UUSIMAA. Liite 3: Toimintalinjakohtainen ja painopistealuekohtainen arviointi. Arviointiasteikko:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "UUSIMAA. Liite 3: Toimintalinjakohtainen ja painopistealuekohtainen arviointi. Arviointiasteikko:"

Transkriptio

1 Liite 3: Toimintalinjakohtainen ja painopistealuekohtainen arviointi Arviointiasteikko: O = EI SELKEÄÄ KRITEERIÄ ARVIOIDA / EI RIIT 1 = ETENEE HYVIN / SUUNNITELLUSTI 2 = ETENEE HITAASTI / EI TOIVOTULLA TAVALLA Arviointi perustuu toimijoiden dokumentaatioon (erityisesti toteuttamissuunnitelmat ja niiden seuranta) sekä ohjelmille asetetuille yleisille indikaattoreille UUSIMAA ELINKEINOJEN KE- HITTÄMINEN 1. Pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan innovaatiostrategioiden toimenpiteet on toteutettu maakuntaohjelmakaudella tavoitteiden mukaisesti Tavoitteen täsmennys (MO - Toimintalinja) TL 1: Edistetään uusien innovaatioiden syntymistä ja kaupallistumista liiketoiminnan ja yrittäjyyden kasvun varmistamiseksi Uudellamaalla Tavoitteet (painopistealueittain) Toimenpidekokonaisuudet ja kärkihankkeet Pääkaupunkiseudun innovaatiostrategian (2005) toimenpiteiden toteutus ohjelmakaudella. Pääkaupunkiseudun ulkopuolisen Uudenmaan innovaatiostrategian (2006) toimenpiteiden toteutus ohjelmakaudella. Arvio toteutuneesta kehityksestä tavoitteittain [perustuen erityisesti toteuttamissuunnitelmiin ja niiden seurantaan] TL 1: ETENEE HYVIN / SUUNNITELLUSTI Keskeisiä toimenpiteitä elinkeinojen kehittämiseksi ovat olleet kilpailukyvyn varmistaminen Uudenmaan eri alueilla seuduittaisilla elinkeino- ja kilpailukykystrategioilla, Uudenmaan innovaatiostrategioiden sekä osaamiskeskusohjelman toteutus sekä Helsingin metropolialueen kilpailukykystrategian toimeenpano. Uudenmaan innovaatiostrategioiden ja osaamiskeskusohjelman hankkeet ovat luoneet edellytyksiä maakunnan kilpailukyvyn kasvulle.

2 2. Uusimaa on seuraavissa huippuosaamisen avainklusterissa merkittävä kansainvälinen osaaja ja liiketoiminnan edistäjä: bioteknologia, mikroja nanoteknologiaosaaminen, hyvinvointi- ja ympäristöteknologia, tietointensiiviset liikeelämän palvelut, digitaaliset palvelut, asuminen, matkailu, nosto- ja siirtoosaaminen sekä elintarviketeollisuus. 3. Kullakin Uudenmaan seudulla on oma erityisvahvuuksiin perustuva osaamiskeskittymä 4. Uudenmaan klusterit ovat verkottuneet valtakunnallisten ja kansainvälisten toimintaympäristöjen ja toimijoiden sekä osaamiskeskus- ja teknologiaohjelmien kanssa yritysten liiketoiminnalle hyötyjä tuottavaan yhteistyöhön. TL 2: Vahvistetaan Uudenmaan avainklustereiden kasvua ja klustereiden välistä yhteistyötä Huippuosaamisen avainklusteritoiminnan edistäminen valtakunnallisen osaamiskeskusohjelman kautta. Uusimaa on mukana seuraavissa klustereissa: ohjelmistoliiketoiminta, asuminen, digitaaliset sisällöt, hyvinvointi, ympäristöteknologia, bioala, nano- ja mikrosysteemit, elintarvike, matkailu ja nostaminen ja siirtäminen. Alueellista kehitysohjelmaa toteutetaan tietointensiivisten palvelujen alalla Alueellisten ja seudullisten kärkialojen kehittämisohjelmien / kärkihankkeiden valmistelu ja näistä osalle seudullisten osaamiskeskittymien luominen sekä verkottaminen alueellisiin ja valtakunnallisiin osaamisverkostoihin. TL 1: ETENEE HYVIN / SUUNNITELLUSTI Aluekeskus- ja kaupunkiohjelmarahoituksella on tuettu innovatiivisten toimintaympäristöjen syntymistä Uudenmaan seuduilla. Uusimaa on mukana valtakunnallisessa osaamiskeskus-ohjelmassa Uudenmaan osaamis-keskukset ovat Asuminen, Digibusiness, Elintarvikekehitys, HealthBio, Hyvinvointi, Jokapaikan tietotekniikka, Matkailuja elämystuotanto, Nanoteknologia sekä Ympäristöteknologia. Uusimaa vastaa asumisen ja digitaalisten sisältöjen valtakunnallisesta koordinoinnista. Culminatum Oy Ltd koordinoi osaamiskeskusohjelmaa Uudellamaalla. Lisäksi Culminatum Oy Ltd kehittää osaamisintensiivisten liike-elämän palveluiden (KIBS) osaamisklusteria. Techvilla Oy toteuttaa Älykkäät koneet - osaamiskeskustoimintaa Hyvinkään ja Riihimäen seudulla osana valtakunnallista klusteria. Seutujen omia kehittämishankkeita on toteutettu aluekeskus- ja kaupunkiohjelmien sekä toteutetaan jatkossa KOKO-ohjelmien kautta. Osaavan työvoiman saatavuutta ja seudullista kilpailukykyä parantavia hankkeita sekä klusteripohjaisia kehittämishankkeita on

3 rahoitettu myös ESRrahoituksella. 5. Uudellamaalla toimii hyvin koordinoitu ja asiantunteva yritysten kasvua ja kansainvälistymistä edistävä seudullisten yrityspalvelujen verkosto, joka tarjoaa eri elinkaaren vaiheissa oleville yrityksille laadultaan korkeatasoisia, erikoistuneita ja helposti saavutettavia palveluja. TL 3: Vahvistetaan pkyritysten osaamista, kasvua ja kansainvälistymistä seudullisen yrityspalveluverkoston avulla. Seudullisten yrityspalveluiden verkostoituneena kokonaisuutena siten, että laadukkaita palveluja on saatavissa mahdollisimman helposti seuduittain ja yrityksen elinkaaren mukaisesti Hautomotoiminnan ja vakiinnuttaminen osaksi pysyviä palveluja Kansainvälisten toimintaympäristöjen luominen ja siihen liittyvien erityispalveluiden TL 3: 2 = ETENEE HI- TAASTI / EI TOIVOTULLA TAVALLA Yritysten kehittämispalveluita on parannettu perustamalla uusia yrityspalveluyksiköitä mm. Helsinkiin ja Espooseen sekä kehittämällä nykyisten toimintaa ja yhteistyötä. Yrityspalveluiden saatavuutta ja sisältöä on parannettu mm. valtakunnallisessa YritysSuomi -palveluhankkeessa. Hautomotoimintaa on jatkettu ja kehitetty ESR -rahoituksella. Hautomotoiminnan vakiinnuttaminen ja ovat edelleen yksi keskeisimpiä suunnitelmakauden jälkeisiä edunvalvonnallisia tavoitteita. 6. Uusimaa on Itämeren piirissä tunnettu liiketoiminnan ja osaamisen keskus, joka houkuttelee yrityksiä, osaajia ja investointeja alueelle. Uusimaa on mukana keskeisissä Itämeren liiketoimintaan ja logistiikkaan liittyvissä hankkeissa ja yhteistyössä aktiivisena ja näkyvänä operoijana. Ohjelmakaudella syntyy 4 5 merkittävää ympäristöliiketoimin- TL 4. Edistetään Helsingin seudun kilpailuasemaa Itämeren piirissä liiketoiminnan, osaamisen ja logistiikan keskuksena Innovaatio-, teknologia- ja yritysyhteistyöprojektit lähialueilla (Baltia, Venäjä) yritysten, teknologiakeskusten ja tutkimuslaitosten yhteistyönä, erityisalana ympäristöliiketoiminta Uudenmaan logistisen kilpailuaseman vahvistaminen Itämeren piirissä o Euroopan puoleisen sillanpääaseman Aasiaan o Uudenmaan kansain- Yritysten kansainvälistymisessä kohdealueina ovat olleet Itämeri-alueen lisäksi Venäjä (Pietari ja Moskova) sekä Kiina. Muita keskeisiä kohdealueita ovat EU, USA:n Piilaakso ja uusina kansainvälisinä yritystoiminnan yhteistyöalueina mm.

4 taan tai yritysten yhteistyön edistämiseen tähtäävää hanketta. Teknologiayhteistyötä käynnistetään pitkän aikavälin tavoitteiden mukaisesti. välisten kauppasatamien, liikenneväylien ja logististen yritysalueiden kilpailukyvyn edistäminen o Logististen järjestelmien ja palvelujen kilpailukyvyn parantaminen Israel, Korea ja Intia. Pääkaupunkiseudun kaupungeilla on suunnitelmissa osallistua Shanghain maailmannäyttelyyn LivingLabien esittelyllä. Kansainvälinen markkinointi osaajien, investointien ja yritysten houkuttelemiseksi alueelle. Pääkaupunkiseudun Markkinointi Oy markkinoi Helsingin seutua korkeatasoisen tutkimus-, tiede- ja yritysosaamisen, toimivan ja modernin infrastruktuurin, turvallisen ja viihtyisän asumisen sekä osaavan työvoiman metropolina. Helsingin seudun kansainvälistä markkinointia yrityksille hoitaa Greater Helsinki Promotion. Helsinki-keskus Pietarissa vahvistaa Helsingin seudun kilpailuasemaa. ASUMISEN KEHITTÄ- MINEN 1. Tavoitteena on, että koko maakunnan alueella on riittävästi kohtuuhintaista ja monipuolista asuntotarjontaa Tavoitteen täsmennys (MO - Toimintalinja) TL 1: Monipuolisen, kohtuuhintaisen asuntotarjonnan lisääminen yhdyskuntarakennetta eheyttävällä tavalla Tavoitteet (painopistealueittain) Toimenpidekokonaisuudet ja kärkihankkeet Maankäyttöä, asumista, liikennettä ja työpaikkojen sijoittumista koskevan suunnitelman, Uudenmaan kehityskuvan laatiminen koko Uudellemaalle. Asuntotuotannon toteuttamismahdollisuuksia maakunnan eri alueilla kartoitetaan yhteistyössä kuntien ja kuntien yhteistyöryhmien kanssa hyödyntäen tehtyjä tai tekeillä olevia ohjelmia, suunnitelmia ja selvityksiä. Keskeisiä kysymyksiä Arvio toteutuneesta kehityksestä tavoitteittain [perustuen erityisesti toteuttamissuunnitelmiin ja niiden seurantaan] TL 1: 2 = ETENEE HI- TAASTI / EI TOIVOTULLA TAVALLA Uudellamaalla asuntotuotannon määrä ei yllä lähelle tavoitteita. Merkittävintä asuntotuotannon lisäys on ollut Helsingissä ja Järvenpäässä. Alueiden väliset erot ovat kasvaneet. Pääkaupunkiseudun asuntojen neliöhintojen ero muuhun maanhan verrattuna on entisestään kasvanut. Asuntoalueiden uudista-

5 ovat tonttitarjonta; kaavoitustilanne ja kunnallistekninen valmius sekä palvelujen järjestämismahdollisuus Selvitys asuntotuotantotavoitteiden kaavoituksellisista ja maapoliittisista toteutusmahdollisuuksista koko maakunnan alueella. (TARKE-selvitys). Kaavoitusohjelmien tulee pitää sisällään mahdollisuudet asuntotuotantotavoitteen saavuttamiseksi. Tavoitteena on yhtenäistää maapolitiikkaa kuntien välillä. Asumisen osaamisklusteri. Kehittämishankeen tavoitteena on parantaa, tehostaa ja monipuolistaa asuntoalaa erityisesti yritystoiminnan näkökulmasta, hakea rajapintaa ja uusia näkökulmia asumista tukevista osaamisalueista (mm. hyvinvointi- ja terveysala), lisätä alan innovatiivista kehitystoimintaa ja korkeakouluyhteyksiä sekä tukea asumisalan yritysten ja muiden toimijoiden kansainvälistymistä. Tämä Hyvä Asuminen 2010-kehitysohjelmaa toteuttava hanke kokoaa yhteen asuntosektorin tutkimus- ja kehittämistoiminnan, alan yritystoiminnan ja kaupunkien yhteistyön Helsingin seudulla. misen ja alueellisen kehittämisen suurena haasteena on asuinalueiden haitallisen erilaistumisen kehitys. Positiivista on ollut valtion aktivoituminen asuntopolitiikassa. Valtioneuvosto hyväksyi keväällä 2008 asuntopoliittisen toimenpideohjelman, valtion ja Helsingin seudun 14 kunnan välisen aiesopimuksen sekä pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman. Uudenmaan lähivuosinen haaste on asuntotuotannon tason nostaminen ja vuokra-asuntojen määrän lisääminen. Helsingin seudun aiesopimuksen toteuttaminen edellyttävät kuntien kaavoitettavan raakamaan hankinnan helpottamista sekä uusia voimavaroja infrastruktuurin ja palveluiden rahoittamiseen

6 Ekotehokas asuminen / asuntoalue - kärkihanke. Kartta mm. valtion ja valtion yhtiöiden omistamista asuntorakentamiseen soveltuvista maista. Uudenmaan liitto kokoaa kuntien toimittamien tietojen pohjalta kartan valtion omistamista asuntotuotantokäyttöön soveltuvista maa-alueista jaoteltuna sekä raakamaaalueisiin että suoraan ja kaavamuutosten kautta asuntokäyttöön otettaviin tonttialueisiin. Kartta-aineistoon voidaan liittää myös mm. kuntien naapurikunnissa omistamia sekä seurakuntien ja rakennusliikkeiden hallussa olevia potentiaalisia asuntorakentamisalueita. Infra-avustusten suhteuttaminen asuntotarpeeseen ja suuntaaminen vuokraasuntotuotannon ja muun kohtuuhintaisen asuntotuotannon edistämiseen ja niiden rinnalle palveluiden järjestämiseen kohdennettujen avustusten käyttöönottaminen 2. Nykyisten asuntojen ja asuntoalueiden ylläpitoa ja kehittämistä edistetään niin, että erityisesti väestön ikääntymisestä johtuvat asumisen tukipalvelutarpeet ja esteet- TL 2: Olemassa olevan asuntokannan ja asuinympäristön ylläpito ja Asuntoalueiden uudistaminen Luodaan Helsingin seudun kunnille avustusjärjestelmä torjumaan sosiaalisen eriarvoisuuden syvenemistä asuntoalueilla. Asuntoalueiden uudis- TL 2: O = EI SELKEÄÄ KRI- TEERIÄ ARVIOIDA / EI RIIT Yksittäisissä korjausrakentamisen kehittämishankkeissa ovat painottuneet elinkaa-

7 tömyyden vaatimukset otetaan huomioon. tamiseen / alueelliseen kehittämiseen valtion budjetissa varattuja määrärahojen kasvattaminen ja avustusten osuuden kokonaiskustannuksista nostaminen 50 prosenttiin. Kuntien omistajapolitiikkamallien. Selvitetään, toimenpiteet, joilla voidaan taata riittävän suuri ja hyvälaatuinen vuokra-asuntokanta ja turvata niiden asukkaiden hyvinvointi. Pilottikuntien kanssa kehitetään omistajapolitiikkamalleja, joita kunnat voivat ottaa laajemmin käyttöön. Sisältöön kuuluu mm. peruskorjaaminen, jyvitykset, vuokrientasaus, asuntojen haku ja jakelu. riasumisen edellyttämät esteettömyys ja asuntojen muuntamismahdollisuudet sekä energiatehokkuuden parantaminen. Perusparannuksen tukemisen ja uusien rahoitusmahdollisuuksien. Uudellamaalla tulee lisätä suoraa tukea asuntojen korjaamiseen, jotta korjauksia saadaan riittävästi käyntiin ja asukkailla on vielä korjausten jälkeen mahdollisuus asua asunnoissaan. Vanhojen kerrostalojen hissien rakentamista tulee tukea entistä laajemmin. Lisäksi tulee edistää täydennysrakentamista asuinalueiden kehittämiseksi ja yhdyskuntarakenteen eheyttämiseksi. Huomiota tulee kiinnittää 40- ja 50-

8 lukujen omakotitalojen korjausrakentamiseen, jotta vanhojen omakotialueiden rakennusten kunto saadaan säilytettyä muuttamatta alueiden ilmettä ja luonnetta. 3. Korjausrakentamisessa ja asuntotuotannossa sekä niiden rahoittamisessa otetaan huomioon erilaisten väestöryhmien asumistarpeet ja mahdollisuudet niiden toteuttamiseen. 4. Asuntotarpeita ja kuntien tavoitteita maakunnan alueella yhteen sovitetaan. TL 3: Erilaisten väestöryhmien huomioon ottaminen asuntotuotannossa ja rahoitusmuotojen kehittämisessä Asumisen osaamisklusterissa erityiskohteena on kohtuuhintaisten laadukkaiden asuntojen. Kohtuuhintaisia asuntoja ja niiden rahoitusmuotoja pitää kehittää siten, että ne entistä paremmin vastaavat eri elämäntilanteissa olevien ihmisten monipuolisia ajan mukaan muuttuvia tarpeita. Ikääntyminen lisää esteettömyyden ja turvallisuuden tarpeita. Eri asukasryhmien keinoja osallistua suunnitteluun ja tarpeiden kartoittamiseen kehitetään. Selvitetään mahdollisuuksia edistää erityisryhmille suunnattuja asumis- ja muiden palvelujen tuottamista. Kuntarajat eivät saa olla palveluiden järkevän toteuttamisen esteenä. Jokaisella kunnalla on omat asumispalveluita tarvitsevat erityisryhmänsä, joista niiden on vastattava. Palvelut on syytä järjestää yhteistyössä jo senkin vuoksi, että eräät erityisryhmät ovat niin pieniä, että niiden tuki- ja palveluasuminen on järkevä keskittää. TL 3: O = EI SELKEÄÄ KRI- TEERIÄ ARVIOIDA / EI RIIT Asumisen osaamiskeskuksen puitteissa on kehitetty yhdessä kuntien, tutkimuslaitosten ja yritysten kanssa uusia toteuttamismalleja synnyttää tarpeita vastaavaa asumista alueelle. Ekotehokas asuminen / asuntoalue - kärkihankkeella pilotoidaan ympäristöystävällisiä pientaloasumisratkaisuja. Uudenmaan nopeasti ikääntyvälle väestölle ei ole voitu määrärahojen puutteessa käynnistää riittävästi tarpeellisten palvelutalojen rakentamista.

9 Asunnottomuus on edelleen merkittävä ongelma, joka koskee pääkaupunkiseudun lisäksi koko Uuttamaata. Maakunnallinen esteettömän elinympäristön hanke. Tuodaan edunvalvonnassa esille asumistuen erityinen tarve Uudellamaalla ja asumistuen ehtoihin vaikuttavat muusta maasta poikkeavat olosuhteet. OSAAMISEN KEHIT- TÄMINEN 1. Tavoitteena on, että ohjelmakauden lopussa eli vuoteen 2010 mennessä on saatu aikaan pysyvä vuorovaikutus vähintään yhden tuotannollisen toimialan ja yhden palvelualan osaamisketjun toimijoiden eli ammatillisen peruskoulutuksen, korkea-asteen koulutuksen, tutkimuksen ja elinkeinoelämän välille. Esille nousseita kehittämistarpeita on ryhdytty toteuttamaan sekä koulutuksessa että tutkimustoimin- Tavoitteen täsmennys (MO - Toimintalinja) TL 1: Vahvat osaamisketjut Tavoitteet (painopistealueittain) Toimenpidekokonaisuudet ja kärkihankkeet Maakunnallisen osaamisketjun rakentaminen yhdelle palvelu- ja yhdelle tuotannolliselle toimialalle Arvio toteutuneesta kehityksestä tavoitteittain [perustuen erityisesti toteuttamissuunnitelmiin ja niiden seurantaan] TL 1: O = EI SELKEÄÄ KRI- TEERIÄ ARVIOIDA / EI RIIT Osaamisketjujen rakentaminen on käynnissä.

10 nassa. 2. Ammatillinen peruskoulutus on lisännyt suosiotaan uusmaalaisten nuorten keskuudessa ja siihen on tarjottava riittävästi aloituspaikkoja. Myös ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen kokonaismäärän on vastattava niiden kysyntää ja koulutuksen jälkeisen työllistymisen tulee olla vaivatonta. Työikäiselle väestölle - erityisesti työssä olevalle työvoimalle - on tarjottava riittävästi perusja täydennyskoulutuspaikkoja ammattitaidon kehittämiseen. 3. Oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuksen kiintiöitä on lisätty. Ne on kohdennettava entistä selkeämmin Paheneville työvoimapula-alueille, ennen kaikkea Uudellemaalle. Ikääntyvän työvoiman osaamista tulee hyödyntää laajasti mentorointi-, työhönopastus- sekä näyttöjen Työpaikkaohjaajatoiminnassa. TL 2: Turvataan osaavan työvoiman saatavuus Pilottihanke ikääntyvän työvoiman osaamisen hyödyntämisestä tutoreina, mentoreina ja työhön opastajina. Työvoimakapeikot toisen asteen ammatillisen koulutuksen suosion lisäämishanke. Aiemmista hankkeista saatuja hyviä kokemuksia hyödyntävä hanke, joka on suunnattu niille koulutusaloille, joihin ei haeta opiskelemaan työelämän tarpeita vastaavasti. Oppisopimustoiminnan kaltainen pilotointihanke korkeaasteella. TL 2: 1 = ETENEE HYVIN / SUUNNITELLUSTI Ammatillisen peruskoulutuksen suosio on kääntynyt selkeään kasvuun ja ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja on lisätty. Oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuksen kiintiöiden suurentamista Uudenmaan liitto on pitänyt esillä alueen edunvalvonnassa, ja se toteutuu nyt opetusministeriön kehittämissuunnitelman kautta. Pääkaupunkiseudulla kehittämishankkeet kohdistuvat koulutuspalvelujen tarjoamiseen yli kuntarajojen, maahanmuuttajien koulutuspalvelujen järjestämiseen sekä koulutuksen ja työelämän yhteistyön tiivistämiseen. Keski-Uudellamaalla on käynnissä oppilaitosrakenteen ja ratkaisujen etsiminen vuotiaiden maahanmuuttajanuorten koulutuksen järjestämiseen. Myös Hyvinkään Riihimäen seudulla kehitetään oppilaitosrakennetta tavoitteena turvata alueen koulutuspalvelut ja lisätä ammattikorkeakoulutuk-

11 sen ja aikuiskoulutuksen aluevaikuttavuutta. Län- si- Uudellamaalla etsitään ratkaisuja toisen asteen koulutuksen järjestämiseen kaksikielisellä alueella sekä maahanmuuttajien ja pitkäaikaistyöttömien koulutukseen. 4. Koulutuksen keskeyttäminen on kääntynyt laskuun, kun on kehitetty Uudenmaan oppilaitosten yhteinen verkosto opintoohjauksen tehostamiseksi sekä koululaisten ja opiskelijoiden syrjäytymis- ongelmien hoitamiseksi. TL 3: Varmistetaan opintojen loppuun suorittaminen Oppilaitosten ja yhteisen verkostomaisen tukijärjestelmän rakentaminen koululaisten ja opiskelijoiden oppimisja syrjäytymisongelmien ehkäisemiseksi. Järjestelmä kytketään tiiviisti täydentämään opinto-ohjausta, jota tehostetaan. Hanke sisältää myös työpajatoiminnan kehittämisen sekä lisäopetuksen kehittämisen peruskoulun päättäneille. Hankkeiden rahoittamisessa hyödynnetään erityisesti Etelä-Suomen ESR-ohjelmaa TL 3: 2 = ETENEE HITAAS- TI / EI TOIVOTULLA TA- VALLA Opintonsa keskeyttäneiden määrä ei ole kääntynyt laskuun. Siihen liittyen on uutena haasteena nousemassa koululaisten ja opiskelijoiden nopeasti kasvanut neuropsykologisen tuen tarve. 5. Työvoimatarpeen turvaamiseksi ulkomaalaistaustaisille opiskelijoille on kehitetty uusia menetelmiä harjoittelupaikkojen saamiseksi ja heille tarjolla olevaan suomen / ruotsin kielen koulutukseen on saatu aikaan jatkumo. Tarjolla on myös korkea-asteen koulutukseen valmentavaa kielikoulutusta sekä näyttöihin perustuva osaamisen todenta- TL 4: Ulkomaalaistaustaiset asukkaat osaksi Uudenmaan työvoimaa Työsisäoppimispaikkoja maahanmuuttajille - eriasteisten oppilaitosten ja työelämän yhteishanke. Sisältää mm. tukipalvelujen järjestämistä ja asenteisiin vaikuttamista. Tavoitteena alentaa kynnystä ulkomaalaistaustaisen henkilön työharjoitteluun ottamiselle. Korkeakoulututkinnon suorittaneiden maahanmuuttajien osaamisen todentamiseen tar- TL 4: O = EI SELKEÄÄ KRITEERIÄ ARVIOIDA / EI RIIT Ulkomaalaisten opiskelijoiden harjoittelupaikkojen lisäämiseksi on käynnistynyt korkeakoulujen yhteinen hanke.

12 misjärjestelmä korkea-asteen koulutukseen. koitetut näyttökokeet Jatkumo ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden kielikoulutukselle. Hankkeessa selvitetään opiskelijoille Uudellamaalla tarjolla oleva eritasoinen kielikoulutus ja kehitetään sen pohjalta järjestelmä, jolla saadaan sille jatkumo. HYVINVOINNIN KE- HITTÄMINEN Tavoitteen täsmennys (MO - Toimintalinja) Tavoitteet (painopistealueittain) Toimenpidekokonaisuudet ja kärkihankkeet Arvio toteutuneesta kehityksestä tavoitteittain [perustuen erityisesti toteuttamissuunnitelmiin ja niiden seurantaan] TL 1: O = EI SELKEÄÄ KRITEERIÄ ARVIOIDA / EI RIIT 1. Yksilön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja sosiaalisen pääoman kartuttaminen. TL 1: Yhteisöllisyyden ja kumppanuuden vahvistaminen Verkostoyhteistyön ja pysyvien yhteistyörakenteiden luominen julkisen sektorin ja järjestöjen välillä Yhteisvastuullisen maahanmuuttaja- ja monikulttuurisuuspolitiikan juurruttaminen pysyväksi toiminnaksi Maakuntaohjelmassa esitetyt hyvinvoinnin kehittämisen toimintalinjat ja niiden puitteissa asetetut tavoitteet ovat täsmentyneet Uudenmaan hyvinvointistrategiatyön yhteydessä. Keskeistä on hyvinvointinäkökulman merkityksen huomioon ottaminen eri elämän aloilla, hyvinvointipalveluiden saatavuus, henkilökunnan ammattitaito, hyvinvoinnin ja terveyden lisääminen sekä hyvinvointierojen kaventaminen.

13 Uudenmaan liitto on kartoittanut Uudellamaalla jo toteutetut ja käynnissä olevat hankkeet, jotka koskevat lasten ja nuorten hyvinvointia. Kuntien eri hallintokunnat ovat tiivistäneet yhteistyötä ja sektorirajat ylittävää hyvinvointipolitiikkaa on toteutettu käytännössä. Maakunnan kehittämisrahoituksella on rahoitettu yhdeksää hankekokonaisuutta. 2. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä sairauksien ehkäiseminen. TL 2: Painopisteen asettaminen ennaltaehkäisevään työhön Perhe hyvinvoinnin kulmakivenä Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen Ikäihmisten omaehtoinen selviäminen Hyvinvoinnin painopisteessä rahoitetuilla hankkeilla (MAKERA) on kehitetty kuntarajat ylittäviä palveluita sekä lasten ja nuorten hyvinvointihankkeiden toteuttamista. Hankkeiden valinta perustuu toteuttamissuunnitelmaan ja Uudenmaan hyvinvointistrategiaan. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen alle vuotiaiden lasten ja nuorten osuus on lisääntynyt kymmenen vuoden ajan. Lasten ja nuorten pahoinvointi on viime aikoina saanut huolestuttavia piirteitä ja muuttunut entistä monimuotoisemmaksi. Poliisin tietoon tulleiden väkivaltarikosten määrä 1000 asukasta kohti on

14 lisääntynyt kymmenen vuoden ajan. 3. Hyvinvointialan houkuttavuuden ja vetovoimaisuuden lisääminen TL 3: Laaja-alainen ja vastuullinen hyvinvointi ammattitaitoisella ja riittävällä työvoimalla Hyvinvointistrategian laatiminen Hyvinvoinnin tekijät ja raja-aitojen poistaminen TL 3: O = EI SELKEÄÄ KRI- TEERIÄ ARVIOIDA / EI RIIT Sosiaalinen kuntoutuminen ja työllistyminen 4. Palveluiden tuottaminen kustannustehokkaasti sekä rajaaitojen madaltaminen esim. palvelurakenteita uudistaen ja teknologiaa hyväksikäyttäen. TL 4: Palvelurakenteiden uudistaminen asiakaslähtöisesti ja innovatiivisesti UUMA -aluehankkeen jatko perusteena asiakaslähtöinen hoitoketju, saumattomien organisaatiorajat ylittävien palveluketjujen luomisen jatkaminen ja tekniikan hyödyntäminen aluetietojärjestelmän avulla Hyvinvointipalveluiden tuotteistamis- ja kustannuslaskentaosaamisen vahvistaminen taloudellisen vaikuttavuuden lisäämiseksi TL 4: O = EI SELKEÄÄ KRI- TEERIÄ ARVIOIDA / EI RIIT Painopistealueina hankkeistuksessa ovat olleet laaja-alaiset lasten ja nuorten hyvinvointia lisäävät sekä syrjäytymistä ehkäisevät kokonaisuudet sekä työperäisen maahanmuuton mukanaan tuomat erityistarpeet. Läntisen Uudenmaan hyvinvointipalvelujen palvelumarkkinoiden edistäminen mm. hoivayrittäjyyttä tukemalla ja palvelusetelijärjestelmällä Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon työnjaon uudistaminen

15 ALUERAKENTEEN JA LIIKENTEEN KEHIT- TÄMINEN 1. Keskeisten kehittämisvyöhykkeiden toteuttamisedellytyksiä selvitetään. 2. Helsingin seudun ja koko Uudenmaan yhteistyötä maankäytön, asumisen ja liikenteen asioissa lisätään. Tavoitteen täsmennys (MO - Toimintalinja) TL 1: Eheytyvä yhdyskuntarakenne Tavoitteet (painopistealueittain) Toimenpidekokonaisuudet ja kärkihankkeet Metropolialueen kestävä aluerakenne selvitys neljän eteläisen maakunnan ja kahden ympäristökeskuksen alueella. Kasvusuuntaselvitysten laatiminen keskeisille taajamarakenteen kehittämisvyöhykkeille. Selvitys maakunnallisesti tärkeiden virkistysalueiden toteuttamisen mahdollisuuksista Kaupan palveluverkon seurantajärjestelmän. Arvio toteutuneesta kehityksestä tavoitteittain [perustuen erityisesti toteuttamissuunnitelmiin ja niiden seurantaan] TL 1: 1 = ETENEE HYVIN / SUUNNITELLUSTI Käynnissä on useita nykyisiin ja suunnitteilla oleviin ratoihin liittyviä kehityskäytäväselvityksiä. Näissä etsitään parhaita keinoja kehittää maankäyttöä etenkin raideliikenteen varaan.

16 3. Joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus pidetään vähintään ennallaan. TL 2: Kilpailukykyinen joukkoliikenne Liityntäpysäköinnin pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueella. Pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueen lippujärjestelmän. Joukkoliikenteen kehittämishankkeet: *Kehäradan toteuttaminen rakentamalla puuttuva Marja rata -yhteys Länsimetron rakentaminen Ruoholahti- Kivenlahti Joukkoliikenteen edistäminen pääkaupunkiseudun säteittäisillä pääväylillä: teemahankkeen toteuttaminen maakuntaohjelmakaudella TL 2: 2 = ETENEE HI- TAASTI / EI TOIVOTULLA TAVALLA Joukkoliikenteen kehittämistoimet ovat edenneet huonosti. Liityntäpysäköinnin ja lippujärjestelmien kehittämisessä ei ole tapahtunut juurikaan käytännön toimenpiteitä. Vain suurten kaupunkiseutujen joukkoliikennetuki ja joukkoliikenteen teemahanke pääkaupunkiseudun säteittäisillä pääväylillä ovat saaneet rahoitusta, kumpikin huomattavasti esitettyä vähemmän. Pääradan suunnalla suuri ongelma on rataverkon kapasiteetin vähyys Vuodelle 2009 ja sitä seuraaville vuosille ei toistaiseksi ole osoitettu rahoitusta teemahankkeiden toteuttamiseen. 4. Elinkeinoelämän kuljetusten sujuvuutta parannetaan 5. Liikenneturvallisuutta parannetaan TL 3: Tehokas ja turvallinen liikenneverkko Kehittämishankkeet: Kehä I Turunväylä- Vallikallio Kt 51 Kirkkonummi- Kivenlahti E 18 osuus välillä Kehä III Vantaankoski- Lentoasemantie, vaiheittainen parantaminen vuodesta 2007 lähtien Hanko-Hyvinkää radan sähköistys TL 3: O = EI SELKEÄÄ KRITEERIÄ ARVIOIDA / EI RIIT Suurista kehittämishankkeista Kehärata, Länsimetro ja KT 51 parantaminen Kirkkonummen ja Kivenlahden välillä saavat liikennepoliittisen selonteon mukaan valtionrahoituksen ennen

17 Teemahankkeet vuotta Kehä III:n I vaihe voidaan toteuttaa Vantaan kaupungin lainoituksella 6. Suomenlahden öljykuljetusten riskejä vähennetään. TL 4: Liikenteen haittavaikutusten väheneminen Suomenlahden öljykuljetusten riskien vähentäminen ja niihin varautuminen TL 4: O = EI SELKEÄÄ KRI- TEERIÄ ARVIOIDA / EI RIIT 7. Liikennemelualueella asuvien määrää vähennetään ja paikallista ilmanlaatua parannetaan. Tieliikenteen melunsuojaus pääkaupunkiseudulla rahoituksen aloittaminen Ympäristömeludirektiivin mukaisten meluselvitysten ja meluntorjunnan toimintasuunnitelmien laadinta YMPÄRISTÖN JA INF- RASTRUKTUURIN KE- HITTÄMINEN Tavoitteen täsmennys (MO - Toimintalinja) Tavoitteet (painopistealueittain) Toimenpidekokonaisuudet ja kärkihankkeet Arvio toteutuneesta kehityksestä tavoitteittain [perustuen erityisesti toteuttamissuunnitelmiin ja niiden seurantaan] 1. Uudenmaan vesihuollon toimintavarmuutta parannetaan. TL 1: Vesihuollon turvaaminen Vedenhankinnan turvaaminen ja veden saannin varmistaminen TL 1: O = EI SELKEÄÄ KRI- TEERIÄ ARVIOIDA / EI RIIT Seudulliset viemäröintihankkeet aluerakenteen kehittämiseksi, vesistökuormituksen vähentämiseksi ja Itämeren tilan parantamiseksi Maakunnankehittämisrahoituksella on toteutettu kaksi ympäristöhanketta. Uudenmaan ympäristökeskus on jakanut avustuksia vesihuoltohankkeille yhteensä 1,1 miljoonaa euroa koko ympä-

18 Haja-asutuksen vedenhankinnan turvaaminen ja jätevesien käsittelyn tehostaminen ristökeskuksen alueelle (sis. Itä-Uudenmaan). Vesihuolto- ja ympäristötöiden ja pohjavesiselvitysten määrärahat ovat myös aivan riittämättömät. 2. Pinta-, pohja- ja rannikkovesistöjen hyvä tila saavutetaan vuoteen 2015 mennessä, ja tässä työssä saavutetaan ohjelmakaudella hyviä tuloksia. TL 2: Vesistöjen kunnostaminen ja niiden tilan parantaminen Vesistöjen kunnostukset (Hiidenveden ja Tuusulanjärven kunnostukset) Kalataloudelliset kunnostukset Maatalouden vesistökuormituksen vähentäminen TL 2: O = EI SELKEÄÄ KRI- TEERIÄ ARVIOIDA / EI RIIT 3. Ilmastonmuutoksen torjumiseksi tavoitteena on päästöjen huomattava väheneminen lähivuosikymmeninä, ohjelmakaudella tässä työssä päästään käytännön toimenpiteisiin. TL 3: Ilmastonmuutos ja ilmanlaatu Uudenmaan ilmastostrategian laatiminen ja sen toteuttamisen käynnistäminen TL 3: O = EI SELKEÄÄ KRI- TEERIÄ ARVIOIDA / EI RIIT Taloudellinen kasvu on lisännyt asumisväljyyttä, autoistumista, matkustamista sekä tavaroiden kulutusta. 4. Luonnon monimuotoisuuden säilymiseen kiinnitetään erityistä huomiota, Natura verkostoa toteutetaan ja käynnistetään Uudenmaan METSO -ohjelman hankkeita. TL 4: Luonnon monimuotoisuus ja luonnonvarojen kestävä käyttö Kansallispuistojen kehittämishankkeet Ympäristötiedon hallintaan ja esittämiseen liittyvät kehittämistoimenpiteet TL 4: O = EI SELKEÄÄ KRI- TEERIÄ ARVIOIDA / EI RIIT 5. Ympäristötietoisuus lisääntyy, kun panostuksia suunnataan ympäristökasvatukseen ja kootaan ympäristötietoja internetin välityksellä käy-

19 tettävään muotoon. 6. Uudenmaan kulttuuriympäristöjä vaalitaan ja kehitetään. TL 5: Maiseman ja rakennetun ympäristön laatu Uudenmaan arkkitehtuuripoliittinen ohjelma Edunvalvontatoimenpiteet rakennussuojelun rahoituksen varmistamiseksi TL 5: O = EI SELKEÄÄ KRITEERIÄ ARVIOIDA / EI RIIT 7. Jätemääriä vähennetään ja hyötykäyttöä lisätään. TL 6: Uudenmaan jätehuoltoa koskevat ratkaisut Syntypaikkalajitellun yhdyskuntajätteen energiahyödyntäminen TL 6: O = EI SELKEÄÄ KRI- TEERIÄ ARVIOIDA / EI RIIT Pilaantuneiden maiden kunnostushankkeet Ylijäämämaiden kierrätys ja loppusijoitus

20 ETELÄ-KARJALA Tavoitteen täsmennys (MO - Toimintalinja) Tavoitteet (painopistealueittain) Toimenpidekokonaisuudet ja kärkihankkeet Arvio toteutuneesta kehityksestä tavoitteittain [perustuen erityisesti toteuttamissuunnitelmiin ja niiden seurantaan] 1. Lisätä alueen elinvoimaisuutta TL1: Yritystoiminnan edistäminen, elinkeinorakenteen monipuolistaminen, työpolitiikan ja kansainvälisten suhteiden Järjestelmällinen yritysneuvonta ja yritysten osaamispääoman asiantuntijapalveluita hyödyntämällä Pk-yritysten kansainvälistymisen tukeminen Teknologia ja osaamispohjaisen yritystoiminnan valmennus Kasvuyrittäjyyden tukeminen ja yritysten mentorointi Kansainvälisten yritysten sijoittautumisen edistäminen maakuntaan Hyvinvointiyrittäjyyden Etelä-Karjalan teknologiateollisuuden kasvuverkoston energiatoimialalla Imatran Kruununpuiston Lappeenrannan Myllysaaren perhematkailualueen toteuttaminen Huhtiniemen matkailualueen Alueen teknologiarahoitus että yrityskentän kiinnostus kehittämistoimintaan ovat olleet viime aikoina kasvussa. Uusia innovaatioita haetaan mm. alueen oppilaitosten, osaamiskeskusohjelmien ja työnantajien kehittämispanosten ja yhteistyön avulla.

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

RDSP-projektin. karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014

RDSP-projektin. karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014 RDSP-projektin karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014 Alkusanat Tehtävänä oli koota Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan liittojen aluerakenteen ja aluesuunnittelun kehittämistavoitteet

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Suunnitelman lähtökohdat Seitsemän maakuntaa Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu,

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Osaamiskeskusohjelma 2007-2013

Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Pääsihteeri Pirjo Kutinlahti Työ- ja elinkeinoministeriö TEM Innovaatioympäristöt ryhmän sidosryhmätilaisuus 11.3.2008 HELSINKI Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Valtioneuvoston

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

ympäristökeskus Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

ympäristökeskus Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Toiminta-ajatus Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset edistävät ät alueellista lli kehittämistä i tä

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASUNTOPOLIITTISEKSI TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSILLE 2012-2015 14.2.2012

EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASUNTOPOLIITTISEKSI TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSILLE 2012-2015 14.2.2012 EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASUNTOPOLIITTISEKSI TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSILLE 2012-2015 14.2.2012 HALLITUSOHJELMAN PÄÄTAVOITTEET: 1. Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen 2. Julkisen talouden

Lisätiedot

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöseminaari 3.- 4.2.2011 Lapin ELY keskus 3.2.2011 / Paula Alho Esitys keskittyy kahteen EU:n rahoitusohjelmaan Kilpailukyky ja työllisyys

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Yksi ohjelma viisi toimintalinjaa toiminnalle 2.1 (TL 1) Pk-yritystoiminnan kilpailukyky

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 Hallituksen

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

Etelä-Suomi kohti älykästä erikoistumista

Etelä-Suomi kohti älykästä erikoistumista Etelä-Suomi kohti älykästä erikoistumista Itämeriyhteistyön ja uuden ohjelmakauden mahdollisuudet Aulanko, Hämeenlinna 30.8.2012 Ennakkotehtävän tulosten esittely Ennakkotehtävä kohti uutta rakennerahastokautta

Lisätiedot

Hyvinvointi ja kansainvälinen kilpailukyky ovat Uudenmaan tulevaisuuden peruspilarit

Hyvinvointi ja kansainvälinen kilpailukyky ovat Uudenmaan tulevaisuuden peruspilarit Rakennuspuut kohti hyvinvoivien ihmisten kansainvälisesti kilpailukykyistä metropolialuetta Uudenmaan maakuntasuunnitelma 2030 pähkinänkuoressa 2 Hyvinvointi ja kansainvälinen kilpailukyky ovat Uudenmaan

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

KOKO Länsi-Uusimaa. Hyvinvointifoorumi Länsi-Uudellamaalla. www.länsi.fi/koko

KOKO Länsi-Uusimaa. Hyvinvointifoorumi Länsi-Uudellamaalla. www.länsi.fi/koko KOKO Länsi-Uusimaa Hyvinvointifoorumi Länsi-Uudellamaalla www.länsi.fi/koko Hyvinvointitoimialan kehittäminen Länsi-Uusimaa HALLINTO Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy Toimitusjohtaja - Laskujen hyväksyminen

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Aluehallinto uudistuu 2010. Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto

Aluehallinto uudistuu 2010. Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto Aluehallinto uudistuu 2010 Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto Uudistuksen tavoitteet: Selkeämpi viranomaisten työnjako ilman päällekkäisyyksiä Asiakaslähtöisyys

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala Kirsi Kangaspunta johtaja Koulutustasotavoitteet Maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä Väestön koulutustaso vuonna 2020 perusasteen jälkeinen tutkinto 88%

Lisätiedot

ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro

ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005 Valtiosihteeri Perttu Puro 1 Esityksen sisältö Toimenpideohjelma Suomen logistisen aseman vahvistamiseksi Ministeriön ajankohtaiset logistiikka-asiat Tulevaisuuteen valmistautuminen

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

Lausuntopyyntö: Lappeenranta 2028 strategia

Lausuntopyyntö: Lappeenranta 2028 strategia Lausuntopyyntö: Lappeenranta 2028 strategia 1 Taulukon täyttöohjeet Voitte esittää kommentteja kaikkiin toimenpideohjelmiin Kaikkia ohjelmia ei tarvitse kommentoida Kirjoittakaa kommentit niille varattuihin

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Hallituksen strategiset tavoitteet ja kärkihankkeet

Hallituksen strategiset tavoitteet ja kärkihankkeet Hallituksen strategiset tavoitteet ja kärkihankkeet Sisältöä ja panostuksia INNOFORUM-yhdessä tekemällä parasta palvelua pk-yrityksille seminaari Hotelli Rosendahl, Tampere 10.11.2015 Erkki Lydén Pirkanmaan

Lisätiedot

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 28.5.2014 Pohjois-Pohjanmaan maaseutustrategian

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR)

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) Metropolia, Hyto Tuula Mikkola Projektipäällikkö 28.2..2013 1 HEA pähkinän kuoressa Kesto 2.5 vuotta: 9/11 2/14 hankekokonaisuus, jossa

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita

Lisätiedot

Näkymiä KUUMA-alueen kehittämiseen. Kimmo Behm 14.10.2010

Näkymiä KUUMA-alueen kehittämiseen. Kimmo Behm 14.10.2010 Näkymiä KUUMA-alueen kehittämiseen Kimmo Behm 14.10.2010 KUUMA-yhteistyön painopisteet 1. Seudun kilpailukyky ja vetovoima Tavoitteena kilpailukykyiset ja helposti saavutettavissa olevat yritykset ja yhteisöt,

Lisätiedot

Maahanmuuttajien työllistäminen

Maahanmuuttajien työllistäminen Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku. Kuuden suurimman kaupungin hallitus ohjelma tavoitteet

Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku. Kuuden suurimman kaupungin hallitus ohjelma tavoitteet Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku Kuuden suurimman kaupungin hallitus ohjelma tavoitteet 2 Suuret kaupunki seudut ovat Suomen kasvun ja kansain välistymisen moottoreita Kaupungistuminen on globaali

Lisätiedot

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan

Lisätiedot

14.9.2011. Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen. Kuntamarkkinat 14.9.2011

14.9.2011. Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen. Kuntamarkkinat 14.9.2011 Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen Kuntamarkkinat Kehittämispäällikkö Marianne Matinlassi, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA Marianne Matinlassi historiaa

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Alustavia painotuksia Kaik lutviutuup! Etelä-Karjalan liitto Maakuntavaltuusto- ja MYR-seminaari 23.1.2014 Etelä Karjalan toimintaympäristön kehitystekijöitä Vahva

Lisätiedot

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015 Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 18.2.2015 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS Strategia tarkoittaa valintojen tekemistä. Mitkä ovat kaikkein suurimmat haasteet porvoolaisten hyvinvoinnille vuosina 2013-2017? STRATEGIA RAKENNETTIIN YHDESSÄ

Lisätiedot

Central Baltic ohjelma 2014-2020 16.9.2015

Central Baltic ohjelma 2014-2020 16.9.2015 Central Baltic ohjelma 2014-2020 16.9.2015 Ohjelmamaat Suomi + Ahvenanmaa, Ruotsi, Viro ja Latvia Suomessa ohjelma-alueena Etelä-Suomi: Etelä- Karjala*, Kanta-Häme*, Kymenlaakso, Pirkanmaa*, Satakunta,

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen 1.9.2011 Riitta Ilola Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Strategiayksikkö, Riitta Ilola 6.9.2011 1

Lisätiedot

FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY. Jäsenkunnat. Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630. Väkiluku 35421

FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY. Jäsenkunnat. Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630. Väkiluku 35421 Jäsenkunnat Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630 Väkiluku 35421 Seudullinen terveydenhuolto n. 580 työntekijää käyttötalous 57,7 milj. toimipisteet 5 kunnassa hajautetut lähipalvelut

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto Sivu 1 syys 2007 Kehittämisen lähtökohdat Ohjelmallista toimintaa: Euroopan maaseuturahasto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä ja

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: valtionavustus 11.3. (15.1.m ) m 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Kokonaisuutta koordinoi,

Lisätiedot

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen Birgitta Vuorinen Hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen julkisen talouden vakauttaminen kestävän

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto Sari Salmela, Welliving-hanke Anitta Juntunen, Kajaanin ammattikorkeakoulu 9.6.2010 Työpajojen idea KOKO Kainuun tavoitteina 1) Parantaa hyvinvointialan

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Turku, 16.5.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

Arttu-seminaari 24.5.2011

Arttu-seminaari 24.5.2011 Arttu-seminaari 24.5.2011 Tervetuloa Lappeenrantaan! L A P P E E N R A N N A N K A U P U N K I Kaupunginjohtaja Seppo Miettinen 1 Lappeenranta 2011 72 000 asukkaan vahva ja monipuolinen maakuntakeskus

Lisätiedot

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu seutusuunnittelija Anne Leskinen, 8.12.2010 Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Uusi Oulu

Lisätiedot

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 KASTE-OHJELMA Margit Päätalo Kaste-suunnittelija, Pohjois-Suomi puh. 044-703 4093 margit.paatalo@ouka.fi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) 2008-2011

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 1 Aluehallinto uudistui 1.1.2010 Valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä,

Lisätiedot