Laulujoutsenten mailla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Laulujoutsenten mailla"

Transkriptio

1 JO 18 VUOTTA YMPÄRISTÖASIAA KOTIKUNNASTASI! 18 vuotta 1/2014 RIIHIMÄEN, HAUSJÄRVEN JA LOPEN YMPÄRISTÖLINKKI JOKA KOTIIN TOUKOKUU 2014 Laulujoutsenten mailla Kuva: urpu-kaarina yli-laurila Kuva: Petri Hirva Kansallislintumme laulujoutsen kuuluu alueemme linnustoon. Tässä lehdessä laulujoutsen esiintyy kolmessa jutussa sivuilla 4 ja 8. Kierrätys on kuin sielunhoitoa Ahkerat kädet loihtivat käytetystä ja poisheitetystä tavarasta uutta ja käyttökelpoista. Maj-Lis Hakkarainen pohtii mitä aineksia valitsisi huovutettuun sydänkoruunsa. Sivu 2. Kuva: urpu-kaarina yli-laurila Kuva: urpu-kaarina yli-laurila Kaukolämpöä puuhakkeesta Adven Oy rakensi Oittiin lämpövoimalan, jossa puuhakkeella syntyy kaukolämpöä Oitin julkisiin rakennuksiin ja pientaloihin. Sivu 7. Luomumunia Vojakkalasta Luomunan luomukanalassa Lopen Vojakkalassa munitaan 9000 munaa päivässä. Maatalousyrittäjä Hannes Uusitalo on tyytyväinen, että valitsi kymmenen vuotta sitten luomutuotannon. Sivu 3. Kuva: urpu-kaarina yli-laurila Lintuja kiikaroimaan Turkhaudanjärvelle! Turkhaudanjärvelle nousi talkootyönä lintutorni muutama vuosi sitten. Paikka on sopiva vaikka koko perheen luontoretkikohteena. Sivu 8.

2 2 Yhä ympäristöystävällisempää Entistä ympäristöystävällisempi elämäntapa lyö läpi Suomessakin hitaasti mutta varmasti. Kaikkia muutoksia tuskin huomaa. Enää ei aurinkosähköstä kiinnostuneen tarvitse arvailla asiaan liittyviä yksityiskohtia, sillä Motiva Oy, valtion energian ja materiaalien tehokkaaseen ja kestävään käyttöön kannustava asiantuntijayritys, on avannut nettisivuston, jolta selviää kaikki aurinkosähköstä. Motivan aurinkosähkösivun tieto tukee työ- ja elinkeinominiteriössä meneillään olevaa sähkön pientuotannon edistämistyötä. Kansalaisia siis kannustetaan entistä enemmän tuottamaan itse vaihtoehtoista energiaa. Tässä lehdessä kerrotaan paikallisesta parannuksesta, jossa Oitin kaukolämpölaitos alkoi kuluvan vuoden alussa käyttää lämmönlähteenä puuhaketta raskaan polttoöljyn sijaan. Varsinainen ekotila on Vojakkalassa sijaitseva Luomunan luomukanala, jossa kanat syövät luomuravintoa ja munivat luomumunia ja tuotantorakennukset lämpiävät puuhakkeella. Siitäkin lisää tässä lehdessä. Vuosia suunnitteilla ollut kuluttajien muovipakkausten keräys on kaatumassa eteen päin, ja jo parin vuoden kuluttua muovijäte kerättäneen kotitalouksilta erillisenä. Uusia teknisiä käyttökohteita jätemuoveille tutkitaan koko ajan. Reilun kaupan kaupungissa Riihimäellä avattiin vappuna pieni luomukauppa. Myös useissa päivittäistavarakaupoissa on tarjolla luomua. Alueella toimii useita luomutuottajia ja lähiruoka- ja luomuruokapiirejä. Riihimäen kierrätyskeskus, muuten Suomen toinen laatuaan, on muuttanut kaupungin keskustaan ja laajenee ja muuttuu entistä palvelevammaksi ja monipuolisemmaksi. Siitäkin voimme lukea jo tästä Ekokaaresta ja syyskuussa luemme siitä lisää. Ihanaa ympäristökesää kaikille lukijoille! Kerrostalon energiakorjaukset säästävät selvää rahaa Peltosaaren Riihenpuomissa on tehty energiaremontteja ja säästetty selvää rahaa. Marsinkatu 8:ssa sijaitsevassa omistusasuntotalossa on muun muassa laskettu vedenpainetta, asennettu led-valaistus ja liiketunnistimet sekä liitytty kaukolämpöön talousveden lämmityksessä. Pari vuotta sitten kiinteistöön tulevaan päävesijohtoon asennettiin paineentasausventtiili, ja seuraus oli hämmästyttävä. Asuntojen keskimääräinen vedenkulutus laski 20 litraa per henkilö vuorokaudessa, sanoo Riihenpuomin asukas ja hallituksen puheenjohtaja Esko Reinikainen. Reinikaisen mukaan paineen laskua tuskin huomaa, joten painetta saatetaan laskea vielä lisääkin. Riihenpuomin porraskäytäviin on myös asennettu liiketunnistimilla toimivat ledvalot ja käyttövesi lämpiää nyt sähkön sijasta kaukolämmöllä. Talossa kului viime vuonna sähköä kilowattia vähemmän kuin ennen korjauksia. Porrasvalojen muuttaminen ledeiksi ja käyttöveden lämmittäminen kaukolämmöllä toivat yhdessä noin 6000 euron vuotuiset säästöt. Paineenalennusventtiilin hinta oli alle 1000 euroa, ja se maksoi itsensä takaisin vajaassa vuodessa. Led-valojen asennus ja kaukolämpöön liittyminen maksavat itsensä takaisin noin viidessä vuodessa. Led-valot tuovat pitkällä aikavälillä lisää säästöä, sillä entisten loisteputkien käyttöikä oli noin 8000 tuntia, kun vastaavien led-putkien käyttöikä on noin tuntia. Ledit ovat hankintahinnaltaan jonkin verran loisteputkia kalliimpia, mutta vaihtovälit ovat tosi harvassa, Esko Reinikainen kertoo. Talon lämmitys toimii edelleen suoralla sähkölämmityksellä. Suunnitelmissa on päivittää katolla oleva 30 vuotta vanha lämmön talteenottolaite. Näin on mahdollisuus säästää prosenttia lämmityskuluista, Esko Reinikainen ennakoi. Toukokuu 2014 Vetoketjuista koruja, kirjankansista laukkuja Mitään ei saa heittää pois! Kaikelle keksitään varmasti uutta käyttöä, vetoavat Riihimäen kansalaisopiston kierrätyskäsityöpiiriläiset. Haastattelupäivän aiheena on rintakorun tekeminen huovasta ja vetoketjuista, ja jälkeä syntyy. Naiset ovat intoa täynnä. Kerran viikossa kokoonnutaan yhteen. Pöydälle levitetään kassista vuosien mittaan kotiin kertynyttä aarteistoa. Sieltä paljastuu pitsin ja nauhan pätkiä, aikansa palvelleita solmioita, karkkipapereita, kirjoja, lankoja, aina sen mukaan mitä on sovittu päivän teemaksi. Omiakin töitä voi toki tehdä. Tämä on kuin sielunhoitoa. Kukaan ei motkota. Naurua ja hymyä riittää. Parasta on, kun vanhoista joskus säästöön laitetuista tavaroista saakin loihdittua jotakin uutta ja kaunista. Moni tekee lisäksi yövuoroa kotona, kun into on niin kova. Sitten on kiva tuoda seuraavalla kerralla tuloksia muiden nähtäville. Opettaja Marika Kivistöä kehutaan kilvan. Samoin koko porukkaa. Aluksi meillä on idea. Joku sitten keksii siihen jotakin lisää. Näin kaikki tuovat ideoita ja innovatiivisuus kertautuu, Marika Kivistö selvittää tyytyväisenä. Vanhassa on uusi mahdollisuus Kierrättäminen käsityön keinoin on taitoa katsoa asioita uudella tavalla, nähdä vanhassa tuotteessa mahdollisuus, nähdä sen olevan osa jotakin muuta, jotakin uutta. Lisäksi se on taitoa työskennellä luovasti, kykyä soveltaa ja ratkaista ongelmia. Tuotteen valmistaminen ja valmis käsityötuote tyydyttävät tekijäänsä monella tapaa, Kivistö hehkuttaa. Juuri näin se on. Kurssilaisten hymyt ovat herkässä, kun silppusäkin jätteestä syntyykin jotakin uutta ja ihanaa. Pirjo Kylmälä ja opettaja Marika Kivistö pohtivat huovutetun perhosen yksityiskohtia. Huomiota hulevesiin Hulevesiin liittyvä kiinteistöneuvontaprojekti toteutettiin Riihimäellä viime vuonna pääasiassa vesihuoltosaneerausalueilla Juppalassa ja Patastenmäessä. Se oli osa hanketta, jolla pyrittiin vähentämään jätevesipäästöjä kiinteistöneuvonnan ja mallinnuksen avulla. Hankkeeseen saatiin myös Hämeen ELYkeskukselta EU-rahaa. Kiinteistöneuvontaprojektin tavoitteena oli selvittää kiinteistöjen hulevesien johtaminen jätevesiverkostoon ja jakaa tietoa hule- ja Hulevedeksi kutsutaan sadevesiä ja lumen sulamisvesiä, jotka johdetaaan pois kaduilta, katoilta ja muilta vastaavilta pinnoilta. jätevesien erottelusta kiinteistökohtaisin käynnein ja puhelinneuvontana. Kiinteistöjä pyrittiin saamaan liittymään hulevesiviemäreihin aktiivisemmin. Projektipäällikkö neuvoi kiinteistönomistajia henkilökohtaisesti käyden läpi hyväksyttävät vaihtoehdot. Vastaavaa täysipäiväistä neuvontaa ei pystytä jatkossa toteuttamaan. Kiinteistöneuvontaprojekti otettiin hyvin vastaan, ja projektin avulla saatiin hulevesiviemäriin enemmän liittyjiä kuin aikaisempina vuosina. Havaittiin, että kaikista hulevesiviemäriin liittyneistä kiinteistöistä ei tule tietoa Riihimäen Vedelle. Tämä tarkoittaa sitä, että Riihimäen Veden asiakastietojärjestelmä ei pysy ajan Kun isohkoja helmiä piilotetaan vanhojen käytettyjen huivien sisään, syntyy näyttäviä kaulakoruja. Kaksi tuntia kestäneen kokoontumisen aikana syntyi monenlaisia rintakoruja, joiden pääaineksina ovat huopa ja vetoketjut. Kuluneen lukuvuoden aikana kierrätyskäsityöläiset ovat työstäneet poistokirjoista korurasioita, käsilaukkuja, kansioita, joulukuusia ja tähtiä. Venähtäneistä raanuista ja kulahtaneista farkuista on loihdittu kestäviä kasseja ja laukkuja. Miesten kauluspaidoista on syntynyt kesämekkoja ja esiliinoja. Vaatekaapissa kutistuneita t-paitoja on levennetty ja pidennetty silppusäkkiin päätyneillä solmioilla. Muitakin vaatteita on korjattu käyttökelpoisiksi. tasalla eivätkä kiinteistön omistajat pääse hyödyntämään tonttijohtomaksusta myönnettyä alennusta. Mihin hulevedet tulee johtaa? Riihimäellä kiinteistöjen hulevedet tulee johtaa joko hulevesiviemäriin tai hoitaa jollain muulla hyväksyttävällä tavalla esimerkiksi imeyttämällä tontilla tai johtamalla avo-ojaan. Riihimäen Vesi myöntää 85 prosentin alennuksen hulevesiviemärin tonttijohtomaksusta, kun kiinteistö liittyy hulevesiviemäriin saneerausta seuraavan vuoden loppuun mennessä. Tuuli Tetri Kirjoittaja toimi projektipäällikkönä Riihimäen Veden Hulevesi-projektissa. Kurssilla on myös mahdollisuus opetella uusia työtapoja: koukkuamalla on tehty käsineitä ja neuleharpulla on neulottu huiveja, pipoja ja säärystimiä. Moni kurssilainen oli mukana jo viime vuonna, jolloin kierrätyskäsityökurssi järjestettiin ensimmäisen kerran Riihimäellä. Ensi syksynä taas jatketaan. Kierrätyskeskus avaa kesäkuussa uudet ovensa Riihimäen kierrätyskeskus on muuttanut uusiin toimitiloihin, ja ovet asiakkaille on tarkoitus avata kesäkuun aikana. Entistä isommat ja monipuolisemmat tilat löytyvät osoitteesta Sakonkatu 4 A. Sisäänkäyntiä kannattaa etsiä Teboilin bensiinijakeluaseman puolelta. Uudessa paikassa on tilaa kaikkiaan noin tuhat neliötä, ja siitä kolmannes on myymälätilaa. Laitamme parhaillaan työpisteitä kuntoon. Toistaiseksi kierrätyskeskukseen ei oteta vastaan uutta tavaraa. Vasta myymälän avauduttua voi tavaraa tuoda ja ostaa, selvittää kierrätyskeskusvastaava Jyri Lindblom. Kannattaa seurata kierrätyskeskuksen kotisivuja ja paikallisia tiedotusvälineitä.

