IKÄIHMISTEN PERHEHOIDON ENNAKKOVALMENNUS Päivitetty valmennusmateriaali

Transkriptio

1 1 IKÄIHMISTEN PERHEHOIDON ENNAKKOVALMENNUS Päivitetty valmennusmateriaali Mihin päivitetty valmennusmateriaali haastaa kouluttajaa? Omien asenteiden ja näkökulmien raikastamiseen oivalluksiin, että näinkin voi asioista ajatella Etsimään ymmärrystä ikääntyneen ihmisen elämänvaiheeseen ja kokemuksiin yhdessä valmennukseen osallistujien kanssa Keskusteluun ikäihmisen ainutlaatuisuudesta ja ainutkertaisesta elämästä ihmislähtöisyyden vahvistaminen on läpileikkaavana materiaalissa Keskusteluun ikäihmisen osallisuudesta omaan elämään ja yhteisyydestä perheen kanssa o Miten eletään yhdessä perheyhteisössä o Ikäihmisen toimijuutta ja oman elämän päätöksentekijänä vahvistetaan sanoin ja teoin Löytämään yhdessä valmennukseen osallistuvien kanssa ydinviestit valmennusmateriaalista Mitä uskomuksia ja oletuksia on hyvä kumota valmennuksessa? Yksittäisenä suurempana teemana: Välittämään uudenlaista näkemystä muistisairautta sairastavan ihmisen ja hänen käyttäytymisensä ymmärtämisestä ja hyvästä arjesta. Keskeiset muutokset Yleistä Kouluttajakansio ja valmennuskansio ovat kouluttajalle kokonaisuus, joita käytetään valmennuksen suunnittelussa ja toteutuksessa rinnakkain. Uutta tekstiä on tuotettu lähinnä valmennuskansioon. Valmennusmateriaali on laajentunut mm. erilaisia näkökulmia valaisemalla. (Esimerkiksi painotetaan läheis- ja omaisyhteistyön merkitystä, mutta toisaalta monin kohdin muistutetaan siitä, että ikäihminen saa valita läheisensä osallistumisen tavan ja pitääkö omaiseen yhteyttä tai mitä asioita hän haluaa ja sallii omaiselle kerrottavan.) Yhden tapaamisen nimi muuttunut 3. tapaaminen: Vanhuus ei tule yksin alaotsikko vaihtui sairaudet ja haasteet arjessa (aiemmin kivistää ja kolottaa) Muutoksia tapaamisissa 1 5. Joitakin teemoja, tehtäviä tai harjoituksia on siirtynyt toisiin tapaamisiin. Esimerkiksi kuoleman läheisyys -teemana on siirtynyt 4. tapaamisesta 5. tapaamiseen. Materiaalissa on huomioitu entistä enemmän sitä, että ikäihmisen tilanne voi muuttua perhehoidossa ollessa monin tavoin (esimerkiksi: edunvalvonnan tarve, sairastuminen muistisairauteen tai muuhun pitkäaikaissairauteen) Joitakin taustateorioita on esitelty esimerkkeinä mahdollisista lähestymistavoista (Esimerkiksi: Yksi tapa tarkastella ikääntymistä on eri ikäkausiin liitetyt kriisit ja kehitystehtävät. Erikson ). Kunkin tapaamisen kohdalla on kerrottu esimerkkejä keskeisistä muutoksista. Muutosten listaus ei ole kattava.

