Seurantaraportti I/2014. Valtuusto Strategia ja talous -yksikkö

Transkriptio

1 Seurantaraportti I/ Valtuusto 8.9. Strategia ja talous -yksikkö

2 ESPOON KAUPUNKI Seurantaraportti I/ Sisällysluettelo 1 JOHDON YHTEENVETO Kaupunginjohtajan katsaus Toimintaympäristö 2 2 ESPOO-STRATEGIAN VUODEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 5 3 KAUPUNGIN TALOUDEN TOTEUTUMINEN Talous, tulosennuste Henkilöstö Verorahoitus Rahoitus Rahastot Talousarviomuutokset 20 4 VUODEN TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMINEN TOIMIALOITTAIN Yleishallinto Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Tekninen ja ympäristötoimi Tilakeskus-liikelaitos Suurpellon taseyksikkö Tapiolan taseyksikkö Palveluliiketoimi Espoo Talouspalvelut -liikelaitos Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitos Espoo Logistiikka -liikelaitos Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos -liikelaitos Espoo Catering -liikelaitos Espoo Kiinteistöpalvelut -liikelaitos Espoo Kaupunkitekniikka -liikelaitos 69 5 INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN Peruskaupungin investoinnit Aineettomat hyödykkeet Maa- ja vesialueet Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Osakkeet ja osuudet 77 6 TILINPÄÄTÖKSEN MUKAISET LASKELMAT Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase LIITTEET 81 1 Espoo-tarina (Espoo-strategia) Tulostavoitteiden toteutuminen 2 Talousarviomuutokset 3 Talonrakennushankkeiden ajoitusseuranta 1/ 2 94 Kiinteät rakenteet ja laitteet. Hankkeiden toteutumistilanne 5 Kaivomestarin kiinteistön (Kuninkaantien lukio, Keski-Espoon uimahalli ja työväenopisto) loppuraportti 6 Harmaan talouden torjunta

3 ESPOON KAUPUNKI 1 Seurantaraportti I/ 1 JOHDON YHTEENVETO 1.1 Kaupunginjohtajan katsaus Espoon kaupungin tulos tammi - heinäkuussa oli 13 milj. euroa ja se on noin 12 milj. euroa heikompi kuin edellisenä vuonna. Kokonaistalouden ennusteet ovat kuitenkin edelleen heikkoja ja Suomen tilanne on edelleen erittäin haastava. Tällä on suora vaikutus myös Espoon talouteen ja toimintaan, mikä näkyy verotulojen kasvun hiipumisena, työttömyyden kasvuna ja kerrannaisvaikutuksina kaupungin kasvaviin palvelutarpeisiin. Kaupungin vuosikate tulee ennusteen mukaan jäämään noin 70 milj. euroon eli lähes 20 milj. euroa alhaisemmalle tasolle kuin talousarviota laadittaessa uskottiin päästävän. Taso on yli 100 milj. euroa liian matala nykyiseen investointitasoon nähden. Lisäksi kaupungilla ja sen tytäryhtiöillä on lähivuosille mittava investointiohjelma, joka on jo suurelta osin käynnistetty. Nykyisellä vuosikatetasolla lainakannan kasvu saavuttaa kriittisen rajan. Verotulojen kehitys tulee olemaan heikompaa kuin alkuvuonna arvioitiin ja verotulot tulevat jäämään 15 milj. euroa talousarviosta. Yleisen taloudellisen tilanteen takia verotuloista tai valtionosuuksista ei kaupungin kasvaviin rahoitustarpeisiin saada kestävää ratkaisua näköpiirissä olevassa lähitulevaisuudessa. Siksi katse on käännettävä koko kaupungin palvelurakenteen tuottavuuden kasvattamiseen jatkuvan parantamisen hengessä. Tuottavuuden lisäksi tarvitsemme myös entistä tiukempaa kulujen hallintaa. Näiden periaatteiden on luonnollisesti ulotuttava myös kaikkiin kaupungin konserniyhteisöihin. Espoon kaupunki kasvaa nopeimmin maamme suurimmista kaupungeista ja kesäkuun loppuun mennessä kaupungin asukasmäärä on kasvanut henkilöllä. Tämä vastaa peräti neljännestä koko maan väestönkasvusta samalla aikajaksolla. Ennusteen mukaan Espoon asukasmäärä kasvaa viime vuosien tapaan yli henkilöllä tänä vuonna. Espoo jatkaa kasvuaan myös tulevina vuosina ja länsimetro vauhdittaa kaupungin rakentumista. Valtion päätös minihallitusneuvotteluissa rahoittaa länsimetron jatkamista Matinkylästä Kivenlahteen oli meille välttämätön ratkaisu. Nyt pystymme toteuttamaan entistä paremmin raiteisiin tukeutuvaa yhdyskuntarakennetta. Se tulee vauhdittamaan asuinrakentamista ja myös luomaan positiivisia työllisyysvaikutuksia. Toimintaympäristössämme on käynnissä paljon erilaisia selvityksiä, jotka työllistävät meitä, mutta joissa roolimme on tärkeä. Sote- ja kuntauudistukseen liittyvät tekemiset ovat nyt tärkeimmässä vaiheessa. Toimintaympäristössämme on siis paljon tekemistä ja meidän pitää pystyä vastaamaan myös sen tuomiin haasteisiin. Talousarviossa on tällä hetkellä ylityspaineita, joista osa tuodaan määrärahan korotusesityksinä valtuuston käsittelyyn. Osa ylityspaineista täytyy sopeuttaa palvelutoimintojen sisällä menokehityksen hillitsemiseksi ja investointeihin käytettävän rahoituksen turvaamiseksi. Jukka Mäkelä kaupunginjohtaja

