ItäMaito. kehittävät ruokintaa tavoitteiden kautta 2/2013. Monta tapaa optimoida ruokinta s. 6. ItäMaidon neuvonta uudistuu s. 14

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ItäMaito. kehittävät ruokintaa tavoitteiden kautta 2/2013. Monta tapaa optimoida ruokinta s. 6. ItäMaidon neuvonta uudistuu s. 14"

Transkriptio

1 ItäMaito 2/2013 Monta tapaa optimoida ruokinta s. 6 Toivaset kehittävät ruokintaa tavoitteiden kautta ItäMaidon neuvonta uudistuu s. 14 Edustajistossa pääsee vaikuttamaan s. 19

2 2/2013 Kuva: Niko Nyrhinen Jatkuvaa kehitystä... 3 Puolangan maitoihme...4 KarjaKompassilla normeista vasteisiin...6 Onnistunut ruokinta tuo maksimaalisesti euroja...8 D-arvo kuntoon, rehueurot kotiin...10 Uudistuminen sydämen asiana Neuvonta on tärkeä lenkki maitoketjussa Laura tuli neuvontatiimiin Hankkeesta suuri apu rakentajille Vaalivuosi alkamassa Edustajisto on vaikuttamisen paikka Palvelu pelaa Juvalla...22 Mustan umpikujan päästä löytyi ilo Ajankohtaista Kuva: Arja Rissanen Johanna Nykänen työskentelee ItäMaidon uusitussa tuottajamyymälässä Juvalla. KarjaKompassi auttaa Teppo ja Anna Toivasta suunnistamaan kohti maidontuotannon taloudellista optimia. Kuva: Ulla Väistö Anna palautetta! Uusi vastuumyyjä tuntee tilojen arjen Joensuun tehdas uudistuu ja kehittyy Lapiomiehestä maatalouden kehittäjäksi Kansi Teppo ja Anna Toivanen tuottavat maitoa Rääkkylässä. Joensuun juustolassa juhlittiin tasakymmeniä. Kuvassa Juha Toropainen (vas.) ja Petri Liukka. Kuva: Niko Nyrhinen Julkaisija Osuuskunta ItäMaito Päätoimittaja Taina Voutilainen Toimituskunta Mirja Koutonen, Jarno Kämäräinen, Ilpo Lukkarinen, Riitta Pasanen, Arja Rissanen Tuotanto Raila Aaltonen, alkukirjain.fi Ulkoasu ja taitto Päivi Liikamaa, Paino PunaMusta Oy, Seuraava ItäMaito-tiedotuslehti ilmestyy viikolla 19, ItäMaito 2 ItäMaito 2 / 2013

3 Pääkirjoitus Jatkuvaa kehitystä Mainion kasvukauden sato on saatu korjattua, ja sekä laadullisesti että lopulta myös määrällisesti onnistunut sato luo hyvän pohjan tulevalle sisäruokintakaudelle. Erityisesti nurmisäilörehun laadulla on suuri merkitys tilan maitotuottoon, onhan nurmi suomalaisen maitotilan suurin valkuaisen lähde. Onnistuminen nurmirehun tuotannossa luo pohjan maidontuotannon kasvulle ja tilan kehittämiselle. Järkevälle kehittämiselle on nyt hyvät mahdollisuudet, sillä maidon tuottajahinta on parantunut ja osa tuotantopanoshinnoista on laskussa. Maidon kysyntä maailmalla on hyvä, mutta maidosta on myös paljon tarjontaa. Miksi se on Valiolle mahdollisuus? Meillä on suhteellisen vähän maitoa jalostettavana, vain prosentti Euroopan maidosta. Lähellämme on rikkaat ja ostovoimaiset naapurit Ruotsi ja Venäjä. Valio on panostanut oikeisiin asioihin: tutkimukseen, tuotekehitykseen ja markkinointiin. Nämä ovat meidän keinomme menestyä tiukassa kilpailussa niin kotimaassa kuin vientimarkkinoilla, joissa molemmissa on vastassa Valiota monin verroin suuremmat kansainväliset maidonjalostajat Nestle, Unilever, Pepsico, Danone ja Arla. Suomeen tuotavien maitojalosteiden määrä jatkaa kasvuaan. Maidoksi muunnettuna tuonti vastaa jo neljäsosaa Suomessa tuotetun maidon määrästä. Suomessa kulutetusta juustosta yli puolet on tuontijuustoa ja useimmin ne ovat kaupan tarjonnassa edullisimpia tuotteita Tanskasta, Saksasta tai Puolasta. Kotimaassa kulutus ei kasva, vaan kasvua on etsittävä lähialueelta, siis niistä rikkaista naapureista ja valittava sieltä Valiolle sopivat kohderyhmät ja kohdistettava heille oikeat tuotteet. Käytäntö on hieman monimuotoisempaa kuin teoriassa asian esittäminen. Valio on kuluneen vuoden aikana menettänyt kotimaassa perusmaitomarkkinoita miljoona litraa joka viikko. Tämä on seurausta Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) perusmaidon hinnoittelua koskevasta määräyksestä. Valion kaupalle tarjoamalla perusmaidoilla on oltava ko. viranomaisen määrittelemä minimihinta. Kyseessä ei siis ole markkinoilla muodostuva, vaan KKV:n laatiman kaavan mukainen hinta. Käytännössä tilanne niillä hinnoilla tarkoittaa, että kauppa ottaa Valion perusmaidon hyllyyn, jos muita vaihtoehtoja ei ole tarjolla. Perusmaitomarkkinat ovat luisuneet pois Valiolta ja sitä myöten suomalaisten hallusta. Suomalaista kansantaloutta kyseisellä viranomaispäätöksellä ei tueta lainkaan. Kuluttajat maksavat perustuotteesta enemmän ja nämä maksetut eurot virtaavat kilpaileville toimijoille Suomen rajojen ulkopuolelle. Valion on etsittävä menetetyille litroille korvaavia vientimarkkinoita, jotka lyhyellä aikajaksolla ovat jauhemarkkinat Aasiassa ja pitemmällä ajanjaksolla, hieman edellistä kannattavampina, vienti täsmätuotteina rikkaille lähimarkkinoille. Kyseinen perusmaitoasia on parhaillaan Markkinatuomioistuimen käsittelyssä ja sen ratkaisua voitaneen odotella aikai- Kuva: Valio OY sintaan vuoden lopulla. Tässä tilanteessa monipuoliset tuotteet ja viennin onnistuminen ovat mahdollistaneet tilityshinnan myönteisen kehityksen. Sanotaan, että kaikella on tarkoituksensa. Tämäkin viranomaispäätös on trimmannut Valiota tiiviimmäksi ja kehittyväksi markkinahakuiseksi maailmanluokan toimijaksi. Kaikki tämä suomalaisten maidontuottajien omistuksessa. Jarmo Juutinen Maanviljelijä, Vieremä ItäMaidon ja Valion hallitusten jäsen ItäMaito 2 /

4 Puolangalla on toteutunut hyvä kierre, kun rohkeat kehittäjät ovat innostaneet toisiakin maitotiloja investoimaan. Tilakohtainen maitomäärä on kaksinkertainen Kainuun keskiarvoon verrattuna. Kuva: Kainuun ely-keskus Kainuulainen maitotila tuotti viime vuonna keskimäärin litraa maitoa. Puolangalla tilakohtainen maitomäärä oli litraa, joka on valtakunnan huippua. Mikä on tämän ihmeen saanut aikaan? Puolangan maitoihme Teksti ja kuvat Timo Mikkola Puolanka on vajaan kolmen tuhannen asukkaan kunta Ylä- Kainuussa. Kuntalaisia työllistää kunnan itsensä lisäksi matkailu- ja hyvinvointipalvelut sekä vahva alkutuotanto. Puolangan kunnan vuoteen 2013 ulottuneessa visiossa on korostettu nimenomaan alkutuotannon asemaa, eikä ihme: Kun Kainuun kuntien maitomäärä on viimeisten 16 vuoden aikana laskenut noin litraa, on Puolangalla maitomäärä yli kaksinkertaistunut, noin 9,4 miljoonaan litraan. Lähettäjien määrä on vastaavana aikana laskenut Kainuussa 68 prosenttia. Viime vuonna tuottajia oli Kainuussa kaikkiaan 318, heistä Puolangalla 23. Tuottajat innostaneet toisiaan Maaseutupäällikkö Jouni Heikkinen antaa tunnustusta rohkeille emännille ja isännille, jotka heti EU:hun liittymisen jälkeen ryhtyivät voimakkaasti investoimaan uusiin tuotantorakennuksiin. He kertoivat myönteiset tuntonsa toisille maidontuottajille, jotka myös innostuivat kehittämään ja investoimaan. Tuottajien itsensä antamat neuvot ja kokemukset toisille tuottajille ovat tosi arvokkaita, Heikkinen korostaa. Navettainvestoinnit ja yrityskoon kasvu ovat johtaneet joko pellon vuokraukseen tai raivaukseen. Lisäpellosta noin 90 prosenttia on tullut raivaamalla vaaramaisemiin tai soille, suurimpien alojen ollessa noin 100 hehtaaria. Sukupolvenvaihdoksia Puolangalla on tapahtunut kohtuullisesti. Myel-vakuutettujen viljelijöiden keski-ikä, 47 vuotta, on noin kaksi vuotta alle Kainuun keskiarvon. Kunta tukee ja arvostaa Kunnan keskeinen tehtävä alkutuotannon tukemisessa on luoda myönteinen ilmapiiri maatalouden harjoittamiselle. Sitä on ajateltu jo silloin, kun Puolangan vaakunaa on suunniteltu. Vaakunassa komeilee metsää ja karjankellot. Myös tulevassa kuntastrategiassa yrittäjyys, alkutuotanto mukaan lukien, on keskeisesti esillä. Kunnanhallitus, valtuuston puheenjohtajisto, tuottajayhdistyksen johtokunta ja kunnan viranhaltijat kunnanjohtajan johdolla maatalouden sidosryhmineen tarkastelevat maaseutuohjelman sisältöä ja toteutumista vuosittain. Jouni Heikkinen kiittää ammattinsa huippuosaajia, tunnollisia tuottajia. He tekevät työnsä tolokusti ja tavoitteellisesti. Kunta on myös tukemassa peltojen viljelyyn, tuotosseurantaan ja jalostukseen liittyvien suunnitelmien tekoa. Jouni Heikkisen mielestä kunta arvostaa maatalousyritystä tasavertaisesti muun yritystoiminnan kanssa. Kunnassa pidetään jo maisemallisesti tärkeänä, että maatiloja on ympäri pitäjää. Maidolla on suuri merkitys myös rahatulojen muodostajana. Maidon tuottoina kuntaan tuli viime vuonna yli kuusi miljoonaa euroa. 4 ItäMaito 2 / 2013

5 Robottipihatosta saadut myönteiset kokemukset vetävät Tiina ja Matti Mäkäräisen suut hymyyn. Ihmeiden tekijät Mäen tilalta Maidontuotanto myös työllistää. Maitotilat työllistävät yrittäjien itsensä lisäksi lomittajia sekä vakituisia ja sesonkityöntekijöitä. Puolankalaisesta työvoimasta noin neljännes työskenteleekin alkutuotannossa, ja maatalouden osuus ansiotuloista on lähes viidennes. Tulevaisuus näyttää hyvältä Viimeisten seitsemän vuoden aikana jatkavista tiloista yli puolet on peruskorjannut, laajentanut tai rakentanut uuden tuotantorakennuksen ja lisää suunnitelmia on olemassa. Maaseutupäällikkö korostaa erilaisten maidontuotantoon liittyvien hankkeiden, kuten maaseuturakentamisen koulutushanke (Mara) ja sukupolvenvaihdoshankkeiden merkitystä maidontuotannon kasvulle. Myönteinen kehitys jatkuu. Puolankalaisten ItäMaidon tuottajien maitomäärä oli viime vuonna 16 prosenttia edellisvuotta suurempi, ja elokuun lopussa kasvua oli 14 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. zyksi maitoihmeen tekijöistä on nuori yrittäjäpariskunta, Tiina ja Matti Mäkäräinen Puolangan Väyrylänkylältä. Matti, tilan 14. isäntä, tuli tilayhtymän osakkaaksi Vuonna 2009 tila siirtyi kokonaisuudessaan Tiinan ja Matin nimiin. Vanha navetta on rakennettu 1980 ja laajennettu reilut kymmenen vuotta sitten 34 lehmälle ja nuorkarjalle. Uutta tuotantorakennusta alettiin suunnitella Uusi navetta 140 lehmälle ja 30 vasikalle tehtiin kahden kilometrin päähän asuinrakennuksesta. Nuorkarja ja hiehot kasvatetaan vanhassa navetassa. Robottipihattoa alettiin rakentaa maaliskuun lopussa 2010, ja ensimmäiset 47 lehmää tulivat robottilypsyyn syyskuun lopussa samana vuonna. Lehmämäärä nousi nopeasti, koska itse oli kasvatettu paljon hiehoja ja lisäksi ostettiin kaksi lopettavaa karjaa. Toinen robotti hankittiin tammikuussa Lisäkapasiteetti tuli tarpeeseen, sillä naapurikylässä navetta tuhoutui tulipalossa, ja kodittomat lehmät piti saada suojaan ja lypsetyksi. Naapurin lehmät olivat Mäen navetassa seuraavan vuoden toukokuulle. Nyt tilalla on 110 lehmää, joiden hyvä puolankalaiset! keskimääräinen päivätuotos on kiloa. Vakinaisia työntekijöitä on kaksi. Tilalla on käytettävissä 152 hehtaaria peltoa, josta omaa on 75 hehtaaria. 55 hehtaaria raivattiin pystystä metsästä ja lisäksi ostettiin luopumistukipeltoja 20 hehtaaria. Koko peltoala on nurmena. Säilörehu tehdään aumaan, minkä mahdollistaa peltojen hyvä sijainti: 70 hehtaaria on kahden kilometrin säteellä tilakeskuksesta.. Matti kuvaa Puolangalla vallitsevaa innostusta taudiksi. Tauti leviää, kun muutkin rakentavat. Pitäähän sitä itsekin olla ja elää ja kehittää tilaa, Matti kuvaa. Investointiratkaisuunsa ja saatuihin kokemuksiin yrittäjäpariskunta on tyytyväinen. Työn luonne on muuttunut. Työt eivät ole niin kelloaikoihin sidottuja, ja aikaa on nyt enemmän harrastuksille. Mäkäräisiä pohdituttaa hieman, mitä maitokiintiöiden poisto tuo tullessaan. Tilaa aiotaan joka tapauksessa jatkossakin kehittää mm. hankkimalla lisää peltoa. Tulevaisuutta on sekin, että perheen kolme poikaa ovat jo innolla mukana talon töissä. Tiina Mäkäräinen toimii tuottajayhdistyksen puheenjohtajana. Hän korostaa maatalouden vahvaa asemaa: maa- ja metsätalouden osuus Puolangan kunnan 44 miljoonan euron ansiotuloista on 25 prosenttia. ItäMaito 2 /

