Gramexpress. Pariisin muuttolintu. Laura Mikkola kesäksi Suomeen. Eppu Normaali soitetuin suomalainen 10. Tietoa puuttuu tiedon valtatieltä 14

Transkriptio

1 Gramexpress E S I T T Ä V I E N T A I T E I L I J O I D E N J A Ä Ä N I T T E I D E N T U O T T A J I E N T E K I J Ä N O I K E U S Y H D I S T Y S G R A M E X R Y : N A S I A K A S L E H T I Eppu Normaali soitetuin suomalainen 10 Tietoa puuttuu tiedon valtatieltä 14 Pariisin muuttolintu Laura Mikkola kesäksi Suomeen Tekijänoikeuspäivä rantautui Suomeen 19 1

2 A L K U S O I T T O Toimittaneet Lauri Kaira, Anu Karlson ja Jonathan Mander. Ahti Vänttinen: Hallitus valmistelee tekijänoikeuksien pakkolunastusta Työsuhdetekijänoikeusja monikanavaselvitykset valmistuvat kesäkuun puoliväliin mennessä. Maailmankirjoissa on tiettyä sekavuutta, kun maan porvarihallitus valmistelee omaisuuden pakkolunastusta ja puuttumista vapaaseen kaupankäyntiin ja sopimusvapauteen, päivittelee Muusikkojen liiton puheenjohtaja Ahti Vänttinen. Vänttinen viittaa kesäkuun alkupuolella valmistuviin tekijänoikeusselvityksiin, joista toinen koskee työsuhdetekijänoikeutta ja toinen monikanavajakelua. Selvityksiksi nimetyt hankkeet näyttävät tähtäävän tekijänoikeuksien pakkolunastukseen työsuhteissa ja monikanavajakelutilanteissa. Käytännössä tekijänoikeuksien pakkolunastus tarkoittaisi suunnilleen samaa kuin jos metsäyhtiöt hakisivat puut metsänomistajien mailta sen enempää kyselemättä, miten tällainen menettely mahtaisi sopia itse omistajille, Vänttinen vertaa. Merkittävin ero on siinä, että metsäteollisuuden kannalta puun saatavuus on jo osoittautunut todelliseksi ongelmaksi, jolla on ollut vakavia seurauksia. Musiikkialalla taas metsänomistajat tarjoavat kilvan puitaan teollisuudelle, jos vain vähänkään kelpaisi. Kenelle kuuluu tekijänoikeus Tarkkaa tietoa selvitysten lopputuloksista ei tätä kirjoitettaessa ole. Työsuhdetekijänoikeutta on selvittänyt selvitysmies Mikko Tulokas. Hänen selvityksensä aiheena on se, kenelle kuuluu ansiotyössä tehty teos, ellei asiasta ole mitään työsopimuksessa mainittu. Nykylain mukaan teos kuuluu silloin työntekijälle. Riskin työsopimuksen aukollisuudesta kantaa nykyisin siis työantaja, joka yleensä sopimuksen muotoileekin. Työnantajat ovat halunneet kääntää oletuksen päinvastaiseksi: ellei 2 asiasta ole tarkemmin sovittu, kaikki oikeudet siirtyvät työnantajalle. Työntekijät taas lähtevät siitä, että tekijänoikeuksien siirrosta pitäisi sopia yrityskohtaisesti, kuten nykyisinkin. Sopimusvapaus vai ei? Monikanavajakelu-työryhmä on selvittänyt, millaisia lainmuutoksia mobiili-tv-toiminnasta sopiminen mahdollisesti vaatii. Nykylain mukaan tv-ohjelmien ostamisesta voi sopia vapaasti. Ohjelmasisältöä voi ostaa joko yhteen jakelutiehen erikseen tai vaikka kaikkiin kerralla. Hinnan ja hinnoittelukriteerit sopimuskumppanit voivat valita vapaasti. Tv-yhtiöt haluavat tähän muutosta. Ne ovat vaatineet lakia, joka määrää ohjelmien tuottajat ja taiteilijat myymään aina kerralla samanaikaisen esitysoikeuden kaikkiin jakeluteihin. Tv-ohjelmia tuottavat yrittäjät ja tekijät taas vastustavat muutosta ja haluaisivat säilyttää asiassa sopimusvapauden. Taustalla ministeriön vaihto Kahdella selvityksellä on paljon yhteistä. Kummassakin lainmuutoksia ajavat lähinnä Tekijänoikeuksien käyttäjien neuvottelukuntaan kuuluvat yhtiöt. Tekijänoikeuksien käyttäjien neuvottelukunta on yhtiöpooli, joka lobbasi tekijänoikeusasioiden siirtoa pois kulttuuriministeriltä työ- ja elinkeinoministeriöön. Hallitus päätti kuitenkin säilyttää tekijänoikeusasiat opetusministeriössä. Vastapainoksi se käynnisti selvitykset siirron ajajien tärkeimmistä muutosvaatimuksista kuten työsuhdetekijänoikeudesta ja monikanavajakelusta. KUVA: KIMMO TÄHTINEN 110 vuotta tekijänoikeutta Suomen vanhin tekijänoikeusjärjestö, Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto, täyttää tänä vuonna 80 vuotta. Juhlaa on vietetty monin tavoin, ehkä näkyvimmin neliosaisella netissä kuunneltavalla ohjelmasarjalla, joka esittelee musiikkia tekemisen, tulkitsemisen ja esille pääsyn näkökulmista. Nuoremmasta päästä on tekijöiden, kustantajien ja esittävien taiteilijoiden yhteinen tekijänoikeusjärjestö Kopiosto. Se perustettiin vuonna 1978 ja täyttää siis 30 vuotta. Gramex onnittelee molempia juhlivia sisarjärjestöjään. Levy ilman musiikkia sai palkinnon Kampanja, jolla vastustettiin tekijänoikeusasioiden siirtoa työ- ja elinkeinoministeriöön, on saanut yllättäen tunnustusta myös ammattilaisten mainoskilpailussa. Osana kampanjaa kansanedustajat ja ministerit saivat typötyhjän vinyylilevyn. Ideana oli näyttää, miten kotimaiselle kulttuurille käy, ellei sen oikeuksia puolusteta. Levy voitti Hopeakontakti-palkinnon valtakunnallisessa suoramainontakilpailussa Kontakti Palkinnon saivat toteuttajana mainostoimisto Namutehdas Oy (Ari- Pekka Lehtisalo, Riitta Suominen, Piia Leino ja Harri Laakso) sekä tilaajina Gramex ja 22 muuta kulttuurijärjestöä. Negative, The Winyls ja Flinch kiittävät loppuunmyydyn konsertin yleisöä Columbia Clubilla. Suomalainen musiikki täytti Berliinin Yli 40 suomalaista artistia tai yhtyettä esiintyi Berliinissä huhtikuussa kymmenpäiväisessä Helsinki in Berlin -tapahtumassa. Kahdeksantoista konserttia keräsivät yli 5000 kävijää. Musiikkitapahtumien lisäksi esillä oli myös taidetta, designia ja ruokakulttuuria. Music Export Finland oli järjestämässä konsertteja, ja vt. toiminnanjohtaja Ville Kilpeläinen oli tyytyväinen tapahtumaan. Konsertit keräsivät kiitettävästi sekä ammattilaisyleisöä että musiikin kuluttajia, mikä ei ole itsestäänselvyys kaupungissa, jossa tapahtuu koko ajan valtavasti, hän arvioi. Rockin ja popin lisäksi Berliinissä kuultiin Avantin esittämä Lotta Wennäkosken sävellys Kuule sekä Kapsäkki-ryhmän esitys Markus Fageruddin lastenoopperasta Heinähattu, Vilttitossu ja suuri pamaus. Kamus-kvartetti esitti suomalaisten nykysäveltäjien kuten Olli Mustosen ja Veli-Matti Puumalan musiikkia. KUVA: TIMO ISOAHO

