Jäsenviesti. Sosiaalista pääomaa jaossa JATissa. Toukokuu Julkisen alan tiedottajat ry Offentliga informatörer rf

Transkriptio

1 Toukokuu 2012 Jäsenviesti Julkisen alan tiedottajat ry Offentliga informatörer rf Sosiaalista pääomaa jaossa JATissa Suomen maabrändityöryhmän asiantuntijajäsenä toiminut Marco Mäkinen antoi meille oman tehtävän Viestintäpäivillä Tehtävä julkisen alan tiedottajille: Pyydä ihmiset ja yritykset mukaan miettimään haasteita ja ratkaisemaan ongelmia. Kertokaa sitten mitä te olette tehneet. Tehtävä on yhteisöllinen. Yhteisöllisyydessä tärkeätä on tuloksen lisäksi itse tekeminen, matka tavoitteeseen. Olin vastikään tilaisuudessa, jossa usean esiintyjän voimin puhuttiin miten yhdessä oleminen ja tekeminen lisäävät hyvinvointiamme. Työyhteisöissäkin hyvinvointi kannattaa: se lisää tuottavuutta. Tilaisuudessa neurologi Markku T. Hyyppä nosti hyvinvoinnin tärkeäksi tekijäksi me-hengen ja sosiaalisen pääoman: yhdessä osallistumisen, keskinäisen luottamuksen. Hyyppä puhui etenkin kulttuurin yhdessä harrastamisen hyvistä vaikutuksista, mutta hyvää tekevien listallaan oli myös yhdistystoiminta. Toisiaan lähiystäviä vähemmän tuntevat ihmiset kohtaavat toisensa, nauttivat yhdessä olosta, tuottavat tuloksia ja tämä toistuu suhteellisen säännöllisesti, hän listasi sosiaalisen toiminnan kriteereitä. Minusta kuvaus vastaa melkoisen mukavasti yhdistyksemme toimintaa ja tilaisuuksia. Tapahtumissamme, niin Viestintäpäivillä, ulkomaan opintomatkalla kuin kuukausittaisilla vierailuillamme on ollut paljon osallistujia. Sosiaalinen pääomamme on kasvanut. Kasvatetaan yhdessä tätä pääomamme myös jatkossa. Ja pääomamme yhden osatekijän eli jäsenmäärämme kasvattaminen jatkuu edelleen, rekrytointikampanjakin ainakin kesään asti. Olethan jo hankkinut omat leffalippusi? Vastaamme Mäkisen antamaan tehtävään tai haasteeseen muun muassa kutsumalla Sinut suunnittelemaan kanssamme seuraavaa ulkomaan opintomatkaa. Oletko jo kertonut Facebook-ryhmässämme mihin haluaisit seuraavan ulkomaan opintomatkamme suuntautuvan? Vaikuta siihen onko kohteena Amsterdam, Oslo vai Riika. Tässä numerossa: 1 Sosiaalista pääomaa jaossa JATissa 2 Vuosikokouksen päätökset 3 Jäsenten sähköposti- ja laskutusosoitteet halutaan ajan tasalle 3 Muutosta tutkittiin monipuolisesti Tampereen Viestintäpäivillä 6 Jattilaiset Kotikadulla 7 Think Finland - JAT ulkoasiainministeriössä 8 Tulevia tapahtumia - Viestintävirasto kutsuu vierailulle Tulossa kulttuuria ja kovapanosammuntaa 8 Uudet jäsenet Parin JAT-vierailun jälkeen koittaa kesä. Pidetään silloin huolta omasta varsinaisesta pääomastamme - itsestämme, läheisiä unohtamatta. Otetaan viimeistään kesällä kunnolla tilaa tehdä itsellemme hyvää harrastamalla, hiljentymällä, hengittelemällä tai menemällä pää kolmantena jalkana pitkin maailmaa - juuri niin kuin itsestä hyvältä tuntuu. Yksin tai sosiaalisen pääoman kentillä. Syksyllä JATin ohjelmassa on taas paljon tuttua hyvää ja myös jotain uutta. Koko hallituksen puolesta toivotan Sinulle hyvää kesää! Näkemisiin JATin merkeissä! Sirpa Lotsari, puheenjohtaja, JAT ry; sirpa.lotsari(at)gmail.com

