Vuosikertomus 2010 Hyväksytty SLL:n liittovaltuuston kokouksessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vuosikertomus 2010 Hyväksytty SLL:n liittovaltuuston kokouksessa 9.4.2011"

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2010 Hyväksytty SLL:n liittovaltuuston kokouksessa Suomen luonnonsuojeluliitto on maamme suurin vapaaehtoisen ympäristö- ja luonnonsuojelutyön kansalaisjärjestö. Liitto on puoluepoliittisesti sitoutumaton. Kaikki ympäristö- ja luontoasioista kiinnostuneet ovat tervetulleita mukaan.

2 Sisällys 1. Katsaus vuoden kohokohtiin Luonnonsuojelu Vedet Suot Metsät Maatalousympäristöt Lajit Luonnonsuojelun ohjauskeinot Lähialueyhteistyö Kansainvälinen luonnonsuojelutyö Ympäristönsuojelu Ilmastopoliittinen vaikuttaminen Energian ympäristömerkki Ydinvoimakampanja Ilmastonmuutos ja kehitys Kestävä tuotanto ja kulutus FinnWatch Muut ympäristöteemat Järjestötoiminta Luonnonsuojelupiirit ja Luonto-Liitto Paikallisyhdistykset Jäsenet Luonnonharrastus Ympäristökasvatus Alue- ja paikallistoiminnan tukeminen Viestintä Sisäinen viestintä Mediatiedotus ja seuranta Teemapäivien ja kampanjoiden viestintä Verkkoviestintä Julkaisut, materiaalit sekä visuaalinen ilme Markkinointiviestintä Viestintäkoulutus ja osaamisen kehittäminen Jäsenlehti Luonnonsuojelija Aikakauslehti Suomen Luonto Talous ja hallinto Hallinto Liittokokous Liittovaltuusto Liittohallitus Toimihenkilöt Tilintarkastajat Edustukset Jäsenyydet Ansiomerkit Talous Suomen luonnonsuojeluliitto Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Liitteet Valiokunnat, toimikunnat ja työryhmät Lausunnot Julkaistu materiaali Koulutus, retket ja muut tapahtumat Paikallisyhdistykset piireittäin Jäsenmaksut vuodelle Tasekirja

3 1. Katsaus vuoden kohokohtiin Luonnonsuojeluliitto vietti luonnon monimuotoisuuden teemavuotta vuonna Kampanja näkyi järjestön kaikilla toiminnan tasoilla monipuolisina suojelualoitteina, ennallistamistempauksina, seminaareina ja luontoretkinä. Valtakunnallisella tasolla liitto ajoi muun muassa soiden lisäsuojelua, suojelualueverkoston laajentamista sekä rannikko-, sisä- ja pohjavesiin kohdistuvan kuormituksen rajoittamista. Yritysyhteistyössä liitto jatkoi menestyksellistä työtään pienvesistöjen ja perinnemaisemien ennallistamiseksi, saimaannorpan suojelemiseksi sekä energian ympäristömerkin käytön laajentamiseksi. Lisäksi liitto toimi aktiivisesti kohtuutalouteen perustuvan ajattelun edistämiseksi sekä turpeen energiakäytön lopettamiseksi. Liiton jäsenmäärä jatkoi ilahduttavasti kasvuaan, mikä oli aktiivisen jäsenhankinnan ja kasvaneen näkyvyyden tulosta. Liitto otti laajasti kantaa ajankohtaisiin suojelukysymyksiin: vuoden aikana tuotettiin 112 tiedotetta ja 118 lausuntoa eri teemoista. Toimintavuoden suurin takaisku koettiin juhannuksen kynnyksellä, kun eduskunta äänesti lisäydinvoiman rakentamisen puolesta. Äänestystulos vahvisti käsitystä, että liiton on pyrittävä yhä aktiivisemmin vaikuttamaan poliittiseen päätöksentekoon joka rintamalla. Kuva: Suomen luonnonsuojeluliiton järjestökaavio 3

4 2. Luonnonsuojelu Toimintavuonna luonnonsuojelun päätavoitteet olivat: luonnon monimuotoisuuden vuoden 2010 kampanjat, ympäristöhallinnon toimintaedellytysten turvaaminen aluehallinnon uudistuksen yhteydessä, Metsähallituksen luontopalveluiden toimintavapauden ja voimavarojen puolustaminen, hiilimetsien ja soiden suojelun kehittäminen sekä eduskuntavaaleihin ja hallitusohjelmaan valmistautuminen. Luonnonsuojeluliiton LUMO2010 oli YK:n luonnon monimuotoisuuden vuoden näkyvin järjestökampanja Suomessa. Tavoitteena oli nostaa luonnon monimuotoisuus päätöksenteon ytimeen ja innostaa suomalaisia kokemaan lumoava lähiluonto. Kampanjan painopiste oli viestinnässä ja pääteemoina ekosysteemipalvelut, lähiluonto sekä luonto ja ilmastonmuutos. Kampanja toi liitolle näkyvyyttä ja yhteistyömahdollisuuksia. Se kehitti myös kampanjatyöskentelyä ja yhteistyötä liiton eri tiimien ja tasojen välillä. Kokemuksia pystyttiin hyödyntämään sekä hiilivuoden että vaalityön valmistelussa. Uusien tutkimusten mukaan luonnon monimuotoisuuden vähenemistä ei saatu pysäytettyä meillä eikä muualla. Liitto ryhtyi ajamaan Biodiversiteettisopimuksen osapuolikokouksessa Nagoyassa sovittujen Biodiversiteetin vuosikymmenen tavoitteiden soveltamista Suomeen. Luontohaaste-kilpailu sai kunnat ja seurakunnat suojelemaan yli hehtaaria maitaan. Hallitus saatiin tekemään esitys Selkämeren ja Sipoonkorven kansallispuistoista. Kesällä ennallistettiin suota partiolaisten Kilke-suurleirillä Evolla. Syksyllä järjestetty geodiversiteettipäivä oli uusi strateginen avaus, joka onnistui seminaareineen ja retkineen hyvin. Joulukuun lajiseminaarissa kuultiin lajiensuojelun hyvien käytäntöjen esimerkkejä naapurimaista. Luonnonsuojeluliiton ja VR:n yhteisen Matkalla maisemaan hankkeen valinta Suomen parhaaksi maisemahankkeeksi oli yksi vuoden kohokohtia. Luonnonsuojeluliitto nosti Metsähallituksen luontopalveluiden puolustamisen ELY-keskusten ja aluehallintovirastojen seuraamisen edelle. Metsähallituslaki saatiin uuteen valmisteluun, ja päätökset tehdään vasta seuraavalla hallituskaudella. Aikalisän saaminen Metsähallituksen uudistukseen oli liiton suurimpia voittoja. Myös hallituksen suunnittelemat leikkaukset luontopalvelujen budjettiin saatiin torjuttua eduskunnassa. Vuoden 2011 toiminnan valmistelu aloitettiin hyvissä ajoin. Vuoden teemana ovat luonnon hiilivarastot, ja hiilimetsien ja soiden suojelun kehittäminen aloitettiin luonnonsuojelutiimin ja ympäristönsuojelutiimin yhteistyönä. Liitto valmisteli myös kevään 2011 eduskuntavaaleja ja hallitusohjelmaa varten tavoitteet, jotka hyväksyttiin syysvaltuustossa. Luonnonsuojelutoimintaa ohjasi luonnonsuojeluvaliokunta, jonka puheenjohtajana toimi Heli Jutila. Luonnonsuojelutiimiä johti luonnonsuojelupäällikkö Ilpo Kuronen. Tiimin muodostivat luonnon monimuotoisuuden vuoden projektivastaava Hannele Ahponen, metsäasiantuntija Sini Eräjää, luonnonsuojeluasiantuntija Tapani Veistola sekä aluepäälliköt, jotka koordinoivat valtakunnallisia vastuualueitaan: Hannu Klemola perinnemaisemia, Kaarina Tiainen saimaannorppaa ja Merja Ylönen soita. Ulkopuolisen rahoituksen turvin toteutettiin useita hankkeita: Hanke Kuukkeli-verkostohanke Lähialueyhteistyö Matkalla maisemaan luonnollisesti Metsäkampanja Norppalähettilästyö Puroista syntyy virta Suotietopaketti Ääntä vedestä II Rahoittajat METSO (MMM, YM) Ulkoasiainministeriö VR-konserni Lahjoitukset Tuuliaisen Säätiö, Vattenfall Kraft och Kultur Lumene MMM, OM, YM 4 Työntekijät Risto Sulkava Tuuli Hakulinen ja Olli Turunen Katja Torkko ja Tanja Siippainen Jyri Mikkola ja Keijo Savola Laura Kettunen ja Anni Rautio Teemu Tuovinen Juho Kytömäki Tuire Laurinolli

5 Saimaannorpan suojelutyötä tekivät myös Etelä-Savon piirin toiminnanjohtaja Timo Luostarinen ja norppalähettiläät Anni Rautio ja Laura Kettunen. Vieraslajityössä oli harjoittelijana Pirjo Isotupa. Toimintaa tuki laaja vapaaehtoisverkosto. Luonnonsuojelutiimi valmisteli 88 lausuntoa tai vastaavaa kannanottoa, joista 26 eduskunnan valiokunnille, sekä 65 tiedotetta Vedet Liiton vesiensuojelutoiminnan tavoitteena on vähentää rannikko-, sisä- ja pohjavesiin kohdistuvaa kuormitusta, suojella luonnontilaisia pienvesiä sekä lisätä kansalaisten kiinnostusta vesiensuojeluun. Toimintavuoden päätavoitteiksi asetettiin uuden Itämeri-ohjelman tekeminen, virtavesien turvaaminen vesilain uudistuksessa sekä Puroista syntyy virta hankkeen toteuttaminen. Liiton uusi Itämeri-ohjelma hyväksyttiin kevätvaltuustossa. Liitto jatkoi työtään vesipolitiikan puitedirektiivin parissa. Luonnonsuojelupiirien vesiasiantuntijat osallistuivat vesienhoidon toimeenpanon suunnitteluun uudelleen asetetuissa alueellisissa yhteistyöryhmissä. Lisäksi jatkettiin vaikuttamista kalastus- ja vesilakien uudistukseen sekä EU:n tulvadirektiivin ja meristrategiadirektiivin kansallisen lainsäädännön valmisteluun. Loppuvuodesta esillä olivat erityisesti haja-asutuksen jätevesiensuojelua koskevat säädökset. Luonnonsuojeluliitto teki seurantatutkimuksen vesienhoidon vuorovaikutteisen suunnittelun toteutumisesta ensimmäisenä suunnitelmakautena. Tutkimusraportti Ääntä vedestä II. Kansalaisten osallistuminen vesienhoidon suunnittelussa julkaistiin lokakuussa. Big Jump -hyppytempaus järjestettiin heinäkuussa Helsingissä Vantaanjoella. Vesiensuojelukoordinaattori osallistui European Environmental Bureaun (EEB) vesiryhmän toimintaan. Liitto toimi kalapolitiikassa yhteistyössä myös kotimaisten ja kansainvälisten järjestöjen (esimerkiksi CCB, Fisheries Secretariat ja Shark Alliance) kanssa. Uutta oli Shark Alliancen ja Sea Life Helsingin kanssa järjestetty kansainvälisen haiviikon tiedotustapahtuma. Puroista syntyy virta -pienvesihanke kunnosti virtavesiä, koulutti pienvesien kanssa toimivia tahoja ja loi yhteistyöverkostoja. Isojoki-Lapväärtinjoella sekä Karvianjoella järjestettiin purokunnostusleiri. Karvianjoella aloitettiin taimenten poikasten viljely kalaviljelylaitoksella. Lisäksi kunnostettiin Perhonjokea ja Nuijamaan Soskuanjokea. Hanke järjesti taimenpäivän joulukuussa. Hanke näkyi hyvin julkisuudessa ja siitä käytiin kertomassa erilaisissa tapahtumissa Suot Soidensuojelussa päätavoitteet olivat suoluonnon lisäsuojelun ajaminen ja turpeen polton vastustaminen, laaja suotoiminta luonnon monimuotoisuuden teemavuonna ja suotietouden kasvattaminen. Liiton osallistuminen soista käytyyn keskusteluun näkyi muun muassa siinä, että Vapo joutui panostamaan suureen mainoskampanjaan turpeen käytön puolesta. Uutena asiana esiin nousivat vesistövaikutukset. Vaikka ympäristönsuojelulakiin ei saatu luonnonarvoja turvaavia muutoksia, tuomioistuimet muuttivat linjaansa suoluonnolle paremmaksi. Valtakunnallisessa suostrategiatyöryhmässä ajettiin soiden lisäsuojelua, turpeen ympäristölupien uudistusta ja ojitettujen turvemaiden ennallistamista. Työryhmän työ jatkui vuoteen Suomen hallitus ei muuttanut turvepolitiikkaansa, mutta suostrategia voi poikia soidensuojelun täydennysohjelman. Liitto oli mukana järjestämässä suokurssia Kymenlaaksossa sekä toimintaviikonloppua Pirkanmaalla. Lumenen tuella jatkettiin suoluonnon tunnetuksi tekemistä ja järjestettiin ennallistamistalkoot Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiirin kanssa. 5

6 Liitto järjesti professori Rauno Ruuhijärven 80-vuotispäivän kunniaksi juhlaseminaarin "Rakkaudesta Suomen soihin" Tieteiden talolla Helsingissä. Neuvonnalle oli kasvavaa kysyntää. Suomen suot uhanalaisia hiilivarastoja -opetuspaketti julkistettiin Biologian ja maantiedon opettajien syyspäivillä. Tietopaketti on ladattavissa liiton uusilta suosivuilta (www.suo.fi). Liiton soidensuojelun verkkosivuja uudistettiin. Toimintasuunnitelmaan kirjattua kuluttajavalistuskampanjaa ei toteutettu, mutta liitto nousi julkisuudessa suoluonnon puolustajaksi Metsät Metsiensuojelun päätavoitteet olivat METSO-ohjelman rahoituksen lisäysvaatimukset, uusien suojelunarvoisten metsien kartoitukset ja suojeluesitykset sekä metsien kestävämpää käyttöä edistävän FSC-sertifioinnin Suomen standardin hyväksyminen. Suojelunarvoisia metsiä kartoitettiin liiton Metsäkampanjan lahjoitusten avulla pääkaupunkiseudulla, Keski-Suomessa ja Rauman seudulla. Monet aloitteet johtivat suojelupäätöksiin, kuten Metsähallituksen ja poromiesten sopimus Inarissa, Tornatorin alue Ruokolahdella ja Luontohaaste-kilpailun kohteet. Etelä-Suomen METSO-ohjelmaa edistettiin muun muassa esittämällä myrskytuhokohteita suojeluun ja kuntametsille osittaiskorvauksia. Etelä-Suomen tavoitteet toteutuivat varsin hyvin ja Pohjois-Suomessa ne ylitettiin. METSO-rahoituksen lisäysvaatimuksiin saatiin MTK ja Metsäteollisuus mukaan. Lähimetsien merkitystä korostava kuntametsäesite saatiin valmiiksi Uudenmaan piirin kanssa. Liitto otti kantaa myös kasvavan energiapuun korjuun vaikutuksiin luonnolle ja osallistui Tapion uusien energiapuun korjuusuositusten laatimiseen. Liitto osallistui metsälainsäädännön kehittämistyöhön. Tavoitteena oli mahdollistaa luonnonmukainen metsienkäsittely aiempaa paremmin ja suometsien ennallistaminen. Viestinnällä ja työryhmissä sekä virkamiehiä ja poliitikkoja tapaamalla liitto vaikutti myös Suomen kantaan metsien hiilinielun laskentasäännöistä kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa sekä valtion retkeilyalueiden hoito- ja käyttösuunnitelmiin Maatalousympäristöt Perinnemaisematyö, erityisesti Matkalla maisemaan luonnollisesti -hanke, ja maatalouspoliittinen vaikuttaminen olivat keskeisiä maatalousympäristöjä koskevassa työssä. VR-konsernin ja Suomen luonnonsuojeluliiton Matkalla maisemaan luonnollisesti -hankkeessa hoidettiin 70 perinnebiotooppikohdetta, tiedotettiin, koulutettiin sekä tehtiin retkiä, ympäristökasvatusta ja asemanäyttelyitä. Hankkeen jatkumisesta sovittiin viidessä kummikohteessa. Ympäristöministeriö valitsi hankkeen maamme parhaaksi maisemahankkeeksi. Liiton esittämä, lähinnä viljelijöille suunnattu Maaseutuverkoston ympäristöteemavuosi toteutui. Sen avulla saatiin muun muassa rahoitettua uudet painokset Järjestöjen maatalousryhmän lintu- ja kasvioppaista viljelijöille. Sitä vastoin liitto ei saanut läpi esityksiään maataloustukien päivittämiseksi, vaan isommat muutokset siirrettiin seuraavan tukikauden valmisteluihin. Komission syksyllä esittämässä tiedonannossa oli monia SLL:n ja EEB:n tärkeinä pitämiä avainsanoja, mutta uuden tukikauden valmistelu alkaa toden teolla vasta Menetkö merta edemmäs kalaan -valistuskampanjaa ei toteutettu, koska siihen ei ollut voimavaroja. Asiaan palataan Vielä virtaa -teemavuotena. 6

7 2.5. Lajit Lajiensuojelussa päätavoitteet olivat vuoden lajin raidan esille nostaminen, saimaan-norppakannan kääntäminen kasvuun, METSO-kuukkelihanke ja vahva vieraslajistrategia. Vuoden laji oli raita. Siitä onnistuttiin tiedottamaan paremmin kuin aiemmista vuoden lajeista. Uusi uhanalaisten lajien luettelo julkaistiin joulukuussa. Se osoitti lajiston köyhtymisen jatkuvan maassamme. Koska "punaisen kirjan" toimenpideosa oli laiha, liitto ryhtyi tekemään esityksiä toimintaohjelmaksi omassa uhanalaisseminaarissaan. Liitto aloitti myös kansainvälisen lepakkovuoden 2011 valmistelut. Linnut Liiton vetämä kuukkelihanke oli julkisuudessakin menestyksellisin METSO-ohjelman verkostohanke. Hankkeen tavoitteena on parantaa kuukkelin eteläisten populaatioden suojelua laajapohjaisessa yhteistyössä. Hankkeessa on suojeltu vuoden aikana useita kuukkelin elinmetsiä, luotu myönteistä asennetta ja uusia toimintatapoja sekä julkaistu kuukkelin suojelua kannustava esite. Testamenttirahoin toteutettu merikotkien satelliittiseuranta tuotti uutta tietoa muun muassa tuulivoima-alueilta. Merimetson metsästys alkoi Suomessakin. Liitto auttoi halukkaita piirejä hakemaan muutosta lupapäätöksiin tuomioistuimen ennakkoratkaisujen saamiseksi. Saimaannorppa Saimaannorppakanta kasvoi hieman hyvän lumitalven ansiosta. Lisääntyneistä kalastusrajoitussopimuksista ja entistä tiukemmasta asetuksesta huolimatta kalanpyydyskuolleisuus pysyi entisellään: tietoon tuli viisi kalanpyydyksiin kuollutta norppaa. Lokakuussa liittohallitus tiukensi vuotta aiemmin hyväksymäänsä saimaannorpan suojelustrategiaa. Saimaannorpasta kerrottiin tapahtumissa ja tilaisuuksissa, kuten norppalähettiläiden koulukiertueilla sekä kahdessa Vaihda verkot katiskoihin -tempauksessa. Liiton saimaannorppaesite julkaistiin suomeksi ja englanniksi. Suojelupäätöksiin vaikutettiin ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön saimaannorppatyöryhmissä. Liitto tapasi myös EU:n ympäristökomissaari Janez Potocnikin. Suurpedot Liiton esitys valtakunnallisesta suurpetoneuvottelukunnasta johti hallituksen esitykseen, jossa ympäristöjärjestöille tuli paikka uudessa valtakunnallisessa riistaneuvostossa. Liitto vastusti maa- ja metsätalousministeriön muun muassa suden, karhun ja ilveksen pyynnille asettamia metsästyskiintiöitä, jotka ylittivät Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kestäväksi katsoman määrän. Vieraslajit Valtakunnallisen vieraslajistrategian luonnokseen liitto sai kirjatuksi mahdollisuuden uuteen vieraslajilakiin ja -lautakuntaan sekä kaikille avoimen verkkokuulemisen strategian luonnoksesta. Sitä vastoin ohjelman rahoitus näytti jäävän heikoksi Luonnonsuojelun ohjauskeinot Päätavoitteet olivat suojelualueverkoston kehittäminen, lainsäädännön ja sen toimeenpanon parantaminen sekä luonnonsuojelun rahoituksen lisääminen. Suojelualueverkosto Liiton ajamien Selkämeren ja Sipoonkorven kansallispuistojen perustaminen saatiin eduskuntaan, mutta Naturan täydentäminen mereisillä luontotyypeillä hautautui ympäristöministeriön muiden töiden alle. Luontohaaste-kilpailun lisäksi liitto kävi neuvotteluja ympäristöministeriön ja Kuntaliiton kanssa kuntien suojelualueasioiden parantamiseksi. Liiton kannattama Porvoon kansallinen kaupunkipuisto vihittiin. 7

8 Lainsäädäntö Vuoden paras hallituksen esitys eduskunnalle oli törkeiden metsästysrikosten lisääminen rikoslakiin. Myös uusi vesilaki ja kaivoslaki saatiin eduskuntaan niitä liitto piti oikeansuuntaisina mutta riittämättöminä. Maankäyttö- ja rakennuslaissa poikkeuslupavaltaa siirrettiin kunnille, mutta hallitus esitti myös tiukennuksia kauppakeskusten kaavoitukseen. Riistakeskuslaissa saatiin ympäristöjärjestöille paikka valtakunnalliseen riistaneuvostoon. Sitä vastoin rakennusperintölaki edellyttää luontojärjestöiltä sääntömuutosta suojelualoitteiden teon varmistamiseksi. Metsälain valmistelu menee yli vaalien, eikä sen työryhmässä päästy vielä suojeluasioihin. Liitto toimi aktiivisesti maastoliikennelain parantamiseksi, mutta ympäristöministeriö jätti useimmat liiton esitykset huomiotta. EU:ssa maaperää ja muutoksenhakuoikeutta käsittelevät direktiivit eivät edenneet. Liitto osallistui European ECO Forumin varjoraporttiin Århusin sopimuksen toteutumisesta. Vaarallinen ennakkotapaus oli Pallas-hotellin laajennuksen salliva poikkeuslaki. Hyvä ennakkotapaus tuli taas Laitilan Otajärveltä, missä korkein hallinto-oikeus totesi metsästyssäännöt liian löysiksi suojelutavoitteiden kannalta. Se on tärkeää, koska metsästystä muuten laajennettiin Etelä-Suomen kansallispuistoissa luonnonsuojelulain muutoksella. Euroopan Unionin tuomioistuin ratkaisi pitkään jatkuneen Lahti Energian jätteenkaasutusta koskevan jutun liiton ja Uudenmaan piirin tukeman paikallisyhdistyksemme hyväksi. Liitto osallistui yva- ja luonnonsuojelulakien toimivuusarviointeihin. Niiden tulokset tukivat monia liiton esittämiä säädösten korjaustarpeita. Jokamiehenoikeuksia puolustettiin yhdessä Ulkoilufoorumin kanssa. Budjetti- ja EU-rahastotyö Hallituksen suunnittelemat leikkaukset Metsähallituksen luontopalvelujen ja ympäristöjärjestöjen rahoitukseen saatiin eduskunnan kautta torjuttua. Valtion budjettiin saatiin myös uusi momentti Itämerelle. Liitto vaati sataa miljoonaa euroa lisää luonnonsuojelulle vuodessa, mikä meni hyvin mediassa läpi. Liitto järjesti Suomen sosiaalifoorumissa seminaarin haitallisista tuista. Liitto innosti piirejä ja yhdistyksiä hakemaan EU-rahaa esimerkiksi perinnemaisemien hoitoon ja ENPI-lähialueyhteistyöhön. Liitto sai vihdoin paikan EU:n rakennepolitiikaa ohjaavaan EU-jaostoon, mutta ei vieläkään maaseutu- ja kalapolitiikkaa käsitteleviin jaostoihin. Liitto oli mukana FERN:in julkaisemassa raportissa What changes are needed? The implementation of EU's Rural Development Policy. Ohjelmat ja politiikat Vuoden aikana hallitus hyväksyi biotalous- ja mineraalistrategiat sekä niihin perustuneen luonnonvaraselonteon. Niiden valmisteluun ei otettu ympäristöjärjestöjä kunnolla mukaan eikä niiden ympäristövaikutuksia arvioitu. Tuloksena on vaara uusiutumattomienkin luonnonvarojen käytön lisäämisestä maassamme. Ongelmahankkeet Kaikki uraanikaivoshankkeet saatiin torjuttua, ja tammikuussa työvoima- ja elinkeinoministeriö ilmoitti Namura-etsintäyhtiön vetäytyneen Suomesta. Toimistoa työllistivät muun muassa Itämeren kaasuputki, Kollajan ja Vuotoksen tekoaltaiden uudet versiot sekä suo- ja tuulivoimayvat Lähialueyhteistyö Laatokan kansallispuisto ja ulkoministeriön tukeman hankkeen toteuttaminen Venäjällä olivat liiton päätavoitteet lähialueyhteistyössä. Luonnonsuojeluliitto jatkoi vuonna 2009 alkanutta ulkoministeriön tukemaa projektia Biodiversiteettikeskukset ja soidensuojelu Luoteis-Venäjällä. Hanketta toteutetaan yhteistyössä paikallisten luonnonsuojelujärjestöjen kanssa Karjalassa, Muurmannin, Arkangelin, Vologdan ja Leningradin alueella. 8

9 Vuoden aikana panostettiin erityisesti Suomen ja Venäjän viranomaisten vetämään Luoteis-Venäjän suojelualueverkon puuteanalyysiin. Vologdasta laadittiin toimintaohjelma suojelualueiden hoidon kehittämiseksi sekä arvio arvokkaimpien luonnonmetsien suojeluarvosta ja Vologdan länsiosien aapasoista. Aapasoiden esiintymisestä Vologdassa saatiin uutta, tieteellisesti merkittävää tietoa. Arkangelissa laadittiin suunnitellun Pomorin Äänisniemen kansallispuiston alueelle yli 15 kilometrin opastettu luontopolku ja ehdotus alueen maankäytön vyöhykkeistä. Karjalassa keskeisenä oli Laatokan kansallispuiston perustamisen edistäminen, mikä vuoden lopulla sai ratkaisevan tuen Karjalan ja Laatokan alueen hallinnolta. Suunnitellun puiston rajaus on tehty pitkälti liiton antamien tietojen pohjalta ja sen pinta-ala on yli ha. Toinen kohdealue Karjalassa oli Äänisentakasen saaristo. Siellä tehtiin kartoitus alueen arvokkaista metsistä ja soista. Kohteen metsät saatiin saman tien turvattua alueita vuokranneiden yhtiöiden toimesta. Alueen vanhoista metsistä tehtiin myös puolen tunnin dokumenttielokuva virolaisen elokuvaryhmän kanssa. Metsien yhteistyöverkosto Luoteis-Venäjällä Liitto on aloittanut uuden lähialueyhteistyöhankkeen metsien suojelun yhteistyöverkoston käynnistämiseksi Luoteis-Venäjällä. Hankkeessa on kehitetty ja tiivistetty Luoteis-Venäjän alueiden välistä yhteistyötä lisäten järjestöjen kapasiteettia edistää metsien suojelua. Yhteistyöverkostossa on mukana niin uusia kuin kokeneempiakin luonnonsuojelujärjestöjä koko Luoteis-Venäjän alueelta. Ensimmäisen toimintavuoden aikana on järjestetty useita tapaamisia, opintomatkoja ja seminaareja metsiensuojelijoille. Järjestöjen vaikuttavuuden ja ammattitaidon lisäämiseksi on kehitetty metsiensuojelijoiden ja tutkijoiden välistä yhteistyötä ja tiedonvaihtoa metsiensuojelusta ja suojelubiologiasta. Kaksivuotinen hanke toimii ulkoministeriön rahoituksella Kansainvälinen luonnonsuojelutyö Liitto osallistui Nagoyan biodiversiteettikokoukseen sekä sen Suomen ja EU:n kantojen valmisteluun. Nagoyan päätökset muodostavat hyvän pohjan seuraavan kymmenen vuoden suojelutyölle. Liiton suunnittelema kehitysyhteistyöhanke Madagaskarilla sai ulkoministeriön rahoituspäätöksen. Tämä on liiton ensimmäinen oma kehitysyhteistyöhanke. Liitto osallistui European Environmental Bureaun (EEB) biodiversiteettityöryhmään, maatalousryhmään, vesityöryhmään, maaperätyöryhmään ja lakityöryhmään. EU-rahastotyössä toimittiin yhteistyössä myös kansainvälisten järjestöjen (EEB, CCB, Fisheries Secretariat, OCEAN 2012, Shark Alliance, Forests and the European Union Resource Network FERN ym.) kanssa. Lisäksi liitto oli IUCN:n ja sen Suomen komitean jäsen sekä mukana Countdown 2010 hankkeessa. 9

