Onni kutsuu kylään. Varsinais-Suomeen ja Satakuntaan! asumaan... elämään... yrittämään... Jyrki Komulainen/Folio Bildbyrå

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Onni kutsuu kylään. Varsinais-Suomeen ja Satakuntaan! asumaan... elämään... yrittämään... Jyrki Komulainen/Folio Bildbyrå"

Transkriptio

1 Jyrki Komulainen/Folio Bildbyrå Onni kutsuu kylään asumaan... elämään... Kai Tirkkonen/Folio Bildbyrå Lieselotte van der Meijs/Folio Bildbyrå Christofer Dracke/Folio Bildbyrå yrittämään... Varsinais-Suomeen ja Satakuntaan!

2 Onni kutsuu kylään -hanke Tavoitteena on edistää maallemuuttoa ja puhua maaseutuasumisen puolesta. Markkinoimme kyliä houkuttelevina asuinpaikkoina. Kesto Alue Hanke toimii Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa Toimijat Turun yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea Varsinais-Suomessa, Satakuntaliitto Satakunnassa Rahoitus Onni kutsuu kylään -hanke toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa Hanketta rahoittavat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELY-keskukset. Tämän julkaisun asiasisällöstä vastaavat Turun yliopiston Koulutusja kehittämiskeskus Brahea ja Satakuntaliitto. Onni kutsuu kylään Julkaisija Onni kutsuu kylään -hanke Turun yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea Satakuntaliitto Yhteystiedot Eija Eloranta, Krista Tupala, Toimituskunta Eija Eloranta Krista Tupala Kaija Roiha Sami Tantarimäki Toimittajat Lassi Lähteenmäki Tanja Hakala Ulkoasu Keijo Viljakainen Jakelu Lehti verkossa onnikutsuukylaan.fi issuu.com maallemuutto.info Maaseudulta löytyy laatua Suomalaisen yhteiskunnan menestystarina perustuu paikkakuntien ja yhteisöjen moninaisuuteen ja siihen, miten tätä vahvuutta on meillä osattu käyttää hyväksi. Suomi on aina ollut harvaan asuttu maa, mutta pienuus, paikallisuus ja tila on nähty voimavarana. Näillä avuilla olemme menestyneet monissa kansainvälisissä vertailuissa. Kilpailukykyä korostavassa retoriikassa pienuudesta ja maaseudusta on tullut kirosana. On kuitenkin selkeitä viitteitä siitä, miten uudet ihmislähtöiset palvelut ja hyvinvointiin liittyvät tuotteet ovat sitä mitä kuluttajat ja asukkaat jatkossa Suomessakin entistä enemmän odottavat sekä kaupungissa että maalla. Pienuus on taas vahvuus, ja sen mukana myös laatu. Maankäytön suunnittelun ei tarvitse olla hallinnointia ja sääntelyä, vaan se voi olla myös luovaa tulevaisuuden ennakointia. Kyse on ennen muuta asumisen laadun nostamisesta entistä merkittävämmäksi tekijäksi. Arvomaailmoissa tapahtuvat muutokset heijastuvat myös alueiden, ympäristöjen ja paikkojen kysyntään. Ihmisen mittaisuus, sujuva arki ja hitaampi laadukas elämä ovat tulevaisuuden maaseudun valttikortteja, jos niin halutaan. Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen kyläasiamies Tero ja Emilia Tapiola kertovat tuntevansa olonsa kokonaisemmaksi maalla, Leineperissä. Benjamin ja Eeli saavat kasvaa turvallisessa ja rauhallisessa ympäristössä. Äiti katso, tähtiä! Teksti ja kuva: Tanja Hakala Eeli katseli taivaalle ja osoitti säihkyviä tähtiä ihmeissään. Poika huudahti, että äiti, katso, tähtiä! Emilia Tapiola muistaa kyseisen päivän varmasti aina. Perhe oli muuttanut Leineperiin ja maailma näytti paljon erilaisemmalta kuin edellisessä kodissa Helsingin kieppeillä. Kirkkonummen taivaalla tähtiä ei juuri nähnyt, sillä kaupungin valot hukkasivat ne alleen. Raparperintuoksuista elämää 6-vuotias Eeli ja 4-vuotias Benjamin nauttivat tilasta ja isosta pihasta. Emilia ja hänen miehensä Tero ovat palanneet lapsuusmaisemiin. Emilia kirjaimellisesti kotiinsa, lapsuutensa sellaiseen. Lapset lueskelevat ja odottavat kesäsateen taukoamista. Sitten pääsee ulos leikkimään. Raparperipiirakka tuoksuu uunissa Emilia on leiponut sen kodin vieressä kasvavista raparpereista. Pariskunta muutti aikanaan pääkaupunkiseudulle ja viihtyi siellä 10 vuotta. Tuli sanottua, että ikinä emme tänne palaa. Ja täällä sitä ollaan. Kaipuu maalle iski viimeistään silloin, kun Eeli syntyi. Asuimme Kirkkonummella rivitaloyhtiössä, oravanpyörämäinen elämäntyyli oli tuttua, eikä ihmisiin saanut kontaktia hyvin, Emilia muistelee. Lumoava kylä Vuoden päivät Tero etsi töitä Satakunnasta ja vihdoin tärppäsi. Tonttia oli etsitty jo pitkään Leineperin läheltä, mutta suunnitelmat muuttuivat. Emilian äiti oli monet vuodet ehdotellut, että perhe muuttaisi Emilian kotitaloon. Sitten se vain yhtäkkiä iski, tähän me tulemme! Remontin jälkeen perhe muutti Leineperin Ruukin tuntumaan kaksi vuotta sitten. Tiivis kyläyhteisö, nuoret perheet ja hiljaisuus ovat lumonneet koko perheen. Sisällys 3 Elämän makua Someron kylissä Kyläyhdistys avasi portit maailmalle Sähäkkäät karvialaiset vireessä 4 Rukiin tuoksusta Livonsaari tunnetaan Maaseutunuorten Facebook venyy ulkomaille Pelastavat taloenkelit 6 Yrittäjäksi maaseudulle Pienen kunnan näyttely kasvaa yhä Menestyjätarina maaseudulta: KAINO 7 Kemiönsaaren yrityselämässä on imua Rantautunut merimies paikkaa nyt purjeita 8 Pikkulasten koulu on iloa täynnä Testaa miltä kyläelämä maistuu! Kokemäen Korkeaojalle houkutellaan uusia asukkaita tavallisista poikkeavilla, innostavilla kampanjoilla. Teksti: Tanja Hakala Korkeaojan kyläyhdistyksessä on suurta voimaa. Ahkerat talkoolaiset rakensivat ensin 1990-luvun alussa yhden omakotitalon ja myivät sen lapsiperheelle saman tien. Muutama vuosi sitten he laittoivat osakeyhtiön pystyyn ja rakensivat toisen omakotitalon. Asukkaiksi saatiin perhe pääkaupunkiseudulta. Suurten ponnistelujen avulla kylä sai kaipaamiaan kouluikäisiä lapsia, ja kyläkoulu säilyi. Jos ei ole ihan varma, sopisiko maalla asuminen omalle kohdalle, voi sitä Korkeaojassa myös kokeilla. Kun eläkkeelle jääneen koulun rehtorin asunto koulurakennuksen päädystä jäi tyhjäksi tämän muutettua, kyläyhdistys tempaisi. Vuokrasimme asunnon kaupungilta. Teimme pintaremontin ja laitoimme kodin edelleen vuokralle. Saimme asuntoon melkein heti nelihenkisen perheen vuokralle, Uusiniitty iloitsee. Vuokra-asunnossa pääsee maistelemaan, miltä kylän arki tuntuu. Se on tämän kylän sisäänheittoasunto, kyläyhdistyksen puheenjohtaja Sanna Uusiniitty naurahtaa. Kuva: Korkeaojan Kyläyhdistys ry Houkutteleeko Korkeaoja? Kylällä on myynnissä tällä hetkellä yksi omakotitalo. Kesällä on tulossa myyntiin ainakin yksi omakotitalo. Tontteja tarjolla paljon, tiedottaa Sanna Uusiniitty.

3 Elämän makua Someron kylissä Kuva: Outi Virtanen räti kymmenen lasta ja oppilaita on nyt 29, iloitsee yhdistystä takavuosina johtanut Anne Heino. Maaseutuelämä on hyvää ravintoa mielelle Someron aktiivisimmissa kylissä ei jäädä odottelemaan, mitä muut päättävät kylän elämästä. Esimerkiksi Häntälässä on kerätty kylän väki kokoon kyläsuunnitelman laatimiseksi. Alkuvuonna valmistui kyläkaava, jotta olisi osoittaa tonttipaikkoja lumoavaan notkomaisemaan tulijoille. Häntälässä halutaan pitää kylä elävänä, koulu vireänä ja portti auki tulijoille. Notkoissa vierailee muutama tuhat retkeilijää joka kesä ja heitä parveilee useasti Häntälän kylätalon kahviossa. Kävele Pariisiin on retkeilytapahtuma, jonka pääpalkinto vie onnekkaan Ranskan pääkaupunkiin. Kyläyhdistys järjestää koulun iltapäiväkerhoja ja pitää jääkentän luisteltavassa kunnossa. -Nyt suunnitellaan tapahtumaa, jossa opetellaan vanhoja piirileikkejä, sanoo kyläyhdistyksen nykyinen puheenjohtaja Pirjo Merivirta. Somerolla on seitsemän ala-astetta, joista viisi on maaseudulla. Kaupungin päätöksen mukaan kyläkoulu saa jatkaa, jos oppilaita on vähintään 25. Jos määrä jää tämän alle kahtena vuonna peräkkäin, koulun kohtalosta aletaan neuvotella. - Häntälän ekaluokalla aloitti syksyllä pe- Psykiatrinen sairaanhoitaja Anne Heino pitää kylätoimintaa mielenterveyden kannalta erinomaisena asiana. Yhteisöllisyys tuo turvallisuuden tunnetta, kylässä jokainen huomataan ja ongelmiin voidaan puuttua nopeasti. Ihmismieli pitää Heinon mukaan myös puhtaasta luonnosta, hiljaisuudesta ja kirkkaasta tähtitaivaasta. Anne Heino muutti perheineen seitsemän vuotta sitten Fiskarsista Häntälään. - Naapuriapua tuli vanhan talon kunnostukseen ja lainalehmäkin saatiin pihalle, Anne naurahtaa. Teksti: Lassi Lähteenmäki Häntälän aktiivisuus on huomattu. Kylä valittiin pari vuotta sitten Varsinais-Suomen kyläksi. Viime vuonna Suomen kotiseutuliitto valitsi Häntälän vuoden kaupunginosaksi. Tänä vuonna on taas juhlimisen aihetta, sillä Häntälässä, Kerkolassa, Talvisillassa ja Syvänojalla toimiva Lounais-Suomeron kyläyhdistys täyttää 30 vuotta. Jääkauden synnyttämän Häntälän notkomaiseman niittyjä on hoidettu useasti ja lauluiltoja on pidetty samoissa maisemissa. Kyläkoulun tulevaisuus on kyläläisten käsissä Häntälän kyläkaava on juuri valmistunut ja sieltä löytyy mm. kymmenkunta vapaata tonttia uusille asukkaille. - Kyläkaava on hyvä päänavaus ja kaavojen toivotaan yleistyvän muissakin kylissä, sanoo Someron kaupungin kehittämispäällikkö Taija Ranta. - Uudet asukkaat ovat Häntälään tervetulleita, sillä koulun tulevaisuus on siitä kiinni, muistuttaa kyläyhdistyksen perustajajäsen Arto Koivu. Kuva: Manu Kärki Kyläyhdistys avasi portit maailmalle Liettuassa syntynyt Zivile on löytänyt hyvin paikkansa Varsinais-Suomen viljavien vainioiden keskellä. Hän solmii kontakteja oman kylänsä ja muun maailman välillä. Teksti ja kuva: Lassi Lähteenmäki Avioliiton kautta Mynämäelle asettunut Zivile Karvonen on kahden touhukkaan tyttären äiti. Perheen koti Mynämäen Asemanseudulla on uusi. Kasvava kylä tietää hyvää uudelle kyläyhdistykselle, joka on päässyt toiminnassa ripeään vauhtiin. Zivile Karvonen vastaa Asemanseudun kyläyhdistyksessä kansainvälisistä asioista. Tämän kevään aikana on rakennettu siltaa erään ranskalaiskylän kanssa. Asemanseudun väki on ollut innoissaan kulttuurivaihdosta. - Suunnitelmissa on vierailla ranskalaisten kulttuurijuhlassa kesällä ja vastaavasti syksyllä odotetaan patonkikansan väkeä omaan taidetapahtumaan, selvittää Zivile. Lisäksi Asemanseudulle rakennetaan yhdistyksen voimin luontopolku ja laavu. Monenkirjavia tapahtumia on luvassa pitkin vuotta. Zivile Karvonen viihtyy kylässään Mynämäellä. Työn saanti on tosin ollut hankalaa, vaikka hänellä on paperit maatalous- ja ympäristöalan koulutuksesta. Turusta on sentään löytynyt silloin tällöin pätkätöitä. Turkuun ajelee Mynämäeltä puolessa tunnissa ja bussit kulkevat hyvin, kiittelee Zivile. Zivile Karvosen (kesk) Mynämäen asunnossa tyttärillä Martinalla (vas) ja Carolinalla on tilaa piirrellä. Sähäkkäät karvialaiset vireessä Karviassa rakennettiin pyörätietä neljä kilometriä talkoovoimalla. Tässä kunnassa tapahtuu, kiitos aktiivisten asukkaiden. Teksti: Tanja Hakala Karviassa on noin 2600 asukasta. Uuden kuntosalin kortin on hankkinut 700 asukasta. Yhdistyksiä on reippaasti yli 20. Talkootunteja kuntalaiset ovat tehneet niin paljon, että kunnanjohtaja Tarja Hosiasluoma kiittelee ällistyneenä innokkaita ihmisiä. Täällä on selkeästi tekemisen meininkiä! Pyörätietä perusteellisesti Tulevana kesänä kuuden kilometrin pyörätie saa pien pintaansa. Noin kahteen kilometriin saatiin rahoitus valtiolta, loput tehtiin kuntalaisten voimin. Talkoissa on ollut mukana henkilöä ja paikalliset kaivinkoneurakoitsijat ovat antaneet hankkeelle oman panoksensa. Pyörätie turvaa lasten koulutien. Kenenkään ei tarvitse enää pelätä rekka-autoliikennettä, joka täällä on suhteellisen vilkasta, projektityöntekijä Anne Aho Karvian kunnasta tietää. Satakunnan aktiivisimpina pyöräilijöinä kunnostautuneet karvialaiset saavat myös poljeskella upouudella väylällä ilman autoliikennettä. Yhdistysten voimalla Kesällä valmistuu myös Torron harrastekeskus moottoriurheiluradan viereen. Talkoovoimalla perustuksista asti noussut keskus tulee pitämään sisällään mm. ravintola- ja saunatilat. Yhdistykset käyttävät ja hallinnoivat tilaa yhteistuumin. Valokuitupilotti Karvialaisilla on käytössään huippunopea netti. Valokuitukaapelit vedettiin maan alle noin vuosi sitten. Liittymiä on kaikkiaan noin 700. Yrittäjiltä on tullut kiitosta nopeista linjoista. On mukavampi siirtää isoja tiedostoja, kun ei tarvitse odotella latau- tumista monia minuutteja. Satakunnan kolmanneksi suurimpana maidontuottajana täällä on myös monia maatiloja, jotka tarvitsevat toimivaa yhteyttä, Anne Aho selvittää. Iloa kuntosalilta Kunta hemmotteli karvialaisia rakentamalla täysin uuden, huippulaittein varustellun kuntosalin. Paikkaa käyttävät ahkerasti kaikenikäiset kuntoilijat. Vuosikortin saa 50 eurolla ja kortti oikeuttaa rajattomaan käyntiin. On ollut ilo nähdä, että salia käyttävät kaiken ikäiset ihmiset. Arkisin on päiväsaikaan tarjolla myös opastusta laitteiden kanssa, kun ohjaaja on paikalla, kunnanjohtaja Tarja Hosiasluoma hehkuttaa. Karvian kunta muistaa uutta kuntalaista myös nimikkotutilla. Kuva: Karvian kunta. Vauvaraha kannustaa Kun uusi taapero syntyy perheeseen, muistaa Karvian kunta onnellista tapahtumaa 500 eurolla. Vuosi sitten summa oli sata euroa, mutta totesimme että se on auttamatta liian pieni. Nostimme rahan 500 euroon. Lisäksi tuore tenava saa muistoksi elämän ensimmäisille alkutaipaleille Karvian oman nimikkotutin.

