UUSIMAA. Liite 3: Toimintalinjakohtainen ja painopistealuekohtainen arviointi. Arviointiasteikko:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "UUSIMAA. Liite 3: Toimintalinjakohtainen ja painopistealuekohtainen arviointi. Arviointiasteikko:"

Transkriptio

1 Liite 3: Toimintalinjakohtainen ja painopistealuekohtainen arviointi Arviointiasteikko: O = EI SELKEÄÄ KRITEERIÄ ARVIOIDA / EI RIIT 1 = ETENEE HYVIN / SUUNNITELLUSTI 2 = ETENEE HITAASTI / EI TOIVOTULLA TAVALLA Arviointi perustuu toimijoiden dokumentaatioon (erityisesti toteuttamissuunnitelmat ja niiden seuranta) sekä ohjelmille asetetuille yleisille indikaattoreille UUSIMAA ELINKEINOJEN KE- HITTÄMINEN 1. Pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan innovaatiostrategioiden toimenpiteet on toteutettu maakuntaohjelmakaudella tavoitteiden mukaisesti Tavoitteen täsmennys (MO - Toimintalinja) TL 1: Edistetään uusien innovaatioiden syntymistä ja kaupallistumista liiketoiminnan ja yrittäjyyden kasvun varmistamiseksi Uudellamaalla Tavoitteet (painopistealueittain) Toimenpidekokonaisuudet ja kärkihankkeet Pääkaupunkiseudun innovaatiostrategian (2005) toimenpiteiden toteutus ohjelmakaudella. Pääkaupunkiseudun ulkopuolisen Uudenmaan innovaatiostrategian (2006) toimenpiteiden toteutus ohjelmakaudella. Arvio toteutuneesta kehityksestä tavoitteittain [perustuen erityisesti toteuttamissuunnitelmiin ja niiden seurantaan] TL 1: ETENEE HYVIN / SUUNNITELLUSTI Keskeisiä toimenpiteitä elinkeinojen kehittämiseksi ovat olleet kilpailukyvyn varmistaminen Uudenmaan eri alueilla seuduittaisilla elinkeino- ja kilpailukykystrategioilla, Uudenmaan innovaatiostrategioiden sekä osaamiskeskusohjelman toteutus sekä Helsingin metropolialueen kilpailukykystrategian toimeenpano. Uudenmaan innovaatiostrategioiden ja osaamiskeskusohjelman hankkeet ovat luoneet edellytyksiä maakunnan kilpailukyvyn kasvulle.

2 2. Uusimaa on seuraavissa huippuosaamisen avainklusterissa merkittävä kansainvälinen osaaja ja liiketoiminnan edistäjä: bioteknologia, mikroja nanoteknologiaosaaminen, hyvinvointi- ja ympäristöteknologia, tietointensiiviset liikeelämän palvelut, digitaaliset palvelut, asuminen, matkailu, nosto- ja siirtoosaaminen sekä elintarviketeollisuus. 3. Kullakin Uudenmaan seudulla on oma erityisvahvuuksiin perustuva osaamiskeskittymä 4. Uudenmaan klusterit ovat verkottuneet valtakunnallisten ja kansainvälisten toimintaympäristöjen ja toimijoiden sekä osaamiskeskus- ja teknologiaohjelmien kanssa yritysten liiketoiminnalle hyötyjä tuottavaan yhteistyöhön. TL 2: Vahvistetaan Uudenmaan avainklustereiden kasvua ja klustereiden välistä yhteistyötä Huippuosaamisen avainklusteritoiminnan edistäminen valtakunnallisen osaamiskeskusohjelman kautta. Uusimaa on mukana seuraavissa klustereissa: ohjelmistoliiketoiminta, asuminen, digitaaliset sisällöt, hyvinvointi, ympäristöteknologia, bioala, nano- ja mikrosysteemit, elintarvike, matkailu ja nostaminen ja siirtäminen. Alueellista kehitysohjelmaa toteutetaan tietointensiivisten palvelujen alalla Alueellisten ja seudullisten kärkialojen kehittämisohjelmien / kärkihankkeiden valmistelu ja näistä osalle seudullisten osaamiskeskittymien luominen sekä verkottaminen alueellisiin ja valtakunnallisiin osaamisverkostoihin. TL 1: ETENEE HYVIN / SUUNNITELLUSTI Aluekeskus- ja kaupunkiohjelmarahoituksella on tuettu innovatiivisten toimintaympäristöjen syntymistä Uudenmaan seuduilla. Uusimaa on mukana valtakunnallisessa osaamiskeskus-ohjelmassa Uudenmaan osaamis-keskukset ovat Asuminen, Digibusiness, Elintarvikekehitys, HealthBio, Hyvinvointi, Jokapaikan tietotekniikka, Matkailuja elämystuotanto, Nanoteknologia sekä Ympäristöteknologia. Uusimaa vastaa asumisen ja digitaalisten sisältöjen valtakunnallisesta koordinoinnista. Culminatum Oy Ltd koordinoi osaamiskeskusohjelmaa Uudellamaalla. Lisäksi Culminatum Oy Ltd kehittää osaamisintensiivisten liike-elämän palveluiden (KIBS) osaamisklusteria. Techvilla Oy toteuttaa Älykkäät koneet - osaamiskeskustoimintaa Hyvinkään ja Riihimäen seudulla osana valtakunnallista klusteria. Seutujen omia kehittämishankkeita on toteutettu aluekeskus- ja kaupunkiohjelmien sekä toteutetaan jatkossa KOKO-ohjelmien kautta. Osaavan työvoiman saatavuutta ja seudullista kilpailukykyä parantavia hankkeita sekä klusteripohjaisia kehittämishankkeita on

