Ketun tehopyynti voi pelastaa naalin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ketun tehopyynti voi pelastaa naalin"

Transkriptio

1 2011 Metsähallituksen lehti metsästäjille Ketun tehopyynti voi pelastaa naalin Suomen riistanhoito valokeilassa Hallittua hoitamattomuutta talousmetsiin Nuorisolupa edullisesti ja helposti Vapaan metsästysoikeuden puolesta Metsästysluvat kännykällä, netistä tai myyntinumerosta

2 Kansikuva Kuvatoimisto Leuku, Veikko Vasama Kieppi on riistaeläimen, yleensä metsäkanalinnun, lumeen tekemä onkalo Kieppi on Metsähallituksen maksuton lehti metsästäjille. Lehti ilmestyy kerran vuodessa ja on luettavissa myös netissä. Toimitus Päätoimittaja: Hannaleena Mäki-Petäys Toimituskunta: Aku Ahlholm, Ahti Putaala, Ritva Vaarala, Heikki Hallila, Jarmo Katajamaa, Jyrki Satta, Erkki Turtinen, Reijo Hirvonen Toimituksen yhteystiedot Osoite: Metsähallitus, PL 81, Oulu Puhelin: Sähköpostiosoitteet: Internet: Muut kirjoittajat: Elsi Hanni, Olavi Joensuu, Tuomo Pirttimaa, Kimmo Pöri, Mikko Rautiainen, Sameli Salokannel, Jari Salonen Kuvat: Aku Ahlholm, Timo Eskola, Hannu Huttu, Olavi Joensuu, Seppo Keränen, Pekka Koski, Matti Mela, Hannaleena Mäki-Petäys, Ismo Pekkarinen, Tuomo Pirttimaa, Antti J. Leinonen, Kimmo Pöri, Mikko Rautiainen, Jari Salonen, Juha Siekkinen, Kuvatoimisto Leuku Ulkoasu ja taitto Mainostoimisto Avalon Oy Sisältö Yleiset 4 Metsähallituksen metsästysasiantuntijat 5 Erätarkastajat 6 Metsästysuutiset Riistanhoito 8 Naalin paluu vaatii ketun tehopyyntiä 11 Suomen riistanhoito valokeilaan 12 Talousmetsä sopii entistä paremmin riistalle 14 Vapaa metsästysoikeus kiinnittää kotiseutuun 16 Uusi metsästysalue Etelä-Suomeen Metsästysluvat 18 Lupa kännykällä, netistä tai myyntinumerosta Pienriista 20 Pienriistan metsästysalueet 22 Kanalintulupa Homenokkaa jahtaamassa 23 Vesilintu- ja jänislupa Jänistä makkaranpaiston lomassa 24 Nuorisolupa Pillipiipari ja reviirin isäntä Hirvieläinten metsästyksen aluelupa 25 Muutoksia luvan haussa Se ensimmäinen Kirjapaino PunaMusta Oy Ilmestynyt Tammikuussa 2011 Painosmäärä kpl ISSN Petoluvat 26 Pienpetolupa Narskutus jäi saaliiksi 27 Suurpetojen metsästys Karhun kaadolla Lieksassa 2 KIEPPI

3 PÄÄKIRJOITUS Metsästyksen ja suojelun yhteensovittaminen on taitolaji Lähes nelikymmenvuotisen urani varrella olen mielenkiinnolla seurannut metsästäjän ja luonnonhoitajan ajatusmaailmoja. Erityisen kiinnostavaa on se, miten faktat ja fiktiot kietoutuvat itse tärkeänä pidetyn aiheen ympärille. Logiikka ei usein löydy silloin, kun kysymyksessä on tunteita herättävät metsästysasiat. Vai miten selittää tämä? Metsästäjä valittaa nyrkit pystyssä perustettavan suojelualueen tulevia metsästyskieltokaavailuja Eihän metsästys vaikuta riistakantoihin! Oman metsästysseuransa kokouksessa hän kuitenkin pohtii vakavasti, mikä ja kuinka iso rauhoitusalue tehtäisiin riistan suojelemiseksi. Ympäristöministeriön virkamies perustaessaan suojelualuetta Etelä-Suomeen, haluaa kaiken metsästyksen kiellettäväksi. Kun vastaavasti alue perustetaan Pohjois-Suomen valtion maille, vaatii hän paikallisen vapaan metsästyksen sallimista. Ei vapaa metsästys vaikuta suojelun tavoitteisiin! Kansainvälisissä tehtävissäni olen havainnut, että metsästyksen ja suojelun välinen ristiriita on Suomessa täysin kotikutoista puuhastelua. Metsästyshän on eräs suojelun työkalu. Sitä pitää vain osata käyttää oikein: alueellisin, ajallisin ja määrällisin rajoituksin. Kotimaassakin meillä on useita esimerkkejä, miten metsästyksellä ja riistanhoidolla voidaan turvata luonnon monipuolisuutta paremmin kuin rauhoittamalla. Viime vuonna Metsähallitus sai suurta kansainvälistä tunnustusta Palosaaren riistanhoidon mallialueesta. Palosaari valittiin esimerkkialueeksi siitä, kuinka riistanhoitotyöllä ja kestävällä metsästyksellä lisätään luonnon monimuotoisuutta ja säilytetään direktiivilajeja. Tästä voit lukea lisää sivulta 11. Lisätunnustusta Metsähallitus sai, kun kansainvälinen metsästys- ja riistansuojeluneuvosto CIC myönsi arvokkaan Edmond Blanc -palkinnon Palosaarelle samoin perustein. Tästä on hyvä jatkaa osana tulevaa kansallista riistakonsernia ja viedä suomalaista osaamista myös maailmalle. Omalta osaltani siirryn kuluvana vuonna ansaituille eläkepäiville. Mutta kuten arvaattekin, riistanhoito, metsästys ja suomalaisen eräkulttuurin vaaliminen jatkuu harrastuksena yhä tärkeämmiksi koettujen jahtikavereiden veljellisessä joukossa. Olavi Joensuu eräneuvos, erätalouspäällikkö KIEPPI 3

4 Me hoidamme metsästysasioita valtion mailla Metsähallituksen erähenkilöstöön kuuluu 22 henkilöä, jotka vastaavat metsästysasioista. Apunaan heillä on joukko hanketyöntekijöitä, kausivalvojia tai yksityistä työvoimaa. Erävalvonnasta vastaavat erätarkastajat. Ohjausyksikkö Olavi Joensuu erätalouspäällikkö Oulu, Jukka Bisi ylitarkastaja, sosioekonomiset asiat vt Erätalouspäällikkö Ilmajoki, Pohjanmaa Erkki Turtinen Aluepäällikkö Oulu, Eräsuunnittelijat Reijo Hirvonen Pohjanmaa, Oulu Yhteystiedot Sähköpostit: Puhelin: vaihde suorat numerot löytyvät verkkosivuiltamme Muut tärkeät yhteydet Tarkemmat tiedot metsästyksestä Saalispalautteet Osan metsästysluvista voi ostaa kännykällä numeroista, jotka löytyvät osoitteesta Muuten lupia myydään Villin Pohjolan nettikaupassa tai puhelinpalvelussa Ahti Putaala ylitarkastaja, metsästys ja riistanhoito Oulu, Heikki Hallila erikoissuunnittelija, asiakkuudet Hämeenlinna, Hannaleena Mäki-Petäys erikoissuunnittelija, viestintä Oulu, Etelä-Suomi Jarmo Väisänen aluepäällikkö Savonlinna, Eräsuunnittelijat Kalervo Timonen Itä-Suomi, Kuopio Juha Tuomola Länsi-Suomi, Hämeenlinna Mikko Rautiainen Pohjanmaa, Vaasa Heikki Väyrynen Kainuu, Kuhmo Timo Eskola Riistanhoito, Pudasjärvi Kalaveden- ja riistanhoitajat Terho Luomanen Pohjanmaa, Haapajärvi Matti Kela Kainuu, Suomussalmi Lappi Pirjo Ilvesviita aluepäällikkö Rovaniemi Paavo Ryyppö Länsi-Suomi, Viitasaari Eräsuunnittelijat Pasi Kamula Itä- ja Länsi-Lappi, Rovaniemi Madeleine Nyman Etelä-Suomi, Tammisaari Jarmo Katajamaa Ylä-Lappi, Ivalo Markus Pekkinen Riistanhoito Kuopio, Nilla Aikio Riistanhoito, Rovaniemi KIEPPI

5 Erätarkastajat Metsähallituksella on 11 erätarkastajaa, jotka valvovat metsästystä, kalastusta ja maastoliikennettä yhdessä mm. poliisin ja rajavartioiden kanssa. Erätarkastajalla on poliisiin verrattavat valtuudet ja suurin osa heistä onkin koulutukseltaan poliiseja. Erävalvonta lukuina v Valvottava pinta-ala Asiakaskontaktit Havaitut rikkeet 12 milj. ha 8030 kpl 507 kpl Metsähallituksella on 11 erätarkastajaa, joilla on Metsähallituksen erätarkastajat poliisiin verrattavat valtuudet. Suurin osa erätarkastajista on koulutukseltaan poliiseja. He valvovat metsästykstä, kalastusta ja maastoliikennettä yhdessä mm. poliisin ja rajavartioiden kanssa. Jari Liimatainen Jari Liimatainen p Ylä-Lappi Ylä-lappi Mika Seurujärvi p Länsi-Lappi Heikki Säkkinen Heikki Säkkinen p Itä-Lappi Itä-Lappi Mika Seurujärvi Länsi-Lappi Pertti Kurtti p Koillismaa Pertti Kurtti Seppo Toikkanen p Seppo Toikkanen Koillismaa Koillismaa ja Kainuu Markus Aho p Oulun lääni, Länsi-Suomi Aimo Tervamäki p Kainuu Markus Aho Pohjanmaa Koillismaa ja Kainuu Aimo Tervamäki Kainuu Timo Rasku Timo374 Rasku Eteläja Länsi-Suomi p Etelä- ja Länsi-Suomi Jarkko Saaristo p Itä-Suomi, Pohjois-Karjala Jaakko Saaristo Itä-Suomi, Pohjois-Karjala Jyrki Turpeinen p Itä-Suomi Tommi Suonpää Etelä-Suomi Tommi Suonpää p Etelä-Suomi Havaistessasi rikkomuksia, ilmoita niistä erätarkastajille. Kun havaitset rikkomuksia, ilmoita niistä erätarkastajille. Jyrki Turpeinen Itä-Suomi Metsähallitus 2010 Maanmittauslaitos 1/MML/10 KIEPPI 5