10 3. Ympäristönsuojelu Ympäristönsuojelutyön painopisteet vuonna 2010 olivat: ilmasto- ja energiapoliittinen vaikuttamistyö sekä liikennepolitiikka, ekoenergiahankkeen laajentaminen ja uuden merkin lanseeraus, vireillä olevien ydinvoimahankkeiden pysäyttäminen, ilmasto- ja kehitysyhteistyön vakiinnuttaminen osaksi liiton toimintaa ja luonnonvarojen kestävän tuotannon ja käytön sekä jätteen synnyn ehkäisyn edistäminen. Painopistealueista ilmasto- ja energiapoliittinen vaikuttamistyö oli vilkasta, ja pieniä osavoittoja saatiin muun muassa uusiutuvien tukipaketin yksityiskohdissa. Myös ekoenergiatyö eteni isoin harppauksin. Ilmasto- ja kehitysyhteistyön vakiinnuttaminen osaksi liiton toimintaa onnistui. Suomen ympäristöpolitiikan jähmeys ja hautautuminen turpeeseen esti kuitenkin isot askeleet kohti ilmastonmuutoksen torjuntaa. Liikennepoliittinen toiminta jäi vähäiseksi eikä ydinvoimatyön tavoitteisiin päästy. Ekologinen verouudistus, vaihtoehtoiset talousmallit ja luonnonvarojen kestävän tuotannon ja käytön säätely herättivät paljon keskustelua, mutta konkreettiset tulokset luonnon suojelemiseksi antavat vielä odottaa itseään. Jätteen synnyn ehkäisyn edistäminen oli vahvasti esillä jätelakityöryhmässä, mutta mahdolliset tulokset syntyvät vasta eduskuntakäsittelyssä ja jäteasetuksen valmistelussa vuonna Ympäristönsuojelutoimintaa ohjasi vuodenvaihteessa perustettu ympäristönsuojeluvaliokunta, jonka puheenjohtajana toimi Pertti Sundqvist asti ja Hanna-Kaisa Hellsten 1.7. lähtien. Valiokunnan työtä tukivat energia- ja ilmastotoimikunta puheenjohtajanaan Helvi Heinonen-Tanski sekä kestävän tuotannon ja kulutuksen (Ketku) toimikunta puheenjohtajanaaan Satu Lähteenoja. Energia- ja ilmastotoimikunta järjesti miniseminaarin asumisen ja rakentamisen päästövaikutuksista. Tiivistä keskustelua ja yhteistyötä muiden ympäristönsuojelutyötä tekevien tahojen kanssa niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin jatkettiin eri hankkeissa ja yhteistyöryhmissä. Esimerkiksi liitossa vieraili toukokuussa ulkoministeriön isännöimä ryhmä venäläisiä toimittajia, helmikuussa tavattiin SAK:n edustajia ajankohtaisten ympäristöaiheiden tiimoilta ja kesäkuun alussa liitossa vieraili cookinsaarelaisen ympäristöjärjestön Island Sustainability Alliancen edustaja Imogen Ingram. Ympäristönsuojelutoiminnasta vastasi ympäristönsuojelupäällikkö Jouni Nissinen. Vakinaiseen henkilökuntaan kuuluivat lisäksi ekoenergiavastaavat Riku Eskelinen ja Teemu Kettunen, jotka vastasivat uusiutuvaan energiaan liittyvästä vaikuttamistyöstä ja ekoenergiamerkinnöistä. Ilmasto- ja energiapoliittista vaikuttamistyötä sekä liikennepoliittista toimintaa koordinoi ilmastovastaava Venla Virkamäki ja ydinvoimatoimintaa ydinvoimakampanjavastaava Janne Björklund. FinnWatchin toimintaa koordinoivat tuottaja, jona toimi alkuvuodesta Eeva Simola ja loppuvuodesta Janne Sivonen, sekä EU-kampanjakoordinaattorina Päivi Pöyhönen. Vuoden aikana toteutettiin kaksi hanketta: Hanke Etelän ääni 2010 Kestävä eurooppalainen talousmalli Uusiutuvien potentiaalin saavuttaminen Rahoittaja Ulkoasiainministeriö Ulkoasiainministeriö Grassroots foundation Työntekijä Minna Sumelius Jaana Eskola Janne Björklund Ekoenergiassa oli kesäharjoittelijana Otava Piha, ympäristönsuojelussa syksyllä Sauli Kinnunen. Ympäristönsuojelutiimi antoi 44 kirjallista lausuntoa. Tiimi osallistui aktiivisesti myös luonnonvaraselonteosta annetun kirjallisen lausunnon tekemiseen sekä kirjallisiin lausuntoihin puolueiden tavoiteohjelmista. Ympäristönsuojelupuolen työntekijät ja vapaaehtoiset kävivät antamassa liiton lausunnon 22 kuulemistilaisuudessa, pääosin eduskunnassa ja ministeriöiden työryhmissä. Lisäksi tiimin työntekijät pitivät kymmenen muuta valmisteltua suullista lausuntoa. Ympäristönsuojelusektori laati myös valituksen Harjavallan kaivoksen ympäristöluvasta. 10

11 3.1. Ilmastopoliittinen vaikuttaminen Ilmasto- ja energiapoliittisessa toiminnassa vuoden 2010 tärkein painopiste oli Suomen ilmasto- ja energiapoliittiseen tulevaisuusselontekoon vaikuttaminen ja toimeenpanon seuranta. Muita painopisteitä olivat uusiutuvien energialähteiden ja energiatehokkuuden edistäminen, työ turpeen energiakäytön lopettamiseksi, osallistuminen kampanjointiin ilmastolain puolesta sekä vaikuttaminen kansainväliseen ilmastopolitiikkaan. Tavoitteena oli myös tukea piirien ja paikallisyhdistysten energia- ja ilmastotyötä. Liikennepolitiikassa painopisteenä oli kevyen ja joukkoliikenteen edistäminen. Ilmasto- ja energiapoliittista vaikuttamistyötä tehtiin vuoden aikana ahkerasti sekä julkisuudessa että kulissien takana. Liiton työntekijät ja vapaaehtoiset ovat antaneet haastatteluja, käyneet puhumassa eri tilaisuuksissa, kirjoittaneet tiedotteita ja muita artikkeleja, antaneet asiantuntijalausuntoja sekä osallistuneet sidosryhmätyöhön hallinnon ja muiden järjestöjen kanssa. Liiton työntekijät ovat tavanneet suuren määrän yksittäisiä kansanedustajia, ministereitä ja eri puolueiden edustajia ilmasto- ja energia-asioissa. Liiton ilmastoblogi valittiin Suomen 4. parhaaksi ympäristöblogiksi maaliskuussa Suomen ilmasto- ja energiapoliittiseen tulevaisuusselonteon käsittely eteni eduskuntaan. Ilmastovastaava osallistui viiteen eduskunnan valiokuntakuulemiseen ja tapasi yksittäisiä kansanedustajia tulevaisuusselonteon äärellä. Tulevaisuusselontekoa käsiteltiin myös ympäristöjärjestöjen yhteisessä palaverissa, jonka Suomen luonnonsuojeluliitto järjesti ja johon oli kutsuttu paikalle valtioneuvoston ilmastopoliittinen asiantuntija Oras Tynkkynen. Monet liiton ajamat lainsäädäntöhankkeet etenivät ja niihin vaikuttaminen oli keskeisellä sijalla liiton ilmastotyössä. Parhaimmillaan se näkyi uusiutuvien energialähteiden edistämiseksi luodussa tuotantotukipäätöksessä, joka astui voimaan vuonna Sen sijaan karvaan pettymyksen aiheuttivat ydinvoimapäätökset, kun eduskunta teki periaatepäätöksen kahden lisävoimalan rakentamisesta. Tiivis yhteistyö kansalaisjärjestöjen ilmastovastaavien kesken näkyi muun muassa kansainvälisen ilmastorahoituksen ja ilmastolain puolesta tapahtuvana kampanjointina. Luonnonsuojeluliitto osallistui Polttava kysymys -kampanjaan. Se huipentui syyskuussa järjestettyyn kansalaisvaikuttamispäivään, jonka aikana tavattiin useita kansanedustajia ja ministereitä. Yhdessä Polttava kysymys -kampanjan kanssa tehtiin työtä ilmastolain saamiseksi eri puolueiden vaaliohjelmiin. Ilmastovastaava tapasi Vihreiden, Vasemmistoliiton, Keskustan ja SDP:n vaaliohjelmien kirjoittajia. Kaikissa tilaisuuksissa ilmastolaki oli keskeisesti esillä. Luonnonsuojeluliitto jatkoi vahvaa vaikuttamista kansainväliseen ilmastopolitiikkaan ja piti aktiivisesti yllä ilmastopoliittista keskustelua Suomessa. Liitto otti voimakkaasti kantaa EU:n 30 prosentin päästövähennystavoitteen puolesta, ja ilmastovastaava oli myös eduskunnan kuultavana aiheesta. Kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin liittyen liiton työntekijät tapasivat Suomen ilmastoneuvottelijoita. Liiton edustaja kutsuttiin jälleen Suomen delegaatioon YK:n hallitustenvälisiin ilmastoneuvotteluihin Cancúnissa, Meksikossa. Ilmastovastaava oli keskeisessä roolissa suomalaisten järjestöjen yhteydenpidossa, jonka seurauksena syntyi yhteisiä kannanottoja. Niistä yhteen osallistuivat myös Suomen suurimmat ay-järjestöt SAK sekä Akava. Ympäristönsuojelutiimi osallistui turpeen energiakäytöstä käytävään keskusteluun. Vuoden suurin ponnistus oli turpeen energiaverotukseen liittyvä vaikuttaminen. Ilmastovastaava tapasi useita kansanedustajia sekä kävi useassa valiokunnassa antamassa lausunnon aiheesta. Lisäksi ilmastovastaava teki vaikuttamistyötä puolueiden suuntaan. Turpeen energiaverotus ei hallituksen esityksessä muuttunut, mutta pienenä voittona voidaan pitää sitä, että suurin oppositiopuolue SDP päätyi esittämään korotettua turpeen veroa omassa energiaveroehdotuksessaan. Lisäksi monet puolueet ovat kirjanneet vaaliohjelmiinsa jossain muodossa turpeen erityiskohtelun poistamisen, mikä on osin liiton sinnikkään työn tulosta. Liiton liikennevaikuttaminen ei näkynyt julkisuudessa, mutta sitä kuitenkin tehtiin. Liitto osallistui Liikenneviraston neuvottelukuntaan ja vuoden lopulla sen alaiseen ilmastotyöryhmään, jonka tarkoituksena on muun muassa pohtia Suomen liikennejärjestelmien kehitystä ilmastonmuutoksen ja liikenteen sekä maankäytön näkökulmasta. 11

12 Piirien ilmastotyön tukemisessa ei onnistuttu toivotulla tavalla. Tosin piireissä turve- ja ydinvoimatyö oli jo ennestään vahvaa. Liiton työntekijät tukivat piirejä ilmastostrategioita ja uusia turvevoimaloita koskevien lausuntojen laatimisessa. Ilmastonmuutos ja liikenne -esitteen julkaisu siirtyi vuodelle Keskustelu ruoan ilmastovaikutuksista jatkui. Ilmastovastaava vieraili alustamassa aiheesta muun muassa Kansallisen ruokastrategiaryhmän tilaisuudessa maaliskuussa ja Suomen Ranskan instituutin Ruuan ilmastovaikutukset -seminaarissa Pariisissa. Ilmastovastaava osallistui myös Ruuan hiilidioksidimerkinnät -työpajaan. Toimintasuunnitelman ulkopuolelta liitto järjesti teollisuuden päästödirektiivistä toimintaviikon, jolloin myös EEB:n asiantuntija oli liiton vieraana. Ilmastovastaava oli jäsenenä ympäristöministeriön ilmastoareenassa ja varajäsenenä Liikenneviraston neuvottelukunnassa. Lisäksi ilmastovastaava osallistui ympäristöministeriön IPCC-työryhmään sekä syksystä 2010 alkaen myös työ- ja elinkeinoministeriön energiatyöryhmään Energian ympäristömerkki Ekoenergia-merkin vuosi 2010 oli ensimmäinen kokonainen vuosi uuden nimen ja uuden brändin alla. Uusi nimi ja brändi vakiintuivat ja täyttivät odotuksensa. Ekoenergia-merkin toiminnalle oli haasteena lisenssituottojen arvioitua pienempi toteutuma. Tämä johtui Ekoenergian vesivoimatuotantokapasiteetin pienentymisestä Ruotsissa Bra miljöval -merkin kriteeritiukennusten seurauksena. Kriteereiden kehitystyö Uudet bioenergiakriteerit laadittiin ja lanseerattiin loppuvuodesta Usean kaukolämpöverkon liittämisestä Ekoenergia-merkin piiriin käytiin keskusteluja lanseerauksen yhteydessä. Toisaalta Vattenfall Lämpö Oy luopui kaukolämmön Ekoenergia-merkinnästä kriteereiden tiukennuttua. Bioenergia-kriteereiden julkaisu noteerattiin hyvin mediassa ja uudistuksen odotetaan kasvattavan kuluttajien luottamusta Ekoenergia-merkkiä kohtaan. Vesivoimaloiden kalatiekriteereiden toteutus Ekoenergia-merkin piirissä olevien vesivoimaloiden kalateiden tarve arvioitiin ja kalatiekriteerin toteutus vahvistettiin neljän vesivoimalaitoksen osalta. Ekoenergia-merkin vaikutusmahdollisuudet kalateiden rakentamiseksi ja vesivoiman ympäristöhaittojen vähentämiseksi on noteerattu laajalti viranomaisten ja kalastuksen harrastajien keskuudessa. Ekoenergia-merkki sai huomiota myös kalataloushallinnon kalatiestrategian valmistelutyössä. Vesivoiman ympäristörahasto Mustionjoki-hankkeen monitavoitteellinen arviointi raakku-, lohi- ja taimenkantojen elvyttämiseksi valmistui vuonna Arvioinnin pohjalta tehtiin jatkotoimenpiteinä muun muassa lohen mäti-istutuksia, kartoitettiin jokihelmi- ja vuollejokisimpukan esiintymistä Mustionjoella sekä kokeiltiin raakun infektoitumista lohen poikasiin. Kalateiden yleissuunnittelusta Mustionjoen voimalaitosten yhteyteen sovittiin vuoden lopulla. Hanke jatkuu vuonna Ympäristörahaston varoilla päätettiin tukea Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Rakennettujen jokien tutkimushankkeeseen liittyvää hanketta yhteensä eurolla vuosien aikana. Lisäksi rahaston varoilla tuettiin Kainuun seudun kalatiehanketta Oulujoen vesistössä. Ympäristörahastohanketta meritaimenen palauttamiseksi Nuuksion puroihin suunniteltiin yhteistyössä Virtavesien hoitoyhdistyksen kanssa. Uudet yhteistyökumppanit Ekoenergia-merkin piiriin tuli yksi uusi energiayhtiö, Lappeenrannan Energia, ja kaksi uutta energiansäästöpalveluja tarjoavaa yritystä: TEKE Oy ja Termex-Eriste Oy. Energiansäästöhanke Ekoenergia-merkin puitteissa suunniteltiin vuonna 2010 energiansäästöhanketta, jolle löytyi yritysyhteistyökumppani ja saatiin lisärahoitusta työ- ja elinkeinoministeriön energianeuvonnan 12

13 rahoitushausta. Hanke vahvistaa Ekoenergia-tiimiä yhdellä työntekijällä vuosina Energiansäästöhankkeen on määrä olla käytännönläheinen tukipilari liiton energiansäästön edistämistyössä. Ekoenergia-merkin kansainvälistyminen Ekoenergia-merkki etsi vuoden aikana aktiivisesti kumppaneita Suomen rajojen ulkopuolelta. Venäjällä yhteistyö aloitettiin Bellonan kanssa. Virossa yhteistyö alkoi maan suurimman ympäristöjärjestön Eesti Looduse Fondin kanssa. Yhteistyössä otettiin ensimmäiset askeleet etsimällä rahoitusta Ekoenergia-merkin lanseeraamiseksi Virossa ja Venäjällä. Syksyllä 2010 Oslossa järjestettiin Pohjoismaiden ympäristöjärjestöjen vuotuinen kokous, jonka teemana olivat energia-asiat, erityisesti sähkön ympäristömerkintä. Ekoenergia-merkki oli yhdessä Bra Miljöval -merkin kanssa kokouksessa näyttävästi esillä. Merkille etsittiin kumppaneita myös kauempaa Euroopasta ympäristöjärjestöjen yhteisen kattojärjestön EEB:n avulla. Ekoenergian sivustosta julkaistiin kesällä englanninkielinen versio (www.ekoenergy.org). Ekoenergia-merkin markkinointi Markkinointia vaikeutti odotettua tiukempi budjettitilanne. Sen vuoksi Ekoenergian tiedotuslehden julkaisusta luovuttiin ja muita markkinointitoimenpiteitä supistettiin. Ekoenergia-merkin nettisivuston ulkoinen ilme uusittiin vuoden 2009 lopulla julkaistun uuden brändin mukaiseksi. Yhteistyökumppanina sivustouudistuksessa toimi Sitefactory Oy. Vuoden aikana julkaistiin myös Brändikirja, joka ohjeistaa Ekoenergiaa myyviä ja ostavia yrityksiä merkin asianmukaiseen käyttöön. Ekoenergian loppukäyttäjien tarpeisiin painettiin Ekoenergia-tarroja. Jokavuotiset Ekoenergia-päivät järjestettiin Ekoenergian kummiyrityksen Haikon Kartanon tiloissa keväällä. Päiville osallistui noin 40 henkeä miltei kaikista Ekoenergiaa myyvistä yrityksistä. Tilaisuudessa puhujina olivat muun muassa Mathias Gustavsson Bra Miljöval -tiimistä, Aleksi Neuvonen Demos ry:ltä, Marco Mäkinen SEK& Greyltä sekä Jukka Kaakkola Kuluttajavirastosta. Vuoden lopulla käynnistettiin Ekoenergian historian suurimman mainoskampanjan suunnittelu. Kampanja toteutetaan vuonna Ydinvoimakampanja Lisäydinvoiman vastustaminen oli vuonna 2010 yksi energia- ja ilmastotyön painopistealueita. Hyvin toteutettu kampanja ei kuitenkaan riittänyt ydinvoiman kannattajien paineen alla, vaan eduskunta äänesti lisäydinvoiman puolesta selvin lukemin. Kampanjassa hyödynnettiin uusinta tietoa esimerkiksi ydinvoiman lisärakentamisen tarpeettomuudesta ja loppusijoituksen ongelmista. Myös uraanikaivosten vastustaminen kuului kampanjaan. Ydinvoimakampanjavastaava tuki säännöllisesti piirien ja paikallisliikkeiden toimintaa, järjesti erilaisia tilaisuuksia ja osallistui moniin tilaisuuksiin ja tapahtumiin eri puolilla Suomea. Kampanjan monipuolinen materiaalivalikoima täydentyi vuonna 2010 useilla nettivideoilla ja uusiutuvan energian mahdollisuuksista kertovalla esitteellä. Kampanjavastaava osallistui vuoden aikana useisiin paneelikeskusteluihin, TV- ja radiohaastatteluihin sekä kävi Barack Obaman asettaman ydinjätekomission kuultavana. Luonnonsuojeluliitto on mukana ympäristö- ja poliittisten nuorisojärjestöjen yhteisessä Äänestä ydinvoima historiaan -kampanjassa. Jo suomalaista on sitoutunut äänestämään seuraavissa eduskuntavaaleissa ydinvoimanvastaista ehdokasta järjestettyyn ydinvoimanvastaiseen mielenosoitukseen osallistui yli henkeä. Kansanedustajatapaamiset ovat jatkuneet ja niitä on koordinoitu muiden järjestöjen kanssa. Ydinvoimakampanjavastaava tapasi nimenomaan ydinvoima-asioissa vuoden aikana 20 kansanedustajaa. Energiakampanjointiin liittyviä lausuntoja annettiin vuonna 2010 yhteensä 17 kappaletta ja lehdistötiedotteita lähetettiin 14 kappaletta. 13

14 Ydinvoimakampanja linkittyi myös kansainväliseen ydinvoiman vastaiseen liikehdintään. Luonnonsuojeluliitto isännöi kansainvälistä ydinvoimatapaamista maaliskuun lopussa. Siihen osallistui aktivisteja kahdeksasta eri maasta. Lisäksi järjestettiin näytökset eduskunnassa ja helsinkiläisessä elokuvateatterissa tanskalaisen ohjaajan Michael Madsenin elokuvasta Into eternity, joka kertoo Olkiluodon ydinjätteen loppusijoituskokeesta. Näytöksissä pidetyssä paneelikeskustelussa oli mukana elokuvan ohjaaja, kansanedustajia, viranomaisia sekä Posivan edustaja. Vuoden 2010 aikana selvitettiin mahdollisuutta käynnistää energiakampanja uusiutuvien energialähteiden edistämiseksi ja vanhentuneiden energiaratkaisujen, kuten kivihiilen, ydinvoiman ja turpeen, käytöstä luopumiseksi Ilmastonmuutos ja kehitys Luonnonsuojeluliitto toteutti ulkoasiainministeriön rahoituksella ilmasto- ja kehitysaiheisen hankkeen Kansainvälinen ilmastopolitiikka kehitysmaan näkökulmasta, jonka nimi muutettiin muotoon Etelän Ääni Kehitysmaat ilmastoneuvotteluissa. Hankkeessa tuotiin esille kehitysmaiden näkökulmia kansainväliseen ilmastopolitiikkaan Kööpenhaminan ilmastoneuvotteluiden jälkeen. Hankkeen aikana järjestettiin yhden päivän seminaari Joensuussa, Turussa ja Helsingissä yhteistyössä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa. Liiton kutsumana Suomessa vieraili lisäksi hallitustenvälisen ilmastopaneelin (IPCC) varapuheenjohtaja, joka luennoi Helsingissä Yhteistyössä Kepan kanssa liitto järjesti hankkeeseen liittyvän koulutuskokonaisuuden ilmastonmuutoksen huomioimisesta kehitysyhteistyöhankkeissa sekä kehityskysymysten huomioimisesta ilmastotyössä. Ilmastoliite Etelän Ääni ilmestyi Voima-lehden välissä Lehti toteutettiin 12-sivuisena ja sen painos oli Liiton tapahtumissa jaettiin lehteä. Ilmastoliitteen avulla kehitysja ilmastokysymysten läpileikkaavuus tuotiin monen ihmisen tietoisuuteen Kestävä tuotanto ja kulutus Kestävän tuotannon ja kulutuksen edistämisessä oli vuonna 2010 neljä pääteemaa: jätelain uudistus, ekologinen verouudistus, asumisen kestävyys sekä Nuukuusviikko. Jätelaki ja jätteen synnyn ehkäisy Luonnonsuojeluliitto oli ainoana ympäristöjärjestönä edustettuna ympäristöministeriön jätelakityöryhmässä, jonka toimikausi päättyi Liiton tärkeimpänä tavoitteena oli jätteen synnyn ehkäisyn edistäminen ja vaikuttaminen siihen, että viranomaiset toteuttavat lakien velvoitteita ja hyvien toimintaohjelmien tavoitteita esimerkiksi siirtymällä kestäviin julkisiin hankintoihin. Liitto osallistui toimintavuoden aikana 12 jätelakityöryhmän puoli- tai kokopäiväiseen kokoukseen. Jätteen synnyn ehkäisyyn ja kierrätykseen liittyvät numeeriset tavoitteet jäivät kuitenkin toteutumatta. Ne siirrettiin asetustason valmisteluun, joka jatkuu vuonna Jätteen synnyn ehkäisyyn liittyen aloitettiin myös Kuntaliiton edustajien kanssa suunnittelu kuntien ammattilaisille suunnatusta jätteen synnyn ehkäisyseminaarista. Aihe oli esillä myös Eteläja Länsi-Suomen jätesuunnitelmaa esitelleen seminaarin kommenttipuheenvuorossa 2.2. Tampereella. Kestäviä tuotanto- ja kulutustapoja mietittiin laajemmin ympäristöministeriön koolle kutsumassa Kulutusriihessä Aiheena oli mahdollinen valtakunnallisen Kestävän tuotannon ja kulutuksen eli Kultu-ohjelman päivitys. Liiton oma luonnonvara- ja jätestrategia hyväksyttiin liittovaltuuston syyskokouksessa. Se kuvaa liiton lähtökohdat luonnonvarojen kestävään käyttöön tähtäävään politiikkaan. Lisäksi strategia linjaa sen, millä ehdoilla Liitto vastustaa jätteenpolttoa. Lainsäädännössä otettiin askel oikeaan suuntaan ja liitto sai pienen voiton, kun syksyllä hyväk- 14

15 sytty uusi jäteverolaki nostaa kaatopaikalle menevän kierrätyskelpoisen jätteen kaatopaikkaveroa ja tuo uusia jätejakeita veron piiriin. Erityisesti uusiopaperituotannon siistausjäte herätti niin suuria intohimoja, että myös liitto sai osansa teollisuuden lobbauksesta. Ekologinen verouudistus ja kohtuutalous Ekologisen verouudistuksen edistymistä valtionhallinnossa seurattiin osallistumalla muun muassa ns. Hetemäen verotyöryhmän kuulemisiin ja raportin kommentointiin. Suomen sosiaalifoorumissa pidettiin huoneellisen ihmisiä paikalle houkutellut seminaari haitallisista tuista ja ekologisesta verouudistuksesta. Luonnonsuojeluliitto oli myös mukana kohtuutaloutta suomalaiseen keskusteluun tuoneessa degrowth-piknikissä Helsingissä 6.6. Ulkoministeriön Eurooppa-tiedotustuella toteutettiin Kestävä eurooppalainen talousmalli -hanke. Se huipentui Helsingissä Vanhalla ylioppilastalolla pidettyyn Kasvu murroksessa -seminaariin, joka veti koko päiväksi Vanhalle ylioppilastalolle 500 ihmistä. Tilaisuus huomioitiin laajasti tiedotusvälineissä. Tapahtuman yhteydessä tavattiin myös muun muassa valtiovarainministeri Katainen degrowth-mallien tiimoilta. Degrowth-keskustelun osana heräteltiin keskustelua BKT-pohjaisen talouskasvun suhteesta ympäristöön, koska kestäviä tuotanto- ja kulutustasoja tavoiteltaessa yksi olennaisista asioista on talouskasvun, hyvinvoinnin ja luonnonvarojen kulutuksen kolmiyhteyden ymmärtäminen sekä niiden kytkeminen irti toisistaan. Luonnonsuojeluliiton edustaja oli myös tapaamassa Worldwatch-instituutin vuoden 2010 Maailman tila -raportin tutkimusjohtajaa. Raportti käsitteli kulutuskulttuurin ongelmia. Talouskasvun, degrowth-talouden ja luonnonvarojen liikakulutuksen yhteys on myös tärkeässä asemassa vuodelle 2012 valmisteilla olevassa YK:n kestävän kehityksen huippukokouksessa Rio de Janeirossa, ns. Rio+20-kokouksessa. Liiton ympäristönsuojelupäällikkö osallistui Rio+20kokouksen ensimmäiseen viralliseen valmistelukokoukseen New Yorkissa toukokuussa. Aihe oli esillä myös YK:n ympäristöohjelman UNEP:n hallintoneuvoston helmikuussa Balilla pidetyssä vuosikokouksessa, missä liiton edustaja oli Suomen delegaation jäsenenä. Asumisen teesit taloyhtiöille Kestävään asumiseen liittyen laadittiin taloyhtiöteesit Ketku-toimikunnan johdolla. Niissä tuotiin esiin keinoja, joilla taloyhtiöiden toimijat ja isännöitsijät voivat edistää asumisen kestävyyttä. Teesit julkistettiin Helsingin kaupungin ympäristökeskuksessa pidetyssä asiantuntijaseminaarissa. Valmistaloyritys Greenbuildin kanssa aloitettiin yhteistyöhanke, joka tähtää energiatehokkaan pientalon saamiseen vuoden 2012 asuntomessuille Tampereelle. Yhteistyön osana järjestettiin keskustoimistolla miniseminaari talojen energiatehokkuudesta. Nuukuusviikko Nuukuusviikko oli vuonna 2010 kestävän kulutuksen kampanjaviikko, jonka aikana liitto toi yhdessä muiden Kierrätysliikkeen osallistujajärjestöjen kanssa esiin vaihtoehtoisia kulutustapoja ja kyseenalaisti vallitsevia, kestämättömiä elämäntapoja. Nuukuusviikolla keskityttiin esittelemään suomalaisia vaihtoehtoisia ja kestäviä elämäntapoja osana Maan ystävien hanketta Irti globaalista ylikulutuksesta FinnWatch FinnWatch tarkkailee suomalaisten ja Suomeen vahvasti sidoksissa olevien yritysten ympäristöja kehitysvaikutuksia kolmansissa maissa. Luonnonsuojeluliitto toimi FinnWatchin tilijärjestönä vuosina Syksyllä 2010 Finnwatch aloitti toimintansa erillisenä ja itsenäisenä järjestönä, joka jatkoi edelleen vuokralaisena liiton toimitiloissa. Vuosille saatu EU-rahoitus makeitfair-hankkeelle siirrettiin hankkeen toteuttamisesta vastaavan FinnWatchin vastuulle. Liitto tuki FinnWatchin itsenäistymisprosessia tarjoamalla siirtymäkauden aikana hallinnollisia palveluita ja osallistumalla uuden järjestön hallitustyöskentelyyn. FinnWatchin hallituksessa liittoa edusti toiminnanjohtaja, joka toimi myös järjestön varapuheenjohtajana. Liitto jatkaa edelleen itsenäistyneen FinnWatchin jäsenjärjestönä ja tukee ympäristöteemojen käsittelyä sen selvitystyössä. 15

