Yrityksiin kohdistuvan ja niitä hyödyntävän rikollisuuden tilannekuva

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yrityksiin kohdistuvan ja niitä hyödyntävän rikollisuuden tilannekuva"

Transkriptio

1 Keskusrikospoliisi KRP 2400/2012/ (30) Yrityksiin kohdistuvan ja niitä hyödyntävän rikollisuuden tilannekuva Syksy 2012 Sisältö Sisältö...1 Syksyn 2012 tilannekuvan keskeisimmät havainnot Johdatus tilannekuvaan Mitä tilannekuvalla tarkoitetaan Tilannekuvatyön toteuttaminen ja menetelmät Henkilöturvallisuutta vaarantava rikollisuus Toimenpiteitä henkilöturvallisuuden kehittämiseksi Toimitila- ja materiaaliturvallisuutta vaarantava rikollisuus Toimenpiteitä toimitila- ja materiaaliturvallisuuden lisäämiseksi Tietoturvallisuutta vaarantava rikollisuus Huomioitavaa tietoturvallisuuden kehittämisessä Tuotantoa ja toimintaa vaarantavat erityiset rikollisuuden alat Talousrikollisuus, harmaa talous ja korruptio Petosrikollisuus Yritystoiminnan laiton häirintä ja ääriliikkeiden rikollisuus Toimenpiteitä tuotantoa ja toimintaa vaarantavan rikollisuuden ehkäisemiseksi Lähdetahot ja lähteet...21 Tilannekuvatyöhön osallistuneet yhteisöt ja niiden tuottamat lähteet...21 Muut lähteet...22 Liitetilastoja...25

2 Keskusrikospoliisi KRP 2400/2012/ (30) Syksyn 2012 tilannekuvan keskeisimmät havainnot Poliisin tietoon tulleiden laittomien uhkausten kokonaismäärä on kasvanut 1990-luvulta alkaen ja kaksinkertaistunut vuosituhannen alun noin 4 000:sta yli 8 000:n vuosina Yritysten rikosturvallisuus selvityksen mukaan yritysten avainhenkilöiden uhkailu on edelleen lisääntynyt, erityisen voimakkaasti suurissa yrityksissä (13 % vuonna %). Yrityksissä toteutuneet henkilöriskit ovat yleisimpiä kauppa- ja palvelualalla. Yksityisellä turvallisuusalalla kohdattavien väkivaltatapausten määrän kasvu on vuoden 2009 jälkeen hieman laantunut. Pienten kohteiden ryöstöt ovat kuitenkin lisääntyneet ja rikollisten aseet ovat yhä vaarallisempia. Liikemurtoja ja niiden yrityksiä tuli poliisin tietoon hieman enemmän kuin edellisvuonna, mutta alle puolet vuosituhannen vaihteen noin sta. Myymälöihin kohdistuneiksi luokiteltujen poliisin tietoon tulleiden omaisuusrikosten määrä on kääntynyt hieman laskuun. Yritysten rikosturvallisuus selvityksessä epätavallista hävikkiä raportoineiden yritysten osuus kaupan alalla kasvoi vuoden prosentista 26 prosenttiin. Merkittävä osa myymälävarkauksista ja näpistyksistä on suunnitelmallista sarjarikollisuutta, jota harjoittavat ulkomailta saapuvat ammattivarkaat. Ulkomaalaisten osuus kaikista törkeistä varkauksista epäillyistä on noussut 15 prosentin tienoilta vuonna 2007 noin 40 prosenttiin vuosina Suomalaisrikolliset tekevät kuitenkin noin 90 prosenttia kaikista omaisuusrikoksista. Kuljetus- ja öljyalaan kohdistuvat polttoainevarkaudet ovat yhä yleisempiä Suomessa ja varteenotettava riski muuallakin liikuttaessa. Skimmauksen osuus maksuvälinerikollisuudesta on taantumassa, mutta etämyyntipetokset lisääntyvät voimakkaasti. Maksuvälinepetostappiot kasvavat erityisesti nettikaupassa. Yritysten ja niiden toimivaltaisten henkilöiden identiteettejä hyödynnetään laittomilla markkinoilla ja uinuvia yrityksiä on kaapattu rikollisiin tarkoituksiin. Vilpillinen markkinointi on todettu kasvavaksi ongelmaksi etenkin pienissä yrityksissä. Etenkin hakemistopalvelujen tunkeilevasta markkinoinnista ja siihen liittyvästä laskutuksesta koituu ongelmia, varsinkin kun tietoja julkaistaan ja päivitetään etukäteen sopimatta. Petolliset laskuttajat esiintyvät usein myös kansainvälisinä toimijoina. Alle puolet yrityksistä tiedostaa, että niillä on hallussaan ulkopuolisia mahdollisesti kiinnostavaa tietoa, jonka joutuminen vääriin käsiin voi aiheuttaa yritykselle vahinkoa. Suomessa ammattirikolliset ovat yhä enemmän järjestäytyneet jengiorganisaatioihin. Järjestäytymisen myötä myös talousrikollisuuteen liittyy yhä useammin väkivaltaa ja sillä uhkaamista. Yrityksiin tai henkilöihin kohdistuneet identiteettikaappaukset, identiteettien väärinkäyttö ja kiristämiset ovat yleistyneet rikollisryhmille tyypillisinä tekotapoina. - Väkivallan tai sen uhkan kohteeksi oli Työ- ja elinkeinoministeriön Työolobarometri 2011:n mukaan joutunut yhdeksän prosenttia naispuolisista ja viisi prosenttia miespuolisista palkansaajista. Väkivallan kohteeksi joutuneiden naisten osuus on parina viime vuonna hieman laskenut. Kaupan toimipaikoista 20 prosenttia ja teollisuuden toimipaikoista viisi prosenttia ilmoitti vuonna 2010 toteutetussa kansallisessa yritysuhritutkimuksessa työntekijöihinsä kohdistuneen väkivaltaa tai uhkaamista. - Yritysten rikosturvallisuus -tutkimuksissa (2008 ja 2012) sisäisiä väärinkäytöksiä ilmoittaneiden osuus on pysynyt jokseenkin ennallaan (18 % 19 %). Kansallisessa yritysuhritutkimuksessa 2010 ilmeni, että työntekijöiden ja yhteistyökumppanien rikosten havaitsemista pidetään yrityksissä vaikeana. - Poliisin tietoon tulleet liiketiloihin kohdistuneet murtovarkaudet ja niiden yritykset ovat vähentyneet vuosituhannen vaihteen lähes :sta viime vuosien noin 4 000:een. - Myymälöihin kohdistuneiksi luokiteltujen poliisin tietoon tulleiden varkaus- ja näpistysrikosten ja niiden yritysten määrä on kohonnut vuosituhannen alun noin :sta yli :een vuosina ja kääntynyt sitten hieman laskuun. Niiden osuus kaikista poliisin tietoon tulleista varkausrikoksista ja niiden yrityksistä on noussut tasaisesti 2000-luvun alun hieman yli 20 prosentista viime vuosien noin 35 prosenttiin. Kaikkien varkausrikosten kokonaismäärä on samalla laskenut noin :sta noin :een.

3 Keskusrikospoliisi KRP 2400/2012/ (30) 1 Johdatus tilannekuvaan 1.1 Mitä tilannekuvalla tarkoitetaan Yrityksiin kohdistuvan ja niitä hyödyntävän rikollisuuden tilannekuvan kokoamisesta on sovittu elinkeinoelämän ja viranomaisten yhteisessä strategiassa yrityksiin kohdistuvien rikosten ja väärinkäytösten torjumiseksi (2006). Tilannekuvaan on koottu mahdollisimman kattavaa ja luotettavaa tietoa yrityksiin kohdistuvista ja niitä hyödyntävistä rikoksista, rikollisuuskehityksestä ja rikosten aiheuttamista kustannuksista. Tilannekuva sisältää tietoa yrityksiin kohdistuvista lähitulevaisuuden rikosuhkista sekä tunnistaa rikostorjunnan prioriteetteja ja toimenpidetarpeita. Tilannekuvan lähdeluetteloon on otettu myös yritysten rikostorjuntaa tukevaa ohjeistusta ja aineistoihin johtavia verkkolinkkejä. Kun strategisena tavoitteena on haitalliseksi katsotun kehityksen estäminen ennalta, tilannekuvan tavoitteena on tunnistaa vielä uhkan asteella olevia ilmiöitä ja niiden toteutumista helpottavia haavoittuvuuksia sekä arvioida riskejä. Jo toteutuneisiin ongelmiin puuttumiseksi tilannekuva arvioi ongelmien laajuutta, ominaisuuksia ja kustannuksia oikeiden vastatoimien löytämiseksi. 1.2 Tilannekuvatyön toteuttaminen ja menetelmät Tilannearvion kokoamisesta on vastannut Keskusrikospoliisi. Aineiston tuottamiseen ja sisällön muokkaamiseen tilannekuvatyöryhmässä ovat osallistuneet Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Finanssialan Keskusliitto, Finnsecurity ry, Huoltovarmuuskeskus, Keskuskauppakamari, Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry, Kaupan liitto, Suomen Yrittäjät ja Suomen Vartioliikkeitten Liitto ry, AKAVA ry, Finanssivalvonta sekä Keskusrikospoliisin eri yksiköiden lisäksi Suojelupoliisi, sisäasiainministeriön pelastusosasto, Helsingin ja Oulun poliisilaitokset, Tullihallitus ja Harmaan talouden selvitysyksikkö. Yhteistyöverkostoa täydennetään tarvittaessa. Tilannekuvan aineisto on koottu tilannekuvatyöryhmässä edustettuina olevilta osapuolilta. 1 Aineisto analysoitiin laadullisia, aineistolähtöisiä menetelmiä käyttäen. 1 Raportissa esitetyt alakohtaiset tiedot perustuvat osapuolten toimittamaan aineistoon, eikä tällaisiin tietoihin ole erikseen viitattu. Tutkimuksista tai selvityksistä peräisin olevan tiedon lähteistä on tarkempaa tietoa tekstissä tai alaviitteissä.

4 Keskusrikospoliisi KRP 2400/2012/ (30) 2 Henkilöturvallisuutta vaarantava rikollisuus Asiakkaisiin, henkilökuntaan, avainhenkilöihin ja yhteistyökumppaneihin kohdistuvat rikokset sekä työntekijöiden ja yhteistyökumppanien aiheuttamat rikosuhkat Henkilöstöä on tarpeen suojata rikosriskejä vastaan, mutta henkilöstöön kuuluva voi myös olla osallisena yritykseen kohdistuvassa väärinkäytöksessä tai rikoksessa. Työssä kohdattavaa väkivaltaa ja uhkailua Suomessa koskevaa tietoa on jonkin verran saatavissa toteutettavista uhritutkimuksista sekä yritysten rikosturvallisuutta koskevista selvityksistä. Törkeä väkivalta on työpaikoilla harvinaista. Vuosina Suomessa surmattiin työssä 16 henkilöä, keskimäärin vajaat kaksi vuodessa. Heistä 40 prosenttia oli kolmen työpaikalla tehdyn joukkomurhan uhreja. Pääosa muista toimi julkisen sektorin palvelutehtävissä, joissa väkivallan uhka korostuu (poliisi, koulukotiohjaaja, vanginvartija). 2 Vuonna 2010 ensi kertaa Suomessa toteutetussa kansallisessa yritysuhritutkimuksessa kaupan ja teollisuuden toimipaikat kertoivat ilmoittaneensa poliisille noin kolmasosan kaikista työntekijään kohdistuneista väkivallanteoista ja uhkauksista. Poliisin tietoon tulleiden pahoinpitelyrikosten kasvussa ollut kokonaismäärä kääntyi laskuun vuoden 2012 alkupuoliskolla ( 6 %) edellisen vuoden vastaavaan aikaan verraten 3. Yleisellä paikalla liikekeskuksessa tapahtuneeksi kirjatut poliisin tietoon tulleet pahoinpitelyrikokset ovat vähentyneet vuosituhannen vaihteesta lähtien tasaisesti, vuodesta 2000 vuoteen 2011 runsaat 60 prosenttia. Vartiointitoiminnan vaikutuksista ja myös päihderiippuvaisten osuudesta väkivaltaan kertonee se, että myös yleisillä paikoilla liikekeskuksissa tapahtuneiden pahoinpitelyrikosten osuus kaikista pahoinpitelyrikoksista on jatkuvasti pienentynyt, vuoden 2000 kahdeksasta prosentista vuoden 2011 kahteen prosenttiin. Työ- ja elinkeinoministeriön uusimman työolobarometrin mukaan työssä koetun väkivallan määrä on pysynyt keskimäärin ennallaan vuosina Väkivallan tai sen uhkan kohteeksi oli kalenterivuoden aikana joutunut yhdeksän prosenttia naispuolisista ja viisi prosenttia miespuolisista palkansaajista. Naisten raportoiman työpaikkaväkivallan määrä on kaikkiaan hieman vähentynyt. Kuitenkin kuntasektorilla työtehtävissä kohdatun väkivallan määrä on TEM:n työolobarometrin mukaan selvästi lisääntynyt. Asianomistajat eivät aina ilmoita tapauksista poliisille, koska tutkinnan arvellaan jäävän tuloksettomaksi. 4 Väkivaltaa kohdataan useimmin ja lisääntyvässä määrin etenkin kuntasektorilla, yrityksissä yksityisessä palvelutuotannossa. Kansallisen 2010 yritysuhritutkimuksen mukaan 20 prosenttia kaupan toimipaikoista ja viisi prosenttia teollisuuden toimipaikoista ilmoitti työntekijöihinsä kohdistuneen väkivalta- tai uhkausrikoksia tarkasteluvuoden aikana. 2 Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos, henkirikosseuranta; ei sisällä ulkomailla työtehtävissä surmattuja suomalaisia; määrä on työtehtävissä surmattujen vähimmäismäärä, järjestelmä ei anna luotettavia tietoja muualla kuin työpaikallaan surmatuista. 3 Vuonna 2011 ilmi tulleiden pahoinpitelyrikosten määrä kasvoi lähes viidenneksen vuodesta Tason muutos koostui lähinnä perheväkivaltatapauksista ja johtui osin virallisen syytteen alaisten lievien pahoinpitelyrikosten piiriä laajentaneista lainsäädännön muutoksista ja poliisin uusista ohjeista perheväkivallan ilmitulon lisäämiseksi. 4 Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa 2012 ja yritysturvallisuusstrategiassa 2012 ehdotetaan mm. laittoman uhkauksen säätämistä yleisen syytteen alaiseksi ja työpaikkojen henkilöstön suojaamista toistuvilta rikoksilta ja häiriöiltä lähestymiskiellon tyyppisellä menettelyllä.