6 KarjaKompassilla normeista vasteisiin KarjaKompassi on ollut käytössä kaksi vuotta. Uuden ruokinnansuunnitteluohjelman myötä tapahtui suuri muutos: suunnittelussa siirryttiin normiruokinnasta vastepohjaiseen lähestymistapaan. Marketta Rinne Professori MTT Kotieläintuotannon tutkimus Maitotila on monimutkainen kokonaisuus kaikkine prosesseineen. KarjaKompassiin on koottu useita tekijöitä, joiden keskinäisiä vaikutussuhteita pystytään arvioimaan omien rehuvarojen ja eläinaineksen puitteissa. Jos esimerkiksi rehujen hintasuhteissa tapahtuu muutoksia, ruokintasuunnitelman päivitys kertoo, onko ruokintaa syytä muuttaa. Normiruokinnassa lähdettiin siitä, että lehmällä on tietty maitotuotos, esimerkiksi 40 kiloa energiakorjattua maitoa (EKM), johon ruokintasuositusten mukaan tarvitaan 272 megajoulea (MJ) muuntokelpoista energiaa (ME). Vastaavasti 30 kiloa lypsävä lehmä tarvitsee 221 MJ energiaa. Lehmille koostettiin rehuannokset, jotka täyttivät energiatarpeen. Tehtävä on matemaattisesti näppärästi ratkaistavissa ja rehuannoksen minimihinta optimoitavissa. Ruokinnansuunnittelija koki laskeneensa oikein ja karjanhoitaja oli tyytyväinen toteuttaessaan selkeää suunnitelmaa. Lehmä ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen. Jos saisimme 30 kiloa lypsävän lehmän syömään niin paljon, että sekin saisi rehustaan 272 MJ (ja muut tarvittavat ravintoaineet), meillä on täysi syy olettaa, että myös se lypsäisi 40 kiloa. Lehmän tuotos ei siis ole vakio ja ruokinnansuunnittelussa lähtötietona käytettävä tekijä, vaan se muodostuu vasteena lehmän rehuannoksestaan saamalle maidontuotannon lähtöaineiden määrälle. Lehmällä on myös tietty geneettinen Maitotuotos Muna vai kana? Syönti vai tuotos? Runsas syönti lisää tuotosta ja hyvä tuotos saa rehun maistumaan. Kuva: Kaj Nyman potentiaali, mutta käytännössä lypsylehmä korkean tuotannon vaiheessa pystyy lisäämään maidontuotantoaan, jos ravintoaineiden määrää ja/tai tasapainoa maitoa erittävälle kudokselle utareessa voidaan parantaa. Lehmien vapaaehtoisen syönnin merkitystä ei voi liikaa korostaa. Syönti Kuva: Niko Nyrhinen Syönnin esteet pois Kun oivaltaa tämän vasteajattelun, lehmien vapaaehtoisen syönnin merkitystä ei voi liikaa korostaa. Ruokinnan suunnittelua voi jopa ajatella syönnin esteiden poistamisena. Ensimmäinen edellytys on se, että lehmille tarjotaan riittävästi rehua eli karkearehua tai seosrehua on jatkuvasti tarjolla. Vapaaseen karkearehuruokintaan perustuvat myös KarjaKompassin taustalla olevat, laajoihin tutkimusaineistoihin perustuvat kaavat. Vapaan karkearehuruokinnan voi myös ajatella tarkoittavan yksilöllistä ruokintaa, vaikka ruokinta suunnitellaan ja toteutetaan koko karjalle. Lehmä on oman ravinnontarpeensa paras asiantuntija ja rehua vapaasti saadessaan se pyrkii syöntiä säätelemällä täyttämään oman tarpeensa. Säilörehun syönti-indeksi kertoo nimensäkin mukaisesti sen, mikä on tietyn säilörehuerän suhteellinen syöntipotentiaali. Lisäksi se antaa vinkkejä siitä, mihin tekijöihin rehujen tuotannossa kannattaa ensisijaisesti vaikuttaa, jos rehun syöntipotentiaalia haluaa parantaa: D-arvoon ja käymislaatuun. 6 ItäMaito 2 / 2013

7 Rehuanalyysi syönti-indekseineen antaa rehuntekijälle palautetta siitä, miten eri osa-alueissa onnistuttiin: oliko korjuu sopivasti ajoitettu, lannoitus kohdallaan ja miten säilöntä onnistui. Syönti-indeksin vaihtelut näkyvät karjan tuotoksessa. Ruokinnansuunnittelulla niitä voidaan lieventää eli käytännössä lisätä väkirehuruokintaa, jos säilörehun syönti-indeksi on matala. Nykytilanne haltuun Ruokinnan suunnittelussa lähdetään nykytilan kartoituksesta päivälaskelman kautta. Siinä arvioidaan ruokinnan tämänhetkinen toteuma ja lasketaan lehmien vakioitu EKM-tuotos. Vakioitu maitotuotos asettaa eri ruokinnoilla olevat lehmät samalle viivalle eli kertoo, mikä lehmien maitotuotos olisi samalla ruokinnalla. Ruokinnanmuutokselle odotettavissa oleva vaste riippuu nykyruokinnasta. Tästä selkeä esimerkki on väkirehun määrä. Kun väkirehua lisätään, lehmän maitotuotos lisääntyy. Vaste riippuu kuitenkin lähtötilanteesta: hyvin pienillä väkirehumäärillä yhdellä lisäkilolla saadaan suurempi lisäys kuin suuria määriä käytettäessä. Taloudellinen optimi on usein eri kuin korkein saavutettavissa oleva tuotos. Optimi vai maksimi? Ruokinnan suunnittelun optimointiperusteen voi KarjaKompassissa valita useista vaihtoehdoista. Yleensä luontevin optimointiperuste on maitotuotto miinus rehukustannus. Rehuille käytetyt hinnat ovat äärimmäisen tärkeitä. Pienikin muutos hinnoissa voi muuttaa taloudellista optimia merkittävästi. Virheellisten hintojen käyttö tarkoittaa, että lupaus ruokinnan taloudellisesta tuloksesta ei toteudu laskelman mukaisena. Taloudellinen optimi on usein eri kuin korkein saavutettavissa oleva maitotuotos. Ruokinta Lisäksi eri tavoitteet voivat olla keskenään ristiriitaisia, kuten seuraava esimerkki valkuaisruokinnasta havainnollistaa: Maksimimaitotuotos saavutetaan usein varsin suurilla valkuaisrehujen käyttömäärillä ja taloudellinen optimi on jonkin verran matalampi. Jos optimoinnin perusteeksi otetaan mahdollisimman hyvä typen käytön tehokkuus maidontuotannossa, valkuaisen käyttö ruokinnassa jää paljon pienemmäksi ja selkeästi taloudellisen optimin alle. Lehmän tehtävä on muuntaa rehut maidoksi ja maidontuottajan tehtävä on tehdä siitä taloudellisesti kannattavaa. Jos tämä ei toteudu, tila luopuu lehmistä ja maidontuotannon monet paikallistalouteen, työllisyyteen ym. liittyvät hyödyt jäävät saavuttamatta. Myös ekosysteemipalvelut jäävät toteutumatta ja maito meidän kaikkien nautittavaksi lypsämättä. Lehmä osaa säädellä syöntinsä saadessaan vapaasti hyvää karkearehua. Kuva: Arja Rissanen ItäMaito 2 /

8 Teppo Toivasen tavoitteena on tuottaa taloudellisilla rehukustannuksilla mahdollisimman paljon maitoa. Onnistunut Minna Norismaa ProAgria Huippuosaaja ProAgria Pohjois-Karjala Kuvat Niko Nyrhinen ruokinta tuo maksimaalisesti Minna Norismaa on Toivasten yhteistyökumppani ruokinnan suunnittelussa. Tiedonhaluinen ja innokas Toivasen pariskunta on saanut hyviä tuloksia ruokintaneuvonnan avulla. Ensikot ovat aikaisempaa suurempia ja tuottavat enemmän maitoa. T eppo ja Anna Toivasen isännöimä Lehtorinnan maatila sijaitsee Rääkkylän kupeessa. Tilalla tehtiin sukupolvenvaihdos tämän vuoden alusta, sitä ennen maatilaa hoidettiin maatilayhtymänä Annan isän Veli Lätin kanssa. Perheen 5-vuotiaat kaksospojat Joona ja Aleksi, sekä 8-vuotias Jere, pitävät huolen, että äidillä on riittänyt huomioitavaa myös tuvan puolella. Maatilan vastuualueet ovat olleet selvät alusta asti. Teppo on vastannut navetasta ja Anna lasten ja kodin hoidosta. Navettatyöt tehdään yhdessä ja lisäksi tilalla on pitkäaikainen työntekijä, Petri Uusitalo. Halu oppia vie eteenpäin Teppo on kehittänyt vuosien varrella omaa osaamistaan ansiokkaasti. Viimeisin taidonnäyte on toimilupakurssilta. Teppo siementää lehmät erinomaisin tuloksin: siemennyksiä on tarvittu 1,55 yhtä poikimista kohden. Navetassa asustaa 44 lypsylehmää ja noin 50 nuorkarjan edustajaa. Sonnivasikat lähtevät terneinä jatkokasvatukseen. Vuonna 2000 rakennettuun pihattonavettaan on tehty pieniä korjauksia vuosien varrella. Parhaillaan meneillään olevassa laajennuksessa saadaan lisää lehmäpaikkoja sekä paremmat olosuhteet poikiville ja 8 ItäMaito 2 / 2013

