Ketun tehopyynti voi pelastaa naalin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ketun tehopyynti voi pelastaa naalin"

Transkriptio

1 2011 Metsähallituksen lehti metsästäjille Ketun tehopyynti voi pelastaa naalin Suomen riistanhoito valokeilassa Hallittua hoitamattomuutta talousmetsiin Nuorisolupa edullisesti ja helposti Vapaan metsästysoikeuden puolesta Metsästysluvat kännykällä, netistä tai myyntinumerosta

2 Kansikuva Kuvatoimisto Leuku, Veikko Vasama Kieppi on riistaeläimen, yleensä metsäkanalinnun, lumeen tekemä onkalo Kieppi on Metsähallituksen maksuton lehti metsästäjille. Lehti ilmestyy kerran vuodessa ja on luettavissa myös netissä. Toimitus Päätoimittaja: Hannaleena Mäki-Petäys Toimituskunta: Aku Ahlholm, Ahti Putaala, Ritva Vaarala, Heikki Hallila, Jarmo Katajamaa, Jyrki Satta, Erkki Turtinen, Reijo Hirvonen Toimituksen yhteystiedot Osoite: Metsähallitus, PL 81, Oulu Puhelin: Sähköpostiosoitteet: Internet: Muut kirjoittajat: Elsi Hanni, Olavi Joensuu, Tuomo Pirttimaa, Kimmo Pöri, Mikko Rautiainen, Sameli Salokannel, Jari Salonen Kuvat: Aku Ahlholm, Timo Eskola, Hannu Huttu, Olavi Joensuu, Seppo Keränen, Pekka Koski, Matti Mela, Hannaleena Mäki-Petäys, Ismo Pekkarinen, Tuomo Pirttimaa, Antti J. Leinonen, Kimmo Pöri, Mikko Rautiainen, Jari Salonen, Juha Siekkinen, Kuvatoimisto Leuku Ulkoasu ja taitto Mainostoimisto Avalon Oy Sisältö Yleiset 4 Metsähallituksen metsästysasiantuntijat 5 Erätarkastajat 6 Metsästysuutiset Riistanhoito 8 Naalin paluu vaatii ketun tehopyyntiä 11 Suomen riistanhoito valokeilaan 12 Talousmetsä sopii entistä paremmin riistalle 14 Vapaa metsästysoikeus kiinnittää kotiseutuun 16 Uusi metsästysalue Etelä-Suomeen Metsästysluvat 18 Lupa kännykällä, netistä tai myyntinumerosta Pienriista 20 Pienriistan metsästysalueet 22 Kanalintulupa Homenokkaa jahtaamassa 23 Vesilintu- ja jänislupa Jänistä makkaranpaiston lomassa 24 Nuorisolupa Pillipiipari ja reviirin isäntä Hirvieläinten metsästyksen aluelupa 25 Muutoksia luvan haussa Se ensimmäinen Kirjapaino PunaMusta Oy Ilmestynyt Tammikuussa 2011 Painosmäärä kpl ISSN Petoluvat 26 Pienpetolupa Narskutus jäi saaliiksi 27 Suurpetojen metsästys Karhun kaadolla Lieksassa 2 KIEPPI

3 PÄÄKIRJOITUS Metsästyksen ja suojelun yhteensovittaminen on taitolaji Lähes nelikymmenvuotisen urani varrella olen mielenkiinnolla seurannut metsästäjän ja luonnonhoitajan ajatusmaailmoja. Erityisen kiinnostavaa on se, miten faktat ja fiktiot kietoutuvat itse tärkeänä pidetyn aiheen ympärille. Logiikka ei usein löydy silloin, kun kysymyksessä on tunteita herättävät metsästysasiat. Vai miten selittää tämä? Metsästäjä valittaa nyrkit pystyssä perustettavan suojelualueen tulevia metsästyskieltokaavailuja Eihän metsästys vaikuta riistakantoihin! Oman metsästysseuransa kokouksessa hän kuitenkin pohtii vakavasti, mikä ja kuinka iso rauhoitusalue tehtäisiin riistan suojelemiseksi. Ympäristöministeriön virkamies perustaessaan suojelualuetta Etelä-Suomeen, haluaa kaiken metsästyksen kiellettäväksi. Kun vastaavasti alue perustetaan Pohjois-Suomen valtion maille, vaatii hän paikallisen vapaan metsästyksen sallimista. Ei vapaa metsästys vaikuta suojelun tavoitteisiin! Kansainvälisissä tehtävissäni olen havainnut, että metsästyksen ja suojelun välinen ristiriita on Suomessa täysin kotikutoista puuhastelua. Metsästyshän on eräs suojelun työkalu. Sitä pitää vain osata käyttää oikein: alueellisin, ajallisin ja määrällisin rajoituksin. Kotimaassakin meillä on useita esimerkkejä, miten metsästyksellä ja riistanhoidolla voidaan turvata luonnon monipuolisuutta paremmin kuin rauhoittamalla. Viime vuonna Metsähallitus sai suurta kansainvälistä tunnustusta Palosaaren riistanhoidon mallialueesta. Palosaari valittiin esimerkkialueeksi siitä, kuinka riistanhoitotyöllä ja kestävällä metsästyksellä lisätään luonnon monimuotoisuutta ja säilytetään direktiivilajeja. Tästä voit lukea lisää sivulta 11. Lisätunnustusta Metsähallitus sai, kun kansainvälinen metsästys- ja riistansuojeluneuvosto CIC myönsi arvokkaan Edmond Blanc -palkinnon Palosaarelle samoin perustein. Tästä on hyvä jatkaa osana tulevaa kansallista riistakonsernia ja viedä suomalaista osaamista myös maailmalle. Omalta osaltani siirryn kuluvana vuonna ansaituille eläkepäiville. Mutta kuten arvaattekin, riistanhoito, metsästys ja suomalaisen eräkulttuurin vaaliminen jatkuu harrastuksena yhä tärkeämmiksi koettujen jahtikavereiden veljellisessä joukossa. Olavi Joensuu eräneuvos, erätalouspäällikkö KIEPPI 3

4 Me hoidamme metsästysasioita valtion mailla Metsähallituksen erähenkilöstöön kuuluu 22 henkilöä, jotka vastaavat metsästysasioista. Apunaan heillä on joukko hanketyöntekijöitä, kausivalvojia tai yksityistä työvoimaa. Erävalvonnasta vastaavat erätarkastajat. Ohjausyksikkö Olavi Joensuu erätalouspäällikkö Oulu, Jukka Bisi ylitarkastaja, sosioekonomiset asiat vt Erätalouspäällikkö Ilmajoki, Pohjanmaa Erkki Turtinen Aluepäällikkö Oulu, Eräsuunnittelijat Reijo Hirvonen Pohjanmaa, Oulu Yhteystiedot Sähköpostit: Puhelin: vaihde suorat numerot löytyvät verkkosivuiltamme Muut tärkeät yhteydet Tarkemmat tiedot metsästyksestä Saalispalautteet Osan metsästysluvista voi ostaa kännykällä numeroista, jotka löytyvät osoitteesta Muuten lupia myydään Villin Pohjolan nettikaupassa tai puhelinpalvelussa Ahti Putaala ylitarkastaja, metsästys ja riistanhoito Oulu, Heikki Hallila erikoissuunnittelija, asiakkuudet Hämeenlinna, Hannaleena Mäki-Petäys erikoissuunnittelija, viestintä Oulu, Etelä-Suomi Jarmo Väisänen aluepäällikkö Savonlinna, Eräsuunnittelijat Kalervo Timonen Itä-Suomi, Kuopio Juha Tuomola Länsi-Suomi, Hämeenlinna Mikko Rautiainen Pohjanmaa, Vaasa Heikki Väyrynen Kainuu, Kuhmo Timo Eskola Riistanhoito, Pudasjärvi Kalaveden- ja riistanhoitajat Terho Luomanen Pohjanmaa, Haapajärvi Matti Kela Kainuu, Suomussalmi Lappi Pirjo Ilvesviita aluepäällikkö Rovaniemi Paavo Ryyppö Länsi-Suomi, Viitasaari Eräsuunnittelijat Pasi Kamula Itä- ja Länsi-Lappi, Rovaniemi Madeleine Nyman Etelä-Suomi, Tammisaari Jarmo Katajamaa Ylä-Lappi, Ivalo Markus Pekkinen Riistanhoito Kuopio, Nilla Aikio Riistanhoito, Rovaniemi KIEPPI

5 Erätarkastajat Metsähallituksella on 11 erätarkastajaa, jotka valvovat metsästystä, kalastusta ja maastoliikennettä yhdessä mm. poliisin ja rajavartioiden kanssa. Erätarkastajalla on poliisiin verrattavat valtuudet ja suurin osa heistä onkin koulutukseltaan poliiseja. Erävalvonta lukuina v Valvottava pinta-ala Asiakaskontaktit Havaitut rikkeet 12 milj. ha 8030 kpl 507 kpl Metsähallituksella on 11 erätarkastajaa, joilla on Metsähallituksen erätarkastajat poliisiin verrattavat valtuudet. Suurin osa erätarkastajista on koulutukseltaan poliiseja. He valvovat metsästykstä, kalastusta ja maastoliikennettä yhdessä mm. poliisin ja rajavartioiden kanssa. Jari Liimatainen Jari Liimatainen p Ylä-Lappi Ylä-lappi Mika Seurujärvi p Länsi-Lappi Heikki Säkkinen Heikki Säkkinen p Itä-Lappi Itä-Lappi Mika Seurujärvi Länsi-Lappi Pertti Kurtti p Koillismaa Pertti Kurtti Seppo Toikkanen p Seppo Toikkanen Koillismaa Koillismaa ja Kainuu Markus Aho p Oulun lääni, Länsi-Suomi Aimo Tervamäki p Kainuu Markus Aho Pohjanmaa Koillismaa ja Kainuu Aimo Tervamäki Kainuu Timo Rasku Timo374 Rasku Eteläja Länsi-Suomi p Etelä- ja Länsi-Suomi Jarkko Saaristo p Itä-Suomi, Pohjois-Karjala Jaakko Saaristo Itä-Suomi, Pohjois-Karjala Jyrki Turpeinen p Itä-Suomi Tommi Suonpää Etelä-Suomi Tommi Suonpää p Etelä-Suomi Havaistessasi rikkomuksia, ilmoita niistä erätarkastajille. Kun havaitset rikkomuksia, ilmoita niistä erätarkastajille. Jyrki Turpeinen Itä-Suomi Metsähallitus 2010 Maanmittauslaitos 1/MML/10 KIEPPI 5