3 P Ä Ä K I R J O I T U S Mikä mobiilitv:ssä kiikastaa? Lauri Kaira Opetusministeriön monikanavatyöryhmä kartoitti keväällä televisio-ohjelmien tekijöiden ja ostajien mielipide-eroja mobiilitv-asiassa. Kannat ovat yhä valitettavan kaukana toisistaan. Ohjelmia ostavat televisioyhtiöt eivät tahdo missään tilanteessa maksaa siitä lisäarvosta, jota lähetyksen jakeleminen samanaikaisesti uusilla jakeluteillä tuottaa. Sen sijaan ne ajavat lainmuutoksia, joilla ne saisivat mobiili- ja internet-tv-oikeudet lakisääteisinä kylkiäisinä ostaessaan ohjelmia tavalliseen televisioverkkoon. Kolme suurta TV-yhtiötämme tavoitteleekin erikoista tilannetta: ne saisivat tietoyhteiskunnan kehityksen tuomat digitaalisen monikanavamaailman edut mutta voisivat ostaa ohjelmasisältöjä samaan tapaan ja hintaan kuin analogisessa yksikanavamaailmassa. On pakko kysyä, miksi tällaista lain muutosta pitäisi edes harkita. Nykyinen tekijänoikeuslakihan tarjoaa osapuolille vapaat kädet sopia monikanavajakelusta haluamallaan tavalla joko yhdestä jakelutiestä kerrallaan tai vaikka yhdellä sopimuksella kaikista. Asetelma nojaa sopimusvapauteen, markkinatalouteen ja kilpailuviranomaisten valvontaan ja vastaa muiden EU-maiden käytäntöä. Mitä muuta kukaan voi rehellisesti toivoa? Nykyinen tekijänoikeuslaki tarjoaa osapuolille vapaat kädet sopia monikanavajakelusta haluamallaan tavalla. Vaatimusta on perusteltu sillä, ettei mobiilitv vielä toimi Suomessa. Se on toki totta. Se ei toimi kauhean monessa muussakaan maassa. Tämä ei kuitenkaan johdu ohjelmien ostosopimuksiin tai hintaan liittyvistä ongelmista. Monikanavajakelusta on Suomessa jo laajoja sopimuksia, esimerkiksi Yleisradiolla, Nelosella, MTV3:lla, Teostolla ja Gramexilla. Tosiasiassa Suomessa ei vielä ole ollut riittävästi mobiilitv:n katsojia (= mobiilitv-kännyköitä), jotta sen käynnistäminen olisi ollut kannattavaa millään ohjelmahinnoilla. Verkkaisen liikkeellelähdön syynä ei siis ole ohjelmien tai sopimusten, vaan katsojien puute. Tilanne kuitenkin kehittyy, sillä kännyköiden määrä kasvaa. MobiiliTV käynnistyy sitten, kun tv-yhtiöt näkevät sen liiketoiminnallisesti järkeväksi. Suomessa ei tarvita mitään outoja, muista EU-maista poikkeavia lakeja, joilla televisioyhtiöt saisivat pakko-ottaa mobiilin ohjelmasisällön ilmaiseksi. Lisää monikanavateemasta viereisellä sivulla. Tilitysinfo Vuoden 2008 maksatus Viikolla 39 ( ) Gramex lähettää tilityskirjeen niille asiakkaille, joille korvauksia on tulossa. Asiakkailla on vielä siinä vaiheessa mahdollisuus muuttaa vero-, pankkitiliym. tietojaan. Viikolla 44 maksetaan kertyneet korvaukset taiteilija- ja tuottaja-asiakkaille. Tilitys sisältää vuoden 2007 esityskorvaukset sekä mahdolliset tilittämättömät vuosien 2005 ja 2006 korvaukset. Gramex-numero hukassa? Taiteilija, Gramexnumerosi on lehden takakannessa. Osoitekentässä nimesi edessä oleva nollalla alkava numerosarja on henkilökohtainen Gramex-numerosi. Se kannattaa laittaa muistiin vaikka kännykkään. Kesäaika Gramexissa Asiakaspalvelumme on avoinna ma pe Toimistomme on avoinna kesäaikana ma to klo ja pe Gramexpress sisältö Kansi: Laura Mikkola Kuva: Heidi Uutela 02 Alkusoitto 03 Pääkirjoitus / Lauri Kaira 05 Tahtipuikko / Hannu Marttila 06 Laura Mikkola, Pariisin muuttolintu 09 Kesäfestivaaleja Eppu Normaali vuoden soitetuin kotimainen 12 Välisoitto 14 Tiedon puute tiedon valtatiellä 18 Pykäläviidakko / Tuomas Talonpoika 19 Tekijänoikeuspäivä rantautui Suomeen 21 ESEKin päätöksiä Yksi 900:sta / SuntiFolk on Kokkolan kaupunkifestivaali 24 Gramexin henkilökunnan yhteystiedot ja palvelukortti Esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeusyhdistys Gramex ry:n jäsenlehti. Julkaisija: Esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeusyhdistys Gramex ry, Pieni Roobertinkatu 16 A, Helsinki, puh. (09) , fax (09) Päätoimittaja: Lauri Kaira. Toimitusneuvoston puheenjohtaja: Risto Ryti. Toimitussihteeri: Anu Karlson. Ulkoasu ja taitto: Helena Kajander. Kirjapaino: Forssan kirjapaino Oy. ISSN Painos kpl. 3

4 4 A L K U S O I T T O CapeNape & Foundationin musiikkivideo oli Muuvin yllätysvoittaja. Toimittaneet Lauri Kaira, Anu Karlson ja Jonathan Mander. Suomalaisen musiikkivideon katselmus Musiikkivideokilpailu MUUVI järjestettiin toukokuussa 16. kerran. Kilpailuun sai osallistua vuonna 2007 valmistuneilla musiikkivideoilla, joiden sävellys, esiintyjä tai tuotantoyhtiö oli alkuperältään suomalainen. Elokuva- ja musiikkialan ammattilaistuomaristo katsoi tällä kertaa 95 kilpailuun toimitettua videota. MUUVIn tarkoitus on arvioida elokuvataiteellisin kriteerein suomalaista musiikkivideotuotantoa, palkita lahjakkaat tekijät sekä lisätä yleisön kiinnostusta suomalaisia musiikkivideoita kohtaan. Arvostelun pääpaino on musiikin visuaalisessa toteutuksessa. Kultainen Muuvi myönnettiin Zero Tuonelan ohjaamalle CapeNape & The Foundationin videolle Countless Ways. Hopeisen Muuvin sai PMMP:n musiikkivideo Joku raja, jonka oli ohjannut Miikka Lommi. Pronssille arvioitiin Pepe Deluxen Pussycat Rock, ohjaajina Kari Moore ja Billy- Kim Moore. Myös yleisö sai äänestää oman suosikkinsa. Eniten ääniä sai Jussi Kemppaisen ohjaama Retropopin Pieni ja ihmeellinen. Muuvin järjestää Ääni- ja kuvatallennetuottajat ÄKT ry. KUVA: SPINEFARM Musexin Ahokas edisti kansainvälisyyttä Vientikoulutuksen kannatusyhdistys antoi vuoden 2007 Kansainvälistymisen edistäjä -palkinnon Music Export Finlandin toiminnanjohtajalle Paulina Ahokkaalle. Tällä hetkellä äitiyslomalla tehtävästään oleva Ahokas on johtanut Musexia sen perustamisesta alkaen vuonna Palkintoperusteluissa häntä kiitetään uraauurtavasta työstä kulttuuriviennin vahvana vaikuttajana. Näkyvällä työllään Ahokas on ollut eturintamassa tuomassa kulttuuriviennin käsitettä myös suuren yleisön tietoisuuteen, tuomaristo kiittää. Ennen Musexia Ahokas toimi Suomen Lontoon instituutin taidevastaavana, jolloin hän työskenteli paljon musiikkiviennin parissa. Maamme musiikkialan tekijöiden ja esittäjien lisäksi tuottajat levy- ja kustannusyhtiöissä, managementeissa sekä agentuureissa luovat suomalaisen musiikin kansainvälisen menestyksen. Koen heidän vientiedellytystensä parantamisen kunniatehtäväkseni, Ahokas itse toteaa palkinnosta. Kauko Röyhkä Röyhkä levytti Mikkelin kaupunginorkesterin kanssa Kauko Röyhkä on äänittänyt kaksitoista klassikkokappalettaan yhdessä Mikkelin kaupunginorkesterin kanssa. Levy jousiorkesterille sovitetuista kappaleista ilmestyy 20. elokuuta, ja julkaisua juhlistetaan Röyhkän ja orkesterin esiintymisellä Helsingin Juhlaviikoilla 25. elokuuta. Albumi sisältää esimerkiksi kappaleet Paska kaupunki, Lauralle ja Paha maa. Orkesteria johtaa Vellu Halkosalmi. Pariisi saa täyden kattauksen suomalaista Suomalaista musiikkia on tehty muun kulttuurin ohella tutuksi ranskalaisille 100% Finlande -tapahtuman yhteydessä. Tapahtumien sarja alkoi jo maaliskuussa ja jatkuu pitkälle kesäkuuhun. Ensimmäisten musiikkiesitysten joukossa olivat Kaija Saariahon musiikkia sisältänyt konsertti sekä Mieskuuro Huutajien esiintyminen Créteil Maison des Artsissa. Kesäkuussa Tapio Tuomelan musiikki on hyvin esillä. Myös lauluyhtye Rajaton sekä sopraano Soile Isokoski esiintyvät kesällä Pariisissa osana 100% Finlandea. Toukokuussa UMO ja uutta sirkusta edustava Circo Aero esittivät Louisiana Circus -esityksensä, jossa on mukana kuusi sirkustaitelijaa ja svengaavaa cabaret-musiikkia. Tapio Tuomelan musiikkia kuullaan Pariisissa kesäkuussa. KUVA: AKI ROUKALA KUVA: MAARIT KYTÖHARJU