5 Keskusrikospoliisi KRP 2400/2012/ (30) Molemmilla toimialoilla pääosa teoista oli jäänyt uhkailun asteelle, fyysisiä vammoja uhrille oli aiheutunut yhdeksässä prosentissa kauppojen ja 23 prosentissa teollisuuden tapauksista. 5 Varsinkin naiset vaikuttaisivat 2000-luvulla kokeneen yhä enemmän väkivaltaa työpaikoillaan, mutta työpaikkaväkivallan kasvu näyttää hidastuneen viime vuosina. Uusimman kansallisen uhritutkimuksen mukaan runsaat viisi prosenttia aikuisesta naisväestöstä oli joutunut työpaikkaväkivallan uhriksi vuoden 2008 aikana (2005 noin 4 %). Miesten väkivaltariski oli alhaisempi (2 %) ja pysynyt ennallaan. Pääosa väkivallasta oli uhkailua ja uhkaavia tilanteita. Pahoinpitelyrikoksen uhriksi työssään oli vuoden 2008 aikana joutunut runsaat kaksi prosenttia aikuisista naisista ja vajaa prosentti miehistä. 6 Suurin työpaikkaväkivallan riski oli terveyden- ja sairaanhoidon ammateissa. 7 Keskuskauppakamarin ja Helsingin seudun kauppakamarin julkaiseman Yritysten rikosturvallisuus selvityksen 8 mukaan lähes neljään (38 %) kymmenestä yrityksestä oli kohdistunut erilaisia henkilöstöön liittyviä turvallisuusriskejä ja uhkia viime kolmen vuoden aikana. Yli viisi henkilöä työllistävissä yrityksissä osuus oli hieman korkeampi, 40 prosenttia. Henkilöstöön kohdistuvista turvallisuusriskeistä yleisimpiä ovat olleet työntekijän uhkailu (25 %), työntekijän syyllistyminen rikokseen tai väärinkäytökseen yritystä kohtaan (18 %) ja avainhenkilöihin tai heidän läheisiinsä kohdistuva työhön liittyvä uhkailu (9 %). Avainhenkilöiden uhkailu on edelleen lisääntynyt, erityisen voimakkaasti suurissa yrityksissä vuoden 2008 mittaukseen verraten (13 % 24 %). Poliisin tietoon tulleiden laittomien uhkausten kokonaismäärä on jatkuvasti kasvanut 1990-luvulta alkaen. Vuosituhannen alun noin 4 000:sta se on kaksinkertaistunut yli 8 000:n vuosina ja on edelleen kasvussa. Toteutuneet henkilöriskit ovat yleisimpiä kaupan ja palvelualan yrityksissä. Kansallisen 2010 yritysuhritutkimuksen mukaan pitkä ja myöhäinen aukioloaika ja suuri asiakasmäärä nostavat rikosriskiä kaupan toimipaikoissa. Uhkailu ja väkivalta koetaan erityisesti yksintyöskentelyyn liittyvänä haittana. Ympäristössä ilmenevällä häiriökäyttäytymisellä on yritysuhritutkimuksen mukaan vahva yhteys toimipaikkojen kokemaan rikollisuuteen. Yksityisellä turvallisuusalalla kohdattavien väkivaltatapausten määrän kasvu näyttää vuoden 2009 jälkeen hieman laantuneen. Alalla on kuitenkin havaittu pienten kauppaliikkeitten ja kioskien ryöstöjen lisääntyneen sekä uhkauksissa käytettävän entistä vaarallisempia aseita. Poliisin tietoon tulee vuosittain liikeyrityksiin tai liikkeenharjoittajiin kohdistunutta ryöstörikosta. Määrä vastaa loppuun vietyjen liikeryöstöjen määrää, mutta ryöstön yrityksistä poliisille ilmoitetaan harvoin. Kansallisen 2010 yritysuhritutkimuksen mukaan kaksi prosenttia vähittäiskaupan toimipaikoista ja 0,2 prosenttia teollisuuslaitoksista oli joutunut tarkasteluvuoden aikana ryöstörikoksen kohteeksi. 5 Salmi Venla, Lehti Martti, Keinänen Anssi: Kauppa ja teollisuus rikosten kohteena. Vuoden 2010 yritysuhritutkimuksen tuloksia. OPTL:n tutkimuksia 254. Helsinki Vuoden 2010 kansallinen yritysuhritutkimus mahdollistaa periaatteessa kansainväliset vertailut henkilöstöön kohdistuvien väkivaltarikosten yleisyydestä kaupan alalla ja teollisuudessa. Tuoreita vertailukelpoisia tutkimuksia Euroopasta on vain Alankomaista, Isosta-Britanniasta ja Virosta. Kaupan alalla suomalainen erityispiirre on päihtyneiden henkilöiden aiheuttamien häiriöiden ja väkivallantekojen yleisyys. Suomessa peräti 45 % vähittäiskaupan toimipaikoista ilmoitti ongelmasta, e.m. muissa maissa alle 20 %. Väkivaltarikoksia (ml. uhkailu) suomalaisten kauppojen henkilöstöön oli kohdistunut yhtä paljon kuin Englannissa, mutta selvästi useammin kuin Alankomaissa, Skotlannissa tai Virossa. Suomalaisten teollisuuslaitosten henkilöstöön väkivaltarikoksia oli kohdistunut harvemmin kuin vertailumaissa. 6 Uhritutkimusten pohjana on koko vuotias väestö, työolobarometrissa palkansaajaväestö; tämä selittää osin myös työolobarometrin korkeammat prosenttiosuudet. 7 Sirén Reino, Aaltonen Mikko, Kääriäinen Juha: Suomalaisten väkivaltakokemukset OPTL:n tutkimustiedonantoja 103. Helsinki N=1681.

6 Keskusrikospoliisi KRP 2400/2012/ (30) Työntekijät voivat myös syyllistyä rikoksiin työnantajaansa tai tämän asiakkaita kohtaan. Yritysten rikosturvallisuus -selvityksissä (2008 ja 2012) sisäisiä väärinkäytöksiä ilmoittaneiden yritysten osuus on pysynyt jokseenkin ennallaan (18 % 19 %). Kansallisessa 2010 yritysuhritutkimuksessa vain muutama prosentti vastaajista raportoi yritykseen kohdistuneen työntekijän tai yhteistyökumppanin rikoksia. Haastatteluissa tuotiin kuitenkin esiin, että työntekijöiden tai yhteistyökumppanien tekemiä rikoksia oli usein vaikea havaita ja arveltiin, että vain osa niistä havaitaan yrityksissä 9. Alihankkijat ja vuokratut työntekijät toimivat usein yrityksen tiloissa ja saavat haltuunsa yritystä koskevaa luottamuksellista tietoa. Etenkin suurimittaisten rikosten valmistelussa ja toteuttamisessa hyödynnetään usein yritystoimintaa sekä sen laillisia rakenteita ja henkilöstöä. Järjestäytyneet rikollisryhmät käyttävät henkilöturvallisuuden puutteita monin eri tavoin hyväkseen suunnitelmallisessa toiminnassaan ja rikollisuus voi myös päästä tunkeutumaan yritystoiminnan rakenteisiin. 10 Kansainvälisten havaintojen mukaan henkilöstön tekemät tai henkilöstön myötävaikutuksella toteutetut rikokset ovat yleistyneet. Yritysten palvelukseen on myös hakeuduttu rikollisessa tarkoituksessa, ja henkilöstöä on kiristetty tai painostettu mukaan rikolliseen toimintaan. 2.1 Toimenpiteitä henkilöturvallisuuden kehittämiseksi Henkilöturvallisuus on koko yrityksen turvallisuuden perusta, sillä ihmisten osaaminen ja asenne ratkaisevat, missä määrin turvallisuutta vahvistavista menettelyistä ja tekniikasta on hyötyä. Työnantajan tulee arvioida työhön liittyvät riskit ja niiden merkitys työntekijälle. Työnantajan on perehdytettävä työntekijät työpaikan haitta- ja vaaratekijöihin ja opastettava työntekijät näiden ehkäisyyn mm. perehdyttämällä turva- ja hälytysjärjestelmien käyttöön ja huolehtimalla ohjeistuksen jatkuvasta saatavuudesta. Henkilöstölle on syytä myös selvittää, miten rikollisuus pyrkii hyödyntämään yrityksen laillista liiketoimintaa ja miten rikollisuutta voidaan estää ennalta. Yritysten rikosturvallisuus selvityksen mukaan joka toisella kaupan ja palvelualan yrityksellä ei vielä ole toimintaohjeita väkivalta- ja uhkatilanteiden varalta ja vain puolet kaikista yrityksistä on antanut työntekijöilleen turvallisuuskoulutusta. 11 Avainhenkilöriskejä voidaan pienentää esimerkiksi varamiesjärjestelmällä ja asiakaskontaktien ja muiden tärkeiden tietojen dokumentoinnilla. Sisäisten väärinkäytösten ja myös yhteistyökumppanien tekemien rikosten ehkäisemiseksi työntekijöiden ja avainhenkilöiden tausta on tärkeä tarkistaa rekrytointitilanteissa riittävästi sekä lain määrittelemissä puitteissa ja eettisesti hyväksyttävästi. Myös lainsäädännön mahdollistaman huumausainetestauksen merkitys kasvaa sekä työturvallisuuden että rikostorjunnan kannalta. 12 Suojelupoliisi tekee yritysten henkilöstön rekrytointien yhteydessä työnhakijoiden taustoista lain määrittelemissä rajatuissa tapauksissa turvallisuusselvityksiä. Perusmuotoisen turvallisuusselvityksen tekemistä voivat pyytää turvallisuusselvitysmenettelyyn hakeutuneet yritykset ja yhteisöt, joita on tällä hetkellä noin 160. Yhteistä näille on se, että niillä on hallussaan tietoa, jonka päätyminen vääriin käsiin voisi vahingoittaa esimerkiksi Suomen sisäistä tai ulkoista turvallisuutta, julkista taloutta tai huomattavan arvokasta yksityistä liikesalaisuutta. Vuoden 2012 heinäkuun loppuun men- 9 Yritysten rikosturvallisuus tutkimuksessa todetut tapaukset liittyivät useimmiten yrityksen tiedon tai asiakasrekisterien luvattomaan kopiointiin, liikesalaisuuksien luvattomaan luovuttamiseen ulkopuoliselle tai rahan tai tavaran varastamiseen. 10 Järjestäytyneen rikollisuuden kyky käyttää hyväkseen laillista liiketoimintaa on tuotu esiin Europolin järjestäytyneen rikollisuuden tilanneraporteissa ja uhka-arvioissa useina viime vuosina. 11 Yritysturvallisuusstrategia 2012:n toimenpiteisiin kuuluu työturvallisuuslain 10 :n mukaisen työnantajan arviointi- ja selvitysvelvollisuuden toteutumisen arvioiminen. 12 Avainhenkilöriskit. Ohjeita Avainhenkilöriskien hallintaan Keskuskauppakamari.

7 Keskusrikospoliisi KRP 2400/2012/ (30) nessä yrityksistä tai yhteisöistä työtä hakevista henkilöstä oli tehty noin perusmuotoista turvallisuusselvitystä. Näistä 149:n rekisteritiedoista ilmeni jotain niin merkittävää, että se annettiin työnantajalle tiedoksi. Taustaselvitysten hyödyntämistä vaikeuttaa tietyillä aloilla pula ammattitaitoisesta työvoimasta: osaavista työntekijöistä joudutaan entistä useammin kilpailemaan esimerkiksi kuljetusalalla, johon liittyvässä rikollisuudessa yrityksen sisäisen tiedon hyödyntäminen on yleistä. Ulkomaisen työvoiman taustojen selvittäminen ei ole usein edes mahdollista. Rekrytoinnin lisäksi henkilöstöpolitiikalla voidaan vaikuttaa merkittävästi yritysten rikosturvallisuuteen. Onnistunut henkilöstöpolitiikka, kuten henkilöstön sitouttaminen, yhteistyö ja vaihtuvuuden välttäminen, luo hyvää työilmapiiriä, motivoi turvallisuutta tukevien toimintamallien noudattamiseen ja vähentää halukkuutta käyttää työnantajayritystä laittomiin tarkoituksiin. Yhteistyökumppaneiden luotettavuus tulisi varmistaa mahdollisimman kattavasti. 13 Yrityksen tiloissa työskentelevien henkilöllisyydestä ja työsopimuksista varmistuminen on tärkeää sekä yrityksen oman turvallisuuden että harmaan talouden torjunnan kannalta: pääkaupunkiseudulla tutkittiin vuonna 2011 laajaa siivousalan talousrikoskokonaisuutta, jossa alihankintayhtiöitä ja tekaistuja kuitteja hyödyntäen peiteltiin pimeää palkanmaksua. Useat palveluja käyttäneet yritykset eivät tienneet, keitä heidän tiloissaan työskentelee. Yritysten rikosturvallisuus selvitykseen vastanneista yrityksistä noin puolet tarkasti yhteistyökumppaniensa luotettavuuden, rakennusalan yritykset kuitenkin keskimääräistä yleisemmin 14. Alihankkijoiden referenssit tarkasti kaksi kolmesta vastaajayrityksestä, rakentamisessa ja teollisuudessa muita yleisemmin. Erityisesti kansainvälisissä työvoiman vuokraustilanteissa on syytä tunnistaa työperäisen hyväksikäytön, kuten kiskonnantapaisen työsyrjinnän tai ihmiskaupan riski 15. Erityisesti turvallisuusalan palveluja ostaessaan yritysten on syytä varmistua siitä, että tehtäviin tarvittavat valtuudet ja viranomaisluvat ovat palveluntarjoajalla ja työn suorittajilla voimassa. Yhteistyötä turvallisuusalan yritysten ja eri viranomaisten kesken on syytä tiivistää ja kehittää eteenpäin. Viranomaisten ja turvallisuusalan yritysten yhteistyön tulee tukea erityisesti henkilöstön rekrytointiprosesseja, henkilöstön koulutusta ja sisäistä valvontaa rikollisuuteen kytkeytyvien henkilöiden rekrytoitumisen ehkäisemiseksi. Yrityksille tärkeän tiedon suojaamisessa on syytä ottaa huomioon kielto ilmaista ja käyttää hyödykseen työnantajan ammatti- ja liikesalaisuuksia etenkin avaintehtäviä hoitavien henkilöiden kohdalla. Suurin osa Yritysten rikosturvallisuus selvityksen vastaajayrityksistä käyttää yrityssalaisuuksien suojaamiseksi salassapitosopimuksia tai -sitoumuksia, joka toinen yritys myös kilpailukieltosopimuksia. Salassapitoon ja muuhun tietoturvallisuuteen liittyvät seikat on syytä käsitellä ainakin työsuhteen alkaessa ja päättyessä. Yrityksen henkilötietojen suojaaminen on erittäin tärkeää. Kansalliseen 2010 yritysuhritutkimukseen haastatellun mukaan yrityssalaisuuksia "ei pääasiassa viedä (tieto)murtojen vaan hölmöyden kautta, koska me ollaan niin avoimia ja sinisilmäisiä". Sekä ulkopuolisten että oman henkilöstön tekemien rikosten torjunnassa jatkuva seuranta ja valvontajärjestelmien kehittäminen on olennaista. Suurissakin työyksiköissä, joissa liikkuu runsaasti väkeä, rikosturvallisuutta voidaan tukea yhteisten pelisääntöjen noudattamisella (esimerkiksi henkilökunta- ja vierailijakorttien esilläpito). Sisäisiä väärinkäytöksiä voidaan ehkäistä myös henkilökun- 13 Ks. kaupallinen palvelu yhteistyökumppanin luotettavuuden tarkistamiseksi esim. Kauppalehti eportti. 14 Asiakkaiden luottokelpoisuuden tarkasti 80 % vastaajayrityksistä (vuonna %). 15 Ks. esim. Kansallisen ihmiskaupparaportoijan kertomus Ihmiskauppa ja siihen liittyvät ilmiöt sekä ihmiskaupan uhrien oikeuksien toteutuminen Suomessa. Vähemmistövaltuutettu, Helsinki 2010.

8 Keskusrikospoliisi KRP 2400/2012/ (30) nan ohjeistuksella ja varhaisella puuttumisella epäiltyihin tapauksiin. Yrityksen sisäisen valvonnan järjestelyt vaikuttavat ratkaisevasti sisäisten väärinkäytösten ilmituloasteeseen, joka on kansallisen 2010 yritysuhritutkimuksen mukaan alhainen. 3 Toimitila- ja materiaaliturvallisuutta vaarantava rikollisuus Toimipaikkoihin, työskentelyyn sekä materiaaliin kohdistuva rikollisuus Yritysten rikosturvallisuus selvitykseen vastanneista yrityksistä 79 prosenttia arvioi omaisuuteen kohdistuvien rikosriskien pysyneen ennallaan viimeisten kolmen vuoden aikana, vain 18 prosenttia arvioi niiden lisääntyneen. Yrityksen omaisuuteen kohdistuneita toteutuneita rikoksia tai väärinkäytöksiä raportoi 43 prosenttia vastaajayrityksistä. Tyypillisimmät rikokset olivat näpistyksiä ja varkauksia sekä ilkivaltaa ja tuhoamista. Liiketiloihin kohdistuneita murtovarkauksia ja niiden yrityksiä tuli vuonna 2011 poliisin tietoon 16 hieman enemmän (4 539) kuin edellisvuonna (4 091), mutta vuosituhannen vaihteen lähes :n tasosta ne ovat vähentyneet huomattavasti. Yrityksille maksettujen murto- ja varkausvakuutuskorvausten kokonaismäärä on viime vuosina pysynyt jokseenkin ennallaan. Kaupan alalla myymälävarkaudet ovat suuri ongelma. Kansallisessa 2010 yritysuhritutkimuksen mukaan puolet kaupan toimipaikoista oli joutunut asiakkaan tekemän varkauden kohteeksi. Murron tai sen yrityksen kohteena oli ollut 11 prosenttia kaupan toimipaikoista, ryöstön kohteena kaksi prosenttia. Yritysten rikosturvallisuus selvityksessä kaupan alan yritysjohtajien huoli myymälävarkauksista tuli vahvasti esiin. Myös rakennusalalla epätavallista hävikkiä aiheuttavat varkaudet ovat erityisen yleisiä. Yritysten rikosturvallisuus selvityksessä kaupan alan yrityksistä joka neljäs ja rakennusalan yrityksistä joka viides raportoi epätavallista hävikkiä. Edelliseen vuoden 2008 mittaukseen verraten hävikkiä raportoineiden yritysten osuus kaupan alalla kasvoi 19 prosentista 26 prosenttiin ja laski rakennusalalla 23 prosentista 20 prosenttiin. Myymälöihin kohdistuneiksi luokiteltujen varkaus- ja näpistysrikosten ja niiden yritysten osuus kaikista poliisin tietoon tulleista varkausrikoksista ja niiden yrityksistä (törkeä varkaus, varkaus, näpistys) nousi 2000-luvun alun noin 20 prosentista prosenttiin vuosina Parin viime vuoden aikana poliisin tietoon tulleiden myymälöihin kohdistuneiksi luokiteltujen omaisuusrikosten määrä on kääntynyt laskuun. Poliisin tietoon tulleet rikokset ovat kuitenkin vain pieni osa myymälöihin kohdistuvista rikoksista. Poliisin tietoon tulleiden varkausrikosten kokonaismäärä on laskenut vuosituhannen vaihteen noin :sta noin :n. Anastettavaksi valitaan varsinkin suhteellisen kalliita, haluttuja ja pienikokoisia tuotteita, kuten pienelektroniikkaa. Tyypillisiä näpistyskohteita ovat myös elintarvikkeet, alkoholi, vaatteet ja polttoaineet. Merkittävä osa myymälävarkauksista ja näpistyksistä on suunnitelmallista sarjarikollisuutta, jota tekevät usein ulkomaiset ammattirikollisryhmät. Etenkin suurimpien myymälävarkauksien tekijöik- 16 Kansallisen 2010 yritysuhritutkimuksen mukaan % kaupan ja teollisuuden toimipaikkoihin kohdistuneista varkausrikoksista ilmoitetaan poliisille. 17 Luku ei sisällä välttämättä kaikkia poliisin tietoon tulleita myymälöihin kohdistuneita varkausrikoksia, koska teontarkenne ei tule kaikissa tapauksissa kirjatuksi. Teontarkenne on rikosilmoituksen kirjaukseen liitettävä esimerkiksi rikoksen tekotapaa tai muuta ominaisuutta kuvaava lisätieto, jonka perusteella tapaukset voidaan poimia tarvittaessa esiin.