4 ESPOON KAUPUNKI 2 Seurantaraportti I/ 1.2 Toimintaympäristö Yleinen taloustilanne Globaalit talousluvut jatkavat elpyvällä uralla, mutta Euroopassa merkit talouskasvusta on vaimeat. Tosin Euroopan ulkopuolistenkin teollisuusmaiden kasvuluvut ovat olleet maltillisia verrattuna aiempien taantumien jälkeisiin ajankohtiin. Suomen BKT on supistunut kahden vuoden ajan ja nyt ensimmäistä kertaa talous kasvoi hieman toisella vuosineljänneksellä., tosin vain 0,1 prosenttia. Euroalueen BKT jäi tasan nollaan toisella vuosineljänneksellä ja useat isot Euromaat ovat ilmoittaneet talouden supistumisesta ja julkisen velan kattamisongelmista. Venäjällä Ukrainan kriisi sekä lännen talouspakotteet vaikuttavat negatiivisesti ainakin vuoden näkymiin sekä luovat epävarmuutta talouden näkymiin. Suomen kotimarkkinoiden tukalasta tilanteesta saa hyvän kuvan kertyneiden arvolisäverojen kehityksestä. Kesäkuussa kertymä oli poikkeuksellisesti negatiivinen 1,7 prosenttia. Väestökehitys Espoon väkiluku kesäkuun lopussa oli ennakkotietojen mukaan asukasta. Kasvu alkuvuoden osalta oli asukasta, mikä on 260 asukasta enemmän kuin viime vuoden vastaavan ajankohdan väestönkasvu. Väestönkasvu on ollut odotetun mukainen alkuvuonna ja ennusteiden mukaan väestömäärä tulee kasvamaan yli henkilöllä tänä vuonna. Syntyneiden enemmyys on suurin Espoon väestöä lisäävä tekijä. Tammi - kesäkuun väestönkasvusta 47 prosenttia oli syntyneiden enemmyyttä, 31 prosenttia maahanmuutosta johtuvaa ja 22 prosenttia kuntien välisestä muuttoliikkeestä johtuvaa. Huomioitavaa on, että samalla kun vieraskielisten osuus väestöstä lisääntyy, heidän osuutensa syntyneistä ja siten koko väestönkasvusta kasvaa merkittävästi. Vieraskielisiä on myös kuntien välisessä muuttoliikkeessä. Vuoden alussa Espoon väkiluvusta vieraskielisiä oli eli 12,2 prosenttia väestöstä. Espoon vieraskielisen väestön määrä on kasvanut vuodesta 2011 alkaen noin asukkaalla vuosittain, mikä on yhden prosenttiyksikön verran vuodessa. Kasvun jatkuessa nykyisellään tulee vuonna 2012 tehty seudullinen vieraskielisen väestön ennuste ylittymään Espoon osalta noin henkilöllä. Tällöin vieraskielisten määräksi Espoossa vuoden 2015 alussa tulisi asukasta, mikä on 13,1 prosenttia koko väestöstä. Työssäkäynti ja työttömyys Espoossa oli vuoden toisella neljänneksellä noin työpaikkaa. Määrä väheni muutamalla tuhannella vuodentakaisesta tilanteesta. Työpaikoista 16 % on tukku- ja vähittäiskaupassa, 13 % teollisuudessa, 12 % ammatillisessa, tieteellisessä ja teknisessä toiminnassa, 11 % informaatio- ja viestintäalalla, 11 % terveys- ja sosiaalipalveluissa ja 8 % koulutusalalla. Vuodentakaiseen verrattuna työpaikkojen vähentyminen verotti pahiten kiinteistöalan, rakentamisen ja muun palvelutoiminnan toimialoja. Määrällisesti eniten työpaikkoja menetettiin tukku- ja vähittäiskaupassa ( tp), ammatillisessa, tieteellisessä ja teknisessä toiminnassa ( tp) ja rakentamisessa ( tp). Työpaikkojen määrä kasvoi eniten teollisuudessa ( tp) sekä sähkö-, lämpö- ja vesihuollon toimialalla ( tp). Teollisuudessa työpaikkojen määrä kasvoi vuodentakaiseen verrattuna eniten tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistuksessa sekä muiden koneiden ja laitteiden valmistuksessa. Ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan alalla työpaikkojen määrä pieneni merkittävästi lakiasiain- ja laskentatoimen palveluissa, pääkonttorien toiminnassa ja liikkeenjohdon konsultoinnissa. Työpaikkojen määrä kasvoi arkkitehti- ja insinööripalveluissa sekä toimialalla muut erikoistuneet liike-elämän palvelut. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen, johon tiedot kerätään haastattelemalla kuukausittain valtakunnallisesti työikäistä (15 74-v.) henkilöä. Espoolaisia otoksessa on noin Keskivirhe on muutama tuhat henkeä. Siksi luvut ovat lähinnä suuntaaantavia.

5 ESPOON KAUPUNKI 3 Seurantaraportti I/ Työpaikkojen määrä Espoossa neljännesvuosittain Tilastokeskus, työvoimatutkimus Valtionvarainministeriön mukaan vuoden 2012 lopussa alkanut työllisyyden heikkeneminen on hidastunut viime kuukausina Suomessa. Vaikka työllisyyden ennakoidaan alkavan hitaasti parantua tämän vuoden lopulla, työllisten määrä jää Suomessa koko vuonna 0,2 prosenttia viime vuotta alemmalle tasolle. Työttömyys työvoimatutkimuksen mukaan on lisääntynyt jo miltei kahden vuoden ajan ja sen arvioidaan jatkavan kasvuaan kuluvana vuonna. Työllisyyskehityksen arvioidaan olevan lähivuosina hyvin vaisua. Vaikka työllisyystilanteen heikkenemisen pahin vaihe näyttää olevan ohi, työllisyyden paranemisnäkymiä varjostavat työmarkkinoiden lisääntyneet rakenneongelmat. Työttömyyttä mitataan Suomessa kahdella mittarilla. Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilasto perustuu työ- ja elinkeinovoimatoimistoissa rekisteröityihin työttömiin työnhakijoihin. Tilastokeskuksen työvoimatutkimus perustuu kuukausittaiseen otantaan ja kyselyyn, ja sen tarkoitus on mitata aidosti työmarkkinoiden käytössä olevaa työvoimareserviä. Koska luvut perustuvat otantaan, ne ovat suuntaa antavia. ja koko maassa 12,9 prosenttia. Työttömiä työnhakijoita oli Espoossa Vuodentakaiseen tilanteeseen verrattuna työttömiä oli 19,1 prosenttia (2 090 henkeä) enemmän ja työttömyysaste oli 1,3 prosenttiyksikköä korkeampi. Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä oli 11,2 prosenttia vuodentakaista suurempi. Pitkäaikaistyöttömiä oli 70,1 prosenttia vuodentakaista enemmän. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan Espoon työttömyysaste oli vuoden toisella vuosineljänneksellä 9,1 prosenttia ja työttömiä oli Työllisyysaste oli tilastokeskuksen mukaan 73,6 prosenttia, mikä oli 2,4 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömyys on Espoossa kasvanut maaliskuusta 2012 lähtien ja kasvu jatkui edelleen voimakkaana kesäkuussa Espoossa työttömyysasteen kasvu viime kuukausina on ollut voimakkaampaa kuin muualla maassa. Etenkin pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut kiihtyvällä vauhdilla. Espoon työttömyysaste on kuitenkin edelleen alhaisempi kuin muissa suurissa kaupungeissa ja koko maassa. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan kesäkuun lopulla työttömyysaste oli Espoossa 9,7 prosenttia

6 ESPOON KAUPUNKI 4 Seurantaraportti I/ Työttömyysaste toisella vuosineljänneksellä Espoossa vuosina 2010 Rakentaminen Uusia asuntoja valmistui vuoden ensimmäisellä puoliskolla eli 81 asuntoa enemmän kuin vuotta aiemmin. Kokonaiskerrosalaa valmistui kaikkiin rakennuksiin noin k-m 2 eli noin 15 prosenttia vuodentakaista enemmän. Rakennustöiden aloituksia oli noin m 2, mikä oli lähes 80 prosenttia vuodentakaista enemmän. Ensimmäisen puolen vuoden aikana aloitettiin uuden asunnon rakentaminen tarkoittaen runsasta 350 asuntoa enemmän kuin vuotta aiemmin. Aloitetuista oli valtion tukemia vuokra-asuntoja 101 ja asumisoikeusasuntoja 120. Uusia rakennuslupia myönnettiin noin kerrosneliömetrille ja 900 asunnolle eli saman verran kuin vuoden 2013 ensimmäisellä puoliskolla. Asuntotuotannon osalta tavoitteen mukainen asuntoa näyttäisi toteutuvan vuonna. Rakennustuotanto Espoossa Erotus Erotus vuoden alusta vuoden alusta VALMISTUNEET RAKENNUKSET Kerrosala kaikki rakennukset (k-m2) ,6 Asuntojen lkm ,7 ALOITETUT RAKENNUKSET Kerrosala kaikki rakennukset (k-m2) ,5 Asuntojen lkm ,7 MYÖNNETYT RAKENNUSLUVAT Kerrosala kaikki rakennukset (k-m2) ,8 Asuntojen lkm ,7 Ei sisällä rakennusten laajennuksia Luvut perustuvat 6.8. Rakennustilastoon ja ovat ennakkotietoja (TeklaGIS). Asunnot asuntoyksikön arvioimana.