2 Vuosikokouksen päätökset JAT ry:n sääntömääräiseen vuosikokoukseen Tamperetalossa 15. maaliskuuta 2012 osallistui 18 jattilaista. Vuosikokous hyväksyi vuoden 2012 toimintasuunnitelman, jossa yhdistyksen pidemmän tähtäimen tavoitteeksi asetetaan, että kaikki julkisen sektorin viestintäammattilaiset kuuluisivat JATiin. Mitä kattavammin JATissa on jäseniä julkiselta sektorilta, sitä suuremman kontaktipinnan ja vertaisverkoston se meille kaikille tarjoaa. Niinpä JATin hallituksen toiminnan erityinen painopiste tänä vuonna on yhdistyksen tunnettuuden ja jäsenmäärän kasvattaminen. Tähän pyritään muun muassa jat.fi-sivustoa kehittämällä, sosiaalisen median käyttöä lisäämällä sekä rekrytointia tehostamalla. Vuosikokouksessa keskusteltiin JATin maksullisten tilaisuuksien hinnoittelusta. Toiminnantarkastajat kiinnittivät tarkastuksessaan huomiota siihen, että opintomatkojen ja seminaarien hinnan pitäisi vastata todellisia kustannuksia. Hallitus totesi, että omakustannushinta on pyrkimyksenä aina ja kaikissa tilaisuuksissa. Osallistujien määrää on kuitenkin mahdotonta tietää budjetointivaiheessa, jolloin vahvistetaan maksujen suuruus. Suunnittelussa on pakko edetä siten, ettei tilaisuudesta missään tapauksessa aiheudu tappiotakaan, ainakaan kovin paljon. Niinpä budjetti ja osallistumismaksu täytyy määritellä ns. kriittisen osallistujamäärän mukaan. Jatkossa hallitus pyrkii entistä suurempaan tarkkuuteen ja ennakointiin maksuista päättäessään. Vuosikokous vahvisti tilinpäätöksen ja myönsi hallitukselle tili- ja vastuuvapauden. Jäsenmaksun suuruudeksi vahvistettiin entinen 30 euroa. Hallituksen varajäseniksi valittiin Mari-Anne Aronen Helsingin kaupungin Talous- ja suunnittelukeskuksesta sekä Jussi Pohjonen Liikkuvasta poliisista. He tulivat Seija Kauppisen ja Marika Leedin tilalle, jotka joutuivat jättämään hallitustyöskentelyn kesken kauden. Toiminnantarkastajiksi valittiin Leena-Maija Jyllikoski valtiovarainministeriöstä ja Hannele Sallinen Valtiokonttorista sekä varatoiminnantarkastajiksi Aino-Marja Kontio Porvoon kaupungilta ja Erja Saraste Huoltovarmuuskeskuksesta. Kiitokset kaikille vuosikokoukseen osallistuneille vilkkaasta keskustelusta ja esitetyistä kehitysideoista! JATin hallitus, sihteeri Tuija Ruoho Jäsenmaksu on pääsymaksu mukaan toimintaan JATin jäsentapahtumiin, opintomatkoihin ja muuhun toimintaan voivat sääntöjen mukaan osallistua vain jäsenmaksunsa suorittaneet henkilöt. Hallituksella on lisäksi mahdollisuus erottaa yhdistyksestä sellaiset jäsenet, jotka ovat jättäneet kahtena peräkkäisenä kalenterivuonna jäsenmaksunsa maksamatta. Tänä keväänä tehdyssä tarkistuksessa kahden vuoden ajan maksamatta jätettyjä maksuja löytyi noin 40 henkilön kohdalla (JATin jäsenmäärä yhteensä on noin 500). Tätä lukiessasi asiasta on jo lähetetty sähköinen kuulemiskirje kaikille niille, joiden sähköpostiosoitteet ovat ajan tasalla. Sellaiset henkilöt, joiden antamat osoitteet eivät enää toimi ollenkaan, poistetaan hallituksen päätöksellä rekisteristä ilman kuulemismenettelyä. Valtaosa jäsenistä huolehtii toki jäsenmaksuistaan ajallaan, ja jotkut jopa etuajassa! Joukossa on kuitenkin jatkuvasti myös sellaisia jäseniä, joilta jäsenmaksu jää syystä tai toisesta maksamatta. Osassa tapauksia asia selittyy sillä, että henkilö on jäänyt työpaikastaan eläkkeelle, eikä ole muistanut ilmoittaa yhdistykselle sen enempää erostaan kuin muuttuneista yhteystiedoistaan. Myös työpaikan vaihdokset ja esimerkiksi perhevapaat saattavat johtaa siihen, ettei jäsenmaksulasku tavoita oikeaa henkilöä. Jäsenmaksujen perintää on tarkoitus jatkossa tehostaa ottamalla käyttöön ulkoinen ohjelmistopalvelu, jonka kautta laskun voi lähettää joko postitse, sähköpostitse tai OVT-laskuna. Ennen palvelun käyttöönottoa lähetämme kaikille jäsenille sähköisen kyselyn siitä, millä tavalla ja mihin osoitteeseen jäsen haluaa laskun lähetettävän. Asiasta lisää seuraavalla sivulla. 2