2 2 1. Tapaaminen Tietoa perhehoidosta Tapaamisen teemoissa on entistä vahvemmin haluttu painottaa perhehoidon erityisyyttä, mihin se perustuu ja mitä perhehoito mahdollistaa (s. 6 7). Vanhuus ja hoidon etiikka (s. 7 9) on laajennettu. o Etiikassa on kyse siitä, miten meidän tulisi elää toisen ihmisen kanssa, erityisesti haavoittuvan ihmisen (eli ihmisen, joka on hauras, herkkä, helposti vahingoitettavissa tai särkyvä) kanssa. o Haavoittuvuuden näkökulma vahvistaa perhehoidon ja perhehoitajan tehtävän arvoa ja merkitystä. o Eettisyys perhekodin arjessa on otettu omaksi alaluvukseen (s. 8 9) ja keskeiset asiat on käsitelty omina kappaleinaan. Eettisyys perhekodin arjessa on: ihmisarvon vahvistamista itsemääräämisoikeuden vaalimista osallisuuden ja yhteisyyden rakentamista ihmisessä olevien voimavarojen tunnistamista, hyvän ja kauniin näkemistä turvallisuuden luomista Kotitehtävissä ei muutoksia

3 3 2. Tapaaminen Turvallisuutta pysyvyydestä ja jatkuvuudesta Hoito- ja palvelusuunnitelma (s. 2) o Painotetaan ikäihmisen osallisuutta hoidon ja palvelun suunnittelussa. o Laajennettu kuvaamalla ikäihmisen näkökulmasta keskeisten asioiden lisäksi se, mitä hoitoja palvelusuunnitelma on perhehoitajan näkökulmasta. Edunvalvonta ikäihmisen oikeuksien turvana (s. 4) osuutta on laajennettu: o Näkökulmina ovat mm. oikeuksien turvaaminen ja se, ettei itsemääräämiskyvyn menetys ole itsestään selvä seuraus ikääntymisestä tai esim. muistisairauteen sairastumisesta. o Lisätty tietoa siitä, miten toimia, kun itsemääräämiskyky heikkenee perhekodissa asuessa ja herää huoli ikäihmisen oikeuksien toteutumisesta (esim. edunvalvontavaltuutus, keneen ottaa yhteyttä). Vanhuus elämänvaiheena (s. 7 alkaen) o Alussa halutaan muistuttaa siitä, että yhä useampi ihminen elää korkeaan ikään ja pääosin ikäihmiset voivat paremmin kuin koskaan. Valtaosa pitää elämäänsä mielekkäänä ja tarkoituksellisena. o Nostetaan esille perhehoitajan tärkeää tehtävää ja keinoja tukea ikäihmistä eletyn elämän tarkastelussa (esimerkiksi: myönteinen muistelu, onnistumisten ja selviytymiskokemusten esiin nostaminen elämänhistoriasta, identiteetin tukemista, ymmärryksen luomista siihen, että elämänvallinnat on tehty sen hetkisen ymmärryksen valossa s. 7). o Elämän tarkoituksellisuuden kokemukset ikääntyessä ovat uutena, omana alalukuna (s. 8) o Jokaisella ihmisellä on voimavaroja -alaotsikko ohjaa asennoitumista. Tämän osion tarkoituksena on valottaa ikäihmisen erilaisia voimavaroja (s. 8). o Osa tapaamisen teemoista (esim. mielekäs toiminta) on siirretty tapaamiseen 4 eli hyvä arki. Ikääntyminen tuo muutoksia (s. 9) o Ydinviesti: Tervekin vanhuus tuo muutoksia ikäihmisen elämään. o Sisältöjä on päivitetty, laajennettu ja tuotu uutta näkökulmaa esim. (s.10) näön ongelmat ja niiden aiheuttamat väärinymmärrykset, jotka voidaan tulkita alkavana muistisairautena. o Unen muutokset (s. 11) ovat materiaalissa omana ja laajempana kokonaisuutena Muistutuksena: Ikääntyneen uni useimmiten muuttuu ja sen erottaminen hoitoa vaativasta unettomuudesta. Ettei oleteta, että ikäihmiset nukkuvat koko yön. Aina vanheneminen ei suju toiveiden mukaan (s.12) o Pyritään avartamaan erilaisia näkökulmia, esimerkiksi vanhuus seesteisyyden aikana, jolloin oma arvo ja keskeneräisyys ihmisenä selkiytyvät, vaatimusten ristiriidat vähenevät ja tuovat moninaisia selviytymiskeinoja ja mielenrauhaa. Toisaalta vanhuus voi olla myös aikaa, jolloin sanattomaksi jääneet ahdistukset ilmenevät esimerkiksi fyysisinä sairauksina. o Muistutetaan siitä, että vanhenemismuutoksia tulkitaan sairauksiksi ja toisaalta sairauksia voi jäädä ilman asianmukaista hoitoa, kun ne tulkitaan vanhenemiseksi. (Tapaamisessa 3 tulee enemmän siitä, miten epätyypillisesti ikäihmisten sairaudet voivat oireilla.) Kotitehtävissä pientä muokkausta o Sukupuuhun liittyvässä tehtävässä on syntymä- ja kuolinvuodet poistettu (s. 16, tehtävä 2) ja lisätty uusi kysymys elämän varrella olleista muista merkityksellistä ihmisistä ja heidän vaikutuksestaan siihen, missä valmennukseen osallistuja on nyt (s. 18, tehtävä 4). o Entiset tehtävät 7 ja 8 on yhdistetty. Valmennuksen osallistujaa ohjataan pohtimaan sitä, mitä ajatuksia vanheneminen herättää (s. 20, tehtävä 20).