7 ESPOON KAUPUNKI 5 Seurantaraportti I/ 2 ESPOO-TARINAN VUODEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Espoo-tarina on Espoon strategia vuosille ja sitä toteutetaan yksiköiden omilla tarinoilla, toimiala- ja tulosyksikkötasoisilla tuloskorteilla ja poikkihallinnollisilla kehitysohjelmilla. Espoo-tarinassa on kolme näkökulmaa, jotka ovat resurssit ja johtaminen, asukkaat ja palvelut sekä elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys. Espoo-tarina ohjaa tulostavoitteiden asettamista ja tulostavoitteet hyväksytään vuosittain talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Vuodelle on asetettu yhteensä 30 tulostavoitetta. Tulostavoitteiden määrää on vähennetty huomattavasti aikaisempiin vuosiin verrattuna. Tulostavoitteiden lisäksi toimialat ovat asettaneet tavoitteita, jotka eivät ole valtuustoon nähden sitovia, mutta niiden toteutumisen eteneminen raportoidaan lauta- ja johtokunnille. Osassa tulostavoitteita toteutumisen arviointikriteerit on määritelty siten, että tavoitteen toteutumistieto on arvioitavissa vasta myöhemmin seurantavuoden aikana tai tilinpäätöksen yhteydessä. Resurssit ja johtaminen -näkökulmassa on merkittävin osa kuluvan vuoden tulostavoitteista, yhteensä 18 kappaletta. Asukkaat ja palvelut sekä elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys -näkökulmissa on molemmissa kuusi tulostavoitetta. Kuuden tulostavoitteen osalta arvioidaan, ettei tavoitteeseen tulla täysin pääsemään loppuvuoden aikana. Ennusteen mukaan toteutumatta jäävät tulostavoitteet koskevat lähinnä tuottavuuden ja toimintakatteen kehitystä. Alle 21 päivän odotusaika terveysasemien kiireettömälle vastaanotolle -tulostavoitteen raja 21 päivää saavutettiin kesäkuussa, mutta loppuvuoden osalta tulostavoitteen kuitenkin arvioidaan jäävän tavoitteestaan. Valtuuston hyväksyttäväksi tuodaan myöhemmin sellaiset tulostavoitteiden toteutumisten poikkeamat, joita voidaan pitää olennaisina. Jos useasta tavoitteen toteutumiskriteeristä joku toteutuu vain osittain, on tapauskohtaisesti arvioitu jääkö tavoite tämän vuoksi toteutumatta. Tulostavoitteiden tarkempi toteutuminen on esitetty liitteessä. Resurssit ja johtaminen Tammi - heinäkuun seurannan perusteella taloutta ja kaupungin rahoitusaseman parantamista koskevat keskeiset tavoitteet jäävät tänä vuonna toteutumatta lukuun ottamatta lainamäärän kehitystä koskevaa tulostavoitetta. Talouden tasapainottamis- ja tuottavuusohjelman yhteydessä päätetyt talousarviosäästöt ovat toteutumassa pääosin, mutta erikoissairaanhoidon ja toimeentulotuen kustannusten vahva nousu sekä maanmyynti- ja maankäyttösopimustulojen selvä aleneminen edellisvuodesta heikensivät toimintakatetta niin paljon, ettei tuottavuustavoitteeseen koko kaupungin tasolla päästä. Arvioiduista vero- ja valtionosuuskertymistä jäädään tämän hetken tiedon mukaan noin 16 milj. euroa, mikä vaarantaa myös vuosikatetavoitteeseen pääsyn. Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman toteutus on käynnistynyt mutta sen tulokset eivät näy vielä tänä vuonna. Kaupungin rahoitustasapaino on heikentynyt tänä vuonna. Resurssit ja johtaminen -näkökulman osalta asetetut tavoitteet johtamisen, esimiestyön ja työtyytyväisyyden parantamisesta saavutetaan pääosin. Työhyvinvointia mittaavan työhyvinvointimatriisin tunnusluvut saadaan helmikuussa 2015, jolloin vasta voidaan arvioida työhyvinvointiin liittyvän tavoitteen, jota mitataan työhyvinvointimatriisin lukuarvolla, toteutumista. Espoolaisen johtamismallin kehittämistä on jatkettu projektimuotoisena ja konserniesikunnan johtamana erillisen projektisuunnitelman mukaisesti. Kehittämistyötä tehdään kolmen tulosyksikön piloteissa sekä esimiesvalmennusten kautta. Sairauspoissaolojen vähentymistä koskeva tavoite toteutuu, sillä jo vuodesta 2010 yhtenäisesti jatkunut poissaolojen vähentyminen jatkuu edelleen. Myös työ- ja työmatkatapaturmista aiheutuvat poissaolot ovat vähentyneet tarkastelujaksolla ( ). Tulostavoitteen Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osuus henkilöstöstä lähenee maahanmuuttajataustaisten osuutta väestöstä arvioidaan toteutuvan. Maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä vastaavana ajankohtana eli vuonna 2013 on ollut 4,75 prosenttia ja tänä vuonna 5,29 prosenttia. Määrä on kasvanut edelleen tavoitteen suuntaisesti.

