ESY. tieto. Sandvik tuntee maailman kaivokset 1/15. Työeläkekuntoutus tuo tulosta. Sijoituspäivästä jäi paljon pohdittavaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ESY. tieto. Sandvik tuntee maailman kaivokset 1/15. Työeläkekuntoutus tuo tulosta. Sijoituspäivästä jäi paljon pohdittavaa"

Transkriptio

1 ESY tieto Eläkesäätiöyhdistyksen jäsenlehti 1/15 Sandvik tuntee maailman kaivokset Työeläkekuntoutus tuo tulosta Sijoituspäivästä jäi paljon pohdittavaa

2 Sisällys Pääkirjoitus: Isänmaan asialla 4 Sandvik satsaa työturvallisuuteen Eläkesäätiö tukee yrityksen menestystä 8 Työeläkekuntoutus tuo tulosta Tyytyväisenä töissä taas 12 Anssi Rantala, Aktia: Kasvupolut erkanevat Sijoituspäivästä jäi pohdittavaa 14 Piia Laaksonen, Innova Oy: Vakavaraisuussääntely uudistuu Vaikutukset vaihtelevat laitoksittain 16 Tom Liljeström, LähiTapiola Varainhoito: Yhteinen tausta yhdistää 17 Kentän ääni: Vesa Pohjalainen Puhetta piisaa eläkkeelläkin 18 Lakimiehen palsta 19 MTK:n eläkesäätiössä vaihtui asiamies

3 ESY tieto Eläkesäätiöyhdistyksen jäsenlehti 1/ Julkaisija Eläkesäätiöyhdistys - ESY ry Kalevankatu Helsinki Puh Päätoimittaja Timo Toropainen Toimitus Tmi Agrostemma Markku Pulkkinen Puh markku.k.pulkkinen@kolumbus.fi Taitto Taittotoimisto Åsa Åhl asa@taittotoimisto.fi Paino Kirjapaino Uusimaa Porvoo PEFC/ Painosmäärä Painotuote ISSN-L ISSN (Painettu) ISSN (Verkkolehti) Osoitteenmuutokset merja.aimanen@elakesaatioyhdistys.fi Seuraava ESY tieto ilmestyy elokuussa Isänmaan asialla Urho Kekkonen opasti 1970-luvulla hallituksesta taas kerran ulos jätettyjä kokoomuslaisia letkauttamalla, että isänmaata voi palvella myös oppositiosta. Ei tarvitse olla kaksinenkaan ennustaja pystyäkseen sanomaan täysin varmasti, että isänmaallisuudesta ja isänmaan palvelemisesta käydään kipakkaa väittelyä keväämmällä, kun eduskuntavaalit lähestyvät. Siinä taistossa myös me työeläketoimijat joudumme tikun nokkaan. Pohjustukseksi on toki todettava, että isänmaallisuus on moniulotteinen kysymys. Jokunen vuosi sitten hoksasin tiedotusvälineistä, että yksi talousrikoksista vankilaan tuomittu heppu jakoi suomalaiset kahteen porukkaan: hänen kaverinsa olivat isänmaallisia ja muut sitten jotain muuta. Mahtoi tuntua hepun kavereista hyvältä, kun tulivat listatuiksi isänmaallisiksi Hepusta huolimatta julistan juhlallisesti, että Eläkesäätiöyhdistyksen jäsenet tekevät isänmaallista työtä. Perustelen julistusta viidellä faktalla. Omalta osaltaan säätiömme ja kassamme huolehtivat aparaatista, joka tuottaa kunnolliset työeläkkeet. Sijoitustoiminnallaan säätiömme ja kassamme hakevat suomalaisten työeläkkeiden varmistamiseksi tuottoja ja hyvin on onnistuttukin. Suomi on jäsentemme sijoitustoiminnassa tuttu ja luonnollinen toiminta-alue, missä ei tarvitse tärvätä rahaa esimerkiksi kohtuuttomiin agenttikuluihin. Luvut vuoden 2014 kolmannelta neljännekseltä kertovat, että säätiöiden ja kassojen sijoituskannasta 37,8 prosenttia oli satsattu Suomeen. Eläkevakuutusyhtiöiden vastaava luku oli 30,7. Pikanttina yksityiskohtana mainittakoon, että julkisalojen eläkevakuuttajat sijoittivat kannastaan Suomeen vain 18,3 prosenttia. Hyvin hoidettu säätiö tai kassa tuottaa työnantajayritykselleen vuosittaiset miljoonasäästöt, mikä helpottaa elämää etenkin vaikeina aikoina. Lue todistus asiasta tämän lehden sivulta 6, jossa kerrotaan Sandvik Eläkesäätiöstä. Ja vielä ehkä vähemmän puituna perusteluna on sanottava sekin, että jos kansainvälisessä suuryrityksessä joudutaan pohtimaan, mistä maasta vähennetään tuotantoa, voivat Suomen työpaikat säästyä leikkurilta senkin johdosta, että firmalla on täällä Suomessa oma, hyvä eläkesäätiö. Kekkosen ohje onkin aika vääntää uuteen muotoon: eläkesäätiöissä ja -kassoissa isänmaata voi palvella erityisen hyvin. Timo Toropainen

4 Viestintäjohtaja Tiina Heiniö ja työsuojeluvaravaltuutettu Timo Lager ovat pitkän linjan sandvikilaisia. Kumpikin pitää yrityksen vahvaa panostusta työturvallisuuteen työhyvinvoinnin tukipilarina. Teksti Markku Pulkkinen Kuvat Markku Pulkkinen ja Sandvik Sandvik satsaa työturvallisuuteen Kallion sisällä kumahtelee. Tamperekin on kaivospaikkakunta. Myllypurossa, Tampereen länsikolkassa, kiemurtelee neljä kilometriä kaivostunneleita. Kallioisella alueella sijaitsevat Sandvik Mining and Construction Oy:n tuotantolaitokset ja koekaivos. Vaikka kaivoksista puhutaan Suomessa kielteiseen sävyyn, menee ruotsalaisomisteisella Sandvikilla hyvin. Sandvik työllistää Suomessa henkilöä, joista noin 900 Tampereella. Yritys on suurin yhteisöveron maksaja Pirkanmaalla. Lähes kaikki viedään Valmistamistamme koneista ja laitteista yli 95 prosenttia menee vientiin. Meillä on valmistusta, myyntiä, huoltoa tai muuta toimintaa 130 maassa. Tärkeimmät vientialueemme kaivospuolella ovat Afrikka, Australia, Kanada ja Etelä-Amerikka, viestintäjohtaja Tiina Heiniö kertoo. Heiniön sanojen vakuudeksi tehdaskierroksella tuleekin vastaan ensimmäisenä Ghanaan myyty kallionporauskone. Ruotsalaiset hallitsevat kaivoskonemarkkinoita, sillä Sandvikin merkittävin kilpailija on ruotsalainen Atlas Copco. Kummallakin yrityksellä on noin kolmannes maailmanmarkkinoista. Viimeinen kolmannes jakautuu pienempien toimijoiden kesken. Sandvik-konserni osti suomalaisomistuksessa olleen Tamrockin vuonna Kaikki tuotantolaitokset ovat säilyneet Suomessa ja tuotantoa on siirretty Suomeen muun muassa Kanadan tehtailta. Oma koekaivos on Tampereen tuotantolaitoksille vahva kilpailuetu. Asiakkaat pääsevät katsomaan ja koekäyttämäänkin koneita aidossa tuotantoympäristössä. Maan alla ja päällä Tampereella valmistetaan kaivosja urakointikoneita ja -laitteita sekä maan alle että päälle. Porauslaitteiden hinnat ovat koosta riippuen euroa. Tampereella suunnitellaan myös teknologiajärjestelmiä ja kaivosautomaatiota urakointi- ja kaivoslaitteisiin. Kahdella Sandvikin tunnelintekokoneella louhitaan parhaillaan muun muassa Tampereen rantatunnelia. Koneet saivat Anna-Kaisa- ja Irenenimensä Tampereen pormestarin ja kaupunginvaltuuston puheenjohtajan mukaan. Turussa Sandvik valmistaa lastauslaitteita ja pienen kerrostalon kokoisia dumppereita eli maansiirtoajoneuvoja. Lahdessa valmistetaan kaivinkoneissa käytettäviä hydraulivasaroita ja muita kiven rikkomiseen käytettäviä laitteita. Hollolassa on isojen kaivosjärjestelmien projektiyksikkö ja Vantaalla myyntikonttori. Turvallisuus ykkösasia Vierailija huomaa heti Sandvikin alueelle tullessaan, että turvallisuus on yrityksessä ykkösjuttu. Ulkona kuljetaan huomioväreissä ja tehtaalle mentäessä vieras ohjataan ensimmäiseksi vierailijoiden turvahuoneeseen. Siellä näytetään turvallisuusvideo liikkumisesta tehtaan alueella 4 ESY-tieto 1/2015

5 ja puetaan vierailijat turvakenkiin, turvaliiveihin ja suojalaseihin. Sama varustus on pakollinen myös kaikille työntekijöille. Tavoitteemme työturvallisuuden osalta ovat korkealla. Vuoden 2015 tavoitetasona on alle yksi tapaturma miljoonaa työtuntia kohden, Heiniö sanoo. Tavoite on kova, sillä teollisuustyössä sattuu keskimäärin yli 40 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden. Työsuojeluvaravaltuutettu Timo Lager on tyytyväinen, kun työnantaja panostaa työturvallisuusasioihin. Se, että saa tulla turvallisin mielin töihin, on todellista työhyvinvointia. Valoisassa ja lämpimässä ympäristössä on ilo työskennellä, Lager tiivistää. Itse kaivostyö on maailman vaarallisimpia ammatteja. Kovan kiven kaivoksissa riskit ovat pienemmät, mutta pehmeää kiveä, kuten kivihiiltä, louhittaessa vaaranpaikkoja riittää. Sandvik parantaa kaivostyön turvallisuutta kehittämällä esimerkiksi miehittämättömiä kaivoskoneita. Niitä voidaan ohjata valvomosta satojenkin kilometrien päästä. Tyhyyn panostetaan Työturvallisuuden lisäksi Sandvik satsaa muutenkin työntekijöidensä hyvinvointiin. Esimerkiksi marraskuussa koko Tampereen tehdas seisahtui päiväksi, kun henkilöstölle järjestettiin EHS (Environment, Health and Safety) -päivä. Tapahtumassa keskityttiin työhyvinvointiin alkaen unen, liikunnan ja oikean ravinnon merkityksestä. Päivään sisältyi myös työturvallisuustietoiskuja. Yrityksellä on lisäksi kattava työterveyshuolto. Työhyvinvoinnista kertovat vähäiset sairauspoissaolot. Vuonna 2013 poissaoloja oli alle viisi Sandvikin uusi Panterakonesarja on palkittu muotoilustaan. Myös kuljettajan työtila on suunniteltu turvalliseksi ja miellyttäväksi. Työturvallisuus kokoonpanohallissa syntyy siisteydestä ja järjestyksestä. prosenttia työajasta, kun teollisuuden keskiarvo on 6,2. Toimivan työterveyshuollon lisäksi työntekijöillä on turvanaan sairauskassa, josta saa rahallista tukea muun muassa reseptilääkkeisiin, fysikaaliseen hoitoon ja hierontaan, Lager kertoo. Henkilöstölle on tarjolla myös liikuntaseteleitä, harrastekerhoja sekä tupakoinnin lopettamiseen ja painonhallintaan liittyviä valmennusryhmiä. Sandvik on tiivistämässä yhteistyötä eläkesäätiönsä kanssa työhyvinvoinnin kehittämiseksi. Työeläkekuntoutuksia on viime vuosina toteutettu useampia. Suomen Sandvikin henkilöstön keskimääräinen työeläkkeellesiirtymisikä on miehillä 61,8 vuotta ja naisilla 62,4 vuotta, mitkä ylittävät Suomen keskiarvon noin vuodella. Oma, hyvin hoidettu eläkesäätiö tuo osaltaan turvallisuuden tunnetta. Palvelu on lähellä, kun sitä joskus tarvitsee. Toivottavasti minäkin jään joskus tästä firmasta eläkkeelle, Lager hymyilee. Oma, hyvin hoidettu eläkesäätiö tuo osaltaan turvallisuuden tunnetta. Sandvik Mining and Construction Oy Perustettu vuonna 1968 Tamrock-nimisenä Tampella-konserniin Osa ruotsalaista Sandvik-konsernia vuodesta 1996 (listattu Tukholman pörssissä) Liikevaihto Suomessa 734 milj. e (koko ryhmällä milj. e) työntekijää Suomessa (koko ryhmässä ) Toimipisteet Tampereella, Turussa, Lahdessa, Hollolassa ja Vantaalla. ESY-tieto 1/2015 5