4 4 3. Tapaaminen Vanhuus ei tule yksin sairaudet ja haasteet arjessa Tapaamisen nimi on muuttunut vastaamaan paremmin sisältöä. Tapaaminen aloitetaan yksilöllisyydellä eli painotetaan sitä, että ihmisellä on samat tarpeet läpi elämän ja ikäihmiset ovat ainutlaatuisia yksilöitä, kuten me muutkin. Muistisairaudet ja muistisairautta sairastavan ihmisen kohtaaminen on laajin yksittäinen osa-alue materiaalissa ja siihen on tehty eniten muutoksia. Miksi? o Tieto ja ymmärrys ovat lisääntyneet nopeasti (esim. dementiasta puhuminen, muistisairautta sairastavien tarpeiden ja viestien tunnistaminen hyvän hoidon ja hoivan lähtökohtana). o Muistisairaus ja sen eteneminen on yleinen syy kotona ja perhekodissa asumisen päättymiselle. (Valtaosa ikäihmisistä ei kuitenkaan sairastu muistisairauteen.) Muistisairautta sairastavan ihmisen ymmärtäminen o Ydinviesti: ymmärryksen rakentaminen Miksi muistisairautta sairastavat tarvitsevat erityistä tukea ja huolenpitoa? Miten vahva on lähellä olevien ihmisten merkitys muistisairautta sairastavan ikäihmisen hyvinvointiin? (Vaikuttaa ikäihmisen kokemukseen itsestä sekä hänen tarpeisiinsa ja käyttäytymiseensä vastaamiseen.) o Perhehoito sopii muistisairautta sairastavalle ihmiselle osuutta on laajennettu (s. 3). Nostettu esiin perhehoidon edut ja myös se, miten muistisairaus lisää yleensä ikäihmisen hoidon vaativuutta ja on perhehoitajaa sitovaa. Tässä kerrotaan myös perhehoidon päättymisen yleisiä syitä ja mainitaan, että useimmiten käyttäytymiseen liittyvät muutokset ovat ohimeneviä ja lyhytkestoisia. o Osana muistisairauden ymmärtämistä on nostettu esille muistisairauden syyn tietäminen ja pääpiirteinen ymmärrys siitä, miten eri muistisairaudet eroavat ja miten ne voivat näyttäytyä arjessa. Tieto auttaa pohtimaan mm. sitä, mikä voi olla muistisairaudesta johtuvaa ja mikä ehkä on jotakin muuta. (s. 3 5) o Uusia näkökulmia, esimerkiksi: muistisairautta sairastava ihminen perhehoitajan opettajana (s. 5) ja se, miten muistisairautta sairastavan ihmisen hyvinvoinnin ja elämänlaadun turvaaminen on yhteistyötä (s. 9). o Muistisairautta sairastavan ihmisen käyttäytymisen viestien ymmärtäminen ja ulkopuolisesta hankalalta tuntuvan käyttäytymisen tulkinta, hänen viestiensä ymmärtäminen ja keinoja ulkopuolisen hankalaksi kokeman käyttäytymisen ilmetessä (s. 6 7). Uutta sanoitusta: muistisairautta sairastavien ihmisten käyttäytyminen voi olla hämmentävää / ulkopuolisten mielestä hankala käyttäytyminen tai reagointi. Käyttäytymisen tulkinnasta ja ymmärtämisestä uutta tekstiä (s. 7) Hankalaksi kokemasi käyttäytymisen ilmetessä kokeiltavia keinoja uusi listaus (s. 7) Esimerkkejä muistisairautta sairastavan toimintakyvyn ja elämänlaadun ylläpitämisestä (s. 7) tuotu selkeämmin esille (esim. fyysisestä kunnosta huolehtiminen, myönteinen muistelu, tutut puheenaiheet, musiikki jne.). Ympäristön osuutta laajennettu (s. 10)

5 5 Ikäihmisten sairauksia ja terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä uhkia (s ) o o o Ydinviestinä on: Iäkkäillä ihmisillä monien sairauksien ilmenemismuoto saattaa olla tavanomaisesta poikkeava. Kumotaan joitakin käsityksiä ja muistutetaan asioista esim. masennus ei liity vanhenemiseen, se on mielenterveysongelma ja sairaus, joka voi aiheuttaa häpeää ikäihmisen masennuksen omat piirteet esim. ikäihmisellä ainoat piirteet voivat olla fyysisiä oireita, jotka tuottavat paljon haittaa perhehoidossa voi sairastua uusiin sairauksiin esim. korkea verensokeri