8 ESPOON KAUPUNKI 6 Seurantaraportti I/ Asukkaat ja palvelut Valtuustokaudella asukkaat ja palvelut -näkökulman päämääränä on, että espoolaiset ovat aktiivisia ja omatoimisia huolehtien itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään, mutta kukaan ei jää tukea vaille, mikäli voimat eivät riitä ja että Espoo järjestää palvelut asukaslähtöisesti yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Valtuustokauden tavoitteita ovat seuraavat: Palveluvalikoima muodostaa ennaltaehkäisevien, terveys- ja hyvinvointieroja kaventavien, varhaisen puuttumisen, kuntalaisten omatoimisuutta tukevien ja asiakkaan valinnanvapautta lisäävien palvelujen kokonaisuuden. Palveluja ja lähiympäristöä kehitetään yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Palveluja tuotetaan yhteistyössä kumppaneiden kanssa, eri palvelukanavat mahdollistavat palvelujen saatavuuden ja saavuttamisen. Espoo toimii edelläkävijänä kansallisen palveluväylän kehittämisessä ja käyttöönotossa. Asukkaat ja palvelut -näkökulman tulostavoitteiden arvioidaan pääosin toteutuvan. Sosiaali- ja terveystoimen asiakkaat saavat tarvitsemansa tuen koordinoidusti arkiympäristössään. Painopiste siirtyy korjaavista palveluista varhaisempaan tukeen. Sijoitettuna olevien ja kiireellisesti sijoitettujen lasten osuus ikäluokasta pienenee. Huolitilanteisiin on luotu uusia toimintamalleja. Akuutisti sairastuneiden hoito ja kuntoutus on tulostavoitteen mukaisesti tehokasta. Pysyvässä laitoshoidossa tai tehostetussa palveluasumisessa asuvien osuus yli 75-vuotiaista pieneni vuoden takaisesta ja oli nyt viimevuoden lopun tasolla, noin 8 prosenttia. Hoitojaksot sairaalan vuodeosastolla ovat lyhentyneet. Tavoitteena ollut ns. koulutustakuu toteutuu Espoon, Kirkkonummen, Kauniaisten ja Omnian yhteistyönä. Omnian vaikuttavuus paranee valmistuneiden opiskelijoiden entistä paremman työllistymisen ja jatko-opintoihin sijoittumisen ansiosta. Uusittu toimitilaprosessi on käytössä. Teknisen ja ympäristötoimen sähköisten palvelujen määrää lisääntyy ja investointiohjelmaa toteutettaessa huomioidaan kaupungin palvelujen tehostaminen ja toimintojen uudelleen sijoittelut sekä energiansäästötavoitteet. Asukkaiden aktiivisuus, turvallisuuden tunne ja suhteellinen tyytyväisyys tulee paranemaan uusien osallistumis- ja aktiivisuuskanavien myötä. Sisäisten palvelujen palveluvalikoimaa ja asiakaspalautekanavia parannetaan. Asiakasymmärrystä lisätään kehittämällä asiakastiedon hallintaa ja asiakkuudenhoitomalleja. Näkökulman tavoitteista ainoastaan tulostavoitteen odotusaika kiireettömälle vastaanotolle on alle 21 päivää toteutuminen on haasteellista. Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Espoon menestyminen EU:n ensimmäisessä innovaatiopääkaupunkikilpailussa (icapital) asemoi Espoon entistä vahvemmin johtavien eurooppalaisten innovaatiokaupunkien joukkoon. Kilpailun myötä Espoo on saanut laajalti huomiota ja kiinnostus Espoon kanssa yhdessä toimimiseen on kasvanut. Espoota kehitetään jatkuvasti innovaatioiden kasvualustana ja hyödyntäjänä yhdessä keskeisten kumppaneiden kanssa. Suuryritysten ja niiden alihankkijoiden mittavat irtisanomiset ovat jatkuneet koko Suomessa ja myös Espoossa. Korkeasti koulutetuista on tullut uusi pitkäaikatyöttömien ryhmä kasvavan vieraskielisten työttömien ryhmän rinnalle. Tämän kohderyhmän uusien työpaikkojen löytyminen on todennäköisintä kasvavissa yrityksissä, uusissa syntyvissä yrityksissä, kansainvälistyvissä pkyrityksissä tai Suomeen toimintojaan sijoittavissa kansainvälisissä yrityksissä. Kaupunki jatkaa aktiivisten toimenpiteiden tekemistä ja edellytysten luomista uusien työpaikkojen syntymiseksi laajassa yhteistyössä viranomaisten ja elinkeinoelämän kanssa. Kaupungin asunto-ohjelma hyväksyttiin keväällä. Kaavoituksen tavoitteet on asetettu siten, että Metron kehitysvyöhykkeen asuntotuotantotavoitteisiin pystytään vastaamaan. Espoon Asunnot Oy:n vuokra-asuntotuotannon tavoitetasoa nostettiin 400 asuntoon vuodessa. Länsi-metron jatkon rakentaminen lisää kaupungin asuntotuotannon tavoitetta. Länsimetron vaikutusalue on Suomen merkittävin kehityskäytävä kaupunkirakentamisen ja - investointien sekä asukasmäärän kasvun osalta. Kestävän kehityksen toimenpiteet ja tavoitteet kootaan Kestävän kehityksen poikkihallinnollisen ohjelman toimesta. Valtuuston päättämät tavoitteet ja kestävät ratkaisut saavutetaan ennen kaikkea toimitilarakentamisen, kaupunkisuunnittelun ja energiaratkaisujen sekä liikkumisvalintojen kautta. Suomenlahtivuosi -kampanjassa toteutettiin useita Suomenlahden tilaa parantavia toimenpiteitä ja tapahtumia yhdessä kuntalaisten kanssa. Keväällä on

9 ESPOON KAUPUNKI 7 Seurantaraportti I/ aloitettu myös kaupungin ilmastotoimenpiteiden vaikuttavuuden arvioinnin työ, joka toimii pohjana tuleville kestävän kehityksen valinnoille. Kilpailukyky-, yrittäjyys- ja innovatiivisuus ohjelma toteuttaa yritystoimintaan perehdyttävän Yrityskylän peruskoulun kuudesluokkalaisille osana yrittäjyyskasvatuksen kehittämistä Espooseen. Ohjelma edistää pienhankintojen avoimuutta ja kaupunki ottaa käyttöön pienhankintajärjestelmän. Ohjelmaryhmän toimesta on teetetty yritystutkimus, jonka tulosten perusteella valitaan toimenpiteet, joilla edistetään kaupungin yritysmyönteisyyden kehittymistä. Poikkihallinnollisista ohjelmista on tehty erilliset seurantaraportit valtuustolle, joissa raportoidaan tarkemmin ohjelmien toimenpiteet ja projektit. Valtuusto hyväksyi kaupungin monikulttuurisuusohjelmaan, jonka tavoitteena on vastata vieraskielisen väestön kasvun asettamiin haasteisiin ja tarttua sen mukanaan tuomiin mahdollisuuksiin kaikkien kaupunkilaisten etua palvelevalla tavalla. Espoon monikulttuurisuusohjelma on uusittu niin, että se on linjassa poikkihallinnollisten ohjelmien kanssa. Monikulttuurisuusohjelman toimeenpanosta on aloitettu keskusteluja toimialojen ja tulosyksiköiden kanssa sekä sovitaan tämän vuoden aikana aikataulu ja suunnitelma toimeenpanosta valtuustokauden ajalle. Tulostavoitteisiin liittyvät keskeisimmät riskit ja riskien hallinta Toimialat ovat vuoden talousarvio- ja taloussuunnitelmassa kuvanneet keskeisimpiä suunnitelmakauden riskejään Espoo-tarinan strategisten alueiden osalta eli näkökulmittain. Toimialatasoisten tuloskorttien seurannan yhteydessä toimialojen esikunnat päivittävät riskiarviotaan ja koostavat yhteenvedon keskeisimmistä riskeistä, eli sellaisista asioista jotka voivat vaarantaa toimialan tulostavoitteiden tai tavoitteiden saavuttamisen kyseisessä näkökulmassa. Eniten riskejä toimialat tunnistivat liittyen Resurssit ja johtaminen -näkökulmaan (ks kuva alla). Riskeiksi nähdään toimialoilla mm. ettei henkilöstöä onnistuta sitouttamaan eikä ammattitaitoista henkilöstöä saada eläköityvien ja poistuvien tilalle. Myös yllättävät tilanteet, kuten myrskyt ja myös sisäilma- tai muut nopeita toimenpiteitä ja lisätöitä vaativat ongelmat voivat aiheuttaa ennakoimattomasti nousevia kustannuksia. Toimialat kuvasivat riskiyhteenvedoissaan myös riskiensä nykyistä hallintaa ja tulevia toimenpiteitä. Kaupungin riskienhallintapolitiikan mukaan toimialat vastaavat itse riskienhallinnan käytännön toteuttamisesta esikunnissaan ja yksiköissään. Resurssit ja johtaminen - Sosiaali- ja terveystoimi - Sivistystoimi - Tekninen ja ympäristötoimi - Palveluliiketoimi Asukkaat ja palvelut - Sosiaali- ja terveystoimi - Sivistystoimi - Tekninen ja ympäristötoimi - Palveluliiketoimi Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys - Sosiaali- ja terveystoimi - Sivistystoimi - Tekninen ja ympäristötoimi - Palveluliiketoimi = Toimialan tulostavoitteiden kannalta keskeisin riskiasia