9 Lehtorinnan tila zteppo ja Anna Toivanen z44 lehmän pihattonavetta, johon suunnitteilla laajennus znuorkarjaa 50 kpl zkeskituotos kg zyksi ulkopuolinen työntekijä euroja Rehuanalyysit kaiken pohjana Säilörehuista otetaan säännöllisesti Artturi-analyysit ja näiden perusteella valitaan täydennysrehut viljan ja säilörehun rinnalle. Olen ottanut raaka-aine- ja rehunäytteitä, joiden perusteella kysyn ProAgrian neuvojalta vinkit, mistä ja mitä täydennysrehuja kannattaa kysyä, Teppo kertoo. Vaihtoehdot kartoitetaan kaikilta alueen rehutehtailta. Valinnat tehdään tilan tavoitteiden ja säilörehun perusteella. Tilan tavoitteena on tuottaa taloudellisilla rehukustannuksilla mahdollisimman paljon maitoa. Eurot ratkaisevat niin tulo- kuin menopuolella. Minua kiinnostaa mitä laskelmien viimeisellä rivillä lukee, Teppo naurahtaa. Täydennysrehuvalintojen jälkeen kysyn tarjoukset rehuista ja annan hintatiedot neuvojalle. Hintatiedot ja tarjoukset pyydän yleensä pari kertaa vuodessa, ettei totuus unohtuisi. Kaikille ostorehuvaihtoehdoille lasketaan KarjaKompassi-ohjelmalla maitotuotto-rehukustannus euroa/lehmä/pv sekä muitakin talouden tunnuslukuja. Ohjelma huomioi kotoisen rehun ja täydennysrehujen yhdysvaikutukset ennustaen tulevan maitomäärän ja maidon pitoisuudet kaikille vaihtoehdoille, sekä laskee ruokinnan kokonaisvaltaisen taloudellisuuden. Rehuvertailulaskelmista selviävät mm. tuotosennusteet, rehukustannukset, ostorehukustannukset, maitotuotto-rehukustannukset vaihtoehdoittain ja paljon muuta hyödyllistä tietoa. Ruokinta Päätöksistä käytäntöön Rehuvertailujen pohjalta Teppo ja Anna ilmoittavat neuvojalle ostorehuvalintansa. Valitulle rehulle tehdään ruokinnan optimointi ja uusi ruokintasuunnitelma koko karjalle. Suunnitelmat lähetetään sähköpostilla eli toiminta on reaaliaikaista. Ruokinnan onnistumista seurataan kuukausitasolla Päivälaskelman avulla. Lähetän toteutuneen ruokinnan tietoja sähköpostilla Minnalle ja hän kommentoi, onko ruokinta kohdallaan vai tarvitaanko muutoksia. Eniten minua kiinnostaa, paljonko on maitotuotto-rehukustannus euroa/lehmä, sanailee Teppo. Tuotannon tuloksia katsotaan syvällisemmin pari kertaa vuodessa. Tapaamiset keskittyvät navettahavaintoihin ja etenkin nuorkarjan kasvua on seurattu elopainojen mittauksilla alusta saakka. Tavoitteena on terveet eläimet, jotka tuottavat maidon taloudellisesti ja järkevästi mm. työmäärän suhteen. Tavoitteellinen toiminta näkyy tilan tuloksissa. Viime vuonna keskituotos oli jo lähellä kymppitonnia. Vaikka säilörehun laatu kärsi kesän jatkuvista sateista ja tuotos notkahti, ruokinta oli silti taloudellista. Säilörehun laatuun on tänä kesänä panostettu entistä enemmän. Hapon menekkiä seurattiin tarkemmin. Huomasinkin, ettei happoa mennyt edellisinä kesinä tarpeeksi, kommentoi Teppo säilörehuanalyysin tuloksia. Asioita on pohdittu usealta eri kantilta. Tulevaisuudessa tavoitteena on parantaa satotasoa ja perustaa nurmet tehokkaalla ja tuottavalla tavalla. Tähän tarvitaan nurmiasiantuntijoiden apua sekä vinkkejä. Työllistävän kesän jälkeen on Toivaset palkitsevat itseään irtiotolla arjesta. Perhe suuntaa syyskauden päätteeksi Kanarian saarille. umpilehmille. Lypsylehmiä tulee olemaan noin 80. Suunnittelusta vastaa ProAgria Pohjois-Karjalan Soile Tervakangas. Kuluneena kesänä rakennettiin uusi rehusiilo ja lietesäiliö. Nykyisessä navetassa on vaikea toteuttaa umpilehmien ruokintaa siten, että ne olisivat terveempiä ja tuottavampia, Teppo Toivanen toteaa. Laajennuksen yhteydessä kiinteiden ikkunoiden tilalle tulee kenno- tai vastaavat ikkunat. Toivaset odottavat paremman ilmanlaadun näkyvän euroina maitotilissä. Anna ja Teppo Toivanen kehittävät tuotantoaan jatkuvasti. ItäMaito 2 /

10 Jouni Rantala Seosrehuruokinnan erityisasiantuntija ProAgria Pohjois-Savo Säilörehun laatu voidaan määrittää useammalla tavalla. Artturi-analyysin arvosana kertoo säilönnällisestä laadusta, D-arvo rehun sulavuudesta. Molempia tarvitaan. D-arvo kuntoon, rehueurot kotiin A rtturi-analyysi kertoo rehun säilönnällisen laadun kouluarvosanalla neljästä kymmeneen. Laatuarvosana ei kuitenkaan kerro kaikkea rehun ruokinnallisesta arvosta, joten sitä ei sinällään voida käyttää ruokinnansuunnittelun perustana. Tärkein ruokinnallinen mittariluku on D-arvo. D-arvo kuvastaa rehussa olevan sulavan orgaanisen aineen määrää, ja se ilmoitetaan grammoina kuiva-ainekiloa kohti. Nurmisäilörehun energiasisältö lasketaan yksinkertaisella kaavalla, kertomalla D-arvo luvulla 0,016. Mitä suurempi sulavuus, sitä enemmän säilörehu sisältää lypsylehmälle tärkeää energiaa. Heikon säilörehun energia-arvo on vain 9,6 MJ kuiva-ainekilossa, mutta erityisen hyvän jopa 11,8 MJ. Korkea D-arvo mahdollistaa myös suuremman syönnin. Heikkolaatuisen rehun sulaminen eläimessä on huomattavasti hitaampaa, ja siksi rehun syöntimäärä jää pienemmäksi. D-arvoltaan heikkoa säilörehua lehmä saattaa syödä vain 7 8 kuiva-ainekiloa päivässä, mutta loistavaa rehua jopa tuplaten, kiloa. Keskimääräinen suomalainen lehmä lypsää noin 30 kiloa maitoa päivässä. Tällaisen lehmän energiankulutus on 230 MJ vuorokaudessa. Loistavalla säilörehulla energiatarpeesta saadaan täytettyä jopa 70 prosenttia, mutta heikolla (D 620) vain Tuotantoneuvojat Eero Jokisaari ja Timo Mikkola ottamassa säilörehunäytteitä. Rehuanalyysi tehdään joka säilörehu erästä. Kaikki säilörehussa esiintyvät puutteet on korjattava väkirehulla, tai tyydyttävä heikompaan maitotuotokseen. kolmasosa. Hyvä säilörehu on siis erittäin merkittävä tekijä ruokintakustannusten sekä lehmien terveyden hallinnassa. Huonon rehun täydentäminen maksaa Puuttuva energia sekä puuttuva valkuainen täydennetään väkirehuilla. Hyvällä säilörehulla ruokinta voidaan optimoida mahdollisimman kannattavaksi, huonolla säilörehulla keskitytään vahinkojen minimointiin. Taloudellinen vahinko riippuu ostettavan väkirehun hinnasta. Syksyllä 2013 hintatrendi on lievästi laskeva, joten matala D-arvo on mahdollista korjata kohtuullisilla kustannuksilla. Kuva: Taina Voutilainen Lehmien pitää saada säilörehua vapaasti. 10 ItäMaito 2 / 2013

11 Ruokinta Kuva: Arja Rissanen Kolmen niiton korjuutaktiikka parantaa rehuerien laatua. rantaminen ei tunnu taloudellisesti merkittävältä asialta. Tehokkaampi korjuuketju saattaa maksaa vuodessa enemmän kuin mitä D-arvon paraneminen tilalle rahaa tuottaa. Karkearehuvaltaisempi ruokinta kuitenkin parantaa lehmien terveyttä ja lisää tuo- Jos D-arvot ovat välillä , täydennysrehun määrä ja laatu eivät muutu kovin merkittävästi, eri ruokintojen hintaero ei vaihtele kuin joitakin kymmeniä euroja/lehmä/vuosi. Heikoimmilla rehuilla hintaeroiksi saadaankin sitten jo euroa. Väkirehua kuluu paljon ja ainoastaan kalliimmat rehut ovat riittävän tehokkaita. D-arvon vaihtelun suora taloudellinen vaikutus keskimääräisellä 30 lehmän karjalla on siis muutamia tuhansia euroja/ vuosi. Sadalla lehmällä ero tekee jo pikkuauton verran euroja, ja kymmenessä vuodessa voitto on mukavankokoisen traktorin luokkaa. Lyhytnäköisesti ajatellen D-arvon patosvuosia. Lisäksi parempi koneistus varmistaa korjuun onnistumista. Näiden välillisesti vaikuttavien tekijöiden tuottojen arvioiminen on vaikeampaa. Miten parannan D-arvoa? Monella tilalla peltoala ja korjuukalusto asettavat rajat D-arvon parantamiselle. Alitehoisella kalustolla rehua ei saada korjattua täsmälleen oikeaan aikaan, tai suureen rehuomavaraisuuteen pyrkiminen pakottaa korjaamaan sadon hieman myöhässä. Suomalainen sää on myös arvaamaton, ja korjuuhetken saattavat sanella sateet tai niiden puute. D-arvo ensimmäisessä korjuussa noudattaa tarkasti lämpösumman kehitystä, joten korjuun aloitus pitää määrittää säätilan eikä kalenterin mukaan. Teoriassa kolmen niiton korjuutaktiikka parantaa rehuerien laatua ja tasoittaa laadun vaihtelua, etenkin jos heinälajikkeet on valittu sopivasti. Nadat ja uudet timoteilajikkeet sopivat hyvin. Ruokonadalle kolme korjuuta kesässä on ehdoton minimi. Huono tilanne syntyy, jos viljellään nopeita lajikkeita, mutta korjataan vain kahdesti ja liian myöhään. Hitailla lajikkeilla voi käydä päinvastoin, jolloin saadaan jopa liian hyvin sulavaa rehua. D-arvon parannusta hakevan kannattaa kirjoittaa Artturi-analyysin lähetteeseen täsmälleen oikeat lähtötiedot ja ottaa rehunäyte edustavasti ja oikein. Väärillä lähetteen tiedoilla saa väärät tulokset - virhe näkyy etenkin D-arvossa ja siitä laskettavassa energia-arvossa. Monet automaattilypsy- ja seosrehutilat, pyrkivät tietoisesti matalampiin D-arvoihin ensimmäisellä korjuukerralla. Seosrehutiloilla on aina mahdollisuus sekoittaa joka apesatsiin eri korjuukerran säilörehuja, joten rehuerien D-arvovaihtelut saadaan helposti tasoitettua. Automaattilypsyissä lypsykierto saadaan myös helpommin toimimaan, kun säilörehu ei ole äärimmäisen sulavaa. Näistä erikoistilanteista ei voi ottaa oppia perinteiseen erillisruokintaan. Olipa tilanne mikä tahansa, rehuanalyysiä ja ruokintasuunnitelmaa ei pidä unohtaa. Jos säilörehussa on jatkuvasti ongelmia, niin panostus peltopuolelle ja rehunsäilöntään tulee maksamaan itsensä nopeasti takaisin. Neuvoa kannattaa kysyä, jotta samat virheet eivät toistuisi vuodesta toiseen. ItäMaito 2 /

12 Teksti Raila Aaltonen Kuva Valio Oy Uudistuminen sydämen asiana Maito on aina viitoittanut Tiina Mattila-Sandholmin tietä. Hän on työskennellyt eläinlääkärinä, tutkijana ja tutkimusprofessorina. Valiolla hän vastaa yhtiön uudistumisesta ja tuoretuotteiden liiketoiminnasta ja liputtaa intohimoisesti luovuuden puolesta. Opiskeluaikoinaan Tiina Mattila-Sandholm hoiti lehmiä eläinlääkärin sijaisena. Hän muistaa saaneensa tiloilla aina lämpimän vastaanoton ja hyvän kohtelun. Myöhemmin hän teki väitöstyönsä utaretulehduksesta ja keräsi itse aineistoaan aamulypsyillä eri tiloilla. Mattila-Sandholm jatkoi maitotutkimustaan vielä tutkijana Australiassa. Suomeen palattuaan hänestä tuli VTT:n teollisen mikrobiologian professori. Valion palvelukseen hän tuli vuonna Olen kokenut yrityselämän aina kiinnostavaksi. VTT:llä vedin kymmenen vuotta monikansallisia EU-hankkeita, joissa probioottitutkimuksen osapuolina olivat kansainväliset meijerijätit. Kun sain mahdollisuuden tulla Valiolle, tunsin palaavani juurilleni maidontuotannon ja liike-elämän palvelukseen. Insinöörien maailmassa Otaniemen ainoa eläinlääkäri omaksui loogisen ja systemaattisen ajattelutavan, joka istuu hyvin nykyiseenkin tehtävään. Tyytyväisyys ei vie eteenpäin Miksi perinteikäs meijeriyhtiö pitää uudistumista niin tärkeänä, että sitä johtamaan tarvitaan värikäs, näkyvä ja vaativa tiedenainen? Koska Valion menestys perustuu maidon arvon maksimointiin, Mattila-Sandholm sanoo painokkaasti. Sekä prosessin että ihmisten kuuluu uudistua, jatkuvasti. Se tuo maidolle sen lisäarvon, jonka tuottamiseen Valio on sitoutunut. Menestys vaatii, että tuotteella on oltava riittävä potentiaali, sen on tarjottava kuluttajalle etua, josta hän hyötyy, ja lisäksi tuote on valmistettava kustannustehokkaasti. Tuoretuotteiden kuluttajaedusta, potentiaalista ja kilpailuedusta huolehtii Mattila- Sandholmin kanssa kahdeksan johtajaa, joista neljä on tulosyksikön vetäjiä. Taivaanrannan maalailu ei ole Valion juttu. Maidon arvon maksimointi edellyttää, että maitotuotto ja liikevaihto kasvavat jokaisena päivänä. Koskaan ei saa jäädä tyytyväisenä paikoilleen. Valio ajattelee itse Kilpailu maitomarkkinoilla on kovaa ja se on tullut jäädäkseen. Kansainvälisistä kilpailijoista pieninkin, Arla, on liikevaihdoltaan neljä kertaa Valiota suurempi. Valio ei voi menestyä muita jäljittelemällä, Mattila-Sandholm sanoo. Valio on itseajattelijayritys, ja on aina ollut sitä. Se on meidän DNA:ssa. Valiolla on osattu ennakoida monet asiat ja uskallettu lähteä uuteen ennen kilpailijoita. Liiketoimintaa on kantanut se merkittävä oivallus, että maidon voi erotella osiinsa ja yhdistellä uudella tavalla. Ensin herasta erotettiin maitosokeri ja proteiini, sitten maitosokeri opittiin ottamaan eroon maidostakin. Menestyksekäs Eila-tuoteperhe syntyi tämän tekniikan ansiosta. Uusia tekniikoita on patentoitu ahkerasti. Yksi uusimmista suojaa tekniikan, jolla Tiina Mattila-Sandholm kiittää Valion omistajia pitkäjänteisestä panostamisesta tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Sen ansiosta yhtiö pystyy uudistumaan ja kehittämään maitotuottoa. 12 ItäMaito 2 / 2013