16 3.7. Muut ympäristöteemat Kotimaan tapahtumat ja prosessit Liitossa syksyllä ollut korkeakouluharjoittelija Sauli Kinnunen laati liitolle perusselvityksen nanoteknologian ympäristöriskeistä. Raportin valmistuttua sitä kommentoitettiin Suomen ympäristökeskuksen asiantuntijoilla. Liiton kemikaaliryhmä vieraili myös SYKE:n nanolaboratoriossa raportin valmistuttua. Ydinvoimakampanjavastaava järjesti Helsingin työväenopistossa keväällä kolmen luennon sarjan Ilmastonmuutoksesta kestäviin valintoihin. Vastaiskuna Vapon räikeälle turvemainonnalle liitto osallistui Luonto-Liiton kanssa katukampanjointiin Helsingissä rinnan Vapon esittelylehtisten jakajien kanssa. Huhtikuussa liitto oli mukana järjestämässä Nuukuusviikkoa ( ) yhdessä muiden Kierrätysliikkeessä mukana olevien järjestöjen kanssa. Toukokuun lopulla liitto oli mukana juhlimassa monikulttuurista ja monimuotoista maailmaa Helsingissä Maailma kylässä. Ympäristönsuojelupäällikkö osallistui kesäkuussa Helsingin apulaiskaupunginjohtajan koolle kutsumaan keskustelutilaisuuteen palmuöljyn liikennekäytöstä. Liiton edustajat vierailivat Outokummun kromikaivoksessa Kemissä ja ferrokromitehtaalla Torniossa osana Outokumpu Oy:n kanssa käytyä järjestödialogia. Paikalla oli myös kemiläisiä aktiiveja. Dialogin seuraava askel otettiin lokakuussa, jolloin keskusteltiin mahdollisuudesta lisätä Outokumpu Oy:n Ekoenergian käyttöä. Kansainvälisiä tapahtumia Työ paremman eurooppalaisen ympäristöpolitiikan puolesta jatkui EEB:n hallituksessa ja lukuisissa työryhmissä. Liitto aktivoitui tauon jälkeen myös Reilun kaupan edistämisyhdistyksessä, jonka hallitukseen valittiin yritysyhteistyövastaava Pirjo Itkonen. Yhteistyötä tehtiin myös muun muassa Kehys ry:n kanssa, jonka koordinoiman ympäristö- ja kehitysjärjestöjen ympäristöryhmän työssä liitto on mukana, samoin kuin Kehys ry:n omassa Facilitating Political Dialgue in the Baltico-Mediterranean Axis -hankkeessa. 16

17 4. Järjestötoiminta Liiton järjestötoiminnan painopisteitä vuonna 2010 olivat: liiton tulevaisuustyön linjaukset ja sääntöjen kokonaisuudistus liittokokousta varten, vuorovaikutuksen ja yhteistyön parantaminen piirien, paikallisyhdistysten ja LuontoLiiton kanssa valtakunnallisten teemojen, projektien ja teemapäivien kehittämisessä ja toteuttamisessa, jäsenmäärän kasvattaminen, Face to face -kampanjan jatkaminen ja verkkosivujen tehokkaampi hyödyntäminen jäsenhankinnassa, yhteistyön tiivistäminen Luonto-Liiton kanssa perhetoiminnassa ja jäsenhankinnassa, sisäisen viestinnän kehittäminen yhteistyössä viestintäyksikön kanssa ja yhteistyön kehittäminen viestintävaliokunnan kanssa. Järjestötoiminnan toimintasuunnitelma toteutui hyvin. Liiton tulevaisuustyön linjaukset ja uudet säännöt vahvistettiin Kouvolassa toukokuussa pidetyssä liittokokouksessa, jossa myös valittiin uusi valtuusto ja puheenjohtajat. Liiton sääntömääräisiin kokouksiin osallistuttiin kattavasti ja uusi valtuusto aloitti kautensa aktiivisesti. LUMO2010-teemavuosi näkyi lukuisina tapahtumina piireissä ja yhdistyksissä sekä liiton teemapäivien sisällöissä. Loppuvuodesta valittiin ensimmäisen kerran Vuoden paikallisyhdistys. Teemapäivien kehittäminen onnistui hyvin Luonto- ja ympäristöviikon, Luonnonkukkien päivän ja Geologian päivän osalta. Yhteistyötä tiivistettiin eri yksiköiden ja Luonto-Liiton välillä. Yhdistysnetin kehitystyö jäi kesken ja sitä jatketaan vuonna Syyskuulle suunnitellut Vapaaehtoisten virkistyspäivät jouduttiin perumaan liian vähäisen osallistujamäärän takia. Liiton jäsenmäärä kasvoi, mutta vähemmän kuin edellisenä vuonna. Verkkosivujen jäsenhankintaa kehitettiin yhdessä viestintäyksikön kanssa. Liiton järjestötoiminnasta vastasi järjestöpäällikkö Tarja Ketola asti ja hänen sijaisenaan Heini Jalava lähtien. Järjestöyksikössä työskentelivät lisäksi järjestösuunnittelija Heini Jalava sekä aluepäälliköt Hannu Klemola (Turku), Kaarina Tiainen (Lappeenranta) ja Merja Ylönen (Oulu). Järjestöassistenttina ja Geologian päivän koordinaattorina työskenteli Milla Aalto ja Face to face -kampanjan koordinaattorina Sini Heiskanen. Tapiolan rahoittaman Löydä luonto läheltäsi -hankkeen retkikoordinaattorina toimi Sinikka Kunttu ja Luonnonkukkien päivän kausiavustajana VR:n tuella Marja Haatanen. Liiton järjestötyötä ja jäsenhankintaa ohjasi järjestövaliokunta, jonka puheenjohtajana toimi Katja Viberg. Jäsenhankintaa ja -huoltoa valmisteltiin omassa työryhmässä. Ympäristökasvatusasioiden näkymisestä ja kehittämisestä liitossa vastasi ympäristökasvatustoimikunta puheenjohtajanaan Helena Rantanen Luonnonsuojelupiirit ja Luonto-Liitto Luonnonsuojeluliiton jäseniä ovat 15 maakunnallista luonnonsuojelupiiriä ja nuorisojärjestö Luonto-Liitto. Vuonna 2010 kolmessa piirissä työskenteli koko vuoden Luonnonsuojeluliiton osa-aikainen aluepäällikkö. Muut piirit palkkasivat aluetuen avulla osa-aikaisen toimihenkilön. Lisäksi seitsemässä piirissä työskenteli osan vuodesta vähintään yksi palkattu tai tukityöllistetty projektityöntekijä. Piirien asema maakunnallisina vaikuttajina säilyi vahvana. Erityisesti soiden, metsien ja vesien suojelu, kaavoitus sekä energia- ja ilmastokysymykset työllistivät piirejä. Piirit järjestivät vuoden aikana myös kymmeniä retkiä, kursseja, talkoita ja muita tempauksia. 17

18 Luonnonsuojeluliiton LUMO2010-teemavuosi näkyi piirien toiminnassa monella tasolla. Teemaan liittyen järjestettiin muun muassa luentosarja, ideoitiin LUMO-aiheinen juttusarja maakuntalehteen ja osallistuttiin Luontohaaste-kampanjaan lähettämällä suojelualoitteita kunnille ja seurakunnille. Luonnonsuojeluliiton omien teemapäivien lisäksi monet piirien aloitteet, kannanotot, tiedotteet, retket ja tapahtumat liittyivät LUMO-teemaan. Myös paikallisyhdistyksiä kannustettiin järjestämään luonnon monimuotoisuuden teematilaisuuksia. Luonto-Liitto on lasten ja nuorten luonnonharrastus- ja ympäristönsuojelujärjestö, jonka tavoitteena on vaikuttaa yhteiskuntaan siten, että luonnon monimuotoisuus säilyy ja luonnon itseisarvo tunnustetaan. Luonto-Liiton vuoden 2010 toiminnassa oli neljä pääteemaa. Ympäristökasvatuksessa tavoitteena oli kasvattaa leireille osallistuvien määrää. Ympäristöpoliittisessa toiminnassa lisättiin näkyvyyttä. Kansainvälinen luonnon monimuotoisuuden teemavuosi oli mukana luonnonharrastuksessa. Järjestötoiminassa keskityttiin piirien toiminnan tukemiseen ja koulutukseen Paikallisyhdistykset Luonnonsuojeluliitolla oli vuoden lopussa 182 paikallisyhdistystä. Yhdistysten määrä laski kahdella. Paikallisyhdistykset osallistuivat aktiivisesti Luonnonsuojeluliiton LUMO2010-teemavuoteen sekä vuosittaisiin teemapäiviin. Yhdistykset järjestivät vuoden aikana satoja retkiä, kursseja ja talkoita muun muassa metsiin, soihin, kasveihin ja perinnemaisemiin liittyen. Kaavoitus- ja maankäyttöasiat sekä muu vaikuttaminen työllistivät valtaosaa yhdistyksistä. Monet järjestivät myös lapsille ja perheille suunnattua toimintaa. Luonnonsuojeluliiton verkkosivuilla julkaistiin paikallisyhdistysten ja piirien aktiiveille suunnattua Järjestökirjettä. Yhdistystoiminnan kannalta ajankohtaisista ja tärkeistä asioista tiedotettiin vuoden aikana neljä kertaa. Luonnonsuojeluliitto julkisti ensimmäistä kertaa Vuoden paikallisyhdistys -kilpailun. Tarkoituksena on antaa vuosittain tunnustus aktiiviselle paikallistason toimijalle. Vuoden paikallisyhdistykseksi 2010 valittiin Hyvinkään Ympäristönsuojeluyhdistys, joka palkittiin tuhannen euron lahjakortilla ja ympäristödiplomilla Luonnonsuojeluliiton glögitilaisuudessa Jäsenet Henkilöjäsenet Luonnonsuojeluliiton jäsenmäärä kasvoi edellisvuodesta prosentin, 297 jäsenellä. Maksaneita jäseniä oli joulukuun alussa Face to face -kampanjalla saatujen lahjoittajajäsenten osuus kasvoi edelleen hieman vuoden aikana. Heitä oli joulukuun alussa 3 965, joista uusia Uusia jäseniä liittyi vuoden aikana jäsentä, 250 edellisvuotta vähemmän. Jäsenlaji Varsinaisia jäseniä Lahjoittajajäseniä Face to face -kampanjan kautta Lahjoittajajäseniä Perhejäseniä Opiskelijajäseniä Yhteensä Muutos % -0,3 +4,9 +1,1 +0,8 +69,4 +1,0 Luonnonsuojeluliiton ja Luonto-Liiton jäsenmäärä oli yhteensä ja karttui vuoden aikana 846 jäsenellä. Luonto-Liiton omien sääntöjen mukainen jäsenmäärä kasvoi vuoden aikana yli kuusi prosenttia, runsaalla 400 jäsenellä. Vuoden lopussa jäseniä oli Jäsenmäärään luetaan kahden edellisen kalenterivuoden aikana jäsenmaksun maksaneet henkilöt. Luonnonsuojeluliitolle nuorisojäsenmaksun maksaneita oli jäsentä, 549 enemmän kuin edellisenä vuonna. Lisäksi Luonto-Liitolla oli lasten kerhotoiminnassa noin lasta, jotka eivät maksa jäsenmaksua. 18

19 Jäsenhankinta Face to face -jäsenhankintakampanja toteutettiin viidennen kerran. Yli 30 työntekijän voimin hankittiin touko-heinäkuussa uutta jäsentä viidessä kaupungissa. Verkkosivujen kautta liittyneiden jäsenten määrä kasvoi edelleen. Noin 900 uutta jäsentä aloitti jäsenyyteensä internetin kautta. Liitto osallistui huhtikuussa Oma Piha -messuille Helsingin messukeskuksessa teemalla "Luonto alkaa omalta pihalta". Messuosastolla keskityttiin yhden aihekokonaisuuden esittelyyn, kerättiin kävijöiden yhteystietoja ja tavoiteltiin uuden kohderyhmän kiinnostusta. Jäseneksi liittymismahdollisuus tekstiviestitse päätettiin lopettaa Kahden vuoden mittainen kokeilu ei osoittautunut riittävän tulokselliseksi keinoksi jäsenhankinnassa. Vuoden aikana toteutettiin puhelinkampanja Suomen Luonto -lehden tilaajille. Uusia jäseniä hankittiin myös paikallisyhdistysten ja piirien tilaisuuksissa. Kuuden piirin jäsenmäärä kasvoi vuoden aikana. Varsinais-Suomen piirin jäsenmäärä kasvoi peräti 13 prosenttia erittäin hyvin onnistuneen Face to face -kampanjan tuloksena. Piiri Etelä-Häme Etelä-Karjala Etelä-Savo Kainuu Keski-Suomi Kymenlaakso Lappi Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi Ulkolaiset Koko maa Jäseniä Jäseniä Muutos % 2,0-1,4 0,2 0,3-0,3-1,9-2,4-2,3 1,4-3,6-2,4-0,1-0,7 0,8 13,0 11,1 1,0 Jäsenhuolto Liitto toteutti ensimmäisen kerran lahjoittajajäsenille suunnatun puhelinkampanjan. Kampanjan tavoitteena oli kuukausilahjoituksen korottaminen, liiton ajankohtaisesta toiminnasta kertominen sekä järjestöön sitoutumisen vahvistaminen. Kampanja onnistui erinomaisesti. Kannatusjäsenet Yritykset voivat osallistua vapaaehtoiseen luonnon- ja ympäristönsuojelutoimintaan liittymällä Suomen luonnonsuojeluliiton kannatusjäseniksi. Kannatusjäsenten jäsenmaksut käytetään ajankohtaiseen toimintaan. Kannatusjäseninä oli vuoden lopussa 53 yritystä, viisi enemmän kuin edellisenä vuonna: Aalto Oy Arkkitehtiyhtymä A6 Oy Dementiahoitokoti Dagmaaria Oy Ekogen Oy EfiCode Oy Ekointernet Oy Hiskinmäen Eläinsairaala Oy EuroNet Trading Genencor International Oy - Hangon tehdas Hagson - Provitek Oy InDomo Oy Ltd Innato Oy Ltd Jeeraform JN-Solar Jyväskylän messut Oy Kesko Oyj NorppaArt Oy Gardenia-Helsinki Ab Perniön Taimisto Pertinax Oy Ab Raisio Riihimäen Messut Oy Sirkka Experience Sissy Oy SOK Stora Enso Oyj Suomen Bioteekki Oy Suomen Lähikauppa Oy Suomen Palautuspakkaus Oy Synthes Oy Taide ja Terapia Käännekohta Oy Tampereen Kalastusväline Oy 19

20 Kielotien Hammaslääkäriasema Oy Kon-Tiki Tours Oy Kotka Maretarium Oy Kuusakoski Oy Lassila & Tikanoja Oyj Lännen Maisemarakennus Länsi-Helsingin Kirjanpito Oy Macpine Oy Mainostoimisto Media M1 Mikebon Oy/Suomen Luontokauppa Moln Oy Tapiola-ryhmä Teo-Pal Oy Ab Turotim Oy Uulatuote Oy Vari Oy Venealan Keskusliitto Finnboat Ry Väritukku Oy Waterix Oy WhiteZone Oy YAP Oy Ulkojäsenet Ulkojäsenet ovat toimialueeltaan ja merkitykseltään valtakunnallisia järjestöjä, jotka kannattavat Suomen luonnonsuojeluliiton tarkoitusperiä. Ulkojäsenten määrä on pysynyt ennallaan. Liiton ulkojäseninä olivat seuraavat 12 järjestöä: Biologian ja maantieteen opettajien liitto BirdLife Suomi Marttaliitto Metsäalan Toimihenkilöliitto METO Metsänhoitajaliitto ry Metsästäjäin keskusjärjestö Suomen Suomen Suomen Suomen Suomen Työväen Kotiseutuliitto Luonnonvalokuvaajat Mehiläishoitajain Liitto Metsästäjäliitto Partiolaiset Urheiluliitto TUL 4.4. Luonnonharrastus Vuoden aikana järjestettiin kolme asiantuntijoiden vetämää 4-7 päivän luonnonharrastuskurssia, joihin osallistui noin 60 henkilöä. Lisäksi Kolin kansallispuistossa järjestettiin jo perinteeksi muodostunut ketojen ja niittyjen kunnostusleiri yhdessä Metsähallituksen kanssa. Yksi luonnonharrastuskurssi peruttiin liian vähäisen osallistujamäärän takia. Luonnonharrastuskurssien järjestämisestä päätettiin luopua, koska kiinnostus niihin on ollut jo useamman vuoden laskussa. Kurssien suosio on ollut liian vähäinen niiden vaatimaan työmäärään nähden. Monia kursseja on jouduttu perumaan, koska osallistujia ei ole ollut riittävästi. Löydä luonto läheltäsi -hanke SLL:n ja Tapiola-ryhmän kolmivuotinen Löydä luonto läheltäsi -hanke päättyi vuonna Hankkeen tavoitteena oli nostaa esiin lähiluonnon merkitystä sekä tarjota yhä useammalle suomalaiselle luontoelämyksiä avoimilla lähiluontoretkillä. Myönteisillä luontokokemuksilla pyrittiin vaikuttamaan asenteisiin luontoa ja ympäristöä kohtaan. Yleisöretket: Vuonna 2010 hankkeessa oli mukana 23 paikkakuntaa eri puolilta Suomea. Retkiä järjestettiin Helsingissä, Hollolassa, Hyvinkäällä, Hämeenlinnassa, Joensuussa, Jyväskylässä, Kirkkonummella, Kotkassa, Kouvolassa, Kuhmossa, Kuopiossa, Lapualla, Oulussa, Porissa, Raumalla, Rovaniemellä, Saarijärvellä, Savonlinnassa, Seinäjoella, Tampereella, Turussa, Vaasassa ja Vihdissä. Joka paikkakunnalla järjestettiin valitussa luontokohteessa yhteensä 2-4 kaikille avointa retkeä huhti-lokakuun välillä. Retket muodostivat lähiluontoretkien sarjan siten, että joka retkellä luontokohdetta esiteltiin tietystä näkökulmasta. Teemoina olivat esimerkiksi kasvit, lepakot, hyönteiset, linnut tai sienet. Retkien järjestämisestä vastasivat paikallisyhdistykset. Tapiola-ryhmä tuki retkien markkinointia ja tiedotusta. Retkiä järjestettiin yhteensä 63 ja ne keräsivät osallistujaa tutustumaan lähiluontoonsa. Keskimäärin retkillä oli 35 osallistujaa. Löydä luonto läheltäsi -retkiä järjestettiin kolmen vuoden aikana 24 paikkakunnalla yhteensä 135 retkeä, joilla oli mukana osallistujaa. Tilausretket: Yrityksille suunnattujen tilausretkien järjestämistä pääkaupunkiseudulla jatkettiin vuonna Tilausretkistä tiedotettiin liiton kannatusyrityksille ja muille yritysyhteistyökumppaneille. Retkiä järjestettiin touko-kesäkuun aikana yhteensä 10 ja niille osallistui 165 asiakasta. 20

21 Tilausretkiä järjestettiin kahden vuoden aikana yhteensä 26 ja niille osallistui 590 asiakasta. Luonto- ja ympäristöviikko Luonto- ja ympäristöviikkoa vietettiin Teemaviikon siirto huhtikuulta helmikuulle sai hyvää palautetta järjestäviltä tahoilta. Viikon aikana 160 kirjastossa esiteltiin lähiluontoteemaan liittyvää materiaalia sekä Luonnonsuojeluliiton ja Luonto-Liiton toimintaa. Lisäksi järjestettiin muun muassa teemaan liittyviä lasten satutuokioita, luentoja ja valokuvanäyttelyitä. Noin 80 kirjastossa mukana oli Luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistys tai piiri. Teemasta uutisoitiin hyvin paikallislehdissä. Teemaviikon järjestivät yhteistyössä Suomen luonnonsuojeluliitto, Luonto-Liitto, Suomen Kotiseutuliiton organisoima Jokaisen Oma Ympäristö -kulttuuriympäristökampanja 2010 (JOY) ja Suomen kirjastoseura. Luonnonkukkien päivä Yhteispohjoismaista Luonnonkukkien päivää vietettiin Suomessa jo kahdeksatta kertaa Päivän tavoitteena on kasviharrastuksen ja -tuntemuksen lisääminen sekä yhteisten luontoelämysten tarjoaminen mahdollisimman monelle. Luonnonkukkien päivän retkiä järjestettiin vuonna 2010 Suomessa ennätysmäärä, 103 retkeä. Retkille osallistui kaikkiaan kasveista kiinnostunutta, joista lapsia oli 226. Retkien järjestäjinä ja oppaina toimi 208 kasviharrastajaa. Keskimäärin retkillä oli 23 osallistujaa. Vuoden teemalajina oli ahomansikka. Luonnon monimuotoisuuden vuonna luonnonkasvien monimuotoisuuteen liittyviä kysymyksiä nostettiin esiin myös Luonnonkukkien päivänä. Luonnonkukkien päivän suojelijana toimi opetusministeri Henna Virkkunen. Luonnonkukkien päivän järjestivät yhteistyössä Suomen luonnonsuojeluliitto ry, Luonto-Liitto ry, Natur och Miljö rf, Suomen biologian seura Vanamo ry, Societas pro Fauna et Flora Fennica rf, Metsähallituksen luontopalvelut, Luonnontieteellisen keskusmuseon kasvimuseo, Suomen ympäristökeskus, Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry, WWF Suomi ja Kasvityöryhmä. Vuonna 2010 VR tuki Luonnonkukkien päivää osana Matkalla maisemaan luonnollisesti -perinnemaisemien hoitohanketta. Geologian päivä Geologian päivää vietettiin ensimmäistä kertaa Pääasiassa biologian ja maantiedon opettajille suunnatussa seminaarissa ja georetkellä Kolilla tuotiin esille geologiaa osana luonnon monimuotoisuutta. Viikonlopun aikana 30 Luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistystä tai piiriä innostui järjestämään kaikille avoimia retkiä geologisesti mielenkiintoisiin kohteisiin omalla paikkakunnallaan, suurin osa geologin opastuksella. Teemasta uutisoitiin hyvin paikallismedioissa. Teemapäivän järjestivät yhteistyössä Suomen luonnonsuojeluliitto, Geologian tutkimuskeskus (GTK), Metsähallituksen luontopalvelut (MH), Suomen Kansallinen Geologian Komitea (SKGK) ja Ympäristöministeriö (YM) Ympäristökasvatus Liiton ympäristökasvatusasioita kehitettiin ja toteutettiin ympäristökasvatustoimikunnassa. Liitto vahvisti yhdessä Luonto-Liiton ja Suomen Ympäristökasvatuksen Seuran (SYKSE) kanssa hyvän ympäristökasvatusmateriaalin suositukset. Toimikunta laati peruskoulun opetussuunnitelman uudistamisesta lausunnon, jossa korostettiin luontokasvatuksen ja kestävän kehityksen merkitystä opetuksessa. Lisäksi laadittiin kannanotto muiden alan järjestöjen kanssa aluehallintouudistuksen vaikutuksesta ympäristökasvatuksen asemaan sekä kehotettiin Ely-keskuksia ja maakuntaliittoja nimeämään laissa mainitut yhdyshenkilöt ympäristökasvatukseen. Toimikunnan edustajia osallistui valtakunnallisille ympäristökasvatuspäiville Helsingissä ja Itä-Suomen ympäristökasvatuspäiville Savonlinnassa Lisäksi toimikunta oli edustettuna kansainvälisessä ENO-projektissa (Environment Online). Edustuksia oli myös alueellisten verkostojen tapaamisessa Jyväskylässä, Oppimispankki-hankkeen seminaarissa sekä Lasten- ja nuorten puutarhakasvatuksen koulutuksessa. 21

22 Norppalähettilästoiminta käynnistyi Etelä-Savossa Tuuliaisen säätiön ja Vattenfallin rahoituksen turvin. Lähettiläät kävivät 39 koululla ja tavoittivat lasta. Lisää luontokerhoja -hanke käynnistyi yhteistyössä Luonto-Liiton kanssa, hankekoordinaattorina toimi Sini Heikkilä. Perhetoimintakansion uudistamiseen saatiin rahoitusta Lapsi ja luonto -säätiöltä Alue- ja paikallistoiminnan tukeminen Aluetuki Uusi aluetyön rahoitusmalli oli käytössä toista vuotta. Kevätvaltuustossa 2008 päätetyn uudistuksen tavoitteena ollut piirien tasapuolinen kohtelu resurssien jaossa toteutui hyvin. Aluetukea saivat Etelä-Hämeen, Etelä-Savon, Kainuun, Lapin, Keski-Suomen, Kymenlaakson, Pirkanmaan, Pohjanmaan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon, Satakunnan ja Uudenmaan luonnonsuojelupiirit. Yhden piirin aluetuki oli euroa. Lisäksi piirit saivat euroa piiriä kohden LUMO2010 -teemavuoden tukea. Lapin piirille maksettiin erityislisää euroa ja Luonto-Liitolle tukea lapsi- ja nuorisotyöhön puolet aluetukipiirille maksettavasta summasta eli euroa sekä euroa LUMO2010-vuoden erityistukea. Aluetyöuudistuksen toisen päälinjauksen mukaisesti liitto maksoi Varsinais-Suomen, PohjoisPohjanmaan ja Etelä-Karjalan piireissä työskentelevien aluepäälliköiden palkkauksesta 80 prosenttia. Aluepäälliköt käyttivät 30 prosenttia työajastaan valtakunnalliseen suojelutyöhön. Etelä-Karjalan aluepäällikkö Kaarina Tiainen oli koko vuoden kokoaikainen saimaannorpan suojeluun saatujen lahjoitusvarojen turvin. Kokoaikaisena saimaannorppakoordinaattorina hän toimi ja , jolloin hänen sijaisenaan toimi puolipäiväisessä työsuhteessa Pertti Siilahti. Aluepäälliköiden asiantuntemusta hyödynnettiin muissa piireissä ja paikallisyhdistyksissä. LUMO2010 -vuoden projektiavustukset Piireille ja paikallisyhdistyksille varattiin talousarviossa euroa LUMO2010-vuoden projektiavustuksiin, joita jaettiin yhteensä euroa seuraaviin hankkeisiin: Saaja Ala-Satakunnan ympäristöseura Laukaan Seudun Luonto Helsingin seudun luonnonsuojeluyhdistys Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri Kainuun ja Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiirit Hyvinkään ympäristönsuojelu-yhdistys Paltamon Luonto Uudenmaan ympäristönsuojelu-piiri Salon seudun luonnonsuojelu-yhdistys Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiiri Kemin seudun luonnonsuojeluyhdistys Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiirit Asikkalan Luonnonystävät Pohjois-Kymen Luonto Kainuun luonnonsuojelupiiri Pohjois-Pohjanmaan luonnon-suojelupiiri Kohde Yhdistyksen 30-vuotisjuhlavuosi: Aarniometsät onko meillä niitä? seminaarin järjestämiseen Liito-orava tutuksi näyttelyn tuottamiseen Yhdistyksen 40-vuotisjuhlavuoden lumoseminaarin ja Hyde Park yleisötapahtuman järjestämiseen Pirkanmaan arvokkaiden metsien ja soiden kartoitusprojektiin Maanselän avosuot hankkeen suokokonaisuuksien kartoitukseen ja valokuva-aineiston tuottamiseen Perinnemaisema-aiheisen Laitumella-taidenäyttelyn valokuvasuurennoksiin Sääksen tekopesien rakentamiseen Pääkaupunkiseudun Viherkehä-hankkeeseen Summa Kangasajuruohon yleisö- ja maastoselvitykseen 500 Ympäristökasvatustyöhön 700 Luonnonkukkapäivän retken järjestämiseen 200 Eteläisen Suomen ekologiaa käsittelevän suokurssin järjestämiseen Yhdistyksen 30-vuotisjuhlavuosi: Luontoillan järjestämiseen ja Ympäristöviikon julisteiden painatukseen Yhdistyksen 30-vuotisjuhlavuosi: Repoveden kansallispuistoa koskevan paneelikeskustelun järjestämiseen Metsiensuojelukurssin järjestämiseen Hyrynsalmella yhdessä Luonto-Liiton kanssa Laulujoutsenen paluu aiheisen seminaarin järjestämiseen

23 Luonto- ja ympäristörahastosta myönnettiin lisäksi Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin arvokkaiden metsien ja soiden kartoitukseen 700 euroa sekä Kainuun ja Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiirien Maanselän avosuot -hankkeeseen euroa. Avustukset kiireellisiin luonnonsuojeluhaasteisiin Lähinnä piirien kiireellisiä ja yllättäviä luonnonsuojeluhaasteita varten ns. puskurirahastoon varattiin talousarviossa euroa, josta myönnettiin euroa seuraaviin hankkeisiin: Saaja Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri Pohjois-Savon luonnonsuojelupiiri Kemin seudun luonnonsuojeluyhdistys Etelä-Savon luonnonsuojelupiiri Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ja Ylä-Satakunnan ympäristöyhdistys Kohde Toimiston ylläpitoon Paikallisyhdistysten ja paikallisten kansanliikkeiden tukemiseen moottorikelkkailun vastustamistyössä Ydinvoiman vastaiseen mielenosoitukseen ja valituksen laatimiseen ydinvoima-maakuntakaavasta Savonlinnan torilla olleen infopisteen työntekijän palkkaukseen Turpeennoston vesistövaikutusten arvioimiseen Summa Perhetoiminta-avustukset Luonnonsuojeluliiton ja Luonto-Liiton yhteistä perhetoimintaa tukemaan tarkoitettuihin perhetoiminta-avustuksiin varattiin talousarviossa euroa, josta jaettiin euroa seuraavasti: Saaja Ala-Satakunnan ympäristöseura Kittilän Luonto Luonto-Liiton Hämeen piiri ja Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri Luonto-Liiton Uudenmaan piiri Muonion Luonto Kohde Lasten luontotoimintaan Kahteen perheille suunnattuun luontoretkeen Perheille suunnattuun luontoleiriin Lempäälässä Neljän perheleirin, perhekerhojen ja muiden perhetapahtumien, kuten Vainupäivien ja Syysmyrskyn, järjestämiseen Perheiden luontoretkeen Enontekiön Luontokeskus Skierriin Summa Järjestökoulutus Luonnonsuojeluliitto toteutti koulutustoimintaa yhteistyössä OK-opintokeskuksen ja Opintotoiminnan keskusliiton kanssa. Liitto käytti yhdessä piirien ja yhdistysten kanssa valtionapuun oikeuttavia tunteja kaikkiaan 596. Toimintavuoden aikana koulutustoimintaan saatiin valtionapua yhteensä euroa. Tästä piirien ja yhdistysten itse järjestämille kursseille ohjautui suoraan euroa. Liiton järjestökoulutus suunnattiin aluetyöntekijöille. Kevätkauden koulutuspäivät järjestettiin Helsingissä. Koulutuspäivillä käsiteltiin useita ajankohtaisia teemoja, kuten tulevaa liittokokousta, LUMO-vuoden tapahtumia, piirien tärkeimpiä toimintateemoja sekä eduskuntavaaleihin valmistautumista. Syyskoulutuspäivät järjestettiin Helsingissä. Koulutuspäivillä keskityttiin tulevan vuoden teemaan eli luonnon hiilivarastoihin sekä käsiteltiin eduskuntavaaleja aluetyön kannalta. Toinen koulutuspäivä oli Luonnonsuojeluliiton ja Luonto-Liiton yhteinen. Aiheina olivat SLL:n ja LL:n piirien yhteistyömahdollisuuksien kehittäminen ja ympäristökasvatustyö. 23