10 ESPOON KAUPUNKI 8 Seurantaraportti I/ Kaupunkitasolla vuoden tulostavoitteiden saavuttamista uhkaa toiminnan jatkuva tehostamistarve ja toisaalta henkilöstön saatavuus ja voimavarat, mikä asettaa haasteita palvelujen järjestämiselle. Työllisyystilanteen epäsuotuisa kehittyminen voi vaarantaa myös kaupungin elinvoimaisuuteen ja kilpailukykyyn liittyviä tavoitteita tuloskaudella. Yritysten irtisanomiset ja ostovoiman lasku aiheuttavat kasvavaa palvelukysyntää erityisesti sosiaali- ja terveystoimen palveluissa. Tästä syntyy ennakoimattomasti nousevia kustannuksia kaupungille. Väestömäärän ja -rakenteen muutokset kasvattavat palvelutarvetta samaan aikaan kun kaupungin tulot kasvavat vain niukasti. Kaupunkitasoisen riskin muodostaa myös harmaa talous, jonka ennaltaehkäisyä, seurantaa ja raportointia on tehostettu viime vuosina monin erilaisin toimenpitein. Kaupunki hallitsee riskejään seuraamalla ja analysoimalla riskitilannettaan ja markkinoita jatkuvasti. Taloudellisia riskejä ennakoidaan ja hallitaan tarkalla kokonaistalouden, kehyksen ja määrärahojen suunnittelulla ja seurannalla. Espoo-tarinan toteutuksen ja tavoitteiden saavuttamisen keskeisenä keinona käytetään kehitysohjelmia. Kaupungin suurimpiin haasteisiin vastaamaan on valtuustossa hyväksytty talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelma toukokuussa. Viisi poikkihallinnollista ohjelmaa käynnistyivät jo aiemmin. Tämän seurantaraportin myötä koottuja ja muuten seurannassa olevia riskejä sekä niiden hallinnan tilannetta päivitetään seuraavaksi toimialoilla ja kaupunkitasoisesti loppuvuodesta. Vuoden alusta voimaan astunut kuntalain muutos sekä toimintaympäristön haasteet edellyttävät kaupunkikonsernin riskienhallinnan käytäntöjen jatkokehittämistä järjestelmällisemmiksi, etenkin ennakoivasta näkökulmasta.

11 ESPOON KAUPUNKI 9 Seurantaraportti I/ 3 KAUPUNGIN TALOUDEN TOTEUTUMINEN 3.1 Talous, tulosennuste Tuloslaskelma ESPOON KAUPUNKI TEST 1000 EUR Muutettu TA Ennuste Poikkeama -% Kasvu-% Tilinimi TP /2013 7/ Myyntituotot, ulkoiset ,1 % 11,7 % Maksutuotot, ulkoiset ,1 % -6,6 % Tuet ja avustukset, ulkoiset ,6 % 11,6 % Vuokratuotot, ulkoiset ,5 % 8,2 % Muut tuotot, ulkoiset ,1 % -73,4 % TOIMINTATULOT, ULKOISET ,3 % -15,5 % Valmistus omaan käyttöön ,8 % 6,8 % Henkilöstökulut ,1 % 1,8 % Palvelujen ostot, ulkoiset ,5 % 3,6 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat, ulkoiset ,7 % -3,0 % Avustukset, ulkoiset ,9 % 3,4 % Vuokrat, ulkoiset ,3 % 9,4 % Muut kulut, ulkoiset ,7 % -12,4 % TOIMINTAMENOT, ULKOISET ,6 % 2,8 % Toimintatulot, sisäiset ,6 % 5,9 % Toimintamenot, sisäiset ,5 % 5,9 % Tulot yhteensä ,8 % -1,7 % Menot yhteensä ,2 % 3,4 % TOIMINTAKATE ,0 % 6,2 % Verotulot ,7 % 4,8 % Valtionosuudet ,2 % -27,1 % KÄYTTÖKATE ,3 % -21,8 % Korkotuotot, ulkoiset ,2 % 2,0 % Muut rahoitustuotot, ulkoiset ,6 % 48,3 % Korkokulut, ulkoiset ,5 % 33,2 % Muut rahoituskulut, ulkoiset ,7 % 63,1 % VUOSIKATE ,5 % -9,8 % Poistot käyttöom. ja muista pitkävaikutt. menoista ,8 % 5,0 % TILIKAUDEN TULOS ,0 % -47,6 % Kaupungin tulos tammi - heinäkuulta oli 13 milj. euroa ja se on 12 milj. euroa heikompi kuin vuosi sitten. Toimialat ovat laatineet loppuvuoden ennusteet, joiden mukaan tilikauden tulos tulisi olemaan 53,5 milj. euroa alijäämäinen ja yli 38 milj. euroa heikompi kuin voimassa oleva talousarvio. Koko kaupungin ennusteen mukaan menot ja tulot tulevat toteutumaan hieman toimialojen ennusteita paremmin ja vuosikate tulisi olemaan noin 70 milj. euroa ja tilikauden tulos 43 milj. euroa alijäämäinen. Tästä huolimatta talousarviosta tullaan jäämään noin 30 milj. euroa ja vuosikatteen tavoitetasosta noin 100 milj. euroa. Kaupungin ulkoisia tuloja kertyi heinäkuun loppuun mennessä 123 milj. euroa, mikä on noin 22,5 milj. euroa vähemmän kuin edellisvuonna. Ulkoisten tulojen ennakoitua heikompi kertyminen, nimenomaan maanmyyntituloissa, ei ennusteiden mukaan tule merkittävästi muuttumaan loppuvuoden aikana. Näin ollen maanmyyntitulojen ennustetaan jäävän 10 milj. euroa talousarviosta. Toisaalta ulkoisia tuloja on pystytty keräämään takautuvasti ja Tapiolan taseyksikön tuloennustetta on korotettu 6 milj. eurolla. Kokonaisuudessaan ulkoiset tulot ovat ennusteen mukaan 262,7 milj. euroa ja ovat jäämässä reilut 3 milj. euroa talousarviosta, mutta Tapiolan taseyksikön osalta tulee huomioida, että tuloennusteen korottaminen nostaa vastaavasti taseyksikön investointimenoja. Näin ollen pelkän tuloslaskelman tulkitseminen ei anna kokonaiskuvaa kaupungin todellisesta rahavirrasta. Ulkoisten menojen kasvu on heinäkuun lopun tilanteessa 2,8 prosenttia, josta kasvu painottuu