3 JAT valmistautuu vastaamaan sähköisen viestinnän ja laskutuksen haasteisiin: Jäsenten sähköposti- ja laskutusosoitteet halutaan ajan tasalle JATin hallitus päätti pidetyssä kokouksessaan hankkia JATin käyttöön ohjelmistopalvelun jäsenrekisterin ylläpitoa ja jäsenmaksujen lähettämistä varten. Jos ohjelmiston käytöstä saadaan hyviä kokemuksia, myös esimerkiksi Viestintäpäivien osallistumismaksut voidaan jatkossa lähettää järjestelmän kautta. Järjestelmän käyttöönotto edellyttää kuitenkin jäsenrekisterin huolellista läpikäyntiä, jotta jäsenten yhteystiedot olisi varmasti kirjattu siihen oikein. Rekisteriin tarvitaan lisäksi ainakin joidenkin jäsenten kohdalla useampia tietoja kuin aikaisemmin, jotta jäsenmaksu ja/tai esimerkiksi Viestintäpäivien osallistumismaksu voidaan laskuttaa sovitusti jäsenen työnantajalta. Enää ei myöskään riitä pelkkä työnantajan postiosoite, koska suurin osa valtion ja kuntien organisaatioista vaatii nykyään laskujen lähettämistä sähköisessä OVT-muodossa. Yhteystiedoista keskeisin on jäsenen oma sähköpostiosoite, joko yksityinen tai työnantajan. Sen ajan tasalla pitäminen on nykyisin lähes välttämätöntä, jos jäsen haluaa nauttia täysimääräisesti JATin palveluista. Vähintään yhtä tärkeitä ovat kuitenkin painetun jäsenviestin postitusosoite (joko kotiin tai työpaikalle) ja jäsenmaksun laskutusosoite, joka joillakin jäsenillä on kodin tai työpaikan postiosoite, joillakin sähköpostiosoite ja joillakin työnantajan OVT-osoite. Muistathan vastata yhteystietokyselyyn! Jotta esimerkiksi jäsenmaksujen osalta voidaan ottaa huomioon jäsenen oma toive maksun maksajasta, se on ensin saatava tietää ja kirjattava muistiin järjestelmään myös tulevia vuosia varten. JATin hallitus onkin nyt päättänyt toteuttaa koko jäsenistölle sähköisesti lähetettävän kyselyn, jossa jokainen jäsen voi, tai oikeastaan hänen PITÄÄ kertoa, millä tavalla ja mihin osoitteisiin hän haluaa saada jo edellä mainitut sähköpostit, jäsenviestit ja laskut. Digium-järjestelmän avulla toimeenpantava kysely lähetetään lähiviikkoina sähköpostitse jäsenrekisteristä tällä hetkellä löytyviin sähköpostiosoitteisiin. Jos kyselyä ei kuulu ja/tai jos et ole muutenkaan pitkään aikaan saanut JATista sähköpostia, ilmoita kiireesti oikea sähköpostiosoitteesi jäsensihteeri Emmi Hyvöselle Näin varmistat sen, että kysely lähetetään myös sinulle ja jäsentiedot saadaan myös sinun osaltasi kuntoon. Mitä nopeammin rekisteri saadaan päivitettyä ja järjestelmä täysimääräiseen käyttöön, sitä joustavammin ja luotettavammin onnistuvat jatkossa myös osoitteiden ja muiden jäsentietojen muutokset. Ulkoisen palvelun käyttöönotto onkin tarpeen myös siksi, että jäsentietoihin tulee nykyään julkisen sektorin muutosten myötä muutoksia aikaisempaa nopeammassa tahdissa. Kiitos jo etukäteen vastauksestasi kyselyyn! JATin hallitus Muutosta tutkittiin monipuolisesti Tampereen Viestintäpäivillä JATin vuosituisilla Viestintäpäivillä Tampere-talossa haettiin eväitä ja näkökulmia arjessamme ja työssämme koko ajan monin tavoin vaikuttavaan muutokseen ja siitä viestimiseen. Ja löytyihän niitä. Kaksi täysipainoista päivää Tampere-talon Sonaattisalissa istui noin 70 jattilaista kuulemassa eri alojen asiantuntijoiden usein oivaltavia näkemyksiä päivän aiheisiin ja osallistumassa keskusteluun. Tampereen kaupungin apulaispormestari Olli-Poika Parviaisen toivotettua kaikki tervetulleiksi Tampereelle, esitteli Tampereen kaupungin viestintäjohtaja Anna- Maria Maunu kaupungin merkittävät strategiset hankkeet ja kertoi niiden viestintään liittyvistä näkökulmista ja ongelmista. Tampereella käytössä oleva