3 Toukokuu 2014 Vojakkalassa munitaan 9000 luomumunaa päivässä Loppilainen maatalousyrittäjä Hannes Uusitalo koputtaa kanalansa sisäovelle. Pitää varoittaa, etteivät rouvat hermostu, hän virnistää. Kun hän avaa oven, kanat nostattavat melkoisen pölypilven juostessaan pois oven lähettyviltä. Vasta vähän ajan kuluttua muutama kana rohkenee tulla tutkiskelemaan tulijoita. Hannes Uusitalon Luomuna Oy:ssä on munivaa kanaa kahdessa kanalassa. Vuodessa Vojakkalasta lähtee kuluttajille Munakunnan kautta 150 tonnia luomumunia. Se merkitsee noin 9000 munaa päivässä. Hannes Uusitalo on maataloustuottaja viidennessä polvessa. Kolmesta veljeksestä nuorin hankki puusepän koulutuksen ja jäi koulun jälkeen auttamaan isää kanalan pyörittämisessä. Hänellä oli halu jatkaa ja kehittää tilaa ja maataloutta, joten hän osti tilan vanhemmiltaan Heikki ja Kaija Uusitalolta vuonna Vuodesta 2011 yritys on toiminut nimellä Luomuna Oy. Tanja-vaimo käy työssä tilan ulkopuolella. Ympäristötaide tekee tuloaan Riihimäelle ideoidaan ympäristötaideprojektia, jättimäistä ympäristöteosta, joka mahdollisesti olisi markkinointikoukkuna uloskin päin. Asialla on monen muun idean isä, Tero Westerlund, joka nyt toimii vt. katupäällikkönä. Se on vuosikymmenien juttu, suuri kokonaisuus. Keskittymä voisi olla Suomen lasimuseon ympäristössä ja moottoritien ja vanhan Helsingin tien välimaastossa, Westerlund makustelee. Muuallakin voisi olla pienempiä ympäristötaideteoksia. Mahdollinen paikka olisivat maisema- ja meluvallit, Munimisen jälkeen mahdollisuus ulkoiluun Vaari aloitti kanojen pidon jo 1960-luvulla, silloin häkkikanalassa. Isä oli ollut niin kaukokatseinen, että oli siirtänyt pellot luomulle Kun Hannes aloitti, myös kanat siirtyivät luomutuotantoon. Luomukanoilla ei ole häkkejä, vaan ne elelevät vapaina, puolet vuodesta sisällä. Toukokuusta lokakuuhun ne pääsevät laitumelle. Tosin kolmen vuoden takaisen lintuinfluenssan jäljiltä on vielä voimassa Eviran määräys, jonka mukaan laidunkausi alkaa vasta kesäkuun alussa, kun halutaan varmistaa, ettei lintuinfluenssa kulkeudu kanoihin muuttolintujen mukana. Kanat munivat aamupäivällä hallin munimispesiin. Sen jälkeen ovet avataan, ja ne saavat mennä ulos, jos haluavat. Lattiatasosta ylempänä olevat orret houkuttavat ne sisään iltakymmeneen mennessä. Osa ruoasta omilta pelloilta Luomunan luomukana syö tilalla tuotettua kauraa, ohraa, vehnää ja hernettä ja lisukkeeksi valkuaistiivistettä ja kalkkia. Tilan rehuomavaraisuus on neljännes. Kanat tarvitsevat myös karkeaa rehua eli heinää, kaalia, lanttua ja porkkanaa. Kanat ostetaan 15 viikkoisina nuorikkoina Rymättylästä, ja parikymmenviikkoisina ne alkavat munia. Munintaa kestää reilun vuoden, jonka jälkeen hallin kanat vaihdetaan kerralla. Seuraa kuukauden kestävä kanalan puhdistus. Lanta parantaa omia peltoja. Sitten saapuvat uudet kanat. Mihin vanhat kanat päätyvät? Minkin rehuksi, sillä pienteurastamot ovat lopettaneet eivätkä isot ole kiinnostuneita pieneristä, Hannes Uusitalo harmittelee. joita lähiaikoina joudutaan joka tapauksessa rakentamaan. Tai nykyisin suljettu Kinturin maankaatopaikka. Sammalistonsuolle tehdään parhaillaan 22 hehtaarin kosteikkoaluetta. Sinne voisi hyvin ajatella myös ympäristötaidetta. Ympäristötaide kotipihakilpailussa Ihan jokaista asukasta koskettavaan ympäristötaidehankkeeseen sopii ottaa osaa jo tänä kesänä. Kaupunki järjestää taas pihakilpailun, ja sen yhteydessä on myös ympäristötaidesarja. Pientalojen, kerrostalojen, yritysten ja maatilojen Nykyiset kanat on jalostettu tuottamaan munia, joten niissä on vähemmän lihaa kuin aikaisemmin. Liha on sitkeämpää kuin broilerin liha, joten sitä on keitettävä ennen grillaamista. Kolme kertaa päivässä Hannes Uusitalo tarkistaa kanojensa hyvinvoinnin. Luomukanat saavat nauttia luonnonvalosta. Munintapesät ja orret ovat lattiatasoa korkeammalla hallin oikeassa laidassa. ihmisiä kannustetaan tekemään pihoilleen ympäristötaideteoksia. Jos haluat osallistua kisaan, ilmoittaudu kotipihatoimikunnan sihteerille Tarja Virtaselle, Vain luovuus on rajana. Ympäristötaidetta voi olla jokin kasvi. Se voi olla kierrätysmateriaalia tai perustua valaistukseen. Tai se voi olla muuttuvaa; esimerkiksi ruoho saa vain kasvaa vapaasti, Tero Westerlund vinkkaa. Netistä voi googlata sanalla ympäristötaide, ja sieltä löytyy aiheesta lisää. Munakunnan kautta kuluttajille Luomunassa munat pakataan kierrätettäviin muovikehikoihin ja ne lähetetään Kaarinaan tai Oripäähän Munakuntaan pakattaviksi kuluttajapakkauksiin. Munakunta myös markkinoi munat eteen päin. Muovikehikot pestään ja ne palaavat takaisin tuottajalle. Munakunta leimaa jokaisen munan. Luomuna Oy:n tuottajatunnus on 0FI Viimeinen numerosarja kertoo tuottajan. FI ilmoittaa, että muna on tuotettu Suomessa. Ensimmäinen nolla on luomumunan merkki. Jos ensimmäinen numero on ykkönen, munan on muninut kana, joka pääsee myös ulos. Kakkonen kertoo vain sisällä asuvasta vapaasta kanasta ja kolmonen virikehäkissä asustavasta kanasta. Munanostaja pystyy selvittämään mistä muna on peräisin. Uusitalo on pohtinut mahdollisuutta myydä munia suoraan tilalta, mutta se vaatisi yhden työntekijän lisää. Ongelmana olisivat ne kaudet vuodesta, jolloin munivia kanoja ei ole. Kanojen hyvinvointi on tärkeää Kolme kertaa päivässä Hannes Uusitalo kiertää kana- Tätäkin on ympäristötaide l Se ei suostu asettumaan perinteisiin taiteen rajoihin, vaan etsii uusia muotoja. l Käsite sisältää hyvin laajasti eri taiteiden alueet. Sen piiriin voidaan lukea myös rakennustaiteelliset ratkaisut, teiden linjaukset ympäristökäsittelyineen, puutarhojen ja puistojen kokonaisuudet ja yleensäkin ympäristömme visuaalinen kokonaisuus. l Se on julkinen muistutus, että on useita eri tapoja ajatella maailmaa. l Sillä on jotakin kerrottavaa, se saa ajatukset, ehkä tunteetkin liikkeelle. hallinsa. Hän tarkistaa, että automaateissa on ruokaa ja juomaa ja katsastaa kanojen voinnin. Ruoan pitää olla täysipainoista ja elinolosuhteiden täytyy olla hyvät. Ulkolaitumella vaarana ovat ketut ja supikoirat, mutta työkaverinani on vapaana liikkuva laumanvartijakoira, Hannes Uusitalo selvittää. Hän on tyytyväinen, että yli kymmenen vuotta sitten osasi valita luomulinjan. Paperityötä on paljon, mutta sillä turvataan, että tuote on luomua. Suomessa on 3,5 miljoonaa munantuottajakanaa. Luomua niistä on Kulutuksesta on luomua 4 prosenttia. Vastaava luku Ruotsissa on 18 ja Tanskassa 20. Ekolinjaa Luomunassa noudatetaan myös niin, että tilan kanalat, kuivuri ja muut maatalousrakennukset lämpiävät puuhakkeella. Teksti ja kuvat: l Se lähenee julkista taidetta, kuvanveistoa, installaatiota, arkkitehtuuria ja ekologista taidetta. l Se on lähellä jokapäiväisiä ympäristökokemuksia korostamalla muutosta: kasvillisuus muuttuu, ihmiset tulevat, menevät, vanhenevat, liikenne jyrisee. l Sen tehtävä on myös viihdyttää, ilahduttaa, rentouttaa, olla hauska, kaunis, kiehtovasti ruma, emotionaalisesti paulova - viedä pois ongelmista. Lähteet: Ossi Naukkarinen, Ympäristön taide ja Ympäristötaiteen Säätiö 3 Tarkastusinsinööri Kari Laurila: Ohjaan loppilaisia tekemään lakien mukaisesti Tulin työn perässä, vastaa tarkastusinsinööri Kari Laurila, kun häneltä kysyy, mikä sai miehen tulemaan Rovaniemeltä Lopelle. Ohjaan ihmisiä tekemään asioita lakien mukaisesti, hän kiteyttää tehtävänsä. Kari Laurilalla on takanaan työkokemusta 27 vuotta. Lopen tarkastusinsinöörin virassa hän aloitti tammikuussa. Hänen työajastaan puolet kuluu ympäristötoimen tehtävissä ja toisen puolen täyttävät kuntatekniset ja yksityistieasiat sekä jätevesineuvonta. Ympäristöasioissa hän toimii ympäristöpäällikkö Juha Viinikan varamiehenä. Hänen puoleensa sopii kääntyä esimerkiksi lannan patterointilupa-asioissa. Hän seuraa myös ympäristömääräysten noudattamista ja tutkii maa-aineslupapapereita. Laurila seisoo kunnan yksityistiekartan äärellä, ja näyttää, että alueella toimii noin 250 yksityistiehoitokuntaa. Tietenkin ne hoitavat itse asiansa, mutta jos kysyttävää ilmenee, ne ottavat yhteyttä kuntaan. Pimeästä Lapista hämäläiseen maalaismaisemaan siirtyminen ei hänen mielestään tuntunut ollenkaan pahalta. Haluan tehdä töitä, ja nyt näytti siltä, että ruoho on vihreämpää Lopella. Kari Laurilan vapaa-aika kuluu muun muassa kuntosalilla ja lukiessa. Metsästys ja kalastus olivat harrastuksia Lapissa. Metsästysporukka on nyt hakusessa. Tarkastusinsinööri Kari Laurila neuvoo loppilaisia ympäristö- ja kuntateknisissä asioissa.

4 4 Bioindikaattoritutkimus ilmanlaadusta Hämeen ELY-keskus on yhdessä alueen kuntien ja yritysten kanssa käynnistämässä ilmanlaadun bioindikaattoritutkimusta, joka on osa lakisääteistä ympäristön tilan seurantaa. Tutkimuksen tavoitteena on saada alueellisesti ja kuntakohtaisesti tietoa ilmapäästöjen vaikutuksista maaekosysteemin bioindikaattoreihin kuten jäkäliin, sammaliin, puihin ja humuskerrokseen. Tutkimuksessa selvitetään muun muassa männyn runkojäkälien lajirunsautta, sammalen ja humuksen raskasmetallipitoisuuksia sekä havupuiden neulaskatoa. Kanta-Hämeessä ilmapäästöjen vaikutusta metsäluontoon on selvitetty edellisen kerran vuosina ja Päijät-Hämeessä vuosina Näytealaverkosto luodaan Kuva: Pirjo Orava Ekoarki kutsuu yhdistyksiä ympäristötyöhön Ekoarkityö on Riihimäen kaupungin ympäristönsuojeluyksikön koordinoima vuorovaikutteinen yhteistyömuoto kaupungin ja asukasyhdistysten, seurojen ja järjestöjen välillä. Ekoarkityö pohjautuu Riihimäen kaupungin kestävän kehityksen työhön ja sen tavoitteena on jakaa tietoa ympäristövastuullisesta elämäntavasta. Viime vuosina ekoarkityö on Riihimäellä keskittynyt Reilun kaupan kaupunki -kampanjan edistämiseen. Nyt yhdistyksiä, seuroja ja asukasyhdistyksiä kutsutaan mukaan ekoarkityöhön edistämään yhteisiä ilmastotavoitteita ja ympäristövastuullisuutta. Kohti hiilineutraalia Riihimäkeä Riihimäen kaupungin ilmastostrategia 2020 Kohti hiilineutraalia Riihimäkeä hyväksyttiin syksyllä Pitkän aikavälin tavoitteena on tehdä Riihimäestä hiilineutraali. aiemmin toteutettujen bioindikaattoriselvitysten pohjalta ja kuntakommenttien perusteella. Tutkimusaloja perustetaan kolmesataa. Tutkimusraportissa verrataan saatuja tuloksia aikaisempiin Hämeen ELY-keskuksen alueella tehtyihin selvityksiin ja muualta Suomesta saatuihin tuloksiin sekä tehdään päätelmiä ilmanlaadun kehityksestä. Tutkimuksen loppuraportti valmistuu vuoden 2015 loppuun mennessä. Tutkimuksen toteuttajaksi on valittu Nab Labs Oy. Hankkeen rahoittavat alueen kunnat ja maakuntien liitot sekä toiminnanharjoittajat. ELYkeskus toimii hankkeen koordinaattorina. Päivi Laurila Kirjoittaja toimii ympäristöinsinöörinä Hämeen ELY-keskuksen Ympäristöyksikössä. Luppo ja naava kertovat ilmapäästöjen vaikutuksesta maaekosysteemiin. Kaupunkiorganisaation omat kasvihuonekaasupäästöt kattavat vain noin 4-6 prosenttia Riihimäen kaupungin alueella syntyvistä kasvihuonekaasupäästöistä. Kuntalaiset, alueen yritykset ja muut toimijat ovat siis avainasemassa, jotta yhteinen ilmastotavoite voidaan saavuttaa. Tervetuloa mukaan Ekoarki-työhön Kaikki kiinnostuneet seurat, yhdistykset, asukasyhdistykset ja myös yksittäiset asukkaat oman asuinalueensa edustajina ovat tervetulleita mukaan Ekoarki-työhön. Tavoitteena on jakaa tietoa ja kokemuksia erilaisista keinoista vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja kannustaa riihimäkeläisiä toimijoita mukaan ilmastotalkoisiin. Jos olet kiinnostunut osallistumaan Ekoarki-työhön tai kuulemaan asiasta lisää, ota yhteys Riihimäen kaupungin ympäristöasiantuntijaan, puh Salka Orivuori Riihimäen linnustoa selvitetään Riihimäen linnusto tunnetaan hyvin, vaikka aivan ajantasaista tietoa ei ole ollut koottuna. Tilanne paranee, kun Riihimäen linnustoselvitys valmistuu vuoden 2014 loppuun mennessä. Edellinen selvitys Riihimäen pesimälinnustosta on vuosilta Silloisen tiedon mukaan Riihimäellä pesi noin 130 lintulajia. Kohtuullisen moni-ilmeisestä ympäristöstä kertoi se, että peräti 14 valtakunnallisesti tai Hämeessä uhanalaiseksi luokiteltua lajia löytyi Riihimäeltä. Kaupungin ympäristönsuojeluyksikkö on tilannut Riihimäen linnustoselvityksen laadinnan Kanta-Hämeen lintutieteelliseltä yhdistykseltä. Linnustoselvityksen 21 kartoitettavaa kohdetta on jaettu kahteen luokkaan. Kohteet, joihin kohdistuu maankäyttöpaineita: l Juppalan lampi ja ympäristö (9,7 ha) l Peltosaaren kosteikkopuisto (7,8 ha) l Kalmun alue (59,3 ha) l Varuskunnan alue (68,7 ha) l Riutta Kernaala / Kalliomäki (13,8, ha) Aiemman linnustoselvityksen kohteet, joiden tiedot päivitetään. Lisäksi viisi uutta kohdetta, joilta ei ole aikaisempia linnustoselvityksiä: l Sammalistonsuo l Silmäkeneva / Herajoki Vantaanjokivarsi (24 ha) l Korttionmäen entinen maankaatopaikka (20 ha) Isokoskelo Rantasipi l Hirvijärvi / Riihimäen alue (277,4 ha) l Paalijärvi + Ranta-alue (86,5 ha) l Suolijärvi ja pohjoisrannan ls-alue (110 ha) l Riutan ulkoilualue (19 ha) l Käpälämäki (16 ha) l Arolampi ympäristöineen (17 ha) l Kokon puisto (4 ha) l Uhkoilansuo (43,2 ha) l Hatlamminsuo (ls-alue) (44 ha). l Vahteriston luonnonsuojelualue (133 ha) l Pikku-Kypärä (12 ha) l Paalijoen kanjoni reunaalueineen (67 ha) l Herajoki Suurin osa inventoinneista on tehty kevään ja kesän 2013 aikana ja niiden kohdekuvaukset ovat valmistuneet vuoden 2013 lopulla. Kolmen luonnonsuojelualueen inventoinnit tehdään vuonna 2014 ja niiden kohdekuvaukset raportoidaan vuoden 2014 loppuun mennessä. Loppuraportti tulee sisältämään em. kohteiden lisäksi yleiskuvauksen Riihimäen linnustosta sekä tavattavista uhanalaisista lintulajeista. Riihimäen arvokkaita linnustoalueita Vuoden 2013 lopulla valmistuneen väliraportin mukaan Sammalistonsuo on yksi linnustollisesti arvokkaimmista alueista Kanta-Hämeessä ja valtakunnallisesti yksi merkittävimmistä lintujen sisämaan levähdysalueista. Suon pesimälinnusto on hyvin runsas painottuen vesilintuihin, kahlaajiin sekä pensaikkoja ja avonaisia alueita suosiviin varpuslintuihin. Kanta-Hämeessä harvalukuisia viitasirkkalintuja, luhtakerttusia sekä pikkulepinkäisiä pesii alueella lähes vuosittain. Myös Etelä-Suomessa harvinaistuneella keltavästäräkillä on vakaa populaatio suolla. Alueella pesii kuusi Suomessa uhanalaista lajia (luhtahuitti, punajalkaviklo, rantasipi, naurulokki, niittykirvinen, kivitasku), viisi EU:n luontodirektiivin liitteen I lajia (luhtahuitti, ruisrääkkä, kurki, kalatiira, pikkulepinkäinen) ja yksi alueellisesti uhanalinen laji (kuovi). Silmäkeneva Herajoen ja Vantaajoen varressa on linnustollisesti yksi Riihimäen Toukokuu 2014 Hippiäinen Kuovi arvokkaimmista kohteista ja sen lajisto on monipuolinen. Runsas lahopuuston määrä suosii erityisesti tikkalintuja ja useana talvena alueelta onkin löytynyt valtakunnallisesti erittäin uhanalaisen valkoselkätikan reviiri. Voimakkaasti taantuneen pohjansirkun pesimäaikainen reviiri lisää myös alueen linnustollista arvoa. Hirvijärven linnustollisesti arvokkain alue on järven itäpää, Kenkiänlahti. Siellä sijaitsee viisi saarta, joista kolme on rakentamatonta. Hirvijärvellä havaittiin pesivänä viisi uhanalaista lintulajia (tukkakoskelo, isokoskelo, rantasipi, käenpiika ja sirittäjä). EU:n luontodirektiivin liitteen I lajeista Hirvijärvellä pesi laulujoutsen, kuikka, lehtopöllö, harmaapäätikka ja palokärki. Korttiomäen entisen maankaatopaikan lajikirjo oli selvityskohteiden monipuolisimpia, alueella havaittiin reviirejä yhteensä 43 lajilta. EU:n luontodirektiivin liite I:n lajeista alueella havaittiin pyy, ruisrääkkä, palokärki ja pikkulepinkäinen sekä uhanalaisista lajeista niittykirvinen, sirittäjä ja punavarpunen. Teksti: Elina Mäenpää Kuvat: Petri Hirva