6 Sandvik Eläkesäätiön Teijo Heikkilä (vas.), Leena Tuominen ja Jukka Toropainen lupaavat asiakkaille nopeaa ja ystävällistä palvelua. Säätiön toimisto sijaitsee Tampellan tehdaskorttelissa kaupungin keskustassa. Eläkesäätiö tukee yrityksen menestystä Sandvik Eläkesäätiöllä on syvät juuret Tampereen teollisuushistoriassa. Pellava- ja rautateollisuuden työläisten eläkesäätiö perustettiin vuonna Muutamien välivaiheiden kautta säätiöstä tuli vuonna 1995 Tampellan Eläkesäätiö, kolme vuotta myöhemmin Tamrock Oy:n Eläkesäätiö ja vuonna 2013 Sandvik Eläkesäätiö. Säätiön toimisto sijaitsee edelleen Tampellan teollisuuskorttelissa Tampereen keskustassa. Sandvik-konsernissa ymmärretään hyvin oman eläkesäätiön edut. Oma eläkesäätiö on meille ehdottomasti oikea ratkaisu. Selvitytimme muut vaihtoehdot neljä vuotta sitten ja oma säätiö vei kirkkaasti voiton. Sandvikilla on kymmeniä eläkesäätiöitä ympäri maailman ja niitä perustetaan koko ajan lisää, viimeksi Kiinaan. Suomen eläkesäätiö on konsernin toiseksi suurin, Sandvik Eläkesäätiön hallituksen puheenjohtaja Teijo Heikkilä kertoo. Heikkilä vastaa puheenjohtajuuden lisäksi eläkesäätiön sijoituksista. Iso osa hänen työajastaan kuluu säätiön sijoitusasioiden hoitamisessa ja loppu koko Sandvik-konsernia koskevissa rahoitusasioissa. Heikkilä on toiminut eläkesäätiön puheenjohtajana vuodesta 2006, hallitukseen hän tuli kaksi vuotta aikaisemmin. Ennen Tampereelle siirtymistään Heikkilä työskenteli Sandvikin Treasuryssa Sveitsissä. Tuottavaa Eläkesäätiön sijoitustoiminta on tuottanut varsin hyvin. Viimeiseltä kymmeneltä vuodelta vuosituotto on ollut 7,5 prosenttia ja viimeiseltä viideltä vuodelta 9,4 prosenttia. Vastaavat luvut työeläkeyhtiöillä olivat 5,5 ja 7,3 prosenttia. Eläkevarallisuutta on tällä hetkellä noin 330 miljoonaa euroa, säätiön toimitusjohtaja Jukka Toropainen kertoo. Vakavaraisuutemme on vahva, sillä vakavaraisuusaste on 46,4 prosenttia ja vakavaraisuusasema 3,1. Toropainen on ollut Sandvik Eläkesäätiön palveluksessa neljä vuotta. Aikaisemmin hän työskenteli Finanssivalvonnassa ja Vakuutusvalvontavirastossa. Yksittäistä viisasten kiveä onnistuneeseen sijoitustoimintaamme ei ole. Sijoitamme pitkäjänteisesti, monipuolisesti ja huolellisesti. Yksittäisiä isoja riskejä emme ota. Säätiön sijoituksista osa on varainhoitajilla ja osa hoidetaan itse. Käytämme sekä aktiivisia että passiivisia rahastosijoituksia, Heikkilä valottaa. Kysyttäessä ja pienen pohdinnan jälkeen Heikkilä on valmis antamaan tunnustuksen yhdelle varainhoitajalle. Seligsonin passiivisiin indeksirahastoihin olemme olleet erityisen tyytyväisiä. Niiden tuotto on ollut pitkällä tähtäimellä paras. Tällä hetkellä Sandvik Eläkesäätiön sijoituksista 41 prosenttia on korkoinstrumenteissa, 31 prosenttia osakkeissa, 22 prosenttia kiinteistöissä ja 5 prosenttia pääomarahastois- 6 ESY-tieto 1/2015

7 sa. Markkinoita seurataan aktiivisesti ja allokaatiota muutetaan tarpeen mukaan. edullista Onnistuneen sijoitustoiminnan ja vahvan vakavaraisuutemme ansiosta yrityksen kannatusmaksu säätiölle on pystytty viime vuosina pitämään noin neljä prosenttia keskimääräistä työeläkemaksua alempana. Se on tiennyt Sandvikille noin 20 miljoonan euron säästöjä TyEL-maksuissa viimeisen viiden vuoden aikana, Toropainen laskee. Molemmat säätiön sijoituksista vastuussa olevat herrat haluavat säilyttää selkeän rajan Sandvikin ja säätiön välillä. Suuria sijoituksia omaan yhtiöön vältetään. Jos kävisikin niin, että yrityksellä alkaisi mennä huonosti, suuret sijoitukset omaan yhtiöön heikentäisivät samalla säätiön vakavaraisuutta. Sandvikin tehdas- ja muista kiinteistöistä Suomessa omistamme luonnollisesti ison osan, Heikkilä sanoo. Tampellan tehdaskorttelissa on tällä hetkellä paljon tyhjää ja remonttia TyEL-vakuutettuja Eläkkeensaajia TyEL-palkkasumma 100,7 milj. e (2013) Vakuutusmaksutulo 19,1 milj. e (2013) TyEL-maksun suuruus 19,0 % (2014) Maksetut eläkkeet ja muut korvaukset 30,9 milj. e (2013) Sijoitustoiminnan nettotuotto 25,1 milj. e, 8,6 % (2013) Eläkevarat 330 milj. e ( ) odottavaa tilaa. Se onkin yksi kiinteistöomistus, jonka jalostamiseen eläkesäätiö tulevina vuosina aikoo keskittyä. ja ystävällistä Suoraan säätiön palkkalistoilla on toimitusjohtajan lisäksi kirjanpitäjä Leena Tuominen. Porasto Oy:n eläkeasiain esittelijä Maaret Jokinen työskentelee säätiön toimistolla kolme päivää viikossa. Eläkesäätiö ostaa Porastolta asiantuntijalääkärin ja aktuaarin palvelut sekä eläkelaskennan ja eläkkeiden maksatuksen. Tiivistä yhteistyötä tehdään luonnollisesti myös Sandvikin henkilöstöosaston kanssa. Sandvik Eläkesäätiössä on työssä olevaa asiakasta ja eläkkeensaajaa. Säätiö maksaa edelleen myös A-osastoon kuuluneiden eläkkeitä. A-osaston eläkevastuu on nyt vajaa viisi miljoonaa euroa ja se pienenee noin puolella miljoonalla eurolla vuodessa. Vanhuuseläkehakemuksia ratkaistaan vuosittain nelisenkymmentä ja työkyvyttömyyseläkehakemuksia Sandvik Eläkesäätiö (aik. Tamrock Oy:n Eläkesäätiö) Sijoitusten jakauma pääomarahastot 5,3 %. korkosijoitukset 41,4, % kiinteistöt 22,0 % osakkeet 31,3 % vajaa kymmenen. Suurin syy työkyvyttömyyseläkkeen hakemiseen ovat tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Yhtiön työntekijät Tampereella arvostavat sitä, että he voivat tulla henkilökohtaisesti toimistollemme keskustelemaan eläkeasioista. Palvelu on lähellä, Toropainen kuvaa. Sandvik Eläkesäätiön hallitukseen kuuluu viisi jäsentä, joista kolme edustaa työnantajaa. Heikkilän lisäksi hallitukseen kuuluvat henkilöstöjohtaja Liisa Siikakoski, maajohtaja Arto Karjalainen, toimihenkilöiden edustajana Raine Harju Turusta ja työntekijöiden edustajana Markus Haataja Tampereelta. Jukka Toropainen Toimitusjohtaja, Sandvik Eläkesäätiö, 2010 KTM 52 v. Työskennellyt aikaisemmin mm. Finanssivalvonnassa, Vakuutusvalvontavirastossa ja pörssimeklarina Asuu Tampereella, mutta kannattaa Kalpaa Perheeseen kuuluu avovaimo, ei lapsia Käy kuntosalilla, lenkkeilee ja hiihtää perinteisellä tyylillä ESY:n tiedotus- ja koulutustoimikunnan puheenjohtaja ESY:ssä on parasta laadukas koulutus ja tapahtumien hyvä fiilis ESY-tieto 1/2015 7

8 Työeläkekuntoutus Teksti ja kuvat Markku Pulkkinen Työeläkekuntoutus tuo tulosta Työeläkekuntoutuksella on saavutettu hyviä tuloksia myös kassojen ja säätiöiden asiakaskunnassa. Lokakuun seminaaripäivässä pohdittiin 30 osanottajan voimin hyviä käytäntöjä työeläkekuntoutuksiin. Eläkepäällikkö Sirpa Moilanen Apteekkien Eläkekassasta kertoi, että säätiöt ja kassat kuntouttavat vuosittain asiakasta. Vuonna 2013 valmistui yhteensä 63 kuntoutusohjelmaa. 58 prosenttia kuntoutujista palasi työelämään. 27 prosenttia tapauksista johti eläkkeen myöntämiseen. 15 prosentissa tehtiin vain kuntoutusselvitys tai kuntoutus keskeytyi. Koko työeläkekentässä kun- Työeläkekuntoutuksen edellytykset: hakija on alle 63-vuotias hakijalla on työskentelystä saatuja ansiotuloja viimeisen 5 vuoden ajalta vähintään euroa hakijalla ei ole oikeutta kuntoutukseen tapaturma tai liikennevakuutuksen perusteella asianmukaisesti todettu sairaus, vika tai vamma aiheuttaa todennäköisesti uhan tulla työkyvyttömäksi. toutusten onnistumisprosentti oli 73, jonkin verran parempi kuin säätiöillä ja kassoilla. Kustannukset maltillisia Yhden kuntoutusohjelman kustannukseksi muodostui säätiöillä ja kassoilla euroa, kun koko eläkejärjestelmän keskikustannus oli euroa. Jos kustannukset lasketaan onnistunutta ohjelmaa kohti, tuli onnistunut kuntoutus maksamaan koko järjestelmässä ja myös säätiöissä ja kassoissa hieman yli euroa. Työeläkekuntoutukseen sijoitetulle rahalle saa hyvän vastineen, sillä vuonna 2013 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden laskennallinen eläkekulu oli euroa vuodessa. Kuntoutuskulu tulee säästöinä takaisin alle kahdessa vuodessa. Lukujen valossa voi perustellusti kysyä, panostetaanko kassoissa ja säätiöissä riittävästi työeläkekuntoutukseen? Olisiko meidän mahdollista päästä lähemmäs muiden tuloksia? Tarvitsisimme enemmän rohkeutta näiden asioiden hoitamiseen, Moilanen herätteli yleisöä. Säännöllinen yhteydenpito kuntoutujaan on tärkeää. Työeläkekuntoutusseminaarin kouluttajat; Elisa Rauhamaa (vas.), Otso Ervasti ja Sirpa Moilanen; tarjoilivat käytännön eväitä kuntoutustapausten ratkaisuun. Asiakkaat tyytyväisiä Kuntoutusasiakkaat ovat poikkeuksetta tyytyväisiä saamaansa palveluun. Asiakkaalle kannattaa soittaa heti, kun kuntoutushakemus saapuu. Hakijalta voi saada sellaista tärkeää tietoa, mitä hakemukseen ei ole välttämättä osattu kirjata. Hyvän lopputuloksen varmistamiseksi säännöllinen yhteydenpito kuntoutujaan ja samalla motivointi on tärkeää koko prosessin ajan, Moilanen rohkaisee. Jos asiaa hoidetaan vain papereiden välityksellä, on lopputulos epävarmempi. Yhteydenpito ja motivointi vaativat toimihenkilöltä rohkeutta ja hyviä vuorovaikutustaitoja. Asiakkaan lähettämä kuntoutushakemus on usein puutteellinen kuntoutussuunnitelman osalta. Eläkelaitos tutkii kuitenkin hakijan 8 ESY-tieto 1/2015

9 Ryhmät saivat miettiä ratkaisuja työkykynsä menettäneiden asiakkaiden tilanteisiin ennen kuin käytännössä toteutetut ratkaisut kerrottiin. Visaista kuntoutustapausta pohtivat Kirsti Taittonen (vas.) ja Raija Jaskari ABB Eläkesäätiöstä, Johanna Heikurainen Valion Eläkekassasta, Tuija Suominen Yrittäjien Eläkekassa Omasta ja Marita Hyypiä Eläkekassa Versosta. oikeuden ammatilliseen kuntoutukseen ja antaa siitä myönteisen ennakkopäätöksen tai hylkäyspäätöksen. Ennakkopäätöksen saaneella on yhdeksän kuukautta aikaa toimittaa toteuttamiskelpoinen kuntoutussuunnitelma. Tarvittaessa eläkelaitos ohjaa asiakkaan kuntoutussuunnitelman laatimista ja tarkentamista varten valitsemalleen palveluntarjoajalle. Työkokeilusta aloitetaan Eläkehallintopäällikkö Elisa Rauhamaa OP-Eläkekassasta kertoi työeläkekuntoutuksen edellytyksistä. Rauhamaa muistutti, että työeläkekuntoutus on aina ammatillista kuntoutusta. Se voi olla neuvontaa ja ohjausta, työkokeiluja, työhön valmentamista, ammattiin johtavaa koulutusta tai elinkeinotukea elinkeinotoiminnan aloittamiseen. Työpaikkakuntoutus eli työkokeilu ja työhön valmennus ovat ensisijaisia vaihtoehtoja. Yleensä lähdetään liikkeelle työkokeilulla. Työkokeilussa kuntoutuja työskentelee muutaman kuukauden ajan joko osittain muutetussa entisessä työtehtävässään tai kokonaan uudessa työssä, Rauhamaa selventää. Työnantajan ei tarvitse maksaa työkokeilun ajalta palkkaa, sillä kuntoutuja saa työeläkelaitokselta kuntoutusrahan. Jos työnantaja maksaa palkan, maksetaan kuntoutusraha työnantajalle. Työkokeilun voi hypätä ylikin ja siirtyä suoraan johonkin muuhun kuntoutusmuotoon, Rauhamaa kertoo. Joskus työterveyshuollot yrittävät työntää vastuuta työeläkelaitokselle liian varhain, kun työolosuhteiden tai -tehtävien muuttamista tai Kelan osasairauspäivärahaa ei ole vielä edes kokeiltu. Työeläkelaitos tulee mukaan kuvaan vasta, kun työkyvyttömyyden uhka on ilmeinen. Rauhamaan mielestä laki ja käytännöt työeläkekuntoutuksen myöntämisestä ovat selkeät. Kuntoutuksen edellytysten täyttyminen on helppo todeta. Päänvaivaa sen sijaan aiheuttaa joskus kuntoutuksen tarkoituksenmukaisuuden arviointi. Jos hakijalla on jo sellainen koulutus tai tutkinto, mikä mahdollistaa uuden työn saamisen, ei uudelleen koulutusta voida tukea. Tuettava koulutus ei myöskään yleensä saa nostaa kuntoutujan koulutustasoa. Kuntoutusraha ei ole siten tarkoitettu esimerkiksi kesken jääneen yliopistotutkinnon loppuun saattamiseen, Rauhamaa muistuttaa. Työeläkekuntoutusseminaarin koko anti löytyy seminaarikirjana ESYn www-sivujen Jäsensivut-kohdasta. Ammatillista kuntoutusta ja kuntoutusrahaa saaneet sukupuolen mukaan vuosina (säätiöt ja kassat) Naiset Miehet Yhteensä ESY-tieto 1/2015 9