24 5. Viestintä Liiton viestinnän painopistealueita olivat: paikallisviestinnän kehittäminen ja tukeminen, eri viestintäkanavien yhteensovittaminen, markkinointiviestinnän kehittäminen, jäsenmäärän kasvun tukeminen viestinnän keinoin ja LUMO2010-kampanjan tukeminen. Paikallisviestinnän kehittämisen pohjaksi toteutettiin viestintäkysely yhdistyksille. Kyselyyn saatiin vastaus 95 liiton paikallisyhdistykseltä. Yhdistysten omaa viestintää tuettiin ja kehitettiin myöhemmin kyselyn vastausten pohjalta. Viestintäkoulutusta pidettiin Kuopiossa, Lappeen-rannassa, Porissa ja Turussa. Paikallisviestinnän tukeen panostaminen näkyi myös koulutuksen ja tuen kysynnän kasvuna. Työ paikallisviestinnän edistämiseksi jatkuu tiiviisti vuonna Viestintäkanavien yhteensovittamisessa edettiin laatimalla verkkoviestintästrategia ja järjestämällä uutiskokoukset noin kerran kuukaudessa. Erityistä huomiota kiinnitettiin liiton teemojen näkymiseen Suomen Luonnossa, ja pääteemat olivatkin lehdessä näkyvillä. Viestinnän suunnitelmallisuutta kehitettiin viestintätiimin yhteistyöllä. Markkinointiviestinnässä liitto sai merkittävää vetoapua yritysyhteistyöstä, jossa liiton nimi ja logo esiintyivät näkyvästi. Yritysten kanssa tehtävä yhteistyö tarjosi runsaasti molemminpuolisia viestinnällisiä mahdollisuuksia. Liitto oli esillä myös muun muassa Ekoenergia-yhteistyöhön liittyvissä kampanjoissa. Jäsenmäärän kasvua tuettiin muun muassa jäsenlehteä ja verkkosivuja kehittämällä. Uusi vetävä 16- sivuinen toimintaesite saatiin valmiiksi loppuvuonna. Jäsenlehden kehittämisessä oli tärkeänä tavoitteena luoda kuva järjestöstä, jossa halutaan olla mukana. Lehden kehitystä vauhditettiin toteuttamalla laaja lukijatutkimus. Luonnonsuojelutyötä toteutettiin vuoden aikana LUMO2010-teeman myötä vahvasti viestinnän avulla. Luonnonsuojeluliitto otti ympäristöjärjestöistä keskeisen roolin Luonnon monimuotoisuuden vuoden toteuttamisessa ja biodiversiteetin esille nostamisessa. Viestintä piti LUMO2010-teemavuotta näkyvästi esillä Luonnonsuojelijassa, verkkosivuilla ja tiedotuksessa. LUMO2010-vuosi toi uudenlaista, tuoretta näkyvyyttä luonnonsuojelulle ja avasi uusia yhteistyöväyliä liitolle. Teemavuoden avulla nostettiin mediassa esille luonnonsuojelun uusia suuntia kuten ekosysteemipalvelut sekä ilmastonmuutoksen ja luonnonsuojelun yhteydet. Luonnonsuojeluliiton viestinnästä vastasi viestintäpäällikkö Matti Nieminen. Luonnonsuojelijan toimitussihteerinä työskenteli Liisa Hulkko ja verkkoviestinnästä vastasi verkkotoimittaja Noora Kuusela. Ikkuna Suomen Luontoon -verkkofoorumin moderaattorina toimi osa-aikaisesti Tuomas Aivelo. Luonnonsuojelijan ilmoitusmyyjänä aloitti provisioperiaatteella Marco Arhivaara. Viestinnän asiantuntijaelimenä toimi viestintävaliokunta puheenjohtajanaan Tarja Heikkonen Sisäinen viestintä Jäsenten, asiantuntijoiden ja työntekijöiden käytössä oli vuoden aikana noin sata sisäistä yhteydenpitoa helpottavaa sähköpostilistaa. Myös kokoukset ja tapaamiset, Luonnonsuojelija-jäsenlehti, ulkoiset verkkosivut, tekstiviestit ja muut puhelinpalvelut olivat ahkerasti käytössä sisäisessä viestinnässä. Liiton sisäisenä verkkona toimiva intranet oli keskeinen väline yhteisen tiedon hallinnassa. Myös liiton työntekijöiden sähköiset kalenterit olivat intranetissa. Vuoden lopulla intra siirrettiin teknisesti kehittyneelle alustalle, joka mahdollistaa käyttäjäryhmäkohtaisten palvelujen eriyttämisen verkkoviestintästrategian mukaisesti. 24

25 5.2. Mediatiedotus ja -seuranta Tiedottaminen viestimille oli ulkoisen viestinnän keskeisin työmuoto. Mediaviestinnän keinoina käytettiin tiedotteiden lisäksi lehtien mielipidepalstoja, tiedotustilaisuuksia sekä suoria yhteyksiä tiedotusvälineisiin ja toimittajiin. Liiton asiantuntijat ja johto vastasivat lähes päivittäin tiedotusvälineiden suoriin yhteydenottoihin ja haastattelupyyntöihin. Ulkoisen tiedottamisen kohderyhminä käytettiin tietotoimistoja, radiota ja televisiota sekä valtakunnallisia, maakunnallisia ja paikallisia sanomalehtiä, joista monilla oli myös sähköiset verkkolehdet tai -sivut. Liiton tiedotusaineisto oli saatavilla liiton verkkosivuilla. Tiedotuksen suunnitelmallisuutta parannettiin muun muassa kuukausittaisten uutiskokousten avulla. Uutiskokouksissa koottiin ennakkoon tulevia uutis- ja tiedotusaiheita liiton piiristä. Tiedotuksen ohjeistusta kehitettiin kriisiviestinnän osalta. Omien medialistojen ylläpitoa jatkettiin. Halukkaille tarjottiin verkkosivuilla mahdollisuutta liittyä liiton tiedotteiden vastaanottajiksi. Vuoden lopulla valmisteltiin siirtymistä ulkopuolisen palveluntarjoajan tiedotejakelupalvelun käyttäjäksi. Tämä mahdollistaa jatkossa entistä joustavamman mediajakelun. Toimintavuoden keskeisiä ulkoisen viestinnän teemoja olivat luonnon monimuotoisuus, ydinvoima, soiden suojelu ja Metsähallituksen uudistaminen. Tiedotustilaisuuksia järjestettiin aikaisempien vuosien tapaan. Aiheina olivat LUMO2010-vuosi, kunnille ja seurakunnille suunnattu Luontohaaste-kilpailu, luontoretkeilyn kehittäminen, Metsähallituksen organisaatiouudistus, IPCC:n varapuheenjohtajan vierailu, kohtuutalous, hallitusohjelma sekä YK:n biodiversiteettikokouksen tulokset. Toukokuussa järjestettiin toimittajaretki Helsingin Töölönlahdelle. Retken yhtenä oppaana oli kansanedustaja ja luontokuvaaja Pertti Salolainen. Retkellä esiteltiin liiton kehitystyötä luontoretkeilyn parissa. Liitto julkaisi vuoden aikana 112 tiedotetta, seitsemän vähemmän kuin edellisenä vuonna. Viranomaisille annettiin vuoden aikana 125 lausuntoa, neljä enemmän kuin vuonna Tiedotteet ja lausunnot siirrettiin tuoreeltaan liiton verkkosivuille. Suurin osa piireistä ja osa paikallisyhdistyksistä julkaisi lähettämänsä tiedotteet ja lausunnot myös verkkosivuillaan. Aktiivisimmin alueellisia lehdistötiedotteita lähettivät Uudenmaan piiri (21 tiedotetta), Etelä-Karjalan piiri (11) ja Lapin piiri (10). Yhteensä piirit lähettivät 99 tiedotetta. Maailman ympäristöpäivän aattona 4.6. Helsingin Säätytalolla jaettiin vuoden ympäristöpalkinnot. Vuodesta 1980 alkaen jaetun Ympäristöpalkinnon sai akatemiaprofessori Ilkka Hanski. Ensi kertaa jaetun Ympäristöavaus-palkinnon sai ministeri Jan Vapaavuori. Liitto valitsi myös kaksi uutta Kunnianorppaa. He olivat kuvittaja ja pilapiirtäjä Seppo Leinonen sekä elokuvaohjaaja, valokuvaaja ja kirjailija Juha Taskinen. Samassa tilaisuudessa M.A. Numminen ja Sointu-yhtye ensiesittivät Toivo Kärjen ja Reijo Helismaan kappaleen Hiilen kiertokulku luonnossa. MTV3:n Suomi-Areenalla Porissa järjestettiin paneelikeskustelu luonnon ja talouden suhteesta. Vuoden laji, raita, oli esillä etenkin liiton omissa medioissa. Luonnonsuojelija-lehdessä esiteltiin vuoden mittaan tämän maamme suurimman pajun merkitystä luonnon monimuotoisuudelle. Ikkuna Suomen Luontoon -foorumilla järjestettiin kuvakilpailu pajukoista. Sähköisellä mediaseurannalla seurattiin päivittäin ympäristöuutisointia ja omien tiedotteiden läpimenoa viestimissä. Keskustoimistossa seurattiin lisäksi erikseen kymmentä liiton työn kannalta merkittävää suomalaista sanomalehteä. Myös keskeisten viranomaisten ja yhteistyötahojen tiedotusta seurattiin aktiivisesti ja välitettiin näiden tiedotusta eteenpäin liiton sisäisille sähköpostilistoille. 25

26 Avointa yleisöpalautetta kerättiin myös liiton verkkosivujen palautelomakkeen kautta. Spontaania palautetta toiminnasta saatiin vuoden aikana runsaasti ja sitä välitettiin asianosaisille Teemapäivien ja kampanjoiden viestintä Vuosi 2010 oli YK:n kansainvälinen luonnon monimuotoisuuden vuosi. Luonnonsuojeluliitossa vietettiin sen kunniaksi LUMO2010-vuotta. LUMO-vuoden merkeissä tehtiin esitteet ilmastonmuutoksesta ja monimuotoisuudesta, ekosysteemipalveluista ja lähiluonnosta. Vuodella oli omat verkkosivut, joilla julkaistiin kuukausiteemojen mukaista tietoa. Luonnonsuojelijassa julkaistiin kuusiosainen LUMO2010-juttusarja ja paljon muita aiheeseen liittyviä artikkeleita. LUMO-teemavuoden myötä käynnistyi Luonto alkaa omalta pihalta -työ, jossa ihmisiä innostettiin huomioimaan luonnon monimuotoisuus omassa lähiympäristössään. Myös vuoden lajista, raidasta, jaettiin tietoa verkkosivujen kautta ja se sai näkyvyyttä eri lehdissä. Vuoden aikana kehitettiin yhdessä Suomen Partiolaisten ja Suomen Ladun kanssa Luontohaaste-kilpailu, johon saatiin yhteensä yli tuhat hehtaaria suojelualueita. Partiolaiset olivat yhteistyökumppanina myös Kilke-leirin tapahtumassa, jossa ennallistettiin suota. Saimaannorppakampanja jatkui kevätkaudella sloganilla Saimaannorpan kohtalo on meidän käsissämme. Kampanjalle tehtiin saimaannorppaesite suomeksi ja englanniksi, mainoksia, banneri ja flyereita. Näkyvyyttä haettiin laajalla mainoskampanjalla. Luonnonsuojelijassa 2/2010 julkaistiin norppaliite ja norpalle tehtiin Facebook-sivut, joilla käytiin aktiivista keskustelua. Saimaannorppakampanjaan liittyvät verkkosivut tuotiin kesällä takaisin osaksi liiton verkkosivustoa, jotta suojelutyö liiton tunnuseläimen hyväksi niveltyy paremmin liiton muun työn sekä jäsenhankinnan yhteyteen. Metsäkampanjan Pelastetaan metsäluontomme helmet merkeissä tehty kartoitustyö jatkui. Kampanjan ilmettä kehitettiin, ja sen mukaisia flyereita, mainoksia ja bannereita levitettiin tuomaan kampanjalle lisää näkyvyyttä. Anna Puu -yhteistyössä kehitettiin C'est la tree -tuotteet, joita markkinointiin Luonnonsuojelijan, Suomen Luonnon ja verkkosivujen kautta. Kampanjasivusto uudistettiin ja kampanja oli näkyvästi esillä Facebookissa. Hiljaisuuden päivän yhteydessä kiinnitettiin huomioita harrastusten tuottamaan melualtistukseen yhteistyössä Kuuloliiton kanssa Verkkoviestintä Vuoden aikana tehtiin liiton verkkoviestintästrategia, joka hyväksyttiin liittohallituksessa joulukuussa. Verkkoviestintästrategiassa linjataan, miten Luonnonsuojeluliiton arvoja ja pitkän aikavälin toimintasuunnitelmaan kirjattuja tavoitteita edistetään verkkoviestinnän keinoin. Liiton verkkosivut (www.sll.fi) palvelivat niin jäsenistöä kuin kaikkia luonto- ja ympäristöasioista kiinnostuneita suomalaisia. Maaliskuussa otettiin käyttöön kävijäseurannan työkalu, jonka tuottama tieto auttoi sivujen kehitystyössä. Verkkosivuilla vieraili kuukausittain keskimäärin kävijää ja kuukausittain katseltiin keskimäärin yli sivua. Laajan sivuston rakennetta ja sisältöä parannettiin vuoden mittaan paljon. Jäsen- ja varainhankinta otettiin aiempaa suunnitelmallisemmin huomioon sivujen kehitystyössä. Sivujen toiminnallisuutta ja vuorovaikutteisuutta parannettiin erilaisten lomakkeiden (liittyminen, palaute, materiaalitilaukset) käyttöönotolla. Paikallisaktiiveja palvelevan Yhdistysnetti-kokonaisuuden sisältö käytiin läpi ja Yhdistysnetin siirtoa sisäiseen, salasanalla suojattuun verkkoon valmisteltiin. Verkkosivuja ylläpidettiin hajautettuna asiantuntijavastuualueittain. Verkkotoimittaja vastasi sivujen uutistuotannosta sekä sivuston kehitystyöstä. Kuudesti kokoontunut verkkotoimitusneuvosto tuki omalla osaamisellaan käytännön kehitystyötä mutta erityisesti verkkoviestintästrategiatyötä. 26

27 Alueellinen verkkotyö Vuoden päättyessä 95 yhdistyksellä oli norppaperheen oranssivihreät verkkosivut osana 15 luonnonsuojelupiirin sivustoja. Verkkotoimittaja auttoi sivustojen ylläpidossa ja kehityksessä. Vuoden aikana alueellista verkkoviestintäkoulutusta järjestettiin neljässä luonnonsuojelupiirissä, ja näihin koulutuksiin osallistui 11 yhdistystä. Kävijäseurannan työkalu otettiin loppuvuodesta käyttöön myös piirisivustoilla niiden kehitystyön avuksi. Muu verkkoviestintä Ikkunasuomenluontoon.fi -palvelun suosio jatkui vahvana. Rekisteröityneiden käyttäjien määrä nousi yli 2 000:een, ja sivustolla on lähes luontokuvaa. Parhaimmillaan sivustolla kävi noin kävijää kuukaudessa. Sivuston yhteyteen avattiin retkiopas (www.retkiopas.fi). Retkiopas on vuorovaikutteinen luonto-opas, johon käyttäjät voivat lisätä omia kohteitaan ja jakaa kokemuksiaan sekä vinkkejään luontokohteista. Foorumi näkyi muun muassa Luonto-Liiton Kevätseurannassa. Kevätkuvia esiteltiin Ylen AamuTV:ssä ja sivustolle lisättyjä kuvia käytettiin liiton muussa viestinnässä, kuten Löydä luonto läheltäsi -hankkeen ja LUMO-vuoden materiaaleissa. Sosiaalisia medioita hyödynnettiin liiton viestinnässä aiempaa suunnitelmallisemmin. Sisältöä tuotettiin ja sisältöä saatiin etenkin seuraavien yhteisöpalveluiden kautta: Facebook, YouTube, Twitter, Vimeo, SlideShare Julkaisut, materiaalit sekä visuaalinen ilme Liitto julkaisi vuoden aikana lukuisia esitteitä. Vuoden aikana ilmestyi muun muassa luonnon monimuotoisuuden teemavuoden esitesarja. Graafikko Kirmo Kivelän suunnittelemaan, yhtenäisellä ilmeellä tuotettuun sarjaan kuuluivat esitteet Lumoudu lähiluonnosta, Ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuus ja Ekosysteemipalvelut elämän edellytys. Vuoden lopulla ilmestyi Suomen luonnonsuojeluliiton toimintaa monipuolisesti esittelevä 16-sivuinen esite. Näitä ja muita esitteitä oli mahdollista tilata keskustoimistolta sähköisen lomakkeen avulla. Esitteet olivat myös ladattavissa liiton verkkosivuilta pdf-muodossa. Myös liiton visuaalisen ilmeen yhtenäisyyttä koordinoitiin. Viestintäyksikkö valvoi ja ohjasi liiton logon oikeaa käyttöä ja käyttöoikeuksien hallintaa. Liitto tuotti tapahtumiin suunnatun, seisomakorkeuksisen mainostelineen (roll-up). Piireille tarjottiin vastaavia ja koordinoitiin näiden hankintaa Markkinointiviestintä Markkinointiviestinnällä tuettiin liiton näkyvyyttä, varain- ja jäsenhankintaa sekä tärkeitä luonnon- ja ympäristönsuojeluun liittyviä teemoja. Liiton itse toteuttama kaupallinen markkinointiviestintä oli kustannussyistä rajoitettua. Tästäkin johtuen liitto teki yhteistyötä myös ulkopuolisten yrityskumppaneiden kanssa. Ekoenergian valtakunnallinen ulkomainoskampanja käynnistyi vuoden lopulla. Viestintävaliokunta valmisteli liiton markkinointiviestintää palvelevaa analyysiä liiton merkityksestä ulkopuolisen asiantuntijan tuella Viestintäkoulutus ja osaamisen kehittäminen Viestintävaliokunta teki keväällä opintokäynnin Keski-Uusimaan mediakonserniin paikallisviestinnän kehitysmahdollisuuksien ymmärtämiseksi. 27

28 Aluetyöntekijöiden talvi- ja syyskoulutuspäivillä käsiteltiin yhtenä asiakokonaisuutena viestintää. Paikallisviestintää tuettiin järjestämällä alueellisia viestintäpajoja eri puolilla Suomea. Turussa, Lappeenrannassa, Porissa ja Kuopiossa piirien kanssa yhteistyössä toteutuneissa koulutuksissa autettiin kehittämään erityisesti paikallistason verkkoviestintää. Samalla saatiin erinomaista tietoa paikallistason haasteista ja mahdollisuuksista. Liiton yhdistysten viestintää seurattiin muutoinkin aiempaa tarkemmin. Toukokuussa toteutettiin paikallisviestinnän kysely, johon vastasi 95 liiton paikallisyhdistystä. Paikallisviestintäkoulutusta kehitettiin kyselyn tulosten perusteella. Yleisradio, Ympäristötoimittajat ry, Viestintä ja kehitys -säätiö Vikes ja SLL järjestivät Yleisradiossa Ympäristöjournalismin päivän, johon osallistui noin 60 toimittajaa. Liitto tuotti myös tapahtumaan ennakkokyselynä osallistujien ja ympäristöasiantuntijoiden arvion ympäristöjournalismin tilasta Suomessa Jäsenlehti Luonnonsuojelija Luonnonsuojelija tuki koko vuoden ajan liiton toimintaa ja kampanjoita muun muassa LUMO2010-juttusarjalla ja runsaalla Äänestä ydinvoima historiaan -uutisoinnilla. Luonnonsuojelijan Viherpiipertäjä-palsta vaihtui lukijoiden äänestyksen kautta Ekoarjen sankareiksi. Palstaa kehitettiin ottamalla käyttöön lukijoista koostuva paneeli. Uusina palstoina aloittivat esimerkiksi Luonto alkaa omalta pihalta, Norpan eväät sekä Näkökulmat-palsta. Myös sarjakuva uudistui. Lukijoilta kysyttiin palautetta jokaisesta numerosta verkkolomakkeen avulla. Vastaajien kesken arvottiin palkintoja. Loppuvuonna lehti toteutti lukijakyselyn, johon saatiin 218 vastausta. Lehteen oltiin enimmäkseen tyytyväisiä, eikä esimerkiksi nimen vaihtaminen saanut kannatusta. Lehteä lukivat muutkin kuin vastaajat, etenkin perheenjäsenet. Väittämän Luonnonsuojelija on hyvä jäsenetu kanssa oli täysin samaa mieltä 147 vastaajaa ja jokseenkin samaa mieltä 64 vastaajaa; kielteisesti tähän jäsenetuun suhtautuvia oli kuusi. Lehden juttujen toivottiin yleisesti olevan lähempänä arkea. Suosituimpiin aihepiireihin nousivat kysytyistä vaihtoehdoista lajit ja luonnonsuojelu, uutiset ja lyhyet ajankohtaisjutut, retkeily ja luontoharrastus sekä kulutustottumuksiin liittyvät aiheet. Kouluarvosanaksi lukijat antoivat lehdelle kahdeksan tai yhdeksän. Luonnonsuojelijan taittoa uudistettiin; uusi ulkoasu tuli käyttöön numerossa 1/2011. Myös sisältöä kehitettiin lukijoiden toiveiden mukaisesti lisäämällä luonto- ja luontoharrastusjuttuja lehteen. Luonnonsuojelija painettiin ArtPrintissä, jossa painatus muuttui kesällä vedettömäksi painotekniikaksi. Lehteen provisioperiaatteella palkattu ilmoitusmyyjä Marco Arhivaara aloitti ilmoitushankintatyönsä numeroon 1/2011 jo vuoden 2010 puolella Aikakauslehti Suomen Luonto Suomen Luonnon 69. vuosikerta ilmestyi toimintasuunnitelman mukaisesti kymmenenä 84-sivuisena numerona ja täsmälleen aikataulussa. Sisältö oli monipuolinen ja lukijapalaute pääosin hyvin myönteistä. Laajojen luonto- ja ympäristöartikkeleiden lisäksi lehdessä julkaistiin runsaasti luonto- ja ympäristöaiheista uutisaineistoa. Myös Luonnonsuojeluliiton ajankohtaisia teemoja pidettiin esillä. Näitä olivat esimerkiksi luonnon monimuotoisuus, perinnemaisemat ja soiden suojelu turpeenotolta. Lukijoiden luontokysymyksiin vastasivat vanhasta Luontoillasta tutut asiantuntijat laajennettuna ilmakehän, sienten ja geologian asiantuntijoilla. Kantaa ottavaa puolta edustivat Pääkirjoitus, Jälkikirjoitus ja Vahtikoira, kolumnit sekä Lukijoilta-palsta. Uutena palstana aloitti Havaintokirja, jonne lukijat voivat lähettää omia luontohavaintojaan ja -kuviaan. Oma reviiri -osastossa esiteltiin monipuolisesti elämäntapaan, terveyteen, harrastuksiin ja kulttuuriin liittyviä aiheita. Luontokuvat olivat näkyvä osa lehden ilmettä. 28

29 Suomen Luonto järjesti ensimmäisen kerran oman luontokuvakilpailunsa Luomus 2010:n. Kilpailuun saatiin yli tuhannelta kuvaajalta noin kuvaa. Kilpailun voitti 16-vuotias Ilari Tuupanen Joensuusta kuvallaan Kesäyö. Toiseksi sijoittui Peter Byrne joutsenkuvallaan Huomion keskipiste ja kolmanneksi Rauno Sahimaa kuvallaan Kärpänen. Tuomareina olivat luontokuvaajat Markus Varesvuo ja Heikki Willamo sekä toimittaja Juha Kauppinen. Syksyllä lukijoiden tekemistä ehdotuksista valittiin jälleen Vuoden turhake. Yhdenneksitoista turhakkeeksi päätyivät turkikset. Perusteena olivat turkisten tarpeettomuus sekä turkistarhauksen eläinsuojelu- ja ympäristöongelmat. Ehdotuksia tuli lähes 400 noin 750 henkilöltä. Lukijoita aktivoitiin myös vuotuisella kesäkisalla, jossa tällä kertaa pyydettiin havaintoja sammakoista ja rupikonnista. Havaintoja saatiin 74 paikkakunnalta. Vuoden lopussa järjestettiin äänestys vuosikerran parhaasta kannesta. Sen voitti numeron 9 oravakansi. Joka numerossa oli myös äänestys parhaasta jutusta. Levikintarkastuksen virallinen vuoden 2010 tarkastama levikki oli kpl (LT ), joka oli 517 kappaletta (2 %) edellisvuotta vähemmän. Vuoden 2009 levikkiin verrattuna vähentymisvauhti putosi kuitenkin alle puoleen (levikki väheni v ,9 % vuoteen 2008 verrattuna). Kansallisen mediatutkimuksen (KMT 2010) mukaan Suomen Luontoa seurasi keskimäärin lukijaa. Tutkimuksesta ilmenevät tarkat tiedot mukana olevien lehtien lukijakunnan ominaisuuksista. Tuloksia käytetään hyväksi Suomen Luonnon kehittämisessä ja markkinoinnissa. Toimintasuunnitelman kappaleen levikkitavoitteesta jäätiin jälkeen 657 kappaletta, kun koko vuoden numeroiden keskilevikki oli vapaakappaleitten poiston jälkeen kappaletta. Syinä tähän olivat kotitalouksien ja koko yhteiskunnan yleinen taloudellinen tilanne sekä epäonnistuminen levikkimarkkinoinnissa. Loppuvuoden joululahjatilauskampanjasta tuli kaikkien aikojen menestys (1 887 kpl). Se oli useita satoja kappaleita parempi kuin edellisvuoden vastaava kampanja. Ilmoitustuotot eivät toteutuneet aivan budjetoidun mukaisesti, vaikka ilmoitushankkijan vaihto osoittautuikin hyväksi ratkaisuksi. Ilmoitushankinnassakin näkyi yleinen taloudellinen tilanne. Irtonumeromyynti pysyi edellisvuoden tasolla eli noin 300 kappaleessa numerolta. Suomen Luontoa tarjottiin muissa lehdissä olevilla ilmoituksilla, puhelinmyynnillä, internetissä ja lehden Facebook-sivustolla. Suoramarkkinointi Mega myi tilauksia puhelimitse. Paras kohderyhmä lehden aiempien tilaajien ohella ovat olleet ne Luonnonsuojeluliiton jäsenet, jotka eivät ole Suomen Luonnon tilaajia. Puhelinmyynnin kokonaismäärä oli kuitenkin melko vähäinen. Rautakirjan kanssa jatkettiin yhteistyötä irtonumeromyynnissä. Ilmoitushankinnasta vastasi BF Media. Lehden ulkoasuun, taittoon ja sivunvalmistukseen liittyvät palvelut ostettiin Illusia-yhtiöltä, Heikki Laurilalta. Lehti painettiin Hansaprint Oy:ssä. Lehdessä työskentelivät päätoimittaja Jorma Laurilan lisäksi toimituspäällikkö Juha Honkonen, täyspäiväisinä toimittajina Antti Halkka, Alice Karlsson ja Johanna Mehtonen sekä osa-aikaisena toimittaja Juha Kauppinen ja lokakuusta alkaen hänen sijaisenaan Jouni Tikkanen. Toimituksen assistenttina toimi Elina Juva, jota sijaisti Jenni Hänninen elokuun loppuun asti. Toukokuun loppuun asti oli projektitehtävissä puolipäiväinen markkinointivastaava Liisa Vähäkylä. Marraskuun alusta lehden työsopimussuhteisena AD:na aloitti Marika Eerola. Lehden julkaisemisesta vastasi päätoimittaja Jorma Laurila, jolla oli myös kokonaisvastuu markkinoinnista. 29