5 Toukokuu Haja-asutuksen jätevesijärjestelmät ajan tasalle Niin sanotun hajajätevesiasetuksen mukainen siirtymäaika haja-asutusalueen jätevesijärjestelmien uusimiselle päättyy Siihen mennessä kaikkien vesihuoltolaitosten verkostojen ulkopuolella sijaitsevien kiinteistöjen jätevesijärjestelmien tulisi täyttää asetuksen vaatimukset. Koskeeko hajajätevesiasetus minun kiinteistöäni? Jos kiinteistö sijaitsee vesihuoltolaitoksen tai -osuuskunnan vahvistetulla toiminta-alueella, kiinteistöllä on liittymisvelvollisuus vesihuoltolaitoksen verkostoon, eikä hajajätevesiasetusta sovelleta. Jos kiinteistö on mahdollista liittää viemäriverkostoon lähivuosina, mutta kuitenkin vasta hajajätevesiasetuksen siirtymäajan päättymisen jälkeen, voi kunnan toimivaltaiselta viranomaiselta hakea poikkeusta jätevesien puhdistustasoa koskevien vaatimusten noudattamisesta enintään viiden vuoden määräajaksi kerrallaan. Jos kiinteistön jätevesien määrä on vähäinen (ns. kantovesi) eikä vesikäymälää ole, hajajätevesiasetuksen vaatimukset eivät koske kiinteistöä. Vähäisiäkään jätevesiä ei silti saa johtaa puhdistamattomina vesistöön. Entä se ikävapautus? Jätevesien käsittelyvaatimuksista on vapautettu sellaiset kiinteistöt, joilla kaikki vakituisesti asuvat haltijat olivat lain voimaan tullessa ( ) täyttäneet 68 vuotta. Tämän ns. automaattivapautuksen saaminen edellyttää kuitenkin, ettei kiinteistön talousjätevesistä aiheudu ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa ja että jätevesijärjestelmä on käyttökuntoinen. Työttömyys, sairaus tai muu sosiaalinen este? Erityisen vaikeassa elämäntilanteessa olevat, kuten työttömät ja pitkäaikaissairaat, voivat saada vapautuksen asetuksen vaatimusten noudattamisesta. Edellytyksenä on tällöin, että käsittelyjärjestelmän parantamiseksi tarvittavat toimet ovat korkeiden kustannusten tai teknisen vaativuuden vuoksi kokonaisuutena arvioituna kiinteistön haltijalle kohtuuttomat ja ympäristöön aiheutuvaa kuormitusta voidaan pitää vähäisenä. Kunnan toimivaltaiselta viranomaiselta (yleensä ympäristönsuojeluviranomainen) voi hakea poikkeusta enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. Mistä tiedän täyttääkö järjestelmäni jo nyt asetuksen vaatimukset? Jokaiselta kiinteistöltä tulisi jo tällä hetkellä löytyä selvitys kiinteistön nykyisestä jäteve- Jätevesineuvontaa Riihimäen ranta-alueille Kuluvana vuonna Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys tekee Riihimäellä Suolijärven ja Arolammin alueilla kiinteistökohtaista hajajätevesineuvontaa. Osa alueesta on myös pohjavesialuetta. Neuvonta on osa monikunnallista hanketta, jonka rahoitus tulee kohdekuntien lisäksi Uudenmaan ELY-keskukselta. Neuvonta-alueiden kiinteistöjen omistajia lähestytään kirjeellä ennen neuvontakäyntiä. Kiinteistökäynnillä käydään läpi nykyinen jätevesijärjestelmä, jätevesijärjestelmän selvitys sekä käyttö- ja huolto-ohjeet. Käynnin yhteydessä kiinteistönomistajilla on mahdollisuus kysyä jätevedenkäsittelystä ja siihen liittyvistä määräyksistä. Samalla kiinteistönomistajat saavat selvyyden täyttääkö nykyinen jätevesijärjestelmä hajajätevesiasetuksen vaatimukset ja kuntien määräykset vai tarvitaanko kiinteistöllä toimenpiteitä niiden täyttämiseksi. Neuvontaan osallistuminen on kiinteistön omistajille vapaaehtoista ja maksutonta. Neuvontakäynti kestää noin Jätevesineuvontaa myös Lopella Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry tekee kuluvana vuonna jätevesineuvontaa Forssan seudun kunnissa ja Lopella. Neuvontakäynnit on aloitettu toukokuussa ja ne jatkuvat lokakuulle asti. Neuvontakäynnit ovat asukkaille vapaaehtoisia ja maksuttomia. Neuvontatyö rahoitetaan Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen myöntämällä haja-asutuksen jätevesineuvonta-avustuksella. Neuvontahanke lähestyy kunnan kanssa valituilla alueilla kiinteistönomistajia aktiivisesti kirjeillä. Kiinteistökohtaista jätevesineuvontaa tarjotaan ensisijaisesti omakotitalokiinteistöille mutta omistajien pyynnöstä tarvittaessa myös kesämökeille. Neuvontahanke osallistuu kesän kuluessa erilaisiin yleisötilaisuuksiin, joissa on myös tarjolla jätevesitietoa. Jätevesineuvoja on mukana Jätevesiongelmiin on tarjolla apua. tunnin. Neuvontakäynnit alkavat Riihimäellä todennäköisesti kesäkuun alussa ja ne toteutetaan kesän aikana. Lisätietoja: fi -> Jätevedenpuhdistus -> Hajajätevesineuvonta Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry, vanhempi hajajätevesineuvoja Sanna Laakso, p ja sähköposti Riihimäen kaupunki, ympäristötarkastaja Riina Tamminen, p ja sähköposti riihimaki.fi Riina Tamminen myös Lopen kunnan järjestämässä Tule tutuksi tavataan torilla -tapahtumassa lauantaina Tapahtuman aikana hän pitää klo alkavan jätevesi-infon Lopen kunnantalon valtuustosalissa. Lopen jätevesineuvontaa hoitaa vastaava jätevesineuvoja Kirsikka Pynnönen. Hänet tavoittaa puhelimitse: tai sähköpostilla: kvvy.fi Juha Viinikka sijärjestelmästä ja sitä koskeva käyttö- ja huolto-ohje. Selvityksessä tulee olla: l kuvaus kiinteistön jätevesiratkaisusta l perusteltu arvio ympäristöön joutuvasta kuormituksesta ja käsittelyvaatimusten täyttymisestä l asemapiirros, josta ilmenee jätevesijärjestelmän sijainti ja jätevesien purkupaikat Jos selvitys vielä puuttuu, selvityksen voi teetättää ammattilaisella, esimerkiksi haja-asutuksen vesihuoltoon perehtyneellä suunnittelijalla. Jos jätevesijärjestelmä on yksinkertainen, voi selvityksen sekä käyttö- ja huoltoohjeen tehdä itse. Jos selvityksen perusteella arvioidaan, ettei jätevesijärjestelmä täytä asetuksen vaatimuksia, on järjestelmä uusittava tai parannettava mennessä. Miten edetä jätevesijärjestelmän uusimisessa? Ennen jätevesijärjestelmän tehostamista tai uuden rakentamista tarvitaan pätevän suunnittelijan laatima jätevesisuunnitelma, joka liitetään rakennus- tai toimenpidelupahakemukseen. Luvan käsittelee ja myöntää kunnan rakennusvalvontaviranomainen. Hae järjestelmän tehostamiselle tai uuden rakentamiselle lupaa kunnan rakennusvalvonnasta hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Mistä tiedän millaiset järjestelmät täyttävät asetuksen vaatimukset? Suomen ympäristökeskus ylläpitää niin sanottua puhdistamosivustoa, jonne kootaan tietoa jätevesien käsittelyjärjestelmistä ja niiden puhdistustehosta. Sivusto löytyy hakusanalla SYKEn puhdistamosivusto tai valtion ympäristöhallinnon verkkosivuilta osoitteesta > Rakentaminen > Rakennushanke > Talotekniset järjestelmät (LVI) > Kiinteistön jätevesien käsittely > Puhdistamosivusto jätevesien käsittelymenetelmistä Mistä tiedän kuka on pätevä suunnittelija? Pätevä suunnittelija osaa esittää kiinteistön omistajalle kaikki sellaiset jätevesien käsittelyjärjestelmät, jotka soveltuvat kiinteistölle ja täyttävät asetuksen vaatimukset ja mahdolliset kunnan tai kaupungin ympäristönsuojelumääräykset. Hyvään suunnitteluun sisältyy aina käynti kiinteistöllä. Koska kaikki markkinoilla olevat käsittelyjärjestelmät eivät sovi kaikkialle, on suunnittelussa erityisesti otettava huomioon paikallisten olosuhteiden vaikutus järjestelmän valintaan. Järjestelmän valintaan vaikuttavat mm. kiinteistön sijainti, kunnan ympäristönsuojelumääräykset, tontin maaperä sekä kiinteistön käyttötiheys ja käyttäjämäärä. Joissain tapauksissa voidaan kuormituksen vähentämisvaatimus saavuttaa olemassa olevaa järjestelmää uusimalla ja tehostamalla, joissain taas joudutaan toteuttamaan kokonaan uusi jätevesien käsittelyjärjestelmä. Kuva: Tiina Paju / YHA Kuvapankki Jätevesijärjestelmien suunnitelmia laativat hajaasutuksen vesihuoltoon perehtyneet suunnittelijat, joita toimii rakennus-, LVI- ja ympäristöaloilla. FISE Oy (www.fise.fi > Päteväksi todetut henkilöt > Suunnittelu > Uudisrakentaminen > Haja-asutuksen VHS) pitää listaa koulutuksen käyneistä pätevistä suunnittelijoista. Suunnittelijoiden yhteystietoja löytyy myös Suomen vesiensuojeluyhdistysten liiton sivuilta (www.vesiensuojelu.fi). Keneltä voin kysyä neuvoja? Haja-asutuksen jätevesiasioissa voit kysyä neuvoa oman kuntasi rakennusvalvonta- ja ympäristönsuojeluviranomaisilta. Hyvää tietoa löytyy myös esimerkiksi valtion ympäristöhallinnon hajajätevesisivustolta www. ymparisto.fi/hajajatevesi Yhteystiedot kunnittain Hausjärvi: Ympäristösihteeri Lotta Kölli, p , rakennustarkastaja Matti Riihelä, p Loppi: Ympäristöpäällikkö Juha Viinikka, p , johtava rakennustarkastaja Olli Kuntonen, p Riihimäki: Ympäristötarkastaja Riina Tamminen, p , rakennustarkastaja Raimo Niemi, p Riina Tamminen

6 6 Siirtoasiakirja varmistaa vastuullisen jätehuollon Siirtoasiakirja tarvitaan, jotta varmistetaan jätteiden luotettava ja vastuullinen jätehuoltoketju. Lisäksi siirtoasiakirjan käyttö luo edellytykset kuljetusten seurantaan ja valvontaan. Hyväksytty kerääjä ja vastaanottaja Jätteen haltijan pitää tarkistaa, että jätteiden kuljettaja ja kerääjä on hyväksytty tai merkitty jätehuoltorekisteriin ja että hyväksyntä kattaa myös kyseisen jätteen kuljetuksen. Jätteenkuljettajan on pidettävä jätehuoltorekisteriotetta aina mukana. Jätteen haltijan on varmistettava, että joko kerääjällä tai kuljetuksen vastaanottajalla on viranomaisen myöntämä ja voimassa oleva ympäristölupa. Siirtoasiakirjan käyttö laajeni Uusi jätelaki laajensi siirtoasiakirjan käyttöä jätteen kuljetuksissa. Jätelain mukaan jätteenhaltijan on laadittava siirtoasiakirja vaarallisesta jätteestä, sako- ja umpikaivolietteestä, rakennus- ja purkujätteestä, hiekan- ja rasvanerotuskaivojen lietteestä sekä pilaantuneesta maa-aineksesta. Siirtoasiakirjaan merkitään valvonnan ja seurannan kannalta tarpeelliset tiedot muun muassa jätteestä, sen alkuperästä ja kuljettajasta. Vaarallisista jätteistä merkitään muita jätteitä tarkemmat tiedot. Siirtoasiakirjan on oltava mukana koko jätteen siirron ajan. Siirron päättyessä asiakirja luovutetaan jätteen vastaanottajalle, joka vahvistaa jätteen vastaanoton. Laatimisvelvollisuus ja siirtoasiakirjan säilytys Siirtoasiakirja koskee jätteen ammattimaista kuljettamista. Siirtoasiakirjaa ei siten vaadita, jos asuinkiinteistön haltija esimerkiksi kuljettaa omatoimisesti rakennus- ja purkujätteitään kunnan hyväksymään tai määräämään vastaanottopaikkaan. Jos jäte haetaan kotitaloudesta, jätteen kuljettajan on jätteen haltijan sijasta laadittava siirtoasiakirja sekä huolehdittava asiakirjan antamisesta vastaanottajalle ja sen säilyttämisestä. Jätteen haltijan on huolehdittava siitä, että siirtoasiakirja on mukana jätteensiirron aikana, ja että asiakirja annetaan siirron päätyttyä jätteen vastaanottajalle. Jätteen haltijan (tai kotitalouksista noudetun jätteen osalta jätteen kuljettajan) ja vastaanottajan on säilytettävä allekirjoittamansa siirtoasiakirja tai sen jäljennös kolmen vuoden ajan. Siirtoasiakirja on tarvittaessa esitettävä valvovalle viranomaiselle tai poliisille. Lisätietoa: Ohjeita ja lomakkeita siirtoasiakirjan käyttöön löytyy Ympäristöministeriön ja Kiertokapula Oy:n internetsivuilta. fi/palvelut/palvelut-yrityksille/siirtoasiakirjat/ fi-fi/asiointi_ja_luvat/luvat_ilmoitukset_ja_rekisterointi/jatteiden_kerays_ja_ kuljetus_suomen_sisalla Jenni Lehtonen Teollisuuskatu 28, RMK Väestöennuste on yleiskaavan kiireisin tehtävä Riihimäellä laaditaan parhaillaan yleiskaavaa, jonka on määrä valmistua kuluvalla valtuustokaudella vuoden 2016 loppuun mennessä. Sen jälkeen yleiskaava tarkistetaan joka neljäs vuosi jokaisen valtuustokauden alussa. Kiireisin tehtävä on väestöennusteen laatiminen. Siinä tulee selvittää miten nykyinen vajaan asukkaan Riihimäki kasvaa vuoteen 2035 mennessä. Sen pitäisi olla selvillä syyskuuhun mennessä, kertoo yleiskaava-arkkitehti Seppo Itkonen. Meidän on otettava huomioon nykyiset ja tulevat asukkaat ja pyrittävä ratkaisemaan uudet asuinalueet. Myös sosiaali- ja sivistystoimi tarvitsevat ennusteita, jotta päästään ratkaisemaan esimerkiksi päiväkotien ja koulujen tarpeet, Itkonen selvittää. Kalmu, Varuskunta, Riutta vai Arolampi? Melkoinen pähkinä on mikä alue asetetaan etusijalle pientalorakentamisessa. Aiemmin Kalmun piti olla varma. Riutta ei ole maanomistussuhteiltaan yhtään Kalmua helpompi. Myös Arolammilla ja Monnissa törmätään lähes samoihin ongelmiin. Nyt Varuskunnan alue on havaittu kiinnostavaksi yhdyskuntarakenteen kannalta, mutta sen tulevaisuus on epävarma. Tiedetään, ettei valtio jatka nykyisen ampumaradan toimintaa, ja radalle olisi löydettävä uusi paikka, jos alueelle suunnitellaan lisää asutusta. Parhaillaan teemme asumisen ja työpaikkojen mitoitusratkaisuja. Joudumme tekemään valintoja, Seppo Itkonen sanoo. Kaupunginvaltuustolla on marraskuussa käsissään yhteenveto, jonka pohjalta se antaa jatkosuunnitteluohjeet yleiskaavaluonnoksen laatimista varten. Suunnittelun tavoitteet tulevat vielä tarkemmin määritellyiksi rakennussuunnitelman yhteydessä, Seppo Itkonen muistuttaa. Uusia liikenneväyliä vai nykyisten parantamista? Tärkeä ja pitkäjänteinen kysymys ovat isot liikenneväylät. Valtion viranomaiset on saatava samoille aaltopituuksille, Itkonen pohtii. Parhaillaan moottoritielle suunnitellaan Arolammin eritasoliittymää, jolloin se palvelee muun muassa Valion meijerin laajennustarpeita ja pitemmällä tähtäyksellä sen seudullinen merkitys korostuu. Paperilla on myös tie, joka johtaisi Launosten kohdalta kantatieltä 54 moottoritielle Arolammin eritasoliittymään. Jo vuosia papereissa on esiintynyt Arolammin orsi, tieyhteys moottoritieltä Arolammin sivuitse kantatielle 54. Sen ongelmana on Silmäkenevan ylitys. Elinkeinoelämän ja asumisen tarpeet on nivottava yhteen. Kunnossa olevat liikenneyhteydet houkuttelevat sekä uusia asukkaita että elinkeinoelämää, Seppo Itkonen sanoo. Hän muistuttaa, että myös nollavaihtoehtoa on selvitettävä vertailun pohjaksi. Se merkitsee nykyisten yhteyksien parantamista, ei uusien rakentamista. Lähipalveluja ei saa unohtaa Palvelujen on pelattava, painottaa Seppo Itkonen. Se merkitsee joukkoliikenteen Anne Uuttu-Millasnoore (vasemmalta), Elmo Lampén ja Matti Koskelo pohtivat yleiskaava-arkkitehti Seppo Itkosen johdolla yleiskaavanäkymiä kevään yleisötilaisuudessa. Toukokuu 2014 järjestämistä ja sitä, ettei päiväkotiin, kouluun ja kauppaan ole liian pitkä matka. Itkonen muistuttaa, että Uudellamaalla noudatettavan periaatten mukaan palvelut on saavutettava ilman omaa henkilöautoa. Vastaavaa periaatetta ei Kanta-Hämeessä ole. Pidän yhdyskuntarakenteen kannalta huonona, jos asukas palveluihin päästäkseen tarvitsee henkilöautoa. Joukkoliikenne on järjestettävä toimivaksi, Itkonen vetoaa. Mikä on viheralueiden merkitys ihmisille? Yleiskaavoitukseen liittyen konsultti alkaa tehdä viheralueohjelmaa, jossa tarkastellaan puistojen lisäksi kaikkia viherpalveluita ja liikuntapaikkoja. Luontoalueiden suunnittelun ohella suunnitellaan ekologinen verkosto, joka mahdollistaa eläinten ja kasvien liikkumisen ja levittäytymisen alueelta toiselle, kertoo yleiskaavatutkija Annina Mellais. Tulevana syksynä järjestetään ainakin kolme yleisötilaisuutta kaupungin eri puolilla. Ensi vuonna on varsinaisen suunnittelun aika. Siinä joudutaan miettimään mikä on viheralueiden merkitys ihmisille. Asia vaatii aikamoisen niksautuksen monien mielissä, Seppo Itkonen ennakoi. Yleiskaavaprosessiin kuuluu myös ympäristövaikutusten arviointi. Jo nyt rakennemalleista on tunnistettu niiden vaikutuksia. Syksyllä, kun itse rakennesuunnitelma syntyy, tehdään yksityiskohtaiset arviot esimerkiksi energiatehokkuudesta ja vaikutuksista lapsiin. Näin säästät selvää rahaa ja ympäristöä Helsingin Ympäristöpalvelut (HSY) tarjosi huhtikuun lopulla Helsingissä järjestetyn Kierrätystehtaan kävijöille rahanarvoisia ympäristönsäästövinkkejä. Hinnat ovat takuulla noinhintoja, mutta antavat suuntaa. l Lyhentämällä päivittäistä suihkua 10 minuutista 5 minuuttiin säästät 155 euroa vuodessa. l Vaihtamalla yhden liharuoka-aterian viikossa kasvisruoka-ateriaan säästät noin 60 euroa vuodessa. l Kulkemalla lähikauppaan kävellen auton sijaan säästät bensakuluissa 30 euroa vuodessa.