monituottajamalli asettaa viestinnälle omat haasteensa. Kaupunki ostaa paljon palveluja, mutta mikä on oman viestinnän rooli esimerkiksi silloin, kun palvelun tarjoajalla ei ole resursseja viestintään, josta kaupunki kuitenkin vastaa. - Monituottajamalli ei ratkaise viestinnän ongelmia, vaan tuo niitä lisää. Viestinnän ohjeistusta ja suunnittelua ei voi ulkoistaa. Kaupungin viestinnän vastuulla on kuitenkin lopulta se, että kuntalainen osaa löytää oikeat palvelut, Maunu sanoi. Tampereen Asuntomessujen tiedottaja Reetta Hynynen kertoi tulevan kesän Asuntomessualueen Vuoreksen erikoisuuksista pidettävien messujen on tarkoitus lisätä alueen tunnettuutta, Tampereen vetovoimaisuutta ja omaleimaisuutta. Uusi verkkosukupolvi tulee muuttamaan kaiken Tutkimusjohtaja Jouni Kivikoski esitteli Viestinnän ammattilaiset 2011-tutkimuksen tuloksia. Niiden mukaan viestinnän ammattiosaamista on hyödynnetty hyvin kriiseissä, muutoksen läpiviemisessä ja suunnitelmallisessa mediatyössä. Tärkeimpiä kehitysalueita ovat tutkimuksen 3

4 mukaan olleet strategiaviestintä, kansalaisviestintä ja muutosviestintä. Muutosten läpiviemisen tärkeä edellytys on toimiva yhteistyö johdon kanssa. Aamulehden päätoimittaja Jouko Jokinen tarkasteli viestinnän muutosta median näkökulmasta. Mediamurroksen suurin syy on informaation valtava kasvu, kun tarve on tuottaa yhä enemmän informaatioelämyksiä ihmisille. - Mihin tässä päädytään, kuka kuuntelee kun kaikki puhuvat, Jokinen kysyi. Lehdistön ote on Jokisen mukaan edelleen vahva, vaikka se on muuttunut. Uusia asioita otetaan koko ajan käyttöön ja palvelubusiness kytkeytyy lehtiin mukaan yhä enemmän. Myös uusi verkkonatiivisukupolvi on jo kasvamassa. - Seuraavan 10 vuoden aikana se porukka tulee muuttamaan kaiken. Lehti ei myöskään tavoita enää kaikkia, paljon tietoa on digitaalisessa muodossa, joka seuraa ihmistä. - Lehden on oltava hyödyllinen ja sen on tarjottava elämyksiä. Jos niitä ei ole, se ei pärjää, Jokinen sanoi. Päivän hienoin lause tuli illalla JATin vuosikokouksen jälkeen kiirehdittiin rentoutumaan hyvän viihteen pariin Musiikkiteatteri Palatsiin. Maittavan päivällisen jälkeen katsottiin ja kuunneltiin musikaali Simply the Best. Vanhemmat viestijät saivat myös verestää muistoja ja laulaa täysillä Tina Turnerin ja Rolling Stonesin vanhojen tuttujen hittien mukana. Tamperelaisittain päivän hienoimman lauseen kuulin kuitenkin eräältä pöydässämme istuneelta naiskollegalta kun olimme istuneet pöytiin tässä upeaksi musiikkiteatteriksi kunnostetussa juhlavassa entisessä elokuvateatterissa. - Täällähän on ihan kuin olisi ulkomailla, hän sanoi. Asema ei tee autuaaksi asiantuntijuus tekee Pirkanmaan sairaanhoitopiirin viestintäpäällikkö Elina Kinnunen tarkasteli viestinnän roolin muutosta julkisessa terveydenhuollossa, jossa hierarkkisen organisaation johdosta muutokset yleensä ovat hitaita. Julkisen terveydenhuollon viestinnän tulevaisuus on Kinnusen mukaan sukkuloimista viranomaisroolin ja kilpailun välissä. Kun ennen asiantuntija oli kuningas, jatkossa kuningas tulee asiakkaasta, joka voi tulevaisuudessa valita hoitopaikkansa maan eri sairaaloista. - Ihmisillä pitäisi siis olla jatkossa myös edellytykset tehdä valinta, jolloin hänelle tulisi osata antaa kansantajuisesti tietoa valintansa perusteeksi. Joudutaan myös miettimään, voiko julkinen terveydenhuolto markkinoita itseään ja miksi ihmisten kannattaa valita kaikista vaihtoehdoista juuri meidät. Onko se eettisesti oikein, Kinnunen kysyi. Siinä on alan viestinnälle haastetta. Lisäkysymyksiä tuovat