30 6. Talous ja hallinto 6.1. Hallinto Liittokokous Liittokokous pidettiin Orilammen Lomakeskuksessa Hillosensalmella Kouvolassa Paikalla oli 60 varsinaista kokousedustajaa, kaksi ulkojäsenen edustajaa, liittohallituksen jäseniä, muita aktiiveja, liiton toimihenkilöitä sekä ulkopuolisia alustajia. Kokouksen puheenjohtajana toimi Kymenlaakson luonnonsuojelupiirin puheenjohtaja Risto Hamari. Avauspuheen piti hallituksen puheenjohtaja Risto Sulkava ja juhlapuheen ajankohtaisista ympäristöhaasteista kansliapäällikkö Hannele Pokka ympäristöministeriöstä. Tervehdyksen kokoukseen toivat ylijohtaja Leena Gunnar toi Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta, kaupunginvaltuutettu Anssi Tähtinen Kouvolan kaupungilta ja puheenjohtaja Risto Hamari Kymenlaakson luonnonsuojelupiiristä. Orilammen liittokokous päätti liiton sääntöjen kokonaisuudistuksesta ja linjasi liiton tulevaisuutta seuraavalle kymmenvuotiskaudelle. Kokous vahvisti liiton vision 2020, unelman Suomesta 2050, päämäärät ja strategiset linjaukset sekä päivitti toiminta-ajatuksen, arvot ja vahvuudet. Sääntömuutokset Liiton säännöt uudistettiin kokonaisuudessaan. Tärkeimmät muutokset vanhoihin sääntöihin olivat: toiminnan tarkoitukseen lisättiin kulttuuriperinnön vaaliminen ja toimintamuotoihin ympäristökasvatus, otettiin käyttöön sähköinen asiointi perinteisten tapojen rinnalle, liittokokouksen ajankohta siirrettiin huhti-kesäkuulta elo-lokakuulle, liittovaltuuston ja hallituksen henkilökohtaiset varajäsenyydet muutettiin yleisvarajäsenyyksiksi ja kaikki piirit saivat oikeuden nimetä valtuustoon vähintään kaksi yleisvarajäsentä, valtuuston roolia vahvistettiin siirtämällä talousarviosta päättäminen ja toiminnanjohtajan vaali hallitukselta valtuustolle sekä selkeytettiin toimihenkilöiden roolia rajaamalla liittokokousedustajana toimiminen sekä liittovaltuuston ja hallituksen jäsenyydet vain luottamushenkilöille. Kunniajäsenet, puheenjohtajat, valtuusto Liiton kunniajäseniksi kutsuttiin FK, biologi Kalevi Keynäs Hangosta ja ylilääkäri Jaakko Savola Pieksämäeltä. Liittohallituksen puheenjohtajaksi alkavalle kolmivuotiskaudelle valittiin edelleen FT Risto Sulkava Keuruulta. Liittovaltuuston puheenjohtajaksi alkavalle kolmivuotiskaudelle valittiin FK Tuire Laurinolli Sastamalasta. Kokouksessa valittiin valtuuston varsinaiset jäsenet ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä alkavalle kolmivuotiskaudelle. Sääntömuutoksen tultua kokouksessa hyväksytyksi henkilökohtaiset varajäsenet muuttuivat yleisvarajäseniksi ja ne piirit, joilla on vain yksi valtuutettu, ovat valinneet syyskokouksessaan toisen varajäsenen. Liittovaltuustossa oli vuoden lopussa 25 varsinaista jäsentä ja puheenjohtaja (suluissa piirin edustajien määrä): Piiri Etelä-Häme (1) Varsinaiset jäsenet Matti Laurila Varajäsenet Jouko Alhainen Heikki Niinimäki Etelä-Karjala (1) Kimmo Saarinen Pirjo Iivanainen Juha Juuti Etelä-Savo (1) Riitta Lunti, vpj. Stephen Condit Jarmo Kivinen 30

31 Kainuu (1) Mikko Keränen Johan Heino Marjo Kyllönen Keski-Suomi (1) Markku Julkunen Matti Aalto Liisa Karhu Kymenlaakso (1) Pekka Raukko Risto Hamari Riku Rinnekangas Lappi (1) Markku Kuortti Liisa Kiuru Pekka Nyman Pirkanmaa (2) Matti Närvä Timo Tamminen Anneli Pekkala-Jalava Matti Pirhonen Pohjanmaa (1) Hannu Lehtiö Kirsi Haapamatti Hannu Tuomisto Pohjois-Karjala (1) Veli-Matti Sorvari Kari Antikainen Jenni Miettunen Pohjois-Pohjanmaa (1) Esko Saari Tarja Pasma Saara Salmela Pohjois-Savo (1) Jussi Koponen Mauri Tiainen Martti Vuorinen Satakunta (1) Markku Suominen Terttu Routsi Seppo Varjonen Uusimaa (6) Riku Cajander Mia Holopainen Mikko Niskasaari Helena Rantanen Leo Stranius Hilkka Toivonen Anu Heikkilä Jyrki Ikonen Esa Lehtinen Anneli Mikkonen Pasi Raipola Antti Tanskanen Varsinais-Suomi (2) Emma Kosonen Katja Samsten Sanna Autio Maria Laaksonen Luonto-Liitto (3) Hanna-Kaisa Hellsten Theo Kurtén Kalle Ristikartano Ilmari Karonen Marika Lax Kaisa Tolvanen Liittokokous antoi julkilausuman Ydinvoimapäätöksen kiirehtiminen on historiallinen virhe Liittovaltuusto Sääntömääräinen kevätkokous Liittovaltuuston sääntömääräinen kevätkokous pidettiin Kiljavan opistolla Nurmijärvellä. Kokouksen puheenjohtajana toimi varapuheenjohtaja Helvi Heinonen-Tanski. Puheenjohtajan lisäksi kokouksessa oli läsnä 18 äänivaltaista valtuutettua tai varavaltuutettua 13 luonnonsuojelupiiristä, liittohallituksen jäseniä ja liiton toimihenkilöitä. Hallituksen jäsenmaksun korotusesitys herätti keskustelua. Äänestyksen jälkeen varsinaisen jäsenen jäsenmaksu päätettiin nostaa 28 eurosta 32 euroon vuoden 2011 alusta. Valtuuston päättämät jäsenmaksut vuodelle 2011 ovat liitteenä 7.6. Kokous vahvisti liiton toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen vuodelta 2009 ja myönsi liittohallitukselle ja muille tilivelvollisille vastuuvapauden vuoden 2009 osalta. Kokous kävi läpi hallituksen esitykset liittokokoukselle esitettävistä asioista: liiton pitkän aikavälin tavoiteohjelman ja kolmivuotissuunnitelman vuosille sekä sääntömuutosesityk- 31

32 sen. Kokous antoi hallitukselle toimeksiannon täydentää sääntömuutosesitystä koskien luottamustoimisten ja palkattujen toimihenkilöiden roolien selkiyttämistä, valtuuston työn jatkuvuuden turvaamista sekä varajäsenkäytäntöjen laajentamista. Kokous vahvisti liiton Itämeri-ohjelman sekä biomassakriteerit. Liiton rakennetta pohtimaan ja kehittämään perustettiin rakennetyöryhmä. Ryhmä kehittää ja valmistelee vaihtoehtoisia malleja liiton organisaatiolle ja päätöksentekorakenteelle seuraavaan liittokokoukseen. Kokous antoi julkilausuman Talvivaaran uraanin ympäristövaikutukset pitää arvioida sekä tiedotteen Tulvavahinkoja torjuttava luonnon omin keinoin. Uuden valtuuston koulutuspäivät Uuden valtuuston koulutuspäivät pidettiin Helsingissä Hotelli Arthurissa ja Helsingin Reumayhdistyksen kokoustilassa. Koulutukseen osallistui valtuuston puheenjohtajan lisäksi 21 valtuutettua sekä hallituksen jäseniä ja liiton toimihenkilöitä. Koulutuksessa käytiin läpi perusasioita liiton organisaatiosta, päätöksenteosta ja taloudesta sekä uudistetut säännöt valtuustoa koskevien asioiden osalta. Kevään 2010 liittokokouksen vahvistamat suuntaviivat ja tavoitteet vuosille käytiin läpi. Vuoden 2011 toimintaa suunniteltiin pienryhmissä. Ryhmätyön aiheina olivat toimintasuunnitelma, vuosisuunnittelumallin kehittäminen ja kevään eduskuntavaaleihin vaikuttaminen. Sääntömääräinen syyskokous Liittovaltuuston syyskokous pidettiin Kuopiossa, Hotelli Cumuluksessa. Kokouksessa oli läsnä puheenjohtajan lisäksi 23 äänivaltaista valtuutettua tai varavaltuutettua sekä liittohallituksen jäseniä ja liiton toimihenkilöitä. Luonnonsuojeluliiton piireistä 14 ja Luonto-Liitto olivat edustettuina kokouksessa. Järjestötutkimuksen professori Ilkka Ruostetsaari Tampereen yliopiston politiikan tutkimuksen laitokselta alusti kansalaisjärjestöjen poliittisesta vaikuttamisesta. Valtuusto vahvisti toimintasuunnitelman ja talousarvion vuodelle Liittovaltuuston varapuheenjohtajaksi kolmivuotiskaudelle valittiin Riitta Lunti Puumalasta. Liittohallituksen erovuoroisista jäsenistä tulivat uudelleen valituiksi Tarja Heikkonen Riihimäeltä, Hanna-Kaisa Hellsten Helsingistä, Vesa Luhta Inarista ja Pertti Sundqvist Hangosta. Uudeksi jäseneksi valittiin Laura Manninen Helsingistä. Liittohallituksen varajäseniksi valittiin Riku Rinnekangas Kouvolasta ja Annika Aalto-Partanen Kotkasta. Sääntömääräisten asioiden lisäksi syysvaltuusto hyväksyi liiton materiaalitalous- ja jätestrategian sekä vaaliteesit ja hallitusohjelmatavoitteet. Kokous antoi julkilausuman "Soiden tuhoaminen ja jokien lisävaljastaminen eivät ole kestävää luonnonvarataloutta" Liittohallitus Liittohallitus kokoontui vuoden 2010 aikana kaikkiaan 11 kertaa. Puheenjohtajana toimi Risto Sulkava (11) Keuruulta ja varapuheenjohtajana Tarja Heikkonen (10) Riihimäeltä. Muita hallituksen jäseniä olivat Sini Harkki (4) Helsingistä, Helvi Heinonen-Tanski (10) Kuopiosta, Heli Jutila (10) Hämeenlinnasta, Tuire Laurinolli (8) Sastamalasta, Vesa Luhta (10) Ivalosta, Nelly Rontti (3) Rovaniemeltä, Pertti Sundqvist (9) Hangosta ja Katja Viberg (9) Helsingistä. Tuire Laurinolli erosi hallituksen jäsenyydestä lähtien tultuaan valituksi liittovaltuuston puheenjohtajaksi. Hänen tilalleen siirtyi 1.7. lukien varajäsen Veli-Risto Cajander (3) Kirkkonummelta. Nelly Rontti jäi pois hallituksesta alkaen ja hänen tilalleen nousi varajäsen HannaKaisa Hellsten (10) Hyrynsalmelta. Hallitus piti lisäksi 11 sähköpostikokousta. 32

33 Hallitus asetti asioita valmistelemaan viisi valiokuntaa, luonnonsuojelu-, ympäristönsuojelu-, järjestö-, viestintä- ja talousvaliokunnan. Valiokuntien alaisuudessa toimi kolme toimikuntaa: energia- ja ilmasto-, kestävän tuotannon ja kulutuksen toimikunta sekä ympäristökasvatustoimikunta Toimihenkilöt Keskustoimiston vakinaiseen henkilökuntaan kuuluivat toimintavuonna: toiminnanjohtaja Eero Yrjö-Koskinen, luonnonsuojelupäällikkö Ilpo Kuronen, LUMO2010-vuoden koordinaattori Hannele Ahponen, metsäasiantuntija Harri Höltän opintovapaan sijaisena Sini Eräjää, luonnonsuojeluasiantuntija Tapani Veistola, ympäristönsuojelupäällikkö Jouni Nissinen, ekoenergiavastaavat Teemu Kettunen ja Riku Eskelinen, järjestöpäällikkö Tarja Ketola, järjestösuunnittelija Heini Jalava, viestintäpäällikkö Matti Nieminen, Luonnonsuojelija-lehden toimitussihteeri Liisa Hulkko, verkkotoimittaja Noora Kuusela, rekisterinhoitaja Irma Kaitosaari, toimistosihteeri Mirja Breider, toimistosihteerin sijaisena Topi Filppula asti, yritysyhteistyövastaava Pirjo Itkonen, IT-vastaava Pekka Saari ja talouspäällikkö Pekka Kassila. Aluepäällikköinä ovat toimineet Hannu Klemola (Varsinais-Suomi), Kaarina Tiainen (Etelä-Karjala) ja Merja Ylönen (Pohjois-Pohjanmaa). Kaarina Tiaisen toimiessa kokopäiväisenä saimaannorppakoordinaattorina ja sijaisena oli Pentti Siilahti. Määräaikaisissa tehtävissä toimi vuoden aikana kaikkiaan 25 henkilöä, joiden työpanos oli yhteensä 11 henkilötyövuotta. Suomen Luonto -lehden päätoimittajana toimi Jorma Laurila, toimituspäällikkönä Juha Honkonen ja toimittajina Antti Halkka, Alice Karlsson ja Johanna Mehtola. Toimittaja Juha Kauppinen jäi virkavapaalle 1.8. ja hänen sijaisenaan aloitti Jouni Tikkanen. Toimituksen assistentin Elina Juvan hoitovapaan sijaisena toimi asti Jenni Hänninen. Lehden puolipäiväisenä markkinointivastaavana oli Liisa Vähäkylä asti ja uutena AD-taittajana aloitti Marika Eerola. Siivoojana jatkoi Laura Suhonen ja 1.6. lähtien Hannakreetta Hakala. Työhuonekunnan puheenjohtajana toimi Noora Kuusela ja henkilökunnan edustajana liittohallituksen kokouksissa Matti Nieminen. Toimihenkilöiden edustajana työsuojeluasioissa toimi Heini Jalava. Koulutus ja virkistys Henkilöstön koulutus oli lähinnä ammattitaitoa ylläpitävää. Toimihenkilöt hakeutuivat omien tarpeidensa mukaan kursseille ja seminaareihin kunkin vastuualueen talousarvion puitteissa. Keväällä järjestettiin liiton tiloissa hätäensiapukurssi, johon kaikilla halukkailla oli mahdollisuus osallistua. Joulukuussa pidettiin työyhteisövalmennuspäivä, johon kutsuttiin myös hallituksen jäsenet. Valmennus keskittyi työhyvinvointikyselyn tuloksina syntyneiden kehittämistarpeiden työstämiseen. Henkilökunnalla oli kerran viikossa mahdollisuus pelata salibandyä. Toimiston perinteinen kevätretki järjestettiin yhdessä Luonto-Liiton kanssa Retki suuntautui Uutelan luonnonsuojelualueelle Vuosaareen Tilintarkastajat Toimintavuonna Suomen luonnonsuojeluliiton tilintarkastajina toimivat KHT Pertti Hiltunen ja KHT Kaija Tuominen sekä varatilintarkastajina KHT Minttu Ristiniitty ja KHT Erkki Manner. Valvontatilintarkastajana on toiminut KHT Kaija Tuominen. Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n tilintarkastajana toimi KHT Kaija Tuominen sekä varatilintarkastajana KHT Camilla Viherlaakso. Suomen Luonnonsuojelun Säätiön tilintarkastajina toimivat KHT Pertti Hiltunen ja KHT Kaija Tuominen sekä varatilintarkastajana ympäristönsuojelutarkastaja Jorma Hiltunen. 33

34 Edustukset Liikenne- ja viestintäministeriö Liikenneviraston neuvottelukunta: Venla Virkamäki (varajäsen) Liikenneviraston neuvottelukunnan ilmastotyöryhmä: Venla Virkamäki Maa- ja metsätalousministeriö Alueellisten metsäohjelmien tukiryhmä: Sini Eräjää EU-metsäpolitiikan jaosto: Sini Eräjää, varalla Matti Ikonen ja Tapani Veistola Haitalliset aineet -työryhmä: Pertti Sundqvist Kalastuslakityöryhmä: Ilpo Kuronen, varalla Tapani Veistola Kalatiestrategian valmistelua ohjaava kehittämisryhmä: Teemu Kettunen Kansallisen suo- ja turvemaiden strategian valmistelutyöryhmä: Risto Sulkava, varalla Ilpo Kuronen Kansainvälisen metsäpolitiikan neuvottelukunta: Sini Eräjää, varalla Matti Ikonen ja Tapani Veistola Kasvilajikelautakunta: Veli-Risto Cajander, varalla Tapani Veistola Lannoitetyöryhmä: Ilpo Kuronen Maatalouden tarjouskilpailu (TARVEKE) -hankkeen ohjausryhmä: varalla Hannele Ahponen Maatalouden ympäristötuen uudistamistyöryhmä ( ): Hannele Ahponen, varalla Tapani Veistola Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman arvioinnin ohjausryhmä: Hannele Ahponen, varalla Tapani Veistola Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman seurantakomitea ( ): Hannele Ahponen, varalla Tapani Veistola Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman strategiaryhmä: Tapani Veistola METSO-ohjelman seurantatyöryhmä: Sini Eräjää Saimaannorppa ja kalastus II -ryhmä: Kaarina Tiainen TEHO-työryhmä: Ilpo Kuronen Tulvariskityöryhmä ja tulva-asetustyöryhmä: Ilpo Kuronen, varalla Hannele Ahponen Vesienhoidon tutkimusohjelman (VEHO) ohjausryhmä: Hannele Ahponen Vieraslajistrategiaryhmä: Tapani Veistola, varalla Hannele Ahponen ja Pirjo Isotupa Vieraslajistrategian maaeläintyöryhmä: Tapani Veistola Vieraslajistrategian putkilokasvityöryhmä: Olli Turunen, varalla Markus Seppälä Vieraslajistrategian sisävesi-alatyöryhmä: Hannele Ahponen Työ- ja elinkeinoministeriö Alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunta: Ursula Immonen, varalla Tapani Veistola Energia- ja EURATOM -jaosto: Eero Yrjö-Koskinen, varalla Venla Virkamäki Etelä-Suomen EAKR-seurantaryhmä: Ursula Immonen, varalla Tapani Veistola EU-4 jaosto: Eero Yrjö-Koskinen, varalla Tapani Veistola Itä-Suomen EAKR -seurantaryhmä: Kaarina Tiainen, varalla Tapani Veistola Länsi-Suomen EAKR-seurantaryhmä: Matti Pirhonen, varalla Sari Poutiainen Metsästrategian johtoryhmä: Ilpo Kuronen Pohjois-Suomen EAKR-seurantaryhmä: Merja Ylönen, varalla Tapani Veistola Sähkön alkuperämerkinnän kriteerit -työryhmä (RES-direktiivin 15 ): Jouni Nissinen, Venla Virkamäki ja Teemu Kettunen Suomen ympäristökeskus Hulevesifoorumi: Hannele Ahponen Hyönteissuojelun neuvottelukunta: Tapani Veistola LCP-työryhmä: Pertti Sundqvist Ympäristönäytteenottajien sertifiointilautakunta: Hannele Ahponen Tapio Energiapuun korjuusuosituksia päivittävä työryhmä: Sini Eräjää, varalla Ilpo Kuronen Uudenmaan ELY-keskus Vedenalaisen luonnon kartoituksien (VELMU) Uudenmaan alueellinen yhteistyöryhmä: Hannele Ahponen, varalla Tapani Veistola 34

35 Ympäristöministeriö EU-ympäristöjaosto: Eero Yrjö-Koskinen Haitallisten aineiden työryhmä: Ilpo Kuronen IED-direktiivityöryhmä: Pertti Sundqvist, varalla Venla Virkamäki ja Tapani Veistola Ilmastoareena: Venla Virkamäki IUCN-työryhmä: Olli Turunen, varalla Matti Nieminen ja Tapani Veistola Jätealan yhteistyöryhmä: Jouni Nissinen, varalla Oili Karinen Jätelakityöryhmä: Jouni Nissinen, varalla Erja Heino Kansainvälisten biodiversiteettiasioiden valmistelutyöryhmä ja asiantuntijaverkosto: Tapani Veistola, varalla Olli Turunen Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjetyöryhmä: Hannele Ahponen Laitemeludirektiivi-työryhmä: Pertti Sundqvist Lajisuojelun toimintaohjelman yhteistyöryhmä: Tapani Veistola Luoteis-Venäjän luonnonsuojeluverkoston GAP-analyysi -työryhmä: Olli Turunen Maaperädirektiivityöryhmä: Ilpo Kuronen, varalla Tapani Veistola Ramsar-kosteikkohankkeen viestintäryhmä: Hannele Ahponen Saimaannorpparyhmä: Kaarina Tiainen Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön kansallisen strategian ja toimintaohjelman toteutusta ja seurantaa edistävä työryhmä: Ilpo Kuronen, varalla Tapani Veistola Euroopan yhteisöjen komissio Baltic Sea RAC, Salmon and Sea-trout WG: Tapani Veistola Metsä- ja korkkikomitea: Matti Ikonen, varalla Sini Eräjää ja Tapani Veistola European Environmental Bureau (EEB) Hallitus: Jouni Nissinen Biodiversiteettityöryhmä: Tapani Veistola Energiansäästötyöryhmä: Venla Virkamäki ja Teemu Kettunen Jätetyöryhmä: Jouni Nissinen Lakityöryhmä: Tapani Veistola, varalla Hannele Ahponen Maataloustyöryhmä: Tapani Veistola Teollisuustyöryhmä: Pertti Sundqvist ja Venla Virkamäki Vesipuitedirektiivityöryhmä: Hannele Ahponen Muut Eurogroup against Bird Crime: Tapani Veistola Mustionjoki-hankkeen ohjausryhmä: Teemu Kettunen Rakennettujen jokien vaelluskalakantojen hoitotoimenpiteet menetelmäkirjon arviointi ja kehittäminen, ohjausryhmä: Teemu Kettunen Siemenpuusäätiön vesikirjan toimitusneuvosto: Hannele Ahponen Ulkoilufoorumin valmisteluryhmä: Tapani Veistola Vattenfallin Energiaperhe-kisan tuomaristo: Riku Eskelinen Ympäristöareena ry:n hallitus: Helvi Heinonen-Tanski, Kati Vierikko Yva ry:n hallitus, ympäristöjärjestöjen asiantuntijajäsen: Tapani Veistola Öljy- ja Kaasualan keskusliiton ja Metsäteollisuus ry:n CEN SR12 Biomassat -standardointityön seurantaryhmä: Teemu Kettunen Jäsenyydet Suomen luonnonsuojeluliitto oli jäsenenä seuraavissa järjestöissä: Aikakauslehtien liitto, BirdLife Suomi ry., Kehitysyhteistyön palvelukeskus ry., Kulttuuri-, taide- ja mielipidelehdet ry., Luomuliitto ry., Opintotoiminnan Keskusliitto ry., Reilun kaupan edistämisyhdistys ry., Suomen eläinsuojeluyhdistys ry., Suomen Kotiseutuliitto ry., Suomen Retkeilymajajärjestö ry., Suomen Ympäristökasvatuksen Seura ry., Tieteellisten Seurojen valtuuskunta ja Ympäristöareena ry. Suomen luonnonsuojeluliitto maksaa jäsenmaksua seuraaville kansainvälisille järjestöille: IUCN World Conservation Union, Coalition Clean Baltic, European Environmental Bureau, Climate Action Network, Forest Stewardship Council, Green Budget Europe, Transport & Environment ja ANPED - Northern Alliance for Sustainability. 35

36 Ansiomerkit Myönnetyt kultaiset ansiomerkit 2010: Tuomo Hurme, Satakunnan LSP Hannele Ilomäki-Piirilä, Uudenmaan YSP Markku Kantola, Satakunnan LSP Hannu Karhe, Pirkanmaan LSP Kari Kolsi, Etelä-Hämeen LSP Lauri Korpi, Pohjanmaan LSP Reino Kuusela, Satakunnan LSP Janne Lampolahti, Satakunnan LSP Olavi Mattila, Satakunnan LSP Seppo Ojala, Pohjanmaan LSP Perttu Pohjanperä, Pirkanmaan LSP Jouko Sirkiä, Etelä-Karjalan LSP Hannu Tuomisto, Pohjanmaan LSP Kirsi Viikilä, Etelä-Hämeen LSP Hilkka-Maija Virrankoski, Uudenmaan YSP Kari Ylikoski, Satakunnan LSP Myönnetyt hopeiset ansiomerkit 2010: Pertti Ahvonen, Etelä-Karjalan LSP Sari Hartonen, Uudenmaan YSP Ismo Ilen, Satakunnan LSP Leila Järvinen, Uudenmaan YSP Eeva-Liisa Kajava, Pohjanmaan LSP Jarmo Kalanti, Uudenmaan YSP Jouni Kalmari, Pohjanmaan LSP Pirjo Laine, Satakunnan LSP Christina Linden, Uudenmaan YSP Harri Maunumaa, Pohjanmaan LSP Anneli Mikkonen, Uudenmaan YSP Mikko Niskasaari, Uudenmaan YSP Matti Närvä, Pirkanmaan LSP Jussi Paulasaari, Pohjanmaan LSP Tiina Raivikko, Uudenmaan YSP Linnea Ruda, Uudenmaan YSP Tapani Saimovaara, Etelä-Hämeen LSP Mauri Tiainen, Pohjois-Savon LSP Hannes Tiira, Satakunnan LSP Erkki Vesterinen, Etelä-Hämeen LSP Kati Vierikko, Uudenmaan YSP Leena Virkkunen, Uudenmaan YSP Ralf Wistbacka, Pohjanmaan LSP 6.2. Talous Suomen luonnonsuojeluliitto Yleistä Vuoden 2010 talousarvio oli laadittu euroa alijäämäiseksi. Alijäämä oli määrä kattaa rahastoista vuonna Vuoden 2010 tulos jäi kuitenkin selkeästi alijäämäiseksi johtuen arpajaisten ja yritysyhteistyön suunniteltua heikommasta tuotosta sekä testamenttilahjoitusten toteutumattomuudesta. Varainhankinta toteutui euroa budjetoitua pienempänä. Kuluneen vuoden aikana ei testamenttilahjoituksia edellisistä vuosista poiketen saatu lainkaan. Järjestö-, koulutus-, tiedotus-, luonnonsuojelu- ja ympäristönsuojelutoiminta sekä hallinto toteutuivat euroa alijäämäisinä. Tästä hallituksen vuoden 2009 ja 2010 tekemillä päätöksillä katetaan rahastoista euroa, suurimpina kohteina kotkiensuojelutyö (27 000), Lumo-vuoden hankekulut piireille ja 36

37 yhdistyksille (20 000), Saimaannorpan suojelu (25 900) ja keskustoimiston vuoden 2006 kiinteistöremontin poistot (41 000). Suomen Luonnon keskimääräinen levikki (ilman vapaakappaleita) oli Keskimääräinen levikki laski -1,0 % vuodesta Suomen Luonnon tulos euroa jäi euroa (12,9 %) budjetoidusta. Varsinaisen toiminnan kulujäämä euroa oli euroa (-7,4 %) budjetoitua heikompi. Liiton talouspäällikkönä toimi Pekka Kassila. Talouden suunnittelua ja seurantaa ohjasi talousvaliokunta, jonka puheenjohtajana toimi Tuire Laurinolli asti ja Pertti Sundqvist 1.7. lähtien. Varainhankinta Jäsenmaksutuotot euroa nousivat edellisestä vuodesta euroa (3,7 %). Jäsenmäärä nousi yhden prosentin vuodesta Loppuvuonna maksaneita jäseniä oli Varainhankinnan nettotuotot olivat euroa. Tuotot olivat euroa budjetoitua pienemmät ja hieman edellisvuotta pienemmät ( euroa vuonna 2009). Norppa/YkkösBonus -kanta-asiakasjärjestelmän kautta sekä useita kampanjoita toteuttamalla saatiin lahjoituksina yhteensä euroa. Royaltymaksuja kertyi euroa ja Oy Veikkaus Ab:n luontoarvoista euroa. Valtionapu euroa nousi hieman edellisvuoden tasolta. Liiton alueellisen ja valtakunnallisen toiminnan pääasiallisina rahoituslähteinä ovat jäsenmaksutuotot, Suomen Luonnon nettotulos sekä yritysyhteistyöstä saatavat tuotot. Valtion yleisavustuksella rahoitetaan noin 14 prosenttia liiton toiminnasta. Kokonaistuotot liiton talousarviossa vuodelle 2011 ovat 3,3 miljoonaa euroa, josta Suomen Luonnon kustannusten jälkeen liiton toiminnan rahoitukseen jää yhteensä 2,0 miljoonaa euroa. Yritysyhteistyö Yritysyhteistyöstä on tullut kiinteä osa Suomen luonnonsuojeluliiton varainhankintaa. Yritysrahoituksen avulla on kyetty toteuttamaan luonnonsuojeluhankkeita ja lisäämään liiton näkyvyyttä aktiivisena ja asiantuntevana luonnon- ja ympäristönsuojelutoimijana. Yritysyhteistyön pohjana toimii hallituksen laatima ohjeistus, jonka avulla päätös yhteistyöstä tehdään tapauskohtaisesti. Valtaosa liiton yhteistyökumppaneista on pitkän linjan kotimaisia toimijoita, jotka haluavat tukea erityisesti klassista luonnonsuojelutyötä konkreettisten hankkeiden kautta. Yhteistyösopimukset pyritään neuvottelemaan vähintään kahden vuoden mittaisiksi. Yritysyhteistyövastaava hoitaa pääsääntöisesti yhteydenpidon yhteistyökumppaneihin ja pitää heidät ajan tasalla yhteistyöhankkeiden etenemisestä. Vuonna 2010 yritystuella autettiin muun muassa uhanalaisia lajeja ennallistamalla soita, perinnemaisemia ja pienvesiä. Yhteistyötä tehtiin myös saimaannorpan suojelussa ja luontoretkiverkoston kasvattamisessa valtakunnalliseksi toiminnaksi. Ympäristövalistustyö linkittyy läheisesti edellämainittuihin yhteistyöhankkeisiin. Luonnonsuojeluliiton ilmasto- ja energiatyön tukeminen on nousemassa merkittävään rooliin Tapiolan kanssa toteutettavan jatkoyhteistyön tuloksena. Vuonna 2010 Luonnonsuojeluliiton pääyhteistyökumppanina oli Suomen Lähikauppa. Muita merkittäviä yhteistyökumppaneita olivat VR, Tapiola, Fortum, Lumene ja Kraft & Kultur. Yhteistyötä tehtiin myös Vattenfallin, Veikkauksen, Hertzin, Finnairin, Greenbuildin ja Ben & Jerry's tuotemerkin kanssa. Yritystuen lisäksi liitto sai merkittävää tukea Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiöltä Norppalähettiläs-hankkeen käynnistämiseksi. Vuoden 2010 lopussa sovittiin yritysyhteistyön aloittamisesta Cutrin-hiustuotemerkin ja SOK/HOK-Elannon uuden Bravuria ravintolakonseptin kanssa. Nämä yhteistyökuviot käynnistyvät vuoden 2011 alkupuolella. 37