7 Toukokuu 2014 Uusi kaukolämpölaitos vähentää Oitin päästöjä Adven Oy:n lämpölaitos on kuluvan vuoden alusta johtanut Oitin taajaman kaukolämpöverkkoon energiaa, jonka raaka-aineena entisen raskaan polttoöljyn sijaan on puuhake. Ostamme valmista puuhaketta, joka on lähtöisin Oitin lähitienoilta, kertoo projektipäällikkö Tomi Suutari Adven Oy:stä. Advenin lämpölaitos nousi Hausjärven kunnalta ostetulle maalle Oitin aseman tuntumaan. Laitos on miehittämätön. Keskusvalvomo on Vantaalla, ja Oitissa käydään säännöllisin väliajoin. Oitin laitos pystyy viistoaumakattilassaan polttamaan hakkeen lisäksi palaturvetta. Kattilavalmistaja on suomalainen, samoin olivat alihankkijat ja rakennusmiehet. Laitos on rakennettu vastaamaan nykyajan ympäristövaateita. Päästöt ovatkin Riihimäen pohjavesialueiden suojelusuunnitelmaa päivitetään parhaillaan. Tarkasteltavana ovat Herajoen, Arolammin ja Riihiviidankallion pohjavesialueet. Herajoen pohjavesialueella sijaitsevalta vedenottamolta pumpattiin viime vuonna pohjavettä verkostoon keskimäärin noin kuutiota vuorokaudessa. Pohjavesialueista paljon uutta tietoa Edellinen Riihimäen seudun pohjavesien suojelusuunnitelma laadittiin vuonna Kymmenessä vuodessa on tapahtunut paljon muutoksia, joiden vuoksi suojelusuunnitelma on päivitettävä. Pohjavesien suojeluun ja käyttöön liittyviä säännöksiä on uudistettu. Herajoen pohjavesialueella on tehty lukuisia maaperä- ja pohjavesitutkimuksia, joiden tulosten perusteella tietämys pohjaveden laadun nykytilasta ja pohjaveden virtausolosuhteista on tarkentunut. Pohjavesialueille on sijoittunut uusia riskitoimintoja. Valvontaviranomaisten vähentyneet tuntuvasti, kehaisee Adven Oy:n viestintäpäällikkö Outi Pelkonen. Oitin laitoksen teho on kaksi megawattia. Puuhaketta kuluu maksimiteholla noin 100 kuutiota vuorokaudessa. Kaukolämpöverkkoa on Oitissa nelisen kilometriä. Lämpö päätyy julkishallinnon rakennuksiin ja pientaloihin. Oitin laitoksen vihkiäiset pidetään lokakuussa. Myös Lopella toimii Advenin vastaava lämpölaitos, johon hake tulee Lopelta. Se sijaitsee kantatien 54 varrella, Riihimäeltä tultaessa hieman ennen kirkonkylää. Valion meijerin alueella Riihimäellä toimii niin ikään Advenin laitos, joka tuottaa lämpöä meijerin tarpeisiin. Mikä ihmeen Adven? Advenin Suomen liiketoiminta käynnistyi jo vuonna 1982 osana Neste Oy:tä, josta sittemmin tuli Fortum. Riihimäen pohjavesialueiden suojelusuunnitelma päivitetään tietojen perusteella riskikohteille tehdään riskinarviointi, jonka tulosten perusteella arvioidaan tarvittavat suojelutoimenpiteet ja niiden kiireellisyysjärjestys. Pohjavesien suojelu kaikkien yhteinen asia Suojelusuunnitelmassa tullaan esittämään toimenpidesuositukset pohjavesialueilla todettujen riskien vähentämiseksi ja toimintaohjeet pohjavesialueilla tapahtuvissa vahinko- ja onnettomuustapauksissa. Maankäytön suunnittelua varten esitetään yhteenveto siitä, mitä rajoituksia pohjavesiolosuhteet aiheuttavat rakentamiselle ja eri maankäyttömuodoille. Tavoite on myös tehostaa tiedottamista pohjaveden suojelutoimenpiteiden tärkeydestä pohjavesialueiden yrityksille ja asukkaille. Pohjaveden laatua tarkkaillaan Pohjaveden pinnankorkeuksia ja laatua tarkkaillaan tärkeillä pohjavesialueilla säännöllisesti. Riihimäen Vesi tarkkailee Herajoen pohjavedenottamolta lähtevän veden laadun lisäksi pohjaveden laatua ja pinnankorkeuksia useissa eri puolilla Herajoen pohjavesialuetta sijaitsevissa pohjaveden havaintoputkissa. Useilla toiminnanharjoittajilla on lupaviranomaisen määräämä velvoite tarkkailla pohjaveden laatua. Suojelusuunnitelman päivitettyjen tietojen perusteella voidaan arvioida onko pohjavesitarkkailu riittävää pohjaveden laadun ja määrän yleiskuvan ja mahdollisten haitta-aineiden levinneisyysalueiden arvioimiseksi. Suojelusuunnitelman päivitys valmistuu kuluvan vuoden elokuussa. Työ tehdään Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry:ssä, ja tilaajina ovat Riihimäen kaupungin katuja puistoyksikkö ja Riihimäen Vesi. Työtä koordinoi Riihimäen kaupungin ympäristönsuojeluyksikkö. Anna-Liisa Kivimäki Kirjoittaja on Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen pohjavesiasiantuntija. UUSI KOKOUSTILA VUOKRATTAVANA RYTTYLÄSSÄ Polttoaineena käytettävä puuhake päätyy kuljettimen avulla suoraan kattilaan, kertovat Tomi Suutari ja Outi Pelkonen. Hausjärven ympäristönsuojelumääräykset voimaan Vuoden 2012 alussa Fortum myi Fortum Energiaratkaisut nimellä toimineen liiketoiminnan EQT:n Infrastruktuurirahastolle. Myös Advenin Viron liiketoiminta siirtyi samaan aikaan EQT:lle ja yhtiöt yhdistivät voimansa muodostaen Advenin, joka kutsuu itseään Suomen ja Viron johtavaksi räätälöityjen energiaratkaisujen toimittajaksi. Adven Oy:llä on Suomessa 160 kaukolämpölaitosta ja -verkkoa. Yhtiö investoi Suomessa vuodessa noin 40 miljoonaa euroa. Hausjärven kunnassa on valmisteltu ympäristönsuojelumääräykset, jotka tulivat voimaan Ympäristönsuojelumääräykset ovat ympäristönsuojelulakia täydentäviä, paikalliset olosuhteet huomioon ottavia, kansalaisia ja viranomaisia sitovia määräyksiä. Määräykset koskevat toimia ja rajoituksia, joilla ehkäistään erilaisia ympäristön kannalta haitallisia päästöjä tai niiden vaikutuksia. Hausjärven kunnassa määräyksiä on annettu muun muassa talousjätevesien käsittelemisestä viemäriverkoston ulkopuolella ja kemikaalien käsittelystä. Määräykset ovat säännöllisesti käytettävä työkalu, joka helpottaa jokapäiväistä työntekoa. Määräykset haluttiin pitää yksinkertaisina, selkeinä ja helposti valvottavina. Ympäristönsuojelumääräykset ovat luettavissa Hausjärven kunnan internet-sivuilta Lotta Kölli 7 Lopen pohjavesialueeseen muutoksia Viime syksynä valmistuneen Lopen pohjavesialueiden geologisen rakenneselvityksen tulosten hyödyntäminen näkyy selkeästi Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen joulukuussa 2013 tekemässä muutoksessa Lopen Kirkonkylän pohjavesialueen rajaukseen ja luokkaan. Tutkimuksessa varmistettiin laaja-alaisen kalliokynnyksen sijainti taajaman itäosassa. Kalliokynnys estää pohjavesivirtauksen taajaman keskustasta itään. Tutkimuksen perusteella pohjavesivirtaus tapahtuu taajama-alueelta pääosin kaakkoon ja etelään, kohti Loppijärveä sekä koilliseen Kantatie 54:n pohjoispuolelle. Hämeen ELY-keskus on muuttanut kalliokynnyksen perusteella pohjavesialueen länsi- ja itäpuoliskojen välistä rajaa aikaisempaa enemmän itäänpäin ja muuttanut länsiosan pohjavesiluokitusta luokasta I luokkaan II. Myös Pohjavesialueen rajauksia on jonkin verran tarkistettu tutkimustulosten perusteella. Juha Viinikka Lukijat kirjoittavat Banaanikärpäset pois päiviltä Olen löytänyt paljon paremman keinon banaanikärpästen poistamiseksi kuin tuo iänikuinen toimimaton tapa laittaa se käynyt aine suppilon tapaiseen astiaan. Muutamalla valmistajalla on ikkunaan teipattava läpinäkyvä teippi jossa ilmeisesti on jokin niitä kärpäsiä houkutteleva aine, mihin ne hakeutuvat ja liimautuvat joten ne kuolevat siihen. Toimii ehdottoman varmasti. Markku Tanninen Riihimäki Materiaalitehokkuus Opetus ja kasvatus Rekrytoiva koulutus korkeakoulutetuille Teollisuuden palvelut Vesihuolto Viemäri- ja putkistohuolto Ympäristökasvatus

8 8 Toukokuu 2014 Liisa Laulujoutsenen kevätviesti Liisa ja Lauri Turkhaudanjärvellä. Hei! Olen Liisa Laulujoutsen ja asun Hausjärven Turkhaudanjärvellä, johon kumppanini Laurin kanssa olemme rakentaneet pesän. Olemme isoja valkoisia, keltanokkaisia lintuja ja meillä on mustat räpyläjalat. Nimemme olemme saaneet äänestämme, jota ihmiset vertaavat vaskipuhaltimen tai ison urkupillin ääneen. Isovanhempamme ovat kertoneet vaarallisista ajoista, jolloin lajimme metsästettiin Suomessakin miltei sukupuuttoon(1), mutta rauhoittaminen(2) pelasti meidät. Nykyisin olemme Suomen kansallislintu. Kotijärvemme on pieni ja rauhallinen. Vain silloin tällöin joku lintutarkkailija kapuaa lintutorniin ja kiikaroi meitä, mutta tunnemme olomme turvallisiksi, sillä torni on kaukana kodistamme eikä pesälle helposti pääse kuin lentämällä. Olemme pitäneet Laurin kanssa yhtä jo usean vuoden, ja muiden joutsenten tapaan palaamme varmaankin taas ensi keväänä kotijärvellemme rakentamaan yhteistä pesää. Maaliskuussa lensimme parvemme mukana Suomeen Saksasta, jossa vietämme talvemme. Kun vesistöt syksyllä alkavat jäätyä, lähdemme taas muuttomatkalle etelään. Ensimmäinen yhteinen työ Turkhaudanjärvellä oli pesän rakentaminen. Minä naaraiden tapaan tein pääosan rakennustyöstä. Laurin aika kului reviirin(3) vartioinnissa. Löysimme pehmeää turvetta, sammalta, mutaa ja vesikasveja. Viikko siinä kului, ja kun pesä oli valmis, munin sinne viisi kermanvalkeaa munaa. Haudonnan aikana munat vähitellen värjääntyivät ruskeiksi. Näinä päivinä odotamme ensimmäisen poikasen kuoriutumista. Lauri on ahkerasti vartioinut pesän lähettyvillä siltä varalta, että kettu, minkki tai jokin muu tunkeilija tulisi rosvoamaan munia. Kun poistun pesältä ruokailemaan, peitän munat huolellisesti pesäaineksilla. Puuhaa riittää, sillä pesää on myös korjailtava ajoittain. Meillä on pitkä kaula ja vahva nokka, ja niiden avulle revimme ravinnoksemme järven pohjasta vesikasveja ja niiden juuria. Syömme mielellämme myös vesikasvien ilmaversoja ja vedessä eläviä äyriäisiä, nilviäisiä ja hyönteisiä. Kun poikaset ovat kuoriutuneet, huolehdimme molemmat niiden hoidosta. Poikaset viettävät ensimmäisen talvensa kanssamme. Poikaset oppivat lentämään suunnilleen kolmen kuukauden ikäisinä, joten toivomme kovasti, ettei talvi tule liian aikaisin. Liisa (1) sukupuutto: jonkin lajin katoaminen lopullisesti. (2) rauhoitus: jonkin lajin suojeleminen häirinnältä lailla. (3) reviiri: eläimen elinpiiri eli alue pesän ympärilllä. 1. Ristikko: 2. 1 Paikka, jossa Liisalla ja Laurilla on pesänsä 3. 2 Maa, josta ne lensivät keväällä Suomeen 4. 3 Minkä värinen on laulujoutsenen nokka? 4 Mikä väri niillä on räpylöissä? Mikä pelasti laulujoutsenet häviämästä Suomen luonnosta? 6 Minkä värinen on Liisan ja Laurin höyhenpeite? 7 Mikä on rakennelma, josta voi seurata lintujen elämää? 8 Paljonko aikaa kuluu laulujoutsenen pesän rakentamiseen? 9 Montako munaa Liisa Laulujoutsen muni? 10 Mikä on munien väri? 11 Mikä ominaisuus on antanut laulujoutsenelle sen nimen? 12 Mikä siivekäs on laulujoutsenten herkkua? 13 Mikä miltei hävitti laulujoutsenet Suomesta? 14 Laulujoutsenen herkkuvihannes? Täytä oheinen ristikko sanoilla, jotka löytyvät tarinasta. Pystysuoralle riville muodostuu laulujoutsenta kuvaava sana. Lähetä vastaus mennessä osoitteella: Lopen ympäristötoimi, Yhdystie 5, Loppi. Vastaajien kesken arvomme palkintoja. Viime syksyn Ekokaaren lastennurkan palkitut olivat Riina Raatikainen, Hausjärvi ja Kia Kytöheimo, Riihimäki. Palkinnoksi heille on lähetetty Eläimiä Suomen luonnossa kirja. Turkhaudanjärven elämää voi tarkkailla lintutornista Lähes olemattomaksi kuivunut Turkhaudanjärvi ruopattiin muutama vuosi sitten ja sinne rakennettiin myös lintutorni, josta voi seurailla vaikkapa laulujoutsenen pesintää. Kyllä tornissa päivittäin on kävijöitä, kertoo hankkeen vetäjänä toiminut Jukka-Pekka Nieminen selaillessaan vihkosta, johon kävijät jättävät havaintonsa ja puumerkkinsä. Tuolla se joutsenpari pesii, Jukka-Pekka Nieminen myhäilee. Järven kunnostus, jossa järveen ruopattiin pari hehtaaria lisää avovettä, ja lintutornin rakentaminen tehtiin EU-hankkeena, mutta siihen sisältyi myös runsaasti talkootyötä. Hankkeen puuhaajana oli Turkhaudan metsästysyhdistys. Aikaisemmin miltei umpeen kasvaneessa Turkhaudanjärvessä ovat viime vuosina joutsenen lisäksi pesineet muiden muassa kurki, ruskosuohaukka, kaulushaikara, sinisorsa ja taivaanvuohi. Kuluneena keväänä metsästysyhdistys raivasi alueelta pajua ja muuta pensaikkoa. Lintutornin käyttö on yleisölle avoin ja vapaa, Jukka-Pekka Nieminen kannustaa. Torni sijaitsee Hausjärven Turkhaudalla. Miinan Montulta lähdetään Janakkalan suuntaan, ja ennen ensimmäistä taloa tien varrelta vasemmalta löytyy lintutornille osoittava tienviitta. Autot neuvotaan jättämään pysäköintipaikalle Seurojentalolle. Kävelymatkaa kertyy muutama sata metriä.