9 Keskusrikospoliisi KRP 2400/2012/ (30) si paljastuu usein ulkomaalaisia rikollisryhmiä, joiden toimintatavat on kehitetty erittäin ammattimaisiksi. Törkeistä varkauksista tammi-kesäkuussa 2012 epäiltyjen määrän mukaan arvioiden etenkin Virosta, Romaniasta ja Liettuasta tulevat ammattirikolliset tekevät Suomessa rikoksia nopeasti paikasta toiseen liikkuen. Ulkomaalaisten osuus kaikista törkeistä varkauksista epäillyistä on noussut 15 prosentin tienoilta vuonna 2007 noin 40 prosenttiin vuosina Vuonna 2011 osuus jäi 28 prosenttiin, mutta nousi vuoden 2012 tammi-kesäkuussa 39 prosenttiin. Rakennustyömaihin kohdistuneiden omaisuusrikosten perusteella on ilmeistä, että rikolliset hyödyntävät työmaiden sisäistä tietoa ja löytävät siten kohteensa hankalistakin paikoista. Yksityisellä turvallisuusalalla on havaittu, että ulkomaalaisia omaisuusrikollisia käy yhä enemmän etenkin rakennustyömailla ja varastoalueilla kohteenaan erityisesti myyntiin sopivat metallit sekä arvokkaat koneet, jotka kuljetetaan Baltiaan. Raha ja tieto kiinnostavat näitä rikollisia yhä useammin, joten toimistotilojen sekä maksutietojen ja niitä sisältävän välineistön suojaamiseen on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Pienmyymälöihin ja kioskeihin tehdään varkauksia usein ryhmässä, jonka yksi jäsen toteuttaa anastuksen samalla kun myyjän huomio kiinnitetään toiseen usein ulkomaalaistaustaisen joukon jäseneen. Suurimman osan omaisuusrikoksista tekevät kuitenkin suomalaisrikolliset. Kaikista omaisuusrikoksista epäillyistä lähes 90 prosenttia on suomalaisia. Ulkomaalaisista epäiltynä on eniten Viron, Venäjän ja Romanian kansalaisia. Poliisin tiedossa on myös suomalaisia, suunnitelmallisesti omaisuusrikoksia tekeviä ryhmiä, jotka kykenevät hyötymään pienistäkin kohteista, kuten kioskeista. Nämä ryhmät ovat valmiita kovaan väkivaltaan ja hankkivat etukäteistietoa kohteistaan. Sekä suomalaiset että ulkomaalaiset ammattirikolliset osaavat myös ohittaa turvajärjestelyjä nopeasti uusiutuvilla teknisillä ratkaisuilla. Kaupan taholla on tuotu esiin, että sakon muuntorangaistuksen poistaminen on lisännyt tietoisuutta myymälävarkauksien seuraamusten vähäisyydestä ja näin osaltaan lisännyt näpistyksiä. Kaupan poliisille ilmoittamien näpistysten määrä lisääntyi uudistuksen jälkeen selvästi. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimuksen 18 mukaan uudistuksella ei kuitenkaan ole ollut vaikutusta varattomien henkilöiden rikosalttiuteen. Yli 20 päivän sakkojuttuja on käräjäoikeuksissakin käsitelty entistä enemmän. Kaupan alaan kohdistuvat maksuvälinerikokset ja tilauspetokset ovat lisääntyneet tuntuvasti (ks. luku 5). Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa 2012 ja Kansallisessa strategiassa yritysten turvallisuuden parantamiseksi (yritysturvallisuusstrategia) 2012 esitetään muun muassa sakkopalvelua toistuvista myymälävarkauksista langetettujen sakkojen maksamatta jättämisen seuraamukseksi. Pankkeihin ja arvokuljetuksiin kohdistuneet väkivaltaiset ryöstöt ovat yleistyneet Euroopassa viime vuosina. Myös Suomessa on tehty ja suunniteltu arvokuljetuksiin kohdistuneita ryöstöjä, mutta toteutetut tapaukset on selvitetty ja suunnitteluvaiheessa olleet estetty. Yritysten on syytä ottaa uhka huomioon rahahuoltoa suunnitellessaan ja henkilöstöä rekrytoidessaan. Pankkiryöstöjen määrä on Suomessa pysynyt alhaisena. Vireillä oleva vakavimpien rikosten valmistelun kriminalisointi on erittäin tärkeää, jotta tällaiset rikokset voidaan estää tehokkaasti ennalta. Logistiikka-ala on erityisen altis suunnitelmalliselle kansainväliselle järjestäytyneelle rikollisuudelle sekä kohteena että välineenä (ks. luku 5). Logistiikkatoimintoihin kohdistuu sekä pieniä, monesti sarjamaisia anastuksia että suuria, tavaraeriin, ajoneuvoon ja lastiin, kalustoon tai terminaaleihin kohdistuvia varkausrikoksia sekä petoksia. Ajankohtainen ja kasvava ilmiö sekä Suomessa että kansainvälisesti ovat kuljetus- ja öljyalaan kohdistuvat polttoainevarkaudet, jotka ovat Suomessa erityisen yleisiä pääkaupunkiseudulla ja varteenotettava riski myös naapurimaissa liikuttaessa. 18 Hinkkanen Ville: Sakon muuntorangaistuksen vähentämisen vaikutukset. OPTL:n verkkokatsauksia 16/2010. Helsinki 2010.

10 Keskusrikospoliisi KRP 2400/2012/ (30) Osa suurpaloista on tuhopolttoja, osa saa alkunsa muun muassa huolimattomuudesta. Pelastuslain uudistuksen (2011) myötä poliisi tutkii palot, jotka ovat johtaneet kuolemaan, vakavaan loukkaantumiseen tai suurpalon mittaluokan täyttävään omaisuusvahinkoon. Poliisille ilmoitettujen vahingontekorikosten kokonaismäärä on jälleen noussut vuoden 2008 huippulukujen tasolle. Liikekeskuksiin kohdistuneiden vahingontekojen lukumäärä on laskenut selvästi: vuosituhannen alun noin tapauksesta alle tapauksen vuosina Kauppakeskusten tehokas suojaus ja vartiointi selittänevät paljolti tätä kehitystä. Kansallisessa 2010 yritysuhritutkimuksessa 15 prosenttia kaupan ja viisi prosenttia teollisuuden toimipaikoista kertoi joutuneensa vahingonteon kohteeksi tarkasteluvuoden aikana. Yritysten rikosturvallisuus selvityksessä lähes joka viides yritys raportoi toimi- tai tuotantotiloihin tai muuhun omaisuuteen kohdistunutta ilkivaltaa, yleisimmin rakentamisen ja kaupan aloilla sekä suurissa yrityksissä. 3.1 Toimenpiteitä toimitila- ja materiaaliturvallisuuden lisäämiseksi Rikollisuuden torjunnan tarpeet on syytä ottaa huomioon alakohtaisissa toimintatavoissa kokonaisuutena ja pitää huoli toimintatapojen aktiivisesta päivittämisestä. Rikoskustannusten merkitys on syytä arvioida ja turvallisuusjohtamista vahvistaa. Erityisen tärkeää on aktiivinen tiedonvaihto ja yhteistyö ammattirikollisuuden toimintamahdollisuuksien vähentämiseksi. Tässä on syytä ottaa huomioon Poliisilain 43 :ään kirjatut mahdollisuudet salassa pidettävien tietojen luovuttamiseen. Henkilöturvallisuus (ks. luku 2) tukee toimitila- ja materiaaliturvallisuutta. Henkilöstön kulkuluvat soveltuvat hyvin asiattoman liikkumisen estämiseen ja hävikin vähentämiseen. Toimitilaturvallisuus vaikuttaa olennaisesti myös muihin turvallisuuden osa-alueisiin, ja erityistä huomiota on syytä kiinnittää toimenpiteiden kokonaisuuden hallintaan. Tämä edellyttää suunnittelua ja toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointia. Omaisuuden suojaamisen ja tietoturvallisuuden toimintatavat on syytä sisällyttää myös yhteistyösopimuksiin. On syytä huolehtia erityisesti siitä, että tekniset suojausjärjestelmät ovat toiminnassa ja henkilökunta tietää, miten niitä käytetään. Esimerkiksi rikosilmoitinjärjestelmästä on hyötyä sekä rikosten torjumisessa että vahinkojen rajaamisessa. Hyvin suunniteltu ja huolellisesti toteutettu tuotesuojaus vähentää varkausriskiä. Rikosilmoitinjärjestelmän lisäksi tulee huomioida rakenteellinen suojaus ja sähköiset valvontajärjestelmät. 19 Kiinteistöprosessien kokonaisvaltaista hallintaa tukevan kiinteistöjen eri tietojärjestelmien integraatio voi tuoda uutta tehoa myös kohdevalvontaan. Kiinteistöjen turvallisuudessa lisähuomiota tulisi kiinnittää mm. valvontajärjestelmien testaukseen, kiinteistöjen ja tilojen eriyttämiseen ja rajaamiseen sekä vierailuja koskevaan ohjeistukseen. 19 Yritysten rikosturvallisuus 2008: Riskit ja niiden hallinta. Kameravalvonnasta ks. Kameravalvontaopas. Julkaisseet Turva-alan yrittäjät ry ja Poliisihallitus, 2011.

11 Keskusrikospoliisi KRP 2400/2012/ (30) 4 Tietoturvallisuutta vaarantava rikollisuus Yrityksen ja asiakkaan tietoihin kohdistuva rikollisuus Yritysten tietopääoman kaappaamiseen tähtäävien (havaittujen) hyökkäysten määrä on edelleen kasvanut. Suomessa luvut ovat pieniä, mutta sekä poliisin tietoon tulleiden tietorikosten 20 että yritysten raportoiman tietoon kohdistuneen laittoman tiedonkeruun määrä on lisääntynyt selvästi. Poliisin tietoon tulleiden yrityssalaisuuteen kohdistuvien rikosten määrä kuitenkin väheni vuonna 2011 edellisvuoteen verraten. Myös tietoturvallisuusyhteisön tietojen perusteella hyökkäysten määrä kasvaa selvästi. Kansallisessa 2010 yritysuhritutkimuksessa tietojärjestelmähyökkäykset raportoitiin yleisimmiksi teollisuuden toimipaikkoihin kohdistuviksi rikoksiksi: niiden kohteeksi oli joutunut kahdeksan prosenttia toimipaikoista tarkasteluvuoden aikana. Yritysten rikosturvallisuus selvityksessä neljä kymmenestä yrityksestä raportoi erilaisia tietoon kohdistuvia turvallisuusriskejä ja -uhkia edellisten kolmen vuoden ajalta. Suuret yritykset ilmoittivat tietoriskien toteutumisesta huomattavasti useammin (63 %) kuin pienet (36 %). Joka viides yritys oli havainnut ulkopuolisen tahon luvattomia tietoverkkoon tunkeutumisyrityksiä, suurista yrityksistä peräti neljä kymmenestä. Etenkin suuret yritykset raportoivat entistä enemmän joutuneensa yritystietoon kohdistuvan luvattoman mielenkiinnon kohteeksi. Myös tietojen luvatonta kopiointia ennen työsuhteen päättymistä raportoitiin kasvavassa määrin etenkin suurissa yrityksissä. Luvatonta kriittisistä yritysasioista kertomista oli havaittu joka seitsemännessä yrityksessä. Yrityksen identiteetin kaappaamisen kohteeksi raportoi joutuneensa kolme prosenttia Yritysten rikosturvallisuus selvitykseen vastanneista yrityksistä, muita enemmän kuitenkin kaupan ja rakennusalan yritykset. Suurin osa havaituista tietokaappausyrityksistä on tehty tietoa keräävän haittaohjelman avulla. Haittaohjelmien toimittamisessa organisaation sisäverkkoon nousee esille kaksi tekotapaa: sähköposti sekä USB-muistiväline. Sähköpostitse lähetetyt tietoa kaappaavat haittaohjelmat kohdistetaan tarkasti valitulle joukolle vastaanottajia, jotta yrityksen roskapostisuodatus ei pystyisi tunnistamaan niitä. Viestin lähettäjäksi väärennetään joku vastaanottajan yhteistyökumppani, jotta vastaanottajan epäilyt eivät heräisi. Havaituissa tapauksissa tekstisisältö on vaikuttanut järkevältä eikä vastaanottajalla ole ollut mitään perustetta epäillä viestin aitoutta. Viestin liitteen voidaan väittää sisältävän tietoa, jota vastaanottaja työssään tarvitsee, jotta se tulee avatuksi ja haittaohjelma pääsee asentumaan. Jos vastaanottaja avaa liitteen haavoittuvassa ympäristössä, liitteeksi naamioitu haittaohjelma hyödyntää liitteen lukemiseen käytetyn ohjelman haavoittuvuutta ja asentaa vastaanottajan koneelle tietoa keräävän haittaohjelman. Jotta käyttäjä ei huomaisi haittaohjelman asennusta, haittaohjelma näyttää käyttäjälle myös toimistodokumentin. Vastaanottaja, joka avaa tällaisen liitteen, ei syyllisty laiminlyöntiin saati toimi harkitsemattomasti, sillä kaappausaineistot laaditaan huolellisesti. Hyökkääjä on ennen viestin lähettämistä varmistanut, ettei mikään markkinoilla oleva haittaohjelmatutka tunnista uutta haittaohjelmavarianttia. Näin haittaohjelma pääsee vapaasti toimimaan siinä Windows-ympäristössä, jossa käyttäjä lukee postinsa. Haittaohjelmalla on pääsy kaikkeen käyttäjän oikeuksilla saatavissa olevaan tietoon. Haittaohjelma voi tallettaa näppäinpainalluksia, kaapata käyttäjän ruutunäkymiä ja kopioida toimistodokumentit 20 Tietomurrot, viestintäsalaisuuden loukkaamiset, tietoliikenteen häirinnät ja vaaran aiheuttaminen tietojenkäsittelylle.