6 METSÄSTYSUUTISIA Pitkän linjan erämiehiä eläkkeelle Erätalouspäällikkö, eräneuvos Olavi Joensuu siirtyy nauttimaan eläkepäivistään kesäkuulta 2011 alkaen. Joensuu tunnetaan erityisesti kestävän riistatalouden innovatiivisena kehittäjänä ja uranuurtajana. Samalla hän on perinteisen suomalaisen eräkulttuurin suuri vaalija. Metsähallituksessa Joensuu on toiminut eräasioihin liittyvissä tehtävissä 37 vuoden ajan. Lisäksi hän on ollut pitkäaikainen Metsästäjäin Keskusjärjestön hallituksen jäsen, Oulun riistanhoitopiirin puheenjohtaja sekä osallistunut vuosia Kansainvälisen metsästys- ja riistansuojeluneuvoston CIC:n toimintaan ja Euroopan maanomistajajärjestön (ELO) johtamaan Wildlife Estate -projektiin. Erätarkastaja Aimo Tervamäki on vuosikymmenien ajan valvonut Kainuun eränkävijöitä. Tervamäki on ollut keskeisenä henkilönä luomassa erävalvonnan vaikuttavuutta parantavaa poliisin, rajavartiolaitoksen ja Metsähallituksen välistä valvontayhteistyötä. Hänen asiantuntemusta on myös kuultu useiden eräalan säädösten valmistelussa. Erätarkastajan tehtävien lisäksi Tervamäki on työskennellyt mm. rajavartiostossa. Eräsuunnittelija Paavo Ryyppö on huolehtinut Länsi-Suomen eräasioista 70-luvulta lähtien. Nykyisen työnsä lisäksi hän on työskennellyt erätarkastajana ja Villin Pohjolan myyntipäällikkönä. Ryyppö tunnetaan erityisesti Metsähallituksen ja Viron eräpuolen yhteistyökuvioiden luojana. Ennen Metsähallitusta Ryyppö on työskennellyt puolustusvoimien ja poliisin palveluksessa. Muutoksia hirvenmetsästyksen alueluvan haussa Metsästäjien kanssa syntyi puitesopimus Metsähallituksen eräpalvelut ja Metsästäjäliitto ovat solmineet virallisen yhteistyösopimuksen. Tämän sopimuksen allekirjoittivat kesäkuussa erätalouspäällikkö Olavi Joensuu sekä Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Panu Hiidenmies ja puheenjohtaja Lauri Kontro. Sopimuksen tarkoitus on turvata yhdessä metsästyskulttuurin säilyminen ja jatkuvuus nuorisotyön avulla sekä parantaa kestävän metsästyksen järjestelyitä ja riistanhoitoa. Metsähallitus ja Metsästäjäliitto haluavat myös parantaa asiantuntijayhteistyötä ja tiedonvaihtoa. Metsähallituksella ja Metsästäjäliitolla on ollut yhteistyötä jo pitkään. Sopimuksella haluttiin turvata työ jatkossakin. Hirvieläinten metsästyksen aluelupia valtion maille haetaan tammikuun aikana. Hakemusajan päätyttyä ampujalistaa ei voi enää täydentää. Kaikkien ampujien nimet tulee olla selvillä jo tuolloin! Ampujaluettelossa ilmoitettujen metsästäjien lisäksi hakijoiden on mahdollista käyttää syksyn jahdissa lyhytaikaisia metsästysvieraita tai avustavia koiramiehiä henkilökohtaista vuorokausilupaa vastaan. Henkilökohtaisia hirvenmetsästyksen kausilupia ei myönnetä enää syksyllä. Hakemusten käsittelyä on myös tarkennettu. Hakijoiden välisessä vertailussa asetetaan etusijalle ne hakemukset, joissa on eniten sellaisia metsästäjiä, joilla ei ole muuta kohtuullista metsästysmahdollisuutta. Hakemukset, joissa osa ampujista metsästää hirveä myös muussa seurueessa/seurassa, sijoitetaan hakijoiden välisessä vertailussa viimeiseksi. Hakijoiden tulee siis valita metsästävätkö seuran vai valtion mailla. Muutoksilla pyritään metsästyslain mukaisesti turvaamaan muuta metsästysmahdollisuutta vailla olevien metsästäjien mahdollisuus päästä hirvijahtiin. Panu Hiidenmies (vas.), Olavi Joensuu ja Lauri Kontro allekirjoittivat puitesopimuksen Metsästäjäliiton toimitalossa Riihimäellä. Lisää aiheesta sivulla 25 sekä netissä: 6 KIEPPI

7 Haltin kävijät kiinnostivat mediaa Suomen huipun valloitus on saanut mediaa liikkeelle. Tiedotusvälineet ovat odottaneet syksystä lähtien hetkeä, jolloin Haltin kävijä kirjoittaa nimensä Haltin vieraskirjaan. Syksyllä Metsähallitus kävi tarkastamassa vieraskirjan yhdessä STT:n ja YLE:n kanssa, ja silloin muun muassa helsinkiläinen Bodil Sandell oli kuittaamassa nimeään vihkoon. Hänestä tuli Haltin valloittaja. Haltin huipulla on pidetty vieraskirjaa vuodesta 1933 lähtien. Bodil Sandell oli Haltin huipun valloittaja. Heliflite-yhtiö halusi järjestää Käsivarren siivoustalkoot Metsähallituksen kanssa. Metsähallituksen lehti metsästäjille 2011 Ketun tehopyynti voi pelastaa naalin Suomen riistanhoito valokeilassa Hallittua hoitamattomuutta talousmetsiin Vapaan metsästysoikeuden puolesta Nuorisolupa edullisesti ja helposti Metsästysluvat kännykällä, netistä tai myyntinumerosta Oula Wallen sai säkillisen jätettä täyteen parilta nuotiopaikalta. Erämieskin roskaa luontoa Metsähallitus joutui järjestämään harvinaisen siivousoperaation Käsivarren Lapissa. Ehkä Suomen erämaisin kolkka oli roskaantunut sen verran pahoin, että jokien ja järvien varsille jouduttiin lennättämään talkoolaisia keräämään olut- ja säilyketölkkejä, muovijätettä, savustuspönttöjä ja mitä hyvänsä roskaa. Katseet kääntyivät suomalaisiin eräihmisiin, sillä kukapa muu olisi retkeillyt kymmenien kilometrien päässä teistä. Talkoiden idea tuli Heliflitelta, jonka lentäjät olivat harmitelleet siivotonta ympäristöä. Näkyvä siivoustempaus toivottavasti opetti. Sen lisäksi hanke poiki paljon yhteydenottoja ihmisiltä, jotka halusivat järjestää itse lisää siivoustalkoita erämaahan. Kansallismaisema halutaan pitää siistinä yhdessä. Kieppi myös netissä Haluatko lukea lisää riistanhoidosta ja metsästyksestä valtion mailla? Ajankohtaisimmat ja kattavimmat tiedot löydät osoitteesta KIEPPI 7

8 RIISTANHOITO Naali ei palaa Suomeen ilman ketun tehopyyntiä Kuva Kuvatoimisto Leuku, Seppo Keränen 8 KIEPPI

9 Ketun nousu tuntureille on ihmisen tekosia Teksti Tuomo Pirttimaa Muutamassa vuosikymmenessä naali on lähes hävinnyt Ylä-Lapin eläinmaailmasta. Viimeisimmästä löydetystä naalin pesinnästäkin on kulunut 15 vuotta. Muutaman vuoden aikana lisääntyneet havainnot antavat kuitenkin viitteitä siitä, että naali olisi tulossa takaisin Norjan ja Ruotsin suunnasta. Suojelubiologi Matti Mela uskoo, että pesinnän löytyminen Suomen rajojen sisältä on vain ajan kysymys. Jotta naalilla olisi mahdollisuus palata Suomen pohjoisimmille tuntureille, tulokaslaji punakettu on ensin pyydettävä sieltä mahdollisimman vähiin. Ketun poistolla on ratkaiseva merkitys naalin paluulle, Mela painottaa. Kettu tappaa naalin Punakettu on naaleille paitsi asunnon- ja reviirinvaltaaja, myös suoranainen peto. Kettu kilpailee naalin kanssa, mutta se myös saalistaa sitä, Mela sanoo. Hän kertoo nähneensä Alaskan öljyputken varrella kuvatun videon, jossa aikuinen kettu juoksee kiinni, tappaa ja syö aikuisen naalin. Ei ole sattuma, että tapahtuman ovat kuvanneet öljyputken kuntoa seuraavat tarkastajat. Sekä Alaskassa että Siperiassa kettu on levinnyt naalien alueelle öljy- ja kaasuputkien rakentamisen ja huollon yhteydessä syntyvän ravintojätteen auttamana. Missä on ihminen, siellä on kettu. Suomen Lapissa ei ole öljyputkia, mutta Metsähallituksen eräsuunnittelija Jarmo Katajamaan mukaan ketun nousu Ylä-Lappiin ja tuntureille on hyvin selvästi ihmi- sen tekosia. Porojen kenttäteurastamoita oli yhdessä vaiheessa vähän joka puolella. Ne ja kylien avokaatopaikat tarjosivat ruokaa ja auttoivat ketun leviämistä. Tehopyynti tuottaa tulosta Kettujen ydinalueet ovat Ylä-Lapissa kylien ja teurastamoiden ympärillä. Siellä ruokailevien kettujen vaikutus säteilee tuntureille asti. Tästä havainnosta alkoi kehkeytyä ajatus Ylä-Lapin järjestelmällisestä tehopyynnistä. Jarmo Katajamaa nostaa esiin ivalolaisen metsästäjän Sami Lapin, jonka huoli kasvaneesta pienpetokannasta sai miehet puolenkymmentä vuotta sitten miettimään helpotusta asiaan. Mukaan saatiin Metsähallitus, riistanhoitoyhdistykset ja tukea riistanhoitovaroista muun muassa jalkanarujen hankintaan. Näin alkoi järjestelmällinen ketun ja muiden pienpetojen pyynti. Joka puolelle Ylä-Lappia kylien ja poroteurastamoiden lähistöille perustettiin haas- KIEPPI 9