voi oireilla mielialan ja käyttäytymisen muutoksina Uusina osioina mm: Äkillinen sekavuustila, vanhuksen hauraus- raihnausoireyhtymä, ripuli, virtsankarkailu (laajempana). Poistettu: Persoonallisuus- ja ahdistuneisuushäiriöt Tapaamisessa 3 Ikäihminen ja lääkkeet on yleisesti se, miten ikääntyminen vaikuttaa lääkitykseen. Lääkehoidon toteuttamiseen palataan tapaamisessa 4. o Tämän tapaamisen lääkitystä koskeva ydinviesti se, että lääkkeiden vaikutukset ja haittavaikutukset voivat ilmetä ikäihmisillä eri lailla kuin työikäisillä ja voivat olla vaikeasti tunnistettavissa lääkkeiden haittavaikutuksiksi. Kotitehtävissä pieniä sanojen muutoksia Tämän tapaamisen harjoitus on muuttunut: Naruharjoitus on siirretty tapaamiseen 5 ja tilalla vuorovaikutusharjoitus ja ikäihminen, jonka perhehoitajaksi haluaisin / en haluaisi ryhtyä -harjoitukset.

6 6 4. Tapaaminen Ikäihmisen hyvä arki Tässä luvussa halutaan nostaa esille niitä monia asioita, joilla perhehoitaja voi vaikuttaa ikäihmisen hyvään arkeen ja elämänlaatuun. Uusi johdanto hyvän arjen rakentumisesta (aiemmin suoraan ruoka ja liikunta). Huomio siihen, miten hyvä arki rakentuu pienistä asioista, jotka ovat jokaiselle yksilöllisiä. (s. 1 2) Puhutaan terveellisistä elintavoista, mutta muistutetaan samalla siitä, miten hyvin iäkkäiden hyötymistä elintapamuutoksesta ja sen vaikutusta elämänlaatuun tulee arvioida yksilöllisesti (s. 1). Maittava ruoka parempi mieli ja Vain syöty ruoka ravitsee osioita (s. 3 6) on laajennettu erityisesti muuhun kuin ravinnon koostumukseen. Tärkeitä viestejä ovat esimerkiksi: o yhteisen ruokailun vaikutus ravitsemustilaan (s. 3) o ikäihmisen ruokahaluun voin vaikuttaa monin tavoin (s. 4) o itsenäisen ruokailun turvaamisessa ja ruokailussa avustamisessa on monia eri tasoja ja mahdollisuuksia (s. 6) Troppeja ja mikstuuraa ikääntyneen lääkehoito on päivitetty ja laajennettu (s. 7 8). Lisätty esimerkiksi se, millä perusteella perhehoitajan lääkehoidon tehtäviä määritellään? (s. 7) Kivun hoito osiossa (s.8) painotetaan perhehoitajan osaamisalueena ikäihmisen yksilöllisen kivun ilmaisemisen tavan tunnistamista. Päihteiden käyttö perhekodissa laajemmin ja vähän toisin muotoiltuna. (Yhä harvempi ikäihminen on täysin raitis ja se haastaa myös perhehoitoa.) (s. 10) o Miten päihteiden käytöstä on hyvä sopia? o Mitä on itsemääräämisoikeus? o Alkoholin vaikutukset ikäihmiseen? o Aiemman päihdeongelman huomioiminen? Seksuaalisuus on luonteva osa ikäihmisen elämää osiota (s ) on laajennettu. Tästä osiosta on poistettu seksuaaliset käytösoireet ja asiaa lähestytty seuraavista näkökulmista: o seksuaalisuuden ilmentäminen (rakastetuksi tuleminen, hyväksytyksi tuleminen, läheisyys, identiteetin tukeminen) o oikeutena omannäköiseen seksuaalielämään yksin tai kumppanin kanssa o yksilöllinen tapa kokea ja elää sukupuolisena ja seksuaalisena ihmisenä o sukupuolinen moninaisuus Kaltoinkohtelua ei tule koskaan hyväksyä päivitetty ja konkretisoitu ja lisätty kappale, mitä tehdä, jos huoli kaltoinkohtelusta herää. Lisäksi on muistutettu, että kaltoinkohtelua voi tapahtua myös perhekodissa ja lyhyesti, miten sitä ennaltaehkäistään (s. 12). Kotitehtävistä poistettu valmennukseen osallistuvan lapsuudenkodin suhtautumista koskevat kysymykset (alkoholiin ja tupakointiin, seksuaalisuuteen). Tehtäviin lisätty kysymykset (s. 16): o 7a) Millaisena näet ikäihmisen seksuaalisuuden? o 7b) Miten suhtaudut ikäihmisen seksuaalisuuteen? Mikä ehkä on vaikeaa? Mikä luontevaa?