38 Tulos Liiton kokonaistuotot toimintavuonna olivat euroa, kun edellisvuoden vastaavat tuotot olivat euroa. Toiminnan kulut olivat euroa ja alijäämä euroa. Edellisvuoden kulut olivat euroa ja alijäämä euroa. Valtion yleisavustuksen osuus kokonaistuloista oli 10,6 prosenttia. Vuonna 2009 vastaava osuus oli 10,7 prosenttia. Vuoden 2011 talousarvionäkymät Vuoden 2011 kokonaistuottojen arvioidaan laskevan edellisvuodesta 12,7 prosenttia. Jäsenmaksutuottojen odotetaan kasvavan jäsenmaksun korotusten myötä samoin kuin Suomen Luonto -lehden tuotot tilaushintojen korotuksen myötä. Yritysyhteistyötuottojen arvioidaan jäävän selvästi edellisvuotta pienemmiksi. Pääyhteistyökumppaneina jatkavat Suomen Lähikauppa sekä Tapiola-ryhmä. Suomen Luonnon levikkiä pyritään kasvattamaan ja ilmoitusmyyntiä lisäämään. Valtion yleisavustuksen määrän arvioidaan pysyvän edellisvuoden tasolla Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n toiminta on keskittynyt kalenteri-, paperi- ja joulukorttimyyntiin. Yhtiön tilikausi oli Edellinen päättynyt tilikausi oli euroa voitollinen. Tilikauden aikana yhtiön palveluksessa oli kolme kokopäiväistä vakituista työntekijää. Yhtiön toimintaa johti talouspäällikkö Pekka Kassila. Yhtiökokous valitsi hallituksen varsinaisiksi jäseniksi Esko Vuorisen (pj), Heikki Simolan, Risto Sulkavan ja Hanna-Kaisa Hellstenin sekä varajäseneksi Riitta Luntin. Tilintarkastajana toimi KHT Kaija Tuominen ja varatilintarkastajana KHT Camilla Viherlaakso Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Suomen Luonnonsuojelun Säätiö jakaa pääomansa tuotosta ja saamistaan lahjoitusvaroista apurahoja luonnon- ja ympäristönsuojelua edistävään tieteelliseen ja taiteelliseen työhön, julkaisutoimintaan, luonnonharrastustoimintaan sekä luonnonkuvaukseen. Säätiö tukee toiminnallaan Suomen luonnonsuojeluliiton ja Luonto-Liiton vapaaehtoista luonnon- ja ympäristönsuojelutyötä. Säätiön hallituksessa toimivat Suomen luonnonsuojeluliiton edustajina erikoistutkija, FT Timo Helle (puheenjohtaja) ja ympäristötieteen dosentti, FT Heikki Simola, Luonto-Liiton edustajina opiskelija Olli Manninen ja FK Lauri Kajander sekä professori (emeritus) Rauno Ruuhijärvi, hallituksen puheenjohtaja Markku Hyvärinen ja metsänhoitaja Esko Joutsamo (varapuheenjohtaja). Säätiön asiamiehenä o.t.o. toimi Suomen luonnonsuojeluliiton järjestöpäällikkö Tarja Ketola, kirjanpidon teki ja tilinpäätöksen laati kirjanpitäjä Seija Black Larsen & Co Tilitoimisto Oy:stä. Tilintarkastajina toimivat KHT Kaija Tuominen ja KHT Pertti Hiltunen, varatilintarkastajina KHT Erkki Manner ja johtava asiantuntija Jorma Jantunen. Säätiön taloudellinen tilanne säilyi vakaana. Varoja saatiin korkotuottoina ja lahjoituksina yksityishenkilöiltä ja yrityksiltä. Suruadressien myynti Papron Paperitukku Oy:n kanssa käynnistyi alkusyksystä Säätiö solmi keväällä 2010 mediayhtiö Susamuru Oy:n kanssa yhteistyösopimuksen, jonka mukaan yhtiö lahjoittaa vuosittain säätiölle tuhat euroa osoitettavaksi saukon suojelun tutkimukseen tai suojeluhankkeisiin. Yhtiön nimi tarkoittaa turkin kielellä saukkoa. Säätiön Somerolla sijaitsevalla Vehkalon vanhan metsän suojelualueella olevaa perinnemaisemakohdetta hoidettiin Lounais-Suomen ympäristökeskuksen laatiman suunnitelman mukaisesti. Alueen laidunnuksesta tehtyä vuokrasopimusta jatkettiin maanviljelijä Mikko Salmisen kanssa ajalle Säätiö järjesti yhdessä Suomen luonnonsuojeluliiton kanssa emeritusprofessori Rauno Ruuhijärven 80-vuotispäivän kunniaksi juhlaseminaarin "Rakkaudesta Suomen soihin" Helsingissä. Seminaarissa esiteltiin Suomen soidensuojelun historiaa ja ajankohtaisia haasteita, mukaan lukien valmisteilla ollutta suostrategiaa. Seminaariin osallistui yli sata henkilöä. 38

39 Säätiön hallitus jakoi kokouksessaan apurahoja luonnonsuojelua edistäviin hankkeisiin yhteensä euroa. Rafael Kuusakosken muistorahastosta myönnettiin euroa seitsemälle hankkeelle, Itämerirahastosta euroa kolmelle hankkeelle ja yksi apuraha saukkojen suojelua edistävään hankkeeseen. Lisäksi jaettiin seitsemän apurahaa säätiön käyttövaroista. Hakemuksia tuli 70, kolme vähemmän kuin edellisenä vuonna. Myönnetyt apurahat: Saaja FM Anni Koskela, Oulu Fil. yo Meeri Koivuniemi, Joensuu MMK Hanna Nupponen, Helsinki FM Ralf Wistbacka, Larsmo Työryhmä Markku Suoknuuti, Lauri Luukkonen ja Jari Kaitila, Vantaa FM Nika Potinkara, Jyväskylä MMM Hanna-Kaisa Hellsten, Hyrynsalmi FM Niina Jääskeläinen, Turku, ja FM Milla Niemi, Helsinki Kohde Ahman ekologiaa ja käyttäytymistä käsittelevään väitöskirjatutkimukseen Pro gradu tutkimukseen Photo-ID saimaannorppatutkimuksessa Pro gradu tutkimukseen Korpien ennallistamisen lyhyen aikavälin vaikutukset puustoon ja puustorakenteeseen Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen rajauspäätösten toimivuuden selvittämiseen Eteläisen Kymenlaakson suorperhoslajiston selvityshankkeeseen Paimion Askalan perinnemaisematalkoita kuvaavan valokuvanäyttelyn toteuttamiseen Metsän merkityksestä kertovat luontopolun tekemiseen Paljakanvaaralle Väitöskirjatutkimukseen Saukkojen liikennekuolleisuus Suomessa (Susamuru Oy) Rafael Kuusakosken muistorahastosta: FM Noora Mustamäki, Turku Saaristomeren ekosysteemiä ja erityisesti kuhan asemaa ravintoverkossa käsittelevään väitöskirjatutkimukseen FM Eero Vesterinen, Turku Väitöskirjatutkimukseen Monitieteellinen analyysi vesisiipan ravinnonkäytöstä Saaristomerellä FM Ann Ojala, Helsinki Väitöskirjatutkimukseen Ympäristöhuoli arvojen ja moraalin merkitys LuK Pinja Mäkinen, Turku Pro gradu tutkimukseen Merikotkan pesäpaikkavaatimukset suhteessa metsätalouteen ja puustoon LuK Elina Salo, Helsinki Pro gradu tutkimukseen Ihmisen aiheuttaman rakkolevävyöhykkeiden fragmentoitumisen vaikutukset siinä eläviin selkärangattomiin FM Reetta Ljungberg, Espoo Tutkimukseen, jonka aiheen aon vuollejokisimpukkapopulaatioiden sijainnin ja koon ennustaminen ympäristömuuttujien pohjalta Varsinais-Suomen luonnonrannikko- ja saaristometsien suojelun edistämiseen suojelupiiri, Turku Itämeri-rahastosta: FM Sanna Markkula, Helsinki Pro Hanhikivi ry, Parhalahti, Pyhäjoki Sundom skola, Sundom, Vaasa Väitöskirjatutkimukseen Itämeren eläinplanktonyhteisön talviekologia erityistarkastelussa kampamaneetit ja ilmastonmuutoksen vaikutukset Hanhikiven maankohoamisrannikon luontoesitteen tuottamiseen Merenkurkun ja Sundomin luontoon perehdyttävän opintojakson järjestelyihin 39 Summa

40 7. Liitteet 7.1. Valiokunnat, toimikunnat ja työryhmät Rakennetyöryhmä ( ) Työryhmä kokoontui ensimmäisen kerran syyskauden aikana. Ryhmän puheenjohtaja toimii Katja Viberg. Jäseniä ovat Risto Hamari, Tarja Ketola, Riitta Lunti, Leo Stranius, Risto Sulkava ja Pekka Tenhunen. Järjestövaliokunta Järjestövaliokunta kokoontui yhdeksän kertaa. Puheenjohtajana toimi Katja Viberg. Jäseniä olivat Ursula Immonen, Heini Jalava, Tarja Ketola, Hannu Lehtiö, Tuomo Lindholm, Katja Samsten, Markku Suominen, Sami Säynevirta ja Pekka Tenhunen. Lisäksi kokouksiin osallistuivat Sinikka Kunttu ja Noora Kuusela sekä muita hallituksen jäseniä ja työntekijöitä. Luonnonsuojeluvaliokunta Luonnonsuojeluvaliokunta kokoontui viisi kertaa. Puheenjohtaja oli Heli Jutila. Jäseniä olivat Antti Halkka, Sini Harkki, Juha Jurvelius, Lauri Kajander, Pirkko-Liisa Luhta, Olli Manninen, Anitta Miikkulainen, Seppo J. Ojala, Riku Rinnekangas ja Keijo Savola. Lisäksi kokouksiin osallistuivat luonnonsuojelutiimin työntekijät. Talousvaliokunta Valiokunta kokoontui seitsemän kertaa. Valiokunnan puheenjohtajana toimi asti Tuire Laurinolli ja 1.7. alkaen Pertti Sundqvist, varapuheenjohtajana Esko Vuorinen. Valiokunnan muut jäsenet olivat Risto Hamari, Hilkka Toivonen. Sihteerinä toimi Pekka Kassila. Viestintävaliokunta Valiokunta kokoontui seitsemän kertaa. Valiokunnan puheenjohtajana toimi Tarja Heikkonen ja varapuheenjohtajana Hanna-Kaisa Hellsten. Jäseniä olivat Veli-Risto Cajander, Päivi Häikiö, Matti Ikonen, Hannu Karvonen, Leena-Liisa Lehikoinen, Vesa Luhta, Laura Manninen, Päivi Suihkonen ja Pertti Sundqvist. Sihteerinä toimii Matti Nieminen. Ympäristönsuojeluvaliokunta Ympäristönsuojeluvaliokunta kokoontui vuoden aikana viisi kertaa. Puheenjohtaja oli Pertti Sundqvist. Jäseniä olivat Satu Lähteenoja, Halikko; Riitta Savikko, Tampere ja Hanna-Kaisa Hellsten, Hyrynsalmi. Valiokunnan sihteerinä toimi ympäristönsuojelupäällikkö Jouni Nissinen. Energia- ja ilmastotoimikunta EI-toimintaryhmä kokoontui neljä kertaa, joista yksi oli miniseminaari. Puheenjohtaja oli Helvi Heinonen-Tanski. Jäseniä olivat Kari Keskitalo, Yppäri; Tage Fredriksson, Helsinki; Riitta Savikko, Tampere; Annukka Berg, Helsinki; Riina Känkänen, Vantaa; Kirsti Raulo, Tampere ja Leo Stranius, Helsinki. Lisäksi kokouksiin osallistuivat ympäristönsuojelutiimin työntekijöitä. Kestävän tuotannon ja kulutuksen toimikunta Ketku-toimintaryhmä kokoontui kuusi kertaa. Puheenjohtajana oli Satu Lähteenoja, Halikko. Jäseniä olivat Aino Hirvijoki, Riihimäki; Michael Lettenmeier, Wuppertal; Tapio Linna, Helsinki; Annukka Berg, Helsinki; Elli Kotakorpi, Tampere; Laura Räsänen, Masala (Kirkkonummi); Päivi Suihkonen, Helsinki; Heidi Huvila, Helsinki ja Hanna-Kaisa Hellsten, Hyrynsalmi. Lisäksi kokouksiin osallistuivat ympäristönsuojelutiimin työntekijöitä. Ympäristökasvatustoimikunta Toimikunta kokoontui seitsemän kertaa. Toimikunnan puheenjohtajana toimi Helena Rantanen ja varapuheenjohtajana Risto Hamari. Jäseniä olivat Taina Kelavirta, Tarja Ketola, Nelly Rontti, Kaarina Tiainen ja Katja Viberg. 40

41 7.2. Lausunnot Tammikuu Ympäristöministerille Selkämeren kansallispuistosta Luonnonsuojeluliitto allekirjoitti vetoomuksen Ruotsin vanhojen metsien suojelun puolesta Eriävä mielipide Saimaannorppa ja kalastus II -seurantaryhmän mietintöön Ympäristöministeriölle Ruotsin Sahavaaran kaivoksen yvasta Maa- ja metsätalousministeriölle valtioneuvoston asetuksesta metsien kestävästä hoidosta ja käytöstä sekä maa- ja metsätalousministeriön asetuksesta metsänkäyttö- ja taimikon perustamisilmoituksesta (MMM049:00/2008) Helmikuu 4.2. Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnalle valtioneuvoston tulevaisuusselonteosta 8.2. Eduskunnan ympäristövaliokunnalle Tornionjoen rajajokisopimuksesta Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnalle Tornionjoen rajajokisopimuksesta Työ- ja elinkeinoministeriölle kemikaalituotevalvontatehtävien keskittämisestä Turvallisuus- ja kemikaalivirastoon Työ- ja elinkeinoministeriölle tuotteiden ekologiselle suunnittelulle ja energiamerkinnälle asetettavista vaatimuksista annetun lain muuttamisesta Maaliskuu 3.3. Maa- ja metsätalousministeriölle luonnoksesta riistavahinkoasetukseksi 5.3. Ympäristöministeriölle eriävä mielipide jätelakiluonnokseen 9.3. Ympäristövaliokunnalle rakennusperintölaista 9.3. Ympäristövaliokunnalle valtioneuvoston tulevaisuusselonteosta Maa- ja metsätalousvaliokunnalle hallituksen esityksestä metsälaiksi Talousvaliokunnalle valtioneuvoston tulevaisuusselonteosta Ympäristöministeriölle Pajalan radan yvasta Ympäristövaliokunnalle Pallas-laista Valtiovarainvaliokunnalle valtioneuvoston tulevaisuusselonteosta Tulevaisuusvaliokunnalle valtioneuvoston tulevaisuusselonteosta Ympäristövaliokunnalle kaivoslaista Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Vihreiden poliittiseen ohjelmaan vuosille Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Vasemmistoliiton poliittiseen tavoiteohjelmaan Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Keskustan tavoiteohjelmasta 2010-luvulle Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamiseksi asetetulle työryhmälle kannanotto ympäristö- ja luontokasvatuksen aseman vahvistamiseksi peruskouluopetuksessa Työ- ja elinkeinoministeriölle syöttötariffia koskevasta hallituksen esityksestä Valtioneuvostolle esitys ahman kaupan kieltämisestä (WWF:n kanssa) Huhtikuu 1.4. Liikennevirastolle lentoaseman kaukoliikenneradan esiselvityksestä 6.4. Maa- ja metsätalousministeriölle allin kevätmetsästystä koskevasta määräyskirjeestä 8.4. Ympäristövaliokunnalle täydentävä lausunto Pallas-asiasta Ympäristöministeriölle lausunto meristrategiadirektiivin toimeenpanoehdotuksesta Ympäristöministeriölle Lausunto ehdotukseen jätelaiksi ja laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta Ympäristöministeriölle kommentit kyläkaavoitusoppaan luonnokseen Ympäristöministeriölle tuulivoimaloita koskevasta MRL:n muutoksista Ympäristöministeriölle luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi talousjätevesien käsittelyvaatimusten toimeenpanosta vuosina Ympäristövaliokunnalle kalastuslain muutosesityksestä Maa- ja metsätalousministeriölle kalastuslain muutosesityksestä Työ- ja elinkeinoministeriölle päästöoikeuksien huutokaupasta (komission asetusehdotus) La Coruna Declaration: Placing sustainable artisanal coastal fisheries at the heart of the CFP reform 41

42 Toukokuu 3.5. Ympäristöministeriölle maastoliikennelain osittaisuudistuksesta 6.5. Maa- ja metsätalousministeriölle EU:n pelagisten kalakantojen monivuotisesta hoitosuunnitelmasta MMM Yhteisen maatalouspolitiikan uudistaminen vuoden 2013 jälkeen 14.5 YK:n KeKe-komission yleisistunnossa New Yorkissa järjestöjen kommentit puheenjohtajan yhteenvetoon 17.5 YK:n Rio+20 -PrepComissa järjestöpuheenvuoro aiheeseen "New and emerging challenges" Ympäristöministeriölle Sipoonkorven kansallispuistosta Maa- ja metsätalousvaliokunnalle ydinvoiman lisärakentamisesta Ympäristöministeriölle Selkämeren kansallispuistosta Maa- ja metsätalousvaliokunnalle EU:n vihreästä kirjasta metsien suojelusta ja metsätiedosta EU:ssa: varautuminen ilmastonmuutokseen Ympäristövaliokunnalle ydinvoiman lisärakentamisesta Ympäristöministeriölle kommentteja rakennetun ympäristön tutkimuksen kehittämisestä Kesäkuu 1.6. SITRA:lle aloite Luontoikonit Suomi -identiteetin ja maabrändin rakennusaineina 1.6. Eduskunnan talousvaliokunnalle ydinvoiman lisärakentamisesta 2.6. Ympäristöministeriölle Liito-oravatyön kehittämisestä ELY-keskuksissa 7.6. Ympäristöministeriölle rantojen rakentamisen poikkeamispäätöspykälän muuttamisesta Ympäristöministeriölle maankäyttö- ja rakennuslain muutoksesta kauppakeskuksen osalta Maa- ja metsätalousministeriölle riistahallinnon uudistuksesta Maa- ja metsätalousministeriölle metsästysasetuksen muutoksesta Ympäristöministeriölle rakennuskannan korjaamisesta Maa- ja metsätalousministeriölle kotieläinten korvausarvoista TEMille Suomen Aluekehittämisstrategiasta Eduskunnan suurelle valiokunnalle EU:n maatalospolitiikan uudistuksesta Apulaiskaupunginjohtaja Saurille ja muille Helsingin seudun päättäjille palmuöljydieselin käytöstä Helsingin ja muun pääkaupunkiseudun joukko- ja jäteliikenteessä Ympäristöministeriölle opasluonnoksesta "Materiaalitehokkuuden edistäminen ja jätteen ehkäisy ympäristölupaprosessissa" Työ- ja elinkeinoministeriölle uusiutuvan energian tuotantotukea koskevasta hallituksen esityksestä Heinäkuu Maa- ja metsätalousministeriölle metsästyskiintiöistä Ympäristöministeriölle haja-asutusalueen jätevesiin liittyvistä YSL:n muutoksista Maa- ja metsätalousministeriölle esityksestä metsäkeskuslaiksi Työ- ja elinkeinoministeriölle Estlink 2 -rajajohdosta Elokuu 3.8. Oikeusministeriölle törkeästä metsästysrikoksesta 4.8. Maa- ja metsätalousministeriölle esityksestä laiksi metsäkeskuksen metsätietojärjestelmästä 5.8. Työ- ja elinkeinoministeriölle esityksestä polttoturpeella lauhdutusvoimalaitoksissa tuotetun sähkön tuotantotuesta Valtiovarainministeriölle energiverotuksen uudistamista koskevan hallituksen esityksen luonnoksesta Valtiovarainministeriölle jäteverotuksen uudistamista koskevan hallituksen esityksen luonnoksesta Kansanedustajille turpeen verotuksesta Ympäristöministeriölle VOC-asetuksen muutosehdotuksesta Maa- ja metsätalousministeriölle kalastuksen valvontajärjestelmästä Meri- ja kalastuskomissaarille lohen tilanteesta Syyskuu 3.9. Ympäristöministeriölle ehdotuksesta suurten alusöljyvahinkojen torjunnan järjestämisestä, johtamisesta ja viestinnästä 3.9. Opetus- ja kulttuuriministeriölle Perusopetus työryhmän mietinnöstä 9.9. Ympäristövaliokunnalle kirjallinen lausunto Etelämannersopimuksen muutoksista 42

43 15.9.Ympäristöministeriölle uhanalaisten luontotyyppien toimintaohjelmasta Työ- ja elinkeinoministeriölle luonnoksesta maaseutupoliittiseksi periaatepäätökseksi Ympäristövaliokunnalle tuotteiden ekologiselle suunnittelulle ja energiamerkinnälle asetettavista vaatimuksista annetun lain muuttamisesta Ympäristövaliokunnalle valtion talousarvioesityksestä vuodelle Työ- ja elinkeinoministeriölle biopolttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain muuttamisesta Ympäristöministeriölle EMAS-lain muutosehdotuksesta Maa- ja metsätalousvaliokunnalle Selkämeren kansallispuistosta Talousvaliokunnalle komission tiedonannosta EU:n päästövähennystavoitteeseen liittyen Ympäristövaliokunnalle muuntogeenisten kasvien viljelyn rajoittamisesta Lokakuu Komissiolle kyselyyn vieraslajistrategiasta MMM:lle kyselyyn vieraslajistrategiasta Talousvaliokunnalle kaivoslaista Valtiovarainministeriölle verotuksen kehittämisen väliraportista Valtiovarainvaliokunnan työ- ja elinkeinojaostolle valtion talousarviosta vuodelle 2011 (energiapolitiikka) Itämeren suojelutoimenpiteet, Itämeren tilalle asetetut tavoitteet ja niiden saavuttaminen Ympäristövaliokunnalle energiaverotusta koskevasta hallituksen esityksestä YM:lle Hollon selvityksestä MAL ja YSL suhteesta MMM:lle Geenivarojen pitkäaikaisen suojelun tarpeesta Valtionvarainvaliokunnalle Itämeren osasta budjetissa valtion talousarvioksi vuodelle Eduskunnan ympäristövaliokunnalle uusiutuvien tuotantotukea koskevasta hallituksen esityksestä Maa- ja metsätalousministeriölle tarkistetusta Kansallisesta metsäohjelmasta Kirje ympäristöministeriölle Kuntien roolista METSO-ohjelman toteutuksessa Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle jäteverolain uudistamisesta Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle energiaverolain uudistamisesta Eduskunnan talousvaliokunnalle lakiehdotuksesta kemikaalituotevalvontatehtävien keskittämisestä Turvallisuus- ja kemikaalivirastoon Eduskunnan ympäristövaliokunnalle jäteverolain uudistamisesta Marraskuu Työ- ja elinkeinoministeriölle kommentit luonnonvaraselonteon luonnokseen Kokoomuksen ympäristövaliokuntaryhmän kuuleminen hallitusohjelmatavoitteista Maa- ja metsätalousministeriölle kasvinsuojeluaineiden kestävän käytön toimintaohjelmasta Maa- ja metsätalousministeriölle Tulva-asetustyöryhmän raportista Maa- ja metsätalousministeriölle lausunto kestävän metsätalouden rahoituslain muuttamisesta ja laista pienpuun energiatuesta Ympäristöministeriölle rakennusten energiamääräyksistä Luonnonvarainneuvostolle kymmenen esitystä vaelluskalojen suojelun edistämiseksi Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle energiaverolain uudistamisesta Ympäristöministerille maastoliikennelain osittaisuudistuksesta Oikeusministerille maastoliikennelaista ongelmittain ja pykälittäin Ympäristöministeriölle luonnoksesta asetukseksi hajavesiasetuksen muuttamiseksi, siirtymäaikojen jatkaminen Eduskunnan ympäristövaliokunnalle maankäyttö- ja rakennuslaista Maa- ja metsätalousministeriölle ilveksen metsästyksestä Eduskunnan ympäristövaliokunnalle biopolttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain muuttamisesta Ympäristöministeriölle yva-lainsäädännön toimivuusarvioinnista Työ- ja elinkeinoministeriön asettaman työryhmän ehdotuksesta EY:n kolmannen energian sisämarkkinapaketin täytäntöönpanosta Suomessa Vaasan hallinto-oikeudelle uraanin käsittelystä Harjavallassa Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnalle riistakeskuslaista Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnalle törkeästä metsästysrikoksesta Eduskunnan ympäristövaliokunnalle Japanin biodiversiteettikokouksen tuloksista 43

44 Eduskunnan talousvaliokunnalle uusiutuvien tuotantotukea koskevasta hallituksen esityksestä Eduskunnan ympäristövaliokunnalle ruokapoliittisesta selonteosta Eduskunnan lakivaliokunnalle törkeästä metsästysrikoksesta Eduskunnan ympäristövaliokunnalle ympäristönsuojelulain muuttaminen, haja-asutuksen jätevedet Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnalle ruokapoliittisesta selonteosta Eduskunnan ympäristövaliokunnalle täydentävä lausunto MRL:n muutokseen Joulukuu Metsähallitukselle Evon retkeilyalueen hoito- ja käyttösuunnitelman luonnoksesta Metsähallitukselle Teijon retkeilyalueen hoito- ja käyttösuunnitelman luonnoksesta EU4-jaostolle viidennestä koheesioraportista Metsähallitukselle Ruunaan retkeilyalueen hoito- ja käyttösuunnitelman luonnoksesta 7.3. Julkaistu materiaali Julkaisut Ekoenergian brändikirja, ohjekirja Ekoenergiasta viestimiseen. Etelän ääni. Kehitysmaiden näkökulma ilmastokysymyksessä. Ilmastoliite. Juho Kytömäki: Suomen suot uhanalaisia hiilivarastoja -opetuspaketti. Tuire Laurinolli: Ääntä vedestä II. Kansalaisten osallistuminen vesienhoidon suunnittelussa. Seurantatutkimus. Suomen luonnonsuojeluliiton energiaratkaisut -julkaisu. Oppaat ja esitteet Ekoenergia-tarrat Kulutusvalintoja ympäristön puolesta. Ekoenergian ja Reilun kaupan edistämisyhdistyksen yhteisesite LUMO2010-esitteet: Ekosysteemipalvelut, Lähiluonto, Luonto ja ilmastonmuutos Luonto alkaa omalta pihalta -esite. Saimaannorppaesite (suomeksi ja englanniksi) Suo-esite Kilke-leirin suoennallistustempaukseen Viljelmien siipiveikot neuvoja lintujen tunnistamiseksi ja auttamiseksi. 2. p. Oma maa mansikka neuvoja kasvien tunnistamiseksi ja auttamiseksi. 2 p. Videot Useita ydinvoimakampanjaan liittyviä nettivideoita Cancunin ilmastokokouksen videoraportit 7.4. Koulutus, retket ja muut tapahtumat Koulutus, kurssit ja seminaarit Lepakkoseminaari Helsingissä, 122 osallistujaa Kansainvälinen ydinvoimatapaaminen Helsingissä ja Tuusulassa Sosiaalifoorumin seminaari haitallisista tuista ja ekosysteemipaveluista Helsin gissä Ekoenergia-seminaari Ekoenergia-merkin yhteistyökumppaneille Haikon kartanossa Kämmeköitä ja kesäistä luontoa -luonnonharrastuskurssi Länsi-Virossa 9.6. Pienvedet ekologisina yhteyksinä -seminaari Hyvinkäällä Miniseminaari asumisen ja rakentamisen ilmastovaikutuksista Helsingissä Talkooleiri Kolin kansallispuistossa yhteistyössä Metsähallituksen kanssa Suokurssi Kymenlaaksossa Tunturikasvit-luonnonharrastuskurssi Kilpisjärvellä Saaristoluonnon helmiä ja purjehduksen perusteita luonnonharrastuskurssi Suoviikonloppu Virroilla Pirkanmaalla Ilmastoystävällinen kehitysyhteistyö käytännön työkaluja järjestöhankkeisiin koulutuspäivä Helsingissä yhteistyössä Kepan kanssa 44