12 ESPOON KAUPUNKI 10 Seurantaraportti I/ erityisesti palvelujen ostoon. Palvelujen ostojen kasvu on 3,6 prosenttia ja siinä merkittävin tekijä on erikoissairaanhoidon kasvu, jonka kokonaiskasvun ennustetaan tänä vuonna olevan reilut 6 prosenttia. Erikoissairaanhoito on suurin yksittäinen palvelujen osto ja se kattaa noin. 34 prosenttia kaupungin ulkoisten palvelujen ostoista, jolloin sen kasvun vaikutus on merkittävä myös kaupungin menokehityksessä. Henkilöstökulut ovat kasvaneet 1,8 prosenttia alkuvuonna ja niiden ennustetaan alittavan talousarvion. Heinäkuun loppuun mennessä verotuloja tilitettiin 825 milj. euroa. Verotuloarvioiden mukaan verotuloja kertyy 15 milj. euroa budjetoitua vähemmän. Arvion mukaan vähennys kohdistuu kunnallisveroon 19 milj. eurolla, mutta vastaavasti yhteisöverosta ja kiinteistöverosta olisi tulossa kaupungille hieman ennakoitua enemmän, jotka tasaavat kokonaisvähennystä. Koko vuoden verotulokasvu tulee olemaan ainoastaan 1,1 prosenttia ja verotuloja kertyy milj. euroa. Talousarviossa on verotulojen kasvuksi asetettu noin 2,3 prosenttia. Heinäkuun loppuun mennessä investointeja toteutettiin noin 115 milj. eurolla. Toimialojen ennusteen mukaan investointeihin tullaan käyttämään 360,4 milj. euroa. Ennuste sisältää Suurpellon alueella toteutettavan 38,8 milj. euron maa-alueen kaupan, jolla ei ole kassavirtavaikutusta. Kuluvan vuoden toteumakertymän ja tiedossa olevien siirtymien perusteella voidaan investointien kokonaismääräksi arvioida noin 335 milj. euroa. Espoolla on meneillään laajoja pääomia sitovia hankkeita. Nykyisellä kassavirta- ja investointitasolla kaupunkia uhkaa ennakoitua voimakkaampi velkaantuminen lähivuosina. Lainaa on nostettu 117 milj. euroa ja koko tälle vuodelle merkitty lainanottovaltuus on käytetty. Myös suunniteltu 40 milj. euron rahastonpurku on toteutettu. Loppuvuoden mahdollinen lisärahoituksen tarve täytetään nostamalla lyhytaikaista kassalainaa. Jo hyväksytyt ja valtuustolle esitettävät talousarviomuutokset on esitetty kohdassa Henkilöstö Kaupungin henkilöstömäärä oli heinäkuun lopussa Kasvua edellisvuoden heinäkuun tilanteeseen oli 147 henkilöä. Henkilöstömäärän kasvu on tasoittunut selvästi kevään ja kesän kuluessa alkuvuoteen verrattuna. Vakinaisen henkilöstö-määrän kasvu oli kaupunkitasolla 126 henkilöä ja määräaikaisten määrän kasvu 21 henkilöä verrattuna edellisvuoden heinäkuuhun. Palkkasumman kasvu oli heinäkuuhun mennessä 2 prosenttia. Henkilöstömäärän kasvu on painottunut lähes täysin sosiaali- ja terveystoimeen, minne myös toimintaympäristön muutosten asettamat paineet palvelutarpeelle kohdentuvat. Muilla toimialoilla henkilöstömäärä on pysynyt ennallaan tai pienentynyt. Kaupungin tarjoamien avointen työpaikkojen määrä on ollut vuoden aikana selvästi pienempi kuin edellisvuosina. Tämä heijastuu myös työvoiman saatavuuden paranemiseen niissä tehtävissä, joihin on perinteisesti ollut vaikeata löytää osaavia työntekijöitä. Myös yleisen työllisyystilanteen heikkeneminen on parantanut työvoiman saatavuutta kaupungin tehtäviin. Henkilöstömenojen (palkkasumma ja henkilöstösivukulut) kasvu oli tammi - heinäkuussa 1,8 prosenttia verrattuna edellisen vuoden vastaavan ajankohdan kertymään. Menokehitys on siis maltillistunut selvästi kuluvana vuonna. Vuokratyövoiman käyttökustannukset pienenivät yli 8 prosenttia vuodentakaiseen tilanteeseen verrattaessa. Yhteenlaskettuna henkilöstömenojen ja vuokratyövoimakustannusten kasvu edellisvuoteen verrattuna oli 1,6 prosenttia. Sekä henkilöstömäärän että henkilöstökustannusten maltillinen kehitys osoittaa resurssien käytön suunnitelmallisuuden jatkuvaa kehittymistä organisaation eri tasoilla.

13 ESPOON KAUPUNKI 11 Seurantaraportti I/ Palvelussuhteiden määrä toimialoittain heinäkuussa vuosina sekä ajankohtien väliset muutokset Toimiala Muutos Muutos Muutos Yleishallinto Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Tekninen ja ympäristötoimi Palveluliiketoimen toimiala Yhteensä Yhteispalvelupisteiden henkilöstö (32 hlöä) siirtyi 1.1. alkaen sivistystoimesta palveluliiketoimeen. Sivistystoimen aula- ja turvallisuuspalveluhenkilöstö (43 työntekijää) siirtyi palveluliiketoimeen alkaen. Muutoksia alkaen: suuri osa konsernipalveluista (n. 370 työntekijää) siirtyi keskushallinnosta palveluliiketoimeen. Toimialoilta siirtyi 43 taloushallinnon henkilöä palveluliiketoimeen. Muutoksia alkaen: 61 vahtimestaripalvelujen ja logistiikan työntekijää siirtyi sosiaali- ja terveystoimesta keskushallintoon, tekninen ja ympäristötoimi jakautui kahdeksi eri toimialaksi (perustettiin palveluliiketoimi). Henkilöstömäärät ja palkat sisältävät myös liikelaitosten henkilöstön. Henkilöstömäärissä ovat mukana yli 50 %:n työaikaa tekevät. Raportin sisältämistä palkkatiedoista on poistettu työllistettyjen palkkamenojen vaikutus.

14 ESPOON KAUPUNKI 12 Seurantaraportti I/ 3.3 Verorahoitus Verorahoitus sisältää kunnan verotulot sekä käyttötalouden valtionosuudet. Verotuloja arvioidaan vuonna kertyvän kaikkiaan noin milj. euroa, joten verotuloarvio jäisi vajaaksi noin 15 milj. euroa. Espoon kaupungin saamien valtionosuuspäätöksien mukaan valtionosuudet vuodelle ovat 29,4 milj. euroa. Opetus- ja kulttuuritoimen muuhun rahoitukseen haettiin alkuvuonna oikaisua. Espoon kaupungin saaman päätöksen mukaan tämän vuoden valtionosuudet pienenevät noin 0,9 milj. euroa. Valtionosuudet ovat tämän hetkisen arvion mukaan noin 2,1 milj. euroa pienemmät kuin talousarviossa. Myös loppuvuoden tarkentuneet oppilasmäärät saattavat muuttaa valtionosuuksien määrää jonkin verran EUR Muutettu TA Poikkeama -% Ennuste 7/2013 7/ Tulot ,6% Netto ,6% Verotulon kertymä Verotulon kumulatiivinen kehitys ja muutos% edelliseen vuoteen verrattuna Maksukuukausi m muutos% m muutos% m muutos% m muutos% m muutos% Tammi 95,8-4,0 108,7 13,4 113,3 4,2 113,8 0,5 119,9 5,4 Helmi 185,1-9,6 213,9 15,6 228,7 6,9 221,2-3,3 252,9 14,3 Maalis 291,8-6,4 321,8 10,3 343,6 6,8 337,7-1,7 358,4 6,1 Huhti 387,8-3,1 423,3 9,2 448,2 5,9 442,3-1,3 468,4 5,9 Touko 509,1-0,3 539,8 6,0 572,6 6,1 571,8-0,1 600,1 5,0 Kesä 593,8-1,8 649,7 9,4 670,3 3,2 669,8-0,1 703,7 5,0 Heinä 699,1-0,8 754,3 7,9 784,7 4,0 787,3 0,3 825,0 4,8 Elo 797,2-0,2 857,9 7,6 891,0 3,9 912,1 2,4 Syys 889,0 0,5 958,1 7,8 990,0 3, ,5 5,5 Loka 1 009,4 1, ,8 7, ,9 2, ,6 2,8 Marras 1 065,4 3, ,6 5, ,8 1, ,6 3,7 Joulu 1 183,8 5, ,4 4, ,3 1, ,2 4,6