5 T A H T I P U I K K O KUVA: HARRI PÄLVIRANTA Äänitteiden käytölle markkinahinta Hannu Marttila KUVA: JUSSI KANNASTE Rentoa menoa Billnäsissä. Faces-festivaali parantaa maapalloa Faces Etnofestivaalin pääteemana on tänä vuonna maapallon juhlistaminen. Festivaalin yhteydessä kiinnitetään huomiota erityisesti ilmaston lämpenemiseen, mistä juontuu festivaalin teeman nimi Social Warming. Sen tarkoitus on sanoa ei konflikteille, sodille ja ilmastonmuutokselle. Maapalloa uhkaavaa lämpenemistä vastaan voimme taistella vain maailmanlaajuisella ihmisten ja kansojen yhteistyöllä, yhteisellä vastuulla ja yhteisöllisyydellä, festivaalijohtaja Börje Mattson sanoo. Faces järjestetään 11. kerran Billnäsissä. Perjantaina festivaalilla keskitytään juhlimaan lattaritunnelmissa. Facesissa esiintyvät esimerkiksi kotimaiset Maria Gasolina ja Siiri Nordin, venäläinen Sattuma sekä eteläafrikkalainen Black Foot Clan. Joukkoliikenteen tutkija Seppo Hanste (keskellä) on vuoden jazzdiggari. Kukittajina Jazzmuusikkojen puheenjohtaja Reija Lang ja Jari Perkiömäki. Jazzmuusikot valitsi vuoden jazzdiggarin Vuoden Jazzdiggari 2008 on vantaalainen Seppo Hanste. Jazzmuusikot ry valitsi nyt ensimmäistä kertaa vuoden diggarin, joka on tällä kertaa YTV:llä tutkijana toimiva 58-vuotias mies. Hän käy keskimäärin kolmessa livekonsertissa viikoittain ja on kehittänyt työpaikkansa jazzkerhoon viikoittaisen jazzohjelmakalenterin. Hansten jazzharrastus alkoi jo 60-luvulla. Palkinto on tarkoitus jakaa vuosittain aktiiviselle livejazzkeikkojen kävijälle. Kriteerit ovat Jazzmuusikot ry:n mukaan jatkuva kiinnostus jazzmusiikkiin sekä reilu ja avoin yhteisöllinen asenne. Yksi äänitteiden tuottajia ja artisteja kansainvälisesti puhututtava kysymys on saada äänitteiden julkiselle käytölle oikea markkinahinta. Tähän asti korvausten taso on määräytynyt oikeusistuimissa sattumanvaraisesti. Lopputulokset ovat olleet epätyydyttäviä. Ainoana mittapuuna on monesti käytetty tekijöiden vastaavaa korvaustasoa, mutta tästä ollaan ymmärrettävästi irtautumassa. Gramex-korvaukset ovat kasvava ja yhä tärkeämpi osa musiikkitoimialan tulonmuodostusta joka puolella maailmaa. Ilman näitä perinteisen äänitemyynnin alamäki johtaisi uuden musiikin tekemisen edellytysten romahtamiseen. Taloustieteellisten menetelmien käyttö on edellytys, kun esityskorvauksille määritellään markkinahintaa. Kansainvälinen oikeuskäytäntö on viime aikoina painottunut markkina-analyyseihin ja taloustieteelliseen todisteluun. Pyrkimyksenä on määrittää musiikille hinta, joka vastaisi vapailla markkinoilla maksettavaa hintaa. Tällaisia tapauksia löytyy viime ajoilta USA:sta, Ranskasta ja Australiasta. Tapaukset olivat keskenään erilaisia: yksi koski nettiradioita, toinen kaupallisia radioita ja kolmas diskoteekkeja. Korvaukset määriteltiin kussakin tapauksessa ottaen huomioon se toimintaympäristö, jossa toimintaa harjoitettiin. Uusia taloudellisia analyysejä ja niihin pohjautuvia uusia tariffipäätöksiä on tulossa lähivuosina eri puolilta maailmaa. Vaikka markkinahintaisuus merkitsee sitä, että äänitemusiikin käytöstä maksettavat korvaukset tulevat nousemaan, on paikallaan, että tuotteesta maksetaan oikea hinta. Se on sekä oikeudenhaltijoiden että käyttäjien etu. Hannu Marttila on Gramexin toimitusjohtaja. 5

6 6 Teokseen pääsee paljon vahvemmin sisälle, kun ei ole sidottu nuotteihin.

7 Paratiisi on Suomessa Laura Mikkola Pariisin muuttolintu Pianisti Laura Mikkola asuu Pariisissa, mutta Suomeen häntä vetää lapsuuden kesäparatiisi Iitissä. Iitin musiikkijuhlat vietetään kesäkuussa. TEKSTI: ANU KARLSON KUVAT: HEIDI UUTELA Olen aina rakastanut nimenomaan pianomusiikkia, Laura Mikkola tunnustaa. Pianollehan on sävelletty valtava määrä ohjelmistoa. Silti tulee yllätyksiäkin: sävellyksiä, jotka avaavat aivan uuden maailman, kuten Kaija Saariahon teokset. Tai Erik Bergmanin Borealis. Se jakaa pianon äänen kahteen eri soitinmaailmaan; siinä piano toimii välillä lyömäsoittimena. Soittimen valinta oli jo lapsuudessa Lauralle itsestään selvä. Samana vuonna kun hän syntyi, 1974, kotiin tuli Steinway-flyygeli, ja se oli hänelle alusta alkaen ihmeiden aarreaitta. Minulla oli satumainen onni päästä kahdeksanvuotiaana Tapani Valstan oppilaaksi Sibelius-Akatemian nuorisokoulutukseen, Mikkola kertoo opinnoistaan. Valstan tunnit olivat minulle viikon tähtihetkiä. Valsta halusi antaa lahjakkaalle oppilaalleen vankan pohjan. Hän soitatti kaikki Bachin inventiot ja partitat sekä englantilaiset ja ranskalaiset sarjat, Bartókin Mikrokosmokset ja paljon muuta. Piti pystyä hallitsemaan suuria kokonaisuuksia. Ja aina kaikki ulkoa, en ole ikinä käyttänyt nuotteja Valstan tunneilla, Mikkola innostuu. Siksi opin nykyäänkin nopeasti uusia teoksia. Koen, että teokseen pääsee paljon vahvemmin sisälle, kun ei ole sidottu nuotteihin. Jatko-opinnot veivät hänet Philadelphian Curtis-instituuttiin ja Indianan Bloomingtoniin. Unkarilaisen Ferenc Radosin opissa hän on lapsesta asti viettänyt lyhyitä aikoja silloin tällöin. Rados tunnetaan myös tähtipianistien András Schiffin, Dezsö Ránkin ja Zoltán Kocsisin opettajana. Käyn hänen kanssaan läpi uutta ohjelmistoa ja verestän vanhaa, etenkin Bartókia, jonka konsertoista soitan sekä toista että kolmatta. Kolme neljä intensiivistä päivää keskustelemme ja soitamme. Hän on nerokas opettaja ja tietää, miten minua pitää ravistella. Puolen sataa konserttoa Laura Mikkolan ohjelmisto on hätkähdyttävän laaja, ja se laajenee vuosittain. Managerin nettisivut kertovat, että hänellä on pelkästään konserttoja ohjelmistossaan 46 kappaletta. Sekin saattaa olla jo vanhentunut luku, sillä olen sen jälkeen opetellut Kalevi Ahon pianokonserton ja nyt minulla on opiskeltavana Erkki-Sven Tüürin konsertto. Einojuhani Rautavaara on Laura Mikkolalle keskeinen säveltäjä. Hän on levyttänyt kaikki tämän pianoteokset Pelimanneja lukuun ottamatta. Rautavaara on myös säveltänyt hänelle varta vasten kaksi sooloteosta: Passionale ja Fuoco. Esitän niitä usein yhdessä Narcissuksen kanssa, jonka hän sävelsi Maj Lind pianokilpailua varten vuonna Ne muodostavat hyvän kokonaisuuden, ja olen saanut paljon kyselyjä niiden mahdollisesta levytyksestä. Mikkola tutustui Rautavaaraan henkilökohtaisesti 1996, jolloin opetteli kaikki hänen teoksensa ja kävi niitä hänen kanssaan läpi. Tänä vuonna Rautavaaraa esitetään kaikkialla hänen 80-vuotispäivänsä kunniaksi. Rautavaaran musiikki puhuttelee minua, saan siitä visioita. Hänen musiikkinsa puhuttelee minua, saan siitä visioita, Laura Mikkola kuvaa. Sen rytminkäsittely, värimaailma, tietty mystisyys, siinä on suuria tunteita Trio esityskuntoon kahdessa päivässä Resitaalien ja konserttojen lisäksi Mikkola ehtii soittaa myös kamarimusiikkia. Senkin perusta valettiin jo Sibelius-Akatemiassa. Minulla oli siellä kamarimusiikin opettajana Pekka Kari >>> 7

8 Iitissä on fantastiset puitteet musiikkijuhlalle. hauska ja innostava opettaja, jolla oli laaja musiikintuntemus ja partnerina Jaakko Kuusisto. Soitimme yhdessä kaikki Beethovenin sonaatit ja lukemattoman määrän muita teoksia. Myöhemmin Mikkola opiskeli kamarimusiikkia Yhdysvalloissa Beaux Arts -trion pianistin Menahem Presslerin johdolla. Yhteissoiton edellyttämä harjoittelu jää käytännössä usein muutamaan päivään, ja silloin voi sattua yllätyksiäkin. Olin äskettäin esiintymässä Le Havressa, ohjelmana Beethovenin Geister-trio, Šostakovitšin ykkönen ja Rahmaninovin Trio élégiaque. Mutta olinkin harjoitellut väärän Rahmaninovin trion, sen lyhyemmän Rahmaninovilla on kaksi Trio élégiaquea. Minulla oli kaksi päivää aikaa opetella 64-sivuinen teos! Uhkayritys onnistui, ja palaute oli ylistävää. Mikkola suihkauttaa jälleen kiitoksen Tapani Valstalle, joka opetti hänet jo pikkutyttönä omaksumaan suuria kokonaisuuksia lyhyessä ajassa. Intohimoa Iitissä Iitti on ollut Laura Mikkolan kesäparatiisi varhaislapsuudesta lähtien. Hän on äitinsä puolelta Siukosen musiikkisukua; äidinäidin isä Yrjö Siukonen oli Iitin kirkon kanttorina 40 vuotta. Kun olen esiintyjänä kiertänyt festivaaleja Suomessa ja muuallakin, olen todennut, että juuri Iitissä on aivan fantastiset puitteet, Mikkola kertoo. Olin pitkään haaveillut, että sinne saisi musiikkijuhlan. Siinä on ollut kova työ, mutta nyt teen sitä jo kuudetta kertaa. Festivaalin suunnitteleminen kehittää muusikkoa Laura Mikkolan mielestä aivan uudella tavalla. Taiteellisen johtajan on valittava muut muusikot ja koottava ohjelmakokonaisuudet, ja hän on itse vastuussa kaikesta. Siinä on aikamoinen luomistuska, ennen kuin saa uuden ohjelman valmiiksi. Mutta se lähti hienosti käyntiin; heti ensimmäisellä kerralla Einojuhani Rautavaara sävelsi minulle uuden teoksen, Lasse Pöysti lausui Sibeliuksen Festivaaliaan varten Laura Mikkola on tutkinut Robert Schumannin kirjeenvaihtoa. melodraamaa, ja tuli monta hienoa muusikkoa: Jaakko Kuusisto, Kari Kriikku, Henri Sigfridsson, Petteri Salomaa Viime kesän kohokohtia oli Antti Häyrysen käsikirjoittama kokonaisuus Robert Schumannin kirjeistä morsiamelleen Claralle. Mikkola oli tutkinut Schumannin kirjeenvaihtoa Clara Wieckin kanssa ja poiminut sen yhteyteen samanaikaisia sävellyksiä. Lasse Pöysti luki kirjeitä, Petteri Salomaa lauloi lauluja, ja Mikkola soitti itse osia Karnevaali-pianosarjasta. Tämä produktio sai niin suuren suosion, että päätin jatkaa sitä. Nyt siihen tulee uusi osa otsikolla Intohimoa, henkilönä mukana myös Johannes Brahms. Iitin festivaali on jo saanut vakioyleisönsä. Heitä tulee paitsi lähialueelta, myös Helsingistä ja ulkomailtakin. Viime kesänä Iitissä vieraili ranskalaisen musiikkilehden Le Monde de la Musiquen toimittaja, joka kirjoitti juhlasta haltioituneesti otsikolla Esimakua paratiisista. Festivaalin kirjaimellinen huipentuma on yökonsertti Hiidenvuorella, ja se alkaa juhlallisella pianon kantamisella. Tällä hullunhauskal- Laura Mikkola levyllä Johannes Brahms: Pianosonaatti nro 1 C-duuri; Händel-muunnelmat; Scherzo es-molli. Aeon AECD0859 (2008) Sergei Rahmaninov: Pianosonaatti nro 2; Chopin-muunnelmat. Æon AECD0534 (2005) Einojuhani Rautavaara: Etydit; Ikonit; Preludit; Partita; Pianosonaatti nro 1 Christus und die Fischer ; Pianosonaatti nro 2 The Fire Sermon. Naxos (1998) Einojuhani Rautavaara: Pianokonsertto nro 1. Royal Scottish National Orchestra, joht. Hannu Lintu. Naxos (1999) Einojuhani Rautavaara: Pianokonsertto nro 2, Pianokonsertto nro 3 Gift of Dreams. Alankomaiden radion sinfoniaorkesteri, joht. Eri Klas. Naxos (2003) Maurice Ravel: Hanhiemo, nelikätisesti Philippe Entremont n kanssa. Cascavelle VEL3075 (2005) Camille Saint-Saëns: Africa. Tapiola Sinfonietta, joht. Jean-Jacques Kantorow. BIS CD-790 (1997) Dmitri Šostakovitš: Sinfonia nro 15 sov. pianolle nelikätisesti (Philippe Entremont n kanssa). Cascavelle VEL312 (2007) 8