6 METSÄSTYSUUTISIA Pitkän linjan erämiehiä eläkkeelle Erätalouspäällikkö, eräneuvos Olavi Joensuu siirtyy nauttimaan eläkepäivistään kesäkuulta 2011 alkaen. Joensuu tunnetaan erityisesti kestävän riistatalouden innovatiivisena kehittäjänä ja uranuurtajana. Samalla hän on perinteisen suomalaisen eräkulttuurin suuri vaalija. Metsähallituksessa Joensuu on toiminut eräasioihin liittyvissä tehtävissä 37 vuoden ajan. Lisäksi hän on ollut pitkäaikainen Metsästäjäin Keskusjärjestön hallituksen jäsen, Oulun riistanhoitopiirin puheenjohtaja sekä osallistunut vuosia Kansainvälisen metsästys- ja riistansuojeluneuvoston CIC:n toimintaan ja Euroopan maanomistajajärjestön (ELO) johtamaan Wildlife Estate -projektiin. Erätarkastaja Aimo Tervamäki on vuosikymmenien ajan valvonut Kainuun eränkävijöitä. Tervamäki on ollut keskeisenä henkilönä luomassa erävalvonnan vaikuttavuutta parantavaa poliisin, rajavartiolaitoksen ja Metsähallituksen välistä valvontayhteistyötä. Hänen asiantuntemusta on myös kuultu useiden eräalan säädösten valmistelussa. Erätarkastajan tehtävien lisäksi Tervamäki on työskennellyt mm. rajavartiostossa. Eräsuunnittelija Paavo Ryyppö on huolehtinut Länsi-Suomen eräasioista 70-luvulta lähtien. Nykyisen työnsä lisäksi hän on työskennellyt erätarkastajana ja Villin Pohjolan myyntipäällikkönä. Ryyppö tunnetaan erityisesti Metsähallituksen ja Viron eräpuolen yhteistyökuvioiden luojana. Ennen Metsähallitusta Ryyppö on työskennellyt puolustusvoimien ja poliisin palveluksessa. Muutoksia hirvenmetsästyksen alueluvan haussa Metsästäjien kanssa syntyi puitesopimus Metsähallituksen eräpalvelut ja Metsästäjäliitto ovat solmineet virallisen yhteistyösopimuksen. Tämän sopimuksen allekirjoittivat kesäkuussa erätalouspäällikkö Olavi Joensuu sekä Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Panu Hiidenmies ja puheenjohtaja Lauri Kontro. Sopimuksen tarkoitus on turvata yhdessä metsästyskulttuurin säilyminen ja jatkuvuus nuorisotyön avulla sekä parantaa kestävän metsästyksen järjestelyitä ja riistanhoitoa. Metsähallitus ja Metsästäjäliitto haluavat myös parantaa asiantuntijayhteistyötä ja tiedonvaihtoa. Metsähallituksella ja Metsästäjäliitolla on ollut yhteistyötä jo pitkään. Sopimuksella haluttiin turvata työ jatkossakin. Hirvieläinten metsästyksen aluelupia valtion maille haetaan tammikuun aikana. Hakemusajan päätyttyä ampujalistaa ei voi enää täydentää. Kaikkien ampujien nimet tulee olla selvillä jo tuolloin! Ampujaluettelossa ilmoitettujen metsästäjien lisäksi hakijoiden on mahdollista käyttää syksyn jahdissa lyhytaikaisia metsästysvieraita tai avustavia koiramiehiä henkilökohtaista vuorokausilupaa vastaan. Henkilökohtaisia hirvenmetsästyksen kausilupia ei myönnetä enää syksyllä. Hakemusten käsittelyä on myös tarkennettu. Hakijoiden välisessä vertailussa asetetaan etusijalle ne hakemukset, joissa on eniten sellaisia metsästäjiä, joilla ei ole muuta kohtuullista metsästysmahdollisuutta. Hakemukset, joissa osa ampujista metsästää hirveä myös muussa seurueessa/seurassa, sijoitetaan hakijoiden välisessä vertailussa viimeiseksi. Hakijoiden tulee siis valita metsästävätkö seuran vai valtion mailla. Muutoksilla pyritään metsästyslain mukaisesti turvaamaan muuta metsästysmahdollisuutta vailla olevien metsästäjien mahdollisuus päästä hirvijahtiin. Panu Hiidenmies (vas.), Olavi Joensuu ja Lauri Kontro allekirjoittivat puitesopimuksen Metsästäjäliiton toimitalossa Riihimäellä. Lisää aiheesta sivulla 25 sekä netissä: 6 KIEPPI

7 Haltin kävijät kiinnostivat mediaa Suomen huipun valloitus on saanut mediaa liikkeelle. Tiedotusvälineet ovat odottaneet syksystä lähtien hetkeä, jolloin Haltin kävijä kirjoittaa nimensä Haltin vieraskirjaan. Syksyllä Metsähallitus kävi tarkastamassa vieraskirjan yhdessä STT:n ja YLE:n kanssa, ja silloin muun muassa helsinkiläinen Bodil Sandell oli kuittaamassa nimeään vihkoon. Hänestä tuli Haltin valloittaja. Haltin huipulla on pidetty vieraskirjaa vuodesta 1933 lähtien. Bodil Sandell oli Haltin huipun valloittaja. Heliflite-yhtiö halusi järjestää Käsivarren siivoustalkoot Metsähallituksen kanssa. Metsähallituksen lehti metsästäjille 2011 Ketun tehopyynti voi pelastaa naalin Suomen riistanhoito valokeilassa Hallittua hoitamattomuutta talousmetsiin Vapaan metsästysoikeuden puolesta Nuorisolupa edullisesti ja helposti Metsästysluvat kännykällä, netistä tai myyntinumerosta Oula Wallen sai säkillisen jätettä täyteen parilta nuotiopaikalta. Erämieskin roskaa luontoa Metsähallitus joutui järjestämään harvinaisen siivousoperaation Käsivarren Lapissa. Ehkä Suomen erämaisin kolkka oli roskaantunut sen verran pahoin, että jokien ja järvien varsille jouduttiin lennättämään talkoolaisia keräämään olut- ja säilyketölkkejä, muovijätettä, savustuspönttöjä ja mitä hyvänsä roskaa. Katseet kääntyivät suomalaisiin eräihmisiin, sillä kukapa muu olisi retkeillyt kymmenien kilometrien päässä teistä. Talkoiden idea tuli Heliflitelta, jonka lentäjät olivat harmitelleet siivotonta ympäristöä. Näkyvä siivoustempaus toivottavasti opetti. Sen lisäksi hanke poiki paljon yhteydenottoja ihmisiltä, jotka halusivat järjestää itse lisää siivoustalkoita erämaahan. Kansallismaisema halutaan pitää siistinä yhdessä. Kieppi myös netissä Haluatko lukea lisää riistanhoidosta ja metsästyksestä valtion mailla? Ajankohtaisimmat ja kattavimmat tiedot löydät osoitteesta KIEPPI 7

8 RIISTANHOITO Naali ei palaa Suomeen ilman ketun tehopyyntiä Kuva Kuvatoimisto Leuku, Seppo Keränen 8 KIEPPI

9 Ketun nousu tuntureille on ihmisen tekosia Teksti Tuomo Pirttimaa Muutamassa vuosikymmenessä naali on lähes hävinnyt Ylä-Lapin eläinmaailmasta. Viimeisimmästä löydetystä naalin pesinnästäkin on kulunut 15 vuotta. Muutaman vuoden aikana lisääntyneet havainnot antavat kuitenkin viitteitä siitä, että naali olisi tulossa takaisin Norjan ja Ruotsin suunnasta. Suojelubiologi Matti Mela uskoo, että pesinnän löytyminen Suomen rajojen sisältä on vain ajan kysymys. Jotta naalilla olisi mahdollisuus palata Suomen pohjoisimmille tuntureille, tulokaslaji punakettu on ensin pyydettävä sieltä mahdollisimman vähiin. Ketun poistolla on ratkaiseva merkitys naalin paluulle, Mela painottaa. Kettu tappaa naalin Punakettu on naaleille paitsi asunnon- ja reviirinvaltaaja, myös suoranainen peto. Kettu kilpailee naalin kanssa, mutta se myös saalistaa sitä, Mela sanoo. Hän kertoo nähneensä Alaskan öljyputken varrella kuvatun videon, jossa aikuinen kettu juoksee kiinni, tappaa ja syö aikuisen naalin. Ei ole sattuma, että tapahtuman ovat kuvanneet öljyputken kuntoa seuraavat tarkastajat. Sekä Alaskassa että Siperiassa kettu on levinnyt naalien alueelle öljy- ja kaasuputkien rakentamisen ja huollon yhteydessä syntyvän ravintojätteen auttamana. Missä on ihminen, siellä on kettu. Suomen Lapissa ei ole öljyputkia, mutta Metsähallituksen eräsuunnittelija Jarmo Katajamaan mukaan ketun nousu Ylä-Lappiin ja tuntureille on hyvin selvästi ihmi- sen tekosia. Porojen kenttäteurastamoita oli yhdessä vaiheessa vähän joka puolella. Ne ja kylien avokaatopaikat tarjosivat ruokaa ja auttoivat ketun leviämistä. Tehopyynti tuottaa tulosta Kettujen ydinalueet ovat Ylä-Lapissa kylien ja teurastamoiden ympärillä. Siellä ruokailevien kettujen vaikutus säteilee tuntureille asti. Tästä havainnosta alkoi kehkeytyä ajatus Ylä-Lapin järjestelmällisestä tehopyynnistä. Jarmo Katajamaa nostaa esiin ivalolaisen metsästäjän Sami Lapin, jonka huoli kasvaneesta pienpetokannasta sai miehet puolenkymmentä vuotta sitten miettimään helpotusta asiaan. Mukaan saatiin Metsähallitus, riistanhoitoyhdistykset ja tukea riistanhoitovaroista muun muassa jalkanarujen hankintaan. Näin alkoi järjestelmällinen ketun ja muiden pienpetojen pyynti. Joka puolelle Ylä-Lappia kylien ja poroteurastamoiden lähistöille perustettiin haas- KIEPPI 9

10 RIISTANHOITO Metsästäjien apu kettujahdissa mahdollistaa naalin paluun Kuva Kuvatoimisto Leuku, Seppo Keränen Pohjoismainen naalikanta on lievässä nousussa. koja, joiden avulla kettuja pyydettiin jalkanaruilla, Katajamaa kuvailee. Samaan aikaan naalin hyväksi perustetussa Life-projektissa tuettiin paikallisten riekonpyytäjien tekemää ketun kelkkapyyntiä tunturissa. Kahta puolen tunturin koivurajaa käyty tehopyynti alkoi tuottaa tulosta. Ennen tehopyynnin alkamista, viime vuosikymmenen puolivälissä, Ylä-Lapin saalismäärä oli vuosittain noin 900 kettua. Kolmessa vuodessa se kasvoi lähes kolminkertaiseksi. Vuonna 2008 saatiin saaliiksi 2600 kettua Inarin, Utsjoen ja Enontekiön kunnissa. Kettujen saalismäärät ovat viime vuosien aikana kolminkertaistuneet Ylä-lapissa. Tämä pyynti kohdistui laskevaan kettukantaan. Vuonna 2009 saalis oli enää 600 kettua. Pyynti alkoi tuntua. Samankaltainen kettujen tehopyynti naalin hyväksi on yllä Suomen Lappiin rajoittuvissa Finnmarkissa ja Norrbottenissa. Pohjoismainen naalikanta onkin ollut viime vuosina lievässä nousussa. Katajamaan mukaan nyt on nähty, että asia saadaan hallintaan. Mutta ilman metsästäjiä se ei onnistu, heidän apunsa on tässä asiassa välttämätön. Matti Mela toivoo pyynnin jatkuvan, sillä kettumailla on alkanut näkyä virkistymisen merkkejä. Myyrien ja sopuleiden määrä on nousussa ja se tietää ruokaa ketuille. Kuva Matti Mela Herkän asian äärellä Kettukannan tehometsästyksessä ja suoranaisessa kannan alasajossa liikutaan herkän aiheen äärellä, sanoo ylitarkastaja Jukka Bisi Metsähallituksesta. Joltakin näkökulmalta tämän toiminnan voisi kyseenalaistaa. Vaikuttaa siltä, että myös meidän luonnonsuojelujärjestömme ovat hyväksyneet tällaiset keinot silloin, kun puhutaan alkuperäisten lajien suojelemisesta. Alkuperäisten lajien suojaaminen kohdistamalla metsästystä tulokaslajeihin on todennäköisesti koko ajan lisääntyvä tapa, Bisi huomauttaa. 10 KIEPPI

11 Palosaari Teksti Aku Ahlhom Kuva Juha Siekkinen Hirvonen esittelee Palosaaressa hirvelle tehtyä riistanhoitokohdetta. Suomen riistanhoito nousi valokeilaan Suomalaisten tekemä työ riistan hyväksi on huomattu maailmallakin. Viimeistään asia selvisi viime vuonna, kun Metsähallituksen Palosaaren tila ja hämeenlinnalainen Porkkalan tila saivat Euroopan maanomistajien Wildlife Estates -tunnuksen. Ensimmäiset Pohjoismaihin myönnetyt tunnukset osoittavat, että tilojen riistanhoito ja metsästys on raadin mielestä järjestetty kestävästi. Toukokuussa kansainvälinen metsästys- ja riistansuojeluneuvosto CIC myönsi Palosaaren tilalle vielä Edmond Blanc -palkinnon samasta syystä. Palosaaren tilaa ympäröi 27 kohdetta, jotka Metsähallituksen eräpalvelut on mahdollisimman huolella kunnostanut ihanteelliseksi riistamaaksi. Vuosien mittaan Palosaaresta on muodostunut paikka, jossa eräpalvelut kouluttaa metsäammattilaisia, järjestää nuorisoleirejä tai isännöi vierasjahteja. Monet kotimaiset ja ulkomaiset vieraat ovat päässeet kokemaan metsästystä hoidetussa riistaympäristössä. Tilaa käytetään myös esimerkkinä, kun Metsähallitus aloittaa ympäristöopastaan uusimisen. Riistanhoidon mallitilat ovat esittelykohteita, mutta eivät koko totuus suomalaisesta riistanhoidosta. Esimerkiksi Metsähallitus on kunnostanut metsästyslupatuloilla yli tuhat hehtaaria riekkosuota ja rakentanut kymmeniä lintukosteikoita. Samaa työtä tekevät useat tahot. Euroopan maanomistajien järjestön (ELO) pääsihteeri Thierry de l'escaille (vas.) luovuttaa Wildlife Estate -tunnuksen Metsähallituksen eräsuunnittelija Reijo Hirvoselle. Metsästystulot riistan hyväksi Metsähallitus käyttää kaikki metsästysluvista saadut rahat riistanhoitoon. Metsähallituslaki muuttui vuonna 2005 siten, ettei metsästystuloja enää voinut maksaa valtion kassaan. Luvat maksavat sen, minkä niiden myöntäminen maksaa ja minkä verran kohteena olevan riistan kannanhoito arviolta maksaa. riistanhoito riistan uudet elinympäristöt tutkimus pienpetopyynti riistalaskennat KIEPPI 11

12 RIISTANHOITO Talousmetsä sopii entistä paremmin riistalle Kuva Hannu Huttu 12 KIEPPI

13 Teksti Jari Salonen Kuva Timo Eskola Uudistusalalle kasvamaan jätetty puuryhmä antaa suojaa riekolle. Metsähallituksen metsätalous julkaisi kuusi vuotta sitten lajissaan ensimmäisen metsätalouden ympäristöoppaan. Ja mikä tärkeintä, oppaan tiedot ja sanoma välittyivät myös käytäntöön. On tullut aika päivittää opas 2010-luvun vaatimuksiin. Kuva Jari Salonen Ympäristöpäällikkö Petri Heinosen mielestä on tärkeää huomioida koko elinpiiri, ei vain lisääntymisalueet. Nykyvauhdilla mikä tahansa kuusi vuotta vanha opaskirja alkaa olla vanhentunut. Maailma muuttuu. Uutta tutkimustietoakin on saatu paljon ja nyt tiedämme esimerkiksi kanalintujen elinolovaatimuksista enemmän. On siis aika päivittää se tämän päivän tietämyksen tasolle, sanoo metsätalouden ympäristöpäällikkö Petri Heinonen. Suurta metsienkäsittelyn kulttuurivallankumousta ei sovi odotella, mutta askeleita eteenpäin kuitenkin. Metson kohdalla huomiota on kiinnitetty liikaa vain soidinpaikan metsänkäsittelyyn. Karrikoiden voisi sanoa, että ei ihmistenkään lisääntyminen jää kiinni siitä löytyykö makuuhuonetta. Tärkeää on, että koko elinpiiriä hoidetaan linnut huomioiden ja silloin metsänpeitto nousee tärkeäksi kysymykseksi. Tiheiköt, hyvin voiva aluskasvillisuus ja varvusto nousevat uuteen arvoon. Samoin metsän ja avosuon reunan eli vaihettumisvyöhykkeen metsienkäsittelyyn tullaan kiinnittämään lisää huomiota ojanvarsikorpien lisäksi. Ne ovat riistalle tärkeitä ympäristöjä, Heinonen listaa. Vaikka avohakkuita kritisoidaan, niiden koko on pudonnut menneistä vuosikymmenistä dramaattisesti. Kun ennen aukon takalaitaa tuskin erotti, nyt hakkuiden keskikoko on parin hehtaarin luokkaa. Eivät ihmiset avohakkuita vastusta, vaan sitä maiseman muutosta mikä siitä seuraa. Riistan elinympäristöjen aktiivinen hoito Metsähallituksessa on toteutettu riistan elinympäristöjen aktiivista hoitoa metsästyslupatuloilla jo vuodesta 2007 lähtien. Aktiivinen riistan elinympäristöjen hoito kattaa ojitettujen soiden palauttamista riekko- ja metsähanhien elinympäristöiksi, metsäkanalintujen poikue-elinympäristöjen kunnostamista ja uusien vesilintukosteikkojen rakentamista. Riistan elinympäristöjen aktiivinen hoito -projektissa (REAH) kehitettiin elinympäristöjen aktiivisen hoidon menetelmiä ja aloitettiin toimenpiteiden vaikutusten seuranta riistakohteilla. Nyt projektin jälkeen hoitotoimenpiteiden suunnittelu ja toteutus on nivottu osaksi Metsähallituksen normaalia toimintaa. Kaikkiaan vuodesta 2007 lähtien on kunnostettu yhteensä n hehtaaria riistan elinympäristöjä, jotka ovat riekko- ja hanhisoita (n ha), vesilintukosteikkoja (n. 130 ha) ja kanalintujen poikueympäristöjä (n. 70 ha). Metsiin jää riistatiheikköjä Ympäristöoppaan päivittämisen rinnalla laaditaan myös Suomen metsäkanalintujen kantojen hoitosuunnitelmaa. Sen keskeisenä näkökulmana on, miten kanalintujen elinympäristöjen hoito otetaan huomioon metsätaloudessa. Tilanne on jo varsin hyvä, mutta vielä vähän paremminkin se voitaisiin huomioida, sanoo projektipäällikkö Arto Marjakangas. Tekeillä oleva hoitosuunnitelma tulee esittämään erilaisia suosituksia metsienkäsittelyn muuttamiseksi. Niistä yksi liittyy niin sanottujen riistatiheikköjen säästämiseen. Tiheiköt tuovat vaihtelua hakkuualueiden metsärakenteeseen ja sellaisia kanalinnutkin elinpaikoillaan suosivat. Mitä erirakenteisempi metsä on, sitä paremmin siellä kanalinnut viihtyvät. Uuden haasteen työhön tuo jatkuvasti lisääntyvä energiapuun korjuu. Hakkuualueet ovat kantojen poiston jälkeen aivan toisen näköisiä kuin ennen ja todennäköisesti ne eivät ole kanalintujen suosiossa. Rikkoutuneessa maaperässä varvuston elpyminen on hitaampaa. Kanalinnuille mustikan varvustot ovat erittäin tärkeitä, niin poikasten suoja- kuin ruokapaikkoinakin. Hallittua hoitamattomuutta Uusia metsänhoitomenetelmiä voi odottaa käytäntöön nopeasti. Osin siksi, että niiden toteutus ei maksa mitään. Voi sanoa, että moni tuo pikemminkin säästöä. Ehkä termi hallittu hoitamattomuus tulee yleistymään, liikaa siistimistä vältetään. Kyse on viimekädessä myös imagosta: puu tekee paremmin kauppansa, kun se on peräisin metsästä, jossa myös riista voi hyvin. KIEPPI 13

14 RIISTANHOITO Kuhmolainen Marianne Niemelä: Vapaa metsästysoikeus kiinnittää kotiseutuun Marianne Niemelälle vapaa metsästysoikeus kotikuntansa valtion mailla on kaikki kaikessa. Se on tosi tärkeä juttu elämässäni tällä hetkellä ja varmasti myös tulevaisuudessa, hän pohtii. Teksti Kimmo Pöri Kuva Kimmo Pöri Länsi-Kuhmossa Kuusamonkylällä asuvalle Marianne Niemelälle luonto merkitsee hyvin paljon. Asuminen erämaaluonnon keskellä kaukana Kuhmon keskustasta tarkoittaa tietoista luopumista monista huvituksista. Kaikki vapaa-aika menee tavalla tai toisella luonnossa puuhastellessa. Harvemmin tulee edes keskustassa käytyä, hän tunnustaa. Enimmäkseen Niemelä metsästää yhdessä miehensä ja suomenpystykorva Pirin kanssa kotikylän maisemissa valtion mailla. En voisi kuvitellakaan asuvani alueella, missä ei olisi vapaata metsästysoikeutta. Kontrolli toimii Varhaisimmat metsästyskokemuksensa Marianne sai jo pikkutyttönä isän ja vaarin kanssa sorsametsällä. Pari vuosikymmentä kuitenkin vierähti, ennen kuin hän suoritti metsästyskortin ja hankki oman aseen. Nykyinen mieheni sai minut innostumaan metsästyksestä, hän paljastaa. Samalla piti ostaa Gore-kengät, eihän täällä muuten pärjää, hän naurahtaa. Kanalintujen metsästys pystykorvalla on Niemelän suosikkilaji, mutta hän viihtyy hyvin myös karhu- ja hirvimetsällä. Jänikset saavat kyllä ainakin minun puo- Kuva Pekka Koski lesta olla aivan rauhassa, hän jatkaa. Niemelän mielestä valtion mailla toimii hyvin sosiaalinen kontrolli. Ylilyöntejä esimerkiksi liiallisen verotuksen muodossa ei hänen mielestään juurikaan tapahdu Kaikki pitävät toisistaan huolta positiivisessa mielessä, hän uskoo. Muualta tulevista niin sanotuista turistimetsästäjistä ei luontomatkailuyrittäjänä toimivalla Niemelällä ole luonnollisesti mitään pahaa sanottavaa. Tilaahan täällä riittää ihan kaikille, ja jokainen euro on täällä syrjäseuduilla todella tarpeen. Syrjäkylät vaarassa tyhjentyä Luontomatkailu työllistää Kuhmossa suoraan ja välillisesti alati kasvavan joukon 14 KIEPPI

15 Metsähallituksen erätalouspäällikkö Olavi Joensuun ajatuksia vapaasta metsästysoikeudesta Miten Metsähallituksessa suhtaudutaan nk. vapaaseen metsästysoikeuteen Olavi Joensuu? Miten metsästyksen sääntely, kuten esimerkiksi saaliskiintiöiden asettaminen tapahtuu? Kuntalaisen oikeus metsästää valtion alueella Henkilöllä, jonka kotipaikka on Lapin lääniin kuuluvassa kunnassa tai Kajaanin, Hyrynsalmen, Kuhmon, Kuusamon, Paltamon, Pudasjärven, Puolangan, Ristijärven, Sotkamon, Suomussalmen, Taivalkosken, Vaalan tai Vuolijoen kunnassa, on oikeus metsästää kotikunnassaan valtion omistamilla alueilla. yrittäjiä. Niemelä muun muassa huolehtii Viiksimoon karhusafareille osallistuvien turistien muonituksesta oman yrityksensä, Korpikarhun kautta. Kiireisintä aikaa on kesä, silloin ei ehdi lomailemaan, hän hieman harmittelee. Niemelä uskoo, että vapaan metsästysoikeuden poistaminen jouduttaisi Kuhmon syrjäkylien lopullista tyhjentymistä. Täällä ei yksinkertaisesti ole muita harrastuksia kuin metsästys tai kalastus. Muutamana syyskuisena vapaailtana Marianne Niemelä on suunnannut lintumetsälle koiransa kanssa Viiksimon saloille aivan itärajan tuntumaan. Yksi suuri unelmani täyttyi, kun ammuin pystykorvan haukusta ukkometson. Vapaa metsästysoikeus on eduskunnan säätämä oikeus pohjoisen kuntalaiselle. Metsähallitukselle tämä asiakasryhmä on suurin ja tärkein. Metsähallitus ei ole vaatimassa oikeuden poistamista. Erätalouspäällikön ensisijainen tehtävä on turvata eduskunnan kansalaisille säätämät yleisoikeudet, jotka otetaan huomioon reunaehtoina lupakiintiöpäätöksessä. Eli erätalouspäällikkö on pohjoisen kuntalaisen oikeudella metsästävän paras tukija toteuttaessaan eduskunnan tahtoa. Millaisia erityisjärjestelyjä tai toimenpiteitä paikkakuntalaisten vapaa metsästysoikeus Kainuussa ja Lapissa aiheuttaa esimerkiksi metsästyslupien myynnissä? Vapaan oikeuden riistaverotus otetaan reunaehtona huomioon lupakiintiöitä määrättäessä. Riistaverotuksen määrittäminen perustuu tehtyihin tutkimuksiin, keskimääräisiin yksikkösaalistietoihin ja kirjanpitometsästäjien tietoihin. Ovatko mielestäsi paikkakuntalainen ja ulkopaikkakuntalainen Metsähallitukselta luvan hankkinut metsästäjä samanarvoisessa asemassa esim. saaliskiintiöiden suhteen? Lupametsästäjälle saaliskiintiö on lupaehto. Kuntalaisen saalista rajoitetaan tarvittaessa riistanhoitopiirin tai ministeriön toimesta. Tämä rajoittaminen koskee myös lupametsästäjää. Kyse ei ole tasa-arvosta vaan erityisasemasta, joka on lailla turvattu. Tutkimukselta saadaan valtion maille laskettu riistakanta. Kannan tilan perusteella määritellään kestävän metsästysverotuksen osuus. Metsästettävä kannanosa jaetaan luviksi yksikkösaaliin perusteella. Miten Metsähallituksen myöntämien metsästyslupien määrää säädellään vapaan metsästysoikeuden alueilla? Kun riistatuotosta vähennetään kuntalaisen osuus, voidaan loppu jakaa saalistietoon perustuen käytettäviksi metsästyspäiviksi siten, että metsästyksen kestävyyttä ei vaaranneta. Millaisena näet vapaan metsästysoikeuden tulevaisuuden? Onko se vakavasti uhattuna? En näe mustia pilviä pohjoisella taivaalla. Vapaa metsästysoikeus toteuttaa parhaiten suomalaisen eräkulttuurin perusaineksia. Vapaan metsästyksen poistaminen ei lisäisi etelän lupametsästäjien tai lappilaisten yrittäjien mahdollisuuksia. Pohjoisen mies kun kuitenkin viimeisenä lopettaa metsästyksen. Millä seikoilla vapaata metsästysoikeutta voidaan perustella tulevaisuudessakin? Metsästäjien edunvalvojien ja yksilötasollakin tulee nähdä saatu oikeus etuoikeutena ja toimia sitä vastuuta kantaen. Paras tae oikeuden säilymiselle on oikea metsästäjätieto ja saalistietojen kautta saatava kestävyyden todistus. KIEPPI 15

16 RIISTANHOITO Ojamäki Torittu Pajumäki Kailankulma Kaukola Etelä-Suomi sai kolmannen metsästysalueen Satama Kainiemi Rasilahti Saarijärvi Hongisto Vehkoo Niinimäenkulma Kuusela Mattila Romonkulma Tapaton Kaukela Myllyjärvi Virnajärvi Soutsalmi Rantala Suolahti Vesijako Pajulahti Tevänti M s 0 2 km Vesijako Vesijaon luonnonpuisto Metsähallitus 2010 Mustapää Karttakeskus, Lupa L5293 Kujansuu Takaperä Tero Pullinen ja pystykorva Urho kiersivät Vesijaon uuden metsästysalueen rantoja. Teksti ja kuva Aku Ahlholm Ensikosketus Vesijaon alueeseen on teeri. Tarkoitus on ollut tulla katsomaan, löytyykö kohteesta hyviä sorsastusvesiä, mutta pystykorvalla on jo muuta haukuttavaa. Metsähallitus avasi viime syksynä kolmannen pienriista-alueen Etelä-Suomen alueelle. Siellä missä metsästäjiä on eniten ja tilaa vähiten, uusi alue oli iloinen uutinen. Evon ja Keihäsjärven lisäksi metsästyspainetta on nyt jakamassa 1600 hehtaarin Vesijaon alue. Vesijako sijaitsee noin puolen tunnin ajon päässä tunnetuilta Evon metsästysmailta. Kohteen metsästysmaat koostuvat pienemmistä alueista, joista eteläisin lähtee Vesijaon luonnonpuistosta. Sorsastus Sorsastaja löytää Vesijaon valtion mailta kolmen järven rantoja ja muun muassa vähävetisen lammen, jossa vesilinnut voivat lymytä. Alueeseen kuuluvat vedet ehtii kiertää muutamassa tunnissa, mutta rannat ovat sen verran vaikeakulkuisia, että vene tai kanootti on tarpeen. Rantametsässä kulkeva metsämies ei pääse ampumaan pomppulintua tiheän rantapensaikon läpi ja toisaalta ranta on enimmäkseen niin upottavaa, että siinä on vaikea kulkea kahluusaappailla. Paikoin marjaisat rantatörmät ja suojaisat kaislikot kielivät kuitenkin siitä, että alueel- la on vesilintuja. Kanalinnustajalle Vesijaon alueella on mahdollisuuksia. Kohteessa on monenlaista metsää: koivikkoa, haavikkoa, kuusikkoa, männikköä ja sekametsää. Ainoastaan suomaastoa on vain vähänlaisesti, ja ne löytyvät alueen pohjoisosista. Koiralla metsästettäessä kanalintujahtia vaikeuttavat hakkuutähteet. Monin paikoin haukulle hiipiminen on vaikeaa ellei melkein mahdotonta. Jäniksen metsästystä Vesijaossa helpottavat metsäautotiet, joista suuri osa on heinittyneitä tavallisen henkilöauton ajettavia. 16 KIEPPI

17 Esimerkkejä jahtikämpistämme: Hanki jahtimuistoja Vilma Salla M210 Majoittumalla Villin Pohjolan jahtikämppään eräelämys avautuu sinulle suoraan kämpän ovelta. Jahtikämpät sijaitsevat asumattomassa luonnossa metsästysalueen sisällä. Metsähallitus tarjoaa sinulle Suomen monipuolisimman jahtimaailman. Esimerkiksi hirvialueita löytyy useita satoja ja pienriista-alueitakin satakunta. Metsästäjät voivat pidentää metsästyskauttaan kanalintukauden jälkeen jäniksen ja pienpetojen metsästyksellä. Itä-Suomen, Oulun ja Lapin lääneissä voit kokeilla myös karhunmetsästystä. Hirsirakenteinen kämppä sijaitsee luonnonkauniilla paikalla Vilmajärven rannalla Salla- ja Suomutunturien läheisyydessä. Kämpässä keittiö ja kaksi majoitushuonetta, joissa kaikissa puukamiinat. Erillinen pihasauna järvestä laskevan joen rannalla. Kämpän läheisyydessä on metsästysalue 3612 Vilma-Savina. Myös Sallan yhteismetsän maat ovat lähellä. Särkkäpirtti Kuhmo M389 Villi Pohjola järjestää täyden palvelun jahtimatkoja erilaisille ryhmille. Kotimaan kohteiden rinnalla valittavanasi on vaihtoehtoja myös Pohjois-Ruotsissa. Hanki meiltä metsästyslupa tai järjestä seurueellesi uniikki metsästysretki omalla alueella ja räätälöidyillä palveluilla. Tutustu monipuoliseen kämppätarjontaamme myös Honkarakenteinen eräkämppä sijaitsee mäntymetsäisen mäen töyräällä Syvä-Särkkäjärven rannalla. Kämppä soveltuu metsästäjille, kalastajille ja retkeilijöille, lähistöllä on Sininen polku -retkeilyreitti. Kämpän pihalta pääsee Länsi-Kuhmon metsästysalueelle (5617). Kämpän alakerrassa on tupakeittiö ja nukkumisparvi. KIEPPI 17