4 Rukiin tuoksusta Livonsaari tunnetaan Livonsaaren yhteisökylä Naantalissa vilisee mielenkiintoisia ammatteja. Yhdessä talossa asuu taitava satulaseppä, naapurissa on kuppari. Ovenpielestä pihalle karkaava rukiinen tuoksu kertoo, että kylästä löytyy myös leipuri. Teksti ja kuva: Lassi Lähteenmäki Livonsaaren yhteisökylän päärakennuksen alakerrassa iso uuni on päällä. Leipuri Simo Annala lykkää ruisleivät uuniin. Sekaleivät ovat jo jäähtymässä. Saaristolaisleipä ja speltti-tattarileipä kuuluvat myös Livonsaaren leipomon valikoimaan. Gluteeniton ja niukasti hiilihydraatteja sisältävä leipä ovat suunnitelmissa, Annala paljastaa. Simo Annala tuli leipuriksi sattumalta luvun alkupuolella perustettu yhtei- sökylä alkoi kiinnostaa ja kylässä asuvalla Timo Aro-Heinilällä oli kuin tilauksesta ylimääräistä rakennuspuuta. Saarisen Lasse ja Aimosen Riitta olivat lopettelemassa lähistöllä leipomishommansa, joten uudelle yrittäjälle tuli tilaus. Kaikki Annalan leivät ovat luomuja ja pääosa viljasta kasvaa yhteisökylän pelloilla. Annala leipoo kolme kertaa viikossa. Hän vie leivät lähistön kylä- ja luomukauppoihin. Pari kuukautta sitten Simo palkkasi apulaisen. - Tarkoitus on silti pitää homma pienimuotoisena ja käsityöhenkisenä, kuittaa Annala. Livonsaaren yhteisökylän pelisääntöihin kuuluu, että pellot ja metsät ovat yhteisomistuksessa. Ekohenkisen asunnon jokainen rakentaa tai rakennuttaa itse. Kylässä on jo parisenkymmentä asukasta. Vastavalmistunut sekaleipä saa tasaantua hyllyllä Livonsaaren leipomossa. Työn touhussa ovat leipuri Simo Annala (oik) ja hänen uusi apulaisensa Jukka Vire. Maaseutunuorten Facebook venyy ulkomaille Loimaan ja Someron nuorilla riitti iloa ja vipinää Fenixin Viron kesätapahtumassa. Yhteisleikissä on mukana nuoria myös Lapista, Virosta ja Ruotsista. Ruotsalaiset ja virolaiset kaverit ovat nyt yllättävän lähellä, tuumivat Loimaan nuoret. Kansainvälisyyshanke keräsi nuoria eri maista yhteisiin tapahtumiin. Hanke on loppusuoralla ja nyt yhteydenpitoa jatketaan kaverusten kesken luontevasti Facebookin välityksellä. Teksti: Lassi Lähteenmäki Varsinais-Suomen Jokivarsikumppaneiden EU-rahoitteinen Leaderhanke Fenix lähti pari vuotta sitten kehittämään maaseudun nuorille kansainvälistä toimintaa. Mukaan houkuteltiin tavallisia 15 vuotta täyttäneitä nuoria. Syöttiin tarttui noin 50 nuorta lähinnä Loimaan seudulta, Somerolta, Koskelta ja Marttilasta. Nuorille annettiin tehtäväksi valmistaa elokuva omasta kotiseudustaan. Asiantuntija-apua saatiin Satakunnan Elävän Kuvan Keskuksesta. Elokuvan teko oli nuorille uusi juttu, mutta tulosta alkoi syntyä. Ensin sorvattiin käsikirjoituksia, sitten lähdettiin kuvaamaan, äänittämään, näyttelemään ja leikkaamaan. Nuorten käsissä syntyi viisi erilaista elokuvaa, joissa mielikuvitus pääsi valloilleen ja kotiseudun tapahtumat ja paikat saivat ihan uusia ulottuvuuksia. Valtteri Markula oppi elokuvan teossa ainakin sen, että kärsivällisyyttä tarvitaan eri käänteissä yllin kyllin. Linda Metsänperä innostui filmaamisesta niin paljon, että hän uskoo elokuvan teon jäävän hänelle pysyväksi harrastukseksi. Lari Mäkinen syttyi myös välittömästi. Hän pääsi elokuviin näyttelemään ja äänittämään. Naapurimaiden maaseutuelämä vertailussa Fenix-projekti on yhdistänyt varsinaissuomalaiset nuoret naapurimaiden nuoriin. Yhteisiä tapaamisia ruotsalaisten ja virolaisten kanssa on ollut useamman kerran. Tapaamisissa on vertailtu maaseutuelämää eri maissa nuorten vinkkelistä katsottuna. - Nuorten kielitaito on kehittynyt ja tieto naapurimaista lisääntynyt, iloitsee Jokivarsikumppaneiden neuvoja Taina Simola. Valtteri Markulan mukaan yhteys naapurimaihin ei katkea, vaikka hanke loppuukin vuoden lopussa. - Ruotsalais- ja virolaisnuorten kanssa keskustellaan nyt Facebookissa, hän kuittaa. Yhteisten kokemusten myötä ennakkoluulot naapurimaiden nuorista alkoivat karista ja opiskelu ulkomailla alkoi kiinnostaa. Ainakin Lari Mäkinen haluaisi kokemusten perusteella lähteä opiskelemaan tai harjoittelemaan ulkomaille. Yksi asia Valtteria huolettaa: - Saavatkohan nuoremmat ikäpolvet tällaista kokemusta ja mahdollisuutta tutustua näin läheisesti naapurimaiden nuoriin? Pelastavat taloenkelit Maalla asumiseen voi ottaa tuntumaa kunnostamalla perikunnalta jääneen talon. Leväsjokilainen pariskunta Siikaisissa näyttää esimerkillään mallia muille. Nyt Hokkasilla on kolmen vuoden vuokrasopimus perikunnan kanssa ja Koskelan talo aiotaan palauttaa entiseen loistoonsa. Teksti ja kuva: Tanja Hakala Tyhjilleen jääneiden talojen kohtalon voivat pelastaa oikeat ihmiset. Perikunnilta taloja kun jää usein hoitamatta. Markku ja Vuokko Hokkasen kaltaiset pelastavat taloenkelit kohentavat teollaan Leväsjoen kylänraitin ulkonäköä ja perikunnan omistaman talon arvo nousee. Koskelan talossa saatetaan vielä joskus nähdä uusia kyläläisiä asukkaina. Viime syyskuussa Hokkaset juttelivat perikunnan edustajan kanssa ja esittivät ajatuksensa talosta. He kunnostaisivat taloa ja pihapiiriä kolmen vuoden ajan neuvotellen perikunnan kanssa ratkaisuista. Vuok- ra-ajan jälkeen perikunta saisi päättää itse, mitä talolle tapahtuu. Tämä sopi molemmille osapuolille. Perikunnan ei tarvitse luopua talosta, sillä tunnesiteet elävät pitkään. Tämä on yksi aivan loistava tapa kokeilla maalla asumista, Vuokko Hokkanen innostaa. Jos maalla asuminen kutkuttaa mieltä, voi vanhan talon kunnostaminen olla pehmeä ja erilainen lasku uuteen elämään. Se on varteenotettava vaihtoehto kokeilla, miten elämä maalla sujuu, Hokkaset tietävät. Vaikka Hokkaset itse jo asuvat maalla, haluavat he näyttää, millaisia vaihtoehtoja on olemassa. Leväsjoen kylälle on tulossa myös valokuitukaapeli, joka mahdollistaa etätyön tekemisen. Lapsille ympäristö on turvallinen Tuula Poskiparta (edessä) on onnellinen, hänen kotitalonsa remontoidaan kuntoon. Työn tekevät Markku ja Vuokko Hokkanen (vasemmalla) kiinnostuksesta perinnerakentamista kohtaan. Heta Östergård (oikealla) muistaa talon lapsuudestaan ja nyt sitä ympäröivät pellot ovat hänen perheellään vuokralla. ja virikkeellinen, sanoo kyläyhdistyksen puheenjohtaja Heta Östergård. Työttömälle on usein tarjolla vain lähiökapakka ja sohva. On parempi, että on jotain merkityksellistä tekemistä, eikä tarvitse murehtia, että jotain tarttis tehdä! Markku Hokkanen laukoo syitään lähteä projektiin. Leväsjoella asuu alle 250 ihmistä. Kylän yllä huokuu luja yhteenkuuluvuuden tunne ja virkeä ilmapiiri. Täällä halutaan pitää toi- sista huolta, jopa tyhjilleen jääneistä taloista. Mutta rauhassakin saa olla, jos haluaa. Koskelan talo jäi tyhjäksi vuonna 1983, kun talon isäntä kuoli. Nyt kotitalonsa pihassa seisova Tuula Poskiparta (o.s. Koskela) on liikutuksen vallassa. Olen tosi onnellinen, että Vuokko ja Markku pelastavat talon. Tästä on ollut kova murhe. Aikaa tai taitojakaan kunnostamiseen ei meillä ole ollut. Nyt huolet ovat poissa ja talo hyvissä käsissä.

5 POikkea kylään! Vaasaan 2 tuntia Karvia 1 Honkajoki 2 SaTakUnTa SATAKUNTA 1 Karvia 12 Kiikoinen Täällä työllistävät 1 Karvia maatalous, palvelut ja pienteollisuus. Kunnasta Täällä työllistävät löytyvät maatalous, koko alueen palvelut kattava ja pienmästä.kunta Mökkiläisten tunnetaan suosikkikunta. Kiikoisten Purpurijuh- Kiikoisissa sin väkeä voi nauttia vetävät maaseutumaisesta Ihana-kaljaasi ja Laitakari. elä- valokuituverkosto, teollisuus. laadukkaat Kunnasta vapaaaikapalvelut löytyvät koko alueen ja lista, kattava valokuituverkosto, laadukkaat vapaaaikapalvelut ja kaunis luonto. 12 Pukinsarven Kiikoinen Tröötöttäjistä ja erilaisista kaunis luonto. vuohituotteista. Kiikoisissa voi nauttia maaseutumaisesta elämästä. Kunta tunnetaan Kiikoisten Purpurijuhlista, Pukinsarven Tröötöttäjistä ja erilaisista 2 Honkajoki 2 Honkajoki 13 Nakkila Karvianjoki virtaa koko kauniin, laaksomaisemia täynnä olevan kylän läpi. Kunta on vuohituotteista. Karvianjoki virtaa koko kauniin, laaksomaisemia Siin Nakkila kirko vaiheil. Nakkila on maamme täynnä olevan tunnettu kylän koneista, läpi. Kunta kasvihuoneista on tunnettu ja elintarviketeollisuudesta. ja elintarviketeollisuudesta. nan ylpeys ovat nahkiaiset satakuntalaista koneista, kasvihuoneista parhaiden 13 Nakkila keinutuolien koti. Toinen paikkakun- Siin Nakkila kirko vaiheil. Nakkila on maamme parhaiden keinutuolien koti. Toinen paikkakunnan parhaimmillaan. ylpeys ovat nahkiaiset satakunta- 3 Merikarvia herkkua 3 Merikarvia Täällä voi nauttia sekä kauniista, runsaskoskisesta sekä Merikarvianjoesta kauniista, runsaskoskisesta että jylhästä Ouran 14 laista herkkua parhaimmillaan. Täällä voi nauttia saaristosta Selkämerellä. Ihanteellinen paikka asua luonnon lähellä. 14 Harjavalta Harjavalta Merikarvianjoesta että jylhästä Ouran saaristosta Harjavalta Harjavalta on tunnettu on tunnettu voimakkaasta teollisuudestaan ja suuryrityksistään. ja Tärkeimpiä lähellä. Selkämerellä. Ihanteellinen paikka asua luonnon suudestaan 4 Siikainen nähtävyyksiä nähtävyyksiä ovat ovat Emil Emil Cedercreutzin museo Siikaisissa on laajoja erämaita, arvokkaita taiteilijakoti. ja taiteilijakoti. keidassoita ja 55 välkehtivää järveä. Kannat- mainita myös lasikuistit, jotka ovat paikal- 15 Kokemäki 4 Siikainentaa Koe Kokemäki sen joki ja väki. Vanha mahtipitäjä, jonka saarnahuoneessa piispa Henrik Siikaisissa on lisen laajoja puukäsityön erämaita, taidonnäytteitä. arvokkaita keidassoita ja 555 Kankaanpää välkehtivää järveä. Kannattaa mainita Koe Kokemäki puhui ennen sen lähtöään joki ja Köyliöön. väki. Vanha Graafinen mah- 15 Kokemäki myös lasikuistit, Pohjois-Satakunnan jotka ovat paikallisen keskus, jossa puukäsityön taidonnäytteitä. luovuudelle. Kankaanpää on seudun markki- puhui Eurajoki on tilaa tipitäjä, ala, jonka metalliteollisuus saarnahuoneessa ja kuljetusala piispa työllistävät. Henrik napaikka sekä oikea taide-, koulu- ja varuskuntakaupunki. 16 ennen lähtöään Köyliöön. Graafinen ala, metalliteollisuus Energistä elämää ja kuljetusala kaikin puolin, työllistävät. sillä sana sähkö keksittiin täällä. Olkiluodon ydinvoimalasta 5 Kankaanpää 6 Pohjois-Satakunnan Jämijärvikeskus, jossa on tilaa luovuudelle. Kankaanpää on seudun markkinapaikka Energistä elämää kaikin puolin, sillä sana säh- 16 Eurajoki tunnettu kunta on myös kauniin Vuojoen kartanon koti. Jämijärvi on liikkuvan ihmisen paratiisi. Kunta tarjoaa mahdollisuuden muun muassa purjelentoon, koulu- hiihtoon ja ja varuskuntakaupunki. golfaukseen. kö 17keksittiin täällä. Olkiluodon ydinvoimalasta sekä oikea taide-, Eura Esihistoriallisesti Suomen merkittävimpiä kuntia. Kunnan yli 40 järveä ovat todellinen rik- tunnettu kunta on myös kauniin Vuojoen kartanon koti. kaus ja Kauttuan kylän Ruukinpuisto täydelli- Pomarkku 6 Jämijärvi 7 Arkkitehtiliitto on palkinnut Pomarkun kauniisti liikkuvan säilyneen kirkonkylän. ihmisen paratiisi. Idyllistä kylää Kunta halkoo tarnen vierailukohde. Jämijärvi on joaa mahdollisuuden Pomarkunjoki. muun Kunta muassa on tunnettu purjelentoon, myös Pomarfinin kengistä. 18Eura hiihtoon ja golfaukseen. Esihistoriallisesti Suomi pääsi Suomen historiankirjoihin merkittävimpiä Lallin surmattua kun- 17 Köyliö 8 Pori tia.kunnan piispa yli Henrikin 40 järveä Köyliönjärven ovat todellinen jäällä vuonna rikkaus 7 Pomarkku Pori Jazz, Yyteri, SuomiAreena, Kirjurinluoto, Villa Mairea. Pori on työn ja tapahtumien ten pyhiinvaelluspaikka Kirkkokari. ja Kauttuan Täällä kylän on myös Ruukinpuisto Pohjolan ainoa täydellinen katolis- Arkkitehtiliitto on palkinnut Pomarkun kauniisti vierailukohde. kaupunki, jossa on vilkas kulttuurielämä ja säilyneen kirkonkylän. Huittinen aktiivisia opiskelijoita. Idyllistä kylää halkoo Pomarkunjoki. Kunta on tunnettu myös Pomarfinin 18 Köyliö Huittisista löytynyt uniikki Hirvenpää-kivi Lavia veistos on vuotta vanha. Tämä vilkas kengistä. Lavian väkiluku tuplaantuu kesäisin mökkiläisten ansiosta: kunnassa onkin huimat 60 piispa semillaan, Henrikin palveluillaan Köyliönjärven ja opiskelumahdolli- jäällä vuonna Suomi bussiliikenteen pääsi historiankirjoihin solmukohta ihastuttaa Lallin surmattua jokimai- 8 Pori järveä. Nähtävyyksistä upein on Velhonvuoren vesiputous. SuomiAreena, Kirjurinluoto, Vilten 20pyhiinvaelluspaikka Rauma Kirkkokari suuksillaan. Täällä on myös Pohjolan ainoa katolis- Pori Jazz, Yyteri, la Mairea. 10 Pori Ulvila on työn ja tapahtumien kaupunki, Ol niingon gotonas, toivottavat raumalaiset. jossa on vilkas Ulvila kulttuurielämä on Suomen kolmas ja aktiivisia kaupunki opiskelijoita. Huittisista löytynyt uniikki Hirvenpää-kivi- se on 19 Huittinen Kahden Unescon maailmaperintökohteen perustettu vuonna Teollistumisen historiasta kertoo Leineperin ruukki sekä Friita- idylliä ja omalaatuisen murteen. perinteikäs meri- ja satamakaupunki tarjoaa lan vanha nahkatehdas. veistos on vuotta vanha. Tämä vilkas 9 Lavia 21 Säkylä 11 bussiliikenteen solmukohta ihastuttaa jokimaisemillaanhittyvästä palveluillaan Huovinrinteen ja varuskunnasta opiskelumahdolli- sekä Luvia Kunta tunnetaan kalaisasta Pyhäjärvestä, ke- Lavian väkiluku Merenrantakunta tuplaantuu Luvialla kesäisin edetään mökkiläisten friskis myätäses eli onkin reippaassa huimat myötätuulessa. 60 järveä. Näh- Kesäi- suuksillaan. erikoistuneesta elintarviketuotannosta. ansiosta: kunnassa tävyyksistä upein on Velhonvuoren vesiputous. 20 Rauma 10 Ulvila Ol niingon gotonas, toivottavat raumalaiset. Ulvila on Suomen kolmas kaupunki se on perustettu vuonna Teollistumisen historiasta perinteikäs meri- ja satamakaupunki Kahden Unescon maailmaperintökohteen tarjoaa VaRSinaiS-SUOMi kertoo Leineperin ruukki sekä Friitalan vanha idylliä ja omalaatuisen murteen. nahkatehdas. 22 Pyhäranta Alava rannikkopitäjä, jonka saaristoluonto, 21 Säkylä notkoissa, Baddingin kioskilla, Somerniemen 11 Luvia rantakalliot, metsät ja lukuisat järvet sekä Kunta kesätorilla, tunnetaan tehtaanmyymälöissä kalaisasta Pyhäjärvestä, ja kotieläintiloilla. Huovinrinteen varuskunnasta sekä kehittyvästä Merenrantakunta pikkujoet Luvialla luovat upean edetään maiseman. friskis myätäses eli reippaassa kylä on valittu myötätuulessa. myös vuoden Kesäisin kyläksi. väkeä erikoistuneesta Kustavi elintarviketuotannosta. Santtion vetävät 23Kaljaasi LaitilaIhana ja Laitakari. Mökkiläisten 37 Merellinen Kustavi on saariston helmi, johon suosikkikunta. Laitila tunnetaan munista ja munamarkkinoista, Laitilan Wirvoitusjuomatehtaasta sekä kunnassa liikennöi useita lauttoja ja losseja. kuuluu yli saarta ja luotoa. Kesämökki- Kauppilan umpipihasta ja arkkitehti Ilpo Vuorelan suunnittelemasta Kustavissa on myös Isokarin majakka. Louhenlinnasta. Oripää VARSINAIS-SUOMI 38 Taivassalo 24 Taivassalosta löytyy kaikkea: kiviteollisuutta, Aurajoen alkulähde Oripää on tunnettu pohjavesialue. Alueella on paljon soita ja lähteitä. rinne. Heinäkuisin järjestetään maakunnan 22 Pyhäranta keskiaikaisia kartanoita ja vahva kalastuspe- Alava rannikkopitäjä, Hiihtoa rakastaville jonka on saaristoluonto, tarjolla Harjureitin rantakalliot, metsät verkosto. ja lukuisat järvet sekä pikkujoet Hämeen Härkätien halkomassa kunnassa on latu- 34 Marttila suurin maaseututapahtuma Silakrysäys. Masku luovat 25 upean Loimaa maiseman. Santtion kylä on valittu vuonna valmistunut Marttilan Pyhän Maskun Rivieralla viihtyvät lapsiperheet ja myös vuoden Loimaan kyläksi. laajat viljamaat tuottavat runsaasti Martin nuoret. kirkko Nähtävyyksiä sekä Heikolan riittää korven Louhisaaren eräreitistö, kartanolinnasta Varsinais-Suomen Kankaisten pisimpiä. kartanoon ja Oukku- satoa. Pitäjässä voi ihastella komeita joka on hevosia ja ihmetellä eksoottisia strutseja ja 23 Laitila lahden lintuvesialueeseen. biisoneita. Onpa Loimaalla myös viinitila. Laitila tunnetaan munista ja munamarkkinoista, Pöytyä 40Koski Naantali Tl Laitilan Wirvoitusjuomatehtaasta sekä Kauppilan Kosken Kylpylästä suurin vesistö ja presidentin on Paimionjoki, kesäasunnosta jonka Pöytyän ylpeydenaiheita ovat Vaskijärven umpipihasta luonnonpuisto, ja arkkitehti Kurjenrahkan Ilpo Vuorelan kansallispuisto, suunnittelemasta Louhenlinnasta. Yläneen luontokapinetti, Väinö Aaltosen syntuuria löytyy mm. Yrjö Liipolan taidemuseosta suosittuja turistikohteita. varrella tunnettu kunnan Naantali vanhat on kylät idyllinen sijaitsevat. puukaupunki. Muumimaailma ja Birgittalaisluostari ovat Kultnyinkoti sekä Pyhäjärven Valasranta. sekä Johanna Oraksen ateljeesta. Raisio 24 Oripää Uusikaupunki Raision Ikean ja Myllyn väliin on kasvanut oikea ostosparatiisi. Aktiviteetteja löytyy jää- ja Aurajoen alkulähde Ukissa yhdistyvät Oripää on teollinen tunnettu tuotanto, pohjavesialue. Alueella kulun on perinteet paljon soita ja elinvoimainen ja lähteitä. Hiihtoa maaseu- Täällä uimahallista yhdistyy maaseudun sekä liikuntakeskuksesta vilske ja kaupungin ja kä- meren- 36 Somero tuelämä ja puutalojen pytinki. Vieraile myös rakastaville on tarjolla Harjureitin latuverkosto. rauha. dentaitoja Tekemistä voi riittää treenata mm. Friisilän Häntälän verstailla. notkoissa, 42Baddingin Turku kioskilla, Somerniemen kesäto- Saab-automuseossa ja Bonk-keskuksessa. 25 Loimaa 28 Vehmaa rilla, tehtaanmyymälöissä Turun valttikortteja ovat ja kotieläintiloilla. maailman hienoin Vehmaa tunnetaan punaisesta graniitistaan, Loimaan laajat kivityömuseosta, viljamaat tuottavat Nuhjalan runsaasti kartanosta satoa. saaristo, korkeakoulut, vahva telakka- ja ja Jussi Vikaisen ihastella taidetilasta. komeita hevosia ja ihme- 37 Kustavi sekä maaseutumaiset kaupunginosat. metalliteollisuus, mainiot matkustusyhteydet Pitäjässä voi tellä eksoottisia 29 Mynämäki strutseja ja biisoneita. Onpa Loimaalla myös Tämä viinitila. on luonnossa liikkujan paikka. Mynä- kuuluu 43 yli saarta ja luotoa. Kesämök- Merellinen Kustavi on saariston helmi, johon Lieto Liedon Vanhalinna on yksi Suomen muinaislinnoista, liikennöi ja Vanhalinnan useita alueella lauttoja on ja tehty losseja. raumäki on mukana HINKU hiilineutraali kunta kikunnassa 26 Pöytyä -hankkeessa. Kesäisin ohjelmaa tarjoaa Laajoen kesäteatteri. Kustavissa takautisia on myös ja keskiaikaisia Isokarin majakka. löytöjä. Maisemaa Pöytyän ylpeydenaiheita ovat Vaskijärven luonnonpuisto, 30 Kurjenrahkan Nousiainen kansallispuisto, Yläneen 38 Taivassalo jokitörmät. kaunistavat myös Aurajokilaakson luonto ja luontokapinetti, Nousiaisissa Väinö Aaltosen oli Suomen synnyinkoti 1. piispanistuin sekä Taivassalosta 44 Kaarinalöytyy kaikkea: kiviteollisuutta, 1200-luvun tienoilla. Täällä voi nauttia luonnon rauhasta upealla Kuhankuonon retkeily- keskiaikaisia kartanoita ja vahva kalastusperin- Pyhäjärven Valasranta. Kaarina on tähtien kaupunki meren rannalla. Elämyksiä tarjoavat mm. Tuorlan planetaario reitistöllä. ne. Heinäkuisin järjestetään maakunnan suurin ja majatalo sekä Kuusiston linnanrauniot. 27 Uusikaupunki 31 Rusko maaseututapahtuma Silakrysäys. 45 Paimio Ukissa yhdistyvät Vihanneksista teollinen ja marjoista tuotanto, tunnettu merenkulun Rusko Paimionjokilaakso on merkittävä sekä maisemansa että kulttuurihistoriansa ansiosta. perinteet ja tarjoaa elinvoimainen mainiot maaseutuelämä mahdollisuudet liikkujalle. puutalojen pytinki. Myös Vieraile joukkoliikenneyhteydet myös Saab-automuseossa ovat hyvät. Maskun Pitäjä Rivieralla tunnetaan viihtyvät myös Alvar lapsiperheet Aallon suunnit-ja ja Bonk-keskuksessa. 32 Aura nuoret. telemasta Nähtävyyksiä Paimion riittää sairaalasta Louhisaaren ja Paippi-hiih- karta- 39 Masku Aura on keskellä Aurajoen kulttuurimaise- Vieraile Koskipirtissä ja ihastele aitoa den 46lintuvesialueeseen. Salo nolinnasta totunnelista. Kankaisten kartanoon ja Oukkulah- 28 Vehmaamaa. talonpoikaisarkkitehtuuria. Vehmaa tunnetaan punaisesta graniitistaan, kivityömuseosta, Nuhjalan kartanosta ja Jussi Vikai- 40 Naantali Salosta löytyy kaikkea. Aateliskartanoita, 33 Tarvasjoki korkeatasoisia taidemuseoita, upeita maalaismaisemia, Teijon historialliset ruukit sekä Tarvasjoen tasaista viljelymaata halkovat maisemallisesti tärkeät Tarvasjoen ja Paimion- vankka lentopalloperinne. ja presidentin kesäasunnosta sen taidetilasta. Kylpylästä joen laaksot. Joki- ja koskimaisemat tarjoavat hienon melontareitin. Muumimaailma Paraisilla pääsee ja valloittavaan Birgittalaisluostari saariston tun- ovat tunnettu 47 Naantali on idyllinen puukaupunki. Parainen 29 Mynämäki Tämä on 34 luonnossa Marttilaliikkujan paikka. Mynämäki on suosittuja nelmaan. turistikohteita. Saariston rengastie vie Jurmon ja mukana HINKU Hämeen hiilineutraali Härkätien halkomassa kunta -hankkeessa. kunnassa Utön ulkosaarille. Utössä sijaitsee Suomen Kesäisin ohjelmaa on vuonna tarjoaa 1765 Laajoen valmistunut kesäteatteri. Marttilan Pyhän 41 Raisio vanhin majakka. Martin kirkko sekä Heikolan korven eräreitistö, joka on Varsinais-Suomen pisimpiä. Raision 48 Sauvo Ikean ja Myllyn väliin on kasvanut oikea ostosparatiisi. Sauvon kumpuilevat Aktiviteetteja maisemat löytyy ovat jää- lähellä ja 30 Nousiainen 35 Koski Tl kaupunkeja ja lähellä merta. Pitäjä on kesäasukkaiden paratiisi, ja uusille asukkaille on Nousiaisissa oli Suomen 1. piispanistuin uimahallista sekä liikuntakeskuksesta ja kädentaitoja Kult- tarjolla voi tontteja treenata useilla Friisilän alueilla. verstailla. Kosken suurin vesistö on Paimionjoki, jonka luvun tienoilla. varrella Täällä kunnan voi nauttia vanhat kylät luonnon sijaitsevat. rauhasta upealla Kuhankuonon tuuria löytyy retkeilyreitistöllä. mm. Yrjö Liipolan taidemuseosta sekä Johanna Oraksen ateljeesta. 42 Turku Suomen suurin saari on pienyrittäjien kun- 49 Kemiönsaari 31 Rusko 36 Somero Turun valttikortteja ta. Matkailijoita ovat Kemiöön maailman houkuttelevat hienoin mm. saaristo, korkeakoulut, Bengtskärin majakka, vahva Sinisimpukan telakka- ja metalli- luonto- Vihanneksista Täällä ja marjoista yhdistyy maaseudun tunnettu vilske Rusko ja tarjoaa kaupungin rauha. Tekemistä liikkujalle. riittää Myös mm. joukko- Häntälän teollisuus, keskus mainiot Kasnäsissa matkustusyhteydet sekä Baltic Jazz. sekä mainiot mahdollisuudet liikenneyhteydet ovat hyvät. maaseutumaiset kaupunginosat. 32 Aura Aura on keskellä Aurajoen kulttuurimaisemaa. Vieraile Koskipirtissä ja ihastele aitoa talonpoikaisarkkitehtuuria. 33 Tarvasjoki Tarvasjoen tasaista viljelymaata halkovat maisemallisesti tärkeät Tarvasjoen ja Paimionjoen laaksot. Joki- ja koskimaisemat tarjoavat hienon melontareitin. 43 Lieto Liedon Vanhalinna on yksi Suomen muinaislinnoista, ja Vanhalinnan alueella on tehty rautakautisia ja keskiaikaisia löytöjä. Maisemaa kaunistavat myös Aurajokilaakson luonto ja jokitörmät. 44 Kaarina Kaarina on tähtien kaupunki meren rannalla. Elämyksiä tarjoavat mm. Tuorlan planetaario ja majatalo sekä Kuusiston linnanrauniot. Uusikaupunki 27 Kustavi 37 Turkuun 1 tunti Rauma 8 20 Pyhäranta 22 E8 23 Laitila Taivassalo Vehmaa Merikarvia 28 3 Luvia 11 Pori 8 8 Eurajoki 45 Paimio Paimionjokilaakso on merkittävä sekä maisemansa että kulttuurihistoriansa ansiosta. Pitäjä tunnetaan myös Alvar Aallon suunnittelemasta Paimion sairaalasta ja Paippi-hiihtotunnelista. 46 Salo Salosta löytyy kaikkea. Aateliskartanoita, korkeatasoisia taidemuseoita, upeita maalaismaisemia, Teijon historialliset ruukit sekä vankka lentopalloperinne. 47 Parainen Paraisilla pääsee valloittavaan saariston tunnelmaan. Saariston rengastien kautta pääsee Ulvila 10 Mynämäki 29 Naantali Siikainen 4 Nakkila Eura Nousiainen Masku 39 Raisio Turku 9 Pomarkku Harjavalta Rusko 10 Parainen 7 Kokemäki Säkylä Lieto 44 Kaarina Jurmon ja Utön ulkosaarille. Utössä sijaitsee Suomen vanhin majakka. 48 Sauvo Sauvon kumpuilevat maisemat ovat lähellä kaupunkeja ja lähellä merta. Pitäjä on kesäasukkaiden paratiisi, ja uusille asukkaille on tarjolla tontteja useilla alueilla. 49 Kemiönsaari Suomen suurin saari on pienyrittäjien kunta. Matkailijoita Kemiöön houkuttelevat mm. Bengtskärin majakka, Sinisimpukan luontokeskus Kasnäsissa sekä Baltic Jazz. Kankaanpää Köyliö Pöytyä 32 Aura 5 26 Turkuun 15 minuuttia 48 Sauvo E18 Lavia 44 Kiikoinen 12 Huittinen Oripää Paimio Kemiönsaari 49 Tarvasjoki 6 Jämijärvi Tampereelle 1 tunti E63 34 Marttila Salo Loimaa 35 Koski Tl Tampereelle 1 tunti Somero 36 Helsinkiin 1 tunti Lisää tietoa

6 Yrittäjäksi maaseudulle? Pienen kunnan näyttely kasvaa yhä Lukemattomat yrittämisen mahdollisuudet odottavat maaseudulla. Varsinkin palvelun ja kaupan alan yrityksillä on jalansijaa syrjemmälläkin seudulla. Teksti: Tanja Hakala Satakunnassa innovatiivinen ihminen on omalla maaperällään. Maaseudun rauha houkuttelee ja kiireettömät päivät tuntuvat hetki hetkeltä lumoavammilta. Toimeentulo on oltava turvattuna, muutti sitten mihin paikkakunnalle tahansa. Yksi hyvin varteenotettava vaihtoehto maalla on perustaa oma, uusi yritys tai vaihtoehtoisesti jatkaa jo olemassa olevan yrityksen pitämistä. Pienemmillä paikkakunnilla on aina tarvetta peruspalveluilla. Eli melkein aina, kun joku yrittäjä lopettaa, toinen astuu tilalle tai perustaa olosuhteet huomioiden kysyntää vastaavan yrityksen, kertoo Yrityspalvelu Enterin palvelujohtaja Antti Kokkila. Erityisesti rakennusalan sekä kaupan ja palvelun yritysten perustaminen maaseudulla on tavanomaista. Kokkila luettelee muutamia pinnalla olevia ideoita, kuten vapaa-aikaan ja terveyteen, sisustukseen, kädentaitoihin ja maahantuontiin liittyvät yritykset. Mahdollisuuksia on älyttömästi. Tietysti pitää aina muistaa se, että yritystoiminnan tulee olla kannattavaa. Paikkakunnan väestöpohja määrittelee aina sen, millainen tilaus yritykselle on. Tietysti jos kyse on verkkokaupasta, perinteistä kivijalkamyymälää ei tarvitse olla, toiminnat voidaan yhdistää ja näin ollen asiakkaatkin ovat laajemmalla alueella, Antti Kokkila toteaa. Tuhannen asukkaan Oripää voi ylpeillä siitä, että kunnassa järjestetään vapaaehtoisvoimin Suomen suurin maatalousnäyttely. Seuraava on vieläkin isompi. Teksti: Lassi Lähteenmäki Näyttelypäällikkö Jukka Isotalon mukaan ensi kesän näyttelyyn on myyty jo noin 20 hehtaaria. Tällä vauhdilla näyttelystä tulee tuplasti suurempi kuin edellinen, kaksi vuotta sitten järjestetty OKRA. - Keskusliikkeet ovat varanneet aiempaa isomman tontin ja uusia yrittäjiä on tullut listoille yli sata, selvittää Isotalo. Oripään lentokentän alueella on tilaa kasvulle. Parhaillaan kentän laidalle valmistuu halli, joka toimii näyttelyn aikana 1500-paikkaisena ravintolana. OKRA:n pyörittämiseen tarvitaan ainakin 350 vapaaehtoista jokaisena näyttelypäivänä. Tämä väki saadaan oman ja naapurikuntien järjestöistä. Tuotto lapsiin ja terveyteen OKRA-näyttelyn tuotolla maksetaan oripääläisten terveyskeskusmaksut. Lisäksi jokainen perhe saa lapsen syntymän yhteydessä 300 euron starttirahan. - Pienessä kunnassa Suomen suurimman maatalousnäyttelyn tuotto tuntuu ja näkyy, sanoo näyttelypäällikkö Jukka Isotalo. Heinäkuun järjestettävä OKRA on 30-vuotisjuhlanäyttely. Tapahtuman on alusta asti järjestänyt Lions Club Oripää. Usko itseesi! Menestyjätarina maaseudulta: KAINO Teksti: Tanja Hakala Noin kaksi ja puoli vuotta sitten Sanni Salonen ja Niina Sinisalo jättivät vanhat työt taakseen ja perustivat Kainon Köyliön keskustaan. Intohimo käsillä tekemiseen kasvoi niin suureksi, että kouluajoilta tutut naiset alkoivat valmistaa neuletuotteita myyntiin. Nyt heillä Sanni ja Niina jättivät entiset ammatit taakseen ja perustivat yhdessä Kainon. Yrityksestä on pienessä ajassa kasvanut suuri hitti. on kymmenisen jälleenmyyjää ympäri Suomen, Facebookissa toimivat pieni nettikauppa ja myymälä Köyliössä. Kesäksi on vielä mahdollisesti aukeamassa johonkin päin Suomea pop-up -kauppa ja uutta mallistoa kesälle työstetään innolla. Teemme rohkeasti omaa visiota suurella sydämellä. Pitää olla itsevarmuutta, uskoa itseen, Salonen ja Sinisalo painottavat. Kainon naiset elävät toteutunutta unelmaansa. Köyliön keskusta on saanut yrityksestä piristysruiskeen ja kuntalaiset ovat yrittäjien mukaan kovinkin ylpeitä Salosen ja Sinisalon tuotteista. Yrityksen fyysisellä sijainnilla ei enää ole suurta merkitystä. Meillekin tulee tämän tästä kyselyitä tuotteistamme puhelimitse ja sähköpostilla. Asiakkaat ovat nykyään aika sinnikkäitä, jos haluavat tietyn tuotteen itselleen.

7 Lasse Eklöf/Folio Bildbyrå Kemiönsaaren yrityselämässä on imua Liki 50 uutta yritystä syntyi viime vuonna Kemiönsaaren kunnassa. Hyvän tuloksen taustalta löytyvät mainio yritysilmapiiri, tiivis yhteistyö ja sujuvan asioinnin kulttuuri. Teksti ja kuva: Lassi Lähteenmäki Vanhempi isäntä nappaa hyllyyn nojaavan traktorin oven kainaloonsa ja lähtee kaupasta tyytyväisenä kotiin. Oven ikkuna oli mennyt rikki ja kauppias Ola Karlsson hommasi uuden lasin. Ola on luotsannut Kemiön Väri- ja autotarviketta jo 20 vuotta. Firman nimi voisi olla paljon pitempi, sillä kaupasta löytyy vaikka mitä: öljyä, maalia, tapettia, mattoja, kaakelia, varaosia, muttereita, työkaluja asukkaan Kemiönsaaressa tiedetään, että kauppa pyörii kun asiakasta kuunnellaan ja valikoima on laaja. Kunnassa on liki 5000 kesämökkiä ja niitä modernisoidaan nyt ahkerasti. Ei ihme, että ovi käy useammassakin Kemiönsaaren rautakaupassa. Kemiönsaari on onnistunut houkuttelemaan saaristokuntaan runsaasti yrittäjiä ja lisää tulee koko ajan. Viime vuonna syntyi 46 uutta yritystä. Kun vuoden mittaan lopettaa noin 20 yritystä, kunnan yrityselämän saldo on selvästi plussan puolella. Kesämökkiläisten kuhina tarjoaa toimeentuloa muillekin kuin rautakauppiaille. - Mökkitalkkareita voisi olla enemmänkin, pohtii yritysneuvoja Mats Nurmio. Venekauppa on kasvanut suuriin mittoihin Veneilypuoli on myös vahva: Kemiönsaarelta löytyvät Suomen suurin huvivenemyyjä sekä Suomen suurin purjevenevuokraamo, jatkaa Mats Nurmio. Venekyytiä haluava voi valita kulkupelin kumiveneen ja kaljaasin väliltä. Matkailukohteita on siellä ja täällä. Rosalan saarelta löytyy mm. viikinkikylä, Kasnäs tunnetaan kylpylästä ja Bengtskärin majakalla on kesäisin vilkkaasti vierailijoita. Kemiönsaaren vireästä matkailutoimistosta löytyy tietoa ja esitettä joka kohteesta. Piakkoin saaristokuntaan pystytetään viitisenkymmentä tuulivoimalaa ja niiden huolto tarjoaa hommia monelle. Uutena juttuna kunnassa ollaan kehittämässä myös kotitekoisen ruuan brändiä. Rosalassa on jo mainio leipuri. Samanlaista yrittämistä kehitetään Nurmion mukaan muuallekin kuntaan. Tiivis yhteistyö, sujuva asiointi Kemiönsaari on notkea ja nuorekas kunta. Asiaan kuuluu myös, että yrittäjiä kannustetaan yhteistyöhön. - Meillä järjestetään säännöllisesti semi- Kauppias Ola Karlssonilla (vas) on varaosa ja korjausvinkki joka lähtöön. Varsinkin vanhat traktorit ovat lähellä kauppiaan sydäntä. Kesällä hän on taas mukana järjestämässä vanhojen traktoreiden kavalkadin Kemiössä. naareja ja aamukahvitilaisuuksia yrittäjille, sanoo kunnan kehitysjohtaja Gunilla Granberg. Kemiönsaaren luovan alan yrittäjät ovat perustaneet Facebookiin oman sivuston, jossa ideoita jalostetaan. Yksi jalostuksen tuote on osuuskuntamuotoinen kahvila, joka aloitti hiljattain kunnan maaseutukeskus Villa Landessa. Yhteistyötä paikallisen yrittäjäyhdistyksen kanssa tehdään Granbergin mukaan tiiviisti. Yhdistys mm. uudistaa parhaillaan yritysrekisteriä, joka avautuu kunnan nettisivuilla. Rantautunut merimies paikkaa nyt purjeita Merellinen Taalintehdas on oivallinen paikka venealan yrittäjälle. Tämän on saanut huomata Kenneth Lindstedt, joka paikkaa purjeita ja ompelee kuomuja niin paljon kuin ehtii. Kenneth ehti seilata merimiehenä 30 vuotta, kunnes maan vetovoima veti puoleensa. Neljän vuoden työ Turun telakalla päättyi kuitenkin lomautukseen. Kortiston sijaan Lindstedt päätti kokeilla elämää yrittäjänä. Pleissaus ja ompelu olivat aiemmilta vuosilta tulleet niin tutuiksi, että ompelufirma oli luonteva perustaa. Tilat löytyivät kotinurkilta Taalintehtaan ruukin vanhasta kiinteistöstä ja kunnan yritysneuvoja Mats Nurmio opasti alkumetreillä. Pienessä kunnassa sana leviää nopeasti ja Kenneth alkoi saada töitä. Yritys on nyt reilun vuoden ikäinen ja ompelemista on niin paljon kuin ehtii tehdä. Lindstedtin Ateljé Marinero -firman uusin aluevaltaus on kuomujen talvisäilö. - Kun kuomu pidetään talvella lämpimässä ja kuivassa, sen ikä jopa tuplaantuu, toteaa Kenneth.

8 Pikkulasten koulu on iloa täynnä Pikkulasten koulu kuulostaa juuri niin ihanalta kuin se onkin. Ulvilan Kaasmarkun 600 asukkaan idyllisen pienessä kylässä toimii koulu, jonka kiireetöntä tunnelmaa voi vain ihailla. Teksti ja kuva: Tanja Hakala Pikkulasten koulussa eskarilaiset sekä ykköset ja kakkoset käyvät koulua yhdessä. Yhteiseen tilaan päädyttiin, kun seinä kirjaimellisesti kaadettiin luokkahuoneiden väliltä. Vaikka toimimme yhdessä, eskarilaisilla on oma leikkihetkensä ja tokaluokkalaisilla taas matematiikan tunnit erikseen. Jokainen lapsi otetaan yksilöllisesti huomioon, luokanopettaja Tiina Rantala iloitsee. Oppikirjojen sijaan opettaja valmistelee itse tehtäviä sisältävät paketit lapsille. Jos oman luokan tehtävistä jokin tuntuu liian vaikealta, voi vielä harjoitella nuorempien kanssa. Sama toimii toki toisin päin myös. Kesken toisen luokan lukuvuoden meiltä on siirtynyt oppilas kolmannelle luokalle. Pikkulasten koulussa ei pääse pitkästymään, jos osaa jo jonkin asian. Ja haastavimpia juttuja voi rauhassa harjoitella, Rantala kertoo. Pikkulasten koulun yhteydessä on myös aamu- ja iltapäivätoimintaa ennen ja jälkeen koulupäivän. Vanhemmat voivat tuoda lapsen koululle puoli seitsemäksi ja hakea viideltä tarpeen vaatiessa. Lapsen ei siis tarvitse siirtyä tutusta ympäristöstä uuteen paikkaan esimerkiksi iltapäiväkerhoon. Pikkulasten koulussa oppilaita ohjaavat ja opettavat luokanopettaja Tiina Rantala, esikouluopettaja Päivi Kuusisto ja koulunkäynnin ohjaaja Niina Laukamo. Tokaluokkalaiset Venla Imberg ja Jutta Koivunen tekivät tehtäviä ystävänpäivähengessä. Me molemmat tykätään, kun koululla saa ulkoilla ja urheilla paljon! tytöt tokaisivat. Maallemuutto.info Maallemuuton ja maaseutuasumisen asiantuntija Maallemuutto.info-portaali palvelee sinua maallemuuttoon ja maaseutuasumiseen liittyvissä asioissa. Jos harkitset maallemuuttoa, löydät sivuilta hyviä tietolähteitä ja vinkkejä myös työmahdollisuuksista ja yrittäjyydestä. Portaalissa mukana olevien maakuntien yhteyshenkilöt auttavat sinua mielellään ratkomaan kysymyksiäsi. Portaalin etusivulta löydät myös myynnissä olevia kohteita. Kannattaa käydä tutustumassa. OmaKoti-messujen ohjelmalavalla hallissa 2 tapahtuu lauantaina klo Kutilan Manta Laulava Noita Satakunnasta sunnuntaina 1.4. klo Haaran kyläteatteri: Saviseutu soi Varsinais-Suomen ja Varsinais-Suomen Satakunnan kylät ja ja kunnat Satakunnan kutsuvat kylät sinut tutustumaan ja kunnat kutsuvat modernin sinut maaseutuasumisen tutustumaan modernin ihanuuteen. maaseutuasumisen ihanuuteen. OmaKoti-messut Osasto 3 c 47 Osasto 3 c 47 Poikkea kylään! kylään! Osallistu kilpailuun ja voita viikko maalla.

Mahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi

Mahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi LTE 1 (1/62) Mahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi mukaan (

Lisätiedot

Porin seudulla merkittävimmät alueellisen yhteistyön muodot ovat:

Porin seudulla merkittävimmät alueellisen yhteistyön muodot ovat: ALUEELLINEN YHTEISTYÖ n seudulla merkittävimmät alueellisen yhteistyön muodot ovat: Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Pohjois-Satakunnan peruspalvelu-liikelaitoskuntayhtymä

Lisätiedot

KELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä

KELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä KELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä Period: 1/8/2012-31/8/2012 Auton asemapaikka Tilauksen lähtö Tilauksen kohde Tapahtumia ASKAINEN LEMU MYNÄMÄKI 3 ASKAINEN LEMU RAISIO 2 ASKAINEN LEMU TURKU 1 ASKAINEN

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskus Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi

Varsinais-Suomen ELY-keskus Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi Jätevedenkäsittelyn vyöhykkeet vyöhykkeissä LIITE 3 (1/7) Vyöhykkeet A Viemäröity alue B Viemäröitävä alue E Peruskäsittelyn alue F Maahan imeytykseen soveltumaton alue G1 Vesistön rantavyöhyke 100 m G2

Lisätiedot

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2014 2015 LOUNAIS-SUOMESSA

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2014 2015 LOUNAIS-SUOMESSA PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2014 2015 LOUNAIS-SUOMESSA Lounais-Suomen aluehallintovirasto 16.5.2014 Kansikuva taiteilija Pekka Vuoren luvalla. Helsingin

Lisätiedot

Poliklinikkakäynnit osastoittain, käyntityyppi/käyntityypin tarkenne

Poliklinikkakäynnit osastoittain, käyntityyppi/käyntityypin tarkenne 50230K TURUN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA Poliklinikkakäynnit osastoittain, käyntityyppi/käyntityypin tarkenne 1-9 2 015 SU34L 01 PKLKÄYNTI 03 ETÄHOITO 04 MUU KÄYNTI 06 VARAUS Summa: Akaa Akaa Summa:

Lisätiedot

Väestönmuutos Pohjolassa

Väestönmuutos Pohjolassa Väestönmuutos Pohjolassa Urbaanimpi ja vanheneva väestö (?) Photo: Johanna Roto Johanna Roto 130 125 120 115 110 105 100 EU28 Denmark Finland Sweden Iceland Norway Norden Väestönmuutos 1990-2014 Indeksi

Lisätiedot

Kirjastoyhteistyö menestys- ja jatkotarinana 10.5.2012 Turku Hannu Sulin

Kirjastoyhteistyö menestys- ja jatkotarinana 10.5.2012 Turku Hannu Sulin Kirjastoyhteistyö menestys- ja jatkotarinana 10.5.2012 Hannu Sulin Pyhäranta Varsinais-Suomi Laitila Loimaa Uusikaupunki Oripää Vehmaa E Taivassalo Mynämäki Nousiainen Aura Pöytyä Koski Tl Somero Kustavi

Lisätiedot

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2015 2016 LOUNAIS-SUOMESSA

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2015 2016 LOUNAIS-SUOMESSA PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2015 2016 LOUNAIS-SUOMESSA Lounais-Suomen aluehallintovirasto 21.5.2015 Kansikuva taiteilija Pekka Vuoren luvalla. Helsingin

Lisätiedot

Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi. Ohjausryhmän kokous 28.2.2012/Säkylä

Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi. Ohjausryhmän kokous 28.2.2012/Säkylä Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi Ohjausryhmän kokous 28.2.2012/Säkylä Sisältö Suunnitteluperusteet Vyöhykejako Kustannuslaskentaperusteet Alustava suunnitteluaikataulu

Lisätiedot

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi TYÖLLISYYSKEHITYS VAROVAISEN POSITIIVISTA Varsinais-Suomen työllisyystilanne on kuluvan syksyn aikana kehittynyt hiljalleen positiivisempaan suuntaan. Maakunnan työttömyysaste laski lokakuussa koko maan

Lisätiedot

Turku. Keskusverkkoselvitys 1:800 000. Tarkastelualueella keskustaajamassa työssäkäyviä on n. 116 000 (työmatka keskustaajamaan korkeintaan 200 km)

Turku. Keskusverkkoselvitys 1:800 000. Tarkastelualueella keskustaajamassa työssäkäyviä on n. 116 000 (työmatka keskustaajamaan korkeintaan 200 km) Pirkkala Nakkila Harjavalta ssa työssäkäyvienkokemäki asuinpaikat vuonna 2007 Eurajoki Le Vesilahti Rauma Köyliö Eura Pyhäranta Säkylä Akaa Punkalaidun Urjala Laitila Kustavi Vehmaa Naantali Ta Taivassalo

Lisätiedot

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA Yli kaksi kolmasosaa Varsinais-Suomen vuonna 2013 saamasta muuttovoitosta oli peräisin maahanmuutosta. Maakuntaan ulkomailta muuttaneista puolestaan

Lisätiedot

Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 29.11.2013

Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 29.11.2013 Satakunnan maakunta esittäytyy Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 29.11.2013 Satakunta Yksi Suomen 19 maakunnasta Historiallinen maakunta Sijainti

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2015

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2015 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 27.1.2016 klo 9.00 Nuorten miesten työttömyys vähenee Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ-

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2013

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2013 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus /2013 Julkaisuvapaa tiistaina 20.8. 2013 klo 9.00 Työttömyyden kasvaa yhä Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa

Lisätiedot

Satakunnan maakunta esittäytyy. Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 1.1.

Satakunnan maakunta esittäytyy. Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 1.1. Satakunnan maakunta esittäytyy Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 1.1.2013 Satakunta Yksi Suomen 19 maakunnasta Historiallinen maakunta Sijainti

Lisätiedot

20 Varsinais-Suomi. 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

20 Varsinais-Suomi. 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 20 Varsinais-Suomi 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 20.1. VARSINAIS-SUOMI Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 4 kpl Taajaan asutut: 9 kpl Maaseutumaiset: 15 kpl

Lisätiedot

VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ. Selvitysalueella toimivat yhteistoiminta-alueet

VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ. Selvitysalueella toimivat yhteistoiminta-alueet VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ 4.3.2014 KUNTAYHTYMÄT, JOIHIN KAIKKI ALUEEN KUNNAT KUULUVAT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ VARSINAIS-SUOMEN

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9 /2012

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9 /2012 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus /2012 Julkaisuvapaa tiistaina 23.10. 2012 klo.00 Työttömyys kiihtyvässä kasvussa Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa

Lisätiedot

Kuntauudistustilanne Porin seudulla ja valtakunnassa

Kuntauudistustilanne Porin seudulla ja valtakunnassa Kuntauudistustilanne Porin seudulla ja valtakunnassa Porin kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Työvaliokunta ja ohjausryhmä 14.3.2014 Nakkila Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen 19.3.2014 Page 1 Porin

Lisätiedot

Tervetuloa Satakuntaan!

Tervetuloa Satakuntaan! Tervetuloa Satakuntaan! Yksi Suomen 18 maakunnasta Historiallinen maakunta, joka on mainittu ensi kerran vuonna 1331 Suomen tunnetuin historiallinen löytö hirvenpää 5000 eaa. löytyi Huittisista Sijaitsee

Lisätiedot

KUNTAKOHTAISET LASKUTUSTIEDOT ajalta 1.1.-31.12.2009. - palveluhinnaston mukainen laskutus - vaativan erityistason laskutus - erityisvelvoitemaksut

KUNTAKOHTAISET LASKUTUSTIEDOT ajalta 1.1.-31.12.2009. - palveluhinnaston mukainen laskutus - vaativan erityistason laskutus - erityisvelvoitemaksut Satakunnan sairaanhoitopiiri Kumppanuudella terveyttä KUNTAKOHTAISET LASKUTUSTIEDOT ajalta 1.1.-31.12.2009 - palveluhinnaston mukainen laskutus - vaativan erityistason laskutus - erityisvelvoitemaksut

Lisätiedot

1 Halikon Siniset 31 10.00 Halikon SRK-talon piha Halikko Pyhän Laurin Ritarit 28 10.30 Perniön SRK-talo Perniö

1 Halikon Siniset 31 10.00 Halikon SRK-talon piha Halikko Pyhän Laurin Ritarit 28 10.30 Perniön SRK-talo Perniö TAMMILEIRI 2016 Auto LPK määrä YHTEENSÄ klo osoite Kunta 1 Halikon Siniset 31 10.00 Halikon SRK-talon piha Halikko Pyhän Laurin Ritarit 28 10.30 Perniön SRK-talo Perniö Purku 59 59 11.20 Rymättylän Märssyvahdit

Lisätiedot

UNELMIESI KOTI PICKALAAN

UNELMIESI KOTI PICKALAAN UNELMIESI KOTI PICKALAAN Parasta aikaa kotona ja vapaalla Pickalan asuntoalue sijaitsee luonnon keskellä meren rannassa, pääkaupunkiseudun tuntumassa vain reilun puolen tunnin ajomatkan päässä Helsingistä.

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 2014. 214/2014 Valtioneuvoston asetus. Varsinais-Suomen maakunnan luonnonsuojelualueista

Julkaistu Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 2014. 214/2014 Valtioneuvoston asetus. Varsinais-Suomen maakunnan luonnonsuojelualueista SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 2014 214/2014 Valtioneuvoston asetus Varsinais-Suomen maakunnan luonnonsuojelualueista Annettu Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 2014

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 26.8.

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 26.8. Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi 26.8.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Suomen Gallup Elintarviketieto

Lisätiedot

OIKEUSMINISTERIÖN ASETUS OIKEUSAPUPIIREISTÄ SEKÄ OIKEUSAPUTOIMISTOJEN TOIMIPAIKOISTA JA EDUNVALVONTA-ALUEISTA

OIKEUSMINISTERIÖN ASETUS OIKEUSAPUPIIREISTÄ SEKÄ OIKEUSAPUTOIMISTOJEN TOIMIPAIKOISTA JA EDUNVALVONTA-ALUEISTA LUONNOS 12.4.2013 OIKEUSMINISTERIÖN ASETUS OIKEUSAPUPIIREISTÄ SEKÄ OIKEUSAPUTOIMISTOJEN TOIMIPAIKOISTA JA EDUNVALVONTA-ALUEISTA 1 Yleistä Valtion oikeusaputoimistoista annetun lain (258/2002) 2 :n mukaan

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 2014. 215/2014 Ympäristöministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 2014. 215/2014 Ympäristöministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 2014 215/2014 Ympäristöministeriön asetus luonnonsuojelualueiden perustamisesta Varsinais-Suomen maakuntaan Annettu Helsingissä 13 päivänä

Lisätiedot

Ohjelmallinen Rakennussuojelu (OHRA -hanke)

Ohjelmallinen Rakennussuojelu (OHRA -hanke) Ohjelmallinen Rakennussuojelu (OHRA -hanke) Kaavoituksen ajankohtaispäivä Varsinais-Suomen ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat-vastuualue, Kirsti VIrkki, Alueiden käytön yksikkö 27.5.2015 Rahoittajana

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ruokaketju

Varsinais-Suomen ruokaketju Varsinais-Suomen ruokaketju Varsinais-Suomen alkutuotanto 1/2012 Johanna Kähkönen Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishanke (VARRU) toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007 2013 ja

Lisätiedot

UNELMISTA NUUKAILEMATTA.

UNELMISTA NUUKAILEMATTA. UNELMISTA NUUKAILEMATTA. Viisaan euron kunta Kun nuukuus tarkoittaa järkeviä toimintatapoja, kestävää kehitystä ja kuntalaisten eduista huolehtimista silloin Laihialla ollaan nuukia. Laihialaiset ovat

Lisätiedot

Khall 30.5.2013 180, liite nro 3

Khall 30.5.2013 180, liite nro 3 Khall 30.5.2013 180, liite nro 3 LUONNOS 12.4.2013 OIKEUSM1JISTEfflÖN ASETUS OIKEUSAPUPIIREISTÄ SEKÄ OIKEUSAPUTOIMISTOJEN TOIMIPAIKOISTA JA EDUNVALVONTA-ALUEISTA 1 Yleistä Valtion oikeusaputoimistoista

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9/2014

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9/2014 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 21.10.2014 klo 9.00 Työttömyyden kasvu jatkuu Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa oli syyskuun

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9/2015

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9/2015 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 20.10.2015 klo 9.00 Nuorten työttömyys väheni Varsinais-Suomen kunnissa Varsinais-Suomen työ- ja

Lisätiedot

SATAKUNNAN MUSEOT 2015

SATAKUNNAN MUSEOT 2015 SATAKUNNAN MUSEOT 2015 EURA Hinnerjoen museot Luotteenperäntie, Hinnerjoki Avoinna 7.6. 30.8. su klo 13 15 Lisäksi 16.6 14.8. ti pe klo 10 16 sekä sopimuksen mukaan. Puh. 050-365 0341 Heikkilä, 0400-125971

Lisätiedot

Ajankohtaista sote-uudistuksesta

Ajankohtaista sote-uudistuksesta Ajankohtaista sote-uudistuksesta Kuntatalousristeily 21.5.2013 Erikoissuunnittelija Laura Leppänen Yleistä - Koordinaatioryhmän valmistelemat linjaukset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen

Lisätiedot

Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Koko maa. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Koko maa. Varsinais-Suomi TYÖTTÖMYYDEN KASVU JATKUNUT NOPEANA Toukokuussa alkanut työttömyyden kasvun kiihtyminen on jatkunut alkusyksyn aikana. Vuonna 2013 alkaneesta työttömyyden kasvuvauhdin hidastumisesta huolimatta Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Kokemuksia tuulivoimaliitynnöistä. Caruna Oy / Henrik Suomi

Kokemuksia tuulivoimaliitynnöistä. Caruna Oy / Henrik Suomi Kokemuksia tuulivoimaliitynnöistä Caruna Oy / Henrik Suomi Tuulivoimaliitynnät Carunan verkkoalueella 2012 3,5 MVA Mika Manni, Peräseinäjoki 1.5 MVA Koskenkorvan Tuulivoima 2,0 MVA 2013 3,7 MVA Halikon

Lisätiedot

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi Työttömyysaste yhä varsin korkea Varsinais-Suomen työttömyysaste on yhä varsin korkealla tasolla joulukuussa 2013. Työttömyysasteen kasvu on Varsinais-Suomessa kuitenkin koko maan keskiarvoa pienempää,

Lisätiedot

Panelian museo Paneliantie 36 Avoinna 2.5. 30.9. ma klo 12 16 sekä sopimuksesta. Puh. 050 572 7304 Heiska

Panelian museo Paneliantie 36 Avoinna 2.5. 30.9. ma klo 12 16 sekä sopimuksesta. Puh. 050 572 7304 Heiska SATAKUNNAN MUSEOT EURA Hinnerjoen museot Luotteenperäntie, Hinnerjoki Avoinna 5.6 3.8 ti pe klo 10 16 3.6 26.8 su klo 13 15 sekä sopimuksen mukaan. Puh. (050) 365 0341 Heikkilä, (0500) 592 226 Nummela

Lisätiedot

TIESTÖPALVELU SEPPÄLÄN REFERENSSIT JOULUKUU 2013 www.tiestopalvelu.fi 040-5463062 sakarit.seppala@dnainternet.net

TIESTÖPALVELU SEPPÄLÄN REFERENSSIT JOULUKUU 2013 www.tiestopalvelu.fi 040-5463062 sakarit.seppala@dnainternet.net TIESTÖPALVELU SEPPÄLÄN REFERENSSIT JOULUKUU 2013 www.tiestopalvelu.fi 040-5463062 sakarit.seppala@dnainternet.net Valmistuneet/valmistuvat kohteet: Vaihe Ka Toteutus v.2007 1. Sadonmaan silta, Loimaa liimapalkkisilta

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2014

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2014 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 26.8.2014 klo 9.00 Työttömyyden kasvu jatkui heinäkuussa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa

Lisätiedot

Uudenlaisen asumisen alue!

Uudenlaisen asumisen alue! Uudenlaisen asumisen alue! Sydän täynnä elämää Jyväskylän Kangas mullistaa käsityksesi siitä, mitä kaikkea tulevaisuuden kaupunginosa voi olla. Ja Kankaan tulevaisuus on ihan nurkan takana, raikkaana ja

Lisätiedot

Satakunnan matkailuyrittäjien yhteistyön ja toimintaedellytysten kehittämishanke 2013-2014. Matkailutilaisuudet 14.11. Siikainen ja Yyteri

Satakunnan matkailuyrittäjien yhteistyön ja toimintaedellytysten kehittämishanke 2013-2014. Matkailutilaisuudet 14.11. Siikainen ja Yyteri Matkailutilaisuudet 14.11. Siikainen ja Yyteri Hanke alkanut 1.4.2013, joka on 2-vuotinen 2013-2014) Yrittäjien matkailuhankkeen rahoittajina ovat (EAKR-rahoitteinen hanke): Satakunnan ELY-keskus, Satakuntaliitto

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 8/2015

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 8/2015 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 8/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 22.9.2015 klo 9.00 Nuorten työttömyys väheni useassa Varsinais-Suomen kunnassa Varsinais-Suomen työ-

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

Jalasjärvelle. komiasti. Koti. www.jalasjarvi.fi. Lue tästä esitteestä lisää Jalasjärven kunnan monista tonttivaihtoehdoista sekä Mökkipörssistä!

Jalasjärvelle. komiasti. Koti. www.jalasjarvi.fi. Lue tästä esitteestä lisää Jalasjärven kunnan monista tonttivaihtoehdoista sekä Mökkipörssistä! www.jalasjarvi.fi Vuoden 2010 tilanne! Koti komiasti Jalasjärvelle Lue tästä esitteestä lisää Jalasjärven kunnan monista tonttivaihtoehdoista sekä Mökkipörssistä! www.karttatiimi.fi/jalasjarvi Jalasjärvi

Lisätiedot

Työttömien määrä väheni vuodentakaisesta lähes joka toisessa kunnassa

Työttömien määrä väheni vuodentakaisesta lähes joka toisessa kunnassa Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 10/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 24.11.2015 klo 9.00 Miesten työttömyys kääntyi laskuun Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ-

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA Historiasta nykypäivään Hajalan kylän synty voidaan vanhojen veromerkintöjen pohjalta ajoittaa 1300-luvulle. 1700-luvulla kaksi yöpymis-, ravitsemus-

Lisätiedot

18 JAN SEDERHOLMIN SIJOITTAMAA REIKÄÄ, JA SE ON VASTA ALKUA. KÄÄNNÄ SIVUA JA NÄE LISÄÄ.

18 JAN SEDERHOLMIN SIJOITTAMAA REIKÄÄ, JA SE ON VASTA ALKUA. KÄÄNNÄ SIVUA JA NÄE LISÄÄ. 18 JAN SEDERHOLMIN SIJOITTAMAA REIKÄÄ, JA SE ON VASTA ALKUA. KÄÄNNÄ SIVUA JA NÄE LISÄÄ. PARAS PALVELU 2007 GOLF DIGEST -LEHTI PAY & PLAY PREMIUM Minämäki Aura Masku Naantali Kultaranta Golf Turku Sauvo

Lisätiedot

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Työryhmä: Paikallista ruokaa läheltä 18.-19.8., Maaseutututkijatapaaminen Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus-

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 1/2015

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 1/2015 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 1/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 24.2.2015 klo 9.00 Työttömien määrä yhä kasvussa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa oli

Lisätiedot

KUNTAKOHTAISET LASKUTUSTIEDOT

KUNTAKOHTAISET LASKUTUSTIEDOT KUNTAKOHTAISET LASKUTUSTIEDOT ajalta 1.1.-31.7.2014 - palveluhinnaston mukainen laskutus - vaativan erityistason laskutus - erityisvelvoitemaksut www.satshp.fi 050 Eura KONSERVATIIVISEN HOIDON TOIMIALUE

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 10/2013

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 10/2013 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 10/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 26.11. 2013 klo 9.00 Työttömyyden kasvutahti hidastuu Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 3/2015

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 3/2015 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 3/2015 Julkaisuvapaa torstaina 23.4.2015 klo 9.00 Nuorten työttömyys alenemassa paikoitellen Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 3/2013

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 3/2013 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus /201 Julkaisuvapaa tiistaina 2.4. 201 klo 9.00 Työttömyyden kasvu kiihtyy yhä Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 3/2012

Satakunnan työllisyyskatsaus 3/2012 NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2012 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 3/2012 Julkaisuvapaa tiistaina 24.4.2012 klo 9.00 Työttömyys laskenut Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 6/2015

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 6/2015 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus /2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 21.7.2015 klo 9.00 Työttömyyden kasvu hidastumassa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa

Lisätiedot

JOROISTEN KUNTA Mutalantie 2 79600 JOROINEN Puh. (017) 578 440 Fax. (017) 572 555 joroinen.kunta@joroinen.fi Joroinen Keskellä kauneinta Suomea. Niin kaunis on maa Joroinen on Luojan suosikki, se on saanut

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 10/2015

Satakunnan työllisyyskatsaus 10/2015 NÄKYMIÄ LOKAKUU 2015 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 10/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 24.11.2015 klo 9.00 Avoimet työpaikat lisääntyivät vuoden takaisesta Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan

Lisätiedot

SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRI TÄNÄÄN

SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRI TÄNÄÄN 15.2.2012 Kunnallisjohtajat Maakuntajohtaja SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRI TÄNÄÄN Sairaanhoitopiirin johtaja Ahti Pisto Toimialueet ja toimipisteet 1.1.2012 - Kaskinen Kristiinankaupunki 98 km Vaasa 190

Lisätiedot

KYLÄTALOT VARSINAIS-SUOMESSA

KYLÄTALOT VARSINAIS-SUOMESSA KYLÄTALOT VARSINAIS-SUOMESSA Onni kutsuu kylään -hanke toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007 2013 ja sitä rahoittavat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELY - keskukset Kysely keväällä

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2013

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2013 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 21.1. 2014 klo 9.00 Työttömyys kasvaa ja kuntien haasteet Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 6/2013

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 6/2013 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus /2013 Julkaisuvapaa tiistaina 23.7. 2013 klo 9.00 Työttömyys kasvaa yhä Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa

Lisätiedot

PALVELURAKENNE- UUDISTUS

PALVELURAKENNE- UUDISTUS PALVELURAKENNE- UUDISTUS IHANTEISTA TODELLISUUTEEN SELVITYSMIESTEN TYÖ Göran Honga 22.08.2013 HISTORIA 10 VUOTTA 3 HALLITUSTA TYÖRYHMIÄ SELVITYSMIEHIÄ ASIANTUNTIJASELVITYKSIÄ NYKYHALLITUS KUNTARAKENNEUUDISTUS

Lisätiedot

Pakolaisten kuntiin sijoittaminen Satakunnassa vuonna 2016. Marja Karvonen Satakunnan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus

Pakolaisten kuntiin sijoittaminen Satakunnassa vuonna 2016. Marja Karvonen Satakunnan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Pakolaisten kuntiin sijoittaminen Satakunnassa vuonna 2016 Marja Karvonen Satakunnan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Jouni Vataja, Satakunnan ELY-keskus 4.3.2016 1 Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu

Lisätiedot

Liite Maakuntajohtaja Pertti Rajalan vastaus kuntarakennetyöryhmän kysymyksiin

Liite Maakuntajohtaja Pertti Rajalan vastaus kuntarakennetyöryhmän kysymyksiin Liite Maakuntajohtaja Pertti Rajalan vastaus kuntarakennetyöryhmän kysymyksiin 1. Satakunnan kuntaliitokset 2007 2011 ja meneillään olevat selvitykset Liitokset 2007-2011 Eura

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

Miten kyläsuunnitelma voi tukea kylän asukashankintaa? 6.4.2014

Miten kyläsuunnitelma voi tukea kylän asukashankintaa? 6.4.2014 Onni kutsuu kylään -hanke toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007 2013 ja sitä rahoittavat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELY - keskukset Miten kyläsuunnitelma voi tukea kylän asukashankintaa?

Lisätiedot

VANTONTIE 166, RAISIO MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

VANTONTIE 166, RAISIO MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. VANTONTIE 166, RAISIO MYYNTIESITE RAISIO, MAATILA 2 4h+tupak+kph/khh+s+ph+talli+pihatto+ratsastuskenttä, 136 m, 498 000 Vastaava välittäjä Johanna Willberg MYYNTIPÄÄLLIKKÖ, LKV, PARTNER, KAUPANVAHVISTAJA

Lisätiedot

Salon seudun maisemat

Salon seudun maisemat Salon seudun maisemat Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus, Marie Nyman, Alueiden käyttö 29.1.2014 TAUSTAA: ELY-keskuksen

Lisätiedot

Eläkkeelle numeroina 2013

Eläkkeelle numeroina 2013 Eläkkeelle numeroina 2013 Voit tutustua eläkeläisen tukiin verkossa www.kela.fi Lisätietoja palvelunumeroista ma pe klo 8 18 Eläkeasiat 020 692 202 Omaisen kuoltua 020 692 208 Sisältö: Kansaneläke 2 Takuueläke

Lisätiedot

Uutta vetovoimaa bisnekseen.

Uutta vetovoimaa bisnekseen. Magneetti vetää uusia mahdollisuuksia Kurikkaan Kurikan Magneetti on uusi yritysalue ja kaupungin ykköshanke, joka yhdistää keskustan ja kolmostien vilkkaan valtaväylän. Uutta vetovoimaa bisnekseen. WWW.KURIKKA.FI

Lisätiedot

Haastepyöräily kysely 2015

Haastepyöräily kysely 2015 Haastepyöräily kysely 2015 1. Kunnan/kaupungin nimi Punkalaidun Harjavalta Kankaanpää Pyhäranta Parkano Kemiönsaari Siikainen Eura Ulvilan kaupunki Kihniö Kokemäen kaupunki Mynämäki Köyliö Taivassalo Huittinen

Lisätiedot

Kyläkyselyn tuloksia. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi. www.salo.fi

Kyläkyselyn tuloksia. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi. www.salo.fi Kyläkyselyn tuloksia Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Vastaajat Vastaajia yhteensä 15. Miehiä kuusi ja naisia yhdeksän. Ikäjakauma: eniten 50 64-vuotiaita. Nuorin vastaaja 25-vuotias ja vanhin 88-vuotias

Lisätiedot

Hei, sinä vuoden 2016 rippikoululainen!

Hei, sinä vuoden 2016 rippikoululainen! Hei, sinä vuoden 2016 rippikoululainen! Tuntuuko siltä, että rippikouluusi on vielä valovuoden mittainen matka? Todellisuudessa rippikoulusi alkuun ei ole kovinkaan pitkä aika. Kaikki rippikouluryhmät

Lisätiedot

Varsinais-Suomen kuntavaalit 2012 Kaarina

Varsinais-Suomen kuntavaalit 2012 Kaarina Kaarina Littoinen - Kaarina 31,3 % Piispanristi 30,6 % Keskusta - Kaarina 28,1 % Voivala 35,4 % Piikkiö 30,6 % Kuusisto 40,4 % ja VAS 0 1 2 kilometriä Kemiönsaari Kemiö 48,9 % Björkboda-Kulla 35,9 % Västanfjärd

Lisätiedot

... ... Kohti kevättä. Vuoden 2014 jäsenmaksut. Elämänvirtaa kylille. Jäsentiedote 2/2014. www.satakylat.fi

... ... Kohti kevättä. Vuoden 2014 jäsenmaksut. Elämänvirtaa kylille. Jäsentiedote 2/2014. www.satakylat.fi ... Elämänvirtaa kylille......... Jäsentiedote 2/2014 www.satakylat.fi Kohti kevättä Talvi yrittää vielä kerran kerätä voimiaan, mutta kevätauringon säteet lämmittävät jo lupaavasti. Kevät tuo tullessaan

Lisätiedot

VAPAA- AIKAPALVELUIDEN KESÄTIEDOTE

VAPAA- AIKAPALVELUIDEN KESÄTIEDOTE VAPAA- AIKAPALVELUIDEN KESÄTIEDOTE 2014 PÄIVÄLEIRIT KESÄLLÄ 2014: Kevät on ehtinyt jo pitkälle ja kesä tekee reippaasti tuloaan. Tämähän tietysti tarkoittaa myös sitä, että vapaa-aikapalveluiden supersuositut

Lisätiedot

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: seurantatietoja, Varsinais-Suomi. Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: seurantatietoja, Varsinais-Suomi. Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: seurantatietoja, Varsinais-Suomi Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 27.1.2014 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden

Lisätiedot

Turun selvitysalueen 17 kunnan kuntajaon muutosvaihtoehdot: Etukäteiskysymykset ja taustoitus kuntakohtaisiin tapaamisiin 8.4.-22.4.

Turun selvitysalueen 17 kunnan kuntajaon muutosvaihtoehdot: Etukäteiskysymykset ja taustoitus kuntakohtaisiin tapaamisiin 8.4.-22.4. Turun selvitysalueen 17 kunnan kuntajaon muutosvaihtoehdot: Etukäteiskysymykset ja taustoitus kuntakohtaisiin tapaamisiin 8.4.-22.4.2014 Kuntajakoselvittäjät Selvitysvelvoitteen täyttäminen ja perusteet

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

VIRKISTÄYTYMÄÄN PAIMIONJOELLE kehittämishanke 1.8. - 31.12.2012

VIRKISTÄYTYMÄÄN PAIMIONJOELLE kehittämishanke 1.8. - 31.12.2012 Paimionjoki Mitä nyt Paimionjoki? seminaari 28.11.2012 VIRKISTÄYTYMÄÄN PAIMIONJOELLE kehittämishanke 1.8. - 31.12.2012 Elina Tuomarila Projektikoordinaattori Puhelin 041 742 1181 elina.tuomarila@marttila.fi

Lisätiedot

Sote-Satakunnan johtoryhmän kokous nro 2/2016

Sote-Satakunnan johtoryhmän kokous nro 2/2016 Pöytäkirja 1 (8) Sote-Satakunnan johtoryhmän kokous nro 2/2016 Aika 1.3.2016 kello 18:00-19:10 Paikka n kaupunginvaltuuston istuntosali Allekirjoittajat Juha Vasama puheenjohtaja Aino-Maija Luukkonen sihteeri

Lisätiedot

Lounais-Suomen Tietojakelu Oy hakee postitoiniilupaa sopimusasiakkaiden postipalveluun

Lounais-Suomen Tietojakelu Oy hakee postitoiniilupaa sopimusasiakkaiden postipalveluun POSTITOIMILUPAHAKBMUS Valtioneuvosto hakee postitoiniilupaa sopimusasiakkaiden postipalveluun Vai'sinais-Suomeen seuraavien kuntien alueelle. Aura, Kaarina, Koski tl, Kustavi, Laitila, Lieto, Loimaa, Marttila,

Lisätiedot

IDEAMYLLYYN TULLEIDEN ESITYSTEN / ALOITTEIDEN / ASIOIDEN / KANNANOTTOJEN JATKOVALMISTELU

IDEAMYLLYYN TULLEIDEN ESITYSTEN / ALOITTEIDEN / ASIOIDEN / KANNANOTTOJEN JATKOVALMISTELU 21.9.2010 1(5) IDEAMYLLYYN TULLEIDEN ESITYSTEN / ALOITTEIDEN / ASIOIDEN / KANNANOTTOJEN JATKOVALMISTELU Kunnanvaltuuston päättämä Ideamylly on pyörinyt vinhaa vauhtia. Esityksiä, aloitteita, asioita ja

Lisätiedot

Pyydämme huomioimaan, että osassa näytteenottopisteistämme näytteitä otetaan pääsääntöisesti vain ajanvarauksella (tiedot sisäsivuilla).

Pyydämme huomioimaan, että osassa näytteenottopisteistämme näytteitä otetaan pääsääntöisesti vain ajanvarauksella (tiedot sisäsivuilla). Tykslab näytteenotto Pyydämme huomioimaan, että osassa näytteenottopisteistämme näytteitä otetaan pääsääntöisesti vain ajanvarauksella (tiedot sisäsivuilla). Ajanvaraus: www.tykslab.fi > ajanvaraus tai

Lisätiedot

3/2014. Tietoa lukijoista

3/2014. Tietoa lukijoista 3/2014 Tietoa lukijoista Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden, Suomen 2. luetuimman päivälehden, kuukausiliite. Se on maaseudulla asuvalle ihmiselle tehty aikakauslehti. Lehti on onnistunut tehtävässään ja

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN KARJAKERHON KILPAILUTULOKSET 2012

VARSINAIS-SUOMEN KARJAKERHON KILPAILUTULOKSET 2012 VARSINAIS-SUOMEN KARJAKERHON KILPAILUTULOKSET 2012 KARJOJEN VÄLINEN VALKUAISTUOTOSKILPAILU (tuotosvuosi 2011) Omistaja Kunta Lehmiä Maito Valk. Mäntsälä Marja ja Jari MTY Marttila 31,6 12229 415 Tiiri

Lisätiedot

TOIMINTAKALENTERI JA MUU TOIMINTA

TOIMINTAKALENTERI JA MUU TOIMINTA TOIMINTAKALENTERI JA MUU TOIMINTA Päivitetty 06.07.2015 HEINÄKUU 2015 Avoinna tiistaisin ja perjantaisin klo 10-13 Salla Harteelan taulunäyttely Ti 21.7. Päättyy ilmoittautuminen Pöytyän teatterin esitykseen

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. SOTEJORY, 22.2.2016 16:00, Esityslista 1

SISÄLLYSLUETTELO. SOTEJORY, 22.2.2016 16:00, Esityslista 1 i SISÄLLYSLUETTELO SOTEJORY, 22.2.2016 16:00, Esityslista 1-2 Läsnäolijat... 1 1 Kokouksen avaus... 2 2 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus... 3 3 Pöytäkirjan tarkastajien valitseminen... 4 4 Johtoryhmän

Lisätiedot

Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013

Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013 Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden aktivointi ja järjestöosaaminen

Lisätiedot

Olen Tarja Sinikka Kyllijoki. Asunut Eurassa vuodesta 1978 lähtien.

Olen Tarja Sinikka Kyllijoki. Asunut Eurassa vuodesta 1978 lähtien. Tarja Kyllijoki (Helander) Välitie 10 27500 Kauttua 0505896605 tarjakyllijoki@gmail.com Olen Tarja Sinikka Kyllijoki. Asunut Eurassa vuodesta 1978 lähtien. Taidegrafiikka on haastava, moniulotteinen sekä

Lisätiedot

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata?

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? TASAISESTI KOKO SUUNNITTELUALUEELLE NYKYISEEN ASUTUKSEEN TUKEUTUEN JA MAISEMAAN SOVELTUEN KYLÄKESKUSTAA PAINOTTAEN, MUUALLE

Lisätiedot

Mannerheimin Kiinan-reitin ratsastanut Tony Ilmoni pääsi kokeilemaan maisemaratsastusta läntisellä Uudellamaalla.

Mannerheimin Kiinan-reitin ratsastanut Tony Ilmoni pääsi kokeilemaan maisemaratsastusta läntisellä Uudellamaalla. HIPPOS Nro 8/2010 Melkein paratiisissa Mannerheimin Kiinan-reitin ratsastanut Tony Ilmoni pääsi kokeilemaan maisemaratsastusta läntisellä Uudellamaalla. Teksti ja kuvat TONY ILMONI Snappertuna 90 kilometrin

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus 3269 Valtioneuvoston asetus asumistuen määräytymisperusteista vuodelle 2011 Annettu Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 2010 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Eläkkeelle numeroina 2012

Eläkkeelle numeroina 2012 Eläkkeelle numeroina 2012 Voit tutustua eläkeläisen tukiin verkossa www.kela.fi Lisätietoja palvelunumeroista ma pe klo 8 18 Eläkeasiat 020 692 202 Omaisen kuoltua 020 692 208 Sisältö: Kansaneläke 2 Takuueläke

Lisätiedot