15 ESPOON KAUPUNKI 13 Seurantaraportti I/ Heinäkuun loppuun mennessä verotuloja on tilitetty kaikkiaan 825 milj. euroa. Muutos edelliseen vuoteen verrattuna on +37,7 milj. euroa (+4,8 %). Heinäkuun loppuun mennessä on kirjattu ansiotulojen kunnallisveroa 747,6 milj. euroa, joka on 28 milj. euroa (3,9 %) enemmän kuin edellisvuonna. Verovuoden 2013 verotuksen valmistuttua marraskuussa oikaistaan verovuoden 2013 jako-osuudet ja tilitykset sekä tarkistetaan joulukuussa verovuoden ennakoiden jakoosuudet. Yhteisöveroa on kirjattu 75,9 milj. euroa. Tämä on 10,5 milj. euroa (+16 %) enemmän kuin vuonna Kiinteistöveroa on maksuunpantu verovuodelle noin 75,8 milj. euroa, joka on 10,2 prosenttia suurempi kuin vuoden 2013 maksuunpano. Maksuunpannun määrän kasvuun vaikuttaa mm. rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentin nosto sekä rakennusten ja maapohjien verotusarvoihin tehdyt muutokset. Tilitykset saadaan tilitysaikataulun muutoksen johdosta pääosin syysja marraskuussa. Verotilitysten kuukausittaista vertailtavuutta edellisiin vuosiin vaikeuttaa se, että tilitysaikatauluja muutettiin viime vuoden lopulla. Tällä on ollut vaikutusta alkuvuoden tilityksiin. Ensimmäisen eräpäivän jäännösverot tilitettiin jo vuoden 2013 joulukuussa, kun ne aiemmin tilitettiin vasta tammikuussa. Tämä vähensi tammikuun kunnallisveron tilitettävää määrää. Jäännösverojen toisen eräpäivän verot tilitettiin nyt helmikuussa aiemman maaliskuun sijaan. Tämä lisäsi helmikuun tilitystä ja vähensi vastaavasti maaliskuun kunnallisveron tilitystä. Myös yhteisöille maksettujen ennakonpalautusten periminen veronsaajilta nopeutui. Yhteisöjen ennakonpalautukset maksettiin jo joulukuun puolella, jolloin palautukset pienensivät joulukuun tilitystä, mutta vastaavasti eivät enää vähentäneet tammikuun tilitystä.

16 ESPOON KAUPUNKI 14 Seurantaraportti I/ 3.4 Rahoitus 82 Rahoitustulot ja -menot 1000 EUR Muutettu TA Poikkeama -% Ennuste 7/2013 7/ Tulot ,7% Menot ,4% Netto ,3% Rahoitustulot koostuvat mm. antolainojen koroista, kassavarojen ja rahastojen sijoittamisesta saaduista korko- ja muista rahoitustuotoista, verontilityskoroista, osinkotuotoista, kurssivoitoista, sekä liikelaitosten ja kuntayhtymien maksamista sijoitetun pääoman koroista. Rahoitusmenot koostuvat talousarviolainoista johtuvista korkomenoista sekä verotilityskoroista, kurssitappioista sekä muista lainhoitoon liittyvistä menoista. Merkittävimmät budjetoidut tuloerät ovat Tilakeskusliikelaitoksen peruspääoman korko 16,4 milj. euroa sekä HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän maksama lainankorko 6,9 milj. euroa. 87 Antolainat 1000 EUR Muutettu TA Poikkeama -% Ennuste 7/2013 7/ Tulot ,2 % Menot Netto ,3 % 88 Talousarviolainat 1000 EUR Muutettu TA Poikkeama -% Ennuste 7/2013 7/ Tulot ,0 % Menot ,2 % Netto ,7 % Vuoden talousarvioon merkitystä 117 milj. euron lainanottovaltuudesta nostettiin viimeinen erä kesäkuussa, jolloin koko lainanottovaltuus tuli täytettyä. Heinäkuun alussa nostettiin viimeinen erä suunnitellusta 40 milj. euron rahastojen purusta vuodelle. Vuoden toisen puoliskon mahdollinen lisärahoituksen tarve täytetään nostamalla lyhytaikaista kassalainaa. Kaupungin lainamäärä heinäkuun lopussa oli 304,1 milj. euroa. Pitkäaikaisia lainoja on lyhennetty vuoden ensimmäisellä puoliskolla 24,9 milj. euroa. Suurin osa lainoista on sidottu vaihtuvakorkoiseen viitekorkoon. Myöhemmin osa lainoista on suojattu koron nousuilta koronvaihtosopimuksilla. Lainojen keskikorko korkosuojaukset huomioiden on 1,12 prosenttia ja keskikorkosidonnaisuusaika 2,40 vuotta.

17 ESPOON KAUPUNKI 15 Seurantaraportti I/ Kaupungin lainojen korkosidonnaisuuden jakautuminen ilman koronvaihtosopimuksia sekä koronvaihtosopimukset huomioiden * Lainasalkkua on suojattu kolmella foreward-start swap- sekä yhdellä swap-optio -sopimuksella, jotka astuvat voimaan 23.9., , sekä Sopimusten yhteisarvo on 160 milj.euroa. Vuoden 2013 lopussa ja vuoden aikana on lainasalkun suojausastetta pyritty nostamaan korkotason pysytellessä ennätysalhaalla. Lainakantaa on suojattu tulevaisuudessa alkavilla koronvaihtosopimuksilla. Peruskaupungin lainojen painotettu keskimääräinen jäljelläoloaika on 8,50 vuotta. Ilman painotusta lainojen jäljelläoloajan keskiarvo on 23,28 vuotta. Tätä nostaa kolme Valtiokonttorin pitkäaikaista lainaa, joiden yhteismäärä on alle 2 milj. euroa. Ilman Valtiokonttorin lainoja jäljelläoloajan keskiarvo on 8,17 vuotta. Kaupungin lainojen erääntymisprofiili vuoteen 2044, tilanne 31.7.