10 Työeläkekuntoutus Ylilääkäri Otso Ervasti: Rohkeasti kuntouttamaan Porasto Oy:n asiantuntijalääkäri Otso Ervasti puhuu vahvasti ammatillisen kuntoutuksen puolesta. Hänen mielestään asiakkaasta pitää ottaa kokonaisvastuu, sillä asiakas on eksyksissä, jos esimerkiksi hänen työkyvyttömyyseläkehakemuksensa on hylätty. Ervasti ottaa esimerkin saamastaan palautteesta. Työkyvyttömyyseläkehakemuksen hylkäämisen jälkeen asiakas ihmetteli, kuka kantaa vastuun hänen ammatillisesta kuntouttamisestaan ja kuka tekee hänelle kuntoutussuunnitelman. Yksin hän ei kokenut olevansa pätevä valitsemaan uutta ammattia. Asiakas on oikeassa. Kaikkea ei voi laittaa sairaan ihmisen omille harteille, sillä hän on sairastumisen ja hakemuksen hylkäämisen jälkeen osittain toimintakyvytön. Asiantuntemuksen pitää löytyä meiltä. Meidän pitää olla asiakkaaseen yhteydessä ja auttaa häntä kuntoutussuunnitelman teossa, Ervasti näkee. Pidentää työuraa Ammatillisessa kuntoutuksessa suositaan ensimmäisenä keinona työkokeilua. Työkokeilu on aina hyvä, mutta siinä on sudenkuoppia. Työpaikkakuntoutuksella saatetaan viivyttää todellisen ongelman ratkaisua. Ihmiselle ei välttämättä löydy muuttuneen terveydentilan edellyttämää Kaikkea ei voi laittaa sairaan ihmisen omille harteille. uutta työtehtävää yrityksessä. Myös työterveyslääkärin pitäisi uskaltaa ottaa reilusti kantaa siihen, riittääkö henkilön terveydentila suunniteltuun työhön, Ervasti painottaa. Eläkelaitoksen asiantuntijalääkärin tehtävä on määrittää, onko hakijalla työkyvyttömyyden uhka, arvioida kuntoutussuunnitelman tarkoituksenmukaisuus ja saada kuntoutusajatus vireille mahdollisimman varhain. Työeläkekuntoutuksen ratkaisukäytäntö on varsin vakiintunut. Esitän hakemuksen hylkäämistä, jos näyttää siltä, että ammatinvaihdon syy on muu kuin sairaus. Henkilöllä pitää olla oikea sairaus, vamma tai vika, joka vaikeuttaa nykyisen työn tekemistä ja mistä seuraa työkyvyttömyyden uhka lähivuosina, Ervasti painottaa. Kuntoutuksen tarkoituksenmukaisuuden arviointiin vaikuttavat sairauden tai vamman laatu sekä hakijan ikä, ammatti ja koulutus. Hakijan pitää olla myös vakiintunut työelämään. Avainkysymys on myös se, lykkääkö suunniteltu kuntoutus eläkkeelle jäämistä. Psyykkisistä vaivoista kärsivät ihmiset ovat Ervastin mukaan haastavia. Jos diagnoosina on toistuva masennus, voi kuntoutus olla hyvinkin kannattavaa, sillä henkilö saattaa masennusjaksojen välillä pärjätä työssään vuosikausia. Lievä tai keskivaikea masennus sen sijaan ei kuntoutuksella eikä työpaikkaa vaihtamalla välttämättä parane, Ervasti sanoo. Palveluntuottajissa eroja Työeläkelaitos voi laadituttaa työkyvyttömyyden uhan alla olevalle henkilölle kuntoutussuunnitelman asiantuntevalla palveluntarjoajalla. Palvelua tarjoaa tällä hetkellä noin 80 yritystä. Kokemukset niistä ovat pääosin hyviä. Ulkopuolinen asiantuntija on puolueeton taho, jolle hakijan ei tarvitse esittää työkyvytöntä. Palvelu on myös henkilökohtaista ja toteutetaan lähellä asiakkaan asuinpaikkaa. Palveluntarjoajat tuntevat useimmiten myös paikalliset työmahdollisuudet. Huonoina puolina ovat kustannukset ja joskus kevyellä kaavalla laaditut kuntoutussuunnitelmat. Työeläkelaitoksen onkin paimennettava palveluntarjoajaa, jotta suunnitelmasta tulee varmasti toteuttamiskelpoinen. Palveluntuottajat löytyvät kootusti osoitteesta Kuntoutustapauksissa kannattaa hyödyntää myös KuntoutuNET-palvelua ( jonka kautta yhteydenpito palvelutarjoajiin käy sujuvasti. KuntoutuNETin kautta voi välittää kuntoutukseen liittyviä sopimuksia, lääkärintodistuksia ja muita dokumentteja. Sirpa Moilanen pitää Kuntoutu- NETin palveluita kätevinä ja edullisina. Palvelun käyttäminen on maksanut Apteekkien Eläkekassalle vain 75 euroa tapausta kohden. Palveluverkosto- ja KuntoutuNET-sivujen käyttäjäksi voi liittyä ottamalla yhteyttä Vakuutuskuntoutukseen. 10 ESY-tieto 1/2015

11 Tuija Räty kuntoutui eläkekassan tuella 45-vuotiaana uuteen ammattiin. Nyt elämä on mukavaa. Saan tehdä töitä, joista tykkään, ja terveyskin on kunnossa, Räty hymyilee. Tyytyväisenä töissä taas Onnistunut työeläkekuntoutus palautti ilon elämään. Apteekkityö kävi heinolalaiselle Tuija Rädylle mahdottomaksi kahdeksan vuotta sitten. Polven nivelrikko vihoitteli ja paljon jalkeilla oloa sekä nostelua vaativa teknisen apulaisen työ ei enää sujunut. Sairausloma seurasi toistaan. Tilanne oli 18 vuotta samassa apteekissa työskennelleelle Rädylle hankala. Valoa ei näkynyt tunnelin päässä. Työkyvyttömyyttä oli kertynyt jo lähes vuoden päivät, kun Räty löysi Apteekkien Eläkekassan kautta kuntoutusputken pään. Tein kuntoutushakemuksen Apteekkien Eläkekassaan ja sieltä minut ohjattiin viikon kestäneeseen kuntoutustutkimukseen Reumasäätiön sairaalaan. Kyseisen viikon aikana minulle valkeni, että haluan lähteä opiskelemaan tradenomiksi, Räty muistelee. Räty oli suorittanut taloushallinnon kursseja jo apteekkityön ohessa. Hän oli kiinnostunut laskentatoimesta ja oli pienessä määrin tehnytkin laskutus- ja reskontratöitä apteekissa. Päätös opintosuunnasta syntyikin lopulta helposti. Polvi leikattiin kuntoon Räty aloitti tradenomiopinnot Lahden ammattikorkeakoulun aikuislinjalla vuoden 2009 keväällä. Saman vuoden syksynä hän pääsi polven tekonivelleikkaukseen. Kivut jäivät sairaalaan ja parin vuoden harmaa jakso vaihtui uuden odotukseksi. Ainoa pettymys oli, että silloinen työnantaja irtisanoi hänen työsopimuksensa. Räty harmittelee, että nuoren iän vuoksi hänen polvileikkaustaan pitkitettiin. Viimeistään siinä vaiheessa työkyky katoaa. Opinnot sujuivat normaaliin tahtiin ja ensimmäisen työpaikan heinolalaisessa kirjanpitotoimistossa Räty sai helmikuussa Yritys siirsi toimintansa parin vuoden pääs- Eläkekassa on todella hyvä tuki työntekijälle, kun työkyvyn kanssa on ongelmia. Huono puoli on se, että työntekijät eivät tiedä, millaisia palveluja kassasta saa. Tiedotusta työntekijöihin päin saisikin olla enemmän. Nyt tieto tavoittaa vain työnantajan, Räty kokee. Hän toivoo, että muut samassa tilanteessa olevat osaisivat kysyä neuvoa omasta eläkelaitoksestaan ja pääsisivät mahdollisimman nopeasti kuntoutusputken päähän. Odotteleminen on pahinta. Sitä alkaa helposti kulkea zombiena kotona, kun ei tiedä, miten pääsisi eteenpäin. Uuden, mielekkään työn ohella Räty nauttii muutenkin elämästään. Vapaa-aika kuluu Heinolan kirkonkylässä perheen kanssa ja kahta berninpaimenkoiraa ulkoiluttaen. Viikonloppuisin ja lomilla perhe suuntaa asuntovaunulleen Hirvensalmelle. Odotteleminen on pahinta. tä Lahteen, mutta Räty löysi uuden työpaikan Visma-tilitoimistosta. Työt veivät mukanaan ja tradenomiopintojen opinnäytetyö jäikin vielä lähitulevaisuuden urakaksi. Räty kiittää erityisesti Apteekkien Eläkekassan Susanna Jarsmaa, jonka kanssa kaikki kuntoutukseen liittyvät asiat, kuten hakemukset ja korvaukset, hoituivat sujuvasti. Kuntoutusvaihtoehtojen selvittelyn ja itse koulutuksen ajalta Rädylle maksettiin kuntoutustuki, mitä lukukausien ajalta korotettiin 33 prosentin kuntoutuskorotuksella. Lisäksi korvattiin opiskelukustannuksia sekä matkakuluja Telan suositusten mukaisesti. Eläkekassa on hyvä tuki ESY-tieto 1/

12 Teksti ja kuva Markku Pulkkinen Anssi Rantala, Aktia: Kasvupolut erkanevat Eri maiden taloudet elpyvät hyvin eri tahtiin. Suomi tulee hännänhuippuna. Pääekonomisti Anssi Rantala Aktiasta valaisi sijoituspäivän osanottajille maailman taloustilannetta. Yhdysvalloissa kasvu on ollut jo pitkään hyvässä vauhdissa, mutta Euroopan kasvutahdin ennustetaan jäävän vuonna 2015 yhden prosentin tuntumaan. Kun maailman miinukset ja plussat ynnätään yhteen, arvioi Aktia vuoden 2015 globaaliksi kasvuksi 3,6 prosenttia. USA vetää Yhdysvalloissa kaikki indikaattorit näyttävät hyviltä. Talouskasvu on reilun kolmen prosentin luokkaa ja työttömyys on painunut alle kuuteen prosenttiin. USA onkin tällä hetkellä maailmantalouden bright spot ja yritysten investointitahti siellä tuntuu vain kiihtyvän, Rantala kuvaa. Inflaatio on lähes kahden prosentin tahdissa ja USA:n keskuspankki FED on jo alkanut hieman kiristää korkopolitiikkaansa. USA:n ainoa huoli talouden saralla tuntuu olevan Euroopan kehno tilanne. Euroalueella 18 tarinaa Euroopassa elpyminen on hidasta ja Anssi Rantala Aktiasta patistaa seuraavaa hallitusta selkeisiin julkistalouden rakennemuutoksiin ja samalla työn tekemisen sekä yritysten verotuksen keventämiseen. Sijoituspäivästä jäi pohdittavaa Marraskuisessa sijoituspäivässä pääosissa olivat työeläkejärjestelmän vakavaraisuussääntelyn uudistaminen ja haasteellinen sijoitusympäristö. Työeläkelaitosten uudet vakavaraisuusvaatimukset tulevat voimaan vuoden 2017 alussa. Toimitusjohtaja Erkko Ryynänen OP-Eläkekassasta kertoi, että muutokset nykyiseen eivät lopultakaan ole kovin suuria. Uuden vakavaraisuuskehikon vaikutukset Ryynänen tiivisti. Aktuaarijohtaja Piia Laaksonen Innova Palvelut Oy:stä avasi uuden vakavaraisuuskehikon mukaista laskentaa. Pääperiaate on sama kuin nykyisessäkin järjestelmässä eli pyritään tunnistamaan todelliset riskit. Periaatteellisena erona on kuitenkin se, että sijoituksia ei jaotella enää luokkiin vaan kaikki sijoituksiin liittyvät riskit tunnistetaan ja läpivalaistaan, Laaksonen kertoi. Uudessa vakavaraisuuslaskennassa otetaan huomioon aiemmin riittämättömästi huomioidut riskit, kuten luottomarginaali-, valuutta-, vastapuoli-, keskittymä- ja likviditeettiriskit. Myös korkosijoituksiin liittyvä duraatio otetaan huomioon. Laaksonen avaa uudistuksen vaikutukjäävät pieniksi, jos sijoitustoiminta on yksinkertaista. Valtaosa riskeistä tulee osakesijoituksista eikä niiden osalle tule isoja muutoksia. Uusi kehikko suosii osakeriskin hajauttamista maantieteellisesti sekä valuuttariskin suojaamista. Sijoitusten läpinäkyvyys paranee, mikä on hyvä, 12 ESY-tieto 1/2015

13 USA on maailmantalouden bright spot. vaihtelee paljon maittain. Inflaatio mataa alle puolessa prosentissa, kun Euroopan keskuspankin asettama tavoite on kaksi prosenttia. Rantala ei kuitenkaan pidä deflaatiota todennäköisenä. Lyhyet markkinakorot tullevat pysymään matalalla tasolla vielä vuonna Vuoden 2014 alku näytti Euroopassa hyvältä, mutta kesän jälkeen suunta kääntyi ja vuoden kasvuksi ennustetaan vain 0,7 prosenttia, Rantala sanoo. Euroalueella kirjoitetaan parhaillaan 18:aa erilaista tarinaa. Suomen lisäksi kasvu on tällä hetkellä nollan tuntumassa Saksassa, Ranskassa ja Italiassa. Espanja on loistava poikkeus euroalueen suurten talouksien joukossa, sillä BKT:n kasvu kesän jälkeen oli kahden prosentin luokkaa vuoden takaiseen verrattuna. Työttömyysaste Euroopassa on 11,5 prosenttia. Saksan tuleva kehitys määrää Rantalan mukaan paljolti koko Euroopan talouden suunnan. Valoa Kauko-Idässä Kehittyvien maiden taloudet kasvavat edelleen lupaavasti. Esimerkiksi Kiinassa viennin arvo on paisunut vuodessa 13 prosenttia ja talouskasvu on seitsemän prosentin luokkaa. Kiinassa edellytykset pitää yllä ripeää vaikkakin vähitellen hidastuvaa tuotannon kasvua lähitulevaisuudessa näyttävät ilmeisistä riskeistä Suomen talouden keskeiset ennusteluvut (Aktia), % BKT - 0,3 0,3 1,3 Yksityinen kulutus - 0,4 0,0 1,0 Investoinnit - 3,6 0,0 3,0 Vienti - 0,3 1,0 2,5 Inflaatio 1,1 1,3 1,5 Työttömyys 8,6 8,9 8,7 huolimatta edelleen vahvoilta, Rantala puntaroi. Venäjän talouskasvu on nojannut vuosikaudet nousevaan öljyn hintaan. Nyt maa syö kertyneitä öljyrahastoja, jotta se saa eläkkeet ja julkisen sektorin palkat maksettua. Kun ruplan arvo samalla heikkenee, on maa erittäin hankalassa tilanteessa ilman Ukrainan kriisiäkin, Rantala näkee. Suomen nousu karkaa Rantala ei kaunistele Suomen tilannetta, vaan kuvaa sen äärimmäisen surkeaksi. Kyse on enemmän rakenne- kuin suhdanneongelmasta. Ei ole paniikkijarrutuksen aika, mutta vihdoinkin on alennettava julkisia menoja ja samalla työn tekemisen ja yritysten verotusta pienellä riskilläkin. Ilman julkistalouden suunnan muutosta velkaantuminen jatkuu ja tulevien sukupolvien taakka kasvaa liiaksi, Rantala varoittaa. Suomen kasvuvauhdiksi Aktia ennustaa 0,3 prosenttia vuodelle 2015 ja 1,3 prosenttia vuodelle sia perusteellisemmin toisaalla tässä lehdessä. Kiinteistöt kiinnostavat Matalien korkojen aikana kiinnostus kiinteistösijoituksiin on lisääntynyt. Tapani Piri Jones Lang LaSalle Finland Oy:stä kertoi kiinteistömarkkinoiden näkymistä. Helsingin seudun toimitilamarkkinat ovat melko vakaat. Tyhjää toimistotilaa on koko alueella noin 12 prosenttia ja keskustassa 5,5 prosenttia, mikä on kansainvälisesti katsoen normaali tilanne, Piri kuvaili. Mitä kauemmas keskustasta mennään, sitä hankalampaa on löytää toimistoihin vuokralaisia. Tyhjien tilojen osuus on kasvanut muun muassa Herttoniemessä, Pitäjänmäellä ja Aviapoliksessa. Näkymät ovat heikentyneet myös Keilaniemessä ja Leppävaarassa. Vuokra-asunnoissa Piri näkee myös hieman lisääntyvää riskiä, sillä talouden yleinen tilanne alentaa vuokranmaksukykyä, vaikka kysyntä muuten onkin vahvaa. Pirin mielestä uusia kauppakeskuksia rakennetaan Suomeen maltillisesti vastaamaan lähinnä kysynnän muutoksia ja muuttoliikettä. Hän näkee muutamalle uudelle kauppakeskukselle edelleen tilaa markkinoilla. Kiinteistösijoitukset vetävät pääomia puoleensa kiihtyvällä tahdilla. Uusia rahastoja ja uutta pääomaa virtaa markkinoille. Syynä tähän ovat rahoituksen edullisuus, positiivinen kassavirta ja vaihtoehtoisten sijoitusten heikkous, Piri summasi. Salkunhoitaja Hannu Angervuo eq Varainhoito Oy:stä vahvisti muiden puhujien sanomaa toteamalla, että Eurooppa on matalan inflaation ja korkean työttömyyden seurauksena monivammapotilas, mikä viivyttää talouskasvua ja pahentaa velkaähkyä. Euroopan dieselmoottori, Saksa, on yskähdellyt syksyn aikana, mikä edelleen lisää epävarmuutta kehityksen suunnasta. Suomessa pörssiyhtiöiden tulosten odotetaan kuitenkin kasvavan vuonna 2015 kahteen edelliseen vuoteen verrattuna. Osakesijoituksista suosisin osinko-osakkeita, sillä arvonnousujen varaan ei voi nyt laskea. Jotkut suomalaiset vientiyhtiöt voivat kuitenkin yllättää, jos euro edelleen heikkenee dollariin nähden, Angervuo näki. ESY-tieto 1/

14 Vakavaraisuussääntely uudistuu Piia Laaksonen puhui vakavaraisuussääntelyn uudistamisesta sijoitusja tilinpäätöspäivissä. Yksityisten alojen työeläkejärjestelmän vakavaraisuussääntelyn uudistaminen on loppusuoralla. Uuden lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2017 alussa ja se koskee työeläkevakuutusyhtiöiden, eläkesäätiöiden, eläkekassojen, Merimieseläkekassan ja osin Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen harjoittamaa lakisääteistä eläkevakuutusta. Hallitus antoi asiaa koskevan esityksen (HE 279/2014) eduskunnalle Todelliset riskit huomioidaan tarkemmin Uuden vakavaraisuusmekanismin pääperiaate on sama kuin nykyisessäkin eli pyritään tunnistaman todelliset riskit. Periaatteellisena erona kuitenkin on, että sijoituksia ei jaotella enää luokkiin vaan niihin liittyvät riskit tunnistetaan. Uudet säännökset ottavat aiempaa paremmin huomioon kaikki olennaiset sijoitustoiminnan riskit sekä vakuutusriskit. Jatkossa markkinariskien lisäksi huomioidaan myös valuutta-, vastapuoli-, luottomarginaali- sekä keskittymäriski. Johdannaiset ja rahastosijoitukset sekä velkavivutuksen käsittely otetaan huomioon uudessa kehikossa kattavasti. Uutta on myös korkosijoituksiin liittyvän duraation huomioon ottaminen. Nykyisen muotoisista katesäännöksistä luovutaan. Vakavaraisuuspääomavaade eli vakavaraisuusraja kuvaa vakavaraisuuspääoman määrää, joka eläkelaitoksella tulee olla vakuutus- ja sijoitusriskejä varten. Vakavaraisuusraja saadaan kohdistamalla kuhunkin riskilajiin tietty tappio-olettama. Lisäksi otetaan huomioon sijoitusten odotettu tuotto sekä hajautushyödyt, jotka alentavat pääomavaadetta. Näin saadut pääomavaateet yhdistetään vakavaraisuuspääomavaateeksi. Eläkelaitoksen vakavaraisuusraja lasketaan koko sijoitusomaisuuden perusteella, kun nykyään vakavaraisuusraja lasketaan eläkelaitoksen eläkevastuuta vastaavasta määrästä. Tästä johtuen vanha ja uusi vakavaraisuusasema eivät ole enää vertailukelpoisia. Mitta-asteikon muutoksesta johtuen usean eläkelaitoksen vakavaraisuusraja nousee. Tämä ei kuitenkaan tarkoita heikentynyttä riskinkantokykyä tai tiukentunutta lainsäädäntöä. On tärkeää, että jokaisessa työeläkelaitoksessa arvioidaan vakavaraisuusuudistuksen vaikutukset. 14 ESY-tieto 1/2015

15 QIS 5 -vaikuttavuusarvio käynnistyy pian Hallituksen esityksessä vakavaraisuuslaskennassa käytettävää todennäköisyystasoa ehdotetaan alennettavaksi 97,0 prosenttiin, kun viimeisimmässä vaikuttavuusarviossa (QIS 4) käytettiin 97,5 prosentin todennäköisyystasoa. Todennäköisyystason alentamisen myötä QIS 4:ssä olleet parametrit tulevat muuttumaan. Viimeisten muutosten vaikutusta on mahdollisuus testata pian alkavalla vaikuttavuusarviolla, QIS 5. Uuden vakavaraisuusmallin vaikutukset työeläkelaitosten sijoitustoimintaan ovat arvioiden mukaan vähäisiä. Työeläkelaitosten välillä on kuitenkin eroja, joten sijoitusallokaatioita voidaan joissain tapauksissa joutua muuttamaan merkittävästikin. Onkin tärkeää, että jokaisessa työeläkelaitoksessa arvioidaan vakavaraisuusuudistuksen vaikutukset. Eläkeuudistuskin vaikuttaa Vuonna 2017 voimaan tuleva eläkeuudistus vaikuttaa myös vakavaraisuuslaskentaan. Ehdotettu kuolevuusperustemuutoksen rahoitus tasoitusmäärästä tulisi keskimäärin hivenen alentamaan vakavaraisuutta. Toisaalta osaketuottosidonnaisuuden asteen kasvattaminen 10 prosentista 20 prosenttiin parantaisi vakavaraisuutta, koska melko suuri osa riskistä siirtyisi yhteiselle vastuulle. Näin ollen vakavaraisuusasemalla mitattu riskinkantokyky kasvaisi huomattavasti. Piia Laaksonen aktuaarijohtaja Innova Palvelut Oy Tilinpäätöspäivän monipuolista ohjelmaa jouluisella Katajanokan Kasinolla oli kuuntelemassa yli 60 osanottajaa. Vaikutukset vaihtelevat laitoksittain Uuden vakavaraisuuslaskennan vaikutuksista esiteltiin sijoitus- ja tilinpäätöspäivissä kaksi käytännön esimerkkiä. OP-Eläkekassassa muutoksen vaikutukset ovat melko suuret, Apteekkien Eläkekassassa ne jäävät pieniksi. Strategisesta allokaatiosta ja portfolioanalyysista vastaava johtaja Sirpa Koskela Pohjola Varainhoidosta kertoi, että OP-Eläkekassan vakavaraisuusvaatimus nousee 26,5 prosentilla uuden vakavaraisuuskehikon myötä, mikä on enemmän kuin työeläkelaitoksilla keskimäärin. Vakavaraisuusasema (Z) heikkenisi 2,2:sta 1,8:aan. Luvut perustuvat vuoden 2013 lopun tilanteeseen. OP- Eläkekassan kokonaisvarallisuus oli tuolloin noin 1,2 miljardia euroa. Merkittävin tekijä vakavaraisuusaseman heikkenemiseen on vastapuoliriskin keskittymäriski. Kassalla on siis suoria sijoituksia ja rahastojen kautta tehtyjä sijoituksia samaan vastapuoleen. OP-Eläkekassan riskinkantokyky ei kuitenkaan kokonaisuutena uudistuksen myötä heikkene, Koskela painottaa. Portfolioanalyytikko Jussi Kanerva Suomen Sijoitustutkimuksesta avasi vakavaraisuusuudistuksen vaikutuksia Apteekkien Eläkekassan reilun 500 miljoonan euron sijoitussalkkuun. Vakavaraisuus ei sinällään uudistuksen myötä heikkene, vain vakavaraisuusasema (Z) heikkenee. Näin käy lähes kaikkien kassojen ja säätiöiden kohdalla. Kassoilla ja säätiöillä on harvoin salkussaan strukturoituja elementtejä. Suurin vaikutus laskentaan onkin sillä, että kaik- ki rahastosijoitukset pitää purkaa auki. Jatkossa osakeriski dominoi vakavaraisuutta nykyistä enemmän, Kanerva muistuttaa. Selkeät tuotteet kunniassa Kanervan mukaan uudessa mallissa läpinäkyvät ja selkeät tuotteet ovat kunniassa. Monimutkaiset tuotteet ovat monimutkaisia myös vakavaraisuuslaskennassa. On entistä tärkeämpää pyytää sijoitustuotteesta kaikki informaatio jo ennen sijoituspäätöksen tekemistä. Apteekkien Eläkekassan (AEK) vakavaraisuusasema heikkenisi uudistuksessa vuoden 2013 lopun sijoituksilla laskettuna 13 prosentilla: 2,72:sta 2,38:aan. Tällä hetkellä kassan QIS 4 -mallilla laskettu osakepaino on 32 prosenttia. Kanerva päivittelee hieman tulevia excel-taulukkotalkoita, kun kaikki sijoitukset pitää purkaa yksittäisen arvopaperin tarkkuudella. AEK:n tapauksessa putkahti esille eri arvopaperia, joista oli korko- ja osakesijoituksia. Kun osakerahastot avattiin, suurimmaksi osakerahastojen sijoitukseksi nousi hieman yllättäen valuuttajohdannainen, Kanerva kertoo. Jokaisen kassan ja säätiön pitää laskea vakavaraisuusuudistuksen vaikutukset etukäteen ja muuttaa tarvittaessa sijoitusstrategiaansa jo ennen uudistuksen voimaantuloa, Koskela tähdentää. Markku Pulkkinen ESY-tieto 1/

16 Sijoitus Teksti ja kuva Markku Pulkkinen LähiTapiola Varainhoito Oy Yhteinen tausta yhdistää LähiTapiola Varainhoito on monen eläkesäätiön ja -kassan kumppani. Eläkesijoittamisen periaatteet ovat yritykselle taustastaan johtuen tuttuja. LähiTapiola Varainhoito Oy:n toimitusjohtaja Tom Liljeström kertoo yhteistyön eläkesäätiöiden ja -kassojen kanssa sujuneen hyvin. Kumppanuutta helpottaa yhteinen taustamme, sillä yrityksemme on hoitanut koko historiansa ajan sijoituksia ja niiden riskienhallintaa vakuutusyhtiöille. Tunnemme siten hyvin eläkesijoittamisen vaatimukset ja myös riski- ja vastuuvelkalaskennan, Liljeström perustelee. LähiTapiola Varainhoito Oy:n juuret ulottuvat vuoteen 1987, jolloin myös Liljeström tuli Tapiola-yhtiöiden palvelukseen. Silloin sijoitustoiminta oli osa Tapiola-yhtiöitä. Vuonna 1999 varainhoito erotettiin omaksi yhtiökseen. Olemme kasvaneet viime vuosina tasaiseen tahtiin, vuotta 2008 lukuun ottamatta. Nyt hoidamme asiakasvarallisuutta hieman yli yhdeksän miljardin euron arvosta. Siitä noin puolet on LähiTapiola-konsernin varallisuutta ja toinen puoli muiden asiakkaiden. Sijoitusympäristö on tällä hetkellä nollakorkotilanteen vuoksi haastava. Siirsimme syksyllä osakkeet lievään alipainoon ja etsimme nyt aktiivisesti noteerattujen instrumenttien ulkopuolisia reaalisijoituskohteita. Tällaisia kohteita voi löytyä esimerkiksi maataloustuotteista, Liljeström valottaa. Viime vuonna LähiTapiola Varainhoito toi markkinoille muun muassa asuntosijoitus- ja metsäkiinteistörahastot. Kehittyvissä talouksissa näen edelleen hyvää potentiaalia. Suuntaamme sinne aikaisempaa vahvemmin. Tähän asti olemme heittäneet siihen suuntaan vain koepalloja. Totuus on, että väestö on kehittyvissä maissa nuorempaa ja kasvu varmempaa kuin ikääntyvissä talouksissa, Liljeström näkee. Vastuullisuudesta palkittu Tom Liljeström haluaa korostaa jatkossakin vastuullisuutta LähiTapiola Varainhoidon sijoituksissa ja toiminnassa. Se sopii hyvin yhteen eläkesijoittajien arvomaailman kanssa, hän näkee. LähiTapiola Varainhoito valittiin Suomen vastuullisimmaksi sijoittajaksi vuonna 2014 toisena vuonna peräkkäin. LähiTapiola oli lisäksi jaetulla toisella sijalla instituutioiden parhaiden varainhoitajien sarjassa. Tunnustukset myönsi lokakuussa Scandinavian Financial Research (SFR). Olemme iloisia siitä, että Suomen suurimmat sijoittajat arvioivat työtämme näin positiivisesti. Tulokset osoittavat, että olemme nousseet varteenotettavaksi varainhoitajaksi myös kaikkein vaativimpien asiakkaiden keskuudessa, Liljeström iloitsee. Yksi vastuullisuutemme perusta on, että sijoitamme vain sellaisiin yhtiöihin, joiden tilanteen ja toimintatavat olemme itse tutkineet. Viime vuonnakin tapasimme 570 yrityksen edustajat. Yhtiöistä puolisen sataa oli suomalaisia. Kuljemmekin sijoitusympäristössä koko ajan ikään kuin kartan ja kompassin kanssa turhia riskejä välttäen, Liljeström vertaa. LähiTapiola Varainhoito Oy perustettu 1987, nykyinen nimi käyttöön v asiakasvarallisuutta 9,1 mrd e 200 institutionaalista sijoittajaa ja täyden valtakirjan asiakasta 50 toimihenkilöä. 16 ESY-tieto 1/2015

17 Kentän ääni Vesa Pohjalainen on puhunut aina haalariväen puolesta, kuten hän asian itse ilmaisee. Puhetta ja pilkettä piisaa eläkkeelläkin Vesa Pohjalaisen monet puheenvuorot ja iloinen nauru tunnetaan hyvin eläkesäätiökentässä. Pohjalainen jäi lokakuussa eläkkeelle Sandvikin pääluottamusmiehen ja Sandvik Eläkesäätiön hallituksen jäsenen tehtävistä. ESY tieto tapasi ylöjärveläisen eläkeläisen ja kysyi, mitä kuuluu ja mitkä asiat jäivät parhaiten mieleen pitkältä luottamusmiesuralta. Kuinka kauan ehdit olla työelämässä? 44 vuotta ja neljä kuukautta. Tein koko työurani Tampellan ja sitä seuranneiden yhtiöiden, Tamrockin ja Sandvikin, palveluksessa. Aloitin Tampellassa kesätöissä vuonna 1970 ja jatkoin siitä yhtiön konepajakouluun. Valmistuttuani siirryin työstökoneiden kunnossapitoon. Vuonna 1990 vaihdoin keskustan tehtaalta Myllypuroon kokoonpanolinjalle. Toimin luottamusmiehenä vuodesta 1983 lähtien ja vuonna 2005 minut valittiin pääluottamusmieheksi, jolloin tehdastyö jäi kokonaan. Kuinka kauan olit eläkesäätiön hallinnossa ja mikä oli siinä parasta? Toimin 24 vuotta Tampellan, Tamrockin ja Sandvikin eläkesäätiöiden hallituksen jäsenenä. Parasta oli, että istuimme kaikki samassa veneessä. Päätöksenteko oli aina rakentavaa, työntekijöiden ja työnantajan edun mukaista. Oli myös mukavaa, kun pystyin auttamaan työkavereita eläkekysymyksissä. Jäikö mieleen ikäviä asioita? Eläkehakemuksiin tulee silloin tällöin hylkyjä ja se tuntui aina pahalta. Ratkaisujen tekemisessä piti kuitenkin muistaa tasapuolisuus. Kamala tilanne oli myös Tampellan kaatuminen 1990-luvun alussa, sillä eläkesäätiö oli lainannut yhtiölle paljon varojaan. Vaikka tieto lisää tuskaa, olisi elämä ollut paljon köyhempää ilman eläkesäätiökokemuksia. Mikä on eläkesäätiöiden ja -kassojen paras puoli? Työntekijä saa todella hyvää palvelua omasta säätiöstään tai kassastaan. Häntä palvellaan aidosti ihmisenä, ja hylyn jälkeenkin osataan neuvoa eteenpäin. Miltä tuntuu eläkkeensaajana nauttia työnsä hedelmistä? Mukavalta, vaikka jouduinkin jäämään työkyvyttömyyseläkkeelle 61-vuotiaana sydäninfarktin vuoksi. Totesin käytännössä, että Sandvik Eläkesäätiön palvelut pelaavat hyvin. Sain eläkepäätöksen kahdessa viikossa. Miten voit nyt? Olosuhteisiin nähden hyvin. Pääsin sydänkohtauksen tapahduttua onneksi nopeasti hoitoon, sillä kävelin itse pizzeriasta parisataa metriä Ylöjärven terveyskeskukseen. Infarkti sattui elokuun lopussa kesken raskaiden yt-neuvottelujen. Yritin palata tervehdyttyäni töihin, mutta henkisesti raskas työ ei enää onnistunut. Miten vietät eläkepäiviäsi? Kävelen joka päivä vähintään tunnin lenkin ja omakotitalon pihassa riittää kesäisin puuhaa. Matkustelemme myös vaimoni kanssa paljon. Mikä on parasta ESY-yhteisössä? Kevätseminaarit ovat aina olleet vuoden kohokohta. On myös hienoa, että olen oppinut ESYn tapahtumien kautta tuntemaan niin paljon mukavia ihmisiä ja voinut pitää heihin yhteyttä. Säilyttäkää seminaareissa edelleen rempseä meininki. Keskustelulle pitää varata aikaa, jotta erilaiset näkemykset voidaan tuoda esille. Vesan tavoittaa osoitteesta: Markku Pulkkinen ESY-tieto 1/

18 Lakimiehen palsta Ismo Heinström Eläkesäätiö- ja vakuutuskassalain valmistelu etenee Sosiaali- ja terveysministeriössä on valmisteltu eläkesäätiöitä ja -kassoja koskevien lakien kokonaisuudistusta. Tavoitteena on yhdistää lait lakisääteiseen ja lisäeläkkeitä koskeviin lakeihin. Tarkoituksena on vahvistaa hajautetun työeläkejärjestelmän legitiimiä perustaa ja työnantajan mahdollisuuksia oman eläkesäätiön tai -kassan perustamiseen. Esillä on muun muassa ollut, että tietyn työntekijämäärän lisäksi myös tietyn palkkasumman ylittäminen mahdollistaisi eläkesäätiön perustamisen. Uudistamisen lähtökohtana on ollut yhteisölainsäädännön kehitys. Muuttamisessa on pyritty mahdollisuuksien mukaan ottamaan huomioon eläkesäätiön ja eläkekassan rooli työnantajakohtaisena eläkelaitoksena. Suhteellisuusperiaatteen huomioon ottaminen on työnantajakohtaiselle eläkelaitokselle tärkeää, jotta laitosten käytännön toiminnan järjestäminen pysyy jatkossakin mielekkäänä ja tarkoituksenmukaisena. Voimaantulosäännös mahdollistaa AB-eläkelaitosten toiminnan jatkumisen. Uusia AB-eläkelaitoksia ei enää lain voimaantulon jälkeen voisi perustaa. Hallituksen varajäsenten ja eläkekassan edustajiston vähimmäismäärää supistetaan. Eläkesäätiöiden toimintaa helpottavat ehdotukset, että sääntöjä ei välttämättä olisi tarvetta muuttaa erilaisten yhtiöjärjestelyjen vuoksi. Eläkesäätiön tai -kassan vapaaehtoinen purkaminen ei uudessa laissa enää kulkisi selvitystilan kautta. Selvitystilaa käytettäisiin lähinnä vain niihin tapauksiin, joissa eläkelaitos ajautuu riittämättömän vakavaraisuuden vuoksi ongelmiin. Pakkopurkusäännöksiä vakuutettujen määrän vähentymisen vuoksi oltaisiin poistamassa laista. Tilalle suunnitellaan edellytystä riittävästä vakavaraisuudesta, mikä onkin eläkelaitoksen toiminnan kannalta keskeistä. Uusia ABeläkelaitoksia ei enää lain voimaantulon jälkeen voisi perustaa. Lisäeläkkeet ja työeläkeuudistus 2017 Työmarkkinakeskusjärjestöt sopivat lakisääteisen työeläkejärjestelmän uudistuksen päälinjoista viime vuoden syyskuussa. Lakiehdotuksia on valmisteltu STM:n kolmikantaisessa työryhmässä. Työmarkkinajärjestöjen sopimuksessa ei käsitelty eläkeuudistuksen vaikutuksista vapaaehtoisiin lisäeläkkeisiin, vaikka uudistus voi aiheuttaa mittavia sääntömuutos- ja sopeutustarpeita. Eläkesäätiöyhdistyksen aloitteesta Eläketurvakeskuksessa laaditaan asiasta kattava vaikutusarvio. Kolmikantatyöryhmä käsittelee vaikutusarviota tammikuun puolivälissä, jonka jälkeen odotetaan tarkempia tietoja vaikkapa siitä, miten määräytyy jo lisäeläkkeelle siirtyneen henkilön oikeus lakisääteiseen eläkkeeseen. Työeläkeuudistuksen vaikutukset näyttäytyvät kovin erilaisina erilaisille eläkevakuuttajille riippuen järjestämismuodosta (eläkesäätiö, eläkekassa tai vakuutusyhtiö). Joidenkin eläkelaitosten säännöissä saattaa olla määräenemmistövaatimuksia ja joillain lisäedut on voitu kytkeä osaksi työsuhteen ehtoja. Lähtökohtana eläkesäätiöiden osalta on lain 11 :n 6 momentti, jonka mukaan eläkesäätiöillä on mahdollisuus yksinkertaisella äänten enemmistöllä tehdä sääntömuutokset, joissa rajoitetaan työeläkeuudistuksen johdosta tulevaa eläkevastuun kasvua. Tilanne ei kuiten- 18 ESY-tieto 1/2015

19 Uuteen lakiin ehdotetaan Finanssivalvonnalle velvoitetta ottaa työeläkelaitosten välinen kilpailutilanne huomioon määräyksiä ja ohjeita kirjoittaessaan sekä muussa viranomaistoiminnassaan. Termien yhtenäistäminen tarkoittaa teknisiä muutoksia erityisesti eläkesäätiöiden sääntöihin. Asiamiehestä tulee toimitusjohtaja, mutta säännöissä voidaan edelleen käyttää muutakin nimitystä. Eläkesäätiössä vakuutettavista työnantajista on tulossa osakkaita ja eläkevastuu muuttuu vastuuvelaksi. Toimintapiirillä tarkoitettaisiin jatkossa niitä työnantajia, jotka vakuuttavat eläkesäätiössä. Vakuutettavia henkilöitä kutsuttaisiin sekä säätiöissä että kassoissa vakuutetuiksi. Lisäeläkkeiden osalta keskeinen uudistuskohde ovat vanhat katesäännökset, jotka eivät nykyisellään luokittele sijoituksia oikein sekä indeksikorotusvastuu, jonka käyttömahdollisuuksia tulisi laajentaa aidon vakavaraisuuspääoman suuntaan. Lakipaketin arvioitu voimaantuloaika on kaan ole ongelmaton. Olisi löydettävä ratkaisu, jossa eläkkeensaajienkin edut voidaan riittävässä määrin ottaa huomioon. Tässä olisi suuresti apua työmarkkinajärjestöjen vastaantulosta. Sääntömuutosehdotukset ja -mallit valmistellaan Eläkesäätiöyhdistyksen mallisääntötyöryhmässä, jonka kokoonpanoa on vahvistettu. Finanssivalvonnalla on oma roolinsa asiassa. Siltä odotetaan myönteisiä ratkaisuja indeksikorotusvastuun käyttömahdollisuuksien laajentamisessa, sääntömuutosten tekemisessä ja mahdollisen vastuuvajauksen käyttämisessä työeläkeuudistuksen sekä kuolevuusperusteen muutosten vuoksi. Emäntä vaihtui isäntään MTK:n eläkesäätiössä Lyhyesti Maataloustuottajain eläkesäätiön asiamies vaihtui lokakuun alussa. Soili Teikari siirtyy piakkoin nauttimaan eläkesäätiön palveluista ja hänen tilallaan aloitti Jaakko Vilenius. Vilenius työskentelee laskentapäällikkönä Viestilehdet Oy:ssä. Maataloustuottajain eläkesäätiö on AB-yhteiseläkesäätiö, johon kuuluu 17 työnantajaa ja reilut 200 TyELvakuutettua. A- ja B-osaston eläkkeensaajia on myös hieman yli 200. Maataloustuottajain eläkesäätiön eläkevastuu vuoden 2014 lopussa on noin 26,4 miljoonaa euroa. Eläkesäätiön puheenjohtajana toimii MTK:n johtokunnan 2. puheenjohtaja, maatalousyrittäjä Mauno Ylinen ja varapuheenjohtajana MTK:n talousjohtaja Heikki Laurinen. ESY-tieto 1/

20 Kiitos hyvästä yhteistyöstä ja iloa, terveyttä ja menestystä vuodelle 2015! T: Eläkesäätiöyhdistyksen toimihenkilöt Eläkesäätiöyhdistyksen kevään koulutustilaisuudet SIJOITUSFOORUMI , klo HALLITUSTEN JÄSENTEN KOULUTUSPÄIVÄT , Radisson Blu Royal Hotelli, Helsinki SIJOITUSPÄIVÄ , Ravintola Savoy KEVÄTSEMINAARI , Silja Symphony Tukholma Tarkempaa tietoa kaikista tilaisuuksista lähetetään sähköpostitse alkuvuodesta. Huolehdithan osaamisestasi - tervetuloa koulutuksiin!

Kohti pidempiä työuria kaikki keinot käyttöön Mitä työeläkekuntoutus tarjoaa?

Kohti pidempiä työuria kaikki keinot käyttöön Mitä työeläkekuntoutus tarjoaa? Kohti pidempiä työuria kaikki keinot käyttöön Mitä työeläkekuntoutus tarjoaa? Tavoitteena on mahdollistaa työuran jatkaminen terveydellisistä rajoitteista huolimatta Ammatillisen kuntoutuksen eri toimijat

Lisätiedot

Eläkesäätiöyhdistys - ESY ry

Eläkesäätiöyhdistys - ESY ry Eläkesäätiöyhdistys - ESY ry Hoitavatko yksityiset eläkesäätiöt sijoituksiaan toisin Eläkesäätiöyhdistys - ESY ry // 2.4.2014 Pasi Strömberg Eläkesäätiöt ja eläkekassat Eläkesäätiö on yhden työnantajan

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo

OSAVUOSIKATSAUS Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2017 Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo VAHVA ENSIMMÄINEN KVARTAALI Sijoitusten markkina-arvo oli 22,4 miljardia euroa kasvua vuoden alusta lähes miljardi. Sijoitukset tuottivat

Lisätiedot

Työeläkekuntoutuksen keinot yhteistyön mahdollisuudet. Verkostoseminaari Merja Valle

Työeläkekuntoutuksen keinot yhteistyön mahdollisuudet. Verkostoseminaari Merja Valle Työeläkekuntoutuksen keinot yhteistyön mahdollisuudet Verkostoseminaari 6.10.2015 Merja Valle Työeläkekuntoutuksen suosio kasvaa, työkyvyttömyyseläkkeet laskussa 25 000 22 500 20 000 17 500 15 000 12 500

Lisätiedot

Tilinpäätös

Tilinpäätös Tilinpäätös 2013 13.2.2014 Hyvä sijoitustulos nosti vakavaraisuuden ennätyskorkeaksi Sijoitusten kokonaistuotto 3,2 miljardia euroa eli 9,0 % Sijoitusten markkina-arvo 37,7 miljardia euroa Paras tuotto

Lisätiedot

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkykyjohtamisella työkyvyttömyyseläkeriskit hallintaan Lähiesimies Työolot Varhainen

Lisätiedot

AMMATILLINEN KUNTOUTUS HENKILÖASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA. Kuntoutuspäivät Ylilääkäri Maija Haanpää

AMMATILLINEN KUNTOUTUS HENKILÖASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA. Kuntoutuspäivät Ylilääkäri Maija Haanpää AMMATILLINEN KUNTOUTUS HENKILÖASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA Kuntoutuspäivät 7.6.2018 Ylilääkäri Maija Haanpää TYÖELÄKEKUNTOUTUS = TYÖELÄKEYHTIÖN JÄRJESTÄMÄ AMMATILLINEN KUNTOUTUS Työntekijällä, joka ei ole täyttänyt

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2019 Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Pro forma -luvut ovat Eläke-Fennian ja LähiTapiola Eläkeyhtiön yhteenlaskettuja lukuja. ELOLLA HYVÄ ALKUVUOSI Sijoitustoiminnan tuotto

Lisätiedot

OSAVUOSIRAPORTTI

OSAVUOSIRAPORTTI OSAVUOSIRAPORTTI 1.1. 31.3.2019 Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Pro forma -luvut ovat Eläke-Fennian ja LähiTapiola Eläkeyhtiön yhteenlaskettuja lukuja. SUOTUISA ENSIMMÄINEN NELJÄNNES Sijoitustoiminnan

Lisätiedot

Työelämä 2020 Työeläkekuntoutus

Työelämä 2020 Työeläkekuntoutus Työelämä 2020 Työeläkekuntoutus Ammatillisen kuntoutuksen eri toimijat Työeläkelaitokset Kela AMMATILLINEN KUNTOUTUS Tapaturmaja liikennevakuutus Terveydenhuollon toimijat (työterveyshuolto, erikoissairaanhoito,

Lisätiedot

TYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE. 19.3.2012 Veikko Savela. I Sijoitusten kokonaismäärän kehitys

TYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE. 19.3.2012 Veikko Savela. I Sijoitusten kokonaismäärän kehitys 1 TYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE 19.3.2012 Veikko Savela I Sijoitusten kokonaismäärän kehitys Työeläkevakuuttajat TELAn jäsenyhteisöjen työeläkerahastojen sijoituskanta 31.12.2011 oli 136,3 mrd. euroa,

Lisätiedot

Varman tilinpäätös 2014 12.2.2015

Varman tilinpäätös 2014 12.2.2015 Varman tilinpäätös 2014 12.2.2015 Vahva vuosi, hyviä tuloksia 7,1 % Sijoitusten tuotto 40,0 mrd. Sijoitusten markkina-arvo 10,3 mrd., 34,0 % Vakavaraisuus 862 000 Suomalaisen eläketurva 4,3 mrd. Vakuutusmaksutulo

Lisätiedot

HE 279/2014 vp laiksi eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja sijoitusten hajauttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

HE 279/2014 vp laiksi eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja sijoitusten hajauttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Lausunto 1 (5) Eduskunta/ Talousvaliokunta HE 279/2014 vp laiksi eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja sijoitusten hajauttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Työeläkevakuuttajat

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Tänään työssä hyvän huomisen puolesta Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Yl Tapio Ropponen, Keva ja Yl Anne Lamminpää, Valtiokonttori Tavoitetila Työssä voidaan hyvin Osatyökykyiset työ- ja toimintakykynsä

Lisätiedot

Työeläkekuntoutuksen pelisäännöt. Työhönkuntoutumisen palveluverkoston koulutusiltapäivä Paasitorni Kuntoutusasiantuntija Suvi Tella

Työeläkekuntoutuksen pelisäännöt. Työhönkuntoutumisen palveluverkoston koulutusiltapäivä Paasitorni Kuntoutusasiantuntija Suvi Tella Työeläkekuntoutuksen pelisäännöt Työhönkuntoutumisen palveluverkoston koulutusiltapäivä Paasitorni 22.03.2011 Kuntoutusasiantuntija Suvi Tella Sisältö Kuntoutuksen toteuttajat Kenellä on oikeus työeläkekuntoutukseen?

Lisätiedot

Eteran osavuosiraportti 1.1. 30.6.2010

Eteran osavuosiraportti 1.1. 30.6.2010 Eteran osavuosiraportti 1.1. 30.6.2010 Etera alkuvuonna 2010 Vakuutusmaksutulo kääntyi kasvuun Uusien TyEL-vakuutusten myynti kasvoi Sijoitukset tuottivat 2,6 % Vakavaraisuus vahvistui ja kokonaistulos

Lisätiedot

Työeläkelaitosten vakavaraisuussääntelyn uudistaminen

Työeläkelaitosten vakavaraisuussääntelyn uudistaminen Työeläkelaitosten vakavaraisuussääntelyn uudistaminen Riskinkantokyvyn vahvistaminen Heli Backman 29.2.2012 Eläkemaksujen nousupainetta hillitään sijoitustuottojen avulla HE eläkelaitosten vakavaraisuussäännösten

Lisätiedot

eräitä teknisiä muutoksia. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on hyväksytty ja vahvistettu.

eräitä teknisiä muutoksia. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on hyväksytty ja vahvistettu. HE 82/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion eläkerahastosta annetun lain 2 ja 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion eläkerahastosta

Lisätiedot

Eteran alkuvuosi 2014 1.1.-30.6.2014. Tulosinfo 20.8.2014 Toimitusjohtaja Stefan Björkman

Eteran alkuvuosi 2014 1.1.-30.6.2014. Tulosinfo 20.8.2014 Toimitusjohtaja Stefan Björkman Eteran alkuvuosi 2014 1.1.-30.6.2014 Tulosinfo 20.8.2014 Toimitusjohtaja Stefan Björkman Eteralla vakaa alkuvuosi Sijoitusten markkina-arvo 5,7 miljardia euroa (5,6 mrd. ) ja tuotto 3,4 % (-0,7 %) Vakavaraisuus

Lisätiedot

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q1 / Lehdistötilaisuus Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q1 / Lehdistötilaisuus Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q1 / 2012 Lehdistötilaisuus 26.4.2012 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 KESKEISIÄ HAVAINTOJA ALKUVUODESTA Tammi-maaliskuun sijoitustuotto nousi 5,1 prosenttiin erityisesti osakesijoitusten

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS

TILINPÄÄTÖS TILINPÄÄTÖS 2013 27.2.2014 1 ILMARISEN AVAINLUKUJA VUODELTA 2013 Sijoitustuotto: 9,8 prosenttia Sijoitusomaisuuden arvo: 32,3 miljardia euroa Vakavaraisuuspääoma: 7,1 miljardia euroa Vakavaraisuusaste:

Lisätiedot

Aktiivisen tuen avaimet

Aktiivisen tuen avaimet SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Aktiivisen tuen avaimet Työntekijän työhyvinvoinnin tukeminen Ammatillinen kuntoutus Työntekijällä on sairauden vuoksi uhka tulla työkyvyttömäksi lähivuosina. Ammatillisen

Lisätiedot

26.4. Uudistuva työeläke, osa 2/5: Jos työkyky heikkenee

26.4. Uudistuva työeläke, osa 2/5: Jos työkyky heikkenee 26.4. Uudistuva työeläke, osa 2/5: Jos työkyky heikkenee Helena Alkula, palvelupäällikkö, Varma Elina Juth, palvelupäällikkö, Varma Arja Iisakkala, asiakaspalvelupäällikkö, Varma 30 Työnantaja työterveyshuolto:

Lisätiedot

Työeläkesijoittamisen kulmakivet - tuottavuus ja turvaavuus. Peter Halonen Analyytikko

Työeläkesijoittamisen kulmakivet - tuottavuus ja turvaavuus. Peter Halonen Analyytikko Työeläkesijoittamisen kulmakivet - tuottavuus ja turvaavuus Peter Halonen Analyytikko Sisältö Työeläkevarojen määrä ja kehitys Keskimäärin kasvua Varat maantieteellisesti Merkittävä kotimaan paino Sijoituskohteet

Lisätiedot

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Tilinpäätös 31.12.2014

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Tilinpäätös 31.12.2014 Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Tilinpäätös 31.12.2014 Keskeiset tunnusluvut Pro forma 31.12.2014 31.12.2013 31.12.2013 Yhtiön koko Vakuutusmaksutulo, milj. e 3 022,9 1 602,7 2 929,0 Eläkkeensaajille

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät syksyllä 2010. 1.9.2010 Oulun Kauppakamari Toimitusjohtaja Matti Vuoria

Suomen talouden näkymät syksyllä 2010. 1.9.2010 Oulun Kauppakamari Toimitusjohtaja Matti Vuoria Suomen talouden näkymät syksyllä 2010 1.9.2010 Oulun Kauppakamari Toimitusjohtaja Suomen talous on kääntynyt kasvuun Euroopassa kasvu on nyt vahvaa ja sitä vetää Saksan teollisuustuotanto. Euroopan kasvun

Lisätiedot

ILMARINEN TAMMI-KESÄKUU 2014. Lehdistötilaisuus 12.8.2014 / Toimitusjohtaja Harri Sailas

ILMARINEN TAMMI-KESÄKUU 2014. Lehdistötilaisuus 12.8.2014 / Toimitusjohtaja Harri Sailas ILMARINEN TAMMI-KESÄKUU 2014 Lehdistötilaisuus 12.8.2014 / Toimitusjohtaja Harri Sailas 1 1. VUOSIPUOLISKO VASTASI ODOTUKSIA Tammi kesäkuu 2014 Sijoitustuotto 3,4 % Osakesijoitusten tuotto 5,5 % Korkosijoitusten

Lisätiedot

AMMATILLINEN KUNTOUTUS

AMMATILLINEN KUNTOUTUS AMMATILLINEN KUNTOUTUS Ammatillinen kuntoutus auttaa jatkamaan työssä Työkyvyn heikkeneminen voi estää työskentelysi jossain vaiheessa työuraa. Tällöin ammatillinen kuntoutus voi auttaa sinua jatkamaan

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2013: ENNAKKOTIETOJA. Lehdistötilaisuus Toimitusjohtaja Harri Sailas

TILINPÄÄTÖS 2013: ENNAKKOTIETOJA. Lehdistötilaisuus Toimitusjohtaja Harri Sailas TILINPÄÄTÖS 2013: ENNAKKOTIETOJA Lehdistötilaisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Harri Sailas 1 ILMARISEN AVAINLUKUJA VUODELTA 2013 (Ennakkotietoja) Sijoitustuotto: 9,8 prosenttia Sijoitusomaisuuden arvo:

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa Omaa taustaani ja työtehtäviäni Lääket. ja kir. tri, neurologi, väitellyt huimauksesta Vakuutuslääketieteen

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖSKATSAUS Veritas Eläkevakuutus

TILINPÄÄTÖSKATSAUS Veritas Eläkevakuutus TILINPÄÄTÖSKATSAUS 2016 Veritas Eläkevakuutus YHTEENVETO TILINPÄÄTÖSKATSAUKSESTA Sijoitustuotto 6,6 % Tuotto keskimäärin 20 vuotta 6,1 % Vakavaraisuus 29,5 % TyEL-palkkasumma 1 692,5 milj. Siirto asiakashyvityksiin

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1 9/2015. Veritas Eläkevakuutus

OSAVUOSIKATSAUS 1 9/2015. Veritas Eläkevakuutus OSAVUOSIKATSAUS 1 9/2015 Veritas Eläkevakuutus YHTEENVETO OSAVUOSIKATSAUKSESTA Tuotto 2,4 % Parhaiten tuottivat pääomasijoitukset 15,6 % Vakavaraisuus 27,2 % TyEL-palkkasumma 1 612,3 milj. YEL-työtulo

Lisätiedot

OSAVUOSI- RAPORTTI Q2 /

OSAVUOSI- RAPORTTI Q2 / OSAVUOSI- RAPORTTI Q2 / 214 29.8.214 1 ASIAKASMÄÄRÄ HIENOISESSA KASVUSSA Vakuutusten lukumäärä 7 6 53 66 56 717 58 776 6 612 61 81 5 4 36 767 36 511 37 462 38 237 38 263 3 2 1 21 211 212 213 3.6.214 TyEL-vakuutukset

Lisätiedot

Työeläkekuntoutuksen uudet haasteet

Työeläkekuntoutuksen uudet haasteet Työeläkekuntoutuksen uudet haasteet Työhönkuntoutumisen palveluverkosto 3.11.10 Jukka Kivekäs Ylilääkäri Aiheet Eläke- ja kuntoutustilastoa ja tulkintaa Masennusbuumi on taittunut? Työurakeskustelussa

Lisätiedot

Vähentääkö eläkeuudistus työkyvyttömyyttä? Jukka Kivekäs 4.12.2014

Vähentääkö eläkeuudistus työkyvyttömyyttä? Jukka Kivekäs 4.12.2014 Vähentääkö eläkeuudistus työkyvyttömyyttä? Jukka Kivekäs 4.12.2014 Sidonnaisuudet Vakuutuslääketieteen dosentti, kuntoutuksen ja vakuutuslääketieteen erityispätevyys Päätoimi Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö

Lisätiedot

Vakavaraisuus meillä ja muualla

Vakavaraisuus meillä ja muualla Vakavaraisuus meillä ja muualla Hallinnon koulutus, 22.9.2016 Jouni Herkama Lakimies Työeläkevakuuttajat TELA ry Vakavaraisuus ja uudistukset 2017 lyhyesti Mitä vakavaraisuus on? Vakavaraisuudella tarkoitetaan

Lisätiedot

Eläke-Fennian Osavuosikatsaus

Eläke-Fennian Osavuosikatsaus Eläke-Fennian osavuosikatsaus 30.6.013 1 Osavuosikatsaus 30.6.01 Elokuu 01 Eläke-Fennian avainlukuja 1.1.-30.6.013 1.1.-30.6.01 1.1.-31.1.01 Vakuutusmaksutulo, milj. e Maksetut eläkkeet ja muut korvaukset,

Lisätiedot

Eläke-Fennian tilinpäätös 2013

Eläke-Fennian tilinpäätös 2013 Eläke-Fennian tilinpäätös 2013 1 Avainlukuja 2013 2012 2011 2010 2009 Vakuutusmaksutulo, milj. e 1 326,3 1 355,0 1 198,2 1 126,2 1 096,3 Maksetut eläkkeet ja muut korvaukset, milj. e 1 311,9 1 243,7 1

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS

TILINPÄÄTÖS TILINPÄÄTÖS 2012 28.2.2013 1 ILMARISEN AVAINLUKUJA VUODELTA 2012 Sijoitustuotto: 7,5 prosenttia Sijoitusomaisuuden arvo: 29,5 miljardia euroa Toimintapääoma: 5,8 miljardia euroa Vakavaraisuusaste: 23,9

Lisätiedot

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia.

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Kansaneläkelaitoksen

Lisätiedot

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä Työkyvyttömyyden hinta Suomessa Työkyvyttömyys maksaa yhteiskunnalle vuodessa Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy vuodessa Työkyvyttömyyseläkettä saa lähes 4 171*milj. 18 800 henkilöä

Lisätiedot

ILMARINEN TAMMI MAALISKUU 2015. Lehdistötilaisuus / 24.4.2015

ILMARINEN TAMMI MAALISKUU 2015. Lehdistötilaisuus / 24.4.2015 ILMARINEN TAMMI MAALISKUU 2015 Lehdistötilaisuus / 24.4.2015 1 SIJOITUSTUOTTO ERINOMAINEN Tammi maaliskuu 2015 Sijoitustuotto 7,1 % Osakesijoitusten tuotto 14,9 % Korkosijoitusten tuotto 1,2 % Kiinteistösijoitusten

Lisätiedot

Eläkerahastot Pertti Honkanen 25.4.2010

Eläkerahastot Pertti Honkanen 25.4.2010 Eläkerahastot Pertti Honkanen 25.4.2010 1 Työeläkerahastot 31.12.2009 Yhteensä 124,9 mrd. Yhtiöt 78,9 mrd. Kassat ja säätiöt 6,6 mrd. MEK ja MELA 0,8 mrd. Julkinen sektori 39,4 mrd. Lähde: TELA Rahastot

Lisätiedot

ILMARINEN TAMMI SYYSKUU 2014 24.10.2014

ILMARINEN TAMMI SYYSKUU 2014 24.10.2014 ILMARINEN TAMMI SYYSKUU 2014 24.10.2014 1 SIJOITUSTUOTTO HYVÄLLÄ TASOLLA Tammi syyskuu 2014 Sijoitustuotto 5,7 % Osakesijoitusten tuotto 8,8 % Korkosijoitusten tuotto 3,1 % Kiinteistösijoitusten tuotto

Lisätiedot

Kuntoutusjärjestelmien roolit, vastuut ja tehtävänjako. Kuka kuntouttaa ja ketä? Työnjaon solmukohtia Keskustelussa olleita muutostarpeita

Kuntoutusjärjestelmien roolit, vastuut ja tehtävänjako. Kuka kuntouttaa ja ketä? Työnjaon solmukohtia Keskustelussa olleita muutostarpeita Kuntoutusjärjestelmien roolit, vastuut ja tehtävänjako Kuka kuntouttaa ja ketä? Työnjaon solmukohtia Keskustelussa olleita muutostarpeita Kuva: Juha Juntunen (Sosiaalivakuutus lehti 5/2006) Kuntoutusta

Lisätiedot

Uusia alkuja kuntoutuksella Työeläkekuntoutuksen menestystarina Alueellinen työeläkekoulu, syksy 2018

Uusia alkuja kuntoutuksella Työeläkekuntoutuksen menestystarina Alueellinen työeläkekoulu, syksy 2018 Uusia alkuja kuntoutuksella Työeläkekuntoutuksen menestystarina Alueellinen työeläkekoulu, syksy 2018 Elina Laavi yhteiskuntasuhteiden päällikkö Twitter: @elinalaavi Kenelle kuntoutus on tarkoitettu, mitä

Lisätiedot

Työeläkekuntoutus keinoja työssä jatkamiseksi. 8.5.2014 Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri

Työeläkekuntoutus keinoja työssä jatkamiseksi. 8.5.2014 Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri Työeläkekuntoutus keinoja työssä jatkamiseksi Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri Kuntoutustahot 2 Vaihtoehtoja, kun sairaus pitkittyy Sairauspäiväraha/ Osasairauspäiväraha Sairastuneella henkilöllä on

Lisätiedot

Vakavaraisuus meillä ja muualla Hallinnon koulutus, Jouni Herkama Lakimies

Vakavaraisuus meillä ja muualla Hallinnon koulutus, Jouni Herkama Lakimies Vakavaraisuus meillä ja muualla Hallinnon koulutus, 25.5.2016 Jouni Herkama Lakimies Twitter: @JouniHerkama Vakavaraisuus ja uudistukset 2017 lyhyesti Mitä vakavaraisuus on? Vakavaraisuudella tarkoitetaan

Lisätiedot

Työeläkevarat ja niiden sijoittaminen. Kimmo Koivurinne Analyytikko

Työeläkevarat ja niiden sijoittaminen. Kimmo Koivurinne Analyytikko Työeläkevarat ja niiden sijoittaminen Kimmo Koivurinne Analyytikko Twitter: @korkopalikka Tavoitteet Tuottavuus ja turvaavuus Sijoitustoiminnan merkitys eläkejärjestelmälle Haastava sijoitusympäristö Onnistuneen

Lisätiedot

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Tilinpäätös

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Tilinpäätös Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Keskeiset tunnusluvut 31.12.2015 31.12.2014 Yhtiön koko Vakuutusmaksutulo, milj. e 3 157,1 3 022,9 Eläkkeensaajille maksetut eläkkeet ja korvaukset, milj. e 2 857,6

Lisätiedot

ILMARISEN VUOSI Ennakkotiedot / lehdistötilaisuus klo 9.30 Toimitusjohtaja Harri Sailas

ILMARISEN VUOSI Ennakkotiedot / lehdistötilaisuus klo 9.30 Toimitusjohtaja Harri Sailas ILMARISEN VUOSI 2012 Ennakkotiedot / lehdistötilaisuus 23.1.2013 klo 9.30 Toimitusjohtaja Harri Sailas 1 ILMARISEN AVAINLUKUJA VUODELTA 2012 (Ennakkotietoja) Sijoitustuotto: 7,4 prosenttia Sijoitusomaisuuden

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa.

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain ja valtion eläkerahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutus työelämään paluun ja työssä jatkamisen tukena

Ammatillinen kuntoutus työelämään paluun ja työssä jatkamisen tukena Ammatillinen kuntoutus työelämään paluun ja työssä jatkamisen tukena Epilepsiapotilaan ohjauksen kehittäminen koulutustilaisuus 19.9.2014, TYKS Sanna Filatoff-Rajaniemi Kuntoutusasiantuntija Keva Keva

Lisätiedot

Työssä vai työkyvyttömänä

Työssä vai työkyvyttömänä Työssä vai työkyvyttömänä Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen Kuntamarkkinat to 13.9.2012 klo 10.00 10.20 Kevan tavoitteet työssä jatkamisen tukemisessa 1. Mahdollisimman moni jatkaisi työssä omaan eläkeikäänsä

Lisätiedot

Maria Husu sosiaalityöntekijä Elina Lindgren kuntoutussuunnittelija SATSHP. Ammatillisen kuntoutuksen kenttä ja toimijatahot

Maria Husu sosiaalityöntekijä Elina Lindgren kuntoutussuunnittelija SATSHP. Ammatillisen kuntoutuksen kenttä ja toimijatahot Maria Husu sosiaalityöntekijä Elina Lindgren kuntoutussuunnittelija SATSHP Ammatillisen kuntoutuksen kenttä ja toimijatahot Mitä on ammatillinen kuntoutus? Tavoitteena työelämässä pysyminen, sinne pääseminen

Lisätiedot

Uusia alkuja kuntoutuksella palkansaajalle Työeläkekuntoutuksen menestystarina Palkansaajajärjestöjen työeläkekoulu

Uusia alkuja kuntoutuksella palkansaajalle Työeläkekuntoutuksen menestystarina Palkansaajajärjestöjen työeläkekoulu Uusia alkuja kuntoutuksella palkansaajalle Työeläkekuntoutuksen menestystarina Palkansaajajärjestöjen työeläkekoulu 13.6.2018 Elina Laavi Yhteiskuntasuhteiden päällikkö Twitter: @elinalaavi Mitä kuntoutus

Lisätiedot

Eteran tilinpäätös

Eteran tilinpäätös Eteran tilinpäätös 2010 8.3.2011 Tuloksen synty 2010 2009 2008 2007 2006 Vakuutusliikkeen tulos 19-11 -1 37 Sijoitustoiminnan tulos käyvin arvoin 151 220-1 025 8 164 + Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

ILMARINEN TAMMI SYYSKUU 2015. Lehdistötilaisuus 23.10.2015 / toimitusjohtaja Timo Ritakallio

ILMARINEN TAMMI SYYSKUU 2015. Lehdistötilaisuus 23.10.2015 / toimitusjohtaja Timo Ritakallio ILMARINEN TAMMI SYYSKUU 2015 Lehdistötilaisuus 23.10.2015 / toimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 OSAKEKURSSIEN LASKU HEIJASTUI SIJOITUSTUOTTOON Tammi syyskuu 2015 Sijoitustuotto 3,1 % Osakesijoitusten tuotto

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2012. Lehdistötilaisuus 23.8.2012 Toimitusjohtaja Harri Sailas

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2012. Lehdistötilaisuus 23.8.2012 Toimitusjohtaja Harri Sailas ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2012 Lehdistötilaisuus 23.8.2012 Toimitusjohtaja Harri Sailas KESKEISIÄ HAVAINTOJA ALKUVUODESTA 2012 Sijoitustuotto kohtuullinen, 3,3 prosenttia Pitkän aikavälin reaalituotto

Lisätiedot

OSAVUOSIRAPORTTI Pro forma luvut ennen vuotta 2014 ovat Eläke-Fennian ja LähiTapiola Eläkeyhtiön yhteenlaskettuja lukuja.

OSAVUOSIRAPORTTI Pro forma luvut ennen vuotta 2014 ovat Eläke-Fennian ja LähiTapiola Eläkeyhtiön yhteenlaskettuja lukuja. OSAVUOSIRAPORTTI 1.1. 30.9.2018 Pro forma luvut ennen vuotta 2014 ovat Eläke-Fennian ja LähiTapiola Eläkeyhtiön yhteenlaskettuja lukuja. POSITIIVISET TUOTOT ONNISTUNEELLA HAJAUTUKSELLA Raportointikaudella

Lisätiedot

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Osavuosikatsaus

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Osavuosikatsaus Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Osavuosikatsaus 30.6.2014 Keskeiset tunnusluvut 30.6.2014 30.6.2013 31.12.2013 Yhtiön koko Vakuutusmaksutulo, milj. e 1 510,1 807,7 1 602,7 Eläkkeensaajille maksetut

Lisätiedot

II. SIJOITUSTEN JAKAUTUMINEN ERI TYÖELÄKEYHTEISÖTYYPPIEN KESKEN

II. SIJOITUSTEN JAKAUTUMINEN ERI TYÖELÄKEYHTEISÖTYYPPIEN KESKEN 1 TYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE 31.12.2008 11.2.2009 Veikko Savela I. SIJOITUSTEN KOKONAISMÄÄRÄN KEHITYS Työeläkevakuuttajat TELAn jäsenyhteisöjen työeläkerahastojen sijoituskanta 31.12.2008 oli 105,1

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖSKATSAUS Veritas Eläkevakuutus

TILINPÄÄTÖSKATSAUS Veritas Eläkevakuutus TILINPÄÄTÖSKATSAUS 2015 Veritas Eläkevakuutus YHTEENVETO TILINPÄÄTÖSKATSAUKSESTA Tuotto 5,8% Parhaiten tuottivat osakesijoitukset 12,3 % Vakavaraisuus 28,1% TyEL-palkkasumma 1 627,7 milj. YEL-työtulo 256,5

Lisätiedot

Kansaneläkelaitoksen lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta (HE 71/2016)

Kansaneläkelaitoksen lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta (HE 71/2016) Esikuntapalvelut Lausunto 18.5.2016 Kela 1/29/2016 Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kansaneläkelaitoksen lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2014: ENNAKKOTIETOJA. Lehdistötilaisuus 30.1.2015 Toimitusjohtaja Harri Sailas

TILINPÄÄTÖS 2014: ENNAKKOTIETOJA. Lehdistötilaisuus 30.1.2015 Toimitusjohtaja Harri Sailas TILINPÄÄTÖS 2014: ENNAKKOTIETOJA Lehdistötilaisuus 30.1.2015 Toimitusjohtaja Harri Sailas ILMARISEN AVAINLUKUJA VUODELTA 2014 (Ennakkotietoja) Sijoitustuotto: 6,8 prosenttia Sijoitusomaisuuden arvo: 34,2

Lisätiedot

ILMARINEN TAMMI KESÄKUU 2015. Timo Ritakallio, toimitusjohtaja Lehdistötilaisuus 11.8.2015

ILMARINEN TAMMI KESÄKUU 2015. Timo Ritakallio, toimitusjohtaja Lehdistötilaisuus 11.8.2015 ILMARINEN TAMMI KESÄKUU 2015 Timo Ritakallio, toimitusjohtaja Lehdistötilaisuus 11.8.2015 1 KESKEISIÄ HAVAINTOJA TOIMINTAYMPÄRISTÖSTÄ Tammi kesäkuu 2015 Sijoitusympäristö muuttui hyvin haastavaksi osakekurssien

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖSKATSAUS Veritas Eläkevakuutus

TILINPÄÄTÖSKATSAUS Veritas Eläkevakuutus TILINPÄÄTÖSKATSAUS 2017 Veritas Eläkevakuutus YHTEENVETO Tuotto 8,0% Parhaiten tuottivat osakesijoitukset 14,9 % Vakavaraisuus 131,6 % Maksutulo 520,9 milj. Asiakashyvitykset 8,6 milj. Sijoitukset tuottivat

Lisätiedot

SIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA. Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 16.10.2014

SIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA. Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 16.10.2014 SIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 16.10.2014 2 Ilmarinen lyhyesti HUOLEHDIMME YLI 900 000 SUOMALAISEN ELÄKETURVASTA 529 000 työntekijää TyEL

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖSKATSAUS Veritas Eläkevakuutus

TILINPÄÄTÖSKATSAUS Veritas Eläkevakuutus TILINPÄÄTÖSKATSAUS 2018 Veritas Eläkevakuutus YHTEENVETO TILINPÄÄTÖSKATSAUKSESTA Tuotto -1,5 % Parhaiten tuottivat kiinteistösijoitukset 5,7 % Vakavaraisuus 126,2 % Maksutulo 540,5 milj. Asiakashyvitykset

Lisätiedot

Eteran osavuosiraportti 2011

Eteran osavuosiraportti 2011 Eteran osavuosiraportti 2011 Tiivistelmä tunnusluvuista 1.1. 30.6.2011 1.1. 30.6.2010 1.1. 31.12.2010 Vakuutusmaksutulot, milj. 276 249 570 Sijoitustoiminnan nettotuotot käyvin arvoin, milj. Sijoitustoiminnan

Lisätiedot

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen

Lisätiedot

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / 2013. Lehdistötilaisuus 23.10.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / 2013. Lehdistötilaisuus 23.10.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / 2013 Lehdistötilaisuus 23.10.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 KESKEISIÄ HAVAINTOJA TAMMI- SYYSKUU 2013 Sijoitustuotto 6,5 prosenttia Pitkän aikavälin reaalituotto

Lisätiedot

Työeläkekuntoutus vuonna hallittua kasvua, onnistumista, eläkemenon säästöä

Työeläkekuntoutus vuonna hallittua kasvua, onnistumista, eläkemenon säästöä Työeläkekuntoutus vuonna hallittua kasvua, onnistumista, eläkemenon säästöä Kuntoutus kannattaa! Suomessa puhutaan paljon siitä, että työuria täytyy pidentää alusta, lopusta ja keskeltä. Työurien pidentämisen

Lisätiedot

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työkyky määräytyy suhteessa työhön Sopiva työ tukee kaikkien ihmisten hyvinvointia myös useimmista

Lisätiedot

HE 279/2014 vp laiksi eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja sijoitusten hajauttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

HE 279/2014 vp laiksi eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja sijoitusten hajauttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Lausunto 1 (6) Eduskunta/ Sosiaali- ja terveysvaliokunta HE 279/2014 vp laiksi eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja sijoitusten hajauttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Työeläkevakuuttajat

Lisätiedot

Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus v. 2013

Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus v. 2013 Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus v. 2013 Vakuutusliike Vakuutusliike avainluvut 2013 2012 % Vakuutusmaksutulo, milj. 452,8 458,2-1,2 Maksetut eläkkeet ja muut korvaukset, milj. 1) 432,0 402,8 7,3

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS

TILINPÄÄTÖS TILINPÄÄTÖS 2014 27.2.2015 1 ILMARISEN AVAINLUKUJA VUODELTA 2014 Sijoitustuotto: 6,8 prosenttia Sijoitusomaisuuden arvo: 34,2 miljardia euroa Vakavaraisuuspääoma: 7,9 miljardia euroa Vakavaraisuusaste:

Lisätiedot

TULOSKATSAUS 1-9/2018. Veritas Eläkevakuutus

TULOSKATSAUS 1-9/2018. Veritas Eläkevakuutus TULOSKATSAUS 1-9/2018 Veritas Eläkevakuutus YHTEENVETO TUNNUSLUVUISTA 1-9/2018 1-9/2017 1-12/2017 Vakuutusmaksutulo, milj. 404,1 386,3 520,9 Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin, milj. Sijoitustoiminnan

Lisätiedot

Osavuosiraportti

Osavuosiraportti Osavuosiraportti 1.1. 31.3.2016 26.4.2016 Vahva vakavaraisuus suojasi markkinoiden heilunnalta 9,1 mrd. Vakavaraisuuspääoma, 41,1 mrd. Sijoitusten markkina-arvo, -1,4 % Sijoitusten tuotto 860 000 Suomalaisen

Lisätiedot

Eläke-Fennian tilinpäätös 2012

Eläke-Fennian tilinpäätös 2012 Eläke-Fennian tilinpäätös 2012 1 Avainlukuja 2012 2011 2010 2009 2008 Vakuutusmaksutulo, milj. e 1 355,0 1 198,2 1 126,2 1 096,3 1 088,9 Maksetut eläkkeet ja muut korvaukset, milj. e 1 243,7 1 122,4 1

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1-6/2019

OSAVUOSIKATSAUS 1-6/2019 OSAVUOSIKATSAUS 1-6/2019 Yhteenveto avainluvuista 1-6/2019 1-6/2018 1) 2018 1) Vakuutusmaksutulo, milj. 311,3 267,2 540,3 Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin, milj. 172,8 10,5-46,8 Sijoitustoiminnan

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääketieteen tehtävä Korvausoikeudesta päätettäessä asettaa yksittäinen hakija sairauden osalta

Lisätiedot

Yhdessä työkyvyn tukena - TELAn koulutuskiertue

Yhdessä työkyvyn tukena - TELAn koulutuskiertue Yhdessä työkyvyn tukena - TELAn koulutuskiertue Miksi työurien pidentäminen on tärkeää? Työ on hyvinvoinnin lähde, sekä yksilölle että yhteiskunnalle Eläkejärjestelmä kestää lyhyetkin työurat, mutta kansantalous

Lisätiedot

Työeläkelaitosten kiinteistösijoitusselvityksen havainnot

Työeläkelaitosten kiinteistösijoitusselvityksen havainnot 1 (6) Työeläkelaitosten kiinteistösijoitusselvityksen havainnot 1 Taustaa 2 Selvityksen kuvaus ja tulokset 2.1 Selvityksen kuvaus 2.2 Selvityksen tulokset Finanssivalvonta teki maaliskuu-elokuu 2012 välisenä

Lisätiedot

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2013. Lehdistötilaisuus 29.8.2013 Toimitusjohtaja Harri Sailas

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2013. Lehdistötilaisuus 29.8.2013 Toimitusjohtaja Harri Sailas ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2013 Lehdistötilaisuus 29.8.2013 Toimitusjohtaja Harri Sailas 1 KESKEISIÄ HAVAINTOJA ALKUVUODESTA 2013 Alkuvuosi sujui hyvin: sijoitustuotto 3,0 prosenttia Myös toinen vuosineljännes

Lisätiedot

Ilmarisen vuosi 2010. Toimitusjohtaja Harri Sailas 24.2.2011

Ilmarisen vuosi 2010. Toimitusjohtaja Harri Sailas 24.2.2011 Ilmarisen vuosi 2010 Toimitusjohtaja Harri Sailas 24.2.2011 1 2 Keskeisiä havaintoja vuodelta 2010 Työeläkevakuutusten myynnin tulos erinomainen Sijoitustuotto alan kärkeä Pitkän aikavälin tuotto hyvällä

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutusselvitys

Ammatillinen kuntoutusselvitys Kelan avo- ja laitosmuotoisen kuntoutuksen standardi Ammatillinen kuntoutusselvitys Voimassa 1.1.2015 alkaen Ammatillisen kuntoutuksen myöntämisedellytykset Sairaus, vika tai vamma on aiheuttanut tai sen

Lisätiedot

Osavuosiraportti Varman osavuosiraportti

Osavuosiraportti Varman osavuosiraportti Osavuosiraportti 1.1. 31.3.2019 1 Varmalla vahva alkuvuosi sijoitukset tuottivat 5,1 % Sijoitusten tuotto 5,1 % Sijoitusten markkina-arvo, 45,8 mrd. Vakavaraisuuspääoma, 10,6 mrd. 2 Sijoitusten arvo 45,8

Lisätiedot

TALOUSJOHTAJABAROMETRI SYKSY

TALOUSJOHTAJABAROMETRI SYKSY TALOUSJOHTAJABAROMETRI SYKSY 2016 5.12.2016 Mikä Talousjohtajabarometri? TAUSTA Talousjohtajabarometri on reaalitalouden tilaa ja näkymiä kuvaava kyselytutkimus, jossa tutkimushorisonttina on tutkimushetkeä

Lisätiedot

TULOSKATSAUS 1 6/2017. Veritas Eläkevakuutus

TULOSKATSAUS 1 6/2017. Veritas Eläkevakuutus TULOSKATSAUS 1 6/2017 Veritas Eläkevakuutus YHTEENVETO Tuotto 4,2% Parhaiten tuottivat osakesijoitukset 8,3% Vakavaraisuus 130,9 % TyEL-palkkasumma 1 692 milj. YELtyötulo 241 milj. Sijoitukset tuottivat

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

PUOLIVUOSIKATSAUS Pro forma -luvut ovat Eläke-Fennian ja LähiTapiola Eläkeyhtiön yhteenlaskettuja lukuja.

PUOLIVUOSIKATSAUS Pro forma -luvut ovat Eläke-Fennian ja LähiTapiola Eläkeyhtiön yhteenlaskettuja lukuja. PUOLIVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2018 Pro forma -luvut ovat Eläke-Fennian ja LähiTapiola Eläkeyhtiön yhteenlaskettuja lukuja. ELON ALKUVUODEN KEHITYS Sijoitusmarkkinat ovat olleet alkuvuonna hermostuneita ja

Lisätiedot

Työkyvyn arviointi vakuutuslääkärin näkökulmasta

Työkyvyn arviointi vakuutuslääkärin näkökulmasta Työkyvyn arviointi vakuutuslääkärin näkökulmasta Tampere 5.9.2018 Tapio Ropponen Johtajaylilääkäri Keva Sidonnaisuudet LL, yhteiskuntatieteiden maisteri Vakuutuslääketieteen erityispätevyys Päätoimi: johtajaylilääkäri,

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1 6/2015. Veritas Eläkevakuutus

OSAVUOSIKATSAUS 1 6/2015. Veritas Eläkevakuutus OSAVUOSIKATSAUS 1 6/2015 Veritas Eläkevakuutus VAHVA TULOS ENSIMMÄISELTÄ VUOSIPUOLISKOLTA Tuotto 5,8 % Parhaiten tuottivat noteeratut osakkeet 13,3 % Vakavaraisuus 31,8 % TyEL-palkkasumma 1 618,6 milj.

Lisätiedot

Laki. Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen ikääntyvien työntekijöiden aseman parantamista koskevaksi lainsäädännöksi

Laki. Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen ikääntyvien työntekijöiden aseman parantamista koskevaksi lainsäädännöksi EV 26/1998 vp - HE 13/1998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen ikääntyvien työntekijöiden aseman parantamista koskevaksi lainsäädännöksi Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 13/1998

Lisätiedot