12 Keskusrikospoliisi KRP 2400/2012/ (30) kaikilta niiltä levyiltä, jonne käyttäjä pääsee ilman eri tunnistautumista. Mitä laajemmin haavoittuvalta työasemalta pääsee käyttäjän oikeuksin yrityksen tietoon käsiksi, sitä laajemmin hyökkääjäkin saa tietoa haltuunsa. Kerätty tieto kuljetetaan verkosta ulos yleensä sisäverkosta käsin avatulla WWW-yhteydellä. Tällöin yrityksen palomuuri ei tyypillisesti estä tiedon kuljettamista ulos. Sähköpostissa sinänsä ei ole mitään sellaista suunnitteluvirhettä, joka tekisi siitä erityisen houkuttelevan välineen tiedonkaappauksiin. Sähköpostia hyödynnetään, koska kaikki yritykset vastaanottavat postia, mutta vain harva yritys on erottanut sähköpostin käsittely-ympäristön muusta tietojenkäsittelystä. Sähköpostitse toteutetun tiedonkaappauksen onnistuminen edellyttää ohjelmistohaavoittuvuutta jossakin kohdeorganisaation toimistodokumenttien lukuohjelmassa. 4.1 Huomioitavaa tietoturvallisuuden kehittämisessä Kohdistettujen hyökkäysten toteuttaminen on taloudellisesti kannattavaa, koska kiinnijäämisriski ja toteuttamiskustannukset ovat pienet. Monissa tapauksissa yrityksen tietoturvallisuus nojautuu menettelyihin, joiden avulla on mahdollista havaita ja torjua lähinnä tökerösti ja huomiota herättävästi toteutettuja hyökkäyksiä. Organisaatio voi suojautua menestyksellisesti tietokaappauksilta vain, jos se tunnistaa sekä oman tietopääomansa eri osat että niihin kohdistuvien uhkien konkreettiset ilmenemismuodot. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaan 2012 ja yritysturvallisuustrategiaan 2012 kuuluu toimenpide-ehdotuksena ns. start-up yritysten rahoitukseen sisältyvä kannustin tietoturvan kehittämiseksi heti yrityksen toiminnan erityisen haavoittuvassa alkuvaiheessa. Tällä hetkellä tietorikosten tekemistä helpottaa etenkin tietojenkäsittely-ympäristön puutteellinen hallinta. Toimisto-ohjelmista, WWW-selaimista tai niiden apuohjelmista kirjastoineen on monissa yrityksissä käytössä haavoittuvia versioita, joiden kautta yrityksen toimistoverkkoon pääsee helposti. Jos yritys suojaa tietonsa vain ulkomaailmalta, sisäverkkoon päässyt työkalu pystyy varsin vapaasti keräämään haluamansa tiedon. Oman tietopääomansa yritys voi tuntea vain itse. Kriittisen tietopääoman tunnistamiseen on syytä kiinnittää erityistä huomiota yrityksissä. Yritysten rikosturvallisuus selvityksessä vain 43 prosenttia yrityksistä arvioi hallussaan olevan laittoman tiedustelun tai yritysvakoilun kohteeksi otollista tietotaitoa tai omaisuutta, vaikka käytännössä jokaisessa yrityksessä on ulkopuolisia mahdollisesti kiinnostavaa tietoa, jonka joutuminen vääriin käsiin tuottaa yritykselle vahinkoa. Yleisten hyökkäysvektoreiden tunnistamiseksi on saatavilla paljon tietoturvateollisuuden, muun tietoturvayhteisön ja viranomaisten tuottamaa tietoa. Ohjelmistohaavoittuvuuksia tunnistaa ja korjaustietoa julkaisee Viestintäviraston tietoturvayksikkö CERT-FI 21, jonka haavoittuvuusinformaatio voi suuresti auttaa yrityksiä oman ympäristön suojaamisessa. 22 Tekniset suojauskeinot eivät yksin riitä tiedon suojaamiseen. Tietoturvariskien toteutumisessa ihmisen toiminnalla on tärkeä rooli: työntekijä voi sekä estää tiedon joutumista vääriin käsiin että olla itse tietoturvallisuuden uhkatekijä. Työtekijöiden tietoturvallisuusosaamista on syytä parantaa kouluttamalla heidät tiedon asianmukaiseen käsittelyyn. Ohjeistus on syytä ulottaa kattamaan liikeja ammattisalaisuuksien käsittelyn lisäksi myös tiedon luokittelu, käsittely liiketoiminnan eri tilanteissa sekä käsittely tiedon elinkaaren eri vaiheissa. Sähköisessä muodossa olevan tiedon fyysiseen 21 Viestintävirasto. Tietoturvakatsaukset, CERT-FI. Eniten yhteydenottoja on vuosina tehty haittaohjelmiin ja neuvontaan liittyen. 22 Ks. myös valtiovarainministeriön julkishallinnon tietoturvallisuuden ohjaukseen tarkoitettu VAHTI-sivusto.

13 Keskusrikospoliisi KRP 2400/2012/ (30) suojaamiseen, tiedon syöttämisen suojaamiseen (PIN-koodit, salasanat), laitteiden ja tiedon käsittelyoikeuksiin sekä tietojenkäsittely-ympäristön haavoittuvuuksien toteamiseen ja nopeaan korjaamiseen on syytä kiinnittää erityisesti huomiota. Jos yrityksen tietojenkäsittely-ympäristö on ulkoistettu, oman ympäristön ajantasaisuutta voidaan hallita siviilioikeudellisin sopimuksin. 5 Tuotantoa ja toimintaa vaarantavat erityiset rikollisuuden alat Tuotantoon ja toimintaan, kuten logistiikkaan, maksuliikenteeseen, taloushallintoon, alihankinta- ja sopimusjärjestelyihin sekä työvoiman vuokraamiseen liittyvä rikollisuus, terrorismi ja ääriliikkeisiin liittyvä rikollisuus 5.1 Talousrikollisuus, harmaa talous ja korruptio Europol on järjestäytyneen rikollisuuden uhka-arvioissaan (OCTA) todennut, että rikolliset etenevät laillista liiketoimintaa hyödyntämällä ja erityisesti talous- ja petosrikollisuutta harjoittamalla osaksi yhteiskunnan laillisia rakenteita ja toimintoja. Liiketoimintasektoreita tai niiden osia voi päätyä rikollisten määräysvaltaan esimerkiksi laittoman kilpailuedun ansiosta. Erityisen riskialttiiksi aloiksi rikollisen hyödyntämisen kannalta Europol on maininnut ainakin kuljetusalan, finanssialan, kiinteistöalan, lakiasiainpalvelut, lääkealan sekä tietoliikennealan. 23 Suomessa ammattirikolliset ovat kasvavassa määrin järjestäytyneet jengiorganisaatioihin. Yritystoiminta on rikollisjärjestöjen jäsenille tärkeä tapa hankkia vaikutusvaltaa ja tukea rikollista toimintaa. Suomessa ammattirikollisten käytettävissä on yhä enemmän asiantuntemusta, joka mahdollistaa yritysrakenteiden hyväksikäytön ja rikollisen rahan sekoittamisen lailliseen liiketoimintaan. Talousrikolliset hyödyntävät paljon lyhyen elinkaaren yrityksiä mutta myös vakiintuneita ja hyvämaineisia yhtiöitä, jotka suojaavat rikollisia tehokkaasti ilmitulolta. Poliisin tietojen mukaan järjestäytyneen rikollisuuden vaikutuspiirissä olevia yrityksiä toimii erityisesti rakennus- ja siivousaloilla, ennen kaikkea työvoiman välittäjinä ja käyttäjinä sekä kuittikauppiaina ja rahanpesun välineinä. Myös ravintola- ja kuljetusalalla esiintyy rahanpesua ja yhteyksiä järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Vuoden 2011 lopussa avoinna 24 olleista järjestäytyneeksi rikollisuudeksi luokitelluista ilmoituksista (404) 22 % (88) oli luokiteltu talousrikoksiksi (2010 lopussa noin 35 %). Talousrikosilmoitusten määrien vaihtelu ja tutkinnan suuntaaminen vaikuttavat järjestäytyneen rikollisuuden osuuteen, joten käytännössä tämä mittari ei anna luotettavaa tietoa sen kehitystrendistä. Yhä useammat yritykset joutuvat järjestäytyneen rikollisuuden toimien kohteeksi ja kilpailemaan vääristyneissä olosuhteissa ja pimeitä työntekijöitä käyttävien yritysten kanssa. Suomalaisilla rikollisryhmillä on yhteistyösuhteita muun muassa Viron järjestäytyneeseen rikollisuuteen, jonka edustajat pystyvät toimittamaan esimerkiksi pimeää työvoimaa rikollisryhmiin liittyvän harmaan talouden tarpeisiin. Rakennusalalla ammattimaisen tai järjestäytyneen rikollisuuden toiminta näkyy aliurakointina, johon liittyy tulojen salausta verojen välttämiseksi, pimeän ulkomaisen työvoiman käyttöä ja pimeää palkanmaksua, eläke- ja sosiaaliturvamaksujen laiminlyömistä, kuittikauppaa ja tilauspetoksia. Järjestäytyneiden rikollisryhmien jäsenet ovat tuoneet petos- ja talousrikollisuuteen väkivaltaa ja uhkaamista. Näitä on kohdistettu muun muassa alihankintaketjujen 23 Ks. esim. Europol OCTA Vaikeasti selvitettävien pitkäkestoisten tapausten osuus korostuu avoimissa jutuissa.

14 Keskusrikospoliisi KRP 2400/2012/ (30) loppupään pienyritysten omistajiin ja verohallinnon henkilöstöön. Väkivaltapotentiaaliaan rikolliset hyödyntävät myös perintätoiminnassa. Harmaaseen talouteen liittyvä korruptiouhka on tiedustelutietojen mukaan huomionarvoinen ainakin rakennusteollisuudessa. Yrityksiin tai henkilöihin kohdistuneet identiteettikaappaukset, identiteettien väärinkäyttö ja niihin liittyvät kiristämistapaukset ovat yleistyneet järjestäytyneelle rikollisuudelle tyypillisinä tekotapoina. Yritysten käsityksiä alansa harmaasta taloudesta on viimeksi laajasti selvitetty Eduskunnan tarkastusvaliokunnan 2010 julkaiseman harmaan talouden selvityksen 25 yhteydessä. Harmaan talouden kilpailua vääristävää vaikutusta piti merkittävänä tai erittäin merkittävänä 31 prosenttia kuljetusyrityksistä, 37 prosenttia rakennusalan yrityksistä ja 53 prosenttia majoitus- ja ravitsemisalan yrityksistä. Vähintään kohtalaisena kilpailua vääristävää vaikutusta piti lähes 70 prosenttia rakennusja kuljetusyrityksistä ja 90 prosenttia majoitus- ja ravitsemisalan yrityksistä. Pimeä työnteko on Suomessa etenkin ulkomaille rekisteröityihin yrityksiin ja ulkomaalaisiin työntekijöihin liittyvä ongelma. Ulkomaalaisen työvoiman käyttöä koskeva lainsäädäntöä ja sen valvontaa vaivaa hajanaisuus ja osa säännöksistä on jäänyt kuolleeksi kirjaimeksi. Ongelmia voi syntyä verotussäännösten tulkinnasta ja puutteellisesta valvonnasta. Myös ulkomaisen yrityksen velvoitteiden toteuttaminen ja veronperintä on usein haastavaa. Työvoiman vuokraus on muun muassa ilmoitusvelvoitteiden ansiosta aliurakointia hieman paremmin valvottavissa verotuksen osalta, koska aliurakointiin ei liity vastaavanlaisia työn suorittajan ja teettäjän ilmoitusvelvollisuuksia kuin vuokratyöhön. Suomessa toimivien ulkomaille rekisteröityjen yritysten takana voi olla myös suomalaisia esimerkiksi liiketoimintakieltoon joutuneita yrittäjiä, jotka jatkavat ulkomailta käsin epärehellistä toimintaansa. Suomessa aliurakointiin käytettäviä ulkomaisia yrityksiä kierrättämällä vältetään kiinteän toimipaikan syntyminen ja hankitaan yritykselle puhtaat paperit ns. tilaajavastuulain vaatimia tarkistuksia varten. 26 Yritysten rikosturvallisuus selvityksen mukaan kaikista vastaajayrityksistä 77 prosenttia ei ollut kohdannut alallaan pimeää työvoimaa. Rakennusalan yrityksistä joka toinen (54 %) oli havainnut toimialalla pimeää työvoimaa. Palvelualalla havainnot pimeästä työvoimasta lisääntyivät selvästi edellisestä mittauskerrasta 12 prosentista (2008) 18 prosenttiin. Lähetettyjen työntekijöiden työsuhteen ehdot ovat usein puutteellisia niin palkkauksen, työterveyshuollon kuin sosiaalivakuuttamisenkin osalta. Vain joka kolmannessa vuonna 2010 tarkastetuista ulkomaalaista työvoimaa käyttävistä kohteista työsuhteen vähimmäisehdot olivat kunnossa - tarkastuksia on tosin tehty vain pieneen osaan työkohteista. Rakennusliiton käsityksen mukaan ulkomaille rekisteröityjen yritysten sekä lähetetyt että vuokratyöntekijät ovat usein tapauksissa alipalkattuja. Räikeimmissä tapauksissa on epäilty myös kiskonnantapaista työsyrjintää ja ihmiskauppaa. Pimeää työvoimaa tulee jonkin verran myös EU:n ulkopuolisista maista, toistaiseksi vielä eniten lähialueilta, mutta myös Kaukoidästä. Etenkin EU:n ulkopuolisista maista tulevien työntekijöiden kohdalla myös ihmiskaupan riski on huomionarvoinen. Kiskonnan tapaisena työsyrjintänä tai työsyrjintänä Suomessa tutkituissa rikosjutuissa on esiintynyt myös törkeää vapauden rajoittamista, väkivaltaa ja uhrien avuttoman aseman hyödyntämistä Hirvonen Markku, Lith Pekka, Walden Risto: Suomen kansainvälistyvä harmaa talous. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan tilaaman harmaata taloutta käsittelevän tutkimuksen loppuraportti. Toim. Harmaa Hirvi Oy. Kesäkuu Eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisu 1/ Hirvonen Markku, Lith Pekka, Walden Risto: Suomen kansainvälistyvä harmaa talous, Jokinen Anniina, Ollus Natalia, Viuhko Minna: Ehdoilla millä hyvänsä. Työperäinen ihmiskauppa ja ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttö Suomessa. Helsinki 2011.

15 Keskusrikospoliisi KRP 2400/2012/ (30) Syyskuun alusta 2012 voimaan tullut tilaajavastuun laajennus (selvitysten pyytäminen myös vakiintuneilta yrityksiltä) ja veronumerojärjestelmä parantavat mahdollisuuksia valvoa velvoitteiden toteutumista. Tilaajavastuulaki ei sinänsä edellytä sopijapuolten sitoutumista sopimushetkellä ilmoitettuun työehtosopimukseen. Sopimuksissa 28 onkin syytä edellyttää alihankkijoiden hoitavan lakisääteiset velvoitteensa ja tarvittaessa valvottava, että näin tapahtuu. Vaikka etenkin työsuojelutarkastajat ovat puuttuneet alihintaisiin urakoihin, työehtojen toteutumisen valvonnan keinot ovat olleet riittämättömiä ja vaatimus ulkomaisen työnantajan edustajasta Suomessa ja tämän velvollisuuksista on jäänyt lähinnä muodollisuudeksi. Tilanteen korjaaminen jää helposti työntekijän itsensä asiaksi, ja ulkomaalaisella työntekijällä on harvoin tähän intressiä. Veronumerojärjestelmä on jo voimassa uusilla rakennustyömailla ja koskee maaliskuusta 2013 lähtien kaikkia työmaita; vuonna 2013 työntekijöistä ja maksetuista summista on ilmoitettava kuukausittain verottajalle. Rakennusliiton mukaan monet Suomessa pitkään työskennelleet ulkomaalaiset ovat poistuneet markkinoilta, koska eivät halua antaa tietojaan Suomen veroviranomaisille. Veronumerokäytännön ansiosta myös tiedot Suomessa työskentelevistä henkilöistä ja heidän palkoistaan ja veronmaksustaan tarkentuvat lähitulevaisuudessa. Epäasianmukaiset työn tuotantorakenteet, yritysten velvoitteiden laiminlyönnit sekä normien ja säädösten noudattamisesta tinkiminen heikentävät alan muiden yritysten mahdollisuuksia toimia rehellisesti ja vääristävät kilpailua. Pimeä työ vaikuttaa yritysten palkkakustannuksiin ja houkuttelee rehellisiäkin yrittäjiä harmaalle alueelle. Menetyksiä koituu myös valtiolle ja kunnille sekä vakuutusyhtiöille, kun lakisääteiset vakuutukset laiminlyödään järjestelmällisesti tai maksujen perusteina olevat tiedot ovat perättömiä. Väärinkäytökset vaarantavat eläkevarojen riittävyyden, ja yhteiskunta joutuu rahoittamaan enemmän sosiaaliturvaa. Työeläkevakuutusmaksupetos-rikosnimikettä ei välttämättä huomioida riittävästi harmaaseen talouteen liittyvässä rikostutkinnassa. Kuljetusalan yritykset arvioivat 29 harmaan talouden tärkeimmiksi ilmenemismuodoiksi alallaan pimeän työvoiman käytön ja ulkomaisten liikennöitsijöiden laittoman toiminnan Suomen markkinoilla. Myös pimeiden kuljetuspalvelujen myynti yksityisajoneuvoilla, konkurssikeinottelu, kertakäyttöyritysten hyödyntäminen ja luvanvaraisen tavaraliikenteen palvelujen myyminen kirjanpidon ohi todettiin yleisiksi harmaan talouden ilmenemismuodoiksi. Internet-kaupan harmaa talous on lisääntynyt, kuten esimerkiksi yksityismyynniksi peitelty ammattimainen tavarakauppa ja kansainvälisen tavarakaupan veronkierto. Rahoitusmarkkinoihin liittyviin uhkiin kuuluu myös sisäpiiririkollisuus ja kurssimanipulointi. Rikollisuuden arvioidaan muuttuneen yhä kansainvälisemmäksi ja järjestäytyneemmäksi ja rikollisten keinojen ammattimaisemmiksi. Rikosten selvittäminen on haasteellisempaa johtuen monimutkaisista sijoitusinstrumenteista ja -rakenteista sekä kaupankäynnin hajautumisesta useille kauppapaikoille. Kansainvälinen viranomaisyhteistyö on markkinoiden väärinkäyttörikosten selvittämisessä avainasemassa. Keskusrikospoliisin rahanpesun selvittelykeskuksen vastaanottamien epäilyttäviä liiketoimia koskevien ilmoitusten määrä on edelleen kasvanut. Ilmoituksia on tullut entistä enemmän etenkin rahapelitoiminnasta ja valuutanvaihdosta, joita myös valtaosa ilmoituksista koskee. Vakuutusyhtiöiden ja pankkien ilmoitusmäärät ovat myös kasvaneet. Esitutkintaan siirretyistä ilmoituksista suurin osa liittyy talous- ja huumausainerikoksiin. 30 Rahanpesulain säännökset asiakkaiden tuntemisesta ja asiakassuhteen jatkuvasta seurannasta edellyttävät ilmoitusvelvolliselta riittäviä toimintamalleja ja 28 Julkisen sektorin rakennusurakkasopimuksissa lauseke työsuhteen vähimmäisehtojen noudattamisesta tuli lakisääteiseksi Hirvonen Markku, Lith Pekka, Walden Risto: Suomen kansainvälistyvä harmaa talous (2010), Rahanpesun selvittelykeskuksen vuosikertomus 2010.