18 ESPOON KAUPUNKI 16 Seurantaraportti I/ Kassatilanne Alkuvuonna keskimääräiset kassamenot olivat 146,2 milj. euroa ja kassatulot 139,0 milj. euroa kuukaudessa. Lyhytaikaista lainaa nostettiin laskemalla liikkeelle kuntatodistuksia tammi - maaliskuussa yhteensä 141,5 milj. euron edestä sekä touko- ja heinäkuussa 20,5 milj. euron edestä. Lainat olivat keskimäärin 10 päivän pituisia. Kuvassa näkyy kassan todellinen koko, kun vaje on katettu lyhytaikaisella rahoituksella sekä erikseen kassan koko ilman tätä rahoitusta. Kuntatodistusten avulla katetaan tilapäiset kassavajeet, jotka johtuvat epätasaisista rahavirroista. Talousarviolainoilla sekä rahastojen puruilla tasapainotetaan kassavajetta vuositasolla. Loppuvuoden ennustettu kassavaje johtuu mm arvioitua pienemmistä verotuloista. Tämäkin vaje tullaan kattamaan lyhytaikaisilla lainoilla (kuntatodistuksilla), sillä vuoden talousarvioon merkityt lainanottovaltuudet ovat käytetty. 3.5 Rahastot Globaalit talousluvut jatkavat elpyvällä uralla etenkin Yhdysvalloissa. Talouskasvu ja yritysten hyvät tulokset on jo hinnoiteltu verraten hyvin osakemarkkinoille. Kiinan kasvu on vakautettu täsmäelvytyksen kautta ja tavoitteiden mukainen kasvu on toteutumassa. Euroopassa merkit talouskasvusta ovat edelleen vaimeat. USA:n keskuspankki Fed valmistelee markkinoita muutokseen korkotason ja rahapolitiikan keinojen osalta. Ennätysmatala volatiliteetti ja korkotaso on tukenut riskinottoa kaikissa muodoissa. Myös Englannin keskuspankki on tuonut esiin mahdollisen tarpeen kiristää rahapolitiikkaa. EKP on ilmoittanut laajoista tukitoimista kasvun ja investointien käynnistämiseksi. Geopoliittiset riskit ovat aiheuttaneet epävarmuutta markkinoilla. Ukrainan tilanne on leimahtanut uudelleen johtaen pakotekierteeseen. Gazan tilanteen pitkittyminen, sekä Irakin tapahtumat ovat myös omiaan rasittamaan markkinatunnelmaa. Heinäkuun lopussa Peruspalveluiden ja maanhankinnan investointirahaston tuotto rahaston perustamisesta alkaen oli 33,5 %. Alkuvuoden osalta rahaston tuotto oli 4,7 % vuoden alusta heinäkuun loppuun verrattuna. Peruspalvelujen kehittämisrahaston tuotto heinäkuun lopussa rahaston perustamisesta alkaen oli 60,8 %. Vuoden alusta heinäkuun loppuun verrattuna rahaston tuotto oli 5,4 %.

19 ESPOON KAUPUNKI 17 Seurantaraportti I/ Rahastojen tulos- ja rahoituslaskelma sisältää ne rahastot, jotka ovat kirjanpidossa eriytetty erillisiksi taseyksiköiksi. Näitä ovat Espoon kaupungin peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahasto, Peruspalvelujen kehittämisrahasto, Elinkeinojen ja työllisyyden kehittämisrahasto, Vahinkorahasto sekä Sosiaalisen luototuksen rahasto. Rahastojen osalta suurin osa sijoituksista on tehty rahastosijoituksina eri omaisuuslajeihin. Tästä johtuen esimerkiksi sijoitusten tuotot eivät vuosittain kokonaisuudessaan realisoidu kirjanpitoon ja voidaankin todeta, ettei kirjanpito anna oikeaa kuvaa rahastojen sijoitusten kehittymisestä. Varovaisuuden periaatteen mukaisesti sijoitusten arvonalentumiset kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi. Arvonalentumisten palautumiset tehdään hankintahintaan asti. Arvonnousuja ei kirjata ennen niiden realisoitumista. Liikelaitosten tuloslaskelma RAHASTOT 1000 EUR Muutettu TA Ennuste Poikkeama -% Kasvu-% Tilinimi TP /2013 7/ Liikevaihto ,7% Liiketoiminnan muut tuotot ,6% -7,0% Materiaalit ja palvelut ,6% -82,3% Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,0% -100,0% Palvelujen ostot ,8% -65,6% Poistot ja arvonalentumiset ,0% -100,0% Suunnitelman mukaiset poistot ,0% -100,0% Liiketoiminnan muut kulut ,0% -625,7% Vuokrat ,0% Muut kulut ,0% Liikeylijäämä (-alijäämä) ,2% -31,6% Rahoitustuotot ja -kulut ,0% 43,5% Korkotuotot ,2% 27,3% Muut rahoitustuotot ,9% 42,5% Muut rahoituskulut ,0% 10,1% Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä ,7% 42,0% Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia ,7% 42,0% Tilikauden ylijäämä (alijäämä) ,7% 42,0% Rahastoja seurataan kuukausittain kirjanpidollisen tuloksen lisäksi myös markkina-arvostettuna. Tällöin sijoitusten kunkin raportointiajankohdan markkinaarvon perusteella lasketaan ja analysoidaan sijoitusten kehitystä.

20 ESPOON KAUPUNKI 18 Seurantaraportti I/ ESPOON KAUPUNKI RAHASTOJEN SIJOITUKSET JA KASSAVARAT, MARKKINA-ARVOSTETTUNA PER PERUSPALVELUJEN JA MAANHANKINNAN INVESTOINTIRAHASTO Sijoitus / Varainhoitaja Salkku, Milj.Eur Salkku, Eur Rahastojen purku/ Tuotto, Milj.Eur Tuotto % Rahastojen lisäys Salkku/ Alfred Berg , ,00 % Salkku/ Tuoteportfolio , ,50 % Salkku/ Evli , ,80 % Salkku/ Danske , ,50 % Salkku/ Seligson , ,40 % Salkku/ Oma varainhoito , ,80 % Rahasto yhteensä , ,70 % PERUSPALVELUJEN KEHITTÄMISRAHASTO Sijoitus / Varainhoitaja Salkku, Eur Salkku, Eur Rahastojen purku/ Tuotto, Milj.Eur Tuotto % Rahastojen lisäys Salkku/ Alfred Berg ,00 % Salkku/ SEB Gyllenberg ,80 % Salkku/ Oma varainhoito ,00 % Salkku/ Danske ,60 % Rahasto yhteensä ,40 % VAHINKORAHASTO Sijoitus / Varainhoitaja Salkku, Eur Salkku, Eur Tuotto, Milj.Eur Tuotto % Salkku/ Oma varainhoito ,70 % ELINKEINOJEN JA TYÖLLISYYDEN KEHITTÄMISRAHASTO Sijoitus / Varainhoitaja Salkku, Eur Salkku, Eur Tuotto, Milj.Eur Tuotto % Ei sisällä pysyviä vastaavia Salkku/ Oma varainhoito ,70 % INVESTOINTIRAHASTO Sijoitus / Varainhoitaja Salkku, Eur Salkku, Eur Tuotto, Milj.Eur Tuotto % Salkku/ Oma varainhoito ,40 % KASSAVARAT JA TALLETUKSET Sijoitus / Varainhoitaja Salkku, Eur Salkku/ Talletukset ja käteinen Salkku/ Oma varainhoito/rahastosijoitukset Yhteensä - RAHASTOT YHTEENSÄ KASSAVARAT - KAIKKI YHTEENSÄ