13 Taivaanrannan maalailu ei ole Valion juttu. lehmänmaito muutetaan äidinmaidoksi. Maidon kaseiini, heraproteiini, laktoosi ja suola erotellaan toisistaan. Sitten maito kootaan uudelleen niin, että aineiden suhteet vastaavat äidinmaidon pitoisuuksia. Fraktiointi on myös PROFeel -tuo tesarjan takana. Suosittujen välipalojen ja juomien valkuaispitoisuutta on nostettu lisäämällä raaka-ainepohjaan herasta erotettua proteiinia. Patenttien lisäksi meillä on paljon piilevää tietoa. Osaaminen, jota emme jaa, voi liittyä tuotteen maun tai rakenteen hallintaan tai vaikkapa hapatteen kykyyn selvitä hengissä. Mattila-Sandholm antaa suuren arvon Valion omistajille, jotka ovat pitkäjänteisesti pitäneet yllä tutkimusta ja tuotekehitystä. Se on valtava viisaus, jota monet pörssiyritysten omistajat eivät ole tajunneet. Kuluttajan rakkaus kantaa Valio tuo vuosittain markkinoille noin 150 uutuutta. Saman verran huonosti myyviä ja kannattavuudessa hiipuvia tuotteita ve- detään pois. Kaikkiaan Valiolla on noin tuhat tuotenumeroa, eli valikoimasta uudistuu viitisentoista prosenttia. Uutuudet hinnoitellaan kannattavalle tasolle, joten tuotteiston uusiutuminen takaa, että kannattavuus ei hyydy. Puolet uutuuksista jatkaa valikoimassa vielä kahden vuoden jälkeen. Tuttu A+ -jogurtti on esimerkki vanhasta, mutta kannattavasta tuotteesta. Jotkut rakkaudet kestää. Uutuuksien kokeilu on sattuman kauppaa, ei kuluttaja kaupassa paljon pohdi valintojaan. Mutta kun kuluttaja tarttuu tuotteeseen, hänen pitää rakastua siihen ja pysyä sitten uskollisena, Mattila-Sandholm sanoo. A+ -tuotteet lanseerattiin 30 vuotta sitten, ja brändi porskuttaa yhä. Matkan varrella tuotteen makua ja rakennetta on parannettu ja mahdollistettu lisäaineettomuus ja laktoosittomuus. Hyvä tuote auttaa arjessa Kuluttajaetu on maidon lisäarvon kannalta tärkeä käsite. Tiina Mattila-Sandholmin mukaan se vaihtelee eri tuotteilla ja tilanteissa. Kuluttaja saa edun, kun tuote ratkaisee hänen arjen ongelmansa. Toisissa tilanteissa katsotaan hintaa, toisissa ei. Kun ihminen nappaa maitohyllystä mukaan välipalajuoman, puhutaan eri edusta kuin silloin, kun hän ostaa perheelle maitoa. Mattila-Sandholmin mukaan kuluttajaa kannattaa kuunnella ja tutkiskella, mutta hän muistuttaa, että kuluttajakyselyt eivät kerro totuutta. Ihmiset eivät välttämättä toimi kaupassa siten kuin vastaavat kyselyyn. Kuluttajat tarvitsevat paljon eri asioita: perheet käyttävät erilaisia tuotteita kuin sinkut, arkena ostetaan eri tuotteita kuin viikonloppuna, nuorten ja iäkkäämpien mieltymykset eroavat. Näitä on osattava lukea, Mattila-Sandholm linjaa. Trendit tulevat ja menevät. Tuotteiden maku ja turvallisuus säilyvät, ne ovat Valion ydinarvoja. ItäMaito 2 /

14 Maidon hyvä laatu on sekä meijerin että tuottajan etu. Arja Rissanen vetää itämaidon neuvontatiimiä. Kuva: Hillevi Sihvonen Neuvonta on tärkeä lenkki maitoketjussa Teksti Eeva-Kaisa Pulkka Meijerin oma neuvonta on olennainen osa suomalaista maidon laatua. Erinomaisesta laadusta ei kannata tinkiä ja sen tuottamisessa meijeri haluaa tukea tuottajia neuvonnan kautta. Meijerin neuvonnan olemassaolon tarkoitus ja oikeutus lähtee siitä, että se on tilojen tukena varmistamassa maidon laatua. Siinä tehtävässä se on ollut, on ja tulee olemaan äärimmäisen tärkeässä roolissa, linjaa ItäMaidon toimitusjohtaja Ilpo Lukkarinen. Lukkarinen heittää ilmaan ajatusleikin, voisiko meijeri toimia ilman omaa neuvontaa. Vastaukseksi hän antaa nopean ein ja perustelee sitä esimerkillä. Äärimmillään ilman meijerin neuvontaa, tilalle vain ongelmien ilmaantuessa ilmoitettaisiin, ettei maitoa enää haeta. Ehkä pyydettäisiin lähettämään maitonäyte, kun tila uskoo ongelmansa ratkaisseensa. Neuvonnan tavoitteena on, ettei maidon laatuun liittyviä palokuntahommia juurikaan olisi, vaan työ olisi ennaltaehkäisevää. Koska kyseessä on herkästi pilaantuva, hyvinkin pitkälle jalostettujen elintarvikkeiden raaka-aine, ei Lukkarinen usko Kuva: Taina Voutilainen Ilpo Lukkarisen mukaan erikoisneuvonta täydentää osuuskunnan omaa neuvontatyötä. yhdenkään tilan voivan sanoa, ettei ikinä tarvitse meijerin neuvontaa. Maidon laadun on oltava erinomainen ja sen tuottamisessa kuka tahansa voi kohdata ongelmia, joihin tarvitsee apua. Mielikuvalaatu korostuu ItäMaidon neuvonta keskittyy lypsyyn, lypsylaitteiden pesuun, lehmän lähiympäristön kehittämiseen ja toiminnallisuuteen, säilörehun tekoon sekä säilörehuruokintaan. Nämä ovat neuvonnalle tärkeitä asioita meijerin näkökulmasta, niitä haluamme kehittää ennalta, ei vasta ongelmien ilmetessä, Lukkarinen sanoo. Varsinkin säilörehua Lukkarinen pitää hyvin keskeisenä maidontuotannossa, miten se tehdään ja miten se säilyy. Siellä on vielä paljon tehtävissä ja saavutettavissa, myös taloudellisessa mielessä, hän uskoo. Toisaalta pelkkä maidon tekninen laatu ei riitä, kun kuluttajien kontaktit lehmiin, maitotiloihin ja ennen kaikkea maidontuo- 14 ItäMaito 2 / 2013

15 tantoon elinkeinona koko ajan vähenevät. Mielikuvalaatu, se mille asiat kuluttajien mielessä näyttävät, korostuu. Mielikuvalaadun suhteen neuvonnalla on tulevaisuudessa kasvava rooli. Neuvonta ei suoraan ole muokkaamassa mielikuvia, vaan tekee konkreettista työtä tilojen kanssa. Erityisesti lehmän lähiympäristö, sen vaikutus eläimen hyvinvointiin ja toisaalta toiminnallisuuteen hoitajan kannalta, ovat mielikuvalaatuun vaikuttavia tekijöitä. Neuvonta aina käytettävissä Neuvonnan resurssit eivät ole ItäMaidolla suuret, viisi neuvojaa ja maitotilaa, joten kaikkiin tuottajiin ei ennätetä säännöllisesti olla yhteydessä, vaikka haluja olisi. Lukkarinen toivookin tuottajien olevan itse aktiivisia neuvojien suuntaan. Kynnys ei ole korkea, olemme varmasti käytettävissä, jos tuottaja ottaa meihin yhteyttä, hän painottaa. Toki on Valioryhmän ulkopuolisia meijereitä, joilla on kaksi neuvojaa 150 tuottajaa kohti, mutta ItäMaidossa se tarkoittaisi lähes neljääkymmentä neuvojaa. Tällaisella joukolla pystyttäisiin kyllä pitämään kontaktia tuottajiin aivan eri tavalla kuin nyt, mutta Lukkarinen uskoo, et teivät tuottajat edes halua yhteisillä varoilla tuotetulta neuvonnalta pelkästään jatkuvaa yhteydenpitoa. Neuvonnan pitää synnyttää tuottajia ja kokonaisuutta hyödyttävää aitoa lisäarvoa. ItäMaidon neuvonta on tuottajille maksutonta. Ja maksuttomana se halutaan säilyttää, koska neuvonnan tavoitteet maidon laadun varmistamiseksi ovat tärkeitä. Vuodenvaihteessa kaksi neuvojaa jää eläkkeelle ja heidän työtään jatkamaan Itä- Maito hakee yhtä uutta tuotantoneuvojaa sekä kehittämisneuvojaa. Jälkimmäisen työnä on olla isompaa tai pienempää investointia tai tuotannon kehittämistä suunnittelevien tilojen käytettävissä. Haluamme olla tukemassa ja kannustamassa tiloja, olipa kyseessä yhden parsipaikan lisäys tai uusi navetta, Lukkarinen sanoo. Kehittämisneuvoja on tilalle keskustelija, ulkopuolisen näkemyksen tuoja meijerin puolelta. Kun neuvonnassa mennään syvemmälle esimerkiksi rakentamisessa, jalostuksessa tai karjan terveydessä, tarvitaan muiden neuvontajärjestöjen, jalostusyritysten tai eläinlääkärien tietämystä. Näiden kaikkien kanssa ItäMaito tekee koko ajan eriasteista yhteistyötä. ItäMaidon neuvontaa tehdään yhdessä Valion kanssa, jonka asiantuntijat ovat sekä tilojen että osuuskunnan neuvojien käytössä. Laura tuli neuvontatiimiin zitämaidon neuvontatiimiin haettiin uusia vahvistuksia, kun kaksi konkaria jää oloneuvoksen päiville. Tuotantoneuvojan tehtävään Pohjois-Savoon ja Pohjois-Pohjanmaalle valittiin agrologi AMK Laura Parmainen Iisalmesta. Laura sai kosketuksen maidontuotantoon jo lapsuudessaan suomussalmelaisella maitotilalla. Viisilapsisen perheen keskimmäinen haki peruskoulun jälkeen maaseutuopistoon Peltosalmelle. Alan valinta oli selvä. Tälle alalle on vaan kasvanut, Laura toteaa. Maaseutuyrittäjäksi valmistuttuaan hän hakeutui opiskelemaan Savoniaan ja sai agrologi AMK:n paperit keväällä Pemolla samaan aikaan opiskelleen Heikin silmät jäivät kiinni puheliaaseen ja sanavalmiiseen tyttöön, ja hääkellot soivat parille puolitoista vuotta sitten. Yhteinen koti löytyi Iisalmen Huotarista. Neuvonta Kuva: arja rissanen Laura Parmainen aloitti ItäMaidon neuvojana lokakuussa. Hänen erikoistumisalueensa on lypsykoneet ja robotit. Iloisin mielin yhteistyöhön Lauralla on 23-vuotiaaksi monipuolinen työkokemus. Opiskelujen ohella hän teki lomitustöitä Ylä-Savossa, ja kun eteen tarjoutui vastaavan karjanhoitajan pesti Peltosalmella, hän tarttui siihen innolla. Samanaikaisesti hän piti opetustunteja kotieläintuotannosta. Vuoden verran Laura ehti olla karjamestarina iisalmelaisella maitotilalla, kunnes huomasi ItäMaidon hakevan tuotantoneuvojaa. Valiolaisuus kiinnosti, joten päätin hakea paikkaa sekä uusia haasteita elämään, kertoo Laura. Lokakuussa työt aloittanut Laura perehtyy parhaillaan tehtäviin ja alueeseen iloisella ja odottavaisella mielellä. Hänen erikoistumisalueensa on lypsykoneet ja robotit. Lypsyrobotit ovat tulleet tutuiksi niin lomituspaikoissa, koulutilalla kuin viimeisimmässä työpaikassa. Itseään täytyy pitää ajan tasalla robottien kehityksen kanssa. Toivon onnistuvani auttamaan maidontuottajia raakamaidon laadun pitämisessä hyvänä. Kun poikkeamia tulee mahdollisimman vähän, mielihyvää saa tuottajan lisäksi myös neuvoja. Tuottajilta Laura odottaa avoimuutta. Hän toivoo reippaita yhteydenottoja silloinkin, kun asia on vähemmän mukava. Ymmärrystäkin hän toivoo saavansa. Kaikkea ei voi tietää ja oppia hetkessä. Edeltäjäni oli kuitenkin yli 30 vuotta samoissa hommissa. Kesä ja syksy kuluivat pitkälti uuden kodin piha- ja puutarhahommissa, mutta Lauran tavoittaa usein myös lenkkipolulta juoksemassa tai hiihtämässä. Välillä hänestä on mukava rauhoittua kirjan ääreen tai kaivaa esiin ompelukone. Arja Rissanen ItäMaito 2 /