16 Keskusrikospoliisi KRP 2400/2012/ (30) menetelmiä toimintaansa ja asiakkaisiinsa liittyvien rahanpesun ja terrorismin rahoituksen riskien havaitsemiseksi. Keskeisimmät säädökset ja ohjeet ovat saatavissa rahanpesun selvittelykeskuksen Internet-sivuilta. Finanssivalvonnan verkkosivuille on koottu asiakkaan tuntemista ja asiakassuhteen jatkuvaa seurantaa koskevaa sääntelyä ja ohjeistusta erityisesti rahoitus- ja vakuutussektorille. Vuonna 2011 korruptiota sisältävien poliisin tietoon tulleiden rikosepäilyjen määrä Suomessa pysyi lähes entisellä alhaisella tasollaan. Elinkeinoelämän lahjusrikoksia tulee poliisin tietoon vähän, vuonna 2011 kuitenkin selvästi useampia kuin edellisvuonna (lahjominen ja lahjuksen ottaminen elinkeinotoiminnassa 5+4 (2010) 9+15 (2011). Kasvutrendi kertonee ennen kaikkea yritysten valvontamenettelyjen tehostumisesta. Tyypillistä on, että lahjuksen ottajat toimivat työnantajaltaan salassa, antajat työnantajaansa hyödyttääkseen. Korruptio ja muu epäasiallinen vaikuttaminen liittyvät myös harmaaseen talouteen, jota tukevan korruption uhka on tiedustelutietojen mukaan ilmeinen ainakin rakennusteollisuudessa. 31 Yritysten rikosturvallisuus selvityksessä lahjontaa yritysten yhteistyössä raportoivat eniten rakennusalan (6 %) ja kaupan alan (4 %) yritykset. 5.2 Petosrikollisuus Yrityksiin kohdistuva petosrikollisuus on monimuotoista ja kehittyy nopeasti. Eriteltyä tilannetietoa siitä on saatavissa vain niukasti. Maailmanlaajuisiin tietoverkkoihin tukeutuva petosrikollisuus on Europolin OCTA 2011:n mukaan voimistuva uhka EU:ssa. Maksuvälinepetoksia, tilauspetoksia, petollista laskutusta, rahankeräystä ja markkinointia kohdistuu yrityksiin varsin usein. Kansallisessa 2010 yritysuhritutkimuksessa petosrikoksen kohteeksi ilmoitti tarkasteluvuoden aikana joutuneensa 11 prosenttia kaupan ja viisi prosenttia teollisuuden toimipaikoista. Kaupan toimipaikkoihin kohdistuneista petoksista noin puolet oli maksuvälinepetoksia ja 15 prosenttia tilauspetoksia; 15 prosenttia kauppaan kohdistuneista petoksista oli yritysasiakkaiden tekemiä. Teollisuuden toimipaikoissa petokset aiheuttivat suurimman osuuden (noin puolet) rikoskustannuksista. Teollisuudessa tilauspetokset olivat petoksista yleisimpiä (45 %), mutta myös perusteettomia laskuja (23 %) ja luottopetoksia (11 %) mainittiin varsin usein. Teollisuuteen kohdistuneista petoksista 61 prosenttia oli yritysasiakkaan ja 14 prosenttia palveluntuottajan tekemiä. Finanssialan Keskusliiton teettämän Vakuutustutkimus 2012:n mukaan aiempaa useampi vastaaja (27 %) kertoi tuntevansa vakuutusyhtiötä huijanneen henkilön - yhtiöiden arvion mukaan 5 10 prosentissa vahinkoilmoituksista yritetään huijata yhtiötä. Vilpillinen markkinointi tuli esiin kasvavana ongelmana Yritysten rikosturvallisuus selvitykseen vastanneiden erityisesti pienten yritysten palautteessa. Huijauslasku on yleensä laskuksi naamioitu tarjous. Yrityksiä houkutellaan tai uhataan epäasiallisilla markkinointikeinoilla, perinnällä, kuluilla tai kielteisellä julkisuudessa maksamaan palvelusta tai tuotteesta, johon eivät muuten sitoutuisi. Valelaskujen lisäksi yrittäjät saavat merkittävän määrän laskuja, jotka eivät vastaa tehtyjen sopimusten sisältöä. Erityisen paljon ongelmia aiheutuu kotimaahan suunnattujen hakemistopalvelujen tunkeilevasta markkinoinnista ja siihen liittyvästä laskutuksesta, varsinkin kun yrityksen tietoja julkaistaan ja päivitetään etukäteen yrityksen kanssa sopimatta. Petolliset laskuttajat esiintyvät usein myös kansainvälisinä toimijoina. Suomen Yrittäjien syyskuussa 2010 toteuttaman Yksinyrittäjäkyselyn mukaan lähes 60 prosenttia yksinyrittäjistä oli vuoden 2010 aikana kokenut häiritsevää tai harhaanjohtavaa markkinointia. Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa 2012 ja yritysturvallisuusstrategiassa 2012 edellytetään muun muassa selvitettäväksi mahdollisuudet säätää etämyynnin peruuttamisoikeuden laajentamisesta ja viranomaisen hakemasta väliaikaisesta markkinointikiellosta vilpillisen markkinoinnin estämiseksi. 31 Katsaus korruptiorikollisuuteen KRP 2011.

17 Keskusrikospoliisi KRP 2400/2012/ (30) Maksukorttirikollisuus on monimuotoinen, kasvava ja yleensä rajat ylittävä rikollisuuden ala, jossa tietoverkkoa hyödynnetään tehokkaasti. Rikokset toteutetaan joustavilla alihankintaketjuilla, joissa erikoisosaajat myyvät toisilleen palveluita maailmanlaajuisesti verkossa. Koska maksukorttien tekniset ominaisuudet (EMV-standardi) vaikeuttavat rikollisten käteisnostoja Euroopassa, rikolliset nostavat käteistä kopioiduilla korteilla muualla maailmassa. Maksukorttirikollisuuden määrä ja muodot sopeutuvat nopeasti uusien tietoturvallisuusstandardien luomiin olosuhteisiin, joten turvallisuusmenettelyjä on päivitettävä ripeästi. Maksukorttirikolliset käyttävät hyväkseen kansallisen viranomaistoiminnan hitautta ja lainsäädäntöjen eroja: maksukorttidata kiertää maapallon muutamassa sekunnissa, mutta jälkikäteen ilmitulleen maksukorttirikoksen kansallisessa tutkinnassa tarvittavia tietoja suojaa usein pankkisalaisuus, ja niiden saaminen toisesta maasta edellyttää usein ainakin oikeusapupyyntöä. Maksukorttitietojen anastamisesta koituvat tappiot kertyvät ajan myötä, kun tietoja myydään ja hyödynnetään rikollisesti. Huomattavan suuria tappioita voi aiheutua erityisesti sellaisten maksukorttien väärinkäytöstä, joiden luottorajat ovat korkeat. Samalla kun maksukorttitietojen kopioinnin eli skimmauksen osuus yleensä maksuvälinerikollisuudesta on taantumassa, etämyyntipetokset lisääntyvät kaiken aikaa. Maksuvälinepetostappiot kasvavat nettikaupassa, mutta ovat vähentyneet myymälöissä. Kauppaan ja muihin palvelualoihin kohdistuvassa petosrikollisuudessa ammattimaisen ja järjestäytyneen rikollisuuden osuus on huomionarvoinen. Ammattirikolliset hyödyntävät petosrikoksissa myös yritystoimintaa ja bulvaaneja. Varmentamatonta korttimaksamista hyödyntäen tehtävät petokset ovat yleisiä. Etämyyntipetosten maailmanlaajuiset toteuttamistavat kasvattavat tappioita ja vaikeuttavat petosten selvittämistä. Nettikaupat ulkoistavat maksuliikennepalvelunsa usein toiseen maahan, ja pankkisalaisuuden piirissä olevien transaktiotietojen saaminen edellyttää aikaa vievää oikeusapupyyntöä. Rikolliset pilkkovat lisäksi ostoksensa niin pieniksi, etteivät ne täytä viranomaisten priorisointikriteerejä. Yritysten ja niiden toimivaltaisten henkilöiden identiteetit ovat rahanarvoista kauppatavaraa laittomilla markkinoilla ja uinuvia yrityksiä on kaapattu rikollisiin tarkoituksiin. Rikoksentekijä voi kaapattua identiteettiä käyttäen toimia anonyymisti ja laiton toiminta saadaan näyttämään lailliselta. Yritysten rikosturvallisuus selvityksessä kolme prosenttia vastaajista raportoi joutuneensa identiteettikaappauksen tai sen yrityksen kohteeksi, suurista yrityksistä seitsemän prosenttia. Identiteettikaappauksia raportoitiin hieman keskimääräistä useammin kaupan ja rakentamisen aloilla. Identiteettivarkauksia voidaan estää tehostamalla yrityksissä asiakkaan puolesta toimivien tahojen tunnistamista. Myös asiakkaan normaalin liiketoiminnan tunteminen tukee identiteettivarkauksien havaitsemista. Identiteettivarkauksissa esimerkiksi kuljetuksen määränpää usein poikkeaa yrityksen kuljetusten tavallisista määränpäistä. Identiteettivarkauksien ja petosrikosten ehkäisemiseksi yksilöivän henkilötiedon saatavuutta avoimesti esimerkiksi kaupparekisteristä on syytä rajoittaa ja rekisteritiedon integriteettiä vahvistaa. 32 Internetin välityksellä toteutettavia verkkopankkihuijauksia kohdistuu yrityksiin yhä useammin. Rikoksia voidaan toteuttaa Internetissä levitettävillä haittaohjelmilla, joilla saastutetaan pankkien asiakkaiden tietokoneita. Haittaohjelman avulla siirretään asiakkaiden tileiltä rahaa muille pankkitileille Suomessa tai ulkomailla. Välikäsinä käytetään henkilöitä, jotka on värvätty vastaanottamaan oikeudettomasti siirretyt rahat ja toimittamaan ne rikoksen päätekijöille. Toiminnassa on järjestäytyneisyyden piirteitä. 32 Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa 2012 ja yritysturvallisuusstrategiassa 2012 on toimenpiteitä mm. kaupparekisterin luotettavuuden parantamiseksi ja virheellisten tai rikoksella aiheutettujen kaupparekisterimerkintöjen oikaisemiseksi ja ehkäisemiseksi.

18 Keskusrikospoliisi KRP 2400/2012/ (30) Kansainvälisen kaupan vienti-, tuonti- ja kauttakulkumenettelyihin liittyvä talousrikollisuus vääristää kilpailua. Kyse on rakenteellisista, vakiintuneeseen kauppatapaan pesiytyneistä menettelyistä 33, joissa vältetään veroluonteisia maksuja muun muassa verokeidasyhtiöitä käyttäen. Toimintaan voi kuulua myös korruptiota. Suomen kautta Venäjälle vietävään tavaravirtaan kohdistuvissa väärinkäytöksissä hyödynnetään EU-sisäkaupan valvontajärjestelmän heikkouksia, suurien liikenne- ja tavaramäärien kattavan valvonnan haastavuutta sekä Venäjän tullimenettelyn ja valvonnan aukkoja. Venäläistaustainen logistiikkaliiketoiminta on verkottunut raskaan liikenteen ja tullivarastoinnin koko ketjun kattaviksi yritysrypäiksi. Venäläisten rikollisorganisaatioiden merkittävää vaikutusvaltaa on todettu viranomaisoperaatioissa. 34 Vientikaupan sähköinen asiointi tukee rikostorjuntaa, mutta väärinkäytöksissä hyödynnettävien kansainvälisten toimintaketjujen aikaansaamat näyttövaikeudet haittaavat rikosprosesseja 35. Venäläisasiakkaille suunnatun kasinotoiminnan osalta on syytä ottaa huomioon rahanpesun uhka. Huolintatoiminnan kilpailutilanne voi vääristyä ja yritysmoraali kärsiä, mikäli huolintayritykset edistävät omalla toiminnallaan ulkomaankaupan maksuvelvoitteiden välttelyä. Europolin laatimissa EU-maiden yhteisissä järjestäytyneen rikollisuuden uhka-arvioissa (OCTA) on kiinnitetty erityistä huomiota kuljetussektoriin ja tilanteisiin, joissa järjestäytyneen rikollisuuden valta-asema pääsee vahvistumaan kokonaisilla elinkeinoelämän aloilla. Rikolliset hyödyntävät kuljetusketjua ja sen kattavuutta laittoman tavaran kuljetuksessa ja jakelussa sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Suurimittaisen salakuljetus- ja omaisuusrikollisuuden tekijät ovat usein kansainvälisesti toimivia järjestäytyneitä rikollisryhmiä. Liigojen organisoimien varkauksien takana on ollut myös logistiikkayritysten henkilökuntaa. Korkeasti verotettujen tuotteiden salakuljetus vääristää kilpailua ja rapauttaa niiden käyttöön kohdistuvan politiikkaohjauksen toteuttamista. Savukkeiden salakuljetus edullisemman hintatason maista on Venäjän ja Viron järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvää suunnitelmallista toimintaa. Se toteutetaan usein laillisen kuljetustoiminnan yhteydessä. Virosta tuodaan edelleen organisoidusti suurehkoja määriä edullista alkoholia omaan käyttöön, vaikka erät on tarkoitus myydä käytännössä edelleen. Verkkokaupan kasvu ja nopeus lisäävät erityisesti logistiikan rikostorjuntahaasteita, sillä logistiikkayrityksellä ei ole oikeutta tarkastaa, mitä kuljetettava tavara on. Suuri osa immateriaalirikoksista tehdään levittämällä tuoteväärennöksiä laillisille markkinoille. Immateriaalirikosten toteuttamiseen tähtäävä laiton liiketoiminta ja talousrikollisuus ovat voimistuvia uhkia, sillä Suomen lähialueilla on suuria tuoteväärennösten tuotanto- ja markkinaalueita. Kansainvälinen järjestäytynyt rikollisuus on vahvasti mukana tuoteväärennösten valmistuksessa ja levityksessä. Suomen merkitys Kaukoidästä Venäjälle suuntautuvassa tuoteväärennysten salakuljetuksessa ja välivarastoinnissa vahvistunee. Kiinan voimakkaasti kasvava tuoteväärennysrikollisuus on kasvava uhka myös suomalaisille laatutuotteille. Internetissä tuoteväärennöksiä kaupataan anonyymisti. Tuoteväärennöksistä aiheutuu sekä turvallisuusriskejä käyttäjille että tappioita lailliselle tuotannolle ja kaupalle. 33 Epäselvyydet voivat liittyä rikolliseen toimintaan, joka kohdistuu EU:n ulkopuoliseen valtioon, kuten Venäjään, tai EU:n sisämarkkinoihin. 34 Vuoden 2008 tasolla varovaisesti arvioiden Venäjän kokonaistuonnista vähintään 20 prosenttia lienee harmaatuontia. Hirvonen Markku, Lith Pekka, Walden Risto: Suomen kansainvälistyvä harmaa talous, , Tulliselvitysrikos lisättiin lakiin 2009.