18 METSÄSTYSLUVAT Metsästysluvan saa kännykällä, netistä tai myyntinumerosta Metsästäjän pitää hankkia metsästyskortin lisäksi maanomistajan lupa metsästää. Valtion maille luvan saa Metsähallitukselta, jonka lakisääteinen tehtävä on tarjota metsästysmahdollisuus erityisesti niille, joilla ei sitä muutoin ole. Luvat maksavat sen verran, kun luvan myymisestä aiheutuu kustannuksia ja kun metsästettävän riistan kannanhoidon arvioidaan maksavan. Kaikki tulot menevät siis riistan hyväksi. Metsästysluvat on kiintiöity lupa-alueittain. Mikäli kiintiö on täynnä, lupia ei enää alueelle saa. Kiintiöinnillä varmistetaan sekä riistakantojen kestävyys että sosiaalinen kestävyys. Pohjois-Suomessa henkilöllä, jonka kotipaikka on metsästyslain 8 :n osoittamalla alueella, on oikeus metsästää kotikunnassaan valtion mailla ilman erillistä maksua. Metsähallituksen lupia välittää muun muassa Villi Pohjola nettikaupassa ja puhelinpalvelussa. Kanalintulupa Kanalintulupa kattaa kaiken pienriistan metsästyksen. Ylä-Lapissa kanalintuluvasta käytetään nimitystä riekkolupa. Vuorokausiluvat myydään kahdessa erässä, keväällä ja syksyllä. Useille metsästysalueille on saatavilla myös kausilupia. Kausiluvat haetaan huhtikuun aikana. Tarkista hakualueet netistä > pienriista Katso sivu 22 Hirvieläimet Metsähallitus myöntää seurueille hirvenmetsästysalueita, mutta ei päätä pyyntiluvista. Ne tulevat riistanhoitopiiriltä. Hirvenmetsästyksen aluelupahakemuksen voit jättää netissä osoitteessa tammikuun 2011 aikana. Muistathan tarkistaa seurueesi ajantasaiset tiedot. Pohjois-Suomessa, kuntalaisen vapaan metsästysoikeuden alueella paikalliset seurat ja seurueet eivät tarvitse Metsähallituksen päätöstä alueesta, ellei niissä ole ulkopaikkakuntalaisia ampujia. Katso sivu KIEPPI

19 Vesilintu- ja jänislupa Nuorisolupa Vesilintu- ja jänislupa oikeuttaa metsästämään kaikkea muuta pienriistaa kuin kanalintuja. Lupa on perustettu sen takia, että metsästäjä voisi myös kanalintujen metsästysaikana hankkia edullisemman luvan jäniksen tai vesilinnun metsästykseen. Luvan voi ostaa usein myös kännykällä. Useille alueille on saatavilla myös kausilupia. Kausiluvat haetaan huhtikuun aikana. Tarkista hakualueet netistä > pienriista Katso sivu 23 Pienpedot Alle 18-vuotiaiden pienriistalupa maksaa 10 euroa koko viikolta. Luvalla saa metsästää kaikkea pienriistaa, myös kanalintuja. Luvan saa ostettua helposti kännykällä. Nuorisoluvalla halutaan tukea nuorten eräharrastusta. Katso sivu 24 Suurpedot Pienpetojen metsästys on oikein kohdistettuna riistanhoitoa ja ainoa keino estää muun muassa tulokaslajien leviäminen. Kausilupa koko metsästyskaudelle maksaa 8 euroa. Luvan voi hankkia helposti kännykällä kaikkina vuorokauden aikoina. Karhu on tavallisin metsästettävä suurpeto valtion mailla. Poronhoitoalueelle metsästäjä voi ostaa 42 euron karhunmetsästysluvan helposti kännykällä automaattinumerosta. Poronhoitoalueen ulkopuolella metsästäjän on lisäksi ilmoittauduttava karhunmetsästyksen yhteislupaan. Suden tai ilveksen metsästyksessä metsästäjän on aina, myös poronhoitoalueella, ilmoittauduttava yhteislupaan. Ahmaa ei metsästetä. Katso sivu 26 Katso sivu 27 KIEPPI 19

20 METSÄSTYSLUVAT Pienriistan metsästysalueet Utsjoki Valtion mailla on 120 aluetta pienriistan metsästykseen. Niillä voi metsästää muun muassa kanalintuja, vesilintuja ja jäniksiä Porttipahdan tekojärvi Lokan tekojärvi Metsästyslupa-alue Inari Inarijärvi Enontekiö Lupa-alueen numero Erämetsä PIENRIISTAN ROVANIEMI Erämetsä TORNIO Riistametsä Luosto Lupa-alueen nro 3610 KEMIJÄRVI Riistametsä Metsästyslupa-alue METSÄSTYSLUPA-ALUEET Sodankylä KEMI PUDASJÄRVI OULU 5605 Kiantajärvi Pohjakartta Karttakeskus, Lupa L5293 Metsähallitus 2010 KUUSAMO Oulujärvi 5617 KAJAANI KOKKOLA HAAPAJÄRVI NURMES IISALMI Lappajärvi VIITASAARI Nilakka Koitere KUOPIO Keitele SEINÄJOKI Höytiäinen 7685 Kallavesi JOENSUU VAASA PORI Kyyvesi 7695 Päijänne Pihlajavesi MIKKELI Saimaa 6671 HÄMEENLINNA 7675 SAVONLINNA Puruvesi 7697 Puula 6666 Kuva Kimmo Pöri Orivesi Haukivesi TAMPERE Längelmävesi Pyhäjärvi Näsijärvi JYVÄSKYLÄ 6643 Suvasvesi LAPPEENRANTA LAHTI TURKU 6674 ESPOO 20 KIEPPI KOTKA VANTAA HELSINKI Karttalähde: Pohjakartta Genimap Oy, Lupa L5293 Metsähallitus 2010

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 2014 517/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2011 433/2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

N:o 434 1269. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu C (kw)

N:o 434 1269. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu C (kw) N:o 434 1269 Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.3 Digitaalinen televisiotoiminta Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu

Lisätiedot

Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta

Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.1 Analoginen televisiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Kanava ERP Huom. (kw) ANJALANKOSKI

Lisätiedot

Savuton kunta

Savuton kunta Savuton kunta 2012 2015 Pirjo Nikula 30.10.2014 1 Kiitos! Lapin aluehallintovirasto PPSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö luennoitsijat Pohjois-Pohjanmaan Sydänpiiri ry www.ppsydanpiiri.fi Kiviharjuntie

Lisätiedot

Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke Kuntajohtajien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen Riitta Pitkänen Projektijohtaja

Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke Kuntajohtajien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen Riitta Pitkänen Projektijohtaja Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke Kuntajohtajien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen 8.12.2014 Riitta Pitkänen Projektijohtaja Pohjois-Pohjanmaan SOTE-hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat

Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat Yksin asuva, kohden Akaa 522 600 686 785 96 Alajärvi 465 560 657 710 96 Alavieska 444 485 621 631 96 Alavus 420 500 594 725 96 Asikkala 479 601 710 801 96 Askola 464 604 737 805 96 Aura 457 508 623 691

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, helmikuu 2015, kaikki asunnot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, helmikuu 2015, kaikki asunnot Yhteensä: Manner-Suomi 87 200 334,6 10,9 58,4 97 008 300,0 11,7 51,0 Pääkaupunkiseutu Espoo 4 735 399,7 12,2 63,6 3 745 380,1 14,4 56,3 Helsinki 14 957 399,2 12,1 62,4 13 921 349,0 16,7 44,0 Vantaa 5 652

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016 Yhteensä: Manner-Suomi 101 405 363,59 11,10 59,0 115 631 335,39 11,83 52,0 Pääkaupunkiseutu Espoo 6 115 429,83 12,46 63,7

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 341. Valtioneuvoston asetus

SISÄLLYS. N:o 341. Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2008 Julkaistu Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 2008 SISÄLLYS N:o Sivu 341 Valtioneuvoston asetus televisio- ja radiotoimintaan sekä toimiluvanvaraiseen teletoimintaan määrättyjen

Lisätiedot

RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, suuruusjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus

RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, suuruusjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, suuruusjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus 2014 2014 2013 2012 Virolahti Kymenlaakso 389,48 1. 1. 1. Forssa Kanta-Häme

Lisätiedot

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP N:o 453 3591 TAAJUUSALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Paikkakunta Kanavanippu ERP A B C D E Vaasa (kw) Akaa 42 13 Enontekiö 53 58

Lisätiedot

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 8 N:o 1 Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.1 Analoginen televisiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Kanava ERP Huom. (kw) ANJALANKOSKI

Lisätiedot

Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta

Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta 1 (21) Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta Uusimaa (01) Kaupunkimaiset kunnat (1) Espoo (049) 6 516 6 407 7 342 Hanko (078) 252 277 234 Helsinki (091) 23

Lisätiedot

VM/KAO Saaristo-osakuntalisät ja niiden rahoitus koulutustaustalisästä v ALUSTAVA TIETO

VM/KAO Saaristo-osakuntalisät ja niiden rahoitus koulutustaustalisästä v ALUSTAVA TIETO VM/KAO Saaristo-osakuntalisät ja niiden rahoitus koulutustaustalisästä v. 2017 ALUSTAVA TIETO NYKYINEN ALENNETTU UUSI NETTO- NETTO- 97 Hirvensalmi 2 290 111 302 105 030 580 492 574 220 250,8 435 Luhanka

Lisätiedot

Kunnan kuuluminen Risen yks-toimiston ja arviointikeskuksen toimialueeseen

Kunnan kuuluminen Risen yks-toimiston ja arviointikeskuksen toimialueeseen YKS-toimisto Kunta Yhdyskuntaseuraamustoimisto Osoite Puhelin Telekopio Arviointikeskus Akaa Tampereen yhdyskuntaseuraamustoimisto Rautatienkatu 10, 4 krs. 33100 TAMPERE 029 56 80900 029 56 80945 Länsi-Suomen

Lisätiedot

asumisoikeus ARAvuokraasunnot

asumisoikeus ARAvuokraasunnot 29.11.2012 RAJOITUSTEN PIIRISSÄ OLEVA ARA-ASUNTOKANTA VUONNA 2011 ARAVA ARA 1 Uusimaa Muu maa Askola 32 32 0 32 1 Uusimaa Pääkaupunkiseutu Espoo 17493 3105 6818 1697 24311 4802 29113 1 Uusimaa Muu maa

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset Yhteensä: Manner-Suomi 66 944 297,48 11,49 50,6 30 064 305,47 12,08 51,9 Pääkaupunkiseutu Espoo 2 718 379,85 13,82 56,8 1 027 380,85 15,83 54,9 Helsinki 10 405 349,17 16,14 44,4 3 516 348,55 18,43 42,8

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, kaksiot (2h)