16 Mara-hankkeesta suuri apu rakentajille Teksti ja kuva Timo Mikkola Rauharannan navettainvestointi kolminkertaisti lehmien määrän, ja seuraava askel on jo ilmassa. ProAgrian Mara-hanke oli uuteen kokoluokkaan siirtyvälle maitotilayritykselle verraton apu. A hti Pussinen ja Merja Karjalainen tuottavat maitoa Rauharannan tilalla Vuolijoen Ojanperällä. Sukupolvenvaihdoksen aikaan vuonna 1998 tilalla oli Vanhassa navetassa oli lopulta 55 lehmää. Jo seuraavana vuonna pohdittiin uuden tuotantorakennuksen rakentamista, Laajennus vaatii paljon peltoa Uusi kahden robotin visiirinavetta valmistui tammikuun alussa 2012, jolloin 87 lehmää muutti uuteen kotiin. Tilalla oli erimutta päädyttiin peruskorjaamaan ja laajentamaan parsinavetta 40 lehmälle sekä hiehoille ja nuorkarjalle. Navetta kävi kuitenkin pian liian pieneksi. Vuonna 2006 otettiin suunnitteluasioissa yhteyttä Mara-hankkeen Esa Heikkiseen. Aluksi suunniteltiin yhden robotin navettaa, mutta jo seuraavalla tapaamisella päädyttiin kahden robotin yksikköön, jossa on varaus kolmannelle robotille. Ahti ja Merja korostavat Mara-hankkeen merkitystä oman investointinsa toteutumisessa. Samoin kiitosta saa maitotilaneuvoja Minna Tanner. Hankkeen retkillä selvisi monta isoa ratkaisua, kuten tehdäänkö visiiripöydät vai leveä pöytä navetan sisään, ja onko lypsyjärjestelmänä asemalypsy vai robotit. Myöhemmin tilakohtaista suunnitelmaa tarkasteltaessa tehtiin hienosäätöjä mm. eläinliikenteeseen, portteihin, oviin ja hoitokarsinoihin. Tilakohtainen pienryhmä kokoontui kolme kertaa. Siihen kuuluivat talonväen lisäksi Esa Heikkinen, suunnittelija Jouni Pitkäranta, hyvinvointieläinlääkäri Aila Rauatmaa, Minna Tanner ja meijerin tuotantoneuvoja Eero Jokisaari. Tilan saamien hyvien hankekokemusten myötä Ahti kutsuttiin myöhemmin Mara-hankkeen projektiryhmän puheenjohtajaksi kehittämään hankkeen palveluja edelleen. 16 ItäMaito 2 / 2013

17 Neuvonta Kuva: Esa Heikkinen Mara 2 pysyy investoivan tilan tukena myös navetan käyttöönotossa. Hanke päättyy ensi vuonna. Merja Karjalainen ja Ahti Pussinen käyttivät navettainvestoinnissaan Mara-hankkeen tukea. Kolme pienryhmätapaamista ja tutustumisretket antoivat arvokasta apua suunnitteluun. koisesti panostettu siihen, että parsipaikat saataisiin mahdollisimman nopeasti täyteen. Vanhassa navetassa oli loppusalla jo 55 lehmää, lisäksi rakennetussa kaarihallissa ja konehallissa oli kasvamassa ostettuja vasikoita ja nuorkarjaa. Tällä hetkellä lehmiä on 138. Nuorkarjaa (2 15 kk) on pidetty vanhassa navetassa. Ahti ja Merja ovat juuri ostaneet 11 kilometrin päästä toisen tilan navettoineen, joka mahdollistaa myöhemmin kolmannen robotin hankkimisen. Peltopinta-ala on kasvanut 40 hehtaarista nykyiseen 407 hehtaariin, joista omaa on 250 hehtaaria. Omista pelloista 30 hehtaaria on raivattu ja loput ostettu. Pellot ovat luomuviljelyssä, 90 hehtaaria viljalla ja loput nurmena. Seosrehu jaetaan apevaunulla visiiripöydille. Säilörehu on ollut toistaiseksi pyöröpaaleissa. Rehunäytteitä otetaan runsaasti sekoitetusta säilörehusta ennen jakeiden lisäystä. Tilalla on kaksi vakinaista palkattua työntekijää ja perheen neljä lasta ovat innolla töissä mukana. Töistä on ulkoistettu viljan kylvö, puinti ja jyvien säilöntä tuubiin. Hankkeet vauhdittaneet investointeja Kainuussa zproagria Kainuun hallinnoimilla maatalouden rakennushankkeilla on näyttöä saavutuksistaan. Reilun kymmenen hankevuoden aikana 150 maitotilaa on ollut mukana tavalla tai toisella. Navetoita on peruskorjattu ja laajennettu, ja kokonaan uusia on rakennettu noin 50 kappaletta. Tällä hetkellä investointisuunnitelmia on noin 25 tilalla. Ensimmäinen hanke, Rakentajatiimi, toimi vuosina ja jatkui Rakentajatiimi kakkosena vuoden 2007 loppuun. Seuraavat hankkeet, Mara 1 ja Mara 2, ovat olleet koulutushankkeita, jotka ovat mahdollistaneet tilakohtaisen neuvonnan. Kaikkien hankkeiden projektipäällikkönä on toiminut ansiokkaasti rakennusmestari Esa Heikkinen. Investointiprosessi alkaa yrityskohtaisella koulutuksella ja ohjauksella sekä esiselvityksellä, Esa Heikkinen kertoo. Ensimmäinen tilakäynti tehdään yleensä alueen meijerin tuotantoneuvojan kanssa. Mahdollisimman aikaisessa vaiheessa mukaan tulevat ProAgrian taloussuunnittelija ja alueen maitotilaneuvoja. Myös hyvinvointieläinlääkäri ja kunnan maataloussihteeri sekä ely-keskuksen investointeja käsittelevät henkilöt ovat tiiviisti mukana. Hankkeen yhtenä tehtävänä on järjestää rakennusinvestointiin liittyvää koulutusta valtakunnan huippuasiantuntijoiden avulla. Navettaretket erilaisiin uusiin ja vähän vanhempiinkin kohteisiin vahvistavat tulevien investoijien mielipiteitä siitä, millaisen navetan he itse haluavat. Retkillä yrittäjät pääsevät keskustelemaan erilaisista rehun jakelun, ruokinnan, lannanpoiston, eläinliikenteen ratkaisuista, joita sitten tilakohtaisessa esiselvityksessä käydään läpi. Rakennussuunnittelijoiden valinnasta investoijat päättävät itsenäisesti. Mara 2:ssa uutuutena on rakennuksen käyttöönoton neuvonta, jossa ovat mukana hankevetäjä, eläinlääkäri, maitotilaneuvoja ja meijerin neuvoja. Hanke päättyy vuoden 2014 lopussa. Olisi tärkeää, että rakentamishanke jatkuisi, Esa Heikkinen sanoo. Hän kiittää Kainuun ely-keskusta, joka on mahdollistanut hankkeen joustavan toiminnan tilojen tarpeiden mukaisesti. Timo Mikkola ItäMaito 2 /

18 ? Vaalivuosi alkamassa Osuuskunta ItäMaidon ensimmäinen nelivuotiskausi lähestyy loppuaan. Uusi edustajisto valitaan ensi vuonna. Sääntöjen mukaisesti edustajistoon valitaan yksi edustaja alkavaa 50 maidontuottajaa kohti toiminta-kaudelle Teksti Taina Voutilainen O suuskunta ItäMaidon sääntöjen mukaan osuuskunnan jäsenten päätösvaltaa käyttää jäsenten keskuudesta äänestysalueittain valittu edustajisto. Edustajiston vaali toimitetaan joka neljäs vuosi tammikuun 1. päivän ja maaliskuun 15. päivän välisenä aikana. Vaalin toimittamista varten osuuskunnan hallitus asettaa vaalilautakunnan, jossa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja enintään viisi jäsentä. Osuuskunnan alue jaetaan äänestysalueisiin, jotka muodostuvat pääsääntöisesti kuntakohtaisesti. Äänestysalueella tuottajien muodostamat ns. valitsijayhdistykset asettavat ehdokkaat. Viime vaaleissa valitsijayhdistysten muodostamiseen saatiin yhteistyöapua alueen MTK-liitoilta ja paikallisyhdis-tyksiltä. Yhteistyön toivoisi jatkuvan tulevissakin vaaleissa. Vaalissa on käytössä suhteellinen vaalitapa ja se toimitetaan postiäänestyksenä. ItäMaito on osuuskunta, jonka omistavat alueen maidontuottajat. Heistä muodostuu myös osuuskunnan hallinto, joka päättää merkittävistä asioista, mm. maidon tuottajahinnasta, tuottajapalveluista ja ItäMaidolle tärkeästä myymälätoiminnasta. Kunkin valiolaisen osuuskunnan edustajisto valitsee osuuskunnan hallituksen, joka puolestaan valitsee edustajat Valion hallintoneuvostoon. Riittävä ehdokasmäärä tekee vaalista mielenkiintoisen, vaikuttaa äänestysaktiivisuuteen ja auttaa jäseniä valitsemaan edustajistoon parhaat ja aktiiviset, osuuskunnan toimintaperiaatteisiin sitoutuneet jäsenet. Vaalikirjeiden tultua tammikuussa 2014 osallistu vaalin toteuttamiseen! Asetu rohkeasti ehdolle, jotta vaaliin saadaan paljon hyviä ehdokkaita, tai ole mukana valitsijayhdistyksessä asettamassa muita ehdolle. Tavoittelemme jälleen korkeaa äänestysaktiivisuutta viime vaalien tapaan, jolloin äänestysprosentti oli 57,5. Miten ehdolle? zvähintään viisi saman äänestysalueen jäsentä voi yhteisesti allekirjoittamallaan ehdokaslistalla asettaa edustajistoon ehdokkaiksi vähintään kaksi henkilöä ja enintään kolme kertaa sen määrän henkilöitä kuin äänestysalueesta valitaan edustajia. Samaa henkilö saa olla ehdokkaana vain yhdessä ehdokaslistassa. Kuka saa äänestää? zvaalissa vaalikelpoinen on vähintään 18 vuotta ja enintään 62 vuotta täyttänyt, osuuskunnalle säännöllisesti maitoa toimittava osuuskunnan jäsen, joka on hyväksytty jäseneksi ennen vaalivuoden tammikuun 1. päivää. Vaalikelpoisen jäsenen koti- tai asuinpaikan tulee olla osuuskunnan toimintaalueella, mutta hän ei saa olla osuuskunnan palveluksessa eikä osuuskunnan hallituksen jäsen. Vaalikelpoinen on lisäksi vaihtoehtoisesti edellä mainitun henkilön avio-, rekisteröity- tai avopuoliso ja heidän lapsensa tai ottolapsensa taikka jäsenenä olevan jakamattoman kuolinpesän, yhtymän tahi muun yhteisön karjataloudesta vastaava henkilö samoin edellytyksin. 18 ItäMaito 2 / 2013

19 Edustajisto on vaikuttamisen paikka O suuskunta ItäMaidossa kaikki tuottajat ovat olleet alusta pitäen itämaitolaisia ja keskustelu on ollut avointa. Kustannustehokkaasti toimien ItäMaito luo omalta osaltaan edellytyksiä kannattavalle maidontuotannolle Itä-Suomessa, toteavat ensimmäiseen edustajistoon valitut Pasi Pulkkinen, Mirja Koutonen ja Hannu Gröhn. He vastaavat toimituksen esittämiin kysymyksiin ja muistuttavat jokaisen maidontuottajan tärkeästä roolista suomalaisessa ruokahuollossa. Hallinnossa pääsee tutustumaan osuuskunnan toimintaan ja porukkaan, joka kokouksissaan ei päästä helpolla sen enempää omaa hallitusta, omaa toimitusjohtajaa kuin Valion toimitusjohtajaakaan. ItäMaito tutuksi Kysymykset 1. Missä asioissa ItäMaito on mielestäsi onnistunut? 2. Mitkä ovat ItäMaidon hallinnon tärkeimmät lähiajan haasteet? 3. Miten näet osuustoiminnallisen maitoketjun kilpailuedut? 4. Mitä koet itse saaneesi osuuskunnan luottamustehtävissä toimiessasi? Kuva: Taina Voutilainen Tasavertaisuus on pitänyt maitokentän yhtenäisenä zpasi Pulkkinen, Juva zpuoliso Sirpa, kolme aikuista lasta zyhden robotin makuuparsipihatto zidän Maidon edustajiston jäsen 1990-luvulla ja ItäMaidon edustajiston jäsen zitämaidon edustajiston puheenjohtaja Työ osuuskunnan edustajistossa on ollut Pasi Pulkkiselle antoisaa ja opettavista. 1 Viidestä fuusioituneesta osuuskunnasta hitsautui nopeasti yksi ja yhtenäinen osuuskunta. Tuottajan näkökulmasta palvelu ja toiminta ovat korkeatasoisia ja jopa parantuneet. Uskon, että henkilökunta joutui varsinkin alkuvaiheessa oppimaan uutta, mutta haasteista selvittiin. Osuuskunnan toiminta kestää vertailun. Siitä kertovat jälkitili ja sen maksuaikataulu, kilpailukykyinen tuottajapalvelupaketti ja vahva ja kustannustehokas kaupallinen toiminta. Itäsuomalaisen tuottajan ääni kyllä kuuluu onnistuneesti ItäMaidon edustajien kautta myös Valion johdossa. 2 3 Suurin tulevaisuuden haaste on jäsenistön suhde osuuskuntaan. Palaute pitää saada kulkemaan sujuvasti molempiin suuntiin. Valiolaisen maitokentän tärkein lähtökohta, osuustoiminnallisuus, ei välttämättä ole tuttu kaikille jäsenille. Vahva sitoutuminen ja jäsenten tasavertaisuus on pitänyt Suomessa maitokentän yhtenäisenä ja kilpailukykyisenä. 4 Kauteni osuuskuntien edustajistoissa puheenjohtajana ovat osuneet erittäin mielenkiintoisiin tilanteisiin. Ensimmäisellä kaudella tiiviiden neuvottelujen seurauksena syntyi Suomen suurin maidonhankintaosuuskunta, uusi ja energinen toimija maitomarkkinoille. Saamani opin lisäksi olen tutustunut uusiin ihmisiin ja saanut uusia ystäviä, myös naapuriosuuskunnista. Osuuskuntien hallitusten työskentelyyn olen saanut osallistua. Varsinkin ItäMaidon toimintatapa ja -kulttuuri ovat antoisia ja opettavaisia. ItäMaito 2 /