myös koko ajan kasvavat terveydenhuollon globaalit markkinat, kansainvälistyminen. Jo nyt esimerkiksi leikkaussairaala Coxassa on venäläisiä asiakkaita. Yhteisöviestinnän tutkija Laura Asunnan aiheena oli Viestinnän profession muutos, viestin välittäjästä vaikuttajaksi viestinnän strategista roolia rakentamassa. Asunta toi asiaan tieteellistä otetta ja johdatteli viestinnän suhdetta valtaan ja arvoihin. Tässä tärkeä tekijä on saada johto kuuntelemaan viestintää. - Asema ei tee autuaaksi asiantuntijuus tekee, hän sanoi. Onnistunut viestintä rakentuu oikeaan strategiseen asemaan, johon hänen mukaansa tarvitaan: - arvoihin sitoutunut asiantuntija SOUL - organisaation strategiaan sidotut ja toimintaympäristöön suhteutetut tavoitteet ja laatukriteerit GOAL ja - asiantuntijuuden tunnustaminen ja resursointi ROLE. Yli 70 jattilaista kokoontui vuoden päätapahtumaan Viestintäpäiville Tampere-talolle. Ohjelma käsitteli tänä vuonna muutosta. 4

5 Ennen lounastaukoa teatterinjohtaja Riku Suokas käsitteli huumorin keinoin miehen ja naisen viestinnän kompastuskiviä ja luontaista erilaisuutta. - Kun tiedetään että nainen käyttää vuorokaudessa noin 7000 sanaa ja mies 2000, mitä tehdään illalla kotona kun miehen kaikki sanat on jo päivällä käytetty, Suokas kysyi. Kannattaako enää puhua muutoksesta kun koko elämä on muutosta VTT Elisa Juholin puhui aiheesta Työyhteisöviestinnän muutos. Kaikille lienee selvää, että työyhteisöviestintä sisältää yhteisön kaiken toiminnan ja menestyksen. Edellytykset ja mahdollisuudet. Hyvä työyhteisöviestintä tuottaa työhyvinvointia, parantaa laatua ja tuloksia, tuo uutta tietoa ja ratkaisuja. Työyhteisöissä tapahtuvat muutokset muuttavat myös viestinnän luonteen. Kiire, muuttuvat hierarkiat, uuden sukupolven astuminen työelämään, talouden jatkuva muutos ja epävarmuus ovat tosiasioita, jotka muuttavat todellisuutta koko ajan. Kaiken hallittavuuden illuusio on kadonnut, syntyy uusia julkisuuksia ja teemoja. - Kannattaako enää puhua muutoksesta, kun koko elämä on muutosta, Juholin kysyi. Omalla kohdalla kannattaa aina kysyä, millainen viestintäkulttuuri meillä on. Tämän ajan viestinnän ammattilaisen roolit ovat monet. - Hän on lähetyssaarnaaja, strategi, sparraaja, valmentaja, tekijä ja tuottaja, Juholin sanoo. Pekka Haaviston presidentinvaalikampanjan kampanjapäällikkö Riikka Kämppi esitteli aiheesta hienon videon Flashmob Finlandia, josta saattoi nähdä Haaviston kampanjan toteutuksen idean. Sen voima perustui siihen, että inspiraatio lähti alhaalta ylöspäin. Eräs voimalause oli myös tärkeä: Silloin kun omat voimat eivät riitä, tarvitaan muita apuun. Kirkkohallituksen yhteisökoordinaattori Henna Ahlfors kertoi kirkon ensiaskelista sosiaalisen median maailmassa. Kirkko on asiassa melko myöhään liikkeellä. - Olemme myöhässä, vaikka sosiaalinen media on kirkolle luonteva toimintaympäristö, jotta saadaan tietää mitä ihmiset arjessa ajattelevat. Kirkkohan itsessään on viestintää, Ahlfors sanoi. Verkkopalveluna kirkolla ovat käytössä muun muassa nettipappi, jossa saa anonyymisti viestin papille. Käytössä on myös lasten virtuaalikirkko, jossa voi vaeltaa ja kuunnella hartauksia. - Olemme vielä kokeiluvaiheessa sosiaalisen median suhteen, mutta olemme jo kouluttaneet ihmisiä tähän uuteen, nopeasti muuttuvaan toimintaympäristöön, Ahlfors sanoi. Role, Goal ja Soul ovat asiantuntijuuden avaimet, sanoi yhteisöviestinnän tutkija Laura Asunta Aivan varmaa myös on, että jotain meissä kaikissa mukana olleissa muuttui jollain tavoin näiden kahden päivän aikana. Mitä jäi Viestintäpäiviltä mieleen? Kysymykset: 1. Toteutuiko päivien otsikko sinun kohdallasi, saitko päiviltä eväitä muutokseen. 