9 KUVA: EETU MONONEN Iitin musiikkijuhlat la idealla on pitkät perinteet. Sen keksi Wäinö Sola jo vuonna 1914, ja Hella Wuolijoki jatkoi sitä Marlebäckin kartanostaan käsin luvulla. Siksi tuntui luontevalta ottaa se osaksi myös Iitin musiikkijuhlia, Laura Mikkola kertoo, se on ihana päätös juhlille. Maisemat Hiidenvuorella ovat aina hätkähdyttävät, ja sinne sopivat hienosti laulu ja piano. Rakas Pariisi Laura Mikkola muutti Pariisiin vuonna Asia tuli ajankohtaiseksi, kun hän Brysselin Kuningatar Elisabethin pianokilpailussa menestyttyään alkoi saada tiuhaan esiintymistarjouksia Keski-Euroopasta. Mutta haaveena Pariisissa asuminen oli elänyt jo pitempään. Äitini on aina rakastanut Pariisia, ja olen pienestä asti käynyt siellä usein. Yhdessä vaiheessa opiskelin siellä yksityisesti, ja olin aina toivonut, että voisin joskus asua Pariisissa. Matkapäiviä kertyy vuodessa runsaasti, ja sieltä on helpompi luoda musiikkikontakteja kaikkialle Eurooppaan. Mikkolalla on managerit Saksassa, Japanissa ja Suomessa. Kunkin toimintapiiri rajoittuu omaan maahan, mikä on hänen mielestään hyvä ratkaisu. Ranskassa hänellä ei ole toistaiseksi manageria. Sen sijaan hän on päässyt tekemään levyjä pienen mutta kunnianhimoisen Æon-levy-yhtiön kanssa. Heillä on ihanat puitteet, äänitykset tehdään Ircamin musiikkikeskuksessa, ja jakelun hoitaa Harmonia Mundi. Olen päässyt myös levyttämään Philippe Entremontin kanssa. Soittamisen ja Iitin musiikkijuhlien johtamisen lisäksi Laura Mikkolan elämän täyttää puolivuotias Fredrika-tytär. Pieni vauva, joka reissaa tosi paljon äitinsä kanssa, tunnustaa Mikkola. Takavuosien intohimo juoksemiseen on laantunut kolmen hyvin suoritetun maratonin jälkeen, mutta kuntoansa pianistin on hoidettava. Joka päivä jumppaan ainakin 40 minuuttia. Siitä en pinnaa koskaan. Ilosaarirock soi heinäkuussa Joensuussa. Kesäfestivaaleja 2008 Iskelmä viihde Imatra Big Band Festival Imatra ( Tangomarkinnat Seinäjoki ( Vihreät Niityt Kiuruvesi ( Ylläs Soikoon Äkäslompolo ( Tapsan Tahdit Nokia ( Pop rock metal Nummirock Kauhajoki ( Tuska Open Air Metal Helsinki ( Ilosaarirock Joensuu ( RukaRock Festival Rukatunturi ( Rockoff Festival Maarianhamina ( Kuopio Rockcock Kuopio ( Down By The Laituri Turku ( Ankkarock Vantaa ( Jazz blues Puistoblues Järvenpää ( Kalottjazz & Blues Festival Tornio Haparanda ( Rauma Summer Jazz Rauma ( Baltic Jazz Taalintehdas ( Pori Jazz Pori ( Keitele Jazz Äänekoski ( Elojazz Oulu ( Viapori Jazz Helsinki ( Kansanmusiikki folk Sata-Häme Soi Ikaalinen ( Haapavesi Folk Festival Haapavesi ( Kaustinen Folk Music Festival Kaustinen ( Ivalon Pelimannipäivät Ivalo ( Faces Etnofestival Billnäs ( Klassinen Savonlinnan Oopperajuhlat Savonlinna ( Rauman Festivo Musiikkipäivät Rauma ( Luosto Classic Luosto ( Vantaa Baroque Vantaa ( Lahden Kansainväinen Urkuviikko Lahti ( Poiminut Jaripekka Koikkalainen 9

10 Koska Eppu Normaali oli lisäksi valtakunnallisten radioiden ykkönen, eppuja kuultiin Suomessa todella paljon. Soitetuimmat artistit 2007 kaupallisissa radioissa 01. Madonna Robbie Williams Eppu Normaali Bruce Springsteen Yö Anna Eriksson Bon Jovi Kari Tapio Paula Koivuniemi Mamba KUVAT: EPPU NORMAALI / HARRI HINKKA. YÖ / HARRI HINKKA. ANNA ERIKSSON / MATTI PYYKKÖ. ROBBIE WILLIAMS / CHARLIE LIGHTENING / IDOLS. BON JOVI / JAMES MINCHIN. MADONNA / STEVEN KLEIN. 10

11 Eppu Normaali vuoden soitetuin kotimainen Eppu Normaali oli viime vuoden soitetuin kotimainen kaupallisissa radioissa. Se sijoittui kokonaislistassa kolmoseksi, ykkössijan vei jälleen kerran Madonna ja kakkossijan Robbie Williams. TEKSTI: LAURI KAIRA TILASTOT: KARI NIEMELÄ Madonna oli jälleen soitetuin artisti kaupallisissa radioissa. Hänen esittämiään kappaleita soitettiin viime vuonna peräti kertaa eli yli 50 kertaa päivässä. Tämä kertoo siitä, että radioiden musiikkipäälliköt, testiyleisöt ja mainostajat uskovat Briteissä levyttävän, eurooppalaistuneen popdiivan tenhovoimaan edelleen. Seitsemän kotimaista Toiseksi tuli Robbie Williams selvällä erolla Madonnaan. Robbie Williamsia soitettiin vain kertaa eli 42 kertaa vuorokaudessa. Kolmanneksi nousi kotimainen Eppu Normaali soittokerralla (vajaat 41 kertaa vuorokaudessa). Neljäntenä oli vuorossa Bruce Springsteen soittokerralla, viidentenä Yö ja kuudentena Anna Eriksson soitolla. Kaikki nämä ylsivät noin 40 radiosoittoon päivässä. Seitsemänneksi kipusi Bon Jovi soittokerralla, kahdeksanneksi Kari Tapio ja yhdeksänneksi Paula Koivuniemi soittokerralla. Kymmenes oli Mamba soittokerralla, mikä tekee 34,5 soittokertaa päivässä. Kaikkiaan kymmenen kärkeen mahtui seitsemän kotimaista. Eput valtakunnallisten ykkönen Toisessa sarjassa Eput sijoittuivat vielä paremmin. He olivat suurten valtakunnallisten radioiden ykkönen. Heidän musiikkinsa soi Suomessa siis todella paljon. Valtakunnallisissa radioissa kakkosena oli Red Hot Chili Peppers, joka ei mahtunut kokonaislistassa lainkaan kymmenen kärkeen. Kolmantena oli Bon Jovi, neljäntenä Madonna ja viidentenä Apulanta. Siitä eteenpäin lista jatkuu näin: Robbie Williams, Yö, Linking Park, Pink ja Irina. Eroja nähdään myös silloin, kun katsotaan kaikkien kaupallisten radioiden musiikkia eri kellonaikoina. Niin sanottuun prime time -aikaan radiot suosivat kotimaisia kärkinimiä vieläkin enemmän. Parhaiden kuunteluaikojen viiden kärki on tämä: ensimmäisenä Anna Eriksson, toisena Yö, kolmantena Eppu Normaali, neljäntenä Kari Tapio ja viidentenä Robbie Williams. Kotimaiset tähdet kiinnostavat näemmä sitä enemmän, mitä suuremman yleisön tavoittavasta radiosta ja kuunteluajasta puhutaan. Miten tutkittiin Luvut perustuvat soittotilastoihin, joita ei ole painotettu radioiden liikevaihdon eikä kuulijamäärien mukaan. Valtakunnallisten, niin sanottujen puolivaltakunnallisten ja ketjuradioiden soitot laskettiin tilastoon kukin kertaalleen, jos soitot olivat identtisiä eri paikkakunnilla. Kymmenen kärkeen mahtuivat myös (vas.) Yö, Anna Eriksson, Robbie Williams, Bon Jovi ja Madonna. 11