7 7 5. Tapaaminen Ikäihminen ja perheet muutoksessa Valmennusmateriaalin alussa käsitellään yleisesti ikäihmisen elämän muuttumisesta ja haavoittuvuutta siitä näkökulmasta, että elinaika on rajallinen, ikäihminen voi kuolla minä päivänä tahansa, sairastua vakavasti tai tarvita toisten ihmisten apua arkiselviytymiseen (s. 1). Painotetaan jälleen sen merkitystä, että ikäihminen saa tehdä elämäänsä koskevia päätöksiä (s.2). Aiemmin tapaamisessa käsiteltiin menetyksiä: ennakoivat menetykset ja odottamattomat menetykset. Niitä on nyt päivitetty uuteen näkökulmaan, jossa lähtökohtana on tuki ja ymmärrys luopumiseen (s. 2 4). Teemaa tarkastellaan mm. erilaisten menetysten ja niihin liittyviin tarpeisiin vastaamisena. Sivun 3 taulukosta löytyy näkökulmia siihen, mitä menetyksiä ja tarpeita perhehoitoon sopeutumisessa ja kotiutumisessa olisi hyvä huomioida. Omaisten sopeutumisesta muutokseen ja sen ymmärtämisestä on oma kappaleensa (s. 3). Tässä kohdin on uusina näkökulmina mm. o omaisen tunteiden vaikutus hänen tekemiinsä havaintoihin (pölyä sängyn alla, likatahra puserossa) o hyväksynnän tarve omalle tavalle olla omaisena o paikan löytäminen perhekodin elämässä ja siihen liittyviä kysymyksiä (s. 4) Miten ikäihminen tulee perhehoitoon / Mitä perhehoitajan on tärkeä tietää -kappaleessa (s. 4) on listan alkuun lisätty: Merkitykselliset ja hyvinvointia tuovat asiat arjessa / Elämäntapa ja tärkeät elämänarvot. Kuvastaa valmennuksessa vahvistettavaa näkökulmaa hyvästä elämästä ja ihmislähtöisestä, ihminen ensin -ajattelusta. Ikäihmisen tukeminen muutoksessa ja Ikäihminen ja suhteet läheisiin osioissa (s. 5) on nostettu esiin se, että ikäihminen saa valita omaisen / läheisen osallistumisen tavan, keneen hän haluaa olla yhteydessä jne. Kuoleman läheisyys (siirtyi tapaamisesta 4, laajennettuna) o Näkökulmia (s. 9): Jokaisen ikäihmisen yksilöllinen tapa suhtautua kuoleman läheisyyteen ja sen tulemiseen lähelle mm. ystävien kuolemien myötä. Ikä ei välttämättä tuo tyyneyttä ja kokemusta siitä, että elämä on tulossa valmiiksi Kuoleman tultua tietoisuuteen, uskonnolliset, hengelliset tai maailmankatsomukseen liittyvät kysymykset voivat nousta esille aivan uutena tai uudella tavalla o Saattohoidossa painotettu: Perhehoitajan tukea ja käytännön apua (lepo, tunteiden purkaminen, palautuminen intensiivisestä vaiheesta). Lisäksi tuotu esiin ohjeiden tarvetta perushoitoon, hengellisiin tarpeisiin vastaamiseen ja siihen, miten toimitaan kuoleman jälkeen. o Tässä luvussa puhutaan myös hoitotahdosta ja elämän loppuvaiheen hoidosta keskustelemisesta ennen kuin ikäihmisen kyky ottaa kantaa hoitoonsa heikkenee. Kotitehtäviin siirretty kuoleman kohtaamisen tehtävät tapaamisesta 4 Naruharjoitus siirtyi tähän tapaamiseen tapaamisesta 3