45 Luontohaaste-seminaari Kuntamarkkinoilla Kasvu murroksessa seminaari Vanhalla ylioppilastalolla Helsingissä Geodiversiteettipäivän seminaari ja retki Kolilla Ilmastopolitiikan 11. hetki -luento Helsingissä, yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa, pääpuhujana IPCC:n varapuheenjohtaja Jean-Pascal van Ypersele Teollisuuden päästö- eli IE-direktiiviviikon tilaisuuksia, joihin osallistui EEB:n teollisuus- ja kemikaaliasiantuntija Christian Scheible Rakkaudesta Suomen soihin -seminaari Helsingissä Haiden suojelu, Suomi ja EU:n kalapolitiikka -miniseminaari Sea Life Helsingissä From the core of climate change - viewpoints of the South on the current climate negotiations -seminaarikiertue Helsingissä, Joensuussa ja Turussa yhteistyössä Itä-Suomen Yliopiston, Helsingin Yliopiston, Aalto Yliopiston Teknillisen Korkeakoulun ja Turun Ammattikorkeakoulun kanssa Taimenseminaari Seinäjoella Unohdetut uhanalaiset -seminaari Helsingissä Toimittajatapaamiset LUMO-teemavuoden avaustilaisuus Ilmastoneuvotteluihin liittyvä lehdistöaamiainen yhteistyössä suomalaisten ympäristö- ja kehitysjärjestöjen kanssa Luontohaaste-kilpailun julkistamistilaisuus Helsingissä 5.5. Löydä Luonto Lähelläsi -hankkeen toimittajaretki Helsingin Töölönlahdelle toimittajille Ilmastoneuvottelut ja kehitysmaat -lehdistöaamiainen Helsingissä Ekosysteemipalvelut ja Nagoya-aamiainen toimittajille Helsingissä Ilmastoneuvotteluihin liittyvä lehdistöaamiainen yhteistyössä suomalaisten ympäristö- ja kehitysjärjestöjen sekä palkansaajajärjestöjen kanssa. Aamiaiselle osallistui n. 15 toimittajaa. Retket ja muut tapahtumat Luonto- ja ympäristöviikko (yhteensä 160 kirjastossa) Vapon vastainen turvetempaus Narinkkatorilla Helsingissä yhteistyössä Luonto-Liiton kanssa Oma Piha -messut Helsingissä Nuukuusviikko 8.5. Ydinvoiman vastainen mielenosoitus Helsingissä Äänestä ydinvoima historiaan -kampanjassa 8.5. Olkiluodon ydinjätteen loppusijoituskokeesta kertovan Michael Madsenin elokuvan Into eternity näytös ja paneelikeskustelu helsinkiläisessä elokuvateatterissa Maailma kylässä -tapahtuma Helsingissä 4.6. Ympäristöpalkintojen jako ja M. A. Nummisen Hiilen kiertokulku luonnossa -kappaleen kantaesitys ja single-cd:n julkaisu Säätytalolla Helsingissä Luonnonkukkien päivä (yhteensä 103 retkeä) Lähdeympäristön kunnostamistalkoot Raahen Pölkkykorvessa Big Jump -tapahtuma Lumo-keskustelu Suomi Areenassa Porissa Suon ennallistustempaus partiolaisten Kilke-suurleirillä Hämeenlinnan Evolla 7.9. Korjataan ilmastopolitiikka, Polttava kysymys -kampanjan tempauspäivä Helsingissä Geodiversiteettipäivä (yhteensä 30 retkeä) Lisäksi liitto järjesti yhteistyössä yhdistysten kanssa Löydä luonto läheltäsi -retkiä 23 paikkakunnalla yhteensä 63. Liitto järjesti myös kolme Mustionjoki-hankkeeseen liittyvää yleisötilaisuutta Raaseporissa. Ydinvoimakampanjavastaava osallistui erilaisiin tilaisuuksiin eri puolilla Suomea. 45

46 7.5. Paikallisyhdistykset piireittäin Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiiri (www.sll.fi/etela-hame) Asikkalan Luonnonystävät Hollolan Ympäristöyhdistys Hämeenlinnan Seudun Luonnonsuojeluyhdistys Itä-Hämeen Luonnonsuojeluyhdistys Janakkalan Luonto ja Ympäristö Keski-Hämeen Ympäristöyhdistys Kärkölän Luonnonystävät Lounais-Hämeen Luonnonsuojeluyhdistys Nastolan Luonnonsuojelu Padasjoen Luonnonystävät Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri (www.sll.fi/etela-karjala) Imatran Seudun Luonnonsuojeluyhdistys Laatokan-Karjalan Luonnonystävät Lappeenrannan Seudun Luonnonsuojeluyhdistys Savitaipaleen Seudun Luonnonsuojeluyhdistys Taipalsaaren Luonnonsuojeluyhdistys Etelä-Savon luonnonsuojelupiiri (www.sll.fi/etela-savo) Heinäveden Luonnonystävät Itä-Savon Luonnonsuojeluyhdistys Joroisten Luonnonystävät Kangasniemen Luonto Mäntyharjun Luonnonystävät Pieksämäen Luonnon Ystävät Puumalan Luonto Suur-Savon Luonnonsuojeluyhdistys Kainuun luonnonsuojelupiiri (www.sll.fi/kainuu) Kajaanin Seudun Luonto Lentua-Seura Paltamon Luonto Puolangan Luonto Sotkamon Luonto Vuolijoen Luonnonsuojeluyhdistys Ylä-Kainuun Luonto Keski-Suomen luonnonsuojelupiiri (www.sll.fi/keski-suomi) Ala-Keiteleen Luonnonystävät Jyväskylän Seudun Luonnonsuojeluyhdistys Jämsän Seudun Luonnonystävät Kaakkoisen Keski-Suomen Luonnonsuojeluyhdistys Karstulan-Kyyjärven Luonnonsuojeluyhdistys Keurusseudun Luonnonystävät Korpilahden Luonnonsuojeluyhdistys Laukaan Seudun Luonto Petäjäveden Luonto Pihtiputaan Seudun Luonnonsuojeluyhdistys Saarijärven Seudun Luonnonystävät 46

47 Toivakan Luonto Viitasaaren Luonnonystävät Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri (www.sll.fi/kymenlaakso) Elimäen Luonnonystävät Kaakkois-Kymen Luonto Meri-Kymen Luonto Pohjois-Kymen Luonto Lapin luonnonsuojelupiiri (www.sll.fi/lappi) Enontekiön Luonnonsuojeluyhdistys Inarin Luonnonystävät Kemijärven Luonto Kemin Seudun Luonnonsuojeluyhdistys Kittilän Luonto Kolarin Luonto Käsivarren Luonnonsuojeluyhdistys Muonion Luonto Pelkosenniemen Luonnonsuojeluyhdistys Pellon Luonnonsuojeluyhdistys Posion Luonnonystävät Pro-Kutsa Ranuan Luonnonystävät Rovaniemen Luonto Sompion Luonnonystävät Tornion Luonnonsuojeluyhdistys Utsjoen Luonnonsuojeluyhdistys Ylitornion Luonto Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri (www.sll.fi/pirkanmaa) Akaan Ympäristöyhdistys Ikaalisten Luonto Kangasalan Luonto Kurun Ympäristöyhdistys Kyrön Luonto Lempäälän Ympäristönsuojeluyhdistys Mäntän Seudun Luonnonsuojeluyhdistys Nokian Luonto Oriveden Seudun Luonnonsuojeluyhdistys Pirkkalan Ympäristöyhdistys Pälkäneen Seudun Ympäristöyhdistys Ruoveden Ympäristöyhdistys Sastamalan Ympäristöyhdistys Tampereen Ympäristönsuojeluyhdistys Valkeakosken Seudun Luonnonsuojeluyhdistys Virtain Luonnonsuojeluyhdistys Ylä-Satakunnan Ympäristöyhdistys Ylöjärven Luonto Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri (www.sll.fi/pohjanmaa) Etelä-Pohjanmaan Luonnonsuojeluyhdistys Jalasjärven Luontoyhdistys Jurvan Ympäristö- ja Luontoseura Järviseudun Ympäristöyhdistys Kotikontu 47

48 Kokkolanseudun Luonto Kyrön Seudun Luonnonsuojeluyhdistys Lapuan Ympäristöyhdistys Lestijokiseudun Luonto ja Ympäristö Luontoyhdistys Valokki Perhojokilaakson Luonto Pietarsaaren Luonto Suomenselän Luonnonystävät Suupohjan Ympäristöseura Vaasan Ympäristöseura Ähtärinjärven Luontoyhdistys Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiiri (www.sll.fi/pohjois-karjala) Enon Luonnonystävät Ilomantsin Luonnonystävät Joensuun Seudun Luonnonystävät Keski-Karjalan Luonto Kontiolahden Luonnonystävät Lieksan Luonnonystävät Outokummun Luonnonystävät Ylä-Karjalan Luonnonystävät Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri (www.sll.fi/pohjois-pohjanmaa) Hailuodon Luonnonsuojeluyhdistys Haukiputaan Luonnonsuojeluyhdistys Iin Ympäristöyhdistys Kalajoen Luonnonsuojeluyhdistys Kalajokilaakson Luonto Kempeleen-Oulunsalon Luonnonsuojeluyhdistys Kiiminkien Luonnonsuojeluyhdistys Kuivaniemen Luonto Kuusamon Luonnonystävät Lakeuden Luonto Oulujokilaakson Luonto Oulun Luonnonsuojeluyhdistys Pohjois-Suomenselän Luonnonsuojeluyhdistys Pudasjärven Luonnonsuojeluyhdistys Pyhäjokialueen Luonnonsuojeluyhdistys Raahen Seudun Luonnonystävät Ruukin Luonnonsuojeluyhdistys Siikalatvan Luonto Taivalkosken Luonto Pohjois-Savon luonnonsuojelupiiri (www.sll.fi/pohjois-savo) Iisalmen Luonnon Ystäväin Yhdistys Koillis-Savon Luonnonystävät Kiuruveden Luonnonystävät Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys Nilsiän Luonnonsuojeluyhdistys Siilinjärven Luonnonsuojeluyhdistys Suonenjoen-Rautalammin Luonnonsuojeluyhdistys Varkauden Luonnonystävät Vieremän Luonnonsuojeluyhdistys 48

49 Satakunnan luonnonsuojelupiiri (www.sll.fi/satakunta) Ala-Satakunnan Ympäristöseura Harjavallan Seudun Ympäristöyhdistys Huittisten Seudun Ympäristöyhdistys Kankaanpään Seudun Luonnonystävät Kokemäen Ympäristöyhdistys Porin Seudun Ympäristöseura Rauman Seudun Luonnonystävät Ulvilan ympäristöseura Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri (www.sll.fi/uusimaa) Espoon Ympäristöyhdistys Hangon Ympäristöyhdistys Helsingin Luonnonsuojeluyhdistys Hyvinkään Ympäristönsuojeluyhdistys Inkoon-Siuntion Ympäristöyhdistys Itä-Uudenmaan Luonnon- Ja Ympäristönsuojeluyhdistys Järvenpään Ympäristöyhdistys Karjalohjan Luonto Karkkilan Luonnonsuojeluyhdistys Kauniaisten Ympäristöyhdistys Keravan Ympäristönsuojeluyhdistys Kirkkonummen Ympäristöyhdistys Lopen Luonnonystävät Lohjan Seudun Ympäristöyhdistys Mustionjokilaakson Ympäristöyhdistys Mäntsälän Luonnonsuojeluyhdistys Nurmijärven Luonto Raaseporin Luonto Riihimäen Seudun Luonnonsuojeluyhdistys Salpausselän Luonnonystävät Sipoon Luonnonsuojelijat Svartbäckin Seudun Luonnonsuojeluyhdistys Tuusulan Ympäristöyhdistys Vantaan Ympäristöyhdistys Vihdin Luonto Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri (www.sll.fi/varsinais-suomi) Härkätien Ympäristönsuojeluyhdistys Kaarinan-Piikkiön Luonnonsuojeluyhdistys Kemiönsaaren Luonto Laitilan Seudun Ympäristöyhdistys Loimaan Seudun Luonnonsuojeluyhdistys Mynämäen-Mietoisten Luonnonsuojeluyhdistys Naantalin Seudun Luonnonsuojeluyhdistys Nousiaisten ja Maskun Luonnonsuojeluyhdistys Paimion Seudun Ympäristöyhdistys Paraisten Luonnonsuojeluyhdistys Pöytyän Seudun Luonnonsuojeluyhdistys Raisionjokilaakson Luonnonsuojeluyhdistys Salon Seudun Luonnonsuojeluyhdistys Turun Luonnonsuojeluyhdistys Uudenkaupungin Ympäristöyhdistys 49

50 7.6. Jäsenmaksut vuodelle 2011 Liittovaltuusto vahvisti kevätkokouksessaan vuoden 2011 jäsenmaksut seuraavasti: Varsinaisen jäsenen jäsenmaksu 32 euroa liiton osuus 16,96 euroa (53 %) suositus piirille 8,64 euroa (27 %) suositus paikallisyhdistykselle 6,40 euroa (20 %) Perhejäsenen jäsenmaksu 10,00 euroa liiton osuus 6,00 euroa (60 %) suositus piirille 2,00 euroa (20 %) suositus paikallisyhdistykselle 2,00 euroa (20 %) Lahjoittajajäsenten suoraveloituksena tekemät jäsenmaksut jaetaan liitolle, piireille ja paikallisyhdistyksille jäsenmaksusuhteessa (53:27:20) 32 euroon saakka ja sen yli menevät suoritukset jäävät liitolle face-to-face kampanjan kulujen kattamiseen. Nuorisojäsenmaksu 1,1 euroa Opiskelijajäsenmaksu 23 euroa liiton osuus 11,50 euroa, josta liiton osuus 6,90 euroa (60 %) suositus piirille 2,30 euroa (20 %) suositus paikallisyhdistykselle 2,30 euroa (20 %) Luonto-Liiton osuus 11,50 euroa Ulkojäsenmaksu 330 euroa Kannatusjäsenyritysten liikevaihtoperusteiset jäsenmaksut: Liikevaihto Alle 1 milj. euroa/v 1-2 milj. euroa/v 2-10 milj. euroa/v milj. euroa/v milj. euroa/v yli 50 milj. euroa/v Jäsenmaksu 150 euroa 250 euroa 500 euroa 800 euroa 1200 euroa 1600 euroa Kannatusjäsenjärjestöjen jäsenmääräperusteiset jäsenmaksut: Jäseniä 500 tai vähemmän yli Jäsenmaksu 170 euroa 310 euroa 620 euroa 1210 euroa Kuntien asukasluvun mukaiset kannatusjäsenmaksut: Asukkaita Alle yli Jäsenmaksu 300 euroa 600 euroa 900 euroa 1500 euroa 2000 euroa 3000 euroa 50

51 Suomen luonnonsuojeluliitto ry Tasekirja Sisällys Tuloslaskelma Tase Rahoituslaskelma Liitetiedot Kirjanpitokirjat ja tositelajit Tilintarkastuskertomus 51

52 Tuloslaskelma , , ,58-42, , , , ,08-56, , , , , , , , , , , , , , , , ,43-57, , , , , , , ,47-76, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,85 VARSINAINEN TOIMINTA LUONNONSUOJELUTOIMINTA Tuotot Kulut Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Kulut yhteensä LUONNONSUOJELUTOIMINTA YHTEENSÄ YMPÄRISTÖNSUOJELUTOIMINTA Tuotot Kulut Henkilöstökulut Muut kulut Kulut yhteensä YMPÄRISTÖNSUOJELUTOIMINTA YHTEENSÄ JÄRJESTÖTOIMINTA Tuotot Kulut Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Avustukset Jäsenmaksut muille järjestöille Jäsenhank.- ja -rekist.kulut Kulut yhteensä JÄRJESTÖTOIMINTA YHTEENSÄ KOULUTUSTOIMINTA Tuotot Kulut Henkilöstökulut Muut kulut Kulut yhteensä KOULUTUSTOIMINTA YHTEENSÄ YHTEYDET TIEDOTUSVÄLINEISIIN Tuotot Kulut Henkilöstökulut Muut kulut Kulut yhteensä YHTEYDET TIEDOTUSVÄLINEISIIN YHTEENSÄ 52

53 JÄSENLEHTI LUONNONSUOJELIJA Tuotot Kulut Painatuskulut Postikulut Laskutetut palkkiot Henkilöstökulut Muut kulut Kulut yhteensä JÄSENLEHTI LUONNONSUOJELIJA YHTEENSÄ AIKAKAUSILEHTI SUOMEN LUONTO Tuotot Tilausmaksut Irtonumeromyynti Ilmoitustuotot Muut tuotot Tuotot yhteensä Kulut Painatuskulut Postitus- ja atk-kulut Ulkopuoliset palvelut Myynti ja markkinointi Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Kulut yhteensä Verot AIKAKAUSILEHTI SUOMEN LUONTO YHTEENSÄ HALLINTO JA TOIMISTO Kulut Hallinnon kulut Henkilöstökulut Poistot Henkilökuntakulut Toimitilat Toimistokulut Kulut yhteensä HALLINTO JA TOIMISTO YHTEENSÄ VARSINAISEN TOIMINNAN TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,53 0, , , , , , , , ,42 0, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,88

54 VARAINHANKINTA Jäsenmaksut Jäsenmaksutuotot Piirien ja yhdistysten osuudet Jäsenmaksut yhteensä Rojaltituotot Muu varainhankinta Varainhankinnan tuotot Varainhankinnan kulut Muu varainhankinta yhteensä VARAINHANKINTA YHTEENSÄ , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,31-60, , ,66-557, , , ,94 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 YLEISAVUSTUKSET , ,00 TILIKAUDEN TULOS , ,94 0,00 0,00 0,00 0, , ,94 TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Tuotot Kulut SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA YHTEENSÄ TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ SATUNNAISET ERÄT Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut SATUNNAISET ERÄT YHTEENSÄ TILINPÄÄTÖSSIIRROT Poistoeron muutos Vapaaehtoisten varausten muutos TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 54

55 Tase , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,99 Saamiset Lyhytaikaiset Myyntisaamiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä Lainasaamiset Muut saamiset 1849 Muut siirtosaamiset Siirtosaamiset Lyhytaikaiset saamiset yhteensä , ,69 0, , , , , , , , , , , ,90 Rahat ja pankkisaamiset 1900 Kassa, liitto 1920 Nordea Sampo Sampo Sampo Sampo Sampo , arpaj Sampo Tapiola Et. Savon Op. ekot Oko Rahat ja pankkisaamiset yhteensä Vaihtuvat vastaavat yhteensä 302, , ,85 358,62 434, , , , , ,15 684, , , , , ,68 741, , ,92 473, ,57 455, , , , , , ,42 Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 1073 Toimitilojen korjaus 1075 Taloyhtiö korjaus Muut pitkävaikutteiset menot Aineettomat hyödykkeet yhteensä Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Koneet ja kalusto Aineelliset hyödykkeet yhteensä Sijoitukset 1453 Muut osakkeet ja osuudet Muut osakkeet ja osuudet Sijoitukset yhteensä Pysyvät vastaavat yhteensä VAIHTUVAT VASTAAVAT Vastaavaa yhteensä 55

56 Vastattavaa OMA PÄÄOMA Sidotut rahastot 2050 Norpparahasto 2051 Toimitilarahasto 2052 Testamentti- ja lahjoitusrahasto 2053 Toimintarahasto 2055 Aluetyörahasto 2056 Luonto- ja ympäristörahasto Muut rahastot Sidottu oma pääoma yhteensä 2251 Edellisten tilikausien voitto (tappio) Edellisten tilikausien voitto (tappio) Tilikauden voitto (tappio) Oma pääoma yhteensä , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,27 0, , , , , , , , , , , , , ,68 0, , , , , , , , , , , , , , , , ,42 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen 2861 Ennakko: jäsenm. jäsenet 2865 Ennakko tilm. muut til Ennakko. til.m. jäsentil Ennakko til.m. ei jäsentil Ennakko til.m. lahjatil Enn.puh.myynti/jäsentili 2862 Enn.puh.myynti/muut til 2863 Enn.puh.myynti/lahjatili Saadut ennakot Ostovelat Velat saman konsernin yrityksille Muut velat Siirtovelat Lyhytaikaiset velat yhteensä Vieras pääoma yhteensä Vastattavaa yhteensä 56

57 Rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta Varsinaisen toiminnan rahavirta Varsinaisen toiminnan kulujäämä Edelliseen sisältyvät poistot Käyttöpääoman muutos Lyhytaikaisten korottomien saamisten muutos Lyhytaikaisten korottomien velkojen muutos , , , , , , , , , ,30 Varsinaisen toiminnan rahavirta , ,66 Varainhankinnan rahavirta Sijoitus- ja rahoitustoiminnan rahavirta Sijoitus- ja rahoitustoiminnan tuotto-/kulujäämä Edelliseen sisältyvät sidottujen rahastojen korot Poistot ja arvonalentumispoistot , , , , , ,42 Saadut yleisavustukset , ,00 Toiminnan rahavirta (A) , , , ,83 0,00 0, , ,83 0, ,13 0, ,13 Rahavarojen muutos (A+B+C) , ,68 Rahavarat tilikauden alussa Rahavarat tilikauden lopussa , , , , , ,68 Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin Saadut investointiavustukset Sijoitusten myynnit Investointien rahavirta (B) Rahoituksen rahavirta Pitkäaik. lainojen nostot/pitkäaik. lainasaam. takaisinmaksut Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut Rahoituksen rahavirta (C) 57

58 Liitetiedot A.Tilinpäätöksen laatimista koskevat periaatteet 1. Arvostus- ja jaksotusperiaatteet Eläkemenot Yhdistyksen henkilökunnan eläketurva on hoidettu ulkopuolisessa vakuutusyhtiössä. Eläkekulut on kirjattu suoriteperusteisesti tilinpäätökseen. Kattamatonta eläkevastuuta ei ole. Käyttöomaisuus Käyttöomaisuus on aktivoitu välittömään hankintamenoon. Aktivoidut investoinnit on poistettu suunnitelman mukaan. Avustukset Ympäristöministeriöltä saatu yleisavustus on esitetty tuloslaskelman kohdassa "yleisavustukset". Koulutustoimintaan saatu avustus sisältyy koulutustoiminnan tuottoihin. Projektiavustukset sisältyvät ao. toiminnanalan tuottoihin. Näistä avustuksista on tuloutettu toteutuneita kuluja vastaava osuus. Kulujen kohdistusperiaatteet Toiminnanaloille on kohdistettu niiden erilliskulut. Yhteiskuluja ei ole jaettu toiminnanaloille. B. Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot , , , , , , , , , , , , , , , , , ,71 1. Tuloslaskelman tiivistelmä Kokonaistuotot./. kokonaiskulut Tilikauden yli-/alijäämä 2. Tilikauden palkat ja luontaisedut Tilikauden palkat Tilikauden palkkiot Tilikauden eläkekulut Muut henkilösivukulut Sv.päivärahat ja työllistämistuet, las.palkat Henkilöstön määrä vuonna 2010 oli keskimäärin 36 henkilöä (v henkilöä). 3. Tilikauden poistot Käyttöomaisuuden hankintameno on poistettu seuraavan suunnitelman mukaan. Muut pitkävaikutteiset menot: - Atk-ohjelmat tasapoisto 3 vuodessa - Toimitilojen korjaukset tasapoisto 5 vuodessa Ilmastointiremontti tasapoisto 6 vuodessa - Peruskorjaukset tasapoisto 10 vuodessa Koneet ja kalusto tasapoisto 3 vuodessa Koneet ja kalusto 25 %.n menojäännöspoisto Tilikautena kirjanpidossa tehdyt poistot: Koneet ja kalusto Muut pitkävaikutteiset menot , , , , , ,52

59 C. Tasetta koskevat liitetiedot 1. Osakkeet ja osuudet kirjanpitoarvo kirjanpitoarvo , , , , ,25 609,60 487,24 336,38 84,09 42,05 336, ,25 609,60 487,24 336,38 84,09 42,05 336,38 200,00 200,00 200,00 200, , , , ,18 Muihin pitkäaikaisiin sijoituksiin sisältyvien julkisesti noteerattujen osakkeiden kirjanpitoarvon ja markkina-arvon erotus : Osuudet saman konsernin yrityksissä Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy* 5600 kpl 4.2. Muu osakkeet ja osuudet Kiinteistö Oy Helsingin Kotkanpesä Kiinteistö Oy Helsingin Kotkanpesä UPM-Kymmene Oy Nordea Pankki FDR Sampo A Oulun Puhelin Oy Eestaas Oy Korsnäs Tuulivoimapuisto Oy Katto-Menyy, osuuspääoma Eko Osuuspankki, osuusmaksut Rahasto-osuudet Seligson & Co, Corporate Bond Phoebus B (H) Nordea Euro Obligaatio A Tuotto Nordea Korkosalkku tuotto 8087 kpl 630 kpl 1242 kpl kpl 60 kpl 250 kpl 20 kpl 1 kpl 20 kpl 19,65 kpl 17,43 kpl 64501,3031 kpl 1608,5953 kpl Osakkeet ja osuudet yhteensä * Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n osakkeilla ei ole kirjanpitoarvoa. Markkina-arvo Kirjanpitoaro Erotus , , , , , , Vuosi jälkeen yhteensä , , , , , ,85 GE Commercial Finance Vuosi jälkeen yhteensä 8 399,82 0, , , , ,46 Tukirahoitus Vuosi jälkeen yhteensä 1 380, , , , , , , , , , , ,03 2. Annetut pantit ja vastuusitoumukset 2.1. Muut vastuut Leasing-vastuut: Sampo Rahoitus Oy Leasing-vastuut yhteensä 3. Saamiset saman konsernin yrityksiltä Lyhytaikainen: Saamiset, jotka erääntyvät maksettavaksi yhden vuoden sisällä Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy 59

60 4. Velat saman konsernin yrityksille Lyhytaikainen: Ostovelat, Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy 5. Oman pääoman muutokset Vapaat rahastot Norpparahasto 1.1. Siirto Norppalahjoituksista Norpparahasto Toimitilarahasto 1.1. Toimitilarahasto Testamentti- ja lahjoitusrahasto 1.1. M. Nygårdin testamenttisiirto Testamentti- ja lahjoitusrahasto Toimintarahasto 1.1. Siirto edellisten tilikausien tulokseen Toimintarahasto Aluetyörahasto 1.1. Aluetyörahasto Luonto-ja ympäristörahasto 1.1. Nordicforests -internetportaalin perustamiskuluihin Ylijäämästä Saimaannorppien suojeluun Vuoden 2008 tuloksen kattamiseen Luonto- ja ympäristörahasto , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,00 0, , , , ,53 0, , , , , , , , ,20 Edellisten tilikausien ylijäämä 1.1. M. Nygårdin testamenttivarat testamenttirahastoon Norppa Aid-konsertin tuotto Norpparahastoon Siirto Saimaan norppien suojeluun luonto- ja ymp.rahastosta Siirto Toimintarahastosta vuoden 2009 alijäämän kattamiseen Siirto Luonto- ja ymp. rahastosta Nordicforests -internetportaalin perustamiskuluihin Siirto Toimintarahastosta vuoden 2008 alijäämän kattamiseen Siirto Luonto- ja ymp. rahastosta v alijäämän kattamiseen Korjaus ed. vuosien lehtimyynnin ennakkomaksujen jaksotuksiin Edellisten tilikausien ylijäämä Tilikauden yli-/alijäämä Oma pääoma yhteensä Tilikauden 2010 alijäämästä katetaan euroa rahastoista vuonna 2011 liittohallituksen päätöksellä seuraavasti: Testamenttirahastosta ,00 euroa: - kotkiensuojeluohjelmaan Norpparahastosta ,00 euroa: - Norppa Aid-konsertin tuottoja norppalähettilästoimintaan - Etelä-Karjalan piirin aluepäällikön kokoaikaistaminen norppatyöhön Toimintarahastosta ,00 euroa: - Kotkankadun kiinteistöremontin poistot Luonto- ja ympäristörahastosta 3.200,00 euroa: - moottorikelkkavideon tuottamisen matkakuluihin - Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Pirkanmaan LUMO-hankkeille Aluetyörahastosta ,00 euroa: - LUMO-vuoden ylimääräinen tuki piireille ja yhdistyksille Loppuosan alijäämästä ,01 euroa hallitus päätti jättää yli/alijäämätilile , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,00

61 61

62 Kirjanpitokirjat ja tositelajit TILIKAUDELLA KÄYTETYT KIRJANPITOKIRJAT Nimi Säilyttämistapa Kassakirja paperi Myyntireskontra atk Ostoreskontra atk Päiväkirja atk Pääkirja atk Tuloslaskelma ja tase atk Tasekirja paperi TOSITELAJIT Nimi Palkka Myyntilaskut Myyntilaskut, viitesuor. Ostolaskut Ostolaskujen suoritukset Muistiot Nordea Sampo Sampo Sampo Sampo Sampo Sampo Tapiola OKO/Pohjola Tositelaji

63 Tilintarkastuskertomus 63

64 Kuva: Ikkuna Suomen Luontoon -foorumi Yhteystiedot Suomen luonnonsuojeluliitto ry Kotkankatu Helsinki puhelin: (09) faksi: (09) s-posti: 64

Soidensuojelu Suomessa

Soidensuojelu Suomessa Soidensuojelu Suomessa Eero Kaakinen 23.10.2009 Kuvat: Antti Huttunen Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus 13.11.2009 1 Suot eivät aluksi kuuluneet luonnonsuojelun painopisteisiin - ensiksi huomiota kiinnitettiin

Lisätiedot

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Strategiatyön taustaa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava: turvetuotantovarausten

Lisätiedot

Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja. kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma. Luonnonsuojelujohtaja Ilkka Heikkinen

Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja. kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma. Luonnonsuojelujohtaja Ilkka Heikkinen Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma Luonnonsuojelujohtaja Ilkka Heikkinen Tavoitteena CBD:n 10. osapuolikokouksen päätösten kansallinen tulkinta ja toimeenpano

Lisätiedot

SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010

SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010 SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010 Heikki Toivonen & Ari Pekka Auvinen Suomen ympäristökeskus SUOMEN LUONNON TILA 2010 SEMINAARI, SÄÄTYTALO 19.2.2010, HELSINKI INDIKAATTORIEN KEHITTÄMISEN TAUSTALLA Kansainväliset

Lisätiedot

Luonnonsuojelu- lainsäädännön tarkistamistarpeet SYS:n seminaari 8.9.2011 Hallitusneuvos Satu Sundberg SYS:n ympäristöoikeuspäivä 8.9.2011 28.9.

Luonnonsuojelu- lainsäädännön tarkistamistarpeet SYS:n seminaari 8.9.2011 Hallitusneuvos Satu Sundberg SYS:n ympäristöoikeuspäivä 8.9.2011 28.9. Luonnonsuojelulainsäädännön tarkistamistarpeet SYS:n seminaari 8.9.2011 Hallitusneuvos Satu Sundberg 1 Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja kestävä käyttö YK:n biologista monimuotoisuutta koskeva

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2011

TOIMINTASUUNNITELMA 2011 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Kepan voimassaolevan strategian ja ohjelman mukainen Tavoitteena poliittinen muutos, köyhdyttävien rakenteiden purkaminen ja köyhdyttämisen lopettaminen 29,3 % rahoituksesta käytetään

Lisätiedot

Tiedosta toimintaan. WWF:n Itämeri-viestintä. Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012

Tiedosta toimintaan. WWF:n Itämeri-viestintä. Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012 Tiedosta toimintaan WWF:n Itämeri-viestintä Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012 Öljyonnettomuuden torjunta Meriturvallisuus Rehevöityminen Itämeren lajit ja luontotyypit Kestävä kalastus Miten WWF viestii Itämerestä?