10 RIISTANHOITO Metsästäjien apu kettujahdissa mahdollistaa naalin paluun Kuva Kuvatoimisto Leuku, Seppo Keränen Pohjoismainen naalikanta on lievässä nousussa. koja, joiden avulla kettuja pyydettiin jalkanaruilla, Katajamaa kuvailee. Samaan aikaan naalin hyväksi perustetussa Life-projektissa tuettiin paikallisten riekonpyytäjien tekemää ketun kelkkapyyntiä tunturissa. Kahta puolen tunturin koivurajaa käyty tehopyynti alkoi tuottaa tulosta. Ennen tehopyynnin alkamista, viime vuosikymmenen puolivälissä, Ylä-Lapin saalismäärä oli vuosittain noin 900 kettua. Kolmessa vuodessa se kasvoi lähes kolminkertaiseksi. Vuonna 2008 saatiin saaliiksi 2600 kettua Inarin, Utsjoen ja Enontekiön kunnissa. Kettujen saalismäärät ovat viime vuosien aikana kolminkertaistuneet Ylä-lapissa. Tämä pyynti kohdistui laskevaan kettukantaan. Vuonna 2009 saalis oli enää 600 kettua. Pyynti alkoi tuntua. Samankaltainen kettujen tehopyynti naalin hyväksi on yllä Suomen Lappiin rajoittuvissa Finnmarkissa ja Norrbottenissa. Pohjoismainen naalikanta onkin ollut viime vuosina lievässä nousussa. Katajamaan mukaan nyt on nähty, että asia saadaan hallintaan. Mutta ilman metsästäjiä se ei onnistu, heidän apunsa on tässä asiassa välttämätön. Matti Mela toivoo pyynnin jatkuvan, sillä kettumailla on alkanut näkyä virkistymisen merkkejä. Myyrien ja sopuleiden määrä on nousussa ja se tietää ruokaa ketuille. Kuva Matti Mela Herkän asian äärellä Kettukannan tehometsästyksessä ja suoranaisessa kannan alasajossa liikutaan herkän aiheen äärellä, sanoo ylitarkastaja Jukka Bisi Metsähallituksesta. Joltakin näkökulmalta tämän toiminnan voisi kyseenalaistaa. Vaikuttaa siltä, että myös meidän luonnonsuojelujärjestömme ovat hyväksyneet tällaiset keinot silloin, kun puhutaan alkuperäisten lajien suojelemisesta. Alkuperäisten lajien suojaaminen kohdistamalla metsästystä tulokaslajeihin on todennäköisesti koko ajan lisääntyvä tapa, Bisi huomauttaa. 10 KIEPPI

11 Palosaari Teksti Aku Ahlhom Kuva Juha Siekkinen Hirvonen esittelee Palosaaressa hirvelle tehtyä riistanhoitokohdetta. Suomen riistanhoito nousi valokeilaan Suomalaisten tekemä työ riistan hyväksi on huomattu maailmallakin. Viimeistään asia selvisi viime vuonna, kun Metsähallituksen Palosaaren tila ja hämeenlinnalainen Porkkalan tila saivat Euroopan maanomistajien Wildlife Estates -tunnuksen. Ensimmäiset Pohjoismaihin myönnetyt tunnukset osoittavat, että tilojen riistanhoito ja metsästys on raadin mielestä järjestetty kestävästi. Toukokuussa kansainvälinen metsästys- ja riistansuojeluneuvosto CIC myönsi Palosaaren tilalle vielä Edmond Blanc -palkinnon samasta syystä. Palosaaren tilaa ympäröi 27 kohdetta, jotka Metsähallituksen eräpalvelut on mahdollisimman huolella kunnostanut ihanteelliseksi riistamaaksi. Vuosien mittaan Palosaaresta on muodostunut paikka, jossa eräpalvelut kouluttaa metsäammattilaisia, järjestää nuorisoleirejä tai isännöi vierasjahteja. Monet kotimaiset ja ulkomaiset vieraat ovat päässeet kokemaan metsästystä hoidetussa riistaympäristössä. Tilaa käytetään myös esimerkkinä, kun Metsähallitus aloittaa ympäristöopastaan uusimisen. Riistanhoidon mallitilat ovat esittelykohteita, mutta eivät koko totuus suomalaisesta riistanhoidosta. Esimerkiksi Metsähallitus on kunnostanut metsästyslupatuloilla yli tuhat hehtaaria riekkosuota ja rakentanut kymmeniä lintukosteikoita. Samaa työtä tekevät useat tahot. Euroopan maanomistajien järjestön (ELO) pääsihteeri Thierry de l'escaille (vas.) luovuttaa Wildlife Estate -tunnuksen Metsähallituksen eräsuunnittelija Reijo Hirvoselle. Metsästystulot riistan hyväksi Metsähallitus käyttää kaikki metsästysluvista saadut rahat riistanhoitoon. Metsähallituslaki muuttui vuonna 2005 siten, ettei metsästystuloja enää voinut maksaa valtion kassaan. Luvat maksavat sen, minkä niiden myöntäminen maksaa ja minkä verran kohteena olevan riistan kannanhoito arviolta maksaa. riistanhoito riistan uudet elinympäristöt tutkimus pienpetopyynti riistalaskennat KIEPPI 11

12 RIISTANHOITO Talousmetsä sopii entistä paremmin riistalle Kuva Hannu Huttu 12 KIEPPI

13 Teksti Jari Salonen Kuva Timo Eskola Uudistusalalle kasvamaan jätetty puuryhmä antaa suojaa riekolle. Metsähallituksen metsätalous julkaisi kuusi vuotta sitten lajissaan ensimmäisen metsätalouden ympäristöoppaan. Ja mikä tärkeintä, oppaan tiedot ja sanoma välittyivät myös käytäntöön. On tullut aika päivittää opas 2010-luvun vaatimuksiin. Kuva Jari Salonen Ympäristöpäällikkö Petri Heinosen mielestä on tärkeää huomioida koko elinpiiri, ei vain lisääntymisalueet. Nykyvauhdilla mikä tahansa kuusi vuotta vanha opaskirja alkaa olla vanhentunut. Maailma muuttuu. Uutta tutkimustietoakin on saatu paljon ja nyt tiedämme esimerkiksi kanalintujen elinolovaatimuksista enemmän. On siis aika päivittää se tämän päivän tietämyksen tasolle, sanoo metsätalouden ympäristöpäällikkö Petri Heinonen. Suurta metsienkäsittelyn kulttuurivallankumousta ei sovi odotella, mutta askeleita eteenpäin kuitenkin. Metson kohdalla huomiota on kiinnitetty liikaa vain soidinpaikan metsänkäsittelyyn. Karrikoiden voisi sanoa, että ei ihmistenkään lisääntyminen jää kiinni siitä löytyykö makuuhuonetta. Tärkeää on, että koko elinpiiriä hoidetaan linnut huomioiden ja silloin metsänpeitto nousee tärkeäksi kysymykseksi. Tiheiköt, hyvin voiva aluskasvillisuus ja varvusto nousevat uuteen arvoon. Samoin metsän ja avosuon reunan eli vaihettumisvyöhykkeen metsienkäsittelyyn tullaan kiinnittämään lisää huomiota ojanvarsikorpien lisäksi. Ne ovat riistalle tärkeitä ympäristöjä, Heinonen listaa. Vaikka avohakkuita kritisoidaan, niiden koko on pudonnut menneistä vuosikymmenistä dramaattisesti. Kun ennen aukon takalaitaa tuskin erotti, nyt hakkuiden keskikoko on parin hehtaarin luokkaa. Eivät ihmiset avohakkuita vastusta, vaan sitä maiseman muutosta mikä siitä seuraa. Riistan elinympäristöjen aktiivinen hoito Metsähallituksessa on toteutettu riistan elinympäristöjen aktiivista hoitoa metsästyslupatuloilla jo vuodesta 2007 lähtien. Aktiivinen riistan elinympäristöjen hoito kattaa ojitettujen soiden palauttamista riekko- ja metsähanhien elinympäristöiksi, metsäkanalintujen poikue-elinympäristöjen kunnostamista ja uusien vesilintukosteikkojen rakentamista. Riistan elinympäristöjen aktiivinen hoito -projektissa (REAH) kehitettiin elinympäristöjen aktiivisen hoidon menetelmiä ja aloitettiin toimenpiteiden vaikutusten seuranta riistakohteilla. Nyt projektin jälkeen hoitotoimenpiteiden suunnittelu ja toteutus on nivottu osaksi Metsähallituksen normaalia toimintaa. Kaikkiaan vuodesta 2007 lähtien on kunnostettu yhteensä n hehtaaria riistan elinympäristöjä, jotka ovat riekko- ja hanhisoita (n ha), vesilintukosteikkoja (n. 130 ha) ja kanalintujen poikueympäristöjä (n. 70 ha). Metsiin jää riistatiheikköjä Ympäristöoppaan päivittämisen rinnalla laaditaan myös Suomen metsäkanalintujen kantojen hoitosuunnitelmaa. Sen keskeisenä näkökulmana on, miten kanalintujen elinympäristöjen hoito otetaan huomioon metsätaloudessa. Tilanne on jo varsin hyvä, mutta vielä vähän paremminkin se voitaisiin huomioida, sanoo projektipäällikkö Arto Marjakangas. Tekeillä oleva hoitosuunnitelma tulee esittämään erilaisia suosituksia metsienkäsittelyn muuttamiseksi. Niistä yksi liittyy niin sanottujen riistatiheikköjen säästämiseen. Tiheiköt tuovat vaihtelua hakkuualueiden metsärakenteeseen ja sellaisia kanalinnutkin elinpaikoillaan suosivat. Mitä erirakenteisempi metsä on, sitä paremmin siellä kanalinnut viihtyvät. Uuden haasteen työhön tuo jatkuvasti lisääntyvä energiapuun korjuu. Hakkuualueet ovat kantojen poiston jälkeen aivan toisen näköisiä kuin ennen ja todennäköisesti ne eivät ole kanalintujen suosiossa. Rikkoutuneessa maaperässä varvuston elpyminen on hitaampaa. Kanalinnuille mustikan varvustot ovat erittäin tärkeitä, niin poikasten suoja- kuin ruokapaikkoinakin. Hallittua hoitamattomuutta Uusia metsänhoitomenetelmiä voi odottaa käytäntöön nopeasti. Osin siksi, että niiden toteutus ei maksa mitään. Voi sanoa, että moni tuo pikemminkin säästöä. Ehkä termi hallittu hoitamattomuus tulee yleistymään, liikaa siistimistä vältetään. Kyse on viimekädessä myös imagosta: puu tekee paremmin kauppansa, kun se on peräisin metsästä, jossa myös riista voi hyvin. KIEPPI 13