19 Keskusrikospoliisi KRP 2400/2012/ (30) 5.3. Yritystoiminnan laiton häirintä ja ääriliikkeiden rikollisuus Kauppaan ja tiettyihin tuotannonaloihin kohdistuu ääri- ja yhdenasianliikkeiden toimintaa, joka pyrkiessään vaikuttamaan kuluttajien käyttäytymiseen voi käyttää myös laittomia keinoja. Tällaisissa tapauksissa liiketilat, tuotteet sekä yritysten henkilöstö ja heidän omaisuutensa voivat joutua laittomien mielenilmausten tai vahingontekorikosten kohteeksi. Esimerkiksi eläinten oikeuksien puolesta kampanjointiin liittyviä rikoksia on kohdistunut niin turkisalaan kuin lääketeollisuuteenkin. Aktivistit ovat viime vuosina ottaneet kampanjoinnissaan käyttöön toimintamallin, jossa keskeistä on eläinten elinolojen dokumentointi sekä dokumenttien levittäminen julkisuuteen. Samalla aktivistit ovat syyllistyneet myös lainvastaisiin tekoihin. Anarkistien toiminta on aktivoitunut kuluneen vuoden aikana ja heidän epäillään tehneen joitakin sabotaasiluonteisia tuhotöitä. Suomessa ja ulkomailla toimiviin suomalaisiin yrityksiin kohdistuvaa terroritekojen uhkaa voidaan suojelupoliisin mukaan pitää tällä hetkellä vähäisenä. Suomalaisyrityksiä toimii kuitenkin sellaisissa maissa ja alueilla, joissa terrori-iskujen todennäköisyys on huomattavan suuri. Vaikka Suomi tai suomalaiset yritykset tai henkilöt eivät ole tällaisilla alueilla tehtyjen iskujen kohteita, tämä ei sulje pois sitä mahdollisuutta, että suomalaiset yritykset tai henkilöt kärsisivät vahinkoja joitakin muita maita vastaan suunnatuissa iskuissa. Eräillä konfliktialueilla, kuten Pakistanissa, Afganistanissa, Jemenissä, Somaliassa, Irakissa sekä osissa Pohjois-Afrikkaa länsimaalaisiin henkilöihin kohdistuu yleinen uhka joutua väkivallan tai sieppauksen kohteeksi. 5.4 Toimenpiteitä tuotantoa ja toimintaa vaarantavan rikollisuuden ehkäisemiseksi Henkilöstön ja sopimuskumppaneiden asema on tärkeä ehkäistäessä tuotantoon ja toimintaan kohdistuvia rikoksia ja yritysten rikollista hyväksikäyttöä. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää henkilöstön rekrytoinnin turvallisuustekijöihin, hyvään henkilöstöpolitiikkaan ja johtamiseen, alihankinnan ja muun ulkopuolisen työvoiman turvallisuuteen sekä pimeän työvoiman käytön ehkäisemiseen. Yrityksillä on syytä olla riittävät toimenpideohjelmat korruptioriskin varalta. 36 Yrityksen johdon ja muun henkilökunnan turvallisuustietoisuutta on syytä ylläpitää tehokkaasti. Yrityksille on syytä tarjota selkeät ohjeet rikosturvallisuuden parantamiseksi. Tietoturvallisuutta voidaan edistää sisällyttämällä tietoturvallisuuden hyvien käytäntöjen mukaiset toimenpiteet toiminta- ja työohjeina yrityksen ohjaus-, johtamis- ja laatujärjestelmään. Kansallisessa 2010 yritysuhritutkimuksessa 37 prosenttia kaupan ja 11 prosenttia teollisuuden yrityksistä kertoi antavansa henkilöstölle turvallisuuskoulutusta, tietoturvallisuuskoulutusta antoi noin joka viides kummankin alan yrityksistä. Yritysten rikosturvallisuus selvitykseen vastanneista yrityksistä puolet on antanut työntekijöilleen turvallisuuskoulutusta, kaupan ja palvelualan yrityksistä lähes kaksi kolmesta. Tietoturvallisuuskoulutusta antoi puolet yrityksistä. Turvallisuuskoulutusta annetaan yhä useammissa yrityksissä, mutta koulutusta ja sen kattavuutta on edelleen syytä lisätä. Elinkeinoelämän ja viranomaisten jatkuva päivittäinen yhteistyö ja tiedonvaihto ovat välttämättömiä lukuisten eri rikollisuuden alojen torjumiseksi. Europolin OCTA 2011 korostaa, että "tiiviimmällä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöllä voidaan vähentää rikollisen toiminnan mahdollisuuksia ja lisätä liiketoiminnan turvallisuutta". Nykyisen lainsäädännön pohjalta yritysten ja viranomaisten riittävä tiedonvaihto ei ole kaikilta osin mahdollista. 36 Confronting corruption: The business case for an effective anti-corruption programme. PricewaterhouseCoopers, 2008.

20 Keskusrikospoliisi KRP 2400/2012/ (30) Ulkomaisia yrityksiä koskevien säännösten ja yleensäkin yrityksiin kohdistuvan valvonnan tehokkuus vaikuttaa olennaisesti siihen, millaisia ongelmia harmaasta taloudesta Suomessa lähitulevaisuudessa koituu. Urakoitsija- ja työntekijätietoja tulisi vaihtaa yritysten ja viranomaisten kesken reaaliaikaisesti. Rikosten ennaltaehkäisy ja rikosten paljastamiseksi tehtävä reaaliaikainen valvonta ovat kustannustehokasta ja tuloksellista rikostorjuntaa. Elinkeinoelämän ja työmarkkinajärjestöjen omaa valvontatoimintaa on syytä kehittää edelleen ja vahvistaa sen edellytyksiä. Harmaan talouden torjuntaohjelmassa vuosille on esitetty useita toimia tiedonkulun ja valvonnan tehostamiseksi. Kuitinantovelvollisuutta koskeva laki on määrä antaa eduskunnan käsiteltäväksi alkuvuodesta Kansainvälisen yhteistyön vahvistamiseksi olisi syytä selvittää mahdollisuudet nykyistä laajemman, esimerkiksi koko EU-alueella voimassa olevan liiketoimintakiellon aikaansaamiseen. Riittävät toiminta- ja tiedonvaihtokeinot ja valvonta on syytä turvata myös rajat ylittävissä tilanteissa. Ratkaisevassa roolissa harmaan talouden ylläpitäjänä on pimeiden urakoiden kysyntä. Yhteisöjen ja kansalaisten tietoisuutta harmaan talouden vahingollisuudesta on syytä vahvistaa. Europol on korostanut, että rikollisen toiminnan nopeuden ja maailmanlaajuisuuden vuoksi on entistä tärkeämpää tunnistaa uhkat ja riskikohteet ja reagoida niihin nopeasti. Pieniksi osateoiksi pilkottu rikollisuus on usein järjestäytynyttä, mutta rikoslain järjestäytyneen rikollisryhmän tunnusmerkistöllä ei päästä käsiksi löyhään alihankintaverkostoon. "Nettipetosten" tutkinnassa välttämättömiä telepakkokeinoja ei voida myöskään käyttää kuin törkeissä petostapauksissa. Vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi on syytä arvioida ja hallita riskejä, jotka liittyvät lainsäädännön rikosten tekemistä helpottaviin ominaisuuksiin.

21 Keskusrikospoliisi KRP 2400/2012/ (30) 6 Lähdetahot ja lähteet Tilannekuvatyöhön osallistuneet yhteisöt ja niiden tuottamat lähteet Akava ry Elinkeinoelämän keskusliitto EK - Yritysturvallisuus EK Oy. Finanssialan Keskusliitto - Vakuutustutkimus Ohje omaisuusrikosturvallisuudesta rakennustyömaalla, Materiaalipankki. Finanssivalvonta - Markkinavalvonta ja menettelytapavalvonta. s/default.aspx Finnsecurity ry Harmaan talouden selvitysyksikkö - Harmaan talouden tilannekuvaraportit - -sivusto Helsingin poliisilaitos Huoltovarmuuskeskus Kaupan liitto Keskuskauppakamari - Ohjeita Avainhenkilöriskien hallintaan Yritysten rikosturvallisuus 2012: Riskit ja niiden hallinta. Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari, toukokuu Keskusrikospoliisi - Europolin raportit. https://www.europol.europa.eu/publications - Katsaus korruptiorikollisuuteen /$file/Katsaus%20korruptiorikollisuuteen% pdf - Keskusrikospoliisin uhka-arviot Europolia, PTR-viranomaisia ja kotimaisia lainvalvontaviranomaisia varten aineistoineen. - Rahanpesun selvittelykeskuksen vuosikertomukset. E4?opendocument - Rikosten torjunnan toimintamalli yrityksille. pendocument - Talousrikollisuuden tilannekuvaraportit (Talousrikostorjunnan tukiyksikkö). Oikeusministeriö/Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos - Rikollisuustilanne Rikollisuus ja seuraamusjärjestelmä tilastojen valossa. OPTL:n tutkimuksia OPTL:n julkaisut ks. Oulun poliisilaitos

22 Keskusrikospoliisi KRP 2400/2012/ (30) Sisäasiainministeriö - Liiketoimintaa turvallisesti. Kansallinen strategia yritystoiminnan turvallisuuden parantamiseksi Monitoimitilojen turvallisuuden parantaminen. Työryhmäraportti. - Sisäisen turvallisuuden ohjelma Turvallisuusyhteistyöllä tuloksia. Arvioita paikallisen turvallisuussuunnittelun tilanteesta Sisäasiainministeriö/Pelastusosasto Suojelupoliisi Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry Suomen Vartioliikkeitten Liitto ry Suomen Yrittäjät - Yksinyrittäjäkysely Suomen Yrittäjät. - Pk-yritysbarometri syksy 2012 (Suomen Yrittäjät, Finnvera, Työ- ja elinkeinoministeriö). Tullihallitus Muut lähteet Alvesalo Anne, Hakamo Terhi: Valvontaa ja vastuuta ulkopuolisen työvoiman käyttöön. Tutkimus tilaajavastuulain toteutumisesta. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 51/ Confronting corruption: The business case for an effective anti-corruption programme. PricewaterhouseCoopers, Corporate responsibility and anti-corruption. International Chamber of Commerce - julkaisut. FreightWatch International Global Threat Assessment pdf Harmaan talouden torjunta. työ- ja elinkeinoministeriön teemasivusto. Hinkkanen Ville: Sakon muuntorangaistuksen vähentämisen vaikutukset. OPTL:n verkkokatsauksia 16/2010. Helsinki Hirvonen Markku: Ulkomaista työvoimaa koskevan sääntelyn toimivuus. Poliisihallituksen toimeksiannosta tehty selvitys, Harmaa Hirvi Oy Hirvonen Markku, Lith Pekka, Walden Risto: Suomen kansainvälistyvä harmaa talous. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan tilaaman harmaata taloutta käsittelevän tutkimuksen loppuraportti. Toim. Harmaa Hirvi Oy. Kesäkuu Eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisu 1/ ad

23 Keskusrikospoliisi KRP 2400/2012/ (30) Jokinen Anniina, Ollus Natalia, Viuhko Minna: Ehdoilla millä hyvänsä. Työperäinen ihmiskauppa ja ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttö Suomessa. Helsinki Juntunen Marjo: Tilaajavastuulaki ja sen valvonta - ongelmat erityisesti työehtosopimuksen noudattamisen valvonnassa. Opinnäytetyö/liiketalous, Laurea-ammattikorkeakoulu Hyvinkää, https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/25320/marjo%20juntunen%20- %20Julkaisu.pdf?sequence=1 Juslén Jenni, Muttilainen Vesa: Korruption ydinalueet 2000-luvun Suomessa. Poliisiammattikorkeakoulu, korruptio/$file/raportteja84_korruptio.pdf Järvinen Raija, Heinonen Jarmo: Kaupallisten keskusten turvallisuus ja kilpailukyky. Aaltoyliopiston kauppakorkeakoulun julkaisuja B Kameravalvontaopas. Julkaisseet Turva-alan yrittäjät ry ja Poliisihallitus, Kansallisen ihmiskaupparaportoijan kertomukset 2010 ja Kauppalehti eportti. Kaupallinen palvelu yhteistyökumppanin luotettavuuden tarkistamiseksi. eportti.kauppalehti.fi Etusivu Lehti Martti: Henkirikoskatsaus OPTL:n verkkokatsauksia 23/ Lehti Martti: Ryöstörikoskatsaus OPTL:n tutkimustiedonantoja 83. Helsinki Lindén Lari: Selvitys tietojenvaihdosta ammattirikollisuuden torjumiseksi kaupan alalla. Opinnäytetyö, Laurea-ammattikorkeakoulu https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/33193/ont%20lari%20linden.pdf?se quence=1 Lohiniva Anja, Muttilainen Vesa: Vakuutusala petosten kohteena, Poliisiammattikorkeakoulun raportteja, OCTA EU Organised Crime Threat Assessment. Europol https://www.europol.europa.eu/sites/default/files/publications/octa_2011.pdf Poliisin PATJA-järjestelmä/Rikitrip. Poliisihallitus. Poliisin tietovarasto PolStat. Poliisihallitus. Salmi Venla, Lehti Martti, Keinänen Anssi: Kauppa ja teollisuus rikosten kohteena. Vuoden 2010 yritysuhritutkimuksen tuloksia. OPTL:n tutkimuksia 254. Helsinki ("Kansallinen 2010 yritysuhritutkimus") Sirén Reino, Aaltonen Mikko, Kääriäinen Juha: Suomalaisten väkivaltakokemukset OPTL:n tutkimustiedonantoja 103. Helsinki Sjöroos Marko, Tapani Aleksi: Varkauksien torjunta myymäläympäristössä. Opinnäytetyö, Laurea-ammattikorkeakoulu https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/27210/varkauksien%20torjunta%20my ymalaymparistossa_sjoroos%20ja%20tapani.pdf?sequence=1'

24 Keskusrikospoliisi KRP 2400/2012/ (30) Taloustaantuman vaikutukset yritysten kilpailukykyyn vaikuttavaan rikollisuuteen N=309 Helsingin seudulla toimivaa yritystä. Helsingin seudun kauppakamari, pdf Tehostettu harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimintaohjelma vuosille Valtiovarainministeriö, Valtioneuvoston periaatepäätös. jsp Työolobarometri, lokakuu Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 29/2010. https://www.tem.fi/files/33535/temjul_29_2012_web.pdf.pdf Valtiovarainministeriö. VAHTI-sivusto, julkishallinnon tietoturvallisuuden ohjaus. llisuus/ kohdis/name.jsp Viestintävirasto. CERT-FI -tietoturvakatsaukset Global State of Information Security Survey. PWC.

25 Keskusrikospoliisi KRP 2400/2012/ (30) Liitetilastoja Väkivaltarikoksia teontarkenteittain 2001 ja tammielokuu Törkeä pahoinpitely yhteensä Ravitsemisliikkeessä Yleisellä paikalla liikekeskuksessa Törkeän pahoinpitelyn yritys yhteensä Ravitsemisliikkeessä Yleisellä paikalla liikekeskuksessa Pahoinpitely yhteensä Ravitsemisliikkeessä Yleisellä paikalla liikekeskuksessa Pahoinpitelyn yritys yhteensä Ravitsemisliikkeessä Yleisellä paikalla liikekeskuksessa Lievä pahoinpitely yhteensä Ravitsemisliikkeessä Yleisellä paikalla liikekeskuksessa Törkeä ryöstö yhteensä Törkeän ryöstön yritys yhteensä Ryöstö yhteensä Ryöstön yritys yhteensä Laiton uhkaus yhteensä Lähde: Poliisin tietovarasto PolStat, syyskuu 2012.