2. Mikä oli mielestäsi päivien parasta antia? 3.Miten Viestintäpäivät onnistuivat kokonaisuutena? Anne Malinen Kiertokapula Oy 1. Luennot olivat todella mielenkiintoisia ja ohjelma monipuolinen. Hyvin oli löytynyt eri näkökulmia viestinnän muutokseen tässä muutenkin nopeaan tahtiin muuttuvassa maailmassamme. 2. Vaikka luennot hyviä olivatkin, parasta oli kuitenkin verkostoituminen ja keskustelut muiden viestijöiden kanssa. Oli kiva huomata, että joku muukin painii samantapaisten ongelmien kanssa ja pohtia ratkaisuja yhdessä. Pienten lasten äitinä nautin myös rennosta iltaohjelmasta maistuvine aterioineen ja upeine esiintyjineen. 3. Annan täyden tunnustuksen viestintäpäivien järjestäjille, kaikki onnistui mielestäni nappiin. Vaikka ensi kertaa mukana olinkin, voin hyvin suositella seuraavaa tapahtumaa kaikille jäsenille. 5

6 Juha Vähäkoski Maavoimien Materiaalikeskus 1. Pääosin toteutui. Jokaisessa organisaatiossa muutokseen liittyy erityispiirteitä. Valmista joka paikkaan sopivaa muutosviestinnän toimintamallia ja työkalupakkia tuskin on olemassa. Viestintäpäivät herättivät ajattelemaan muutosta ja sen viestintää omalla kohdalla. 2. Kollegoiden tapaaminen ja mahdollisuus verkostoitua. Kaikki esityksen olivat hyviä. Erityisesti mieleen jäivät presidenttiehdokas Pekka Haaviston kampanjapäällikön Riikka Kämpin ja tutkija Laura Asunnan esitykset. Niistä sain eväitä, joita voin hyödyntää omassa työssäni. 3. Kokonaisuus oli loistava. Tulen mielelläni toistekin viestintäpäiville. Kokemuksen perusteella suosittelen JATin jäseneksi liittymistä ja toimintaan osallistumista muillekin. Mirva Hokkanen Helsingin kaupunki 1. Systemaattisia ohjeita hyvään muutosviestintään ei käyty läpi. Mutta puhujien esityksistä sai poimittua paljon mielenkiintoisia havaintoja. Asioita pitää ottaa rohkeasti esille, ennakoida tilanteita ja viestiä selkeän konkreettisesti. Huonotkin uutiset pitää kertoa, jotta vältytään salailun epäilyistä ja turhista huhuista työyhteisön sisä- ja ulkopuolella. 2. Parasta antia oli muiden tiedottajien tapaaminen. Esityksistä oli mielenkiintoista kuulla, miten erilaisissa ympäristöissä me julkisen alan tiedottajat toimimme ja kuinka samanlaisia ongelmia kuitenkin kohtaamme. 3. Mielestäni ne onnistuivat oikein hyvin. Tilavalinta oli erinomainen ja etenkin jälkimmäisenä päivänä oli todella kiinnostavia puhujia. Tekstit: Tampereen kaupungin viestintäsuunnittelija Ari Järvelä, kuvat Eeva Penttilä Jattilaiset Kotikadulla Kotikadun keittiö, baari, olohuone, makuuhuoneet ja jopa wc tulivat Jattilaisille tutuiksi, kun Ylen viestintäpäällikkö Mika Ojamies esitteli vierailleen studiota, lavasteita ja ohjelman tekoa. Kyseisen ohjelman lavasteethan ovat jatkuvasti pystyssä, ja ne olivat jopa kuluneet runsaan käytön jäljiltä 15-vuotisen taipaleensa aikana. Kotikadun baarin henkilökunta oli siksi aikaa päästetty vapaalle, mutta Yle piti hyvän huolen vieraistaan siitä huolimatta. Saimme kuulla muutosviestinnän haasteista Yle Puheen alkutaipaleella ja siitä, millaisen vastaanoton kanava oli kuuntelijoiden keskuudessa saanut. Vaikka Yle oli mielestään viestinyt muutoksesta runsaasti ja hyvissä ajoin, ei viesti kuitenkaan ollut kuulijoita riittävästi saavuttanut ja kiukkuisia yhteydenottoja tuli kaikista tuuteista - kuten muutoksen yhteydessä pruukaa käydä. Oli lohduttavaa kuulla, että suutarin lapsen kengissä ei viestinnän ammattilasten talossakaan kaikki ollut sujunut kuten Strömsössä. Teksti: Terhi Unhola, kuva: YLE JAT VIERAILEE A-talk studiossa aiheena julkisen alan tiedottajien mysteerit ja kommervenkit. 6