9 Toukokuu 2014 Ennakoi ja karta kalliita öljyvahinkoja TANKKI-hanke toteutti vuonna 2013 öljysäiliökartoituksen Riihimäen alueella ja tulokset on nyt käyty läpi. Öljysäiliökysely lähetettiin 870 kiinteistölle ja vastauksia saatiin 310 kiinteistön osalta. Kysely lähetettiin pääosin kiinteistöille, joissa viranomaisten tietojen mukaan on käytössä öljysäiliö, jota ei ole tarkastettu lähiaikoina. Käytössä on vielä paljon vanhoja säiliöitä Säiliön omistajien vastauksista kävi ilmi, että käytössä on vielä paljon vanhoja säiliöitä. Viidesosa vastaajista ilmoitti säiliön iäksi vähintään 40 vuotta. Kyselyn mukaan käytössä on vielä useita yli 50 vuotta vanhoja säiliöitä. Vastauksista kävi myös ilmi, että käytössä olevista säiliöistä parikymmentä on yli 40 vuotta vanhoja maanalaisia terässäiliöitä. Puolet kyseisistä vanhojen maanalaisten terässäiliöiden omistajista ilmoitti, että säiliötä ei ole tarkastettu säännöllisesti. Säiliön kuntoluokka ei myöskään ollut hyvin tiedossa. Toimi ennen kuin öljyvahinko sattuu Öljyvahingon riskiä lisää se, että säiliö on vanha, valmistettu teräksestä ja tarkastamaton. Perinteinen kaksiputkijärjestelmä aiheuttaa riskin öljyvuodolle ja se suositellaan vaihdettavaksi ns. yksiputkijärjestelmään. Lisäksi vanha maanalainen säiliö on saattanut syöpyä puhki, jolloin se vuotaa öljyä maaperään vuosien saatossa ilman että vuotoa havaitaan. Tämä aiheuttaa riskin myös pohjaveden pilaantumiselle. Varma keino vuotojen havaitsemiseksi on tarkastuttaa säiliö säännöllisesti. TANK- KI-hankkeessa käynnistyi öljyyntyneen maan koekunnostus Janakkalan alueella, jossa vanha maanalainen öljysäiliö todettiin tarkastuksen yhteydessä syöpyneeksi. Säiliö puhdistettiin öljystä ja poistettiin käytöstä. Uusi säiliö asennettiin rakennuksen sisälle. Ennen vuotta 1974 asennetut säiliöt suositellaan uusittaviksi, sillä ne on valmistettu eri säädösten mukaan kuin nykyiset säiliöt. Riihimäellä on alueita, jonne ei enää saa asentaa maanalaisia säiliötä. Käytännössä tämä määräys koskee pohjavesi- ja ranta-alueiden kiinteistöjä, joihin uusi öljysäiliö on sijoitettava maan päälle tai sisätiloihin. Säiliön kunto tarkastetaan määräaikaistarkastuksessa, joita tekevät Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) hyväksymät tarkastusliikkeet. Tarkastuksesta laaditaan pöytäkirja, joka sisältää tiedot säiliön puhdistuksesta, kunnosta sekä kuntoluokituksen (A-, B-, C- tai D-luokka). C-luokan säiliö on poistettava käytöstä kuuden kuukauden kuluessa ja D-luokan säiliö välittömästi, koska se on läpisyöpynyt. Säiliön mahdolliset syöpymät merkitään pöytäkirjaan. Finanssialan keskusliitto on laatinut vuonna 2006 suojeluohjeen öljysäiliöiden vuotovahinkojen torjuntaan. Sen mukaan vakuutuksenottajan ja vakuutetun on noudatettava suojeluohjetta. Mikäli ohjetta ei noudateta, voidaan korvausta vähentää tai se voidaan evätä. Vakuutusturva kannattaa tarkistaa omasta vakuutusyhtiöstä, jotta vältytään mahdollisessa vahinkotilanteessa ikäviltä yllätyksiltä. Öljysäiliön omistaja tai haltija on vastuussa öljyvahingosta aiheutuvista kustannuksista. Öljysäiliötarkastuksista on hyötyä myös asuntokaupan teossa Öljysäiliön tarkastuspöytäkirjat kannattaa säilyttää myös ajatellen asunnon mahdollista myyntiä. Öljysäiliön tarkastus on ajankohtaista myös silloin, kun luovutaan öljylämmityksestä ja säiliö poistetaan käytöstä. Tarkastusta tilatessaan kiinteistön omistajan on muistettava pyytää tarkastajaa tekemään kuntotarkastus sen jälkeen kun säiliö on tyhjennetty ja puhdistettu. Mikäli säiliö todetaan syöpyneeksi tai muutoin vaurioituneen, se on vuotanut öljyä säiliön ympäristöön. Varsinkin maanalaisten säiliöiden vuotoja on vaikea havaita muutoin kuin tekemällä kuntotarkastus. Vuototapauksissa toimintaohjeita saa kunnan ympäristönsuojeluviranomai- Riihimäen johtava rakennustarkastaja Kyösti Piipponen: selta ja pelastuslaitokselta. Tieto, että säiliö on ollut ehjä käytöstä poistamishetkellä, on erittäin merkityksellinen kiinteistön omistajalle. Tarkastuspöytäkirja on yksi parhaista tavoista osoittaa säiliön kunto. Nykyään asunnon ostajat ovat valveutuneita ja kiinnittävät huomiota myös lämmitystavan muutoksiin ja mahdollisiin säiliöriskeihin. Mikäli säiliötä ei ole kuntotarkastettu käytöstä poiston yhteydessä, ainut luotettava tapa selvittää säiliön tiiviys on teettää maaperätutkimus. Tällöin saadaan selville, onko maaperä puhdas vai onko sinne vuotanut öljyä. Tarja Asikainen Kirjoittaja toimii TANKKIhankkeen projektipäällikkönä Lahden ammattikorkeakoulussa. Rakennusvalvonta on isojen muutosten edessä Lainsäädäntö on muuttunut, hallinnossa siirrytään ylikunnallisiin malleihin ja sähköinen asiointi yleistyy, diplomi-insinööri Kyösti Piipponen listaa rakennusvalvonnan uusia tuulia. Kyösti Piipponen siirtyi viime syyskuussa Sipoon rakennusvalvontapäällikön tehtävistä Riihimäen johtavaksi rakennustarkastajaksi, kun Seppo Lehtonen jäi eläkkeelle. Suunnitelmissa on, että sähköinen asiointi alkaisi ensi vuoden aikana, mutta monta kysymystä pitää vielä ratkaista. Rinnalle jää edelleen paperinen luvanhaku, Piipponen tarkentaa. Johtava rakennustarkastaja vastaa kaupungin tekniikan ja ympäristön toimialaan kuuluvan rakennusvalvontayksikön toiminnasta. Hän valmistelee ja esittelee ympäristölautakunnassa rakennusvalvonta-asiat ja myöntää pääosan rakennusluvista. Kaksikielisestä Sipoosta metropolialueelta töihin muutto Hämeeseen oli kuin mummolaan olisi tullut, Tuupovaarasta Pohjois-Karjalasta kotoisin oleva Piipponen maalailee. Hän kehuu työkavereita ja työympäristöään. Työ on ollut pitkälti sitä mitä odotin. Kaupunki on pieni ja asemakaavan kautta rakentaminen on selkeää. Sipoossa oli paljon hajaasutusalueita. Piipponen kehuu myös riihimäkeläisiä rakentajia. He ottavat ensin selvää rakennusmahdollisuuksista, ja sitten sovitaan tapaaminen. Kyösti Piipponen toivoisi alueelle enemmän suunnittelijoiden ammattikuntaa. Laajennus- ja muutostöitä on aika paljon, mutta paikallista suunnittelijaa ei ole kovin helppoa löytää. Takavuosina Kyösti Piipponen oli mukana urheiluseuran johtoportaassa. Nyt hän seuraa jääkiekkoa, pesäpalloa ja salibandyä penkkiurheilijana. Myös kotimaan matkailu kiinnostaa. Avovaimo on innokas puutarhaihminen, joten itsekin joudun niihin hommiin Monnin kylässä Askolassa. TANKKI-hankkeen tavoitteena on lämmitysöljysäiliöiden aiheuttamien ympäristöriskien pienentäminen Kanta- ja Päijät- Hämeessä. TANKKI on EAKR-rahoitteinen projekti, jota koordinoi Lahden ammattikorkeakoulu. Hankkeessa mukana ovat Riihimäen lisäksi Hattula, Janakkala, Hollola, Nastola, Hämeen ammattikorkeakoulu, Hämeen ELYkeskus sekä Kanta- ja Päijät-Hämeen pelastuslaitokset. Lisätietoa: www. lamk.fi/tankki Kyösti Piipponen pelasti varaston syövereistä työhuoneensa seinälle Reino Rautasen taulun, joka kuvaa Riihimäen Kauppakatua 1930-luvulla. Suurin harmaa rakennus keskellä ylhäällä on Västäräkki. Kuva on maalattu nykyisen Peltosaaren sillan suunnasta. Riihimäellä l Ilman lupaa tontille saa rakentaa korkeintaan 6 neliön rakennuksen, esimerkiksi leikkimökin, kasvihuoneen tai pihakatoksen. l Olemassa olevan rakennuksen laajennukseen on aina haettava lupa. Monenlaisia luomuherkkuja Woimasta Satu Mikkonen kokosi luomutuotteistaan herkkukorin. Siisti Riksu -kampanja kannusti kertomaan ja kuvailemaan siistin idean tai teon, joka vähentää ympäristön roskaantumista ja epäsiisteyttä sekä lisää yhteistä vastuuta lähiympäristöstä. Matkakeskuksessa oli pääsiäisen ja vapun ajan esillä kerrottuja ideoita sekä vinkkejä toteutettavaksi, jotta ympäristö olisi kaikille viihtyisä. Parhaat teot palkitaan Kevään ja kesän aikana kannattaa toteuttaa Siistit ideat ja teot. Tiedon toteutetuista ideoista tai teoista voi lähettää mennessä yhteystietoineen postiosoitteella: Riihimäen kaupunki, Ympäristönsuojeluyksikkö, PL 125, Riihimäki tai 9 Herkkupuoti Woima on avannut ovensa Riihimäen Hämeenkadun varrella. Woiman kaikki tuotteet ovat luomua. Lisäksi on erikoistuttu gluteenittomiin ja maidottomiin tuotteisiin. Kauppias Satu Mikkonen aloitti toukokuun alussa uuden elämän, jätti entisen työnsä ja avasi Woiman. Luomuun sekä gluteenittomiin ja maidottomiin tuotteisiin siirtymiseni on lähtenyt jo vuosia sitten oman perheen tarpeista. Taustalla hänellä on parin vuoden toimiminen Riimuruokapiirin yhteyshenkilönä. Sitä hän jatkaa edelleen talkoohengessä, ja Riimun kautta tilatut tuotteet noudetaan edelleen Vihreästä Talosta, Woimassa kun ei ole siihen tarkoitukseen tilaa. Woima toimii Entraamon etutilassa Holmroosin ja Almin kultaseppien välissä keskellä Riihimäkeä. Paikka löytyi sattumalta, ja tässä sitä ollaan, Satu Mikkonen sanoo järjestellessään hyllyjä kuntoon vappuna tapahtuneiden avajaisten jäljiltä. Vaikka tila on melko pieni, hyllyiltä löytyy kymmeniä tuotteita, kaikki luomua. Omana osastonaan ovat erilaiset pesuaineet sekä bamburätit ja -keittiöpyyhkeet. Ikkunatasolla houkuttelevat vyyhdit värisiä silkkivilla- ja hamppuvillalankoja sekä niistä neulotut sukat. Herkkuhyllyiltä löytyy ainakin spelttijauhoja, nuudeleita, laaja valikoima erilaisia teelaatuja, limpsaa, mehuja, suklaata, makeisia, riisimuroja ja -palloja, juureslastuja, pähkinöitä, mantelijauhoa, seitanjauhoa, tomaattisäilykkeitä, etikkakurkkuja, aurinkokuivattuja tomaatteja, kahvia, suolaa, intiaani- ja ruokosokeria sekä mausteita. Irtomyyntiin on tulossa muun muassa riisiä, pähkinöitä ja gluteenittomia jauhoja. Satu Mikkonen valmistaa lisäksi tilauksesta huovutustöitä: tossuja, pannunmyssyjä sekä kännykkä- ja muita pussukoita. Woima on avoinna arkisin klo ja lauantaisin klo Siistit ideat ja teot sähköpostitse: Parhaat teot palkitaan Riihimäki-päivänä syyskuussa. Lisätietoa Siisti Riksu -kampanjasta Riihimäen kaupungin Siisti Riksu -kampanja käynnistyi vuonna Kampanjan tavoitteena on vähentää ympäristön roskaantumista ja epäsiisteyttä sekä lisätä yhteistä vastuuta lähiympäristöstä. Mukana siistissä ajattelussa ovat kaikki kaupungin yksiköt. Riihimäen kaupungin lisäksi kampanjaan osallistuu useita paikallisia toimijoita, yrityksiä ja yhdistyksiä. Myös jokaisen Riihimäen asukkaan toivotaan osallistuvan kampanjaan tekemällä omia siistejä tekoja. Lisätietoja: jenni Lehtonen

10 10 Riihimäen seurakunnan kesä Avoin saunailta kesäkuusta syyskuuhun keskiviikkoisin ( ) Hirvijärven leirikeskuksessa klo Iltahartaus klo Kahvio. Sauna seurakunnan jäsenille maksuton, muut 5 e. Keskuskirkko avoinna kesällä tutustumista ja hiljentymistä varten ma - pe klo Päivystäjä paikalla. Kesäkahvila Senioriseisake kesätorstaisin klo Liiterin edessä (ulkona), Temppelikatu 11. Alkuhartaus klo 13, kahvit ja vapaamuotoista ohjelmaa. Vapaaehtoinen kahviraha yhteisvastuun hyväksi. Mielenterveyskuntoutujinen Kesäkahvila Liiterissä, Temppelik. 11, heinäkuussa maanantaisin klo Tarjolla kahvia ja pikkupurtavaa, hyvää seuraa ja pieniä ohjelmatuokioita. Vapaaehtoinen kahviraha yhteisvastuulle. Diakoniatyöntekijä tavattavissa. Sateen sattuessa sisätiloissa. Juhannusjuhla klo 19 alkaen Hirvijärven leirikeskuksessa Buffetista makkaraa, kahvia, limsaa, suolaista ja makeaa kahvileipää, letun- ja makkaranpaistoa nuotiolla. Klo 20 Kokko syttyy (säävaraus). Lisätietoja: Riihimäen seurakunta, , Tule mukaan Reilun kaupan edistämiseen Reilu kauppa tarkoittaa järjestelmää, joka on luotu parantamaan kehitysmaiden pienviljelijöiden ja suurtilojen työntekijöiden asemaa kansainvälisessä kaupassa. Reilun kaupan järjestelmä luo meille kuluttajille helpon tavan vaikuttaa omilla ostosvalinnoillamme, esimerkiksi valitsemalla reilun kaupan kahvia, teetä tai sokeria. Riihimäki sai Reilun kaupan kaupunki -arvonimen elokuussa Se tarkoittaa, että Riihimäen kaupunki on mm. sitoutunut lisäämään reilun kaupan tuotteiden käyttämistä omassa toiminnassaan. Miten edistää reilua kauppaa? Tule mukaan Riihimäen reilun kaupan kaupunki -edistämisryhmään. Riihimäellä toimii Reilun kaupan kaupunki -edistämistyöryhmä, joka levittää tietoa reilusta kaupasta, kannustaa muita toimijoita mukaan reilun kaupan edistämiseen sekä valvoo reilun kaupan kaupunki -kriteerien täyttymistä. Edistämisryhmä mm. järjestää reiluja kahvihetkiä lokakuussa vietettävällä valtakunnallisella reilun kaupan viikolla ja tiedottaa reilun kaupan ajankohtaisista asioista kaupungissa. Edistämisryhmässä on mukana tällä haavaa kaupungin edustajien lisäksi mm. Riihimäen Martat, Riihimäen seurakunta ja Riihimäen Vihreät. Edistämisryhmän toimintaan otetaan mielellään mukaan uusia yhteisöjä ja toimijoita. Jos edustamasi yhteisö/ ryhmä on kiinnostunut osallistumaan reilun kaupan toimintaan, ota yhteys Riihimäen kaupungin ympäristöasiantuntijaan puh Vie Reilu kauppa työpaikallesi tai järjestöön Suomalaisilla työpaikoilla ja yhteisöissä juodaan päivittäin pannukaupalla kahvia. Työpaikoilla ja järjestöillä on siis oiva tilaisuus edistää reilua kauppaa valitsemalla kahvihuoneeseen esimerkiksi reilua kahvia, teetä, sokeria, hunajaa ja keksejä. Ja kokoustarjoiluun kannattaa luonnollisesti valita reiluja hedelmiä. Vaikuta reiluilla valinnoilla Reiluja tuotteita on tarjolla nykyään runsas valikoima: Reilun kaupan tuotteina löytyy muun muassa kahvia, teetä, suklaata, hedelmiä, viiniä, kukkia, puuvillaa ja urheilupalloja. Riihimäeltä löydät luontopolkuja ja lintutornin Toukokuu 2014 Riihimäki on Reilun kaupan kaupunki. Viime lokakuussa Reilun kaupan viikon tapahtuma järjestettiin Riihimäen Taidemuseossa. Reilun kaupan tuotteita suosimalla jokainen kuluttaja voi osallistua globaalin köyhyyden vähentämiseen ja vaikuttaa myönteisesti kehitysmaiden ihmisten elämään arkisten valintojen kautta. Tykkää Reilusta kaupasta Facebookissa Käy tykkäämässä Reilusta Riihimäestä Facebookissa osoitteessa https://www.facebook.com/riihimakireilu Salka Orivuori Vahteriston luonnonsuojelualueen luontopolulle pääsee seuraamalla luontopolkuviittoja Marjastajankadulta ja Vahteriston ulkoilureitiltä. Helppokulkuisen luontopolun pituus on noin kilometrin. Yhdeksän akvarellein kuvitettua taulua kertovat alueen luonnosta havainnollisesti ja värikkäästi. Suoluontoa esittelevä Hatlamminsuon luontopolku alkaa Hiihtomajantien päässä sijaitsevan Kiskon majan pihapiiristä. Polku on pituudeltaan noin kilometrin ja se kulkee pääosin pitkospuita pitkin. Luontopolun varrella on 12 taulua kertomassa Riihimäen arvokkaimmasta luontokohteesta Hatlamminsuosta. Vantaanjoen Käräjäkosken luontoa esittelevälle luontopolulle löydät ajamalla Erkyläntietä ja kääntymällä aivan kaupungin taajaman laidalla Käräjäkoskentielle. Polku alkaa Vantaanjoen ylittävän sillan vieressä olevalta parkkipaikalta. Luontopolku on pituudeltaan reilun kilometrin ja sen varrella on kuusi luontoaiheista taulua. Luontopolku sopii myös liikuntarajoitteisille. Hirvijärven luontoa esittelevä luontopolku sijaitsee Hirvijärven rannassa kaupungin uimaranta-alueella, Jänissaarentien varressa. Polku on pituudeltaan metriä ja sen varrella on kymmenen Hirvijärven luonnosta kertovaa taulua. Peltosaaren kosteikkoluontopolku on Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistyksen pystyttämä ja se alkaa Peltosaaren Työväenmuseon tuntumasta. Luontopolku kierretään polusta tehdyn vihkosen avulla. Lintutorni sijaitsee Paalijärven rannan tuntumassa Veljesmajantien pysäköintialueen ja kaupungin uimarannan välimaastossa. Luontopolkujen esitteitä on saatavana ympäristönsuojeluyksiköstä yritystalolta osoitteesta Eteläinen Asemakatu 2 (2. krs). Jenni Lehtonen KAIVONPORAUSTA Porakaivot Porakaivopumput Maalämpökaivot Viilaajankatu 1, Lahti Kotitalousvähennyskelpoinen Tällä kupongilla -20% valitsemastasi tuotteesta! (tarjous voimassa asti) NETTIKAUPPA OSOITTEESSA: kauppa.pompoti.fi Luomua ja ekologisia tuotteita Hämeenkatu 22, Riihimäki Ma-Pe 10-18, La SOITA Pompoti netissä: Ma-Pe , La , (heinäkuu) Su PUNAINEN TALO, Pohjoinen Asemakatu 10, Riihimäki Mitä tehdä puutarhajätteille ja ylijäämämaille? Puutarhajätteen oma hyödyntäminen Puutarhajätteen, kuten ruohonleikkuujätteen, lehdet ja oksasilpun voi kompostoida esimerkiksi lautarakenteisessa kehikossa. Sen sijaan talousjätteelle on oltava lämpöja jyrsijäeristetty kompostori. Kompostoinnista ei saa aiheutua haittaa naapureille tai ympäristölle. Kompostointiohjeita saa mm. kuntien ympäristönsuojeluyksiköistä ja Kiertokapulasta. Silputun puutarhajätteen voi käyttää myös katteena tai mökin ulkohuussin kuivikkeena. Kunnan tai kenenkään muunkaan maalle ei jätteitä saa kipata. Avopoltto Puutarhajätteiden avopoltto on vähäisessä määrin sallittu taaja-asutusalueen ulkopuolella. Poltosta ei saa aiheutua haittaa tai vaaraa naapureille tai ympäristölle. Taajaasutusalueella avopoltto on kielletty. Kiertokapula Kiertokapulan jätteiden käsittelyalueille puutarhajätettä voi viedä maanantaista perjantaihin klo 7-19, toukokuussa myös lauantaisin klo Haravointijäte ja risut on lajiteltava omiin kasoihinsa ja muovisäkit poistettava. Puutarhajätteestä veloitetaan 9 euroa/kuorma. Lisätietoja Kiertokapulan neuvontapalveluista, puh Riihimäki Järjestetty jätteenkuljetus Riihimäellä kiinteistökohtaisessa keräyksessä haravointijäte voidaan pakata enintään 15 kg painavaan säkkiin ja sijoittaa jäteastian viereen kuljetusta varten. Järjestetyssä jätteenkuljetuksessa peritään jäteastian ulkopuolelle jätetyistä pusseista taksan mukaisen irtojätemaksu. Suuremmat erät on kuljetettava itse. Puutarhajätettä ei saa laittaa biojäteastiaan. Hausjärvi Oitin maankaatopaikka: Kisällintie, Oitti. Aukioloaika ma to ja pe Keväisin ja syksyisin avoinna kahtena lauantaina erikseen ilmoitettavina päivinä. Loppi Jokiniemen maankaatopaikka: Puutarhajätettä, risuja ja oksia otetaan vastaan Lopen kunnan maankaatopaikalle, joka sijaitsee Niittypellontien päässä Jokiniemessä, Kantatie 54:n pohjoispuolella. Puutarhajätteen (myös oksat ja risut) viemisestä tulee sopia Lopen kunnan teknisen toimen kanssa kunnantalolla (Yhdystie 5), josta saa ohjeet ja puomin avaimen. Avain palautetaan tekniseen toimeen. Ylijäämämaiden vastaanotto Puhtaita ylijäämämaita vastaanotetaan Kiertokapula Oy:n Kapulan ja Karanojan jätteenkäsittelyalueilla p (vaihde, palvelee arkisin klo 8 15). Kapulassa Hyvinkäällä puhtaita maita vastaanotetaan erikseen sovitusti kapasiteetin mukaan: ota yhteyttä puh /Laura Tokeensuu tai Yksittäisiä henkilö- ja kuorma-autokuormia vastaanotetaan myös ilman erillistä vastaanottosopimusta hinnaston mukaan. Hausjärvellä Oitin maankaatopaikalla ja Lopella Jokiniemen maankaatopaikalla vastaanotetaan puhtaita ylijäämämaita. Ks. osoitteet ja aukioloajat edellä. Hausjärven ja Lopen kunnan järjestämät maankaatopaikkapalvelut ovat vain kunnan asukkaille. Jenni Lehtonen ympäristönsuojelusuunnittelija