3 rahoitettu myös ESRrahoituksella. 5. Uudellamaalla toimii hyvin koordinoitu ja asiantunteva yritysten kasvua ja kansainvälistymistä edistävä seudullisten yrityspalvelujen verkosto, joka tarjoaa eri elinkaaren vaiheissa oleville yrityksille laadultaan korkeatasoisia, erikoistuneita ja helposti saavutettavia palveluja. TL 3: Vahvistetaan pkyritysten osaamista, kasvua ja kansainvälistymistä seudullisen yrityspalveluverkoston avulla. Seudullisten yrityspalveluiden verkostoituneena kokonaisuutena siten, että laadukkaita palveluja on saatavissa mahdollisimman helposti seuduittain ja yrityksen elinkaaren mukaisesti Hautomotoiminnan ja vakiinnuttaminen osaksi pysyviä palveluja Kansainvälisten toimintaympäristöjen luominen ja siihen liittyvien erityispalveluiden TL 3: 2 = ETENEE HI- TAASTI / EI TOIVOTULLA TAVALLA Yritysten kehittämispalveluita on parannettu perustamalla uusia yrityspalveluyksiköitä mm. Helsinkiin ja Espooseen sekä kehittämällä nykyisten toimintaa ja yhteistyötä. Yrityspalveluiden saatavuutta ja sisältöä on parannettu mm. valtakunnallisessa YritysSuomi -palveluhankkeessa. Hautomotoimintaa on jatkettu ja kehitetty ESR -rahoituksella. Hautomotoiminnan vakiinnuttaminen ja ovat edelleen yksi keskeisimpiä suunnitelmakauden jälkeisiä edunvalvonnallisia tavoitteita. 6. Uusimaa on Itämeren piirissä tunnettu liiketoiminnan ja osaamisen keskus, joka houkuttelee yrityksiä, osaajia ja investointeja alueelle. Uusimaa on mukana keskeisissä Itämeren liiketoimintaan ja logistiikkaan liittyvissä hankkeissa ja yhteistyössä aktiivisena ja näkyvänä operoijana. Ohjelmakaudella syntyy 4 5 merkittävää ympäristöliiketoimin- TL 4. Edistetään Helsingin seudun kilpailuasemaa Itämeren piirissä liiketoiminnan, osaamisen ja logistiikan keskuksena Innovaatio-, teknologia- ja yritysyhteistyöprojektit lähialueilla (Baltia, Venäjä) yritysten, teknologiakeskusten ja tutkimuslaitosten yhteistyönä, erityisalana ympäristöliiketoiminta Uudenmaan logistisen kilpailuaseman vahvistaminen Itämeren piirissä o Euroopan puoleisen sillanpääaseman Aasiaan o Uudenmaan kansain- Yritysten kansainvälistymisessä kohdealueina ovat olleet Itämeri-alueen lisäksi Venäjä (Pietari ja Moskova) sekä Kiina. Muita keskeisiä kohdealueita ovat EU, USA:n Piilaakso ja uusina kansainvälisinä yritystoiminnan yhteistyöalueina mm.

4 taan tai yritysten yhteistyön edistämiseen tähtäävää hanketta. Teknologiayhteistyötä käynnistetään pitkän aikavälin tavoitteiden mukaisesti. välisten kauppasatamien, liikenneväylien ja logististen yritysalueiden kilpailukyvyn edistäminen o Logististen järjestelmien ja palvelujen kilpailukyvyn parantaminen Israel, Korea ja Intia. Pääkaupunkiseudun kaupungeilla on suunnitelmissa osallistua Shanghain maailmannäyttelyyn LivingLabien esittelyllä. Kansainvälinen markkinointi osaajien, investointien ja yritysten houkuttelemiseksi alueelle. Pääkaupunkiseudun Markkinointi Oy markkinoi Helsingin seutua korkeatasoisen tutkimus-, tiede- ja yritysosaamisen, toimivan ja modernin infrastruktuurin, turvallisen ja viihtyisän asumisen sekä osaavan työvoiman metropolina. Helsingin seudun kansainvälistä markkinointia yrityksille hoitaa Greater Helsinki Promotion. Helsinki-keskus Pietarissa vahvistaa Helsingin seudun kilpailuasemaa. ASUMISEN KEHITTÄ- MINEN 1. Tavoitteena on, että koko maakunnan alueella on riittävästi kohtuuhintaista ja monipuolista asuntotarjontaa Tavoitteen täsmennys (MO - Toimintalinja) TL 1: Monipuolisen, kohtuuhintaisen asuntotarjonnan lisääminen yhdyskuntarakennetta eheyttävällä tavalla Tavoitteet (painopistealueittain) Toimenpidekokonaisuudet ja kärkihankkeet Maankäyttöä, asumista, liikennettä ja työpaikkojen sijoittumista koskevan suunnitelman, Uudenmaan kehityskuvan laatiminen koko Uudellemaalle. Asuntotuotannon toteuttamismahdollisuuksia maakunnan eri alueilla kartoitetaan yhteistyössä kuntien ja kuntien yhteistyöryhmien kanssa hyödyntäen tehtyjä tai tekeillä olevia ohjelmia, suunnitelmia ja selvityksiä. Keskeisiä kysymyksiä Arvio toteutuneesta kehityksestä tavoitteittain [perustuen erityisesti toteuttamissuunnitelmiin ja niiden seurantaan] TL 1: 2 = ETENEE HI- TAASTI / EI TOIVOTULLA TAVALLA Uudellamaalla asuntotuotannon määrä ei yllä lähelle tavoitteita. Merkittävintä asuntotuotannon lisäys on ollut Helsingissä ja Järvenpäässä. Alueiden väliset erot ovat kasvaneet. Pääkaupunkiseudun asuntojen neliöhintojen ero muuhun maanhan verrattuna on entisestään kasvanut. Asuntoalueiden uudista-

5 ovat tonttitarjonta; kaavoitustilanne ja kunnallistekninen valmius sekä palvelujen järjestämismahdollisuus Selvitys asuntotuotantotavoitteiden kaavoituksellisista ja maapoliittisista toteutusmahdollisuuksista koko maakunnan alueella. (TARKE-selvitys). Kaavoitusohjelmien tulee pitää sisällään mahdollisuudet asuntotuotantotavoitteen saavuttamiseksi. Tavoitteena on yhtenäistää maapolitiikkaa kuntien välillä. Asumisen osaamisklusteri. Kehittämishankeen tavoitteena on parantaa, tehostaa ja monipuolistaa asuntoalaa erityisesti yritystoiminnan näkökulmasta, hakea rajapintaa ja uusia näkökulmia asumista tukevista osaamisalueista (mm. hyvinvointi- ja terveysala), lisätä alan innovatiivista kehitystoimintaa ja korkeakouluyhteyksiä sekä tukea asumisalan yritysten ja muiden toimijoiden kansainvälistymistä. Tämä Hyvä Asuminen 2010-kehitysohjelmaa toteuttava hanke kokoaa yhteen asuntosektorin tutkimus- ja kehittämistoiminnan, alan yritystoiminnan ja kaupunkien yhteistyön Helsingin seudulla. misen ja alueellisen kehittämisen suurena haasteena on asuinalueiden haitallisen erilaistumisen kehitys. Positiivista on ollut valtion aktivoituminen asuntopolitiikassa. Valtioneuvosto hyväksyi keväällä 2008 asuntopoliittisen toimenpideohjelman, valtion ja Helsingin seudun 14 kunnan välisen aiesopimuksen sekä pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman. Uudenmaan lähivuosinen haaste on asuntotuotannon tason nostaminen ja vuokra-asuntojen määrän lisääminen. Helsingin seudun aiesopimuksen toteuttaminen edellyttävät kuntien kaavoitettavan raakamaan hankinnan helpottamista sekä uusia voimavaroja infrastruktuurin ja palveluiden rahoittamiseen

6 Ekotehokas asuminen / asuntoalue - kärkihanke. Kartta mm. valtion ja valtion yhtiöiden omistamista asuntorakentamiseen soveltuvista maista. Uudenmaan liitto kokoaa kuntien toimittamien tietojen pohjalta kartan valtion omistamista asuntotuotantokäyttöön soveltuvista maa-alueista jaoteltuna sekä raakamaaalueisiin että suoraan ja kaavamuutosten kautta asuntokäyttöön otettaviin tonttialueisiin. Kartta-aineistoon voidaan liittää myös mm. kuntien naapurikunnissa omistamia sekä seurakuntien ja rakennusliikkeiden hallussa olevia potentiaalisia asuntorakentamisalueita. Infra-avustusten suhteuttaminen asuntotarpeeseen ja suuntaaminen vuokraasuntotuotannon ja muun kohtuuhintaisen asuntotuotannon edistämiseen ja niiden rinnalle palveluiden järjestämiseen kohdennettujen avustusten käyttöönottaminen 2. Nykyisten asuntojen ja asuntoalueiden ylläpitoa ja kehittämistä edistetään niin, että erityisesti väestön ikääntymisestä johtuvat asumisen tukipalvelutarpeet ja esteet- TL 2: Olemassa olevan asuntokannan ja asuinympäristön ylläpito ja Asuntoalueiden uudistaminen Luodaan Helsingin seudun kunnille avustusjärjestelmä torjumaan sosiaalisen eriarvoisuuden syvenemistä asuntoalueilla. Asuntoalueiden uudis- TL 2: O = EI SELKEÄÄ KRI- TEERIÄ ARVIOIDA / EI RIIT Yksittäisissä korjausrakentamisen kehittämishankkeissa ovat painottuneet elinkaa-

7 tömyyden vaatimukset otetaan huomioon. tamiseen / alueelliseen kehittämiseen valtion budjetissa varattuja määrärahojen kasvattaminen ja avustusten osuuden kokonaiskustannuksista nostaminen 50 prosenttiin. Kuntien omistajapolitiikkamallien. Selvitetään, toimenpiteet, joilla voidaan taata riittävän suuri ja hyvälaatuinen vuokra-asuntokanta ja turvata niiden asukkaiden hyvinvointi. Pilottikuntien kanssa kehitetään omistajapolitiikkamalleja, joita kunnat voivat ottaa laajemmin käyttöön. Sisältöön kuuluu mm. peruskorjaaminen, jyvitykset, vuokrientasaus, asuntojen haku ja jakelu. riasumisen edellyttämät esteettömyys ja asuntojen muuntamismahdollisuudet sekä energiatehokkuuden parantaminen. Perusparannuksen tukemisen ja uusien rahoitusmahdollisuuksien. Uudellamaalla tulee lisätä suoraa tukea asuntojen korjaamiseen, jotta korjauksia saadaan riittävästi käyntiin ja asukkailla on vielä korjausten jälkeen mahdollisuus asua asunnoissaan. Vanhojen kerrostalojen hissien rakentamista tulee tukea entistä laajemmin. Lisäksi tulee edistää täydennysrakentamista asuinalueiden kehittämiseksi ja yhdyskuntarakenteen eheyttämiseksi. Huomiota tulee kiinnittää 40- ja 50-

8 lukujen omakotitalojen korjausrakentamiseen, jotta vanhojen omakotialueiden rakennusten kunto saadaan säilytettyä muuttamatta alueiden ilmettä ja luonnetta. 3. Korjausrakentamisessa ja asuntotuotannossa sekä niiden rahoittamisessa otetaan huomioon erilaisten väestöryhmien asumistarpeet ja mahdollisuudet niiden toteuttamiseen. 4. Asuntotarpeita ja kuntien tavoitteita maakunnan alueella yhteen sovitetaan. TL 3: Erilaisten väestöryhmien huomioon ottaminen asuntotuotannossa ja rahoitusmuotojen kehittämisessä Asumisen osaamisklusterissa erityiskohteena on kohtuuhintaisten laadukkaiden asuntojen. Kohtuuhintaisia asuntoja ja niiden rahoitusmuotoja pitää kehittää siten, että ne entistä paremmin vastaavat eri elämäntilanteissa olevien ihmisten monipuolisia ajan mukaan muuttuvia tarpeita. Ikääntyminen lisää esteettömyyden ja turvallisuuden tarpeita. Eri asukasryhmien keinoja osallistua suunnitteluun ja tarpeiden kartoittamiseen kehitetään. Selvitetään mahdollisuuksia edistää erityisryhmille suunnattuja asumis- ja muiden palvelujen tuottamista. Kuntarajat eivät saa olla palveluiden järkevän toteuttamisen esteenä. Jokaisella kunnalla on omat asumispalveluita tarvitsevat erityisryhmänsä, joista niiden on vastattava. Palvelut on syytä järjestää yhteistyössä jo senkin vuoksi, että eräät erityisryhmät ovat niin pieniä, että niiden tuki- ja palveluasuminen on järkevä keskittää. TL 3: O = EI SELKEÄÄ KRI- TEERIÄ ARVIOIDA / EI RIIT Asumisen osaamiskeskuksen puitteissa on kehitetty yhdessä kuntien, tutkimuslaitosten ja yritysten kanssa uusia toteuttamismalleja synnyttää tarpeita vastaavaa asumista alueelle. Ekotehokas asuminen / asuntoalue - kärkihankkeella pilotoidaan ympäristöystävällisiä pientaloasumisratkaisuja. Uudenmaan nopeasti ikääntyvälle väestölle ei ole voitu määrärahojen puutteessa käynnistää riittävästi tarpeellisten palvelutalojen rakentamista.