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, kaksiot (2h) Yhteensä: Manner-Suomi 23 702 276,77 11,07 51,5 11 031 288,91 11,81 51,8 Pääkaupunkiseutu Espoo 896 326,91 14,19 51,4 401 336,05 16,26 50,0 Helsinki 3 146 348,19 15,19 49,0 1 071 354,11 17,11 48,9 Vantaa

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, yksiöt (1h)

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, yksiöt (1h) Yhteensä: Manner-Suomi 27 520 257,35 14,02 32,5 11 432 253,42 15,28 32,5 Pääkaupunkiseutu Espoo 827 293,32 16,67 33,5 297 273,60 19,44 32,0 Helsinki 5 306 292,71 19,88 29,2 1 864 279,88 22,78 28,7 Vantaa

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, kolmiot ja isommat (3h+)

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, kolmiot ja isommat (3h+) Yhteensä: Manner-Suomi 15 722 398,96 10,11 81,0 7 601 407,77 10,40 81,4 Pääkaupunkiseutu Espoo 995 499,45 12,64 81,1 329 532,27 14,22 81,5 Helsinki 1 953 504,15 13,31 78,2 581 558,65 14,79 77,0 Vantaa

Lisätiedot

Sivu TA VAPAUTUVAT ARAVUOKRA-ASUNNOT VUOSINA - 2 Varsinais-Suomi 00 Laitila Lieto Loimaa 0 Marttila 1 Masku 03 Mynämäki 2 Naantali 3 Nousiainen

Sivu TA VAPAUTUVAT ARAVUOKRA-ASUNNOT VUOSINA - 2 Varsinais-Suomi 00 Laitila Lieto Loimaa 0 Marttila 1 Masku 03 Mynämäki 2 Naantali 3 Nousiainen Sivu 1 02.. TA VAPAUTUVAT ARAVUOKRA-ASUNNOT VUOSINA - 2 Uusimaa Askola Espoo Hanko 1 Helsinki Hyvinkää Inkoo Järvenpää 2 Karkkila Kauniainen Kerava Kirkkonummi 0 Lapinjärvi Lohja 3 Loviisa 0 Myrskylä 0

Lisätiedot

RAY:n rahapelien pelaaminen: Kunnat suuruusjärjestyksessä pelaamismäärän mukaan

RAY:n rahapelien pelaaminen: Kunnat suuruusjärjestyksessä pelaamismäärän mukaan RAY:n rahapelien pelaaminen: Kunnat suuruusjärjestyksessä pelaamismäärän mukaan Pelaus / aikuisväestö KUNTA MAAKUNTA 2015 2014 Muutos Muutos % 1 Virolahti Kymenlaakso 355,54 386,89-31,34-8,10 % 2 Pertunmaa

Lisätiedot

Kunta MTV3:n näkyvyysalue

Kunta MTV3:n näkyvyysalue Kunta MTV3:n näkyvyysalue Akaa Alajärvi Alavieska Keski- Alavus Asikkala Askola Aura Enonkoski Enontekiö Espoo Eura Eurajoki Evijärvi Keski- Forssa Haapajärvi Keski- Haapavesi Keski- Hailuoto Halsua Keski-

Lisätiedot

terveydenhuollon nettomenot Kunta Väkiluku 1000 /as /as. /as. /as.

terveydenhuollon nettomenot Kunta Väkiluku 1000 /as /as. /as. /as. Kunnan Kunnan Vuosien 2011-2013 Vuosien 2011-2013 Muutokset, Muutokset, keskiarvo vuoden keskiarvo vuoden (+)nousee (+)nousee Kaikki kunnat 5 398 173 16 676 457 3 089 16 676 457 3 089 Etelä-Karjala 132

Lisätiedot

VM/KAO, maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56

VM/KAO, maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56 VM/KAO, 3.2.2014 maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56 UUSI UUSI NYKYINEN MUUTOS MUUTOS 5 Alajärvi 10 268 38 422 387 16 199 217 2 144 020 56 765 624 35 079

Lisätiedot

Faba edustajistovaali 2015 Maidontuotanto-vaalipiirin vaalialueet

Faba edustajistovaali 2015 Maidontuotanto-vaalipiirin vaalialueet Faba edustajistovaali 2015 Maidontuotanto-vaalipiirin vaalialueet Sisältää Maanmittauslaitoksen Yleiskarttarasteri 1:4 500 000 aineistoa, 2014 Akaa Asikkala Askola Aura Eura Eurajoki Finström Forssa Föglö

Lisätiedot

KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2015

KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2015 Suomen Kuntaliitto 17.2.2016 KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2015 Väkilukukerroin: 0,3926575 Verotettavien tulojen kerroin: 0,00002355 1) Maksuunpantua kunnallisveroa vastaavat

Lisätiedot

Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska

Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska 17 Pohjois-Pohjanmaa IPRA 010 Alavus 14 Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta

Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta Maakunnat 2014 Vuonna 2011 voimaan tullut Valtioneuvoston päätös maakunnista (VNP 799/2009) 020 Akaa 06 Pirkanmaa 005

Lisätiedot

TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT

TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT Kunta (lopullinen kysely Manner- Suomen kuntajaon 1.1.2016 mukaan) Akaa Alajärvi Alavieska Alavus Asikkala Askola Aura Enonkoski Enontekiö Espoo Eura Eurajoki Evijärvi Forssa

Lisätiedot

,67 28, ,40 27,90 KUNNITTAIN:

,67 28, ,40 27,90 KUNNITTAIN: VM/KAO, 4.12.2014 Sote-rahoituksen, valtionosuusuudistuksen ja vos-leikkausten vaikutukset kuntien talouteen Sote-uudistuksen vaikutus; rajoittamaton (B1.) ja rajoitettu* (B2.) *= Muutos enintään -/+ 400

Lisätiedot

7.11.2013 Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 kunnittain. Kutsuikä (vv) lasketaan kutsuvuoden ja syntymävuoden erotuksella.

7.11.2013 Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 kunnittain. Kutsuikä (vv) lasketaan kutsuvuoden ja syntymävuoden erotuksella. Koodi Kunta 020 AKAA X X X X X X X X 005 ALAJÄRVI X X X X X X X X X X 009 ALAVIESKA X X X X X X X X X 010 ALAVUS X X X X X X X X X X 016 ASIKKALA X X X X X X X X X X 018 ASKOLA X X X X X X X X X X 019

Lisätiedot

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lappi kodiksi maahanmuutto- ja kotouttamistyön ajankohtaisseminaari Rovaniemi 5.10.2016 Ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2015

Lisätiedot

Taulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat tammikuussa Sivu 1 (10)

Taulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat tammikuussa Sivu 1 (10) Taulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat tammikuussa 2013 Kunta ja maakunta Yhteensä: Manner-Suomi 80155 304,84 10,01 57,3 89341 270,27 10,82 49,5 47,3 % Pääkaupunkiseutu

Lisätiedot

Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä

Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä Viestintävirasto 70/2014 M 1 (27) Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2014 Viestintävirasto määrää 7 päivänä marraskuuta

Lisätiedot

Avoterapiahankinta Lappi/Oulu/Pohjois-Pohjanmaa

Avoterapiahankinta Lappi/Oulu/Pohjois-Pohjanmaa Avoterapiahankinta 2015-2018 Lappi/Oulu/Pohjois-Pohjanmaa Infotilaisuuden ohjelma Avaus Avoterapiapalvelujen tarjouskilpailun järjestäminen ja hankintalain mukainen menettely Tarjouspyyntö, Kelan vaikeavammaisten

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3.

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3. Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3. Lähde: Kuntaliiton tiedustelu, ennakkotieto Jos muun kuin vakituisen asuinrakennuksen veroprosenttia ei ole määrätty, on käytetty yleistä kiinteistöveroprosenttia.

Lisätiedot

Valtionosuusuudistus: Esityksen vaikutus kuntien valtionosuuteen vuoden 2014 tasossa sekä vuosien siirtymätasaus Lähde: VM/KAO 9.4.

Valtionosuusuudistus: Esityksen vaikutus kuntien valtionosuuteen vuoden 2014 tasossa sekä vuosien siirtymätasaus Lähde: VM/KAO 9.4. Valtionosuusuudistus: Esityksen vaikutus kuntien valtionosuuteen vuoden 2014 tasossa sekä vuosien 2015-2019 siirtymätasaus Lähde: VM/KAO 9.4.2014 Maakunta/kunta Asukas- Valtionosuudet Valtionosuuksien

Lisätiedot

Sote-järjestämislain, vos-uudistuksen ja -leikkausten yhteisvaikutukset kuntiin

Sote-järjestämislain, vos-uudistuksen ja -leikkausten yhteisvaikutukset kuntiin VM/KAO/vs, 25.2.2015 Sote-järjestämislain, vos-uudistuksen ja -leikkausten yhteisvaikutukset kuntiin Havainnollistettu laskennallisena muutospaineena tuloveroprosenttiin (ml. vos-uudistus & vos-leikkaukset)

Lisätiedot

Ajoneuvokanta, mukana kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot Taulu 1b. Kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan

Ajoneuvokanta, mukana kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot Taulu 1b. Kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan Ajoneuvokanta, mukana kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot 30.09.2013 Taulu 1b. Kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan Kunta Ajoneuvot Autot Henkilöautot Pakettiautot Kuorma-autot

Lisätiedot

Kunnat ja suuralueet. 020 Akaa 3 Länsi-Suomi. 005 Alajärvi 3 Länsi-Suomi. 009 Alavieska 4 Pohjois- ja Itä-Suomi. 010 Alavus 3 Länsi-Suomi

Kunnat ja suuralueet. 020 Akaa 3 Länsi-Suomi. 005 Alajärvi 3 Länsi-Suomi. 009 Alavieska 4 Pohjois- ja Itä-Suomi. 010 Alavus 3 Länsi-Suomi Kunnat Suuralueet 020 Akaa 3 Länsi-Suomi 005 Alajärvi 3 Länsi-Suomi 009 Alavieska 4 Pohjois- ja Itä-Suomi 010 Alavus 3 Länsi-Suomi 016 Asikkala 2 Etelä-Suomi 018 Askola 1 Helsinki-Uusimaa 019 Aura 2 Etelä-Suomi

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2013. 759/2013 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2013. 759/2013 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2013 759/2013 Verohallinnon päätös metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta Annettu Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 2013 Verohallinto

Lisätiedot

Ajoneuvokanta, kaikki ajoneuvorekisterissä olevat ajoneuvot

Ajoneuvokanta, kaikki ajoneuvorekisterissä olevat ajoneuvot 8.4.2014 Ajoneuvokanta, kaikki ajoneuvorekisterissä olevat ajoneuvot 31.03.2014 Taulu 1. Kaikki ajoneuvorekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan Ajoneuvot Autot Henkilöautot Pakettiautot

Lisätiedot

Naapurit-pelin voittokooste

Naapurit-pelin voittokooste Naapurit-pelin voittokooste Voittaneiden osuus pelanneista kunnittain Aikajaksot: pelin 2. vuosi 11.5.2015 10.5.2016 ja 1. vuosi 11.5.2014 10.5.2015 Kunta 2. vuosi Muutos ed. vuoteen Lestijärvi 91 % 12

Lisätiedot

Toimeentulotuen menot

Toimeentulotuen menot 1 (12) Perus Perus,,, yhteensä yhteensä, Uusimaa (01) Askola (018) 275 31,80 13-40,8 9-62,3 298 16,30 Espoo (049) 45 152 0,20 5 243 4 853-12,4 51 249 0,30 Hanko (078) 772-5,3 70 23,60 17-6,4 861-3,5 Helsinki

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA

LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Helsingin kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Annikki Thodén 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

Uppföljning av behandlingstiderna för utkomststöd

Uppföljning av behandlingstiderna för utkomststöd Uppföljning av behandlingstiderna för utkomststöd 1 (10) Uppföljning av behandlingstiderna för utkomststöd Akaa (020) 563 457 573 Alajärvi (005) 206 181 203 Alavieska (009) 25 47 23 Alavus (010) 261 274

Lisätiedot

1.1.2013 alk. Ortokuvat. Ortobilder. Verollinen Inkl. moms. (24 %) Veroton Exkl. moms. Kunta

1.1.2013 alk. Ortokuvat. Ortobilder. Verollinen Inkl. moms. (24 %) Veroton Exkl. moms. Kunta 020 Akaa 200,00 248,00 005 Alajärvi 400,00 496,00 009 Alavieska 100,00 124,00 010 Alavus 400,00 496,00 016 Asikkala 300,00 372,00 018 Askola 100,00 124,00 019 Aura 100,00 124,00 035 Brändö 200,00 248,00

Lisätiedot

ARA-vuokra-asunnon. as.tarve taloudet as.tarve lkm % % lkm % % lkm % lkm kpl % % % % lkm lkm % lkm

ARA-vuokra-asunnon. as.tarve taloudet as.tarve lkm % % lkm % % lkm % lkm kpl % % % % lkm lkm % lkm VÄESTÖ- JA ASUNTOMARKKINATIETOJA KUNNITTAIN Väestömuutos Hakijat 15.11. Haettavana olleet saaneet 31.12. Ennuste Kaikki käyttöaste asukasvaihtuvuus 15.11. - as.tarve taloudet as.tarve 2012 2012 Pääkaupunkiseutu

Lisätiedot

Kunnallisveroprosenttien korotukset 2000-luvulla kunnittain*

Kunnallisveroprosenttien korotukset 2000-luvulla kunnittain* Kunnallisveroprosenttien korotukset 2000-luvulla kunnittain* 1/6 Kunta Maakunta Kunnallisveroprosentti** Muutos v. 2000 v. 2012 %-yks Valtuustokauden muutos 2009-12, %-yks*** Akaa Pirkanmaa 18,43 19,75

Lisätiedot

Kunnallisveroprosenttien korotukset 2000-luvulla kunnittain*

Kunnallisveroprosenttien korotukset 2000-luvulla kunnittain* Kunnallisveroprosenttien korotukset 2000-luvulla kunnittain* 1/6 Kunta Maakunta Kunnallisveroprosentti** Muutos v. 2000 v. 2012 %-yks Valtuustokauden muutos 2009-12, %-yks*** Hämeenkoski Päijät-Häme 18.00

Lisätiedot

POHJOISEN ERVAN ROOLI NYT JA HUOMENNA

POHJOISEN ERVAN ROOLI NYT JA HUOMENNA POHJOISEN ERVAN ROOLI NYT JA HUOMENNA AIDOLLA YHTEISTYÖLLÄ JA KUMPPANUUDELLA TEHOA, LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA 1 EVA SALOMAAN SEMINAARI 14.6.2016 SISÄLTÖ OYS-ERVA Yhteistyön välineet Mitä odotuksia meillä

Lisätiedot

Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012

Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012 Tilastot Liite 2 Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012 sivu Vammaisten tulkkauspalveluun oikeutetut ja käyttäjät 2 Vammaisten tulkkauspalveluun oikeutetut, Etelä- ja Länsi-Suomi 3 Vammaisten

Lisätiedot

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 Dnro A129/200/2012 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 Annettu Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 2012 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91a :n

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013 Lapin liitto 22.10.2013 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 3 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2012

Lisätiedot

Sivu 1 (10) VÄESTÖ- JA ASUNTOMARKKINATIETOJA 2011 KUNNITTAIN

Sivu 1 (10) VÄESTÖ- JA ASUNTOMARKKINATIETOJA 2011 KUNNITTAIN Pääkaupunkiseutu 49 Espoo 252 439 4 469 1,8 1,1 7 300 41,1 56,8 3 400 47,9 98,6 98,0 13,2 12,3 12 7 0,0 624 99 91 Helsinki 595 384 6 835 1,2 0,5 25 015 48,0 59,2 5 294 58,0 99,9 99,9 9,4 9,4 7-2 0,0 3

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 2011. 1089/2011 Oikeusministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 2011. 1089/2011 Oikeusministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 2011 1089/2011 Oikeusministeriön asetus oikeusapupiireistä sekä jen toimipaikoista ja edunvalvonta-alueista Annettu Helsingissä 18 päivänä

Lisätiedot

Taulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat tammikuussa 2012

Taulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat tammikuussa 2012 Taulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat tammikuussa 2012 Lähde: KELA Kunta ja maakunta ARA-vuokra-asunnot Vapaarahoitteiset vuokra-asunnot Yhteensä: Manner-Suomi 75

Lisätiedot

Päätukihaun sähköisten hakemusten osuus 455-lomakkeen jättäneistä tiloista

Päätukihaun sähköisten hakemusten osuus 455-lomakkeen jättäneistä tiloista hakemusten osuus 455-lomakkeen jättäneistä tiloista Ahvenanmaan valtionvirasto BRÄNDÖ 5 16 31,25 ECKERÖ 12 14 85,71 FINSTRÖM 45 92 48,91 FÖGLÖ 17 30 56,67 GETA 16 25 64,00 HAMMARLAND 38 56 67,86 JOMALA

Lisätiedot

Laskelmat eivät sisällä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoimaa rahoitusta Lähde: VM/Kuntaliitto 1) Ei sisällä veromenetysten kompensointia

Laskelmat eivät sisällä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoimaa rahoitusta Lähde: VM/Kuntaliitto 1) Ei sisällä veromenetysten kompensointia 10.10.2011/Kuntaliitto Alustava laskelma vuoden 2012 peruspalvelubudjetin ja muiden tekijöiden vaikutuksista kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen ja verotuloihin (Muutokset vuodesta 2011 vuoteen 2012)

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012. 610/2012 Verohallinnon päätös. pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012. 610/2012 Verohallinnon päätös. pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012 610/2012 Verohallinnon päätös pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä Annettu Helsingissä 7 päivänä marraskuuta

Lisätiedot

Koko maa ,74 0,36 0,94 0,02 0,43 0,02 1,05 0,02 Manner-Suomi ,75 0,36 0,94 0,02 0,44 0,02 1,05 0,02

Koko maa ,74 0,36 0,94 0,02 0,43 0,02 1,05 0,02 Manner-Suomi ,75 0,36 0,94 0,02 0,44 0,02 1,05 0,02 Kuntien vuoden 2014 veroprosentit Lähde: Verohallinto Jos muun kuin vakituisen asuinrakennuksen veroprosenttia ei ole määrätty, on käytetty yleistä kiinteistöveroprosenttia. Kunta Asukas- Tulovero-% Kiinteistöveroprosentit:

Lisätiedot

KÄRÄJÄOIKEUKSIIN SAAPUNEET ASIAT

KÄRÄJÄOIKEUKSIIN SAAPUNEET ASIAT KÄRÄJÄOIKEUKSIIN SAAPUNEET ASIAT 1.1.-31.12.2015 21.1.2016 Alioikeus Rikos- Muut rikos- Pakko- Sakon Maaoikeus- Laajat Erill. turv.- Summaa- Avio- Muut Velka- Yritys- Konk. Ulosotto- Yhasiat oik.asiat

Lisätiedot

Kunnat 2015 Maakunnat 2015

Kunnat 2015 Maakunnat 2015 Kunnat 2015 Maakunnat 2015 020 Akaa 06 Pirkanmaa 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa 009 Alavieska 17 Pohjois-Pohjanmaa 010 Alavus 14 Etelä-Pohjanmaa 016 Asikkala 07 Päijät-Häme 018 Askola 01 Uusimaa 019 Aura

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta /2014 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta /2014 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2014 858/2014 Verohallinnon päätös metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta Annettu Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 2014 Verohallinto

Lisätiedot

Sairaanhoitokorvausten saajat/ Matkat

Sairaanhoitokorvausten saajat/ Matkat Koko maa Invataksi 61 836 646 451 28 369 866 50,11 43,89 Paaritaksi 29 953 54 340 6 484 076 131,84 119,32 Taksi 337 255 2 539 189 139 100 865 63,03 54,78 Akaa Invataksi 66 1 462 82 640 60,41 56,53 Paaritaksi

Lisätiedot

V u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t

V u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Lapin liitto 26.1.2012 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2011 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 1 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2010-2011

Lisätiedot

Valtakunnallisiin rekisteritietoihin perustuva selvitys:

Valtakunnallisiin rekisteritietoihin perustuva selvitys: 11.5.215 Selvitys 1 (54) Yhtymähallinto / Pohjoinen sote ja tuottamisen rakenteet -hanke 3.1.215 Valtakunnallisiin rekisteritietoihin perustuva selvitys: Päihdeasiakkaiden avo-, laitos- ja asumispalvelut

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010 Lapin liitto 23.4.2010 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 0 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 31.12

Lisätiedot

Voimassaoloaika Valtuutussäännökset Metsästysasetuksen (869/ ) 2 :n 3 momentti ja 5

Voimassaoloaika Valtuutussäännökset Metsästysasetuksen (869/ ) 2 :n 3 momentti ja 5 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ PL 30 (Hallituskatu 3 A) 00023 VALTIONEUVOSTO MÄÄRÄYS Päivämäärä 2.6.2000 2180/722/2000 Riistanhoitopiirit Pyyntiluvan nojalla tai alueellisen kiintiön puitteissa sallittava

Lisätiedot

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017 Dnro A72/200/2016 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91 a :n 3 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa

Lisätiedot

Hyvinvoiva asukas hyvinvoiva kunta

Hyvinvoiva asukas hyvinvoiva kunta Hyvinvoiva asukas hyvinvoiva kunta Sähköinen hyvinvointikertomus Kainuun 3. Hyvinvointifoorumi 20.9.2011 Soile Paahtama erityisasiantuntija Kuntalaki (1995/365) 1 3 mom. Kunta pyrkii edistämään asukkaidensa

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus vuodelta 2015 maksettavasta lihan ja vuodelta 2014 maksettavasta maidon kuljetusavustuksesta sekä eräiden kotieläintalouden palvelujen tuesta vuodelta 2015 Valtioneuvoston päätöksen

Lisätiedot

Poliisien sm-hiihdot sprintti

Poliisien sm-hiihdot sprintti Page 1 / 5 Poliisien sm-hiihdot sprintti T U L O K S E T Oulun Hiihtoseura M60; M55; M50; M45; M40; M35; NYL; MYL; M60_F1; M55_F1; M50_F1; M45_F1; M40_F1; M35_F1; NYL_F1; MYL_F1; M60 Miehet 60 vuotta 1.1

Lisätiedot

KUNTIEN TOIMINTAMENOJEN SUHDE VERONALAISIIN ANSIOTULOIHIN VUOSINA

KUNTIEN TOIMINTAMENOJEN SUHDE VERONALAISIIN ANSIOTULOIHIN VUOSINA KUNTIEN TOIMINTAMENOJEN SUHDE VERONALAISIIN ANSIOTULOIHIN VUOSINA 2010-2030 Suhde on hyvä, jos se on alle 30% (tämän hetken keskiarvo kunnissa) Suhde on huono, jos se on yli 40% alle 30 = yli 40 = muutos-%

Lisätiedot

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Ehdokasasetteluoikeudet vahvistettu puoluehallituksen kokouksessa 31.10.2015 (Oulun piirin osalta 16.11.2015, Lapin piiriin muutoksia 12.2.2016) Luetteloa tarkistetaan

Lisätiedot

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Ehdokasasetteluoikeudet vahvistettu puoluehallituksen kokouksessa 31.10.2015 (muutoksia: Oulun piiri 16.11.2015&12.3.&15.4.2016, Lappi 12.2.2016, Varsinais-Suomi

Lisätiedot

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO 9.3.2009 Dnro 269/301/2008 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 928/720/2008 Lausuntopyyntö 18.11.2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvio

Lisätiedot

Lapin Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Lapin Yrittäjät. Aluejärjestöraportti Lapin Yrittäjät raportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kuukkelin esiintyminen Itä-Suomessa

Kuukkelin esiintyminen Itä-Suomessa Kuukkelin esiintyminen Itä-Suomessa Harri Hölttä Metsäasiantuntija Suomen luonnonsuojeluliitto Kuukkeliseminaari Tampere 19.10.2007 Itä-Suomen alue - Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Etelä-Karjala,

Lisätiedot

Sähköisten tukihakemusten määrät ELY-keskuksittain ( klo 8.45)

Sähköisten tukihakemusten määrät ELY-keskuksittain ( klo 8.45) Sähköisten tukihakemusten määrät ELY-keskuksittain (19.4.2013 klo 8.45) Sähköisen ELY-keskus Tilatunnusten määrä vuonna 2012 (kpl) tukihakemuksen jättäneet tilat (kpl) Osuus kaikista tiloista (%) Uudenmaan

Lisätiedot

Lomakyytien aikataulut 2017

Lomakyytien aikataulut 2017 Lomakyytien aikataulut 2017 päivitetty 28.11.2016 / Alik. Kokko, VMTK Reitti 3B Pyhäntä tienristeys 28/88 16:25 16:25 21:25 21:25 Kärsämäki Neste 16:50 16:50 21:00 21:00 Nivala Neste th/liikenneympyrä

Lisätiedot

LAPIN KUNTIEN NETTOKUSTANNUKSET 2005 EUROA / ASUKAS (pois lukien liiketoiminta) Lähde: Tilastokeskus

LAPIN KUNTIEN NETTOKUSTANNUKSET 2005 EUROA / ASUKAS (pois lukien liiketoiminta) Lähde: Tilastokeskus LAPIN KUNTIEN NETTOKUSTANNUKSET 2005 EUROA / ASUKAS (pois lukien liiketoiminta) Lähde: Tilastokeskus 2005 2004 Pelkosenniemi 5 770 5 159 Enontekiö 5 188 4 708 Utsjoki 4 955 5 244 Muonio 4 873 4 279 Sodankylä

Lisätiedot

287 Kristiinan- Kristinestad

287 Kristiinan- Kristinestad 1 Suomen metsäkeskuksen Julkisissa palveluissa on kolmetoista metsäkeskusaluetta. Nimet (suomeksi ja ruotsiksi), toimipaikat ja toimialueet ovat seuraavat: 01 Rannikon alue, Helsinki 49 Espoo Esbo 78 Hanko

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnusluvut

Kuntatalouden tunnusluvut Ii Oulu Kuntatalouden tunnusluvut Oulun selvitysalue Hailuoto Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä 7.5.2014 Heikki Miettinen Kuntatalouden indikaattorit Kriisikunnaksi voidaan nimetä sellainen kunta:

Lisätiedot

Kuntajohdon seminaari Mikkelissä

Kuntajohdon seminaari Mikkelissä Kuntajohdon seminaari Mikkelissä 8.6.2016 Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto 2.6.2016 1 Strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat 2 Itä-Suomen

Lisätiedot

287 Kristiinan- Kristinestad

287 Kristiinan- Kristinestad 1 Suomen metsäkeskuksen Julkisissa palveluissa on kolmetoista metsäkeskusaluetta. Nimet (suomeksi ja ruotsiksi), toimipaikat ja toimialueet ovat seuraavat: 01 Rannikon alue, Helsinki 49 Espoo Esbo 78 Hanko

Lisätiedot

V u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t

V u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Lapin liitto 27.10.2011 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2011 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 1 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2010-30.9.2011

Lisätiedot

VM/KAO, 3.2.2014 maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56

VM/KAO, 3.2.2014 maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56 VM/KAO, 3.2.2014 maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56 UUSI UUSI NYKYINEN MUUTOS MUUTOS 5 Alajärvi 10 268 38 422 387 16 199 217 2 144 020 56 765 624 35 079

Lisätiedot

81 Hartola ,50 9,20-12, ,03 0,17 0,17 0,17 0,17 82 Hattula ,00 7,70-12, ,02 0,01 0,01

81 Hartola ,50 9,20-12, ,03 0,17 0,17 0,17 0,17 82 Hattula ,00 7,70-12, ,02 0,01 0,01 VM/KAO Kuntien talouden tasapainotilan muutos ja sen laskennallinen paine kunnallisveroprosenttiin - vuoden 2016 tasolla (arviolaskelma) - kunnan taloutta ja sen muutosta tarkastellaan ns. tasapainotilalla,

Lisätiedot

Tilatunnusten määrä (kpl)

Tilatunnusten määrä (kpl) Sähköisen tukihakemuksen tehneiden maatilojen osuudet alueittain, 30.4.2012 TEK Tilatunnusten (kpl) määrä Uudenmaan 3901 1128 28,92 % Varsinais-Suomen 6449 2590 40,16 % Satakunnan 3858 1549 40,15 % Hämeen

Lisätiedot

Työpaikat (alueella työssäkäyvät työlliset) työnantajasektorin ja toimialan (TOL 2008) mukaan

Työpaikat (alueella työssäkäyvät työlliset) työnantajasektorin ja toimialan (TOL 2008) mukaan 1/8 Lapin liitto 6.9.2012 Työpaikat (alueella työssäkäyvät työlliset) työnantajasektorin ja toimialan (TOL 2008) mukaan 31.12.2010 Maa, seutu, Toimiala Työlliset Palkan- Valtio Kunta Valtioenemmis-Yksityinetöinen

Lisätiedot

Kotikuntaluettelo 2014 Sisältää Manner-Suomen kunnat ja 999 = Kotikunta muu tai tuntematon

Kotikuntaluettelo 2014 Sisältää Manner-Suomen kunnat ja 999 = Kotikunta muu tai tuntematon 005 Alajärvi Alajärvi 009 Alavieska Alavieska 010 Alavus Alavus 016 Asikkala Asikkala 018 Askola Askola 019 Aura Aura 020 Akaa Akaa 046 Enonkoski Enonkoski 047 Enontekiö Enontekis 049 Espoo Esbo 050 Eura

Lisätiedot

Julkisen riistakonsernin strategia

Julkisen riistakonsernin strategia Julkisen riistakonsernin strategia SISÄLLYS JOHDANTO 3 JULKINEN RIISTAKONSERNI 4 TOIMINTA-AJATUS 5 VISIO 5 MUUTOSTEKIJÄT JA SIDOSRYHMÄT 6 STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT 7 HOITOSUUNNITELMAT 10 JOHDANTO Maa- ja metsätalousministeriön

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖ VUONNA 2014 KÄYNNISTYVISTÄ JULKISTA TUKEA HAKEVISTA LAAJAKAISTAHANKKEISTA

LAUSUNTOPYYNTÖ VUONNA 2014 KÄYNNISTYVISTÄ JULKISTA TUKEA HAKEVISTA LAAJAKAISTAHANKKEISTA Lausuntopyyntö 1 (5) Dnro: 5.11.2014 1236-1317/940/2014 Teleyritykset LAUSUNTOPYYNTÖ VUONNA 2014 KÄYNNISTYVISTÄ JULKISTA TUKEA HAKEVISTA LAAJAKAISTAHANKKEISTA Seuraavat maakuntaliitot käynnistävät laajakaistarakentamisen

Lisätiedot

651 523 Loviisanseudun Jyty ry, Lovisanejdens Jyty rf 1,26% 651 524 JYTY Naantalin seutu ry 1,35% 651 525 Jyty Nurmes ry 1,2% 651 526 Jyty Sakky ry

651 523 Loviisanseudun Jyty ry, Lovisanejdens Jyty rf 1,26% 651 524 JYTY Naantalin seutu ry 1,35% 651 525 Jyty Nurmes ry 1,2% 651 526 Jyty Sakky ry Liittotunnus yhdistysnumero Yhdistyksen nimi prosentti 2016 374 021 Jyty Espoo ry, Jyty Esbo rf 1,26% 374 022 Jyty Etelä-Pirkanmaa ry 1,19% 374 036 Jyty Hangö Hanko rf 1,3% 374 066 Jyty Hämeenlinna ry

Lisätiedot

Kohdunkaulansyöpää ehkäisevään seulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012

Kohdunkaulansyöpää ehkäisevään seulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 Kohdunkaulansyöpää ehkäisevään seulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 020 AKAA X X X X X X X '005 ALAJÄRVI X X X X X X X '009 ALAVIESKA X X X X X X X '010 ALAVUS X X X X X X X X '016 ASIKKALA X X X

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 19.5.2016 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 Kunta / Seutukunta 31.12.2015 (lopullinen) V u o s i 2 0 1 6 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t

Lisätiedot

Liittotunnus. yhdistysnumero yhdistyksen nimi

Liittotunnus. yhdistysnumero yhdistyksen nimi Liittotunnus yhdistysnumero yhdistyksen nimi prosentti 2015 374 021 Jyty Espoo - Jyty Esbo ry 1,26% 374 022 Jyty Etelä-Pirkanmaa ry 1,19% 374 036 Jyty Hangö Hanko rf 1,3% 313 054 Jyty Helsinki ry 1,3%

Lisätiedot