14 RIISTANHOITO Kuhmolainen Marianne Niemelä: Vapaa metsästysoikeus kiinnittää kotiseutuun Marianne Niemelälle vapaa metsästysoikeus kotikuntansa valtion mailla on kaikki kaikessa. Se on tosi tärkeä juttu elämässäni tällä hetkellä ja varmasti myös tulevaisuudessa, hän pohtii. Teksti Kimmo Pöri Kuva Kimmo Pöri Länsi-Kuhmossa Kuusamonkylällä asuvalle Marianne Niemelälle luonto merkitsee hyvin paljon. Asuminen erämaaluonnon keskellä kaukana Kuhmon keskustasta tarkoittaa tietoista luopumista monista huvituksista. Kaikki vapaa-aika menee tavalla tai toisella luonnossa puuhastellessa. Harvemmin tulee edes keskustassa käytyä, hän tunnustaa. Enimmäkseen Niemelä metsästää yhdessä miehensä ja suomenpystykorva Pirin kanssa kotikylän maisemissa valtion mailla. En voisi kuvitellakaan asuvani alueella, missä ei olisi vapaata metsästysoikeutta. Kontrolli toimii Varhaisimmat metsästyskokemuksensa Marianne sai jo pikkutyttönä isän ja vaarin kanssa sorsametsällä. Pari vuosikymmentä kuitenkin vierähti, ennen kuin hän suoritti metsästyskortin ja hankki oman aseen. Nykyinen mieheni sai minut innostumaan metsästyksestä, hän paljastaa. Samalla piti ostaa Gore-kengät, eihän täällä muuten pärjää, hän naurahtaa. Kanalintujen metsästys pystykorvalla on Niemelän suosikkilaji, mutta hän viihtyy hyvin myös karhu- ja hirvimetsällä. Jänikset saavat kyllä ainakin minun puo- Kuva Pekka Koski lesta olla aivan rauhassa, hän jatkaa. Niemelän mielestä valtion mailla toimii hyvin sosiaalinen kontrolli. Ylilyöntejä esimerkiksi liiallisen verotuksen muodossa ei hänen mielestään juurikaan tapahdu Kaikki pitävät toisistaan huolta positiivisessa mielessä, hän uskoo. Muualta tulevista niin sanotuista turistimetsästäjistä ei luontomatkailuyrittäjänä toimivalla Niemelällä ole luonnollisesti mitään pahaa sanottavaa. Tilaahan täällä riittää ihan kaikille, ja jokainen euro on täällä syrjäseuduilla todella tarpeen. Syrjäkylät vaarassa tyhjentyä Luontomatkailu työllistää Kuhmossa suoraan ja välillisesti alati kasvavan joukon 14 KIEPPI

15 Metsähallituksen erätalouspäällikkö Olavi Joensuun ajatuksia vapaasta metsästysoikeudesta Miten Metsähallituksessa suhtaudutaan nk. vapaaseen metsästysoikeuteen Olavi Joensuu? Miten metsästyksen sääntely, kuten esimerkiksi saaliskiintiöiden asettaminen tapahtuu? Kuntalaisen oikeus metsästää valtion alueella Henkilöllä, jonka kotipaikka on Lapin lääniin kuuluvassa kunnassa tai Kajaanin, Hyrynsalmen, Kuhmon, Kuusamon, Paltamon, Pudasjärven, Puolangan, Ristijärven, Sotkamon, Suomussalmen, Taivalkosken, Vaalan tai Vuolijoen kunnassa, on oikeus metsästää kotikunnassaan valtion omistamilla alueilla. yrittäjiä. Niemelä muun muassa huolehtii Viiksimoon karhusafareille osallistuvien turistien muonituksesta oman yrityksensä, Korpikarhun kautta. Kiireisintä aikaa on kesä, silloin ei ehdi lomailemaan, hän hieman harmittelee. Niemelä uskoo, että vapaan metsästysoikeuden poistaminen jouduttaisi Kuhmon syrjäkylien lopullista tyhjentymistä. Täällä ei yksinkertaisesti ole muita harrastuksia kuin metsästys tai kalastus. Muutamana syyskuisena vapaailtana Marianne Niemelä on suunnannut lintumetsälle koiransa kanssa Viiksimon saloille aivan itärajan tuntumaan. Yksi suuri unelmani täyttyi, kun ammuin pystykorvan haukusta ukkometson. Vapaa metsästysoikeus on eduskunnan säätämä oikeus pohjoisen kuntalaiselle. Metsähallitukselle tämä asiakasryhmä on suurin ja tärkein. Metsähallitus ei ole vaatimassa oikeuden poistamista. Erätalouspäällikön ensisijainen tehtävä on turvata eduskunnan kansalaisille säätämät yleisoikeudet, jotka otetaan huomioon reunaehtoina lupakiintiöpäätöksessä. Eli erätalouspäällikkö on pohjoisen kuntalaisen oikeudella metsästävän paras tukija toteuttaessaan eduskunnan tahtoa. Millaisia erityisjärjestelyjä tai toimenpiteitä paikkakuntalaisten vapaa metsästysoikeus Kainuussa ja Lapissa aiheuttaa esimerkiksi metsästyslupien myynnissä? Vapaan oikeuden riistaverotus otetaan reunaehtona huomioon lupakiintiöitä määrättäessä. Riistaverotuksen määrittäminen perustuu tehtyihin tutkimuksiin, keskimääräisiin yksikkösaalistietoihin ja kirjanpitometsästäjien tietoihin. Ovatko mielestäsi paikkakuntalainen ja ulkopaikkakuntalainen Metsähallitukselta luvan hankkinut metsästäjä samanarvoisessa asemassa esim. saaliskiintiöiden suhteen? Lupametsästäjälle saaliskiintiö on lupaehto. Kuntalaisen saalista rajoitetaan tarvittaessa riistanhoitopiirin tai ministeriön toimesta. Tämä rajoittaminen koskee myös lupametsästäjää. Kyse ei ole tasa-arvosta vaan erityisasemasta, joka on lailla turvattu. Tutkimukselta saadaan valtion maille laskettu riistakanta. Kannan tilan perusteella määritellään kestävän metsästysverotuksen osuus. Metsästettävä kannanosa jaetaan luviksi yksikkösaaliin perusteella. Miten Metsähallituksen myöntämien metsästyslupien määrää säädellään vapaan metsästysoikeuden alueilla? Kun riistatuotosta vähennetään kuntalaisen osuus, voidaan loppu jakaa saalistietoon perustuen käytettäviksi metsästyspäiviksi siten, että metsästyksen kestävyyttä ei vaaranneta. Millaisena näet vapaan metsästysoikeuden tulevaisuuden? Onko se vakavasti uhattuna? En näe mustia pilviä pohjoisella taivaalla. Vapaa metsästysoikeus toteuttaa parhaiten suomalaisen eräkulttuurin perusaineksia. Vapaan metsästyksen poistaminen ei lisäisi etelän lupametsästäjien tai lappilaisten yrittäjien mahdollisuuksia. Pohjoisen mies kun kuitenkin viimeisenä lopettaa metsästyksen. Millä seikoilla vapaata metsästysoikeutta voidaan perustella tulevaisuudessakin? Metsästäjien edunvalvojien ja yksilötasollakin tulee nähdä saatu oikeus etuoikeutena ja toimia sitä vastuuta kantaen. Paras tae oikeuden säilymiselle on oikea metsästäjätieto ja saalistietojen kautta saatava kestävyyden todistus. KIEPPI 15

16 RIISTANHOITO Ojamäki Torittu Pajumäki Kailankulma Kaukola Etelä-Suomi sai kolmannen metsästysalueen Satama Kainiemi Rasilahti Saarijärvi Hongisto Vehkoo Niinimäenkulma Kuusela Mattila Romonkulma Tapaton Kaukela Myllyjärvi Virnajärvi Soutsalmi Rantala Suolahti Vesijako Pajulahti Tevänti M s 0 2 km Vesijako Vesijaon luonnonpuisto Metsähallitus 2010 Mustapää Karttakeskus, Lupa L5293 Kujansuu Takaperä Tero Pullinen ja pystykorva Urho kiersivät Vesijaon uuden metsästysalueen rantoja. Teksti ja kuva Aku Ahlholm Ensikosketus Vesijaon alueeseen on teeri. Tarkoitus on ollut tulla katsomaan, löytyykö kohteesta hyviä sorsastusvesiä, mutta pystykorvalla on jo muuta haukuttavaa. Metsähallitus avasi viime syksynä kolmannen pienriista-alueen Etelä-Suomen alueelle. Siellä missä metsästäjiä on eniten ja tilaa vähiten, uusi alue oli iloinen uutinen. Evon ja Keihäsjärven lisäksi metsästyspainetta on nyt jakamassa 1600 hehtaarin Vesijaon alue. Vesijako sijaitsee noin puolen tunnin ajon päässä tunnetuilta Evon metsästysmailta. Kohteen metsästysmaat koostuvat pienemmistä alueista, joista eteläisin lähtee Vesijaon luonnonpuistosta. Sorsastus Sorsastaja löytää Vesijaon valtion mailta kolmen järven rantoja ja muun muassa vähävetisen lammen, jossa vesilinnut voivat lymytä. Alueeseen kuuluvat vedet ehtii kiertää muutamassa tunnissa, mutta rannat ovat sen verran vaikeakulkuisia, että vene tai kanootti on tarpeen. Rantametsässä kulkeva metsämies ei pääse ampumaan pomppulintua tiheän rantapensaikon läpi ja toisaalta ranta on enimmäkseen niin upottavaa, että siinä on vaikea kulkea kahluusaappailla. Paikoin marjaisat rantatörmät ja suojaisat kaislikot kielivät kuitenkin siitä, että alueel- la on vesilintuja. Kanalinnustajalle Vesijaon alueella on mahdollisuuksia. Kohteessa on monenlaista metsää: koivikkoa, haavikkoa, kuusikkoa, männikköä ja sekametsää. Ainoastaan suomaastoa on vain vähänlaisesti, ja ne löytyvät alueen pohjoisosista. Koiralla metsästettäessä kanalintujahtia vaikeuttavat hakkuutähteet. Monin paikoin haukulle hiipiminen on vaikeaa ellei melkein mahdotonta. Jäniksen metsästystä Vesijaossa helpottavat metsäautotiet, joista suuri osa on heinittyneitä tavallisen henkilöauton ajettavia. 16 KIEPPI

17 Esimerkkejä jahtikämpistämme: Hanki jahtimuistoja Vilma Salla M210 Majoittumalla Villin Pohjolan jahtikämppään eräelämys avautuu sinulle suoraan kämpän ovelta. Jahtikämpät sijaitsevat asumattomassa luonnossa metsästysalueen sisällä. Metsähallitus tarjoaa sinulle Suomen monipuolisimman jahtimaailman. Esimerkiksi hirvialueita löytyy useita satoja ja pienriista-alueitakin satakunta. Metsästäjät voivat pidentää metsästyskauttaan kanalintukauden jälkeen jäniksen ja pienpetojen metsästyksellä. Itä-Suomen, Oulun ja Lapin lääneissä voit kokeilla myös karhunmetsästystä. Hirsirakenteinen kämppä sijaitsee luonnonkauniilla paikalla Vilmajärven rannalla Salla- ja Suomutunturien läheisyydessä. Kämpässä keittiö ja kaksi majoitushuonetta, joissa kaikissa puukamiinat. Erillinen pihasauna järvestä laskevan joen rannalla. Kämpän läheisyydessä on metsästysalue 3612 Vilma-Savina. Myös Sallan yhteismetsän maat ovat lähellä. Särkkäpirtti Kuhmo M389 Villi Pohjola järjestää täyden palvelun jahtimatkoja erilaisille ryhmille. Kotimaan kohteiden rinnalla valittavanasi on vaihtoehtoja myös Pohjois-Ruotsissa. Hanki meiltä metsästyslupa tai järjestä seurueellesi uniikki metsästysretki omalla alueella ja räätälöidyillä palveluilla. Tutustu monipuoliseen kämppätarjontaamme myös Honkarakenteinen eräkämppä sijaitsee mäntymetsäisen mäen töyräällä Syvä-Särkkäjärven rannalla. Kämppä soveltuu metsästäjille, kalastajille ja retkeilijöille, lähistöllä on Sininen polku -retkeilyreitti. Kämpän pihalta pääsee Länsi-Kuhmon metsästysalueelle (5617). Kämpän alakerrassa on tupakeittiö ja nukkumisparvi. KIEPPI 17

18 METSÄSTYSLUVAT Metsästysluvan saa kännykällä, netistä tai myyntinumerosta Metsästäjän pitää hankkia metsästyskortin lisäksi maanomistajan lupa metsästää. Valtion maille luvan saa Metsähallitukselta, jonka lakisääteinen tehtävä on tarjota metsästysmahdollisuus erityisesti niille, joilla ei sitä muutoin ole. Luvat maksavat sen verran, kun luvan myymisestä aiheutuu kustannuksia ja kun metsästettävän riistan kannanhoidon arvioidaan maksavan. Kaikki tulot menevät siis riistan hyväksi. Metsästysluvat on kiintiöity lupa-alueittain. Mikäli kiintiö on täynnä, lupia ei enää alueelle saa. Kiintiöinnillä varmistetaan sekä riistakantojen kestävyys että sosiaalinen kestävyys. Pohjois-Suomessa henkilöllä, jonka kotipaikka on metsästyslain 8 :n osoittamalla alueella, on oikeus metsästää kotikunnassaan valtion mailla ilman erillistä maksua. Metsähallituksen lupia välittää muun muassa Villi Pohjola nettikaupassa ja puhelinpalvelussa. Kanalintulupa Kanalintulupa kattaa kaiken pienriistan metsästyksen. Ylä-Lapissa kanalintuluvasta käytetään nimitystä riekkolupa. Vuorokausiluvat myydään kahdessa erässä, keväällä ja syksyllä. Useille metsästysalueille on saatavilla myös kausilupia. Kausiluvat haetaan huhtikuun aikana. Tarkista hakualueet netistä > pienriista Katso sivu 22 Hirvieläimet Metsähallitus myöntää seurueille hirvenmetsästysalueita, mutta ei päätä pyyntiluvista. Ne tulevat riistanhoitopiiriltä. Hirvenmetsästyksen aluelupahakemuksen voit jättää netissä osoitteessa tammikuun 2011 aikana. Muistathan tarkistaa seurueesi ajantasaiset tiedot. Pohjois-Suomessa, kuntalaisen vapaan metsästysoikeuden alueella paikalliset seurat ja seurueet eivät tarvitse Metsähallituksen päätöstä alueesta, ellei niissä ole ulkopaikkakuntalaisia ampujia. Katso sivu KIEPPI

19 Vesilintu- ja jänislupa Nuorisolupa Vesilintu- ja jänislupa oikeuttaa metsästämään kaikkea muuta pienriistaa kuin kanalintuja. Lupa on perustettu sen takia, että metsästäjä voisi myös kanalintujen metsästysaikana hankkia edullisemman luvan jäniksen tai vesilinnun metsästykseen. Luvan voi ostaa usein myös kännykällä. Useille alueille on saatavilla myös kausilupia. Kausiluvat haetaan huhtikuun aikana. Tarkista hakualueet netistä > pienriista Katso sivu 23 Pienpedot Alle 18-vuotiaiden pienriistalupa maksaa 10 euroa koko viikolta. Luvalla saa metsästää kaikkea pienriistaa, myös kanalintuja. Luvan saa ostettua helposti kännykällä. Nuorisoluvalla halutaan tukea nuorten eräharrastusta. Katso sivu 24 Suurpedot Pienpetojen metsästys on oikein kohdistettuna riistanhoitoa ja ainoa keino estää muun muassa tulokaslajien leviäminen. Kausilupa koko metsästyskaudelle maksaa 8 euroa. Luvan voi hankkia helposti kännykällä kaikkina vuorokauden aikoina. Karhu on tavallisin metsästettävä suurpeto valtion mailla. Poronhoitoalueelle metsästäjä voi ostaa 42 euron karhunmetsästysluvan helposti kännykällä automaattinumerosta. Poronhoitoalueen ulkopuolella metsästäjän on lisäksi ilmoittauduttava karhunmetsästyksen yhteislupaan. Suden tai ilveksen metsästyksessä metsästäjän on aina, myös poronhoitoalueella, ilmoittauduttava yhteislupaan. Ahmaa ei metsästetä. Katso sivu 26 Katso sivu 27 KIEPPI 19

20 METSÄSTYSLUVAT Pienriistan metsästysalueet Utsjoki Valtion mailla on 120 aluetta pienriistan metsästykseen. Niillä voi metsästää muun muassa kanalintuja, vesilintuja ja jäniksiä Porttipahdan tekojärvi Lokan tekojärvi Metsästyslupa-alue Inari Inarijärvi Enontekiö Lupa-alueen numero Erämetsä PIENRIISTAN ROVANIEMI Erämetsä TORNIO Riistametsä Luosto Lupa-alueen nro 3610 KEMIJÄRVI Riistametsä Metsästyslupa-alue METSÄSTYSLUPA-ALUEET Sodankylä KEMI PUDASJÄRVI OULU 5605 Kiantajärvi Pohjakartta Karttakeskus, Lupa L5293 Metsähallitus 2010 KUUSAMO Oulujärvi 5617 KAJAANI KOKKOLA HAAPAJÄRVI NURMES IISALMI Lappajärvi VIITASAARI Nilakka Koitere KUOPIO Keitele SEINÄJOKI Höytiäinen 7685 Kallavesi JOENSUU VAASA PORI Kyyvesi 7695 Päijänne Pihlajavesi MIKKELI Saimaa 6671 HÄMEENLINNA 7675 SAVONLINNA Puruvesi 7697 Puula 6666 Kuva Kimmo Pöri Orivesi Haukivesi TAMPERE Längelmävesi Pyhäjärvi Näsijärvi JYVÄSKYLÄ 6643 Suvasvesi LAPPEENRANTA LAHTI TURKU 6674 ESPOO 20 KIEPPI KOTKA VANTAA HELSINKI Karttalähde: Pohjakartta Genimap Oy, Lupa L5293 Metsähallitus 2010

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 11 poliisilaitosaluetta Lapin poliisilaitos Oulun poliisilaitos Pohjanmaan poliisilaitos Sisä Suomen poliisilaitos Itä Suomen poliisilaitos

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta Annettu Helsingissä 15 päivänä elokuuta 2013

Lisätiedot

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö N:o 6 27 TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö Taajuuskokonaisuus 1 105,7 Anjalankoski 106,2 Espoo 106,0 Eurajoki 104,1 Haapavesi

Lisätiedot

LUONNOS. Valtioneuvoston asetus

LUONNOS. Valtioneuvoston asetus LUONNOS Valtioneuvoston asetus televisio- ja radiotoimintaan sekä toimiluvanvaraiseen teletoimintaan määrättyjen taajuusalueiden käyttösuunnitelmasta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Annettu

Lisätiedot

2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta

2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta 176 N:o 22 Liite 2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta 2.1 Analoginen radiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Taajuus ERP (MHz) (kw) AAVASAKSA 87,9 10 AAVASAKSA AAVASAKSA

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

N:o 434 1269. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu C (kw)

N:o 434 1269. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu C (kw) N:o 434 1269 Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.3 Digitaalinen televisiotoiminta Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu

Lisätiedot

Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta

Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.1 Analoginen televisiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Kanava ERP Huom. (kw) ANJALANKOSKI

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, helmikuu 2015, kaikki asunnot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, helmikuu 2015, kaikki asunnot Yhteensä: Manner-Suomi 87 200 334,6 10,9 58,4 97 008 300,0 11,7 51,0 Pääkaupunkiseutu Espoo 4 735 399,7 12,2 63,6 3 745 380,1 14,4 56,3 Helsinki 14 957 399,2 12,1 62,4 13 921 349,0 16,7 44,0 Vantaa 5 652

Lisätiedot

RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, aakkosjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus 2014 2014 2013 2012

RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, aakkosjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus 2014 2014 2013 2012 RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, aakkosjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus 2014 2014 2013 2012 Akaa Pirkanmaa 174,93 85. 85. 80. Alajärvi Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016 Yhteensä: Manner-Suomi 101 405 363,59 11,10 59,0 115 631 335,39 11,83 52,0 Pääkaupunkiseutu Espoo 6 115 429,83 12,46 63,7

Lisätiedot

KRUUNUPYY 44 600 SVT

KRUUNUPYY 44 600 SVT 4706 N:o 119 Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.1 Analoginen televisiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Kanava ERP Huom. (kw)

Lisätiedot

2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta. Taajuus (MHz) ERP (kw)

2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta. Taajuus (MHz) ERP (kw) 382 Liite TAAJUUSALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta 2.1 Analoginen radiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Taajuus (MHz) ERP (kw) Anjalankoski,

Lisätiedot

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP N:o 453 3591 TAAJUUSALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Paikkakunta Kanavanippu ERP A B C D E Vaasa (kw) Akaa 42 13 Enontekiö 53 58

Lisätiedot

Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta

Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta 1 (21) Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta Uusimaa (01) Kaupunkimaiset kunnat (1) Espoo (049) 6 516 6 407 7 342 Hanko (078) 252 277 234 Helsinki (091) 23

Lisätiedot

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 8 N:o 1 Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.1 Analoginen televisiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Kanava ERP Huom. (kw) ANJALANKOSKI

Lisätiedot

asumisoikeus ARAvuokraasunnot

asumisoikeus ARAvuokraasunnot 29.11.2012 RAJOITUSTEN PIIRISSÄ OLEVA ARA-ASUNTOKANTA VUONNA 2011 ARAVA ARA 1 Uusimaa Muu maa Askola 32 32 0 32 1 Uusimaa Pääkaupunkiseutu Espoo 17493 3105 6818 1697 24311 4802 29113 1 Uusimaa Muu maa

Lisätiedot

keski- kanava- kanava- (MHz) (MHz) Mux A Mux B Mux C Mux E

keski- kanava- kanava- (MHz) (MHz) Mux A Mux B Mux C Mux E keskitaajuutaajuutaajuutaajuus kanava- keski- keski- keski- kanavanumernumernumernumertaajuus kanava- kanava- kanava- keskinumero Mux A Mux B Mux C Mux E Mux D Transmitter Channel f Channel f Channel f

Lisätiedot

keski- keski- kanava- kanava- (MHz) Mux D

keski- keski- kanava- kanava- (MHz) Mux D keskitaajuutaajuutaajuutaajuus kanavanumernumernumernumertaajuutaajuus numero numero Mux A Mux B Mux C Mux E Mux D Mux H Transmitter Channel f Channel f Channel f Channel f Channel f Channel f Anjalankoski,

Lisätiedot

Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska

Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska 17 Pohjois-Pohjanmaa IPRA 010 Alavus 14 Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

OYS-ERVA ERVA-KPP HANKE

OYS-ERVA ERVA-KPP HANKE OYS-ERVA ERVA-KPP HANKE (DRG:n hyödyntäminen, kustannuslaskenta, tuotteistus, laskutus, toiminnan ohjaus) IX DRG -KÄYTTÄJÄPÄIVÄT 24.11.2011 Pasi Parkkila, kehitysjohtaja, PPSHP OULUN YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN

Lisätiedot

Kunnan kuuluminen Risen yks-toimiston ja arviointikeskuksen toimialueeseen

Kunnan kuuluminen Risen yks-toimiston ja arviointikeskuksen toimialueeseen YKS-toimisto Kunta Yhdyskuntaseuraamustoimisto Osoite Puhelin Telekopio Arviointikeskus Akaa Tampereen yhdyskuntaseuraamustoimisto Rautatienkatu 10, 4 krs. 33100 TAMPERE 029 56 80900 029 56 80945 Länsi-Suomen

Lisätiedot

Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta

Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta Maakunnat 2014 Vuonna 2011 voimaan tullut Valtioneuvoston päätös maakunnista (VNP 799/2009) 020 Akaa 06 Pirkanmaa 005

Lisätiedot

TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT

TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT Kunta (lopullinen kysely Manner- Suomen kuntajaon 1.1.2016 mukaan) Akaa Alajärvi Alavieska Alavus Asikkala Askola Aura Enonkoski Enontekiö Espoo Eura Eurajoki Evijärvi Forssa

Lisätiedot

Väliarvioinnin aineisto

Väliarvioinnin aineisto Väliarvioinnin aineisto Hankkeiden lkm Hakumenettelyt maakunnittain 60 50 40 30 20 8 49 14 8 Maakuntaliitot kilpailuttaneet 226 hanketta, joista noin puoleen hanke-ehdotuksia (117 hanketta) 43 Hankkeita,

Lisätiedot

7.11.2013 Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 kunnittain. Kutsuikä (vv) lasketaan kutsuvuoden ja syntymävuoden erotuksella.

7.11.2013 Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 kunnittain. Kutsuikä (vv) lasketaan kutsuvuoden ja syntymävuoden erotuksella. Koodi Kunta 020 AKAA X X X X X X X X 005 ALAJÄRVI X X X X X X X X X X 009 ALAVIESKA X X X X X X X X X 010 ALAVUS X X X X X X X X X X 016 ASIKKALA X X X X X X X X X X 018 ASKOLA X X X X X X X X X X 019

Lisätiedot

Yli 75-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä 2030. Maakunnittain

Yli 75-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä 2030. Maakunnittain Yli 75-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä 2030 Maakunnittain 3 Yli 75-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä 2010 ja 2030: Etelä-Karjala 2 2 Taipalsaari Lappeenranta Lemi Imatra Luumäki Ruokolahti Rautjärvi

Lisätiedot

Selvitysperusteiden tarkastelua maakunnittain päivitys 22.8.2013

Selvitysperusteiden tarkastelua maakunnittain päivitys 22.8.2013 Selvitysperusteiden tarkastelua maakunnittain päivitys 22.8.2013 Kartat perustuvat kolmen selvitysperusteen tarkasteluun: 1. kunnan väestöpohja Tilastokeskuksen väestötietoihin () pohjautuen; 2. työpaikkaomavaraisuus

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3.

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3. Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3. Lähde: Kuntaliiton tiedustelu, ennakkotieto Jos muun kuin vakituisen asuinrakennuksen veroprosenttia ei ole määrätty, on käytetty yleistä kiinteistöveroprosenttia.

Lisätiedot

Lomakyytien aikataulut 2015

Lomakyytien aikataulut 2015 Lomakyytien aikataulut 2015 päivitetty 6.7.2015 / Alik Hotti VMTK Reitti 3B Pyhäntä th 16:25 16:25 21:25 21:25 Kärsämäki Neste 16:50 16:50 21:00 21:00 Nivala Neste th 17:35 17:35 20:10 20:10 Sievi th 17:50

Lisätiedot

KELPO-hankkeeseen osallistuvat kunnat ja niiden koordinaattorit (syksy 2009)

KELPO-hankkeeseen osallistuvat kunnat ja niiden koordinaattorit (syksy 2009) KELPO-hankkeeseen osallistuvat kunnat ja niiden koordinaattorit (syksy 2009) KUNTA KOORDINAATTORI ETELÄ Artjärvi Asikkala Askola Borgå Esbo Espoo Forssa Hamina Hattula Heinola Helsinki Hollola Hyvinkää

Lisätiedot

Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä

Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä Viestintävirasto 70/2014 M 1 (27) Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2014 Viestintävirasto määrää 7 päivänä marraskuuta

Lisätiedot

VM/KAO, 27.2.2015 Sote-järjestämislain, vos-uudistuksen ja -leikkausten yhteisvaikutukset kuntiin

VM/KAO, 27.2.2015 Sote-järjestämislain, vos-uudistuksen ja -leikkausten yhteisvaikutukset kuntiin VM/KAO, 27.2.2015 Sote-järjestämislain, vos-uudistuksen ja -leikkausten yhteisvaikutukset kuntiin Havainnollistettu laskennallisena muutospaineena tuloveroprosenttiin (ml. valtionuudistus & vos-leikkaukset)

Lisätiedot

Maatalouslomitusta hoitava paikallisyksikkö v. 2013 sijaintikunta KUNTANIMI Numero 2013 Paikallisyksikkö Maakuntano 005 Alajärvi 5 ALAJÄRVI 14 759 Soini 5 ALAJÄRVI 14 934 Vimpeli 5 ALAJÄRVI 14 010 Alavus

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2013. 759/2013 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2013. 759/2013 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2013 759/2013 Verohallinnon päätös metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta Annettu Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 2013 Verohallinto

Lisätiedot

Maatalous- ja puutarhayritysten työvoima 2010

Maatalous- ja puutarhayritysten työvoima 2010 Maatalous- ja puutarhayritysten työvoima 2010 Ennakkotiedot Uudenmaan ELY-keskus Kunta Tuotantosuunta Tilojen lukumäärä Työntekijöiden lukumäärä Yhteensä Miehet Naiset Työmäärä yhteensä, henkilötyövuotta

Lisätiedot

Kriteeritarkastelua maakunnittain

Kriteeritarkastelua maakunnittain Kriteeritarkastelua maakunnittain Tarkastelu perustuu kolmen pääkriteerin tarkasteluun: -Palvelu- ja väestöpohjakriteeri Tilastokeskuksen väestötietojen perusteella -- ja työssäkäyntikriteerit Tilastokeskuksen

Lisätiedot

1.1.2013 alk. Ortokuvat. Ortobilder. Verollinen Inkl. moms. (24 %) Veroton Exkl. moms. Kunta

1.1.2013 alk. Ortokuvat. Ortobilder. Verollinen Inkl. moms. (24 %) Veroton Exkl. moms. Kunta 020 Akaa 200,00 248,00 005 Alajärvi 400,00 496,00 009 Alavieska 100,00 124,00 010 Alavus 400,00 496,00 016 Asikkala 300,00 372,00 018 Askola 100,00 124,00 019 Aura 100,00 124,00 035 Brändö 200,00 248,00

Lisätiedot

ELY- Laajakaista- hankkeet

ELY- Laajakaista- hankkeet ELY- Laajakaista- hankkeet 15.5.2013 Antero Kauppinen, laajakaista-asiantuntija Pohjois-Savon ELY- keskus maaseutu 15.5.2013 Tavoite Laajakaistatukilain mukainen EU tuki n. 24,6 milj. euroa saatava myönnettyä

Lisätiedot

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 Dnro A129/200/2012 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 Annettu Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 2012 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91a :n

Lisätiedot

Promena -jalkineet työhön ja vapaa-aikaan

Promena -jalkineet työhön ja vapaa-aikaan PROMENA JALKINEIDEN EDUSTAJAT 1. Pohjois.Suomi Paula Soronen Puhelin 045 853 0877 2. Itä-Suomi Seppo Joutsemo Puhelin 045 911 2055 3. Keski-Suomi Lea Leppänen Puhelin 045 853 0850 4. Keski-Pohjanmaa ja

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2009 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2009 N:o 819 821. Oikeusministeriön asetus. N:o 819

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2009 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2009 N:o 819 821. Oikeusministeriön asetus. N:o 819 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2009 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2009 N:o 819 821 SISÄLLYS N:o Sivu 819 Oikeusministeriön asetus oikeusapupiireistä ja oikeusaputoimistojen toimipaikoista... 4661 820

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA

LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Helsingin kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Annikki Thodén 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 831. Valtioneuvoston asetus. kuljetusten alueellisesta tukemisesta annetun lain soveltamisalueesta

SISÄLLYS. N:o 831. Valtioneuvoston asetus. kuljetusten alueellisesta tukemisesta annetun lain soveltamisalueesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2007 Julkaistu Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 2007 N:o 831 834 SISÄLLYS N:o Sivu 831 Valtioneuvoston asetus kuljetusten alueellisesta tukemisesta annetun lain soveltamisalueesta...