20 ItäMaito tutuksi Kuva: Hannu Koutonen Kysymykset 1. Missä asioissa ItäMaito on mielestäsi onnistunut? 2. Mitkä ovat ItäMaidon hallinnon tärkeimmät lähiajan haasteet? 3. Miten näet osuustoiminnallisen maitoketjun kilpailuedut? 4. Mitä koet itse saaneesi osuuskunnan luottamustehtävissä toimiessasi? Mirja Koutoselle luottamustehtävät antavat näköalapaikan koko maitoketjun toimintaan. Ketterä taloushallinto tuottaa nopeasti tietoa zmirja Koutonen, Rautavaara zpuoliso Hannu, kaksi aikuistuvaa lasta z30 lehmän lypsyasemapihatto zpeltoa 44 hehtaaria, luomussa zalueosuuskunta Promilkin edustajistossa vv Nilsiän Osuusmeijerin hallituksessa vv zitämaidon edustajiston varapuheenjohtaja 1 ItäMaito on kunnostautunut itäsuomalaisen yhteistyön vaalijana ja yhtenäisten toimintojen kehittäjänä. Maidontuottajan etu on ykkösasia. Valion suurimpana omistajana ItäMaito on myös merkittävä valtakunnallinen toimija maitokentässä. Maatalouskaupan kehittymisessä ItäMaito on hyvällä tiellä. Myyntivoittoa tavoittelemattoman kauppatoiminnan kasvu on osoittanut myymäläverkoston tarpeellisuuden laajalla toimialueellamme. Meijerimyymälä voi olla paikkakunnalla kilpailun ylläpitäjä tai jopa ainoa maataloustarvikekauppa. ItäMaidon taloushallinto tuottaa ketterästi hallitukselle ajantasaista tulostietoa. Osuuskunnan jäsenille tiedotetaan jo tammikuussa edellisen vuoden tuloksesta, ja jälkitili maksetaan tammikuun tilityksen yhteydessä helmikuussa. Nopeinta mahdollista toimintaa! Yksittäisistä onnistumisista haluan mainita ItäMaidon konsernirakenteen purkamisen. Kesällä 2012 toteutuneessa KM-yhtymän myynnissä myös edustajiston jäsenillä oli merkittävä rooli. 2 Tärkein ItäMaidon toimintaan vaikuttava tekijä on jäsentilojen maidontuotannon kehittyminen. ItäMaidon täytyy omalta osaltaan kaikissa toiminnoissaan tukea ja kehittää jäsentilojensa maidontuotantoa: tuottajien lukumäärä vähenee noin kuusi prosenttia vuodessa. Kaiken kokoisilla tiloilla tuottajien ja eläinten hyvinvointiin liittyvät investoinnit ja kehityspolut ovat tärkeitä. Myös uusia yrittäjiä on kannustettava alalle. Uuden kehittämisneuvojan myötä ItäMaidossa panostetaan näihin asioihin entistä enemmän. Maatalouskaupassa haasteena tulee olemaan kannattavan toiminnan ylläpitäminen eri paikkakunnilla tuottajamäärän vähentyessä. Myös lisääntyvä nettikauppa haastaa perinteisen kaupankäynnin. Viiden osuuskunnan perintönä ItäMaito omistaa paljon tarpeettomia kiinteistöjä, joita on pyrittävä realisoimaan kannattavasti. Tilasäiliöpalvelut ovat hyvällä tiellä kohti kustannustehokasta toimintaa. Haasteena ovat toimintaalueen pitkät välimatkat ja uusien kylmäainekoulutettujen asentajien rekrytointi. 3 Meille valiolaisille maidontuottajille ja Osuuskunta Itä- Maidon omistajajäsenille ykkösasia on se, että maito on tuottajien omissa käsissä tilalta kauppaan. Valion yksinomainen tehtävä on oman maidon arvon maksimointi. Vahvan tuotekehityksen tuloksena syntyvät merkkituotteet antavat maidollemme arvon, josta kuluttajat ovat valmiita maksamaan. Lisäksi tehokas tuotanto ja omissa käsissä oleva jakelu turvaavat vakaan hinnan hyvälle raaka-aineelle. Osuustoiminnan keskeinen periaate, jäsenten yhdenvertaisuus, takaa sen, että maito haetaan kaikilta jäsentiloilta samoilla perusteilla kaikkina aikoina. Kaikki nämä seikat ovat olleet takaamassa meille viime vuosien markkinamyllerryksissä selkeästi muuta Eurooppaa korkeamman maidon tuottajahinnan. 4 Osuuskunnan luottamustehtävät antavat näköalapaikan koko maitoketjun toimintaan. Työ on tavallaan vasta puoliksi tehty, kun maito on tilasäiliössä. Viimeinen silaus saadaan siinä vaiheessa, kun kuluttaja valitsee ostoskoriinsa maidostamme jalostetun tuotteen ja on tyytyväinen siihen. Tuottajaosuuskunnassa toimiminen on hyvin palkitsevaa ja avointa. Ajan tasalla olevaa tietoa on tarjolla kaikille osuuskunnan jäsenille. Hallinnon kautta vaikuttamisen kanavat ovat aina auki. 20 ItäMaito 2 / 2013

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2015 Syötekeskus 2015 Mietteitä

Lisätiedot

- Enemmän tuottoa ruokinnalla

- Enemmän tuottoa ruokinnalla KarjaKompassilla suunta maitotiloille - Enemmän tuottoa ruokinnalla Nurmiseminaari 2012 KarjaKompassi menu Minne päin KarjaKompassi näyttää? Miten KarjaKompassi tehostaa säilörehun hyödyntämistä? Mitä

Lisätiedot

Opintomatka 10-12.4.2013 Vuokatti

Opintomatka 10-12.4.2013 Vuokatti Matkaraportti Opintomatka 10-12.4.2013 Vuokatti 10.4.2013 Matkalle lähdettiin Taipaleen Pasin täydellä pikkubussilla 17 hengen voimin. Mukana oli 15 maidontuottajaa, Jari Korva Pohjolan Maidolta ja Timo

Lisätiedot

Valio ja maidonhankinta

Valio ja maidonhankinta Valio ja maidonhankinta Reima Luomala 24.4.2012 Valio Oy 3.4.2012 Alkutuotanto 1 Valio Oy Suomen suurin maidonjalostaja Perustettu 1905 Omistajat Valio Oy:n omistaa 18 osuuskuntaa. Valioryhmään niistä

Lisätiedot

Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset

Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset Mikko J. Korhonen Valio alkutuotanto Valio Oy 3.4.2012 Alkutuotanto 1 Artturi analysoi Nurmen raaka-ainenäytteet Nurmen korjuuaikanäytteet Nurmisäilörehut Heinät

Lisätiedot

Enemmän lähiruokaa julkisiin keittiöihin. Toimitusjohtaja Kari Aakula

Enemmän lähiruokaa julkisiin keittiöihin. Toimitusjohtaja Kari Aakula Enemmän lähiruokaa julkisiin keittiöihin Tampere 26.5.211 Toimitusjohtaja Kari Aakula Valio Oy 27.5.211 1 Valio Oy:n hankintaosuuskunnat 1.1.21 1. Evijärven Osm. 2. Härmän Seudun Osm. 7 3. Osk. ItäMaito

Lisätiedot

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin Mikko J. Korhonen Valio Pohjois-Suomi on maitoaluetta 22 % Maitomäärä nousussa 500000 Pohjois-Suomi 495000 490000 485000 480000 475000 470000

Lisätiedot

Neuvonnan uudistukset 2012 ja sen tuomat tulokset

Neuvonnan uudistukset 2012 ja sen tuomat tulokset Neuvonnan uudistukset 2012 ja sen tuomat tulokset Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 11.1.2013 KASVU TOIMINTA TUOTTO Maaseutuneuvonnan vastaava, kotieläinagronomi Virpi Huotari ProAgria Oulu ry Esityksen sisältö

Lisätiedot

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Tulosseminaari 24.4.2013 Minna Norismaa Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja- Lypsylehmien ruokinta, hyvinvointi ja terveys ProAgria Pohjois-Karjala

Lisätiedot

Osuustoiminta maitoketjussa ja maidontuotannon merkitys Etelä Karjalalle. Päivi Ylä Outinen 27.09.2011

Osuustoiminta maitoketjussa ja maidontuotannon merkitys Etelä Karjalalle. Päivi Ylä Outinen 27.09.2011 Osuustoiminta maitoketjussa ja maidontuotannon merkitys Etelä Karjalalle Päivi Ylä Outinen Osuuskunta Tuottajain Maito 27.09.2011 Osuuskunta Tuottajain Maito 27.9.2011 Valion tehtäväja arvot Tehtävä: ä

Lisätiedot

Rehuanalyysiesimerkkejä

Rehuanalyysiesimerkkejä Rehuanalyysiesimerkkejä Rehun laatu on monen tekijän summa! Vaikka korjuuajan ajoitus onnistuu täydellisesti, myös säilöntään on syytä keskittyä. Virhekäymiset lisäävät säilönnästä johtuvaa hävikkiä ja

Lisätiedot

Maidontuotannon kannattavuus ja näkymät elintarviketeollisuuden näkökulmasta. Kari Piironen ItäMaidon hallituksen pj.

Maidontuotannon kannattavuus ja näkymät elintarviketeollisuuden näkökulmasta. Kari Piironen ItäMaidon hallituksen pj. Maidontuotannon kannattavuus ja näkymät elintarviketeollisuuden näkökulmasta Kari Piironen ItäMaidon hallituksen pj. 1 Paltamo 18.11.2010 Omistajastrategia Tehtävä: Valiolaisten maidontuottajien elinkeinon

Lisätiedot

+1,5 litraa. lypsylehmää kohden päivässä. Lue lisää suomenrehu.fi

+1,5 litraa. lypsylehmää kohden päivässä. Lue lisää suomenrehu.fi +1,5 litraa lypsylehmää kohden päivässä MAITOVAKUUTUS Lue lisää suomenrehu.fi MaitoPro-konseptilla kohti tulosta Suomen Rehu on kehittänyt uuden ruokintakonseptin takaamaan tehokkaamman maidontuotannon

Lisätiedot

KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS

KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS 1. Vähän tilan historiasta ja menneisyydestä 2. Kehityksen ja rakentamisen vaiheita menneestä nykypäivään 3. Valitut ratkaisut ja niiden

Lisätiedot

Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010

Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Luomumaitoa Muuruvedeltä 2 10.8.2010 M.Pentikäinen Luomumaitoa Muuruvedeltä

Lisätiedot

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta.

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta. Toimivia ruokintaratkaisuja Krono-rehuilla Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta. Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top, Krono 135 Top ja Huippu-Krossi

Lisätiedot

Onnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden

Onnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden 6.9.2013 Minna Norismaa ProAgria Pohjois-Karjala Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja lypsylehmien ruokinta, terveys ja hyvinvointi p. 040 3012431, minna.norismaa@proagria.fi (Kuvat M.Norismaa ellei

Lisätiedot

Ruokinnan teemavuosi

Ruokinnan teemavuosi Ruokinnan teemavuosi Ruokinnan teemavuosi Lisää maitoeuroja Halutaan säilyttää hyvä maitomäärä ja sen tasaisuus Rehukustannukset kohoavat, mutta maidon hinta on hyvällä tasolla hyvä maitotuotos kannattaa

Lisätiedot

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti

Lisätiedot

Palkokasvit lypsylehmien rehuna

Palkokasvit lypsylehmien rehuna Palkokasvit lypsylehmien rehuna Härkäpapu ja sinilupiini väkirehuna Härkäpapu+vilja säilörehuna Kaisa Kuoppala MTT Maitovalmennus 4.9.2014 MTT Lehmäkoe MTT 2013 (Kuoppala ym. 2014 alustavia tuloksia) Sinilupiinia

Lisätiedot

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 19.12.2014 1 Tausta: poikimisen jälkeinen energiatase Ummessaolevan lehmän energiantarve noin 90 MJ

Lisätiedot

Lisää luomulihaa. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere

Lisää luomulihaa. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere Lisää luomulihaa Luomupäivä 14.11.2012 Tampere Luomueläintilastoja v. 2010 - lypsylehmiä 4809 - emolehmiä 10473 - lihanautoja 2525-0,24 lihanautaa / emolehmä v. 2011 - lypsylehmiä 5776 - emolehmiä 11865

Lisätiedot

Tankki täyteen kiitos!

Tankki täyteen kiitos! Tankki täyteen kiitos! Tutkitusti enemmän maitoa aidolla Pötsitehosteella Mainio-Krossi ja Aimo-Krossi -täysrehut Oiva-Krono Top ja Puhti-Krossi Top -puolitiivisteet Tehosta rehun reittiä valkuaispitoiseksi

Lisätiedot

USKALLANKO KEHITTÄÄ MAATILAANI. ProAgria Maito valmennus Helsinki 3.9.2015 Jarmo Keskinen ProAgria Etelä-Suomi ry. Investointipalvelut

USKALLANKO KEHITTÄÄ MAATILAANI. ProAgria Maito valmennus Helsinki 3.9.2015 Jarmo Keskinen ProAgria Etelä-Suomi ry. Investointipalvelut USKALLANKO KEHITTÄÄ MAATILAANI ProAgria Maito valmennus Helsinki 3.9.2015 Jarmo Keskinen ProAgria Etelä-Suomi ry. Investointipalvelut AJATTELE ISOSTI ETENE PIENESTI PIENIN ASKELIN EI KAADU LIUKKAALA =>

Lisätiedot

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma?

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Korjuuaikastrategiakokeiden tuloksia KARPE-hanke (MTT Maaninka ja MTT Ruukki) SLU (Röbäcksdalen ja Riddersberg) Kirsi Pakarinen MTT Maaninka 13.1.2012

Lisätiedot

Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan suunnittelussa

Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan suunnittelussa Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan 4.9.2014 ProAgria maito valmennus ProAgria Kainuu/kotieläinasiantuntijat: Eila, Jaana, Voitto, Minna ja Helena Tilastoja Kainuusta: Tuotosseurantatilat

Lisätiedot

Uudistuneet tuotosseurannan palvelut

Uudistuneet tuotosseurannan palvelut Uudistuneet tuotosseurannan palvelut Kunnon Jalostuskurssi! Katinkulta Vuokatti 24.3.2015 ProAgria Keskusten liitto Tuotosseurannan kehittämisprojekti projektipäällikkö Heli Wahlroos Tuotosseurannan tavoite

Lisätiedot

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu seosrehun raaka-aineena - lisää kuiva-aineen syöntiä yli 2 kg verrattuna yksinomaan nurmirehua karkearehuna käytettäessä - palkokasvit

Lisätiedot

Taloudenhallinta navettainvestoinnissa. Vesa Lapatto Savitaipale

Taloudenhallinta navettainvestoinnissa. Vesa Lapatto Savitaipale Taloudenhallinta navettainvestoinnissa Vesa Lapatto Savitaipale Mäkelän tila Yrittäjät Nina ja Vesa Lapatto Työntekijöitä 2 Pojat Juho ja Joonas Peltoa 118 ha Metsää 56 ha Lehmiä 170 nuorkarjaa 160 Lähtökohta

Lisätiedot

Nurmisäilörehun korjuuajan merkitys ruokinnansuunnittelussa

Nurmisäilörehun korjuuajan merkitys ruokinnansuunnittelussa Nurmisäilörehun korjuuajan merkitys ruokinnansuunnittelussa Auvo Sairanen 1) ja Marketta Rinne 2) 1) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Halolantie 31A, 71750 Maaninka, etunimi.sukunimi(at)mtt.fi

Lisätiedot

Laidunruokinnan käytännön toteuttaminen

Laidunruokinnan käytännön toteuttaminen Laidunruokinnan käytännön toteuttaminen Auvo Sairanen, MTT Maaninka Savonia AMK, Iisalmi 27.3.2012 2.4.2012 1 LAIDUN 1. Koetaan vaikeaksi 2. Arviointia 3. Laitumesta ei välttämättä analyysitarvetta 4.

Lisätiedot

Maidontuotannon kannattavuus

Maidontuotannon kannattavuus Maidontuotannon kannattavuus Timo Sipiläinen Helsingin yliopisto, Taloustieteen laitos Ratkaisuja rehuntuotannon kannattavuuteen ja kestävyyteen muuttuvassa ilmastossa Nivala 20.3.2013 Sipiläinen / Maidontuotannon

Lisätiedot

Herne lisää lehmien maitotuotosta

Herne lisää lehmien maitotuotosta Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 6 Herne lisää lehmien maitotuotosta Seppo Ahvenjärvi, Aila Vanhatalo ja Seija Jaakkola, MTT Märehtijät saavat herneestä hyvin valkuaistäydennystä silloin, kun

Lisätiedot

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Nurmesta uroiksi 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Enemmän satoa samalla rahalla Tiedätkö nurmiesi satotason? Oletko siihen tyytyväinen? Tiedätkö säilörehusi tuotantokustannuksen?

Lisätiedot

Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla?

Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla? Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla? Maatalouden tulevaisuusseminaari Farmi 2020 ja Vene hankkeet Kälviä 4.10.2011 Perttu Pyykkönen Teemat Miten viljelijä voi reagoida ja mihin itse voi vaikuttaa:

Lisätiedot

Rehuopas. isompi maitotili

Rehuopas. isompi maitotili Rehuopas Tutkitusti isompi maitotili RaisioAgro Benemilk rehuopas Uusi innovaatio tuottajan ja lehmien hyödyksi Raisioagron uudet Benemilk -rehut nostavat maitotuotosta ja kohentavat pitoisuuksia parantamalla

Lisätiedot

Vieläkö sitä säilörehua tutkitaan?

Vieläkö sitä säilörehua tutkitaan? Vieläkö sitä säilörehua tutkitaan? Menneisyyden helmet tulevaisuuden timantit 28.11.2014 Arja Seppälä, Sari Kajava, Kaisa Kuoppala, Päivi Mäntysaari, Annu Palmio, Marketta Rinne & Auvo Sairanen ja Terttu

Lisätiedot

Investoineiden tilojen kannattavuus - Tarkastelussa maitotilat. Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa

Investoineiden tilojen kannattavuus - Tarkastelussa maitotilat. Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa Investoineiden tilojen kannattavuus - Tarkastelussa maitotilat Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa Heikki Ojala, talousagronomi Talousjohtamisen eritysasiantuntija ProAgria Keski-Pohjanmaa

Lisätiedot

Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012

Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012 Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012 26.1.2011 Valio Luomu on lanseerattu vuonna 1993 Lähes 20 vuotta luomua Valiolta Valio on tarjonnut kuluttajille luomuvaihtoehtoja jo vuodesta 1993 alkaen Tuotevalikoimaa

Lisätiedot

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki Yhteistä työsarkaa Maitomäärän pysyminen ja tasaisuus Navettainvestointien onnistuminen Uudiseläimet, ruokinta, kokonaisuuden johtaminen Nurmiviljelyn

Lisätiedot

Maatilan menestystekijät nyt ja tulevaisuudessa. Seminaari Salossa 14.1.2011. Toimitusjohtaja Kari Aakula

Maatilan menestystekijät nyt ja tulevaisuudessa. Seminaari Salossa 14.1.2011. Toimitusjohtaja Kari Aakula Maatilan menestystekijät nyt ja tulevaisuudessa Seminaari Salossa 14.1.2011 Toimitusjohtaja Kari Aakula Valio Oy 14.1.2011 1 Valio Oy:n hankintaosuuskunnat 1.1.2011 1. Evijärven Osm. 2. Härmän Seudun Osm.

Lisätiedot

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013 Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala 1 ELY-keskus: Pohjois-Karjala Ansiotulorakenne 2011 * Perustietoja: 2012 2 584 milj. Maatalous Metsä

Lisätiedot

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNE LYPSYLEHMIEN RUOKINNASSA Tohtorikoulutettava Laura Puhakka Pro Agria Maitovalmennus 4.9.2014 TÄSSÄ ESITYKSESSÄ HERNE REHUKASVINA KUIVATTU HERNEEN SIEMEN HERNE KOKOVILJASÄILÖREHUNA

Lisätiedot

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Säilörehut rahaksi Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ja pienryhmätoiminta; Anu Ellä, ProAgria Länsi-Suomi Valtakunnallinen nurmen

Lisätiedot

Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO

Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO Mitä on energia? Energia on voiman, kappaleen tai systeemin kyky tehdä työtä Energian summa on aina vakio, energiaa ei häviä eikä synny Energian

Lisätiedot

Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa. Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu

Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa. Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu Usein Lainaa nyt 2 krt liikevaihto Tulikin tehtyä tuo robopihatto x120x2x365

Lisätiedot

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan neuvontajärjestelmä? Viljelijälle mahdollisuus saada asiantuntijanäkemystä maatilan ympäristökysymyksiin, eläinten

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Tilastotietoa 2014 AJANKOHTAISTA MAITOMARKKINOILTA 23.3.2015. OSUUSKUNTA POHJOLAN MAITO 2014 Lypsylehmät Suomessa 4/2013 MAIDONTUOTANTO MAAILMALLA

Tilastotietoa 2014 AJANKOHTAISTA MAITOMARKKINOILTA 23.3.2015. OSUUSKUNTA POHJOLAN MAITO 2014 Lypsylehmät Suomessa 4/2013 MAIDONTUOTANTO MAAILMALLA OSUUSKUNTA POHJOLAN MAITO 214 Lypsylehmät Suomessa 4/213 AJANKOHTAISTA MAITOMARKKINOILTA 23.3.215 Marko Puhto Pohjolan Maito Liikevaihto 247,2 miljoonaa euroa Maidonlähettäjiä 175 Kerätty maitomäärä 511,2

Lisätiedot

Minna Tanner, ProAgria Kainuu

Minna Tanner, ProAgria Kainuu Rehuyksiköstä Megajouleen Minna Tanner, ProAgria Kainuu Rehuarvojen päivitykset 1.9.2010 Megajoule (MJ) korvasi rehuyksikön (Ry) rehuenergian yksikkönä (märehtijöillä ja hevosilla) Lypsylehmien energian

Lisätiedot

Seosrehuruokinnan pullonkauloja. Jouni Rantala, ProAgria Pohjois-Savo 043 8252684

Seosrehuruokinnan pullonkauloja. Jouni Rantala, ProAgria Pohjois-Savo 043 8252684 Seosrehuruokinnan pullonkauloja Jouni Rantala, ProAgria Pohjois-Savo 043 8252684 Jouni Rantala/ProAgria Maitovalmennus 3.9.2015 Seosrehuruokinnan periaate Jokainen naudan syömä suupala on samanlainen Nauta

Lisätiedot

Suomalaisen maidontuotannon nykytodellisuus ja tulevaisuus 3.6.2015

Suomalaisen maidontuotannon nykytodellisuus ja tulevaisuus 3.6.2015 Suomalaisen maidontuotannon nykytodellisuus ja tulevaisuus 3.6.2015 Marko Puhto Pohjolan Maito Valio Oy:n hankintaosuuskunnat 31.12.2014 Osuuskunta Omist usosuus % Maitomä ärä 2014 1. Evijärven Osm. 0,1

Lisätiedot

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Helsinki 29.11.2012

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Helsinki 29.11.2012 Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus Helsinki 29.11.2012 TOIMIALAN KUVAUS JA RAJAUS Muiden rakennuspuusepän tuotteiden valmistus TOL 1623, joka jakaantuu kahteen alatoimialaan: Puutalojen

Lisätiedot

Maitoa Suomesta. NURMIPÄIVÄT 9.-10.01.2014 Jouko Lifländer www.ranuanmeijeri.fi

Maitoa Suomesta. NURMIPÄIVÄT 9.-10.01.2014 Jouko Lifländer www.ranuanmeijeri.fi Maitoa Suomesta NURMIPÄIVÄT 9.-10.01.2014 Jouko Lifländer www.ranuanmeijeri.fi Arla Ingman -ryhmä Jalostaa ja markkinoi n. 800 suomalaisen maitotilanmaidon Maidon yhteiskeräilytoteutetaan Arla Ingmanin

Lisätiedot

Hevosalan fiilisbarometri 2015

Hevosalan fiilisbarometri 2015 Hevosalan fiilisbarometri 2015 Yhteenveto tuloksista Sirpa Pussinen ja Terhi Thuneberg Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) Kyselyprojektissa mukana HAMKin hevostalouden opiskelijat Riikka Alijoki, Marika

Lisätiedot

Eläinterveyden hallinta Hedelmällisyys. Marjo Posio ProAgria Oulu Syyskuu 2013

Eläinterveyden hallinta Hedelmällisyys. Marjo Posio ProAgria Oulu Syyskuu 2013 Eläinterveyden hallinta Hedelmällisyys Marjo Posio ProAgria Oulu Syyskuu 2013 Roolijaotus hedelmällisyysneuvonnassa - Seminologin ja hedelmällisyysseminologin rooli: - Käytännön hedelmällisyystyö fyysisessä

Lisätiedot

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan neuvontajärjestelmä? Viljelijälle mahdollisuus saada asiantuntijanäkemystä maatilan ympäristökysymyksiin, eläinten

Lisätiedot

Kokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat

Kokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat Kokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat Kanada, Ontario Minna Norismaa Valtakunnallinen huippuosaaja lehmien ruokinta, hyvinvointi ja terveys ProAgria Pohjois-Karjala, Joensuu minna.norismaa(at)proagria.fi,

Lisätiedot

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi Vasikka alle 3 kk Kolmena ensimmäisenä kuukautena lehmävasikkaa voidaan ruokkia täysin

Lisätiedot

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atrian kuulumisia Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atria Suomi Oy Kehittää, tuottaa ja markkinoi suomalaisia tuoreruoka-alan tuotteita ja niihin liittyviä palveluja. Liikevaihdolla mitaten Suomen suurin

Lisätiedot

Pitkän aikavälin suunnittelu nurmentuotannossa ProAgria Maito -valmennus 5.9.2013. Matti Ryhänen Seinäjoen ammattikorkeakoulu

Pitkän aikavälin suunnittelu nurmentuotannossa ProAgria Maito -valmennus 5.9.2013. Matti Ryhänen Seinäjoen ammattikorkeakoulu Pitkän aikavälin suunnittelu nurmentuotannossa ProAgria Maito -valmennus 5.9.2013 Matti Ryhänen Seinäjoen ammattikorkeakoulu Suunnittelu-ja päätöksentekokehikko Maidontuottaja tekee kolmenlaisia päätöksiä:

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät. Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille. Erityisasiantuntija Risto Jokela

Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät. Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille. Erityisasiantuntija Risto Jokela Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille Erityisasiantuntija Risto Jokela ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan

Lisätiedot

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan KRONO I KRONO II KRONO III KRONO IV Onnistunut täydennys ruokintaan Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top ja Krono 135 Top -puolitiivisteet

Lisätiedot

Valio Oy:n hankintaosuuskunnat

Valio Oy:n hankintaosuuskunnat Maitokatsaus 2013 Valio Oy:n hankintaosuuskunnat Maitosuomi 2012 Liikevaihto milj. 142 Maidontuottajia 1400 Maidon vastaanotto milj. ltr 298 Henkilöstö 19 Maidonkuljettajat 70 Maitoautoyhdistelmiä 15 Perustettu

Lisätiedot

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014 PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous syksy 2014 Maatalous Maailman viljantuotanto Syksyllä korjataan jälleen ennätyssuuri sato Määrää nostaa hyvä sato kaikkialla Varastot kasvavat hieman Hintojen lasku

Lisätiedot

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Sisältö Kannattavan luomumaidontuotannon perusedellytykset luomulypsykarjatilalla Peltoviljelyn suunnittelu Herneen ja härkäpavun

Lisätiedot

Miljoona litraa yksillä harteilla

Miljoona litraa yksillä harteilla Miljoona litraa yksillä harteilla Tero Kanala Kehittämisneuvoja ProAgria ryhmä maito huippuosaaja koulutettava Osuuskunta ItäMaito Miksi näin? 2020 57 lypsävää/tila (Suomen Gallup Elintarviketieto Maitotilojen

Lisätiedot

Tuotosseurannan tulokset 2014. Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto

Tuotosseurannan tulokset 2014. Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto Tuotosseurannan tulokset 2014 Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto Tuotosseuranta 2014 6 180 karjaa: 73 % kaikista, verrattuna ed. vuoteen -4,8%. Kokonaisuutena tilamäärä väheni 5,4 % ed. vuoteen verrattuna

Lisätiedot

08.10.2014 1. Ruokinta ja hedelmällisyys. Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI

08.10.2014 1. Ruokinta ja hedelmällisyys. Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI Ruokinta ja hedelmällisyys 08.10.2014 1 Lehmä tiinehtyy, jos sen kohtu on terve sekä sen ruokinta, energiatasapaino ja terveys ovat kunnossa. Sen jälkeen

Lisätiedot

Lehmän pelot ja paineet - robottikarjan lehmäliikenteen oikaisu eläinten ja ihmisten oppimisen kautta Tiina Karlström, ProAgria

Lehmän pelot ja paineet - robottikarjan lehmäliikenteen oikaisu eläinten ja ihmisten oppimisen kautta Tiina Karlström, ProAgria Lehmän pelot ja paineet - robottikarjan lehmäliikenteen oikaisu eläinten ja ihmisten oppimisen kautta Tiina Karlström, ProAgria Tiina Karlström Kotieläinagrologi AMK ProAgria Huippuosaaja eläinten terveys

Lisätiedot

Hyödyllinen puna-apila

Hyödyllinen puna-apila Hyödyllinen puna-apila Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Valkuaiskasvien viljely- ja ruokintaosaamisen kehittäminen - tulevaisuustyöpaja Mustialassa 19.11.2013 Keinoja paremman valkuaisomavaraisuuden

Lisätiedot

KarjaKompassi vie tutkimustiedon tiloille Opettajien startti

KarjaKompassi vie tutkimustiedon tiloille Opettajien startti KarjaKompassi vie tutkimustiedon tiloille Opettajien startti Marketta Rinne ym. 30.3.2011 Mitä uutta ruokinnansuunnitteluun? Biologiset ilmiöt aiempaa paremmin hallinnassa Maitotuotos ei ole etukäteen

Lisätiedot

Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011

Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011 Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011 Tilan yleisesittely Peltoa 590 ha+250 ha sopimusviljelynä Lehmiä 350 kpl, 200 hiehoa Työvoimaa

Lisätiedot

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Rauno Kuha Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Taustaa Maaseudun ja maatalouden toimintaympäristö on muuttumassa nopeasti. Maapallon kasvava

Lisätiedot

Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko

Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu Mustiala Heikki Ikävalko Lypsykarjatilan seosruokintamuodot Seosruokinta Suomessa pohjautuu kahteen menetelmään Täydennetty seosruokinta (PMR) Seosruokinta (TMR)

Lisätiedot

HYVÄÄ SYYTÄ OSTAA 1000 KG MELLIÄ! TERÄKSINEN SYYSTARJOUS: MELLIEN OSTAJALLE ATERINSETTI KAUPAN PÄÄLLE

HYVÄÄ SYYTÄ OSTAA 1000 KG MELLIÄ! TERÄKSINEN SYYSTARJOUS: MELLIEN OSTAJALLE ATERINSETTI KAUPAN PÄÄLLE 24 HYVÄÄ SYYTÄ OSTAA 1000 KG Ä! TERÄKSINEN SYYSTARJOUS: EN OSTAJALLE ATERINSETTI KAUPAN PÄÄLLE www.rehuraisio.com TILAA 1000 KG MELLEJÄ, SAAT FISKARSIN ATERINSETIN KAUPAN PÄÄLLE LISÄÄ TEHOA PLUS-TUOTTEILLA

Lisätiedot

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Esmo-yhtiöt pähkinänkuoressa Esmo-yhtiöt edistävät arvojensa mukaisesti suomalaista kilpailukykyä ja yrittäjyyttä.

Lisätiedot

Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla

Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla Toimittajatapaaminen Osuuskunta Maitomaa 26.4.2010 Outi Fagerlund Viestintäpäällikkö 09 272 001 outi.fagerlund@arlafoods.com 1 26.4.2010 1 Arla

Lisätiedot

MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry

MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry JA KESKEINEN KILPAILUKYKYÄ MaitoManageri parempaa maitotilan johtamista Ajattelun aihetta Mistä syntyvät erot tilojen välillä? Miksi toisilla

Lisätiedot

SUOMI-YHTIÖN EDUSTAJISTON VAALIT SYKSYLLÄ 2012

SUOMI-YHTIÖN EDUSTAJISTON VAALIT SYKSYLLÄ 2012 1(5) SUOMI-YHTIÖN EDUSTAJISTON VAALIT SYKSYLLÄ 2012 Yleistä Keskinäisen Henkivakuutusyhtiön Suomen osakkaita ovat sen vakuutuksenottajat. Osakkaiden päättämisvaltaa käyttää yhtiökokouksena toimiva edustajisto,

Lisätiedot

Suomen maatalouden muutos EU-aikana

Suomen maatalouden muutos EU-aikana Suomen maatalouden muutos EU-aikana Professori Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Latokartanonkaari 9 00790 Helsinki, Finland e-mail: jyrki.niemi@mtt.fi Mitä suomalaisessa maa-

Lisätiedot

Esimerkkejä energian säästöstä maatiloilla

Esimerkkejä energian säästöstä maatiloilla Energian käyttö ja säästö maataloudessa -seminaari 28.2.2011 Toimitusjohtaja Matti Kettunen Energiasuunnitelman taustoitus tiloilla Mihin suunnitelmalla pyritään Omistajuuden elinkaaren vaihe Tilanpidon

Lisätiedot

Ajankohtaista maitosektorilta. 2.6.2015 Maitoasiamies Ilkka Pohjamo

Ajankohtaista maitosektorilta. 2.6.2015 Maitoasiamies Ilkka Pohjamo Ajankohtaista maitosektorilta 2.6.2015 Maitoasiamies Ilkka Pohjamo Tilanne maitomarkkinoilla Loppuvuodesta 2014 markkinanäkymä oli erittäin synkkä Tammi- ja helmikuun myönteinen kehitys EU:n maitotuotemarkkinoilla

Lisätiedot

Maitotalouden tila ja tulevaisuus Suomessa

Maitotalouden tila ja tulevaisuus Suomessa Meijeritieteellinen Seura ry:n vuosiseminaari teemana Maitotalouden tila ja tulevaisuus Suomessa Tieteiden talo Kirkkokatu 6, Helsinki 11.11.2015 in memoriam Meijeriopin professori (1964-1989) Matti Antila

Lisätiedot

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi KHT Antti Ollikainen 23.9.2010 Johdanto: miksi yrityksen pitäisi kasvaa? Suuremmalla yrityksellä on helpompaa esimerkiksi näistä

Lisätiedot

Porkkanaa possuille, naurista naudoille?

Porkkanaa possuille, naurista naudoille? Porkkanaa possuille, naurista naudoille? Arja Seppälä, Vanhempi tutkija, Luonnonvarakeskus Mitä kotieläintuottaja haluaa tietää rehusta? Pysyyhän eläin terveenä syötyään rehua? Täyttyväthän viranomaisvaatimukset

Lisätiedot

SOPIVA. Jokainen tila on erilainen

SOPIVA. Jokainen tila on erilainen SOPIVA Jokainen tila on erilainen Tutkitusti sopiva Aseta ruokinnan palaset paikoilleen! Sopiva täydentää puuttuvan palan tilasi ruokinnassa. energia valkuaisaineet kivennäis- AINEET hivenaineet 2 Hyödynnä

Lisätiedot

Eläinterveyden hallinta Utareterveys. Marjo Posio ProAgria Oulu Syyskuu 2013

Eläinterveyden hallinta Utareterveys. Marjo Posio ProAgria Oulu Syyskuu 2013 Eläinterveyden hallinta Utareterveys Marjo Posio ProAgria Oulu Syyskuu 2013 Roolijaotus utareterveysneuvonnassa Meijerin tuotantoneuvojan rooli: - kartoittaa tilakäynnillä laitteiden toiminnan lypsytapahtuman

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

Maitovalmennus 4.9.2014. Mikä merkitys valkuaisrehuilla maidon arvoketjussa? Juha Nousiainen Valio Oy

Maitovalmennus 4.9.2014. Mikä merkitys valkuaisrehuilla maidon arvoketjussa? Juha Nousiainen Valio Oy Maitovalmennus 4.9.2014 Mikä merkitys valkuaisrehuilla maidon arvoketjussa? Juha Nousiainen Valio Oy Maitotilan (ja lehmän) tuotannollinen näkökulma optimiruokintaan (maitotuotto miinus rehukustannus)

Lisätiedot

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAMARKKINATILANNE Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAKAUPPA HANKKIJA OY:SSÄ Syksyn 2015 sato oli pienempi kuin edellisenä vuotena Sadon alhainen valkuainen selkein laatua heikentävä

Lisätiedot

Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 2 Raija Suomela MTT Ruukki. Raija Suomela

Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 2 Raija Suomela MTT Ruukki. Raija Suomela Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 2 Raija Suomela MTT Ruukki Raija Suomela Sadolla ja laadulla ON väliä -reseptejä onnistumiseen- Mestariksi Suomen merkittävimmässä tuotantokentässä Timotei! Tuotannon

Lisätiedot

Hedelmällisyys ja talous

Hedelmällisyys ja talous Hedelmällisyys tuottamaan 7.10.2014 Toholampi Hedelmällisyys ja talous Juhani Taponen Helsingin yliopisto Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto Kotieläinten lisääntymistiede Hedelmällisyys heikentynyt

Lisätiedot

Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna

Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna Tohtorikoulutettava ProAgria Maitovalmennus 4.9.2015 Scandic Park Helsinki 1 Puhetta mikrolevistä Mitä ne ovat? Miksi mikrolevistä pitäisi olla kiinnostunut? Tutkiiko

Lisätiedot

Infopäivät Kyyttö - ISK. Eeva Vornanen/Juha Kantanen

Infopäivät Kyyttö - ISK. Eeva Vornanen/Juha Kantanen Infopäivät Kyyttö - ISK Eeva Vornanen/Juha Kantanen Kyyttökarja Kyyttö - itäsuomalainen nautarotu kuuluu perinteiseen suomenkarjarotuun ISK, johon kuuluu lisäksi lapinlehmä PSK ja länsisuomalainen LSK

Lisätiedot

AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.12.2013

AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.12.2013 AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.12.2013 PAIKALLISESTI TARJOTTAVA TUTKINNON OSA: NAVETAN TUOTANTOTEKNOLOGIAN KÄYTTÄMINEN JA HUOLTAMINEN, 10 ov Ammattiosaamisen näyttö Muu

Lisätiedot

Mitä luomukalkkunan tuottaminen maksaa?

Mitä luomukalkkunan tuottaminen maksaa? Mitä luomukalkkunan tuottaminen maksaa? Timo Karhula ja Jarkko Niemi MTT Taloustutkimus Johdanto Luomulihan tuotanto on Suomessa vähäistä Noin prosentti kaikesta tuotetusta lihasta, luomukalkkunaa vain

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -

Lisätiedot