkaamaan sitä osa- ja puolitotuuksien, väärinymmärryksen ja suoranaisen tarkoituksellisen vääristelyn hetteikköä, johon turvepolitiikka ja -propaganda tukeutuu. Turvetiedotus toistaa muutamaa yksinkertaista perusväittämää niin, että suuri osa asiaan heikommin perehtyneistä päättäjistäkin jo pitää niitä totuuksina. Toistelu ei valitettavasti lisää väärien väittämien totuusarvoa. Jo turvetuotanto sanana on orwellilaisittain hämmentävä. Turpeesta toki tuotetaan polttolaitoksessa energiaa, mutta eihän suolla turvetta oikeasti tuoteta, niin kuin maataloudessa maitoa tai sikanautaa, vaan kaivetaan. Suomalainen kyllä sanoo ulkomaan kielelläkin peat production, mutta englanniksi homman nimi on oikeasti kaivuu, eli mining, excavation tai extraction. Yleisimpiin harhaväittämiin kuuluu se, että turvetta voitaisiin nostaa ja polttaa jopa nykyistä paljon suurempi määrä, koska sitä muualla koko ajan muodostuu vielä enemmän. Mikä oikeus turpeen polttajilla olisi varata omiin nimiinsä kaikkiin soihin kertyvä hiili? On epärehellistä verrata soiden hiilensidontaa pelkästään turpeen polton päästöihin. Päästöjä tulee myös turvepelloilta ja metsäojitetuilta soilta koko ajan. Sitä paitsi vanhentunut ja väärä on se tieto, että ojitetut suometsät olisivat merkittävä hiilinielu. Uudet tutkimukset osoittavat, että Suomen soiden käytön ilmastotase on kokonaisuutena rankasti negatiivinen. (Turpeen ja turvemaiden käytön Turpeen kaivaja käsittelee suota kuin teksasilainen lankkupihviään: haukkaa keskeltä mehevimmän palan ja jättää reunat kuivumaan. kasvihuonevaikutukset Suomessa. Tutkimusohjelman loppuraportti. mmm:n raportteja 11/2007. isbn ). Pahin tilanne Oulun seudulla Toinen yleinen hokema on, että turvetta kaivetaan niin pieneltä pinta-alalta, että sillä ei suoluonnon kannalta oikeastaan ole mitään merkitystä. Turvetuotannossa ilmoitetaan olevan nykyisin hehtaaria suota, eli 0,6 % alkuperäisestä suoalasta (Klemetti, Nyrönen & Picken, Tieteessä tapahtuu 6/2007). Tarkka kuulija ehkä huomaa, että puhe on nimenomaan Valtio tukee juuri sitä energiamuotoa, joka ilmaston kannalta tiedetään kaikkein pahimmaksi. tuotannossa olevasta suoalasta todellinen pinta-ala on sentään suurempi, kun valmisteltavana olevat ja loppuun kaivetut alueet otetaan mukaan. Ekologiset menetykset ovat kuitenkin valtavan paljon merkittävämpiä kuin mitä pienestä pintaalaluvusta voisi päätellä. Tosiasiassa turpeen kaivaja käsittelee suota kuin teksasilainen lankkupihviään: haukkaa keskeltä mehevimmän palan ja jättää reunat kuivumaan. Turvevara- Outokummun Viurusuo on seutunsa viimeinen luonnontilainen suuri suo, mutta Vapo kaavailee siitä turvekenttää. Valtakunnallistern alueidenkäyttötavoitteiden mukaan turpeenottoalueiksi varataan ensisijaisesti jo ojitettuja soita. Viimeisimmässä vastineessaan Vapon lakimies siteeraa samoja tavoitteita näin: "tavoitteiden mukaan turvetuotantoa voidaan ohjata myös ojittamattomille suoalueille. Valtionyhtiö ottaa kantaa myös turpeenpolton ilmastovaikutuksiin: Valituksessa tarkoitetut Suomen valtion tekemät sitoumukset eivät liioin ole luvan myöntämisen este." ukset kohdistetaan tarkasti kaivuun kannalta suotuisimmille soille, siis laajojen suoalueiden paksuturpeisimpiin osiin. Turpeen ottaja menee mieluiten juuri niille viimeisille soille, jotka metsäojittajalta ehkä ovat säästyneet. Tähän liittyy myös Vapon ympäristöjohtaja Pirkko Selinin väitöskirjassaan (1999) esittämä harhaanjohtava väite, että lähes kaikki turvesuot ovat oilleet jo ennestään ainakin osittain ojitettuja. Tälläkin hetkellä valmistellaan turpeen oton aloittamista usealla vain vähän reunoilta ojitetulla suolla, joiden keskiosat ovat säilyneet luonnontilassa. Turpeen noston aloittaminen merkitsee tällöin kuoliniskua usein laajankin alueen viimeisille suoluonnon keitaille. Oulun seudulla esimerkiksi tilanne on kääntymässä lohduttoman huonoksi. Rasittavuuteen asti ovat turpeen puolesta puhujat, mm. Atte Korhola (Tieteessä tapahtuu 6/2007), toistelleet elinkaarilaskelmaa, jonka mukaan oikein toteutettuna turpeen kasvihuonevaikutus on jopa vain kymmenesosa kivihiilen vastaavasta. Täysin teoreettisessa elinkaarimallissa turvetta kaivetaan suopellolta (jolta muutoin vapautuisi voimakkaasti ilmastoon vaikuttavia ilokaasua ja metaania), ja kaivaja lopuksi sitoutuu kolmen sadan vuoden ajaksi kasvattamaan loppuun kaivetulla suopohjalla esimerkiksi ruokohelpeä luonnollisesti aiheuttamatta koko aikana mitään ylimääräisiä kasvihuonekaasupäästöjä. Turvedieselin valmistaminen kuluttaa valtavasti energiaa Ilmastolaskelmien kannalta suotuisa tulos ei tietenkään aiheudu turpeesta, jonka päästökerrointa ei Maurikaan muuksi muuta, vaan tuosta energiakasvista. Vähän realismia tähän skenaarioon tuo edellä mainittu Pirkko Selinin väitöskirjaa. Sen mukaan muun muassa korkeiden mineraali- ja rikkipitoisuuksien takia suurin osa maamme suopelloista ei lainkaan sovellu polttoturpeen ottoon, ja että maamme kaikista turvekentistä (vuonna 1998) noin yksi prosentti siis peräti 600 hehtaaria! oli entisiä suopeltoja. Aivan oma itsepetoksen huuma on kehittynyt kotimaisen turvedieselin ympärille. Iskulauseenahan on, että meillä on soissamme Pohjanmeren öljyvaroja vastaava energia-aarre. Aika yleinen lienee kotimaassa käsitys, että eu on ihan pian hyväksymässä turpeen uusiutuvaksi polttoaineeksi, ja sitten vain rupeamme tislaamaan turpeesta kotimaista menovettä, jota riittää monen sukupolven tarpeisiin. Näin ei valitettavasti tule käymään. Turvedieselin hyvyyttä markkinoidaan samanlaisella epäuskottavalla elinkaarimallilla kuin tuota melkein päästötöntä polttoturvetta sitäkin tietysti tuotettaisiin vain entisiltä suopelloilta, ja kun tislaus tehdään päästöneutraalilla energialla, niin kylläpä onkin vallan mainio tuote meillä! Turvesheikkien unelmat ja maksettujen asiantuntijoiden puheet jääkööt omaan arvoonsa. Turvedieselin valmistus Fischer-Tropschsynteesillä on toki tunnettu vuosikymmeniä. Prosessissa kuitenkin dieselin valmistaminen kuluttaa energiaa suunnilleen saman verran kuin lopputuotteessa sitä on. Siis turpeen energiasta puolet hukataan jo ennen kuin dieselautoa edes päästään tankkaamaan. Turvediesel tulisi olemaan ilmastovaikutukseltaan kaksi kertaa pahempaa kuin nykyiset maaöljytuotteet. Aika on ajanut turvedieselin ohi. Ilmastonmuutos ei ollut aivan päällimmäinen ongelma, kun sen valmistusmenetelmää sota-ajan Saksassa kehitettiin. On mahdoton kuvitella, että eu todella muuttaisi turpeen luokitusta, vaikka Suomessa niin ilmeisesti luullaan. Suomen turvelobbaus on huolen aihe sikäli, että turve ei kiinnosta Euroopassa juuri ketään, eikä suuri osa lobattavista edes ymmärrä asiasta mitään. Selkeää ja oikeaa tiedotusta siis tarvitaan.

6 10 luonnonsuojelija 2/2008 luonnonsuojelija 2/ ympäri maata Kuoren alta martti suosalo Enemmän toimintaa, vähemmän muodollisuuksia Oulun luonnonsuojeluyhdistys, OLSY, kokeilee mielellään ja ennakkoluulottomasti uutta. Erittäin aktiivinen retkikerho on ollut menestys, jonka myötä jäsenmäärä on saatu hyvään kasvuun. OLSY:ssä on minimoitu muodollisuudet ja maksimoitu toiminta. Yhteistoiminta on demokraattisen oululaisyhteisön avainsana. Tämän esittelynkin yhdistyksen 14 aktiivia ovat laatineet yhteistyönä. Yhdessä tehtyihin kysymyksiin haettiin vastaus muutamalta toimijalta. Martti Suosalon mielirooli olisi suo Ilmiömäinen muuntautuja, näyttelijä Martti Suosalo, 45, fillaroi päivittäin 30 kilometriä töihin Helsingin kaupunginteatteriin. Luonnonsuojelija tavoitti hänet kuitenkin tällä kertaa auton ratista, matkalla purjeveneen laittoon. Helena Mitkä kaksi sanaa kuvaavat mielestäsi parhaiten Oulun luonnonsuojeluyhdistyksen toimintaa? Monipuolisuus ja sosiaalisuus. olsy on aktiivinen yhdistys, jonka toiminnassa on mukana erilaisia oululaisia luonnonystäviä. Järjestämme vuosittain monimuotoista toimintaa, josta esimerkkinä erilaiset tempaukset, luonnonhoitotyöt ja luontoretket Retkikerhon puitteissa. Aktiiviporukan kanssa olemme myös opiskelleet opintopiirimuodossa luonnonsuojeluviestintää ja parhaillaan uppoudumme vaikuttavan kirjoittamisen saloihin. Kokoonnumme usein ns. epävirallisissa merkeissä käsittelemään yhdistykseen liittyviä asioita, ja mielipiteiden vaihto aktiivien välillä on vapaata. Saara H. Mitä sinä annat OLSY:lle, mitä saat OLSY:ltä? Tullessani olsy:yn epäilin olisiko minulla kovinkaan paljon annettavaa yhdistykselle. Enhän ole biologi tai päättäjä tai kansalaistoiminnan aktiivi. Melko pian huomasin kuitenkin, että olsy:ssä toimiminen on luovaa, mukavaa ja tärkeää. laulujoutsenen perintö Tekemistä riittää. Yhteinen huoli luonnon tilasta ja rakkaus elonkehää kohtaan riittää toimimiselle. Olemalla mukana olsy:n toiminnassa voin omalta ja yhdistykseni osalta olla viemässä luonnon asiaa edes hitusen verran eteenpäin. Se on itsessään tärkeintä. Samalla voin viettää aikaani samanhenkisessä seurassa, lämpimässä ja ajattelevaisessa ilmapiirissä. Kalle Mitä sanoisit OLSY:n aktiiviporukasta? Minusta olsy:n aktiiviporukassa on mukava henki. Joukossamme on paljon eri alojen eri-ikäisiä ihmisiä. Kokoonnutte paljon aktiivien kotona. Miksi kokoonnutte kodeissa? Minusta ihmisten kotona kokoontuminen vähentää muodollisuutta ja tutustuttaa porukan paremmin toisiinsa. Kaiken lisäksi aktiiveissamme on taitavia leipojia, jotka loihtivat milloin mitäkin herkkuja iltaamme piristämään! Minkälaisen toivoisit OLSY:n olevan kymmenen vuoden kuluttua? Oletko vielä aktiivijoukoissa tuolloin? Toivon, että tuolloin useimmat oululaiset tuntevat, että olsy toimii puhtaamman ympäristön ja kestävän elämäntavan puolesta. Toivottavasti meillä on myös tuplasti jäseniä ja paljon aktiiveja. Itse olen kymmenen vuoden kuluttua varmaan mukana jossain muodossa, jos paikkakunnalla asun. Kamppailua Riponevan kuukkelimetsistä Jokaisessa tämän vuoden Luonnonsuojelijassa julkaistaan yksi Suomen luonnonsuojelun historiasta kertovan Laulujoutsenen perintö teoksen anekdoottikirjoituksista. Retkieväitä norkoileva kuukkeli on monille tuttu Lapista. Tämä pohjoisen havumetsävyöhykkeen peruslaji on kuitenkin vielä 1800-luvulla elänyt koko Suomessa etelärannikkoa myöten. Vanhojen kuusimetsien hakkuut ja metsien pirstoutuminen ovat ajaneet sen yhä pohjoisemmaksi. Toinen Suomen eteläisimmistä kuukkelin pesimäalueista on Virtain valtionmetsissä Pirkanmaalla. Pirkanmaalaisten lintuharrastajien 2000-luvun alun kartoitus osoitti, että maakunnassa eli enää korkeintaan toistakymmentä kuukkeliparia. Pesintöjä varmistettiin kolme. Virtain valtionmetsät osoittautuivat olennaisen tärkeiksi kannan pelastamisessa. Metsähallitus käynnisti hakkuut Virtain Riponevalla kuukkelien pesimämetsässä syksyllä Neuvottelut eivät auttaneet, vaan hakkuut keskeytyivät vasta luonnonsuojelijoiden mielenilmaukseen. Alueelliset ja valtakunnalliset luonnonsuojelu- ja lintutieteelliset yhdistykset tekivät Metsähallitukselle esityksen kuukkelin tulevaisuuden turvaamiseksi Pirkanmaan valtionmailla. Tuloksena oli vain hakkuiden jatkuminen Kun Metsähallitus vuoden 2004 alussa käynnisti luonnonvarasuunnittelun, järjestöt esittivät kuukkelin Hannu Kuinka usein OLSYn hallitus kokoontuu? Kerran, pari vuodessa. Miten te hoidatte yhdistyksen asioita, jos hallitus kokoontuu näin harvoin? olsy:n asioita hoitaa 14 aktiivitoimijan joukko, jossa ovat mukana myös kaikki hallituksen kuusi jäsentä. Aktiivit kokoontuvat epävirallisesti erilaisissa kokoonpanoissa useita kymmeniä kertoja vuodessa ja käsittelevät kokoontumisissaan kaikkia ajankohtaisia asioita. Mitkä suojeluasiat ovat Oulussa ajankohtaisia ja kuinka seuraatte toiminnan vaikuttavuutta? Koetamme nostaa esille ympäristöongelmista ne, jotka puhuttelevat mahdollisimman suurta joukkoa oululaisia. Ilmastonmuutos, yhdyskuntarakenne, jäte- ja energiakysymykset turpeenpoltto ovat ajankohtaisia kuten myös Viinivaaran pohjavesihanke ja Sanginjoen kansallispuistoaloite. Perinteisiä alkuperäisluonnon suojelukohteita on kaupungissamme vähän ja vaikuttavuuden mittaaminen painottuukin jäsenmäärän, suojelumyönteisyyden ja luontoharrastuksen lisääntymisen seuraamiseen. suojelua sen yhteydessä. Metsähallitus päättikin perustaa Riponevalle ympäristöarvometsän. Ilouutisella oli kääntöpuolensa: tulevaa ympäristöarvometsää oli tarkoitus nakertaa vielä viime tipassa avohakkuilla, jotka alkoivat marraskuussa Luonnonsuojelijat osoittivat mieltä koko hakkuiden ajan. Sittemmin 15 mielenosoittajaa tuomittiin metsänhakkuun estämisestä sakkoihin ja korvauksiin. Ympäristöministeriö havahtui vaatimaan selvitystä valtionmaiden kuukkelikannasta ja suojelusuunnitelmaa. Selvitys valmistui huhtikuussa Talousmetsien käsittelyssä ylläpidetään kuukkelille Ilmari Miksi suojelet luontoa OLSY:ssä etkä yksin? Hyötyjä on monia. Aktiiviporukalla voimme keskustella luonnonsuojelun ja siihen liittyvien hankkeiden tavoitteista, toimista ja toteutuksesta, jolloin luonnonsuojeluideoista tulee parempia. Hyvien ideoiden toteuttamiseen saadaan aktiiviporukasta enemmän resursseja, joten tavoitteet saavutetaan paremmin. Porukalla on mukavampi toimia kuin yksin. olsy on myös asiantuntijajärjestö, jonka asiaa kuunnellaan. Tämä lisää sanoman vaikuttavuutta. Aatto Miten olet tullut mukaan OLSY:yn ja retkikerhoon ja mitkä ovat vaikutelmasi niistä? Vähän vahingossa, voisi sanoa, noin viisi vuotta sitten. Eräs aktiivi sai minut innostumaan retkistä. Olin tosin joskus 80-luvulla vähän mukana Oulun luonnonsuojelussa. Mieleen on jäänyt Tsernobylin onnettomuus -86, olimme silloin Helsingissä mielenosoituksessa. Mutta sitten vaivuin pitkään Ruususen uneen ja perhekin tuli siinä mukaan elämään. Mutta Retkikerho! Se on vallan mainio. Olen ollut muutaman vuoden aikana jo kymmenillä retkillä ja olisin varmaan useammillakin, mutta aina ei pääse. Kerhossa on yli 300 jäsentä. Moni retkikerholainen on alkanut olsy:n aktiivitoimijaksi, kuten minäkin. Tuire Laurinolli tärkeitä rakennepiirteitä kuukkelin esiintymisalueilla, kertoi ympäristöministeriön ja Metsähallituksen tiedote Puoli vuotta myöhemmin Riponevan ympäristöarvometsän vierestä hakattiin usean hehtaarin laajuinen vanha kuusimetsä. Hakkuita on suunnitteilla likeiselle Pahalamminvuorelle, jonne on muutaman vuoden tauon jälkeen asettunut kuukkelipari. Luonnonsuojelijoiden 1990-luvulla alkanut työ Etelä-Suomen kuukkelien puolesta jatkuu. Voit tutustua Laulujoutsenen perintöön ja tilata sen osoitteessa lomakkeet/ laulujoutsenen-perinto Leikit kuulemma lapsuuden Tarzan-leikkisi Oulussa. Vieläkö paikalliset viidakot kiinnostavat? Kyllä. Ne, mitä lapsuudessa näin valkokankaalta, sovellettiin silloin meidän koivuryteikköön. Nytkin kotimme vieressä on luonnontilainen pieni ryteikkö, lasten paratiisi, joka toivottavasti säilyy. Se on aika hieno systeemi, siistin asuinalueen keskellä pieni keidas. Oletko itse samoillut suosaloilla nuoruudessasi? Olen lappilaista sukujuurta. Molempien vanhempieni koti on ollut Rovaniemen seudulla. Lapsuudessa kaikki lomat vietettiin siellä Sinetän kylässä. Samoiltiin metsissä ja järvillä, hiihdeltiin ja keräiltiin marjoja. Hyvin luonnonläheistä elämää. Sinä siis purjehdit. Mitä Itämerellä on tullut vastaan ja jäänyt mieleen? Kaikki mitä siellä on. Säiden vaihtelut. Se hiljaisuus ennen kaikkea. Ja kun tuuli vie venettä eteenpäin, se on ihme jota ei lakkaa ihmettelemästä. Ne männyn tuoksut, kun lähestytään jotain saarta. Vuodesta -88 minulla on ollut oma vene, johon tuli kimppaan Vierikon Vesa ja Ijäksen Matti. Nyt hommattiin vähän paremmin purjehtiva vene. Purjehtii tosi nätisti, pienelläkin tuulella. Miten kuvailisit tämän päivän suhdettasi luontoon? Sen olen huomannut, että mitä vanhemmaksi tulee, sitä enemmän luonto alkaa kiinnostaa. Sitä vähän rauhoittuu iän myötä kattelemaan maisemia. Ajan puitteissa oleskelee tuolla metiköissä. Pitkään oli sellainen vaihe, että en mökillä viihtynyt. Enkä vieläkään ole mökki-ihminen että jaksaisin jossain ryteikössä olla kovin pitkään. Mutta nyt me ollaan rakennettu omakotitalo ja meillä on ihana puutarha, jota hoidetaan, kompostoidaan ja myllätään vaimon kanssa yhdessä. Se on tosi paratiisi. Me ei tehdä ulkomaan matkoja me käytetään kaikki rahat kasveihin. Tarkkailetko koskaan eläimiä tai muuta luontoa ammentaessasi aineksia rooleihisi? Kyllä hyvinkin paljon. Ryhmäteatterin sanattomaan näytelmään Kaksi kädellistä tutkin kädellisten käyttäytymistä. Lähinnä simpanssin rytmiikkaa ja tapoja reagoida asioihin. Tutkin ihmistä luontokappaleena samalla asenteella kuin eläintä tutkitaan. Yritän kiinnittää huomiota samanlaisiin seikkoihin kuin eläindokumenteissa. Kaikkeen tekemiseeni on jäänyt myös kaikki mitä olen tehnyt. En voi poistaa päästäni mitään. Olen hyvin tarkanmarkanmies: kun teen jonkin hahmon tai ajatuksen näyttämölle, niin takuuvarmasti uusiokäytän sitä. Kierrätän ja kehitän hahmojani ja juttuja, joita olen rooleihini kehitellyt. Se on pitkä nauha, joka venyy ja jolla ei ole päätä eikä häntää. Kaikki värit ja elementit on jatkuvasti päässä tuolla ali- ja piilotajunnassa. Ne vaan tulee sieltä. Ei tarvitse sen kummoisemmin nähdä edes vaivaa kun vaan ohjelmoi pääkopan tietylle taajuudelle käsittelemään tiettyä aihetta. Emme keksi mitään uutta täällä maapallolla, vaan se on ollut täällä jo miljoonia vuosia. Pystytkö näyttelijätaitojen ja havaintokykysi ansiosta näkemään aikamme suuren näytelmän lävitse? Skannaan joka puolelta asioita, joita tulen hyödyntämään tulevissa töissäni. Pääni on jatkuvassa vireystilassa. Tämä aivojen käyttölaatuni hyödyttää näyttelemisessä, mutta ei välttämättä esimerkiksi talon rakentamisessa. Saatan unohdella muissa asioissa hyvinkin, mutta kun olen oman ammattini asioissa, niin en unohtele. Olit näyttelijöiden joukkueessa mukana tekemässä lumista Jussipatsasta. Miltä tuntui? Se oli mahtava tempaus. Kivaa oli. Syntyi niin hienoja veistoksia lyhyessä ajassa. Todella mielelläni tämän suuntaiseen toimintaan haluaisin liittyä. Mutta kun on viiden hengen perhe elätettävänä... ei ole oikein aikaa. Olet moneen venynyt näyttelijä. Mikä seuraavista olisi kiinnostavin rooli: suo, kuokka vai Jussi? Se olisi varmaan suo. Se on arvaamaton, kaunis, hedelmällinen, vaarallinen ja luonnon monimuotoisuudeltaan hyvin tärkeä. Niin ja pettävä... siinä on draaman elementtejä hirveästi läsnä. En tiedä miten se käytännössä tapahtuisi, mutta suo olisi noista kiintoisin. Lopuksi vakiokysymyksemme: kuinka vihreä on takamuksesi asteikolla 4 10? Sanotaanko 8. teksti ja kuva Matti Nieminen Martti Suosalo oli veistämässä lumesta Jussi-patsasta näyttelijöiden joukkueessa tammikuun lopun ilmastotempauksessa. Kipsisiä Jussi-patsaita hänellä on kolme.

7 12 luonnonsuojelija 2/2008 luonnonsuojelija 2/ teksti Tapani Veistola kuva Heikki Ketola Kuvaliiteri Hyvinvoiva metsä Metsäpolitiikan palapeli Tänä keväänä tehdään monia Suomen metsäluontoon vaikuttavia päätöksiä. Missä asennossa metsäpolitiikan palaset ovat porvarihallituksen aikana? METSO-ohjelma Etelä-Suomen metsien suojelu on tunnustettu Suomen suurimmaksi luonnonsuojeluongelmaksi. metso-ohjelmalla on tarkoitus maksaa niille metsänomistajille, jotka haluavat suojella Etelä-Suomen metsiä. metso:n rahoitustarpeeksi arvioitiin väljästi miljoonaa euroa vuosittain jaksolla Viidelle lähivuodelle Vanhasen hallitus päätti kuitenkin maaliskuussa antaa vain alle puolet em. vähimmäissummasta. Jos puun hinta nousee (-> Venäjän puutullit -> kmo -> puuenergia), valtio saa tulevaisuudessa vähillä suojelumäärärahoilla yhä vähemmän suojeluhehtaareita. Jos hakkuut lisääntyvät ->Kansallisen metsäohjelman esittämällä tavalla, lopputulos tulee olemaan metsäluonnolle tappiollinen. metso-mietintöä valmistelleista ympäristöjärjestöistä kaikki (sll, Natur och Miljö ja wwf) jättivät siihen eriävän mielipiteen pitäen sitä erityisesti rahoituksen ja valtionmaiden suojelun osalta riittämättömänä. metso on hyvä esimerkki porvarihallituksen uusliberalistisesta ympäristöpolitiikasta. Siinä valtio luopuu lakiin perustuvasta ohjauksesta ja antaa rahan ratkaista. Yleinen etu kuten luonnon monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttäminen on yksityistetty kansalaisten vapaaehtoiseksi harrastukseksi. Koska valtiovalta ei myöskään etsi suojelunarvoisia metsiä, se jää suojeluväen tehtäväksi. Monikansalliset metsäyhtiöt haluavat enemmän halpaa puuta Suomesta, kun (->) Venäjän puutullit nousevat. Siksi Suomen metsien hakkuita haluttaisiin lisätä miljoonaan kuutioon vuodessa nykyisestä milj. kuutiosta. Tämä ja muitakin metsien käyttöä tehostavia toimenpiteitä on linjattu Kansallisessa metsäohjelmassa (kmo). Suomen työllisyyteen kmo ei Puuenergia Kansallinen metsäohjelma Puuenergia on uusiutuvaa energiaa. Sitä on saatu halkojen lisäksi esimerkiksi sahojen puruista ja rimoista sekä sellunkeiton mustalipeästä. Puuenergian osuus Suomen energiantuotannosta on ollut 20 prosenttia. EU haluaa lisätä uusiutuvaa energiaa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Suomen tavoite on 38 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Luonnonsuojeluliitto on kannattanut puuenergiaa esimerkiksi turpeen ja muiden fossiilisten polttoaineiden korvaajana. Liitto on kuitenkin arvostellut sitä, että esimerkiksi yleistyvän kantojen noston ympäristövaikutuksia ei ole etukäteen selvitetty, ja suojelualueiden lähialueita suljettu keruun ulkopuolelle. Teollisuus pelkää että jos metsänomistaja voi valita myykö puuta tehtaalle vai energiaksi, hinta voi nousta -> rakennemuutos. juuri vaikuta positiivisesti, koska metsäsektorin keskittyminen ja koneistuminen jatkuvat (->rakennemuutos). Metsäteollisuuden työpaikat vähenevät kmo:n oman arvion mukaan hengellä vuoteen 2015 mennessä. Luonnonsuojeluliitto jätti kmomietintöön eriävän mielipiteensä koska kmo ja metso eivät ole tasapainossa. Vanhasen hallitus päätti kmo:sta ja metso:sta samanaikaisesti maaliskuussa. Hakkuiden lisäämisen ohella rahoitusta suunnattiin myös metsäteiden ja rautateiden kunnossapitoon. Rakennemuutos Suomi on siirtynyt maatalousyhteiskunnan ja teollisuusyhteiskunnan jälkeen jälkiteollisen palvelu- ja tietoyhteiskunnan aikaan. Metsäsektori työllistää enää 4 % kaikista työllisistä ja tuottaa noin neljänneksen ulkomaankaupan viennistä. Nykyajan metsäyhtiöt ovat monikansallisia eikä niillä ole isänmaata. Suomalaisetkin yhtiöt siirtävät toimintaansa sinne, missä siitä saa parhaan voiton. Tutkijoiden ja järjestöjen mielestä Suomessa pitäisi Auttaako EU? kiireesti nostaa metsäteollisuuden jalostusastetta ja luoda uusia tuotteita. Paperinkulutus perinteisillä markkina-alueilla ei enää kasva. Kansallinen metsäohjelma ei vastaa rakennemuutokseen. eu:lla ei ole metsäpolitiikkaa. Esimerkiksi Suomen edustamat monikansalliset metsäyhtiöt ovat pelänneet eu:n rupeavan ohjailemaan metsien käyttöä. Metsiä koskevat päätökset tehdään eu:ssa muiden politiikkojen, kuten ympäristön ja maaseudun kautta. Suomessa se on suuri mahdollisuus -> puuenergialle. Suomi ei kuitenkaan huolinut EU:n maaseuturahoja metsien suojeluun. eu:n luonnonsuojelualueverkosto on Natura Suomi tunnusti sen puutteet muun muassa metsien ja soiden osalta eu:lle viime vuotisessa luontodirektiivin seurantaraportissaan. Venäjän puutullit Venäjä on kyllästynyt olemaan siirtomaa, joka tuottaa halpoja raakaaineita teollisuusmaille, kuten Kiinalle ja Suomelle. Siksi se kehittää omaa metsäteollisuuttaan ja nostaa asteittain muihin maihin vietävän puun tullimaksuja. Puutullikustannus on tällä hetkellä 10 euroa kuutiolta, mutta se noussee 50 euroon kuutiolta vuoden lopussa. Tuontipuun hinnan noustessa metsäyhtiöiden pitää maksaa puusta enemmän myös Suomen metsänomistajille, kun Parempi metsänhoito Luonnonystävät ja retkeilijät ovat jo pitkään olleet kyllästyneitä suomalaisen metsänhoidon ainoaan hakkuuvaihtoehtoon eli harvennus ja avohakkuu -malliin. Viralliset metsänhoitosuositukset ja metsäneuvonta suosittelevat lähes yksinomaan avohakkuumallia, vaikka metsälaki sallii muunkinlaisia hakkuutapoja. Metsän peitteisenä ja erirakenteisena, lyhyesti sanottuna tähän asti halvalla tuontipuulla on voitu pitää kotimaisen puun kantohintoja alhaalla. Metsäyhtiöt haluaisivat tuontipuun tilalle edelleen halpaa puuta Suomesta -> Kansallinen metsäohjelma. Jos Venäjä ja suomalainen metsänomistaja saavat puustaan enemmän rahaa, monikansallisten metsäyhtiöiden voitot pienentyvät. Siksi ne pelottelevat Suomen hallitusta ja eu:ta tehtaiden viemisellä tropiikin halvan puun maihin. metsänä säilyttävät poimintahakkuut ovat parempi vaihtoehto metsänomistajille, jotka haluavat säilyttää metsänsä myös virkistykselle ja biologiselle monimuotoisuudelle sopivana. Tällainen metsänhoitotapa voi olla taloudellisestikin paras vaihtoehto kerralla saatava voitto on pienempi, mutta poimintaa voi harjoittaa useammin, eikä avohakkuun jälkeen tulevia kalliita uudistustoimia tarvita lainkaan. Suomessa toimii nyt metsän monipuolisempaan ja luontoystävällisempään hoitoon keskittyvä metsäpalveluyritys Innofor. Innoforilta voi tilata metsänomistajan tavoitteisiin sopivan metsänhoitosuunnitelman ja hakkuupalvelut.

8 14 luonnonsuojelija 2/2008 tekijä & näkijä luonnonsuojelija 2/ norppaluodolta mustikka tällä palstalla vierailevat kirjoittajat esittelevät mustikan eri kulmista. Kolumnistina Ilpo Kuronen teksti Laura Manninen Telkänranta kirjoittaa kuva Seppo Parkkinen pää kylmänä ja sydän lämpimänä Vuoden tiedetoimittajaksi valittu Helena Telkänranta on kirjoittanut ympäristö- ja eläinaiheisia juttuja tinkimättömästi yli kaksikymmentä vuotta. Haluan tarjota ihmisille maailmankuvan rakennuspalikoita. Kaiken kirjoittamiseni takana on vaikuttamisen toive, Helena Telkänranta kertoo. Suomen tiedetoimittajain liitto myönsi Telkänrannalle vuosittaisen Tiedetoimittajapalkinnon helmikuussa. Tammelalainen freelancer palkittiin erityisesti siitä, että hän käsittelee asiantuntevasti ympäristöön ja eläinten hyvinvointiin liittyviä aiheita. Telkänrannan juttuja on julkaistu vuodesta 1983 lähtien kymmenissä julkaisuissa arviolta noin viisisataa. Sen lisäksi toimittaja on ehtinyt olla mukana muun muassa kirjojen ja tvohjelmien tekemisessä. Tietoa tutkijoilta taviksille Luonnonsuojelu ja eläimet ovat aihepiiri, josta riittää ammennettavaa. Kiehtova ala vei Telkänrannan mennessään. On paljon asioita, jotka ovat yleisesti tiedossa tiedemaailmassa, mutta eivät julkisessa keskustelussa. Telkänranta ei nosta pitkältä uraltaan yhtä juttua yli muiden, vaikka monella kirjoituksella onkin ollut roolinsa yhteiskunnallisessa keskustelussa. Teksti on onnistunut erityisen hyvin, jos se herättää vipinää esimerkiksi netin keskustelupalstoilla. Joskus jutut tähtäävät myös suoranaiseen vaikuttamiseen. Kun Suomessa käsiteltiin maatalouden EU-ympäristötuen ehtoja, oli sopiva hetki tuoda yleiseen tietoon nykyisten ehtojen riittämättömyys rehevöitymisen estämisessä. Neuvottelin Helsingin Sanomiin siitä ison jutun. Kuulin, että se loi painetta myös päätöksentekoon, Telkänranta selittää. Haaveena tutkimustyö Telkänranta on siitä erikoinen tiedetoimittaja, että hänellä ei ole akateemista tutkintoa. Tausta on luonnonharrastuksessa: kaikki alkoi koulun luontokerhosta ja Luonto-Liitosta. Aloin avustaa 15-vuotiaana Nuorten Luontoa. Muutamaa vuotta myöhemmin minulle ehdotettiin kirjoittamista lehtiin, jotka maksavat palkkioitakin. Nuori toimittaja ryhtyi kirjoittamaan luonto-, ympäristö- ja eläinaiheista aikakauslehtiin. Viimeiset kymmenen vuotta hän on keskittynyt tiedejuttuihin ja ollut mukana myös kahdessa tutkimusryhmässä. Minua kiinnostaa tiede keinona löytää ratkaisuja ongelmiin. Tiede on myös hedelmällinen lähestymistapa kertoa ympäristö- ja eläinasioista, sillä sitä ei leimata hempeilyksi. Telkänrannan tarkoituksena oli aikanaan lähteä opiskelemaan, mutta ajankäyttösuunnitelmat muuttuivat 19-vuotiaana, kun hän alkoi odottaa esikoistaan. Nyt neljänkympin kriisissä aloitin sivutoimisen biologian opiskelun. Pidän kovasti tutkimustyöstä ja haaveena olisi tehdä sitä nykyistä enemmän, Telkänranta kertoo. Tiedetoimittaja pysyy ajan tasalla seuraamalla tieteellisiä julkaisuja ja pitämällä tiiviisti yhteyttä asiantuntijoihin. Kullan arvoisia ovat myös lehdet, joiden tehtävänä on seurata tieteellisiä julkaisuja, esimerkiksi New Scientist ja Scientific American. Luonnonsuojeluliikkeen juurilla Viimeaikainen suuri rutistus Telkänrannalle oli Luonnonsuojeluliiton juhlajulkaisu, Laulujoutsenen perintö. Arkistolöydöt ja luonnonsuojeluliikkeen historiaan uppoutuminen tuottivat päätoimittajallekin yllätyksiä. Luonnonsuojelun puolestapuhujat luvulla ovat olleet asioista yllättävän samaa mieltä kuin me nyt. Myös heidän mielestään luontoa piti suojella sen itsensä vuoksi. On helppo samaistua luonnonsuojelijoihin kaikilla kolmella vuosisadalla, joita kirja käsittelee, Telkänranta kuvaa. Toinen yllätys olivat liikkeen kaukonäköiset ihmiset, joiden ehdotukset toteutettiin vasta paljon myöhemmin. Esimerkiksi kunnallista ympäristöhallintoa ehdotettiin jo 50 vuotta ennen sen perustamista. Toisaalta monet mahdottomana pidetyt parannukset ovatkin muuttuneet pian todellisuudeksi. Telkänranta veti 1980-luvulla kampanjaa, joka vaati Kemiran Porin titaanidioksiditehtaan päästöjen puhdistamista. Vaatimusten tueksi kerättiin muun muassa tutkimustietoa päästöjen vaikutuksista Selkämeren merenalaiselle luonnolle. Vuonna 1984 yhtiön johto piti puhdistuslaitteita taloudellisena mahdottomuutena, mutta jo vuonna 1987 tehtiin investointi, jolla saavutettiin nollapäästöt mereen, Telkänranta iloitsee. Ilmastonmuutoksen ratkaisut huolestuttavat Nykykeskustelussa Telkänrantaa ilahduttaa se, että ilmastonmuutos on nyt esillä mediassa ja otetaan vakavasti sen eteen hänkin on tehnyt töitä vuosia. Onko kuitenkin olemassa vaara, että muut ympäristöongelmat unohtuvat? Olen siitä huolissani, mutta paljon enemmän huolestuttaa se, että ilmastonmuutosta yritetään ratkaista hyvin lyhytnäköisesti esimerkiksi turpeesta tai palmuöljystä valmistetulla bioenergialla, vaikka muun muassa aurinkoenergia ja vetytalous olisivat paljon parempia ratkaisuja. Entä mikä mahtaa olla seuraava suuri ympäristöaihe, kun ilmastonmuutoksen mediaaallonharja taittuu? Toivon, että aletaan ymmärtää paremmin eläimiä: että monilla on tietoisuus ja kyky tuntea kipua. Eläimet muistuttavat ihmisiä enemmän kuin useimmat uskovat. Valtametsiemme nimikko Mustikkaisia paikannimiä Mustikan yleisyys ja tärkeys heijastuvat voimallisesti Suomen paikannimistössä. Pelkkä Mustikka esiintyy hajallisesti lähinnä talojen nimenä, kun taas Mustikkakangas, Mustikkakorpi ja Mustikkasuo ovat tavallisia metsä- ja suoalueiden nimiä varsinkin Sisä-Suomessa Oulun korkeudelle asti. Pohjoisessa mustikkaiset metsäalueet taasen kantavat usein nimeä Mustikkamaa. Itään keskittyvä nimi Mustikka-aho tarkoittaa pääasiassa erilaisia metsäraivioita, talonpaikkoja myöten. Mustikkaharjuja milloin mitäkin kohoumia on erityisen paljon Suomenselän alueella, mutta Mustikkakalliot jakautuvat tasaisesti pitkin Etelä-Suomea. Mustikkamäki ja -vuori ovat tavattoman yleisiä kohoumien nimiä Etelä- ja Keski-Suomen sisämaassa kertoen siitä, että ylävillä mailla kasvi tuottaa paremmin satoa kuin hallaisilla alamailla. Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa Vaikka avohakkuut, metsäauraukset ja istutusmetsien tiheys ovat niukentaneet mustikkaa, se on yhä maamme yleisimpiä kasveja. Valtakunnan metsien inventoinneissa mustikka on toistuvasti saavuttanut kukkakasvien ja sanikkaisten yleisyysjärjestyksessä hopeasijan heti puolukan jälkeen. Luonnontieteellisen keskusmuseon Kasvimuseon johtama Suomen kasviatlas -kartoitus puolestaan sijoittaa mustikan samassa kaartissa kirkkaasti kymmenen yleisimmän joukkoon yhdessä muun muassa puolukan, katajan, maitohorsman, kiiltopajun, männyn ja hieskoivun kanssa. Suomi kuuluu mustikan onneloihin monestakin syystä. Maamme sijaitsee ainakin vielä kosteatalvisen lumi-ilmaston vyöhykkeessä, jota luonnostaan vallitsevat havumetsät. Tuoreet ja lehtomaiset kankaat muodostavat kivennäismaiden havumetsistä Etelä-Suomessa kolme neljäsosaa ja Pohjois-Suomessakin yli puolet. Juuri nuo kasvupaikkatyypit, joissa humuskerros on sopivan hapan ja ilmava, ovat mustikalle mieluisimpia. Sen tien mustikka on myös päässyt moniin tuoreiden ja lehtomaisten kankaiden metsätyyppinimiin, kuten etelän mustikkatyyppi (mt) ja käenkaali-mustikkatyyppi (omt) sekä pohjoisen kurjenpolvi-mustikkatyyppi (gmt) ja seinäsammal-mustikkatyyppi (hmt). Etenkin Perä-Pohjolassa ja Metsä-Lapissa mustikalle kelpaavat hyvin myös kuivahkot kangasmetsät (variksenmarja-mustikkatyyppi eli emt ja juolukka-variksenmarja-mustikkatyyppi eli uemt) sekä seuduin jopa kuivat kangasmetsät (mustikka-kanerva-jäkälätyyppi eli mcclt). Ei mustikkakaan sentään mihin tahansa pysty. Kuivimmilla ja karuimmilla kankailla sekä lehdoissa se on enintään laidallisesti läsnä. Kallioille ja isoille kiville se kapuaa, jos niitä verhoavat kyllin paksu sammalpatja ja riittävän varjostava puusto, mutta paahde, kuivuus ja kasvualustan ohuus pitävät sinimarjan usein poissa noilta konnuilta, painokkaimmin ulkosaaristossa. Toisaalta mustikka ei siedä alustan pysyvää märkyyttä ja kasvaakin soilla vain joidenkin korpi- ja rämetyyppien mätäspinnoilla. Ainakin kohtalaisen lumisuojankin mustikka tarvitsee, sillä sen pakkasenkestävyys ei ole kasvistomme parhaita. Arto Kurtto Helsingin Yliopiston kasvimuseon intendentti Tämä ilmenee vallankin tuntureilla, joiden alapaljakan varpukankaiden maaruskaan mustikka kyllä näyttävästi osallistuu, mutta ei talven viimojen vähälumisiksi riisumilla paikoilla. Etelässäkin mustikka usein puuttuu rengasmaisesti puiden juurilta, joilla lumipeite jää heikommaksi kuin ympäristössä. Itse luonto siis rajoittaa mustikan eloa liiallisen kuivuuden, märkyyden, karuuden, viljavuuden ja lumisuojan vähyyden kautta. Ihmisen rujo puuttuminen mustikan ja muiden elämään sisältää metsätalouden vaikutusten ohella tietenkin myös metsien raivaamisen viljelyyn ja rakentamiseen. Taajamissa mukaan tulee metsänpohjien muuttuminen luonnottomiksi kulutuksen ja rehevöitymisen myötä. Mutta hevin ei mustikka periksi anna, mistä kertoo sen yleisyyssija 15 Helsingin yli tuhannen kukkakasvilajin joukossa huolimatta tiiviistä rakentamisesta ja laajasta ulkosaaristosta. on tietysti myös monia Mustikkavaaroja. Lukuisten Mustikkalahtien, -niemien ja -saarien sekä vieläkin runsaampien Mustikkalampien keskittyminen Järvi-Suomeen on ymmärrettävää. Mustikkajärviä on tosi vähän ilmeisesti siksi, että lahti, niemi, lampi ja saari osoittavat paljon täsmällisemmin hyvän mustikka-apajan sijainnin. Mustikkaisen paikannimistön rikkautta lisäävät suuresti ainakin 30 edellä mainitsematonta maastokohtia kuvaavaa pääsanaa hetteestä ja holmasta viitaan ja virtaan sekä nimen mustikka omistus- ja murremuotojen käyttö. Lapissa mustikan saamenkielinen nimi sarri on varsin yleinen paikannimien osana. Ja tietenkin etelärannikolla ja Pohjanmaan rannikolla on suuri joukko Blåbär -alkuisia paikannimiä. Uusliberalismi rapistuttaa luonnon ja ympäristöhallinnon Helsingin yliopiston kansainvälisen politiikan professori Heikki Patomäki ruotii tuoreessa kirjassaan uusliberalismia Suomessa. Hänen mukaansa uusliberaalien tarkoituksena on minimoida valtion rooli yhteiskunnassa. Mitä paremmin uusliberalistit onnistuvat tässä pyrkimyksessään, sitä vähemmän vaaleilla valituilla poliitikoille jää päätettävää. Päätavoitteena on suojella yksityistä omistusoikeutta. Päätavoite on siis taloudellisen tehokkuuden tavoittelu ilman rajoitteita. Yhtiöiden tehtävänä on vain osakkeenomistajien intressistä huolehtiminen. Luonto ja ihminen ei merkitse juuri mitään tässä ajattelussa. Näinhän on Suomessa juuri käymässä. Harmillisimpana osoituksena tästä on ns. valtion hallinnon tuottavuusohjelma, jonka tarkoituksena on puhdistaa henkilötyövuotta vuoteen 2011 mennessä. Henkilömäärän väheneminen johtaa vääjäämättä valtion roolin heikkenemiseen monilla keskeisillä hallinnon sektoreilla. Ympäristöhallinnossa tämä merkitsee yli 200 henkilötyövuotta. Valtiovarainministeriö perustelee hanketta sanomalla, että Suomen ikääntyessä yksityissektorille tarvitaan lisää työvoimaa. Työvoima otetaan valtionhallinnosta ikään kuin juuri siellä olisi turhimmista turhin joukko tekemässä ei mitään! Ei mitään pitää sisällään luonnon- ja ympäristönsuojelun. Mutta mitä tekee ympäristöministeriö puolustaakseen omiaan? Ei juuri mitään. Tunnollisesti käynnistetään vain erilaisia hankkeita, joilla vähennyksiin päästäisiin. Ympäristöhallinto joutuu tekemään lisääntyviä ja vaativampia tehtäviä yhä pienemmällä henkilöstömäärällä, vaikka nykyisiäkään tehtäviä ei pystytä hoitamaan. Ennen motivoitunut ympäristötyöntekijä turhautuu. Tämä näkyy jo nyt muun muassa lainsäädännön valmistelun viivästymisessä ja tason heikkenemisessä. YM ei jatkossa selviä direktiivien täytäntöönpanemisesta ilman lisäresursseja. Useiden direktiivien vajaa toimeenpano on johtamassa EU-tuomioistuin käsittelyyn. Yksi esimerkki on ympäristövastuudirektiivi. Toinen on vesipolitiikan puitedirektiivi. Kolmas on yhdyskuntajätedirektiivi. Lisäksi on tulossa jono uusia direktiivejä: meristrategia-, maaperä-, jätedirektiivit, ippc-päivitys jne. Lainsäädännön toimeenpanon lisäksi ongelmia on direktiivien käytännön toimeenpanoossa. Vesien aitoa ekologista luokittelua ei saada ajoissa valmiiksi kuin osassa vesistöissä eikä seurantaa pystytä järjestämään. Ympäristökeskuksien voimavarat kuivuvat käsiin. Kansalaiset turhautuvat vesiensuojelun yhteistyöryhmiin. Ympäristödemokratia ei toimi. Suomen kuva ympäristönsuojelun mallimaana rapistuu ja menneiden vuosikymmenien saavutukset haalistuvat. Henkilöstömäärän vähentämisen lisäksi on käynnistetty aluehallinnon uudistamishanke (alku). Siinä aluehallinnon strateginen ohjaus tapahtuisi joko valtiovarainministeriöstä yksin tai yhdessä työ- ja elinkeinoministeriöstä käsin. Luonnon- ja ympäristönsuojelua ohjattaisiin elinkeinoelämän ehdoilla ja luontoasiantuntemuksella. Budjettikirjan mukaan ympäristöministeriön keskeiset toimialueet ovat ilmastomuutoksen hillintä, Itämeren tilan parantaminen ja luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen hidastaminen. Tulevaisuus ei näytä hyvältä. Luonnon köyhtyminen kiihtyy, Itämeren tilanne huonontuu myös Suomen lähirannikkovesillä eikä ilmastomuutoksen todellisessa hillitsemisessä ole vielä aitoja onnistumisia. Samaan aikaan ympäristöhallintoa ajetaan alas keskeisen toimijan ympäristöministeriön nukkuessa ruususen unta. Uusliberalismille tulee kuitenkin ennemmin tai myöhemmin loppu. Uusliberalismi on vain maailmanhistorian yksi pieni onneton välivaihe kirjoittaa Patomäki. Orastavia merkkejä myös luontoarvojen kunnioittamiseen on jo olemassa.

9 viherpiipertäjä elämäntapa 16 luonnonsuojelija 2/2008 luonnonsuojelija 2/ kotimips sarjassa kerrotaan Luonnonsuojeluliiton kotimips-hankkeen tuloksista. kolumni 1,6 kg / albumi 0,7 kg / albumi Kolumnistina muusikko, lyyrikko Mikko Saarela Kevyemmällä palkkapussilla kepeämpää elämää? Ympäristökeskustelussa on pohdittu, voisiko työtuntien leikkaaminen olla keino ympäristöongelmien torjuntaan. Riittäisikö pelkkä palkkatyöhön käytetyn ajan lasku vai pitäisikö myös tuntipalkkoja höylätä pienemmiksi ja tasaisemmiksi? Onko sohvaperuna tulevaisuuden ympäristösankari? Oululaisen tutkijan Ilmarin mielestä työajan lyhentäminen olisi hyvä keino kulutuksen vähentämiseen. Erityisen hyvin se sopii luonnonsuojelijalle, sillä lisääntyneellä vapaa-ajalla ehtii harrastusten ja perhe-elämän lisäksi käyttää enemmän aikaa luonnonsuojelua edistäviin projekteihin. Kulutuksen vaihtaminen vapaa-aikaan olisi Ilmarin mielestä teema, jossa luonnonsuojelijat voisivat toimia esimerkkinä. Samalla voitaisiin luoda yhteisöllisyyttä. Palkkani alentaminen sen sijaan on huono ajatus, enkä usko sen tuntuvan hyvältä kenestäkään muustakaan. Vähemmän rahaa vähemmän roinaa Turhan kulutuksen poistaminen onnistuu ilmeisesti ainoastaan tulotason laskemisen myötä, pohtii uusikaupunkilainen hitsausoperaattori Juha. Hänen mielestään myös tuloerot tulisi saada mahdollisimman pieniksi sekä valtioiden sisällä että eri maiden välillä. Tällöin ei olisi aihetta kateuteen ja sitä kautta pyrkimystä oman taloudellisen tilan nostamiseen, Juha perustelee. Hän pyrkii myös itse jatkuvasti vähentämään rahankäyttöään ja kulutustaan. Lisää omaehtoista toimintaa Palkkatyön vähentäminen ja omaehtoisen ajan lisääminen voisivat tukea kestävämpään elämäntapaan siirtymistä monin tavoin, kirjoittaa helsinkiläinen yhteiskuntatieteilijä Tuuli. Työtä ei hänen mielestään sinänsä tarvitse vieroksua. Palkkatyö vie kuitenkin usein liikaa voimia peruselinehtojen tuottamiselta ja läheisiltä eikä sen piirissä voi aina parantaa maailmaa. Vaikka kasvavat tulot eivät välttämättä tarkoita lisääntynyttä kulutusta, on totta, että tulotason alentaminen leikkaisi turhaa kulutusta, Tuuli summaa. Kohti ranskalaista työviikkoa? Osmo Soininvaaran viime vuonna julkaisema kirja Vauraus ja aika pureutuu työn, talouden ja elämänlaadun kipupisteisiin. Soininvaara aloittaa kirjan kuvitteellisella esimerkillä sata vuotta sitten elävästä yhteiskuntatieteilijästä, joka yrittää ennustaa tulevaisuutta meidän aikaamme asti. Ainoa ennusteen laatijan tiedossa oleva asia on, että tuona tulevana aikana työn tuottavuus on neljätoistakertaistunut: teemme siis muutamassa tunnissa työt, jotka hänen aikanaan veivät koko viikon. Minkälaiseksi hän olisi kuvitellut meidän elämämme? Hän olisi varmaan kuvitellut, että köyhyys ja aineellinen puute poistuvat yhteiskunnasta, joka pystyy helposti tuottamaan tarpeeksi On juhlan aika! teksti Annukka Berg kuvitus Hannele Törrö kaikille, Soininvaara arvelee. Erityisen mahdotonta yhteiskuntatieteilijällemme olisi ollut ennustaa elämän kiireisyyttä. Kiireen kulttuuri on kuitenkin jotakin, mikä on syöpynyt syvälle yhteiskuntamme rakenteisiin, Helsingin kauppakorkeakoulun tutkija Mikko Jalas tuo väitöskirjassaan esiin. Talouden aikasyklit, mukavuutta tuottaviksi tarkoitetut teknologiat sekä vallitseva ajan hyödyntämisen ideologia lisäävät kaikki tunnetta ajan niukkuudesta. Samalla Ranskan siirtymistä 35 tunnin työviikkoon voi pitää eräänä kestävää kulutusta tukevana toimenpiteenä. Vuosituhannen vaihteen molemmin puolin toteutetun uudistuksen seurauksena työn rytmittämään elämään liittyvät ruuhkahuiput ovat loiventuneet. Esimerkiksi liikenneruuhkien vähenemisellä voi katsoa olleen positiivisia ympäristövaikutuksia. Lisäksi on näyttöä siitä, että työntekijät ovat käyttäneet saamansa neljä lisätuntia epäkaupallisiin vapaa-ajanviettotapoihin. Osansa ovat saaneet niin perheen ja ystävien kanssa oleminen, lukeminen, ruuanlaitto kuin puutarhanhoitokin. Alun perin työllisyyden nimissä toteutettu aloite näyttääkin muuttaneen ranskalaisten arvoja vähemmän materialistiseen suuntaan. Suuret juhlat ovat usein paitsi sosiaalisesti myös taloudellisesti merkittäviä tapauksia. Oletko itse yrittänyt yhdistää ympäristönäkökulmaa erilaisiin juhlaperinteisiin? Kerro lyhyesti kokemuksistasi ja ajatuksistasi viimeistään mennessä osoitteeseen viherpiipertaja@sll.fi. Liitä viestiin mukaan etunimesi, ammattisi tai harrastuksesi sekä kotipaikkasi. Materiaalitehokasta musiikkia Oli aika, kun musiikkia tarjottiin levykaupassa vinyyleillä ja c-kaseteilla. Nykyään musiikkinsa voi hankkia monella eri tapaa esimerkiksi lataamalla internetistä, polttamalla lataamansa musiikin cd:lle, tilaamalla levyjä nettikaupasta tai perinteisesti hakemalla musiikkinsa levykaupasta. Kirjastoilla on myös kasoittain levyjä, joita voi lainata omaan kuunteluun. Materiaalitehokkainta on ladata musiikkinsa internetistä tietokoneelle ja kuunnella pelkkiä tiedostoja. Tämä kuluttaa kiinteitä luonnonvaroja 0,7 kg / musiikkialbumi. Luonnonsuojelija 2028 Suomi on sulkenut viimeiset ydinvoimayksiköt Hallitusohjelman mukaisesti viimeiset ydinvoimayksiköt suljettiin Loviisassa ja Olkiluodossa maaliskuun lopussa. Huomattavia turvallisuusriskejä aiheuttaneet yksiköt päätettiin poistaa kokonaan käytöstä. Voimaloiden purkukustannukset ja jätteen loppukäsittely jäävät Suomen valtion ja veronmaksajien maksettavaksi. Ydinvoimateoliisuus ajautui Suomessa ja Euroopassa vakavaan kriisiin energiatehokkuuden, bioenergian ja tuulivoiman vallatessa markkinoita 2010-luvun jälkeen. Tätä ennen Suomessa oli rakenteilla yksi ydinreaktori ja suunnitteilla useita muita hankkeita. Paisuneiden rakennuskustannusten sekä laatuongelmien takia kaikki nämä hankkeet kuitenkin keskeytettiin. Viimeisen sinetin suomalaiselle ydinvoimaintoilulle antoi uraanin hinnan räjähdysmäinen nousu sekä vakava onnettomuus Loviisassa vuonna kirjat Lähes samaan suuruuteen päästään, kun lainataan cd-levy kirjastosta. Nettikaupasta levyjen tilaaminen ja itse ladattujen musiikkitiedostojen polttaminen cd-levylle kuluttavat lähes yhtä paljon kiinteitä luonnonvaroja, kummatkin noin 1,3 kg / albumi. Perinteinen levykaupassa vierailu ja cd:n ostaminen kuluttavat 1,6 kg / albumi. Divarihankintojen luonnonvarojen kulutus on pienempää. Materiaalitehokkainta on siis ladata musiikkinsa internetistä. Tulokseen tosin vaikuttaa myös internetyhteyden nopeus. Hitaalla internetyhteydellä tiedostojen lataaminen kestää kauemmin ja luonnonvarojen kulutus saattaa kivuta jopa 5,5 kg/albumi. Kirjasto- ja levykauppamatkat kannattaa tehdä pyörällä tai kävellen, jolloin hankintamatkan vaikutuskin pysyy pienenä. Netistä musiikkia ladatessa täytyy muistaa myös laillisuusasiat eli musiikin tekijän tulee saada tulonsa huolimatta siitä, että sävelet siirtyvät tietoverkkoa pitkin. Palstalla esitellään Luonnonsuojelija-lehden uutisia tulevaisuudesta. Nuukuusviikon viettoa Euroopan laajuisesti Suomen luonnonsuojeluliiton ja Kierrätysliikkeen piirissä vuosikymmeniä sitten käynnistetty Nuukuusviikko on viime vuosina levinnyt Eurooapan laajuiseksi. Tänä vuonna teemana on ruuan ympäristövaikutukset. Euroopan presidentti on kehoittanut kaikkia eurooppalaisia pitäytymään viikon ajan eurovegaaniruokavaliossa. Teemaviikon aikana ympäristöystävälliset ruokailutottumukset näkyvät niin kouluissa kuin työpaikoillakin. Johan Tell: 100 tekoa maapallon puolesta... Suomentanut Sanna Manninen, 2007, Otava. teksti Sini Veuro kuvitus Pax Lyle Pelasta maapallo viiniä juomalla? Maailmanpelastuskirjat ovat taas muotia. Johan Tellin 100 tekoa maapallon puolesta antaa itse asiassa paljon enemmän kuin sata vinkkiä: jokainen teko sisältää useita toimintaohjeita maapallon pelastamiseksi. Mukana on tekoja, joilla on oikeasti merkitystä, esimerkiksi tuulivoimaan siirtyminen tai junalla matkustaminen auton sijaan. Mukaan mahtuu kuitenkin myös sellaisia tekoja, joiden vaikutus maapallon pelastumiseen ei ole mitenkään Varrella virran Jokin aika sitten edesmenneen rakastetun pitkän linjan laulajatähtemme Kirka Babitzinin 70-luvun käännösiskelmä Varrella virran soi yhä tiuhaan radiossa ja lienee tuttu nuoremmillekin sukupolville. Pertsa Reposen nokkelasti ajassa liikkuneita ajatuksia hyödyntänyt suomennos Hammondin ja Hazlewoodin Down by the river kappaleesta on muodostunut ikivihreäksi. Kannattaa huomata, ettei Kirka ollut koskaan mikään protestilaulaja. Luonnonsuojeluteema meni kansaan! Varrella virran kuvaa viehättävästi aikaa, jolloin ympäristöasiat nousivat koko kansan tietoisuuteen. Osa kappaleen sanomasta on jo Suomen osalta vanhentunutkin: Syy tehdas on ei mikään muu, arvellaan laulussa joen huonosta tilasta. Teollisuus on kuitenkin korjannut jätevesiasioitaan tuntuvasti sitten 70-luvun. Paperiteollisuushan ei tähän kovin hanakasti aluksi lähtenyt aikansa Suomessa, jossa kännykkäbisnestä ei vielä ollut. Paperiteollisuudella oli melkoisesti sananvaltaa, eivätkä suuret yhtiöt mielellään olisi jätevesien puhdistukseen investoineet. Työpaikkojen menetyksillä uhattiin erityisesti Lievestuoreella, minne kiistat kulminoituivat. Pertsa Reposta suurempi populisti ja opportunisti Vexi Salmi sanoitteli paperi- ja selluyhtiöiden kantaa myötäillen Irwinille Lievestuoreen Liisasta. Metsäteollisuus ei siis ole enää pahin mörkö vesiemme kuormittajana. Tätä voisi saattaa kansalaisten tiedoksi vähän ahkeramminkin, sillä esimerkiksi iso osa koululaisista ehkä juuri vanhan Varrella virran -biisin opettamana uskoo yhä tehtaiden olevan pääsyyllisiä vaikkapa Itämeren surkeaan tilaan. Maataloutemme pääsee luistelemaan vastuustaan liian helpolla. Jätevesien puhdistusinvestoinnit tehtiin, mutta puun saannista ja hinnasta onkin nyt tullut se syy, johon nojaten ne työpaikat ovat alkaneet todella metsäteollisuudestamme hävitä. Mahdollisuudet globaaliin kapitalismiin ovat metsäjäteille nyt paljon paremmat kuin silloin, kun Kirka Varrella virtansa levytti. Tehtaat voi viedä eukalyptuspeltojen ja halvan työvoiman luokse. Luonnonsuojelijoita tietysti huolettaa, että Suomessa saavutettu vesien suojelun tasokin unohdetaan samalla. Argentiinalaiset ovat huolestuneet samasta asiasta. Ehkä Down by the river on jo saanut paikallisen ajankohtaisen espanjankielisen käännöksensä? Satu Lähteenoja merkittävä tai jopa päinvastainen. Lukijalta vaaditaan kriittisyyttä, kun kehotetaan syömään hummeria, ja kekseliäisyyttä, kun ohjeena on tiivistää kotikaupunkia. Teos olisi huomattavasti uskottavampi, jos keinot olisi jaoteltu niiden vaikuttavuuden mukaan esimerkiksi kolmeen osaan. Silloin tietäisi kirjoittajankin miettineen, mitkä vinkeistä ovat oleellisia ja mitkä pikkunippeleitä. Ruotsalaisen alkuperäisteoksen suomentaja on tehnyt hyvää työtä ottaessaan selvää suomenkielisistä oppaista ja lisätiedon lähteistä. Kirjan kaunis kuvitus auttaa jaksamaan satojen vinkkien lukemista ja osin kummallistenkin tutkimustulosten ihmettelyä. Oikaisu Luonnonsuojelijan viime numerossa sivulla 17 esitellyn hurmaavan satukirjan yhteyteen oli joutunut väärä kustantaja. Pahoittelemme virhettä. Satu puusta joka halusi muuttaa maalle (Laila Nevakivi ja Titta Kuisma) teoksen oikea kustantaja on Minerva Kustannus Oy.

10 elämäntapa elämäntapa 18 luonnonsuojelija 2/2008 luonnonsuojelija 2/ VASTARANNALTA Vieraskolumnistina Anders Portin, Metsäteollisuus ry:n kestävä kehitys ja resurssit -yksikön johtaja Monimuotoisuus on iloinen asia Vielä muutama vuosikymmen sitten sekä arkkitehdit, silmälasien valmistajat että metsänhoitajat ihannoivat kantti kertaa kantti -muotia. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana tässä on tapahtunut suuri muutos, myös metsien käsittelyssä. Metsien monimuotoisuuden suojelu perustuu kaksipäiseen strategiaan toisaalta suojelualueisiin ja toisaalta talousmetsissä tehtäviin toimenpiteisiin. Suojeluprosenttien vertailu eri maiden välillä ei ole aivan yksinkertainen asia. Riippuu siitä miten määritellään metsä ja miten määritellään suojelu. Euroopassa tehty kansainvälinen tutkimus osoittaa kuitenkin kiistatta, että Suomi on tiukasti suojellun metsän osalta Euroopan kärkimaa. Suomessa suojelu todella tarkoittaa suojelua. Suojelualueilla rajataan tehokkaasti paitsi metsien käyttö niin myös monet matkailuun liittyvät toiminnot. Suomessa ei ole ns. paperipuistoja (paper parks). Metsänomistaja, on sitten kyse yksityisestä ihmisestä, firmasta tai valtiosta, on yleensä erittäin kiinnostunut ja ylpeä maillaan sijaitsevista luontokohteista. Talousmetsissä tehtävät toimenpiteet ovat ratkaisevia monimuotoisuuden kannalta. Kattavathan talousmetsät n. 90 % metsäalasta. Täten paikallisten puulajien käyttö, avainbiotooppien huomioiminen sekä säästöpuiden ja lahopuun jättäminen yms. ovat ensiarvoisen tärkeitä. Tähän metsätaloudessa yleensä ja metsäfirmoissa erityisesti on panostettu voimakkaasti viimeisten vuosikymmenten aikana mm. jatkokouluttamalla kenttätason metsäammattilaisia, eli niitä ihmisiä, jotka tekevät päätöksiä, joilla aidosti on merkitystä monimuotoisuuden kannalta. Suomen ja Ruotsin luonto ja metsien lajisto tunnetaan kansainvälisesti vertailtuna erittäin hyvin. Viime vuosien aikana on ollut useita isoja tutkimusprojekteja kuten fibre, mosse ja uusimpana putte. Myös metsäteollisuus on osallistunut näihin huomattavilla panostuksilla. Suomalaiset tutkijat ovat erittäin ammattitaitoisia ja kansainvälisesti arvostettuja. Tutkimustyö on kantanut hedelmää. Äsken julkaistu puutteellisesti tunnettujen ja uhanalaisten metsälajien tutkimusohjelma (putte) oli menestys, jossa löydettiin Suomesta lähes 1500 uutta lajia ja melkein 200 tieteelle kokonaan uutta lajia. Tutkimustyötä täytyy siis jatkaa, jotta saisimme entistä paremman kuvan lajistostamme ja siitä, miten metsänkäsittelyt tulisi tehdä monimuotoisuuden kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Tiedon lisääminen ja neuvonta ovat tärkeitä apuvälineitä monimuotoisuuden suojelussa. Metsänomistaja, on sitten kyse yksityisestä ihmisestä, firmasta tai valtiosta, on yleensä erittäin kiinnostunut ja ylpeä maillaan sijaitsevista luontokohteista. Hän haluaa tehdä oikein. Mutta suomalainen haluaa myös tehdä päätökset itse, eikä ylhäältäpäin tulevan määräyksen pakosta. Monimuotoisuuden suojelu pitää nähdä iloisena asiana. Tästä syystä on tärkeätä, että äsken hyväksytty metso-ohjelma saisi kannatusta ja ripeän alun metsiemme, metsänkäytön ja monimuotoisuuden takia. Lukijoilta kuvitus Max Liimatainen Luonnonsuojelijan sivuilla on viime aikoina taitettu peistä ja varmaan veistä ja haarukkaakin asiasta, pitäisikö luonnonsuojelijoiden siirtyä laajamittaisesti kasvissyöjiksi. Myös muissa lehdissä on kiitettävästi kirjoitettu erilaisten ruokavalintojen vaikutuksesta ilmastonmuutokseen ja ympäristöön muutenkin. Omalla ja perheenikin kohdalla olisimme valmis vähentämään lihansyöntiä, mutta ruokavalion muutos ei tunnu ollenkaan yksinkertaiselta. Tähänastiset yritykseni välttää lihansyöntiä ovat aina johtaneet sangen heikkoon oloon eikä sohvasta ole noustu ilman metwurstileivän ja liharuoan apua. Kysymys numero yksi kuuluukin, mitä kasviksia ja kuinka paljon pitäisi syödä, jotta saamme samat ravintoaineet kuin lihasta? Ihmetyttää myös, pitääkö kasvissyöjänä ostaa keskellä talvea tuoretta kesäkurpitsaa ja hollantilaisia paprikoita sekä valtameren takaa rahdattuja linssejä ja papuja, ja mikä on näiden ympäristökuorma? Ovatko helppokäyttöiset pakastekasvissekoitukset ekologisesti järkevä valinta? Soijarouhetta olemme jo kokeilleetkin lihan korvikkeena, mutta maun vuoksi sitä ei mielellään söisi ihan joka päivä. Millainen ympäristörasitus kalan ja kananmunien syönnin lisäämisestä lihan sijasta aiheutuu? Kirjastosta löytämäni kasvisruokaoppaat lähtivät kaikki ajatuksesta, että aamuisin tulisi nauttia yrttijuomaa, jotta elimistö puhdistuu ja niin edelleen. Tolkkua kasvisruokakirjaa en löytänyt, tiedättekö onko sellaista olemassa? Voisiko Luonnonsuojelijassa tai Suomen luonnossa olla reseptejä sellaisista ekologisesti suositeltavista ruoista, joilla varmasti elää ja jaksaa pitempäänkin? Kotimaisuus ja yksinkertaisuus olisivat myös valttia niin, ettei kovin monia ihmeaineita tarvitse lähteä metsästämään kaupoista. Ravintosisällön ja vaikkapa hinnan vertailu vastaavaan liharuokaan olisi paikallaan ekologisen kengännumeron lisäksi. Keveyttä en niinkään kaipaa - kasviskeitolla ei pyöräilevä luonnonsuojelija pääse kovinkaan pitkälle. Ruokaterveisin Saara Salmela Oulu Vastaus Saara Salmelalle - Vegaaniruokavaliollakin pärjää! Siirtyminen liharuokavaliosta kasvisruokaan ja täysin vegaaniksi ei ole helppoa, mutta toki mahdollista. Samalla ruokavalio monipuolistuu, on terveellisempää ja ennen kaikkea ympäristöystävällistä! Kalan ja kananmunien ekotaakka on pienempi kuin lihan, mutta ekoystävällisisntä on Suomen luonnonsuojeluliiton MIPS-tutkimusten mukaan jättää niin liha, juusto kuin maitotuotteetkin kokonaan ruokavaliosta pois. Hyvä ja terveellinen kasvisruokavalio sisältää viljatuotteita, erityisesti täysjyväviljaa sekä perunaa. Lisäksi tarvitaan palkokasveja, pähkinöitä ja siemeniä sekä soijamaitoa ja tofua. Myös vihanneksia, juureksia ja sieniä on hyvä nauttia säännöllisesti sekä tietysti marjoja ja hedelmiä. Elimistö tarvitsee jonkin verran myös kasvisrasvoja. Kaikkia näitä on helposti saatavilla lähiruokakaupasta. Lähetä mielipiteesi osoitteeseen: luonnonsuojelija@sll.fi (Viestin max pituus 2000 merkkiä) Hyviä proteiinilähteitä ovat palkokasvit, täysjyvävilja, pähkinä ja siemenet. Kalsiumin tarpeen voi tyydyttää tofulla ja muilla soijatuotteilla, palkokasveilla, vihreillä lehtivihanneksilla, siemenillä, pähkinöillä, kaalilla, kuivatuilla hedelmillä ja kalsiumilla rikastetuilla elintarvikkaille kuten mehuilla tai soijamaidolla. Myös vegaanin mips-luvut voivat toki olla suuret, jos talvella syö paljon esimerkiksi kasvihuoneessa tuotettuja kasviksia. Tomaatti kannattaakin talvella ostaa murskana ja kurkku säilöttynä. Tuoreilla kasviksilla herkuttelu on syytä säästää kesään. Tietoa kasvissyönnistä ja vegaaniruokavaliosta saa kätevästi Vegaaniliiton sivuilta osoitteesta: Itse suosittelen keittokirjaksi Härkäpapua sarvista herkullista kasvisruokaa läheltä -kirjaa. Lisätietoja teoksesta: Omalta osaltani ensin lihan vähentäminen, sen jälkeen kasvissyönti ja lopulta veganismi ovat selvästi parantaneet elämänlaatua. Intoa ja energiaa riittää kokopäivätöiden ohella niin vapaaehtoiselle luonnonsuojelutyölle, jatko-opinnoille kuin urheilullekin. Vegaaniruokavaliolla pyöräilen vuosittain yli 5000 kilometria, juoksen yli 1000 kilometria ja käyn niin punttisalilla kuin vaeltamassakin. Leo Stranius Parhaasta kokonaisratkaisusta Syyllistäessään Luonnonsuojeluliiton ja sen omat toimijat, jotka eivät ole ehdottomia kasvissyöjiä, Leo Stranius (Luonnonsuojelija 1/2008) käyttää esimerkkinä lehdessä aikaisemmin kirjoittamaani tavalla, mikä vaatii oikaisuja. Ihminen ei pysty naudan tavoin hyödyntämään kasvisruokaa. Ihmisen yksinkertaisessa ruoansulatuskanavassa ei ole samanlaista pieneliöstöä, joka pilkkoisi kasvien selluloosan hyödynnettävään muotoon. Lähiruoan puolesta kirjoittamani asetettiin kyseenalaiseksi tomaattiesimerkillä. Lämmitetyt kasvihuoneet ovat - uimahallien ja jäähallien tavoin - tekoympäristöinä energiasyöppöjä, mutta en edelleenkään pidä järkevänä haimonnin rahtaamista Vietnamista jäädytettynä Suomeen, koska kuljetusten osuutta ruoan elinkaaren ympäristökuormasta liioitellaan. Maahanmuuttajatyöläinen Espanjan tomaattiviljelmillä ja kalankasvattaja Mekongin suistossa eivät ratkaise suomalaisten energiankäyttöongelmia. Kirjoittamani ydin oli: Jos naudat ja siat lopetettaisiin maapallolta, kasvissyöjäihmisiä mahtuisi tänne enemmän kuin nykyisiä lihan ja sekaravinnon syöjiä. Se puolestaan vain lisäisi perimmäistä ongelmaa: Maapallon rajalliset luonnonvarat eivät mahdollista ihmismäärän rajatonta kasvua. Jo vuonna 1957 Suomen Luonnonsuojeluyhdistyksen sihteeri kirjoitti: Kun fossiiliset energialähteet ehtyvät ja viljelysalan laajentaminen tuottaa suuria vaikeuksia muuttuen usein aavikoitumiseen päätyväksi ryöstöksi, käy riittävä ravinnon hankkiminen geometrisessa sarjassa voimakkaasti lisääntyvälle ihmiskunnalle ylivoimaiseksi. Tällöin myöntävät kaikki asiantuntijat yksimielisesti, että syntyvyyden vapaaehtoinen rajoittaminen on ainoa humaaninen keino sodan ja luonnon itsensä suorittaman armottoman karsinnan (nälkä ja taudit) vastakohtana pelastaa ihmiskunta tulevaisuudessa uhkaavalta nälänhädältä. Onko puolen vuosisadan aikana kukaan luonnonsuojelija Pentti Linkolaa lukuun ottamatta ymmärtänyt asiaa? Terho Poutanen Geenimuuntelusta vapaa Suomi! GM on nyt tulossa ruokapöytiin ja peltojen kautta ekosysteemiin. On gm-rehua, ja gm-viljelyä aloitellaan: Rinnakkainelo-laki on MMM:n valmistelussa. Tärkkelystä tuottava gm-peruna on kenttäkokeessa. Geenimuuntelussa yhdistetään viruksen, bakteerin ja kasvin perintöainesta. Tällaista ei luonto ole ikinä tehnyt. Koko luonto käyttää samaa geneettistä koodia, jota geenitekniikka peukaloi. Siirtogeenit siirtyvät toimivina gm-kasvista maaperäbakteereihin. Turvallisuustutkimuksia ei ole paljon. Yhtään 2-vuotista ruokintakoetta ei ole raportoitu. USA:ssa gm-kasveja on syöty 10 vuotta, ilman seurantaa. Se on maailman surkein ihmiskoe. Siirtogeenit eivät hajoa ruuansulatuksessa kuten on uskottu. Jos lehmät ovat syöneet gm-soijaa tai -maissia, se näkyy kaupan maitonäytteissä. Koepelloilta gm-kasvit ovat usein sekoittuneet ihmisruokaan. Kanadan kokemus on, että gm-viljely ei pysy erillään vaan koko maatalous saastuu. Toisaalta Kreikka, Puola, Itävalta ja Norja ovat gm-vapaita alueita. Olisiko SLL:n aika liittyä Kansalaisjärjestöjen GMO-vapaa Suomi hankkeeseen? Liisa Kuusipalo FT, solubiologi Joensuun seudun luonnonystävien pj. Hallituksen ympäristötase näyttää pelottavalta Pääministeri Vanhasen sinivihreällä hallituksella on pian ensimmäinen vuosi takana. Väliaika-arvio on ympäristönäkökulmasta kaikkea muuta kuin mairitteleva. Hallitusta perustettaessa monet ministerit vannoivat uuden ympäristöpolitiikan nimeen. Todellisuudessa tulokset ovat olleet ympäristön kannalta arveluttavia. Ajoneuvo- ja autoverouudistuksessa otettiin käyttöön uusi ympäristöohjaava mekanismi. Verotuksen taitepiste asetettiin kuitenkin tasolle, joka lisää henkilöautojen myyntiä ja nostaa ajoneuvojen kokonaispäästöjä. Hallitus on tehnyt kaikkensa turpeen IPCC-luokituksen muuttamiseksi. Turpeen laajamittainen käyttöönotto energia- ja diesel-tuotannossa merkitsisi Suomen ilmastotavoitteiden vesittymistä, vesistöjen yhä pahenevaa rehevöitymistä sekä suoluonnon peruuttamatonta tuhoutumista. Etelä-Suomen metsiensuojelulle laadittiin uusi Metso-ohjelma, jolla luonnon monimuotoisuuden vähenemistä oli tarkoitus hillitä. Ohjelman uskottavuus kärsi kuitenkin pahan kolauksen, kun kävi ilmi, että sen rahoitus jää puoleen esitetystä. Sillä ei suojelualueiden perustamista rahoiteta. Vesivoimapuolella hallitus on kartoittanut kaikki potentiaaliset kohteet, jotka voidaan tarvittaessa valjastaa energiantuotannolle. Vuotoksen ja Kollajan osalta ministeri Pekkarinen on käynnistänyt vyörytyskampanjan, jonka tarkoituksena on pohjustaa seuraavassa hallituksessa tehtäviä tekoallaspäätöksiä. Lista ei pääty tähän. Merentutkimuslaitos aiotaan lakkauttaa. Ympäristöministeriö kaavaillaan liitettäväksi osaksi uutta luonnonvaraministeriötä. Alueellisen ympäristöhallinnon toimintakyky uhkaa romuttua aluehallinnon uudistamishankkeen seurauksena. Keskustan ja vihreiden kiistellessä ratkaisuista yksi on selviytynyt voittajana: kokoomus ei ole keskusteluissa ryvettynyt, vaikka jokainen päätös on ollut vahvasti sen intressissä. Nähtäväksi jää kuinka kauan hallitusyhteistyö voi näissä olosuhteissa jatkua. Paljon saa tapahtua, mikäli hallitus aikoo selvitä ympäristöhaasteista kunnialla. Eero Yrjö-Koskinen SLL:n toiminnanjohtaja jäsenhankintatalkoot nimi norpan yläfemma 98 % metsänhakkuista Suomessa on nykyään koneellisia 95,5 % Suomen metsämaasta on metsätalouskäytössä 11% kasvoi metsäteollisuuden raakapuun käyttö vuonna 2006 saavuttaen uuden ennätyksen (81,5 miljoonaa kuutiota) 4,5 % Suomen metsämaasta on suojeltu 1,5% Etelä-Suomen metsämaasta on suojeltu Lähteet: Metsätilastollinen vuosikirja 2007, s. 183 Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma , s.10 Metsätilastollinen vuosikirja 2007, s. 247 Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma , s.10 Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma , s.10 Osallistu juhlavuoden 2008 jäsenhankintatalkoisiin! Kirjoita tuttaviesi nimet ja yhteystiedot oheiseen lomakkeeseen. Muista kuitenkin kysyä ensin lupa (henkilörekisterilain 5 ). Haastamasi henkilön ei tarvitse välttämättä liittyä jäseneksi, riittää, kun nimi ja puhelinnumero toimivat eli saamme vietyä haasteesi perille. Haastettavan henkilön tulee myös muistaa Sinut. Haastamiesi henkilöiden yhteystietoja ei käytetä mihinkään muuhun kuin tähän kampanjaan. Juhlavuoden 2008 jäsenhankintatalkoot haastan seuraavat henkilöt Suomen Luonnonsuojeluliiton jäseniksi: En tarvitse palkintoa, kiitos! Haastajan nimi: Osoite: Postinumero Postitoimipaikka PUhelin kotiin tai matkapuhelin Mikäli haluat haastaa useampia kuin viisi henkilöä, kopioi tämä palvelukortti! Yhdestä haasteesta saat kaksi luontoaiheista postikorttia (arvo 2,4 ). Kolmesta haasteesta saat lisäksi kätevän Sienikirjan. Runsassisältöinen ja kauniisti kuvitettu pieni taskukäsikirja esittelee lähes kuusikymmentä tavallisinta ja myös harvinaisempaa sientä. (arvo 12,50 ). Viidestä tai useammasta haasteesta saat lisäksi perinteisen luontoaiheisen seinäkalenterin (arvo 13 ). Suomen luonnonsuojeluliitto Kotkankatu Helsinki VASTAUSLÄHETYS Tunnus HELSINKI Postimaksu maksettu. Halutessasi voit tukea liittoa maksamalla itse postimaksun.

11 norpan menot norpan menot 20 luonnonsuojelija 2/2008 luonnonsuojelija 2/ suojelijan kalenteri tapahtumat Tulossa keväällä Hallinnossa ja ministeriössä Hallitus päättää Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelmasta (METSO II) ja Kansallisen metsäohjelman jatkosta. Hallinnossa valmistellaan myös ilmasto- ja energiapakettia eduskunnalle sekä muutoksia muun muassa kaivoslakiin, ympäristönsuojelulakiin, vesilakiin, jätelakiin, maankäyttöja rakennuslakiin sekä kaavoitusta ohjaaviin valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin. Maatalouden ympäristötukea parannellaan. EU on kiirehtinyt ympäristövastuudirektiivin toimeenpanoa uhkaamalla Suomea oikeustoimilla. Eduskunnassa on muun muassa hallituksen liikennepoliittinen selonteko sekä jätelain muutos. EU:ssa valmistellaan ilmasto- ja energiapaketin lisäksi muun muassa meristrategiadirektiiviä, maatalouspolitiikan terveystarkastusta sekä teollisuuslaitosten päästöihin vaikuttavan IPPC-direktiivin päivitystä. Maaperädirektiivin valmistelu on käynnistymässä uudelleen. Samalla polulla kuva: anni parkkinen Näistä kaikista haluaisin ainakin osallistua: Suolle tekee mieli. Kunnon suomaisemia, -tuoksuja ja -ääniä pääsee kokemaan Seinäjoen Sahannevalla Pohjanmaan piirin ja Etelä-Pohjanmaan lsy:n järjestämällä Suurella suoretkellä 4.5. Sinne! Merelle! Pohjois-Kymen Luonto järjestää arktikareissun Ulko-Tammioon Jos kaikki osuu kohdalleen, tuhannet hanhet ovat liikkeellä samaan aikaan, ajankohta ainakin ennakkoon ajatellen on paras mahdollinen. Myös nuorille tarkoitettu Luonto-Liiton saaristoristeily Tammisaaren ja Hangon vesille kiinnostaisi, mutta olenkohan liian vanha ollakseni nuori? Yölaulajaretkellä on aina tunnelmaa, ja parhaassa tapauksessa yön täyttää taiturilaulajien unohtumaton konserttiesitys. Tänä keväänä retkipaikoissa on valinnanvaraa: osallistuisiko Raisionjokilaakson lsy:n retkelle 3.6., Salon seudun lsy:n pyöräilylle Veitakkalan jokinotkoihin 4.6., Riihimäen seudun lsy:n retkelle Peltosaareen 5.6., Nokian luonto ry:n bussimatkalle Parikkalan Siikalahteen , Keurusseudun Luonnonystävien vai Imatran seudun lsy:n 7.6. järjestettävälle retkelle... vai näille kaikille? Kallioluonnosta puhutaan aivan liian vähän kannattaa lähteä iltakävelylle Helsingin Alppilaan kuulemaan kallioiden suojelusta ja oppimaan kivilajeja. Kalliokävelyn järjestää Helsingin luonnonsuojeluyhdistys. seppo parkkinen Luonnonsuojelijan vs. toimitussihteeri vuodenvaihteesta alkaen VARSINAIS-SUOMI Raisionjokilaakson luonnonsuojeluyhdistys Lintuja tiiraillaan Raisionlahden lintutornilla 22.4., ja 6.5. klo Paikalla avuliaita lintumiehiä kaukoputkineen, hyvä tilaisuus oppia tunnistamaan muuttolintuja. Raisionlahden kevätmuuttajat klo Raision kaupunginkirjaston Martinsalissa. Arto Kalliola TLY ry:stä esittelee Raisionlahden