26 Keskusrikospoliisi KRP 2400/2012/ (30) Kaikki poliisin tietoon tulleet varkaus- ja näpistysrikokset 2001 ja tammi-elokuu Törkeä varkaus Varkaus ja näpistys yhteensä Varkausrikosten yritykset Varkausrikokset yhteensä Myymälöihin kohdistuneet varkaus- ja näpistysrikokset (törkeä varkaus, varkaus, näpistys ja niiden yritykset) 2001 ja tammi-elokuu Törkeä varkaus Varkaus ja näpistys yhteensä Varkausrikosten yritykset Myymälöihin kohdistuneet varkausrikokset yhteensä Myymälöihin kohdistuneet kaikista % Lähde: Poliisin tietovarasto PolStat, syyskuu 2012.

27 Keskusrikospoliisi KRP 2400/2012/ (30) Liikkeeseen murtautumalla tehdyt varkausrikokset (törkeä varkaus, varkaus ja näpistys sekä niiden yritykset) 2001 ja tammi-elokuu Törkeät varkaudet liikkeeseen murtautumalla Varkaudet ja näpistykset liikkeeseen murtautumalla Törkeän varkauden, varkauden ja näpistyksen yritykset liikkeeseen murtautumalla Törkeät varkaudet, varkaudet ja näpistykset liikkeeseen murtautumalla sekä niiden yritykset yhteensä Kaikki törkeät varkaudet, varkaudet ja näpistykset sekä niiden yritykset yhteensä Liikkeeseen murtautumalla kaikista % Lähde: Poliisin tietovarasto PolStat, syyskuu 2012.

28 Keskusrikospoliisi KRP 2400/2012/ (30) Kaikki poliisin tietoon tulleet vahingontekorikokset 2001 ja tammi-elokuu Törkeä vahingonteko Vahingonteko Lievä vahingonteko Vahingontekorikosten yritykset Vahingontekorikokset yhteensä Vahingonteko yleisellä paikalla liikekeskuksessa 2001 ja tammi-elokuu Törkeä vahingonteko Vahingonteko Lievä vahingonteko Vahingontekorikosten yritykset Vahingontekorikokset yhteensä Liikekeskuksessa kaikista % Lähde: Poliisin tietovarasto PolStat, syyskuu 2012.

29 Keskusrikospoliisi KRP 2400/2012/ (30) Polttoainevarkaudet lääneittäin Lääni tammi-elo Etelä-Suomi Helsinki Itä-Suomi Lappi Länsi-Suomi Oulu Yhteensä Polttoainevarkaudet lääneittäin, tammi heinäkuu Lääni 2009 tammi-heinä 2010 tammi-heinä 2011 tammi-heinä 2012 tammi-heinä Etelä-Suomi Helsinki Itä-Suomi Lappi Länsi-Suomi Oulu Yhteensä Lähde: Poliisin Patja-järjestelmä/Rikitrip, syyskuu Poliisin tietoon tulleita tietoon ja tietoliikenteeseen kohdistuvia rikoksia 2001 ja tammielokuu Tietomurto Törkeä tietomurto Viestintäsalaisuuden loukkaus Törkeä viestintäsalaisuuden loukkaus Lievä tietoliikenteen häirintä Tietoliikenteen häirintä Törkeä tietoliikenteen häirintä Vaaran aiheuttaminen tietojenkäsittelylle Lähde: Poliisin tietovarasto PolStat, syyskuu 2012.

30 Keskusrikospoliisi KRP 2400/2012/ (30) Poliisille ilmoitetut maksuvälinepetokset kuukausittain vuosina t ä rä 400 s m itu o 300 Ilm Ta He Ma Hu To Ke He El Sy Lo Ma Jo N N N N N N Kuukaudet N 2007 N 2008 N 2009 N 2010 N 2011 N 2012 Lähde: KRP/Tiedusteluosasto/Patja. PALO-, MURTO- JA VUOTOVAHINKOKORVAUKSET Lähde: Finanssialan Keskusliitto.

TYÖNANTAJAT VEROHALLINNON REKISTERISSÄ JA SOSIAALIVAKUUTTAMISESSA

TYÖNANTAJAT VEROHALLINNON REKISTERISSÄ JA SOSIAALIVAKUUTTAMISESSA TYÖNANTAJAT VEROHALLINNON REKISTERISSÄ JA SOSIAALIVAKUUTTAMISESSA HTSY Verohallinto 4.11.2014 2 (6) TYÖNANTAJAT VEROHALLINNON REKISTERISSÄ JA SOSIAALIVAKUUTTAMISESSA Harmaan talouden selvitysyksikkö on

Lisätiedot

II RIKOLLISUUSKEHITYS

II RIKOLLISUUSKEHITYS II RIKOLLISUUSKEHITYS A Rikoslajit 1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys Rikollisuuden rakennetta ja kehitystä tarkastellaan seuraavassa poliisin tilastoiman rikollisuuden pohjalta. Ulkopuolelle jäävät rikokset,

Lisätiedot

II RIKOSLAJIT. 1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys. Reino Sirén

II RIKOSLAJIT. 1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys. Reino Sirén II RIKOSLAJIT 1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys Seuraavassa rikollisuuden rakennetta ja kehityspiirteitä tarkastellaan poliisin tilastoiman rikollisuuden pohjalta. Sen ulkopuolelle jäävät rikokset, joita

Lisätiedot

Talousrikollisuus ja harmaa talous rakennusalalla

Talousrikollisuus ja harmaa talous rakennusalalla Talousrikollisuus ja harmaa talous rakennusalalla Sähköurakoitsijapäivä 14.4.2011 Hämeenlinna Rakennusteollisuus RT Tapio Kari työmarkkinajohtaja Rakennusalan harmaan talouden menetykset vuonna 2008 Arvonlisävero

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa Metalliteollisuuden yritykset Suomessa HTSY Verohallinto 18.12.2012 Verohallinto 2 (6) METALLITEOLLISUUDEN YRITYKSET SUOMESSA Kirjoitus perustuu Harmaan talouden selvitysyksikön ilmiöselvitykseen Metalliteollisuuden

Lisätiedot

Nuoret rikosten tekijöinä ja uhreina. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos

Nuoret rikosten tekijöinä ja uhreina. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Nuoret rikosten tekijöinä ja uhreina Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Nuoruusiässä tehdään eniten rikoksia Varkaus- ja pahoinpitelyrikoksista poliisin

Lisätiedot

Harmaan talouden torjunta

Harmaan talouden torjunta Harmaan talouden torjunta - hallituksen tavoitteet ja keinot Julkishallinto harmaan talouden torjujana Seminaari 23.5.2012 Lauri Ihalainen Harmaan talouden tilanne Harmaa talous on selvitysten mukaan viime

Lisätiedot

Vinkkejä talousrikollisuuden torjuntaan

Vinkkejä talousrikollisuuden torjuntaan Vinkkejä talousrikollisuuden torjuntaan Sähköurakoitsijapäivät 14.4.2011 Helsingin poliisilaitos Talous- ja omaisuusrikosyksikkö Rikostarkastaja Ville Kivistö Helsingin poliisilaitos Talous- ja omaisuusrikosyksikkö

Lisätiedot

Tietokilpailu 1 Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys

Tietokilpailu 1 Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys Tietokilpailu 1 Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä tai yksittäin.

Lisätiedot

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.

Lisätiedot

HAKEMISTOPALVELUYRITYKSET POLIISILLE TEHDYISSÄ TUTKINTAPYYNNÖISSÄ

HAKEMISTOPALVELUYRITYKSET POLIISILLE TEHDYISSÄ TUTKINTAPYYNNÖISSÄ HAKEMISTOPALVELUYRITYKSET POLIISILLE TEHDYISSÄ TUTKINTAPYYNNÖISSÄ HTSY Verohallinto 11.6.2014 2 (5) HAKEMISTOPALVELUYRITYKSET POLIISILLE TEHDYISSÄ TUTKINTAPYYNNÖISSÄ Harmaan talouden selvitysyksikössä

Lisätiedot

T Henkilöstöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04

T Henkilöstöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 T-110.460 Henkilöstöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 Ilkka Kouri Henkilöstöturvallisuus 10.2. 2005: Henkilöstöturvallisuuden käsitteet, tavoitteet ja hallintakeinot Henkilöstöturvallisuus Henkilöstöturvallisuus

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

T Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04

T Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 T-110.460 Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 Ilkka Kouri Henkilöstöturvallisuus 28.1.2004: Henkilöstöturvallisuus yleisesti Henkilöstöturvallisuus Henkilöstöturvallisuus on osa yritysturvallisuutta

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto

Palvelualojen taskutilasto Palvelualojen taskutilasto 2009 Sisältö PAMin jäsenet... 3 Palkansaajien määriä... 4 Yritysten lukumääriä palvelutoimialoilla... 9 Ansiot...10 Työsuhdemuodot...11 Lisätietoja...14 PAMIN taskutilasto 2009

Lisätiedot

TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA

TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA HTSY Verohallinto Päiväys Verohallinto 2 (5) TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA Työeläkevakuutusmaksupetos ja sen törkeä tekomuoto ovat rikosnimikkeitä,

Lisätiedot

ELINKEINOTOIMINNAN VEROVELAT

ELINKEINOTOIMINNAN VEROVELAT ELINKEINOTOIMINNAN VEROVELAT HTSY Verohallinto 3.3.2015 2 (5) ELINKEINOTOIMINNAN VEROVELAT Vuoden 2013 lopulla elinkeinotoiminnan verovelkaa oli miltei kolme miljardia euroa ja yritysten verovelat näyttävät

Lisätiedot

Työvoimakyselyn 2016 tulosten yhteenveto

Työvoimakyselyn 2016 tulosten yhteenveto Työvoimakyselyn 2016 tulosten yhteenveto 9.1.2017 Työvoimakyselyn julkistustilaisuuden ohjelma 9.1.2017 kello 11.30 12.30 Rakennusalan työllisyys ja työttömyystilanne, veronumeron ja ilmoitusmenettelyn

Lisätiedot

Turvallisuusselvityslaki ja käytännön toimijat. Säätytalo 18.11.2014 Suojelupoliisin lausuntotoiminto, ylitarkastaja Astrid Geisor-Goman

Turvallisuusselvityslaki ja käytännön toimijat. Säätytalo 18.11.2014 Suojelupoliisin lausuntotoiminto, ylitarkastaja Astrid Geisor-Goman Turvallisuusselvityslaki ja käytännön toimijat Säätytalo 18.11.2014 Suojelupoliisin lausuntotoiminto, ylitarkastaja Astrid Geisor-Goman Supon ennalta estävä tehtävä Suojelupoliisin tulee lakisääteisen

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto

Palvelualojen taskutilasto Palvelualojen taskutilasto 2010 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 SISÄLTÖ PAMin jäsenistön toimialajakauma Palkansaajien määrät PAMin toimialoilla 2008-2009 Palkansaajien määrät sukupuolen mukaan PAMin

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Tietoturvallisuusliite

Tietoturvallisuusliite Tietoturvallisuusliite [Yhteistyökumppanin nimi] STATUS Laatinut: Tarkastanut ja hyväksynyt: Versio no: Tiedoston nimi: Tallennushakemisto: Pvm SISÄLLYSLUETTELO Sisällysluettelo... 2 1 Määritelmät... 3

Lisätiedot

Vainoaminen rikoksena. Oulu Matti Tolvanen OTT, professori

Vainoaminen rikoksena. Oulu Matti Tolvanen OTT, professori Vainoaminen rikoksena Oulu 11.2.2014 Matti Tolvanen OTT, professori Tausta Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta (CETS 210), 34

Lisätiedot

T Yritysturvallisuuden

T Yritysturvallisuuden T-110.260 Yritysturvallisuuden perusteet Henkilöstöturvallisuus 11.2.2004 Ronja Addams-Moring Teknillinen korkeakoulu Tietoliikenneohjelmistojen ja multimedialaboratorio http://www.tml.hut.fi/opinnot/t-110.260/

Lisätiedot

Tilaajavastuulain valvontahavainnot rakennusalalla

Tilaajavastuulain valvontahavainnot rakennusalalla Tilaajavastuulain valvontahavainnot rakennusalalla Valvontatuloksia vuosilta 2007-2014 Tarkastaja Joonas Heinilä, ESAVI, työsuojelun vastuualue Tilaajavastuulain valvonta rakennusalalla Tilaajavastuulain

Lisätiedot

Datan avaamisen reunaehdot. Katri Korpela Projektipäällikkö 6Aika - Avoin data ja rajapinnat

Datan avaamisen reunaehdot. Katri Korpela Projektipäällikkö 6Aika - Avoin data ja rajapinnat Datan avaamisen reunaehdot Katri Korpela Projektipäällikkö 6Aika - Avoin data ja rajapinnat 19.1.2016 Perinteinen manuaalinen tietopalvelu 1. Asiakas kysyy/pyytää asiakirjoja käyttöönsä/ kopioita omaan

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Elinkeinoelämän ja viranomaisten yhteistyö miten lisää PPP:tä

Elinkeinoelämän ja viranomaisten yhteistyö miten lisää PPP:tä Elinkeinoelämän ja viranomaisten yhteistyö miten lisää PPP:tä FINANSSIALAN KESKUSLIITTO Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia. Edustamme

Lisätiedot

Kansallinen ihmiskaupparaportoija (L 660/2011)

Kansallinen ihmiskaupparaportoija (L 660/2011) WWW.OFM.FI Kansallinen ihmiskaupparaportoija (L 660/2011) Vähemmistövaltuutetun tehtävänä on: 8) toimia kansallisena ihmiskaupparaportoijana, joka: a) seuraa ihmiskauppaan liittyviä ilmiöitä, kansainvälisten

Lisätiedot

Poliisin kehitysnäkymät ja rikollisuus Suomessa. Poliisijohtaja Robin Lardot

Poliisin kehitysnäkymät ja rikollisuus Suomessa. Poliisijohtaja Robin Lardot Poliisin kehitysnäkymät ja rikollisuus Suomessa Poliisijohtaja Robin Lardot Poliisin tehtävä Poliisilaki, 1 Poliisin tehtävä. Poliisin tehtävänä on oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen turvaaminen, yleisen

Lisätiedot

Suomen turvallisuuskehityksestä ja sen vaikutuksista matkailuun. Keskiyön Savotta Kansliapäällikkö Ritva Viljanen Sisäasiainministeriö

Suomen turvallisuuskehityksestä ja sen vaikutuksista matkailuun. Keskiyön Savotta Kansliapäällikkö Ritva Viljanen Sisäasiainministeriö Suomen turvallisuuskehityksestä ja sen vaikutuksista matkailuun Keskiyön Savotta 20.6.2011 Kansliapäällikkö Ritva Viljanen Sisäasiainministeriö 30.6.2011 Sisäasiainministeriön tulevaisuuskatsaus sisältää

Lisätiedot

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia.

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Mitä voin yrittäjänä hyötyä? Turvallisuus ei ole stabiili asia, joka voidaan käyttöönottaa tai saavuttaa. Se on luotava ja ansaittava

Lisätiedot

Yrityksiin kohdistuvan ja niitä hyödyntävän rikollisuuden tilannekatsaus

Yrityksiin kohdistuvan ja niitä hyödyntävän rikollisuuden tilannekatsaus Yrityksiin kohdistuvan ja niitä hyödyntävän rikollisuuden tilannekatsaus nro 14 12.11.2013 Tietomurrot, liikkuvien ulkomaalaisten ryhmien yrityksiin kohdistamat rikokset ja yritysten sisäinen rikollisuus

Lisätiedot

Romukauppa HTSY Verohallinto 23.10.2013

Romukauppa HTSY Verohallinto 23.10.2013 Romukauppa HTSY Verohallinto 23.10.2013 Verohallinto 2 (5) ROMUKAUPPAA KOSKEVA SELVITYS Selvityksen tarkoitus Verohallinnon Harmaan talouden selvitysyksikössä on laadittu romukauppaa koskeva selvitys.