Lisätiedot

Uppföljning av behandlingstiderna för utkomststöd

Uppföljning av behandlingstiderna för utkomststöd Uppföljning av behandlingstiderna för utkomststöd 1 (10) Uppföljning av behandlingstiderna för utkomststöd Akaa (020) 563 457 573 Alajärvi (005) 206 181 203 Alavieska (009) 25 47 23 Alavus (010) 261 274

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012. 610/2012 Verohallinnon päätös. pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012. 610/2012 Verohallinnon päätös. pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012 610/2012 Verohallinnon päätös pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä Annettu Helsingissä 7 päivänä marraskuuta

Lisätiedot

Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012

Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012 Tilastot Liite 2 Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012 sivu Vammaisten tulkkauspalveluun oikeutetut ja käyttäjät 2 Vammaisten tulkkauspalveluun oikeutetut, Etelä- ja Länsi-Suomi 3 Vammaisten

Lisätiedot

Pohjoisen sote-alueen valmistelu

Pohjoisen sote-alueen valmistelu Pohjoisen sote-alueen valmistelu Kuntakokous 5.2.2015 Apulaiskaupunginjohtaja Sinikka Salo Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

Kainuun Yleisurheilu 2014 Henkilökohtaiset tilastotulokset seuroittain

Kainuun Yleisurheilu 2014 Henkilökohtaiset tilastotulokset seuroittain Kainuun Yleisurheilu 2014 Henkilökohtaiset tilastotulokset seuroittain MIEHET Kajaanin Kipinä: Henri Väyrynen KajKi 1991 : 10,92 +1,5 Kajaani 27.7. Pituus: 7,74 +1,3 Lappeenranta 4.6. 7,53 +0,8 Lahti 15.6.

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia valtion mailta tarkastelussa pienriistan metsästäjät

Terveyttä ja hyvinvointia valtion mailta tarkastelussa pienriistan metsästäjät Terveyttä ja hyvinvointia valtion mailta tarkastelussa pienriistan metsästäjät Ympäristöakatemia 4.9.2015 Mikko Rautiainen, erikoissuunnittelija Metsähallitus 1 Taustaa Yhteiskunnallisia haasteita: Liikkumattomuus

Lisätiedot

Yhteistyöllä eteenpäin seminaari Educassa 28.1.2012. Koulutusjohtaja Heljä Misukka

Yhteistyöllä eteenpäin seminaari Educassa 28.1.2012. Koulutusjohtaja Heljä Misukka Yhteistyöllä eteenpäin seminaari Educassa 28.1.2012 Koulutusjohtaja Heljä Misukka Sottunga Brändö Lumparland Kustavi - Gustavs Hailuoto - Karlö Ristijärvi Savukoski Kivijärvi Enonkoski Karjalohja - Karislojo

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 2011. 1089/2011 Oikeusministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 2011. 1089/2011 Oikeusministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 2011 1089/2011 Oikeusministeriön asetus oikeusapupiireistä sekä jen toimipaikoista ja edunvalvonta-alueista Annettu Helsingissä 18 päivänä

Lisätiedot

Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Telekopio

Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Telekopio 2.2.2010 LVM 968/08/2009 Jakelussa mainitut Viite Asia LAUSUNTOPYYNTÖ Laajakaistarakentamisen tukea haja-asutusalueilla koskeva laki (1186/2009) tuli voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010. Laki sisältää säännökset

Lisätiedot

Hirvijohtajien koulutus 2011

Hirvijohtajien koulutus 2011 Hirvijohtajien koulutus 2011 Suomen riistakeskus Lappi Kemijärvi 19.9.2011 21.9.2011 Suomen riistakeskus 1 Metsästyksenjohtajan tehtävät (Ma 23 ) 1. Suunnitella käytännön metsästystapahtumat Passitus,

Lisätiedot

Luonnos oikeusministeriön asetukseksi

Luonnos oikeusministeriön asetukseksi 1 Luonnos oikeusministeriön asetukseksi oikeusapupiireistä sekä oikeusaputoimistojen toimipaikoista ja edunvalvonta-alueista Annettu Helsingissä päivänä kuuta 2013 Oikeusministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus vuodelta 2015 maksettavasta lihan ja vuodelta 2014 maksettavasta maidon kuljetusavustuksesta sekä eräiden kotieläintalouden palvelujen tuesta vuodelta 2015 Valtioneuvoston päätöksen

Lisätiedot

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Ehdokasasetteluoikeudet vahvistettu puoluehallituksen kokouksessa 31.10.2015 (Oulun piirin osalta 16.11.2015, Lapin piiriin muutoksia 12.2.2016) Luetteloa tarkistetaan

Lisätiedot

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Ehdokasasetteluoikeudet vahvistettu puoluehallituksen kokouksessa 31.10.2015 (muutoksia: Oulun piiri 16.11.2015&12.3.&15.4.2016, Lappi 12.2.2016, Varsinais-Suomi

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2013 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 147 28.08.2013. 147 Asianro 6034/14.03.05/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2013 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 147 28.08.2013. 147 Asianro 6034/14.03.05/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2013 1 (1) 147 Asianro 6034/14.03.05/2013 Metsästysoikeuksien luovuttamisen periaatteet ja metsästystaksat Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Maaomaisuuden hallintapalvelut

Lisätiedot

Kunnan kuuluminen Risen yhdyskuntaseuraamustoimiston toimialueeseen 1.5.2015 YKS-toimisto Kunta Yhdyskuntaseuraamustoimisto Osoite Puhelin Telekopio

Kunnan kuuluminen Risen yhdyskuntaseuraamustoimiston toimialueeseen 1.5.2015 YKS-toimisto Kunta Yhdyskuntaseuraamustoimisto Osoite Puhelin Telekopio Kunnan kuuluminen Risen yhdyskuntaseuraamustoimiston toimialueeseen 1.5.2015 YKS-toimisto Kunta Yhdyskuntaseuraamustoimisto Osoite Puhelin Telekopio Akaa Tampereen yhdyskuntaseuraamustoimisto Rautatienkatu

Lisätiedot

Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus

Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus Mirja Rautiainen - Mika Siiskonen Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus HARJOITUSTEHTÄVIÄ LUKU 12: YRITYKSEN TUNNUSLUVUT http://charles.savonia.fi/~mas/julkaisut 1. Hotellissa on 120 huonetta, joista

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnusluvut

Kuntatalouden tunnusluvut Ii Oulu Kuntatalouden tunnusluvut Oulun selvitysalue Hailuoto Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä 7.5.2014 Heikki Miettinen Kuntatalouden indikaattorit Kriisikunnaksi voidaan nimetä sellainen kunta:

Lisätiedot

Ajokorttitoimivallan siirto

Ajokorttitoimivallan siirto Ajokorttitoimivallan siirto Tieliikenteen sääntelyn sidosryhmätilaisuus 24.11.2015 Kimmo Pylväs Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Tosi pähkinänkuoressa

Lisätiedot

287 Kristiinan- Kristinestad

287 Kristiinan- Kristinestad 1 Suomen metsäkeskuksen Julkisissa palveluissa on kolmetoista metsäkeskusaluetta. Nimet (suomeksi ja ruotsiksi), toimipaikat ja toimialueet ovat seuraavat: 01 Rannikon alue, Helsinki 49 Espoo Esbo 78 Hanko

Lisätiedot

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2015

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2015 Dnro A194/200/2014 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2015 Annettu Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 2014 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91 a :n

Lisätiedot

VM/KAO, 3.2.2014 maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56

VM/KAO, 3.2.2014 maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56 VM/KAO, 3.2.2014 maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56 UUSI UUSI NYKYINEN MUUTOS MUUTOS 5 Alajärvi 10 268 38 422 387 16 199 217 2 144 020 56 765 624 35 079

Lisätiedot

Kunnan kuuluminen Risen yhdyskuntaseuraamustoimiston ja arviointikeskuksen toimialueeseen 1.1.2015

Kunnan kuuluminen Risen yhdyskuntaseuraamustoimiston ja arviointikeskuksen toimialueeseen 1.1.2015 Kunnan kuuluminen Risen yhdyskuntaseuraamustoimiston ja arviointikeskuksen toimialueeseen 1.1.2015 Vuoden 2015 alussa toteutuneet kuntaliitokset: Lavia ja Pori > Pori Maaninka ja Kuopio> Kuopio Tarvasjoki

Lisätiedot

Kuinka moni kunta on julistautunut savuttomaksi työpaikaksi?

Kuinka moni kunta on julistautunut savuttomaksi työpaikaksi? KUNTALIITTO Hkki Punnonen 12.3.2013 "Tavoitteena savuton työpaikka" on eräs hanke, jolla käännetään tupakointia laskuun. Monet yritykset ovat julistautuneet savuttomiksi. Kaikki sairaanhoitopiirit ovat

Lisätiedot

Koordinaatit: Etelä-Häme Etelä-Savo Kaakkois-Suomi Kainuu Keski-Suomi Lappi Oulu Pohjanmaa

Koordinaatit: Etelä-Häme Etelä-Savo Kaakkois-Suomi Kainuu Keski-Suomi Lappi Oulu Pohjanmaa Hakijan nimi Yhteyshenkilö (jolle päätös lähetetään) Suomen riistakeskuksen merkinnät: 250, 251, 253 Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Rhy nro Pvm / 20 Päätös nro Henkilötunnus ja puhelin Sähköposti

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnuslukuja. Ryhmä 1: Kontiolahti, Lapua, Laukaa, Lempäälä, Lieto, Siilinjärvi ja Ulvila

Kuntatalouden tunnuslukuja. Ryhmä 1: Kontiolahti, Lapua, Laukaa, Lempäälä, Lieto, Siilinjärvi ja Ulvila Kuntatalouden tunnuslukuja Ryhmä 1: Kontiolahti, Lapua, Laukaa, Lempäälä, Lieto, Siilinjärvi ja Ulvila Ryhmä 2: Forssa, Heinola, Hollola, Kuusamo, Naantali, Raisio ja Uusikaupunki 8.9.2015 Heikki Miettinen

Lisätiedot

Kotikuntaluettelo 2014 Sisältää Manner-Suomen kunnat ja 999 = Kotikunta muu tai tuntematon

Kotikuntaluettelo 2014 Sisältää Manner-Suomen kunnat ja 999 = Kotikunta muu tai tuntematon 005 Alajärvi Alajärvi 009 Alavieska Alavieska 010 Alavus Alavus 016 Asikkala Asikkala 018 Askola Askola 019 Aura Aura 020 Akaa Akaa 046 Enonkoski Enonkoski 047 Enontekiö Enontekis 049 Espoo Esbo 050 Eura