kevätmuuton aikana vierailevia lintulajeja, järj. yhdessä Raision työväenopiston kanssa. Pönttötalkoot Friisilän luontokeskuksen pihassa (Hulvelankatu 35, Raisio). Yölaulajaretki 3.6. klo n. 23, kokoontuminen Raisionlahden lintutornin parkkipaikalla. Kuunnellaan yölaulajia Raisionlahden ja Haahdenniemen ympäristössä. Liikutaan omilla polkupyörillä. Mukaan eväät ja lämmintä vaatetta. Friisilän pihatapahtuma klo (Hulvelantie 35, Raisio). Perinteinen pihatapahtuma kasvinvaihtopöytineen, tänä vuonna Raision kaupungin Viheryksikkö mukana tarjoamassa neuvoja. Sääntömääräinen kevätkokous klo Luontokoulu Lumikossa (Hulvelankatu 35, Raisio). Kahvitarjoilu. Jäsenet lämpimästi tervetuloa! Uikkupolun hoitotalkoot klo lähtien. Siivotaan Raisionlahden kiertävä luontopolku yhteistuumin, aloitus Raisionlahden lintutornin parkkipaikalta.eeva Ennola raisionjoki/ Mynämäen-Mietoisten luonnonsuojeluyhdistys Retki Retulansaareen yhdessä Nousiaisten seudun lsy:n ja Laitilan seudun ympäristöyhdistyksen kanssa la Lähtö Mynämäestä klo 8:00, tarvittaessa pysähdymme myös Raisiossa ja Turussa. Oppaanamme toimii prof. Juhani Lokki ja kirjailija Eero Ojanen. Perillä tarjolla keittolounas. Hinta aikuiset 40, lapset 30, alle 6v ilmaiseksi. Hintaan sisältyy lounas, opastus ja matka. Ilmoittautumiset terhi.linjos@dnainternet. net puh tai olli.j.suominen@ pp.inet.fi puh Avoimien ovien ja muuttolintujen päivä Saaren kartanolla ja Mietoistenlahdella yhteistyössä Koneen Säätiön kanssa sunnuntaina klo Ohjelmassa on lintu- ja kasviopastusta. Luontotuvalla lapsille luontoaiheinen kilpailu ja näyttely luonnonsuojeluyhdistyksen 20- vuotisesta toiminnasta. Kartano tarjoaa esitelmiä ja korjattuun päärakennukseen tutustumista kahvin kera. Salon seudun luonnonsuojeluyhdistys To klo Perinteinen kevätlinturetki Salon Halikonlahdelle. Kokoontuminen Halikon lahden vanhalla Timalitornilla klo 18. Oppaana lintumies Seppo Sällylä, Retki on maksuton. Ke 4.6. klo 22:30 --> Yölaulajaretki Salon Veitakkalan jokinotkoihin. Retki tehdään polkupyörillä. Lähtö Salon torilta klo 22:30. Oppaana lintumies Seppo Sällylä, Retki on maksuton. SATAKUNTA Kokemäen ympäristöyhdistys Linturetki Puurijärven torniin to Lähtö kimppakyydeillä Kokemäen uimahallin kentältä klo Kiikarit ja kaukoputket mukaan jos on. Lämpimät vaatteet, koska huipulla tuulee! Oppailla on kaukoputket, joilla pääsee katsomaan. Tervetuloa mukaan! Retki Harjavallan Paratiisinlehtoon to Lähtö kimppakyydeillä Kokemäen uimahallin kentältä klo Mukaan hyvät jalkineet ja säänmukaiset vaatteet sekä kasvikirja, jos on. Tervetuloa mukaan! Yhteystiedot: Niina Uusi- Seppä UUSIMAA Uudenmaan ympäristönsuojeluyhdistys Uudenmaan piirin toimintaryhmät kokoontuvat liiton toimistolla. Kaikki kiinnostuneet mukaan! Lisätietoa Tapanilta tai Ursulalta ja Ekologiset yhteydet -ryhmä: to 3.4. klo 17 liittohallituksen pj. FT Risto Sulkava puhuu saukkojen elämästä. Itämeri-työryhmä ti 8.4. klo 17. Hannele Ahponen liitosta kertoo Itämerityöstä. Ke klo Uudenmaan piirihallituksen aluksi Keijo Savola kertoo kuntametsien suojelusta. Kuntametsäseminaari tulossa 2.9. To klo luonnonsuojelutyöryhmän kokous. Ke klo piirihallituksen aluksi liiton ekoenergiavastaava Kaarina Toivonen kertoo energia-asioista. Ursula Immonen p Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistys Suositut torstaikävelyt alkavat 5.6. Torstaikävelyt ovat luonto- tai kulttuurikävelyjä paikallisiin kohteisiin, ja retkille on vapaa pääsy. To 5.6. Yölaulajaretki Peltosaareen, lähtö klo Peltosaaren kosteikkopuiston opastaulun luota ( jäähallin vierestä). Oppaana Alssi Niskanen. To Koko perheen suoretki Hatlamminsuolle, lähtö klo 18 Kiskon majalta, Hiihtomajantien päästä. Vetäjinä Ritva Siren ja Tanja Suontausta. Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin KEVÄTKOKOUS ja RETKI la Tammisaareen. Lähtö bussilla Helsingistä klo Retkeilyä aamupäivällä, lounas Tammisaaressa. Kevätkokous klo Tammisaaren luontokeskuksessa. Paluukuljetus Helsinkiin lähtee klo Ilmoittautumiset ja tarkempi ohjelma viikolla 14 toimistolta: Ursula Immonen, p tai ursula.immonen@sll.fi Tervetuloa! Helsingin luonnonsuojeluyhdistys Helsyn kaikille avoimilla retkillä ja kursseilla tutustutaan elolliseen ja elottomaan luontoon asiantuntevien oppaiden johdolla. Ellei toisin mainita, retket ovat maksuttomia eikä ennakkoilmoittautumista tarvita. Pidemmille retkille eväät mukaan! Retkiin saattaa kevään mittaan tulla lisäyksiä ja ajantasaiset tiedot löytyvät Helsyn nettisivuilta: Myös Helsyn sähköpostilistalla tiedotetaan ajankohtaisista tapahtumista. Sähköpostilistalle voit liittyä ottamalla yhteyttä järjestösihteeriin. Ilmoittautumiset tarvittaessa (ellei erikseen mainita) Helsyn toimistoon järjestösihteeri Kaisa Haurulle, helsy@sll.fi puh tai toimiston aukioloaikoina ma ja ke klo sekä pe klo Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen kevätkokous pidetään ke klo 18 Tieteiden talon salissa 309 (Kirkkokatu 6). Sääntömääräisten asioiden lisäksi käsitellään Suomen luonnonsuojeluliiton opiskelijajäsenyyttä koskeva sääntömuutos. Kokouksen aluksi kuullaan esitelmä Sipoonkorvesta. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Linturetki Suomenlinnaan la 5.4 klo Lähtö HKL:n lauttarannasta Suomenlinnasta klo 8. Luontopolkuretki Vartionkylänlahdelle ma 7.4. klo Kaksiosaisen retkikokonaisuuden ensimmäisellä kerralla tutustutaan Vartionkylänlahden luontopolkuun Rastilasta Vartionkylänlahdelle päin. Tapaaminen Rastilan metroasemalla. Bussiretki: kevätlinturetki Itä-Uudellemaalle su klo /10. Ilmoittautuminen Helsyn toimistoon (ks. yllä). Luontopolkuretki Mätäjoelle ma klo Kaksiosaisen retken ensimmäisellä kerralla kuljetaan Mätäjoen luontopolkua yläjuoksuun. Tapaaminen Malminkartanon juna-asemalla. Matelijaretki Uutelaan klo Keväisellä retkellä etsitään havaintoja käämeistä ja liskoista. Tapaaminen Kioski Kampelalla Mustalahden pohjukassa. Vappupäivän retki Torpalle 1.5. klo Torpan vappupäivässä luvassa rentoa yhdessäoloa. Ilmoittautuminen Helsyn toimistoon (ks. yllä). Lisätietoa kuljetuksista ym. seuraa pian Helsyn nettisivuilla! Linturetki Mustavuorelle Pohjois- Vuosaareen klo Tapaaminen bussin 96 päätepysäkillä Niinisaarentien varressa. Kalliokävelyllä Alppilassa ma klo tutustutaan mm. Josafatin kalliopuistoon ja Savonpuiston Luomupuistoon. Matkalla tutkitaan kivilajeja, kallioluontoa ja kuullaan paikallistietoutta puistojen historiasta ja kallioiden suojelusta. Järjestetään yhdessä Alppila Seuran kanssa. Tapahtuma on osa Kallio Kukkii -kulttuuriviikkoa. Bussiretki: Suo- ja luolaretki Siuntion suuntaan la klo 9 17, hinta 5/10. Ilmoittautuminen Helsyn toimistoon (ks. edellä). Metsäretki Mustavuoreen ma klo Tapaaminen bussin 96 päätepysäkillä Niinisaarentien varressa. Kasviluennon aiheena Pienet valkoiset (arhot, tähtimöt, härkit yms.) ke klo Luentopaikkana SLL:n toimisto, Kotkankatu 9, 3. krs. Lisätiedot Johanna Oja p Maailman luonnon monimuotoisuuden päivän linturetki Vuosaaren täyttömäelle to klo Tapaaminen bussin 96 päätepysäkillä Niinisaarentien varressa. Linturetki Pornaistenniemelle la klo Tapaaminen Annalan kartanolla. Kirkkovenesoutu Vartiosaaren ympäri ti klo Evästauko sekä luontoretkeilyä saaressa. Lähtö Vartiokylänlahdelta Leppäniemen venesatamasta, Vehkalahdentien itäpäästä. Hinta 5. Enintään 14 osallistujaa. Ilmoittautumi- Näin ohittivat valkoposkihanhet Ulko-Tammion sen kalliorantoja viistäen klo Millaista muuttoa Ulko-Tammioon suuntaavat Pohjois-Kymen Luonnon arktikaretkelle lähtevät pääsevät näkemään? kuva: seppo parkkinen nen viimeistään Helsyn toimistoon (ks. yllä). Järjestetään yhteistyössä Lähiöliikunnan kanssa. HUOM! Kulutusta kestävät vaatteet päälle ja hanskat käteen! Retki Vasikkasaareen ke klo yhdessä Laajasalo Degeröseuran ja Vasikkasaaren mökkiläiset ry:n kanssa. Lisätietoa retken hinnasta ja ilmoittautumisista seuraa myöhemmin Helsyn nettisivuilla! Luontopolkuretki Vartiokylänlahdelle II ma 2.6. klo Kaksiosaisen retkikokonaisuuden toisella osuudella kävellään Rastilasta Ramssinniemeen päin. Tapaaminen Rastilan metroasemalla. Kasvi- ja geologiaretki kaivopuistoon to 5.6. klo Kasviaiheena Pienet valkoiset (arhot, tähtimöt, härkit yms.). Lähtö Tehtaankadun ja Puistokadun risteyksestä. Lisätiedot Johanna Oja Kasviharrastuskurssi Helsyn Torpalla Sipoon Talosaaressa la 7.6. klo Aiheina muun muassa kasvien prässäys, herbaarionteko, kasviruudut, kasvikuvaus, jäkälätutkimus, villivihannekset ruuanvalmistuksessa. Huom, ei ole lajintuntemuskurssi. Kurssi sopii sekä aloittelijoille että pidempään harrastaneille. Enintään 12 osallistujaa. Kurssin hinta 15. Yhteiskuljetus järjestetään tarvittaessa. Ilmoittautuminen alkaen, viimeistään 4.6. Helsyn toimistoon (ks. edellä). Järjestetään yhteistyössä OKopintokeskuksen kanssa. Luontopolkuretki Mätäjoelle II ma 9.6. klo Kaksiosaisen retkikokonaisuuden toisella osuudella suunnataan joen alajuoksulle. Tapaaminen Pajamäentien ja Pitäjänmäentien risteyksessä. Vantaan Ympäristöyhdistys / Vantaan luontokoulu Kurssit Vantaan ympäristöyhdistyksen ylläpitämässä luonto-opetuskeskuksessa Vantaan Sotungissa. Ilmoittautumiset kursseille ja tiedustelut Luontokoululle joko puhelimitse tai sähköpostitse toimisto@vantaanluontokoulu. fi. Päivystys ma klo 10 15, muina päivinä opetusryhmän jälkeen, voit jättää myös viestin vastaajaan. Jätäthän vastaajaan ilmoittautuessasi nimesi, osoitteesi, puhelinnumerosi sekä mahdolliset allergiatiedot. Kurssiaikataulumme löytyy myös internetsivuiltamme Kurssit ovat Luontokoululla Sotungissa, Itä-Vantaalla, Sotungintie 25, ellei toisin ilmoiteta. Tulo-ohjeet löytyvät internetsivultamme. Metsänuppuset ja myttyset la klo Metsänuppuset ja -myttyset tutustuvat luontoon leikkien, laulujen, lorujen ja ihmettelyn kautta. Kurssilla perehdytään alle 5-vuotiaiden lasten luontoretkeilyyn ja retkien ohjaamisen taitoihin Metsämörrin hengessä. Vetäjänä Suomen metsämörritoiminnan uranuurtaja Gunilla Cavonius. Hinta 55, vantaalaisten päiväkotien ja koulujen henkilökunnalle 45. Hinta sisältää opetuksen sekä lounaan ja kahvit. Lintukurssi ti 6.5. klo Kurssi antaa eväitä tavallisimpien lintujen, etenkin värikkäiden ja kookkaiden vesilintujen tunnistukseen, neuvoo hyviä retkikohteita ja rohkaisee lähtemään retkelle lapsiryhmän kanssa. Kurssi on suunnattu etenkin varhaiskasvattajien luontokasvatustyöhön, mutta kurssi sopii myös peruskoulun opettajille ja muille linnuista kiinnostuneille. Ohjaajina toimivat Vantaan luontokoulun opettajat Olli Viding ja Katja Lembidakis. Ota mukaan lämmin vaatetus ja omat retkieväät. Paikkana on helppo lintujen tarkkailukohde Suomenoja Espoossa, jossa lintuja pääsee näkemään lähietäisyydeltä. Tulo-ohje tulee wwwsivuille. Kurssi on maksuton. Uutta intoa metsämörritoimintaan la klo Uutta innostusta, taitoja ja vinkkejä mörritoimintaan päiväkodeille, perhepäivähoitajille ja muille metsämörristä kiinnostuneille. Hinta 65, vantaalaisten päiväkotien ja koulujen henkilökunnalle 55. Hinta sisältää opetuksen sekä lounaan ja kahvit Yrtti-iltapäivä ti 3.6. klo Kesäkuussa villiyrtit ovat rehevimmillään pihapiireissä ja lähimetsissä. Puutarhuri-taiteilija Marja Caloniuksen johdolla tutustutaan tärkeimpiin ravinto- ja lääkeyrtteihin ja opitaan niiden tunnistaminen ja käyttö. Sopii kaikille yrteistä kiinnostuneille, myös opettajille antamaan virikkeitä luonto-opetukseen! Ota oma kori yrttien keräykseen mukaan, jos sinulla on. Kurssin hinta on 10 ja se sisältää opetuksen ja yrttipitoisen iltapalan. Luontotaiteilijat Lasten päivätaideleiri ti-pe Luontotaiteilijat on tarkoitettu 7-13-vuotiaille, joita kiinnostaa luonto ja taideilmaisu. Kurssi pidetään luontokoululla ti-pe klo Hinta 76 sisältää ohjauksen, materiaalit, lounaan, välipalan ja retken Härmälän maatilalle, ohjaajina kuvataideopettajat/ taideterapeutit Anu Torikka ja Tea Warinowski-Kallio. Leiri toteutetaan päiväleirinä Vantaan luontokoululla. Järvenpään ympäristöyhdistys Trooppisten puutarhakasvien ilta ke 9.4. klo Järvenpää-talon Venla-kabinetissa, Hallintokatu 4 (rautatieasemaa vastapäätä). Esitelmä ja kuvia: toimittaja Jouko Antere. Kevään bussiretki la "Jäsentenväliset" eli yhdistyksen jäsenten tutustumispiknik Suomen luonnonsuojeluliiton juhlavuoden kunniaksi Järvenpään Rantapuistossa keltaisen Kolmisoinnun vaiheilla to 5.6. klo 18 lähtien. Ota mukaan eväskori ja tule katsomaan, keitä muita yhdistykseesi kuuluu! Luonnonkukkien päivän retki su klo 13. Tarkemmat tiedot tapahtumista sekä kevään ja kesän linturetkistä myöhemmin: tai puh (Kaija Niitepõld) Inkoon-Siuntion ympäristöyhdistys Kevätretket: Ingarskilan keidassuo, Inkoo Kokoontuminen: Tähtelän tienhaarassa, Bensa-asema 51:n pihassa klo Linturetki Inkoon Kopparnäsin lintutornille ja rannikolle. Kokoontuminen Degerbyn Aktian pihassa klo Ketokukat ja hyönteiset, Kokkilan keto,lohja. Kokoontuminen Siuntion kirjaston edessä klo 10 Lisätietoja: Yrjö Kokkonen, Mäntsälän luonnonsuojeluyhdistys Tulvaretki Kanteleenjärvelle Pukkilaan tehdään lauantaina Lähtöaika Mäntsälästä on klo 9. Sitovaa ilmoittautumista pyydetään ke mennessä, jotta kulkujärjestelyt voidaan tehdä järkevästi joko linja-autolla tai kimppakyydein. Hinta selviää vasta, kun osallistujamäärä on tiedossa. Ilmoittautumiset Olli Elolle, puh Bussiretki läntisen Uudenmaan kulttuuri- ja luontokohteisiin toteutetaan sunnuntaina 7.9. Lähtö on klo 8 Mäntsälästä, paluu noin klo 18. Reittisuunnitelmana on Mäntsälä Kopparnäs Karjaa Brobacka/Lepinjärvi Sammatti ruokailu/paikkarin torppa Karkalin luonnonpuisto Nuuksion kansallispuisto. Täsmätiedot hintoineen selviävät, kunhan ilmoittautumiset on tehty - mahdollisimman pian, puh Äitienpäivätapahtuma Kotojärvi Isosuon Natura-alueella järjestetään sunnuntaina klo Luonnonkukkien päivän retki järjestetään sunnuntaina Sandberginpellolla Elina ja Matti Vuoren johdolla. KYMENLAAKSO Kotkan luonto Nuukuusviikolla Otsolan kirjastolla näyttely "Ekologinen selkäreppu". Lisätietoja: Tarja Kemppainen, Keväiset siivoustalkoot Langinkosken ympäristössä torstaina 8.5. Tapaaminen Langinkoskentien sillan kupeessa olevalla parkkipaikalla klo Talkoolaisille tarjolla hyvän mielen ja hyötyliikunnan lisäksi hanskoja, jätesäkkejä sekä virvokkeita! Lisätietoja: Annika Aalto, Pohjois-Kymen Luonto ry Arktika-retki Ulko-Tammioon. lähtö klo 9.00 Kotkan Sapokasta ja paluu samaan paikkaan klo Mahdollisuus varata ruoka,saarella myös hyviä nuotiopaikkoja. hinnat: aikuiset 20,lapset (7-17) 10, ruokailu aikuiset 10 ja 5 lapset (5-12). Ilmoittautuminen piiritoimistoon 9.5.mennessä , kymenlaakso@sll.fi Koko perheen kevätretki Helsinkiin 24.5., käydään kasvitieteellisessä puutarhassa sekä eläintieteellisessä museossa. Lähtö klo 8.00 Kouvolan linja-autoasemalta ja paluu samaan paikkaan klo Hinnat ei vielä selvillä,katsotaan kuinka paljon lähtijöitä. Ilmoittautuminen ja tiedustelu piiritoimisto: , kymenlaakso@sll.fi Nuukuusviikolla näyttely Kouvolan pääkirjastossa, Luontokukkien päivä, retki 15.6., kohde avoin seuraa paikallislehtiä PIRKANMAA Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri Piirin retkipäivä liiton 70-vuotisjuhlien merkeissä. Lähtö klo 9 Keskustorin Vanhan kirkon pysäkiltä. Klo 12 tutustuminen metsien suojelua esittelevään Polkuja metsään-näyttelyyn Parkanon Metsämuseossa. Iltapäivällä retki läheiselle Alkkiavuorelle. Paluumatkalle lähdetään klo 17. Maastovarustus. Hinta 20 sisältää kuljetukset, opastuksen ja ruokailun talkooleiri Seitsemisen kansallispuistossa Metsähallituksen Etelä-Suomen luontopalvelujen kanssa. Tiedustelut ja ilmoittautumiset piirin toimistoon Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry , pirkanmaa@sll.fi, kaija.helle@sll.fi Varastokatu 3 A 4. krs, Tampere Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys Tysy kokoustaa 8.4. ja klo 17. Kokoukset osoitteessa Varastokatu 3, 4 krs Tampere. Tysy tarjoaa kokouseväät. Myös hallituksen kokoukset ovat avoimia kaikille, siis lämpimästi tervetuloa! Lisätietoja: sari.poutiainen@uta.fi Siivoustalkoot Myllypuron luonnonsuojelualueella toukokuussa jolloin alue on kauneimmillaan. Tule katsomaan keväistä kasviloistoa ja mielenkiintoista selkärangatonlajistoa! Lisätietoja: jlehmus@ suomi24.fi Lisätietoja tampereen seudun retkistä: Pyöräretki Nokian kaakkurijärville Tampereen ympäristönsuojeluyhdistyksen ja Tampereen polkupyöräilijöiden yhteinen retki Nokian Kaakkurijärville lauantaina Kaakkurijärvet kuuluvat Naturaan ja Pirkanmaan maakuntakaavaehdotuksessa alue on osa maakunnallisesti merkittävää yhtenäistä luontokokonaisuutta. Matkalla ajetaan arvokkaiden Tohlopinjärven ja Myllypuron luonnonsuojelualueiden läpi. Retkelle mukaan omat eväät. Lisätietoja: Pekka Tahkola: pekka.tahkola@tut.fi Tampereen polkupyöräilijät ry. Sari Poutiainen: sari.poutiainen@uta.fi Perinteinen linturetki Porin ja lähiympäristön kohteille. Lähtö klo 8 Keskustorin Vanhan kirkon pysäkiltä. Mukaan eväät ja lämmin vaatetus. Oppaana Peter Uppstu. Hinta liiton jäseniltä 25 ja muilta 30 Nokian Luonto Lintukoulu retki Parikkalan Siikalahden lintuparatiisiin yölaulajien merkeissä. Pikkubussi lähtee Nokialta pe klo 15 ja palaa la klo 19 mennessä. Telttamajoitus ja ruokailut omakustanteisesti. Bussimatkan hinta 70. Tiedustelut ja sitovat ilmoittautumiset 5.5. mennessä Anne Viitalaakso-Kaasalainen puh tai anni.kaasalainen@koti. soon.fi tai Kaija Helle, tai kaija.helle@sll.fi. Retki järjestetään yhdessä Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry:n kanssa.

12 norpan menot norpan menot 22 luonnonsuojelija 2/2008 luonnonsuojelija 2/ tapahtumat nuukuusviikko Vammalan ja Äetsän ympäristöyhdistys Koko perheen linturetki Ekojärven lintutornille su Lähtö bussilla Vammalan linja-autoasemalta klo 10, paluu n. klo 15. Ota mukaan evästä, tornin vieressä on myös nuotiopaikka. Ilmoittautumiset bussikyytiin Eveliina Asikaiselle tai kopteri.net. Luonnonkukkien päivän retki Kokemäen Köysikoskelle su Lähtö bussilla Vammalan linja-autoasemalta klo 9.30, paluu n. klo 15. Ota mukaan sään mukaiset varusteet ja evästä. Oppaina FT Juha Suominen ja FM Eveliina Asikainen. Ilmoittautumiset bussikyytiin Eveliina Asikaiselle tai eveliina. Pirkkalan ympäristöyhdistys Su retki Parkanoon Metsiensuojelunäyttelyyn ja sitä ennen ja jälkeen Sarkilajärven lintutornille. Kimppakyydillä kunnantalon parkkipaikalta klo 05:00. Km-korvaus kuljettajalle. Ti retki Pirkkalan luonnonsuojelualueille. Kimppakyydillä kunnantalon parkkipaikalta klo 17:30. (Säävaraus: to 15.5.) Su linturetki Pirkkalaan POL- KUPYÖRILLÄ (voi tulla autollakin, lähtö kunnantalon parkkipaikalta klo 05:00 puh Su Luonnonkukanpäivä retki Pulkajärvelle, kimppakyydillä kunnantalon parkkipaikalta klo 9:00. ETELÄ-SAVO Suur-Savon luonnonsuojeluyhdistys Linturetki Parikkalan Siikalahdelle lauantaina Lähtö tilausbussilla klo Mikkelistä kirjaston pysäkiltä (Porrassalmenk.), paluu n. klo Hinta 10 / jäsen ja 20 / ei-jäsen. Omat eväät ja säänmukainen varustus mukaan. Tiedustelut ja ilmoittautuminen Aune Niiranen, p , Luonnonkukkienpäivän retki sunnuntaina klo Sairilan niityllä. Kokoontuminen Sairilan koulun alapuolisella parkkipaikalla. Säänmukainen varustus, hyttyssuoja ja janojuomaa mukaan.tiedustelut Aune Niiranen, p , KESKI-SUOMI Laukaan seudun luonto Linturetket: Vuonteen pellot aamuretki kimppakyydein Hankasalmen Keskisenlampi aamuretki kimppakyydein Konneveden Pyhäjärvi 10.5., puolenpäivänretki bussilla, jolloin lähtö Laukaan matkahuollosta ja kyytiin pääsee matkan varrelta, koukataan Konneveden kylän kautta tarvittaessa. Luonnonkukkapäivänä kukkaretki, kohde vielä avoin. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: PJ Anna Bagge, p , anna.bagge@avoin.jyu.fi Keurusseudun Luonnonystävät Su klo 9.00 joutsenretki Pe klo koskiretki Pihlajaveden Pihlaiskoskelle Su klo lintujen kevätmuuton havainnointia Haapamäen Riihon uudesta lintutornista ja Keuruun Lihjamon Huutovuorelta (Suomenselän lintutieteellisen yhdistyksen vuotuinen tapahtuma) Pe klo suurien puitten retki Pihlajaveden Pyörkkilän ja Mäkelän suurille kuusille Pe 2.5. klo lintutorniretki Kolhon Käkijärven tornille La 3.5. klo 5-13 "Tornien taisto", SSL- TYn/valtakunnallinen lintujen bongauskilpailu, paikat ilmoitetaan myöhemmin. Lintutornit Keuruulla tai Multialla Su 4.5. klo 8-16 susivaellus Huhkojärven ja Limpsinginrotkon komeissa maisemissa. N. 10 km osin polutonta metsää. Pe 9.5. klo suoretki uhanalaiselle Asunnan Lempaatsuolle pe klo retki kirkasvetiselle Lapinkankaan Valkeiselle La klo 8-16 yhdistyksen kevätretki linja-autolla mahd. Viitasaaren Hein suvannolle. Ennakkoilmoittautuminen. Pe klo vanhan metsän retki Multian Raatokankaalle La klo yölaulajalintujen kuunteluretki parhaille lintuniityille Pe klo taivaanrantojen tiirailuretki Multian Tervavuorelle (Keski- Suomen toiseksi korkein vuori) Pe 6.6. klo lähiluontoretki Äänelän vanhaan metsään Su klo luonnonkukkien retki sen hetken kauneimmalle kedolle. Retkille lähdetään kimppakyydein Keuruun linja-autoasemalta. Omat eväät, retkivarustus. Tarjolla aina lintu-, kasviym. luonto-opastusta. Lisätietoja Jouko Pihlainen ja Pertti Sulkava Tervetuloa! POHJOIS-SAVO Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys Kirjailija Jukka Parkkinen kertoo "Laulujoutsenesta ja Yrjö Kokon tuotannosta" torstaina klo 18 Kuopion kaupunginkirjaston luentosalissa. Tervetuloa kuuntelemaan. Vapaa pääsy. Korvasieniretkiä Kuopion lähistölle järjestetään la ja 24.5, mikäli löytyy riittävästi innokkaita lähtijöitä. Kysy retkistä ja muustakin toiminnasta seuran pj. Kirsti Eskeliseltä, p Varkauden Luonnonystävät Perinteinen luonto- ja ympäristöviikko Varkauden kirjastossa Varkauden Luonnonystävien sääntömääräinen kevätkokous Varkauden Kirjaston auditoriossa klo Kevätkokousasioiden lisäksi käsitellään sääntöjen muuttaminen. Kokouksen jälkeen klo Allan Nyyssösen kuvaesitys Varanginvuonon luonnosta klo lintutorniopastusta Varkauden Ruokojärven lintutornilla. Lintujen tarkkailun ohessa voit nauttia nuotiokahvit! 3.5. klo lintutorniopastusta Varkauden Ruokojärven lintutornilla.varkauden Luonnonystävien joukkue osallistuu samalla myös valtakunnalliseen Tornien taistoon klo Tule kannustamaan joukkuetta! SLL täyttää 70 vuotta. Varkauden Ruokojärven lintutornilla on klo Varkauden kaupungin viherympäristön ja Luonnonystävien yhteinen Tutustu lintutorniin-tapahtuma. Nuotiokahvit pullan kera. Ulla-mummon yrttiklinikka Vekara Varkaus tapahtuman yhteydessä Lisätietoja: pj Hannu Räsänen, Varkauden Luonnonystävien nettisivut avattu osoitteessa ETELÄ-KARJALA Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri Juhlavuoden näyttely Taru saimaannorpasta on esillä viidellä paikkakunnalla vuoden 2008 aikana: Lappeenranta: Vihreä makasiini, Linnoitus Puumala: Höyrylaiva Wennon ruuma, Puumalan satama Mikkeli: Mikkeli-sali, maakuntakirjasto Rantasalmi: Linnansaaren luontokeskus Oskari Imatra: Käytävägalleria, Kulttuurikeskus Luumäen Luonto Retki Hietamiehen metsään Lähtö 6-tien varrelta Luumäeltä, Somerharjun p-paikalta klo 13.00, josta jatkamme yhdessä matkaa metsään. Sari Autere Imatran seudun luonnonsuojeluyhdistys Vuoksen linturetki lauantaina klo 9 alkaen. Kokoontuminen Imatran keskusaseman kupeessa sijaitsevalle lintutaululle, josta patikoidaan Vuoksen rantamille. Seppo Pousi ja Jaana Karttunen Imatran seudun luonnonsuojeluyhdistyksestä opastavat Vuoksen lintujen pariin. Retki sopii hyvin mm. lapsiperheille. Luonto- ja ympäristöviikko Imatran kaupungin pääkirjaston käytävägalleriassa Lähiluonto tutuksi näyttely. Viikon aikana pyritään myös järjestämään opastettuja kierroksia lähialueen luontopoluille. Ohjelmasta tarkemmin Uutisvuoksen tapahtumatiedoissa huhtikuun alussa. Veneretki Ruokolahden Kytösensaareen pyritään järjestämään joko tai yhteistyössä Imatran kaupungin ympäristötoimen kanssa. Yölaulajaretki lauantaina 7.6., kokoontuminen klo 21 Imatran Tainionkosken vanhalle torille. Retki suuntautuu kimppakyydein Vuoksen rantamilta Joutsenon suuntaan. Oppaana toimii Seppo Pousi Imatran seudun luonnonsuojeluyhdistyksestä. Päiväperhosretki lauantaina 14.6., kokoontuminen klo 13 Joutsenon Korvenkylässä Karjalan Portin pihalla. Retken kohteena on Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutin tutkimuskohde Aholan tien varressa. Mikäli sää ei suosi perhosia (aurinkoa tarvitaan!), oppaana Tämä kaveri on saanut keskiruumiiseensa siitepölystä hyvän suojavärin. Pistiäisiä ja muita kukilla vierailevia hyönteisiä sekä ketokasveja nähdään ja opitaan tuntemaan Inkoon-Siuntion ympäristöyhdistyksen Ketokukat ja hyönteiset -retkellä Lohjalla kuva: seppo parkkinen toimiva Kimmo Saarinen Imatran seudun luonnonsuojeluyhdistyksestä kertoo hoitokohteen niittykasvillisuudesta. Kumisaappaat matkaan. Luonnonkukkien päivän kasviretki sunnuntaina Imatran Neitsytniemen kartanon maille. Kokoontuminen kartanon parkkipaikalla klo 10, oppaana toimii Juha Jantunen Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutista. Retken järjestää Imatran seudun luonnonsuojeluyhdistys. Lisätietoja: Kimmo Saarinen, POHJOIS-KARJALA Joensuun seudun luonnonystävät Su 30.3 Eläinkokoelmat lapsiperheille Biologian laitoksella klo Tapaaminen Biologian laitoksen aulassa klo Ohjelmaa tarjolla myös aikuisille. Su 20.4 Kaatopaikkaretki klo 10-13, tapaaminen kaatopaikan portilla klo 10 (Säävaraus, toinen vaihtoehto su 27.4) Retken vetää lintuharrastaja ja lokkien tuntija Risto Juvaste. Kysy lisää kimppakyydeistä Krisse Hämäläinen , krisse.hamalainen@gmail.com viikonloppuretki Polvijärvelle. Lisätiedot ja ilmoittautumiset ursula. strandberg@gmail.com POHJANMAA Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ja Etelä-Pohjanmaan luonnonsuojeluyhdistys Su 4.5 Suuri Suoretki Seinäjoella. Retki on kaikille avoin! Ohjelma: Kokoontuminen Seinäjoen Matkakeskuksen parkkipaikalla klo 9.00 ( Juna Vaasasta lähtee 7.40 ja on Seinäjoella 8.38) bussikuljetus Seinäjoen Sahannevan reunaan (bussikuljetus maksuton). Vaellamme rauhalliseen tahtiin Sahannevan-Honkanevan- Teerinevan-Karvasuon halki. Vaelluksen pituus noin 10 km, myös osallistuminen lyhyemmälle lenkille mahdollinen. Omat eväät ja suokelpoinen varustus. Retkellä nautitaan keväisestä suoluonnosta ja juhlistetaan SLL:n juhlavuotta. Retken jälkeen bussikuljetus Matkakeskuksen pihaan. Ilmoittautuminen ja lisätietoja 27.4 mennessä: Hannu Tuomisto p hannu.tuomisto@edu.seinajoki.fi Vaasan ympäristöseura Ympäristöseuran tapahtumat ovat avoimia kaikille, niin jäsenille kuin muillekin luonnon ystäville. Tapahtumat löytyvät myös nettisivuiltamme Myös sähköpostilistalla tiedotetaan ajankohtaisista tapahtumista ja asioista. Sähköpostilistalle voit liittyä ottamalla yhteyttä osoitteeseen: vaasan.ymparistoseura@gmail.com. Kevätkokous tiistaina 8. huhtikuuta klo 18 Sateenkaaritalolla (Tiilikasarmi, Kasarmintori 8). Käsitellään sääntömääräiset asiat eli toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen hyväksyminen sekä ylimääräisenä asiana sääntömuutos koskien sääntöjen pykälää 4 Jäsenyys. Sääntömuutos koskee uutta jäsenlajia, opiskelijajäsenyyttä. Kokouksen jälkeen n. klo 18:30 kertoo Eero Murtomäki kokemuksistaan Alaskan intiaanien parissa. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! vietetään valtakunnallista Nuukuusviikkoa, jolloin pohditaan kotitalouksien luonnonvarojen kulutusta. Vaasan pääkirjastossa on aiheeseen liittyvä näyttely. Samalla on myös valtakunnallinen Luonto- ja ympäristöviikko, jolloin esittelemme toimintaamme sekä 70-vuotiasta luonnonsuojeluliittoa pääkirjaston luonnontieteiden osastolla. To retki Björköbyhyn kalojen kevätkutua seuraamaan. Lähtö bussilla Kaupungintalon edestä klo 18. Oppaanamme on luontopedagogi Vesa Heinonen. Osallistumismaksu 5 seuran jäseniltä, 10 muilta, lapsille ilmainen. Jos kalakutu on jo päättynyt, voimme ottaa kiikarit mukaan ja tarkkailla lintuja ja nauttia yhteisestä retkestä merellisessä luonnossa. Yhteyshenkilö: Liisa Ovaska, liisaovaska@kolumbus.fi La olemme mukana Mahdollisuuksien torilla Vaasan torilla klo , ks. La Juhlaretki Merenkurkun rannoille. Suomen luonnonsuojeluliitto on toiminut jo 70 vuotta ja Vaasan ympäristöseura 30. Juhlan kunniaksi retkeilemme Björkön metsä- ja rantapoluilla: Svedjehamn Bodvattnet Långgrund Korsbådafjärden StoraSegelsören StoraLångraden Slåttskäret Rönnskäret Kvicksund Hamnskata. Juhlavaelluksen kokonaispituus on 13 km ja siihen sisältyy monia "luonnollisia" erilliskohteita. Mitä tapahtuu luonnossa, kun maa kohoaa merestä? Millaisina näkyvät nyt degeer-moreenit, glojärvet ja flada-lahdet? Mitä merikotkille kuuluu? Millainen on ns. perinnemaisema eli hoidettu biotooppi? Missä Merenkurkun vesilinnut elävät, pesivät ja kuolevat? Miksi tämä saaristo ju(h)listettiin Maailmanperintökohteeksi ja Natura-alueeksi? Maasto on epätasainen ja kivikkoinen, joten tukevat kengät ovat tarpeen. Mantereen ja saarten välit kuljetaan veneellä. On muistettava myös varautua sateeseen ja hyttysiin. Omat eväät ovat tarpeen pysähtyessämme nuotiopaikoille. Ilmoittautuminen mennessä + lisätietoja: k.koskimies@pp.inet.fi tai Juhlan kunniaksi retki on SLL:n ja NoM:in jäsenille ilmainen, muille 30. Kesän luontoleirit: Lastenleiri Kaksikielinen perheleiri Kesä ja kukkaset! Luonnonkukkien päivää vietetään tänä vuonna Luvassa runsaasti opastettuja retkiä ja jatkoa viimevuotiselle pihakasviretkeilylle. Ilmoittaudu retkenvetäjäksi mennessä! Lisätietoja: retkikoordinaattori Sinikka Kunttu p sinikka.kunttu@sll.fi Lastenleiri. Kaikki leirit järjestetään Mustasaaren Sommarössä yhdessä Luonto-Liiton Pohjanmaan piirin kanssa. Ensimmäinen lastenleiri on painotetusti hieman vanhemmille lapsille (10 14v.) ja jälkimmäinen pienemmille (7 10v.), mutta joustamme kyllä ikärajoissa, jos on esim. sisaruksia, jotka haluavat samalle leirille. Lisätiedot ja hinnat + ilmoittautumiset mennessä: /Anna tai polp@luontoliitto.fi. Katso myös Su Luonnonkukkapäivän retki Onkilahden rannoille. Kokoonnutaan Wärstilän P-paikalla klo 12. Kokkolanseudun luonto Kokkolanseudun luonnon kokous ja retki to Öjassa Långvikenin laavulla. Yhteislähtö Kokkolan Mannerheiminaukiolta klo 17.30, josta mahdollista saada kyytejä. Laavulla nuotiopaikka. Tutustutaan myös järveä ympäröiviin metsiin ja vaellusreittiin. Lisätietoja Antti Tuominen p Lumene-hankkeen taimenpurojen kunnostusleirit ja -talkoot käynnistyvät kesän aikana. Kaksi kunnostuskohdetta Pohjanmaan ja kaksi Satakunnan puolella. Kesto noin 4-5 pv/leiri. Osa leireistä sis. täyden ylöspidon ja majoituksen ym. toimintaa, täysin ilmaiseksi. Tarkemmat ajankohdat selviävät kesän aikana. Innokkaita talkoilijoita otetaan mukaan koko ajan. Jos vaikutti kiinnostavalta, ota yhteyttä! Piirisihteeri Teemu Tuovinen Lapuan ympäristöyhdistys La klo Kierrätyspäivä Lapuan Nuorisotalolla teemalla "tuo tullessasi vie mennessäsi". Kaikki ehjä, puhdas ja yhden henkilön kantama tavara otetaan vastaan. Lisätietoja Liisa tai Raija La klo linturetki Alajoelle. Lisätietoja Sepolta POHJOIS-POHJANMAA Oulun luonnonsuojeluyhdistys Retkiohjelma: Katso ajankohtainen ohjelma netistä: tai OLSYn info-pisteistä: Vassuska (Kauppahalli), Robert's Coffee, Earth Collection Shop (Hallituskatu 30), K-Supermarket Välivainio, K-Supermarket Joutsensilta, kaupungin pääkirjaston ATK-piste, Valve (ent. Nuku), yliopiston keskusaula. Vaikuttavan kirjoittamisen opintopiiri - tule mukaan! Kampanjoita ajankohtaisista ympäristöaiheista. OLSYn vuosikokous ti klo 18 Meriheinän päiväkodilla, Koskitie 2 Hannu Karvonen Kempeleen-Oulunsalon luonnonsuojeluyhdistys vietetään Nuukuusviikkoa kulutuskriittisten näyttelyiden merkeissä Kempeleen ja Oulunsalon pääkirjastoissa. kimmo härjämäki klo yhdistyksen joukkue osallistuu valtakunnaliseen Tornien Taisto -lintuharrastustapahtumaan Oulunsalon Akionlahden lintutornilla. Kaikki ovat tervetulleita mukaan havainnoimaan tai kannustamaan Luonnonkukkien päivänä yhdistys järjestää kasviretken toimialueellaan. Tarkemmat tiedot myöhemmin. Yhdistyksen uudet internetsivut löytyvät osoitteesta: Yhteystiedot: Heini Hyvärinen , heihyv@utu.fi LAPPI Sompion Luonnonystävät Suomen luonnonsuojeluliitto sai uuden luonnonsuojeluyhdistyksen Itä-Lappiin, kun Sompion Luonnonystävät käynnisti toimintansa. Perustava kokous pidettiin Sodankylässä viime viikolla. Yhdistyksen toiminta-alue käsittää Sodankylän ja Savukosken kunnat, joiden alueilla toimineet vanhat luonnonsuojeluyhdistykset purettiin uuden yhdistyksen tieltä. Uusi yhdistys koettiin tarpeelliseksi, koska alueella on useita kunnanrajat ylittäviä ympäristöön vaikuttavia hankkeita. Niihin vaikuttamisen lisäksi yhdistys jatkaa luontoharrastuksen perinteitä järjestämällä mm. retkiä ja lintubongauskisoja. Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin Eila Ylilokka Savukoskelta. Hallitukseen valittiin Marja-Leena Holappa, Ossi Pihajoki, Leena Postila, Tuija Terämaa ja Venla Väisänen. Lisätiedot: Sompion Luonnonystävien puheenjohtaja Eila Ylilokka tai luonnonsuojelupiirin aluepäällikkö Tuula Leskinen Inarin Luonnonystävät Linturetki Utsjoen Sulaojalle. Lähtö Ivalon linja-autoasemalta 8.00 ja Inarin postin edestä Mukaan omat eväät, säähän sopiva vaatetus sekä kiikari. Osallistumismaksu 20, jäsenet 15. Ilmoittautuminen Esko Sirjola Vesa Luhta Bussiretki Varanginvuonolle. Yöpyminen Pykeijassa. Matkalla tutustumaan alueen kasveihin, lintuihin sekä moniin museoihin. Osallistumismaksu noin 50, tarkka hinta selviää myöhemmin. Ilmoittautuminen pakollinen Esko Sirjola , Vesa Luhta Kuusamon Luonnonystävät klo Pönttötalkoot. Tule valmistamaan pikkuystävillemme omia asuntoja! Paikkana Torangin koulun puutyöluokka. Pieni materiaalimaksu. Lisätiedot Jyrki Mäkelä, puh Tornien taisto klo Kaikki Kuusamon luonnon ystävät valloittamaan Vihtasalmen torni! klo Linturetki, lähtö kimppakyydein matkailuinfo Karhuntassun edestä. Vetäjänä Jyrki Mäkelä Perinteinen lastenleiri Näränkavaaran komeissa maisemissa, Närängän tilalla. Mukaan makuupussi, henk. koht.tarvikkeet,sään mukainen varustus ja reipas reissumieli! Yhden hengen hinta 8 jäsen/16 ei jäsen, koko perhe 16 jäsen/ 32 ei jäsenet. Sitova ilmoittautuminen ja maksu 30.5.mennessä. Puh Risto Sola. Kohteesta tietoja: Karhun katseluretki. Kohteena katselukoppi Kuntivaaran suunnalla. Yhdistyksen jäsenille hinta 55 /hlö (norm. 110 ). Väh. 9 hlön ryhmä & kimppakyydit. Lisätietoja Jyrki Mäkelä, puh Lintukurssi Ivalon lukion biologian luokassa klo 18. Lintujen tunnistamisoppia ja muutakin lintutietoa niin vasta-alkajille kuin edistyneemmillekin. Vetäjinä Esko Sirjola ja Vesa Luhta. LUONTO-LIITTO Uudenmaan piiri 5.4. Koko perheen opastettu retki Viikkiin. Lähtö Gardenian parkkipaikalta klo Retki kestää noin neljä tuntia. Lisätietoja ja ilmoittautumiset 3.4. mennessä Luppiin: lup@luontoliitto.fi tai Petro Pynnönen Kevätmuuton ihmeet - nuorten linturetki Jurmoon Pidennetyn viikonlopun retki karuun ulkosaaristoon. Tutustutaan kevään muuttajiin ja ihastellaan Jurmon saaren puutonta nummimaisemaa. Majoitumme telttoihin, joten lämmin makuupussi on tarpeen. Lähdemme Helsingistä bussilla torstaiaamuna ja palaamme sunnuntai-iltana kello Retken hinta: 40 Luonto-Liiton jäsenet, 60 muille + omat ruokakulut. Ilmoittautumiset 4.4. mennessä osoitteeseen lup@luontoliitto. fi tai Luonnonharrastusiltapäivä Viikissä. Tutustumme asiantuntijan kanssa rantaveden eliöihin ja kevään muuttolintutilanteeseen. Tapaaminen klo 17 Gardenian edessä Viikissä. Retki kestää noin kolme tuntia ja se sopii erityisen hyvin lapsiryhmien kanssa työskenteleville. Säänmukainen varustus. Retki on ilmainen. Ilmoittautumiset: lup-lapset@ luontoliitto.fi tai alkaen VILLIÄ RUOKAA -vihanneksia luonnosta -retkisarja nuorille. LUP järjestää kesällä 2008 kolme villivihanneskurssia, joiden vetäjänä toimii alan vihkiytynyt harrastaja Ossi Kakko. Varhaiskevät on hyvää aikaa bongata syötäviä kasveja, mutta eväät vaihtuvat vuodenajan mukaan. Keskikesällä ja syksyllä on omat syötävänsä sekä kerättävät siemenet villivihannesretki Katajamäkeen Vilppulassa Tutustumme kevään luonnosta löytyviin syötäviin kasveihin ja niiden käyttöominaisuuksiin. Valmistamme ruokaa itse löytämistämme kasveista ja niiden eri osista. Aloittelevan villivihanneskerääjän on syytä varata matkaan Rekkakuormallisen verran repun täytettä Keskivertosuomalaisen ekologinen selkäreppu painaa 40 tonnia. Saman verran mahtuu lastia täyteen rekka-autoon. Eniten reppua täyttävät asuminen, liikenne, matkailu ja syöminen. Kotitalouksien ekologisia selkäreppuja on laskettu Suomen luonnonsuojeluliiton KotiMIPS-tutkimushankkeessa, ja aihetta pohditaan myös Kierrätysliikkeen Nuukuusviikolla. KotiMIPS -hankkeessa on muun muussa selvinnyt, että kotitalouksien väliset kulutuserot ovat huimia, jopa kymmenkertaisia. Pienennyspotentiaalia kotitalouksien kulutuksesta siis löytyy. Niin pitääkin, sillä tulevaisuudessa meidän on tultava toimeen kymmenyksellä siitä materiaalien kulutuksesta, mitä nyt käytämme. Repun kokoon voi vaikuttaa (luonnonvarojen säästö kg/hlö/vuosi) Työmatkat auton sijaan bussilla (3000 kg) Lyhyet asiointimatkat auton sijaan pyörällä (2000 kg) Muutto pienempään asuntoon (38 m2 -> 25 m2/hlö) (1900 kg) Huonelämpötilan vähentäminen kahdella asteella uudessa pienemmässä asunnossa (1850 kg) Siirtyminen kasvissyöjäksi (1600 kg) Lämpimän veden kulutuksen vähentäminen 20 % (14 litraa vuorokaudessa) (200 kg) Kodin kalusteiden hankinta kirpputorilta (200 kg) Yhteensä kg eli yli 25 % kokonaiskulutuksesta testi Kannatko mukanasi kiikarikoteloa, reppujakkaraa vai rinkkaa? 1. Jos kotini pinta-ala jaetaan perheenjäsenten kesken, kullakin on tilaa a) alle 25 m2. b) m2. c) yli 40 m2. 2. Kodissani on ekosähkö a) kyllä b) ei vielä, mutta se on vakavassa harkinnassa c) ei, tuskin tuleekaan 3. Töihin ja harrastuksiin kuljen yleensä a) pyörällä tai kävellen b) julkisilla kulkuneuvoilla tai kimppakyydillä c) yksin autolla 4. Suihkussa peseydyn nopeasti a) ja katkaisen veden valumisen saippuoinnin ajaksi b) ja laulan veden lorinan tahtiin koko operaation ajan c) mutta peseytymisen jälkeen jään vielä nauttimaan höyryävästä vedestä 5. Syön lihaa a) en ollenkaan b) muutaman kerran viikossa c) joka päivä 6. Jääkaapissani a) ei ole vanhaksi menevää ruokaa, vaan ostan ruokaa sen verran kuin sitä syön b) on toisinaan homeeseen peittyneitä ruokia, joita nakkelen bioroskiin c) asuu mysteeri, sillä en ole aivan varma, miltä vuodelta hyllyjen perimmäiset tavarat ovat 7. Katsottuani televisiota sammutan sen ja digiboksin kokonaan, en vain kaukosäätimestä a) aina b) joskus c) en koskaan 8. Kännykkäni on a) hankittu käytettynä ja teipattu kasaan b) vanhempi kuin kaksi vuotta c) aina uusinta mallia 9. Käyn vaateostoksilla a) kirpputoreilla ja kavereiden vaatekaapilla b) vaatekaupoissa ja kirpputoreilla c) vain vaatekaupoissa Katso testin tulokset seuraavalta sivulta. Sini Veuro

13 24 luonnonsuojelija 2/2008 norpan menot retkikalenteri 2008 luonnonsuojelija 2/ TALKOOLEIRIT SAARISTOMERELLÄ Tule mukaan tekemään käytännön työtä luonnon hyväksi ja samalla nauttimaan saariston kauneudesta Saaristomeren luontokoulun ja Saaristomeren kansallispuiston vuotuisilla talkooleireillä. Leirit järjestetään kansallispuiston kulttuurimaisema kohteissa Nauvossa. Kevätleiri 1-4 Toukokuuta (haravointityöt) Kesäleiri 7-13 Heinäkuuta (heinätyöt) Meiltä myös luontoretket ja leirikoulut. Luonto-Liiton nuortenretkellä Liesjärven kansallispuistoon 5.6. vieraillaan Korteniemen perinnetilalla. seppo parkkinen Lisätietoa ja tai puh: Luonto-Liiton leirikesä myös omaa retkievästä. Retken hinta on 20 + omat retkiruoat. Lisätietoja ja ilmoittautumiset viimeistään 2.5. mennessä: lup@luontoliitto.fi tai Perheretki Askolaan ja Porvooseen. Koko perheen retki järjestetään yhteistyössä Uudenmaan luonnonsuojelupiirin kanssa. Vierailemme Askolan hiidenkirnuilla ja Porvoon Hasselhomin luonnonsuojelualueella. Lähtö Helsingistä Rautatientorilta Mikonkadun tilausajopysäkiltä klo 10 ja paluu klo 17 samaan paikkaan. Hinta ( jäsenet/ei jäsenet) 20/40 perheelle, 10/15 aikuisille, 5/10 lapset yli 5v. Lisätietoja ja ilmoittautumiset viimeistään 14.5.: lup@luontoliitto.fi tai Saaristoristeily nuorille. Viiden tunnin risteily Tammisaaren ja Hangon saaristossa m/s Sadurialla. Mukaan mahtuu 30 ensin ilmoittautunutta. Unohtumaton risteily Tammisaaresta Tvärminneen kevään parhaaseen aikaan upeassa ja rauhallisessa saaristossa. Tammisaaressa pesivät lähes kaikki merilintulajimme, ja viimeiset arktiset muuttajat viilettävät pitkin Suomenlahden pohjoisreunaa kohti pohjoisia pesimäalueitaan. Lähtö klo 9.00 Nuorten Luontotalolta, paluu samaan paikkaan klo 17. Mukana saaristolinnuista tietävä opas. Hinta 20. Omat eväät ja säänmukainen varustus. Retki järjestetään yhteistyössä Nuorten Luontotalon kanssa. Ilmoittautumiset Lupin toimistoon: lup@luontoliitto.fi tai Nuortenretki Liesjärven kansallispuistoon. Kuljemme hiekkaisten rantojen ja jylhien metsien poikki Korteniemen perinnetilalle. Lähtö klo 9.00 Nuorten Luontotalolta, paluu samaan paikkaan klo 17. Mukana luonto-opas. Hinta 20. Omat eväät ja säänmukainen varustus. Retki järjestetään yhteistyössä Nuorten Luontotalon kanssa. Ilmoittautumiset Lupin toimistoon: lup@luontoliitto.fi tai Liittokokous Laukaalla Maailma kylässä festivaalit Helsingissä. Luonto-Liitto mukana tapahtuman luonnonsuojelukylässä. Kurssit Luontokerhon ohjaajan peruskurssi. Kurssilla opit yhdessä muiden samanhenkisten kanssa, mitä ympäristökasvatus on, miten sitä toteutat ja kuinka suunnittelet kerhokertoja. Tietenkään leikkejä unohtamatta! Kurssin käytyäsi sinulla on mahdollisuus vetää Luonto- Liiton kerhoja. Kurssi pidetään Helsingissä Nuorten Luontotalolla, osoitteessa Mechelininkatu 36. Hinta 30 Luonto- Liiton jäsenille ja 50 muille sisältää materiaalin ja ruokailut. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: lup-lapset@luontoliitto.fi tai p. (09) Luonto-Liiton leirinohjaajaja johtajakurssi Helsingissä. Kurssilla saat paljon käytännön tietoa leirin sujuvuuden, turvallisuuden ja viihtyvyyden varmistamiseksi, vinkkejä ohjelmiin ja erilaisiin ongelmatilanteisiin ja tapaat muita leirinohjaajia. Luonto-Liiton leirien ohjaajilta vaaditaan tämän koulutuksen käyminen. Kurssipaikka on Meriharjun huvila Vuosaaren Uutelassa, aivan meren rannalla Perheohjaajan jatkokurssi. Jatkokoulutus kesän perheiden luontoleirien ohjaajille ja perhekerhojen perustamista suunnitteleville. Perhekoulutuksen aiheita ovat: perheleirin ohjelma ja sen suunnittelun periaatteet, turvallisuus- ja vastuukysymykset. Viikonlopun hinta 40 jäsenille, 60 muille. Hinta sisältää ohjelman, majoituksen ja maukkaan kasvisruoan. Lisätietoja ja ilmoittautumiset lup@uontoliitto.fi tai p. (09) Leirikokkikurssi Nuuksion Kattilajärvellä. Leirikokkikurssilla käsitellään sekä teoriassa että käytännössä seuraavia asioita: ruokatarvikkeiden hankinta ja ruokalistojen suunnittelu, leiriruokailujen valmistaminen (suurkeittiö, nuotiokokkaus, soppatykin ja kaasukeittimen käyttö) ja työvaiheiden aikataulutus - erityisruokavaliot ja kasvisruoka sekä hygienia. Kurssin hinta on 30 Luonto-Liiton jäsenille ja 50 muille. Ilmoittautumiset ja lisätiedot ENY:n toimistoon eny@saunalahti.fi tai p. (09) Nuortenillat Nuortenillat joka torstai kello 18 Lupin kerhohuoneella Nuorten Luontotalolla, Mechelininkatu 36, Helsinki. Tarjolla on kevyttä syötävää, vaihtelevaa ohjelmaa, ja ennen kaikkea mahdollisuus tavata luppilaisia ja tutustua piirin toimintaan. Mukaan voit tulla, vaikket olisi Luonto- Liitosta koskaan kuullutkaan Luontotalon "Maapallon puolesta -illat". Missä kohtuus, siellä onni? Keskustelun innoittaja Eija Koski väittää, että onnellisuuden voi saavuttaa myös muuten kuin kuluttamalla Maakasvatusilta. Harjoitteita ja teoriaa. Tule kokemaan maakasvatuksen ihmeet, jotta voit hyödyntää niitä esimerkiksi kerhoissa Suoilta. Jämäkkä tietopaketti soiden luonnosta niiden kauneutta unohtamatta. Vetäjinä eri alojen asiantuntijoita. Susiryhmä vuosikokous Susiryhmän jäsenille ja susiryhmän toiminnasta kiinnostuneille avoin vuosikokous kello 14 Luonto-Liiton toimistolla. Sääntömääräisten asioiden lisäksi myös susiryhmän kuulumisia. Lisätietoja: susiryhma@luontoliitto.fi Vantaan Luonnonystävät Kevätseurantaretki Mustavuoreen ja Porvarinlahdelle. Kevätseurantaan osallistuminen ei tule tämän helpommaksi! Teemme keväisen retken Mustavuoren arvokkaalle lehtoalueelle ja Vantaan ainoalle merenrantakaistalle Porvarinlahden pohjukkaan. Havainnoimme kevään etenemistä kasveja ja lintuja bongaten. Tapaamme Mustavuoren ulkoilualueen Itäväylän puoleisella parkkipaikalla kello 10. Paikalle pääsee Helsingin busseilla 78 (Malmi-Vuosaari) ja 97 (Itäkeskus-Mellunmäki). Retken kesto muutaman tunnin ja kävelymatkaa kertynee noin 5km. Oppaina toimivat VaLun aktiivit ja retki on maksuton. Omat eväät ja säänmukainen varustus mukaan. Ilmoittautumiset ja tarkemmat Vantaan Luonnonystäviin. Voit hypätä mukaan toki ihan ilmoittamattakin! Ympäristövaikuttamisen ABCkurssi. Oletko huolestunut lähimetsäsi tilasta? Haluatko vaikuttaa suosikkipaikkasi kohtaloon, muttet ole tiennyt miten? Vastauksen tarjoaa VaLun ympäristövaikuttamiskurssi: asiantuntija Keijo Savolan johdolla tutustutaan lyhyesti jokamiehen käytettävissä olevaan keinovalikoimaan, siihen mihin suojelutoimilla pyritään ja mitä ovat suojelemisen arvoisia kohteita. Tilaisuus on maksuton. Koulutus järjestetään kello 18 Tonttulan Nuorisotalolla (Ratatie 2, Vantaa.) Ilmoitathan osallistumisestasi VaLun toimistolle: toimisto@ valu.fi tai Kankaanpainantaa. Painamme silkkipainotekniikalla VaLun paitoja ja kangaskasseja. Osallistu talkoisiin ja paina samalla mieleisesi kuvio omaan paitaasi Tonttulan nuorisotalolla Tikkurilan aseman vieressä (Ratatie 2) kello Vantaan Luonnonystävien hallituksen kokous ja syksyn toiminnan suunnittelu. Tarkempi ajankohta ja paikka apurahat!"#! $ % & ' ( ) * )$ ( " nuukuustestin tulokset varmistuu myöhemmin. Lisätiedot toimisto@valu.fi p. (09) Pyöräretki Herukkapurolle Alkavan kevään kunniaksi Vantaan Luonnonystävät suuntaa pyöräretkelle Herukkapuron lehtomaisemiin. Matkaa kertyy n. 20km suuntaansa. Poljemme rauhallista tahtia, joten osallistuaksesi sinun ei tarvitse olla kovakuntoinen. Perillä tutustumme jalan Herukkapuron luonnonsuojelualueen komeaan lehtoon. Lähtö Tonttulan nuorisotalon pihalta (Ratatie 2, puutalo Tikkurilan asemaa vastapäätä) klo 11. Omat eväät, pyörät ja varusteet mukaan! Oppaina toimivat VaLun aktiivit. Retki on maksuton, säävaraus. Voit hypätä mukaan toki ilmoittamattakin tai liittyä joukkoon vasta matkan varrella! Lisätiedot ja ilmoittautumiset: toimisto@ valu.fi tai p. (09) Räkärokki Tikkurilan Vernissassa kello Soittamassa Sydän Sydän, Vauva, Goon ja Hässäkkä. Liput 5 euroa. Järjestää nuortenryhmä Valunut Yölaulaja- ja lepakkoretki Viikkiin Kesäinen yö houkuttelee kuuntelemaan ja havaitsemaan yölaulajia ja lepakoita. Parhaiten näihin kiehtoviin lajeihin tutustuu Viikissä Vantaan Luonnonystävien retkellä. Lisätiedot tapaamispaikasta osoitteesta toimisto@valu.fi tai p. (09) Tulokset: Enimmäkseen a-vastauksia: Kiikarikotelo Hienoa nuukailua luonnonvarojen kulutuksessa! Testin mukainen luonnonvarojesi kulutus on reilut kg / vuosi. Enimmäkseen b-vastauksia: Reppujakkara Suuntasi on oikea. Jatka valintojasi ympäristöystävällisempään suuntaan. Testin mukainen luonnonvarojesi kulutus on luokkaa kg / vuosi. Enimmäkseen c-vastauksia: Rinkka Taakkasi on melkoinen. Katso vinkeistä, kuinka voit muuttaa elämäntapojasi ympäristöystävällisempään suuntaan. Testin mukainen luonnonvarojesi kulutus on vähintään kg / vuosi. Testi ei kerro kaikkea luonnonvarojen kulutuksestasi, vaan vain osan siitä. Lisätietoja: Keski-Suomen piiri Kessu osallistuu Nuukuusviikon viettoon. Seuraa ilmoittelua Kessu on mukana Mahdollisuuksien torilla Jyväskylässä, kävelykadun kompassilla kello Savo-Karjalan luontopiiri Reilun kaupan markkinat Mikkelin Kirkkopuistossa. SaKa mukana markkinoilla. Varsinais-Suomen piiri Koko perheen kevätseurantaretki Ruissalossa. Bongaamme yhdessä kevätseurannan lajeja. Retken oppaana lintuasiantuntija Ville Vasko. Kokoontuminen Ruissalon Tammenterhon edessä klo 10. Lisätietoja Immi Luona p tai immi.luona@nic.fi Lepakkoretki Rauvossa Retki alkaa bussin numero 13 päätepysäkiltä (Katariinanlaakson parkkipaikka) kello 22. Retken vetäjänä toimii Emma Kosonen. Lisätietoja Immi Luona: p tai immi.luona@nic.fi Lähde luontomatkalle! Luonnonsuojeluliiton juhlavuoden 2008 luonnonharrastuskursseilla retkeillään ulkosaaristosta Kainuun selkosille ja Lapin tuntureille. Järjestämme vuoden aikana kuusitoista 2 7 päivän pituista kurssia joilla painotetaan leppoisaa retkeilyä ja luonnonharrastusta. Tervetuloa mukaan nauttimaan luonnosta, mielenkiintoisista kohteista, hyvästä seurasta ja asiantuntevasta opastuksesta! Kevään tulo ulkosaaristoon (to ti) Lågskär, Ahvenanmaa Retki kylmänkestäville seikkailumielille! Retkellä tutustutaan alkukeväiseen Ahvenanmaahan ja erityisesti sen lintuihin. Retkikohteena on Lågskärin saari, joka sijaitsee ulkomerellä noin 20 km Maarianhaminasta etelään. Osallistujilta edellytetään toisaalta sopeutumista hyvin yksinkertaiseen majoitukseen ja kylmiin olosuhteisiin, toisaalta rentoon retkimeininkiin. Huonojen sääolojen sattuessa retken ohjelmaan voi tulla muutoksia lyhyelläkin varoitusajalla. Mukaan mahtuu 10 ensimmäistä, omat eväät mukaan. Oppaana: kokenut lintuharrastaja Harri Hölttä Hinta: jäsenet 80 / muut 100 Hinta sisältää: opastuksen vaatimattoman majoituksen lintuasemalla (oma lämmin makuupussi mukaan!), sekä matkat Turku Lågskär Turku Huom! Jos meno-/paluumatkalla on myrsky ja joudumme viettämään yön Maarianhaminassa, tulee tämä yö retkeläisten itsensä kustannettavaksi Kysy vapaita paikkoja! Retkeilyn peruskurssi (ke su) Stenbacka, Nuuksio. Perusasioita retkeilystä, suunnistamisesta, retkiruuasta, varusteista... Nuuksion 14-vuotiaassa kansallispuistossa. Opas: retkeilyn ammattilainen Raija Hentman Hinta: jäsenet 130 /muut 160 Hinta sisältää: opastuksen, majoituksen (oma makuupussi mukaan), aamupalan, lounaan, iltapäiväkahvin ja iltateen Imoittautumiset mennessä Viron lintuparatiisi: Matsalu (to su) Matsalu, Viro Toukokuu on paras aika tutustua Matsalun luontoon, sillä silloin on luonto kauneimmillaan ja alueella levähtää kymmeniä tuhansia joutsenia, hanhia ja vesilintuja. Matsalu onkin Euroopan tunnetuimpia lintukosteikkoja. Toukokuussa myös ensimmäiset kämmekät ja kevätesikot kukkivat. Retken aikana tutustumme Matsalun lintumaailmaan, joka on toukokuun puolivälissä mielenkiintoinen. Suuret hanhiparvet ovat todennäköisesti vielä paikalla tuoden rantaniityille ääntä ja elämää. Suomalaista säväyttävät paikalliset erikoisuudet, kuten kattohaikara, ristisorsa, mustapyrstökuiri, pikku-, riutta- ja mustatiira, pikkukiljukotka, niittysuohaukka, mustaleppälintu ja ruokosirkkalintu. Ensimmäiset kuhankeittäjät ja ruisrääkät ovat myös jo paikalla. Retken oppaat osaavat kertoa lintujen ja kasvien lisäksi kiinnostavia yksityiskohtia myös alueen kulttuurista ja elämänmenosta. Hinta: jäsenet 340 / muut 390 Hinta sisältää: Laivamatkat Helsinki Tallinna Helsinki, bussikuljetuksen ja suomenkielisen opastuksen Virossa, majoituksen, ruokailut ja veneretken Matsalun lahdelle. Ilmoittautumiset 9.4. mennessä Lehtokasveja ja kulttuuria Aulangolla (pe su) Luonnonkukkien viikonloppu! Tarunomaisella Aulangolla pääset tutustumaan luontoon historiallisessa ympäristössä. Aulangon puistometsä rakennuksineen on perustettu ja 1900-lukujen vaihteessa. Luonnonsuojelualueen sisältä löytyy niin näkötorni, rauniolinna, Kursseille ilmoittautuminen ja lisätiedot: Katja Viberg, katja.viberg@sll.fi aino hämäläinen Internetsivuilta löytyvät myös matkojen peruutusehdot. Kaikki kurssit järjestetään yhteistyössä OK-Opintokeskuksen kanssa. uimaranta kuin hienoa, puistomaista lehtometsääkin. Kurssin teemana ovat lehtokasvit ja niiden tunnistaminen. Tutustumme Aulangon luonnonsuojelualueeseen ja sen historiallisiin nähtävyyksiin koko päivän kestävällä retkellä. Ennen retkeilyä käymme läpi kasvintunnistuksen yleiset periaatteet, yleistä lehtolajistoa ja sunnuntaina vietämme kansainvälistä luonnonkukkapäivää kasviretkellä. Kurssi sopii kasviharrastusta aloittavalle ja kasveista kiinnostuneille. Oppaat: biologi, ympäristökasvattaja Aulikki Laine ja eräopas, luontokartoittaja Kaija Helle sekä sunnuntaina paikallisena oppaana Heli Jutila Hinta: jäsenet 100 / muut 120 Hinta sisältää opastuksen, majoituksen 4 hengen mökeissä sekä aamiaiset ja illallisen lauantaina Aulangon lomakylässä, ja retkieväät perjantai-illalle sekä lauantai ja sunnuntai päiville. Ilmoittautumiset mennessä Vaellus Virvatulten taipaleella Pohjois-Savossa (la ke) Suomen luonnonsuojeluliitto 70 vuotta juhlavaellus! Nelipäiväinen vaellus Tiilikkajärven kansallispuistoon ja sieltä edelleen Virvatulten taivalta Löytynsuon-Maamonsuon sekä Pumpulikirkon suojelualueen kautta Rautavaaran Metsäkartanoon. Opas: retkeilyn ammattilainen Raija Hentman Hinta: varmistuu myöhemmin ks. Ilmoittautumiset 5.5. mennessä