9 Asunnottomuus on edelleen merkittävä ongelma, joka koskee pääkaupunkiseudun lisäksi koko Uuttamaata. Maakunnallinen esteettömän elinympäristön hanke. Tuodaan edunvalvonnassa esille asumistuen erityinen tarve Uudellamaalla ja asumistuen ehtoihin vaikuttavat muusta maasta poikkeavat olosuhteet. OSAAMISEN KEHIT- TÄMINEN 1. Tavoitteena on, että ohjelmakauden lopussa eli vuoteen 2010 mennessä on saatu aikaan pysyvä vuorovaikutus vähintään yhden tuotannollisen toimialan ja yhden palvelualan osaamisketjun toimijoiden eli ammatillisen peruskoulutuksen, korkea-asteen koulutuksen, tutkimuksen ja elinkeinoelämän välille. Esille nousseita kehittämistarpeita on ryhdytty toteuttamaan sekä koulutuksessa että tutkimustoimin- Tavoitteen täsmennys (MO - Toimintalinja) TL 1: Vahvat osaamisketjut Tavoitteet (painopistealueittain) Toimenpidekokonaisuudet ja kärkihankkeet Maakunnallisen osaamisketjun rakentaminen yhdelle palvelu- ja yhdelle tuotannolliselle toimialalle Arvio toteutuneesta kehityksestä tavoitteittain [perustuen erityisesti toteuttamissuunnitelmiin ja niiden seurantaan] TL 1: O = EI SELKEÄÄ KRI- TEERIÄ ARVIOIDA / EI RIIT Osaamisketjujen rakentaminen on käynnissä.

10 nassa. 2. Ammatillinen peruskoulutus on lisännyt suosiotaan uusmaalaisten nuorten keskuudessa ja siihen on tarjottava riittävästi aloituspaikkoja. Myös ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen kokonaismäärän on vastattava niiden kysyntää ja koulutuksen jälkeisen työllistymisen tulee olla vaivatonta. Työikäiselle väestölle - erityisesti työssä olevalle työvoimalle - on tarjottava riittävästi perusja täydennyskoulutuspaikkoja ammattitaidon kehittämiseen. 3. Oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuksen kiintiöitä on lisätty. Ne on kohdennettava entistä selkeämmin Paheneville työvoimapula-alueille, ennen kaikkea Uudellemaalle. Ikääntyvän työvoiman osaamista tulee hyödyntää laajasti mentorointi-, työhönopastus- sekä näyttöjen Työpaikkaohjaajatoiminnassa. TL 2: Turvataan osaavan työvoiman saatavuus Pilottihanke ikääntyvän työvoiman osaamisen hyödyntämisestä tutoreina, mentoreina ja työhön opastajina. Työvoimakapeikot toisen asteen ammatillisen koulutuksen suosion lisäämishanke. Aiemmista hankkeista saatuja hyviä kokemuksia hyödyntävä hanke, joka on suunnattu niille koulutusaloille, joihin ei haeta opiskelemaan työelämän tarpeita vastaavasti. Oppisopimustoiminnan kaltainen pilotointihanke korkeaasteella. TL 2: 1 = ETENEE HYVIN / SUUNNITELLUSTI Ammatillisen peruskoulutuksen suosio on kääntynyt selkeään kasvuun ja ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja on lisätty. Oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuksen kiintiöiden suurentamista Uudenmaan liitto on pitänyt esillä alueen edunvalvonnassa, ja se toteutuu nyt opetusministeriön kehittämissuunnitelman kautta. Pääkaupunkiseudulla kehittämishankkeet kohdistuvat koulutuspalvelujen tarjoamiseen yli kuntarajojen, maahanmuuttajien koulutuspalvelujen järjestämiseen sekä koulutuksen ja työelämän yhteistyön tiivistämiseen. Keski-Uudellamaalla on käynnissä oppilaitosrakenteen ja ratkaisujen etsiminen vuotiaiden maahanmuuttajanuorten koulutuksen järjestämiseen. Myös Hyvinkään Riihimäen seudulla kehitetään oppilaitosrakennetta tavoitteena turvata alueen koulutuspalvelut ja lisätä ammattikorkeakoulutuk-

11 sen ja aikuiskoulutuksen aluevaikuttavuutta. Län- si- Uudellamaalla etsitään ratkaisuja toisen asteen koulutuksen järjestämiseen kaksikielisellä alueella sekä maahanmuuttajien ja pitkäaikaistyöttömien koulutukseen. 4. Koulutuksen keskeyttäminen on kääntynyt laskuun, kun on kehitetty Uudenmaan oppilaitosten yhteinen verkosto opintoohjauksen tehostamiseksi sekä koululaisten ja opiskelijoiden syrjäytymis- ongelmien hoitamiseksi. TL 3: Varmistetaan opintojen loppuun suorittaminen Oppilaitosten ja yhteisen verkostomaisen tukijärjestelmän rakentaminen koululaisten ja opiskelijoiden oppimisja syrjäytymisongelmien ehkäisemiseksi. Järjestelmä kytketään tiiviisti täydentämään opinto-ohjausta, jota tehostetaan. Hanke sisältää myös työpajatoiminnan kehittämisen sekä lisäopetuksen kehittämisen peruskoulun päättäneille. Hankkeiden rahoittamisessa hyödynnetään erityisesti Etelä-Suomen ESR-ohjelmaa TL 3: 2 = ETENEE HITAAS- TI / EI TOIVOTULLA TA- VALLA Opintonsa keskeyttäneiden määrä ei ole kääntynyt laskuun. Siihen liittyen on uutena haasteena nousemassa koululaisten ja opiskelijoiden nopeasti kasvanut neuropsykologisen tuen tarve. 5. Työvoimatarpeen turvaamiseksi ulkomaalaistaustaisille opiskelijoille on kehitetty uusia menetelmiä harjoittelupaikkojen saamiseksi ja heille tarjolla olevaan suomen / ruotsin kielen koulutukseen on saatu aikaan jatkumo. Tarjolla on myös korkea-asteen koulutukseen valmentavaa kielikoulutusta sekä näyttöihin perustuva osaamisen todenta- TL 4: Ulkomaalaistaustaiset asukkaat osaksi Uudenmaan työvoimaa Työsisäoppimispaikkoja maahanmuuttajille - eriasteisten oppilaitosten ja työelämän yhteishanke. Sisältää mm. tukipalvelujen järjestämistä ja asenteisiin vaikuttamista. Tavoitteena alentaa kynnystä ulkomaalaistaustaisen henkilön työharjoitteluun ottamiselle. Korkeakoulututkinnon suorittaneiden maahanmuuttajien osaamisen todentamiseen tar- TL 4: O = EI SELKEÄÄ KRITEERIÄ ARVIOIDA / EI RIIT Ulkomaalaisten opiskelijoiden harjoittelupaikkojen lisäämiseksi on käynnistynyt korkeakoulujen yhteinen hanke.

12 misjärjestelmä korkea-asteen koulutukseen. koitetut näyttökokeet Jatkumo ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden kielikoulutukselle. Hankkeessa selvitetään opiskelijoille Uudellamaalla tarjolla oleva eritasoinen kielikoulutus ja kehitetään sen pohjalta järjestelmä, jolla saadaan sille jatkumo. HYVINVOINNIN KE- HITTÄMINEN Tavoitteen täsmennys (MO - Toimintalinja) Tavoitteet (painopistealueittain) Toimenpidekokonaisuudet ja kärkihankkeet Arvio toteutuneesta kehityksestä tavoitteittain [perustuen erityisesti toteuttamissuunnitelmiin ja niiden seurantaan] TL 1: O = EI SELKEÄÄ KRITEERIÄ ARVIOIDA / EI RIIT 1. Yksilön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja sosiaalisen pääoman kartuttaminen. TL 1: Yhteisöllisyyden ja kumppanuuden vahvistaminen Verkostoyhteistyön ja pysyvien yhteistyörakenteiden luominen julkisen sektorin ja järjestöjen välillä Yhteisvastuullisen maahanmuuttaja- ja monikulttuurisuuspolitiikan juurruttaminen pysyväksi toiminnaksi Maakuntaohjelmassa esitetyt hyvinvoinnin kehittämisen toimintalinjat ja niiden puitteissa asetetut tavoitteet ovat täsmentyneet Uudenmaan hyvinvointistrategiatyön yhteydessä. Keskeistä on hyvinvointinäkökulman merkityksen huomioon ottaminen eri elämän aloilla, hyvinvointipalveluiden saatavuus, henkilökunnan ammattitaito, hyvinvoinnin ja terveyden lisääminen sekä hyvinvointierojen kaventaminen.

13 Uudenmaan liitto on kartoittanut Uudellamaalla jo toteutetut ja käynnissä olevat hankkeet, jotka koskevat lasten ja nuorten hyvinvointia. Kuntien eri hallintokunnat ovat tiivistäneet yhteistyötä ja sektorirajat ylittävää hyvinvointipolitiikkaa on toteutettu käytännössä. Maakunnan kehittämisrahoituksella on rahoitettu yhdeksää hankekokonaisuutta. 2. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä sairauksien ehkäiseminen. TL 2: Painopisteen asettaminen ennaltaehkäisevään työhön Perhe hyvinvoinnin kulmakivenä Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen Ikäihmisten omaehtoinen selviäminen Hyvinvoinnin painopisteessä rahoitetuilla hankkeilla (MAKERA) on kehitetty kuntarajat ylittäviä palveluita sekä lasten ja nuorten hyvinvointihankkeiden toteuttamista. Hankkeiden valinta perustuu toteuttamissuunnitelmaan ja Uudenmaan hyvinvointistrategiaan. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen alle vuotiaiden lasten ja nuorten osuus on lisääntynyt kymmenen vuoden ajan. Lasten ja nuorten pahoinvointi on viime aikoina saanut huolestuttavia piirteitä ja muuttunut entistä monimuotoisemmaksi. Poliisin tietoon tulleiden väkivaltarikosten määrä 1000 asukasta kohti on

14 lisääntynyt kymmenen vuoden ajan. 3. Hyvinvointialan houkuttavuuden ja vetovoimaisuuden lisääminen TL 3: Laaja-alainen ja vastuullinen hyvinvointi ammattitaitoisella ja riittävällä työvoimalla Hyvinvointistrategian laatiminen Hyvinvoinnin tekijät ja raja-aitojen poistaminen TL 3: O = EI SELKEÄÄ KRI- TEERIÄ ARVIOIDA / EI RIIT Sosiaalinen kuntoutuminen ja työllistyminen 4. Palveluiden tuottaminen kustannustehokkaasti sekä rajaaitojen madaltaminen esim. palvelurakenteita uudistaen ja teknologiaa hyväksikäyttäen. TL 4: Palvelurakenteiden uudistaminen asiakaslähtöisesti ja innovatiivisesti UUMA -aluehankkeen jatko perusteena asiakaslähtöinen hoitoketju, saumattomien organisaatiorajat ylittävien palveluketjujen luomisen jatkaminen ja tekniikan hyödyntäminen aluetietojärjestelmän avulla Hyvinvointipalveluiden tuotteistamis- ja kustannuslaskentaosaamisen vahvistaminen taloudellisen vaikuttavuuden lisäämiseksi TL 4: O = EI SELKEÄÄ KRI- TEERIÄ ARVIOIDA / EI RIIT Painopistealueina hankkeistuksessa ovat olleet laaja-alaiset lasten ja nuorten hyvinvointia lisäävät sekä syrjäytymistä ehkäisevät kokonaisuudet sekä työperäisen maahanmuuton mukanaan tuomat erityistarpeet. Läntisen Uudenmaan hyvinvointipalvelujen palvelumarkkinoiden edistäminen mm. hoivayrittäjyyttä tukemalla ja palvelusetelijärjestelmällä Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon työnjaon uudistaminen

15 ALUERAKENTEEN JA LIIKENTEEN KEHIT- TÄMINEN 1. Keskeisten kehittämisvyöhykkeiden toteuttamisedellytyksiä selvitetään. 2. Helsingin seudun ja koko Uudenmaan yhteistyötä maankäytön, asumisen ja liikenteen asioissa lisätään. Tavoitteen täsmennys (MO - Toimintalinja) TL 1: Eheytyvä yhdyskuntarakenne Tavoitteet (painopistealueittain) Toimenpidekokonaisuudet ja kärkihankkeet Metropolialueen kestävä aluerakenne selvitys neljän eteläisen maakunnan ja kahden ympäristökeskuksen alueella. Kasvusuuntaselvitysten laatiminen keskeisille taajamarakenteen kehittämisvyöhykkeille. Selvitys maakunnallisesti tärkeiden virkistysalueiden toteuttamisen mahdollisuuksista Kaupan palveluverkon seurantajärjestelmän. Arvio toteutuneesta kehityksestä tavoitteittain [perustuen erityisesti toteuttamissuunnitelmiin ja niiden seurantaan] TL 1: 1 = ETENEE HYVIN / SUUNNITELLUSTI Käynnissä on useita nykyisiin ja suunnitteilla oleviin ratoihin liittyviä kehityskäytäväselvityksiä. Näissä etsitään parhaita keinoja kehittää maankäyttöä etenkin raideliikenteen varaan.

16 3. Joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus pidetään vähintään ennallaan. TL 2: Kilpailukykyinen joukkoliikenne Liityntäpysäköinnin pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueella. Pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueen lippujärjestelmän. Joukkoliikenteen kehittämishankkeet: *Kehäradan toteuttaminen rakentamalla puuttuva Marja rata -yhteys Länsimetron rakentaminen Ruoholahti- Kivenlahti Joukkoliikenteen edistäminen pääkaupunkiseudun säteittäisillä pääväylillä: teemahankkeen toteuttaminen maakuntaohjelmakaudella TL 2: 2 = ETENEE HI- TAASTI / EI TOIVOTULLA TAVALLA Joukkoliikenteen kehittämistoimet ovat edenneet huonosti. Liityntäpysäköinnin ja lippujärjestelmien kehittämisessä ei ole tapahtunut juurikaan käytännön toimenpiteitä. Vain suurten kaupunkiseutujen joukkoliikennetuki ja joukkoliikenteen teemahanke pääkaupunkiseudun säteittäisillä pääväylillä ovat saaneet rahoitusta, kumpikin huomattavasti esitettyä vähemmän. Pääradan suunnalla suuri ongelma on rataverkon kapasiteetin vähyys Vuodelle 2009 ja sitä seuraaville vuosille ei toistaiseksi ole osoitettu rahoitusta teemahankkeiden toteuttamiseen. 4. Elinkeinoelämän kuljetusten sujuvuutta parannetaan 5. Liikenneturvallisuutta parannetaan TL 3: Tehokas ja turvallinen liikenneverkko Kehittämishankkeet: Kehä I Turunväylä- Vallikallio Kt 51 Kirkkonummi- Kivenlahti E 18 osuus välillä Kehä III Vantaankoski- Lentoasemantie, vaiheittainen parantaminen vuodesta 2007 lähtien Hanko-Hyvinkää radan sähköistys TL 3: O = EI SELKEÄÄ KRITEERIÄ ARVIOIDA / EI RIIT Suurista kehittämishankkeista Kehärata, Länsimetro ja KT 51 parantaminen Kirkkonummen ja Kivenlahden välillä saavat liikennepoliittisen selonteon mukaan valtionrahoituksen ennen

17 Teemahankkeet vuotta Kehä III:n I vaihe voidaan toteuttaa Vantaan kaupungin lainoituksella 6. Suomenlahden öljykuljetusten riskejä vähennetään. TL 4: Liikenteen haittavaikutusten väheneminen Suomenlahden öljykuljetusten riskien vähentäminen ja niihin varautuminen TL 4: O = EI SELKEÄÄ KRI- TEERIÄ ARVIOIDA / EI RIIT 7. Liikennemelualueella asuvien määrää vähennetään ja paikallista ilmanlaatua parannetaan. Tieliikenteen melunsuojaus pääkaupunkiseudulla rahoituksen aloittaminen Ympäristömeludirektiivin mukaisten meluselvitysten ja meluntorjunnan toimintasuunnitelmien laadinta YMPÄRISTÖN JA INF- RASTRUKTUURIN KE- HITTÄMINEN Tavoitteen täsmennys (MO - Toimintalinja) Tavoitteet (painopistealueittain) Toimenpidekokonaisuudet ja kärkihankkeet Arvio toteutuneesta kehityksestä tavoitteittain [perustuen erityisesti toteuttamissuunnitelmiin ja niiden seurantaan] 1. Uudenmaan vesihuollon toimintavarmuutta parannetaan. TL 1: Vesihuollon turvaaminen Vedenhankinnan turvaaminen ja veden saannin varmistaminen TL 1: O = EI SELKEÄÄ KRI- TEERIÄ ARVIOIDA / EI RIIT Seudulliset viemäröintihankkeet aluerakenteen kehittämiseksi, vesistökuormituksen vähentämiseksi ja Itämeren tilan parantamiseksi Maakunnankehittämisrahoituksella on toteutettu kaksi ympäristöhanketta. Uudenmaan ympäristökeskus on jakanut avustuksia vesihuoltohankkeille yhteensä 1,1 miljoonaa euroa koko ympä-

18 Haja-asutuksen vedenhankinnan turvaaminen ja jätevesien käsittelyn tehostaminen ristökeskuksen alueelle (sis. Itä-Uudenmaan). Vesihuolto- ja ympäristötöiden ja pohjavesiselvitysten määrärahat ovat myös aivan riittämättömät. 2. Pinta-, pohja- ja rannikkovesistöjen hyvä tila saavutetaan vuoteen 2015 mennessä, ja tässä työssä saavutetaan ohjelmakaudella hyviä tuloksia. TL 2: Vesistöjen kunnostaminen ja niiden tilan parantaminen Vesistöjen kunnostukset (Hiidenveden ja Tuusulanjärven kunnostukset) Kalataloudelliset kunnostukset Maatalouden vesistökuormituksen vähentäminen TL 2: O = EI SELKEÄÄ KRI- TEERIÄ ARVIOIDA / EI RIIT 3. Ilmastonmuutoksen torjumiseksi tavoitteena on päästöjen huomattava väheneminen lähivuosikymmeninä, ohjelmakaudella tässä työssä päästään käytännön toimenpiteisiin. TL 3: Ilmastonmuutos ja ilmanlaatu Uudenmaan ilmastostrategian laatiminen ja sen toteuttamisen käynnistäminen TL 3: O = EI SELKEÄÄ KRI- TEERIÄ ARVIOIDA / EI RIIT Taloudellinen kasvu on lisännyt asumisväljyyttä, autoistumista, matkustamista sekä tavaroiden kulutusta. 4. Luonnon monimuotoisuuden säilymiseen kiinnitetään erityistä huomiota, Natura verkostoa toteutetaan ja käynnistetään Uudenmaan METSO -ohjelman hankkeita. TL 4: Luonnon monimuotoisuus ja luonnonvarojen kestävä käyttö Kansallispuistojen kehittämishankkeet Ympäristötiedon hallintaan ja esittämiseen liittyvät kehittämistoimenpiteet TL 4: O = EI SELKEÄÄ KRI- TEERIÄ ARVIOIDA / EI RIIT 5. Ympäristötietoisuus lisääntyy, kun panostuksia suunnataan ympäristökasvatukseen ja kootaan ympäristötietoja internetin välityksellä käy-