Lisätiedot

Nuukuusviikko asian ytimessä: kestävä kulutus kansalaisjärjestöjen teemana

Nuukuusviikko asian ytimessä: kestävä kulutus kansalaisjärjestöjen teemana Nuukuusviikko asian ytimessä: kestävä kulutus kansalaisjärjestöjen teemana Sini Veuro Projektisihteeri Kansalaisjärjestöjen kierrätysliike 17.04.2008 Kepeää Elämää! seminaari Kierrätysliike Kansalaisjärjestöjen

Lisätiedot

Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua

Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua tieteen ja taiteen keinoin Esite 2015. Painettu 1000 kpl kierrätyspaperille. Tekstit: Tarja Ketola. Taitto: Milla Aalto. Kuvat:

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma

Savon ilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA toimintasuunnitelma 2008 Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTASUUNNITELMA 2008 sivu 1. JOHDANTO 3 2. PERUSTOIMINTA 3 3. PERUSTOIMINTAAN KUULUVAT

Lisätiedot

EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä

EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä Eeva Raevaara, tasa-arvoyksikkö EU:n tasa-arvoinstituutti European Institute for Gender Equality (EIGE) 1990-luvun lopulla Ruotsi teki aloitteen instituutin

Lisätiedot

SUOMEN KOTISEUTULIITTO ESITYSLISTA 2015/9 Hallitus 13.11.2015 Sivu 1 / 5

SUOMEN KOTISEUTULIITTO ESITYSLISTA 2015/9 Hallitus 13.11.2015 Sivu 1 / 5 Hallitus 13.11.2015 Sivu 1 / 5 Aika: perjantai 13.11.2015 klo 12.30 Paikka: Suomen Kotiseutuliiton toimisto Läsnä Puheenjohtaja: Kirsi Moisander ( ) Varapuheenjohtaja: Raimo Sailas ( ) Jäsenet: Annukka

Lisätiedot

Risto Sulkava Suomen luonnonsuojeluliitto, puheenjohtaja, 15.2.2011

Risto Sulkava Suomen luonnonsuojeluliitto, puheenjohtaja, 15.2.2011 Suostrategian epäonnistuminen Risto Sulkava Suomen luonnonsuojeluliitto, puheenjohtaja, Suostrategiatyöryhmän jäsen 15.2.2011 Mikä meni pieleen? Kansallisen suo ja turvemaiden strategiatyöryhmä ei päässyt

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue Varsinais-Suomen ELY-keskus / Olli Madekivi 13.4.2010 1 Organisaatio 13.4.2010 2 Ympäristökeskuksesta ELYn

Lisätiedot

Soidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014

Soidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014 Soidensuojelun täydennys- ohjelma osana soiden kestävää käy5öä Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014 Valtakunnallisia arvioita suoluonnon /lasta Kaikkien luontodirekdivin

Lisätiedot

METSO-ohjelma 2008 2025:

METSO-ohjelma 2008 2025: METSO-ohjelma 2008 2025: vapaaehtoisen suojelun onnistumiset ja haasteet Kimmo Syrjänen 1, Saija Kuusela 1, Susanna Anttila 1, Mirja Rantala 2 ja Terhi Koskela 2 1 Suomen ympäristökeskus ja 2 Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka. Liisi Klobut / Kansainvälisten ja EU-asiain yksikkö 23.9.2010 1

EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka. Liisi Klobut / Kansainvälisten ja EU-asiain yksikkö 23.9.2010 1 EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka Liisi Klobut / Kansainvälisten ja EU-asiain yksikkö 1 EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka Suomen ympäristöpolitiikka on tänä päivänä vahvasti EU-politiikkaa, sillä lähes

Lisätiedot

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta Romaniasian neuvottelukunnan tehtävänä on edistää romaniväestön tasavertaisia yhteiskunnallisia osallistumismahdollisuuksia

Lisätiedot

SUOT POHJOIS-POHJANMAAN ALUEKEHITTÄMISESSÄ JA MAAKUNTAKAAVOITUKSESSA

SUOT POHJOIS-POHJANMAAN ALUEKEHITTÄMISESSÄ JA MAAKUNTAKAAVOITUKSESSA SUOT POHJOIS-POHJANMAAN ALUEKEHITTÄMISESSÄ JA MAAKUNTAKAAVOITUKSESSA Jussi Rämet Suunnittelujohtaja Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaa on suomaakunta suot aina osa maakunnan kehittämistä Esityksen

Lisätiedot

TEKOJA HAAVOITTUVAN LUONNON PUOLESTA. > www.luontoliitto.fi

TEKOJA HAAVOITTUVAN LUONNON PUOLESTA. > www.luontoliitto.fi TEKOJA HAAVOITTUVAN LUONNON PUOLESTA > www.luontoliitto.fi on lasten ja nuorten oma järjestö, joka suojelee metsiä ja niiden eliöitä, rehevöitynyttä Itämerta, muuttuvaa ilmastoa, ahtaalle joutuneita suurpetoja

Lisätiedot

Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö

Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen metsäohjelma 2015 Valtioneuvosto hyväksyi päivitetyn Kansallinen

Lisätiedot

Nykyisen ympäristöohjelman toteutumisen arviointi. Lounais-Suomen ympäristöohjelma seminaari 10.4.2013 Nina Myllykoski, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Nykyisen ympäristöohjelman toteutumisen arviointi. Lounais-Suomen ympäristöohjelma seminaari 10.4.2013 Nina Myllykoski, Varsinais-Suomen ELY-keskus Nykyisen ympäristöohjelman toteutumisen arviointi Lounais-Suomen ympäristöohjelma seminaari 10.4.2013 Nina Myllykoski, Varsinais-Suomen ELY-keskus Ympäristöohjelman 2010 2013 toteutuminen Alueiden käyttö

Lisätiedot

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring Perustettu 2005 Suomen Toimii yhdyselimenä omaishoidon alalla tai siihen läheisesti liittyvällä alueella Suomessa toimivien järjestöjen, säätiöiden

Lisätiedot

Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä

Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä Ilmastonmuutos / koulut Koulujen keke-ohjelmat Osaamisen levittäminen Ilmastonmuutoksen hidastaminen Hallitusten välinen ilmastopaneeli IPCC:

Lisätiedot

Suomalaisten kuluttajien näkemyksiä kotimaisista polttoaineista

Suomalaisten kuluttajien näkemyksiä kotimaisista polttoaineista Suomalaisten kuluttajien näkemyksiä kotimaisista polttoaineista BIOENERGIA RY JÄSENISTÖMME Bioenergia ry:ssä on mukana valtaosa alan merki4ävistä toimijoista Tällä hetkellä yhteensä 130 toimijaa tai yritystä,

Lisätiedot

Turun luonnonsuojeluyhdistys ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2011

Turun luonnonsuojeluyhdistys ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2011 Turun luonnonsuojeluyhdistys ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2011 Toiminnan lyhyt kuvaus Turun luonnonsuojeluyhdistys ry:n toiminta keskittyy turkulaisen kaupunkiluonnon suojeluun sekä jäsenten ja muiden

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

TUKEA YMPÄRISTÖKASVATUKSEEN. Yhteistyöseminaari Lisätään ympäristövastuullisuutta yhdessä 3.12.2009

TUKEA YMPÄRISTÖKASVATUKSEEN. Yhteistyöseminaari Lisätään ympäristövastuullisuutta yhdessä 3.12.2009 TUKEA YMPÄRISTÖKASVATUKSEEN Yhteistyöseminaari Lisätään ympäristövastuullisuutta yhdessä 3.12.2009 Aino Alasentie, Vihreä lippu -päällikkö Suomen ympäristökasvatuksen Seura ry Taustalla Kansainväliset

Lisätiedot

Luonnon-ja ympäristönsuojelu, ajankohtaista opettajille. Suomen luonnonsuojeluliitto, puheenjohtaja

Luonnon-ja ympäristönsuojelu, ajankohtaista opettajille. Suomen luonnonsuojeluliitto, puheenjohtaja Luonnon-ja ympäristönsuojelu, ajankohtaista opettajille Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, puheenjohtaja Suomen luonnonsuojeluliitto? Kolmen vuoden välein kokoontuva liittokokous valitsee puheenjohtajat

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2011

Toimintasuunnitelma 2011 Toimintasuunnitelma 2011 1 Sitoumus Itämeren tilan parantamiseksi Itämerihaaste on Turun ja Helsingin kaupunkien yhteinen aloite Itämeren tilan parantamiseksi. Itämerihaaste julkistettiin kesäkuussa 2007.

Lisätiedot

4. Hyväksytään seuraavan vuoden toimintasuunnitelma; Hyväksyttiin vuoden 2013 ja 2014 toimintasuunnitelma (liite 2).

4. Hyväksytään seuraavan vuoden toimintasuunnitelma; Hyväksyttiin vuoden 2013 ja 2014 toimintasuunnitelma (liite 2). 1 Selkämeren kansallispuiston ystävät yhdistys Yhdistyksen ensimmäinen kokous Aika: 28.8.2013 klo 19-20 Paikka: Luontotalo Arkki, Pori Pöytäkirja 1. Kokouksen avaus Lasse Lovén avasi kokouksen ja totesi,

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma 2009

Viestintäsuunnitelma 2009 Viestintäsuunnitelma 2009 maaliskuu 2009 1 Itämerihaaste Turun ja Helsingin kaupungit sitoutuivat julkisesti kesäkuussa 2007 toteuttamaan sellaisia käytännön toimenpiteitä, joilla ne voivat vaikuttaa vesien

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton hallitusohjelma 2011-2015 esitykset 2.12.2010

Suomen luonnonsuojeluliiton hallitusohjelma 2011-2015 esitykset 2.12.2010 Suomen luonnonsuojeluliiton hallitusohjelma 2011-2015 esitykset 2.12.2010 Etujärjestöt ja vaalit Etujärjestöt kertovat yksityiskohtaisesti, mitä seuraavan hallituksen pitäisi tehdä. Puolueet eivät siihen

Lisätiedot

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava III Markus Erkkilä 11/2014 Esityksen sisältö Maakuntakaavoitus yleisesti Maakuntakaavatilanne Etelä Pohjanmaalla

Lisätiedot

Suomi EU:ssa 20 vuotta kestikö ympäristö. Seppo Vuolanto. Kestikö ympäristö, luonto ja ympäristöhallinto yhdentymisen?

Suomi EU:ssa 20 vuotta kestikö ympäristö. Seppo Vuolanto. Kestikö ympäristö, luonto ja ympäristöhallinto yhdentymisen? Suomi EU:ssa 20 vuotta kestikö ympäristö Seppo Vuolanto Kestikö ympäristö, luonto ja ympäristöhallinto yhdentymisen? Ympäristöhallinnon juurilla YK - Tukholman ympäristökokous 1972 Luonnonvarojen käyttö,

Lisätiedot

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Yleistä Fiskars kyläseuran toiminta tukeutuu yhdistyksen sääntöihin ja vuosittain vahvistettavaan toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 JOHTOSÄÄNTÖ sivu 1(6) KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 I JOHTOSÄÄNNÖN SOVELTAMISALA 1 Johtosäännössä määrätään siitä luottamusjohdon toiminnasta, joka ei sisälly sääntöihin,

Lisätiedot

Vuosikertomus 2011. 1. Johdanto...5

Vuosikertomus 2011. 1. Johdanto...5 Rahkasammaleet valittiin vuonna 2011 vuoden lajiryhmäksi. Rahkasammalten muodostama soiden turve on Suomen ylivoimaisesti suurin hiilivarasto ja -nielu. Kuvassa pallopäärahkasammal. Vuosikertomus 2011

Lisätiedot

=> METSOn toimenpideohjelma. METSOn toimenpiteet AMOssa (1/2)

=> METSOn toimenpideohjelma. METSOn toimenpiteet AMOssa (1/2) 0(762 0(762 RKMHOPDQ WRWHXWXVNHLQRW (WHO (WHO MD.HVNL MD.HVNL 3RKMDQPDDOOD 11.3.2009 METSOseminaari, M.Seppälä, Metsäkeskus E-P 0(762Q WRWHXWXV WDORXVPHWVLVVl 9 6XRMHOXDOXHYHUNRVWRQ NHKLWWlPLQHQ

Lisätiedot

Meriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden

Meriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden Suomenlahti-vuoden visio Miksi Suomenlahti-vuosi? Meriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden aktiivista vuorovaikutusta

Lisätiedot

Ilmastotekoja EU-puheenjohtajuuskauden ilmastotiedotushanke

Ilmastotekoja EU-puheenjohtajuuskauden ilmastotiedotushanke LOPPURAPORTTI 31.10.2006 Ympäristöministeriö Kansainvälisten asiain yksikkö/ Johan Wide Kasarmikatu 25 PL 25 00023 Valtioneuvosto Maan ystävät ry Kirkkotie 6-10 20540 Turku Ilmastotekoja EU-puheenjohtajuuskauden

Lisätiedot

Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro. Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto

Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro. Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto Taustalla: Lempaatsuon lettorämettä (CR). Rajauksesta riippuen luonnontilaisuusluokan 2 tai 3 suo. Alueella

Lisätiedot

VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO - CENTRALFÖRBUNDET FÖR DE GAMLAS VÄL RY

VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO - CENTRALFÖRBUNDET FÖR DE GAMLAS VÄL RY SÄÄNNÖT 1 (5) VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO - CENTRALFÖRBUNDET FÖR DE GAMLAS VÄL RY 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Vanhustyön keskusliitto - Centralförbundet för de gamlas väl ry. Yhdistyksen kotipaikka

Lisätiedot

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto Kaisa Lindström rehtori, Otavan Opisto Energiapotentiaalin aliarviointi Hallituksen esityksessä energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian potentiaalit on aliarvioitu ja sähkönkulutuksen kasvu yliarvioitu.

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta Metsähallituksen luontopalveluiden strategioissa

Vapaaehtoistoiminta Metsähallituksen luontopalveluiden strategioissa Vapaaehtoistoiminta Metsähallituksen luontopalveluiden strategioissa Kehitysjohtaja Arto Ahokumpu Vapaaehtoistoiminnan tulevaisuus seminaari Vanha ylioppilastalo 28.11.2012 1 Esityksen sisältö Mikä on

Lisätiedot

Hallitusohjelmavaikuttaminen. Kepan kevätkokous 24.4.2015 / Pauliina Saares ja Laura Häkli

Hallitusohjelmavaikuttaminen. Kepan kevätkokous 24.4.2015 / Pauliina Saares ja Laura Häkli Hallitusohjelmavaikuttaminen Kepan kevätkokous 24.4.2015 / Pauliina Saares ja Laura Häkli Maailmantalouden tekijät oli menestys Rkp:n ehdokkaita lukuun ottamatta blogeja kirjoittivat kaikkien eduskuntapuolueiden

Lisätiedot

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf SÄÄNNÖT

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf SÄÄNNÖT Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf Nämä sääännöt on hyväksytty piirin syyskokouksessa 28.10.2006 ja rekisteröity yhdistysreksiteriin 28.12.2006. SÄÄNNÖT Yhdistys ja sen tarkoitus

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Vantaa, 23.1.2016 ESITYS RESERVILÄISLIITON SÄÄNTÖJEN MUUTOKSESTA NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE 1 Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

T O I M I N T A S U U N N I T E L M A

T O I M I N T A S U U N N I T E L M A T O I M I N T A S U U N N I T E L M A 2 0 1 1 SISÄLTÖ 1. Toiminnan teemat vuonna 2011 2. Luonnonsuojelu 2.1 Vesiensuojelu 2.2.1 Itämeri ja sisävedet 2.2.2 Joet 2.2.3 Pienvedet 2.2.4 Vesivoima, kalat ja

Lisätiedot

Sisävesi LIFE IP -diat 16.2.2015

Sisävesi LIFE IP -diat 16.2.2015 Sisävesi LIFE IP -diat 16.2.2015 SISÄVESI LIFE IP SISÄVESI LIFE IP Metsähallituksen koordinoima valtakunnallinen EUrahoitteinen hanke, jonka tavoitteena on parantaa Suomen sisävesien tilaa ja sovittaa

Lisätiedot

Suomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys

Suomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys Suomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys Heikki Pajuoja Metsäteho Oy Metsätieteen päivä 29.10.2013 1 Sisällys Tausta Metsäpolitiikka ja muut metsien käyttöön vaikuttavat politiikat

Lisätiedot

Alueellinen vesiensuojeluyhdistystoiminta Suomessa

Alueellinen vesiensuojeluyhdistystoiminta Suomessa Alueellinen vesiensuojeluyhdistystoiminta Suomessa VESIENHOIDON VAPAAEHTOINEN JÄRJESTÄYTYMINEN POHJOIS-POHJANMAALLA VYYHTI-hankkeen seminaari 4.2.2014, Oulu Jukka Koski-Vähälä Toiminnanjohtaja, MMT SUOMEN

Lisätiedot

9.12.2011. www.kepa.fi

9.12.2011. www.kepa.fi 9.12.2011 www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö. Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää tai niitä seuraavaa järjestöä.

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 4.3.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen

Lisätiedot

Kalastuslain ja hallinnon uudistus. Hämeen ELY-keskus

Kalastuslain ja hallinnon uudistus. Hämeen ELY-keskus Kalastuslain ja hallinnon uudistus Hämeen ELY-keskus Uuden lain tavoitteet Kalavaroja hyödynnetään ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävästi Elinkeinojen ja virkistyskäytön avulla syntyy

Lisätiedot

LAHDEN PERUSOPETUKSEN KEKE-VUOSIKELLO

LAHDEN PERUSOPETUKSEN KEKE-VUOSIKELLO -iden ja muiden LSYP:n yhteistyötahojen jouluglögit JOULU aineettomat joululahjat TAMMI HELMI 2.2. Muistetaan toinen toista; Vihreä lippu-päivä SEURAA TARJOTTAVAA KOULUTUSTA (TSEKKAA EMAIL) JA TUTUSTU

Lisätiedot

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö Osaamiskeskusohjelma 2007 2013 13 klusteria 21 osaamiskeskusta Lahden Seudun Kehitys LADEC Henkilöstöä 75 Asumisen

Lisätiedot

Metsähallituksen luontopalvelujen tehtävät 11/17/2015

Metsähallituksen luontopalvelujen tehtävät 11/17/2015 11/17/2015 Kuva: Tapani Mikkola. Talkoot, talgud, talkas - quality volunteer management for Nordic-Baltic protected areas Kansainvälistyvä aikuiskoulutus -tilaisuus Oulussa 12.11.2015 Metsähallituksen

Lisätiedot

Alueelliset erityispiirteet ja metsiensuojelun nykytilanne

Alueelliset erityispiirteet ja metsiensuojelun nykytilanne Alueelliset erityispiirteet ja metsiensuojelun nykytilanne Metso-seminaari Ke 11.3. 29 Seinäjoki ESA Koskenniemi Länsi-Suomen ympäristökeskus 1 Luonnonvaran uusarviointi Luonnonvaroja ei ole vaan niitä

Lisätiedot

Kepa ry ESITYSLISTA 1 (5) Elimäenkatu 25-27 8.1.2016 00510 Helsinki Hallituksen kokous 20.1.2016 puh. (09) 584 233

Kepa ry ESITYSLISTA 1 (5) Elimäenkatu 25-27 8.1.2016 00510 Helsinki Hallituksen kokous 20.1.2016 puh. (09) 584 233 Kepa ry ESITYSLISTA 1 (5) HALLITUKSEN KOKOUS 1/2016 Aika 20.1.2016 klo 15.00 Paikka Kokouksen osanottajat Kepa, kokoushuone Dialogi Elimäenkatu 25-27, 6. krs. 00510 Helsinki Puheenjohtaja Majanen Pertti

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Kestävän kehityksen strategia

Kestävän kehityksen strategia Kestävän kehityksen strategia Yhtymähallitus xx.xx.2012 Sisällysluettelo 1. Kestävä kehitys... 1 2. Oppilaitosten ympäristösertifiointi... 1 3. Kestävä kehitys Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä...

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma MSO

Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strategisen ohjelman tavoitteet: MSO:n tavoitteena on: ennakoida ja seurata metsäalan rakennemuutosta, koordinoida metsäteollisuuden ja metsäsektorin toimintaedellytystyöryhmän

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2014

TOIMINTAKERTOMUS 2014 www.saimaanlohikalayhdistys.fi Sivu 1/5 TOIMINTAKERTOMUS 2014 YLEISTÄ Yhdistyksen toiminnan yleistavoite Saimaan lohikalayhdistyksen on tarkoitus edistää Vuoksen vesistöalueen uhanalaisten lohikalakantojen

Lisätiedot

Puhtaasti liikkeelle Pohjois-Pohjanmaan ympäristötietoisuuden teemavuosi 2009

Puhtaasti liikkeelle Pohjois-Pohjanmaan ympäristötietoisuuden teemavuosi 2009 Puhtaasti liikkeelle Pohjois-Pohjanmaan ympäristötietoisuuden teemavuosi 2009 Ympäristötoiminnan neuvottelupäivä Marketta Karhu Oulun seudun ympäristötoimi Maakunnallinen ympäristötietoisuuden yhteistyöalkoi

Lisätiedot

Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa

Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa Virpi Sahi Suomen luonnonsuojeluliitto ry Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa Hösmärinpuiston päiväkotilaisia mörriretkellä. Kuva: Virpi Sahi. Luonto lisää lasten ja nuorten

Lisätiedot

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2011-2020

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2011-2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2011-2020 1 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2011-2020 Hyväksytty Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueen

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

SUOMEN KOTISEUTULIITTO PÖYTÄKIRJA 2016/5 Hallitus 27.5.2016 Sivu 2 / 6

SUOMEN KOTISEUTULIITTO PÖYTÄKIRJA 2016/5 Hallitus 27.5.2016 Sivu 2 / 6 Hallitus 27.5.2016 Sivu 1 / 6 Aika: 27.5.2016 klo 12.30-15.15 Paikka: Suomen Kotiseutuliiton toimisto, Kalevankatu 13 A, Helsinki Läsnä Puheenjohtaja: Kirsi Moisander (x) Varapuheenjohtaja: Raimo Sailas

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Martoissa on arjen mahdollisuus Vuosikokous 26.4.2014 Tavoitteet 2015 Toiminnan tunnettuuden parantaminen sisältölähtöisesti Kestävän kehityksen edistäminen kotitalousneuvonnan

Lisätiedot

SUOMEN KOTISEUTULIITTO PÖYTÄKIRJA 2015/6 Hallitus 16.6.2015 Sivu 1 / 5

SUOMEN KOTISEUTULIITTO PÖYTÄKIRJA 2015/6 Hallitus 16.6.2015 Sivu 1 / 5 Hallitus 16.6.2015 Sivu 1 / 5 Aika: 16.6.2015 klo 13.00 14.40 Paikka: Hotelli Atlas, Kuopio Läsnä Puheenjohtaja: Kirsi Moisander (-) Varapuheenjohtaja: Raimo Sailas (-) Jäsenet: Annukka Alppi (x) Rauno

Lisätiedot

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Taustaa Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia Kymenlaakson maakuntaohjelma Kuntien tavoitteet, strategiat, alueellisen yhteistyön tarve ja kuntaliiton

Lisätiedot

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus METSO:n jäljillä Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus METSO II Metso I 2003-2007 Vapaaehtoinen suojelu katsottiin tehokkaaksi ja yhteiskunnallisesti hyväksyttäväksi keinoksi edistää metsiensuojelua

Lisätiedot

Barentsin alueen suojelualueiden arviointi käyttäen suojelualuetyöohjelmaa työkaluna

Barentsin alueen suojelualueiden arviointi käyttäen suojelualuetyöohjelmaa työkaluna Khibiny National Park, Murmansk Region Photo: Anna Kuhmonen Sanna-Kaisa Juvonen Metsähallitus, luontopalvelut Barentsin alueen suojelualueiden arviointi käyttäen suojelualuetyöohjelmaa työkaluna Biologista

Lisätiedot

Vapaaehtois- ja järjestötoiminnan kehittäminen ja tuki

Vapaaehtois- ja järjestötoiminnan kehittäminen ja tuki Vapaaehtois- ja järjestötoiminnan kehittäminen ja tuki Aluefoorumi Tornio 3.10.2015 EHYT ry:n strategiasta 2014-2020 Yhdistämme vapaaehtoistoiminnan voiman ja asiantuntijoidemme osaamisen Vapaaehtoistoiminta

Lisätiedot

Kuva: Seppo Tuominen

Kuva: Seppo Tuominen Kuva: Seppo Tuominen ! Valtionmaiden soiden säilytyssuunnitelmat 1966 ja 1969 ja Metsähallituksen tekemät rauhoituspäätökset Kansallis- ja luonnonpuistoverkon kehittäminen (VNp:t 1978 alkaen) Valtakunnallinen

Lisätiedot

Soidensuojelun täydennystarpeet. Aulikki Alanen, ympäristöministeriö Suot Suomen luonnossa ja taloudessa, GTK:n juhlaseminaari 28.11.

Soidensuojelun täydennystarpeet. Aulikki Alanen, ympäristöministeriö Suot Suomen luonnossa ja taloudessa, GTK:n juhlaseminaari 28.11. Soidensuojelun täydennystarpeet Aulikki Alanen, ympäristöministeriö Suot Suomen luonnossa ja taloudessa, GTK:n juhlaseminaari 28.11. 2012 Suoluonnon tilan heikentymisen syyt Metsäojitus Pellonraivaus Muita

Lisätiedot

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu

Lisätiedot

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Liite Ylitarkastaja 17.3.2016 Markus Tarasti

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Liite Ylitarkastaja 17.3.2016 Markus Tarasti YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Liite Ylitarkastaja 17.3.2016 Markus Tarasti VALTIONEUVOSTON ASETUS VIRANOMAISTEN SUUNNITELMIEN JA OHJELMIEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASE- TUKSEN

Lisätiedot

Global Warming Images / WWF-Canon. Green Office -ympäristöjärjestelmä Helka Julkunen Green Office -päällikkö

Global Warming Images / WWF-Canon. Green Office -ympäristöjärjestelmä Helka Julkunen Green Office -päällikkö Global Warming Images / WWF-Canon Green Office -ympäristöjärjestelmä Helka Julkunen Green Office -päällikkö Green Office on kotoisin Suomesta WWF Suomi kehitti Green Office -ohjelman vuonna 2002 Green

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle. OSA 1: Perusteet

YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle. OSA 1: Perusteet YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle OSA 1: Perusteet Sisältö 1. Osa: Perusteet Ympäristöongelmat ja ympäristönsuojelu Kestävä kehitys Ympäristöhuolto osana puhdistuspalvelualaa 2. Osa: Jätehuolto

Lisätiedot

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 1 SISÄLLYS 1. YHDISTYKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET 2 2. HALLITUS JA SEN KOKOONTUMINEN 2 3. JÄSENTOIMINTA 2 4. JÄRJESTÖ- JA PAIKALLISOSASTOTOIMINTA 3 5. OPISKELIJATOIMINTA

Lisätiedot

Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto

Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto 1 Ekologinen päätösanalyysi 1 Ekologinen päätösanalyysi Ekologisen tiedon systemaattista käyttöä päätöksenteon apuna

Lisätiedot

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Anu Kerkkänen, projektitutkija, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010, Tampere tavoitteena parantaa kuntien edellytyksiä

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2006

TOIMINTAKERTOMUS 2006 TOIMINTAKERTOMUS 2006 YLEISTÄ Vuosi 2006 oli OuLVI:n 44. toimintavuosi. Vuoden aikana järjestetty toiminta oli edellisten vuosien mukaista.tapahtumissa keskityttiin laatuun ja panostettiin tapahtumaympäristöön

Lisätiedot

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille www.kehys.fi EU:n budjetti 2007-2013 Viisi päälohkoa: Yhteensä 974,7 miljardia 1. Kestävä kasvu 433,0 miljardia 2. Luonnonvarojen kestävä kehitys ja suojelu

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022

Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022 Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022 10.4.2014 Jouni Nissinen suojelupäällikkö Suomen luonnonsuojeluliitto ry Ensitunnelmat strategiasta + kokonaisvaltaisuus

Lisätiedot

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 valtiosihteeri Risto Artjoki/ ylijohtaja Heimo Hanhilahti MMM 12.2.2014 Tampere ja 18.2.2014 Oulu Valmistelun

Lisätiedot

kokonaisuudistuksessa Turpeenoton vesistövaikutukset 17.3.2012 Johtava asiantuntija Ilpo Kuronen

kokonaisuudistuksessa Turpeenoton vesistövaikutukset 17.3.2012 Johtava asiantuntija Ilpo Kuronen Turpeenoton luonto- ja vesistövaikutukset ympäristönsuojelulain kokonaisuudistuksessa Turpeenoton vesistövaikutukset 17.3.2012 Johtava asiantuntija Ilpo Kuronen Ympäristönsuojelulain, -asetuksen ja eräiden

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry

Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry Koulutettuja hammashoitajia, suun terveydenhoitoalan lähihoitajia ja suuhygienistejä sekä alan opiskelijoita edustava

Lisätiedot

Monikäyttönäkökulma metsähallituslakiluonnokseen

Monikäyttönäkökulma metsähallituslakiluonnokseen Monikäyttönäkökulma metsähallituslakiluonnokseen Metsähallituslaki uudistuu ke 16.1.2014 kello 10.00-12.30, Arktikum auditorio, Rovaniemi Tarja Pasma Toiminnanjohtaja Puh. 040 823 2443 Sähköp: lappi@sll.fi

Lisätiedot

Suomen Lähienergialiitto r.y. uusi toimija energia-alalla

Suomen Lähienergialiitto r.y. uusi toimija energia-alalla Suomen Lähienergialiitto r.y. uusi toimija energia-alalla Markku Tahkokorpi / Suomen Lähienergialiitto Ry 13.5.2014 Esityksen sisältö Lähienergian määrittelyä Suomen Lähienergialiiton MMM Keskeiset sidosryhmät

Lisätiedot