merimies Päivä kerrallaan En dag i taget Silja Serenaden tunnelmia s. 4 Stämningarna på Silja Serenade s. 14 Suomen Merimies-Unioni SM-U ry

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "merimies1 2006 Päivä kerrallaan En dag i taget Silja Serenaden tunnelmia s. 4 Stämningarna på Silja Serenade s. 14 Suomen Merimies-Unioni SM-U ry"

Transkriptio

1 Suomen Merimies-Unioni SM-U ry merimies Finlands Sjömans-Union FS-U rf Päivä kerrallaan En dag i taget Silja Serenaden tunnelmia s. 4 Stämningarna på Silja Serenade s. 14

2 PÄÄKIRJOTUS T Mitä vuosi 2006 tuo tullessaan Vuosi on jälleen vaihtunut. Taakse jääneeseen vuoteen 2005 lähdettiin odottavaisissa tunnelmissa, olihan takana juuri solmittu tupo-ratkaisu, jonka piti tuoda tullessaan työrauha aina helmikuun loppuun Pitkän sopimuskauden ja vastikään voimaan tulleiden laajennettujen matkustaja-alustukien tarkoituksena oli tuoda merenkulkuun pitkäjänteisyyttä ja luoda uskoa suomalaisen merenkulkuelinkeinon tulevaisuuteen. Toisin kuitenkin kävi. Jälkeenpäin katsottuna näyttää silti, että vuoden 2005 aikana ei juuri muuta ehditty tekemään, kuin käymään jatkuvia neuvotteluja eri varustamojen kanssa alusten miehityksistä ja erilaisista toimista, joilla turvattiin alusten pysyminen Suomen lipun alla. Alkuvuotta 2005 leimasi erityisesti Lontoossa vireillä ollut oikeudenkäynti, jonka Viking Line oli saattanut vireille Kansainvälistä Kuljetustyöväen Liittoa ITF:ää sekä Merimies-Unionia vastaan. Viking Line vaati tuomioistuimelta päätöstä, jonka mukaan ITF ja Merimies- Unioni eivät olisi saaneet ryhtyä minkäänlaisiin toimenpiteisiin painostaakseen Viking Lineä uuteen sopimukseen siinä tilanteessa, että se päättäisi liputtaa matkustaja-autolautta Rosellan Viroon. Kauppatuomioistuimen päätös, joka saatiin kesällä 2005, oli Viking Linelle myönteinen. Lontoon vetoomustuomioistuin kuitenkin kumosi kauppatuomioistuimen päätöksen samalla, kun se päätti pyytää asiassa EU-tuomioistuimen lausunnon, joka saataneen aikaisintaan vuoden 2006 lopussa. Joka tapauksessa oikeudenkäyntiin ja siihen valmistautumiseen jouduttiin käyttämään tarpeettoman paljon aikaa ja voimavaroja. Kaiken lisäksi Ahvenanmaan Varustamoyhdistyksen ja Viking Linen kanssa päästiin loppuvuonna 2005 sopimukseen siitä, että Rosella jatkaa liikennöintiään Helsinki-Tallinna linjalla Suomen lipun alla. Sopimukseen pääsyn jälkeen Viking Line ilmoitti tilaavansa linjalle uuden ison ropax aluksen. Rosellaa koskevan sopimuksen jälkeen sopimukseen päästiin myös toisen Helsinki-Tallinna linjalla liikennöivän suomalaisaluksen ms Nordlandian tulevaisuudesta. Nordlandialle solmittiin Rosellan kaltainen Viron liikennettä koskeva aluskohtainen sopimus, jonka tarkoituksena oli turvata Suomen lipun säilyminen linjalla. Nordlandian tilanne oli sikäli ongelmallinen, että sillä ei ollut ollut samanlaisia ongelmia kannattavuuden kanssa kuin Vking Linen Rosellalla. Sopimus, joka Nordlandialle solmittiin, saatiin kuitenkin muotoiltua sellaiseksi, että aluksen nykyinen miehistö ei joutunut maksumieheksi. Tulevat säästöt kohdistuvat uusiin työntekijöihin. Neuvotteluja on myös jouduttu käymään toisen suuren suomalaisen matkustaja-alusvarustamon Siljan kanssa. Kyse on ollut toimista, joilla muutoinkin taloudellisissa vaikeuksissa olevan varustamon toimintaa on voitu jatkaa entiseen tapaan sinivalkoisin värein. Vaikka leikkuri kohdistui tällä kertaa pääsääntöisesti varustamon maaorganisaatioon, jossa henkilöstön vähennykset ovat varsin tuntuvia, myös merihenkilöstö joutui kantamaan oman kortensa kekoon. Tämä tapahtui ms Silja Europaa ja ms Silja Serenadea koskevien miehityssopimusten ja ns. poolisopimuksen yhdistämisellä sekä uudistamisella. Siljan tulevaisuus on toteutetuista toimista huolimatta vaakalaudalla. Jo nyt on tiedossa, että varustamoa yritetään myydä julkisella huutokaupalla. Kiinnostuneita ostajaehdokkaita lienee ollut kymmeniä, mutta siitä, mikä tulee olemaan toteutuvan kaupan lopputulos, ei ole vielä tietoa. Asia ratkennee kevään ja alkukesän kuluessa. Toivoa vain voi, että mahdollisella uudella omistajalla on halua ja valmiutta pitää ainakin osa varustamon aluksista Suomen lipun alla, suurin osa aluksistahan on jo nyt Ruotsin lipun alla. Uhkakuvat matkustaja-alusliikenteen tulevaisuudesta eivät ole kuitenkaan missään tapauksessa hävinneet. Virolaisen Tallink varustamon jatkuva kasvu ja laajeneminen tulevat entisestään kiristämään kilpailua Itämerellä. Tallinkin liikeidea, joka perustuu pitkälti halvan työvoiman hyväksikäyttöön ja tästä saatavaan kustannusetuun, on saanut viime päivinä uudet ulottuvuudet, kun varustamo ilmoitti harkitsevansa Latvian lipun käyttöön ottamista. Työvoimakustannukset Latviassa ovat Tallinkin mukaan jopa 30 % alhaisemmat kuin Virossa. Voisiko parempaa esimerkkiä löytyä siitä loputtomasta ahneudesta, joka merenkulun työnantajapiireissä tuntuu vallitsevan. Vuonna 2006 katseet kohdistuvat myös jälleen kerran valtiovaltaan. Useissa eri yhteyksissä on jo esitetty lukuisia toimia, joilla suomalaisen merenkulkuelinkeinon kilpailutilannetta voitaisiin parantaa. Matkustaja-alusten osalta esillä on ollut voimassa olevan matkustajaalustuen saattaminen sille tasolle, jolle se alun perin oli tarkoitettu. Kyse on ns. työnantajamaksujen palauttamisesta. Voimassa olevan lain mukaan matkustaja-alusvarustamoiden työnantajamaksuja kompensoidaan määrällä, joka vastaa 97 % merenkulkijoiden maksamista veroista. Alun perin laskettiin, että varustamot saisivat tällä tavoin takaisin n. 94 % työnantajamaksuista. Kokemukset ovat kuitenkin osoittaneet, että kompensaatio on riittänyt vain n %:iin työnantajamaksuista. Tukea esitetäänkin muutettavaksi siten, että varustamot saisivat suoraan takaisin 94 % työnantajamaksuista. Valtiovallalta odotetaan myös useita muita toimia merenkulkuelinkeinon edistämiseksi. Päällimmäisenä keskusteluissa on esiintynyt tonnistoverojärjestelmän uudistaminen, uusien alusten hankintaan liittyvien varausjärjestelmien sekä erilaisten investointi- ja korkotukien hyväksikäyttäminen. Mikä ja mitkä näistä tulevat toteutumaan, sen saamme mitä todennäköisimmin nähdä kuluvan vuoden 2006 aikana. Merenkulkijoiden kannalta kyse on olemassa olevien työpaikkojen säilyttämisestä ja mikäli suinkin vain mahdollista uusien suomalaisten työmahdollisuuksien luomisesta. Kaikille, jotka osallistuvat tämän päämäärän eteen tehtävän työn tekemiseen, on syytä toivottaa hyvää ja menestyksellistä Uutta Vuotta Simo Zitting päätoimittaja Talouspoliittinen ministerivaliokunta: Uudenlainen monitoimialus torjumaan öljyvahinkoja Talouspoliittinen ministerivaliokunta katsoo, että öljyvahinkojen torjunta jääolosuhteissa tulisi hoitaa monitoimialuksella. Valiokunta haluaa Suomen ympäristökeskuksen selvittävän, voisiko aluksen hankkia yhteistyössä yksityisten yritysten tai Merivoimien kanssa. Hallitus on sitoutunut hankkimaan uudenlaisen, jääolosuhteissa toimivan öljyntorjunta-aluksen palvelut. Tavoite on kirjattu hallitusohjelmaan, ja sitä varten on tämän vuoden talousarviossa 134 miljoonan euron tilausvaltuus. Aiemmin tarkoituksena oli hankkia monitoimimurtaja, jonka ominaisuudet olisivat soveltuneet sekä jäänmurtoon että öljy- ja kemikaalivahinkojen torjumiseen. Tarjouskilpailun osanotto jäi kuitenkin vähäiseksi, ja monitoimimurtaja osoittautui odotettua kalliimmaksi. Lokakuussa talouspoliittinen ministerivaliokunta otti aikalisän ja teetti lisäselvityksiä. Niiden tarkoituksena oli löytää taloudellisempia tapoja tarvittavien öljyntorjuntapalvelujen hankkimiseen. Vaihtoehtoja kartoittivat yhteistyössä liikenne- ja viestintäministeriö, ympäristöministeriö, Merenkulkulaitos ja Suomen ympäristökeskus. Selvitystyön pohjalta valiokunta päätyi siihen, että uudenlaisen monitoimialuksen hankinta on kokonaistalouden kannalta tarkoituksenmukaisin ratkaisu. Vaihtoehtoina voisivat olla esimerkiksi Merivoimien öljyntorjuntaaluksen Hylkeen korvaaminen uudella monitoimialuksella tai yksityisen yhtiön rannikkotankkerin varustaminen öljyntorjuntaa varten. Näille aluksille olisi myös ympärivuotista käyttöä. Selvitystyötä jatkaa Suomen ympäristökeskus. Talouspoliittinen ministerivaliokunta käsittelee asiaa uudestaan helmikuussa. Tämän jälkeen hallitus valmistelisi tarvittaessa ehdotuksen lisätalousarvioksi, jolla monitoimialus tai vastaavat öljyntorjuntapalvelut hankitaan. 2

3 Työolobarometri: Sairauspäivät lisääntyneet huomattavasti Työn rasittavuuden kasvu hidastunut Työministeriön tuoreen työolobarometrin mukaan sairastumisen aiheuttamat poissaolot ovat lisääntyneet 1,3 päivällä edelliseen vuoteen verrattuna. Poissaolot ovat lisääntyneet etenkin kunnissa ja teollisuudessa. Poissaoloja oli keskimäärin 9,3 päivää vuodessa työntekijää kohden. Valtaosa poissaoloista oli muutaman päivän mittaisia. Ikääntyminen on kuitenkin lisännyt myös pidempien poissaolojen määrää. Ilman poissaoloja selvinneiden työntekijöiden osuus on laskenut viime vuoteen verrattuna kahdella prosenttiyksiköllä. 38 prosenttia palkansaajista ei ollut vuoden aikana päivääkään sairauden takia poissa töistä. Uupumuksen lisääntyminen taittunut Poissaolojen lisääntymisestä huolimatta työn rasittavuuden kasvu on hidastunut. Rasittavuuden kasvu alkoi hidastua jo 1990-luvun puolivälistä alkaen. Tutkimuksen mukaan 57 prosenttia vastaajista koki työnsä henkisesti rasittavaksi. 38 prosenttia katsoi työnsä olevan fyysisesti rasittavaa. Kunnissa työ oli selvästi muita sektoreita rasittavampaa. Uupumuksen ohella kuntasektorin palkansaajien pahoinvointia lisäsi suhteellisen yleinen työpaikkakiusaaminen. Kunta-alan työntekijöistä 27 prosenttia on joskus joutunut työpaikkakiusaamisen uhriksi. Kaikissa palkansaajissa vastaava osuus on 19 prosenttia. Kunnissa henkistä tai fyysistä väkivaltaa oli kohdannut jopa kolmannes työntekijöistä. Koulutusta lisätty hieman Palkansaajista yhä useampi eli 51 prosenttia osallistui työnantajan kustantamaan koulutukseen. Koulutusta oli lisätty etenkin julkisella sektorilla. Työpaikkakoulutus on selvästi lyhentynyt viime vuodesta. Vuonna 2005 koulutuksen keskipituus oli 5,6 päivää. Tämä oli 1,1 päivää edellistä vuotta vähemmän. Tutkimuksen tiedot perustuvat puhelinhaastatteluun. Haastattelut teki Tilastokeskus syys-lokakuun aikana. UP/Aleksi Vienonen Toimitsijapäivystykset Turussa ja Vaasassa Turussa joka maanantai Merimies-Unionin toimitsija päivystää Turun toimistolla joka maanantai. Toimisto löytyy osoitteesta Maariankatu 6 B. 5. kerroksesta. Toimisto on avoinna klo Puhelinnumero sinne on (02) Vaasassa kerran kuussa Merimies-Unionin toimitsija päivystää Länsi-Suomen osaston toimistolla, osoitteessa Pitkäkatu 43, joka kuukauden ensimmäisenä maanantaina. Luontoisedut nousevat alkaen Ulkomaanliikenteen työehtosopimusten uudet luontoisedut vuosiloman, vastikevapaan sekä sairauden aikana 18,43 (18,25). Matkustaja-alusten työehtosopimuksen luontoisetu työ- ja vapaapäivinä 9,22 (9,13) ja vuosiloman sekä sairauden aikana 18,43 (18,25). Naturaförmånerna stiger Det nya värdet av naturaförmånerna för semester, vederlagsledighet och sjukdomstid enligt kollektivavtalen i utrikesfarten är 18,43 (18,25). I kollektivavtalet för passagerarfartyg är naturaförmånen för arbetsdagar och lediga dagar 9,22 (9,13) och för semester och sjukdomstid 18,43 (18,25). Finnlinesin eläkkeelle jäänyt pääluottamusmies Jukka Salo sai SAK: n kultamerkin Merimies-Unionin hallituksen ja valtuuston kokouksen yhteydessä Espoossa 13. lokakuuta Merkki myönnettiin pitkäaikaisesta ansiokkaasta ja epäitsekkäästä työstä ammattiyhdistysliikkeessä. Merkin luovuttivat Unionin puheenjohtaja Simo Zitting (oik.) ja liittosihteeri Pekka Teräväinen. Kultamerkki 25 vuoden jäsenyyden jälkeen Merimies-Unionin jäsenillä on oikeus saada liiton kultamerkki, kun hän on maksanut keskeytymättömästi jäsenmaksunsa Unioniin 25 vuoden ajan. Mitään automaattista jäsenseurantaa Unionissa ei valitettavasti ole, joten merkkiin oikeuttavan ajan tultua täyteen kannattaa ottaa yhteyttä Tiina Kytölään Unionin toimistolla p Asia tarkistetaan ja kun kaikki on kunnossa, kultamerkki postitetaan asianosaiselle. Merkin saaja voi lähettää kuvansa Merimies-lehteen osoitteelle Merimies- Sjömannen, PL 249, Helsinki. Rettigin Bore osti Engshipin Rettig-konsernin Bore-varustamo kasvaa. Tammikuun alussa Rettig osti nauvolaisen perhevarustamo Engshipin ja kaikki sen 11 Suomen lipun alla seilaavaa alusta. Lokakuussa Rettig hankki ahvenanmaalaisen Bror Husellin, jolla oli seitsemän laivaa. Näistä viisi on rekisteröity Suomeen. Ennestään Borella on ollut Suomen lipun alla kaksi Englannin kanaalissa ajavaa alusta, Norking ja Norqueen. Nyt Rettig-Boren laivasto on kasvanut 21 alukseen ja työntekijämäärä yli viidensadan. Myöhästyneet jouluterveiset Leila Falk Ritva Lahtonen Kumpikin merieläkeläisiä Turusta. Kaikille iloista uutta vuotta jääsärkijälaivasta Voimasta tänk juu veri mats neljänkymmenen v. tiimistä. Tj.S.W.Räsänen, Lady, Rida, Aku, Pojat Turku Pirjo Kaukola Annika Mellin Markku Auvinen, oloneuvos Raimo Tikka Kaikki ilmoitukset sähköpostilla Kaikki Merimies-lehdessä julkaistavat ilmoitukset (kokoukset, kiitos, syntymäpäivät, kuolleet) ovat jäsenille ja osastoille maksuttomia. Kaikki ilmoitukset kannattaa voi lähettää suoraan sähköpostina osoitteeseen Ilmoitukset voi toki myös soittaa toimituksen numeroon (09) tai postittaa osoitteeseen Merimies-lehti, PL 249, Helsinki. Seuraava lehti Merimies-lehti 2/2006 ilmestyy 1. maaliskuuta Tähän numeroon tarkoitetun aineiston on oltava toimituksessa viimeistään 15. helmikuuta

4 Kari Nurmirinta (vas.) on keittiöosaston tuore luottamusmies, rinnalla työtoveri Jani Sundell, jota Kari kiittelee alkuaikojen hyvästä vastaanotosta. Silja Serenaden väki: Päivä kerral 4

5 Baarimestari Tuija Pesonen esittelee viinibaarissa Siljan omistajan, Mr. Sherwoodin tilan 25-vuotiasjuhlaviinin. Pullo irtoaa 33 eurolla. laan - Me eletään päivä kerrallaan. Ei me voida tehdä Siljan myynnille yhtään mitään. Paljon liikkuu erilaisia huhuja. - Ainahan me on oltu myynnissä eikä koskaan ole mennyt hyvin. - Odotetaan ja katsotaan, mitä tuleman pitää. Tällaisia kommentteja kuulee Silja Serenaden työntekijöiltä, kun alus risteilee Helsingin ja Tukholman välillä loppiaisen alla vähän ennen parin viikon mittaista telakointia. Serellä ja sen jälkeen Ruotsin lipun alla samalla reitillä seilaavalla Silja Symphonylla tehdään monen miljoonan euron kunnostukset, jotta alukset olisivat huippukunnossa, kun tarjouskilpailu yhtiöstä päättyy tammikuun loppupuolella. Alustavien tietojen mukaan tarjokkaista valitaan kaksi kolme, joiden kanssa varsinainen kaupankäynti käydään. Koko Silja ja kaikki sen laivat ovat myynnissä huutokaupassa. Suomen lipun alla ovat Seren lisäksi Silja Europa ja Finnjet, joka on Yhdysvalloissa Louisianan hurrikaanialueella majoitustilana. Seren henkilökuntaa ei tarvitse millään muotoa kunnostaa huippukuntoon, sillä se on täydessä trimmissä jatkuvasti. Ammattitaito ja osaaminen ovat täällä huippuluokkaa, ja asiakkaat saavat palvelua viimeisen päälle. Se, että työtahtia on jatkuvasti kiristetty ja että talouspuolella ajetaan usein vajaalla miehityksellä, ei näy asiakkaille. 5

6 Lapinkoira Milla, 14 ja puoli vuotta, odottaa Kiteellä baaripuolen team leaderin Marja Kokon lomaa vanhoille kotiseuduille. Siljan varapääluottamusmies Kari Luotola (vas.) ja myymälän luottamusmies Ismo Silvennoinen keskustelevat telakointiajan työtunneista. Silja Serenaden laivaluottamusmies, matruusi Eero Keränen on saanut leipänsä mereltä vuodesta 1970 lähtien. Laivaluottamusmies: Odottavan aika on pitkää Silja Serenaden laivaluottamusmies, matruusi Eero Keränen pohdiskelee työntekijöiden tulevaisuuden näkymiä. - Odottavan aika on pitkää. Kauppasuhdanteet liikkuu vaikka mihinkä suuntaan. Siitä lähtien kun lähdin seilaamaan, olen ollu samassa yhtiössä koko ajan, mutta on kuitenkin ollut vaikka kuinka monta korsteenin merkkiä: AL, Finncarriers, Effoa. Ja Siljan laivoissakin mulla on ollu monenlaista korsteenimerkkiä: Effoan renkaat, on ollu Jonssonin merkki ja Siljan oma korsteenimerkki. Aina on ollut sama palkanmaksaja. Ne on vain semmosia asioita, joihin me ei juuri voida vaikuttaa. Kainuussa Paltamossa asuva Ero Keränen sanoo, että hän lähti merille vuonna 1970 junkiksi. Leipä on lähtenyt täältä jo 35 vuoden ajan, eläkkeelle olisi reilut kaksi vuotta. Hän toteaa, että täkkäreiden ikärakenne on sellainen, että nuorinkin taitaa olla jo viisikymppinen. - Jos tässä ei olisi viihtynyt, niin eihän tässä olis ollut. En minä tiedä, onhan niitä huonompiakin työpaikkoja. Pitäähän ajatella joskus positiivisestikin. Palkka on aina tullut 10. päivä, se on yksi elämän varmuustekijä. Homma on ollut pitkää ja vakavaraista tähän asti, se on antanut uskoa tulevaisuuteen, luottamusmies filosofeeraa Keränen toteaa, että Siljalla on hyvä toimia luottamusmiehenä. Sitä hän toivoo hartaasti, että kaikille osastoille saataisiin omat luottamusmiehet, sillä oman työn asiantuntemus löytyy ainoastaan sieltä. - Lähes kaikki luottamusmiehet alkaa olla vanhoja. Kun ne lähtee pois, uudet joutuu opettelemaan kaikki kantapään kautta. Jatkuvuuden takia olisi hyvä, että tässä olisi nuoria oppimassa. Mutta ei väkisin saa ketään mukaan. Eikä saisi ottaa sellaisiakaan, jotka on liian tyrkyllä, että ne pystyisi ajamaan toisten asioita. Kyllä ne omat asiat hoituu siinä sivussa, Keränen miettii. Toisaalta Eero Keränen ymmärtää nuoriakin, kun hän muistelee omaa nuoruuttaan rahtilaivoissa. Silloin olivat mielessä ihan muut asiat kuin luottamieskysymykset. AJP - Minulla on 22 vuotta ollut otsassa à la carte tarjoilijan leima, naurahtaa aamiaisvieraita vastaanottava Maritta Katro. Meriuransa hän aloitti Viking Sagalla ja kiersi Sally Albatrossin ja Cinderellan kautta Serelle. Nyt laivan päällä on matkustajaa, joista venäläisiä 850. Uuden vuoden ja loppiaisen tienoo ovat venäläisten loma-aikaa ja uuden vuoden risteilyllä heitä oli noin Konfan ja buffan tiloihin oli silloin rakennettu heitä varten äyriäisbuffet, jossa syötiin 950 osteria ja 900 hummeria. Vielä seuraavan päivänä Happy Lobster äyriäisravintolassa kokki kokosi 68 äyriäisvatia. Osa-aikaeläkkeellä on hyvä olla Tarja Raikaa työskentelee messiemäntänä rekkamessissä. Hän on osa-aikaeläkkeellä ja järjestelmään tyytyväinen. - Se on loistava systeemi, mä ainakin tykkään. Mä teen kahdeksan päivää töitä ja olen 24 päivää vapaalla. Toisen vahdin oon vapaalla ja sitten eläkkeellä. Ja sitten täällä taas kahdeksan päivää. Joka kerta tuntuu, että alkaa kesäloma kun lähden pois. Nykyisin tuun ihan mielelläni töihin. Tarja Raikaa kertoo, että hän jäi osa-aikaeläkkeelle heti kun täytti 56. Nythän ikäraja on nostettu 58:aanvuoteen.Hän sanoo jaksavansa hyvin, kun ennen oli työjakson jälkeen hyvin väsynyt. 6

7 Av-teknikko Jorge Castro on ollut Siljalla töissä 14 vuotta. Hän hoitaa yksin Serellä esitettävien showohjelmien valojen ohjauksen ja valvoo musiikin äänestoistoa. Tarja luki osa-aikaeläkkeestä jutun Merimies-lehdestä, hyppi melkein tasajalkaa ilosta ja pani heti toimeksi. - Enkä ole pätkääkään katunut, hän nauraa. Taloudellisesti osa-aikaeläkkeelläkin pärjää, kun on elänyt säällisesti. Tarja aikoo työskennellä täällä niin pitkään, kunnes pääsee täydelle eläkkeelle. Merellä on työvuosia nyt kertynyt 25. Työura alkoi Sally-varustamon Viking Sagassa ja jatkui Albatrossin, Silja Festivalin ja Wasa Queenin kautta tänne. - Mulla on ollu semmonen tuuri, että olen ollut tavallaan saman varustamon palveluksessa koko ajan. Ei ole koskaan tarvinnut hakea mitään työtä eikä olla työnvälityksessä. Serellä olin buffassa ennen kuin rekkamessistä vapautui paikka. Tässä on rauhallista ja saa tehdä itsellisesti työtä omaan tahtiin. Olen erittäin tyytyväinen ja nää pojat on mutkattomia miehiä. Ei ketkään muut matkustajat ole näin helppoja kuin rekkakuskit, Tarja kiittelee. Siljan tuleva myynti ei Tarjaa juuri hetkauta, mutta hän sanoo surevansa muiden puolesta. - Vaikka huomenna myytäisiin, niin mullahan ei ole väliä, sitten jäisin vain pois. Ajattelen nuoria, jos on vaikka ottanut ison velan ja laskenut tämän työpaikan varaan. Kun ei sitä koskaan tiedä Pahat tilanteet unohtuvat Järjestyksenvalvoja (ordningsvakt) Sami Suojanen kertoo, että heitä on kerralla laivan päällä neljä. Periaatteessa kaksi on koko ajan vuorossa ja iltakahdeksasta aamuviiteen kolme järkkäriä valvoo. Tilanne on parantunut entiseen verrattuna, sillä yksi mies on saatu lisää. Sami aloitti nyt työnteon iltakuudelta ja lopettaa aamulla puoli kuudelta. Väliin mahtuu kaksi puolen tunnin taukoa yöllä. - Teen koko jakson samaa vuoroa, me on neljästään sovittu näin. Työajat ei vaihdu kesken jakson. Se on hyvä systeemi, että tietää tasan tarkkaan töihin tullessa mitkä työtunnit sä teet ja koska. Ei tarvi joka päivä kattoa sheemasta, koska mä huomenna aloitan. Paraisilla asuva Sami Suojanen on 33-vuotias ja nuorin laivan järkkäreistä. Hän on työskennellyt kotiseudullaan palomies-sairaankuljettajana ennen merelle lähtöä vuonna Entisestä ammatista on periytynyt se, ettei Sami jää miettimään ikäviä juttuja ja pahoja tilanteita. Merille hän lähti vaihtelun halusta. - Halusin tehdä jotain muuta. Menin Skandinavialle tekeen ekstraa ja sitten oon ollut Festivalilla ja Operalla. Ne oli kaikki Ruotsin lipun alla. Serelle tulin kaks ja puol vuotta sitten vakituiselle paikalle. Suomen lippu on parempi, koska se helpottaa elämää, että sosiaaliturva on Suomessa. Työ nyt on samaa ja palkka on hieman parempi. Peruspalkka on ehkä hieman matalampi, mutta kun täällä tulee ne prosentit, niin se lisää nettoansiota, Sami sanoo. Hän ei usko olevansa täällä töissä eläkeikään saakka. Tämän kuvion hän aikoo kuitenkin katsoa loppuun asti. - Onhan se aina hyvä olla varasuunnitelmia. Laivalla on niin helppo olla töissä. Sulla on ruoka valmiina, vaatteet tulee, sä nukut ja teet työt ja siinä se on. Tässä laitostuu äkkiä. Se vapaa on tärkeä, on ihanaa kun on kotona ja voi arkipäivinä mennä joka paikkaan, Sami Suojanen kiittelee merityön hyviä puolia. Toivotaan parasta Kari Nurmirinta leikkaa lihaa seisovan pöydän carveryssä. Hän istuu Merimies-Unionin hallituksessa päättämässä yhteisistä asioista, ja hänet valittiin matkan aikana keittiöosaston uudeksi luottamusmieheksi. - Tietysti tulevaisuus ja epävarmuus vaivaa kaikkia pikkusen. Mutta me vaan odotetaan ja toivotaan parasta, Kari sanoo. Kokkina työskentelevä Kari tuli Serelle Wasa Queenilta tammikuussa Merityöt hän aloitti huhtikuussa 1982 Botnia Expressillä, joka oli vanha Diana kakkonen. Sere palaa liikenteeseen 26. tammikuuta. Kari on töissä osan telakka-ajasta, sillä ruokittavia suita on siellä listan mukaan noin kahdeksansataa. Vanhoja konkareita Tax freessä työskentelevät Maria Strengell ja J-P Suominen ovat myös vanhoja konkareita, joilla on takanaan eri varustamoja ja monta laivaa. Maria aloitti merityöt Jakob Linen kesälaiva Fenno Expressillä vuonna 1987 ja J-P Viking Sallyllä He kertovat, että laivalla liikkuu paljon huhuja tulevasta ostajasta. - Tämä on arkipäivää meille. Täytyy vain ottaa päivä kerrallaan, koska ei me pystytä vaikuttamaan asiaan mitenkään. Nuoremmat, jotka on olleet samalla laivalla koko ajan, saattaa hötkyillä. Ne ei ole tottuneet tähän, jos omistaja vaihtuu nyt ensimmäisen kerran. Me on koettu jo toistakymmentä laivaa molemmat. Myymälässä on kuusi kassapaikkaa. Nyt on täysi miehitys ja molemmat lattiamyyjätkin ovat paikalla. Lattiamyyjät kiertävät myymälässä, kaupittelevat tuotteita ja neuvovat asiakkaita. Venäläiset asiakkaat eivät juuri puhu vieraita kieliä, mikä saattaa joskus olla ongelmallista. Kaikesta on kuitenkin selvitty. Laatukonjakit ovat heidän suosiossaan. - Palkka voisi meilläkin nousta. Toisilla ryhmillä oli viimeksi hyviä korotuksia, nyt me ruvetaan oleen jo siellä palkkalistan alapäässä. Meillä on paljon rahaa vastuulla, kun on kassavastuu. Ne ei ole mitään pikkurahoja, mitä käsitellään. Kaikki mikä puuttuu, se maksetaan. En tykkää, kun kassalaatikoissa on kruunut ja eurot 7

8 Joonas Mäkeläinen opiskelee Raumalla vahtikonemestariksi ja harjoittelee Serellä. Harjoittelija: Työ opettaa Joonas Mäkeläinen työskentelee tammikuun loppuun saakka harjoittelijana koneessa. Keikka alkoi itsenäisyyspäivänä. Seitsemäntoistavuotias nuorukainen opiskelee kotikaupungissaan Raumalla vahtikonemestariksi, ja hän on oppilasjäsenenä Suomen Merimies-Unionissa. Merialan koulutukseen hakeutumisen syitä kysyttäessä Joonas tuumaa, ettei hän oikein tiennyt minne mennä peruskoulun jälkeen. Isä keksi tämän vaihtoehdon. - Ajattelin, että sehän kuulostaa ihan hyvältä. En ollut edes kuullut tollasesta mahdollisuudesta, sit kiinnostuin ja lähdin. Tää on toinen vuosi ja kolmen vuoden koulutus on puolessa välissä, Joonas kertoo. Hänen luokallaan on parisenkymmentä opiskelijaa, joista kukaan ei ole vielä keskeyttänyt koulunkäyntiä. Ensimmäinen vuosi oli vahtimiesluokka ja nyt on eka vuosi konemestariluokkaa. Joonas toivoo, että hommia löytyy valmistumisen jälkeen. Tätä ennen Joonas on harjoitellut kuukauden verran Langh Shipin Marjatassa viime keväänä. Puolimatruusin meripäivät tulivat nyt täyteen ja toukokuussa voisi harjoittelujaksolta saada jo jotain korvaustakin. Koulu järjestää aina harjoittelupaikan yhteistyössä varustamojen kanssa. Ei Joonas silti valita, vaan naurahtaa, että kaikki tämä on kotiinpäin. Laivalla on täysi ylöspito ja hän saa asua kahden hengen hytissä yksinään. - Työ opettaa ja työssä oppii parhaiten, Joonas toteaa. Hän sanoo, että kyllä ala ihan omalta tuntuu. Siinä niin kuin kaikessa muussakin on sekä hyvät että huonot puolet. Rahtilaiva ja matkustajalaiva ovat Joonaksen mielestä kuin yö ja päivä. Matkustajalaivassa kaikki on säännöllisempää, vähän niin kuin kävisi maissa töissä. - Kumpikin käy mulle hyvin. AJP samassa paikkaa. Eurot on koko ajan edessä ja saatan joskus antaa euroja takaisin, kun pitäisi antaa kruunuja, J-P toteaa. Maria ja J-P ovat sitä mieltä, että Seren kassat ovat työnteon kannalta erittäin huonot. He sanovat tämän silläkin uhalla, että vitsailevat saavansa pyyhkeitä Merimies-lehden ilmestymisen jälkeen. Näissä kassoissa, jotka uusittiin joitakin vuosia sitten ja jotka eivät olleet mitään halpoja pömpeleitä, kipeytyvät kaikki paikat: niska, olkapäät, selkä, kädet. Ennen vanhaan oli kaksi kassaa yhdessä, jolloin työntekijä pystyi vaihtamaan puolta. Tavarat eivät tule hihnalta suoraan kassalle, vaan niitä täytyy koukkia kulmasta ja rahoja ojennellaan ylös. - Noilla pömpeleillä ole mitään virkaa. Paskan marjat niitä mitään uusita, ne maksaa. Meillä ei ilmeisesti ole tarpeeksi sairaslomia. Yhtään isompikokoisella ihmisellä on tosi vaikea työskennellä, koska tila on niin pieni, J-P purnaa. Venäjän kielen taidosta hyötyä Tuija Pesosen vakituinen työpiste on Bon Vivantin viinibaari, jossa hän työskentelee baarimestarina. Nyt kun matkustajina on reilut 800 venäläistä, häntä tarvitaan niin sanottuna Venäjän apuna. - Kierrän pitkin laivaa ja tarkkailen, tarvitaanko apua. Eilisen illan olin suurimmalta osin Happy Lobsterissa, jossa on aina paljon venäläisiä. He tarvitsevat joskus apua tilausten kanssa, Tuija kertoo. Tuija on käynyt koulunsa Kouvolassa, jossa oli venäjään painottunut kieli-instituutti ja jossa luettiin paljon venäjän kieltä. Hän luki venäjää lukiossa, mutta ei tarvinnut kieltä kymmeneen vuoteen. Kahdeksankymmentäja yhdeksänkymmentälukujen vaihteessa Tuija alkoi käydä yliopiston kielikursseilla ja onpa hän opiskellut kieltä Pietarissakin joitakin vuosia sitten. Nyt tälle kielitaidolle on kysyntää ja Tuija pohtii, kumpaan panostaisi: viineihin vai venäjään. Kumpikin kiehtoo. Tuija Pesonen on ollut Serellä alusta eli vuodeta 1990 lähtien. Sitä ennen hän ennätti työskennellä vakituisesti Finlandialla. Siljalla 27 vuotta Bon Vivant gourmetravintolan kylmäkkö Arja Helovirta naurahtaa, että hän on ollut Siljalla pitkään töissä: 27 vuotta. Keittiössä on töissä kerralla kaksi kokkia ja yksi kylmäkkö. Arja sanoo, että he ovat joskus kiertäneet eri työpisteissä, mutta että nyt hän on ollut jo pitkään täällä. Tässä keittiössä tehdään kaikki käsityönä alusta lähtien, joten ammattitaito säilyy. - Pikkasen oli uudenvuodenaattona ruuhkaa ja kaikkea meni paljon. Erityisesti hummerit ja hedelmät maistuvat venäläisille. Töitä tehtiin oikein kunnolla, Arja kertoo. Arja asuu Ivalossa, ja hän on telakoinnin ajalle vaihtanut lomarahat vapaaksi. Hän on aikoinaan saanut työskennellä ihan tarpeeksi telakallakin. Tulevaisuuden suhteen Arja on odottavalla kannalla. - En ota huolta ja rupea sitä miettimään, eihän siitä tuu muuta kuin paha mieli. Vikaeeraaja on aina valmiina Satu Saarinen on vikaeerannut Siljalla kuusi vuotta. Nyt hänellä on kymmenen päivän työjakso buffan tarjoilijana. Tätä ennen hän oli töissä Serellä joulukuussa kahdeksan päivää. Hän on laivan vakivikkejä. - Jatkosta ei ole tietoa. Siihen on tottunut, että odottaa puhelinsoittoa. Leipä on lähtenyt tuuraamallakin jo monta vuotta. En mä osasi kuvitella tekeväni mitään muuta, tähän jää jotenkin kiikkiin. Ehkä ne pitkät vapaat ja hyvä palkka tekee sen, Satu pohtii. Korialla Kouvolan lähistöllä asuva Saarinen aloitti merillä, kun työt maissa loppuivat. Serkku oli täällä töissä ja kehotti laittamaan paperit. Sillä tiellä Satu on ja hän kertoo viihtyvänsä. Lyhyin hälytysaika on ollut, kun on joskus aamulla soitettu ja kysytty, moneltako olet Helsingissä jos nyt heti lähdet. Satu on lähtenyt kiireelläkin, sillä hänen lapsensa ovat jo isoja. - Ihanne olisi, jos pois lähtiessä tietäisi, koska tulee seuraavan kerran. Mutta kaikkea ei aina voi saada. On mulla ollut pitkiäkin sijaisuuksia. Kaikkeen tottuu, Satu naurahtaa. Sadun nimi puuttui Merimieslehden jouluterveisistä, samoin buffassa työskentelevän Vesa Samposalon. Eli ne tulivat tässä. AJP 8

9 Pia Hasselgren ja Ola Hurmerinta opastavat ammattitaidolla viinejä tuntemattomankin tämän jalon juoman saloihin Bon Vivantin viinibaarissa. Viinimestari: Meillä sattuu ja tapahtuu - Olen vuosien mittaan nostanut monta kertaa hattua sille, että vaikka meitä on hiostettu ja meitä on pyydetty joustamaan, niin aina tää porukka on jaksanut. Mä en tiedä mistä syystä se on säilyttänyt voimavaransa, sillä ihmiset antaa kaikkensa työntekoon. En ois koskaan uskonut, jos joku ois sanonut, millaiseen myllytykseen joudutaan, että porukka pysyisi vielä motivoituneena. Sille mä nostan hattua, vaikka jokainen saattaa välillä hakata päätä seinään. Ehkä me ollaan sitten niin Silja-aivopestyjä, että se asiakas on todella tärkeä. Näin naurahtaa Bon Vivant ravintolan viinibaarissa viinimestarina työtään tekevä Pia Hasselgren. Hänen mielestään työ on antoisaa ja siinä on paljon hyvää. - Jokainen päivä on erilainen. Joku vanha Siljan mainos pitää täysin paikkansa: kyllä meillä sattuu ja tapahtuu! Pia Hasselgren on työskennellyt Siljalla 23 vuotta. Hän sanoo kuuluvansa niihin ihmisiin, jotka haluavat välillä hyppiä laivasta toiseen oman mielenterveyden vuoksi. Viiniasiantuntijaksi hän on oppinut erilaisten kurssien ja käytännön työn myötä. - Työssä pääsee kehittymään. Tässä on ihan pakko seurata alaa, ei viineissä muuten pysy mukana, sillä ala muuttuu nopeasti. Trendit ja suosikit vaihtuvat alalla useinkin. Viime kesänä suosittuja olivat pikkolosamppanjapullot, joista jaloa juomaa imettiin pillillä. Pian mukaan tällä keinoin yritettiin saada siiderikansaa juomaan samppanjaa. Amerikkalainen Sideways-elokuva, jossa matkustellaan Kalifornian viinialueilla, on nostanut suosikiksi pinot noir rypäleen. - Se on tosi vaikee rypäleenä ja viininä, ihmiset hyvin äkkiä pettyy siihen. Mutta on hienoa, että ihmiset kokeilevat vähän uuttakin. Se on aika hapokas rypäle ja viinit ovat kevyempiä, joten ihmiset kokee rypäleen hyvin äkkiä vetiseksi. Siinä on kuitenkin paljon aromikkuutta, mutta hapokkuus tekee sen, ettei tykätä, Hasselgren toteaa. Kotivoitto on hänen mielestään kiehtovaa. Tämä tarkoittaa sitä, että asiakas tulee sisään viinibaariin ja lähtee sieltä pullojen kanssa hymyillen pois. Viinibaarissa on nimittäin myynnissä laatujuomia, joita ei laivan tax freestä löydy. - Sekin tuntuu hyvältä, kun samat asiakkaat tulevat vielä seuraavalla kerralla takaisin ja sanovat, että hyvä että sinä olet töissä. Sä olet myynyt meille ensimmäisen viinin, joka maksoi 20 euroa, ei oltu eläissämme juotu semmosta. Hasselgren sanoo, että kuuluu ammattitaitoon pystyä lukemaan, minkälaisista viineistä asiakkaat pitävät. Sen oppii ainoastaan vuosien kokemuksella ja ihmistuntemuksella. Korvat täytyy olla auki ja ihmisiä pitää osata kuunnella. Siljalla on myynnissä todella kalliitakin viinejä, joita myös juodaan. - Eihän ne mitään arkipäivän juomia ole. Mutta on paljon ihmisiä, joilla viini on totaalisesti vienyt käden ja sydämen. Ja jos löytää jonkin harvinaisuuden, se ei ole enää raha-asia, jos rahaa on. Eihän niitä paljon ole. Mutta meillä on kellarissa kaikkea kivaa: on tsaarinajan väkevöityjä viinejä tsaarin kellarista ja Napoleonin madeiroita. Vähän historian havinaa siellä kuuluu. Onhan se hieno pitää kädessä jotain 1780-luvun pulloa ja miettiä, miten paljon se pullo on matkalla nähnyt, Pia hehkuttaa. Tulevaisuuden suhteen hän sanoo olevansa odottavalla kannalla. - Me ollaan oltu myynnissä niin monta kertaa, ja tän kahdenkymmenen vuoden aikana meillä on ollut useampi eri omistaja. Totta kai välillä tulee semmonen olo, että jos niitä töitä ei sitten olekaan, mutta ei se suremalla parane. Aika näyttää, mennään päivä kerrallaan ja tehdään ne hommat. Ja jos käy sit niin, ettei oo töitä, niin en usko että ammattitaitoinen väki jää ihan sormia heiluttelemaan kotiin ja ihmettelemään. Rekkamessissä työskentelevä Tarja Raikaa on tyytyväinen osa-aikaeläkeläinen. AJP 9

10 MAAILMAN MERILTÄ Riistopalkoilta vältyttiin Irlannissa Irlannissa kolme viikkoa jatkunut lakko taivutti Irish Ferries varustamon pysymään irlantilaisissa työehtomääräyksissä. Osapuolet sopivat asiasta joulukuun puolivälissä Irlannin työsuhdekomission välittämissä neuvotteluissa. Irish Ferries suunnitteli yli 500 työntekijän korvaamista matalapalkkamaista - ennen muuta Latviasta ja muualta Itä-Euroopasta - värvättävällä työvoimalla ja luopumista irlantilaisista työehtonormeista. Nyt neuvoteltu sopimus takaa työntekijöille Irlannin vähimmäistason ylittävät palkat. Liitto onnistui puolustamaan säällisyyden kynnystä. Sen ansiosta Irlannin laki suojelee nyt muutoin heikossa neuvotteluasemassa olevia ulkomaisia merimiehiä, ammattiliitto Siptun varapuheenjohtaja Brendan Hayes toteaa. Sopimuksen mukaan ne työntekijät, jotka haluavat pysyä nykyisessä työpaikassaan Irish Ferriesin palveluksessa, saavat jatkaa ja saavat myös suojaa työehdoilleen. Osa työntekijöistä on aiemmin hyväksynyt varustamon irtisanoutumistarjouksen. Siptu eteni merkittävästi myös alusten henkilökunnan määrää ja laatua koskevissa määrittelyissä, Hayes selostaa. Neuvottelutuloksesta järjestettiin jäsenäänestys. Sopimuksen mukaan Irish Ferries voi siirtää aluksiaan seilaamaan vieraiden lippujen alle. Lakon aikana työntekijät saivat laajat tukea Irlannin ja kansainväliseltä ay-liikkeeltä. Yksityistämishanke kaatoi varustamon Maltalla Maltalla valtion omistaman Sea Malta varustamon yksityistämisyritys päättyi surkeasti. Lopputuloksena oli koko varustamon lakkauttaminen. Noin 150 merellä ja maissa työskennellyttä henkilöä menetti työpaikkansa. Maltan hallitus ja italialaisen suurvarustamon Grimaldin tytäryhtiö pääsivät marraskuussa 16 kuukauden neuvottelujen jälkeen yhteisymmärrykseen omistusjärjestelystä, jossa 69 prosenttia osakkeista olisi siirtynyt italialaisten omistukseen. Ehtona oli kuitenkin sopimus työehdoista Sea Maltan työntekijöitä edustaneen ammattiliitto GWU:n kanssa. Kun yhteisymmärrystä ei määräaikaan mennessä syntynyt, Grimaldi vetäytyi ostosopimuksesta. Maltan hallitus puolestaan lopetti Sea Maltan toiminnan. Suuri osa työpaikkansa menettäneistä erosi GWU:sta syyttäen sitä liian taipuisasta asenteesta tes-neuvotteluissa Grimaldin kanssa. Sea Maltan kaaduttua Grimaldi on ilmoittanut investoivansa 20 miljoonaa euroa Maltan tuonti- ja vientiliikenteen tarpeiden tyydyttämiseksi. Varustamo on kuitenkin korostanut, että se ei ole velvollinen suosimaan uuden henkilöstön värväämisessä Sea Maltan entisiä työntekijöitä. Jos Maltan oppositiossa oleva työväenpuolue nousee tulevissa vaaleissa valtaan, se aikoo perustaa uuden valtiollisen Sea Malta varustamon. ITF-tarkastus tuottaa tuloksia Intiassakin ITF-tarkastajien työ on johtanut konkreettisiin tuloksiin Intiassa, intialainen Hindu Business Line lehti raportoi joulukuussa. Mumbain satamassa Maltan lipun alla operoivan Selconin bangladeshiläinen omistaja suostui ITF-tarkastajan vaatimuksesta euron palkkarästien maksamiseen. Niin ikään Maltan lippua käyttävän X-press Kailashin omistajalta irtosi miehistölle euron rästipalkat. Tuticorinin satamassa MV Safinazin hongkongilainen omistaja sitoutui ITF-tarkastajan esityksestä maksamaan kohtuullisia palkkoja ja järjestämään kunnolliset työolosuhteet. Aluksen miehistö ja päällystö koostuvat bangladeshiläisistä, burmalaisista ja ghanalaisista merenkävijöistä. Haldian satamassa Kalkutassa ITF-tarkastaja Chinmoy Roy paljasti kaksi huijaria, jotka esiintyivät ITF-tarkastajina ja koettivat kiristää alusten päälliköiltä rahaa. Huijareilta löytyi väärennettyjä ITF-asiakirjoja. Koonnut: Juhani Artto Palkansaajan ansiopäiväraha lasketaan hänen työttömyyttä edeltävän joko 43 tai 34 työssäoloehdon täyttävän kalenteriviikon, vakiintuneista, veron ennakonpidätyksen alaisista tuloista. Työssäoloehtoon luetaan kalenteriviikot, joiden aikana työttömyyskassan jäsenen työaika yhdessä tai useammassa työssä on yhteensä vähintään 18 tuntia. Palkkatulosta vähennetään lomarahat, lomakorvaukset ja vastikekorvaukset. Näiden erien vähentämisen jälkeen vähennetään 4,88 %, joka vastaa palkansaajan työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksuja. Ansiopäiväraha muodostuu perusosasta ja hakijan palkan mukaan määräytyvästä ansio-osasta. Lisäksi maksetaan lapsikorotus, joka on yhdestä alle 18-vuotiaasta lapsesta 4,45, kahdesta 6,54 euroa ja kolmesta tai useammasta lapsesta yhteensä 8,43 euroa. Perusosa on peruspäivärahan suuruinen, 23,50 euroa päivässä. Ansio-osa on 45 prosenttia päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Jos kuukausipalkka ylittää euroa (90 x peruspäivärahan määrä), ansio-osa alenee ylimenevältä osalta 20 prosenttiin. Ansiopäiväraha voi enimmillään olla 90 prosenttia päiväpalkasta, kuitenkin vähintään lapsikorotuksilla korotetun peruspäivärahan suuruinen. Muunnettaessa kuukautta kohti laskettua palkkaa päiväpalkaksi tai päinvastoin katsotaan kuukauteen sisältyvän 21,5 työpäivää. 10

11 TYÖTTÖMYYSKASSA TIEDOTTAA Ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha vuonna 2006 Oikean sisältöinen päivärahahakemus liitteineen nopeuttaa etuuksien maksatusta Ilmoittaudu työvoimatoimistoon Jos joudut työttömäksi tai lomautetuksi, ilmoittaudu työvoimatoimistoon viimeistään heti työsuhteen päätyttyä. Toimistosta saat myös päiväraha-hakemuksen. Työvoimatoimisto antaa työttömyyskassalle työttömyyttäsi koskevan lausunnon. Oikeus työttömyysetuuksiin alkaa aikaisintaan ilmoittautumispäivästä lukien. Työvoimatoimiston antamat lausunnot sitovat kassaa, eikä kassa voi maksaa päivärahaa, mikäli työnhakusi ei ole voimassa. Työttömyyspäivärahojen maksupäiviä ovat tiistai, keskiviikko ja perjantai. On tärkeää, että kassalle toimitettu päivärahahakemus on oikein täytetty ja tarvittavat liitetiedot, kuten palkka- ja työsuhdetodistukset, seuraavat jo hakemusta. Näin vältetään etuusasian käsittelyä viivästyttävä kirjeenvaihto ja joudutetaan etuusmaksatusta. Etuuskäsittelyn juohevuuden lisäämiseksi etuushakemuksen täyttäjää pyydetään kiinnittämään huomiota seuraaviin seikkoihin: Ensimmäinen hakemus - Työttömyyskassan jäsenmaksut on oltava kunnossa. Jäsenmaksut on maksettava kaikista töistä, niin maa- kuin merityöstä. Kassan jäsenmaksun sisältävä työmarkkinajäsenmaksu on edelleen alkaen 1,55 % verotettavasta tulosta. Mikäli itse olet hoitanut jäsenmaksun, toimita viimeisestä maksukuitista kopio hakemuksen liitteenä. - Täytä ensimmäinen työttömyyspäivärahahakemus vähintään kahdelta täydeltä kalenteriviikolta huolellisesti. Puutteellisesti täytetty hakemus palautetaan täydennettäväksi. - Hakemukseen tulee liittää työnantajan antama palkkatodistus vähintään työttömyyttä edeltäneeltä 43 työssäoloviikolta (jos et ole saanut päivärahaa vuonna 1997 tai sen jälkeen) TAI 34 työssäoloviikolta (jos olet saanut päivärahaa vuonna 1997 tai sen jälkeen). Todistuksessa tulee näkyä ennakonpidätyksen alainen tulo ja siihen sisältyvät lomarahat ja lomakorvaus eriteltyinä; Mikäli haet lapsikorotusta avio- tai avopuolison lapsista, jotka asuvat samassa taloudessa, toimita puolison virkatodistus ja ote talonkirjasta/kotipaikkarekisteristä. Omista lapsista virkatodistusta ei tarvitse lähettää; Kopio sosiaalietuudesta annetusta päätöksestä ( esim. lasten kotihoidon tuki, myös puolisolle maksettu) Puolison saamaa lasten kotihoidon tukea ei vähennetä toisen puolison työttömyysetuudesta, jos puoliso itse hoitaa lasta ja saa samanaikaisesti äitiys-, erityisäitiys- tai vanhempainrahaa. - Ensimmäinen hakemus tulee olla takautuvasti täytetty vähintään kahdelta kalenteriviikolta. Viikkoselvitys tulee täyttää sunnuntaihin saakka. Jos olet työssä jo ensimmäisen hakemuksen aikana, täytä hakemus kalenterikuukauden viimeiseen päivään saakka. Työpäivien kohdalle on täytettävä myös työtunnit. Vastikevapaa tai muut palkalliset päivät työsuhteen aikana ovat myös työpäiviä. Palkkapäivät työnantajalta tulee ilmoittaa työpäiviksi ja työtunnit merkittävä palkanmaksutunneiksi. Hakemukseen liitteeksi työnantajan allekirjoittama palkkatodistus ja ulosmaksutilinauha, jossa näkyvät ulosmaksetut loma- ja vastikekorvaukset. Jos hakemuksessasi on työpäiviä, niin lähetä myös palkkakuitit kyseisiltä ajoilta. - Verokorttia ei yleensä tarvitse kassalle lähettää. Kassalla on maaverotiedot. Mikäli hankit muutosverokortin, toimita se kassalle. Jatkohakemus - Jatkohakemus on oltava joko neljältä täydeltä kalenteriviikolta tai kalenterikuukaudelta. Hakujaksoja ei voi muuttaa ja katkaista omatoimisesti. Jokainen päivä on selvitettävä ja hakemus on päivättävä ja allekirjoitettava. - Mikäli työttömyys päättyy kesken hakujakson, on syy ilmoitettava hakemukseen. Esim. opiskelu, äitiysloma, armeija, yli hakujakson kestävä kokoaikatyö tai muu selvitys. Hakemukset voi postittaa aikaisintaan hakujakson viimeisenä päivänä. Työttömyyskassa ei käsittele etukäteen lähetettyjä hakemuksia. Soviteltava päivärahahakemus Soviteltua päivärahaa maksetaan, jos teet lyhennettyä työviikkoa tai - työpäivää, olet osa-aikatyössä tai työskentelet enintään kaksi viikkoa kokoaikatyössä. Täytä hakemus neljältä viikolta tai kuukaudelta ja liitä hakemukseen palkkatodistus tai palkkakuitit hakujakson työpäiviltä. Työ ja päivärahahakemus - Hakujakso on säilytettävä vaikka aloittaa yli kahdenviikon kokoaikatyön hakujakson sisällä. - Jos yli kahdenviikon kokoaikatyö kestää esim. ke Hakemus tulee täyttää säilyttäen kuukauden hakurytmi eli ajalle tai neljän kalenteriviikon hakujakso esim. ajalle Täytä hakemus myös työssäoloajalle. Työpäivien ja vastikevapaapäivien kohdalle ilmoita työssä ja työ- ja palkanmaksutunnit. - Mikäli työn alkaessa et tiedä työsuhteen kestoa (alle vai yli hakujakson), odota! Älä lähetä hakemusta kassalle, ennen kuin tiedät työsuhteen keston. Merkitse työsuhteen pituus päivärahahakemukseen tietoa varten varattuun kohtaan. - Liitä Palkkanauhat hakemukseen mukaan. Mikäli työnantaja ei ole pidättänyt jäsenmaksua ansioista, liitä myös jäsenmaksusta selvitys hakemuksen mukaan. Pyydä työnantajalta työn päätyttyä palkkatodistus työsuhteesta. Helpotat siten kassan työtä mm. lomakorvausjaksotuksen ja uudelleen päivärahan määritystä varten. Eräitä muutoksia vuoden 2006 työttömyysturvaan Sovitellulle työttömyysturvalle jatkoaikaa Sovitellun työttömyysturvaetuuden saajat voivat saada etuutta vuoden 2007 loppuun saakka etuuden enimmäismaksuajan täyttymisestä huolimatta. Menettely puolison saaman kotihoidontuen osalta täsmentyi Puolison saamaa lasten kotihoidon tukea ei vähennetä toisen puolison työttömyysetuudesta, jos puoliso itse hoitaa lasta ja saa samanaikaisesti äitiys-, erityisäitiys-, tai vanhempainrahaa. Tukityöllistettyjen työssäoloviikkokertymä Laskettaessa työssäoloehdon täyttymistä, huomioon otetaan puolet niiden kalenteriviikkojen lukumäärästä, joina tehdyn työn palkkakustannuksiin työnantaja on saanut korkeinta korotettua palkkatukea. Työntekijän eläkemaksu ja työttömyysvakuutusmaksu työttömyysturvassa Työntekijämaksuvähennys ansiosidonnaisen päivärahan perusteena olevasta palkasta on vuonna ,88 prosenttia. Työttömyysvakuutusmaksut Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu vuonna 2006 on 0,58 % palkasta. Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu on 0,75 prosenttia palkasta palkkasumman euroon asti. Sen ylittävältä osalta työnantajan maksu on 2,95 prosenttia palkasta. Merimieseläkevakuutusmaksu Merimieseläkelain mukainen vakuutusmaksu pysyy ennallaan vuonna Sekä työnantajien että merimiesten vakuutusmaksuosuus on 11 prosenttia. Työttömyyskassa puhelinpäivystää maanantaista Perjantaihin klo Puh Mikko Tuominen työttömyyskassan johtaja 11

12 Pätkätöiden valvontaa halutaan vahvistaa Määräaikaisten työsuhteiden käyttöä halutaan valvoa nykyistä paremmin. Tällä hetkellä pätkätöitä esimerkiksi ketjutetaan vastoin työsopimuslain henkeä. Pätkätyöntekijöiden määrää ja asemaa työministeriön toimeksiannosta selvittäneen Kirsti Palanko-Laakan mukaan Suomen työelämän lainsäädäntö on kohtuullisen hyvä. Ongelmana kuitenkin on, että säädöksiä esimerkiksi määräaikaisista työsopimuksista ei tunneta tai niistä ei välitetä. Palanko-Laaka vaatii, että määräaikaisten työsuhteiden käytön valvontaa pitää parantaa. Lainsäädännön kiertämismahdollisuuksien ja tulkinnanvaraisuuksien vuoksi hän tiukentaisi työsopimuslakia. Palanko-Laakan mielestä henkilöstön edustajalla tulisi olla oikeus saada tietoja työyhteisön määräaikaisista palvelussuhteista ja niiden perusteluista sekä oikeus valvoa niiden laillisuutta. Palanko-Laaka vaatii myös työsuojeluviranomaisille lisää oikeuksia valvoa määräaikaisten työsuhteiden laillisuutta. Hän esittää, että työtuomioistuimen tai vaihtoehtoisesti työneuvoston toimivaltuuksia laajennettaisiin niin, että ne voisivat käsitellä ja antaa ratkaisuja määräaikaisten palvelussuhteiden laillisuudesta. Ketjutuskielto kirjattava lakiin Palanko-Laakan mielestä määräaikaisten työsopimusten ketjutuskielto tulisi kirjata lakiin. Nykyisessä laissa asia on mainittu vain sen perusteluissa. Palanko-Laakan mielestä lakiin tulee säätää myös kielto turvautua määräaikaisiin työsopimuksiin silloin, kun työvoiman tarve on pysyvä. Lakiin voitaisiin hänen mielestään sisällyttää luettelo tavanomaisista tilanteista, joissa määräaikaiselle työsopimukselle on perusteltu syy. Palanko-Laaka esittää, että työmarkkinajärjestöt sitoutuisivat yhteisellä kannanotolla noudattamaan sellaista henkilöstöpolitiikkaa, että pysyviä toimintoja hoidetaan toistaiseksi voimassa olevissa palvelussuhteissa työskentelevällä henkilöstöllä. Vuokratyöläisten tilanne epäselvä Palanko-Laakan mukaan työsopimuslain tarjoamassa perusturvassa on aukko vuokratyöntekijöiden kohdalla. Määräaikaisista ja vuokratyöntekijöistä on tullut suhdannepuskuri. Tämä johtuu osittain vuokratyötä koskevan sääntelyn puutteellisuudesta. Varsinkin vuokratyöntekijöiden työsuhdeturva on epäselvä. Epäselväksi jäävät vuokraaja- ja käyttäjäyrityksen työnantajavelvollisuudet ja niihin liittyvä vastuunjako, Palanko-Laaka toteaa selvityksessään. Hänen mukaansa näiden työnantajien vastuu erityisesti vuokratyöntekijän irtisanomissuojan toteutumisesta tai lain määräaikaisia sopimuksia koskevien säännösten noudattamisesta on osoittautunut ongelmalliseksi. Palanko-Laaka esittää tilanteen korjaamiseksi kolmikantaista työryhmää valmistelemaan vuokratyövoimaan ja vuokraustoimintaan liittyvää lainsäädäntöä. Lähtökohta on, että kun vuokratyöntekijä tekee pysyvästi työtä yhdelle tai useammalle käyttäjäyritykselle, hän on toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa ensisijaisesti vuokrayritykseen. Palanko-Laakan mukaan on selvitettävä myös, millä edellytyksillä vuokratyössä voidaan solmia määräaikaisia työsopimuksia ja kumman, vuokra- vai käyttäjäyrityksen, kannalta määräaikaisuuden edellytyksiä arvioidaan. Naiset miehiä useammin pätkätöissä Naiset työskentelevät määräaikaisessa työsuhteessa miehiä useammin. Sukupuolten väliset erot ovat suurimmillaan vuotiailla palkansaajilla. Tässä ikäryhmässä määräaikaisten naisten osuus on vähintään kaksinkertainen miehiin verrattuna. Uusista työsuhteista yli puolet on määräaikaisia. Määräaikaiset työsuhteet kasautuvat tietyille aloille. Etenkin kunta-alalla ja valtiolla tehdään paljon pätkätöitä. Valtion työntekijöistä on määräaikaisia 25 ja kuntien työntekijöistä 23 prosenttia. Kunnan työpaikoista opetuksessa määräaikaisia on 29 prosenttia. Terveydenhuollossa ja sosiaalialalla noin joka neljäs on määräaikainen. Julkisen sektorin määräaikaisten osuus on yli kaksinkertainen yksityiseen sektoriin verrattuna. Yksityisellä sektorilla pätkätöitä tekee joka kymmenes palkansaajista. Pätkätyöläisille epävarman työ lisä Palanko-Laaka esittää tutkittavaksi pilkkoutuneiden työsuhteiden haittoja. Hänen mielestään pitäisi selvittää, mitä kustannuksia niistä aiheutuu ihmisille ja yhteiskunnalle. Hän kompensoisi kustannukset lisäämällä pätkätöihin liittyviä työnantajamaksuja ja maksamalla työntekijöille epävarman työn lisää. UP/Mika Peltonen F-Securen uudet tietoturvaohjelmat jäsenetuhintaan F-Secure antaa SAK:laisille jäsenille edelleen tuntuvat alennukset tietoturvaohjelmistaan. Uudet F-Secure Internet Security 2006 ja Anti-Virus ohjelmat voi ladata F-Securen SAK-nettikaupasta noin 35 % edullisemmin kuin F-Securen tavallisesta nettikaupasta. F-Secure Anti-Virus 2006 sisältää useita virustentorjuntatyökaluja. F-Secure Internet Security 2006 on laajempi tietoturvaohjelmisto ja se sisältää virustentorjunnan lisäksi helppokäyttöisen ja tehokkaan palomuuritoiminnon. Molempiin ohjelmiin sisältyy käytönaikainen vakoiluohjelmien torjunta. Tämä toiminto auttaa torjumaan vakoilu- ja mainosohjelmia, jotka asentuvat tietokoneelle käyttäjän huomaamatta esimerkiksi kun tämä lataa musiikkia Internetistä. Kyseessä on ensimmäinen virustentorjuntaratkaisu, joka havaitsee vakoiluohjelmat jo ennen kuin ne asentuvat tietokoneelle. Kumpikin ohjelma havaitsee myös rootkit-ohjelmat, jotka ovat tietokoneen käyttöjärjestelmään piiloutuvia haitallisia ohjelmia. Rootkit-ohjelmien avulla hakkerit pääsevät helposti kiinni tietokoneen tiedostoihin. F-Secure Internet Security 2006 ja Anti- Virus ohjelmien uutuuksia ovat myös käyttöliittymä F-Securen viruskarttaan sekä monikielinen oppimisohjelma, joka esittelee käyttäjille tuotteen eri toimintoja ja auttaa heitä ymmärtämään tietoturvan perusperiaatteita. Molemmista ohjelmista löytyy edelleen numeronvalitsinohjelmien torjuntatoiminto, joka suojaa modeemiyhteyksien käyttäjiä hakkeroinnin aiheuttamilta yllätyksiltä puhelinlaskuissa. F-Secure Internet Security 2006 tarjoaa lisäksi roskapostiin kyllästyneille käyttäjille reaaliaikaisen sulkulistan. Tämä toiminto auttaa myös torjumaan yleisimpiä tietojenkalastelumenetelmiä. Internet Security ohjelman lapsilukkoa on puolestaan täydennetty aikarajoittimella, jonka avulla voi määritellä järkevät aikarajat Internetissä surffaamiselle. Suomenkieliset Anti-Virus- ja Internet Security -ohjelmat voidaan asentaa nopeasti ja niitä on helppo käyttää. Ohjelmien hintaan kuuluvat automaattisesti päivittyvät virustunnistetiedot ja muut ylläpitopalvelut vuoden ajan, sähköpostin ja netin välityksellä toimivat tukipalvelut niin ikään vuoden ajan sekä käyttöoppaat sähköisessä muodossa. Ohjelmat on mahdollista saada myös ruotsin-, englannin-, saksan- ranskantai italiankielisinä. Tilaaminen ja hinnat Molemmat ohjelmat voi hankkia F-Securen SAK-nettikaupasta osoitteesta sak. Tarkemmat tilausohjeet löytyvät samasta osoitteesta. Kaikki alla mainitut hinnat sisältävät alv:n ja toimituskulut kotimaassa. F-Secure Internet Security sähköisesti toimitettuna: 52,00 e - sähköisesti ja lisäksi postin kautta CD: llä toimitettuna: 61,95 e F-Secure Anti-Virus sähköisesti toimitettuna: 42,00 e - sähköisesti ja lisäksi postin kautta CD: llä toimitettuna: 51,95 e Ohjelmat voi maksaa luottokortilla tai kotimaan tilisiirrolla. Luottokortilla maksettaessa ohjelman voi hakea yleensä heti tai viimeistään 48 tunnin kuluessa maksun jälkeen Internetistä. Järjestelmävaatimukset Prosessori - vähintään 600 MHz:n Intel Pentium Käyttöjärjestelmä - Microsoft Windows 98/ME/2000/XP Muisti - Windows 98/ME: vähintään 128 Mt RAM-muistia - Windows 2000/XP: vähintään 256 Mt RAM-muistia Levytila - asennuksen vaatima enimmäislevytila on 320 Mt Selain - Internet Explorer 5.0 tai uudempi - CD-asema ja Internet-yhteys Ohjelmistot toimivat käyttöjärjestelmän koti- tai työasemaversiossa. F-Secure Internet Security 2006 ei tue palvelimissa käytettäviä server-versioita. 12