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen (pohjaehdotus)

Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen (pohjaehdotus) Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen 2012 2014 (pohjaehdotus) Arviointilomakkeiden tarkoitus Kunkin vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan

Lisätiedot

IISALMEN KAUPUNKI KIINTEISTÖJEN KAMERAVALVONTA 19.2.2016 1. Matti Rönkkö tekninen isännöitsijä Iisalmen kaupunki / tilapalvelu

IISALMEN KAUPUNKI KIINTEISTÖJEN KAMERAVALVONTA 19.2.2016 1. Matti Rönkkö tekninen isännöitsijä Iisalmen kaupunki / tilapalvelu IISALMEN KAUPUNKI KIINTEISTÖJEN KAMERAVALVONTA Matti Rönkkö tekninen isännöitsijä Iisalmen kaupunki / tilapalvelu 19.2.2016 1 Iisalmen kaupungin tekninen keskus / tilapalvelu on asentanut tallentavan kameravalvonnan

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October

Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön Martta October 5.4.2016 Martta October 1 Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa säädösten soveltaminen Jotakin vanhaa Jotakin uutta Jotakin

Lisätiedot

Huippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet

Huippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet Huippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet Huippuyksikköseminaari 14.12.2011 Sisäinen tarkastaja Seija Henttinen Sisäinen valvonta tarkoittaa TOIMINTAPROSESSEIHIN SISÄÄN VIETYJÄ RAKENTEITA,

Lisätiedot

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista Toimintaa

Lisätiedot

Tietoturva-asetus ja sen vaikutukset rekisterien ylläpitoon ja tietoluovutuksiin A-P Ollila 1

Tietoturva-asetus ja sen vaikutukset rekisterien ylläpitoon ja tietoluovutuksiin A-P Ollila 1 Tietoturva-asetus ja sen vaikutukset rekisterien ylläpitoon ja tietoluovutuksiin 12.12.2011 A-P Ollila 1 Taustaa Tiedon merkitys yhteiskunnassa ja viranomaisten toiminnassa korostuu kaiken aikaa. Viranomaisten

Lisätiedot

YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET

YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET HTSY Verohallinto Päiväys 27.5.2014 2 (5) YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET Tässä kirjoituksessa tarkastellaan yksityisen terveydenhuollon yritysten lakisääteisten

Lisätiedot

Luotettava Laatutyömaa

Luotettava Laatutyömaa Luotettava Laatutyömaa Rakentamisen Laatu RALA ry Suomen Tilaajavastuu Oy Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Rakennusteollisuus RT ry Rakennusliitto Lähtökohtana harmaan talouden ja rakentamisen

Lisätiedot

T Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04

T Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 T-110.460 Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 Ilkka Kouri Henkilöstöturvallisuus 25.2.2004: Osaaminen ja avainhenkilöt Rekrytoinnin tarkistuslista... lähde:www.pk-rh.com Onko uuden työntekijän

Lisätiedot

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Tuija Luoma, VTT RÄJÄHDYSVAARALLISEN TYÖYMPÄRISTÖN HENKILÖTURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Tekijät määritetty

Lisätiedot

ULKOMAISET YRITYKSET RAKENNUSALAN VEROTARKASTUKSISSA

ULKOMAISET YRITYKSET RAKENNUSALAN VEROTARKASTUKSISSA ULKOMAISET YRITYKSET RAKENNUSALAN VEROTARKASTUKSISSA HTSY Verohallinto Päiväys 29.2.2012 Verohallinto 2 (8) ULKOMAISET YRITYKSET RAKENNUSALAN VEROTARKASTUKSISSA Harmaan talouden selvitysyksikössä on tehty

Lisätiedot

Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista

Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista 1 S Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista Suomen Yrittäjät, maaliskuu 2016 2 Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista SISÄLLYS KYSELY ERILAISISTA TYÖSOPIMUKSISTA JA TYÖNTEKOMUODOISTA...

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

alueella 23.3.2013 Sirpa Leppäkangas

alueella 23.3.2013 Sirpa Leppäkangas Elämää ää harmaalla alueella 23.3.2013 Sirpa Leppäkangas Työterveys huolto TYÖHYVINVOINTI Lain säädäntö ja sopimuk set Työ on mielekästä, sujuvaa, tuottavaa ja työuraa tukevaa turvallisessa ja terveellisessä

Lisätiedot

Kansainvälistymis ja kaupanestekysely. Keskeiset havainnot

Kansainvälistymis ja kaupanestekysely. Keskeiset havainnot Kansainvälistymis ja kaupanestekysely Keskeiset havainnot Taustaa: vientiyritysten määrä EK:n yrityskyselyissä Vientiyritysten lukumäärä* 25 000 20 000 15 000 16 000 19 000 20 000 21 000 000 5 000 0 2008

Lisätiedot

SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA. Milla Aaltonen

SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA. Milla Aaltonen SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA Milla Aaltonen Riiteleminen on pienelle ihmiselle raskasta tutkittua tietoa oikeusturvasta Rakenne: yleinen osa, empiirinen osa, kommentaari ja suositukset Empiirisen osan tarkoituksena

Lisätiedot

Poliisin menettely esitutkinnassa

Poliisin menettely esitutkinnassa ANONYMISOITU PÄÄTÖS 18.03.2015 Dnro OKV/1150/1/2014 1/5 ASIA Poliisin menettely esitutkinnassa KANTELU Kantelija on oikeuskanslerille 4.6.2014 osoittamassaan kantelussa arvostellut poliisilaitoksen menettelyä

Lisätiedot

Ajankohtaista verotarkastuksesta. Veroinfot taloushallintoalan ammattilaisille Joulukuu 2013

Ajankohtaista verotarkastuksesta. Veroinfot taloushallintoalan ammattilaisille Joulukuu 2013 Ajankohtaista verotarkastuksesta Veroinfot taloushallintoalan ammattilaisille Joulukuu 2013 on syvällisin yksittäiseen verovelvolliseen kohdistuva verovalvonnan muoto 2 Säädeltyä viranomaistoimintaa Verotusmenettelylaissa

Lisätiedot

YHTEISET TYÖPAIKAT TUTKIMUS-, VALVONTA- JA VIESTINTÄHANKKEEN TUTKIMUSOSIO YHTEISET TYÖPAIKAT KOKOUS 4/2016, PÄIVI KEKKONEN, SUUNNITTELIJA

YHTEISET TYÖPAIKAT TUTKIMUS-, VALVONTA- JA VIESTINTÄHANKKEEN TUTKIMUSOSIO YHTEISET TYÖPAIKAT KOKOUS 4/2016, PÄIVI KEKKONEN, SUUNNITTELIJA YHTEISET TYÖPAIKAT TUTKIMUS-, VALVONTA- JA VIESTINTÄHANKKEEN TUTKIMUSOSIO YHTEISET TYÖPAIKAT KOKOUS 4/2016, 6.9.2016 PÄIVI KEKKONEN, SUUNNITTELIJA TUTKIMUSOSION TOTEUTUS Ajoittuu aikavälille heinäkuu-joulukuu

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

REKISTERINPITÄJÄN YLEINEN INFORMOINTIVELVOLLISUUS

REKISTERINPITÄJÄN YLEINEN INFORMOINTIVELVOLLISUUS TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTO REKISTERINPITÄJÄN YLEINEN INFORMOINTIVELVOLLISUUS Päivitetty 15.09.2010 www.tietosuoja.fi 2 Sisällysluettelo 1. Mistä informointivelvoitteessa on kysymys 3 2. Ketä informointivelvoite

Lisätiedot

Uudistuva lainsäädäntö mitä laki tiedonhallinnasta ja tietojen käsittelystä julkishallinnossa tuo mukanaan

Uudistuva lainsäädäntö mitä laki tiedonhallinnasta ja tietojen käsittelystä julkishallinnossa tuo mukanaan Uudistuva lainsäädäntö mitä laki tiedonhallinnasta ja tietojen käsittelystä julkishallinnossa tuo mukanaan 10.12.2015 Hannele Kerola Lainsäädäntöneuvos Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2103(INI) Lausuntoluonnos Corina Creţu (PE v01-00)

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2103(INI) Lausuntoluonnos Corina Creţu (PE v01-00) EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kehitysyhteistyövaliokunta 6.11.2013 2013/2103(INI) TARKISTUKSET 1-10 Corina Creţu (PE519.580v01-00) seksuaalisen hyväksikäytön ja prostituution vaikutuksesta sukupuolten

Lisätiedot

FINLANDIA-TALO Oy. REKISTERISELOSTE Kameravalvontajärjestelmä SISÄLTÖ

FINLANDIA-TALO Oy. REKISTERISELOSTE Kameravalvontajärjestelmä SISÄLTÖ FINLANDIA-TALO Oy REKISTERISELOSTE Kameravalvontajärjestelmä 19.11.2012 SISÄLTÖ 1 REKISTERIN NIMI 2 REKISTERINPITÄJÄ 3 REKISTERIN VASTUUHENKILÖ 4 REKISTERIASIOITA HOITAVA HENKILÖ 5 REKISTERIN KÄYTTÖTARKOITUS

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta Öo Liite/Kvalt 13.10.2014, 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Isonkyrön kunta Isonkyrön kunnan ja kuntakonsernin 1 (5) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Kyberturvallisuus toiminta Valtio Kyberturvallisuuden poliittinen ohjaus kuuluu valtioneuvostolle,

Lisätiedot

Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset

Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä kouluissa tapahtuvien rikosten tunnistamisesta ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus

Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus Selvitys Keski Suomen alueella Nina Pimiä Projekti insinööri 29.1.2016 Mitä tutkittiin? Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarvetta

Lisätiedot

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät

Lisätiedot

Liikennekaari-vaikutusarviointikysely

Liikennekaari-vaikutusarviointikysely Liikennekaari-vaikutusarviointikysely Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n jäsenille 18.5.2016 Liikennekaari-vaikutusarviointi Kysely lähetettiin noin 4 350 Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

ULOSOTTOMENETTELYSSÄ VARATTOMAKSI TODETUT YRITYKSET

ULOSOTTOMENETTELYSSÄ VARATTOMAKSI TODETUT YRITYKSET ULOSOTTOMENETTELYSSÄ VARATTOMAKSI TODETUT YRITYKSET HTSY Verohallinto 2.9.2014 2 (5) ULOSOTTOMENETTELYSSÄ VARATTOMAKSI TODETUT YRITYKSET Harmaan talouden selvitysyksikkö on tarkastellut ulosotossa vuosina

Lisätiedot

Yritysturvallisuusselvitys ja Pääesikunnan kokemukset niistä

Yritysturvallisuusselvitys ja Pääesikunnan kokemukset niistä Yritysturvallisuusselvitys ja Pääesikunnan kokemukset niistä 25.10.2016 m/s Silja Serenade Insevl Pekka Ylitalo Nimi Työ Osasto Roadmap since 90's Mikä on yritysturvallisuusselvitys Uudistetun turvallisuusselvityslain

Lisätiedot

Asianajo- ja lakiasiaintoimistojen työsuojeluvalvonta 2013 2016 Raportti valvonnan havainnoista

Asianajo- ja lakiasiaintoimistojen työsuojeluvalvonta 2013 2016 Raportti valvonnan havainnoista Asianajo- ja lakiasiaintoimistojen työsuojeluvalvonta 2013 2016 Raportti valvonnan havainnoista Työsuojelun vastuualue Etelä-Suomen aluehallintovirasto 23.3.2016 TILAAJAVASTUUVALVONTA 2015 TYÖSUOJELUN

Lisätiedot

TABLETIT JA EUROOPAN TUOTTAVUUS- VALLANKUMOUS TUTKIMUSRAPORTTI

TABLETIT JA EUROOPAN TUOTTAVUUS- VALLANKUMOUS TUTKIMUSRAPORTTI TABLETIT JA EUROOPAN TUOTTAVUUS- VALLANKUMOUS TUTKIMUSRAPORTTI TUOTTAVUUSVALLANKUMOUS ON VASTA ALUSSA Jan Kaempfer Markkinointipäällikkö, Panasonic Computer Product Solutions. Tabletit ovat aloittaneet

Lisätiedot

Tietoturva ja viestintä

Tietoturva ja viestintä Tietoturva ja viestintä 3.11.2015 1 Uhkakuvat muuttuvat - mitä teemme? Ihmisestä tallentuu joka päivä tietoa mitä erilaisimpiin paikkoihin - valtion, kuntien ja yritysten ylläpitämiin rekistereihin. Joka

Lisätiedot

Työsuojelun vastuualue. Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Työsuojelun vastuualue. Etelä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Etelä-Suomen aluehallintovirasto 1 Strateginen ohjaus, tavoitteet ja resurssit Toiminnallinen ohjaus Strategisen ohjauksen yhteistyö STM OKM OM TEM VM MMM SM YM Ylijohtaja Työsuojelu

Lisätiedot

Yhteistoiminta-asiamiehen toimiston toimintakertomus 2015

Yhteistoiminta-asiamiehen toimiston toimintakertomus 2015 Yhteistoiminta-asiamiehen toimiston toimintakertomus 2015 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 14/2016 Yhteistoiminta-asiamies Toimintakertomus vuodelta 2015 Yhteistoimintaa ja osallistumista

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Valtakunnallinen sisäisen turvallisuuden alueellisen yhteistyön seminaari Mikkeli 5.-6.9.2013 Kehittämispäällikkö Raija Hurskainen, LSAVI Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin turvallisuussuunnittelu Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmä

Rovaniemen kaupungin turvallisuussuunnittelu Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmä Rovaniemen kaupungin turvallisuussuunnittelu Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmä Analyysi henkeen ja terveyteen kohdistuneista rikoksista Rovaniemellä 2007 Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmän

Lisätiedot

1. Rekisterinpitäjä Rekisteriasioista vastaava henkilö Rekisterin nimi Rekisterin käyttötarkoitus... 2

1. Rekisterinpitäjä Rekisteriasioista vastaava henkilö Rekisterin nimi Rekisterin käyttötarkoitus... 2 Rekisteriseloste Sisällys 1. Rekisterinpitäjä... 2 2. Rekisteriasioista vastaava henkilö... 2 3. Rekisterin nimi... 2 4. Rekisterin käyttötarkoitus... 2 5. Rekisterin sisältämät tiedot... 2 6. Säännönmukaiset

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

Verkkorikosten tutkinta. Nixu Oy:n ja FireEye Inc. aamiaisseminaari 4.12.2013 Rikoskomisario Timo Piiroinen Keskusrikospoliisi

Verkkorikosten tutkinta. Nixu Oy:n ja FireEye Inc. aamiaisseminaari 4.12.2013 Rikoskomisario Timo Piiroinen Keskusrikospoliisi Verkkorikosten tutkinta Nixu Oy:n ja FireEye Inc. aamiaisseminaari 4.12.2013 Rikoskomisario Timo Piiroinen Keskusrikospoliisi Kyberrikollisuus Lisääntynyt Vakavoitunut Ammattimaistunut Piilorikollisuutta

Lisätiedot

Tilaajavastuulain vaatimusten toteuttaminen

Tilaajavastuulain vaatimusten toteuttaminen Tilaajavastuulain vaatimusten toteuttaminen Työsuojelupäivät 25.-26.9.2014 Oulu Reima Lehtola 11.9.2014 Etelä-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue 1 Tilaajavastuulain tavoite on edistää: -

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

AINEETTOMAN OMAISUUDEN HUOLTOKIRJA

AINEETTOMAN OMAISUUDEN HUOLTOKIRJA AINEETTOMAN OMAISUUDEN HUOLTOKIRJA 1 Tämä huoltokirja on tarkoitettu yrityksesi aineettoman omaisuuden tunnistamiseen, oman osaamisen ja työn tulosten suojaamiseen sekä niiden hallintaan ja hyödyntämiseen.

Lisätiedot

Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013

Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013 Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013 Loppukäyttäjätutkimus, alle 500 henkilön organisaatiot Osa 1/3: Pilvipalvelujen hyödyntäminen toiminnanohjausjärjestelmissä Leena Mäntysaari, Mika

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lohja 12.10.2011 12.10.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Talonrakennus TOT 21/01. Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT.

Talonrakennus TOT 21/01. Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. TOT-RAPORTTI 21/01 Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun

Lisätiedot

Kyselytutkimus standardeista ja. Mikko Turku / Kyselytutkimus standardeista ja. niiden käytöstä elintarvikevalvonnassa

Kyselytutkimus standardeista ja. Mikko Turku / Kyselytutkimus standardeista ja. niiden käytöstä elintarvikevalvonnassa Kyselytutkimus standardeista ja niiden käytöstä elintarvikevalvonnassa 1 Aineisto ja menetelmä Kysely yrityksille ja valvojille keväällä 2015 Osa kysymyksistä yhteisiä Tietämykset ja käsitykset standardeista

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...

Lisätiedot

Sähköisen viestinnän tietosuojalain muutos

Sähköisen viestinnän tietosuojalain muutos Sähköisen viestinnän tietosuojalain muutos 24.04.2008 Hallituksen esitys sähköisen viestinnän tietosuojalain muuttamisesta yrityssalaisuudet, luvaton käyttö ja tietoturva 2 Hallitusohjelma hallitus edistää

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot