Kehittyvä ELKO MESSUT. Kun prosessi kohtaa pakkauksen! Helsingin Messukeskuksessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kehittyvä ELKO 2003 -MESSUT. Kun prosessi kohtaa pakkauksen! 14. 16.5. Helsingin Messukeskuksessa"

Transkriptio

1 Kehittyvä Kehittyvä Elintarvike ELKO messut ELKO MESSUT Helsingin Messukeskuksessa Tuotantotekniikka, raaka-aineet & pakkaukset. Messuluettelo sivuilla Kun prosessi kohtaa pakkauksen! Osastolla 5k 11 Myllynummentie 5, Kerava Puh , Fax ,

2 Suomessa jo tuhansia kohteita Elementit sekä peruskorjausettä uudisrakennuskohteisiin Tilateurastamot Sikalat Navetat Kylmiöt Pakkashuoneet Maatalouden hygieniatilat Hygieniset tuotantotilat Uusi elementtipinta on heti valmista, nopeasti ja taloudellisesti. THERMISOL-elementit ovat tutkittuja ja turvallisia tuotteita, ne vastaavat kansainvälisesti korkeatasoisia hygieniavaatimuksia. Luontoystävällinen ja tyyppihyväksytty THERMISOL-elementti ISO 9002 ISO14001 Sandwich-tyyppisissä THERMISOL - elementeissä on EPS-ydin. EPS-solupolystyreeni ei sisällä eikä sen valmistuksessa käytetä otsonikerrokselle haitallisia freonkaasuja. Elementit ovat hajuttomia, myrkyttömiä ja pölyttömiä. Ne eivät vety, lahoa eivätkä homehdu. ThermiSol Oy Toravantie 18, Vammala Puh , fax

3 Kehittyvä 14. vuosikerta ISSN Aikakauslehtien liiton jäsen Julkaisija Elintarviketieteiden Seura r.y. Toimitus PL 115, Helsinki Puhelin/faksi (09) GSM Päätoimittaja Raija Ahvenainen-Rantala Toimittaja Pirjo Huhtakangas Avustajat Marianne Boström-Kouri Anne Haikonen Anneli Koskenkorva Kaisu Meronen Marjatta Vahvaselkä Ari Virtanen Toimituskunta 2/2003 Pirkko Gröhn Terhen Järvi-Kääriäinen Seppo Heiskanen Matti Kalervo Marko Outinen Markku Raevuori Liisa Rosi Päivikki Savola Tom Tanninen Raija Ahvenainen Pirjo Huhtakangas Neuvottelukunta Juha Ahvenainen Sampsa Haarasilta Seppo Heiskanen Juhani Hvitfelt Matti Kalervo Anneli Koskenkorva Simo Laakso Riitta Maijala Hannu Mykkänen Eero Puolanne Marjatta Rahkio Mervi Sibakov Ilmoitusmyynti Infoteam Oy Tarja Nikki, Kaija Palokas, Jukka Peussa, Anna-Liisa Virkki Puhelin (09) Faksi (09) Ulkoasu Kati Kaivo/Vammalan Kirjapaino Oy Puhelin (09) Faksi (09) Kaisaniemenkatu 1 C 101, Hki Painopaikka Vammalan Kirjapaino Oy Tilaushinta /vsk, 6 numeroa vuodessa Irtonumero 8 /kpl + postituskulut Kansikuva Ilmoitus/CFS ELINTARVIKE Lehden tilaukset ja osoitteenmuutokset sekä ETS r.y:n jäsenasiat Suvi Ryynänen Puhelin: GSM , (09) , faksi: (09) Sähköposti: Postiosoite: Suvi Ryynänen, ETS ry c/o Maa- ja metsätalousministeriö Maatalousosasto Tutkimus- ja neuvontayksikkö, PL 30 (Malminkatu 16), VALTIONEUVOSTO pääkirjoitus Tietoa on tarjolla tänä päivänä runsaasti. Ajan tasalla pysymiseksi kotoa tai konttorista ei välttämättä tarvitse liikahtaa minnekään, kunhan on vain pelit ja vehkeet käytössä. Vuorovaikutteisuuttakin toisiin ihmisiin syntyy sähköpostin ja puhelimien ansiosta. Mutta riittääkö tämä meille? Vaikka monta aistia ja viestintäkeinoa on käytössä, tuntoaisti jää käyttämättä. Olemme kuitenkin ikään kuin asian ulkopuolella. Esimerkiksi ostotilanteessa emme voi koskettaa, ottaa käteen, käännellä, tutkia ja tarkastella todella läheltä. Tässä tärkeä syy, ettei mm. elintarvikkeiden nettikauppa ole lähtenyt odotetulla vauhdilla liikkeelle! Tässä syy, että muuttuvasta maailmasta huolimatta ammattimessuille kannattaa lähteä pitemmästäkin matkasta: tapaamaan ihmisiä, tutustumaan alan uutuuksiin, kokeilemaan ja tunnustelemaan. Yhtä aikaa käytössä on monta viestintätapaa: keskustelu esittelijän kanssa, esite kädessä, laite tai kone vieressä. Laitetta voi katsella, kosketella ja kokeilla. Tuotetta voi maistella, ja samalla vaihtaa ajatuksia, kysellä, kommentoida ja kuunnella myös, mitä muut vierailijat kysyvät ja sanovat. Pääsemme sisälle asiaan! Samalla saamme hyvän syyn tavata kahvikupin tai virkistävän juoman ääressä kollegoita ja ystäviä. Tervetuloa ELKO -messuille! Toukokuussa ( ) Suomen Messujen järjestämät ELKO messut on yksi Pohjoismaiden merkittävimpiä elintarviketeollisuuden tuotantotekniikan ammattitapahtumia. Käsillä oleva Kehittyvä Elintarvike - lehden numero on ELKO -messujen virallinen media. Uskomme liitteenä olevan messuluettelon palvelevan Sinua sekä messujen aikana että pitkälti sen jälkeenkin. Odotamme innolla messuja ja toivomme näkevämme Sinut tässä ammattitapahtumassa. Lehdellä on myös oma osasto (5e31) messuilla. Olet tervetullut piipahtamaan osastollamme! Ja muistathan myös pidettävän elintarvikealan suurtapahtuman, Elintarvikepäivän Elintarvikealalla globaalit mahdollisuudet Alan ammattilainen ja ruoan kehittämisestä kiinnostunut ei kerta kaikkiaan voi jättää tilaisuutta väliin! Lehden teema on sama kuin messujen teema: tuotantotekniikka, raaka-aineet ja pakkaaminen. Useat lehdessä olevat artikkelit osoittavat, että uusissa prosesseissa ja pakkauksissa avainsanoja ovat yhdistelmätekniikat ja yksilöityminen. Esimerkkeinä mainittakoon laktoosittoman, hyvin säilyvän maidon valmistusprosessi ja pakkaaminen sekä älykkäät pakkaukset. Hyvän ja tavoitellun lopputuloksen saamiseksi on yhdistetty useita tekniikoita, kuitenkin vaativaa yksilökuluttajaa palvellen. Mainitut esimerkit ovat herättäneet laajaa kiinnostusta myös ulkomailla. Uskomme lehden toimituksessa sen, mitä viime vuonna valmistunut ETU2030 -hankkeen loppuraportti toteaa elintarvikealan tulevaisuudesta: Suomella on hyvät mahdollisuudet viedä suomalaista ruokaa, juomia ja vettä laajalti kautta koko maailman puhtaiden raaka-aineiden sekä korkean prosessi-, pakkaus- ja logistiikkaosaamisen ansiosta. Elintarvikeketjun hallintaan ja ruoan valmistukseen liittyvää osaamista viedään globaalisti. ELKO messut ja tässä lehden numerossa olevat artikkelit vahvistavat, ettei em. raportti ole visioinut kovin pahasti pieleen. Näkemisiin ELKO messuilla ja Elintarvikepäivässä! Raija Ahvenainen-Rantala Päätoimittaja Kehittyvä elintarvike 2 03 Kehittyvä Elintarvike 1

4 Sisällys 2/ Pääkirjoitus: Elintarvikealalla globaalit mahdollisuudet...1 Raija Ahvenainen-Rantala Kolumni: Suomen elintarviketeollisuuden menestystekijät...4 Kalevi Hemilä Teema: Tuotantotekniikka, raaka-aineet & pakkaukset Taistelu markkinoista kiihtyy EU:n laajentumisen myötä...6 Tom Tanninen Riskienhallinta osaksi johtamista...8 Päivikki Savola, Björn Sjöberg Jäljitettävyys elintarvikelainsäädännön kulmakivi Euroopassa...12 Matti Aho Hampurilaisketju asettaa tiukat vaatimukset tavarantoimittajilleen...16 Teija Aarnio Lastenruokien raaka-aineet valitaan huolella...18 Haastattelu: Pirjo Huhtakangas Kotimaisuus valttia lastenruuissa...22 Ritva Keurulainen, Pia Ollikainen, Paula Savolainen, Marko Outinen Lihavalmisteiden teko ruoka-allergisille vaatii huolellisuutta...24 Jussi Peusa Mallasohralla korkeat laatuvaatimukset...27 Silja Home Hyvää ja terveellistä karpalosta...28 Tutkittu ja terveellinen kaura...30 Haastattelu: Marjo Uusikylä Uusi teknologia mahdollisti uuden maitotuotteen...32 Olli Tossavainen Aurinkolehto palkittiin koivumahlan tuotantoteknologiasta...34 Nestesavustaminen säästää ympäristöä...36 Haastattelu: Leena Toiviainen Uusia keinoja siipikarjan laadunarviointiin...38 Maria Smolander, Susanna Eerola Optiset mittaukset nopeita ja tarkkoja...40 Jaska Peltonen Infrapunaspektroskopia nopea menetelmä elintarvikkeiden analysoinnissa...43 Teija Nurmela Tulevaisuuden pakkaus on aktiivinen ja viestivä...45 Helene Juhola Suurkeittiöt tarvitsevat pieniä ja suuria elintarvikepakkauksia...48 Haastattelu: Pirjo Huhtakangas Älypakkaus jakeluketjussa...50 Terhen Järvi-Kääriäinen Ympäristömyönteisimmän pakkauksen valinta ei ole yksinkertaista...52 Annukka Leppänen-Turkula Kauppojen ja suurkeittiöiden metallipakkaukset kiertoon...54 Toni Pelin Ajankohtaista Uusi ohje helpottaa puhdistusohjelman laadintaa...56 Auli Vaarala EU:n kuudes puiteohjelma etenee vauhdilla...57 Liisa Rosi Kotimaisen mallasohran kehitysohjelma...57 Silja Home Tapahtumia Mitä ELKO 2003 tarjoaa elintarvikealan pk-yrityksille?...58 Anneli Koskenkorva Jaana Husu-Kallio perää arvokeskustelua...60 Raija Ahvenainen-Rantala Elintarvikealan oma messutapahtuma Helsingissä...62 Viimeinen mahdollisuus ilmoittautua Elintarvikepäivään!...64 Vuoden 2003 Tähtituote -finalistit...64 Palstat Kootut...66 Haarukassa...73 Tapahtumia...80 Hankintaopas...81 Nimityksiä...85 ETS-sivut Seurassa monipuolista toimintaa...86 TETSin hallitus uudistui hieman...86 Eeva-Liisa Lehto jatkaa EHJ:n johdossa...86 ATJ:n johtoryhmä uudistui...87 ETS-palsta...87 Suvi Ryynänen ELKO nessuluettelo sivuilla Ilmestymispäivä ja teemat 2003 Nro 3/ Ruokakulttuurit & Trendit Nro 4/ Ravitsemus Nro 5/ Tuoteturvallisuus Nro 6/ Elintarvikelogistiikka Kehittyvä Elintarvike -lehteä julkaisee Elintarviketieteiden Seura r.y. (ETS). Se on maamme suurin elintarvikealan aatteellinen yhdistys. Seura toimii yhdyssiteenä tutkimuksen ja teollisuuden välillä ja kattaa elintarvikekemian, -teknologian, -ekonomian, ravitsemuksen ja biotekniikan alueet. ETS on mukana järjestämässä mm. Kemianpäivien Elintarvikesymposiumia ja Elintarvikepäivää. Mikäli haluat kirjoittaa lehteen, ota hyvissä ajoin yhteyttä toimitukseen, jotta kirjoitukselle voidaan varata tilaa. Kunkin numeron sisältö päätetään jo noin kolme kuukautta ennen lehden ilmestymistä. Seuraavaan lehteen tulevien kirjoitusten pitää olla toimituksessa mennessä. Toimitus pidättää itselleen oikeuden muokata ja lyhentää tekstejä. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. Kirjoituksista ei makseta palkkioita. Kirjoituksissa ja ilmoituksissa esitetyistä mielipiteistä vastaa niiden laatija.

5 Treating food better Voiko pakastaa? Aiemmin elintarvikkeesta näki heti, oliko se ollut pakastettuna. Pakasteen pinnassa oli jälkiä kuljettimen hihnasta, ja niin rakenne kuin ulkomuotokin olivat kärsineet käsittelystä. Uuden sukupolven CRYOLINE -pakastimet eivät enää kieli käytöstään. Sen sijaan ne avaavat mahdollisuuksia pakastaa myös aivan uudenlaisia ruokalajeja ja tuotetyyppejä. Uusi CRYOLINE -spiraalipakastin soveltuu kaikenlaisille elintarvikkeille, yhtä hyvin valmisruuille kuin makkaroille ja pihveillekin. Se pystyy pakastamaan jopa 1,2 tonnia ruokaa tunnissa. Vaikka tuote viipyy maksimiajan pakastimen itsepinoutuvalla, erikoisrakenteisella hihnalla, ei hihna jätä jälkiä tuotteeseen ja lisäksi pakastukseen kuluu minimaalisen vähän kaasua. Pakastuminen tapahtuu nopeasti ja hellävaraisesti, jolloin tuote säilyttää rakenteensa ja ulkomuotonsa myös sulatettaessa. Ratkaisu on taloudellinen ja takaa myös kuluttajan tyytyväisyyden. CRYOLINE on AGA AB:n rekisteröity tavaramerkki AGA rakentaa ratkaisuillaan erinomaista kokonaislaatua. Jos onnistuimme herättämään ruokahalusi, ota yhteyttä. Member of the Linde Gas Group Oy AGA Ab, Karapellontie 2, Espoo puh ,

6 Suomen elintarviketeollisuuden menestystekijät kolumni Kalevi Hemilä Toimitusjohtaja Elintarviketeollisuusliitto ry Elintarviketeollisuutemme on sopeutunut hyvin EU-jäsenyyteen. Näin voidaan sanoa itse asiassa koko elintarvikealasta. Myös maatalouden asema on nyt Agenda ratkaisujen ja kansallisen tuen käyttöä koskevien muutosten jälkeen selvästi parempi kuin vuonna 1995 jäsenyyden alkaessa. Kuluttajien luottamus kotimaisiin, laadukkaisiin elintarvikkeisiin on säilynyt. Kotimainen elintarviketeollisuus on pitänyt yli 80 prosentin osuuden kotimarkkinoista. Kasvua on haettu viennistä ja erityisesti investoimalla tuotannolliseen toimintaan lähialueille maamme rajojen ulkopuolelle. Kansainvälistyminen ja jatkuva tarve tehostaa tuotantoa ovat elintarviketeollisuutemme suurimmat haasteet. Kansainvälistymisessä suurimmat muutokset liittyvät kaupan rakennemuutoksiin. Lidl-kauppaketju on jo tullut Suomeen. Kotimainen kauppa tehostaa toimintaansa ketjuuntumalla ja keskittämällä hankintojaan. Teollisuudelle suurimmat muutokset ovat nimenomaan kaupan hankintojen keskittyminen ja kova hintakilpailu. Suomalaisen elintarviketeollisuuden on tehostettava toimintaansa ja parannettava kilpailukykyään. Kustannukset on pidettävä kurissa. Suomi on Euroopan ja koko maailman pohjoisin maatalousmaa. Näissä luonnonoloissa on vaikea kuvitella sellaista tilannetta, jossa Suomeen syntyisi kansainvälisesti merkittävä elintarviketeollisuuden yritys, joka pystyisi hyödyntämään suuruuden ekonomiaa keskeisillä elintarviketeollisuuden sektoreilla, meijeri-, liha- tai viljapohjaisessa teollisuudessa. Meiltä löytyy tietysti myös pitkiä sarjoja, mutta vain suppeissa tuoteryhmissä. Jatkossa satsattava osaavaan henkilökuntaan Meillä elintarviketeollisuudessa on lähdetty siitä, että elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu ovat koko toimintamme keskeisimmät menestystekijät: riskien ennaltaehkäisy, koko tuotantoketjun hallinta, omavalvonta, laatujärjestelmät ja ympäristöosaaminen ovat yrityksissämme hyvässä kunnossa. Jatkossa meidän on satsattava hyvän, osaavan henkilökunnan saantiin. Meidän on kehitettävä yhteistyötämme niin kaupan kuin kuluttajienkin suuntaan. Me satsaamme korkeaan teknologian tasoon ja ennen muuta terveyttä ylläpitäviin ja lisääviin elintarvikkeisiin. Tämä edellyttää lisäpanostuksia tutkimukseen ja kehitystyöhön. Suomessa on ollut nähtävissä rohkea pyrkimys kehittää kokonaan uusia tuotteita ja lisätä niitä aineksina myös perinteisiin tuotteisiin. Useissa hankkeissa tavoite on ollut uusien, tutkitusti terveysvaikutteisten elintarvikkeiden aikaansaaminen. Menestystäkin on tullut. Benecol on tehnyt suomalaista elintarvikealaa tunnetuksi joka puolella maailmaa, Gefilus-tuotteiden takana olevan maitohappobakteerin käyttö on lisensioitu useampaan maahan kuin juuri mikään muu keksintömme jne. Julkiset T&K-panostukset nostavat osaamistasoa Elintarvikeyritysten rohkeutta panostaa pitkäjänteiseen T&Ktoimintaan on varmasti auttanut yhteiskunnan viime vuosien tutkimusmyönteinen asenne. Tekesin rahoitusmahdollisuuksia on parannettu. Sen nyt menossa olevan nelivuotisen Elintarvikkeet ja terveys -teknologiaohjelman budjetti on lähes 50 miljoonaa euroa. Elintarvikealan kannalta myös muut tärkeät sovellettua tutkimusta rahoittavat ja tekevät tahot, kuten maa- ja metsätalousministeriö ja tutkimuslaitoksina VTT ja MTT ovat voineet lisätä elintarviketutkimuksen panostaan. Tutkimuksen toteuttajina ovat olleet myös korkeakoulut. Näin elintarvikeyrityksille on luotu julkisen rahoituksen tuella tietopohjaa, jolle ne ovat voineet lähteä rakentamaan omia kehityshankkeitaan. Biotekniikan tutkimuksen tukeminen on ollut it-alan jälkeen tärkeimpiä julkisen tutkimusrahoituksen kohteita. Biotekniikan alueella ja osin rinnalla elintarvikkeiden terveysvaikutuksiin kohdistuva tutkimus on ollut erittäin mittavaa. Alan osaamistaso tutkimuslaitoksissa on hyvä, ja eräissä korkeakouluissa tai niiden yhteydessä perustetuissa kehittämiskeskuksissa päätavoitteeksi on asetettu terveysvaikutteisten elintarvikkeiden yleinen ja elintarviketeollisuudelle räätälöity tilaustutkimus. Suomi on nyt terveysvaikutteisten elintarvikkeiden tutkimuksen alueella sekä määrällisesti että myös laadullisesti Euroopan johtavia maita. Toiminta ei ole jäänyt vain tutkimustasolle, vaan myös näiden tuotteiden tuotanto ja vienti ovat vahvassa nousussa. Yrityksiltä T&K-toimintaan 3,5 % jalostusarvosta Julkisen panostuksen kasvu elintarvikealan soveltavaan tutkimukseen on vaikuttanut siihen, että elintarviketeollisuudenkin T&K-panos on kääntynyt vuosituhannen taitteessa nopeaan kasvuun. Elintarviketeollisuus oli erittäin varovainen pitkäjänteisessä T&K-toiminnassa koko 1990-luvun. Suurimmat tutkimuspanostajat supistivat toimintaansa vuosikymmenen alun lamassa, ja vuosikymmenen puoliväliin ajoittunut EU-jäsenyys aiheutti myös pelkoja. Kuitenkin nykyisellään teollisuus käyttää vuositasolla lähes 65 miljoonaa euroa tutkimus- ja kehitystoimintaan, mikä lähentelee jo 3,5 prosenttia alan jalostusarvosta ja on ns. hyvää eurooppalaista tasoa. Toivottavaa on, että nouseva suunta jatkuu. Ainakin edellytykset ovat hyvät, sillä yritysten hankkeille käyttökelpoista perustietoa syntyy runsaasti hyvässä vauhdissa olevissa Tekesin teknologiaohjelman ja muiden julkisrahoittajien projekteissa. Myös tutkijoiden osaaminen paranee. Yritysten tulee nyt hyödyntää yhteiskunnan näin niille tarjoamaa apua. Elleivät ne itse ole aktiivisia, se voi merkitä jatkossa myös julkisen rahoituksen pienenemistä. 4 Kehittyvä Elintarvike 2 03 ELKO messut

7 TETRA-NUTS_a4.fh :49 Page 1 Nuts too! Muttereista ja ruuveista täydellisiin, luotettaviin nestemäisten elintarvikkeiden prosessilinjoihin. Tetra Pak on kustannustehokkaita ratkaisuja, perustuen yli sadan vuoden kokemukseen elintarviketeollisuuden prosesseista, automatisoituja laitoksia turvalliseen elintarvikkeiden tuotantoon ja huoltoa kaikkiin laitteisiimme. Tarvitseepa yrityksenne mikroa tai makroa, me pystymme vastaamaan tarpeisiinne. Vieraile sivuillamme Tetra Pak,, Protects what s good, Tetra Brik, Tetra Rex, Tetra Top, Tetra Wedge, Tetra Fino, Glaskin, Tetra Therm ja Tetra Alex ovat Tetra Pakin rekisteröityjä tuotemerkkejä

8 Taistelu markkinoista kiihtyy EU:n laajentumisen myötä teema Tom Tanninen Vientikauppa on tärkeää suomalaiselle pakkausteollisuudelle. Se antaa suomalaiselle pakkarille ikkunan seurata asiakkaiden ponnisteluja. Uuden Euroopan tulokasmaissa voi havaita samoja ilmiöitä, joita Suomessa nähtiin lähes vuosikymmen sitten ennen Suomen liittymistä Euroopan Unioniin. Yrittäjät kuuraavat nurkkia, kohentavat paikkoja ja rakentavat lisää tuotantotilaa. Samanaikaisesti tehtaisiin tuodaan ja on jo jonkin aikaa tuotu uusia koneita. Pakkauslinjat ovat kohentumassa, ja otetta kuluttajalähtöiseen tuotantoon viritellään kovalla tohinalla. Ei voi välttyä vertaamasta tilannetta suomalaiseen kehitykseen. Uuden Euroopan elintarviketeollisuus näkee ehkä vielä useampia näkökulmia tulevaisuudestaan, kuin mitä Suomessa nähtiin Euroopan Unioniin liityttäessä. Toki paikallinen kilpailu kasvaa tuonnin myötä. Samalla kasvaa mahdollisuus vientiin, jota uusien EU-maiden halvat palkkakustannukset tukevat, vaikka tulijoiden kustannusetua pyritään rajoittamaan erilaisilla puskureilla ja leikkureilla. Uutta kuljetuskalustoa Tsekissä Kauflandin logistiikkakeskuksen pihamaalla Prahassa. Tulevat EU-maat kehittyvät vauhdilla Kehityksen vauhti on melkoista. Teknologioita otetaan käyttöön ennen näkemättömällä nopeudella ja ennakkoluulottomasti. Tietotaitoa hankitaan erilaisten kehittämisohjelmien avulla. Investointirahoituksen saa esimerkiksi Tsekissä kehityskyvyltään A-luokkaan luokiteltu yritys mm. EU:n Saprad -projekteista. Tällainen rahoitusmalli yhdessä kovenevan kilpailun myötä nopeuttaa tulokkaiden kehitystä huomattavasti. Asiakkaat rakentavat prosessiensa kehityksen yhteydessä myös mitä erilaisempia toimintajärjestelmiä. Näissä laatunormien ja työskentelytapojen eroissa havaitsee kulttuurien erot. Selvimmin sen näkee, kun vastaa pakkausmateriaalin toimittajana asiakkaiden laatujärjestelmien tuottamiin kaavakkeisiin. Samoin tulee yhä uudelleen ja uudelleen viikoittain punninneeksi EU-pakkauslainsäädännön koukerot. Suomalainen ajattelumalli tuntuu vielä tänään turvalliselta, mutta kehityksen pyörä on nopea muuallakin. Lännestä aluetta vallanneet voimakkaat kauppaketjut ovat luoneet tulokasmaiden elintarviketeollisuudelle lisää kilpailukestävyyttä ja taitoa toimia vaikeilla markkinoilla. Nämä kauppaketjut ovat jo kauan kilpailuttaneet paikallisia toimijoita Baltian, Puolan, Tsekin ja Unkarin kasvavista markkinoista. Alueen paikallinen lihateollisuus on tuntenut jo jonkin aikaa tukkukauppojen tiukan otteen ympärillään. Toisaalla meijeriteollisuuden toiminta on kulkenut eri reittejä. Omistus on jo aiemmin hitaasti siirtynyt muun muassa ranskalaisten ja italialaisten suuryhtiöiden hallintaan. Sarjat lyhenevät, yksikkökoot pienenevät Logistiikan merkitys kilpailukyvyn tuotossa korostuu joka puolella. Karsimalla tuotteita ja keskittämällä tuotantoa on pyritty vastaamaan jakelun kasvaviin kustannuksiin. Elintarvikealalle on syntynyt aivan uusiakin toimijoita mm. Tsekissä, jossa saksalainen tukkukauppa on ryhtynyt teollisuusyrittäjäksi rakentamalla oman tuotantolaitoksen jakelukeskuksensa yhteyteen. Vastaavasta toiminnasta on ollut aiemmin uutisia myös Ruotsin suunnasta. Onko alihankkijan valmistamana tuotetun private label - kulttuurin aika menossa jo ohi? Suurtuotannon brandeista erotettujen rinnakkaistuotteiden ongelmatiikassa elintarviketuottaja nähnee samoja piirteitä kuin pakkarikin. Periaatteessa saman tuotteen ilmiasujen määrä kasvaa hyvin nopeasti. Suurtuotannon sarjat lyhenevät ja yksikkökoot pienenevät! Toimivan logistiikan rooli elintarviketehtaissa korostuu tuoreiden ja kylmäketjua vaativien tuotteiden ympärillä. Tilanne on hyvin samankaltainen kaikilla alan toimijoilla maasta riippumatta. Laadukkailla pakkauksilla kysyntää Pakkausmateriaalien tekninen kehitys yhdessä painoteollisuuden tarjoamien mahdollisuuksien kanssa luo paineita yhä korkealuokkaisempien pakkausten tuottamiseen, vaikka sarjakoot lyhenevät. Flexo -painomenetelmä on syönyt syväpainomenetelmän etumatkaa painatuslaadussa ja luo tarvittavan uuden palvelukyvyn. Reprotyöskentelyssä on jo digitaalitekniikka käytössä. Milloin digitaalinen painotekniikka on saavuttanut sen nopeuden ja kustannustason, että se voidaan ottaa käyttöön päivittäistarvikkeiden tuotannossa? Farmaseuttisten erikoispakkausten tuotannossa tekniikkaa jo kokeillaan. Taistelu tilasta markkinapaikoilla on verisen kovaa, samoin kuluttajan vaatimukset pakkausten toimivuudesta. Kuluttajatuotteisiin pyritään liittämään ne arvot, joilla paikka kuluttajan ruokapöydässä saadaan varmistettua. Kysyntä suomalaisten tuntemasta pakkaustekniikasta jatkuu Tom Tanninen Asiakaspalvelupäällikkö Wihuri Oy Wipak 6 Kehittyvä Elintarvike 2 03 ELKO messut

9 Mikä ihmeen karpalo? Hyvä kysymys. Tässä vastaus. Tanskalaiset kutsuvat sitä nimellä tranebær, espanjaksi se on arándano rojo, hollanniksi veenbes, ja amerikkalaisille se on cranberry. Karpalo on luonnon oma raakaaine, jota voidaan käyttää moniin eri tarkoituksiin. Pohjoisamerikkalainen karpalo on punainen, kirpeä, terveellinen ja monikäyttöinen, ja se on valloittanut eurooppalaisten sydämet. Jos haluat tuotteillesi lisähuomiota, kokeile karpaloa juomiin, maitovalmisteisiin, leivonnaisiin ja välipaloihin. Tuloksena on terveellisiä ja maukkaita tuotteita, joihin kuluttajat ihastuvat. Ocean Spray tarjoaa karpaloita kaikkiin tuotekehitystarpeisiin: kokonaisena, viipaleina, kuutioina, maustettuna aivan kuten haluatte! Ocean Spray on maailman johtava karpaloiden toimittaja, jolta kannattaa kysyä uusia tuoteideoita ja teknistä tukea. Kuulostaako hyvältä? Maistuu vielä paremmalta! Tiedustelut: Bang & Bonsomer Oy, puh: (09) s-posti: ja

10 Riskienhallinta osaksi johtamista Päivikki Savola, Björn Sjöberg teema Elintarvikeyritykset ovat ottaneet kilpailukeinokseen kustannustehokkuuden, laadun ja tuotekehityksen. Kuitenkin luotettava kumppani ja sijoituskohde yrityksestä tulee vasta silloin, kun sen riskienhallinta on kunnossa. Päivittäistavarakaupassa toimitaan kiihkeällä rytmillä. Mitä helpommin pilaantuva tuote tai raaka-aine ja laajempi jakelualue, sitä tehokkaampi ja luotettavampi logistinen prosessi tarvitaan turvaamaan tuotteiden saatavuus ja laatu. Menestys markkinoilla perustuu yhä enemmän tuotenimiin. Toimituskatkosta tai laatuvirhettä voi seurata kuluttajan siirtyminen kilpailijan asiakkaaksi pysyvästi. Harva tuotannonala on yhtä haavoittuva. Toimiala on kokenut vuoden aikana ison rationalisointi- ja keskittämisaallon, jonka seurauksena joukko yrityksiä on sulautunut, kasvanut, muuttanut tuotantorakennettaan tai muuttunut osaksi kansainvälistä konsernia. Keskittäminen ja tuotannon automaatioasteen nostaminen ovat lisänneet sekä yksittäisten yritysten että koko toimialan haavoittuvuutta. Haavoittuvuus koskee ennen kaikkea vahinkoriskien aiheuttamia häiriötilanteita yrityksen toimintaan. Sitä ei sulje pois sekään, että elintarviketoimialaa voidaan muuten pitää melko vakaana. Ruoka on ihmisille välttämättömyyshyödyke, jonka kysyntää ei heiluttele maailmantalouden näkymät vastaavalla tavalla kuin esimerkiksi IT-alaa tai metsäteollisuutta. Päinvastoin, välttämättömyyshyödykkeelle saatavuus ja turvallisuus ovat entistä kriittisempiä tekijöitä. Toisaalta kuluttaja kuittaa ongelman yhden tuotteen osalta siirtymällä syömään jotain toista tuotetta. Esimerkiksi BSE siirsi kulutusta pysyvästi enemmän siipikarjapuolelle. Janoon ja nälkään löytyy lukemattomia erilaisia vaihtoehtoja! Kireässä markkinatilanteessa yritykset turvaavat liiketoiminnallisia kilpailuedellytyksiä kustannustehokkuuttaan kohottamalla. Valitettavan usein nämä toimenpiteet kasvattavat yritysten riskejä. Tuotantolaitosten koon kasvaminen, logistisen prosessin nopeus ja lisääntynyt riippuvuus toimittajista tuovat taloudellista kilpailuetua, mutta samalla lisäävät toiminnan haavoittuvuutta. Elintarviketeollisuudessa pelimarkat käytetään laadun, tuotekehityksen ja tuotannollisen tehokkuuden parantamiseen, mutta panostukset kokonaisvaltaiseen riskienhallintaan ovat vaatimattomia. Vain muutamissa yrityksissä on riskienhallintaorganisaatio, ja niissäkin vastuualue on suhteellisen kapea. Riskillä on hinta Riski määritellään ei-toivotun tapahtuman todennäköisyyden ja kustannusten tuloksi. Riskillä on hinta, mikä auttaa jaottelemaan merkityksettömät, toimenpiteitä vaativat ja kestämättömät riskit. Jos riskinottoon liittyy voitonmahdollisuus, puhutaan liikeriskeistä. Vahinkoriskin toteutuminen tietää aina menetyksiä. Ne realisoituvat henkilö-, omaisuus- tai vastuuvahinkoina. Usein yrityksen riskejä tarkastellaankin vakuutusratkaisupohjaisesti vahinkoilmiöihin perustuen. Yrityksen liiketoiminnan ja johtamisen kannalta tällainen näkökulma TODENNÄKÖISYYS KORKEA ALHAINEN voi tuntua sekä etäiseltä että vaikealta. Tehokkaampi tapa on tarkastella riskejä yrityksessä toiminnoittain. Tällöin organisaation on helpompi tunnistaa toimin- STAATTISET RISKIT ELINTARVIKEYRITYS VÄHÄISET VAKAVAT TALOUDELLISET SEURAUKSET (VIHREÄT VAKUUTETTAVIA) 1 Avainhenkilöiden menetys 2 Vakava työtapaturma 3 Työnantajan vahingonkorvaus 4 Kiinteistövastuuvahinko 5 Takaisinveto/tuotevastuuvahinko 6 Tuotesabotaasi 7 Hallituksen korvausvastuu Ympäristövastuu 9 Patenttiloukkaus 10 Rikollisuus, petos 11 Palo/räjähdys 12 Luonnonvahinko 13 Kuljetusvahinko 14 Ajoneuvovahinko Alueellinen eläintauti 16 Riippuvuus toimittajasta 17 Tiedon menettäminen 18 Asiakkaan konkurssi 19 Laitteiston rikkoutuminen 20 Tuotantolaitoksen saastuminen 8 Kehittyvä Elintarvike 2 03 ELKO messut

11 TODENNÄKÖISYYS KORKEA ALHAINEN DYNAAMISET RISKIT ELINTARVIKEYRITYS Fossin laitteet Ordiorin osastolla 4d9! VÄHÄISET STRATEGISET 1 Markkinoiden kysyntä 2 Kilpailutilannemuutos 3 Yritysosto 4 Tuotteen epäonnistuminen 5 Avainasiakasmenetys 6 Lainsäädäntömuutos 7 Tuotekehityshanke 8 Toimittaja epäonnistuu 9 Sopimukselliset seuraukset VAKAVAT TALOUDELLISET SEURAUKSET TOIMINNALLISET 10 Hallitsemattomat kustannukset 11 Laskennan epäonnistuminen 12 Ylimmän johdon muut virheet 13 Tuotantotekniset ongelmat 14 Logistiikan toimimattomuus 15 IT ongelmat 16 Sisäiset ristiriidat 17 Muu julkisuus joka vahingoittaa yrityksen mainetta RAHOITUKSELLISET 18 Raaka-aineen kustannusnousu 19 Korkokannan muutos 20 Valuuttamuutos 21 Ulkomaan makrotalouden muutos MicroFoss taansa uhkaavia tai toimintansa aiheuttamia vaaroja. Riskit voidaan jaotella niiden kohteen mukaan: henkilöstöön, ympäristöön, omaisuuteen (kiinteä-, vaihto- ja aineeton omaisuus) ja asiakassuhteeseen (tuotesaatavuus ja laatu) kohdistuvat riskit. Vastaavasti liikeriskien tunnistamisen voi jaotella strategisiin ja toiminnallisiin riskeihin sekä rahoitusriskeihin. Riskitietoiset yritykset tekevät säännöllisin väliajoin riskikartoituksia, joilla yritystä uhkaavia vaaroja kartoitetaan joko laajaalaisesti tai tehdään valitusta kohteesta yksityiskohtaisempi turvallisuuden tason arviointi. Yrityksen kannalta tilanteen kartoitus antaa hyvän pohjan riskienhallinnan jatkotyölle. Heikoin lenkki Elintarvikealalla riskienhallinta - termi on vakiintunut kuvaamaan nimenomaan hygieniariskiä. Se on kuitenkin vain kapea, joskin tärkeä siivu koko riskikenttää. Yrityksiltä puuttuu kokonaisnäkemys riskeistä, ja taloudellisilta seuraamuksiltaan monet muut vahingot voivat olla paljon katastrofaalisempia yrityksen tulevaisuuden kannalta. Valtaosa toteutuneista yrityskriiseistä osoittaa, ettei yrityksen johto ole onnistunut tunnistamaan heikkoja lenkkejään. Hajautettu riskienhallinta käy yrityksille kalliiksi, koska kenellekään ei muodostu kokonaiskuvaa riskeistä. Sen vuoksi myös yritysjohdon mahdollisuudet tehdä oikeita panostuksia ovat rajalliset. Perinteiset paloriskit sekä riippuvuus käyttöhyödykkeistä, toimittajista ja tietojärjestelmistä kaipaisivat nykyistä enemmän huomiota, sillä ne ovat tuotteiden saatavuuden peruselementtejä. Paloriskejä kasvattaa mm. suomalaisen rakennussuunnittelun suuntaus, jossa pyritään keveisiin rakenteisiin, suuriin osastoihin sekä kustannusten yleiseen minimointiin. Rakennusten paloturvallisuusmääräysten vaatimukset edustavat rakentamisen minimitasoa, jolla tähdätään rakennusten henkilöturvallisuuteen, mutta ei toiminnan suojelemiseen. Käyttöhyödykkeistä vesi, sen saatavuus ja laatu, on osoittautunut tämän talven kokemusten mukaan kasvavaksi riskiksi. FoodScan Elintarvikkeiden nopeaan, tarkkaan ja helppoon analysointiin. jatkuu s. 10 ELKO messut 2 03 Kehittyvä Elintarvike 9