7 JAT ulkoasiainministeriössä Maaliskuussa JAT oli ulkoasiainministeriön vieraana Katajanokalla. Maakuvatyötä hallinnoivan julkisuusdiplomatiayksikön päällikkö Timo Heino, itsekin jattilainen, esitteli yksikkönsä toimintaa ja kertoi mitä Suomi-kuvan tiimoilla tapahtuu. Osuimme taas ajanhermolle: Seuraavana maanantaina alkoi Suomelle on tilausta -videokilpailu ja sen pariviikkoinen lanseerauskampanja Ylellä. Tutustuimme myös tuoreeltaan tuolloin viittä vaille valmiiseen Suomi-kuvan työkalupakkiin: englanninkielisiin Think Finland -esityspohjiin valmiine spiikkeineen, muistiinpanoineen. Vierailumme oli myös hyvää jatkumoa viime vuoden Viestintäpäiville ja maabrändityöryhmän asiantuntijajäsenen Marco Mäkisen esitykselle. Tehtävä Suomelle -loppuraportissa suomalaisille annettiin omia tehtäviä. Viestintäpäivillä 2011 saimme omamme. Tällä vierailulla saimme eväitä kaikkien suomalaisten tehtävän toteuttamiseen: kerro Suomen tarinaa maailmalle. Osallistu Suomelle on tilausta -videokilpailuun Maakuvatyön ydinviestien ytimessä on suomalainen ratkaisukeskeisyys: Haasteista sisuuntuneet suomalaiset keksivät ainutlaatuisia ja luovia ratkaisuja Suomi toimii. Meidän tulisi kääntää haittatekijät vahvuuksiksi. Maatamme on pidetään ehkä edelleen maana, joka on kylmä, kaukana ja kummallinen. Siispä Suomi on viileän eksoottinen eli cool. Muita vahvuuksiamme ovat muun muassa tolkku ja sisu eli peräänantamattomuus, puhdas vesi ja luonto, turvallisuus, toimiva yhteiskunta ja koulutus. Suomalainen hiljaisuus, jota itse usein tuskailemme, on myös valttitekijä kaoottisessa ja meluisassa maailmassa. Hiljaisuus luo sosiaalista tilaa olennaisen tärkeälle kuuntelemisen taidolle, todetaan eräänkin dian muistiinpanoissa. Meidän täytyy vain itse hoksata omat vahvuutemme ja kertoa niistä rohkeasti. Siinä auttavat netistä löytyvät tuoreet esityspohjat. UM kannustaa suomalaisia tekemään lyhyitä videoita siitä, mitä mahtavia suomalaisia ratkaisuja, keksintöjä ja ideoita meillä on. Niistä voi olla hyötyä muillekin. Videokilpailun osallistumisaika jatkuu lokakuun loppuun. Kilpailu on kaikille avoin, joten ei kun videoita tekemään! Timo Heino kertoi muuten aamukahvin ääressä keskustellessamme, että World Design Capital -vuosi kiinnostaa todella ulkomaista mediaa, mikä on tuonut yksikköön entistäkin enemmän vipinää. Viime vuonnahan jattilaiset kävivät tutustumassa WDC-viestinnässä vuoden suunnitteluun. Maakuvatyön omistajuuden lisäksi julkisuusdiplomatian yksikkö vastaa muun muassa valtiovierailujen mediajärjestelyistä ja muista kansainvälisistä mediasuhteista, ministeriön kulttuuriyhteistyöstä, av-materiaalin ja verkkotuotannosta (thisisfinland.fi -promootiosaitti) sekä erityisesti edustustojemme kautta levitettävistä painetuista Suomi-julkaisuista. Yksikön työ on organisoitu ryhmiin, joita ovat kansainvälisten mediasuhteiden-, kulttuuri- sekä julkaisu- ja promootioryhmä. Yksikössä on parikymmentä henkeä, ja kiristyvä budjetti edellyttää yhä tarkempaa toiminnan kohdentamista. Voit tutustua Timon esitykseen Jat.fi:ssä. UM:n Maakuva.fi-sivustolla voit ladata käyttöösi valmiita Think Finland -esityksiä tai muokata niitä juuri omalle yleisöllesi sopivaksi. Suomi-kuvan työkalupakkia päivitetään ja täydennetään kuluvan vuoden aikana muun muassa kuvapankilla. Teksti ja kuva: Sirpa Lotsari Kolmisenkymmentä jattilaista sai aamukahvin kera rautaisannoksen tietoa muun muassa Suomi-kuvan luomisesta. 7

8 Hallituksen yhteystiedot netissä ollaan yhteyksissä! JATin tulevia tapahtumia Viestintävirasto kutsuu vierailulle Viestintävirasto kutsuu jattilaiset vierailulle klo Päivän ohjelma: CERT-Fi viestii ja vaikuttaa. Tietoturva-asiantuntija Ari- Pekka Husa kertoo tietoturvayksikkö CERT-FI:n asiantuntijavetoisesta ja monipuolisesta viestintätyöstä. Varo virusta! Voiko tietoturvaviestintä olla muutakin kuin kauhukuvia, miettii puheenvuorossaan tiedottaja Heli Alanko. Viestinnän muutosta ja muutosviestintää, viestintäviraston ajankohtaisia viestintähankkeita esittelee viestintäjohtaja Hanna Tamminen. Ilmoittautumiset osoitteella Vierailupaikan osoite: Itämerenkatu 3A, Helsinki, Tulossa kulttuuria ja kovapanosammuntaa No, ei ihan paukuttelua, mutta kesäkuinen vierailu Santahaminaan kumminkin. Ja takuuvarmasti kulttuuria Munkkiniemen maisemissa. Keskiviikon JAT-vierailulla 20 nopeinta jattilaista pääsee tutustumaan Alvar Aallon, arkkitehtuurin ja muotoilun maailmaan Munkkiniemessä. Tapaamme Alvar Aallon Riihitien talolla, josta opastetun kierroksen jälkeen jatkamme Aallon ateljeehen Tiilimäkeen. Siellä Alvar Aalto -museon koti- ja kansainvälisestä toiminnasta sekä viestinnästä meille kertoo johtaja Susanna Pettersson. Kesäkuun JAT on 7.6. puolustusvoimien vieraana Santahaminassa. Tapaamme varuskunnan portilla ja ohjelma alkaa klassikolla eli munkkikahveilla sotilaskodissa. Sen jälkeen kuulemme puolustusvoimien viestinnästä, mukaan luettuna case puolustusvoimauudistus. Ennen päivällistä tutustumme vielä varusmiesten koulutukseen. Molempien vierailujen ilmoittautumisen avautumisesta ilmoitamme sähköpostilistalla ja Jat.fi-sivustolla. Seuraa siis postiasi! Uusia jäseniä: Satu Aalto, verkkoviestintäsuunnittelija, Tampereen kaupunki Janne Halttu, viestintäpäällikkö, Ulkopoliittinen instituutti Anne Hytönen, viestintäsuunnittelija, projektipäällikkö, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Sari Häkkinen, markkinointisuunnittelija, Museovirasto Anna-Maria Jaakkola, viestintäsihteeri, Tampereen kaupunki Kirsi Kellokangas, verkkoviestinnän suunnittelija, Hätäkeskuslaitos Renne Klinge, kv. mediasuhteiden päällikkö, ulkoasiainministeriö Kimmo Kontio, tiedottaja, Eläketurvakeskus Anna Kotaviita, tiedotustoimiston päällikkö, Venäjän ja Itä-Euroopan instituutti Soile Kuuva, tiedotuspäällikkö, Mikkelin kaupunki Milla Lahtinen, tiedottaja, Kuluttajavirasto Krista Laurila, verkostokoordinaattori, maa- ja metsätalousministeriö, maaseutuverkostoyksikkö Matliisa Lehtinen, viestintäsuunnittelija, Tampereen Ateria Tiina Lifländer, tiedottaja, Tekes Minna Louhikoski, viestintäsuunnittelija, Verohallinto Tuija Melville, tiedottaja, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Johanna Pellinen, viestintäpäällikkö, Espoon kaupunki Mirkka Ruohonen, tiedottaja, Hyvinkään kaupunki Johanna Sirén, tiedottaja, HUSLAB Minna Tervonen, viestintäsuunnittelija, Verohallinto Soile Thalén, tiedottaja, Tekes Outi Hakanen, kulttuuripäällikkö, UM Jaana Juutilainen-Saari, viestintäpäällikkö, Helsingin terveyskeskus Eeva Könkkölä, viestintäsuunnittelija, Helsingin yliopisto Mika Lappalainen, viestintäsuunnittelija, Hgin kaupungin hallintokeskus Liisa Palonen, tiedottaja, THL Merja Porela, linjapäällikkö, Verohallinto Susanna Prokkola, tiedottaja, Pohjois- Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Satu Sälpäkivi, asianhallintasihteeri, Hyvinkään kaupunki ElinaTiainen, asiakasvastaava, Tampereen logistiikkaliikelaitos Kaarina Wilskman, kehittämispäällikkö, THL