11 Toukokuu 2014 Torstaikävelyt Riihimäki-Seura ja Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistys järjestävät perinteisiä torstaikävelyjä. Kaikki kaupunkilaiset ovat tervetulleita kävelyille. Ne alkavat klo 18 ja kestävät 1-2 tuntia. HUOM! Yölaulaja-, lepakkoja sieniretkillä eri alkamisajat. Luontoon ja liikkumaan! Riihimäki Helatorstai, ei torstaikävelyä 5.6. Yölaulajaretki Parman peltojen ympäristöön, vetäjänä Ari Lehtinen. Lähtö Herajoen vedenottamolta klo Varuskunta ja sotilaskoti, pyöräretki. Pyöräilemme eversti evp. Seppo Uron johdolla kasarmin alueella ja kuulemme myös sen venäläisestä ajasta. Kierros päättyy noin klo sotilaskodilla, jossa halukkailla on vielä mahdollisuus käydä omalla kustannuksella kahvilla. Kokoontuminen Etukasarmin portilla (Kokonkatu) Hautausmaa. Kierrämme rovasti Kalervo Huttusen johdolla tunnettujen riihimäkeläisten haudoilla ja kuulemme muisteluja ja tarinoita. Kokoontuminen Kappelikirkon edessä Kotikaupunkipolku. Kävely keskustan kaupunkipolulla avaa mielenkiintoisia näkökulmia kotikaupunkiin sekä uusille että vanhoille asukkaille. Kävelyä vetävät Paula Suoja ja Suoma Salonen Riihimäki-Seurasta. Kokoontuminen Kansalaisopiston edustalla (Puistikko 5) Lasitehdas ja Hyttikortteli. Lasitehtaan oma likka Anita Elomaa kertoo, millaista elämä oli silloin, kun lasitehdas antoi leivän sadoille ja Hyttikorttelissa oli työläisten asuntoja. Kokoontuminen Lasitehtaanaukiolla Lepakkoretki Käräjäkoskelle, vetäjänä Olli Haukkovaara. Lähtö Käräjäkosken parkkipaikalta klo Vahteriston sieniretki, vetäjänä Kauko Köykkäri. Lähtö Teerimäenkadun päästä klo Suomen Kerta Oy ja Havi. Tehdaspäällikkö Jarmo Hutri, tuotantopäällikkö Tapani Kojo sekä käyttöpäällikkö Matias Vilppola esittelevät perinteikkään kynttilätehtaan nykytoimintaa ja historiaa. Tehtaan myymälä on auki klo 18 asti, joten ostokset on tehtävä ennen kierrosta. Kokoontuminen tehtaan portilla, Kynttilätie 6. Kierrokselle mahtuu enintään 70 henkeä. Kesävesijumpat viikolla 23 vesijumppa-altaassa, viikolla maauimalassa (ei ). Maanantaisin klo Keskiviikkoisin klo Ohjausmaksu 1,80 /kerta + uimalamaksu. Ohjaaja Katri Alaoja Vesijuoksuopastusta Ma 26.5 klo , ke 4.6 klo Uimalamaksun hinnalla. Ohjaajina Sari Pekkala ja Katri Alaoja Ohjattu sauvakävely Lämmittely, sauvakävely, lyhyt jumppa niska-hartia-alueelle ja venyttelyliikkeet. Maanantaisin klo 17-18, lähtö uimalan takaa pururadalta. Alkaa , viikot Maksuton. Ohjaaja Katri Alaoja Liikuntatempaus. Liikuntavaunu kiertää. Liikuntatempaus toivottaa kaikki lapset ja lapsenmieliset mukaan liikkumaan. Korttionmäen lähiliikuntapaikka klo Herajoen koulun lähiliikuntapaikka klo Peltosaaren koulun lähiliikuntapaikka klo Lasin koulun lähiliikuntapaikka klo Haapahuhdan koulun lähiliikuntapaikka klo Pohjoisen koulun lähiliikuntapaikka klo Harjunrinteen koulu klo Peltosaaren koulun lähiliikuntapaikka klo Tule tutustumaan liikuntavaunun saloihin. Päivät ovat maksuttomia. Ohjaaja Suvi Kataja Kesärundi! Pidä silmäsi auki J, nuorisopalvelut ja liikuntapalvelut ovat pyörien päällä ja tulossa hengailemaan juuri sinun kanssasi. Bongaa meidät 3., 4. ja 5.6., 10., 11. ja sekä 17. ja Peltsin palstaviljely Yhteisöllistä viljelyä lapsille ja nuorille Peltosaaressa. Toiminta on jo käynnistynyt ja se jatkuu koko kesän ja päättyy elonkorjuujuhliin. Ei osallistumismaksuja, järj. LiiKuTa-hanke, Peltosaari-projekti, Riihimäen nuorisopalvelut. Lisätiedot: Johanna Sillanpää, Loppi Purjelennon SM-kisat Räyskälässä, sm2014 Purjelennon MM-kisat Räyskälässä, www. wgc2014.fi Beach volleyn Lopen kunnanmestaruusturnaus la 23.8., Läyliäinen Golfin Lopen kunnanmestaruusturnaus la 30.8., Kytäjä Koko perheen luontoseikkailu elokuussa Loppijärven ympäripyöräily la 6.9. Poronpolku su Lisätiedot: Mira Sydänmaa, , Hausjärvi Kylärinki-pyöräily su 8.6. klo Koko perheen kuntopyöräilytapahtuma. Reittivaihtoehdot km. Lähtö- ja huoltopisteitä ympäri kuntaa. Maksuton. Lähtöpisteiltä saa pyöräilykartan. Lisätietoja Mommilanjärven Soutelu la klo Iloinen soutelutapahtuma, johon työyhteisöt, kaveriporukat, seurat ja kaikenlaiset muut ryhmät voivat osallistua 15-henkisin joukkuein kirkkovenesarjaan tai 1-4 hengen voimin pienvenesarjaan (lainaveneitä vuokrattavissa). Lähtöjä pitkin päivää. Lisäksi paljon muita oheistapahtumia, mm. maalaismarkkinat ja soutelutanssit. Lisätietoja Maksuttomat puistojumpat Oitissa yläkoulun nurmikolla tiistaisin klo ja Ryttylän urheilukentällä keskiviikkoisin klo kesä-heinäkuun ajan. Lasten liikuntakerhot Hikiässä, Oitissa ja Ryttylässä kesä- ja heinäkuussa. Lisätietoa kunnan kotisivuilta liikuntatoimen kohdalta. Lisätiedot: Jari Kovanen, tai tai Uskallatko luonnonhenkien kanssa luontoseikkailuun Riihimäen Hatlamminsuon metsäisiin maisemiin? Jos vastaat kyllä, lähde Riihimäen Nuorisoteatterin ja Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistyksen Suomen luonnon juhlapäivän luontoseikkailuun. Tapahtuma on suunnattu lapsiperheille ja muillekin lapsenmielisille. Riihimäen Nuorisoteatterin Farssitrilogia-ryhmän esityksellisellä seikkailupolulla osallistujat pääsevät ratkomaan pieniä tehtäviä ja auttamaan sekaisin mennyttä luontoa muun muassa metsänkuninkaan Tapion ja rouvansa Mielikin johdolla. Hatlamminsuon lumoavissa maisemissa tutustutaan myös muihin suomalaisiin taruolentoihin ja metsän henkiin. Polku kulkee luonnonsuojelualueen vähemmän tallattuja reittejä, joten vaunuilla tai pyörätuoleilla ei matkaan voi lähteä. Kumisaappaat kannattaa ottaa mukaan. Rastipolku käynnistyy parkkipaikalta kello 11 ja kello 13. Mukaan molemmille kierroksille mahtuu 30 nopeinta. Ennakkoilmoittautuminen paikan päällä. Noin tunnin kierroksen jälkeen on tarjolla mehua ja naposteltavaa Kiskon majan laavulla sekä sienitietoutta. Tapahtuma on ilmainen, liity mukaan! Lähtöpaikkana on Riihimäen Kiskon majan Tapiolan piha, Hiihtomajantien päässä. Tarja Heikkonen Suomen luonnon päivä Suomen luonnon päivän pääjärjestäjät ovat Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen ympäristökeskus SYKE, Metsähallituksen luontopalvelut ja Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL. Päivän tavoitteena on kannustaa suomalaisia juhlistamaan kaunista luontoamme monin tapahtumin Koulujen ja päiväkotien toivotaan järjestävän retkiä ja ympäristöpäiviä jo edeltävällä viikolla. Lisätietoja Suomen luonnon päivästä: Rannoille uimaan! Riihimäellä, Lopella ja Hausjärvellä on lukuisia mainioita uimapaikkoja. Etsi omasi seuraavasta luettelosta tai kokeile vaikka kaikkia! Terveystarkastajat valvovat säännöllisesti uimarantojen siisteyttä, hygieenisyyttä ja turvallisuutta. Tavoitteena on uimaveden hyvä laatu sekä turvalliset ja hyvin hoidetut uimarannat. Uimarantojen veden laatua seurataan säännöllisesti otettavien uimavesinäytteiden avulla. Myös levätilannetta seurataan valvontatarkastusten sekä käyttäjien ilmoitusten perusteella. Tietoa uimavesien kunnosta saa mm. internetistä. Osoitteesta: www. riihimaenseudunterveyskeskus. fi valitaan ympäristöterveydenhuolto, jolta sivulta terveysvalvonta, ja siitä mennään riville talous- tai uimavesistä. Loppi Vanhan kirkon uimaranta Kirkonkylä, Uimarannantie, matala hiekkaranta, laituri, pukukopit, puuceet, laaja ranta-alue, lentopallokenttä, Puolen Hehtaarin perhepuisto Ojajärven uimaranta Kirkonkylä, Ojajoentie 114, hyvä hiekkaranta, kirkasvetinen järvi, uimakopit ja puuceet Sajaniemen uimaranta Sajatie, Loppijärven rannalla, matala hiekkaranta, laituri, pukukopit, puuceet, lentopallokenttä Läyliäisten uimaranta Paromäentie, Loppijärven rannalla, matala hiekkaranta, pukukopit, puuceet, autojen paikoitusalue Heratuksen uimaranta Heratuksentie, Läyliäisissä, laaja nurmikkoalue, hiekkaranta, pukukopit, puuceet Vojakkalan uimaranta Vojakkalantie, Kaartjärven rannalla, matala hiekkaranta, pukukopit, puuceet, läheisyydessä Vojakkalan tanssilava Räyskälä-Salon uimaranta Syvälahdenpolku, rauhallinen ja idyllinen hiekkapohjainen ranta, metsää lähellä Launosten uimaranta Suviniementie, Launonen Laihuan uimaranta Kalamajantie, Pilpala Lisätietoja: Lopen kunta / liikuntatoimi, puh. (019) , , Hausjärvi Puujoen uimapaikka, Oitti Riihimäentie 3471, matala hiekkaranta, erillinen rajattu lasten uimapaikka, pukukopit, puucee, laavu ja tulentekopiste (omat puut), melontareitti (karttoja voi tilata liikuntatoimistosta) Valkjärven uimapaikka, Puujaa Tulikalliontie 51, matala hiekkaranta, laitureilla rajattu lasten uimapaikka, pukukopit, puucee, kaksi nuotiopaikkaa (omat puut) Valkjärven leirialue, Puujaa Tulikalliontie 80, syvenevä ranta, sauna- ja kokoustilat, sisäwc, keittiö, yöpymismahdollisuus, talvella avantouinti 11 Eskon koulu Jäteselviytyjäksi Tiukaksi käyneen Jäteselviytyjät kisan loppukilpailun voiton vei Eskon koulun tyttöjoukkue Hausjärveltä. Joukkueen jäsenet Silva Saarinen, Veera Hahtimaa ja Sofia Malmiala kuittasivat itselleen tuliterät vihreät Jopot. Kaikki osallistujat saivat palkinnoksi juomapullot. Loppukilpailuun selvisivät Ekokaaren alueelta Eskon koulun lisäksi Riihimäen Peltosaaren koulun 4b ja Lopen Kirkonkylän koulu. Peltosaari oli loppukilpailussa 11:s, Loppi 12:s. Kisan järjestää alakoulun neljänsille luokille vuosittain Kiertokapula Oy, ja nyt siihen otti osaa 706 joukkuetta Kiertokapulan toimialueen 72 koulusta. Jäteselviytyjät on kaksivaiheinen kilpailu, jossa kilpaillaan kolmen hengen joukkueina. Ensimmäisessä vaiheessa nelosluokille pidetään jätehuoltoaiheinen tietokilpailu. Jatkoon pääsee jokaisen kunnan paras joukkue. Toinen vaihe on finaali, jossa kilpaillaan toiminnallisissa tehtävissä. Alkukilpailujen perusteella joka koulun paras joukkue palkittiin tuubihuiveilla, ja joka kunnan keskiarvoltaan paras luokka sai herkkulähetyksen yhdessä naposteltavaksi. Hausjärven Eskon koulun joukkue, Sofia Malmiala (pinkki takki), Veera Hahtimaa (kaksivärinen takki) ja Silva Saarinen (punainen takki), loppukilpailun tuoksinassa. Ykslammin uimapaikka, Ryttylä Riihiviidantie 624, syvenevä ranta, pukukopit, puucee, laavu, Ryttylän Kirin ulkoilumaja, talvella avantouinti Lisätietoja: Jari Kovanen, p. (019) , , Riihimäki Hirvijärven uimapaikka Jänissaarentie, Riihimäeltä 13 km. Luontopolku, puusee, pukukoppi, nuotiopaikka. Paalijärven uimapaikka Veljesmajantie, Riihimäeltä 12 km. Puusee, pukukopit, laavu, lintutorni. Puhinniemen virkistysalue Valajärvellä Rengossa sijaitseva virkistysalue, joka soveltuu parhaiten retkeilyyn, Riihimäeltä 25 km. Alueella ei ole palveluita. Lisätietoja, p.( 019) Riihisalon virkistysalue Rautakoskentie, Kaartjärven rannalla Lopella. Riihimäeltä 37 km. Lisätietoa, p. (019) , Riihimäen seurakunnan Hirvijärven leirikeskuksessa kaikille avoin sauna- ja uinti-ilta keskiviikkoisin ( ) klo Kahvio. Riihimäeltä 13 km. Riihimäen seurakunnan jäsenille sauna on maksuton, muilta peritään 5 euron maksu (lapset alle 12 v. vanhempien seurassa maksutta). Lisätietoja kirkkoherranvirastosta p. (019) 7481 tai nettisivuilta

12 12 Toukokuu 2014 KEVÄÄN AUKIOLOAJAT Jätteidenkäsittelyalueet palveluksessasi Arkisin ma-pe klo 7-19 ja arkipyhien aattoina klo 7-17 sekä toukokuussa myös lauantaisin klo 9-14 Kapulan jätteidenkäsittelyalue Kapulasillantie HYVINKÄÄÄ Nuttu nurin, onni oikein - koko perheen luontoseikkailu Koko perheen luontokokemus Riihimäen Hatlamminsuolla Suomen luonnon päivänä Seuraa ilmoittelua paikallislehdissä lähempänä tapahtumaa. Järjestäjinä Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistys ja Riihimäen Nuorisoteatteri. Tukijana Ekokem. Karanojan jätteidenkäsittelyalue Karanojantie HÄMEENLINNA Mullan myynti on alkanut. Myymme multaa henkilöauton peräkärrykuormina. kuormaus aiempien vuosien tapaan itsekuormauksena. Lisätietoja: puh: KELIEN YLÄPUOLELLA. Oikaisutyöt mittatarkasti Autorobot oikaisupenkeillä Nelipyöräsuuntaukset Nykyaikainen MIXIT tietokone-sävytysjärjestelmä Valtuutettu - huollot - varaosat - korikorjaus - maalaukset Kiertokapula tarjoaa mm. seuraavia palveluita: Energiahyötykäyttö Loppusijoitus Kuntaurakat Biojäte Haravointijäte Hyötyjätteet Kolarikorjaamo Sorsa Oy Tehtaankatu 6, Riihimäki. Puh. (019) Tutustu järviin Järviwikin avulla Kotikunnan ympäristöviesti hausjärveläisille, loppilaisille ja riihimäkeläisille (ja muillekin halukkaille) Toimitus ja ilmoitukset: Ekokaari Hämeenkatu 3 B RIIHIMÄKI puh urpu.ylilaurila(at)kolumbus.fi Toimituskunta: Elina Mäenpää, Riihimäen ympäristöjohtaja elina.maenpaa(at)riihimaki.fi Juha Viinikka, Lopen ympäristöpäällikkö juha.viinikka(at)loppi.fi Lotta Kölli, Hausjärven ympäristösihteeri Päätoimittaja: urpu.ylilaurila(at)kolumbus.fi Taitto: Sirpa Kekkonen, sirpa(at)antsi.pp.fi 18. vuosikerta Jakelu kpl Paino: Suomen Lehtiyhtymä/ SLY-Lehtipainot 2014 Seuraava Ekokaari ilmestyy syyskuussa 2014 Ekokaari ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä tai käsikirjoituksen mukaisesti. Lehden suurin vastuu ilmoitusten julkaisemisessa sattuneesta virheestä on ilmoituksen hinta. EKOKAAREN ARTIKKELEITA SAA LAINATA JA KOPIOIDA, JOS LÄHDE MAINITAAN Ekokaari sähköisesti: > Ekokaari-lehti Järviwiki on Suomen ympäristökeskuksen perustama suomalaisten järvien verkkopalvelu, jota rakennetaan ja julkaistaan käyttäjien yhteistyöllä. Järviwikin tavoitteena on jakaa tietoa Suomen järvistä, edistää vesiensuojelua ja lisätä kiinnostusta vesistöihin yhdessä tekemällä. Järviwikistä löydät perustiedot kaikista yli yhden hehtaarin kokoisista järvistä. Monista järvistä löytyy myös käyttäjien tallentamia havaintotietoja ja valokuvia. Tallenna omia havaintojasi järvistä Voit osallistua Järviwikin rakentamiseen täydentämällä koti- tai mökkijärvesi tietoja ja jakamalla havaintojasi, valokuviasi sekä videoitasi. Jokaisen järven sivuilla on myös keskustelualue, jolla voi keskustella muiden käyttäjien kanssa kyseisestä järvestä. Järviwikiin voi myös halutessaan perustaa oman havaintopaikan tai vaikkapa kertoa ajankohtaisista tapahtumista. Järviwikiä voi käyttää myös järven kunnostushankkeen viestintään ja dokumentoimiseen. Järviwiki löytyy osoitteesta Salka Orivuori

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Lahnus-Takkulaseudun omakotiyhdistys 29.3.2011 Ilppo Kajaste / Espoon kaupungin ympäristökeskus Jätevesien käsittely hajaasutusalueella Ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa

Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa Lopen vesihuoltopäivä 7.5.2010 Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa Juha Viinikka ympäristöpäällikkö Vesihuoltoa ohjaava lainsäädäntö Vesilaki Ympäristönsuojelulaki Maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

Jätevesienkäsittely kuntoon

Jätevesienkäsittely kuntoon Jätevesienkäsittely kuntoon Eija Säger Hämeen ammattikorkeakoulu Jätevesihuollon kehittäminen Tammelan kunnan hajaasutusalueilla hanke JärviSunnuntai 12.6.2011 Hämeen luontokeskus, Tammela Säädösmuutokset

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102. Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102. Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1 4201/11.01.03/2012 102 Haja-asutusalueen jätevesineuvonta vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 JÄTEVEDEN KÄSITTELY Tiivistelmä: Asetus talousjätevesien käsittely vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla MR PIPE SERVICE FINLAND OY 2 1.

Lisätiedot

JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA. Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625

JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA. Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625 1 JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625 2 TAUSTAA Jäteveden sisältämästä fosforista 50% tulee

Lisätiedot

Hajajätevesiasetus. Lainsäädännön uusimmat käänteet Helsinki 10.2.2011. Saara Bäck/Luontoympäristöosasto/ Hajajätevedet 11.2.

Hajajätevesiasetus. Lainsäädännön uusimmat käänteet Helsinki 10.2.2011. Saara Bäck/Luontoympäristöosasto/ Hajajätevedet 11.2. Hajajätevesiasetus Lainsäädännön uusimmat käänteet Helsinki 10.2.2011 Saara Bäck/Luontoympäristöosasto/ Hajajätevedet 1 Hajajätevesiasetuksen soveltamisala Sovelletaan viemäriverkoston ulkopuolella Soveltamisala

Lisätiedot

KUNNAN OHJEITA JÄTEVESISANEERAUSTA SUUNNITTELEVILLE. Juha Viinikka Ympäristöpäällikkö Lopen kunta Jätevesi-ilta 26.11.2014

KUNNAN OHJEITA JÄTEVESISANEERAUSTA SUUNNITTELEVILLE. Juha Viinikka Ympäristöpäällikkö Lopen kunta Jätevesi-ilta 26.11.2014 KUNNAN OHJEITA JÄTEVESISANEERAUSTA SUUNNITTELEVILLE Juha Viinikka Ympäristöpäällikkö Lopen kunta Jätevesi-ilta 26.11.2014 Asetus 209/2011 talousjätevesien käsittelystä Tavoite: haja-asutusalueen kiinteistöjen

Lisätiedot

Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa?

Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa? Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa? Jätevedenkäsittelyn perusteet ja järjestelmien toimivuus Satu Heino Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Asetus talousjätevesien käsittelystä Oman

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset. NEUVO-hanke

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset. NEUVO-hanke Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset NEUVO-hanke Yleinen lainsäädäntö Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Suomen perustuslaki

Lisätiedot

Jätevesien käsittely kuntoon

Jätevesien käsittely kuntoon Jätevesien käsittely kuntoon Uudet vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 1.1.2014 alkaen Järviseudun jätevesi 2013 tiedotushanke KUREJOKI 7.4.2010 Vauhtia jätevesien käsittelyyn Kaikissa kiinteistöissä

Lisätiedot

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013 Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN

Lisätiedot

Syntypaikkalajittelu Siirtoasiakirjat. Keräysvälineet

Syntypaikkalajittelu Siirtoasiakirjat. Keräysvälineet Syntypaikkalajittelu Siirtoasiakirjat Keräysvälineet Valtioneuvoston asetus jätteistä 179/2012 Rakennus- ja purkujätteen määrän ja haitallisuuden vähentäminen Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava

Lisätiedot

haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino -hanke Kuva: Satu Heino

haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino -hanke Kuva: Satu Heino Jätevesien käsittely k haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino Järkeä jätevedenkäsittelyyn -hanke 2 Kuva: Satu Heino 1 Kuva: Satu Heino Mitä kuormittavaa jätevesi j sisält ltää? 4

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Laitilan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23162 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/5)

AIRIX Ympäristö Oy Laitilan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23162 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/5) Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/5) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan vedenhankinta Veden sisäänotto aiheuttaa ongelmia keskustan verkostossa Rakennetaan Laitilan Wirvoitusjuomatehtaalle

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Tarvasjoen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25458.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Tarvasjoen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25458.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) VESIHUOLLON KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Vastuutaho Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston ikääntyminen Seurataan vesijohtoverkoston

Lisätiedot

Täydennys lohjalaisille hyvä jätevesien käsittely esitteeseen 8.12.2009

Täydennys lohjalaisille hyvä jätevesien käsittely esitteeseen 8.12.2009 HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY LOHJALLA Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (Haja-asutuksen jätevesiasetus 542/2003)

Lisätiedot

TOIMINTA. Jätevesiasetus (2004-) Jätevesiasetuksen sisältö. JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset

TOIMINTA. Jätevesiasetus (2004-) Jätevesiasetuksen sisältö. JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset 1 JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset Minttu Peuraniemi 17.4.2010 Yhdistys perustettu 1975 Jäsenet kunnat, teollisuus, yritykset, yhdistykset Tavoitteet vesiensuojelun,

Lisätiedot

Talousjätevesiasetuksen keskeisiä ongelmia

Talousjätevesiasetuksen keskeisiä ongelmia Tampere 2.12.2008 Jätevesiopas kunnille ja muuta ajankohtaista YM:n työryhmästä Kati Javanainen VALONIA Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energiaasioiden palvelukeskus Syntynyt V-S Agendatoimiston

Lisätiedot

haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino -hanke 2 Kuva: Harri Mattila

haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino -hanke 2 Kuva: Harri Mattila Jätevesien käsittely k haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino Järkeä jätevedenkäsittelyyn -hanke 2 Kuva: Harri Mattila 1 Mitä kuormittavaa jätevesi j sisält ltää? 3 Asetus talousjätevesien

Lisätiedot

JÄTEVESIASETUKSEN 542/2003 VAIKUTUKSET HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYYN

JÄTEVESIASETUKSEN 542/2003 VAIKUTUKSET HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYYN JÄTEVESIASETUKSEN 542/2003 VAIKUTUKSET HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYYN Vesihuoltolaki 9.2.2001/119 - Kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma 1.4.2004 mennessä määritellään mm., mille alueilla viemäriverkosto

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus. Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus. Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen Jätevedet käsittelyyn, YSL ja jätevesiasetus - muutokset Pääsääntöiset käsittelyvaatimukset Herkillä

Lisätiedot

Puhdistaako vaiko olla puhdistamatta?

Puhdistaako vaiko olla puhdistamatta? Puhdistaako vaiko olla puhdistamatta? Hajajätevesilainsäädännön uusimmat käänteet Lohja 15.11.2010 1 Voimassa oleva lainsäädäntö Ympäristönsuojelulain säännökset talousjätevesistä 18 :ssä (ja 11 :ssä)

Lisätiedot

JÄTEVESINEUVONTA. - Miten tietoa jalkautetaan. Minttu Peuraniemi Ojasta allikkoon vai jätteestä resurssiksi -seminaari 23.1.2013

JÄTEVESINEUVONTA. - Miten tietoa jalkautetaan. Minttu Peuraniemi Ojasta allikkoon vai jätteestä resurssiksi -seminaari 23.1.2013 JÄTEVESINEUVONTA - Miten tietoa jalkautetaan Minttu Peuraniemi Ojasta allikkoon vai jätteestä resurssiksi -seminaari 23.1.2013 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Tavoitteet: vesiensuojelun, ympäristönsuojelun

Lisätiedot

jätevesien käsittely Antti Heinonen Insinööritoimisto HYS Oy 14.10.2009

jätevesien käsittely Antti Heinonen Insinööritoimisto HYS Oy 14.10.2009 Kiinteistökohtainen jätevesien käsittely Antti Heinonen Insinööritoimisto HYS Oy 14.10.2009 Jätevesien käsittelyn järjestäminen....on varmasti talouden yksi suurimmista hankinnoista..ei ole mikään heräteostos..kannattaa

Lisätiedot

YMAJAOSTD ao.3.14 33, J,llTE 40

YMAJAOSTD ao.3.14 33, J,llTE 40 "s» Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus YMAJAOSTD ao.3.14 33, J,llTE 40 Päätös jätehuoltorekisteriin hyväksymisestä LAPE LY/217/07.00/2013 Lappi 19.2.2014 ASIA Päätös jätelain 94 :n mukaisesta hakemuksesta,

Lisätiedot

Jätevesineuvonnasta hyötyä vesihuoltolaitoksille

Jätevesineuvonnasta hyötyä vesihuoltolaitoksille Jätevesineuvonnasta hyötyä vesihuoltolaitoksille Nina Pimiä Projektipäällikkö Jyväskylän ammattikorkeakoulu Jätevesineuvonnan toteutus Tavoitteena on jakaa puolueetonta, oikeaa ja ajantasaista tietoa kiinteistöjen

Lisätiedot

JÄTEVESINEUVONTA. - Pelkkää P***AA? Minttu Peuraniemi, Elämää vedestä, 5.11.2012

JÄTEVESINEUVONTA. - Pelkkää P***AA? Minttu Peuraniemi, Elämää vedestä, 5.11.2012 JÄTEVESINEUVONTA - Pelkkää P***AA? Minttu Peuraniemi, Elämää vedestä, 5.11.2012 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Tavoitteet: vesiensuojelun, ympäristönsuojelun ja ympäristöterveyden edistäminen Jäsenet:

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Auran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25339.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Auran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25339.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) VESIHUOLLON KEHITTÄMISTOIMENPITEET VUOSILLE 2012-2035 Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Toteuttaja Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevedet Länsi-Uudellamaalla

Haja-asutuksen jätevedet Länsi-Uudellamaalla Haja-asutuksen jätevedet Länsi-Uudellamaalla LINKKI-hankkeen tulokset 2014 Karolina Örnmark ja Virve Ståhl Jätevesiseminaari 23.3.2015 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Tavoitteet: vesiensuojelun, ympäristönsuojelun

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Paraisten kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E25480.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Paraisten kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E25480.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET VUOSILLE 2013-2030 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston Saneerataan Paraisten kaupunginosan vesijohtoverkostoa samassa yhteydessä

Lisätiedot

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A STORA ENSO OYJ Kesärannan ranta-asemakaavaalueen vesihuolto Selostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24308 Selostus 1 (6) Määttä Päivi Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Vapautushakemus vesijohto- ja viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta

Vapautushakemus vesijohto- ja viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta Ympäristölautakunta 172 03.12.2014 Ympäristölautakunta 5 04.02.2015 Vapautushakemus vesijohto- ja viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta 280/11.01.05/2014 YMPLTK 03.12.2014 172 Asia Kiinteistön omistaja

Lisätiedot

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Pohjois-Espoon asukasfoorumi Ruskatalon auditorio, Kalajärvi, 28.10.2010 Ilppo Kajaste / Espoon kaupungin ympäristökeskus Haja-asutusalueen jätevesien

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Fenestra Oy:n Forssan tehtaan ympäristöluvan rauettamista, Forssa.

Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Fenestra Oy:n Forssan tehtaan ympäristöluvan rauettamista, Forssa. Etelä-Suomi Päätös Nro 206/2012/1 Dnro ESAVI/173/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 7.12.2012 ASIA Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Fenestra Oy:n Forssan tehtaan ympäristöluvan rauettamista,

Lisätiedot

OHJEET JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN VALINTAAN, RAKENTAMISEEN JA HOITOON KOKKOLASSA VESILAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTON ULKO- PUOLISILLA ALUEILLA.

OHJEET JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN VALINTAAN, RAKENTAMISEEN JA HOITOON KOKKOLASSA VESILAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTON ULKO- PUOLISILLA ALUEILLA. Liite 1/1 OHJEET JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN VALINTAAN, RAKENTAMISEEN JA HOITOON KOKKOLASSA VESILAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTON ULKO- PUOLISILLA ALUEILLA. A. JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN SUUNNITTELU,

Lisätiedot

NEUVO-hajajätevesien neuvontahanke

NEUVO-hajajätevesien neuvontahanke NEUVO-hajajätevesien neuvontahanke Hankkeen sisältö ja toteutus Hanketta hallinnoi Kymijoen vesi ja ympäristö ry Hankkeessa toimii projektipäällikkö ja neljä jätevesineuvojaa, toimipisteet ovat Kouvolassa,

Lisätiedot

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskus Kuva: Tero Taponen Kosteikkoluontotyyppien jakautuminen uhanalaisuusluokkiin (koko maa) 100 % 10 12 21 17 70 14 n 90 % 80

Lisätiedot

Mottomme pidä pönttösi tyhjänä!

Mottomme pidä pönttösi tyhjänä! Mottomme pidä pönttösi tyhjänä! Nykyaikainen jätehuolto: Uudelleen käyttö! Uusiokäyttö! Energiatuotanto! Loppusijoitus Sama laki kaikilla: erilaisia ratkaisuja esim. lajittelussa 25 Päivämäärä Päijät-Hämeen

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANGAKSEN PIENTALOALUE

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANGAKSEN PIENTALOALUE KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANGAKSEN PIENTALOALUE ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUALUE Aloite on Kokkolan kaupungin. Työn tavoitteena on

Lisätiedot

Päätös Nro 145/2012/1 Dnro ESAVI/193/04.08/2012. Annettu julkipanon jälkeen 21.9.2012

Päätös Nro 145/2012/1 Dnro ESAVI/193/04.08/2012. Annettu julkipanon jälkeen 21.9.2012 Etelä-Suomi Päätös Nro 145/2012/1 Dnro ESAVI/193/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 21.9.2012 ASIA Ympäristönsuojelulain 57 :n mukainen hakemus, joka koskee Lassila & Tikanoja Oyj:n Savion jätehuoltoalueen

Lisätiedot

Haja-asutusalueiden jätevesihuoltoa koskeva yhteistyö Länsi-Uudenmaan Vesi ja ympäristö ry:n kanssa vuonna 2014

Haja-asutusalueiden jätevesihuoltoa koskeva yhteistyö Länsi-Uudenmaan Vesi ja ympäristö ry:n kanssa vuonna 2014 Rakennus- ja 161 12.11.2013 ympäristölautakunta Kunnanhallitus 536 18.12.2013 Haja-asutusalueiden jätevesihuoltoa koskeva yhteistyö Länsi-Uudenmaan Vesi ja ympäristö ry:n kanssa vuonna 2014 935/14.05.01.00/2013

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Yliopiston Apteekki. Lääkejätteiden palautus apteekkiin Asiakaskyselyn tulokset. Helsinki 27.10.2009

Yliopiston Apteekki. Lääkejätteiden palautus apteekkiin Asiakaskyselyn tulokset. Helsinki 27.10.2009 Yliopiston Apteekki Lääkejätteiden palautus apteekkiin Asiakaskyselyn tulokset 27.10.2009 Sisältö 1. Tutkimuksen toteutus 2. Lääkejätteiden palautus Suomessa 3. Tulosten yhteenveto 4. Taustatiedot vastaajista

Lisätiedot

Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn!

Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn! 1 Liite 9: Kyselylomake Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn! Helsingin kaupungin ympäristökeskus tekee Vanhankaupunginlahdelle uutta hoito- ja käyttösuunnitelmaa. Lähtökohtana

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä.

Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä. Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä. Vesijärven tilan muutokset ovat heijastuneet järven pesimälinnustoon. Järvelle pesimään kotiutuneet linnut kertovat siitä, millaista ravintoa

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KETTUFARMINTIEN ITÄPUOLINEN ALUE

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KETTUFARMINTIEN ITÄPUOLINEN ALUE KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KETTUFARMINTIEN ITÄPUOLINEN ALUE ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUALUE Aloite on Kokkolan kaupungin. Työ liittyy

Lisätiedot

VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA JÄTEVEDEN KÄSITTELYYN

VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA JÄTEVEDEN KÄSITTELYYN VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA JÄTEVEDEN KÄSITTELYYN Minttu Peuraniemi, 19.9.2012 YHTEINEN JÄTEVESIRATKAISU KANNATTAA Hoidon/huollon helppouden takia Vesiensuojelullisesti Taloudellisesti, kun 5 liittyjää 1

Lisätiedot

PAAVOLAN VESI OY Kyyräntie 33 92400 RUUKKI

PAAVOLAN VESI OY Kyyräntie 33 92400 RUUKKI PAAVOLAN VESI OY Kyyräntie 33 92400 RUUKKI OHJEITA UUDELLE LIITTYJÄLLE 2015 Paavolan Vesi Oy vastaa vesihuollosta eli talousveden toimittamisesta ja jäteveden poisjohtamisesta Siikajoen kunnan alueella.

Lisätiedot

Loimi-Hämeen jätehuollon yhteistoiminta-alueen jätepoliittinen ohjelma 2015-2020. Jätehuolto -määräykset

Loimi-Hämeen jätehuollon yhteistoiminta-alueen jätepoliittinen ohjelma 2015-2020. Jätehuolto -määräykset Loimi-Hämeen jätehuollon yhteistoiminta-alueen jätepoliittinen ohjelma 2015-2020 Jätehuolto -määräykset Hannele Tiitto, jätehuoltosuunnittelija, Forssan kaupungin jätelautakunta Ohjelmatyön tekijät Jätelautakunta

Lisätiedot

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 136/12/1 Dnro PSAVI/117/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 18.12.2012

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 136/12/1 Dnro PSAVI/117/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 18.12.2012 PÄÄTÖS Nro 136/12/1 Dnro PSAVI/117/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 18.12.2012 1 ASIA HAKIJA ON Kuusamo-työhönvalmennuskeskus ry:n ympäristöluvan rauettaminen, Kuusamo Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-,

Lisätiedot

Jätevesijärjestelmän suunnitelma

Jätevesijärjestelmän suunnitelma 1 Jätevesijärjestelmän suunnitelma Liite rakennus - tai toimenpidelupahakemukseen Suunnitelma koskee: sekä: uuden rakennuksen uutta jätevesijärjestelmää olemassa olevan jätevesijärjestelmän tehostusta

Lisätiedot

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA SASTAMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA ALUEEN SIJAINTI Uusi asemakaava koskee Sastamalan kaupungin Suodenniemen

Lisätiedot

JÄTEVESITIEDOTE. Ketä jätevesien käsittelyvelvollisuus koskee? Milloin jätevesijärjestelmää on tehostettava tai uusittava?

JÄTEVESITIEDOTE. Ketä jätevesien käsittelyvelvollisuus koskee? Milloin jätevesijärjestelmää on tehostettava tai uusittava? Ketä jätevesien käsittelyvelvollisuus koskee? Milloin jätevesijärjestelmää on tehostettava tai uusittava? JÄTEVESITIEDOTE Tämä jätevesitiedote on tarkoitettu Sinulle, joka haluat saada puolueetonta ja

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS HAJAJÄTEVESIASETUKSEN 12 :N MUUTTAMISES- TA

VALTIONEUVOSTON ASETUS HAJAJÄTEVESIASETUKSEN 12 :N MUUTTAMISES- TA YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Lainsäädäntöneuvos 14.10.2010 Tuire Taina Luonnos VALTIONEUVOSTON ASETUS HAJAJÄTEVESIASETUKSEN 12 :N MUUTTAMISES- TA Taustaa Ympäristönsuojelulain (86/2000) 103 :ssä säädetään

Lisätiedot

Haja-asutusalueen jätevesi-ilta

Haja-asutusalueen jätevesi-ilta Haja-asutusalueen jätevesi-ilta Marttila 7.12.2011 Jonna Hostikka Lainsäädäntöä Vesihuoltolaki (119/2001) Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella olevan kiinteistön on liityttävä laitoksen viemäriverkostoon

Lisätiedot

Hyvät vesihuoltopalvelut

Hyvät vesihuoltopalvelut Lounais-Suomen vesihuollon kehittämisohjelma 2014 2020 Hyvät vesihuoltopalvelut VISIO 2020 Asukkaat ja elinkeinojen harjoittajat ovat tyytyväisiä vesihuoltopalveluihin Lounais-Suomessa Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

Jätevesien käsittelysuositukset viemäröimättömällä alueella Janakkalan kunnassa

Jätevesien käsittelysuositukset viemäröimättömällä alueella Janakkalan kunnassa 6.6.2008 Jätevesien käsittelysuositukset viemäröimättömällä alueella Janakkalan kunnassa Haja-asutusalueen jätevesienkäsittelyä ohjaavat ympäristönsuojelulaki (86/2000), valtioneuvostonasetus talousjätevesien

Lisätiedot

Jätehuoltomääräykset 2015. 21.5.2015 Esittäjän nimi 1

Jätehuoltomääräykset 2015. 21.5.2015 Esittäjän nimi 1 Jätehuoltomääräykset 2015 21.5.2015 Esittäjän nimi 1 Jätehuoltomääräykset Jätelain (646/2011) 91 :n mukaisesti kunta voi antaa lain täytäntöön panemiseksi tarpeellisia paikallisista oloista johtuvia, kuntaa

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen Hajatko Tietoa jätevesien käsittelyn järjestämiseen haja-asutusalueella Projektikoodi: A30072 Hajatko - hanke Hankkeen käytännön järjestelyistä vastaa

Lisätiedot

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City Green Lappeenranta Lappeenranta A Sustainable City Lappeenranta ylsi WWF:n kansainvälisen Earth Hour City Challenge -kilpailun 14 finalistin joukkoon. Finalistikaupungit toimivat edelläkävijöinä ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Liikuntapaikkarakentamisen valtionavustus ja päätösprosessi. tekniset asiakirjat

Liikuntapaikkarakentamisen valtionavustus ja päätösprosessi. tekniset asiakirjat Liikuntapaikkarakentamisen valtionavustus ja päätösprosessi Hakemus, hankesuunnitelma ja tekniset asiakirjat Jalkapallon olosuhdepäivät 6.11.2012 Krister Strandberg, Sixten Wackström 6.11.2012 1 Hakemus-,

Lisätiedot

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan neuvontajärjestelmä? Viljelijälle mahdollisuus saada asiantuntijanäkemystä maatilan ympäristökysymyksiin, eläinten

Lisätiedot

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA FCG Finnish Consulting Group Oy Pieksämäen kaupunki VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue 0143-P12743 14.2.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue

Lisätiedot

Jätevesien käsittely kuntoon. Täytä vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 15.3.2016 mennessä

Jätevesien käsittely kuntoon. Täytä vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 15.3.2016 mennessä Jätevesien käsittely kuntoon Täytä vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 15.3.2016 mennessä Ympäristötarkastaja Sirpa Viholainen 28.5.2011 Vauhtia jätevesien käsittelyyn Kaikissa kiinteistöissä

Lisätiedot

KANNUSLAISEN YMPÄRISTÖOPAS. Kannuslaisen KANNUS. Ympäristötietoinen Kannus -hanke

KANNUSLAISEN YMPÄRISTÖOPAS. Kannuslaisen KANNUS. Ympäristötietoinen Kannus -hanke Kannuslaisen KANNUS Ympäristötietoinen Kannus -hanke 1 SISÄLLYS Jätteistä asiaa 3 VESTIA OY HUOLEHTII RAKENNUS- JA PURKUJÄTTEET MUISTA SAKOKAIVOJEN TYHJENNYS PUUTARHAJÄTTEET Jätevesien käsittely 4 VIEMÄRIVERKOSTON

Lisätiedot

Mitä urakoitsijan tulisi tietää ympäristölainsäädännöstä. Lakimies Marko Nurmikolu

Mitä urakoitsijan tulisi tietää ympäristölainsäädännöstä. Lakimies Marko Nurmikolu Mitä urakoitsijan tulisi tietää ympäristölainsäädännöstä Lakimies Marko Nurmikolu Selvilläolovelvollisuus YSL 6 : Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä

Lisätiedot

Uponor panospuhdistamoiden puhdistustuloksia

Uponor panospuhdistamoiden puhdistustuloksia Uponor panospuhdistamoiden puhdistustuloksia Uponor-panospuhdistamot ovat olleet mukana useissa viranomaisten seurantakohteissa sekä puolueettomissa tutkimushankkeissa, kuten Suomen ympäristökeskuksen

Lisätiedot

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 Mun talous -hanke teetti toukokuussa 2014 kyselyn porilaisilla toisen asteen opiskelijoilla (vuonna -96 syntyneille). Kyselyyn vastasi sata

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin palautejärjestelmä. Kuntatekniikan päivät 17.5.2013 Paikkatietopäällikkö Janne Hartman Jyväskylän kaupunki

Jyväskylän kaupungin palautejärjestelmä. Kuntatekniikan päivät 17.5.2013 Paikkatietopäällikkö Janne Hartman Jyväskylän kaupunki Jyväskylän kaupungin palautejärjestelmä Kuntatekniikan päivät 17.5.2013 Paikkatietopäällikkö Janne Hartman Jyväskylän kaupunki Esityksen sisältö Taustaa Ominaisuuksia ja hyötyjä Kokemuksia ja tilastoja

Lisätiedot

ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU Porutaku hanke, Merja Mattila

ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU Porutaku hanke, Merja Mattila POROYMPÄRISTÖ ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU Porutaku hanke, Merja Mattila POROYMPÄRISTÖ Poroympäristö Poron kannalta tila, ravintoa, rehua, rauhaa Poronhoidon kannalta tila harjoittaa elinkeinoa, erään

Lisätiedot

Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa

Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 14 Lähdeviite: Kaunismaa Henna 2011: Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa.

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI KIRVUNTIEN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA

ORIMATTILAN KAUPUNKI KIRVUNTIEN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA hyväksytty 23.4.2015 ORIMATTILAN KAUPUNKI KIRVUNTIEN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA Orimattilan kaupunki, tekninen palvelukeskus Kaupungintalo, Erkontie 9 Puhelin (03) 888

Lisätiedot

HULEVESIOPAS Menetelmät hulevesien ja taajamatulvien hallintaan

HULEVESIOPAS Menetelmät hulevesien ja taajamatulvien hallintaan Ilmastonmuutos ja kulttuuriympäristö II Mistä tarvitsemme tietoa? 25.11.2009 HULEVESIOPAS Menetelmät hulevesien ja taajamatulvien hallintaan Hannu Vikman, Hannu Vikman Consulting Termejä Hulevesi: Rakennetuilla

Lisätiedot

KUNTATEKNIIKAN PÄIVÄT TURUSSA 20.5.2011

KUNTATEKNIIKAN PÄIVÄT TURUSSA 20.5.2011 KUNTATEKNIIKAN PÄIVÄT TURUSSA 20.5.2011 Risto Mansikkamäki ympäristökeskuksen johtaja Keski Uudenmaan ympäristökeskus Keski Uudenmaan ympäristökeskus Keski Uudenmaan ympäristökeskus on Järvenpään ja Keravan

Lisätiedot

ASIA Ekoport Turku Oy:n dieselpolttoaineen valmistuslaitoksen koetoimintaa koskevan päätöksen (HAM-2008-Y-323 115, nro YSO/134/2008) muuttaminen,

ASIA Ekoport Turku Oy:n dieselpolttoaineen valmistuslaitoksen koetoimintaa koskevan päätöksen (HAM-2008-Y-323 115, nro YSO/134/2008) muuttaminen, Etelä-Suomi Päätös Nro 27/2011/2 Dnro ESAVI/32/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 11.4.2011 ASIA Ekoport Turku Oy:n dieselpolttoaineen valmistuslaitoksen koetoimintaa koskevan päätöksen (HAM-2008-Y-323

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7)

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7) AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden

Lisätiedot

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 28.11.2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) Laki ympäristövaikutusten

Lisätiedot

HYVÄ JÄTEVEDEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset ja toteutus

HYVÄ JÄTEVEDEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset ja toteutus HYVÄ JÄTEVEDEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset ja toteutus Minttu Peuraniemi, 19.9.2012 www.luvy.fi Aatteellinen yhdistys aatteellista toimintaa ja sitä tukevaa liiketoimintaa

Lisätiedot

Lämpökaivojen ympäristövaikutukset ja luvantarve

Lämpökaivojen ympäristövaikutukset ja luvantarve Lämpökaivojen ympäristövaikutukset ja luvantarve Hydrogeologi Timo Kinnunen, Uudenmaan ELY-keskus 11.4.2013 Esityksen sisältö Lämpökaivoihin liittyviä ympäristöriskejä Lämpökaivon rakentamiseen tarvitaan

Lisätiedot

KAAVOITUSKATSAUS 2015

KAAVOITUSKATSAUS 2015 Rautalammin kunta KAAVOITUSKATSAUS 2015 Kaavoitusjaosto 30.7.2015, 16 1 YLEISTÄ Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa

Lisätiedot

CW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN

CW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN CW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SELVITYS Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla

Lisätiedot

Vapaa-ajan kiinteistön jätehuolto Nastolassa. Tiia Yrjölä 24.5.2015 Päijät-Hämeen jätelautakunta

Vapaa-ajan kiinteistön jätehuolto Nastolassa. Tiia Yrjölä 24.5.2015 Päijät-Hämeen jätelautakunta Vapaa-ajan kiinteistön jätehuolto Nastolassa Tiia Yrjölä 24.5.2015 Päijät-Hämeen jätelautakunta Jätehuoltoon liittyminen Jokaisella kiinteistöllä on velvollisuus liittyä jätehuoltojärjestelmään, ei poikkeuksia.

Lisätiedot

LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012

LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012 LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012 I N N O L I N K R E S E A R C H O Y T A M P E L L A N E S P L A N A D I 2, 4. k r s, 3 3 1 0 0 T A M P E R E F

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen toimintaalue. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuoltolaitoksen toimintaalue. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuoltolaitoksen toimintaalue Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Toiminta-alueen vahvistaminen Toiminta-alueen aiheuttamat velvoitteet Toiminta-alueen rajaamisen

Lisätiedot

Naurulokki. Valkoinen lintu, jolla on harmaa selkä ja tummanruskea huppu päässä Jalat ja nokka punaiset. Elää lähes koko Suomessa

Naurulokki. Valkoinen lintu, jolla on harmaa selkä ja tummanruskea huppu päässä Jalat ja nokka punaiset. Elää lähes koko Suomessa Naurulokin pesintä Naurulokki Valkoinen lintu, jolla on harmaa selkä ja tummanruskea huppu päässä Jalat ja nokka punaiset Elää lähes koko Suomessa Missä naurulokit ovat talvella? Ulkomailta löydetyt suomalaiset

Lisätiedot

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan neuvontajärjestelmä? Viljelijälle mahdollisuus saada asiantuntijanäkemystä maatilan ympäristökysymyksiin, eläinten

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

TR Building Investment Research

TR Building Investment Research Uusien asuntojen kauppa Suomessa Kesäkuu 2015 Yhteystiedot: p. 040-595 3156 tuomasr@building-research.fi Data uusien asuntojen kaupasta Suomessa - myynti Asuntojen myynti - kuukausi (kesäkuu 2015) Yhtiö

Lisätiedot

Jätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007

Jätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007 Jätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007 Kuntien jätehuoltotehtävät Jätehuollon järjestäminen kunnan näkökulmasta, Kuntaliitto 2006 huolehtia

Lisätiedot

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 ) INKOON KUNTA BARÖSUNDIN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 ) Kaava-alue Kaava-alue käsittää Barösundin kyläkeskuksen ympäristöineen Orslandetin saaressa. Kaava-alue on rajattu

Lisätiedot

Jätealan ympäristörikokset

Jätealan ympäristörikokset Jätealan ympäristörikokset Jätehuoltopäivät 10.-11.10.2012 Satu Lyytikäinen, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 8.10.2012 Ympäristöviranomaisen roolit YSL:ssä ja jätelaissa säädetty valvontaviranomaiselle

Lisätiedot

Ennen hajajätevesiasetusta

Ennen hajajätevesiasetusta 8.4.2011 Lauri Tarasti: Haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyn uudistus Ennen hajajätevesiasetusta Vuonna 1961 annetussa vesilaissa (264/1981) saostuskaivokäsittely säädettiin haja-asutuksen jätevesien

Lisätiedot

Tekn.ltk 26.11.2013 ASIA NRO 9 Asiakastyytyväisyyskysely syksy 2013

Tekn.ltk 26.11.2013 ASIA NRO 9 Asiakastyytyväisyyskysely syksy 2013 Tekn.ltk.11.13 ASIA NRO 9 Asiakastyytyväisyyskysely syksy 13 Kysely toteutettiin lähinnä nettikyselynä, paperiversio oli jaettu kunnan viraston toimipisteisiin. Vastauksia tuli netin kautta 9 kpl ja kaksi

Lisätiedot

Sporttikeskus Tennari, Kamppailuhalli, Rantapuisto 45, 08100 Lohja. LÄSNÄ Pajuoja Matti puheenjohtaja Saloniemi Heikki jäsen Saapui :n 18 käs. aikana.

Sporttikeskus Tennari, Kamppailuhalli, Rantapuisto 45, 08100 Lohja. LÄSNÄ Pajuoja Matti puheenjohtaja Saloniemi Heikki jäsen Saapui :n 18 käs. aikana. PÖYTÄKIRJA 4/2014 1 Lohjan Liikuntahallit Oy:n hallitus 26.11.2014 AIKA 26.11.2014 klo 15:00-16:05 PAIKKA Sporttikeskus Tennari, Kamppailuhalli, Rantapuisto 45, 08100 Lohja OSALLISTUJAT LÄSNÄ Pajuoja Matti

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Nro 143/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/66/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 5.10.2012

PÄÄTÖS. Nro 143/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/66/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 5.10.2012 PÄÄTÖS Nro 143/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/66/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 5.10.2012 ASIA Hakemus, joka koskee Tampereen Lakkamestarit Oy:lle myönnetyn ympäristöluvan rauettamista,

Lisätiedot