13 sjömannen LEDARE T Vad medför året 2006 Igen har vi ett årsskifte bakom oss. Det gångna året 2005 började i en stämning av förväntan, efter att en inkomstpolitisk uppgörelse just slutits som skulle medföra arbetsfred ända fram till utgången av februari Avsikten med den långa avtalsperioden och de nyligen införda utvidgade passagerarfartygsstöden var att ge sjöfarten långsiktighet och skapa tilltro till den finländska sjöfartsnäringens framtid. Men så gick det inte. Efteråt förefaller det som om vi under år 2005 inte hann göra annat än föra ständiga förhandlingar med olika rederier om bemanningen av fartyg och olika åtgärder i syfte att trygga att fartygen stannar under finska flagg. Början av år 2005 präglades särskilt av den rättsprocess som Viking Line inledde i London mot Internationella transportarbetarefederationen ITF och Sjömans-Unionen. Viking Line krävde ett domstolsbeslut om att ITF och Sjömans-Unionen inte får tillgripa några som helst påtryckningsåtgärder för att förmå Viking Line att ingå ett nytt avtal för den händelse att rederiet beslutar att flagga ut passagerarbilfärjan Rosella till Estland. Handelsdomstolen avgjorde målet våren 2005 till Viking Lines fördel. Appellationsdomstolen i London upphävde emellertid handelsdomstolens beslut och beslöt samtidigt att begära utlåtande i ärendet från EG-domstolen, ett utlåtande som torde fås tidigast i slutet av år I vilket fall som helst tog rättegången och förberedelserna för den onödigt mycket tid och resurser. I slutet av år 2005 nåddes dessutom ett avtal med Ålands Redarförening och Viking Line om att Rosella fortsätter att trafikera linjen Helsingfors-Tallinn under finsk flagg. Efter att avtalet ingåtts meddelade Viking Line att rederiet beställer ett nytt stort ropax-fartyg för linjen. Efter avtalet om Rosella slöts ett liknande avtal om framtiden för finländska Nordlandia på rutten Helsingfors-Tallinn. Liksom beträffande Rosella var avtalet för Nordlandia i Estlandstrafiken avsett att trygga att den finska flaggan finns kvar på linjen. Situationen med Nordlandia var såtillvida knepig att fartyget inte hade likadana lönsamhetsproblem som Viking Lines Rosella. Avtalet som ingicks för Nordlandia fick i alla fall en sådan utformning att fartygets nuvarande besättning inte behövde stå för fiolerna. De kommande inbesparingarna gäller nya arbetstagare. Förhandlingar har också varit nödvändiga med Silja, det andra stora finländska passagerarfartygsrederiet. Det har handlat om åtgärder genom vilka rederiet, också i övrigt i ekonomiska svårigheter, kunnat fortsätta verksamheten såsom tidigare under den blåvita flaggan. Även om nedskärningarna denna gång huvudsakligen gällde rederiets landorganisation, där personalminskningarna var betydande, måste också sjöpersonalen dra sitt strå till stacken. Det skedde genom att bemanningsavtalen för ms Silja Europa och ms Silja Serenade och det s.k. poolavtalet sammanslogs och reviderades. Trots åtgärderna är Siljas framtid osäker. Vad man vet är att en försäljning av rederiet på offentlig auktion är aktuell. Tiotals köparkandidater torde ha varit intresserade, men vad transaktionen får för resultat är ännu inte känt. Frågan torde bli avgjord under våren och försommaren. Man kan bara hoppas att den eventuella nya ägaren har vilja och beredskap att behålla åtminstone en del av rederiets fartyg under finsk flagg; de flesta fartygen är ju redan nu svenskflaggade. Hotbilderna beträffande passagerarfartygstrafikens framtid har emellertid i inga händelser försvunnit. Fortsatt tillväxt och expansion av det estniska rederiet Tallink kommer ytterligare att skärpa konkurrensen på Östersjön. Tallinks affärsidé, som i stor utsträckning bygger på utnyttjande av billig arbetskraft och därav erhållna kostnadsfördelar, har de senaste dagarna fått nya dimensioner när rederiet meddelade att man överväger lettisk flagg. Tallink hänvisar till att arbetskraftskostnaderna i Lettland är upp till 30 % lägre än i Estland. Bättre exempel finns väl inte på den ändlösa girighet som tycks vara rådande i sjöfartens arbetsgivarkretsar. År 2006 vänds blickarna än en gång åt statsmaktens håll. I flera olika sammanhang har redan föreslagits talrika åtgärder för att kunna förbättra den finländska sjöfartsnäringens konkurrensmöjligheter. För passagerarfartygets del har det handlat om att bringa det gällande passagerarfartygsstödet till den nivå som ursprungligen avsågs. Frågan gäller återbetalning av de s.k. arbetsgivaravgifterna. Enligt gällande lag skall passagerarfartygsrederiernas arbetsgivaravgifter kompenseras till ett belopp som motsvarar 97 % av de skatter som sjöfolket betalar. Till en början beräknade man att ca 94 % av arbetsgivaravgifterna på detta sätt återgår till rederierna. Erfarenheterna har emellertid visat att kompensationen bara räckt till ca % av arbetsgivaravgifterna. Det har föreslagits att stödet ändras så att rederierna direkt skall få tillbaka 94 % av arbetsgivaravgifterna. Från statsmakten förväntas också flera andra åtgärder för främjande av sjöfartsnäringen. Främst har man diskuterat reform av tonnageskattesystemet, reserveringssystem i anslutning till anskaffning av nya fartyg samt utnyttjande av investeringsoch räntestöd av olika slag. Vilken eller vilka av åtgärderna blir verklighet får vi högst sannolikt se under det innevarande året För sjöfolket handlar det om att bevara existerande arbetsplatser och om möjligt skapa nya finländska arbetstillfällen. Alla som deltar i arbetet för detta mål finns det anledning att tillönska ett gott och framgångsrikt Nytt År Simo Zitting chefredaktör Finanspolitiska ministerutskottet: En ny typ av kombifartyg för bekämpning av oljeskador Finanspolitiska ministerutskottet anser att bekämpningen av oljeskador i isförhållanden borde skötas med ett kombifartyg. Utskottet vill att Finlands miljöcentral skall utreda om ett fartyg kunde upphandlas i samarbete med privata företag eller med Sjöstridskrafterna. Regeringen har förbundit sig att inhandla tjänster av en ny typ av oljebekämpningsfartyg som fungerar i isförhållanden. Målsättningen har skrivits in i regeringsprogrammet och för ändamålet finns i detta års budget en beställningsfullmakt på 134 miljoner euro. Tidigare var avsikten att upphandla en kombiisbrytare med egenskaper som skulle ha lämpat sig både för isbrytning och för bekämpning av olje- och kemikalieskador. Deltagandet i anbudsgivningen var emellertid litet och kombiisbrytaren visade sig vara dyrare än väntat. I oktober beslöt finanspolitiska ministerutskottet att ta extra tid och lät göra ytterligare utredningar. Avsikten med dem var att hitta mer ekonomiska sätt att köpa in de oljebekämpningstjänster som behövs. Alternativen kartlades i ett samarbete mellan kommunikationsministeriet, miljömininsteriet, Sjöfartsverket och Finlands miljöcentral. På basen av utredningen kom utskottet till slutsatsen att den helhetsekonomiskt mest ändamålsenliga lösningen är att anskaffa en ny typ av kombifartyg. Alternativen kunde vara till exempel att ersätta Sjöstridskrafternas oljebekämpningsfartyg Hylje med ett nytt kombifartyg eller att förse en kusttanker ägd av ett privatbolag med utrustning för oljebekämpning. För sådana fartyg skulle det finnas bruk också året om. Finlands miljöcentral fortsätter utredningsarbetet. Finanspolitiska ministerutskottet behandlar frågan på nytt i februari. Efter det skulle regeringen vid behov bereda ett förslag till tilläggsbudget, med vilken kombifartyget eller motsvarande oljebekämpningstjänster upphandlas. 13

14 sjömannen Maria Strengell och J-P Suominen i taxfreebutiken berättar att det går många rykten ombord om Siljas möjliga köpare. Anställda på Silja Serenade: En dag i 14

15 sjömannen Anna-Mari Päivätsalo vikarierar som nisse. taget - Vi lever en dag i taget. Försäljningen av Silja kan vi inte göra något åt. Det går många rykten. - Alltid har vi ju varit till salu och det har aldrig gått bra. - Vi väntar och ser vad som händer. Sådana kommentarer hörs från anställda på Silja Serenade, på kryssning mellan Helsingfors och Stockholm före trettondagen kort innan fartyget dockas för ett par veckor. Serenade och därefter svenskflaggade Silja Symphony på samma rutt renoveras för många miljoner euro för att fartygen skall vara i toppkondition när anbudstävlan om bolaget upphör i slutet av januari. Enligt preliminära uppgifter väljs bland budgivarna två eller tre med vilka det egentliga köpslåendet sker. Hela Silja och alla rederiets fartyg skall säljas på auktion. Finsk flagga har förutom Serenade också Silja Europa och Finnjet, det sistnämnda för närvarande i bruk som inkvarteringsfartyg i orkandrabbade Louisiana, USA. Personalen på Serenade behöver ingalunda sättas i toppkondition, för den är ständigt i bästa trim. Yrkesskickligheten och kunnandet här är av högsta klass och kunderna får ypperlig betjäning. Att arbetstakten blivit alltmer uppskruvad och att ekonomiavdelningen ofta är underbemannad ser kunden inget av. 15

16 sjömannen Sommelier: Det händer ett och annat ombord En obevandrad redaktör introduceras i vinets hemligheter av yrkeskunniga Pia Hasselgren och Ola Hurmerinta i Bon Vivants vinbar. - Jag har många gånger lyft på hatten för att vi orkat vidare, trots att man pressat oss och bett oss vara flexibla. Jag förstår inte hur vi klarat av det, eftersom alla som jobbar här, satsar fullt på sitt jobb. Jag hade aldrig trott om nån berättat för mig vilken rumba vi kommer att hamna i, att gänget fortfarande skulle vara motiverat. Jag lyfter faktiskt på hatten för det, även om var och en av oss också slagit huvudet i väggen. Har Silja helt enkelt hjärntvättat oss så grundligt att kunden alltid kommer först? Det här säger Pia Hasselgren som arbetar som sommelier i restaurang Bon Vivants vinbar. Hon tycker att arbetet är givande och har många goda sidor. - Det finns inte två likadana dagar. Vi har en gammal Siljareklam som håller streck: det händer ett och annat ombord! Pia Hasselgren har arbetat vid Silja 23 år. Hon säger sig höra till dem som gärna byter fartyg för att bevara sin mentala hälsa. Hennes väg till vinexpert har gått via olika kurser och praktiskt arbete. - Arbetet ger oss möjligheter att utvecklas. I den här branschen är man helt enkelt tvungen att följa med sin tid, annars tappar man greppet om vinerna, utvecklingen i branschen är så snabb. Nya trender och favoriter avlöser varandra. Förra sommaren var piccolochampagneflaskorna populära, den ädla drycken intogs med sugrör. Enligt Pia var det här ett sätt att försöka få ciderfolket att dricka champagne. Den amerikanska filmen Sideways som tar oss med till vinområdena i Kalifornien, har gjort druvan pinot noir populär. - Den är svår både som druva och som vin, man blir lätt besviken. Men det är fint att människor vågar prova på något nytt. Den är en rätt så syrlig druva och vinerna är lätta vilket gör att druvan kan upplevas som vattnig. Även om syrligheten gör den lite svår att tycka om så är den ändå mycket aromrik, konstaterar Hasselgren. Seger på hemmaplan ( kotivoitto ) tycker hon är fascinerande. Det betyder att kunden kommer in i vinbaren och lämnar baren på gott humör med några vinflaskor under armen. Utbudet av kvalitetsviner är nämligen mycket större i vinbaren än i fartygets taxfreebutik. - Också det känns bra när samma kunder kommer tillbaka och säger att det är bra att du är på jobb. Du sålde åt oss den första vinflaskan som vi betalat hela 20 euro för, vi har aldrig druckit något liknande. Hasselgren berättar att det hör till yrket att kunna avläsa kunden, d.v.s. hurdant vin kunden tycker om. Det kräver tid, många års erfarenhet och människokännedom. Man måste vara lyhörd och kunna lyssna på människor. Silja säljer även verkligt dyra viner, som faktiskt har åtgång. - Vardagsdrycker är de förstås inte. Men det finns många människor som blivit helt fascinerade av viner. Och hittar man en raritet handlar det inte längre om pengar förutsatt att pengar finns. Men de är tunnsådda. Vi har i vår källare allt möjligt trevligt: vi har starka viner från tsartiden och tsarens källare och Napoleons madeira. Visst känner man historiens vingslag där nere. Det känns spännande att hålla i handen en flaska från 1780-talet och samtidigt undra över vad just den flaskan har varit med om sen dess, säger Pia entusiastiskt. Hon förhåller sig avvaktande till framtiden. - Vi har varit till salu så många gånger och under de senaste tjugo åren har vi haft flera olika ägare. Det är klart man ibland oroar sig över hur det skall gå om det inte finns arbete, men att sörja gör inte saken bättre. Tiden får utvisa, vi tar en dag i sänder och gör vårt jobb. Och går det så illa att vi inte längre har arbete, så tror jag ändå inte att yrkeskunnigt sjöfolk stannar hemma och rullar tummarna. AJP - Finska flaggan är bättre. Det gör livet lättare när socialskyddet är i Finland, säger ordningsvakt Sami Suojanen, som också arbetat under svensk flagg. B a r m ä s t a r e Pentti Vesterinen har skaffat sin utkomst på sjön i drygt 30 år. Ombord finns passagerare, 850 av dem från Ryssland. Tiden kring nyår och trettondagen har ryssarna semester och var med på Serenades nyårskryssning. För gästerna hade då i konferensavdelningen och bufférestaurangen dukats upp en skaldjursbuffé med 950 ostron och 900 humrar. Ännu följande dag på skaldjursrestaurangen Happy Lobster arrangerade kocken 68 fat med skaldjur. Trivs som deltidspensionär Tarja Raikaa arbetar som mässvärdinna i chaufförsmässen. Hon är deltidspensionerad och nöjd med systemet. - Det är ett strålande system, tycker jag i alla fall. Jag jobbar åtta dagar och har 24 dagar ledigt. Andra avlösningen är jag ledig och därefter på pension. Och sedan här igen åtta dagar, och när de är klara känns det varje gång som att börja semestern. Numera kommer jag alldeles gärna till jobbet. Tarja Raikaa berättar att hon gick i deltidspension genast när hon fyllde 56. Nu har ju åldersgränsen höjts till 58. Hon säger sig orka bra jämfört med att hon tidigare var trött efter varje arbetsperiod. Tarja läste en artikel i tidningen Sjömannen om deltidspension, hoppade nästan jämfota av glädje och satte genast igång. - Och jag har inte ångrat mig ett dugg, skrattar hon. Ekonomiskt klarar man sig också på deltidspension när man levt måttfullt. Tarja tänker jobba här ända tills hon får full pension. Nu har hon 25 år på sjön bakom sig. Arbetsbanan började på Sallyrederiets Viking Saga och fortsatte hit via Albatross, Silja Festival och Wasa Queen. - Jag har haft tur som på sätt och vis haft samma rederi som arbetsgivare hela tiden. Aldrig har jag behövt söka jobb eller anlita arbetsförmedlingen. - På Serenade var jag i buffén innan en plats blev ledig i chaufförsmässen. Här är det lugnt och jag får jobba självständigt i egen takt. Jag är jättenöjd och pojkarna här är hyggliga och anspråkslösa män. Långtradarchaufförerna är de lättaste passagerarna av alla, berömmer Tarja. Siljas kommande försäljning tar Tarja med ro, men hon säger att det är beklagligt med tanke på andra. - Fastän rederiet skulle säljas i morgon, så spelar det ingen roll för mig, då skulle jag bara bli borta. Jag tänker på de unga, om någon till exempel tagit ett stort lån och räknat med den här arbetsplatsen. Man kan ju aldrig veta Besvärliga situationer bäst att glömma Ordningsvakten Sami Suojanen berättar att de är fyra ombord samtidigt. I princip är alltid två i arbete och från åtta på kvällen till fem på morgonen vakar tre ordningsvakter. Jämfört med tidigare är läget bättre nu när man fått en man till. Sami började nu jobbet klockan sex på kvällen och slutar halv sex på morgonen. Under natten har 16

17 sjömannen - Jag har haft tur, för jag har fått ganska hyfsade avtal, säger Pasi Tuominen, som vikarierat ett tiotal år vid Silja. han två raster på vardera en halvtimme. - Samma arbetspass gäller hela arbetsperioden igenom, det har vi kommit överens om alla fyra. Vi byter alltså inte arbetstider mitt i perioden. Det är ett bra system att komma till jobbet och veta exakt vilka arbetstimmar du ska göra och när. Du behöver inte varje dag titta på schemat när du ska börja i morgon. Sami Suojanen som bor i Pargas är 33 år och yngst bland fartygets ordningsvakter. I hemtrakten arbetade han som brandmanambulansförare innan han gick till sjöss år Från det forna yrket har Sami kvar attityden att inte grubbla över tråkigheter och besvärliga situationer. Till sjöss gick han för att han ville ha omväxling. - Jag ville göra något annat. På Skandinavia började jag jobba som extra och sen har jag varit på Festival och Opera. De var alla under svensk flagg. För två och ett halvt år sen fick jag fast anställning på Serenade. Finska flaggan är bäst, för det gör livet lättare att socialskyddet finns i Finland. Arbetet är nu detsamma och lönen något bättre. Grundlönen är kanske en aning lägre, men när man här får procenten till så ökar nettoinkomsten, säger Sami. Han tror inte att han kommer att arbeta här ända fram till pensionsåldern. Men först gäller det att se hur den aktuella situationen utvecklar sig. - Det är alltid bra att ha reservplaner. Att jobba på fartyg är så enkelt. Du får mat och kläder, du sover och gör ditt jobb och det är allt - en trygg rutin. Ledigheten är viktig, det är skönt att vara hemma och kunna gå överallt på vardagar, berömmer Sami Suojanen sjöarbetets goda sidor. Hoppas på det bästa Kari Nurmirinta skär upp kött i carvery för gästerna vid det stående bordet. Han sitter med i Sjömans-Unionens styrelse och besluter om gemensamma ärenden och under resan blev han vald till ny förtroendeman för köksavdelningen. - Alla är förstås lite bekymrade över framtiden och ovissheten. Men det är bara att vänta och hoppas på det bästa, säger Kari. Kocken Kari kom till Serenade från Wasa Queen i januari På sjön började han i april 1982 på Botnia Express, som var gamla Diana II. Serenade återvänder i trafik den 26 januari. Kari arbetar en del av tiden som fartyget är i docka, för enligt listan finns det omkring åttahundra munnar att mätta. Erfarna arbetstagare Maria Strengell och J-P Suominen taxfreebutiken har också arbetat länge på sjön och har erfarenhet av olika rederier och många fartyg. Maria började på Jakob Lines sommarfartyg Fenno Express år 1987 och J-P på Viking Sally år Satu Saarinen som serverar i buffén har vikarierat på Serenade i sex år. Arja Helovirta, kallskänka i köket på Bon Vivant, säger att allting görs själv för hand. Det är bra med tanke på yrkesskickligheten. 17