14 retkikalenteri 2008 yhteystiedot 26 luonnonsuojelija 2/2008 luonnonsuojelija 2/ Tunturikasvikurssi (la la) , Kilpisjärvi Kurssi TÄYNNÄ! Kysy peruutuspaikkoja Oppaat: Rauni Partanen ja Aino Hämäläinen. Hinta: jäsenet 360 / muut 400 Ahvenanmaan ympäripurjehdus kaljaasi Albanuksella (ke su) Purjehdus alkaa Maarianhaminasta ja sinne palaamme kierrettyämme myötäpäivään koko maakunnan. Matkalla tutustumme erityisesti pääsaaren pohjoispuoliseen luontoon ja kulttuuriin, jossa veneilysesonki ei tunnu häiritsevästi. Getan ja Brändön välinen saaristo muodostaa upean erämaakokonaisuuden. Reitistä tarkemmin: Tarkkailemme alueen linnustoa ja kasvillisuutta sekä otamme merestä näytteitä matkan ajan. Harjoittelemme kaljaasin purjehtimista perämiehen johdolla ja käymme läpi navigoinnin perusteita. Illan harrasteet, kuten jalkapallo ja kesävalssit, ovat kaikille vapaaehtoisia. Albanuksen ruuma on jaettu kahteen osaan, joiden laitoja myötäilevät punkat suovat yksityisyyttä. Skanssi tarjoaa hyvää ruokaa ja reelinki iltaisin haitarin sulosäveliä. Aluksen ammattikippari vastaa turvallisesta matkasta sekä Ari, Juha ja Pentti kaikkien yleisestä hyvinvoinnista. Voit yöpyä maksutta Albanuksella purjehdusta edeltävän ja/tai seuraavan yön. Lisätietoja: Ari Kalske Oppaat: Ari Kalske, Pentti Heikkinen, Juha Aaltonen Hinta: jäsenet 460 / muut 490 Hinta sisältää: purjehduksen, opastuksen, yöpymiset Albanuksella ja ruokailut Ilmoittautumiset 5.5. mennessä Kolin talkooviikot (ma ma) ja (ke ke) Jo kymmenennen kerran! Kesän talkooleiri Kolilla on ainutlaatuinen mahdollisuus yhdistää käytännön työ ympäristön hyväksi ja saada paras mahdollinen tieto alueen luonnosta ja kulttuurista. Perinnebiotoopit; ahot, niityt, pihapiirit ja kaskimetsät ovat Kolin kansallispuiston keskeisiä monimuotoisuuden ja maiseman tekijöitä. Näiden perinneympäristön suojelu edellyttää runsaasti hoito- ja kunnostustöitä. Leiri järjestetään jo kymmenettä kertaa, ja sen suuren suosion vuoksi tänäkin vuonna pidetään kaksi viikon mittaista leiriä, jotta useampi halukas pääsee mukaan. Leirien aikana hoidetaan etupäässä Herajärven rannalla sijaitsevan Lakkalan ja viereisen Seppälän pientilojen pihapiirejä heinätöitä tekemällä. Ohjelmassa on myös kaskenpolttoa, jos säät suosivat. Työnteon lisäksi leireillä retkeillään paikallisen oppaan johdolla mm. Pirunkirkon ja Repouuron luolissa ja Kolin korkeimmilla vaaroilla. Tutustumme myös ahojen ja kaskimetsien kasvillisuuteen, Kolin alueen geologiaan ja paikallishistoriaan. Järjestäjät huolehtivat ruokahuollosta sekä tarvittaessa kuljetuksista Joensuu-Kajaani-valtatien varrelta Kolille. Majoittuminen on mahdollista omissa teltoissa tai sisämajoituksessa Seppälässä. Molemmille leireille otetaan 12 osallistujaa ilmoittautumisjärjestyksessä. Jos tunnet olevasi työtä pelkäämätön, yhteistyökykyinen ja huumorintajuinen, sopii leiri sinulle! Talkooleirit järjestetään yhteistyössä Metsähallituksen kanssa. Leirien vetäjänä toimii Hilpi Liimatainen. Leirit ovat maksuttomia. Ilmoittautumismaksu 20 maksetaan takaisin osallistujille leirillä. Ilmoittautumiset mennessä Kesäkasvivaellus Dividalenista Kilpisjärvelle (la su) Kesäinen vaellus Norjan ja Ruotsin suurten tuntureiden keskelle. Kokoonnumme Kilpisjärven biologisella asemalla lauantaina. Sunnuntaiaamuna bussi vie meidät Norjaan Lyngenin vuonon rantoja pitkin kohti Dividalenin laaksoa. Sieltä aloitamme vaelluksen tuntureiden keskelle takaisin kohti Kilpisjärveä. Koko vaelluksen ajan meitä ympäröivät korkeat osittain lumirinteiset tunturit ja hyvän sään vallitessa voimme huiputtaa esim. Pältsa-tunturin (1444 mpy). Vaelluksen ajankohta sijoittuu tunturikasvien parhaaseen kukkimisaikaan. Vaelluksen pituus on noin 80 kilometriä. Mukaan mahtuu 14 aikaisempaa vaelluskokemusta omaavaa yli 15-vuotiasta vaeltajaa. Vaelluksen aikana valmistamme itse ruokamme sekä yövymme omissa teltoissa ja pari kertaa tunturituvissa. Oppaat: kokeneet Kilpisjärven kävijät Aino Hämäläinen ja Helena Keränen. Hinta: jäsenet 270 / muut 310 Hinta sisältää menomatkalla majoituksen Kilpisjärven biologisella asemalla, bussikuljetuksen Kilpisjärveltä Dividaleniin, kaksi tunturitupayötä, paluumatkalla laivakyydin Kolttalahdesta Kilpisjärvelle sekä saunan ja lounaan sunnuntaina biologisella asemalla. Ilmoittautumiset mennessä Luonto ja Ihminen, kurssi Seitsemisen kansallispuistossa (pe ti) Syvenny Luonnon ja Ihmisen yhteiselon eri puoliin Seitsemisen kansallispuiston kauniissa maisemissa. Kurssilla eletään ekoelämää Kortesalon leirikoulutilalla ja tehdään päiväretkiä mm. Koveron perinnetilalle, Multiharjun aarnimetsään ja Soljasten suoalueelle. Päivien mittaan keskustellaan luonnon ja ihmisen suhteesta, tutustutaan hyötykasveihin ja kokeillaanpa muutamien luonnontuotteiden työstämistäkin. Kurssi sopii kenelle tahansa luonnosta kiinnostuneelle. Oppaat: biologi Teuvo Suominen ja yhteisöpedagogiopiskelija Kalle Ristikartano Hinta: jäsenet 270 / muut 300 Hinta sisältää: opastuksen, majoituksen leirikoululla, ruokailut ja yhteiskuljetuksen Tampereelta Ilmoittautumiset mennessä Perhevaellus Martinselkoseen (la su) Suomen luonnonsuojeluliitto 70 vuotta juhlavaellus! Kainuun luonnonsuojelupiiri ja Suomen luonnonsuojeluliitto järjestävät perhevaelluksen Martinselkosen luonnonsuojelualueelle, Suomussalmelle. Martinselkonen on Kainuun mittakaavassa iso erämaan palanen. Maisema koostuu taigametsälle tyypilliseen tapaan vanhan metsän ja luonnontilaisten soiden mosaiikista, jota purot ja lammet kirjovat. Aluetta ehdotettiin vuonna 1976 kansallispuistoksi. Kuitenkin vuonna 1985 Metsähallitus oli hakkaamassa alueen metsiä ja vain luonnonsuojelijoiden vastustuksen ansiosta alue säästyi. Nykyään Martinselkonen on noin 6100 hehtaarin laajuinen luonnonsuojelualue, jossa on hyvä retkeilyn palveluvarustus. Viikonlopun päivämatkat ovat maltillisia, n 5-7 km. Kävelemme merkittyä polkua pitkin ja lauantai-iltana voimme tutustua yöpaikkaa ympäröivään metsään polkujen ulkopuolellakin. Yö nukutaan retkeläisten omissa teltoissa Teerilammen autiotuvan pihapiirissä. Ruuat valmistetaan retkikeittimillä ja nuotiolla. Retkelle voi lähteä pientenkin lasten kanssa, jos vanhemmat vain ovat valmiita tulemaan toimeen kotimukavuuksia alkeellisemmissa oloissa ja tarvittaessa jaksavat kantaa varusteidensa lisäksi lapsensa. Oppaat: Jouni (eräopas ja retkeilykirjailija), Mervi (biologi ja ympäristökasvattaja) sekä Unna (iloinen 1,5-vuotias) Laaksonen. Jos sinulla ei ole omaa telttaa, retkikeitintä tms, oppailta löytyy jokunen lainaksi, kysy. Hinta: Jäsenet 40 / aikuinen, 60 / kaksi aikuista samasta perheestä. Lapset (alle 16 v.) ilmaiseksi. Muut 50 / aikuinen tai 70 /2 aikuista. Hinta sisältää opastuksen ja bussikuljetuksen Kajaanista (lopullinen reitti määräytyy sen mukaan, mistä päin lähtijöitä on). Huom: omat ruuat mukaan! Ilmoittautuminen mennessä Lepakkoretki Saaristomeren kansallispuistoon (pe su) Kurssilla tutustutaan pieniin nahkasiipiin Högsårassa kahden lepakkoasiantuntija ohjaamana. Oppaat: Emma Kosonen ja Eeva-Maria Kyheröinen Hinta: SLLn ja Suomen lepakkotieteellisen yhdistyksen jäsenet 180 / muut 210 Hinta sisältä opastuksen majoituksen ja täysihoidon Ilmoittautumiset 1.8. mennessä Leivonmäen kansallispuisto Turvesuosta suojelualueeksi (pe su) Suomen luonnonsuojeluliitto 70-vuotta jokamiespäivän juhlaretki! Viikolopun aikana tutustutaan suon moniin entisiin ja nykyisiin käyttötapoihin, turpeennoston historiaan ja nykypäivään sekä turvekenttien jälkikäyttöön ja soidensuojeluun. Lisäksi retkeillään kansallispuiston upeissa harju- ja järvimaisemissa jalan, meloen ja polkupyörällä. Majoituspaikkana toimii kodikas Kivipuron Majatalo, jonka historia ulottuu 40-luvun lopulle, ensimmäisen turvetyömaan perustamisen aikoihin. Hinta: jäsenet150 / muut 180 Hinta sisältää opastuksen ja täysihoidon Ilmoittautumiset 1.8. mennessä Kaamosviikonloppu Luutasuolla (pe su) Loppi Suomen luonnonsuojeluliitto 70-vuotta Hiljanpäivän juhlaretki! Hämärtyvään ja hiljaiseen vuodenaikaan laskeutumisviikonloppu Lopella Rajalan kämppällä lähellä Luutasuon suojelualuetta ja Samopolkuja. Opas: retkeilyn ammattilainen Raija Hentman Hinta: varmistuu myöhemmin ks. luonnonharrastuskurssit Ilmoittautumiset mennessä Römppäviikko (la la) Kilpisjärvi Suomen luonnonsuojeluliitto 70-vuotta Hiljanpäivän juhlaviikko! Puista ruska on kadonnut, maassa sitä voi paikoitellen olla vielä runsaasti. Kilpisjärven mahtava tunturialue, rauhoittuu alkavaan talveen. Vielä kuitenkin innokkaimmat tepastelevat pieniä poro-polkuja tunturialueilla. Kuulakkaita aamuja, sankkaa sumua, lunta, aurinkoa, vesisadetta kaikkea tätä voit kokea vain römppäviikolla. Tämähän on sitä oikeata extremiä, koskaan ei tiedä mitä päivä tuo tullessaan. Päivien vaellusmatkat määräytyvät aina säätilan ja porukan toiveiden mukaisesti. Viikon aikana valloitetaan kelien mukaan Suomen, Ruotsin ja Norjan tuntureita sekä yövytään 1 yö Norjan Goldahytalla. Miltä maistuukaan illan hämärässä, tunturituvalla kynttilöiden valaistessa paistetut letut ja aito pannukahvi. Tunturiin tarvittavat ruoat, jokainen pakkaa reppuunsa asemalta. Loppuviikosta pistäydytään Norjan puolella, merenrannassa loppusyksyn maisemia ihailemassa ja tietenkin pienillä tuliaisostoksilla. Oppaat: kokeneet Kilpisjärven kävijät Aino Hämäläinen ja Eeva Kaisa Hyry. Hinta: jäsenet 430 / 470 Hinta sisältää: majoitus 2-hengen huoneessa biologisella asemalla, aamiainen, retkieväät, päivällinen, ruoat yöretkelle tunturiin, päivittäiset saunat, liinavaatteet, venekuljetus Kolttalahteen, opastus, kuljetukset Kilpisjärven alueella, sekä Norjan matka (yöpyminen Norjan puolella ei sisälly hintaan). Ilmoittautumiset 4.8. mennessä Kaamosviikko (la la) Kilpisjärvi Tunturijonot piirtyvät tummina, taivaanrantaa vasten. Yht äkkiä tienoo muuttuu hopeansävyiseksi, kuin varkain kelmeä kuu tulee esiin Saanan takaa. Revontulet leikkivät omiaan leikkejään pitkin taivaan kantta. Kaikkialla on hiljaista, melkein luulisi olevansa ainoa ihminen maailmassa. Joulun ruuhkat, tuolla jossain, on vain hiljaisuus ja Yliperän valoisa kaamos. Viikon aikana valloitamme Suomen, Ruotsin ja Norjan suurtunturit. Päivittäiset hiihtoretket vaihtelevat km, riippuen aina päivän säätilasta sekä ryhmän toiveista. Aamiaisen jälkeenlähdetään heti maastoon ja palataan rantasaunan makoisiin löylyihin, jossa kivistävät lihakset rentoutuvat taas seuraavaa päivää varten. Uskaliaammat pulahtavat hyiseen Kilpisjärveen. Tämän jälkeen maistuvatkin makoisat ruoat aseman emännän valmistamana. Sitten onkin jo pienen lepohetken aika. Illalla oppaamme järjestävät tarvittavat venyttelyt ja sen jälkeen matkataan nojatuolissa ympäri Suomen, Ruotsin ja Norjan tuntureilla, niin kesällä, syksyllä kuin talvellakin. Viikon loppupuolella hiihdetään yöksi Saarijärven varaustuvalle. Yö erämaamökissä, täysi kuu, yhdessä oloa, mitä vielä voisi toivoa. Mökiltä palataan suoraan rantasaunan lauteille ja sitten odottaakin jo jouluinen päivällinen, kinkkuineen ja laatikoineen. Illalla on sitten pikkujoulujen vuoro, joulupukkeineen ja joululauluineen. Oppaat: kokeneet Kilpisjärven kävijät Aino Hämäläinen ja Eeva Kaisa Hyry. Hinta: jäsenet 420 / muut 460 Hinta sisältää: majoitus 2-hengen huoneessa biologisella asemalla, aamiainen, retkieväät, päivällinen, ruoat yöretkelle tunturiin, päivittäiset saunat, liinavaatteet. Ilmoittautumiset mennessä Uutuuskirja laulujoutsenen perintö Suomalaisen ympäristöliikkeen taival on 300-sivuinen, runsaasti kuvitettu kertomus luonnon puolustamisen iloista ja suruista yli sadan vuoden ajalta. Tarinan rinnalla kulkevat koko suomalaisen yhteiskunnan ja luonnon muutokset. Suomi olisi toisennäköinen ilman luonnonsuojelijoiden työtä. Kuusamon kosket, Kolin vaaramaiseman luonnonrauha, Turun Ruissalon tammimetsät ja monet muut suomalaisille tärkeät luontokohteet olivat vähällä tuhoutua rakennussuunnitelmien takia. Laulujoutsen, merikotka, saimaannorppa ja moni muu eläin oli vähällä kuolla sukupuuttoon Suomesta, ja ne saatiin pelastettua viime hetkellä. Osta, lue ja viihdy samalla tuet suomalaisen luonnon hyvinvointia! Jokaisen kirjan myyntihinnasta osa menee luonnonsuojelun hyväksi. Saatavilla kirjakaupoista, osoitteesta sekä alla olevalla kortilla. LUONNONSUOJELIJAN PALVELUKORTTI Haluan liittyä Luonnonsuojeluliittoon. Samalla liityn kotiseutuni luonnonsuojeluyhdistykseen ja saan Luonnonsuojelija-lehden 6 kertaa vuodessa. Lisätietoja jäseneduista Jäsenmaksu 2008 on 28, perhejäsenmaksu 10. HALUAN LIITTYÄ OPISKELIJAJÄSENEKSI. Jäsenmaksu on 20 /vuosi. Opiskelijajäsenenä liityn sekä Suomen luonnonsuojeluliiton että Luonto-Liiton jäseneksi. Opiskelijajäsenen on oltava päätoiminen opiskelija ja ilmoitettava jäseneksi liittymisen yhteydessä oppilaitoksensa nimi ja paikkakunta. Tilaan laulujoutsenen perintö -kirjan Jäsenhinta 35 (hintaan lisätään postikulut kotimaassa alk. 8,50 ) Tilaan Suomen Luonto -lehden (12 kk/10 numeroa) Kestotilauksena ( Jäsenille ja YkkösBonus-Norppakorttilaisille 45,50, muille 52 ) Määräaikaistilauksena ( Jäsenille ja YkkösBonus-Norppakorttilaisille 49, muille 58,50 ) Haluan lisätietoja jäsenten matkavakuutuksesta Nimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Jäsennumero ( jäsenkortista) Puhelin Sähköpostiosoite YkkösBonus Norppa-kortin numero Oppilaitoksen nimi ja paikkakunta (vain opiskelijajäsenet) Osoite muuttuu, uusi osoite: Nimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Jäsennumero ( jäsenkortista) Mikäli paikkakunta vaihtuu: haluan en halua vaihtaa yhdistystä. Suomen luonnonsuojeluliitto Kotkankatu Helsinki VASTAUSLÄHETYS Tunnus HELSINKI Postimaksu maksettu. Halutessasi voit tukea liittoa maksamalla itse postimaksun. Suomen luonnonsuojeluliiton rekistereiden osoitetietoja voidaan käyttää tai luovuttaa tilausja suoramarkkinointitarkoituksiin. Suomen luonnonsuojeluliitto ry keskustoimisto Kotkankatu 9, Helsinki puh (09) fax (09) toimisto@sll.fi Keskustoimisto avoinna: ma pe klo Puhelinvaihde ja tilaajapalvelu: ma pe klo Materiaalitilaukset: tilaukset@sll.fi Työntekijöiden sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@sll.fi Toimisto Mirja Breider Jäsenrekisteri ja tilaajapalvelu Irma Kaitosaari Toiminnanjohtaja Eero Yrjö-Koskinen Talouspäällikkö Pekka Kassila Järjestöpäällikkö Heini Jalava Koulutus- ja järjestösihteeri Katja Viberg Luonnonsuojelupäällikkö Ilpo Kuronen Luonnonsuojelusihteeri Tapani Veistola Ympäristönsuojelupäällikkö Jouni Nissinen Metsä-asiantuntija Harri Hölttä Vesiensuojelukoordinaattori Hannele Ahponen Viestintäpäällikkö Matti Nieminen Luonnonsuojelijan toimitussihteeri Liisa Hulkko vs Seppo Parkkinen Verkkotoimittaja Kaisa Murdoch It-vastaava Pekka Saari Venäjäkoordinaattori Olli Turunen Koti-mips -hanke, tutkija Satu Lähteenoja Ekoenergiavastaava Kaarina Toivonen Markkinointivastaava Pirjo itkonen Retkikoordinaattori Sinikka Kunttu, Suomen Luonto Kotkankatu 9, Helsinki, puh (09) , Päätoimittaja Jorma Laurila,Toimitussihteeri Juha Honkonen, Toimittajat Alice Karlsson, Juha Kauppinen, Johanna Mehtola, Juha Valste, Toimituksen assistentti Elina Juva LUONTO-LIITTO Annankatu 26 A, Helsinki, puh (09) , fax (09) SUOMEN LUONNONSUOJELUN SÄÄTIÖ Kotkankatu 9, HelsinkiLahjoitukset Suomen Luonnonsuojelun Säätiölle: Sampo SUOMEN LUONNONSUOJELUN TUKI OY Kotkankatu 9, Helsinki, puh (09) , fax (09) Puhelinmarkkinointi yrityksille: puh (09) , fax (09) Luonnonsuojelukeskukset Lapin luonnonsuojelukeskus Sanna Paala, piirisihteeri, Valtakatu 22, Rovaniemi, puh , lappi@sll.fi Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelukeskus Merja Ylönen, aluepäällikkö, PL 326, Oulu, Käyntiosoite: Kauppurienkatu 33, Oulu, puh (08) , pohjois-pohjanmaa@sll.fi Saimaan luonnonsuojelukeskus Kaarina Tiainen, aluepäällikkökatariinantori 6, Lappeenranta, puh (05) tai , fax (05) , saimaa@sll.fi Varsinais-Suomen luonnonsuojelukeskus Hannu Klemola, aluepäällikkö, Martinkatu 5, Turku, puh (02) , fax (02) , varsinais-suomi@sll.fi LUONNONSUOJELUPIIRIT Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiiri Anneli Jussila, piirisihteeri, Hämeentie 2 A 6 as. 2, Hämeenlinna, puh (03) , etela-hame@sll.fi Etelä-Savon luonnonsuojelupiiri Eeva Taimisto, piirisihteeri, Pappilankatu 3, Savonlinna, puh (015) etela-savo@sll.fi Kainuun luonnonsuojelupiiri Tarja Leinonen, piirisihteeri, Vienankatu 7, Kajaani, puh , (ti pe klo 9 16, mahdollisuuksien mukaan) kainuu@sll.fi Keski-Suomen luonnonsuojelupiiri Juhani Paavola, piirisihteeri, 1.5. alk. Yliopistonkatu 30 C 3. krs, Jyväskylä, ti yl. klo (-18), puh , keski-suomi@sll. fi Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri Hanna Majander, piirisihteeri, Varuskuntakatu 8, Kouvola, puh/fax (05) kymenlaakso@ sll.fi Lapin luonnonsuojelupiiri ry Valtakatu 22, Rovaniemi, lappi@sll.fi Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri Kaija Helle, piirisihteeri, Varastokatu 3, 4 krs, tsto 4, Tampere, puh (03) , fax (03) pirkanmaa@sll.fi Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri Teemu Tuovinen, piirisihteeri, Valtionkatu 1, poste restante, Seinäjoki, puh (06) , pohjanmaa@sll.fi Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiiri Kauppakatu 44, Joensuu, puh (013) pohjois-karjala@ sll.fi Pohjois-Savon luonnonsuojelupiiri Marja Tenhunen, piirisihteeri, Kirkkokatu 35, Kuopio, puh/fax (017) pohjois-savo@sll.fi Satakunnan luonnonsuojelupiiri Terhi Rajala, piirisihteeri, Otavankatu 11, Pori, puh/fax (02) satakunta@sll.fi Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri Ursula Immonen, toiminnanjohtaja, Kotkankatu 9, Helsinki, puh , uusimaa@sll.fi

15 Saimaannorppaa uhkaa sukupuutto. Voisitko auttaa? Saimaannorppia oli vuosituhansia sitten 6000 yksilöä. Nyt niitä on enää noin 270 ja määrä pienenee. Jotta saimaannorpan välitön sukupuuton uhka väistyisi, pitäisi kanta saada kasvamaan noin 400 yksilöksi vuoteen 2025 mennessä. Tavoite ei ole mahdoton, mutta se vaatii määrätietoista suojelutyötä. Ryhdy lahjoittajaksi. YkkösBonus-kanta-asiakkaana voit ryhtyä lahjoittajaksi. Voit lahjoittaa kertyneistä YkkösBonuksistasi esim. 5 euroa vuodessa ja summa siirretään automaattisesti Suomen luonnonsuojeluliitolle YkkösBonus-jaksosi päättymisen jälkeen. Suomen luonnonsuojeluliitto käyttää saamansa varat lyhentämättömänä mm. luonnon monimuotoisuuden tukemiseen. Merkkinä hyvästä työstä saa YkkösBonus-taloutesi käyttöön norpan kuvalla varustetut YkkösBonus-kortit. Jos et ole vielä YkkösBonus-kanta-asiakas ja haluat ryhtyä lahjoittajaksi, tee se helposti liittymällä kanta-asiakkaaksi Siwoissa, Valintataloissa, Euromarketeissa tai netissä Jos olet jo YkkösBonus-kanta-asiakas ja haluat ryhtyä lahjoittajaksi, tee se helposti netissä tai soittamalla ilmaiseen Bonuspuhelimeen (ma-pe 9-18). Päätöksen lahjoittaja-asiakkuudesta voi tehdä vain kanta-asiakastilin pääkorttilainen. Jos olet jo lahjoittaja ja haluat nostaa lahjoitussummaasi, tee se helposti soittamalla Bonuspuhelimeen (ma-pe 9-18).