Lisätiedot

287 Kristiinan- Kristinestad

287 Kristiinan- Kristinestad 1 Suomen metsäkeskuksen Julkisissa palveluissa on kolmetoista metsäkeskusaluetta. Nimet (suomeksi ja ruotsiksi), toimipaikat ja toimialueet ovat seuraavat: 01 Rannikon alue, Helsinki 49 Espoo Esbo 78 Hanko

Lisätiedot

Population register center POPULATION IN THE MAINLAND 5298858

Population register center POPULATION IN THE MAINLAND 5298858 Population register center POPULATION IN THE MAINLAND 5298858 Region of Uusimaa 1408020 Espoo 241565 Hanko 9657 Helsinki 576632 Hyvinkää 44987 Inkoo 5575 Järvenpää 38288 Karjalohja 1481 Karkkila 9076 Kauniainen

Lisätiedot

Levähaitta vai kala-aitta? Tilastotietoa Suomen järvien tilasta

Levähaitta vai kala-aitta? Tilastotietoa Suomen järvien tilasta Levähaitta vai kala-aitta? Tilastotietoa Suomen järvien tilasta Mika Marttunen & Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Marttusten sukupäivä, Villähde 13.8.2011 Tuusulanjärvi 12.8.2011 Työpaikkani: Suomen

Lisätiedot

Teerikato voi olla kevätsäiden syytä. Nykymetsuri säästää riistamaat Luparahat riistan hyväksi Majava suunnitteli riistakohteen

Teerikato voi olla kevätsäiden syytä. Nykymetsuri säästää riistamaat Luparahat riistan hyväksi Majava suunnitteli riistakohteen 2010 Metsähallituksen lehti metsästäjille Nykymetsuri säästää riistamaat Luparahat riistan hyväksi Majava suunnitteli riistakohteen Teerikato voi olla kevätsäiden syytä Pienriistan metsästysalueet Metsästysluvat

Lisätiedot

Sähköiseen tukihakuun osallistuneiden maatilojen lukumäärä ja osuudet kunnittain prosenttijärjestyksessä, 29.4.2011

Sähköiseen tukihakuun osallistuneiden maatilojen lukumäärä ja osuudet kunnittain prosenttijärjestyksessä, 29.4.2011 Sähköiseen tukihakuun osallistuneiden maatilojen lukumäärä ja osuudet kunnittain prosenttijärjestyksessä, 29.4.2011 ELY-keskus/alue ja kunta Koko maa yhteensä (335 kuntaa) 20 664 33,21 % Ahvenanmaan valtionvirasto

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2012. 581/2012 Oikeusministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2012. 581/2012 Oikeusministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2012 581/2012 Oikeusministeriön asetus oikeusapupiireistä sekä jen toimipaikoista ja edunvalvonta-alueista Annettu Helsingissä 19 päivänä

Lisätiedot

Lahti 1 106,8 Heinola Esan Kirjapaino Oy, Iskelmä Lahti Iskelmä, populaari, varttunut väestö 103,0 Lahti

Lahti 1 106,8 Heinola Esan Kirjapaino Oy, Iskelmä Lahti Iskelmä, populaari, varttunut väestö 103,0 Lahti Alueelliset ja paikalliset taajuuskokonaisuudet Alueet Taajuudet Hakijat pääasiallinen kohderyhmä tai suuntaus Etelä- ja Pohjois-Savo Kuopio-Iisalmi 89,5 Iisalmi Kevyt Kanava Oy, (Iskelmä Oikea Asema)

Lisätiedot

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2014

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2014 Dnro A188/200/2013 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2014 Annettu Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 2013 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91a :n

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 2013. 695/2013 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 2013. 695/2013 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 2013 695/2013 Valtioneuvoston asetus vuodelta 2013 maksettavasta lihan ja vuodelta 2012 maksettavasta maidon kuljetusavustuksesta sekä eräiden

Lisätiedot

LUPAHAKEMUS KOIRAKOKEEN PITÄMISEKSI TAI KOIRAN KOULUTTAMISEKSI (metsästyslain 52 :n 1 momentti)

LUPAHAKEMUS KOIRAKOKEEN PITÄMISEKSI TAI KOIRAN KOULUTTAMISEKSI (metsästyslain 52 :n 1 momentti) Hakijan nimi Yhteyshenkilö (jolle päätös lähetetään) Suomen riistakeskuksen merkinnät: 700 Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Rhy nro Pvm / 20 Päätös nro Henkilötunnus ja Sähköposti Koordinaatit: P

Lisätiedot

Ohjeet hirvieläinten pyyntilupien hakemista varten

Ohjeet hirvieläinten pyyntilupien hakemista varten Ohjeet hirvieläinten pyyntilupien hakemista varten Hakemus on tehtävä huolellisesti. Väärien tietojen antaminen voi johtaa hakemuksen hylkäämiseen, asiavirheen korjaamiseen itse päätöksen osalta tai mahdolliseen

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2012 (numerotiedot liitteenä, sivu 4)

TOIMINTAKERTOMUS 2012 (numerotiedot liitteenä, sivu 4) HIMANGAN METSÄTYSSEURA Metsästysseura/seurue TOIMINTAKERTOMUS 2012 (numerotiedot liitteenä, sivu 4) Metsästysalueet : Himangan kunnassa HALLINTO JA JÄSENET Johtokunta Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Jäsenet

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 855. Valtioneuvoston asetus. kuntien valtionosuudesta annetun asetuksen 3 :n muuttamisesta

SISÄLLYS. N:o 855. Valtioneuvoston asetus. kuntien valtionosuudesta annetun asetuksen 3 :n muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2006 Julkaistu Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 2006 N:o 855 859 SISÄLLYS N:o Sivu 855 Valtioneuvoston asetus kuntien valtionosuudesta annetun asetuksen 3 :n muuttamisesta... 2461

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 2013. 534/2013 Oikeusministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 2013. 534/2013 Oikeusministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 2013 534/2013 Oikeusministeriön asetus oikeusapupiireistä sekä oikeusaputoimistojen toimipaikoista ja edunvalvonta-alueista Annettu Helsingissä

Lisätiedot

Tulonsaajien keskitulo ja tuloluokat suurimmissa kaupungeissa, koko maassa, Päijät-Hämeen kunnissa sekä Lahdessa alueittain 2014

Tulonsaajien keskitulo ja tuloluokat suurimmissa kaupungeissa, koko maassa, Päijät-Hämeen kunnissa sekä Lahdessa alueittain 2014 Tekninen ja ympäristötoimiala I Pauli Mero 23.05.2016 Tulonsaajien keskitulo ja tuloluokat suurimmissa kaupungeissa, koko maassa, Päijät-Hämeen kunnissa sekä Lahdessa alueittain 2014 Keskitulolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012. 609/2012 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012. 609/2012 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012 609/2012 Verohallinnon päätös metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta Annettu Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 2012 Verohallinto

Lisätiedot

Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä

Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä Viestintävirasto 70 C/2015 M 1 (36) Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä Annettu Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 2015 Viestintävirasto määrää 7 päivänä marraskuuta

Lisätiedot

Alavuden metsästysseura ry Kesäkokous 03.08.2014 klo 18:00 Alavuden metsästysseura ry:n majalla Läsnä 18 Jäsentä

Alavuden metsästysseura ry Kesäkokous 03.08.2014 klo 18:00 Alavuden metsästysseura ry:n majalla Läsnä 18 Jäsentä Alavuden metsästysseura ry Kesäkokous 03.08.2014 klo 18:00 Alavuden metsästysseura ry:n majalla Läsnä 18 Jäsentä 2. 1 Kesäkokouksen avaus: Puheenjohtaja avasi kokouksen klo: 18.00 2 Kokouksen puheenjohtajan

Lisätiedot

Lupien uusi osoite on Eräluvat.fi. Karhu hyökkäsi, jäikö traumoja? Apocalyptican mies metsällä. Myös kanalintuluvat kännykällä

Lupien uusi osoite on Eräluvat.fi. Karhu hyökkäsi, jäikö traumoja? Apocalyptican mies metsällä. Myös kanalintuluvat kännykällä 2013 Metsähallituksen lehti metsästäjille Lupien uusi osoite on Eräluvat.fi Karhu hyökkäsi, jäikö traumoja? Apocalyptican mies metsällä Korvet syntyvät uudestaan Myös kanalintuluvat kännykällä Lasten oma

Lisätiedot

651 523 Loviisanseudun Jyty ry, Lovisanejdens Jyty rf 1,26% 651 524 JYTY Naantalin seutu ry 1,35% 651 525 Jyty Nurmes ry 1,2% 651 526 Jyty Sakky ry

651 523 Loviisanseudun Jyty ry, Lovisanejdens Jyty rf 1,26% 651 524 JYTY Naantalin seutu ry 1,35% 651 525 Jyty Nurmes ry 1,2% 651 526 Jyty Sakky ry Liittotunnus yhdistysnumero Yhdistyksen nimi prosentti 2016 374 021 Jyty Espoo ry, Jyty Esbo rf 1,26% 374 022 Jyty Etelä-Pirkanmaa ry 1,19% 374 036 Jyty Hangö Hanko rf 1,3% 374 066 Jyty Hämeenlinna ry

Lisätiedot

RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2009

RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2009 RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2009 Muuttohaukan pesäpaikka: Kuva Tuomo Ollila 11.11.2009 Tuomo Ollila Metsähallitus Luontopalvelut

Lisätiedot

Kauppa-alue 1. Akaa Hämeenkoski Kerava

Kauppa-alue 1. Akaa Hämeenkoski Kerava Kauppa-alue 1 Akaa Hämeenkoski Kerava Länsi- Turunmaa Pirkkala Siuntio Asikkala Hämeenkyrö Kiikoinen Marttila Pomarkku Somero Askola Hämeenlinna Kirkkonummi Masku Pori Sysmä Aura Iitti Kokemäki Miehikkälä

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Euran kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Eeva Rautiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Päätös PÄÄTÖS KUNNAN PERUSPALVELUJEN VALTIONOSUUDEN KERTALUONTEISESTA LISÄYKSESTÄ VUODELLE 2011

Päätös PÄÄTÖS KUNNAN PERUSPALVELUJEN VALTIONOSUUDEN KERTALUONTEISESTA LISÄYKSESTÄ VUODELLE 2011 VALT10VARA1 N M 1 N ISTERI Ö Kunta- ja aluehallinto-osasto Päätös 20.12.2011 VM/2511 /02.02. 06.00/2010 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI kaupunginhallitus 28. 11 1011 /S/i/Z^ II Kunnanhallituksille PÄÄTÖS KUNNAN

Lisätiedot