18 sjömannen Silja Serenades fartygsförtroendeman, matros Eero Keränen har förtjänat sitt levebröd på sjön sedan år Fartygsförtroendeman: Tiden blir lång när man väntar Silja Serenades fartygsförtroendeman, matros Eero Keränen funderar över de anställdas framtidsutsikter. - Tiden blir lång när man väntar. Konjunkturerna går än hit och än dit. Ända sedan jag började arbeta på fartyg har jag varit i samma bolag hela tiden, men märkena på skorstenen har varierat: AL, Finncarriers, Effoa. Också på Siljas fartyg har jag haft skorstensmärken av många slag: Effoas ringar, Jonssons märke och Siljas eget skorstensmärke. Lönebetalaren har alltid varit densamma. Saker som de här kan vi inte påverka. Eero Keränen, som bor i Paltamo i Kajanaland, berättar att han stack till sjöss som jungman år Han har förtjänat sitt levebröd på sjön i 35 år och nu återstår drygt två år till pensionen. Han säger att åldersstrukturen bland däcksmännen är sådan att till och med den som är yngst antagligen redan har fyllt femtio. - Om jag inte hade trivts skulle jag knappast ha stannat här. Inte vet jag, det finns väl sämre arbetsplatser. Det gäller att tänka positivt ibland. Lönen har alltid kommit den tionde i månaden, det är en faktor som ger säkerhet i livet. Jobbet har varit långt och stadigvarande hittills, det har gett framtidstro, filosoferar förtroendemannen. Keränen säger Silja är ett bra rederi att vara förtroendeman i. Hans starka önskan är att alla avdelningar skulle få egen förtroendeman, för det är bara där som sakkunskapen om det egna arbetet finns. - Nästan alla förtroendemän börjar vara gamla. När de lämnar fartygen måste de nya klara sig själva. Det skulle gå smidigare om här fanns unga med så att de fick lära sig. Men man kan inte tvinga någon att komma med. Och sådana som erbjuder sig alltför ivrigt och menar sig kunna sköta andras angelägenheter bör man inte heller ta, de tänker mera på sig själva, funderar Keränen. Å andra sidan har Eero Keränen förståelse för ungdomarna, när han minns sin egen ungdomstid på lastfartyg. Då hade han annat i tankarna är förtroendemannafrågor. AJP Milla väntar på team leader Mirja Kokko i gamla hentrakter. De berättar att det går många rykten ombord om den kommande köparen. - För oss är det här vardag. Det gäller bara att ta en dag i taget, för vi kan ju inte göra något åt saken. De yngre, som jobbat på ett och samma fartyg hela tiden, kan vara nervösa. De är inte vana vid sånt här, om det här är första ägarbytet för dem. Vi har redan upplevt över tio fartyg var. Butiken har sex kassaplatser. Nu är de alla bemannade och bägge golvsäljarna finns också på plats. Golvsäljarna går omkring i butiken, presenterar produkter och ger kunderna råd och hjälp. Ryska kunder talar sällan främmande språk, vilket kan vara besvärligt ibland men allt har ordnat sig. Konjak av bästa märken hör till deras favoriter. - Vår lön kunde gärna höjas. Andra grupper hade senast bra förhöjningar, nu börjar vi ligga bland de lägsta på lönelistan. Som kassaansvariga har vi mycket pengar på vårt ansvar. Det är inga småpengar vi hanterar. Allt som fattas måste betalas. Jag gillar inte att kronor och euro finns på samma ställe i kassalådorna. Man har eurorna framför sig hela tiden och jag kan ibland ge euro tillbaka när jag borde ge kronor, kommenterar J-P. Maria och J-P anser att kassorna på Serenade är verkligt dåliga att arbeta i. Det säger de fastän de skämtar om att de riskerar att bli utskällda när tidningen Sjömannen kommit ut. I de här kassorna, som förnyades för några år sedan och som inte var billiga, får man ont överallt: nacken, axlarna, ryggen, armarna och händerna. Förr fanns det två kassor tillsammans, och då kunde man byta sida. Varorna kommer inte på bandet direkt till kassan, utan man måste sträcka sig efter dem i vinkel och räcka pengarna uppåt. - Kassorna är uruselt konstruerade. Och inte fan kommer de att förnyas, det kostar. Vi har tydligen inte tillräckligt mycket sjukledigheter. För lite storvuxnare personer är det verkligt svårt att arbeta i det trånga utrymmet, kritiserar J-P. Nyttigt med kunskaper i ryska Tuija Pesonens fasta arbetsställe är vinbaren Bon Vivant, där hon arbetar som barmästare. Med drygt 800 ryska passagerare ombord behövs hon nu som språkhjälp på ryska. - Jag går omkring ombord och kollar om hjälp behövs. Största delen av gårdagskvällen gick åt i Happy Lobster, där det alltid finns många ryska kunder. De behöver ibland hjälp med att beställa, berättar Tuija. Tuija gick i skola i Kouvola, där det fanns ett ryskinriktat språkinstitut och ryskundervisning var vanlig i skolan. Hon läste ryska i gymnasiet men hade inte användning för språket på tio år. Vid decennieskiftet mellan 80- och 90-talen började Tuija gå på universitetets språkkurser och hon har till och med studerat ryska i S:t Petersburg för några år sedan. Nu finns det efterfrågan på språkkunskaperna och Tuija överväger vad hon ska satsa på, vinerna eller ryskan. Bägge har sin lockelse. Tuija Pesonen har varit på Serenade ända från början, alltså från Före det hann hon jobba som fast anställd på Finlandia. 27 år vid Silja Kallskänkan Arja Helovirta i gourmetrestaurangen Bon Vivant säger skrattande att hon arbetat vid Silja en lång tid: 27 år. I köket arbetar två kockar och en kallskänka åt gången. Arja nämner att de ibland roterat mellan olika arbetspunkter men att hon nu varit här redan länge. I det här köket görs allt för hand från början till slut, så yrkesskickligheten bevaras. - På nyårsaftonen var det lite jäktigt med många gäster och det gick åt mycket av allt. Ryssarna gillar särskilt hummer och frukt. Vi jobbade riktigt ordentligt, berättar Arja. Arja bor i Ivalo, och för den tid fartyget är i docka har hon bytt ut semesterpengarna mot ledighet. Arbetat på varv har hon gjort helt tillräckligt i det förflutna. Vad framtiden beträffar tar Arja det lugnt och avvaktande. - Jag tänker inte börja grubbla och oroa mig, det blir man bara ledsen av. Vikarie är alltid redo Satu Saarinen har vikarierat vid 18

19 sjömannen Silja i sex år. Nu har hon en tio dagars arbetsperiod då hon serverar i buffén. Före det arbetade hon åtta dagar på Serenade i december. Hon hör till fartygets regelbundna vikarier. - Fortsättningen vet jag inget om. Jag har vant mig att vänta på telefonsamtal. Vikarierandet har gett mig levebröd redan i många år. Jag kan inte föreställa mig att göra någonting annat, man fastar på sätt och vis i det här. Långa ledigheter och bra lön kanske inverkar, funderar Satu. Saarinen, som bor i Koria nära Kouvola, började jobba på sjön när landjobben tog slut. En kusin arbetade här och uppmanade henne att lämna in ansökan. På den vägen är Satu och hon säger sig trivas. Kortast varsel har det varit när ett samtal ibland kommit på morgonen och hon fått frågan, när kan du vara i Helsingfors om du sticker nu genast. Satu har kunnat ge sig av kvickt, för hennes barn är redan stora. - Idealet skulle vara att veta efter vikariatet när man ska komma tillbaka nästa gång. Men man får inte alltid som man vill. Jag har också haft långa vikariat. Man vänjer sig vid allt, skrattar Satu. Satus namn fattades bland julhälsningarna i tidningen Sjömannen, likaså namnet på en annan i buffén, Vesa Samposalo. Här kom de alltså. AJP Joonas Mäkeläinen studerar i Raumo för att blir vaktmaskinmästare och praktiserar på Serenade. Praktikant: Lära genom att arbeta Joonas Mäkeläinen jobbar till slutet av januari som praktikant i maskinen. Han började här på självständighetsdagen. 17-åringen studerar i hemstaden Raumo med sikte på vaktmaskinmästarexamen, och han är elevmedlem i Finlands Sjömans-Union. Tillfrågad om orsakerna till att han valt sjöfartsutbildning säger Joonas att han inte riktigt visste vart han skulle söka sig efter grundskolan. Pappa hittade det här alternativet. - Det låter ju riktigt bra, tänkte jag. Jag hade inte ens hört om en sådan möjlighet, sen blev jag intresserad och satte igång. Det här är andra året och jag har hälften kvar av den treåriga utbildningen, berättar Joonas. I hans klass finns ett tjugotal studerande, och hittills har ingen av dem avbrutit. Det första studieåret var vaktmansklassen och nu pågår första året av maskinmästarklassen. Joonas hoppas att det ska finnas jobb när han blir klar. Före det här hade Joonas en månads praktik på Langh Ships Marjatta förra våren. Antalet sjödagar som lättmatros är nu uppfyllt och i maj blir det möjligt att rentav få någon ersättning för praktikantperioden. Skolan ordnar alltid praktikplats i samarbete med rederierna. Joonas klagar inte, utan säger skrattande att han bara tackar och tar emot. Ombord har han fullt uppehälle och får bo ensam i en hytt för två. - Att arbeta är det bästa sättet att lära sig, säger Joonas. Han säger att sjöfartsbranschen känns som hans egen bransch. Den liksom allt annat har både goda och dåliga sidor. Lastfartyg och passagerarfartyg är i Joonas tycke som natt och dag. På passagerarfartyg är allt mera regelbundet, nästan som att jobba på land. - Bägge passar mig bra. AJP FRÅN VÄRLDENS HAV Slavlöner avvärjda på Irland Den tre veckor långa strejken på Irland resulterade i att rederiet Irish Ferries gick med på att följa bestämmelserna i kollektivavtalet. Parterna nådde samförstånd i frågan under förhandlingarna som ägde rum i medlet av december och medlades av den irländska kommissionen för anställningsförhållanden. Irish Ferries planer att ersätta drygt 500 arbetstagare med arbetskraft från låglöneländer huvudsakligen från Lettland och övriga Östeuropa - och frångå irländska kollektivavtalsnormer. Avtalet som förhandlats fram, garanterar de anställda löner som överstiger miniminivån på Irland. Förbundet lyckades försvara något slag av rimlighet. Detta har inneburit att Irlands lag skyddar utländska sjömän, som annars skulle befinna sig i en svag förhandlingsposition, konstaterar viceordförande för fackförbundet Siptu, Brendan Hayes. Enligt avtalet får de arbetstagare som vill, stanna kvar på sin nuvarande arbetsplats vid Irish Ferries och arbetstagarnas arbetsvillkor tryggas. En del av de anställda har tidigare accepterat rederiets uppsägningserbjudande. Siptu gjorde även stora framsteg vad gäller bestämmelser om kvantitativa och kvalitativa aspekter visavi fartygspersonalen, förklarar Hayes. Det ordnades en omröstning om förhandlingsresultatet bland medlemmarna. Enligt avtalet har Irish Ferries rätt att överföra sina fartyg till främmande flagg. Under strejken gav både den irländska och internationella fackföreningsrörelsen ett brett stöd till arbetstagarna. Privatiseringsprojektet fällde rederi på Malta Privatiseringen av rederiet Sea Malta som ägs av den maltesiska staten slutade bedrövligt. Projektet resulterade i att hela rederiet lades ned. Cirka 150 personer som arbetade till havs och till lands förlorade sin arbetsplats. I november, efter 16 månader långa förhandlingar, nådde den maltesiska regeringen och italienska storrederiet Grimaldis dotterbolag samförstånd om ändring av ägoförhållanden som skulle ha inneburit att 69 procent av aktierna övergått i italienarnas ägo. Ett villkor var dock ett arbetsvillkorsavtal med fackförbundet GWU som representerade de anställda på Sea Malta. Eftersom man inte nådde samförstånd inom utsatt tid drog sig Grimaldi ur köpeavtalet och den maltesiska regeringen lade ned Sea Maltas verksamhet. En stor del av dem som förlorat sin arbetsplats skrev ut sig från GWU och anklagade GWU för alltför stor medgörlighet under kollektivavtalsförhandlingarna med Grimaldi. Efter att Sea Malta upphört med sin verksamhet har Grimaldi meddelat att man kommer att investera 20 miljoner euro för att tillmötesgå de behov som finns i import- och exporttrafiken på Malta. Rederiet har dock betonat att man vid värvning av ny personal inte är förpliktad att favorisera Sea Maltas före detta anställda. Om det maltesiska arbetarpartiet som för tillfället befinner sig i opposition får makten i följande val, kommer man att grunda ett nytt statligt rederi Sea Malta. ITF-inspektion ger resultat även i Indien ITF-inspektörernas arbete har lett till konkreta resultat i Indien, rapporterade den indiska tidningen Hindu Business i december. Den bangladeshiska ägaren till fartyget Selcon som seglar under maltesisk flagg, gick med på ITF-inspektörens krav att betala euro i innestående löner i hamnen i Mumbai. Även ägaren till X-press Kailash som seglar under maltesisk flagg, betalade euro i innestående löner. I hamnstaden Tuticorin lovade MV Safinaz ägare från Hongkong, att på uppmaning av ITF-inspektören betala en skälig lön och förbättra arbetsförhållandena. Manskap och befäl på fartyget utgörs av sjöfolk från Bangladesh, Burma och Ghana. I hamnen Haldia i Calcutta avslöjade ITF-inspektören Chinmoy Roy två bedragare som gav sig ut för att vara ITF-inspektörer och försökte pressa fartygens befälhavare på pengar. Bedragarna hade förfalskade ITF-dokument. Sammanställt: Juhani Artto 19

20 sjömannen Skärpt övervakning av korttidsjobb Man planerar bättre övervakning av tidsbegränsade anställningsförhållanden. Man länkar samman bl.a. korttidsjobb, vilket strider mot arbetsavtalslagens anda. Kirsti Palanko-Laaka, som på uppdrag av arbetsministeriet har utrett antalet personer med korttidsjobb samt deras situation, anser att lagstiftningen om finländskt arbetsliv är förhållandevis bra. Problemet är att man inte tillräckligt väl känner till eller bryr sig om bestämmelserna om t.ex. arbetsavtal för viss tid. Palanko- Laaka kräver en förbättring av övervakningen av visstidsanställningar. Hon vill skärpa arbetsavtalslagen på grund av att det finns en möjlighet att både kringgå lagen och tolka den på olika sätt. Palanko-Laaka anser att personalens representant borde ha rätt att få uppgifter om tidsbegränsade anställningar på arbetsplatsen samt motiveringarna för dessa, samt rätt att övervaka lagligheten i dessa anställningsförhållanden. Palanko-Laaka kräver även att arbetarskyddsmyndigheterna får ökade befogenheter att övervaka lagligheten i tidsbegränsade anställningar. Hon föreslår att arbetsdomstolens alternativt arbetarrådets befogenheter ökas så att man kan behandla och fatta beslut om lagligheten i tidsbegränsade anställningsförhållanden. Guldmärke efter 25 års medlemskap Ombudsman på plats i Åbo och Vasa I Åbo varje måndag En ombudsman från Sjömans-Unionen är anträffbar i Åbokontoret varje måndag. Kontorets adress är Mariegatan 6 B, 5:e vån. Kontoret håller öppet kl Telefonnumret dit är (02) I Vasa en gång i månaden Länkningsförbud borde skrivas in i lag Enligt Palanko-Laaka borde man i lagen skriva in ett förbud mot länkning av arbetsavtal. I den nuvarande lagen omnämns detta endast i lagens motiveringar. Palanko-Laaka anser dessutom att det i lagen borde ingå ett förbud att ingå arbetsavtal för viss tid då det finns ett permanent behov av arbetskraft. Hon anser att man borde inkludera i lagen en förteckning över vanliga situationer där det finns en välgrundad motivering för ett tidsbegränsat arbetsavtal. Palanko-Laaka föreslår att arbetsmarknadsorganisationerna förbinder sig, med ett gemensamt ställningstagande, att följa en personalpolitik som sköter verksamheten med hjälp av tillsvidareanställd personal. Situationen oklar för hyrd arbetskraft I arbetsavtalslagen finns en brist i grundtryggheten för hyrd arbetskraft, anser Palanko-Laaka. Visstidsanställda och hyrd arbetskraft har blivit konjunkturbuffertar. Detta beror delvis på bristfällighet i kontrollen av hyrt arbete. Efter att ha betalat oavbrutet medlemsavgifter till Sjömans-Unionen i 25 år är Unionens medlemmar berättigade till förbundets guldmärke. Tyvärr finns det ingen automatisk uppföljning av medlemmarna i Unionen, sålunda lönar det sig att då tiden har förlöpt som berättigar till märket, ta kontakt med Tiina Kytölä, tel: Man kontrollerar att uppgifterna stämmer och efter det sänds guldmärket till vederbörande. Mottagaren av märket kan sända ett fotografi av sig själv till tidningen Sjömannen, adressen Merimies-Sjömannen, PB 249, Helsingfors. En ombudsman från Sjömans-Unionen är anträffbar på Västra Finlands avdelnings kontor, på adressen Storalånggatan 43, den första måndagen i varje månad. - I synnerhet anställningsskyddet är oklart för hyrda arbetstagare. Arbetsgivarnas förpliktelser samt ansvarsfördelningen hos uthyrnings- och användarföretag är oklara, konstaterar Palanko- Laaka i sin utredning. Enligt henne har arbetsgivarnas ansvar, speciellt när det gäller uppsägningsskyddet för hyrd arbetskraft eller iakttagandet av lagbestämmelserna om tidsbegränsade avtal, visat sig vara problematiskt. För att råda bot på problemet föreslår Palanko-Laaka en trepartsarbetsgrupp som bereder lagstiftningen om både hyrd arbetskraft och uthyrningsverksamhet. - Utgångspunkten är den att då den hyrda arbetstagaren utför ett fortgående arbete för ett eller flera användarföretag har hon en tillsvidareanställning i första hand hos uthyrningsföretaget. Enligt Palanko-Laaka bör man även klargöra under vilka förutsättningar man kan sluta ett tidsbegränsat avtal för hyrt arbete och även klargöra ur vilken synvinkel, uthyrningsföretagets eller användarföretagets, som förutsättningarna för visstidsanställning bedöms. Kvinnor har oftare än män korttidsjobb Kvinnor har oftare än män visstidsanställningar. Skillnaderna mellan könen är störst bland löntagare i åldern år. I respektive Rettigs Bore köpte Engship Rettig-koncernens rederi Bore fortsätter att växa. Familjerederiet Engship i Nagu och dess fartyg, alla elva under finsk flagg, köptes av Rettig i början av januari. I oktober förvärvade Rettig det åländska rederiet Bror Husell. Husell hade sju fartyg av vilka fem är registrerade i Finland. Från tidigare hade Bore två fartyg, Norking och Norqueen, under finsk flagg i Engelska kanalen. Rettig-Bore har nu 21 fartyg i sin flotta och över femhundra anställda. Annonser helst per e-post Alla annonser (möten, tack, födelsedagar, In memoriam) som publiceras i tidningen Sjömannen är gratis för medlemmarna och avdelningarna. Enklast är det att om möjligt skicka alla annonser direkt per e- post till redaktionen: Naturligtvis går det också att diktera annonstexten på numret (09) eller posta den på adressen Sjömannen, PB 249, 00121, Helsingfors. Nästa tidning åldersgrupp är kvinnornas andel över dubbelt så stor som männens. Av nya anställningsförhållanden är över hälften tidsbegränsade. Visstidsanställningar är speciellt vanliga i vissa branscher. I synnerhet inom den kommunala och statliga sektorn är det vanligt med tidsbegränsade anställningar. Av de statligt anställda har 25 procent och bland de kommunalt anställda 23 procent visstidsanställningar. Av de kommunala arbetsplatserna inom utbildningssektorn är 29 procent tidsbegränsade anställningar. Inom hälso-och sjukvården och den sociala sektorn har cirka var fjärde arbetstagare en tidsbegränsad anställning. Andelen visstidsanställningar är dubbelt så stor inom den offentliga sektorn jämfört med den privata sektorn. Inom den privata sektorn har var tionde löntagare korttidsjobb. Tillägg för osäkert arbete till personer med korttidsjobb Palanko-Laaka föreslår att man granskar de negativa konsekvenserna av länkade anställningar. Hon anser att man borde klargöra korttidsjobbens kostnader för både människor och samhälle och att man borde kompensera kostnaderna genom att öka arbetsgivaravgifterna för korttidsjobb samt betala de anställda ett tillägg för osäkert arbete. UP/Mika Peltonen Nummer 2/06 av tidningen Sjömannen utkommer den 1 mars. Sista inlämningsdag för material är Förtjänstdagpenningen grundar sig på löntagarens etablerade, skattepliktiga inkomst före arbetslösheten antingen för 43 eller 34 kalenderveckor som uppfyller arbetsvillkoret. Till arbetsvillkoret räknas de kalenderveckor under vilka arbetskassamedlemmens arbetstid i ett eller flera arbeten varit sammanlagt minst 18 timmar. Från löneinkomsten avdras semesterpenning, semesterersättningar och vederlagsersättningar. Efter avdrag av dessa poster avdras 4,88 %, vilket motsvarar löntagarens arbetspensions- och arbetslöshetsförsäkringspremier. Förtjänstdagpenningen består av en grunddel och en på sökandens lön baserad förtjänstdel. Dessutom betalas för ett barn under 18 år en förhöjning på 4,45 euro per dag, för två barn 6,54 euro och för tre eller flera barn sammanlagt 8,43 euro. Grunddelen är 23,50 euro per dag, samma belopp som grunddelen. Förtjänstdelen utgör 45 procent av skillnaden mellan dagslönen och grunddelen. Om månadslönen överskrider euro (90 x grunddagpenningens belopp), sänks förtjänstdelen för den överskridande delen till 20 procent. Den inkomstrelaterade dagpenningen kan utgöra högst 90 procent av dagslönen. Den bör dock vara minst lika stor som grunddagpenningen med barnförhöjningar. När månadslön räknas om till dagslön eller tvärtom anses en månad innehålla 21,5 arbetsdagar. 20

Palkansaajan jäsenyysehto täyttyy, kun henkilö on ollut kassan jäsenenä eli vakuutettuna vähintään 26 edellistä viikkoa.

Palkansaajan jäsenyysehto täyttyy, kun henkilö on ollut kassan jäsenenä eli vakuutettuna vähintään 26 edellistä viikkoa. JATTK-työttömyyskassa tiedottaa Ansiopäiväraha 1.1.2014, keskeisimmät muutokset Ansiopäivärahan saaminen edellyttää, että henkilö on täyttänyt jäsenyys- ja työssäoloehdon sekä maksanut jäsenmaksun kassan

Lisätiedot

Työttömyysturva. Esko Salo

Työttömyysturva. Esko Salo Työttömyysturva Esko Salo 16.9.2015 Työttömyysetuuksien saajat 2014 Työttömyysetuuksia maksettiin yhteensä 4,8 mrd ansioturva: saajia 332 000, etuudet 2,7 miljardia peruspäiväraha: saajia 75 000, etuudet

Lisätiedot

Päivärahan hakuopas. lomautetuille ja irtisanotuille. Tampereen Insinöörit ry

Päivärahan hakuopas. lomautetuille ja irtisanotuille. Tampereen Insinöörit ry Päivärahan hakuopas lomautetuille ja irtisanotuille Tampereen Insinöörit ry 2 (10) kertymäaikoineen; esimerkiksi tulospalkkiot, ylityökorvaukset, palkattomat vapaat jne. Erittelyn jälkeen kassan pitäisi

Lisätiedot

Kokemuksia osa-aikaisesta työskentelystä ansiosidonnaisella. Jari Majaniemi JustDoICT.fi 30.10.2014

Kokemuksia osa-aikaisesta työskentelystä ansiosidonnaisella. Jari Majaniemi JustDoICT.fi 30.10.2014 Kokemuksia osa-aikaisesta työskentelystä ansiosidonnaisella Jari Majaniemi JustDoICT.fi 30.10.2014 Sisältö 1. Miksi osa-aikainenkin työnteko on kannattavaa? 2. Miten järjestelmä toimii? 3. Mihin asioihin

Lisätiedot

1) Jäsenyysehto. 2) Työssäoloehto

1) Jäsenyysehto. 2) Työssäoloehto Työttömyysturvalaki 31.12.2009 asti 1) Jäsenyysehto - 10 kuukautta 2) Työssäoloehto - alkuehto 43 kalenteriviikkoa 28 kuukauden aikana Työttömyysturvalaki 1.1.2010 alkaen 1) Jäsenyysehto - 34 viikkoa 2)

Lisätiedot

KUN TYÖT LOPPUVAT JA TYÖTTÖMYYS TAI LOMAUTUS ALKAVAT

KUN TYÖT LOPPUVAT JA TYÖTTÖMYYS TAI LOMAUTUS ALKAVAT KUN TYÖT LOPPUVAT JA TYÖTTÖMYYS TAI LOMAUTUS ALKAVAT Kun tietoon tulee yrityksessä tapahtuvia lomautuksia tai irtisanomisia, kannattaa ottaa ajoissa asioista selvää. Neuvoja lomautus- ja työttömyysasioissa

Lisätiedot

infomateriaaliksi S. 1 (5) 24.2.2015

infomateriaaliksi S. 1 (5) 24.2.2015 infomateriaaliksi S. 1 (5) Faktaa ansioturvasta Työttömyyden aikaisen ansioturva parantaa työttömän edellytyksiä palata työhön ja turvaa toimeentulon työttömyyden aikana. Löydät tästä materiaalista keskeisimmät

Lisätiedot

RAAMISOPIMUKSEN TYÖTTÖMYYSTURVAMUUTOKSET

RAAMISOPIMUKSEN TYÖTTÖMYYSTURVAMUUTOKSET RAAMISOPIMUKSEN TYÖTTÖMYYSTURVAMUUTOKSET LYHENNETTY TYÖVIIKKO Määräaikainen laki ajalla 4.1.2010-31.12.2011, vakinaistetaan 1.1.2012 alkaen 2 Lyhennetylle työviikolle lomautetulle maksetaan täysi päiväraha

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Työttömyysturvailta. Salossa 11.2.2015. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Työttömyysturvailta. Salossa 11.2.2015. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Työttömyysturvailta Salossa 11.2.2015 Ansiopäivärahan edellytykset Voit saada ansiopäivärahaa työttömyyskassasta, jos Olet ilmoittautunut te-toimistoon kokoaikatyönhakijaksi osa-työkyvyttömyyseläkettä

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle Nuori työntekijänä Ohjeita työnantajalle Kuka on nuori työntekijä? Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) koskee alle 18-vuotiasta työntekijää. Lain nojalla on annettu asetus nuorten työntekijäin suojelusta

Lisätiedot

Sähköinen verkkopalvelu on kätevä tapa pitää yhteyttä työttömyyskassaan

Sähköinen verkkopalvelu on kätevä tapa pitää yhteyttä työttömyyskassaan Sähköinen verkkopalvelu on kätevä tapa pitää yhteyttä työttömyyskassaan Työttömyyskassan verkkopalvelun kautta voit lähettää hakemuksia tarkistaa ja muuttaa yhteystietojasi, laskea päivärahan suuruuden,

Lisätiedot

2. Tilinumero Kirjoita oma tilinumerosi, vaikka tuki maksettaisiinkin hoidon tuottajalle.

2. Tilinumero Kirjoita oma tilinumerosi, vaikka tuki maksettaisiinkin hoidon tuottajalle. Kela Hakemus Lasten kotihoidon tuki Lasten yksityisen hoidon tuki WH 1 Voit tehdä tämän hakemuksen ja lähettää sen liitteet myös verkossa www.kela.fi/asiointi Lisätietoja www.kela.fi/lapsiperheet Voit

Lisätiedot

Työnantajan omavastuu työttömyysturvassa

Työnantajan omavastuu työttömyysturvassa Johan Åström 30.1.2009 1 (5) Työnantajan omavastuu työttömyysturvassa Työttömyyseläke lakkautetaan eläkelajina vuoden 1949 jälkeen syntyneiltä. Työttömyyseläke korvataan pidentämällä työttömyyspäivärahan

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSTURV A 2013. 105 vuotta

TYÖTTÖMYYSTURV A 2013. 105 vuotta TYÖTTÖMYYSTURV A 2013 Edellytykset Hakeminen Päivärahan suuruus Korotettu päiväraha Muutosturvan ansio-osa Lomakorvauksen jaksotus Vakiintunut tulo Koulutusmahdollisuudet Työllistämisvelvoite Voit saada

Lisätiedot

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää.

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää. 3) Työaika Työaikalaissa on yleissääntö, jonka mukaan: Työaika on 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Jos työntekijä tekee enemmän työtä, työ on ylityötä. Ylityöstä maksetaan ylityökorvaus, joka on

Lisätiedot

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2013. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2013. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2013 Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Suomen suurin yrittäjien työttömyyskassa Toiminta alkoi 1.1.1995,

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

TIETOA MUUTOSTURVASTA JA TYÖVOIMATOIMISTON PALVELUISTA

TIETOA MUUTOSTURVASTA JA TYÖVOIMATOIMISTON PALVELUISTA TIETOA MUUTOSTURVASTA JA TYÖVOIMATOIMISTON PALVELUISTA Uudenmaan muutosturvayksikkö Hillevi Ceder 1 TYÖVOIMATOIMISTON PALVELUT OVAT: avoimia kaikille valtakunnallisia luottamuksellisia maksuttomia 2 TYÖVOIMATOIMISTO

Lisätiedot

Talous kuralla työttömänä? EI KIITOS.

Talous kuralla työttömänä? EI KIITOS. Talous kuralla työttömänä? EI KIITOS. Ammattiliiton ja työttömyyskassan jäsenille maksetaan ansiopäivärahaa Ansiopäiväraha on työttömyyden aikainen etuus, jota maksetaan työttömyyskassan jäsenille. Ansiopäivärahan

Lisätiedot

Löydä oma ammattiliittosi. www.liitot.fi

Löydä oma ammattiliittosi. www.liitot.fi Löydä oma ammattiliittosi www.liitot.fi Miksi juuri sinun kannattaa liittyä ammattiliittoon? Ammattiliiton toiminnan ydin on työpaikoilla, jossa ammattiliittojen ja työnantajien yhdessä sopimia työehtoja

Lisätiedot

SALO 12.5.2015 KKO+PPH Ansiopäiväraha, työn keskeytyminen. Maaret Laakso

SALO 12.5.2015 KKO+PPH Ansiopäiväraha, työn keskeytyminen. Maaret Laakso SALO 12.5.2015 KKO+PPH Ansiopäiväraha, työn keskeytyminen Maaret Laakso Ansiopäivärahan työvoimapoliittiset edellytykset Ansiopäivärahaa voi saada työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon ilmoittautunut

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4. 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta.

Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4. 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta. Vuosiloma Lomanmääräytymisvuosi Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4. 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta. Lomakausi 2.5. 30.9. välinen aika. Täysi lomanmääräytymiskuukausi Kalenterikuukausi,

Lisätiedot

50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta

50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta 50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta Mika Sakki 2000 Sisältö Vastaus epävarmuuteen...................................... 3 2 On meneillään varsin vilkas työmarkkinakevät. Vahvat liitot saavat hyviä sopimuksia,

Lisätiedot

HE 123/2007 vp. voitaisiin myöntää 31 päivään joulukuuta 2009 saakka. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.

HE 123/2007 vp. voitaisiin myöntää 31 päivään joulukuuta 2009 saakka. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008. HE 123/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain 15 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan työttömyysturvalakia muutettavaksi siten, että

Lisätiedot

KOTIMAAN MATKUSTAJA-ALUSLIIKENTEEN LUOTTAMUSMIESSOPIMUS

KOTIMAAN MATKUSTAJA-ALUSLIIKENTEEN LUOTTAMUSMIESSOPIMUS Kotimaan matkustaja-alusliikenteen työehtosopimus 1(6) LIITE 3 JOHDANTO KOTIMAAN MATKUSTAJA-ALUSLIIKENTEEN LUOTTAMUSMIESSOPIMUS Työehtosopimusjärjestelmän ylläpitäminen ja kehittäminen perustuu työnantaja-

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2014. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2014. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2014 Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa SYT Suomen suurin yrittäjien työttömyyskassa Toiminta alkoi

Lisätiedot

VUOSILOMALAIN MUUTOKSET

VUOSILOMALAIN MUUTOKSET VUOSILOMALAIN MUUTOKSET Vuosilomalaki muuttuu 1.5.2013. Taustalla oli EU-tuomioistuimen päätös, jonka johdosta Suomen lainsäädäntö piti saattaa vastaamaan EU-lainsäädännön vaatimuksia. Lain muutos koskee

Lisätiedot

Ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha

Ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha Ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha Edellytykset Hakeminen Päivärahan suuruus Korotettu päiväraha Lomakorvaukset, lomallelähtöraha Vakiintunut tulo Koulutusmahdollisuudet Työllistämisvelvoite Ansiopäivärahan

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto 2012

Palvelualojen taskutilasto 2012 Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturvaneuvonta 020 690 211 Vaihde 020 774 002 (ma pe klo 9 16) www.pam.fi pam@pam.fi etunimi.sukunimi@pam.fi Keskustoimisto

Lisätiedot

Vuorotteluvapaa Syksyllä 2014 tulevat muutokset punaisella

Vuorotteluvapaa Syksyllä 2014 tulevat muutokset punaisella Vuorotteluvapaa Syksyllä 2014 tulevat muutokset punaisella Vapaalle voi jäädä työntekijä, Joka ollut kokoaikatyössä tai sellaisessa työssä, jonka työaika on yli 75 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisen

Lisätiedot

Uusi jaksotyö 1.6.2015 alkaen Muutosseminaarit 2015

Uusi jaksotyö 1.6.2015 alkaen Muutosseminaarit 2015 Uusi jaksotyö 1.6.2015 alkaen Muutosseminaarit 2015 Tehy, Edunvalvontatoimiala Muutoksia säännölliseen työaikaan Tasoittumisjakso Säännöllisen työajan tulee tasoittua kahden, kolmen taikka neljän viikon

Lisätiedot

Piekkala 25.6.2001 1 (2)

Piekkala 25.6.2001 1 (2) PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY JÄSENKIRJE 6/2001 Piekkala 25.6.2001 1 (2) Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille ÄITIYSLOMA-AJAN LUKEMINEN KOKEMUSLISÄAJAKSI Palkansaajajärjestöt

Lisätiedot

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille 1 2 Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Uuden yliopistolain (558/2009) voimaantulon

Lisätiedot

Työelämän ABC. Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville.

Työelämän ABC. Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Työelämän ABC Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Muista työsuhteen alkaessa! Pyydä työsopimuksesi kirjallisena. Työsopimuksessa

Lisätiedot

aikuiskoulutustuesta annetun lain muuttamisesta

aikuiskoulutustuesta annetun lain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 204/2009 vp Hallituksen esitys laiksi aikuiskoulutustuesta annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi aikuiskoulutustuesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

4 Kesätyöt, monia mahdollisuuksia! 6 Tiedä mistä sovit 7 Työsopimuksen sisältö 8 Tee töitä oikeassa työsuhteessa 10 Työehtosopimus ja Luottamusmies

4 Kesätyöt, monia mahdollisuuksia! 6 Tiedä mistä sovit 7 Työsopimuksen sisältö 8 Tee töitä oikeassa työsuhteessa 10 Työehtosopimus ja Luottamusmies 4 Kesätyöt, monia mahdollisuuksia! 6 Tiedä mistä sovit 7 Työsopimuksen sisältö 8 Tee töitä oikeassa työsuhteessa 10 Työehtosopimus ja Luottamusmies 11 Muista töihin mennessäsi 13 Muista työsuhteen päättyessä

Lisätiedot

Muutosturvainfo PIONR

Muutosturvainfo PIONR Muutosturvainfo PIONR 08.05.2012 Jaakko Routavaara Muutosturva-asiantuntija jaakko.routavaara@te-toimisto.fi puh. 050 396 1723 1 FINGERPORI Positiivinen ajattelu Muutosturvan piiriin kuuluvalla työnhakijalla

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Merenkulkulaitoksen aluksissa palvelevan miehistön työehtosopimus

Merenkulkulaitoksen aluksissa palvelevan miehistön työehtosopimus TES: 313001 Suomen Merimies Unioni SM-U ry Työehtosopimuspöytäkirja Merenkulkulaitos 6.2.2008 Merenkulkulaitoksen aluksissa palvelevan miehistön työehtosopimus Osapuolet ovat uudistaneet Merenkulkulaitoksen

Lisätiedot

Työsuojeluvalvonnoissa esille tullutta parannettavaa marjatiloilla

Työsuojeluvalvonnoissa esille tullutta parannettavaa marjatiloilla Työsuojeluvalvonnoissa esille tullutta parannettavaa marjatiloilla 28.1.2014 Marjanviljelijän työvoima- ja palkkapäivä, Suonenjoki Itä-Suomen aluehallintovirasto, Merja Laakkonen 28.1.2014 1 Työnteko-oikeudesta

Lisätiedot

Työntekomuodot ja työelämän sääntely

Työntekomuodot ja työelämän sääntely Työntekomuodot ja työelämän sääntely STTK Luottamusmies 2015 seminaari 7.5.2015 Asianajaja Jarkko Pehkonen Asianajotoimisto Kasanen & Vuorinen Oy Työlainsäädännön kehitysvaiheet Työsuojelu Työaikasuojelu

Lisätiedot

Klicka här, skriv ev. Undertitel

Klicka här, skriv ev. Undertitel Klicka här, skriv ev. Undertitel Vanhempainraha on vanhemmille maksettava korvaus, jotta he voisivat töissä olon sijaan olla kotona lastensa kanssa. Tätä korvausta maksetaan yhteensä 480 päivältä lasta

Lisätiedot

Vuosilomalain muutokset. Mikko Nyyssölä

Vuosilomalain muutokset. Mikko Nyyssölä Vuosilomalain muutokset Mikko Nyyssölä Vuosilomalain muutokset Loman aikana alkavaan sairastumiseen liittyvä seitsemän päivän karenssi poistuu Muutos tulee voimaan 1.10.2013 Ei siis koske sitä ennen annettavia

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 Valmistelija: Henkilöstöpäällikkö Hyväksyjä: Kuntayhtymän johtaja Hall 20.11.2012 Valt 28.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 1 1. Strategiset tavoitteet

Lisätiedot

Työskentely ja työnhaku ulkomailla

Työskentely ja työnhaku ulkomailla Työskentely ja työnhaku ulkomailla Miksi lähteä töihin ulkomaille? Uudet haasteet Opit uutta Työskentelytavat, kommunikointi, kulttuuri, kieli Verkostoidut Työkokemus Työkokemus ulkomailta on sinulle eduksi

Lisätiedot

Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen

Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen JHL Kaakkois-Suomen aluetoimisto Ritva Miettinen 1 Vuorotteluvapaan vaikutus eläkkeeseen Jos suunnittelet vuorotteluvapaan pitämistä,

Lisätiedot

Asteri Palkanmaksun uudistuksia 2006

Asteri Palkanmaksun uudistuksia 2006 Atsoft Oy Mäkinen Malminkaari 21 B 00700 HELSINKI Asteri Palkanmaksun uudistuksia 2006 Sairausvakuutuksen päivärahamaksu 2 Matalapalkkatuki 6 Rajoitetusti verovelvollisen lievennetty lähdevero vuonna 2006

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSTURVA JA LOMAUTUSASIAA

TYÖTTÖMYYSTURVA JA LOMAUTUSASIAA TYÖTTÖMYYSTURVA JA LOMAUTUSASIAA 13.1.2009 Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Asemamiehenkatu 2 00520 Helsinki www.erko.fi Puh. 7206 4343 Fax. 272 1212 Päivärahan saamisen edellytykset (1/3) Jotta työttömyyspäivärahaa

Lisätiedot

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201 5 opintopistettä Petri Nuutinen Petri Nuutinen Lakia sovelletaan sopimukseen (työsopimus), jolla työntekijä tai työntekijät yhdessä työkuntana sitoutuvat henkilökohtaisesti

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

Miten ansiopäivärahajärjestelmä turvaa toimeentuloa irtisanomisessa tai määräaikaisen työn päättyessä?

Miten ansiopäivärahajärjestelmä turvaa toimeentuloa irtisanomisessa tai määräaikaisen työn päättyessä? Miten ansiopäivärahajärjestelmä turvaa toimeentuloa irtisanomisessa tai määräaikaisen työn päättyessä? Marjaana Maisonlahti, Opettajien Työttömyyskassa 1 17.9.2013 Tuija Häkkinen Yleistä työttömyysturvasta

Lisätiedot

rehtorit ja apulaisrehtorit,

rehtorit ja apulaisrehtorit, AMMATILLINEN AIKUISKOULUTUSKESKUS 1 Soveltamisala 1 LIITE T1 Tätä liitettä sovelletaan ten opetushenkilöstöön, johon kuuluvat rehtorit ja apulaisrehtorit, kokoaikaiset opettajat, osa-aikaiset opettajat,

Lisätiedot

PÄTKÄTYÖTÄ TEKEVÄ, TIEDÄTKÖ OIKEUTESI?

PÄTKÄTYÖTÄ TEKEVÄ, TIEDÄTKÖ OIKEUTESI? PÄTKÄTYÖTÄ TEKEVÄ, TIEDÄTKÖ OIKEUTESI? Lyhytaikaista tai pätkittyä työtä teetetään nykyään paljon. Valitettavasti joskus sitä teetettäessä myös rikotaan lakia. Ole tarkkana oikeuksistasi! PÄTKÄTYÖ Pätkittyä

Lisätiedot

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä TYÖEHTOSOPIMUS INFO Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä SISÄLTÖ: Mikä on työehtosopimus Työehtosopimuksen sitovuus Työehtosopimusneuvottelut

Lisätiedot

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot

Lakimuutokset 1.1.2014 10.3.2014

Lakimuutokset 1.1.2014 10.3.2014 Lakimuutokset 1.1.2014 10.3.2014 Jäsenyysedellytys Palkansaajan jäsenyysehdon pituus lyheni 34 viikosta 26 viikkoon Uutta lyhyempää jäsenyysehtoa sovelletaan, kun henkilö on 29.12.2013 jälkeen ollut yhden

Lisätiedot

Työntekijä yrityksessä käytännön asioita. 29.1.2014 Tiina Uutela

Työntekijä yrityksessä käytännön asioita. 29.1.2014 Tiina Uutela Työntekijä yrityksessä käytännön asioita 29.1.2014 Tiina Uutela Työnantajana oleminen palkkaaminen Työsopimus kanssa Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisena SELVITYS TYÖNTEON KESKEISISTÄ EHDOISTA Sopimuksen

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Palkkatodistuksen täyttöohjeet työnantajalle

Palkkatodistuksen täyttöohjeet työnantajalle Palkkatodistuksen täyttöohje S. 1 (4) Palkkatodistuksen täyttöohjeet työnantajalle Lähetä palkkatodistukset suoraan työntekijän omaan työttömyyskassaan. Yhteisjärjestöön lähetetyt palkkatodistukset palautetaan

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008 Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Vuokratyöntekijätutkimuksen toteutus Sisältö Toisto vuoden 2007 vuokratyöntekijätutkimuksesta Aihealueet:

Lisätiedot

Kotona Nimi Henkilötunnus asuvat lapset ja Nimi Henkilötunnus muut samassa Nimi Henkilötunnus taloudessa asuvat Nimi Henkilötunnus.

Kotona Nimi Henkilötunnus asuvat lapset ja Nimi Henkilötunnus muut samassa Nimi Henkilötunnus taloudessa asuvat Nimi Henkilötunnus. HAMINAN KAUPUNKI SOSIAALITYÖ TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Vastaanotettu Sibeliuskatu 36 B 49400 HAMINA Neuvonta p. 749 3031 Henkilö- Hakijan sukunimi ja etunimet Henkilötunnus tiedot ja asuminen Puolison sukunimi

Lisätiedot

4 mom. Lomapalkan ja lomarahan maksamisen ajankohta sekä kuolinpesälle maksettava lomakorvaus ja lomaraha määräytyy 117 :n mukaisesti.

4 mom. Lomapalkan ja lomarahan maksamisen ajankohta sekä kuolinpesälle maksettava lomakorvaus ja lomaraha määräytyy 117 :n mukaisesti. 109 Lomapalkkaa, lomakorvausta ja lomarahaa koskeva yleismääräys 1 mom. Virkapalkat/kuukausipalkat 2 mom. Tuntipalkat 1) Viranhaltijan/kuukausipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka määräytyy 110 :n mukaisesti,

Lisätiedot

1 (6) Toukokuu 2010 TYÖTTÖMYYSTURVAA TYÖTTÖMÄLLE

1 (6) Toukokuu 2010 TYÖTTÖMYYSTURVAA TYÖTTÖMÄLLE Toukokuu 2010 1 (6) TYÖTTÖMYYSTURVAA TYÖTTÖMÄLLE Miten toimit, kun työ päättyy Ilmoittaudu työ- ja elinkeinotoimistossa työttömäksi työnhakijaksi välittömästi työsuhteen päätyttyä tai lomautuksen alkaessa.

Lisätiedot

Viittomakielen tulkkien palkka- ja muut työsuhteen ehdot

Viittomakielen tulkkien palkka- ja muut työsuhteen ehdot Viittomakielen tulkkien palkka- ja muut työsuhteen ehdot tuntipalkkaan perustuvassa työsuhteessa 1.2.2016 31.1.2017 Viittomakielen tulkkien palkka- ja muut työsuhteen ehdot tuntipalkkaan perustuvassa työsuhteessa

Lisätiedot

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

RYHMÄVARAUSVAHVISTUS

RYHMÄVARAUSVAHVISTUS Grankulla Ifk FIN-02700 KAUNIAINEN Matkanjohtaja: Kuka? + puhelinnumero? Viite: Robert Nyström Kiitos tilauksestanne! Pyydämme teitä ystävällisesti tarkistamaan, että varausvahvistus on tilauksenne mukainen

Lisätiedot

OPAS TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTON UUDELLE MAAHANMUUTTAJAASIAKKAALLE

OPAS TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTON UUDELLE MAAHANMUUTTAJAASIAKKAALLE OPAS TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTON UUDELLE MAAHANMUUTTAJAASIAKKAALLE TERVETULOA TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTON ASIAKKAAKSI! Työ- ja elinkeinotoimistoa kutsutaan lyhenteellä TE-toimisto. TE-toimiston asiakkuuden

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 296/2015 Laki. merimieseläkelain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 296/2015 Laki. merimieseläkelain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 2015 296/2015 Laki merimieseläkelain muuttamisesta Annettu Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan

Lisätiedot

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2015. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2015. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2015 Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa SYT Suomen suurin yrittäjien työttömyyskassa Toiminta alkoi

Lisätiedot

Kaupan alan. työehtosopimuksen keskeiset määräykset

Kaupan alan. työehtosopimuksen keskeiset määräykset Kaupan alan työehtosopimuksen keskeiset määräykset 1.5.2014 31.1.2017 Kaupan alan työehtosopimuksen keskeiset määräykset 1.5.2014 31.1.2017 Sisällys KAUPAN ALAN TYÖEHDOT... 3 MIKÄ ON PAM... 3 JÄSENYYS...

Lisätiedot

JOURNALISTILIITON VUOKRATYÖOHJE 23.5.2012

JOURNALISTILIITON VUOKRATYÖOHJE 23.5.2012 JOURNALISTILIITON VUOKRATYÖOHJE 23.5.2012 SAATTEEKSI Vuokratyö on uudenlainen työn tekemisen muoto, joka näyttää leviävän työmarkkinoilla, myös journalistisessa työssä. Erityisesti Ruotsissa jo monta sataa

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi merityöaikalain, työajasta

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA

VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA 1 Edun sisältö 2 Edunjättäjä Valtion palveluksessa olleen henkilön kuoltua maksetaan ryhmähenkivakuutusta vastaavaa etua tämän sopimuksen

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Työperäisen maahanmuuton monet kasvot. Eve Kyntäjä Maahanmuuttoasioiden asiantuntija, SAK eve.kyntaja@sak.fi

Työperäisen maahanmuuton monet kasvot. Eve Kyntäjä Maahanmuuttoasioiden asiantuntija, SAK eve.kyntaja@sak.fi Työperäisen maahanmuuton monet kasvot Eve Kyntäjä Maahanmuuttoasioiden asiantuntija, SAK eve.kyntaja@sak.fi Suurimmat kansalaisuusryhmät Suomessa 2011 (pysyvästi maassa asuvat) Maa Henkilöitä Osuus ulkomaiden

Lisätiedot

Prosentti- ja korkolaskut 1

Prosentti- ja korkolaskut 1 Prosentti- ja korkolaskut 1 Prosentti on sadasosa jostakin, kuten sentti eurosta ja senttimetri metristä. Yksi ruutu on 1 prosentti koko neliöstä, eli 1% Kuinka monta prosenttia on vihreitä ruutuja neliöstä?

Lisätiedot

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 Tavoite Nopeampi työllistyminen ja muutoksen aikaisen turvan lisääminen tuotannollisissa ja taloudellisissa irtisanomistilanteissa ja pidempiaikaisissa lomautustilanteissa (vähintään

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %.

TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %. 10.10.2007 TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Sopimuskausi 1.10.2007 31.1.2010 Palkankorotukset 1.10.2007 Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %. 1.3.2008 Otetaan

Lisätiedot

Suomen verotus selkeästi

Suomen verotus selkeästi Suomen verotus selkeästi Avainsanat Vero: pakollinen maksu, jonka valtio kerää yhteiskunnan palveluita varten Veroprosentti: osuus, jonka työnantaja ottaa palkasta ja välittää Verohallinnolle Verohallinto:

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta

Lisätiedot

Opettajien vuorotteluvapaa Helsingin opetusvirastossa (RK 54/2012) HOAY:n luottamusmiesjaos 2013

Opettajien vuorotteluvapaa Helsingin opetusvirastossa (RK 54/2012) HOAY:n luottamusmiesjaos 2013 Opettajien vuorotteluvapaa Helsingin opetusvirastossa (RK 54/2012) HOAY:n luottamusmiesjaos 2013 Miksi ihmeessä? Työntekijälle pidempi vapaa opiskeluun, lasten tai omaisten hoitoon, lepoon, harrastuksiin...

Lisätiedot

Opiskelijatiedote - Studerande info 5.

Opiskelijatiedote - Studerande info 5. Metsäalan Asiantuntijat Skogsbranschens Experter 23. helmikuuta / 23. februari 2016 Opiskelijatiedote - Studerande info 5. HAAPA 2015 HAAPA eli metsäalan opiskelijoiden harjoittelupalkkauskysely tehtiin

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

Tervetuloa työ- ja elinkeinotoimiston infotilaisuuteen

Tervetuloa työ- ja elinkeinotoimiston infotilaisuuteen Tervetuloa työ- ja elinkeinotoimiston infotilaisuuteen 1 Oulun seudun työ- ja elinkeinotoimisto Osoite: Torikatu 34 40 Toimisto avoinna ma pe klo 9 15.45 puhelin 010 194029 www.oulunseuduntetoimisto.fi

Lisätiedot

Perustiedot. Sukupuoli. Jäsenyys Lakimiesliitossa

Perustiedot. Sukupuoli. Jäsenyys Lakimiesliitossa 1 Sisällys Perustiedot... 3 Sukupuoli... 3 Jäsenyys Lakimiesliitossa... 3 Työnantaja ja työsuhde... 4 Toimialajakauma... 4 Yrityksen koko... 4 Työsuhteen kesto... 5 Työsuhteen laatu... 5 Palkka... 6 Palkkausmuoto...

Lisätiedot