12 Ulkoistaminen ja ulkopuolisten urakoitsijoiden tai palveluntarjoajien käyttäminen on lisääntynyt, mutta samalla tämä sumentaa yrityksen riskikenttää. Riskienhallinta tulisi ulottaa myös ulkoistettuihin toimintoihin. Tarvittaessa tulisi käyttää sopimusteknisiä ratkaisuja riskienhallinnan osana. Joskus riskejä voidaan pitää itse aiheutettuina. Kilpailun kiristyessä tuotteille haetaan yksilöllisiä ratkaisuja käyttämällä räätälöityjä raaka-aineita tai pakkauksia. Yritykset myös solmivat partnership-sopimuksia, joissa raaka-aineiden välivarastointi minimoidaan ja raaka-ainetta valmistetaan suoraan tuotantoon. Toimittajasta tulee korvaamaton, mikä voi olla kohtalokasta varsinkin yrityksen päätuotemerkeille. Riskienhallinta kilpailukeinoksi Usein riskienhallinta pureutuu vain perinteisiin riskeihin. Sama puute on laatujärjestelmillä, jotka eivät kyseenalaista vallitsevaa toimintatapaa, vaan vahvistavat sitä. Tulevien katastrofien ja myös mahdollisuuksien ennakoinnissa heikko signaali on tärkeä väline. Se on hajanaista tietoa, joka pitää nähdä, oivaltaa ja yhdistää. Toimintaympäristöstä ja itse toiminnan keskipisteestä pitää oppia poimimaan muutoksia, heikkoja signaaleja. Riskienhallinta voidaan nähdä joskus yrityksen liiketoimintaa kahlitsevana asiana, joka suhtautuu kielteisesti liiketoiminnan kehittämiseen tähtäävään riskinottoon. Todellisuudessa toimiva riskienhallinta voidaan nähdä jopa kilpailutekijänä, sillä kriisitilanteissa riskeihin varautunut yritys selviää niistä kilpailijoitaan paremmin ja entistä vahvempana. Päivikki Savola Riskienhallinta-asiantuntija Björn Sjöberg Toimialajohtaja If Vahinkovakuutusyhtiö Oy Euroopassa kilpailu hyvistä käytännön ratkaisuista Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston tämänvuotisen kampanjan ja teemaviikon aiheena ovat vaaralliset aineet. Teema ymmärretään laajasti. Siihen sisältyy sekä kemiallisten että biologisten aineiden aiheuttamien vaarojen ehkäisy. Työterveys- ja työturvallisuusviikko järjestetään Suomessa Tiedostuskampanjan yhteydessä työturvallisuusvirasto järjestää myös hyvien käytäntöjen kilpailun. Kilpailuun voivat osallistua kaikki tahot: mm. työpaikat, yritykset ja järjestöt, jotka omilla toimillaan ovat onnistuneet ehkäisemään työntekijöiden altistumista vaarallisille aineille. Ehdotuksilta tuomaristo odottaa työpaikkakeskeisyyttä, todellisia parannuksia, kestävää vaikutusta sekä mahdollisuutta soveltaa käytäntöjä muilla työpaikoilla. Hyviä käytännön esimerkkejä ovat ratkaisut, jotka ehkäisevät vaarallisille aineille altistumista. Kaikista kilpailuun osallistuvista esimerkeistä tulisi käydä ilmi hyvä johtaminen ja erityisesti riskinarvioinnin tehokas käyttö ja sen tulosten soveltaminen. Hyviä käytäntöjä etsitään kaikista EU-maista. Parhaat niistä palkitaan Euroopan työterveysja työtyöturvallisuusviikon päätöstapahtumassa, joka järjestetään marraskuussa Bilbaossa Espanjassa. Voittaneet esimerkit esitellään myös viraston Hyvät käytännöt -kirjasessa sekä Internet-sivustolla (http://agency. osha.eu.int). Ehdotukset hyvien käytäntöjen kilpailuun tulee toimittaa mennessä osoitteeseen Sosiaali- ja terveysministeriö, työsuojeluosasto, ylitarkastaja Hannu Stålhammar, PL 33, Valtioneuvosto. Lisätietoja kilpailusta saa Hannu Stålhammarilta, puh. (09) Uutuudet gourmet-keittiöön Paakkuuntumattomat ja kauniin tasarakeiset suolat ilman jodia. Käyvät hyvin myös tuoresuolaukseen ja säilöntään. Merisuola Luonnostaan mineraaleja ja hivenaineita sisältävä. Hienostunut, pienirakeinen, raikkaan makuinen sormisuola. Kartonkipakkaus 500 g. Myllysuola Korkealaatuinen, kovan huokoinen, puhtaan valkoinen ja helposti jauhettava karkea suola. Kartonkipakkaus 500 g. Suprasel elintarvikesuolat Suomen laajin valikoima: perussuolat, lisäaineita sisältävät suolat ja erikoissuolat. Useita säkkikokoja. Puhdasta, korkealaatuista suolaa (HACCP, ISO, Codex). AKZO NOBEL SALT Kaivokatu 10 A, Helsinki Puh. (09) , fax (09) Valikoimissa myös seuraavat JOZO-kuluttajapakkaukset: Jodioitu suola Erittäin hieno jodioitu suola Mineraalisuola Suola ilman jodia Suomen laajin elintarvikesuolavalikoima 10 Kehittyvä Elintarvike 2 03 ELKO messut

13

14 Jäljitettävyys elintarvikelainsäädännön kulmakivi Euroopassa Matti Aho teema Belgian dioksiinikriisissä koko elintarvikeketju saastui rehujen raaka-aineista elintarvikkeisiin asti. Vaatimattomat jäljitettävyysjärjestelmät vaikeuttivat mittavaa takaisinvedon järjestämistä. Britannian suu- ja sorkkatautikriisissä vastustustoimiin päästiin käsiksi vasta, kun ensimmäisen tautitapauksen ilmaantumisesta oli kulunut toista viikkoa. Tautia kantavien eläinten kuljettaminen markkinoilta toisille jatkui koko tämän ajan, eli tauti levisi jokseenkin tasaisesti ympäri maata. Tapausketjuja oli vaikea selvittää, ja vastustustoimien käynnistäminen viivästyi puutteellisen jäljitettävyyden takia. Molempien kriisien kustannukset olivat miljardiluokkaa. Euroopan yhteisö käynnisti näiden kriisien keskellä mittavan säädösten uudistamishankkeen, jota kuvattiin vuonna 2000 annetussa, elintarvikkeiden turvallisuutta käsittelevässä valkoisessa kirjassa. Säädöshanke on edennyt suunnitelman mukaisesti. Suurten elintarvikekriisien opetus on tiivistettävissä neljään kohtaan, jotka toimivat yhteisön lainsäädännön kehittämisen lähtökohtina: Maatalouden tuotantopanokset, tuotantoeläinten ruokinta ja elintarvikkeiden tuottaminen muodostavat jatkumon, jota on valvottava yhtenäisin menettelytavoin ja samoin kriteerein. Maatalouden tuotantopanosten ja elintarvikkeiden tuotanto on globaalia toimintaa. Maatalouden tuotantopanosten, elintarviketuotantoon käytettävien eläinten, elintarvikkeiden raaka-aineiden ja valmiiden tuotteiden jäljitettävyys ja petoksen kestävät varmistusmenettelyt ovat olennainen osa turvallisuuden varmistamista. Turvallisuus voidaan varmistaa vain tieteellisesti perusteltavissa olevin menettelytavoin, joilla on riittävä tuki julkisuudessa. Jäljitettävyys on yksi Euroopan yhteisön uuden elintarvikelainsäädännön kulmakivistä. 12 Kehittyvä Elintarvike 2 03 Mitä jäljitettävyys tarkoittaa? Euroopan Parlamentin ja Neuvoston asetus 178/2002 elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaatteista ja vaatimuksista, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen perustamisesta sekä elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvistä menettelyistä määrittelee artiklassa 3 kohdassa 15 näin: Jäljitettävyydellä tarkoitetaan mahdollisuutta jäljittää elintarvike, rehu, elintarviketuotantoon käytettävä eläin tai valmistusaine, joka on tarkoitettu lisättäväksi tai jota oletetaan lisättävän elintarvikkeeseen tai rehuun, kaikissa tuotanto-, jalostus- ja jakeluvaiheissa ja seurata kutakin näistä kyseisissä vaiheissa. Elintarvikkeiden tai rehujen sisämarkkinoiden toiminta voi vaarantua, jos elintarvikkeita ja rehuja ei pystytä jäljittämään. Rehu- ja elintarvikeyrityksiä koskeva kattava jäljitysjärjestelmä on tarpeen perustaa, jotta rehuja ja elintarvikkeita voidaan poistaa markkinoilta kohdennetusti, antaa kuluttajille tai valvontaviranomaisille täsmällisiä tietoja ja välttää tarpeettoman laajat elintarvikkeiden turvallisuusongelmat. Johdanto-osa perustelee jäljitettävyysvaatimusta tarpeella varmistaa, että elintarvike- tai rehualan yritys, myös maahantuoja, voi tunnistaa ainakin yrityksen, josta elintarvike, rehu, ELKO messut eläin tai elintarvikkeeseen tai rehuun lisättävä aine on toimitettu, jotta tutkimuksen yhteydessä voidaan taata jäljitettävyys kaikissa vaiheissa. Itse jäljitettävyyttä koskeva artikla edellyttää elintarvikealan toimijoilta järjestelmää, jossa tunnetaan rehujen ja elintarvikkeiden raaka-aineiden ja valmiiden tuotteiden alkuperä. Täsmälleen sama vaatimus esitetään myös USA:n lakiehdotuksessa bioterrorismin torjumiseksi. Aiemmin USA:n lainsäätäjät ovat arvostelleet eurooppalaisia ajatuksia jäljitettävyyden parantamisesta lainsäädäntöteitse kansainvälistä kauppaa rajoittaviksi. Artikla 18:n mukaan kaikissa tuotanto-, jalostus- ja jakeluvaiheissa on huolehdittava siitä, että on mahdollista jäljittää elintarvikkeet, rehut, elintarviketuotantoon käytettävät eläimet ja muut mahdolliset aineet, jotka on tarkoitettu tai joita voidaan olettaa lisättävän elintarvikkeeseen tai rehuun. Elintarvike- ja rehualan toimijoiden on voitava tunnistaa luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, joka on toimittanut niille elintarvikkeen, rehun, elintarviketuotantoon käytettävän eläimen tai sellaisen aineen, joka on tarkoitettu tai jota voidaan olettaa lisättävän elintarvikkeeseen tai rehuun. Tätä varten toimijoilla pitää olla käytössä tähän tarkoitetut järjestelmät ja menettelyt. Elintarvikkeissa ja rehuissa pitää olla niiden jäljitettävyyden helpottamiseksi riittävät ja asianmukaiset pakkausmerkinnät tai tunnistetiedot tarkempiin säännöksiin sisältyvien vaatimusten mukaisesti. Jäljitettävyyden käsite Codexissa Codex Alimentarius -komission toimeenpaneva komitea on todennut, että yleisperiaatekomitea on oikea taho tarkastelemaan jäljitettävyyteen liittyviä yleisiä periaatteita. Asiaa käsitellään myös monissa muissa Codex-komiteoissa. Bioteknologiaa käsittelevässä task force -ryhmässä saavutettiin yhteisymmärrys jäljitettävyydestä erityisesti elintarviketurvallisuuteen liittyvään takaisinvetoon keskittyvän product tracing -käsitteen pohjalta. Tuonti- ja vientikomiteassa on perustettu Sveitsin johdolla toimiva työryhmä laatimaan asiakirjaa jäljitettävyydestä erityisesti valvonnan kannalta. Codexin piirissä keskustellaan edelleen, koskeeko jäljitettävyys pelkästään kuluttajan terveydellistä turvallisuutta vai myös esimerkiksi tiedonsaantioikeutta. Eurooppalainen ja erityisesti ranskalainen näkökulma on se, että jäljitettävyyttä ei pitäisi rajoittaa yksinomaan elintarvikkeiden turvallisuuskysymyksiin. Yleisperiaatekomitea jatkaa asian tarkastelua. jatkuu s. 14

15 Levylämmönsiirtimet Homogenisaattorit Prosessiteollisuuden hygieeniset ja aseptiset koneet sekä laitteet - komponenteista tuotantolaitoksiin DA3+ venttiili WI+ pumppu ELKO Helsinki Osasto 5 H 11 APV Finland Oy Sinikalliontie 18 A, ESPOO Puh: (09) , Fax: (09)

16 Mitä halutaan jäljittää? Jäljitettävyysvaatimus koskee takaisinvedon mahdollistamista ja aineettomien tuoteominaisuuksien varmistamista. Tulevaisuus mahdollistanee lisäksi tuotteita koskevan informaation välittämisen myös kuluttajalta tuottajalle. Ensimmäisestä takaisinvetoa koskevasta kohdasta vallitsee laaja yhteisymmärrys Codexissa. Aineettomien tuoteominaisuuksien varmistaminen onkin jo kiistanalaisempaa. Ongelmallista on se, että lainsäädännön edellyttämät varmistamismenettelyt poikkeavat toisistaan merkittävästi. Osa menettelyistä on erittäin byrokraattisia, osassa luotetaan toimijan vakuuteen. Yhteisölainsäädäntö tuntee ainakin seuraavia aineettomien tuoteominaisuuksien valvontajärjestelmiä, joilla informaatio välittyy lopulliselle kuluttajalle asti: Alkuperämaa, Suomessa pakkausmerkintäsäädösten mukaan alkuperä(maa) on ilmoitettava, jos sen puuttumien voi johtaa kuluttajaa harhaan. Tuotantoeläinten, erityisesti nautojen merkintäjärjestelmä sekä siihen liittyvä naudanlihan alkuperän merkintäjärjestelmä. Erityisesti TSE-tautien sekä suu- ja sorkkataudin vastustamiseen liittyviä varmistusmenettelyjä, jotka poikkeavat periaatteeltaan pakkausmerkintäsäädösten edellyttämästä alkuperän merkinnästä. Luonnonmukaisen tuotannon valvontajärjestelmä ja siihen liittyvät merkintäjärjestelmät. Neuvoston asetus 2092/91 toimii myös esimerkkinä kansainvälisesti tunnustetulle järjestelmälle, josta ensimmäinen on Codexin pakkausmerkintäkomitean luomustandardi. Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta annettu neuvoston asetus 2081/92 eli laatuelintarvikkeiden alkuperäsuojajärjestelmä. Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden erityisluonnetta koskevista todistuksista annettu neuvoston asetus 2082/92 eli perinne-elintarvikkeiden mallisuojajärjestelmä. Tuleva Euroopan Parlamentin ja neuvoston asetus muuntogeenisten organismien jäljitettävyydestä ja merkinnöistä ja muuntogeenisistä organismeista valmistettujen elintarvikkeiden ja rehujen jäljitettävyydestä sekä direktiivin 2001/18/EY muuttamisesta. Luo järjestelmän geneettisesti muunneltujen rehujen ja elintarvikkeiden sekä niistä valmistettujen rehujen ja elintarvikkeiden valvonnalle ja merkinnälle. Jälkimmäisessä ryhmässä on merkittävä myös sellaiset rehut ja elintarvikkeet, jotka eivät sisällä muunneltua perimää tai proteiinia. Eräkoot kriittisen suuria Yhdysvalloissa lihateollisuus on joutunut viime vuosina usein tilanteeseen, jossa markkinoilta on vedettävä listeria- ja EHECbakteerin saastuttamaa jauhelihaa satoja tuhansia tonneja. Jättimäiset eräkoot ovat eurooppalaisesta näkökulmasta ällistyttäviä. Myös Suomessa kamppaillaan saman ongelman parissa. Komission elintarvike- ja eläinlääkintätoimiston tarkastajat kiinnittävät Suomea koskevassa raportissaan huomiota siihen, että lihateollisuudessa lihalajitelmien ja jauhelihan eräkoot olivat liian suuria. Erät kattavat usein koko päivän tuotannon. Usean teurastamon toimittamaa lihaa lisäksi sekoitetaan yhteisösäädösten vastaisesti samaan erään. Takaisinvetotilanteessa jättierät ovat erittäin ongelmallisia. Ongelma kasvaa, jos vika on raaka-aineessa, jota jatkojalostus ei puhdista, kuten kemiallisen saastumisen yhteydessä. Tulevaisuus tehdään tänään Tulevaisuus tehdään jo nyt. Esimerkiksi kelpaa sveitsiläinen hampurilaisravintola, joka antaa asiakkailleen yhdeksän lupausta tuotteistaan: Perusraaka-aineiden alkuperä on Sveitsi Tuottajat tunnetaan Tuotantoeläinten hyvinvointivaatimukset ylittävät viranomaisvaatimukset Kaikki eläimet testataan BSE:n varalta Pitkäaikaiset yhteistyökumppanit Korkeat elintarviketurvallisuusvaatimukset Hygienia ja siivous ovat ravintolalle sydänasia Riippumaton valvonta Korotetut laatustandardit Merkittävä osa lupauksista liittyy tuotteen turvallisuuteen siinä mielessä, että toimija ja sitä kautta asiakas tietää mistä ja keneltä tuotteet ovat peräisin ja kuka on käsitellyt niitä elintarvikeketjussa. Asiakkaat ovat pääosin perheitä, lapsia ja nuoria. Uskon, että nuoret pitävät näitä lupauksia (ml. jäljitettävyyttä) itsestään selvinä. Käytännössä sellaiset toimijat, jotka eivät pysty antamaan vastaavia lupauksia, poistuvat markkinoilta, koska ne eivät täytä viranomaisvaatimuksia tai asiakkaat äänestävät kukkarollaan. Suomen elintarviketalouden lyhyet toimitusketjut ja vahva tietotekninen infrastruktuuri ovat oleellinen kilpailuetu. Maaja metsätalousministeriössä pidetään tärkeänä, että myös yhteiskunta osallistuu jäljitettävyysketjun rakentamiseen. Yksi keino on elintarviketalouden laatutietojärjestelmä ELATI. Toinen voisi olla jäljitettävyyttä koskevien määräysten kokoaminen yhteen säädökseen. Viranomaisen intressissä on rehu- ja elintarvikevalvonnan ulottuvuuden ja tehokkuuden lisääminen. Pidemmän tähtäimen tavoite on myös kuluttaja- ja asiakasohjautuvuuden lisääminen elintarvikeketjussa. Matti Aho Osastopäällikkö Elintarvike- ja terveysosasto Maa- ja metsätalousministeriö stainless steelmaker Fimatec Oy Asentajankatu 4, Lahti puh (03) fax (03) Kehittyvä Elintarvike 2 03 ELKO messut

17 OY CELEGO AB Makua, väriä ja asiantuntemusta vuodesta 1983 Parhaat ratkaisut Laboratoriosi tiedonhallintaan (LIMS) Aistinvaraisen arvioinnin tiedonhallintaan Parhaille laboratorioille puh fax FINLAND SWEDEN NORWAY DENMARK 10 years of leading LIMS expertise Kiinnostaako? Ota yhteyttä: Software Point Oy Valkjärventie 1, Espoo P , Fax Kalibroinneilla laatua laboratoriomittauksiin Inspecta kalibroi nopeasti ja luotettavasti kaikki laboratorioiden mittauslaitteet vaaoista lämpömittareihin. Kalibroitavat laboratoriomittalaitteet n Vaa at n Punnukset n Tilavuusmitat n Lämpömittarit n Painemittarit n Verenpainemittarit Autoklaavien validointi Muista mittauspalveluistamme lisätietoa kotisivuiltamme ja asiantuntijoiltamme. Inspecta Oy Mittaus PL 44, Sahaajankatu 20 D Helsinki puh faksi ELKO messut 2 03 Kehittyvä Elintarvike 15

18 Hampurilaisketju asettaa tiukat laatuvaatimukset tavarantoimittajilleen Teija Aarnio teema Tuotteen tie asiakkaalle alkaa eri raaka-aineiden ja tarvikkeiden tavarantoimittajilta. Partnership-periaatteella toimiva McDonald'sketju solmii pitkäaikaisia asiakassuhteita huolellisesti valittujen tavarantoimittajien kanssa. Tavarantoimittajien valinta käynnistyy aina sijaintimaasta. Kotimaisia raaka-aineita ja tavarantoimittajia käytetään aina, kun se on mahdollista. Ketjun tavarantoimittajia koskevat vaatimukset ovat usein tiukempia kuin sijaintimaan viranomaisvaatimukset. Tavarantoimittajilta edellytetään esimerkiksi laajaa omavalvontaohjelmaa, ja laatuvaatimukset koskevat mm. lajikkeita ja viljelytekniikoita aina karjankasvatus- ja kuljetustapoihin saakka. Tavarantoimittajien omien sisäisten tarkastusten lisäksi ketjun sijaintimaan laatupäällikkö seuraa säännöllisesti, että tavarantoimittaja noudattaa annettuja ohjeita. Lisäksi ulkopuolinen puolueeton tarkastaja osallistuu toiminnan seuraamiseen. Tällä hetkellä EFSIS (European Food Safety Inspection Services) tarkastaa lihan käsittelylaitokset ja AIB (American Institute of Baking) puolestaan leipomot ja jakelukeskukset. Tarkastuksilla mahdolliset virheet havaitaan nopeasti, ja ne voidaan korjata välittömästi. Virheiden korjaamiseen tavarantoimittaja saa asiantuntija-apua niin sijaintimaan laatupäälliköltä kuin kansainvälisesti toimivilta ketjun asiantuntijoiltakin. Laatukeskukset valvovat Raaka-aineiden ja valmiiden tuotteiden laatua valvotaan säännöllisesti myös Saksassa Frankfurtissa sijaitsevassa Euroopan Laatukeskuksessa. Tavarantoimittajat lähettävät mm. useita kertoja vuodessa tuotenäytteet Laatukeskukseen, jossa ne analysoidaan ja tuloksia verrataan tavoitteisiin. Ainostaan sellaiset raaka-aineet, joiden fysikaaliset, kemialliset, mikrobiologiset ja aistinvaraiset testit on hyväksytty, hyväksytään ravintoloiden käytettäväksi. Vastaavanlaisia laatukeskuksia sijaitsee myös muissa maanosissa. Niiden ansiosta tuotteiden tasalaatuisuus taataan ympäri maailmaa. Jakelukeskukset huolehtivat keskitetysti raaka-aineiden ja tarvikkeiden varastoinnista ja jakelusta ravintoloihin. Kuljetusreitit on suunniteltu tarkasti etukäteen, jotta kylmäketju säilyy katkeamattomana ja raaka-aineet saapuvat ravintoloihin täsmällisesti ja nopeasti. Laatustandardien mukaiset varastointilämpötilat, pakkausmerkinnät ja -koot takaavat, että ravintoloihin toimitetaan turvallisia ja tuoreita raaka-aineita. Tiukat laatuvaatimukset myös ravintoloissa Erilaiset ohjeet ja standardit ohjaavat tuotteiden valmistusta ravintoloissa. Jokaiselle raaka-aineelle on mm. määritetty ns. toisvaiheinen käyttöaika tuotantotiloissa. Tuotteet valmistetaan tarkoin määritetyssä tuotantojärjestyksessä, ja jokaiselle valmiille tuotteille on oma myyntiaikansa tuotelaadun takaamiseksi. Esimerkiksi salaatit valmistetaan ravintolassa ja niiden myyntiaika on kahdeksan tuntia. Hampurilaisten myyntiaika on 10 minuuttia ja ranskalaisten perunoiden seitsemän minuuttia valmistuksesta. Keskeisin osa ravintolan laatutyötä on jokaisessa ravintolassa käytössä oleva omavalvontaohjelma, jota sanotaan lyhyesti MvOVO:ksi. Ohjelma perustuu Frankfurtin Laatukeskuksessa tehtyyn riskiarviointiin ja toiminnan HACCP-analyysiin (Hazard Analysis Critical Control Point). McOVO:n avulla pikaruokaravintola-alalle tyypilliset ruuan turvallisuuteen liittyvät riskit on poistettu kokonaan tai vähennetty mahdollisimman pieniksi. Päivittäin läpikäytävä McOVO sisältää yli sata laatuun ja ruuan turvallisuuteen liittyvää mittauspistettä. Suomessa McOVO on laajennettu kattamaan kaikki lainsäädännön asettamat vaatimukset, kuten jätehuollon ja tuholaistorjunnan. McOVO:n ja muiden sisäisten ohjeiden noudattamisen lisäksi tärkeä osa ravintolan laatutyötä on jatkuva yhteistyö paikallisten elintarvikeviranomaisten kanssa. McOVOn noudattaminen on yksi kriteeri arvioitaessa sekä yrittäjien laajentumiskelpoisuutta että ravintolapäälliköiden työtä. Teija Aarnio Laatupäällikkö McDonald s Oy Keittiökierroksellekin pääsee McDonald's-ketju palvelee päivittäin 45 miljoonaa asiakasta ravintolassa 119 maassa. Tuotteiden tasalaatuinen valmistus maailmanlaajuisesti edellyttää standardoituja toimintamalleja niin tavarantoimittajilla, jakeluyhtiöissä kuin ravintoloissakin. McDonald s-ravintoloiden toimintaan on mahdollista päästä tutustumaan. Ravintolaan voi ottaa yhteyttä ja pyytää päästä ns. keittiökierrokselle. Ravintoloista saa tarkemmat toimintaohjeet. 16 Kehittyvä Elintarvike 2 03 ELKO messut

19 RAAKA-AINEIDEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄT Osasto 4b29 MOVETEC ERGONOMIA Kevyitä ergonomisia nostoapuvälineitä jopa 300 kg:n kuormille. Monenlaisiin käyttötarkoituksiin. VARASTOINTI - SIIRTO - ANNOSTELU jauheiden ja nesteiden annostelujärjestelmät jauhevaa at, nestevaa at pienkomponenttiannostelijat: jauheiden riviannostelija Jauhemaatti jauhe- ja ruuvikuljettimet pneumaattiset kuljettimet säkintyhjennyslaitteet Alasuutarintie 22, Kotka, puh. (05) , fax (05) Hannuksentie ESPOO Puh. (09) Fax (09) AMCOR EasyPack Suuret annospakkaukset ovat tunnetusti taloudellisia. Käyttömukavuuskin paranee, jos pakkaukset voidaan avaamisen jälkeen kätevästi sulkea. Tällainen pakkaus on Worldstarin voittanut AMCOR EasyPack. AMCOR EasyPack helppo avata ja sulkea uudelleen. ELKO messut 2 03 Kehittyvä Elintarvike 17

20 Lastenruokien raaka-aineet valitaan huolella teema EU:n lastenruokadirektiivi kiristi lastenruokien torjunta-ainejäämävaatimuksia heinäkuussa Nestlén Turun lastenruokatehtaan tuotannossa tiukentuneet vaatimukset otettiin huomioon jo kesäkuussa Lastenruokien turvallisuuskerroin on monien kasvinsuojeluainejäämien osalta satakertainen muuhun ruoantuotantoon verrattuna: niissä ei saa olla havaittavia määriä torjuntaaineita tai niiden hajoamistuotteita, raaka-aineasiantuntija Jussi Hautala kiteyttää. Eri puolilla maailmaa on käytössä yli 800 torjunta-aineiden tehoainetta. Euroopankin rekistereissä on vielä noin 700 tehoainetta, mutta niiden määrä supistuu noin 450:een mennessä. Uusien EU-vaatimusten mukaan lastenruoissa jäämien yläraja on 10 mikrogrammaa/kg (10 ppb). Määrä on todella pieni: suhteessa sama kuin yksi senttimetri tuhannesta kilometristä. Yksi gramma kasvinsuojeluainetta voi pilata sata tonnia raaka-ainetta, Jussi Hautala täsmentää. Nestlén Turun tehtaan lastenruokien raaka-aineet analysoidaan ennen käyttöä ja niiden alkuperä pitää olla tiedossa. Usein alkuperä tiedetään viljelijätasolle saakka, mutta ainakin viljelijäryhmätasolle asti. Raaka-aineiden torjunta-ainetaso pitää olla alle 10 ppb tai nolla. Tuolla tarkkuudella tutkitaan noin 400 torjunta-aineiden tehoainetta ja metaboliittia, mutta 18 Kehittyvä Elintarvike 2 03 muistakaan laatuvaatimuksista ei voi tinkiä, kuten mausta, väristä ja ph-arvosta. Nestlén käyttämät lastenruokien raaka-aineet analysoidaan omassa laboratoriossa Saksassa ja kolmessa huolellisesti valitussa yhteistyölaboratoriossa. Raaka-aineet jäljitetään pellolta purkkiin Nestlén Turun tehdas hankkii suomalaisilta sopimusviljelijöiltä kaikki ne raaka-aineet, jotka on järkevä kasvattaa ja esikäsitellä täällä lastenruokatuotantoa varten. Muut raaka-aineet tulevat sopimusviljelmiltä muualta Euroopasta tai kauempaa. Kasvisperäiset raaka-aineet tulevat Vaasa-Tampere-Helsinki-akselin länsipuolelta, ja yli puolet raaka-aineiden kokonaismäärästä ostetaan Suomesta. Raaka-ainehankinnan riskipisteitä ovat viljelytoimenpiteet, varastointi, kuljetukset ja prosessointi. Lastenruokaraaka-aineet pitää viljellä, varastoida ja kuljettaa erillään muusta raaka-aineesta. Koko ketjun täytyy pitää. Siksi on tärkeää tietää esimerkiksi se, millaisiin viljasiiloihin lastenruokien raaka-aine varastoidaan ja mitä muuta varastossa tehdään. Siellä ei esimerkiksi saa käsitellä torjunta-aineita eikä säilyttää torjuntavälineitä, Hautala tähdentää. Sopimustilojen viljelyperiaatteisiin kuuluvat kasvinsuojelutarpeiden minimointi, viljelykierto, hyvä siemenhuolto, hyvä viljelykäytäntö ja tasapainoinen lannoitus. Viljelijöitä koulutetaan tasapainoisten kasvinsuojeluohjeiden pohjalta. Lisäksi on omia lastenruokatuotantoon ELKO messut liittyviä ohjeita ja rajoituksia. Viljelijät kirjaavat tiedot ja toimittavat ne tehtaalle: mm. mitä kasvinsuojelutoimenpiteitä on tehty, millä aineella, millaisissa sääolosuhteissa, milloin ja mikä oli tulos. Monien vaatimusten vuoksi joistakin raakaaineista voi olla ajoittain puutetta, raaka-ainevalikoima on supistunut jonkin verran, resepteihin on tehty muutoksia, ja hintapaineet ovat kasvaneet. Moni raaka-ainetoimittaja on vaihtunut. Lastenruoat puhtaita ja säilöntäaineettomia Raaka-aineet ovat valmiiksi esikäsiteltyjä, esim. valtaosa kasviksista hankitaan pakasteina. Näin vältetään mullan joutuminen tehtaalle. Laadunvarmistuspäällikkö Lea Miettinen tähdentää, ettei lastenruokiin lisätä säilöntäaineita, vaan niiden säilyvyys perustuu lämpökäsittelyyn. Ne pakataan tuoteturvallisuuden vuoksi uusiin lasitölkkeihin. Kaikista raaka-aine-eristä otetaan näytteet analysoitaviksi ennen niiden hyväksymistä tuotantokäyttöön, raaka-aineasiantuntija Jussi Hautala kertoo. Täydet, ilmatiiviisti suljetut purkit lämpökäsitellään ennen etiketöintiä. Laadunvarmistuksessa Tuotekehittäjä Riitta Roosin mukaan maiden väliset kulttuurierot näkyvät jo alle vuoden ikäisten lasten ruoissa. Laadunvarmistuspäällikkö Lea Miettinen kertoo, että lastenruokien laadunvarmistuksessa tarkkaillaan mm. ruoan ulkonäköä, makua, painoa ja ph-arvoa. Kuvat Pirjo Huhtakangas

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)

Lisätiedot

Kasvintuotannon elintarvikehygienia

Kasvintuotannon elintarvikehygienia Kasvintuotannon elintarvikehygienia Neuvo 2020 Seinäjoki 3.12 / Vaasa (sv) 5.12 / Järvenpää 10.12 Evira / Elintarvikehygieniayksikkö 1 Ylitarkastaja Noora Tolin Esityksen sisältö Kaikelle elintarvikkeiden

Lisätiedot

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM 1 Sisältö Hankehaku 2014 painoalueet Taustalla vaikuttavat asiakirjat Elintarviketurvallisuuselonteko

Lisätiedot

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 3. lokakuuta 2009 (5.0) (OR. en) 4299/09 ADD AGRILEG 82 DENLEG 93 LISÄYS I/A-KOHTAA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN Lähettäjä: Eläinlääkintäasiantuntijoiden työryhmä (kansanterveys)

Lisätiedot

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,

Lisätiedot

Jäljitettävyysjärjestelmän hyödyt

Jäljitettävyysjärjestelmän hyödyt Miksi viljan jäljitettävyysjärjestelmää tarvitaan? Jäljitettävyysjärjestelmän hyödyt Ari Ronkainen MTT 28.11.2013 Agroteknologiaverkosto Viljaketju Vastuullisuus Viljelijä Ostaja Teollisuus, Prosessoija

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Tavoite selvittää Elintarvikealan pk-yritysten nykytila ja tulevaisuuden näkymät Toimintaympäristötutkimuksia tehty n 4 vuoden välein Edelliset 2004

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Tutkimusaineiston toimialoittainen yritysjakauma Toimiala N % vastanneista Ruoka-Suomi 2012 Leipomotuotteet 41 15,9 % 33 % Maidon jatkojalostus 14 5,4

Lisätiedot

Mitä valintoja Suomi on tekemässä elintarvikealan T&K&K- strategiassaan? Juha Ahvenainen 13.11.2006

Mitä valintoja Suomi on tekemässä elintarvikealan T&K&K- strategiassaan? Juha Ahvenainen 13.11.2006 Mitä valintoja Suomi on tekemässä elintarvikealan T&K&K- strategiassaan? Juha Ahvenainen 13.11.2006 Elintarviketeollisuutemme menestys perustuu osaamiseen Koko elintarvikeketjumme osaaminen on kansainvälisesti

Lisätiedot

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. Se tulee omalle pöydälle tai kaverin kylmälaukkuun tutusta kaupasta. Me kannamme sen kassalle tutunnäköisessä pakkauksessa, josta tiedämme tarkkaan, mitä

Lisätiedot

Laitumelta lautaselle- Voiko koko ketjun jäljittää?

Laitumelta lautaselle- Voiko koko ketjun jäljittää? Laitumelta lautaselle- Voiko koko ketjun jäljittää? Ravitsemusasiantuntija Mirva Lampinen Atria Suomi Oy 1 Mitä tarkoitetaan jäljitettävyydellä ruokaketjussa? Lakisääteinen velvoite on pystyä jäljittämään

Lisätiedot

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Miten ruokaan käytettävät kulutusmenot jakautuvat elintarvikeketjussa? Lähestymistapa perustuu kotimaisten elintarvikkeiden,

Lisätiedot

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008 Taulukko 1. Tutkimusaineiston toimialakohtainen jakauma Toimiala N Osuus tutkimusaineistosta (%) Toimialan yrityksiä (alle 20 henkeä) Suomessa %:a koko elintarvikealasta v. 2007 (Ruoka Suomi tilasto) Leipomotuotteet

Lisätiedot

Jäljitettävyyden valvontaprojekti v. 2015

Jäljitettävyyden valvontaprojekti v. 2015 EVO-projekti 2015 Jäljitettävyyden valvontaprojekti v. 2015 Ylitarkastaja Jussi Peusa, Evira jussi.peusa@evira.fi Miksi? EU: Elintarvikeketjun rikollisuuden vastustaminen elintarvikkeiden koostumukseen

Lisätiedot

Venäjän vientivaatimukset -seminaarit 12.02. ja 16.02.2010. Kyösti Siponen

Venäjän vientivaatimukset -seminaarit 12.02. ja 16.02.2010. Kyösti Siponen Venäjän vientivaatimukset -seminaarit 12.02. ja 16.02.2010 Kyösti Siponen Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Suomen elintarvikeviennin osuus = 0,16 % koko maailman elintarvikkeiden viennistä World Trade

Lisätiedot

Yhteistyö ohrasta olueksi -tuotantoketjussa. Silja Home Oy Panimolaboratorio-Bryggerilaboratorium Ab 22.4.2009

Yhteistyö ohrasta olueksi -tuotantoketjussa. Silja Home Oy Panimolaboratorio-Bryggerilaboratorium Ab 22.4.2009 Yhteistyö ohrasta olueksi -tuotantoketjussa Silja Home Oy Panimolaboratorio-Bryggerilaboratorium Ab 22.4.2009 Ohrasta olueksi tuotantoketjun tutkimus Tuotantoketjulla pitkäjänteinen yhteistyö Panimolaboratorio

Lisätiedot

Pienimuotoisen maidonjalostuksen hyvät käytännöt & Pienmeijeriopas

Pienimuotoisen maidonjalostuksen hyvät käytännöt & Pienmeijeriopas Pienimuotoisen maidonjalostuksen hyvät käytännöt & Pienmeijeriopas Pienmeijeripäivät Johanna Aho, Hämeen ammatti-instituutti Sivu 2 Hyvät käytännöt toiminnassa Parantavat ja kehittävät - yrityksen tuotteiden

Lisätiedot

Jäljitettävyyden luominen tuotteisiin ja tuotantoon

Jäljitettävyyden luominen tuotteisiin ja tuotantoon FOODWEST OY Jäljitettävyyden luominen tuotteisiin ja tuotantoon Origo - Alkuperä jäljitettävissä Foodwest Oy 7.1.2013 JÄLJITETTÄVYYDEN LUOMINEN TUOTTEISIIN JA TUOTANTOON 1 JÄLJITETTÄVYYDEN TARKOITUS Jäljitettävyysjärjestelmän

Lisätiedot

Elintarvikkeiden jalostaminen maatiloilla

Elintarvikkeiden jalostaminen maatiloilla Elintarvikkeiden jalostaminen maatiloilla Elintarvikelainsäädännön suomat mahdollisuudet Luomuasetuksen asettamat raamit Jaana Elo Luomupäivät 9.10.2015 Mikkeli Elintarvikelainsäädännön suomat mahdollisuudet

Lisätiedot

Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke

Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke Hankkeen taustaa Kunnanvaltuuston päätös rakentaa Sodankylään uusi keskuskeittiö Tavoitteena löytää uusi, kannattavampi ja tehokkaampi toimintatapa Uuteen keskuskeittiöön

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

osa jokaisen kuluttajan arkipäivää

osa jokaisen kuluttajan arkipäivää Evira lyhyesti Elintarviketurvallisuusvirasto Evira osa jokaisen kuluttajan arkipäivää Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tehtävänä on varmistaa tutkimuksella ja valvonnalla elintarvikkeiden turvallisuutta

Lisätiedot

Näin K-ruokakaupan valikoima syntyy ja elää

Näin K-ruokakaupan valikoima syntyy ja elää Näin K-ruokakaupan valikoima syntyy ja elää Seminaariesitys PTY:n toteuttamassa hankkeessa: Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Paikalliset tuotteet

Lisätiedot

Jalostuslogistiikkapalvelut yrityksille 3.11.2015. Jukka Lanu & Marina Sharapova ASIANTUNTIJAPALVELUT LOGISTIIKAN ULKOISTUS- JA PÄÄOMARATKAISUT

Jalostuslogistiikkapalvelut yrityksille 3.11.2015. Jukka Lanu & Marina Sharapova ASIANTUNTIJAPALVELUT LOGISTIIKAN ULKOISTUS- JA PÄÄOMARATKAISUT Jalostuslogistiikkapalvelut yrityksille 3.11.2015 Jukka Lanu & Marina Sharapova ASIANTUNTIJAPALVELUT LOGISTIIKAN ULKOISTUS- JA PÄÄOMARATKAISUT PAKKAUKSET JA PAKKAUSPALVELUT WWW.HUB.FI Agenda Lyhyt yritysesittely

Lisätiedot

Vierasainevalvonta Raportointi vuodelta 2009. Evira/7307/0411/2010

Vierasainevalvonta Raportointi vuodelta 2009. Evira/7307/0411/2010 Vierasainevalvonta Raportointi vuodelta 2009 Evira/7307/0411/2010 Eviran raportti Hyväksymispäivä 10.6.2010 Valvontaosasto Hyväksyjä Esittelijä Lisätietoja Maria Teirikko Kaija-Leena Saraste Eviran vierasainevalvonnan

Lisätiedot

Luomu -aitous ja jäljitettävyys. Marjo Särkkä-Tirkkonen Erikoissuunnittelija, ETM Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Luomu -aitous ja jäljitettävyys. Marjo Särkkä-Tirkkonen Erikoissuunnittelija, ETM Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Luomu -aitous ja jäljitettävyys Marjo Särkkä-Tirkkonen Erikoissuunnittelija, ETM Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Taustaa AuthenticFood (Core Organic II-tutkimushanke) Fast methods for authentication

Lisätiedot

Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli. 6.3.2014 Suvi Leinonen

Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli. 6.3.2014 Suvi Leinonen Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli 6.3.2014 Suvi Leinonen S Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli - Lihantuottajat S Hankkeen lihantuottajat, naudat ja lampaat http://maps.yandex.com/? um=o3klinp0z0xkjxbusmk89pix_o1hipgq&l=map

Lisätiedot

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin?

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin? itä on ruokakulttuuri - kuluttajan silmin? toiminnanjohtaja Tiina Lampisjärvi Finfood Suomen Ruokatieto ry Kulttuurin Kaukametsä -seminaari Onko ruoka kulttuuria? 7. 8.9.008 istä tuntee vahvan ruokakulttuurin?

Lisätiedot

Jäljitettävyyden valvontaprojekti v. 2015

Jäljitettävyyden valvontaprojekti v. 2015 EVO-projekti 2015 Jäljitettävyyden valvontaprojekti v. 2015 Ylitarkastaja Jussi Peusa, Evira jussi.peusa@evira.fi Tässä esityksessä Käydään läpi pääpiirteittäin miksi kyseinen projekti mitä tavoitellaan

Lisätiedot

Juhlaa joka päivä! HYVÄ MAKU EI SYNNY SATTUMALTA, SE SYNTYY OSAAMISESTA

Juhlaa joka päivä! HYVÄ MAKU EI SYNNY SATTUMALTA, SE SYNTYY OSAAMISESTA Juhlaa joka päivä! HYVÄ MAKU EI SYNNY SATTUMALTA, SE SYNTYY OSAAMISESTA - Leipomo Oy E. Boström Ab on perustettu 1939-100 %:nen perheyritys; 3 omistajaa - Liikevaihto vajaat 5 milj. - Vienti v. 2014 20

Lisätiedot

Vierasainevalvontaprosessi. OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma

Vierasainevalvontaprosessi. OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma Vierasainevalvontaprosessi OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma Evira/843/0411/2014 Eviran raportti Hyväksymispäivä X.X.2014 Tuoteturvallisuus Hyväksyjä Esittelijä Lisätietoja

Lisätiedot

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Työryhmä: Paikallista ruokaa läheltä 18.-19.8., Maaseutututkijatapaaminen Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus-

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Toimintaympäristötutkimuksia tehty n 4 vuoden välein Edelliset 2004 ja 2008 Sähköinen kysely Tukena Ruoka-Suomi teemaryhmä ja Aitojamakuja.fi Kohderyhmänä

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.12.2014 Pori Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa

Lisätiedot

Ruokaväärennökset ja luomun luotettavuus

Ruokaväärennökset ja luomun luotettavuus Ruokaväärennökset ja luomun luotettavuus Marjo Särkkä-Tirkkonen Erikoissuunnittelija, ETM Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti marjo.sarkka-tirkkonen@helsinki.fi @Marjo_ST p. 044-5906849 Fast methods

Lisätiedot

Geenitekniikka säädeltyä

Geenitekniikka säädeltyä Muuntogeenisten organismien lupamenettelyt 13.4.2010 Leena Mannonen Maa- ja metsätalousministeriö Geenitekniikka säädeltyä 1. EY geenitekniikkadirektiivit implementoitu kansallisesti geenitekniikkalakiin

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju ja HTM Susanna Määttä leena.viitaharju@helsinki.fi, susanna.maatta@helsinki.fi 11.6.2014

Lisätiedot

Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina

Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Hankkeen tausta Kaupalla on valmiudet toimia kaiken kokoisten tavarantoimittajien kanssa Mikroyritysten pienemmät

Lisätiedot

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT 2 Maapallo kohtaa haasteet - kestävän kehityksen avaimet Vähähiilisyys Niukkaresurssisuus Puhtaat

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 9.10.2014 Tampere Lähiruoka on bisnes! 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11. Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

Ravintolisien valvonta - omavalvonta ja sen valvonta

Ravintolisien valvonta - omavalvonta ja sen valvonta Ravintolisien valvonta - omavalvonta ja sen valvonta Ravintolisäseminaari Helsingin yliopiston pieni juhlasali Ravintolisätoimijan velvollisuudet (1) - toiminta Elintarvikealan toimijan on noudatettava

Lisätiedot

Tuoreen mansikan kokeiluvienti Venäjälle

Tuoreen mansikan kokeiluvienti Venäjälle Sisä-Savon Seutuyhtymä Tuoreen mansikan kokeiluvienti Venäjälle Alexandra Bogolyubova Suonenjoki 11.12.2014 Heinäkuussa 2014 tuoreen mansikan vienti Pietariin Kolme erää = noin 1 000 kiloa Tavarantoimittaja

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Elintarviketeollisuuden rakenne Muuttuva toimintaympäristö Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 05.08.2002 KOM(2002) 451 lopullinen 2002/0201 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivin 95/2/EY muuttamisesta elintarvikelisäaineen E

Lisätiedot

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Tekesin rahoitus Rahoitamme yritysten kehitysprojekteja, jotka tähtäävät kasvuun ja liiketoiminnan uudistamiseen tai työelämän kehittämiseen.

Lisätiedot

Ylitarkastaja Sanna Viljakainen Tuoteturvallisuusyksikkö Valvontaosasto Elintarviketurvallisuusvirasto Evira

Ylitarkastaja Sanna Viljakainen Tuoteturvallisuusyksikkö Valvontaosasto Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Muuntogeenisten elintarvikkeiden valvonta Ylitarkastaja Tuoteturvallisuusyksikkö Valvontaosasto Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Esityksen sisällys Muuntogeenisten elintarvikkeiden valvonta Kuinka

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

Lainsäädännön asettamat vaatimukset Luomuketjulle. Mikkeli 23.1.2014 Jaana Elo KoKo Palvelut

Lainsäädännön asettamat vaatimukset Luomuketjulle. Mikkeli 23.1.2014 Jaana Elo KoKo Palvelut Lainsäädännön asettamat vaatimukset Luomuketjulle Mikkeli 23.1.2014 Jaana Elo KoKo Palvelut Luomutuotteita sääteleviä lainsäädäntöjä Neuvoston asetus 834 / 2007 Komission asetus 889 / 2008 MMMa 846 / 2008

Lisätiedot

Terveellinen ja turvallinen ruoka EU:n näkökulma. Pohjoisen maut Arctic Flavours 6.9.2013 MEP Sirpa Pietikäinen

Terveellinen ja turvallinen ruoka EU:n näkökulma. Pohjoisen maut Arctic Flavours 6.9.2013 MEP Sirpa Pietikäinen Terveellinen ja turvallinen ruoka EU:n näkökulma Pohjoisen maut Arctic Flavours 6.9.2013 MEP Sirpa Pietikäinen Mitä ruoka on parhaimmillaan? Eettistä, ekologista, edullista. Turvallista, terveellistä,

Lisätiedot

Miten luomun aitous voidaan tunnistaa?

Miten luomun aitous voidaan tunnistaa? Miten luomun aitous voidaan tunnistaa? Marjo Särkkä-Tirkkonen Erikoissuunnittelija, ETM Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Luomuelintarvikepäivät 1.10.2015, Helsinki Sisällöstä Yleisesti ruokaväärennöksistä

Lisätiedot

Jäljitettävyys miksi se on tärkeää? Tuomo Tupasela 25.11.2014 Sibeliustalo Ankkurikatu 7, Lahti

Jäljitettävyys miksi se on tärkeää? Tuomo Tupasela 25.11.2014 Sibeliustalo Ankkurikatu 7, Lahti Jäljitettävyys miksi se on tärkeää? Tuomo Tupasela 25.11.2014 Sibeliustalo Ankkurikatu 7, Lahti Mitä jäljitettävyydellä tarkoitetaan? Jäljitettävyydellä tarkoitetaan mahdollisuutta jäljittää elintarvike,

Lisätiedot

Lihasektorin hintarakenteet

Lihasektorin hintarakenteet Lihasektorin hintarakenteet Ruokamarkkinoiden toimivuus ja elintarvikkeiden hinnanmuodostus Suomessa tutkimushanke Tiedotustilaisuus 10.6.2014 Jyrki Niemi, Ari Peltoniemi, Kyösti Arovuori Tutkimushanke:

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju Kehitysjohtaja Ilkka P. Laurila Luonnonvarakeskus ilkka.p.laurila@luke.fi Salaojituksen Tukisäätiö 13.5.2015 Luke 133 pv (tai 117 v) Toiminta

Lisätiedot

EU:N RAKENNUSTUOTEASETUS

EU:N RAKENNUSTUOTEASETUS EU:N RAKENNUSTUOTEASETUS - Hyväksyttiin keväällä 2011 - Tavoite rakennustuotteiden kilpailuesteiden poistaminen - Mahdollistaa tuotteiden Ce merkinnän - Erilainen kuin monet muut Ce merkintään tähtäävät

Lisätiedot

ELINTARVIKKEIDEN ENSISAAPUMISVALVONTA

ELINTARVIKKEIDEN ENSISAAPUMISVALVONTA KESKUSTELU- JA TIEDOTUSTILAISUUS ENSISAAPUMISESTA JA ELINTARVIKEKULJETUKSISTA 6.9.2007 Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Elintarvikehygieniayksikkö Ylitarkastaja Joni Haapanen SÄÄDÖKSET Elintarvikelaki

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1999 Julkaistu Helsingissä 11 päivänä tammikuuta 1999 N:o 1 5. Laki. N:o 1. alkoholilain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1999 Julkaistu Helsingissä 11 päivänä tammikuuta 1999 N:o 1 5. Laki. N:o 1. alkoholilain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 11 päivänä tammikuuta 1999 N:o 1 5 SISÄLLYS N:o Sivu 1 Laki alkoholilain muuttamisesta... 1 2 Asetus maaseutuelinkeinoasetuksen 45 e :n muuttamisesta...

Lisätiedot

Näytteenotto ensisaapumisvalvonnassa ja ensisaapumistoimijoiden omavalvonnassa

Näytteenotto ensisaapumisvalvonnassa ja ensisaapumistoimijoiden omavalvonnassa Eviran ohje 18402/2 Näytteenotto ensisaapumisvalvonnassa ja ensisaapumistoimijoiden omavalvonnassa Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Vastuuhenkilö Britta Wiander Sivu/sivut 1 / 2 Laatijat Britta Wiander,

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2012/0184(COD) 26.2.2013. teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2012/0184(COD) 26.2.2013. teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 26.2.2013 2012/0184(COD) LAUSUNTOLUONNOS teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta liikenne- ja matkailuvaliokunnalle ehdotuksesta

Lisätiedot

Elintarviketalouden tutkimusohjelma Lähtökohdat ja tavoitteet Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Elintarviketalouden tutkimusohjelma Lähtökohdat ja tavoitteet Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Elintarviketalouden tutkimusohjelma Lähtökohdat ja tavoitteet Jari Setälä Loppuseminaari 5.3.2013 RKTL Helsinki Taustaa: Kalatalouden rakennemuutos Kotimarkkinat - Kotimaisen kalan osuus suuri - Silakka

Lisätiedot

MITEN KULUTTAJAT LUKEVAT PAKKAUSMERKINTÖJÄ. Tuoreet kasvot pakkausmerkinnät valokeilassa 3.6.2010

MITEN KULUTTAJAT LUKEVAT PAKKAUSMERKINTÖJÄ. Tuoreet kasvot pakkausmerkinnät valokeilassa 3.6.2010 MITEN KULUTTAJAT LUKEVAT PAKKAUSMERKINTÖJÄ Tuoreet kasvot pakkausmerkinnät valokeilassa 3.6.2010 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Mitä tutkittiin ja miksi: miten suomalaiset lukevat elintarvikkeiden pakkausmerkintöjä

Lisätiedot

erisk - Yhteistyö riskienhallinnan verkkoyhteisösssä Tutkimuspäällikkö Helena Kortelainen puh. 020 722 3206 e-mail helena.kortelainen@vtt.

erisk - Yhteistyö riskienhallinnan verkkoyhteisösssä Tutkimuspäällikkö Helena Kortelainen puh. 020 722 3206 e-mail helena.kortelainen@vtt. erisk - Yhteistyö riskienhallinnan verkkoyhteisösssä Tutkimuspäällikkö Helena Kortelainen puh. 020 722 3206 e-mail helena.kortelainen@vtt.fi ULKOISET RISKIT ULKOISET RISKIT Markkinariskit Markkinariskit

Lisätiedot

LUOMU Nyt! 27.9.2011 Joensuu Jaana Elo

LUOMU Nyt! 27.9.2011 Joensuu Jaana Elo LUOMU Nyt! Joensuu 1 Elintarviketurvallisuusorganisaatio 2 Jäljitettävyys ja luotettavuus läpi koko ketjun Miksi lakia piti taas muuttaa? 3 Kuka nyt valvoo mitäkin Kuntien elintarvikevalvonta Markkinavalvonta

Lisätiedot

Terveellinen työ yhteinen etu! Eurooppalaisen kunnossapidon turvallisuuskampanjan kuulumisia

Terveellinen työ yhteinen etu! Eurooppalaisen kunnossapidon turvallisuuskampanjan kuulumisia Terveellinen työ yhteinen etu! Eurooppalaisen kunnossapidon turvallisuuskampanjan kuulumisia Työturvallisuustapaaminen - aiheena kunnossapidon turvallisuusjohtaminen 27.1.2011, Finlandia talo, Helsinki

Lisätiedot

Mistä tietää, että luomu on luomua?

Mistä tietää, että luomu on luomua? Mistä tietää, että luomu on luomua? Luomuvalvonta ja sertifiointi Suomessa Jyri kähönen, toimitusjohtaja Raikastamo Oy Raikastamo Oy Perustettu 2008, yksityisessä omistuksessa Erikoistunut luomumehujen

Lisätiedot

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Yrityksen toiminta: - LähiPuoti Remes Oy on perustettu tammikuussa 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. - Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais- ja Etelä-Suomi.

Lisätiedot

Omavalvonta ja laadunhallintajärjestelmä. Elintarvikkeiden tarjoaminen julkisille keittiöille 16.8.12

Omavalvonta ja laadunhallintajärjestelmä. Elintarvikkeiden tarjoaminen julkisille keittiöille 16.8.12 Omavalvonta ja laadunhallintajärjestelmä Elintarvikkeiden tarjoaminen julkisille keittiöille 16.8.12 Omavalvonnan säädökset Elintarvikelain 23/2006 mukaisesti kaikilla elintarvikealan toimijoilla on oltava

Lisätiedot

LR:n COLOSTRUM: Farmaseuttisen laadun tunnuspiirteet

LR:n COLOSTRUM: Farmaseuttisen laadun tunnuspiirteet LR:n COLOSTRUM: Farmaseuttisen laadun tunnuspiirteet COLOSTRUM SUOJAA LUONNOSTA Mitä on COLOSTRUM? Colostrum on juuri poikineen lehmän ensimaitoa, jota kutsutaan myös ternimaidoksi. Colostrumia eli ternimaitoa,

Lisätiedot

Mitä kaikkea elintarvikkeen pakkaus kertoo?

Mitä kaikkea elintarvikkeen pakkaus kertoo? Mitä kaikkea elintarvikkeen pakkaus kertoo? SELKOESITE 1 Sisällys Mitä pakkaus kertoo... 3 Elintarvikkeen nimi... 4 Mistä elintarvike on valmistettu... 5 Päiväysmerkinnät... 7 Mistä elintarvike on peräisin...

Lisätiedot

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ 8.12.2015 Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Leipomoteollisuuden rakenne Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden näkymiä Pk-yritysbarometri 2/2015 SWOT PK-toimialabarometri

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta

Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta Pohjois- Suomen Nurmipäivät 12.1.2012 Mitä kuluttajat odottavat? 2 12.1.2012 Ostopäätöksiin vaikuttavat

Lisätiedot

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.04.09 2 LIIKEIDEA Iivari Mononen -konserni valmistaa ja myy infrastruktuurin rakentamisessa tarvittavia korkean

Lisätiedot

Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä

Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä Visio- ja uutispäivä Toimitusjohtaja Elintarviketeollisuusliitto ry Tämä ei ole uutinen: Innovatiivisuus on ja on aina ollut kehittyvän yrityksen

Lisätiedot

Tulevaisuus tarjottimella. Elintarviketeollisuus / Liha-ala esittäytyy

Tulevaisuus tarjottimella. Elintarviketeollisuus / Liha-ala esittäytyy Tulevaisuus tarjottimella Elintarviketeollisuus / Liha-ala esittäytyy Elintarviketeollisuus Valmistaa laajaa valikoimaa raaka-aineista ruoanlaittoa helpottaviin ja käyttövalmiisiin tuotteisiin Myy tuotteitaan

Lisätiedot

Kalastustuotteiden valmistus

Kalastustuotteiden valmistus Kalastustuotteiden valmistus ETL Lars-Olof Lindroth Larscon Oy 1 Aluksi Luento on vuorovaikutteinen Kysykää jos joku asia kaivelee mieltä Toivon aktiivista osallistumista ja tavoitteellista keskustelua

Lisätiedot

Eviran uusi opas elintarvikkeiden mikrobiologisista tutkimuksista Ylitarkastaja Taina Niskanen Hygieniayksikkö

Eviran uusi opas elintarvikkeiden mikrobiologisista tutkimuksista Ylitarkastaja Taina Niskanen Hygieniayksikkö Eviran uusi opas elintarvikkeiden mikrobiologisista tutkimuksista Ylitarkastaja Taina Niskanen Hygieniayksikkö Ajankohtaista laboratoriorintamalla, Helsinki 13.10.2010 Elintarvikkeiden mikrobiologiset

Lisätiedot

Ohje täydentämisilmoituksen tekemisestä

Ohje täydentämisilmoituksen tekemisestä Esittelijä Marjo Misikangas Sivu/sivut 1 / 6 Vitamiineilla ja kivennäisaineilla täydennetyn elintarvikkeen markkinoille saattaminen ja markkinoilta poistuminen Eviran ohjeet ilmoituksen tekemisestä Viranomaisen

Lisätiedot

ProCoach -kehitysohjelmat

ProCoach -kehitysohjelmat ProCoach -kehitysohjelmat Työkalu kilpailukykyisen liiketoiminnan rakentamiseen Toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti ja se näkyy yritysten asiakkailleen tarjoamien palvelujen määrän ja saatavuuden paranemisena,

Lisätiedot

Kalan hyppy tulevaisuuteen mistä lisa arvoa alihyo dynnetyille kaloille? Anu Hopia Turun yliopisto Blå bioekonomi Sininen biotalous 27.10.

Kalan hyppy tulevaisuuteen mistä lisa arvoa alihyo dynnetyille kaloille? Anu Hopia Turun yliopisto Blå bioekonomi Sininen biotalous 27.10. Kalan hyppy tulevaisuuteen mistä lisa arvoa alihyo dynnetyille kaloille? Anu Hopia Turun yliopisto Blå bioekonomi Sininen biotalous 27.10.2015, Vaasa JÄRKIKALAA ON JO TARJOLLA KEHITTYVÄ ELINTARVIKE 2/2014

Lisätiedot

Kuluttaja ostopäätöksen edessä

Kuluttaja ostopäätöksen edessä Kuluttaja ostopäätöksen edessä Annikka Marniemi Elintarvike- ja ravitsemusasiantuntija, ETM Kuluttajaliitto Suomalaisen broilerituotannon vahvuudet -seminaari 16.11.2011 Ostopäätökseen vaikuttavia tekijöitä

Lisätiedot

Luomua myös vientimarkkinoille

Luomua myös vientimarkkinoille Luomua myös vientimarkkinoille Toimitusjohtaja Heikki Juutinen Elintarviketeollisuusliitto ry. 10.4.2014 Kansallinen Ruokastrategia 2030 - elintarvikeala on kasvuala Mistä kasvua? Tuonnin kanssa kyettävä

Lisätiedot

Elintarvikkeiden valmistaminen ja pakkaamattomien eläinperäisten elintarvikkeiden myyminen. Mahdollisuuksia: Miten pääsen alkuun?

Elintarvikkeiden valmistaminen ja pakkaamattomien eläinperäisten elintarvikkeiden myyminen. Mahdollisuuksia: Miten pääsen alkuun? Esitteessä kerrotaan keskeisimmät askelmerkit elintarvikkeiden vähittäismyyntitoiminnan aloittamiseen. Kaikissa kysymyksissä sinua palvelevat oman alueesi Aitoja makuja -jäsenet sekä kuntasi elintarvikevalvontaviranomainen.

Lisätiedot

Hyvää Suomesta- Saarioisilta. 21.3.2013 Mirja Lonka

Hyvää Suomesta- Saarioisilta. 21.3.2013 Mirja Lonka Hyvää Suomesta- Saarioisilta 21.3.2013 Mirja Lonka Saarioinen yrityksenä Saarioinen Oy on kotimainen, yksityisessä omistuksessa oleva elintarvikealan yritys. Vuonna 1957 käynnistettiin Saarioinen Oy:n

Lisätiedot

Näkymät tulevasta maailmasta

Näkymät tulevasta maailmasta Näkymät tulevasta maailmasta Kehittyvien markkinoiden mahdollisuudet Ilmo Aronen, Rehuraisio Oy Tutkimuspäivät, 22.-23.11.2006, Kuopio sivu 1 Esityksen runko 1. Toimintaympäristön muutos 2. Raision tapa

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Atria Capital Markets Day Atria Skandinavia

Atria Capital Markets Day Atria Skandinavia Atria Capital Markets Day Atria Skandinavia Toimitusjohtaja 9.12.2011 Atria Skandinavia Katsaus 1.1. 30.9.2011 Q3 Q3 Q1-Q3 Q1-Q3 Milj. 2011 2010 2011 2010 2010 Liikevaihto 93,5 98,9 277,1 293,6 391,6 Liikevoitto

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 909. Tasavallan presidentin asetus

SISÄLLYS. N:o 909. Tasavallan presidentin asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2004 Julkaistu Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 2004 N:o 909 912 SISÄLLYS N:o Sivu 909 Tasavallan presidentin asetus oikeusapuhakemusten toimittamista koskevan eurooppalaisen sopimuksen

Lisätiedot

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Tuoteluettelo / 2014 RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Maatalous Teollisuus & materiaalin käsittely Ympäristönhoito Kevytperävaunut Muut laitteet THE SKY IS NOT THE LIMIT STARCO FINLAND

Lisätiedot

Rakennustuotteiden -merkintä

Rakennustuotteiden -merkintä Rakennustuotteiden -merkintä Eurooppalainen käytäntö rakennustuotteiden kelpoisuuden osoittamiseen Rakennustuotteiden CE-merkintä perustuu rakennustuotedirektiiviin Euroopan komission rakennustuotedirektiivin

Lisätiedot

Hyvinvointi elintarvikeketjussa, teot ja tavoitteet kommenttipuheenvuoro Elintarvikeketjun visio ja uutispäivä 3.12.2010 Tiina Lampisjärvi Ruoka tyydyttää inhimillisiä tarpeita ja tuo hyvinvointia Maslowin

Lisätiedot

Elintarvikealan perustutkinto www.kpedu.fi 1.8.2009

Elintarvikealan perustutkinto www.kpedu.fi 1.8.2009 ELINTARVIKKEIDEN PAKKAAMINEN 10 OV pakkaa elintarvikkeita ja käsittelee pakkausmateriaaleja ottaen huomioon pakkaamiseen liittyvät ympäristönäkökohdat ja elintarvikepakkausten tehtävät seuraa pakattavan

Lisätiedot

Eviran ohje 16038/1. Ulkokanojen munien tuottaminen Suomessa

Eviran ohje 16038/1. Ulkokanojen munien tuottaminen Suomessa Eviran ohje 16038/1 Ulkokanojen munien tuottaminen Suomessa Sivu/sivut 1 / 7 Viranomaisen toiminnan tulee perustua laissa olevaan toimivaltaan ja viranomaistoiminnassa tulee tarkoin noudattaa lakia. Viranomaisohjeet

Lisätiedot

HYVÄ VILJAN TUOTANTO- JA VARASTOINTITAPA

HYVÄ VILJAN TUOTANTO- JA VARASTOINTITAPA HYVÄ VILJAN TUOTANTO- JA VARASTOINTITAPA Lähde: Groupement des associations meunieres des pays de la C.E.E. (G.A.M.), 2.6.1998 (Käännös englannin kielestä, Kauppamyllyjen Yhdistyksen hallituksen hyväksymä)

Lisätiedot

Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja

Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi Matti Alahuhta Toimitusjohtaja Sisältö Vuosi on alkanut hyvin KONEen kilpailukyvyn kehittäminen Miten KONE on kehittynyt

Lisätiedot