19 tettävään muotoon. 6. Uudenmaan kulttuuriympäristöjä vaalitaan ja kehitetään. TL 5: Maiseman ja rakennetun ympäristön laatu Uudenmaan arkkitehtuuripoliittinen ohjelma Edunvalvontatoimenpiteet rakennussuojelun rahoituksen varmistamiseksi TL 5: O = EI SELKEÄÄ KRITEERIÄ ARVIOIDA / EI RIIT 7. Jätemääriä vähennetään ja hyötykäyttöä lisätään. TL 6: Uudenmaan jätehuoltoa koskevat ratkaisut Syntypaikkalajitellun yhdyskuntajätteen energiahyödyntäminen TL 6: O = EI SELKEÄÄ KRI- TEERIÄ ARVIOIDA / EI RIIT Pilaantuneiden maiden kunnostushankkeet Ylijäämämaiden kierrätys ja loppusijoitus

20 ETELÄ-KARJALA Tavoitteen täsmennys (MO - Toimintalinja) Tavoitteet (painopistealueittain) Toimenpidekokonaisuudet ja kärkihankkeet Arvio toteutuneesta kehityksestä tavoitteittain [perustuen erityisesti toteuttamissuunnitelmiin ja niiden seurantaan] 1. Lisätä alueen elinvoimaisuutta TL1: Yritystoiminnan edistäminen, elinkeinorakenteen monipuolistaminen, työpolitiikan ja kansainvälisten suhteiden Järjestelmällinen yritysneuvonta ja yritysten osaamispääoman asiantuntijapalveluita hyödyntämällä Pk-yritysten kansainvälistymisen tukeminen Teknologia ja osaamispohjaisen yritystoiminnan valmennus Kasvuyrittäjyyden tukeminen ja yritysten mentorointi Kansainvälisten yritysten sijoittautumisen edistäminen maakuntaan Hyvinvointiyrittäjyyden Etelä-Karjalan teknologiateollisuuden kasvuverkoston energiatoimialalla Imatran Kruununpuiston Lappeenrannan Myllysaaren perhematkailualueen toteuttaminen Huhtiniemen matkailualueen Alueen teknologiarahoitus että yrityskentän kiinnostus kehittämistoimintaan ovat olleet viime aikoina kasvussa. Uusia innovaatioita haetaan mm. alueen oppilaitosten, osaamiskeskusohjelmien ja työnantajien kehittämispanosten ja yhteistyön avulla.

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä 3.3.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö 24.2.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien 2016-2019 julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Talousvaliokunta Talousjohtaja Mika Niemelä 8.10.2015 TAE2016: TEM politiikkalohkoittain

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Täydennysrakentaminen onnistuu

Täydennysrakentaminen onnistuu Täydennysrakentaminen onnistuu Ohjaavan viranomaisen näkemyksiä täsmäiskuihin Alueidenkäyttöpäällikkö Brita Dahlqvist-Solin/Uudenmaan ELY-keskus Näkemykset perustuvat ELY:n rooliin ELY-keskusten tehtävä

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Tulevaisuuden Kaukovainio. Asuinalueiden kehittämisohjelma

Tulevaisuuden Kaukovainio. Asuinalueiden kehittämisohjelma Tulevaisuuden Kaukovainio Asuinalueiden kehittämisohjelma 2013-15 Mervi Uusimäki 28.5.2013 KAUKOVAINIO 3 km keskustasta Rakennettu v. 1965-1975 4700 asukasta Kaukovainio kehittämisalueena Kaukovainion

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina 2016-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman 2013-2017 väliseminaari, 16.12.2015, Finlandia talo, Helsinki ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho,

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

Muotoilemme elämäämme kestäväksi

Muotoilemme elämäämme kestäväksi Muotoilemme elämäämme kestäväksi Päijät-Hämeen maakuntasuunnitelma strategia 2035 Maakuntasuunnitelma on pitkän aikavälin suunnitelma maakunnan kehittämiseksi Pohjautuu sekä alueiden kehittämis- että maankäyttö-

Lisätiedot

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi 23.- Hallitus varautuu huonoon kehitykseen Lähivuosina Suomi velkaantuu kymmenillä miljardeilla Työllisyydestä

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 Hallituksen

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

Hallituksen strategiset tavoitteet ja kärkihankkeet

Hallituksen strategiset tavoitteet ja kärkihankkeet Hallituksen strategiset tavoitteet ja kärkihankkeet Sisältöä ja panostuksia INNOFORUM-yhdessä tekemällä parasta palvelua pk-yrityksille seminaari Hotelli Rosendahl, Tampere 10.11.2015 Erkki Lydén Pirkanmaan

Lisätiedot

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Kasvava hevosala Hevosalan tiedon, taidon, voimavarojen ja osaamisen kokoamisella tiiviiseen yhteistoimintaan on suuri merkitys hevosalan ja alueellisten hevoskeskittymien

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sirkka-Liisa Olli, kehittämisjohtaja, hyvinvointipalvelut, Oulun kaupunki / Popsterhankkeen asiantuntija/ Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Satu Sikanen 13.3.2014 Rakennerahasto-ohjelmassa esitettyjä kehittämishaasteita

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

Osallistamalla osaamista Luovaa osaamista. Haku Valtteri Karhu Marika Lindroth

Osallistamalla osaamista Luovaa osaamista. Haku Valtteri Karhu Marika Lindroth Osallistamalla osaamista Luovaa osaamista Haku 1.1 1.3.2016 Valtteri Karhu Marika Lindroth Tavoitteet Vahvistetaan nuorten elämänhallintaa, osallisuutta ja voimavaroja, jotta motivaatio opiskeluun ja

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman seurantakomitean kokous Turku, 23.5.2016 Ylitarkastaja Hanna-Mari Kuhmonen,

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

ALUEELLINEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN / Kemi-Tornion seutukunta

ALUEELLINEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN / Kemi-Tornion seutukunta ALUEELLINEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN / Kemi-Tornion seutukunta Pitkäjänteistä hyvinvoinnin kehittämistä yhteistyönä alueen kuntien Kemi-Tornion kehittämiskeskuksen Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun Ammattiopisto

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2010 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

Suurten kaupunkiseutujen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

Suurten kaupunkiseutujen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto Suurten kaupunkiseutujen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma 14.3.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto Innovaatiokeskittymien neuvottelumenettely Merkittävimmät uudet avaukset (4-6 kaupunkiseutua)

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Katsaus Opetushallitukselle toimitettujen AmKesujen sisältöihin

Katsaus Opetushallitukselle toimitettujen AmKesujen sisältöihin Katsaus Opetushallitukselle toimitettujen AmKesujen sisältöihin Joensuu 3.12.2014 Minna Bálint Alueelliset suunnitelmat Opetushallitukseen toimitettu 16 alueellista suunnitelmaa Suunnitelmat sisällöltään

Lisätiedot

Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta

Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta KAAKKOIS-SUOMEN LUOVIEN ALOJEN KEHITTÄMISVERKOSTON KOKOUS 3/2016 Kirsi Kaunisharju 26.10.2016 Sote- ja maakuntauudistus Hallituksen linjaus 5.4.2016:

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä ohjelma Maakuntavaltuusto Jussi Lehtinen

Kestävää kasvua ja työtä ohjelma Maakuntavaltuusto Jussi Lehtinen Kestävää kasvua ja työtä ohjelma 2014 2020 Maakuntavaltuusto 15.12.2014 Jussi Lehtinen EAKR rahoituksen jakautuminen ohjelmakaudella 2014 2020, Kymenlaakso Pk yritysten kilpailukyvyn parantaminen n. 28

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Seurantakomitean kokous Liminka/Oulu 18.-19.5.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren, työ- ja elinkeinoministeriö, yritys- ja alueosasto Ohjelman edistymistilanne

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 57 07.10.2015 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 50 19.10.2015 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 07.10.2015 57 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2016 EAKR-haku

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu seutusuunnittelija Anne Leskinen, 8.12.2010 Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Uusi Oulu

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) www.ely-keskus.fi/varsinais-suomi 18.5.2016 Toiminta-ajatus Varsinais-Suomen ELY-keskus tukee ja kehittää alueensa asukkaiden, yritysten,

Lisätiedot

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta 1.10.2014 Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten maakunta Missä ollaan tilastoja Hyvinvointikertomus

Lisätiedot

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Luonnos

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Luonnos Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Luonnos Kaik lutviutuup! Osallisuus ja järjestöyhteistyö osana Etelä-Karjalan maakuntaohjelmaa 2014-2017 Etelä-Karjalan liitto Yhessä eteenpäin! -järjestöpäivä

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut?

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? Näkökulmia muutoksen hallitsemiseen Sysmässä, Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Rahoitusyksikkö Ohjelmakauden muutos on tuonut

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

Maakuntauudistuksen ajankohtaiskatsaus. Erityisavustaja Sami Miettinen Seinäjoki

Maakuntauudistuksen ajankohtaiskatsaus. Erityisavustaja Sami Miettinen Seinäjoki Maakuntauudistuksen ajankohtaiskatsaus Erityisavustaja Sami Miettinen Seinäjoki Maakunnille siirtyvät tehtävät ja henkilötyövuodet 2 Työnjako kunnan, maakunnan ja valtion välillä KUNNAT Paikallisen osallistumisen,

Lisätiedot

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö Kymenlaakson Liitto Maakuntavaltuustoseminaari 24.10.2016 Jatkuva liikennejärjestelmätyö 24.10.2016 Esitys Liikennejärjestelmäryhmä ja sen tehtävät Seudulliset liikennejärjestelmäryhmät ja niiden tehtävät

Lisätiedot

SOSIALIDEMOKRAATIT TEKEVÄT TYÖTÄ HARJAVALLAN HYVÄKSI

SOSIALIDEMOKRAATIT TEKEVÄT TYÖTÄ HARJAVALLAN HYVÄKSI SOSIALIDEMOKRAATIT TEKEVÄT TYÖTÄ HARJAVALLAN HYVÄKSI Tavoitteenamme on laadukkaat ja monipuoliset kunnalliset lähipalvelut, jotka ovat jokaisen kuntalaisen saavutettavissa. Lähtökohtana on asukkaiden hyvä

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

MAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen

MAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen MAL-työpaja Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja 1 KOUVOLAN RAKENNEMALLI Alueiden käytön kehityskuva Ekotehokas yhdyskuntarakenne Keskusten kehittäminen Maaseudun palvelukylät Olevan infran

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Kuntajohdon seminaari

Kuntajohdon seminaari Kuntajohdon seminaari Kuopio 11.11.2015 Hallituksen kärkihankkeiden vaikutukset Itä-Suomeen Elli Aaltonen Ylijohtaja 11.11.2015 1 11.11.2015 2 11.11.2015 3 Strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Seudullinen ilmastostrategia hyväksytty kunnissa 2010 seutu Suomen kärkitasoa päästöjen vähentämisessä vähennys vuosina 1990 2030

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA 2010 KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Maakuntahallituksen hyväksymä taso

TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA 2010 KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Maakuntahallituksen hyväksymä taso HÄMEEN LIITTO LIITE TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA 2010 KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Maakuntahallituksen hyväksymä taso 1 14.12.2009 MÄÄRÄRAHAT JA -TULOARVIOT Sitovat erät tummennettu Maakuntavaltuusto

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ALUEIDENKÄYTÖSTÄ Paula Qvick

AJANKOHTAISTA ALUEIDENKÄYTÖSTÄ Paula Qvick AJANKOHTAISTA ALUEIDENKÄYTÖSTÄ 13.4.2016 Paula Qvick Tilanne Päätöstä maakuntakaavan laadinnan aloittamisesta ei ole Tarkistustarvetta on: suot, puolustusvoimien alueet, maisemat Yleinen tarkistustarve:

Lisätiedot

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Merja Niemi 16.3.2012 Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Vaikuttavuustekijät Tulevaisuuden trendit EU 2020 strategia (tavoitteet ja lippulaivat) EU-ohjelmat, hallitusohjelma,

Lisätiedot

ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta

ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta 22.5.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Yksi ohjelma, joka pitää sisällään ESR- ja EAKR- rahoitukset Valtakunnalliset

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot