Yrityksiin kohdistuvan ja niitä hyödyntävän rikollisuuden tilannekuva

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yrityksiin kohdistuvan ja niitä hyödyntävän rikollisuuden tilannekuva"

Transkriptio

1 Keskusrikospoliisi KRP 2400/2012/ (30) Yrityksiin kohdistuvan ja niitä hyödyntävän rikollisuuden tilannekuva Syksy 2012 Sisältö Sisältö...1 Syksyn 2012 tilannekuvan keskeisimmät havainnot Johdatus tilannekuvaan Mitä tilannekuvalla tarkoitetaan Tilannekuvatyön toteuttaminen ja menetelmät Henkilöturvallisuutta vaarantava rikollisuus Toimenpiteitä henkilöturvallisuuden kehittämiseksi Toimitila- ja materiaaliturvallisuutta vaarantava rikollisuus Toimenpiteitä toimitila- ja materiaaliturvallisuuden lisäämiseksi Tietoturvallisuutta vaarantava rikollisuus Huomioitavaa tietoturvallisuuden kehittämisessä Tuotantoa ja toimintaa vaarantavat erityiset rikollisuuden alat Talousrikollisuus, harmaa talous ja korruptio Petosrikollisuus Yritystoiminnan laiton häirintä ja ääriliikkeiden rikollisuus Toimenpiteitä tuotantoa ja toimintaa vaarantavan rikollisuuden ehkäisemiseksi Lähdetahot ja lähteet...21 Tilannekuvatyöhön osallistuneet yhteisöt ja niiden tuottamat lähteet...21 Muut lähteet...22 Liitetilastoja...25

2 Keskusrikospoliisi KRP 2400/2012/ (30) Syksyn 2012 tilannekuvan keskeisimmät havainnot Poliisin tietoon tulleiden laittomien uhkausten kokonaismäärä on kasvanut 1990-luvulta alkaen ja kaksinkertaistunut vuosituhannen alun noin 4 000:sta yli 8 000:n vuosina Yritysten rikosturvallisuus selvityksen mukaan yritysten avainhenkilöiden uhkailu on edelleen lisääntynyt, erityisen voimakkaasti suurissa yrityksissä (13 % vuonna %). Yrityksissä toteutuneet henkilöriskit ovat yleisimpiä kauppa- ja palvelualalla. Yksityisellä turvallisuusalalla kohdattavien väkivaltatapausten määrän kasvu on vuoden 2009 jälkeen hieman laantunut. Pienten kohteiden ryöstöt ovat kuitenkin lisääntyneet ja rikollisten aseet ovat yhä vaarallisempia. Liikemurtoja ja niiden yrityksiä tuli poliisin tietoon hieman enemmän kuin edellisvuonna, mutta alle puolet vuosituhannen vaihteen noin sta. Myymälöihin kohdistuneiksi luokiteltujen poliisin tietoon tulleiden omaisuusrikosten määrä on kääntynyt hieman laskuun. Yritysten rikosturvallisuus selvityksessä epätavallista hävikkiä raportoineiden yritysten osuus kaupan alalla kasvoi vuoden prosentista 26 prosenttiin. Merkittävä osa myymälävarkauksista ja näpistyksistä on suunnitelmallista sarjarikollisuutta, jota harjoittavat ulkomailta saapuvat ammattivarkaat. Ulkomaalaisten osuus kaikista törkeistä varkauksista epäillyistä on noussut 15 prosentin tienoilta vuonna 2007 noin 40 prosenttiin vuosina Suomalaisrikolliset tekevät kuitenkin noin 90 prosenttia kaikista omaisuusrikoksista. Kuljetus- ja öljyalaan kohdistuvat polttoainevarkaudet ovat yhä yleisempiä Suomessa ja varteenotettava riski muuallakin liikuttaessa. Skimmauksen osuus maksuvälinerikollisuudesta on taantumassa, mutta etämyyntipetokset lisääntyvät voimakkaasti. Maksuvälinepetostappiot kasvavat erityisesti nettikaupassa. Yritysten ja niiden toimivaltaisten henkilöiden identiteettejä hyödynnetään laittomilla markkinoilla ja uinuvia yrityksiä on kaapattu rikollisiin tarkoituksiin. Vilpillinen markkinointi on todettu kasvavaksi ongelmaksi etenkin pienissä yrityksissä. Etenkin hakemistopalvelujen tunkeilevasta markkinoinnista ja siihen liittyvästä laskutuksesta koituu ongelmia, varsinkin kun tietoja julkaistaan ja päivitetään etukäteen sopimatta. Petolliset laskuttajat esiintyvät usein myös kansainvälisinä toimijoina. Alle puolet yrityksistä tiedostaa, että niillä on hallussaan ulkopuolisia mahdollisesti kiinnostavaa tietoa, jonka joutuminen vääriin käsiin voi aiheuttaa yritykselle vahinkoa. Suomessa ammattirikolliset ovat yhä enemmän järjestäytyneet jengiorganisaatioihin. Järjestäytymisen myötä myös talousrikollisuuteen liittyy yhä useammin väkivaltaa ja sillä uhkaamista. Yrityksiin tai henkilöihin kohdistuneet identiteettikaappaukset, identiteettien väärinkäyttö ja kiristämiset ovat yleistyneet rikollisryhmille tyypillisinä tekotapoina. - Väkivallan tai sen uhkan kohteeksi oli Työ- ja elinkeinoministeriön Työolobarometri 2011:n mukaan joutunut yhdeksän prosenttia naispuolisista ja viisi prosenttia miespuolisista palkansaajista. Väkivallan kohteeksi joutuneiden naisten osuus on parina viime vuonna hieman laskenut. Kaupan toimipaikoista 20 prosenttia ja teollisuuden toimipaikoista viisi prosenttia ilmoitti vuonna 2010 toteutetussa kansallisessa yritysuhritutkimuksessa työntekijöihinsä kohdistuneen väkivaltaa tai uhkaamista. - Yritysten rikosturvallisuus -tutkimuksissa (2008 ja 2012) sisäisiä väärinkäytöksiä ilmoittaneiden osuus on pysynyt jokseenkin ennallaan (18 % 19 %). Kansallisessa yritysuhritutkimuksessa 2010 ilmeni, että työntekijöiden ja yhteistyökumppanien rikosten havaitsemista pidetään yrityksissä vaikeana. - Poliisin tietoon tulleet liiketiloihin kohdistuneet murtovarkaudet ja niiden yritykset ovat vähentyneet vuosituhannen vaihteen lähes :sta viime vuosien noin 4 000:een. - Myymälöihin kohdistuneiksi luokiteltujen poliisin tietoon tulleiden varkaus- ja näpistysrikosten ja niiden yritysten määrä on kohonnut vuosituhannen alun noin :sta yli :een vuosina ja kääntynyt sitten hieman laskuun. Niiden osuus kaikista poliisin tietoon tulleista varkausrikoksista ja niiden yrityksistä on noussut tasaisesti 2000-luvun alun hieman yli 20 prosentista viime vuosien noin 35 prosenttiin. Kaikkien varkausrikosten kokonaismäärä on samalla laskenut noin :sta noin :een.

3 Keskusrikospoliisi KRP 2400/2012/ (30) 1 Johdatus tilannekuvaan 1.1 Mitä tilannekuvalla tarkoitetaan Yrityksiin kohdistuvan ja niitä hyödyntävän rikollisuuden tilannekuvan kokoamisesta on sovittu elinkeinoelämän ja viranomaisten yhteisessä strategiassa yrityksiin kohdistuvien rikosten ja väärinkäytösten torjumiseksi (2006). Tilannekuvaan on koottu mahdollisimman kattavaa ja luotettavaa tietoa yrityksiin kohdistuvista ja niitä hyödyntävistä rikoksista, rikollisuuskehityksestä ja rikosten aiheuttamista kustannuksista. Tilannekuva sisältää tietoa yrityksiin kohdistuvista lähitulevaisuuden rikosuhkista sekä tunnistaa rikostorjunnan prioriteetteja ja toimenpidetarpeita. Tilannekuvan lähdeluetteloon on otettu myös yritysten rikostorjuntaa tukevaa ohjeistusta ja aineistoihin johtavia verkkolinkkejä. Kun strategisena tavoitteena on haitalliseksi katsotun kehityksen estäminen ennalta, tilannekuvan tavoitteena on tunnistaa vielä uhkan asteella olevia ilmiöitä ja niiden toteutumista helpottavia haavoittuvuuksia sekä arvioida riskejä. Jo toteutuneisiin ongelmiin puuttumiseksi tilannekuva arvioi ongelmien laajuutta, ominaisuuksia ja kustannuksia oikeiden vastatoimien löytämiseksi. 1.2 Tilannekuvatyön toteuttaminen ja menetelmät Tilannearvion kokoamisesta on vastannut Keskusrikospoliisi. Aineiston tuottamiseen ja sisällön muokkaamiseen tilannekuvatyöryhmässä ovat osallistuneet Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Finanssialan Keskusliitto, Finnsecurity ry, Huoltovarmuuskeskus, Keskuskauppakamari, Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry, Kaupan liitto, Suomen Yrittäjät ja Suomen Vartioliikkeitten Liitto ry, AKAVA ry, Finanssivalvonta sekä Keskusrikospoliisin eri yksiköiden lisäksi Suojelupoliisi, sisäasiainministeriön pelastusosasto, Helsingin ja Oulun poliisilaitokset, Tullihallitus ja Harmaan talouden selvitysyksikkö. Yhteistyöverkostoa täydennetään tarvittaessa. Tilannekuvan aineisto on koottu tilannekuvatyöryhmässä edustettuina olevilta osapuolilta. 1 Aineisto analysoitiin laadullisia, aineistolähtöisiä menetelmiä käyttäen. 1 Raportissa esitetyt alakohtaiset tiedot perustuvat osapuolten toimittamaan aineistoon, eikä tällaisiin tietoihin ole erikseen viitattu. Tutkimuksista tai selvityksistä peräisin olevan tiedon lähteistä on tarkempaa tietoa tekstissä tai alaviitteissä.

4 Keskusrikospoliisi KRP 2400/2012/ (30) 2 Henkilöturvallisuutta vaarantava rikollisuus Asiakkaisiin, henkilökuntaan, avainhenkilöihin ja yhteistyökumppaneihin kohdistuvat rikokset sekä työntekijöiden ja yhteistyökumppanien aiheuttamat rikosuhkat Henkilöstöä on tarpeen suojata rikosriskejä vastaan, mutta henkilöstöön kuuluva voi myös olla osallisena yritykseen kohdistuvassa väärinkäytöksessä tai rikoksessa. Työssä kohdattavaa väkivaltaa ja uhkailua Suomessa koskevaa tietoa on jonkin verran saatavissa toteutettavista uhritutkimuksista sekä yritysten rikosturvallisuutta koskevista selvityksistä. Törkeä väkivalta on työpaikoilla harvinaista. Vuosina Suomessa surmattiin työssä 16 henkilöä, keskimäärin vajaat kaksi vuodessa. Heistä 40 prosenttia oli kolmen työpaikalla tehdyn joukkomurhan uhreja. Pääosa muista toimi julkisen sektorin palvelutehtävissä, joissa väkivallan uhka korostuu (poliisi, koulukotiohjaaja, vanginvartija). 2 Vuonna 2010 ensi kertaa Suomessa toteutetussa kansallisessa yritysuhritutkimuksessa kaupan ja teollisuuden toimipaikat kertoivat ilmoittaneensa poliisille noin kolmasosan kaikista työntekijään kohdistuneista väkivallanteoista ja uhkauksista. Poliisin tietoon tulleiden pahoinpitelyrikosten kasvussa ollut kokonaismäärä kääntyi laskuun vuoden 2012 alkupuoliskolla ( 6 %) edellisen vuoden vastaavaan aikaan verraten 3. Yleisellä paikalla liikekeskuksessa tapahtuneeksi kirjatut poliisin tietoon tulleet pahoinpitelyrikokset ovat vähentyneet vuosituhannen vaihteesta lähtien tasaisesti, vuodesta 2000 vuoteen 2011 runsaat 60 prosenttia. Vartiointitoiminnan vaikutuksista ja myös päihderiippuvaisten osuudesta väkivaltaan kertonee se, että myös yleisillä paikoilla liikekeskuksissa tapahtuneiden pahoinpitelyrikosten osuus kaikista pahoinpitelyrikoksista on jatkuvasti pienentynyt, vuoden 2000 kahdeksasta prosentista vuoden 2011 kahteen prosenttiin. Työ- ja elinkeinoministeriön uusimman työolobarometrin mukaan työssä koetun väkivallan määrä on pysynyt keskimäärin ennallaan vuosina Väkivallan tai sen uhkan kohteeksi oli kalenterivuoden aikana joutunut yhdeksän prosenttia naispuolisista ja viisi prosenttia miespuolisista palkansaajista. Naisten raportoiman työpaikkaväkivallan määrä on kaikkiaan hieman vähentynyt. Kuitenkin kuntasektorilla työtehtävissä kohdatun väkivallan määrä on TEM:n työolobarometrin mukaan selvästi lisääntynyt. Asianomistajat eivät aina ilmoita tapauksista poliisille, koska tutkinnan arvellaan jäävän tuloksettomaksi. 4 Väkivaltaa kohdataan useimmin ja lisääntyvässä määrin etenkin kuntasektorilla, yrityksissä yksityisessä palvelutuotannossa. Kansallisen 2010 yritysuhritutkimuksen mukaan 20 prosenttia kaupan toimipaikoista ja viisi prosenttia teollisuuden toimipaikoista ilmoitti työntekijöihinsä kohdistuneen väkivalta- tai uhkausrikoksia tarkasteluvuoden aikana. 2 Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos, henkirikosseuranta; ei sisällä ulkomailla työtehtävissä surmattuja suomalaisia; määrä on työtehtävissä surmattujen vähimmäismäärä, järjestelmä ei anna luotettavia tietoja muualla kuin työpaikallaan surmatuista. 3 Vuonna 2011 ilmi tulleiden pahoinpitelyrikosten määrä kasvoi lähes viidenneksen vuodesta Tason muutos koostui lähinnä perheväkivaltatapauksista ja johtui osin virallisen syytteen alaisten lievien pahoinpitelyrikosten piiriä laajentaneista lainsäädännön muutoksista ja poliisin uusista ohjeista perheväkivallan ilmitulon lisäämiseksi. 4 Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa 2012 ja yritysturvallisuusstrategiassa 2012 ehdotetaan mm. laittoman uhkauksen säätämistä yleisen syytteen alaiseksi ja työpaikkojen henkilöstön suojaamista toistuvilta rikoksilta ja häiriöiltä lähestymiskiellon tyyppisellä menettelyllä.

5 Keskusrikospoliisi KRP 2400/2012/ (30) Molemmilla toimialoilla pääosa teoista oli jäänyt uhkailun asteelle, fyysisiä vammoja uhrille oli aiheutunut yhdeksässä prosentissa kauppojen ja 23 prosentissa teollisuuden tapauksista. 5 Varsinkin naiset vaikuttaisivat 2000-luvulla kokeneen yhä enemmän väkivaltaa työpaikoillaan, mutta työpaikkaväkivallan kasvu näyttää hidastuneen viime vuosina. Uusimman kansallisen uhritutkimuksen mukaan runsaat viisi prosenttia aikuisesta naisväestöstä oli joutunut työpaikkaväkivallan uhriksi vuoden 2008 aikana (2005 noin 4 %). Miesten väkivaltariski oli alhaisempi (2 %) ja pysynyt ennallaan. Pääosa väkivallasta oli uhkailua ja uhkaavia tilanteita. Pahoinpitelyrikoksen uhriksi työssään oli vuoden 2008 aikana joutunut runsaat kaksi prosenttia aikuisista naisista ja vajaa prosentti miehistä. 6 Suurin työpaikkaväkivallan riski oli terveyden- ja sairaanhoidon ammateissa. 7 Keskuskauppakamarin ja Helsingin seudun kauppakamarin julkaiseman Yritysten rikosturvallisuus selvityksen 8 mukaan lähes neljään (38 %) kymmenestä yrityksestä oli kohdistunut erilaisia henkilöstöön liittyviä turvallisuusriskejä ja uhkia viime kolmen vuoden aikana. Yli viisi henkilöä työllistävissä yrityksissä osuus oli hieman korkeampi, 40 prosenttia. Henkilöstöön kohdistuvista turvallisuusriskeistä yleisimpiä ovat olleet työntekijän uhkailu (25 %), työntekijän syyllistyminen rikokseen tai väärinkäytökseen yritystä kohtaan (18 %) ja avainhenkilöihin tai heidän läheisiinsä kohdistuva työhön liittyvä uhkailu (9 %). Avainhenkilöiden uhkailu on edelleen lisääntynyt, erityisen voimakkaasti suurissa yrityksissä vuoden 2008 mittaukseen verraten (13 % 24 %). Poliisin tietoon tulleiden laittomien uhkausten kokonaismäärä on jatkuvasti kasvanut 1990-luvulta alkaen. Vuosituhannen alun noin 4 000:sta se on kaksinkertaistunut yli 8 000:n vuosina ja on edelleen kasvussa. Toteutuneet henkilöriskit ovat yleisimpiä kaupan ja palvelualan yrityksissä. Kansallisen 2010 yritysuhritutkimuksen mukaan pitkä ja myöhäinen aukioloaika ja suuri asiakasmäärä nostavat rikosriskiä kaupan toimipaikoissa. Uhkailu ja väkivalta koetaan erityisesti yksintyöskentelyyn liittyvänä haittana. Ympäristössä ilmenevällä häiriökäyttäytymisellä on yritysuhritutkimuksen mukaan vahva yhteys toimipaikkojen kokemaan rikollisuuteen. Yksityisellä turvallisuusalalla kohdattavien väkivaltatapausten määrän kasvu näyttää vuoden 2009 jälkeen hieman laantuneen. Alalla on kuitenkin havaittu pienten kauppaliikkeitten ja kioskien ryöstöjen lisääntyneen sekä uhkauksissa käytettävän entistä vaarallisempia aseita. Poliisin tietoon tulee vuosittain liikeyrityksiin tai liikkeenharjoittajiin kohdistunutta ryöstörikosta. Määrä vastaa loppuun vietyjen liikeryöstöjen määrää, mutta ryöstön yrityksistä poliisille ilmoitetaan harvoin. Kansallisen 2010 yritysuhritutkimuksen mukaan kaksi prosenttia vähittäiskaupan toimipaikoista ja 0,2 prosenttia teollisuuslaitoksista oli joutunut tarkasteluvuoden aikana ryöstörikoksen kohteeksi. 5 Salmi Venla, Lehti Martti, Keinänen Anssi: Kauppa ja teollisuus rikosten kohteena. Vuoden 2010 yritysuhritutkimuksen tuloksia. OPTL:n tutkimuksia 254. Helsinki Vuoden 2010 kansallinen yritysuhritutkimus mahdollistaa periaatteessa kansainväliset vertailut henkilöstöön kohdistuvien väkivaltarikosten yleisyydestä kaupan alalla ja teollisuudessa. Tuoreita vertailukelpoisia tutkimuksia Euroopasta on vain Alankomaista, Isosta-Britanniasta ja Virosta. Kaupan alalla suomalainen erityispiirre on päihtyneiden henkilöiden aiheuttamien häiriöiden ja väkivallantekojen yleisyys. Suomessa peräti 45 % vähittäiskaupan toimipaikoista ilmoitti ongelmasta, e.m. muissa maissa alle 20 %. Väkivaltarikoksia (ml. uhkailu) suomalaisten kauppojen henkilöstöön oli kohdistunut yhtä paljon kuin Englannissa, mutta selvästi useammin kuin Alankomaissa, Skotlannissa tai Virossa. Suomalaisten teollisuuslaitosten henkilöstöön väkivaltarikoksia oli kohdistunut harvemmin kuin vertailumaissa. 6 Uhritutkimusten pohjana on koko vuotias väestö, työolobarometrissa palkansaajaväestö; tämä selittää osin myös työolobarometrin korkeammat prosenttiosuudet. 7 Sirén Reino, Aaltonen Mikko, Kääriäinen Juha: Suomalaisten väkivaltakokemukset OPTL:n tutkimustiedonantoja 103. Helsinki N=1681.

6 Keskusrikospoliisi KRP 2400/2012/ (30) Työntekijät voivat myös syyllistyä rikoksiin työnantajaansa tai tämän asiakkaita kohtaan. Yritysten rikosturvallisuus -selvityksissä (2008 ja 2012) sisäisiä väärinkäytöksiä ilmoittaneiden yritysten osuus on pysynyt jokseenkin ennallaan (18 % 19 %). Kansallisessa 2010 yritysuhritutkimuksessa vain muutama prosentti vastaajista raportoi yritykseen kohdistuneen työntekijän tai yhteistyökumppanin rikoksia. Haastatteluissa tuotiin kuitenkin esiin, että työntekijöiden tai yhteistyökumppanien tekemiä rikoksia oli usein vaikea havaita ja arveltiin, että vain osa niistä havaitaan yrityksissä 9. Alihankkijat ja vuokratut työntekijät toimivat usein yrityksen tiloissa ja saavat haltuunsa yritystä koskevaa luottamuksellista tietoa. Etenkin suurimittaisten rikosten valmistelussa ja toteuttamisessa hyödynnetään usein yritystoimintaa sekä sen laillisia rakenteita ja henkilöstöä. Järjestäytyneet rikollisryhmät käyttävät henkilöturvallisuuden puutteita monin eri tavoin hyväkseen suunnitelmallisessa toiminnassaan ja rikollisuus voi myös päästä tunkeutumaan yritystoiminnan rakenteisiin. 10 Kansainvälisten havaintojen mukaan henkilöstön tekemät tai henkilöstön myötävaikutuksella toteutetut rikokset ovat yleistyneet. Yritysten palvelukseen on myös hakeuduttu rikollisessa tarkoituksessa, ja henkilöstöä on kiristetty tai painostettu mukaan rikolliseen toimintaan. 2.1 Toimenpiteitä henkilöturvallisuuden kehittämiseksi Henkilöturvallisuus on koko yrityksen turvallisuuden perusta, sillä ihmisten osaaminen ja asenne ratkaisevat, missä määrin turvallisuutta vahvistavista menettelyistä ja tekniikasta on hyötyä. Työnantajan tulee arvioida työhön liittyvät riskit ja niiden merkitys työntekijälle. Työnantajan on perehdytettävä työntekijät työpaikan haitta- ja vaaratekijöihin ja opastettava työntekijät näiden ehkäisyyn mm. perehdyttämällä turva- ja hälytysjärjestelmien käyttöön ja huolehtimalla ohjeistuksen jatkuvasta saatavuudesta. Henkilöstölle on syytä myös selvittää, miten rikollisuus pyrkii hyödyntämään yrityksen laillista liiketoimintaa ja miten rikollisuutta voidaan estää ennalta. Yritysten rikosturvallisuus selvityksen mukaan joka toisella kaupan ja palvelualan yrityksellä ei vielä ole toimintaohjeita väkivalta- ja uhkatilanteiden varalta ja vain puolet kaikista yrityksistä on antanut työntekijöilleen turvallisuuskoulutusta. 11 Avainhenkilöriskejä voidaan pienentää esimerkiksi varamiesjärjestelmällä ja asiakaskontaktien ja muiden tärkeiden tietojen dokumentoinnilla. Sisäisten väärinkäytösten ja myös yhteistyökumppanien tekemien rikosten ehkäisemiseksi työntekijöiden ja avainhenkilöiden tausta on tärkeä tarkistaa rekrytointitilanteissa riittävästi sekä lain määrittelemissä puitteissa ja eettisesti hyväksyttävästi. Myös lainsäädännön mahdollistaman huumausainetestauksen merkitys kasvaa sekä työturvallisuuden että rikostorjunnan kannalta. 12 Suojelupoliisi tekee yritysten henkilöstön rekrytointien yhteydessä työnhakijoiden taustoista lain määrittelemissä rajatuissa tapauksissa turvallisuusselvityksiä. Perusmuotoisen turvallisuusselvityksen tekemistä voivat pyytää turvallisuusselvitysmenettelyyn hakeutuneet yritykset ja yhteisöt, joita on tällä hetkellä noin 160. Yhteistä näille on se, että niillä on hallussaan tietoa, jonka päätyminen vääriin käsiin voisi vahingoittaa esimerkiksi Suomen sisäistä tai ulkoista turvallisuutta, julkista taloutta tai huomattavan arvokasta yksityistä liikesalaisuutta. Vuoden 2012 heinäkuun loppuun men- 9 Yritysten rikosturvallisuus tutkimuksessa todetut tapaukset liittyivät useimmiten yrityksen tiedon tai asiakasrekisterien luvattomaan kopiointiin, liikesalaisuuksien luvattomaan luovuttamiseen ulkopuoliselle tai rahan tai tavaran varastamiseen. 10 Järjestäytyneen rikollisuuden kyky käyttää hyväkseen laillista liiketoimintaa on tuotu esiin Europolin järjestäytyneen rikollisuuden tilanneraporteissa ja uhka-arvioissa useina viime vuosina. 11 Yritysturvallisuusstrategia 2012:n toimenpiteisiin kuuluu työturvallisuuslain 10 :n mukaisen työnantajan arviointi- ja selvitysvelvollisuuden toteutumisen arvioiminen. 12 Avainhenkilöriskit. Ohjeita Avainhenkilöriskien hallintaan Keskuskauppakamari.

7 Keskusrikospoliisi KRP 2400/2012/ (30) nessä yrityksistä tai yhteisöistä työtä hakevista henkilöstä oli tehty noin perusmuotoista turvallisuusselvitystä. Näistä 149:n rekisteritiedoista ilmeni jotain niin merkittävää, että se annettiin työnantajalle tiedoksi. Taustaselvitysten hyödyntämistä vaikeuttaa tietyillä aloilla pula ammattitaitoisesta työvoimasta: osaavista työntekijöistä joudutaan entistä useammin kilpailemaan esimerkiksi kuljetusalalla, johon liittyvässä rikollisuudessa yrityksen sisäisen tiedon hyödyntäminen on yleistä. Ulkomaisen työvoiman taustojen selvittäminen ei ole usein edes mahdollista. Rekrytoinnin lisäksi henkilöstöpolitiikalla voidaan vaikuttaa merkittävästi yritysten rikosturvallisuuteen. Onnistunut henkilöstöpolitiikka, kuten henkilöstön sitouttaminen, yhteistyö ja vaihtuvuuden välttäminen, luo hyvää työilmapiiriä, motivoi turvallisuutta tukevien toimintamallien noudattamiseen ja vähentää halukkuutta käyttää työnantajayritystä laittomiin tarkoituksiin. Yhteistyökumppaneiden luotettavuus tulisi varmistaa mahdollisimman kattavasti. 13 Yrityksen tiloissa työskentelevien henkilöllisyydestä ja työsopimuksista varmistuminen on tärkeää sekä yrityksen oman turvallisuuden että harmaan talouden torjunnan kannalta: pääkaupunkiseudulla tutkittiin vuonna 2011 laajaa siivousalan talousrikoskokonaisuutta, jossa alihankintayhtiöitä ja tekaistuja kuitteja hyödyntäen peiteltiin pimeää palkanmaksua. Useat palveluja käyttäneet yritykset eivät tienneet, keitä heidän tiloissaan työskentelee. Yritysten rikosturvallisuus selvitykseen vastanneista yrityksistä noin puolet tarkasti yhteistyökumppaniensa luotettavuuden, rakennusalan yritykset kuitenkin keskimääräistä yleisemmin 14. Alihankkijoiden referenssit tarkasti kaksi kolmesta vastaajayrityksestä, rakentamisessa ja teollisuudessa muita yleisemmin. Erityisesti kansainvälisissä työvoiman vuokraustilanteissa on syytä tunnistaa työperäisen hyväksikäytön, kuten kiskonnantapaisen työsyrjinnän tai ihmiskaupan riski 15. Erityisesti turvallisuusalan palveluja ostaessaan yritysten on syytä varmistua siitä, että tehtäviin tarvittavat valtuudet ja viranomaisluvat ovat palveluntarjoajalla ja työn suorittajilla voimassa. Yhteistyötä turvallisuusalan yritysten ja eri viranomaisten kesken on syytä tiivistää ja kehittää eteenpäin. Viranomaisten ja turvallisuusalan yritysten yhteistyön tulee tukea erityisesti henkilöstön rekrytointiprosesseja, henkilöstön koulutusta ja sisäistä valvontaa rikollisuuteen kytkeytyvien henkilöiden rekrytoitumisen ehkäisemiseksi. Yrityksille tärkeän tiedon suojaamisessa on syytä ottaa huomioon kielto ilmaista ja käyttää hyödykseen työnantajan ammatti- ja liikesalaisuuksia etenkin avaintehtäviä hoitavien henkilöiden kohdalla. Suurin osa Yritysten rikosturvallisuus selvityksen vastaajayrityksistä käyttää yrityssalaisuuksien suojaamiseksi salassapitosopimuksia tai -sitoumuksia, joka toinen yritys myös kilpailukieltosopimuksia. Salassapitoon ja muuhun tietoturvallisuuteen liittyvät seikat on syytä käsitellä ainakin työsuhteen alkaessa ja päättyessä. Yrityksen henkilötietojen suojaaminen on erittäin tärkeää. Kansalliseen 2010 yritysuhritutkimukseen haastatellun mukaan yrityssalaisuuksia "ei pääasiassa viedä (tieto)murtojen vaan hölmöyden kautta, koska me ollaan niin avoimia ja sinisilmäisiä". Sekä ulkopuolisten että oman henkilöstön tekemien rikosten torjunnassa jatkuva seuranta ja valvontajärjestelmien kehittäminen on olennaista. Suurissakin työyksiköissä, joissa liikkuu runsaasti väkeä, rikosturvallisuutta voidaan tukea yhteisten pelisääntöjen noudattamisella (esimerkiksi henkilökunta- ja vierailijakorttien esilläpito). Sisäisiä väärinkäytöksiä voidaan ehkäistä myös henkilökun- 13 Ks. kaupallinen palvelu yhteistyökumppanin luotettavuuden tarkistamiseksi esim. Kauppalehti eportti. 14 Asiakkaiden luottokelpoisuuden tarkasti 80 % vastaajayrityksistä (vuonna %). 15 Ks. esim. Kansallisen ihmiskaupparaportoijan kertomus Ihmiskauppa ja siihen liittyvät ilmiöt sekä ihmiskaupan uhrien oikeuksien toteutuminen Suomessa. Vähemmistövaltuutettu, Helsinki 2010.

8 Keskusrikospoliisi KRP 2400/2012/ (30) nan ohjeistuksella ja varhaisella puuttumisella epäiltyihin tapauksiin. Yrityksen sisäisen valvonnan järjestelyt vaikuttavat ratkaisevasti sisäisten väärinkäytösten ilmituloasteeseen, joka on kansallisen 2010 yritysuhritutkimuksen mukaan alhainen. 3 Toimitila- ja materiaaliturvallisuutta vaarantava rikollisuus Toimipaikkoihin, työskentelyyn sekä materiaaliin kohdistuva rikollisuus Yritysten rikosturvallisuus selvitykseen vastanneista yrityksistä 79 prosenttia arvioi omaisuuteen kohdistuvien rikosriskien pysyneen ennallaan viimeisten kolmen vuoden aikana, vain 18 prosenttia arvioi niiden lisääntyneen. Yrityksen omaisuuteen kohdistuneita toteutuneita rikoksia tai väärinkäytöksiä raportoi 43 prosenttia vastaajayrityksistä. Tyypillisimmät rikokset olivat näpistyksiä ja varkauksia sekä ilkivaltaa ja tuhoamista. Liiketiloihin kohdistuneita murtovarkauksia ja niiden yrityksiä tuli vuonna 2011 poliisin tietoon 16 hieman enemmän (4 539) kuin edellisvuonna (4 091), mutta vuosituhannen vaihteen lähes :n tasosta ne ovat vähentyneet huomattavasti. Yrityksille maksettujen murto- ja varkausvakuutuskorvausten kokonaismäärä on viime vuosina pysynyt jokseenkin ennallaan. Kaupan alalla myymälävarkaudet ovat suuri ongelma. Kansallisessa 2010 yritysuhritutkimuksen mukaan puolet kaupan toimipaikoista oli joutunut asiakkaan tekemän varkauden kohteeksi. Murron tai sen yrityksen kohteena oli ollut 11 prosenttia kaupan toimipaikoista, ryöstön kohteena kaksi prosenttia. Yritysten rikosturvallisuus selvityksessä kaupan alan yritysjohtajien huoli myymälävarkauksista tuli vahvasti esiin. Myös rakennusalalla epätavallista hävikkiä aiheuttavat varkaudet ovat erityisen yleisiä. Yritysten rikosturvallisuus selvityksessä kaupan alan yrityksistä joka neljäs ja rakennusalan yrityksistä joka viides raportoi epätavallista hävikkiä. Edelliseen vuoden 2008 mittaukseen verraten hävikkiä raportoineiden yritysten osuus kaupan alalla kasvoi 19 prosentista 26 prosenttiin ja laski rakennusalalla 23 prosentista 20 prosenttiin. Myymälöihin kohdistuneiksi luokiteltujen varkaus- ja näpistysrikosten ja niiden yritysten osuus kaikista poliisin tietoon tulleista varkausrikoksista ja niiden yrityksistä (törkeä varkaus, varkaus, näpistys) nousi 2000-luvun alun noin 20 prosentista prosenttiin vuosina Parin viime vuoden aikana poliisin tietoon tulleiden myymälöihin kohdistuneiksi luokiteltujen omaisuusrikosten määrä on kääntynyt laskuun. Poliisin tietoon tulleet rikokset ovat kuitenkin vain pieni osa myymälöihin kohdistuvista rikoksista. Poliisin tietoon tulleiden varkausrikosten kokonaismäärä on laskenut vuosituhannen vaihteen noin :sta noin :n. Anastettavaksi valitaan varsinkin suhteellisen kalliita, haluttuja ja pienikokoisia tuotteita, kuten pienelektroniikkaa. Tyypillisiä näpistyskohteita ovat myös elintarvikkeet, alkoholi, vaatteet ja polttoaineet. Merkittävä osa myymälävarkauksista ja näpistyksistä on suunnitelmallista sarjarikollisuutta, jota tekevät usein ulkomaiset ammattirikollisryhmät. Etenkin suurimpien myymälävarkauksien tekijöik- 16 Kansallisen 2010 yritysuhritutkimuksen mukaan % kaupan ja teollisuuden toimipaikkoihin kohdistuneista varkausrikoksista ilmoitetaan poliisille. 17 Luku ei sisällä välttämättä kaikkia poliisin tietoon tulleita myymälöihin kohdistuneita varkausrikoksia, koska teontarkenne ei tule kaikissa tapauksissa kirjatuksi. Teontarkenne on rikosilmoituksen kirjaukseen liitettävä esimerkiksi rikoksen tekotapaa tai muuta ominaisuutta kuvaava lisätieto, jonka perusteella tapaukset voidaan poimia tarvittaessa esiin.

9 Keskusrikospoliisi KRP 2400/2012/ (30) si paljastuu usein ulkomaalaisia rikollisryhmiä, joiden toimintatavat on kehitetty erittäin ammattimaisiksi. Törkeistä varkauksista tammi-kesäkuussa 2012 epäiltyjen määrän mukaan arvioiden etenkin Virosta, Romaniasta ja Liettuasta tulevat ammattirikolliset tekevät Suomessa rikoksia nopeasti paikasta toiseen liikkuen. Ulkomaalaisten osuus kaikista törkeistä varkauksista epäillyistä on noussut 15 prosentin tienoilta vuonna 2007 noin 40 prosenttiin vuosina Vuonna 2011 osuus jäi 28 prosenttiin, mutta nousi vuoden 2012 tammi-kesäkuussa 39 prosenttiin. Rakennustyömaihin kohdistuneiden omaisuusrikosten perusteella on ilmeistä, että rikolliset hyödyntävät työmaiden sisäistä tietoa ja löytävät siten kohteensa hankalistakin paikoista. Yksityisellä turvallisuusalalla on havaittu, että ulkomaalaisia omaisuusrikollisia käy yhä enemmän etenkin rakennustyömailla ja varastoalueilla kohteenaan erityisesti myyntiin sopivat metallit sekä arvokkaat koneet, jotka kuljetetaan Baltiaan. Raha ja tieto kiinnostavat näitä rikollisia yhä useammin, joten toimistotilojen sekä maksutietojen ja niitä sisältävän välineistön suojaamiseen on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Pienmyymälöihin ja kioskeihin tehdään varkauksia usein ryhmässä, jonka yksi jäsen toteuttaa anastuksen samalla kun myyjän huomio kiinnitetään toiseen usein ulkomaalaistaustaisen joukon jäseneen. Suurimman osan omaisuusrikoksista tekevät kuitenkin suomalaisrikolliset. Kaikista omaisuusrikoksista epäillyistä lähes 90 prosenttia on suomalaisia. Ulkomaalaisista epäiltynä on eniten Viron, Venäjän ja Romanian kansalaisia. Poliisin tiedossa on myös suomalaisia, suunnitelmallisesti omaisuusrikoksia tekeviä ryhmiä, jotka kykenevät hyötymään pienistäkin kohteista, kuten kioskeista. Nämä ryhmät ovat valmiita kovaan väkivaltaan ja hankkivat etukäteistietoa kohteistaan. Sekä suomalaiset että ulkomaalaiset ammattirikolliset osaavat myös ohittaa turvajärjestelyjä nopeasti uusiutuvilla teknisillä ratkaisuilla. Kaupan taholla on tuotu esiin, että sakon muuntorangaistuksen poistaminen on lisännyt tietoisuutta myymälävarkauksien seuraamusten vähäisyydestä ja näin osaltaan lisännyt näpistyksiä. Kaupan poliisille ilmoittamien näpistysten määrä lisääntyi uudistuksen jälkeen selvästi. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimuksen 18 mukaan uudistuksella ei kuitenkaan ole ollut vaikutusta varattomien henkilöiden rikosalttiuteen. Yli 20 päivän sakkojuttuja on käräjäoikeuksissakin käsitelty entistä enemmän. Kaupan alaan kohdistuvat maksuvälinerikokset ja tilauspetokset ovat lisääntyneet tuntuvasti (ks. luku 5). Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa 2012 ja Kansallisessa strategiassa yritysten turvallisuuden parantamiseksi (yritysturvallisuusstrategia) 2012 esitetään muun muassa sakkopalvelua toistuvista myymälävarkauksista langetettujen sakkojen maksamatta jättämisen seuraamukseksi. Pankkeihin ja arvokuljetuksiin kohdistuneet väkivaltaiset ryöstöt ovat yleistyneet Euroopassa viime vuosina. Myös Suomessa on tehty ja suunniteltu arvokuljetuksiin kohdistuneita ryöstöjä, mutta toteutetut tapaukset on selvitetty ja suunnitteluvaiheessa olleet estetty. Yritysten on syytä ottaa uhka huomioon rahahuoltoa suunnitellessaan ja henkilöstöä rekrytoidessaan. Pankkiryöstöjen määrä on Suomessa pysynyt alhaisena. Vireillä oleva vakavimpien rikosten valmistelun kriminalisointi on erittäin tärkeää, jotta tällaiset rikokset voidaan estää tehokkaasti ennalta. Logistiikka-ala on erityisen altis suunnitelmalliselle kansainväliselle järjestäytyneelle rikollisuudelle sekä kohteena että välineenä (ks. luku 5). Logistiikkatoimintoihin kohdistuu sekä pieniä, monesti sarjamaisia anastuksia että suuria, tavaraeriin, ajoneuvoon ja lastiin, kalustoon tai terminaaleihin kohdistuvia varkausrikoksia sekä petoksia. Ajankohtainen ja kasvava ilmiö sekä Suomessa että kansainvälisesti ovat kuljetus- ja öljyalaan kohdistuvat polttoainevarkaudet, jotka ovat Suomessa erityisen yleisiä pääkaupunkiseudulla ja varteenotettava riski myös naapurimaissa liikuttaessa. 18 Hinkkanen Ville: Sakon muuntorangaistuksen vähentämisen vaikutukset. OPTL:n verkkokatsauksia 16/2010. Helsinki 2010.

10 Keskusrikospoliisi KRP 2400/2012/ (30) Osa suurpaloista on tuhopolttoja, osa saa alkunsa muun muassa huolimattomuudesta. Pelastuslain uudistuksen (2011) myötä poliisi tutkii palot, jotka ovat johtaneet kuolemaan, vakavaan loukkaantumiseen tai suurpalon mittaluokan täyttävään omaisuusvahinkoon. Poliisille ilmoitettujen vahingontekorikosten kokonaismäärä on jälleen noussut vuoden 2008 huippulukujen tasolle. Liikekeskuksiin kohdistuneiden vahingontekojen lukumäärä on laskenut selvästi: vuosituhannen alun noin tapauksesta alle tapauksen vuosina Kauppakeskusten tehokas suojaus ja vartiointi selittänevät paljolti tätä kehitystä. Kansallisessa 2010 yritysuhritutkimuksessa 15 prosenttia kaupan ja viisi prosenttia teollisuuden toimipaikoista kertoi joutuneensa vahingonteon kohteeksi tarkasteluvuoden aikana. Yritysten rikosturvallisuus selvityksessä lähes joka viides yritys raportoi toimi- tai tuotantotiloihin tai muuhun omaisuuteen kohdistunutta ilkivaltaa, yleisimmin rakentamisen ja kaupan aloilla sekä suurissa yrityksissä. 3.1 Toimenpiteitä toimitila- ja materiaaliturvallisuuden lisäämiseksi Rikollisuuden torjunnan tarpeet on syytä ottaa huomioon alakohtaisissa toimintatavoissa kokonaisuutena ja pitää huoli toimintatapojen aktiivisesta päivittämisestä. Rikoskustannusten merkitys on syytä arvioida ja turvallisuusjohtamista vahvistaa. Erityisen tärkeää on aktiivinen tiedonvaihto ja yhteistyö ammattirikollisuuden toimintamahdollisuuksien vähentämiseksi. Tässä on syytä ottaa huomioon Poliisilain 43 :ään kirjatut mahdollisuudet salassa pidettävien tietojen luovuttamiseen. Henkilöturvallisuus (ks. luku 2) tukee toimitila- ja materiaaliturvallisuutta. Henkilöstön kulkuluvat soveltuvat hyvin asiattoman liikkumisen estämiseen ja hävikin vähentämiseen. Toimitilaturvallisuus vaikuttaa olennaisesti myös muihin turvallisuuden osa-alueisiin, ja erityistä huomiota on syytä kiinnittää toimenpiteiden kokonaisuuden hallintaan. Tämä edellyttää suunnittelua ja toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointia. Omaisuuden suojaamisen ja tietoturvallisuuden toimintatavat on syytä sisällyttää myös yhteistyösopimuksiin. On syytä huolehtia erityisesti siitä, että tekniset suojausjärjestelmät ovat toiminnassa ja henkilökunta tietää, miten niitä käytetään. Esimerkiksi rikosilmoitinjärjestelmästä on hyötyä sekä rikosten torjumisessa että vahinkojen rajaamisessa. Hyvin suunniteltu ja huolellisesti toteutettu tuotesuojaus vähentää varkausriskiä. Rikosilmoitinjärjestelmän lisäksi tulee huomioida rakenteellinen suojaus ja sähköiset valvontajärjestelmät. 19 Kiinteistöprosessien kokonaisvaltaista hallintaa tukevan kiinteistöjen eri tietojärjestelmien integraatio voi tuoda uutta tehoa myös kohdevalvontaan. Kiinteistöjen turvallisuudessa lisähuomiota tulisi kiinnittää mm. valvontajärjestelmien testaukseen, kiinteistöjen ja tilojen eriyttämiseen ja rajaamiseen sekä vierailuja koskevaan ohjeistukseen. 19 Yritysten rikosturvallisuus 2008: Riskit ja niiden hallinta. Kameravalvonnasta ks. Kameravalvontaopas. Julkaisseet Turva-alan yrittäjät ry ja Poliisihallitus, 2011.

11 Keskusrikospoliisi KRP 2400/2012/ (30) 4 Tietoturvallisuutta vaarantava rikollisuus Yrityksen ja asiakkaan tietoihin kohdistuva rikollisuus Yritysten tietopääoman kaappaamiseen tähtäävien (havaittujen) hyökkäysten määrä on edelleen kasvanut. Suomessa luvut ovat pieniä, mutta sekä poliisin tietoon tulleiden tietorikosten 20 että yritysten raportoiman tietoon kohdistuneen laittoman tiedonkeruun määrä on lisääntynyt selvästi. Poliisin tietoon tulleiden yrityssalaisuuteen kohdistuvien rikosten määrä kuitenkin väheni vuonna 2011 edellisvuoteen verraten. Myös tietoturvallisuusyhteisön tietojen perusteella hyökkäysten määrä kasvaa selvästi. Kansallisessa 2010 yritysuhritutkimuksessa tietojärjestelmähyökkäykset raportoitiin yleisimmiksi teollisuuden toimipaikkoihin kohdistuviksi rikoksiksi: niiden kohteeksi oli joutunut kahdeksan prosenttia toimipaikoista tarkasteluvuoden aikana. Yritysten rikosturvallisuus selvityksessä neljä kymmenestä yrityksestä raportoi erilaisia tietoon kohdistuvia turvallisuusriskejä ja -uhkia edellisten kolmen vuoden ajalta. Suuret yritykset ilmoittivat tietoriskien toteutumisesta huomattavasti useammin (63 %) kuin pienet (36 %). Joka viides yritys oli havainnut ulkopuolisen tahon luvattomia tietoverkkoon tunkeutumisyrityksiä, suurista yrityksistä peräti neljä kymmenestä. Etenkin suuret yritykset raportoivat entistä enemmän joutuneensa yritystietoon kohdistuvan luvattoman mielenkiinnon kohteeksi. Myös tietojen luvatonta kopiointia ennen työsuhteen päättymistä raportoitiin kasvavassa määrin etenkin suurissa yrityksissä. Luvatonta kriittisistä yritysasioista kertomista oli havaittu joka seitsemännessä yrityksessä. Yrityksen identiteetin kaappaamisen kohteeksi raportoi joutuneensa kolme prosenttia Yritysten rikosturvallisuus selvitykseen vastanneista yrityksistä, muita enemmän kuitenkin kaupan ja rakennusalan yritykset. Suurin osa havaituista tietokaappausyrityksistä on tehty tietoa keräävän haittaohjelman avulla. Haittaohjelmien toimittamisessa organisaation sisäverkkoon nousee esille kaksi tekotapaa: sähköposti sekä USB-muistiväline. Sähköpostitse lähetetyt tietoa kaappaavat haittaohjelmat kohdistetaan tarkasti valitulle joukolle vastaanottajia, jotta yrityksen roskapostisuodatus ei pystyisi tunnistamaan niitä. Viestin lähettäjäksi väärennetään joku vastaanottajan yhteistyökumppani, jotta vastaanottajan epäilyt eivät heräisi. Havaituissa tapauksissa tekstisisältö on vaikuttanut järkevältä eikä vastaanottajalla ole ollut mitään perustetta epäillä viestin aitoutta. Viestin liitteen voidaan väittää sisältävän tietoa, jota vastaanottaja työssään tarvitsee, jotta se tulee avatuksi ja haittaohjelma pääsee asentumaan. Jos vastaanottaja avaa liitteen haavoittuvassa ympäristössä, liitteeksi naamioitu haittaohjelma hyödyntää liitteen lukemiseen käytetyn ohjelman haavoittuvuutta ja asentaa vastaanottajan koneelle tietoa keräävän haittaohjelman. Jotta käyttäjä ei huomaisi haittaohjelman asennusta, haittaohjelma näyttää käyttäjälle myös toimistodokumentin. Vastaanottaja, joka avaa tällaisen liitteen, ei syyllisty laiminlyöntiin saati toimi harkitsemattomasti, sillä kaappausaineistot laaditaan huolellisesti. Hyökkääjä on ennen viestin lähettämistä varmistanut, ettei mikään markkinoilla oleva haittaohjelmatutka tunnista uutta haittaohjelmavarianttia. Näin haittaohjelma pääsee vapaasti toimimaan siinä Windows-ympäristössä, jossa käyttäjä lukee postinsa. Haittaohjelmalla on pääsy kaikkeen käyttäjän oikeuksilla saatavissa olevaan tietoon. Haittaohjelma voi tallettaa näppäinpainalluksia, kaapata käyttäjän ruutunäkymiä ja kopioida toimistodokumentit 20 Tietomurrot, viestintäsalaisuuden loukkaamiset, tietoliikenteen häirinnät ja vaaran aiheuttaminen tietojenkäsittelylle.

12 Keskusrikospoliisi KRP 2400/2012/ (30) kaikilta niiltä levyiltä, jonne käyttäjä pääsee ilman eri tunnistautumista. Mitä laajemmin haavoittuvalta työasemalta pääsee käyttäjän oikeuksin yrityksen tietoon käsiksi, sitä laajemmin hyökkääjäkin saa tietoa haltuunsa. Kerätty tieto kuljetetaan verkosta ulos yleensä sisäverkosta käsin avatulla WWW-yhteydellä. Tällöin yrityksen palomuuri ei tyypillisesti estä tiedon kuljettamista ulos. Sähköpostissa sinänsä ei ole mitään sellaista suunnitteluvirhettä, joka tekisi siitä erityisen houkuttelevan välineen tiedonkaappauksiin. Sähköpostia hyödynnetään, koska kaikki yritykset vastaanottavat postia, mutta vain harva yritys on erottanut sähköpostin käsittely-ympäristön muusta tietojenkäsittelystä. Sähköpostitse toteutetun tiedonkaappauksen onnistuminen edellyttää ohjelmistohaavoittuvuutta jossakin kohdeorganisaation toimistodokumenttien lukuohjelmassa. 4.1 Huomioitavaa tietoturvallisuuden kehittämisessä Kohdistettujen hyökkäysten toteuttaminen on taloudellisesti kannattavaa, koska kiinnijäämisriski ja toteuttamiskustannukset ovat pienet. Monissa tapauksissa yrityksen tietoturvallisuus nojautuu menettelyihin, joiden avulla on mahdollista havaita ja torjua lähinnä tökerösti ja huomiota herättävästi toteutettuja hyökkäyksiä. Organisaatio voi suojautua menestyksellisesti tietokaappauksilta vain, jos se tunnistaa sekä oman tietopääomansa eri osat että niihin kohdistuvien uhkien konkreettiset ilmenemismuodot. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaan 2012 ja yritysturvallisuustrategiaan 2012 kuuluu toimenpide-ehdotuksena ns. start-up yritysten rahoitukseen sisältyvä kannustin tietoturvan kehittämiseksi heti yrityksen toiminnan erityisen haavoittuvassa alkuvaiheessa. Tällä hetkellä tietorikosten tekemistä helpottaa etenkin tietojenkäsittely-ympäristön puutteellinen hallinta. Toimisto-ohjelmista, WWW-selaimista tai niiden apuohjelmista kirjastoineen on monissa yrityksissä käytössä haavoittuvia versioita, joiden kautta yrityksen toimistoverkkoon pääsee helposti. Jos yritys suojaa tietonsa vain ulkomaailmalta, sisäverkkoon päässyt työkalu pystyy varsin vapaasti keräämään haluamansa tiedon. Oman tietopääomansa yritys voi tuntea vain itse. Kriittisen tietopääoman tunnistamiseen on syytä kiinnittää erityistä huomiota yrityksissä. Yritysten rikosturvallisuus selvityksessä vain 43 prosenttia yrityksistä arvioi hallussaan olevan laittoman tiedustelun tai yritysvakoilun kohteeksi otollista tietotaitoa tai omaisuutta, vaikka käytännössä jokaisessa yrityksessä on ulkopuolisia mahdollisesti kiinnostavaa tietoa, jonka joutuminen vääriin käsiin tuottaa yritykselle vahinkoa. Yleisten hyökkäysvektoreiden tunnistamiseksi on saatavilla paljon tietoturvateollisuuden, muun tietoturvayhteisön ja viranomaisten tuottamaa tietoa. Ohjelmistohaavoittuvuuksia tunnistaa ja korjaustietoa julkaisee Viestintäviraston tietoturvayksikkö CERT-FI 21, jonka haavoittuvuusinformaatio voi suuresti auttaa yrityksiä oman ympäristön suojaamisessa. 22 Tekniset suojauskeinot eivät yksin riitä tiedon suojaamiseen. Tietoturvariskien toteutumisessa ihmisen toiminnalla on tärkeä rooli: työntekijä voi sekä estää tiedon joutumista vääriin käsiin että olla itse tietoturvallisuuden uhkatekijä. Työtekijöiden tietoturvallisuusosaamista on syytä parantaa kouluttamalla heidät tiedon asianmukaiseen käsittelyyn. Ohjeistus on syytä ulottaa kattamaan liikeja ammattisalaisuuksien käsittelyn lisäksi myös tiedon luokittelu, käsittely liiketoiminnan eri tilanteissa sekä käsittely tiedon elinkaaren eri vaiheissa. Sähköisessä muodossa olevan tiedon fyysiseen 21 Viestintävirasto. Tietoturvakatsaukset, CERT-FI. Eniten yhteydenottoja on vuosina tehty haittaohjelmiin ja neuvontaan liittyen. 22 Ks. myös valtiovarainministeriön julkishallinnon tietoturvallisuuden ohjaukseen tarkoitettu VAHTI-sivusto.

13 Keskusrikospoliisi KRP 2400/2012/ (30) suojaamiseen, tiedon syöttämisen suojaamiseen (PIN-koodit, salasanat), laitteiden ja tiedon käsittelyoikeuksiin sekä tietojenkäsittely-ympäristön haavoittuvuuksien toteamiseen ja nopeaan korjaamiseen on syytä kiinnittää erityisesti huomiota. Jos yrityksen tietojenkäsittely-ympäristö on ulkoistettu, oman ympäristön ajantasaisuutta voidaan hallita siviilioikeudellisin sopimuksin. 5 Tuotantoa ja toimintaa vaarantavat erityiset rikollisuuden alat Tuotantoon ja toimintaan, kuten logistiikkaan, maksuliikenteeseen, taloushallintoon, alihankinta- ja sopimusjärjestelyihin sekä työvoiman vuokraamiseen liittyvä rikollisuus, terrorismi ja ääriliikkeisiin liittyvä rikollisuus 5.1 Talousrikollisuus, harmaa talous ja korruptio Europol on järjestäytyneen rikollisuuden uhka-arvioissaan (OCTA) todennut, että rikolliset etenevät laillista liiketoimintaa hyödyntämällä ja erityisesti talous- ja petosrikollisuutta harjoittamalla osaksi yhteiskunnan laillisia rakenteita ja toimintoja. Liiketoimintasektoreita tai niiden osia voi päätyä rikollisten määräysvaltaan esimerkiksi laittoman kilpailuedun ansiosta. Erityisen riskialttiiksi aloiksi rikollisen hyödyntämisen kannalta Europol on maininnut ainakin kuljetusalan, finanssialan, kiinteistöalan, lakiasiainpalvelut, lääkealan sekä tietoliikennealan. 23 Suomessa ammattirikolliset ovat kasvavassa määrin järjestäytyneet jengiorganisaatioihin. Yritystoiminta on rikollisjärjestöjen jäsenille tärkeä tapa hankkia vaikutusvaltaa ja tukea rikollista toimintaa. Suomessa ammattirikollisten käytettävissä on yhä enemmän asiantuntemusta, joka mahdollistaa yritysrakenteiden hyväksikäytön ja rikollisen rahan sekoittamisen lailliseen liiketoimintaan. Talousrikolliset hyödyntävät paljon lyhyen elinkaaren yrityksiä mutta myös vakiintuneita ja hyvämaineisia yhtiöitä, jotka suojaavat rikollisia tehokkaasti ilmitulolta. Poliisin tietojen mukaan järjestäytyneen rikollisuuden vaikutuspiirissä olevia yrityksiä toimii erityisesti rakennus- ja siivousaloilla, ennen kaikkea työvoiman välittäjinä ja käyttäjinä sekä kuittikauppiaina ja rahanpesun välineinä. Myös ravintola- ja kuljetusalalla esiintyy rahanpesua ja yhteyksiä järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Vuoden 2011 lopussa avoinna 24 olleista järjestäytyneeksi rikollisuudeksi luokitelluista ilmoituksista (404) 22 % (88) oli luokiteltu talousrikoksiksi (2010 lopussa noin 35 %). Talousrikosilmoitusten määrien vaihtelu ja tutkinnan suuntaaminen vaikuttavat järjestäytyneen rikollisuuden osuuteen, joten käytännössä tämä mittari ei anna luotettavaa tietoa sen kehitystrendistä. Yhä useammat yritykset joutuvat järjestäytyneen rikollisuuden toimien kohteeksi ja kilpailemaan vääristyneissä olosuhteissa ja pimeitä työntekijöitä käyttävien yritysten kanssa. Suomalaisilla rikollisryhmillä on yhteistyösuhteita muun muassa Viron järjestäytyneeseen rikollisuuteen, jonka edustajat pystyvät toimittamaan esimerkiksi pimeää työvoimaa rikollisryhmiin liittyvän harmaan talouden tarpeisiin. Rakennusalalla ammattimaisen tai järjestäytyneen rikollisuuden toiminta näkyy aliurakointina, johon liittyy tulojen salausta verojen välttämiseksi, pimeän ulkomaisen työvoiman käyttöä ja pimeää palkanmaksua, eläke- ja sosiaaliturvamaksujen laiminlyömistä, kuittikauppaa ja tilauspetoksia. Järjestäytyneiden rikollisryhmien jäsenet ovat tuoneet petos- ja talousrikollisuuteen väkivaltaa ja uhkaamista. Näitä on kohdistettu muun muassa alihankintaketjujen 23 Ks. esim. Europol OCTA Vaikeasti selvitettävien pitkäkestoisten tapausten osuus korostuu avoimissa jutuissa.

14 Keskusrikospoliisi KRP 2400/2012/ (30) loppupään pienyritysten omistajiin ja verohallinnon henkilöstöön. Väkivaltapotentiaaliaan rikolliset hyödyntävät myös perintätoiminnassa. Harmaaseen talouteen liittyvä korruptiouhka on tiedustelutietojen mukaan huomionarvoinen ainakin rakennusteollisuudessa. Yrityksiin tai henkilöihin kohdistuneet identiteettikaappaukset, identiteettien väärinkäyttö ja niihin liittyvät kiristämistapaukset ovat yleistyneet järjestäytyneelle rikollisuudelle tyypillisinä tekotapoina. Yritysten käsityksiä alansa harmaasta taloudesta on viimeksi laajasti selvitetty Eduskunnan tarkastusvaliokunnan 2010 julkaiseman harmaan talouden selvityksen 25 yhteydessä. Harmaan talouden kilpailua vääristävää vaikutusta piti merkittävänä tai erittäin merkittävänä 31 prosenttia kuljetusyrityksistä, 37 prosenttia rakennusalan yrityksistä ja 53 prosenttia majoitus- ja ravitsemisalan yrityksistä. Vähintään kohtalaisena kilpailua vääristävää vaikutusta piti lähes 70 prosenttia rakennusja kuljetusyrityksistä ja 90 prosenttia majoitus- ja ravitsemisalan yrityksistä. Pimeä työnteko on Suomessa etenkin ulkomaille rekisteröityihin yrityksiin ja ulkomaalaisiin työntekijöihin liittyvä ongelma. Ulkomaalaisen työvoiman käyttöä koskeva lainsäädäntöä ja sen valvontaa vaivaa hajanaisuus ja osa säännöksistä on jäänyt kuolleeksi kirjaimeksi. Ongelmia voi syntyä verotussäännösten tulkinnasta ja puutteellisesta valvonnasta. Myös ulkomaisen yrityksen velvoitteiden toteuttaminen ja veronperintä on usein haastavaa. Työvoiman vuokraus on muun muassa ilmoitusvelvoitteiden ansiosta aliurakointia hieman paremmin valvottavissa verotuksen osalta, koska aliurakointiin ei liity vastaavanlaisia työn suorittajan ja teettäjän ilmoitusvelvollisuuksia kuin vuokratyöhön. Suomessa toimivien ulkomaille rekisteröityjen yritysten takana voi olla myös suomalaisia esimerkiksi liiketoimintakieltoon joutuneita yrittäjiä, jotka jatkavat ulkomailta käsin epärehellistä toimintaansa. Suomessa aliurakointiin käytettäviä ulkomaisia yrityksiä kierrättämällä vältetään kiinteän toimipaikan syntyminen ja hankitaan yritykselle puhtaat paperit ns. tilaajavastuulain vaatimia tarkistuksia varten. 26 Yritysten rikosturvallisuus selvityksen mukaan kaikista vastaajayrityksistä 77 prosenttia ei ollut kohdannut alallaan pimeää työvoimaa. Rakennusalan yrityksistä joka toinen (54 %) oli havainnut toimialalla pimeää työvoimaa. Palvelualalla havainnot pimeästä työvoimasta lisääntyivät selvästi edellisestä mittauskerrasta 12 prosentista (2008) 18 prosenttiin. Lähetettyjen työntekijöiden työsuhteen ehdot ovat usein puutteellisia niin palkkauksen, työterveyshuollon kuin sosiaalivakuuttamisenkin osalta. Vain joka kolmannessa vuonna 2010 tarkastetuista ulkomaalaista työvoimaa käyttävistä kohteista työsuhteen vähimmäisehdot olivat kunnossa - tarkastuksia on tosin tehty vain pieneen osaan työkohteista. Rakennusliiton käsityksen mukaan ulkomaille rekisteröityjen yritysten sekä lähetetyt että vuokratyöntekijät ovat usein tapauksissa alipalkattuja. Räikeimmissä tapauksissa on epäilty myös kiskonnantapaista työsyrjintää ja ihmiskauppaa. Pimeää työvoimaa tulee jonkin verran myös EU:n ulkopuolisista maista, toistaiseksi vielä eniten lähialueilta, mutta myös Kaukoidästä. Etenkin EU:n ulkopuolisista maista tulevien työntekijöiden kohdalla myös ihmiskaupan riski on huomionarvoinen. Kiskonnan tapaisena työsyrjintänä tai työsyrjintänä Suomessa tutkituissa rikosjutuissa on esiintynyt myös törkeää vapauden rajoittamista, väkivaltaa ja uhrien avuttoman aseman hyödyntämistä Hirvonen Markku, Lith Pekka, Walden Risto: Suomen kansainvälistyvä harmaa talous. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan tilaaman harmaata taloutta käsittelevän tutkimuksen loppuraportti. Toim. Harmaa Hirvi Oy. Kesäkuu Eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisu 1/ Hirvonen Markku, Lith Pekka, Walden Risto: Suomen kansainvälistyvä harmaa talous, Jokinen Anniina, Ollus Natalia, Viuhko Minna: Ehdoilla millä hyvänsä. Työperäinen ihmiskauppa ja ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttö Suomessa. Helsinki 2011.

15 Keskusrikospoliisi KRP 2400/2012/ (30) Syyskuun alusta 2012 voimaan tullut tilaajavastuun laajennus (selvitysten pyytäminen myös vakiintuneilta yrityksiltä) ja veronumerojärjestelmä parantavat mahdollisuuksia valvoa velvoitteiden toteutumista. Tilaajavastuulaki ei sinänsä edellytä sopijapuolten sitoutumista sopimushetkellä ilmoitettuun työehtosopimukseen. Sopimuksissa 28 onkin syytä edellyttää alihankkijoiden hoitavan lakisääteiset velvoitteensa ja tarvittaessa valvottava, että näin tapahtuu. Vaikka etenkin työsuojelutarkastajat ovat puuttuneet alihintaisiin urakoihin, työehtojen toteutumisen valvonnan keinot ovat olleet riittämättömiä ja vaatimus ulkomaisen työnantajan edustajasta Suomessa ja tämän velvollisuuksista on jäänyt lähinnä muodollisuudeksi. Tilanteen korjaaminen jää helposti työntekijän itsensä asiaksi, ja ulkomaalaisella työntekijällä on harvoin tähän intressiä. Veronumerojärjestelmä on jo voimassa uusilla rakennustyömailla ja koskee maaliskuusta 2013 lähtien kaikkia työmaita; vuonna 2013 työntekijöistä ja maksetuista summista on ilmoitettava kuukausittain verottajalle. Rakennusliiton mukaan monet Suomessa pitkään työskennelleet ulkomaalaiset ovat poistuneet markkinoilta, koska eivät halua antaa tietojaan Suomen veroviranomaisille. Veronumerokäytännön ansiosta myös tiedot Suomessa työskentelevistä henkilöistä ja heidän palkoistaan ja veronmaksustaan tarkentuvat lähitulevaisuudessa. Epäasianmukaiset työn tuotantorakenteet, yritysten velvoitteiden laiminlyönnit sekä normien ja säädösten noudattamisesta tinkiminen heikentävät alan muiden yritysten mahdollisuuksia toimia rehellisesti ja vääristävät kilpailua. Pimeä työ vaikuttaa yritysten palkkakustannuksiin ja houkuttelee rehellisiäkin yrittäjiä harmaalle alueelle. Menetyksiä koituu myös valtiolle ja kunnille sekä vakuutusyhtiöille, kun lakisääteiset vakuutukset laiminlyödään järjestelmällisesti tai maksujen perusteina olevat tiedot ovat perättömiä. Väärinkäytökset vaarantavat eläkevarojen riittävyyden, ja yhteiskunta joutuu rahoittamaan enemmän sosiaaliturvaa. Työeläkevakuutusmaksupetos-rikosnimikettä ei välttämättä huomioida riittävästi harmaaseen talouteen liittyvässä rikostutkinnassa. Kuljetusalan yritykset arvioivat 29 harmaan talouden tärkeimmiksi ilmenemismuodoiksi alallaan pimeän työvoiman käytön ja ulkomaisten liikennöitsijöiden laittoman toiminnan Suomen markkinoilla. Myös pimeiden kuljetuspalvelujen myynti yksityisajoneuvoilla, konkurssikeinottelu, kertakäyttöyritysten hyödyntäminen ja luvanvaraisen tavaraliikenteen palvelujen myyminen kirjanpidon ohi todettiin yleisiksi harmaan talouden ilmenemismuodoiksi. Internet-kaupan harmaa talous on lisääntynyt, kuten esimerkiksi yksityismyynniksi peitelty ammattimainen tavarakauppa ja kansainvälisen tavarakaupan veronkierto. Rahoitusmarkkinoihin liittyviin uhkiin kuuluu myös sisäpiiririkollisuus ja kurssimanipulointi. Rikollisuuden arvioidaan muuttuneen yhä kansainvälisemmäksi ja järjestäytyneemmäksi ja rikollisten keinojen ammattimaisemmiksi. Rikosten selvittäminen on haasteellisempaa johtuen monimutkaisista sijoitusinstrumenteista ja -rakenteista sekä kaupankäynnin hajautumisesta useille kauppapaikoille. Kansainvälinen viranomaisyhteistyö on markkinoiden väärinkäyttörikosten selvittämisessä avainasemassa. Keskusrikospoliisin rahanpesun selvittelykeskuksen vastaanottamien epäilyttäviä liiketoimia koskevien ilmoitusten määrä on edelleen kasvanut. Ilmoituksia on tullut entistä enemmän etenkin rahapelitoiminnasta ja valuutanvaihdosta, joita myös valtaosa ilmoituksista koskee. Vakuutusyhtiöiden ja pankkien ilmoitusmäärät ovat myös kasvaneet. Esitutkintaan siirretyistä ilmoituksista suurin osa liittyy talous- ja huumausainerikoksiin. 30 Rahanpesulain säännökset asiakkaiden tuntemisesta ja asiakassuhteen jatkuvasta seurannasta edellyttävät ilmoitusvelvolliselta riittäviä toimintamalleja ja 28 Julkisen sektorin rakennusurakkasopimuksissa lauseke työsuhteen vähimmäisehtojen noudattamisesta tuli lakisääteiseksi Hirvonen Markku, Lith Pekka, Walden Risto: Suomen kansainvälistyvä harmaa talous (2010), Rahanpesun selvittelykeskuksen vuosikertomus 2010.

16 Keskusrikospoliisi KRP 2400/2012/ (30) menetelmiä toimintaansa ja asiakkaisiinsa liittyvien rahanpesun ja terrorismin rahoituksen riskien havaitsemiseksi. Keskeisimmät säädökset ja ohjeet ovat saatavissa rahanpesun selvittelykeskuksen Internet-sivuilta. Finanssivalvonnan verkkosivuille on koottu asiakkaan tuntemista ja asiakassuhteen jatkuvaa seurantaa koskevaa sääntelyä ja ohjeistusta erityisesti rahoitus- ja vakuutussektorille. Vuonna 2011 korruptiota sisältävien poliisin tietoon tulleiden rikosepäilyjen määrä Suomessa pysyi lähes entisellä alhaisella tasollaan. Elinkeinoelämän lahjusrikoksia tulee poliisin tietoon vähän, vuonna 2011 kuitenkin selvästi useampia kuin edellisvuonna (lahjominen ja lahjuksen ottaminen elinkeinotoiminnassa 5+4 (2010) 9+15 (2011). Kasvutrendi kertonee ennen kaikkea yritysten valvontamenettelyjen tehostumisesta. Tyypillistä on, että lahjuksen ottajat toimivat työnantajaltaan salassa, antajat työnantajaansa hyödyttääkseen. Korruptio ja muu epäasiallinen vaikuttaminen liittyvät myös harmaaseen talouteen, jota tukevan korruption uhka on tiedustelutietojen mukaan ilmeinen ainakin rakennusteollisuudessa. 31 Yritysten rikosturvallisuus selvityksessä lahjontaa yritysten yhteistyössä raportoivat eniten rakennusalan (6 %) ja kaupan alan (4 %) yritykset. 5.2 Petosrikollisuus Yrityksiin kohdistuva petosrikollisuus on monimuotoista ja kehittyy nopeasti. Eriteltyä tilannetietoa siitä on saatavissa vain niukasti. Maailmanlaajuisiin tietoverkkoihin tukeutuva petosrikollisuus on Europolin OCTA 2011:n mukaan voimistuva uhka EU:ssa. Maksuvälinepetoksia, tilauspetoksia, petollista laskutusta, rahankeräystä ja markkinointia kohdistuu yrityksiin varsin usein. Kansallisessa 2010 yritysuhritutkimuksessa petosrikoksen kohteeksi ilmoitti tarkasteluvuoden aikana joutuneensa 11 prosenttia kaupan ja viisi prosenttia teollisuuden toimipaikoista. Kaupan toimipaikkoihin kohdistuneista petoksista noin puolet oli maksuvälinepetoksia ja 15 prosenttia tilauspetoksia; 15 prosenttia kauppaan kohdistuneista petoksista oli yritysasiakkaiden tekemiä. Teollisuuden toimipaikoissa petokset aiheuttivat suurimman osuuden (noin puolet) rikoskustannuksista. Teollisuudessa tilauspetokset olivat petoksista yleisimpiä (45 %), mutta myös perusteettomia laskuja (23 %) ja luottopetoksia (11 %) mainittiin varsin usein. Teollisuuteen kohdistuneista petoksista 61 prosenttia oli yritysasiakkaan ja 14 prosenttia palveluntuottajan tekemiä. Finanssialan Keskusliiton teettämän Vakuutustutkimus 2012:n mukaan aiempaa useampi vastaaja (27 %) kertoi tuntevansa vakuutusyhtiötä huijanneen henkilön - yhtiöiden arvion mukaan 5 10 prosentissa vahinkoilmoituksista yritetään huijata yhtiötä. Vilpillinen markkinointi tuli esiin kasvavana ongelmana Yritysten rikosturvallisuus selvitykseen vastanneiden erityisesti pienten yritysten palautteessa. Huijauslasku on yleensä laskuksi naamioitu tarjous. Yrityksiä houkutellaan tai uhataan epäasiallisilla markkinointikeinoilla, perinnällä, kuluilla tai kielteisellä julkisuudessa maksamaan palvelusta tai tuotteesta, johon eivät muuten sitoutuisi. Valelaskujen lisäksi yrittäjät saavat merkittävän määrän laskuja, jotka eivät vastaa tehtyjen sopimusten sisältöä. Erityisen paljon ongelmia aiheutuu kotimaahan suunnattujen hakemistopalvelujen tunkeilevasta markkinoinnista ja siihen liittyvästä laskutuksesta, varsinkin kun yrityksen tietoja julkaistaan ja päivitetään etukäteen yrityksen kanssa sopimatta. Petolliset laskuttajat esiintyvät usein myös kansainvälisinä toimijoina. Suomen Yrittäjien syyskuussa 2010 toteuttaman Yksinyrittäjäkyselyn mukaan lähes 60 prosenttia yksinyrittäjistä oli vuoden 2010 aikana kokenut häiritsevää tai harhaanjohtavaa markkinointia. Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa 2012 ja yritysturvallisuusstrategiassa 2012 edellytetään muun muassa selvitettäväksi mahdollisuudet säätää etämyynnin peruuttamisoikeuden laajentamisesta ja viranomaisen hakemasta väliaikaisesta markkinointikiellosta vilpillisen markkinoinnin estämiseksi. 31 Katsaus korruptiorikollisuuteen KRP 2011.

17 Keskusrikospoliisi KRP 2400/2012/ (30) Maksukorttirikollisuus on monimuotoinen, kasvava ja yleensä rajat ylittävä rikollisuuden ala, jossa tietoverkkoa hyödynnetään tehokkaasti. Rikokset toteutetaan joustavilla alihankintaketjuilla, joissa erikoisosaajat myyvät toisilleen palveluita maailmanlaajuisesti verkossa. Koska maksukorttien tekniset ominaisuudet (EMV-standardi) vaikeuttavat rikollisten käteisnostoja Euroopassa, rikolliset nostavat käteistä kopioiduilla korteilla muualla maailmassa. Maksukorttirikollisuuden määrä ja muodot sopeutuvat nopeasti uusien tietoturvallisuusstandardien luomiin olosuhteisiin, joten turvallisuusmenettelyjä on päivitettävä ripeästi. Maksukorttirikolliset käyttävät hyväkseen kansallisen viranomaistoiminnan hitautta ja lainsäädäntöjen eroja: maksukorttidata kiertää maapallon muutamassa sekunnissa, mutta jälkikäteen ilmitulleen maksukorttirikoksen kansallisessa tutkinnassa tarvittavia tietoja suojaa usein pankkisalaisuus, ja niiden saaminen toisesta maasta edellyttää usein ainakin oikeusapupyyntöä. Maksukorttitietojen anastamisesta koituvat tappiot kertyvät ajan myötä, kun tietoja myydään ja hyödynnetään rikollisesti. Huomattavan suuria tappioita voi aiheutua erityisesti sellaisten maksukorttien väärinkäytöstä, joiden luottorajat ovat korkeat. Samalla kun maksukorttitietojen kopioinnin eli skimmauksen osuus yleensä maksuvälinerikollisuudesta on taantumassa, etämyyntipetokset lisääntyvät kaiken aikaa. Maksuvälinepetostappiot kasvavat nettikaupassa, mutta ovat vähentyneet myymälöissä. Kauppaan ja muihin palvelualoihin kohdistuvassa petosrikollisuudessa ammattimaisen ja järjestäytyneen rikollisuuden osuus on huomionarvoinen. Ammattirikolliset hyödyntävät petosrikoksissa myös yritystoimintaa ja bulvaaneja. Varmentamatonta korttimaksamista hyödyntäen tehtävät petokset ovat yleisiä. Etämyyntipetosten maailmanlaajuiset toteuttamistavat kasvattavat tappioita ja vaikeuttavat petosten selvittämistä. Nettikaupat ulkoistavat maksuliikennepalvelunsa usein toiseen maahan, ja pankkisalaisuuden piirissä olevien transaktiotietojen saaminen edellyttää aikaa vievää oikeusapupyyntöä. Rikolliset pilkkovat lisäksi ostoksensa niin pieniksi, etteivät ne täytä viranomaisten priorisointikriteerejä. Yritysten ja niiden toimivaltaisten henkilöiden identiteetit ovat rahanarvoista kauppatavaraa laittomilla markkinoilla ja uinuvia yrityksiä on kaapattu rikollisiin tarkoituksiin. Rikoksentekijä voi kaapattua identiteettiä käyttäen toimia anonyymisti ja laiton toiminta saadaan näyttämään lailliselta. Yritysten rikosturvallisuus selvityksessä kolme prosenttia vastaajista raportoi joutuneensa identiteettikaappauksen tai sen yrityksen kohteeksi, suurista yrityksistä seitsemän prosenttia. Identiteettikaappauksia raportoitiin hieman keskimääräistä useammin kaupan ja rakentamisen aloilla. Identiteettivarkauksia voidaan estää tehostamalla yrityksissä asiakkaan puolesta toimivien tahojen tunnistamista. Myös asiakkaan normaalin liiketoiminnan tunteminen tukee identiteettivarkauksien havaitsemista. Identiteettivarkauksissa esimerkiksi kuljetuksen määränpää usein poikkeaa yrityksen kuljetusten tavallisista määränpäistä. Identiteettivarkauksien ja petosrikosten ehkäisemiseksi yksilöivän henkilötiedon saatavuutta avoimesti esimerkiksi kaupparekisteristä on syytä rajoittaa ja rekisteritiedon integriteettiä vahvistaa. 32 Internetin välityksellä toteutettavia verkkopankkihuijauksia kohdistuu yrityksiin yhä useammin. Rikoksia voidaan toteuttaa Internetissä levitettävillä haittaohjelmilla, joilla saastutetaan pankkien asiakkaiden tietokoneita. Haittaohjelman avulla siirretään asiakkaiden tileiltä rahaa muille pankkitileille Suomessa tai ulkomailla. Välikäsinä käytetään henkilöitä, jotka on värvätty vastaanottamaan oikeudettomasti siirretyt rahat ja toimittamaan ne rikoksen päätekijöille. Toiminnassa on järjestäytyneisyyden piirteitä. 32 Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa 2012 ja yritysturvallisuusstrategiassa 2012 on toimenpiteitä mm. kaupparekisterin luotettavuuden parantamiseksi ja virheellisten tai rikoksella aiheutettujen kaupparekisterimerkintöjen oikaisemiseksi ja ehkäisemiseksi.

18 Keskusrikospoliisi KRP 2400/2012/ (30) Kansainvälisen kaupan vienti-, tuonti- ja kauttakulkumenettelyihin liittyvä talousrikollisuus vääristää kilpailua. Kyse on rakenteellisista, vakiintuneeseen kauppatapaan pesiytyneistä menettelyistä 33, joissa vältetään veroluonteisia maksuja muun muassa verokeidasyhtiöitä käyttäen. Toimintaan voi kuulua myös korruptiota. Suomen kautta Venäjälle vietävään tavaravirtaan kohdistuvissa väärinkäytöksissä hyödynnetään EU-sisäkaupan valvontajärjestelmän heikkouksia, suurien liikenne- ja tavaramäärien kattavan valvonnan haastavuutta sekä Venäjän tullimenettelyn ja valvonnan aukkoja. Venäläistaustainen logistiikkaliiketoiminta on verkottunut raskaan liikenteen ja tullivarastoinnin koko ketjun kattaviksi yritysrypäiksi. Venäläisten rikollisorganisaatioiden merkittävää vaikutusvaltaa on todettu viranomaisoperaatioissa. 34 Vientikaupan sähköinen asiointi tukee rikostorjuntaa, mutta väärinkäytöksissä hyödynnettävien kansainvälisten toimintaketjujen aikaansaamat näyttövaikeudet haittaavat rikosprosesseja 35. Venäläisasiakkaille suunnatun kasinotoiminnan osalta on syytä ottaa huomioon rahanpesun uhka. Huolintatoiminnan kilpailutilanne voi vääristyä ja yritysmoraali kärsiä, mikäli huolintayritykset edistävät omalla toiminnallaan ulkomaankaupan maksuvelvoitteiden välttelyä. Europolin laatimissa EU-maiden yhteisissä järjestäytyneen rikollisuuden uhka-arvioissa (OCTA) on kiinnitetty erityistä huomiota kuljetussektoriin ja tilanteisiin, joissa järjestäytyneen rikollisuuden valta-asema pääsee vahvistumaan kokonaisilla elinkeinoelämän aloilla. Rikolliset hyödyntävät kuljetusketjua ja sen kattavuutta laittoman tavaran kuljetuksessa ja jakelussa sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Suurimittaisen salakuljetus- ja omaisuusrikollisuuden tekijät ovat usein kansainvälisesti toimivia järjestäytyneitä rikollisryhmiä. Liigojen organisoimien varkauksien takana on ollut myös logistiikkayritysten henkilökuntaa. Korkeasti verotettujen tuotteiden salakuljetus vääristää kilpailua ja rapauttaa niiden käyttöön kohdistuvan politiikkaohjauksen toteuttamista. Savukkeiden salakuljetus edullisemman hintatason maista on Venäjän ja Viron järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvää suunnitelmallista toimintaa. Se toteutetaan usein laillisen kuljetustoiminnan yhteydessä. Virosta tuodaan edelleen organisoidusti suurehkoja määriä edullista alkoholia omaan käyttöön, vaikka erät on tarkoitus myydä käytännössä edelleen. Verkkokaupan kasvu ja nopeus lisäävät erityisesti logistiikan rikostorjuntahaasteita, sillä logistiikkayrityksellä ei ole oikeutta tarkastaa, mitä kuljetettava tavara on. Suuri osa immateriaalirikoksista tehdään levittämällä tuoteväärennöksiä laillisille markkinoille. Immateriaalirikosten toteuttamiseen tähtäävä laiton liiketoiminta ja talousrikollisuus ovat voimistuvia uhkia, sillä Suomen lähialueilla on suuria tuoteväärennösten tuotanto- ja markkinaalueita. Kansainvälinen järjestäytynyt rikollisuus on vahvasti mukana tuoteväärennösten valmistuksessa ja levityksessä. Suomen merkitys Kaukoidästä Venäjälle suuntautuvassa tuoteväärennysten salakuljetuksessa ja välivarastoinnissa vahvistunee. Kiinan voimakkaasti kasvava tuoteväärennysrikollisuus on kasvava uhka myös suomalaisille laatutuotteille. Internetissä tuoteväärennöksiä kaupataan anonyymisti. Tuoteväärennöksistä aiheutuu sekä turvallisuusriskejä käyttäjille että tappioita lailliselle tuotannolle ja kaupalle. 33 Epäselvyydet voivat liittyä rikolliseen toimintaan, joka kohdistuu EU:n ulkopuoliseen valtioon, kuten Venäjään, tai EU:n sisämarkkinoihin. 34 Vuoden 2008 tasolla varovaisesti arvioiden Venäjän kokonaistuonnista vähintään 20 prosenttia lienee harmaatuontia. Hirvonen Markku, Lith Pekka, Walden Risto: Suomen kansainvälistyvä harmaa talous, , Tulliselvitysrikos lisättiin lakiin 2009.

19 Keskusrikospoliisi KRP 2400/2012/ (30) 5.3. Yritystoiminnan laiton häirintä ja ääriliikkeiden rikollisuus Kauppaan ja tiettyihin tuotannonaloihin kohdistuu ääri- ja yhdenasianliikkeiden toimintaa, joka pyrkiessään vaikuttamaan kuluttajien käyttäytymiseen voi käyttää myös laittomia keinoja. Tällaisissa tapauksissa liiketilat, tuotteet sekä yritysten henkilöstö ja heidän omaisuutensa voivat joutua laittomien mielenilmausten tai vahingontekorikosten kohteeksi. Esimerkiksi eläinten oikeuksien puolesta kampanjointiin liittyviä rikoksia on kohdistunut niin turkisalaan kuin lääketeollisuuteenkin. Aktivistit ovat viime vuosina ottaneet kampanjoinnissaan käyttöön toimintamallin, jossa keskeistä on eläinten elinolojen dokumentointi sekä dokumenttien levittäminen julkisuuteen. Samalla aktivistit ovat syyllistyneet myös lainvastaisiin tekoihin. Anarkistien toiminta on aktivoitunut kuluneen vuoden aikana ja heidän epäillään tehneen joitakin sabotaasiluonteisia tuhotöitä. Suomessa ja ulkomailla toimiviin suomalaisiin yrityksiin kohdistuvaa terroritekojen uhkaa voidaan suojelupoliisin mukaan pitää tällä hetkellä vähäisenä. Suomalaisyrityksiä toimii kuitenkin sellaisissa maissa ja alueilla, joissa terrori-iskujen todennäköisyys on huomattavan suuri. Vaikka Suomi tai suomalaiset yritykset tai henkilöt eivät ole tällaisilla alueilla tehtyjen iskujen kohteita, tämä ei sulje pois sitä mahdollisuutta, että suomalaiset yritykset tai henkilöt kärsisivät vahinkoja joitakin muita maita vastaan suunnatuissa iskuissa. Eräillä konfliktialueilla, kuten Pakistanissa, Afganistanissa, Jemenissä, Somaliassa, Irakissa sekä osissa Pohjois-Afrikkaa länsimaalaisiin henkilöihin kohdistuu yleinen uhka joutua väkivallan tai sieppauksen kohteeksi. 5.4 Toimenpiteitä tuotantoa ja toimintaa vaarantavan rikollisuuden ehkäisemiseksi Henkilöstön ja sopimuskumppaneiden asema on tärkeä ehkäistäessä tuotantoon ja toimintaan kohdistuvia rikoksia ja yritysten rikollista hyväksikäyttöä. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää henkilöstön rekrytoinnin turvallisuustekijöihin, hyvään henkilöstöpolitiikkaan ja johtamiseen, alihankinnan ja muun ulkopuolisen työvoiman turvallisuuteen sekä pimeän työvoiman käytön ehkäisemiseen. Yrityksillä on syytä olla riittävät toimenpideohjelmat korruptioriskin varalta. 36 Yrityksen johdon ja muun henkilökunnan turvallisuustietoisuutta on syytä ylläpitää tehokkaasti. Yrityksille on syytä tarjota selkeät ohjeet rikosturvallisuuden parantamiseksi. Tietoturvallisuutta voidaan edistää sisällyttämällä tietoturvallisuuden hyvien käytäntöjen mukaiset toimenpiteet toiminta- ja työohjeina yrityksen ohjaus-, johtamis- ja laatujärjestelmään. Kansallisessa 2010 yritysuhritutkimuksessa 37 prosenttia kaupan ja 11 prosenttia teollisuuden yrityksistä kertoi antavansa henkilöstölle turvallisuuskoulutusta, tietoturvallisuuskoulutusta antoi noin joka viides kummankin alan yrityksistä. Yritysten rikosturvallisuus selvitykseen vastanneista yrityksistä puolet on antanut työntekijöilleen turvallisuuskoulutusta, kaupan ja palvelualan yrityksistä lähes kaksi kolmesta. Tietoturvallisuuskoulutusta antoi puolet yrityksistä. Turvallisuuskoulutusta annetaan yhä useammissa yrityksissä, mutta koulutusta ja sen kattavuutta on edelleen syytä lisätä. Elinkeinoelämän ja viranomaisten jatkuva päivittäinen yhteistyö ja tiedonvaihto ovat välttämättömiä lukuisten eri rikollisuuden alojen torjumiseksi. Europolin OCTA 2011 korostaa, että "tiiviimmällä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöllä voidaan vähentää rikollisen toiminnan mahdollisuuksia ja lisätä liiketoiminnan turvallisuutta". Nykyisen lainsäädännön pohjalta yritysten ja viranomaisten riittävä tiedonvaihto ei ole kaikilta osin mahdollista. 36 Confronting corruption: The business case for an effective anti-corruption programme. PricewaterhouseCoopers, 2008.

20 Keskusrikospoliisi KRP 2400/2012/ (30) Ulkomaisia yrityksiä koskevien säännösten ja yleensäkin yrityksiin kohdistuvan valvonnan tehokkuus vaikuttaa olennaisesti siihen, millaisia ongelmia harmaasta taloudesta Suomessa lähitulevaisuudessa koituu. Urakoitsija- ja työntekijätietoja tulisi vaihtaa yritysten ja viranomaisten kesken reaaliaikaisesti. Rikosten ennaltaehkäisy ja rikosten paljastamiseksi tehtävä reaaliaikainen valvonta ovat kustannustehokasta ja tuloksellista rikostorjuntaa. Elinkeinoelämän ja työmarkkinajärjestöjen omaa valvontatoimintaa on syytä kehittää edelleen ja vahvistaa sen edellytyksiä. Harmaan talouden torjuntaohjelmassa vuosille on esitetty useita toimia tiedonkulun ja valvonnan tehostamiseksi. Kuitinantovelvollisuutta koskeva laki on määrä antaa eduskunnan käsiteltäväksi alkuvuodesta Kansainvälisen yhteistyön vahvistamiseksi olisi syytä selvittää mahdollisuudet nykyistä laajemman, esimerkiksi koko EU-alueella voimassa olevan liiketoimintakiellon aikaansaamiseen. Riittävät toiminta- ja tiedonvaihtokeinot ja valvonta on syytä turvata myös rajat ylittävissä tilanteissa. Ratkaisevassa roolissa harmaan talouden ylläpitäjänä on pimeiden urakoiden kysyntä. Yhteisöjen ja kansalaisten tietoisuutta harmaan talouden vahingollisuudesta on syytä vahvistaa. Europol on korostanut, että rikollisen toiminnan nopeuden ja maailmanlaajuisuuden vuoksi on entistä tärkeämpää tunnistaa uhkat ja riskikohteet ja reagoida niihin nopeasti. Pieniksi osateoiksi pilkottu rikollisuus on usein järjestäytynyttä, mutta rikoslain järjestäytyneen rikollisryhmän tunnusmerkistöllä ei päästä käsiksi löyhään alihankintaverkostoon. "Nettipetosten" tutkinnassa välttämättömiä telepakkokeinoja ei voida myöskään käyttää kuin törkeissä petostapauksissa. Vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi on syytä arvioida ja hallita riskejä, jotka liittyvät lainsäädännön rikosten tekemistä helpottaviin ominaisuuksiin.

21 Keskusrikospoliisi KRP 2400/2012/ (30) 6 Lähdetahot ja lähteet Tilannekuvatyöhön osallistuneet yhteisöt ja niiden tuottamat lähteet Akava ry Elinkeinoelämän keskusliitto EK - Yritysturvallisuus EK Oy. Finanssialan Keskusliitto - Vakuutustutkimus Ohje omaisuusrikosturvallisuudesta rakennustyömaalla, Materiaalipankki. Finanssivalvonta - Markkinavalvonta ja menettelytapavalvonta. s/default.aspx Finnsecurity ry Harmaan talouden selvitysyksikkö - Harmaan talouden tilannekuvaraportit - -sivusto Helsingin poliisilaitos Huoltovarmuuskeskus Kaupan liitto Keskuskauppakamari - Ohjeita Avainhenkilöriskien hallintaan Yritysten rikosturvallisuus 2012: Riskit ja niiden hallinta. Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari, toukokuu Keskusrikospoliisi - Europolin raportit. https://www.europol.europa.eu/publications - Katsaus korruptiorikollisuuteen /$file/Katsaus%20korruptiorikollisuuteen% pdf - Keskusrikospoliisin uhka-arviot Europolia, PTR-viranomaisia ja kotimaisia lainvalvontaviranomaisia varten aineistoineen. - Rahanpesun selvittelykeskuksen vuosikertomukset. E4?opendocument - Rikosten torjunnan toimintamalli yrityksille. pendocument - Talousrikollisuuden tilannekuvaraportit (Talousrikostorjunnan tukiyksikkö). Oikeusministeriö/Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos - Rikollisuustilanne Rikollisuus ja seuraamusjärjestelmä tilastojen valossa. OPTL:n tutkimuksia OPTL:n julkaisut ks. Oulun poliisilaitos

22 Keskusrikospoliisi KRP 2400/2012/ (30) Sisäasiainministeriö - Liiketoimintaa turvallisesti. Kansallinen strategia yritystoiminnan turvallisuuden parantamiseksi Monitoimitilojen turvallisuuden parantaminen. Työryhmäraportti. - Sisäisen turvallisuuden ohjelma Turvallisuusyhteistyöllä tuloksia. Arvioita paikallisen turvallisuussuunnittelun tilanteesta Sisäasiainministeriö/Pelastusosasto Suojelupoliisi Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry Suomen Vartioliikkeitten Liitto ry Suomen Yrittäjät - Yksinyrittäjäkysely Suomen Yrittäjät. - Pk-yritysbarometri syksy 2012 (Suomen Yrittäjät, Finnvera, Työ- ja elinkeinoministeriö). Tullihallitus Muut lähteet Alvesalo Anne, Hakamo Terhi: Valvontaa ja vastuuta ulkopuolisen työvoiman käyttöön. Tutkimus tilaajavastuulain toteutumisesta. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 51/ Confronting corruption: The business case for an effective anti-corruption programme. PricewaterhouseCoopers, Corporate responsibility and anti-corruption. International Chamber of Commerce - julkaisut. FreightWatch International Global Threat Assessment pdf Harmaan talouden torjunta. työ- ja elinkeinoministeriön teemasivusto. Hinkkanen Ville: Sakon muuntorangaistuksen vähentämisen vaikutukset. OPTL:n verkkokatsauksia 16/2010. Helsinki Hirvonen Markku: Ulkomaista työvoimaa koskevan sääntelyn toimivuus. Poliisihallituksen toimeksiannosta tehty selvitys, Harmaa Hirvi Oy Hirvonen Markku, Lith Pekka, Walden Risto: Suomen kansainvälistyvä harmaa talous. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan tilaaman harmaata taloutta käsittelevän tutkimuksen loppuraportti. Toim. Harmaa Hirvi Oy. Kesäkuu Eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisu 1/ ad

23 Keskusrikospoliisi KRP 2400/2012/ (30) Jokinen Anniina, Ollus Natalia, Viuhko Minna: Ehdoilla millä hyvänsä. Työperäinen ihmiskauppa ja ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttö Suomessa. Helsinki Juntunen Marjo: Tilaajavastuulaki ja sen valvonta - ongelmat erityisesti työehtosopimuksen noudattamisen valvonnassa. Opinnäytetyö/liiketalous, Laurea-ammattikorkeakoulu Hyvinkää, https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/25320/marjo%20juntunen%20- %20Julkaisu.pdf?sequence=1 Juslén Jenni, Muttilainen Vesa: Korruption ydinalueet 2000-luvun Suomessa. Poliisiammattikorkeakoulu, korruptio/$file/raportteja84_korruptio.pdf Järvinen Raija, Heinonen Jarmo: Kaupallisten keskusten turvallisuus ja kilpailukyky. Aaltoyliopiston kauppakorkeakoulun julkaisuja B Kameravalvontaopas. Julkaisseet Turva-alan yrittäjät ry ja Poliisihallitus, Kansallisen ihmiskaupparaportoijan kertomukset 2010 ja Kauppalehti eportti. Kaupallinen palvelu yhteistyökumppanin luotettavuuden tarkistamiseksi. eportti.kauppalehti.fi Etusivu Lehti Martti: Henkirikoskatsaus OPTL:n verkkokatsauksia 23/ Lehti Martti: Ryöstörikoskatsaus OPTL:n tutkimustiedonantoja 83. Helsinki Lindén Lari: Selvitys tietojenvaihdosta ammattirikollisuuden torjumiseksi kaupan alalla. Opinnäytetyö, Laurea-ammattikorkeakoulu https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/33193/ont%20lari%20linden.pdf?se quence=1 Lohiniva Anja, Muttilainen Vesa: Vakuutusala petosten kohteena, Poliisiammattikorkeakoulun raportteja, OCTA EU Organised Crime Threat Assessment. Europol https://www.europol.europa.eu/sites/default/files/publications/octa_2011.pdf Poliisin PATJA-järjestelmä/Rikitrip. Poliisihallitus. Poliisin tietovarasto PolStat. Poliisihallitus. Salmi Venla, Lehti Martti, Keinänen Anssi: Kauppa ja teollisuus rikosten kohteena. Vuoden 2010 yritysuhritutkimuksen tuloksia. OPTL:n tutkimuksia 254. Helsinki ("Kansallinen 2010 yritysuhritutkimus") Sirén Reino, Aaltonen Mikko, Kääriäinen Juha: Suomalaisten väkivaltakokemukset OPTL:n tutkimustiedonantoja 103. Helsinki Sjöroos Marko, Tapani Aleksi: Varkauksien torjunta myymäläympäristössä. Opinnäytetyö, Laurea-ammattikorkeakoulu https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/27210/varkauksien%20torjunta%20my ymalaymparistossa_sjoroos%20ja%20tapani.pdf?sequence=1'

24 Keskusrikospoliisi KRP 2400/2012/ (30) Taloustaantuman vaikutukset yritysten kilpailukykyyn vaikuttavaan rikollisuuteen N=309 Helsingin seudulla toimivaa yritystä. Helsingin seudun kauppakamari, pdf Tehostettu harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimintaohjelma vuosille Valtiovarainministeriö, Valtioneuvoston periaatepäätös. jsp Työolobarometri, lokakuu Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 29/2010. https://www.tem.fi/files/33535/temjul_29_2012_web.pdf.pdf Valtiovarainministeriö. VAHTI-sivusto, julkishallinnon tietoturvallisuuden ohjaus. llisuus/ kohdis/name.jsp Viestintävirasto. CERT-FI -tietoturvakatsaukset Global State of Information Security Survey. PWC.

25 Keskusrikospoliisi KRP 2400/2012/ (30) Liitetilastoja Väkivaltarikoksia teontarkenteittain 2001 ja tammielokuu Törkeä pahoinpitely yhteensä Ravitsemisliikkeessä Yleisellä paikalla liikekeskuksessa Törkeän pahoinpitelyn yritys yhteensä Ravitsemisliikkeessä Yleisellä paikalla liikekeskuksessa Pahoinpitely yhteensä Ravitsemisliikkeessä Yleisellä paikalla liikekeskuksessa Pahoinpitelyn yritys yhteensä Ravitsemisliikkeessä Yleisellä paikalla liikekeskuksessa Lievä pahoinpitely yhteensä Ravitsemisliikkeessä Yleisellä paikalla liikekeskuksessa Törkeä ryöstö yhteensä Törkeän ryöstön yritys yhteensä Ryöstö yhteensä Ryöstön yritys yhteensä Laiton uhkaus yhteensä Lähde: Poliisin tietovarasto PolStat, syyskuu 2012.

26 Keskusrikospoliisi KRP 2400/2012/ (30) Kaikki poliisin tietoon tulleet varkaus- ja näpistysrikokset 2001 ja tammi-elokuu Törkeä varkaus Varkaus ja näpistys yhteensä Varkausrikosten yritykset Varkausrikokset yhteensä Myymälöihin kohdistuneet varkaus- ja näpistysrikokset (törkeä varkaus, varkaus, näpistys ja niiden yritykset) 2001 ja tammi-elokuu Törkeä varkaus Varkaus ja näpistys yhteensä Varkausrikosten yritykset Myymälöihin kohdistuneet varkausrikokset yhteensä Myymälöihin kohdistuneet kaikista % Lähde: Poliisin tietovarasto PolStat, syyskuu 2012.

27 Keskusrikospoliisi KRP 2400/2012/ (30) Liikkeeseen murtautumalla tehdyt varkausrikokset (törkeä varkaus, varkaus ja näpistys sekä niiden yritykset) 2001 ja tammi-elokuu Törkeät varkaudet liikkeeseen murtautumalla Varkaudet ja näpistykset liikkeeseen murtautumalla Törkeän varkauden, varkauden ja näpistyksen yritykset liikkeeseen murtautumalla Törkeät varkaudet, varkaudet ja näpistykset liikkeeseen murtautumalla sekä niiden yritykset yhteensä Kaikki törkeät varkaudet, varkaudet ja näpistykset sekä niiden yritykset yhteensä Liikkeeseen murtautumalla kaikista % Lähde: Poliisin tietovarasto PolStat, syyskuu 2012.

28 Keskusrikospoliisi KRP 2400/2012/ (30) Kaikki poliisin tietoon tulleet vahingontekorikokset 2001 ja tammi-elokuu Törkeä vahingonteko Vahingonteko Lievä vahingonteko Vahingontekorikosten yritykset Vahingontekorikokset yhteensä Vahingonteko yleisellä paikalla liikekeskuksessa 2001 ja tammi-elokuu Törkeä vahingonteko Vahingonteko Lievä vahingonteko Vahingontekorikosten yritykset Vahingontekorikokset yhteensä Liikekeskuksessa kaikista % Lähde: Poliisin tietovarasto PolStat, syyskuu 2012.

29 Keskusrikospoliisi KRP 2400/2012/ (30) Polttoainevarkaudet lääneittäin Lääni tammi-elo Etelä-Suomi Helsinki Itä-Suomi Lappi Länsi-Suomi Oulu Yhteensä Polttoainevarkaudet lääneittäin, tammi heinäkuu Lääni 2009 tammi-heinä 2010 tammi-heinä 2011 tammi-heinä 2012 tammi-heinä Etelä-Suomi Helsinki Itä-Suomi Lappi Länsi-Suomi Oulu Yhteensä Lähde: Poliisin Patja-järjestelmä/Rikitrip, syyskuu Poliisin tietoon tulleita tietoon ja tietoliikenteeseen kohdistuvia rikoksia 2001 ja tammielokuu Tietomurto Törkeä tietomurto Viestintäsalaisuuden loukkaus Törkeä viestintäsalaisuuden loukkaus Lievä tietoliikenteen häirintä Tietoliikenteen häirintä Törkeä tietoliikenteen häirintä Vaaran aiheuttaminen tietojenkäsittelylle Lähde: Poliisin tietovarasto PolStat, syyskuu 2012.

30 Keskusrikospoliisi KRP 2400/2012/ (30) Poliisille ilmoitetut maksuvälinepetokset kuukausittain vuosina t ä rä 400 s m itu o 300 Ilm Ta He Ma Hu To Ke He El Sy Lo Ma Jo N N N N N N Kuukaudet N 2007 N 2008 N 2009 N 2010 N 2011 N 2012 Lähde: KRP/Tiedusteluosasto/Patja. PALO-, MURTO- JA VUOTOVAHINKOKORVAUKSET Lähde: Finanssialan Keskusliitto.

Yrityksiin kohdistuvan ja niitä hyödyntävän rikollisuuden tilannekuva

Yrityksiin kohdistuvan ja niitä hyödyntävän rikollisuuden tilannekuva Yrityksiin kohdistuvan ja niitä hyödyntävän rikollisuuden tilannekuva Syksy 2007 Keskusrikospoliisi Tuija Hietaniemi 4.10.2007 2006 - Elinkeinoelämän ja viranomaisten yhteinen strategia yrityksiin kohdistuvien

Lisätiedot

Yrityksiin kohdistuvan ja niitä hyödyntävän rikollisuuden tilannekuva

Yrityksiin kohdistuvan ja niitä hyödyntävän rikollisuuden tilannekuva Keskusrikospoliisi KRP 2400/2011/1469 1 (29) Yrityksiin kohdistuvan ja niitä hyödyntävän rikollisuuden tilannekuva Syksy 2011 Sisältö Syksyn 2011 tilannekuvan keskeisimmät havainnot... 2 1 Johdatus tilannekuvaan...

Lisätiedot

Yrityksiin kohdistuvat rikosuhkat. 16.11.2010 Erikoistutkija Tuija Hietaniemi, Keskusrikospoliisi

Yrityksiin kohdistuvat rikosuhkat. 16.11.2010 Erikoistutkija Tuija Hietaniemi, Keskusrikospoliisi Yrityksiin kohdistuvat rikosuhkat 16.11.2010 Erikoistutkija Tuija Hietaniemi, Keskusrikospoliisi Rikollisuus on nopeaa ja liikkuvaa ammattirikolliset toimivat valtakunnallisesti, kansainvälisesti ja globaalisti

Lisätiedot

Yrityksiin kohdistuvan ja niitä hyödyntävän rikollisuuden tilannekuva

Yrityksiin kohdistuvan ja niitä hyödyntävän rikollisuuden tilannekuva Keskusrikospoliisi 1 (29) 5.11.2010 Yrityksiin kohdistuvan ja niitä hyödyntävän rikollisuuden tilannekuva Syksy 2010 Syksyn 2010 tilannekuvan keskeisimmät havainnot...3 1 Johdatus tilannekuvaan...5 1.1

Lisätiedot

HARMAAN TALOUDEN JA TALOUSRIKOLLISUUDEN TORJUNTAKAMPANJA Pikamatka harmaaseen talouteen

HARMAAN TALOUDEN JA TALOUSRIKOLLISUUDEN TORJUNTAKAMPANJA Pikamatka harmaaseen talouteen HARMAAN TALOUDEN JA TALOUSRIKOLLISUUDEN TORJUNTAKAMPANJA Pikamatka harmaaseen talouteen Mitä on harmaa talous? Harmaalla taloudella ja talousrikollisuudella tarkoitetaan yleensä yritystoiminnassa tai

Lisätiedot

Yrityksiin kohdistuvan ja niitä hyödyntävän rikollisuuden tilannekuva

Yrityksiin kohdistuvan ja niitä hyödyntävän rikollisuuden tilannekuva Yrityksiin kohdistuvan ja niitä hyödyntävän rikollisuuden tilannekuva Syksy 2008 Syksyn 2008 tilannekuvan keskeisimmät havainnot... 2 1 Johdatus tilannekuvaan... 2 1 Johdatus tilannekuvaan... 3 1.1 Mitä

Lisätiedot

Yrityksiin kohdistuvan ja niitä hyödyntävän rikollisuuden tilannekuva

Yrityksiin kohdistuvan ja niitä hyödyntävän rikollisuuden tilannekuva Yrityksiin kohdistuvan ja niitä hyödyntävän rikollisuuden tilannekuva Syksy 2009 Syksyn 2009 tilannekuvan keskeisimmät havainnot...2 1 Johdatus tilannekuvaan...3 1.1 Mitä tilannekuvalla tarkoitetaan...3

Lisätiedot

POLIISI HARMAAN TALOUDEN EHKÄISIJÄNÄ RIKOSKOMISARIO KIRSI ALASPÄÄ 28.10.2013

POLIISI HARMAAN TALOUDEN EHKÄISIJÄNÄ RIKOSKOMISARIO KIRSI ALASPÄÄ 28.10.2013 POLIISI HARMAAN TALOUDEN EHKÄISIJÄNÄ RIKOSKOMISARIO KIRSI ALASPÄÄ 28.10.2013 POLIISI HARMAAN TALOUDEN EHKÄISIJÄNÄ RIKOSKOMISARIO KIRSI KUJALA 29.10.2013 POLIISIN TIETOON TULLEET TALOUSRIKOKSET Poliisi

Lisätiedot

Pentti Mäkinen 4.10.2007

Pentti Mäkinen 4.10.2007 Pentti Mäkinen 4.10.2007 Keskuskauppakamari kansallisen yhteistyöfoorumin puheenjohtajana Viranomaisten ja elinkeinoelämän muodostama kansallinen yhteistyöryhmä edistää suomalaisten yritysten turvallisuutta

Lisätiedot

HARMAAN TALOUDEN JA TALOUSRIKOLLISUUDEN YHTEISKUNNALLISET VAIKUTUKSET. Kuntaliitto 23.5.2012 Rikoskomisario Kaj Björkqvist / KRP

HARMAAN TALOUDEN JA TALOUSRIKOLLISUUDEN YHTEISKUNNALLISET VAIKUTUKSET. Kuntaliitto 23.5.2012 Rikoskomisario Kaj Björkqvist / KRP HARMAAN TALOUDEN JA TALOUSRIKOLLISUUDEN YHTEISKUNNALLISET VAIKUTUKSET Kuntaliitto 23.5.2012 Rikoskomisario Kaj Björkqvist / KRP Teemat tänään Keskusrikospoliisin tehtävät Suomalainen harmaa talous ja talousrikollisuus

Lisätiedot

HARMAAN TALOUDEN JA TALOUSRIKOLLISUUDEN TORJUNTAKAMPANJA Oppituntimateriaali

HARMAAN TALOUDEN JA TALOUSRIKOLLISUUDEN TORJUNTAKAMPANJA Oppituntimateriaali HARMAAN TALOUDEN JA TALOUSRIKOLLISUUDEN TORJUNTAKAMPANJA Oppituntimateriaali Mitä on harmaa talous? Toimintaa, jossa lakisääteisiä velvoitteita laiminlyödään verojen, eläke-, tapaturma- tai työttömyysvakuutusmaksujen

Lisätiedot

5.9.2011. Paikka Sisäasiainministeriö, Kirkkokatu 12, kokoushuone 229.

5.9.2011. Paikka Sisäasiainministeriö, Kirkkokatu 12, kokoushuone 229. 5.9.2011 YRITYSTURVALLISUUDEN KANSALLINEN YHTEISTYÖRYHMÄ Aika 15.8.2011 klo 14.00 15.30 Paikka Sisäasiainministeriö, Kirkkokatu 12, kokoushuone 229. Läsnä Ritva Viljanen, SM, puheenjohtaja Hollmén Jyrki,

Lisätiedot

Harmaan talouden torjunnan huomiointi liiketalouden koulutuksessa. Minna Immonen Rikoskomisario Länsi-Uudenmaan poliisilaitos 30.1.