12 V Ä L I S O I T T O Toimittaneet Lauri Kaira, Anu Karlson ja Jonathan Mander. E-palvelusivusto avautuu Syksyllä 2008 Gramexin taiteilija- ja tuottaja-asiakkaille avautuu kotisivuillamme uusi e-palvelu. Palvelun käyttäjäksi pääsee tekemällä verkkopalvelusopimuksen Gramexin kanssa. Tämän jälkeen asiakas saa henkilökohtaiset käyttäjätunnukset, joilla pääsee katsomaan tietojaan sekä tekemään osoitteenmuutoksen. Palvelusivuillamme Gramexin asiakas voi tarkistaa ja ylläpitää osoitetietojaan tarkistaa viimeisimmän veroprosenttinsa sekä tilinumeronsa katsoa äänitteensä, jotka on ilmoitettu Gramexille katsoa tilitystensä maksupäivät ja summat tulostaa listan radiokohtaisesti tilitetyistä esityskorvauksista. Jotta voit tehdä verkkopalvelusopimuksen, sinulla täytyy olla allekirjoitettuna uusi Gramexin asiakassopimus. Lähetimme uudistetun sopimuksen kaikille asiakkaillemme allekirjoitettavaksi vuonna Mikäli et vielä ole allekirjoittanut uutta asiakassopimusta, voit tulostaa sen kotisivultamme ja palauttaa allekirjoitettuna asiakaspalveluumme. Club For Five ja Rajaton palkittiin Amerikassa Yhdysvaltalainen a cappella -yhdistys CASA palkitsi huhtikuussa vuoden 2007 parhaat a cappella -albumit. Koko maailman parhaaksi joululevyksi arvosteltiin Club For Five -yhtyeen Rekiretki. Rajaton voitti parhaan folk/ maailmanmusiikkilevyn palkinnon Maa-levyllään, ja Nouse lauluni valittiin vuoden folk/world- kappaleeksi. Voitokkaat suomalaisalbumit olivat ainoat palkitut, joiden esityskieli ei ollut englanti. CARA-palkintoja (Contemporary A cappella Recording Awards) on jaettu vuodesta 1992 lähtien. Voittajia ovat olleet vuosien varrella mm. lauluyhtyeet The Real Group, King s Singers ja Take 6. Tapio Rautavaara dokumentoidaan niin muusikkona kuin urheilijanakin. Tapio Rautavaaran elämä ja teokset kansiin Warner Music Finland, Provisual Oy sekä Tapio Rautavaaran tyttäret yhteistyössä eri asiantuntijoiden kanssa ovat aloittaneet suuren julkaisuhankkeen, jonka päämääränä on antaa kattava läpileikkaus Tapio Rautavaaran urasta niin urheilun, musiikin kuin elokuvan aloilla. Teoskokonaisuuteen kootaan kaikki Rautavaaran tekemät äänitteet kautta aikojen. Tällä hetkellä tiedossa olevista 330 kappaleesta muodostuu 14 cd-levyn paketti. Suuri osa sen sisällöstä on ennen julkaisemattomia, savikiekoille tallennettuja kappaleita. Kirjallinen osuus tulee niin ikään sisältämään runsaasti ennen julkaisematonta teksti- ja kuvamateriaalia. Kirjassa ovat mukana myös täydelliset disko- ja filmografiat sekä faktatiedot ja taustatarinat musiikkikappaleista. Kirjan kirjoittajiin kuuluvat elokuvahistorioitsija Peter von Bagh, urheilutoimittaja Antero Raevuori ja musiikkialan tietäjä Pekka Nissilä. Kirjaan liitetään myös Juha Nummisen aikoinaan Rautavaaran haastatteluista toimittama muistelmateos En päivääkään vaihtaisi pois. 12 KUVA: WARNER MUSIC Omaperäisyys oli valttia: Club for Five (ylh.) ja Rajaton voittivat suomen kielellä. KUVAT: CLUB FOR FIVE / TONI HÄRKÖNEN. RAJATON / RAJATON

13 musavisa KUVA: WARNER MUSIC KUVA: JOUNI NIEMINEN 1. Mikä jäi The Beatlesin viimeiseksi varsinaiseksi julkaistuksi levyksi? a) Abbey Road b) Let It Be c) Yellow Submarine 2. Kuka esitti kappaleen Kuka teki minusta tän naisen? a) Jenni Vartiainen b) Jippu c) Jonna Tervomaa KUVA: NIINA PÄTILÄ Junnu Vainion kootut Legendaarisen tekstinikkarin ja riimittelijän Juha Junnu Vainion koko tuotanto julkaistiin toukokuussa 10 cd:n boksina. Junnu olisi tänä vuonna täyttänyt 70 vuotta. Äänitteistä puolet on aiemmin cd:llä julkaisematonta materiaalia. Kokonaisuuteen kuuluu myös 120-sivuinen kirja, joka sisältää Peter von Baghin laatiman esseen Juha Vainion urasta ja sen merkityksestä suomalaiselle kulttuurille, kattavan ja mielenkiintoisen taustoituksen Vainion elämän vaiherikkaista käänteistä sekä yhteistyötovereiden esittelyjä. Mukana on myös Juha Vainion täydellinen kommentoitu diskografia. Kokonaisuuden tuottamiseen ovat von Baghin lisäksi osallistuneet Juha Vainion poika Ilkka Vainio sekä ansioituneet kotimaisen populaarimusiikin tuntijat Juha Nikulainen ja Pekka Nissilä. Tuotantoyhtiönä toimii Provisual Oy, ja Juha Vainio -cd-boksin julkaisee Warner Music Finland Oy. KUVA: SARI LINDSTRÖM Kai Lindistä director cantus Tasavallan presidentti myönsi joulukuussa 2007 director cantus -arvonimen laulaja Kai Lindille. Solo ry:n puheenjohtaja Ilkka Lipsanen luovutti kunniakirjan Lindille yhdistyksen kevätkokouksessa. 3. Mikä yhtiö julkaisi Madonnan viimeisimmän eli Hard Candy -levyn? a) Dramatico Records b) Live Nation c) Warner Bros. 4. Nirvanan Nevermind-levyn suuri hitti oli Smells Like Teen Spirit. Mitä tai mikä Teen Spirit on? a) deodorantti b) mielialalääke c) seattlelainen drinkki 5. Kuka seuraavista ei ole levyttänyt ZZ Topin versioimaa ja alun perin Elviksen esittämää kappaletta Viva Las Vegas? a) Bruce Springsteen b) Dead Kennedys c) Red Hot Chili Peppers 6. Poko Rekordsin ensimmäinen lp-julkaisu oli Teddy & Tigersin Boppin, mutta mikä oli ensimmäinen cd-julkaisu? a) Eppu Normaali: Kahdeksas Ihme b) J. Karjalainen & Mustat Lasit: Doris c) Sielun Veljet: L amourha Juhlaviikot täyttää 40 vuotta. Taiteiden yö vie perustamisvuoden tunnelmiin yleisöäänestyksen antaessa suuntaa. Helsingin Juhlaviikot tarjoaa syntymäpäiväkonsertin Helsingin Juhlaviikot täyttää tänä vuonna 40 vuotta. Juhlan kunniaksi se järjestää yhdessä Helsingin Sanomien kanssa suuren ilmaiskonsertin Senaatintorilla. Otsikolla Rock, rytmi, rakkaus joukko huippuartisteja esiintyy siellä Taiteiden yönä perjantaina Vuoden 1968 kovimpia rockhelmiä tulkitsee ainutlaatuinen esiintyjäjoukko Michael Monroesta kesän listaykköseen Eero Raittiseen. Muita esiintyjiä ovat Paula Koivuniemi, Johanna Kurkela, Kauko Röyhkä sekä Sub Urban Triben keulakuva Ville Tuomi. Artistilista täydentyy kesän aikana. Illan orkesterina toimii Varre Vartiaisen House Band. Konsertin kappaleet valitaan Helsingin Sanomien nettisivuilla käynnissä olevan äänestyksen perusteella. Vuonna 1968 julkaistuja tai levytettyjä suosikkibiisejä voi äänestää elokuun 9. päivään asti. Pirjo Salmela Uusi sopimusassistentti Julkisen esittämisen ryhmä on saanut uuden jäsenen. Minna Auvisen lähdettyä toisiin tehtäviin hänen paikkansa täytti huhtikuussa Pirjo Salmela. Hän tuli Gramexiin Mailbox Mediasta, jossa toimi markkinointiassistenttina kuvastomedian parissa ja vastasi mm. asiakkaiden internetsivuista. Sitä ennen hän oli työskennellyt vakuutusalalla. Salmela tunnustaa olevansa innokas musiikin ystävä ja pitävänsä erityisesti suomipopista. Gramexin julkisen esittämisen ryhmässä hänen nimikkeensä on sopimusassistentti ja vastuualueensa yleisötilaisuudet. 7. Kuka seuraavista levytti ensimmäisinä Lee Marvin -tulkinnan Wandrin Star eli Toiset on luotuja kulkemaan? a) Kari Tapio b) Sielun Veljet c) Tapio Rautavaara 8. Mikä oli valtakunnallisten radioiden soitetuin kappale Suomessa viime vuonna? a) Gwen Stefani: 4 in the Morning b) Linkin Park: What I ve Done c) Nightwish: Amaranth 9. Mille eri oikeudenhaltijoille Gramex kerää ja tilittää korvauksia esim. radiosoitoista? a) äänitteillä esiintyville taiteilijoille b) äänitteiden tuottajille c) muusikoille, solisteille ja kapellimestareille sekä levy-yhtiöille. Oikeat vastaukset sivulla

14 Netti on aika iso paikka harhailla ilman tarkempaa suuntaa. KUVA: SORENSEN / PHOTONICA / FENNOPRESS 14

15 Suomalainen ei luota digitaaliseen Tiedon puute tiedon valtatiellä Netistä ladattavan musiikin myynti on lisääntynyt Suomessa hitaasti verrattuna muuhun Eurooppaan. Vaikka netistä löytyy jo useita liikkeitä, joista musiikkia voi ladata laillisesti, niistä tiedetään huonosti. TEKSTI: JONATHAN MANDER Oletko henkisesti valmis ostamaan digitaalista musiikkia? Ei väliä vaikka et, koska ei kauhean moni muukaan suomalainen ole. Entä onko sinulla fyysiset valmiudet ostaa digitaalista musiikkia? Oletetaan että on. Sinulla on esimeriksi soitin, jolla voi kuunnella musiikkia digitaalisessa muodossa tuttavallisesti sellainen tunnetaan nimellä mp3-soitin, vaikka todennäköisesti sillä voi kuunnella muutakin kuin mp3-muodossa olevia musiikkitiedostoja. Seuraavaksi tarvitset siihen musiikkia. Voit tietenkin purkaa cd-levysi tietokoneelle, josta saat kappaleet ladattua soittimeen. Tai sitten suuntaat nettiin, jossa voit ostaa biisejä digitaalisessa muodossa ja ladata ne koneellesi. Pitäisi vain tietää, missä ne kaupat ovat. Edelleen on yleistä, että kodin elektroniikkaa myyvissä liikkeissä laitteenostajalle kerrotaan, että musiikkia voi käydä lataamassa netistä ilman sen tarkempia ohjeita. Netti on aika iso paikka harhailla ilman tarkempaa suuntaa. Suomessa toimii kuitenkin jo useita musiikkilataamoita, jotka ovat useimmiten jonkin tutun yrityksen alaisuudessa. Esimerkiksi City- marketin CM-Store, Helsingin Sanomien HS Musiikkilataamo tai vaikka MTV3:n download.mtv3.fi. Ei oikea sivustokaan välttämättä muuta musiikin ostamista vielä helpoksi. Pitää vielä tietää, millainen formaatti käy juuri omaan laitteistoon sopiiko tästä kaupasta ostettu musiikkitiedosto omalle tietokoneelle ja kannettavaan soittimeen? ÄKT:n kokoamien lukemien mukaan Suomessa ostettiin ladattavaa musiikkia vuonna 2007 viidellä miljoonalla eurolla, mikä vastaa viittä prosenttia maan äänitemarkkinoista. Yleiseurooppalainen taso on lähempänä viittätoista prosenttia. Yhdysvalloissa peräti 30 prosenttia musiikista ostetaan digitaalisessa muodossa. On olennaista, että uudet julkaisut ovat heti tarjolla; muuten ne löytyvät ensin vertaisverkoista. Helppoa mutta ei yksinkertaista Tarkoitus ei ole pelotella. Lähinnä on syytä tiedostaa, että musiikin ostaminen netin kautta ei ole aina niin helppoa kuin se voisi olla. Se on kuitenkin helpompaa kuin monet ennakkoluulot antaisivat olettaa. Kaikki edellä mainitut tenkkapoot ovat vaikuttaneet siihen, että suomalaiset ostavat suhteessa vähemmän musiikkia latauksina kuin muut eurooppalaiset. Viidestä miljoonasta eurosta melko tasan puolet tuli mobiililaitteisiin myytävästä musiikista. Tähän lasketaan myös äänitepohjaiset soittoäänet. Mobiilin osuus on selvästi kasvussa. Digitaalisen musiikin myynnin osuus kasvaa, mutta hitaammin kuin muualla. Tilastojen valossa vuoden 2008 tammi helmikuun 50 prosentin kasvu myynnissä suhteessa samaan >>> 15

16 Yhdysvalloissa 30 prosenttia musiikista ostetaan digitaalisessa muodossa. ajanjaksoon vuonna 2007 kuulostaa mittavalta. Luvut, joita verrataan toisiinsa, ovat vain alun alkaen varsin pieniä. Mutta digitaalisen musiikin ostamisenhan pitäisi olla helppoa. Mistä Suomessa kiikastaa? ÄKT:n apulaisjohtaja Tommi Kyyrä tietää monta syytä. Ongelma ei ole ainakaan siinä, ettei ihmisillä olisi laitteita, joilla digitaalista musiikkia voisi kuunnella. Ja eikö meidän kännykkäkansakuntana pitäisi osata omaksua uusi teknologiakin muitta mutkitta? No, ilmeisesti ei täysin. Suomessa meni pitkään, että cd-soitinten penetraatio kasvoi lähellekään muiden maiden tasoa. Ehkä suomalaiset ovat vähän hitaampia omaksumaan uusia ääniteformaatteja, Kyyrä miettii. Hän toteaa toisaalta sen, että fyysisten äänitteiden myynti ei ole Suomessa romahtanut samassa suhteessa kuin monissa muissa Euroopan maissa. Suomen latausmarkkinoilla tekijänoikeuslain vahvistamisen viipyminen jarrutti toiminnan alkamista. Suomalaisten hitaudesta puhuttaessa täytyy tosin muistaa nykyisten lataamoiden esimuoto, aivan 2000-luvun alussa toiminut Elisan ja ÄKT:n Emma.fm, jonka valikoimassa ei ollut paljon kehumista mutta joka oli edellä aikaansa musiikin digitaalisessa myynnissä. Hidas startti lataamisen aikakauteen voi vaikuttaa myynnin kasvun nihkeyteen vähän, mutta ei selitä sitä. Tiedossa puutteita Olennaisempi seikka on tiedon puute. Suomalaiset lataamot ovat markkinoineet ujosti, jos ollenkaan. Kun vertaa mihin tahansa muualle Eurooppaa, niin kyllähän vastaavien musiikkikauppojen markkinointi on aggressiivisempaa. Kauppapaikoilla ei ole rahaa tai uskallusta lähteä markkinoimaan reilummin, Kyyrä uskoo. Saman ongelman on huomannut Secury Castin toimitusjohtaja Ben Mellin. Hänen firmansa on tehnyt yli kymmenen suomalaisen musiikkilataamon teknisen ratkaisun ja vastaa paitsi itse sivustosta ja alustasta jolla kaikki toimii myös sopimuksista levy-yhtiöiden kanssa, maksuratkaisuista ja seurannasta. Hänen mielestään heikkoon myyntiin on yksi syy ylitse muiden. Kukaan ei markkinoi palveluita. Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa esimerkiksi operaattorit ovat olleet aktiivisia. Ne ovat tarjonneet musiikkia osana erilaisia liittymäpaketteja. Niissä operaattoreiden latauskaupat ovat maiden isoimmat, Mellin sanoo. Hän ymmärtää, että markkinointiin sijoitetut varat voivat palautua yrityksille hitaasti, kun myynti on vielä sillä tasolla kuin on, mutta silti hän kaipaa lisää meteliä tarjonnasta. Kyyrä kertoo esimerkkitarinan ystävästään, joka oli ostanut ensimmäisen kerran digitaalista musiikkia. Kaupat hän teki Applen itunesissa, vaikka sieltä ostetut kappaleet kelpaavat sellaisenaan vain Applen omissa ipodeissa kuunneltaviksi ja kaverilla oli Crea-tiven soitin. Hän osti kappaleet, poltti ne cd:lle ja rippasi ne sieltä soittimeensa. Kuitenkin hän olisi voinut vain mennä toiseen musiikkilataamoon ja saanut kerralla soittimeen käyvät tiedostot. Tarjonta kunnossa Myönteistä on toki, että vaikka ihmiset eivät löydä kauppoja niin hyvin kuin voisivat, niin ainakin sellaisia on. Haittaa lataamoille on myös siitä, että huonosta kokemuksesta jää pitkä muistijälki. Jos on varhaisessa vaiheessa tutustunut liikkeen valikoimaan ja todennut sen huonoksi tai omiin vehkeisiin yhteensopimattomaksi, sinne ei äkkiä palaa vaikka nämä asiat ovat kehittyneet nopeasti. Jos vertaa mihin tahansa perinteiseen levykauppaan, niin nettikaupoissa tarjolla oleva valikoimahan on parempi kuin missään. Mutta sitäkään ei välttämättä tiedetä, Kyyrä toteaa. Suomessa myös maksutapa voisi olla myynnin kasvua hidastava seikka, koska luottokortti ei ole täällä niin yleinen kuin monissa muissa maissa. Kyyrä tähdentää, että erityisesti musiikin hevijuusereilla eli teineillä on harvemmin moista korttia. Mutta sekään ei ole ratkaiseva syy, sillä maksutapoja alkaa olla palvelussa kuin palvelussa jo rutkasti. SecuryCast on tehnyt viiden pankin kanssa sopimukset mahdollisuudesta maksaa verkkopankissa. Lisäksi monissa paikoissa ostoksensa voi tehdä puhelimella ja erilaiset prepaid-palvelutkin ovat mahdollisia. Maksutapojen monipuolisuus on erittäin tärkeää, koska kaikilla ei ole luottokorttia. Tä- Hakukoneet eivät sovellu klassiseen musiikkiin Joka himoitsee klassista musiikkia digitaalisesti, huomaa heti, että digitaalisten kauppapaikkojen hakutoimintoja ei ole optimoitu hänen tarpeisiinsa. Ensinnäkin musiikki on niissä jaoteltu alalajiin, joista klassinen musiikki kaikkine alalajeineen on vain yksi. Toiseksi musiikkia tulee hakea artistin, albumin tai kappaleen nimellä. Jos haen kevyttä musiikkia, toki haenkin Teräsbetonia tai Jippua tai Von Hertzen Brothersia. Tai sitten haen kappaletta nimeltä Missä miehet ratsastaa tai albumia nimeltä Kuka teki minusta tän naisen. Kaikki löytyvät hakuvaihtoehdoilla Artisti, Kappale tai Albumi. Klassisessa musiikissa nuo kaikki kolme ovat hankalia tunnistuksen välineitä. Yksinkertaisin olisi säveltäjä, mutta sitä ei valikosta löydy. Jos etsin Beethovenin pianosonaattia nro 21 C-duuri, en löydä sitä edes vapaalla sanahaulla Beethoven. Tämä haku tuottaa enimmäkseen kokoomalevyjä tyyppiä Greatest Classics, ja kun samassa nipussa ovat kaikki klassisen musiikin genret oopperasta yksinlauluun; sinfoniasta kamarimusiikkiin, aikaa ja vaivaa tuhraantuu kohtuuttomasti. Eikä kaikissa hakukoneissa edes ole vapaata sanahakua. Hyvä, on siis vain muistettava joku paljon Beethovenia levyttänyt pianisti, jota voisi kokeilla. Päätän kokeilla Alfred Brendeliä. Artistit on aakkostettu, joten hänen pitäisi löytyä helposti. Mutta eipä hän olekaan Brendel, vaan sekä kevyet että vakavat esiintyvät taiteilijat löytyvät hakemistoista etunimellään! On haettava ensisijaisesti Alfredia ja sitten kaikkien muiden Alfredien joukosta Brendeliä. Ondinen toimitusjohtaja Reijo Kiilunen kiinnitti näihin ongelmiin huomiota viime lehden Yksi 900:sta -haastattelussa. Hänen mainitsemansa classicsonline.com näyttää edelleen olevan ainoa helppokäyttöinen klassisen musiikin latauspaikka. Anu Karlson 16

17 KUVA: BAKER / PHOTONICA / FENNOPRESS Sen pitäisi mennä niin, että kun kuulet biisin, voit saada sen omaksi kännykkään tai tietokoneeseen parilla klikkauksella. ruksettomia, nopeita ja laillisia, joten lataamisesta kiinnijäämisellä ei ole kalliita seurauksia. Parhaimmillaan sen pitäisi mennä niin, että kun kuulet biisin, voit saada sen omaksi kännykkään tai tietokoneeseen parilla klikkauksella. Siihen suuntaan ollaan menossa, Kyyrä sanoo. Myös tilauspohjaiset tavat maksaa voivat opettaa uuden sukupolven maksutavoille. Esimerkiksi Yhdysvalloissa Rhapsody ja Napster antavat mahdollisuuden kuunnella palveluiden koko laajaa musiikkivalikoimaa kuukausimaksua vastaan musiikkia ei siis omista; sitä vain vuokraa. Suomessa ei tällaista vielä ole, mutta esimerkiksi MSN:n ja Nokian kauppojen suunnitelmista ei tämän osalta ole vielä täyttä varmuutta. SecuryCastin Mellin korostaa sitä, että liikkeellelähdöstä täytyy tehdä helppoa. Heti ensimmäisen käyttökokemuksen on oltava onnistunut. On myös olennaista, että uudet julkaisut ovat heti tarjolla palveluissa, sillä muuten ne löytyvät ensin vertaisverkoista. Mellin toivoo myös, että hinnoittelu tasaantuisi, sillä tällä hetkellä itunesilla on alv-etu. Kun muut Suomessa toimivat liikkeet maksavat musiikista 22 prosentin arvonlisäveron, maksaa Luxemburgiin rekisteröity itunes vain 3 prosenttia mikä näkyy noin 40 sentin hintaerona. Suomessa itunes ei kuitenkaan hallitse markkinaa samalla tavalla kuin monessa muussa maassa, joten siitä päätellen hintakaan ei ole syynä vaisuun myyntikäyrään. Musiikin kuluttajalla ei näytä olevan luottamusta siihen, että lataamoista löytyy sitä mitä hän haluaa joko oikeaa formaattia tai oikeita biisejä. Tai sitten hän ei edes tiedä mihin suunnata. Kun harva musiikkilataamo mainostaa palveluitaan ihmeemmin, niin musiikkifanilta vaaditaan omaa uteliaisuutta, aktiivisuutta ja kiinnostusta, jos häntä kiinnostaa astua digitaalisen musiikin maailmaan. hän kiinnitimme huomiota jo neljä vuotta sitten, kun aloittelimme, Mellin korostaa. Haaste koukuttaa kuluttaja Suuri haaste musiikkialalla onkin saada skeptiset kokemaan positiivisia digitaalisen musiikin ostoja. Vielä suurempi haaste ovat ne ihmiset, jotka kuluttavat musiikkia mutta eivät samalla rahaa. Tietyn ikäiset ovat tottuneet hakemaan digitaalisen musiikin ilmaiseksi luvattomista lähteistä. On vaikea nähdä, että he alkaisivat ikinä ostaa cd-levyjä. Olisi hienoa, jos he siirtyisivät laillisten latauskauppojen asiakkaiksi, Kyyrä sanoo. Se voisi onnistua hänen mielestään, jos latauskauppojen hyviä puolia onnistutaan korostamaan: ne ovat turvallisia, luotettavia, vi- Tarkempia tietoja netin suomalaisista liikkeistä, joista voi ostaa musiikkia latauksina, löytyy osoitteesta Osoitteesta saa myös tietoa eri laitteiden yhteensopivuuksista ja ylipäätään lataamisesta. 17

18 P Y K Ä L Ä V I I D A K K O Lukijoiden tekijänoikeudellisiin kysymyksiin vastaa Gramexin apulaisjohtaja Tuomas Talonpoika. Kysymyksiä voi lähettää osoitteella lakipalsta@gramex.fi Tämän palstan tarkoituksena on selventää maallikoille tekijänoikeuslakia esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien oikeuksien osalta. Palstan tarkoitus ei ole antaa oikeudellisia neuvoja. Rajoitetun vastaustilan vuoksi vastaukset eivät välttämättä ole täydellisiä. Tällä kertaa on keskitytty kopiointiin liittyviin kysymyksiin. Kun tiskijukka kopioi levyjä tiedostoiksi Ravintolassamme tulee esiintymään tulevana kesänä joka viikko tiskijukka. Hän on kertonut meille käyttävänsä soittamiseen kannettavaa tietokonetta, jonne biisit on valmiiksi tallennettu. Kertomansa mukaan hän on kopioinut biisit koneeseen itse. Omasta mielestään hän ei tarvitse siihen mitään lupia, koska kopiointi on tehty hänen omista cd-levyistään ja koska kyse on yksityisestä kopioinnista. Onko tiskijukka tässä asiassa oikeassa? Heti aluksi on todettava, että tiskijukka ei ole oikeassa. Mikäli tiskijukka kopioi omia cd-levyjään ja käyttää näin valmistettuja tallenteita tiskijukkatoiminnassa, hän tarvitsee kopiointiin erilliset luvat. Tiskijukka saa toki kopioida äänitteitä itselleen yksityiseen käyttöön, mutta tekijänoikeuslain salliman 18 PIIRROS: JOUKO INNANEN Äänitteiden kopiointi esityskäyttöön Olemme tehneet Gramexin kanssa esityskorvaussopimuksen, joka koskee äänitteiden esittämistä ravintolassamme. Voimmeko itse kopioida ravintolassa soittamiamme äänitteitä tuon saman sopimuksen ja sen perusteella maksettavan korvauksen nojalla? Gramexin esityskorvaus ei anna oikeutta kopioida esityskäyttöön tulevia äänitteitä. Mikäli ravintola haluaa itse kopioida äänitteet, joita se toiminnassaan käyttää, sen on haettava erillinen kopiointilupa Gramexista ja suoritettava erillinen kopiointikorvaus. Gramexin esityskorvaus ei kata kopiointikorvausta eikä kopiointikorvaus vastaavasti kata esityskorvausta. Eräs merkittävä syy tähän on se, että äänitteen suoja määräytyy esittämisen ja kopioinnin osalta eri tavalla. Lisäksi äänitteen kopiointisuoja on huomattavasti laajempi kuin äänitteen suoja esityskäytössä. Myös läpinäkyvä ja oikeudenmukainen hinnoittelu edellyttää sitä, että eri oikeuksiin perustuvat esityskorvaukset ja kopiointikorvaukset hinnoitellaan erikseen. Käytännössä esitys- ja käyttökorvausten sekä kopioinnin osalta suojattuja ovat ne äänitteet, jotka on tallennettu joko Suomessa, ETA-alueella tai kansainväliseen Rooman sopimukseen liittyneessä valtiossa. Kopioinnin osalta suoja on vielä tätäkin laajempi: sen piiriin kuuluvat lisäksi ne äänitteet, jotka on tallennettu kansainväliseen TRIPS-sopimukseen liittyneessä valtiossa. Kopiointisuojaa sääntelee näiden lisäksi vielä niin sanottu Geneven äänitesopimus, joka laajentaa kopioinnin suojaa entisestään. Käytännössä merkittävin seuraus laajemmasta suojasta on se, että esimerkiksi esityskorvauksen osalta Gramex-korvauksen ulkopuolella olevat Yhdysvalloissa tallennetut äänitteet ovat kopioinnin osalta suojattuja. On vielä huomattava, että tekijänoikeuslain mukainen rajoitussäännös, joka sallii yksityisen kopioinnin, koskee ainoastaan luonnollisia henkilöitä eikä sovellu elinkeinotoimintaan. Ravintola ei siis voi kopioida äänitteitä myöskään yksityistä kopiointia koskevan säännöksen perusteella. yksityisen kopioinnin nojalla valmistettuja äänitteitä ei saa käyttää julkiseen esittämiseen eikä ammatinharjoittamiseen, kuten tiskijukkatoimintaan. Tiskijukka tarvitsee toiminnassaan tapahtuvaan äänitteiden kopiointiin kopiointiluvat. Muusikoiden ja äänitteiden tuottajien osalta nämä luvat saa Gramexista ja musiikin tekijöiden osalta Teostosta. Gramex tarjoaa tiskijukkatoimintaa harjoittaville henkilöille nimenomaista vuosilisenssimallia, jossa tietyn suuruisella vuosimaksulla saa luvan tallentaa ja käyttää Suomessa tietyn määrän äänitteitä 12 kuukauden ajan. Myönnettävä lisenssi on henkilökohtainen, eikä sitä tai sen nojalla valmistettuja tallenteita ole lupa siirtää toiselle henkilölle tai oikeushenkilölle. Gramex myöntää kopiointiluvat asiakkaittensa puolesta Bändimme jäsenet ovat kaikki Gramexin taiteilija-asiakkaita. Eräs yritys on lähestynyt meitä ja ilmoittanut haluavansa tehdä kanssamme kopiointilupasopimuksen siitä, että meidän omatuotantoista äänitettämme käytettäisiin yrityksen valmistamissa erityisissä taustamusiikkitallenteissa esimerkiksi ravintoloissa. Voiko Gramexin taiteilija- ja tuottaja-asiakas tehdä tällaisen äänitteen kopiointia koskevan sopimuksen, vai kuuluko lupien myöntäminen puolestamme Gramexille? Gramexin taiteilija- ja tuottaja-asiakas luovuttaa Gramexin asiakkaaksi liittyessään Gramexin valvottavaksi muun muassa oikeutensa äänitallenteiden tallentamiseen julkista esittämistä varten. Taustamusiikkitallenteiden käyttö ravintoloissa on juuri tällaista julkista esittämistä. Siten Gramexin asiakkaat eivät voi tehdä itse kopiointisopimuksia tallenteista, joita kopioidaan esimerkiksi ravintoloissa tapahtuvaa taustamusiikkitoimintaa varten. Tallennuslupien myöntäminen muusikoiden ja levy-yhtiöiden puolesta ravintoloiden taustamusiikkitallenteisiin kuuluu Gramexille. Musavisan oikeat vastaukset: 1b, 2b, 3c, 4a, 5c, 6a, 7c, 8b, 9 abc

19 Ensimmäisen alustuspuheenvuoron käytti elokuvan moniammattilainen Juha Wuolijoki. Seminaarin alku- ja välipalaksi taikuri Tatu Tyni hukkasi erilaisia esineitä ja löysi niitä ihmeellisistä paikoista. Ministerit varovaisina Seminaariin kuului kulttuuriministeri Stefan Wallinin ja työministeri Tarja Cronbergin haastattelutunti. Ministerien vastaukset eivät sisältäneet avauksia, vaan he tyytyivät enim- >>> Tekijänoikeuspäivä rantautui Suomeen Suomen ensimmäiseen tekijänoikeuspäivään kuului elokuvaesityksiä, kulttuuria ja seminaari Finlandia-talolla. TEKSTI: ANU KARLSON KUVAT: SAARA VUORJOKI Tekijänoikeus on luovan talouden perusta. Huhtikuussa järjestettiin Suomen ensimmäinen Tekijänoikeuspäivä. Tekijänoikeuspäivään kuului kulttuuripitoinen seminaari Finlandia-talolla, elokuvateatterien valtakunnallinen etukuponkikampanja sekä tekijänoikeudesta kertovia tietoiskuja televisiossa ja elokuvateattereissa. Tekijänoikeuspäivässä yhdistyy kaksi kansainvälistä juhlapäivää: WIPO:n perustama Maailman henkisen omaisuuden päivä ja Unescon julistama kirjan ja tekijänoikeuden päivä. Päivän järjesti Luovan työn tekijät ja yrittäjät (Lyhty) yhteistyössä opetusministeriön ja Finnkino Oy:n kanssa. Iloa ja elämyksiä Päivän teemana oli Iloa ja elämyksiä. Lyhdyn projektinjohtaja Lauri Kaira kertoi teeman taustasta avatessaan Finlandia-talon seminaarin. Taiteilijoiden ja kulttuuriyrittäjien tulot perustuvat tekijänoikeuteen. Tekijänoikeuden ansiosta kulttuuria ja viihdettä voi tehdä ammatikseen. Siksi meille syntyy katsottavaa, kuunneltavaa, pelattavaa ja luettavaa: lyhyesti sanottuna iloa ja elämyksiä, summasi Kaira. Tekijänoikeus on luovan talouden perusta. Suuri osa luovasta taloudesta on teoksiin ja tuotoksiin liittyvää käyttöoikeuksien kauppaa. 19

20 Yleisökysymysten aiheet ulottuivat levymyyntikäyristä verkkojakelun organisointiin, manageroinnista kansalaisjournalismiin.vastaamassa seminaarin alustajat, vas. Mikael Jungner, Timo Poijärvi, Asko Kallonen ja Juha Wuolijoki. Ministerit Stefan Wallin ja Tarja Cronberg olivat vastauksissaan varovaisia mutta myötämielisiä. Luovan talouden liikevaihto ylittää puuja paperiteollisuuden yhteenlasketun liikevaihdon. mäkseen viittaamaan siihen, että tekijänoikeusasioita pohditaan nyt useissa toimikunnissa ja työryhmissä. Wallinin mukaan luovan talouden kasvu asettaa uusia haasteita tekijänoikeuslainsäädännölle. Tekijänoikeuksilla on vaikutusta suomalaiseen kulttuurituotantoon ja -vientiin. Luova talous on käsitteenä hyvinkin haastava. Kaikkien luovaan talouteen kuuluvien alojen liikevaihto ylittää jopa suomalaisen puuja paperiteollisuuden yhteenlasketun liikevaihdon, arvioi Wallin. Teleoperaattorit piratismin torjuntaan Ohjaaja ja elokuvatuottaja Juha Wuolijoki kertoi elokuvatuotannon tekijänoikeuksista. Elokuva sisältää laajan kirjon eri alan ammattilaisten tekijänoikeuksia. Tuottaja sopii näiden ostamisesta ja elokuvan valmistuttua myy sen esitysoikeuksia eri tahoille. Jos halutaan, että Suomessa tehdään kotimaista kulttuuria ja viihdettä, tekijänoikeusjärjestelmän pitää olla kunnossa, Wuolijoki korosti. Jos aukko syntyy, ulkomainen täyttää sen nopeasti. Wuolijoki piti internetpiratismia suurena ongelmana. Hän toivoi, että suomalaiset teleoperaattorit tulisivat mukaan verkkopiratismin torjuntaan, samaan tapaan kuin Ranskassa. Siellä operaattorit ovat luvanneet varoittaa piraatteja jakelevaa asiakastaan, että tällainen asiakassopimuksen rikkominen johtaa jatkuessaan nettiliittymän katkaisuun. Välinpitämättömyyden muuri murrettava Warner Musicin tuotantojohtaja Asko Kallonen kertoi levy-yhtiön luovasta roolista artistin menestyksen rakentamisessa. Kallosen mukaan kyse on pitkästä prosessista. Artistista pyritään jalostamaan tähti, joka läpäisee median ja yleisön välinpitämättömyyden muurin, nousee pinnalle ja tavoittaa oman kohderyhmänsä. Tähän työhön osallistuu useita eri alojen ammattilaisia sekä levyn tuotantoprosessissa että promootiovaiheessa. Tuloja artistille kertyy keikoilta, levyrojalteista, Gramex-korvauksista ja fanituotekaupasta. Keskivertolevy-yhtiöllä Gramex-korvaukset muodostavat noin neljäsosan levytuotannon katteesta. 75 prosenttia lupamaksusta kotimaiseen Yleisradion pääjohtajan Mikael Jungnerin mukaan tv-katsojan maksamasta Ylen 215 euron lupamaksusta suurin osa peräti 164 euroa menee kotimaisen sisällön tuotantoalueelle. Viime vuonna tv- ja radio-ohjelmien esitysoikeus- ja palkkiokulut olivat yhteensä noin 80 miljoonaa euroa. Ohjelmien ja niiden uusintojen esitysoikeuksien hankinta teki tästä runsaat 48 miljoonaa euroa ja palkkiot 17 miljoonaa euroa. Musiikin tekijänoikeuskorvauksien osuus oli runsaat 15 miljoonaa euroa. Jungner antoi tukensa tv-yhtiöiden kannalle kiistassa monikanavajakelusta. Lisäksi hän iloitsi siitä, että yleisö on ottanut hyvin vastaan internetissä toimivan Ylen Elävän arkiston. Sinne tehdään yli vierailua viikossa. Kuluttajasta vaikuttajaksi Timo Poijärvi Idean Enterprisestä käsitteli teemaa Mitä kuluttaja tahtoo ja mistä hän on valmis maksamaan. Poijärvi totesi, että musiikkia kulutetaan enemmän kuin koskaan, mutta äänitemyynti laskee tasaisesti. Radiosoiton ja vaihtoehtoisten uusien kanavien takia musiikin perustarve tyydyttyy helpommin kuin ennen. Poijärven mukaan levyyhtiöt säikähtivät aikoinaan internetin mukanaan tuomia laittomia verkkopalveluita ja keskittyivät torjumaan niitä, sen sijaan että olisivat riittävän nopeasti lähteneet itse verkkoon mukaan. 20