Harmaan talouden torjunnan huomiointi liiketalouden koulutuksessa. Minna Immonen Rikoskomisario Länsi-Uudenmaan poliisilaitos 30.1. Harmaan talouden torjunnan huomiointi liiketalouden koulutuksessa Minna Immonen Rikoskomisario Länsi-Uudenmaan poliisilaitos 30.1.2013 Valtakunnallinen harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntakampanja

Lisätiedot

Poliisin näkökulma harmaan talouden torjunnasta Helsingissä

Poliisin näkökulma harmaan talouden torjunnasta Helsingissä Poliisin näkökulma harmaan talouden torjunnasta Helsingissä Rakennuskonepäivät 21.1.21 Helsingin poliisilaitos Rikostarkastaja Ismo Siltamäki 21.1.21 Helsingin poliisilaitos AVOIMET, ILMOITETUT JA PÄÄTETYT

Lisätiedot

Väkivallan vähentäminen kaupan alalla

Väkivallan vähentäminen kaupan alalla Väkivallan vähentäminen kaupan alalla TURVALLISEMPI HUOMINEN Valtakunnallinen paikallisen turvallisuussuunnittelun seminaari 23.1.2013 Matti Räisänen Kaupan liitto 1 Kauppa on suuri toimiala Yli 2 milj.

Lisätiedot

HARMAA TALOUS JA ULKOMAINEN TYÖVOIMA. Erkki Laukkanen SAK:n työympäristöseminaari, 23.3.2013

HARMAA TALOUS JA ULKOMAINEN TYÖVOIMA. Erkki Laukkanen SAK:n työympäristöseminaari, 23.3.2013 HARMAA TALOUS JA ULKOMAINEN TYÖVOIMA Erkki Laukkanen SAK:n työympäristöseminaari, 23.3.2013 HARMAA TALOUS VUONNA 2008 (HARMAA HIRVI, 2010) Eduskunnan tarkastusvaliokunnan tilaaman tutkimuksen mukaan harmaan

Lisätiedot

Yritysturvallisuusstrategia 2012

Yritysturvallisuusstrategia 2012 Yritysturvallisuusstrategia 2012 Elinkeinoelämän ja viranomaisten yhteiset tavoitteet ja toimenpiteet yritystoiminnan turvallisuuden parantamiseksi TURVALLISEMPI HUOMINEN Valtakunnallinen paikallisen turvallisuussuunnittelun

Lisätiedot

SEMINAARIOHJELMA 4.10.2007 KLO 1300 1630

SEMINAARIOHJELMA 4.10.2007 KLO 1300 1630 1 SEMINAARIOHJELMA 4.10.2007 KLO 1300 1630 Klo 13-1330 Klo 1330 1400 Klo 1415-1500 Klo 1515 1545 Klo 1545 1615 AVAUS Keskuskauppakamari kansallisen yhteistyöfoorumin puheenjohtajana: Rooli, painotukset

Lisätiedot

Suomi turvallinen maa. Päämajasymposium Mikkeli 6.7.2012 Poliisiylijohtaja Mikko Paatero

Suomi turvallinen maa. Päämajasymposium Mikkeli 6.7.2012 Poliisiylijohtaja Mikko Paatero Suomi turvallinen maa Päämajasymposium Mikkeli 6.7.2012 Poliisiylijohtaja Mikko Paatero Lähtökohtia turvallisuudelle Poliisi on Suomen luotetuin organisaatio (Valitut Palat: Luotetuimmat brändit tutkimus)

Lisätiedot

Hannu Niemi / Optula Rikoksentorjunta kunnissa seminaari 21.9.2011. Ulkomaalaiset rikoksentekijöinä ja uhreina

Hannu Niemi / Optula Rikoksentorjunta kunnissa seminaari 21.9.2011. Ulkomaalaiset rikoksentekijöinä ja uhreina Hannu Niemi / Optula Rikoksentorjunta kunnissa seminaari 21.9.2011 Ulkomaalaiset rikoksentekijöinä ja uhreina Maahanmuuttajat 168 000 maahanmuuttajaa (ulkomaan kansalaista) vuonna 2010 Vuonna 1990 vastaava

Lisätiedot

EK on valmis talkoisiin

EK on valmis talkoisiin EK on valmis talkoisiin Ajankohtaisseminaari harmaan talouden torjunnasta 10.1.2011 Toimitusjohtaja Mikko Pukkinen Elinkeinoelämän keskusliitto Harmaa talous Harmaan talouden ongelmiin suhtauduttava vakavasti

Lisätiedot

Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT

Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä Anne Silla ja Juha Luoma VTT Click to edit Master Tutkimuksen title style tavoitteet Click Selvittää to edit toimintatapoja

Lisätiedot

Turvaa logistiikka kuljetusten ja toiminnan turvallisuus

Turvaa logistiikka kuljetusten ja toiminnan turvallisuus Panu Vesterinen (toim.) Turvaa logistiikka kuljetusten ja toiminnan turvallisuus Kauppakamari Helsingin seudun kauppakamari / Helsingin Kamari Oy ja tekijät 2011 Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi Kansi:

Lisätiedot

Turvallisuusselvityslaki ja käytännön toimijat. Säätytalo 18.11.2014 Suojelupoliisin lausuntotoiminto, ylitarkastaja Astrid Geisor-Goman

Turvallisuusselvityslaki ja käytännön toimijat. Säätytalo 18.11.2014 Suojelupoliisin lausuntotoiminto, ylitarkastaja Astrid Geisor-Goman Turvallisuusselvityslaki ja käytännön toimijat Säätytalo Suojelupoliisin lausuntotoiminto, ylitarkastaja Astrid Geisor-Goman Supon ennalta estävä tehtävä Suojelupoliisin tulee lakisääteisen tehtävän toteuttamiseksi

Lisätiedot

TYÖNANTAJAT VEROHALLINNON REKISTERISSÄ JA SOSIAALIVAKUUTTAMISESSA

TYÖNANTAJAT VEROHALLINNON REKISTERISSÄ JA SOSIAALIVAKUUTTAMISESSA TYÖNANTAJAT VEROHALLINNON REKISTERISSÄ JA SOSIAALIVAKUUTTAMISESSA HTSY Verohallinto 4.11.2014 2 (6) TYÖNANTAJAT VEROHALLINNON REKISTERISSÄ JA SOSIAALIVAKUUTTAMISESSA Harmaan talouden selvitysyksikkö on

Lisätiedot

Veronumero ja ilmoitusvelvollisuus pakollisiksi ammattimaisessa rakentamisessa seuraavana omakotitalotyömaiden vuoro?

Veronumero ja ilmoitusvelvollisuus pakollisiksi ammattimaisessa rakentamisessa seuraavana omakotitalotyömaiden vuoro? Veronumero ja ilmoitusvelvollisuus pakollisiksi ammattimaisessa rakentamisessa seuraavana omakotitalotyömaiden vuoro? Talonrakennusteollisuus ry Ville Wartiovaara Rakennusalan harmaa talous Pesii pitkissä

Lisätiedot

Hyvää huomenta. Keskusrikospoliisi Tutkintaosasto, Talousrikollisuus Rikosylikonstaapeli Kari Patanen 4.2.2011

Hyvää huomenta. Keskusrikospoliisi Tutkintaosasto, Talousrikollisuus Rikosylikonstaapeli Kari Patanen 4.2.2011 Hyvää huomenta Keskusrikospoliisi Tutkintaosasto, Talousrikollisuus Rikosylikonstaapeli Kari Patanen 4.2.2011 Valvonta vs. Tutkinta Heijastuuko UlkL:n muk. valvonnan määrä tutkintaan tulevien juttujen

Lisätiedot

Suuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän torjuntaan -seminaari

Suuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän torjuntaan -seminaari Suuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän torjuntaan -seminaari Seminaarin järjestäjät: Työturvallisuuskeskus ja Työterveyslaitos Turvallisuusmessut 2012, Tampere Seminaarin avaus Bjarne Andersson, KT Kuntatyönantajat

Lisätiedot

Alkoholin ja väkivallan suhde Optulan tutkimusten valossa

Alkoholin ja väkivallan suhde Optulan tutkimusten valossa Alkoholin ja väkivallan suhde Optulan tutkimusten valossa Seminaari Alkoholi, huumeet ja eriarvoisuus Helsinki 04.12.2008 Reino Sirén Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen

Lisätiedot

Energiateollisuuden työmarkkinaseminaari 15. 16.9.2011

Energiateollisuuden työmarkkinaseminaari 15. 16.9.2011 Energiateollisuuden työmarkkinaseminaari 15. 16.9.2011 Etelä Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Kaarina Myyri Partanen johtaja www.tyosuojelu.fi www.avi.fi 12.9.2011 Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

T-110.5610 Henkilöstö- ja toimitilaturvallisuus. Ilkka Kouri Henkilöstöturvallisuus 15.3.2007: Henkilöstöturvallisuuden tavoitteet ja hallintakeinot

T-110.5610 Henkilöstö- ja toimitilaturvallisuus. Ilkka Kouri Henkilöstöturvallisuus 15.3.2007: Henkilöstöturvallisuuden tavoitteet ja hallintakeinot T-110.5610 Henkilöstö- ja toimitilaturvallisuus Ilkka Kouri Henkilöstöturvallisuus 15.3.2007: Henkilöstöturvallisuuden tavoitteet ja hallintakeinot Henkilöstöturvallisuus Henkilöstöturvallisuus on osa

Lisätiedot

Harmaa talous nujerretaan yhteisvoimin. Harmaa talous seminaari 9.8.2013 Teppo Mikkola Puheenjohtaja Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry

Harmaa talous nujerretaan yhteisvoimin. Harmaa talous seminaari 9.8.2013 Teppo Mikkola Puheenjohtaja Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Harmaa talous nujerretaan yhteisvoimin Harmaa talous seminaari 9.8.2013 Teppo Mikkola Puheenjohtaja Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Harmaa talous ei saa estää lakeja ja sopimuksia noudattavan kuljetusyrityksen

Lisätiedot

RIKOSTURVALLISUUDEN TOIMINTAMALLI Erkki Hämäläinen FINNSEC 2007 4.10.2007

RIKOSTURVALLISUUDEN TOIMINTAMALLI Erkki Hämäläinen FINNSEC 2007 4.10.2007 RIKOSTURVALLISUUDEN TOIMINTAMALLI Erkki Hämäläinen FINNSEC 2007 4.10.2007 Kehys ja lähtökohdat Sisäasiainministeriön johdolla 2006 valmisteltu yritysturvallisuusstrategia vahvistaa elinkeinoelämän ja viranomaisten

Lisätiedot

Oppilaitosyhteistyö osana harmaan talouden torjuntakampanjaa. Rikoskomisario Minna Immonen Länsi-Uudenmaan poliisilaitos

Oppilaitosyhteistyö osana harmaan talouden torjuntakampanjaa. Rikoskomisario Minna Immonen Länsi-Uudenmaan poliisilaitos Oppilaitosyhteistyö osana harmaan talouden torjuntakampanjaa Rikoskomisario Minna Immonen Länsi-Uudenmaan poliisilaitos Kampanjan taustaa Kampanjan pilotointi poliisihallinnon toimesta syksyllä 2011 Kampanjassa

Lisätiedot

TALOUSRIKOSTORJUNTA KOLME LÄHESTYMISTAPAA. Risto Joppe Karhunen

TALOUSRIKOSTORJUNTA KOLME LÄHESTYMISTAPAA. Risto Joppe Karhunen TALOUSRIKOSTORJUNTA KOLME LÄHESTYMISTAPAA Risto Joppe Karhunen 1 FINANSSIALAN KESKUSLIITTO (FK) Etujärjestö, joka edustaa pankkeja vakuutusyhtiöitä rahoitusyhtiöitä arvopaperinvälittäjiä sijoitusrahastoyhtiöitä

Lisätiedot

Väkivallan vähentäminen Porissa

Väkivallan vähentäminen Porissa Väkivallan vähentäminen Porissa Rikoksentorjuntaseminaari 2014 Vantaa 17.9.2014 Tuomo Katajisto komisario Lounais-Suomen poliisilaitos Väkivallan vähentämishankkeen taustaa Porin ja poliisilaitoksen yhteinen

Lisätiedot

5.2 Kavallus- ja petosrikokset Reino Sirén

5.2 Kavallus- ja petosrikokset Reino Sirén II.A.5 Omaisuusrikokset 117 5.2 Kavallus- ja petosrikokset Reino Sirén Kavallus- ja petosrikoksiin kuuluu monentyyppisiä rikoksia. Vuoden 1991 alusta lähtien kavallusrikoksia koskevat säännökset ovat rikoslain

Lisätiedot

Verkkorikollisuus tietoturvauhkana. Valmiusseminaari, 11.10.2005 ylitarkastaja Sari Kajantie, KRP/Tietotekniikkarikosyksikkö

Verkkorikollisuus tietoturvauhkana. Valmiusseminaari, 11.10.2005 ylitarkastaja Sari Kajantie, KRP/Tietotekniikkarikosyksikkö Verkkorikollisuus tietoturvauhkana Valmiusseminaari, 11.10.2005 ylitarkastaja Sari Kajantie, KRP/Tietotekniikkarikosyksikkö Verkkorikollisuuden erityispiirteet Verkkorikollisuus on ammattimaista ja tähtää

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto 2012

Palvelualojen taskutilasto 2012 Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturvaneuvonta 020 690 211 Vaihde 020 774 002 (ma pe klo 9 16) www.pam.fi pam@pam.fi etunimi.sukunimi@pam.fi Keskustoimisto

Lisätiedot

Vinkkejä talousrikollisuuden torjuntaan

Vinkkejä talousrikollisuuden torjuntaan Vinkkejä talousrikollisuuden torjuntaan Sähköurakoitsijapäivät 14.4.2011 Helsingin poliisilaitos Talous- ja omaisuusrikosyksikkö Rikostarkastaja Ville Kivistö Helsingin poliisilaitos Talous- ja omaisuusrikosyksikkö

Lisätiedot

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Vesa Ullakonoja ü työpaikalla on yksi työpaikan kokonaisuutta hallitseva eli pääasiallista määräysvaltaa käyttävä

Lisätiedot

Tietoturvallisuuden arviointilaitokset apuna yritysturvallisuuden ja viranomaisten tietoturvallisuuden kehittämisessä

Tietoturvallisuuden arviointilaitokset apuna yritysturvallisuuden ja viranomaisten tietoturvallisuuden kehittämisessä Tietoturvallisuuden arviointilaitokset apuna yritysturvallisuuden ja viranomaisten tietoturvallisuuden kehittämisessä FINAS-päivä 22.1.2013 Helsingin Messukeskus Laura Kiviharju Viestintävirasto Viestintäviraston

Lisätiedot

Yrityksiin kohdistuvan ja niitä hyödyntävän rikollisuuden tilannekatsaus

Yrityksiin kohdistuvan ja niitä hyödyntävän rikollisuuden tilannekatsaus Yrityksiin kohdistuvan ja niitä hyödyntävän rikollisuuden tilannekatsaus nro 14 12.11.2013 Tietomurrot, liikkuvien ulkomaalaisten ryhmien yrityksiin kohdistamat rikokset ja yritysten sisäinen rikollisuus

Lisätiedot

Ajankohtaista tietoturvallisuudesta. Juha Pietarinen Kimmo Rousku

Ajankohtaista tietoturvallisuudesta. Juha Pietarinen Kimmo Rousku Ajankohtaista tietoturvallisuudesta Juha Pietarinen Kimmo Rousku Valtiokonttori lyhyesti Valtionhallinnon sisäisten konsernipalveluiden kehittäjä ja tuottaja valtion virastojen kumppanina: - talous- ja

Lisätiedot

Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Jäsenkysely 2011 4.5.2011

Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Jäsenkysely 2011 4.5.2011 Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Jäsenkysely 4.5. Sisältö: Menetelmä 3 Taustatiedot yrityksistä 4 Työvoiman määrä 11 Työsuhteet 18 Rekrytointi 21 Ulkomaiset työntekijät 26 Asiakkaat 28 Yritysten liikevaihto

Lisätiedot

YRITYSTURVALLISUUDEN TILA JA KESKEISET HAASTEET

YRITYSTURVALLISUUDEN TILA JA KESKEISET HAASTEET YRITYSTURVALLISUUDEN TILA JA KESKEISET HAASTEET Turvallisempi huominen Valtakunnallinen paikallisen turvallisuussuunnittelun seminaari Hyvinkää, Rantasipi 23.1.2013 Jyrki Hollmén 2 Yritysturvallisuus on

Lisätiedot

Väkivallan esiintyminen työssä

Väkivallan esiintyminen työssä Väkivallan esiintyminen työssä Väkivalta pois palvelutyöstä -aamuteematilaisuus 17.11.2008, Helsinki asiantuntija Timo Suurnäkki, TTK Työväkivaltatapaturmat vuonna 2003 TVL:n tapaturmapakki työtapaturmatiedon

Lisätiedot

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä ja käsittelystä ja työpaikoilla Riskirajoilla? -seminaari Helsinki, 16.9.2015 Jan Schugk Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suosituksen

Lisätiedot

Ulkomaisen työvoiman valvonta

Ulkomaisen työvoiman valvonta Ulkomaisen työvoiman valvonta Tarkastustoiminnan esittely 13.3.2013 HAPKE-hankkeen koulutustilaisuus, Kajaani Itä-Suomen aluehallintovirasto, Merja Laakkonen 21.2.2013 1 Valvonnan resurssit Työsuojelun

Lisätiedot

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet eli Tuhansien iskujen maa Miesten kokema väkivalta Suomessa Markku Heiskanen Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä

Lisätiedot

Ihmiskaupan tunnistaminen

Ihmiskaupan tunnistaminen Ihmiskaupan tunnistaminen Akateemiset naiset Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10.2011 Ylitarkastaja (ihmiskauppa-asiat), OTT Venla Roth Vähemmistövaltuutetun / kansallisen ihmiskaupparaportoijan toimisto

Lisätiedot

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa Metalliteollisuuden yritykset Suomessa HTSY Verohallinto 18.12.2012 Verohallinto 2 (6) METALLITEOLLISUUDEN YRITYKSET SUOMESSA Kirjoitus perustuu Harmaan talouden selvitysyksikön ilmiöselvitykseen Metalliteollisuuden

Lisätiedot

Ihmiskauppa ja sen vastainen toiminta Suomessa. Tunnistamisesta oikeuksien toteutumiseen

Ihmiskauppa ja sen vastainen toiminta Suomessa. Tunnistamisesta oikeuksien toteutumiseen Ihmiskauppa ja sen vastainen toiminta Suomessa Tunnistamisesta oikeuksien toteutumiseen Kansallinen ihmiskaupparaportoija Vähemmistövaltuutettu on toiminut kansallisena ihmiskaupparaportoijana vuoden 2009

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA

TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA 1. PEREHDYTYS Työturvallisuuslaki 14 Työnantajan on annettava työntekijälle riittävät tiedot työpaikan haitta- ja vaaratekijöistä sekä huolehdittava

Lisätiedot

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

HAKEMISTOPALVELUYRITYKSET POLIISILLE TEHDYISSÄ TUTKINTAPYYNNÖISSÄ

HAKEMISTOPALVELUYRITYKSET POLIISILLE TEHDYISSÄ TUTKINTAPYYNNÖISSÄ HAKEMISTOPALVELUYRITYKSET POLIISILLE TEHDYISSÄ TUTKINTAPYYNNÖISSÄ HTSY Verohallinto 11.6.2014 2 (5) HAKEMISTOPALVELUYRITYKSET POLIISILLE TEHDYISSÄ TUTKINTAPYYNNÖISSÄ Harmaan talouden selvitysyksikössä

Lisätiedot

Turvallisuusselvityslaki ja käytännön toimijat. Säätytalo 18.11.2014 Suojelupoliisin lausuntotoiminto, ylitarkastaja Astrid Geisor-Goman

Turvallisuusselvityslaki ja käytännön toimijat. Säätytalo 18.11.2014 Suojelupoliisin lausuntotoiminto, ylitarkastaja Astrid Geisor-Goman Turvallisuusselvityslaki ja käytännön toimijat Säätytalo 18.11.2014 Suojelupoliisin lausuntotoiminto, ylitarkastaja Astrid Geisor-Goman Supon ennalta estävä tehtävä Suojelupoliisin tulee lakisääteisen

Lisätiedot

PK-yrityksen tietoturvasuunnitelman laatiminen www.turkuamk.fi

PK-yrityksen tietoturvasuunnitelman laatiminen www.turkuamk.fi Matti Laakso / Tietoturvapäivä 8.2.2011 PK-yrityksen tietoturvasuunnitelman laatiminen Tietoturvasuunnitelma 1/3 Toimenpiteiden ja dokumentoinnin lopputuloksena syntyvä kokonaisuus -- kirjallinen tietoturvasuunnitelma

Lisätiedot

TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA

TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA HTSY Verohallinto Päiväys Verohallinto 2 (5) TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA Työeläkevakuutusmaksupetos ja sen törkeä tekomuoto ovat rikosnimikkeitä,

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto

Palvelualojen taskutilasto Palvelualojen taskutilasto 2009 Sisältö PAMin jäsenet... 3 Palkansaajien määriä... 4 Yritysten lukumääriä palvelutoimialoilla... 9 Ansiot...10 Työsuhdemuodot...11 Lisätietoja...14 PAMIN taskutilasto 2009

Lisätiedot

Abuse-seminaari 12.9.2006

Abuse-seminaari 12.9.2006 Abuse-seminaari Abuse-seminaari 12.9.2006 9.30-10.00 Kahvi 10.00-10.15 Tervetuliaissanat ja seminaarin työjärjestyksen esittely Erka Koivunen, Viestintävirasto 10.15-11.00 Internet Abuse -toiminnot teleyrityksessä

Lisätiedot

TEHOSTETTU HARMAAN TALOUDEN JA TALOUSRIKOLLISUUDEN TORJUNNAN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2012 2015

TEHOSTETTU HARMAAN TALOUDEN JA TALOUSRIKOLLISUUDEN TORJUNNAN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2012 2015 TEHOSTETTU HARMAAN TALOUDEN JA TALOUSRIKOLLISUUDEN TORJUNNAN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2012 2015 Rakennuskonepäivät 8.11.2012 Janne Marttinen Johtaja Harmaan talouden selvitysyksikkö 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Pilivipalavelut 2012 -seminaari PSK-aikuisopisto 29.11.2012. Yritysturvallisuus ja EK Yritysturvallisuusstrategiasta 2012

Pilivipalavelut 2012 -seminaari PSK-aikuisopisto 29.11.2012. Yritysturvallisuus ja EK Yritysturvallisuusstrategiasta 2012 Pilivipalavelut 2012 -seminaari PSK-aikuisopisto Jukka-Pekka Kivioja EK Oulu Yritysturvallisuus ja EK Yritysturvallisuusstrategiasta 2012 Yritysturvallisuus ja EK VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖKSET JA ELINKEINOELÄMÄN

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

HELIA TIKO 25.9.2006 ICT03D Tieto ja tiedon varastointi T.Mikkola, O.Virkki. Tietoturva tiedon varastoinnissa

HELIA TIKO 25.9.2006 ICT03D Tieto ja tiedon varastointi T.Mikkola, O.Virkki. Tietoturva tiedon varastoinnissa HELIA TIKO 25.9.2006 ICT03D Tieto ja tiedon varastointi T.Mikkola, O.Virkki Tietoturva tiedon varastoinnissa 1 Sisällysluettelo Miksi Tietoturvaa? Tietoturva vrs. Tietosuoja Uhkia Tietoturvan osa-alueet

Lisätiedot

IT-palvelujen ka yttö sa a nnö t

IT-palvelujen ka yttö sa a nnö t IT-palvelujen ka yttö sa a nnö t Tampereen yliopisto Yliopistopalvelut / tietohallinto Rehtorin päätös 28.8.2014. Sisällysluettelo 1 Soveltamisala... 2 2 Käyttövaltuudet ja käyttäjätunnus... 2 2.1 Käyttövaltuudet...

Lisätiedot

RATUKE - seminaari 11.11.2010

RATUKE - seminaari 11.11.2010 RATUKE - seminaari 11.11.2010 Etelä- Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Kaarina Myyri- Partanen johtaja www.tyosuojelu.fi www.avi.fi 11.11.2010 Etelä-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun

Lisätiedot

Työsuojeluvalvonnoissa esille tullutta parannettavaa marjatiloilla

Työsuojeluvalvonnoissa esille tullutta parannettavaa marjatiloilla Työsuojeluvalvonnoissa esille tullutta parannettavaa marjatiloilla 28.1.2014 Marjanviljelijän työvoima- ja palkkapäivä, Suonenjoki Itä-Suomen aluehallintovirasto, Merja Laakkonen 28.1.2014 1 Työnteko-oikeudesta

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Poliisin kehitysnäkymät ja rikollisuus Suomessa. Poliisijohtaja Robin Lardot

Poliisin kehitysnäkymät ja rikollisuus Suomessa. Poliisijohtaja Robin Lardot Poliisin kehitysnäkymät ja rikollisuus Suomessa Poliisijohtaja Robin Lardot Poliisin tehtävä Poliisilaki, 1 Poliisin tehtävä. Poliisin tehtävänä on oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen turvaaminen, yleisen

Lisätiedot

Huumausainerikollisuuden tilannekatsaus 2014 2015

Huumausainerikollisuuden tilannekatsaus 2014 2015 Keskusrikospoliisi 1 (5) Tiedusteluosasto POL-2015-3260 4.3.2015 Huumausainerikollisuuden tilannekatsaus 2014 2015 Vuonna 2014 lainvalvontaviranomaisten tietoon tulleiden huumausainerikosten kokonaismäärä

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa

Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa Minna Piispa Oikeusministeriö rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö Päihdetiedotusseminaari, Bad Ems, Saksa, 7-10.9.2006 Sisältö Ohjelman lähtökohdat Suomalaisen väkivallan

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Varmaa ja vaivatonta

Varmaa ja vaivatonta Varmaa ja vaivatonta viestintää kaikille Suomessa Tekninen valvonta sähköisissä palveluissa Päällikkö Jarkko Saarimäki Tähän joku aloituskuva, esim. ilmapallopoika jarkko.saarimaki@ficora.fi Ennakkokysymys

Lisätiedot

Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari YRITYSTEN RIKOSTURVALLISUUS 2012: Riskit ja niiden hallinta

Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari YRITYSTEN RIKOSTURVALLISUUS 2012: Riskit ja niiden hallinta Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari YRITYSTEN RIKOSTURVALLISUUS 2012: Riskit ja niiden hallinta Julkaistavissa 9.5.2012 klo 12.30 KESKUSKAUPPAKAMARI JA HELSINGIN SEUDUN KAUPPAKAMARI YRITYSTEN

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Syrjintä ilmiönä ja sen näyttäytyminen työelämässä. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö

Syrjintä ilmiönä ja sen näyttäytyminen työelämässä. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö Syrjintä ilmiönä ja sen näyttäytyminen työelämässä Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö 1 2 15.4.2015 3 15.4.2015 4 Syrjintä työelämässä Tietoa monesta lähteestä: viranomaisaineistot, kyselytutkimukset,

Lisätiedot

Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Jäsenkysely 2012. 15.5.2013 Vastaajia yhteensä: 107

Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Jäsenkysely 2012. 15.5.2013 Vastaajia yhteensä: 107 Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Jäsenkysely 2012 15.5.2013 Vastaajia yhteensä: 107 Toteutus Sisältö Jäsenkysely Henkilöstöpalveluyritysten Liiton jäsenyrityksille Kysymyksiä yritysten palvelutarjonnasta,

Lisätiedot

Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa. Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille

Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa. Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille 1 Teknologiateollisuus ry ja Metallityöväen Liitto ry ISBN

Lisätiedot

Mihin katosivat asiakkaat??

Mihin katosivat asiakkaat?? Mihin katosivat asiakkaat?? 6 syytä miksi ravintolat menettävät asiakkaita 1 Jatkuvasti kiristyvä kilpailutilanne ravintola-alalla 1 Ravintoloiden asiakaspaikkojen määrä on lisääntynyt puolella miljoonalla

Lisätiedot

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017)

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) LAPSI Vainossa lapsi voi olla vainoamisen kohde, mutta hän voi olla myös vainon väline. Isä

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008 Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 26.11.2008 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien

Lisätiedot

1 Katsauksen tavoitteet...1 2 Tietolähteet ja tilastointiperiaatteet...1 3 Esityksen rakenne ja esitystapa...4

1 Katsauksen tavoitteet...1 2 Tietolähteet ja tilastointiperiaatteet...1 3 Esityksen rakenne ja esitystapa...4 I SISÄLLYS I JOHDANTO, Tapio Lappi-Seppälä...1 1 Katsauksen tavoitteet...1 2 Tietolähteet ja tilastointiperiaatteet...1 3 Esityksen rakenne ja esitystapa...4 II RIKOSLAJIT...5 1 Rikollisuuden rakenne ja

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Olet sitten rakennuttaja, tilaaja tai urakoitsija, Veronumero.fi tarjoaa sinulle ratkaisut lakikokonaisuuksien hoitamiseksi. www.veronumero.

Olet sitten rakennuttaja, tilaaja tai urakoitsija, Veronumero.fi tarjoaa sinulle ratkaisut lakikokonaisuuksien hoitamiseksi. www.veronumero. Olet sitten rakennuttaja, tilaaja tai urakoitsija, Veronumero.fi tarjoaa sinulle ratkaisut lakikokonaisuuksien hoitamiseksi. www.veronumero.fi Veronumerolaki Julkisuudessa rakentamisen lakisääteisiä velvoitteita

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

HAPKE 2: IHMISKAUPPA - Tutkivan viranomaisen näkökulma. Thomas Skur Ylikomisario Ulkomaalaisyksikkö Pohjanmaan poliisilaitos 24.1.

HAPKE 2: IHMISKAUPPA - Tutkivan viranomaisen näkökulma. Thomas Skur Ylikomisario Ulkomaalaisyksikkö Pohjanmaan poliisilaitos 24.1. HAPKE 2: IHMISKAUPPA - Tutkivan viranomaisen näkökulma Thomas Skur Ylikomisario Ulkomaalaisyksikkö Pohjanmaan poliisilaitos 24.1.2014 Tilanne Suomessa UHRIN TUNNISTAMINEN = varhaisessa vaiheessa Poliisin

Lisätiedot

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 TAUSTATIEDOT TUTKIMUKSEN TOTEUTUS & TIETOA VASTAAJISTA! Sähköpostikutsu Päihteet työelämässä - tutkimukseen

Lisätiedot

IISALMEN KAUPUNKI KIINTEISTÖJEN KAMERAVALVONTA 19.2.2016 1. Matti Rönkkö tekninen isännöitsijä Iisalmen kaupunki / tilapalvelu

IISALMEN KAUPUNKI KIINTEISTÖJEN KAMERAVALVONTA 19.2.2016 1. Matti Rönkkö tekninen isännöitsijä Iisalmen kaupunki / tilapalvelu IISALMEN KAUPUNKI KIINTEISTÖJEN KAMERAVALVONTA Matti Rönkkö tekninen isännöitsijä Iisalmen kaupunki / tilapalvelu 19.2.2016 1 Iisalmen kaupungin tekninen keskus / tilapalvelu on asentanut tallentavan kameravalvonnan

Lisätiedot

Yrityksiin kohdistuva tietoverkkorikollisuus

Yrityksiin kohdistuva tietoverkkorikollisuus Yrityksiin kohdistuvan ja niitä hyödyntävän rikollisuuden tilannekatsaus nro 15 20.5.2014 Yrityksiin kohdistuva tietoverkkorikollisuus Yritysturvallisuuden kansallinen yhteistyöryhmä Yrityksiin kohdistuvan

Lisätiedot

Mikä koulutus työllistää? Kuinka yritykset rekrytoivat? EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelun tuloksia

Mikä koulutus työllistää? Kuinka yritykset rekrytoivat? EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelun tuloksia Mikä koulutus työllistää? Kuinka yritykset rekrytoivat? EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelun tuloksia Jenni Ruokonen 13.3.2014 Elinkeinoelämän keskusliitto EK 27 jäsenliittoa 16 000 jäsenyritystä, joista

Lisätiedot

Petri Salakka vastaava työntekijä. Pori 20.11.2013

Petri Salakka vastaava työntekijä. Pori 20.11.2013 Petri Salakka vastaava työntekijä Pori 20.11.2013 Aggredi Perustettu 2006 Rahoitus RAY Keskittyy kodin ulkopuolisen väkivallan vähentämiseen 18 39 vuotiaat Asiakasohjaus Poliisi Yhdyskuntaseuraamuslaitos

Lisätiedot

VEROHALLINTO ESITTÄÄ. Uusi yrittäjä pulassa Pimeä työ pettää Sinä valitset!

VEROHALLINTO ESITTÄÄ. Uusi yrittäjä pulassa Pimeä työ pettää Sinä valitset! VEROHALLINTO ESITTÄÄ Uusi yrittäjä pulassa Pimeä työ pettää Sinä valitset! Uusi yrittäjä 2 Uusi yrittäjä, toimi näin: Hanki tilitoimisto Voit keskittyä oman yrityksesi toimintaan. Saat sieltä apua ja neuvoja.

Lisätiedot

Rakennusalan yrityksiin kohdistuvan ja niitä hyödyntävän rikollisuuden teematilannekuva

Rakennusalan yrityksiin kohdistuvan ja niitä hyödyntävän rikollisuuden teematilannekuva Keskusrikospoliisi Teematilannekuva 1 (20) Tiedusteluosasto 19.4.2010 KRP/RTP 393/213/2010 Rakennusalan yrityksiin kohdistuvan ja niitä hyödyntävän rikollisuuden teematilannekuva Sisältö Tiivistelmä...2

Lisätiedot

Image size: 7,94 cm x 25,4 cm. SKTY:N SYYSPÄIVÄT 21.10.2014, Lahti RISKIENHALLINTA. Eeva Rantanen Ramboll CM Oy

Image size: 7,94 cm x 25,4 cm. SKTY:N SYYSPÄIVÄT 21.10.2014, Lahti RISKIENHALLINTA. Eeva Rantanen Ramboll CM Oy Image size: 7,94 cm x 25,4 cm SKTY:N SYYSPÄIVÄT 21.10.2014, Lahti RISKIENHALLINTA Eeva Rantanen Ramboll CM Oy RISKIENHALLINNASTA KRIISINHALLINTAAN Lähde: Varautuminen ja jatkuvuudenhallinta kunnassa. 2012

Lisätiedot

Mankkinen Tarja, SM, sihteeri. 2 Edellisen kokouksen pöytäkirja Hyväksyttiin edellisen kokouksen pöytäkirja.

Mankkinen Tarja, SM, sihteeri. 2 Edellisen kokouksen pöytäkirja Hyväksyttiin edellisen kokouksen pöytäkirja. 19.4.2011 YRITYSTURVALLISUUDEN KANSALLINEN YHTEISTYÖRYHMÄ Aika 18.4.2011 klo 14.00 16.00 Paikka Merimiehenkatu 11, kokoushuone 204. Läsnä Ritva Viljanen, SM, puheenjohtaja Hollmén Jyrki, EK Koivukoski

Lisätiedot