YTM-päivä 23.lokakuuta 2015 Iso Audotorio, 2krs

Transkriptio

1 YTM-päivä 23.lokakuuta 2015 Iso Audotorio, 2krs

2 Ohjelma 9:00 Aamukahvi 9:30 Mitä YTM tarkoittaa? Arja Toola, Liikennevirasto 9:50 Trafin ajankohtaiskatsaus riskienhallintaa koskevan lainsäädännön kehittämisestä / Sanna Ström, Trafi Liikenneviraston turvallisuusjohtamisjärjestelmän edellyttämä riskienarviointi 10:10 Riskienhallinta väylänpidossa Liikenneviraston ohjeistus / Eeva Rantanen, Ramboll 10:30 Riskienarvioinnin käytännön havaintoja ja kysymyksiä / Simo Sauni Censeo Oy 10:50 Kokemuksia Kehärata-hankkeelta / Juha Kansonen, Liikennevirasto 11:10 Riskienarviointi ja ISA-toiminta, ongelmakohtia ja mahdollisuuksia 11:30 Lounastauko YTM-asetus 402/ artiklan kohta 2 b? Sana on vapaa, puheenvuorot ovat tervetulleita! 12:30 TURI tilanne-, palaute- ja kehitystilaisuus Ohjelma seuraavalla sivulla Arja Toola 2 Väylänpito

3 TURI tilanne, palaute- ja kehitystilaisuus Yleinen tilannekatsaus, JP Kitinoja Vaararekisterin tilannekatsaus, Minna Latva-Käyrä Vaarojen luokittelu TURI-järjestelmässä, Toni Hytönen Tauko Muutoksen merkittävyyden arviointi TURI-järjestelmässä, Toni Hytönen Poikkeamienhallinta TURI-järjestelmässä, JP Kitinoja Tilaisuuden päätös Arja Toola 3 Väylänpito

4 20 s 2 min 20 min Arja Toola 4 Väylänpito

5 YTM?

6 Yhteinen? Euroopan rautatieviraston (ERA) yhteiset turvallisuusmenetelmät Yksi rautatiekuljetuspalveluiden markkina-alue Yhtenäisempi markkina-alue rautatieliiketoiminnalle Hyvän turvallisuustason varmistaminen, tai kehittämien tarvittaessa Euroopan kilpailukyky! Arja Toola 2 Väylänpito

7 Yhteisiä käytössä olevia turvallisuusmenetelmiä Riskien arviointi KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 402/2013, annettu 30 päivänä huhtikuuta 2013, riskien arviointia koskevasta yhteisestä turvallisuusmenetelmästä. Turvallisuustodistus KOMISSION ASETUS (EU) N:o 1158/2010, annettu 9 päivänä joulukuuta 2010, yhteisestä turvallisuusmenetelmästä rautateiden (RU) turvallisuustodistusten saamista koskevien vaatimusten noudattamisen arvioimiseksi. Turvallisuuslupa KOMISSION ASETUS (EU) N:o 1169/2010, annettu 10 päivänä joulukuuta 2010, yhteisestä turvallisuusmenetelmästä rautateiden (IM) turvallisuusluvan saamista koskevien vaatimusten noudattamisen arvioimiseksi. Omavalvonta KOMISSION ASETUS (EU) N:o 1078/2012, annettu 16 päivänä marraskuuta 2012, rautatieyritysten, turvallisuustodistuksen tai turvallisuusluvan saaneiden infrastruktuurin haltijoiden sekä kunnossapidosta vastaavien yksiköiden soveltamasta omavalvontaa koskevasta yhteisestä turvallisuusmenetelmästä. Turvallisuusviranomaisten valvonta KOMISSION ASETUS (EU) N:o 1077/2012, annettu 16 päivänä marraskuuta 2012, yhteisestä turvallisuusmenetelmästä kansallisten turvallisuusviranomaisten turvallisuustodistuksen tai turvallisuusluvan myöntämisen jälkeen harjoittamaa valvontaa varten Arja Toola 3 Väylänpito

8 Turvallisuusmenetelmät rautatiehankkeissa; Riskienhallintaprosessi = Prosessit ja menettelytavat, joita noudattamalla (riittävä) turvallisuus toteutuu Turvallisuuden spesifiointi verifiointi validointi määrittely tarkistus kelpuutus Toteutus Hyväksyttävät tekniset ratkaisut: Yhteentoimivuuden tekniset eritelmät, ennen kaikkea OHM-osajärjestelmä, ref. OHM YTE Arja Toola 5 Väylänpito

9 Riskienhallintaprosessi ja asetuksen keskeiset osat - merkittävissä muutoksissa Väylänpito

10 Lainvalmistelu Ref. EIM:n esittelyaineisto Kansalliset toimijat, urakoitsijat, konsultit, ym. Liikennevirasto Arja Toola 7 Väylänpito

11 Tulossa? Yhteisiä menettelytapoja ideointivaiheessa Tapahtumaraportointi häiriötilanteissa Early warning system? Statistical data, databanks? For what purposes? Toimintaprosessit onnettomuuden jälkeen; urgent procedures VAK-kuljetukset? Arja Toola 10 Väylänpito

12 Riskienhallintaa koskevan lainsäädännön kehittäminen - ajankohtaista Sanna Ström Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä.

13 Riskienhallintamenettelyjä ohjaavia säädöksiä Komission asetus turvallisuusluvan arviointikriteereistä (EY) N:o 1169/2010 ja Komission asetus turvallisuustodistuksen arviointikriteereistä (EY) N:o 1158/2010 Komission asetus riskien arviointia koskevasta yhteisestä turvallisuusmenetelmästä (EY) N:o 352/2009, Kumottu Sovelletaan vielä pitkälle edenneisiin hankkeisiin (pitkälle edenneisyyden raja ) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 402/2013 riskien arviointia koskevasta yhteisestä turvallisuusmenetelmästä ja asetuksen (EY) N:o 352/2009 kumoamisesta Riskienarvioinnin muutosasetus (EU) 2015/1136 voimaan Liikenteen turvallisuusvirasto

14 Yhteiset turvallisuusmenetelmät (YTM) ja niiden tilanne: RISKIENHALLINTA MUUTOSTILANTEESSA Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 402/2013 riskien arviointia koskevasta yhteisestä turvallisuusmenetelmästä ja asetuksen (EY) N:o 352/2009 kumoamisesta Soveltaminen alkanut Soveltaminen käyttöönottolupahakemuksen yhteydessä ISAn pätevyyden toteaminen ja siihen liittyvät vaatimukset; akkreditointi Turvallisuuden arviointikertomus, liite III Ehdottajan vakuutus Riskienarvioinnin muutosasetus (EU) 2015/1136 voimaan Teknisten järjestelmien riskin hyväksyttävyysperustetta koskevia muutoksia Soveltamisopas ERAssa tekeillä Liikenteen turvallisuusvirasto 3

15 Muutosasetus (EU) 2015/ Tarkennus sähköisten, elektronisten ja ohjelmoitavien teknisten järjestelmien suunnitteluun Ehdottajan ei tarvitse tehdä täsmällisen riskin estimointia riskeistä, jotka jo katsotaan hyväksyttäväksi toimintaohjeiden tai vertailujärjestelmien käytön perusteella Jos vaarat aiheutuvat teknisen järjestelmän toimintahäiriöistä, kyseisiin häiriöihin on sovellettava seuraavia yhdenmukaistettuja suunnittelutavoitteita, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kohdan soveltamista: a) jos häiriö mahdollisesti uskottavasti aiheuttaa välittömän tuhoisan onnettomuuden, siihen liittyvää riskiä ei tarvitse alentaa enempää, jos kyseisen häiriön tiheyden on osoitettu olevan erittäin epätodennäköinen; b) jos häiriö mahdollisesti uskottavasti aiheuttaa välittömän kriittisen onnettomuuden, siihen liittyvää riskiä ei tarvitse alentaa enempää, jos kyseisen häiriön tiheyden on osoitettu olevan epätodennäköinen. 23) tuhoisa onnettomuus onnettomuus, joka tyypillisesti vaikuttaa suureen joukkoon ihmisiä ja aiheuttaa useita kuolonuhreja; 35) kriittinen onnettomuus Onnettomuus, joka tyypillisesti vaikuttaa hyvin pieneen joukkoon ihmisiä ja aiheuttaa ainakin yhden kuolonuhrin; 36) erittäin epätodennäköinen häiriön esiintymistä tiheydellä, joka on enintään 10 9 käyttötuntia kohti; 37) epätodennäköinen häiriön esiintymistä tiheydellä, joka on enintään 10 7 käyttötuntia kohti Liikenteen turvallisuusvirasto 4

16 Yhteiset turvallisuusmenetelmät (YTM) ja niiden tilanne: TURVALLISUUSJOHTAMISJÄRJESTELMÄT Asetuksien muuttaminen, ERAn työryhmä käynnissä: Komission asetus turvallisuusluvan arviointikriteereistä ((EY) N:o 1169/2010) ja Komission asetus turvallisuustodistuksen arviointikriteereistä ((EY) N:o 1158/2010) Arviointiperusteiden rakenne muuttuu Aiemman listan sijaan ryhmittely ISO-standardirakennetta mukaillen (PDCA) Riskienhallinta: A,B,C,D,M? Inhimilliset tekijät (Human Factors) tulossa mukaan Lisätietoja: Factors-references.aspx Liikenteen turvallisuusvirasto 5

17 LUONNOS, Turvallisuusjohtamisjärjestelmät [ERA, wp1.3] Liikenteen turvallisuusvirasto 6

18 Materiaalia verkossa: Turvallisuusjohtamisjärjestelmät Activities/Safety/Safety-Management- System/Pages/Safety-Management-System.aspx Riskienhallinta Activities/Safety/Safety-Management- System/Pages/Risk-Assessment.aspx Arviointilaitokset Activities/Safety/Safety-Management- System/Pages/CSM-Assessment-Body.aspx Liikenteen turvallisuusvirasto 7

19 Liikenteen turvallisuusvirasto Kumpulantie 9, Helsinki PL 320, Helsinki Puhelin Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä.

20 Riskienhallinta väylänpidossa Liikenneviraston YTM-päivä

21 Mitä uutta riskienhallintaan? Ohje kattaa kaikki Liikenneviraston hallinnoimat väylämuodot (tie, rata ja vesiväylä) koko elinkaaren suunnittelusta kunnossapitoon Ohje kokoaa yhteen väylänpitoon liittyvät riskienhallintaohjeiden keskeiset asiat, riskienhallintamateriaalit ja -menettelyt Ohje esittää olemassa olevat riskienhallinnan työkalut Ohjeessa tuodaan esiin sekä tilaajan että palveluntuottajan roolit ja vastuut riskienhallinnan toteuttamisessa

22 Ohjeen toteutus Työn toteuttajana Ramboll Ohjausryhmässä Liikenneviraston ja Rambollin asiantuntijoita Arja Toola, Outi Leuhtonen, Päivi Nuutinen ja Aleksi Helin Eeva Rantanen, Mervi Kulha, Simo Sauni, Outi Lehti ja Loviisa Norokorpi Työn aikana toteutettiin kaksi työpajaa, joihin osallistui Liikenneviraston asiantuntijoita Lisäksi kohdennetut asiantuntijahaastattelut Ohje kommentointikierroksilla Liikenneviraston ja ELY-keskusten asiantuntijoilla

23 Ohjeen sisällysluettelo

24 Elinkaariajattelu operatiivisessa toiminnassa VÄYLÄVERKON KEHITTÄMINEN/ HANKE KUNNON HALLINTA/ KUNNOSSAPITO SUUNNITTELU RAKENTAMISEN VALMISTELU RAKENTAMINEN KÄYTTÖÖNOTTO HOITO JA KÄYTTÖ/ YLLÄPITO VÄYLÄNPIDON RISKIENHALLINTA PROJEKTINHALLINNAN RISKIT TYÖTURVALLISUUSRISKIT LIIKENNETURVALLISUUSRISKIT TEKNISET RISKIT YMPÄRISTÖRISKIT ERILLISET RISKIENHALLINTAMENETTELYT

25 Tilaajan projektinhallinnan riskit

26 Tilaajan projektinhallinnan riskit Tilaajan tulee tunnistaa hankkeen projektinhallintaa koskevat ja päätöksentekoon vaikuttavat riskit jokaisessa vaiheessa käyden läpi: hankkeen toteuttamiseen liittyvät riskit (ml. hallinnolliset riskit) hankkeen läpiviennin ja johtamisen riskit (ml. hankkeen kustannusriskit) kilpailuttamiseen liittyvät riskit toimeksiantoon liittyvät riskit (mm. ratkaisujen oikeellisuus ja laadukkuus)

27 Riskienhallinnan dokumentit ja käytettävät menetelmät

28 Hanke- ja projektiriskit väyläsuunnittelussa

29 Suunnitteluvaiheen riskienarviointi Hankkeen riskejä ovat: turvallisuusriskit (työturvallisuus, liikenneturvallisuus) liikennejärjestelmän riskit tekniset riskit ympäristöriskit Suunnitteluvaiheissa palveluntuottajana toimivat suunnittelijat sekä maasto- ja inventointityöntekijät Palveluntuottajan tulee suunnitteluvaiheessa tuoda esiin suunnitteluun liittyvät ja rakentamisen aikaiset riskit sekä käyttöönottoon ja käyttöön liittyviä riskejä suunnittelun näkökulmasta

30 Suunnitteluvaiheen dokumentit Tilaajan vastuulla olevat eri suunnitteluvaiheissa laadittavat riskienhallinta- ja turvallisuusdokumentit Palveluntuottajan vastuulla olevat eri vaiheissa laadittavat turvallisuusdokumentit

31 Hanke- ja projektiriskit väylärakentamisessa

32 Toteutusvaiheen riskienarviointi Toteuttamisen eli rakentamisen aikana riskienarvioinnin pääpaino siirtyy hankkeelle, mistä useimmiten vastaa palveluntuottaja (urakoitsija) Toteutusvaiheen tarkastelu painottuu työturvallisuuteen ja käyttöönottoon

33 Toteutusvaiheen dokumentit Toteutusvaiheessa laadittavat riskienhallinta- ja turvallisuusdokumentit Palveluntuottajan toimesta toteutusvaiheessa laadittavat turvallisuusdokumentit

34 Hanke- ja projektiriskit kunnossapidossa

35 Kunnossapidon riskienarviointi Kunnossapidon vaiheessa laaditaan kunnossapitourakkaa koskeva riskienhallintasuunnitelma

36 Kunnossapidon dokumentit Tilaajan vastuulla olevat kunnossapidossa laadittavat riskienhallinta- ja turvallisuusdokumentit Palveluntuottajan vastuulla olevat kunnossapidossa laadittavat turvallisuusdokumentit

37 Tiedon siirtäminen

38 Tiedon siirtäminen eri hankevaiheissa VÄYLÄVERKON KEHITTÄMINEN/ HANKE KUNNON HALLINTA/ KUNNOSSAPITO SUUNNITTELU RAKENTAMISEN VALMISTELU RAKENTAMINEN KÄYTTÖÖNOTTO HOITO JA KÄYTTÖ/ YLLÄPITO VÄYLÄVERKON KEHITTÄMINEN/ HANKE KUNNON HALLINTA/ KUNNOSSAPITO SUUNNITTELU RAKENTAMISEN VALMISTELU RAKENTAMINEN KÄYTTÖÖNOTTO HOITO JA KÄYTTÖ/ YLLÄPITO VÄYLÄVERKON KEHITTÄMINEN/ HANKE KUNNON HALLINTA/ KUNNOSSAPITO SUUNNITTELU RAKENTAMISEN VALMISTELU RAKENTAMINEN KÄYTTÖÖNOTTO HOITO JA KÄYTTÖ/ YLLÄPITO

39 Erilliset riskienhallintamenettelyt

40 Erilliset riskienhallintamenettelyt Tilaaja määrittelee tarjouspyyntöasiakirjoihin, suunnitteluperusteisiin tai muihin hankinta-asiakirjoihin: Tiehankkeiden vaikutusarviointi ja turvallisuusauditointi Maaväylien päällerakentaminen Tietunnelien hallinnointi ja turvallisuutta koskevat määräykset ja ohjeet Rautatietunnelin liikenteen riskianalyysi (RATO 18) YTM-asetuksen mukainen riskienhallinta rautatiejärjestelmässä Louhintatyöt rautatien läheisyydessä Rataverkon pohjavesialueiden riskienhallinta Ohje kemikaaliratapihan turvallisuusselvityksen ja pelastussuunnitelman laatimiseksi

41 KIITOS! Arja Toola, Liikennevirasto Eeva Rantanen, Ramboll CM Oy

42

43

44

45

46

47

48

49

50

51 Kehäradan YTM- ja riskien arvioinneista

52 Kehärata / Trafin tahto Kehärata todettu (Trafi, ) pitkälle edenneeksi hankkeeksi Infran Debotus Trafin toimesta Saavutettavuus -YTE (PRM-TSI) Nobotettiin (Bureau Veritas Italiasta) Tunneli-YTE (SRT-TSI) Nobotettiin Käyttöönottoluvat vaadittiin INS-, CCS- ja ENE-osajärjestelmien osalta YTM - asetuksen osalta hanke todettiin pitkälle edenneeksi lukuun ottamatta ohjaus-, hallinta- ja merkinanto - osajärjelmää (CCS) YTM:n riskien arviointi tehtiin lisäksi kaikilta niiltä osin, joissa hankkeen laajuus muuttui alkuperäisestä: Dixi (liittyminen Tikkurilan asemasiltaan) Kivistö Vehkala

53 YTM riskienarvioinnit Dixin, Kivistön ja Vehkalan YTM:n (tehtiin kattavasti) ISAna toimi NoBo, Em. Asemilla nobotettiin saavutettavuus ja Kivistössä myös tunneliturvallisuus OHM-osajärjestelmän haasteet, joita YTMssä arvioitiin raidevirtapiiri -> akselinlaskenta -> raidevirtapiiri Kehäradan jyrkät mäet ja niiden kalustovaatimukset Uusi opastinjärjestelmä (OJ 2010) Tunnelin palo- ja savuovet ja niiden turvalaiteriippuvuus Pöyry suorittajana (Ramboll) ja ISAna Ramboll Käytettiin POA, täydennettynä HAZOP:lla rajapinnoissa ja VVA (vika-ja vaikutusanalyysia)

54 YTM riskienarvioinnit ISAn toiminnan rajaukseen panostettava, muuten homma ei pysy kuosissa Tavoite: Löytää sellaiset faktiset riskit, joilla on turvallisuuden kannalta merkitystä ja hakea keinot, joilla riskit saatetaan hyväksyttävälle tasolle Ja tämä on tehtävä niin selkeästi, että sen voi ISA / Nobo vahvistaa Turvallisuuden arviointikertomuksessa Tärkeää: Järjestelmän määrittely hyvin tehtynä luo edellytykset, OHMosajärjestelmässä vielä korostuu Vaararekisterit viedään LiVin TURI-järjestelmään

55 Muuta riskien arviointi Lisäksi tunnelin savu- ja palo-ovien toiminnan riskejä tarkasteltiin lisäksi erikseen HAZOP- poikkeamatarkastelun avulla (rajattu alue, oli käsiteltävissä kattavasti) Tukena vikapuuanalyysi (VPA) Antoi hyvät perusteet jatkotoimenpiteille Lisäksi Projektissa on alusta asti arvioitu rakentamisen riskejä kattavasti On siirrytty käytönaikaisten riskien raviointiin Loppukaneetti Juhan tapaan, riskien arvioinnissa pitää panostaa osallistujiin, muuten mopo karkaa, ei liikaa liian hyviä asiantuntijoita

56 YTM-asetus 402/2013 Artikla 6, kohta 2b?

57 YTM-asetus 402/2013 Artikla 6 Article 6 Independent assessment 1. An assessment body shall carry out an independent assessment of the suitability of both the application of the risk management process as set out in Annex I and of its results. This assessment body shall meet the criteria listed in Annex II. Where the assessment body is not already designated by existing Union or national legislation, the proposer shall appoint its own assessment body at the earliest appropriate stage of the risk assessment process. 2. To perform the independent assessment, the assessment body shall: (a) ensure it has a thorough understanding of the significant change based on the documentation provided by the proposer; (b) conduct an assessment of the processes used for managing safety and quality during the design and implementation of the significant change, if those processes are not already certified by a relevant conformity assessment body; (c) conduct an assessment of the application of those safety and quality processes during the design and implementation of the significant change. Having completed its assessment in accordance with points (a), (b) and (c), the assessment body shall deliver the safety assessment report provided for in Article 15 and Annex III. Riippumaton arviointi 1. Arviointilaitoksen on tehtävä riippumaton arviointi sekä liitteessä I vahvistetun riskinhallintaprosessin soveltamisen että sen tulosten soveltuvuudesta. Kyseisen arviointilaitoksen on täy tettävä liitteessä II luetellut perusteet. Jos arviointilaitos ei vielä ole voimassa olevassa unionin tai kansallisessa lainsäädännössä nimetty laitos, ehdottajan on nimettävä oma arviointilaitoksensa riskinarviointiprosessin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. 2. Riippumattoman arvioinnin suorittamiseksi arviointilaitok sen on a) varmistettava, että se saa ehdottajan toimittamasta asiakirjaaineistosta perusteellisen käsityksen kyseisestä merkittävästä muutoksesta; b) suoritettava turvallisuuden ja laadun hallintaan merkittävän muutoksen suunnittelun ja toteutuksen aikana käytettyjen prosessien arviointi, jos asianomainen vaatimustenmukaisuu den arviointilaitos ei vielä ole sertifioinut näitä prosesseja; c) arvioitava näiden turvallisuuteen ja laatuun merkittävän muutoksen suunnittelun ja toteuttamisen aikana liittyvien prosessien toteuttamista. Arviointilaitoksen on a, b ja c alakohdan mukaisen arvioinnin päätteeksi toimitettava 15 artiklassa ja liitteessä III säädetty tur vallisuuden arviointikertomus Arja Toola 2 Väylänpito

58 Kohta 2b b) conduct an assessment of the processes used for managing safety and quality during the design and implementation of the significant change, if those processes are not already certified by a relevant conformity assessment body. b) suoritettava turvallisuuden ja laadun hallintaan merkittävän muutoksen suunnittelun ja toteutuksen aikana käytettyjen prosessien arviointi, jos asianomainen vaatimustenmukaisuuden arviointilaitos ei vielä ole sertifioinut näitä prosesseja Arja Toola 3 Väylänpito

59 TURI-järjestelmä: Riskienhallinta

60 Sisältö 1. Tilannekatsaus sekä palaute- ja kehityskysely 2. Vaarojen luokittelun uudistaminen 3. Muutoksen merkittävyyden arviointi

61 Tilannekatsaus Minna Latva-Käyrä, Vaararekisterin ylläpito

62 TURI-järjestelmää käytetään alkaneissa hankkeissa TURI-järjestelmään on siirretty 71 Excel-muotoista vaararekisteriä

63 Muutoksen merkittävyyden arvioinnit

64 Vaararekisteri TURI-järjestelmän käyttöönoton yhteydessä vaarojen määrä kasvoi lähes 90 prosentilla ja toimenpiteiden määrä yli kaksinkertaistui Vaaroja Toimenpiteitä Järjestelmän riskit ovat harvoin merkittäviä tai sietämättömiä, useimmiten vähäisiä tai kohtalaisia

65 Riskin hyväksynnän periaate

66 Päättyneiden hankkeiden vaarat järjestelmittäin Järjestelmä Asetinlaite JVK Liikennöinti Muut rakenteet ja järjestelmät Muut tekijät Organisaatio ja menettelytavat Ratarakenne Sähkörata Taitorakenteet Turvalaitteet Yleisimmät tarkenteet Liikennöinti: junaliikenne ja liikenteenohjaus Organisaatio ja menettelytavat: toiminnot Turvalaitteet: asetinlaitteiden toiminnallisuudet Ratarakenne: alusrakenne

67 Palaute- ja kehityskysely Minna Latva-Käyrä, Vaararekisterin ylläpito

68 Aluksi Riskienhallinta järjestelmän avulla on helppoa ja sujuvaa Hanke- ja urakkatietojen käsittely on toimivaa Hankkeiden ja urakoiden käyttäjähallinta on helppoa ja sujuvaa. Täysin eri mieltä Eri mieltä En osaa sanoa Samaa mieltä Täysin samaa mieltä Millä tavalla riskienhallinta TURI-järjestelmän avulla saadaan mahdollisimman helpoksi ja sujuvaksi? Millaisia haasteita käyttäjähallinnassa on?

69 Vaaran käsittely Vaaran kirjaaminen on helppoa Yksittäisen vaaran käsittely ja muokkaaminen on helppoa Löydän avoimet toimenpiteet helposti Täysin eri mieltä Eri mieltä 1 En osaa sanoa Samaa mieltä Täysin samaa mieltä Vaaran kirjaamista ja käsittelyä ei pidetä vaikeana Avoimet toimenpiteet löydetään hyvin

70 Hakutoiminnallisuudet Vaarojen hakutoiminnot palvelevat hyvin käyttötarkoitustani Täysin eri mieltä 1 Eri mieltä 1 En osaa sanoa 2 Samaa mieltä 1 Hakutoiminnallisuuden muutokset Ennen TURI-järjestelmää tietoa vaararekisteristä sai ylläpidolta TURI-järjestelmä yksinkertaisti haun Haku nyt Paljon tietoa Luokittelun toimivuus Metatietojen hyödyntäminen

71 Kirjalliset kommentit Toimenpiteet-osio ei näy Toimenpiteet näkyvät, jos on kiinnitettynä hankkeeseen ja toimenpiteitä on kohdistettu Järjestelmän olemassa oloa ei ole tiedostettu Kuinka varmistetaan, että vaararekisteri tunnetaan? Järjestelmää edellytetään käytettävän meneillään olevissa hankkeissa. Kuitenkaan järjestelmä ei anna määrittää avoimia toimenpiteitä turvallisuusvaatimuksiksi. Periaate ei ole minusta oikein. Meneillään olevien hankkeiden toimenpiteet pitää voida määrittää turvallisuusvaatimuksiksi ja pitää niitä avoimina niin kauan kuin ne on toteutettu

72 Kysymyksiä ja kommentteja?

73 Vaarojen luokittelun uudistaminen Toni Hytönen, Vaararekisterin ylläpito

74 Nykytilanne Nykyisessä luokittelussa on valittavana 10 järjestelmää ja niille 68 eri järjestelmän tarkennetta. Järjestelmiä ovat JKV, liikennöinti, muut rakenteet ja järjestelmät, muut tekijät, organisaatio ja menettelytavat, sähkörata, taitorakenteet, turvalaitteet

75 Kehityksen lähtökohdat Kehitys käynnistetty TURI-järjestelmän käyttöönoton yhteydessä saadun palautteen pohjalta Rautatiejärjestelmän osajärjestelmät osaksi luokittelua Järjestelmä-tason valinnat vertailukelpoisia ja myös asiasisällöltään kuvaavat Valintojen lukumäärä pienempi luotettavampi ja helpompi luokittelu Luokittelua täydentää järjestelmän hakutoiminnat, mm. vapaasanahaku

76 Uudistettu vaarojen luokittelu Pääluokkia on 6 ja alaluokkia 55 Infrastruktuuri Energia Käyttötoiminnan ja liikenteen hallinta Ohjaus, hallinta ja merkinanto Organisaatio ja menettelytavat Ulkopuoliset tekijät ja olosuhteet Luokittelun lähtökohtana rautatiejärjestelmän osajärjestelmät Tekijät luokitteluun on kasattu yhteentoimivuuden teknisistä eritelmistä Tekijöihin liittyy usein sekä toiminnallinen että tekninen osa Luokittelu rakennettu rataverkon haltijan näkökulmasta Käyttöönotto tammikuussa 2016, jolloin myös vanhat valinnat muutetaan uuteen luokitteluun

77 Infrastruktuuri Energia Käyttötoiminnan ja liikenteen hallinta Ohjaus, hallinta ja merkinanto Organisaatio ja menettelytavat Aidat ja portit Ajojohdinjärjestelmä Junaliikenne Asetinlaite Inhimillinen virhe Ilkivalta Kiinteät laitteet yksiköiden kunnossapitoa varten Eristimet Liikenteenohjaus Avainsalpalaite Koulutus Ulkopuoliset tekijät ja olosuhteet Luvattomat radalla liikkujat Kisko Erotusjakso Ratatyö JKV Ohjeistus Muut tekijät Kulkuyhteydet Kosketussuojaus Vaihtotyö Junakulkutie Organisaatiomuutokset Routa Laituri Maadoitus Viestintä Kauko-ohjausjärjestelmä Toiminnalliset Sääolosuhde (tulva, muutokset kuumuus, kylmyys..) Kulkutien sivusuoja ja Turvallisuusjohtamisjärj Laskumäki Paluuvirtapiiri Tulipalo ohiajovara estelmä Laitetilat ja muut Muut tekniset rakenteet Syöttöasema rakennukset Opastimen ohjaus ja Raide Välikytkinasema valvonta Ratapölkky Opastimet ja opasteet Silta Tasoristeys Tunneli Vaihde Paikallislupa Radan merkit ja merkinnät Raiteen vapaanaolon valvonta Raiteensulku Turvalaitteiden tiedonsiirto ja kaapelit Vaihde Vaihtokulkutie Varoituslaitos

78 Palautekyselyn palautteet 1/2 Infrastruktuurissa on kisko ja raide erillisinä. Olisiko perustellumpaa olla päällysrakenne ja alusrakenne tms. selkeästi erillistä? Valintoja on mahdollista yksinkertaistaa: kisko, vaihde, ratapölkky päällysrakenne Käyttötoiminnan ja liikenteen hallinnassa "junaliikenne" on aika "laaja". Voisiko täsmentää? / Samassa kohdassa, voisiko olla omina kohtinaan "jännitekatkot ja käyttökeskustoiminta", "tekninen valvomo", "luvananto"? Yksi kehityksen tavoitteista oli vähentää valintoja. Esim. Luvananto liittyy useaan eri tekijään (junaliikenne, vaihtotyö, ratatyö, opastin, viestintä )

79 Palautekyselyn palautteet 2/2 OHM-kohdassa on järjestelmiä ja laitteita autuaasti sekaisin toimintaan kuuluvien käsitteiden (kulkutiet, sivusuoja, ohiajovara) kanssa. Perusteltua? Luokittelu on rakennettu YTE:ien mukaisesti, näissä toiminnalliset tekijät sekoittuvat teknisiin tekijöihin. Näiden erottaminen rikkoo YTEluokittelurakenteen. Kaipaa pohdintaa vielä

80 Kommentoitavaa tai kysyttävää?

81 Muutoksen merkittävyyden arviointi Toni Hytönen, Vaararekisterin ylläpito

82 Nykyinen lomake 1/

83 Nykyinen lomake 2/

84 Kehityksen lähtökohdat Muutoksen merkittävyyden arvioinnin tuominen tietojärjestelmään Arviointien yhdenmukaistaminen ja tarkentuminen Muutoksen merkittävyyden arviointiin haettu mallia Office of Rail and Road (ORR):n ohjeistuksesta Britanniasta

85 Muutoksen merkittävyyden arviointiprosessi MUUTOS A Ei merkittävä EI Vaikuttaako turvallisuuteen? KYLLÄ Arvioitava muutos A Kumuloituvuus ARVIOINTI MATRIISIN AVULLA Arvioitava muutokset A+B+C+... Innovatiivisuus ja monimutkaisuus Häiriöiden seuraukset EI Onko muutos merkittävä? KYLLÄ Seuranta ja peruutettavuus Onko muutos Ei merkittävä EI KYLLÄ Merkittävä merkittävä?

86 Turvallisuusvaikutukset Onko muutoksella vaikutusta rautatiejärjestelmän turvallisuuteen? MUUTOS A Ei merkittävä EI Vaikuttaako turvallisuuteen? KYLLÄ

87 Kumuloituvuus Onko muita arvioitavana olevaan järjestelmään hiljattain tehtyjä turvallisuuteen liittyviä muutoksia, joita ei katsottu merkittäviksi? Kyllä arvioidaan muutokset A+B+C.. Ei arvioidaan muutos A Arvioitava muutos A Kumuloituvuus Arvioitava muutokset A+B+C

88 Innovatiivisuus ja monimutkaisuus - epävarmuus Innovatiivisuus ja monimutkaisuus voidaan ajatella epävarmuuden mittarina eli millä todennäköisyydellä järjestelmä käyttäytyy ennalta arvaamattomasti. Arvioidaan asteikolla 1-4 Arvioitava muutos A Arvioitava muutokset A+B+C+... ARVIOINTI MATRIISIN AVULLA Innovatiivisuus ja monimutkaisuus

89 Häiriöiden seuraukset Häiriöiden seuraukset: uskottavasti esitetty pahin mahdollinen tilanne arvioitavana olevan järjestelmän pettäessä ottaen huomioon arvioitavan järjestelmän ulkopuoliset turvatoimet Arvioidaan asteikolla 1-4 Arvioitava muutos A Arvioitava muutokset A+B+C+... ARVIOINTI MATRIISIN AVULLA Innovatiivisuus ja monimutkaisuus Häiriöiden seuraukset

90 EPÄVARMUUS Innovatiivisuus, monimutkaisuus ja häiriöiden seuraukset - matriisi 4 Korkea Ei merkittävä Sovelletaan lisäperusteita Merkittävä Merkittävä 3 Kohtalainen Ei merkittävä Sovelletaan lisäperusteita Sovelletaan lisäperusteita Merkittävä 2 Pieni Ei merkittävä Ei merkittävä Sovelletaan lisäperusteita Sovelletaan lisäperusteita 1 Erittäin pieni Ei merkittävä Ei merkittävä Ei merkittävä Sovelletaan lisäperusteita 1 Merkityksetön 2 Vähäinen 3 Kriittinen 4 Katastrofaalinen SEURAUKSET

91 Lisäperusteet Seuranta ja peruutettavuus ovat lisäperusteita, joita sovelletaan, jos muutoksen merkittävyyttä ei voi arvioida edellisen matriisin perusteella. Jos ei ole mahdollista riittävästi havainnoida muutoksen aiheuttamia vaikutuksia toteuttaakseen asianmukaisia toimia tai muutoksen aiheuttamia vaikutuksia ei voi peruuttaa, on todennäköistä, että muutos on merkittävä. Seuranta ja peruutettavuus

92 Yhteenveto Yhtenäisemmät perustelut merkittävyydelle (matriisi) ja arvioinnin kiinnittyminen TURI-järjestelmän hanketietoihin Aikaisempien ei-merkittävien muutosten huomioonottaminen arviointia tehtäessä Luovutaan Word-lomakkeesta ja toimituksesta kirjaamoon Käyttöönotto tammikuussa

93 Riskienarviointi TURI-järjestelmässä Muutoksen merkittävyyden arvioinnin tuominen TURI-järjestelmään on yksi askel kohti riskienhallinnan kokonaisuuden hallintaa tietojärjestelmässä Vuoden 2016 aikana selvitetään väylänpidon riskienarvioinnin toteuttaminen TURIjärjestelmässä Tällä hetkellä käytössä kaksi eri riskienhallintasuunnitelmaa vaararekisterin lisäksi

94 Kysymyksiä ja kommentteja?

95 TURI- järjestelmä Turvallisuuden ja riskienhallinnan tietojärjestelmä Jari-Pekka Kitinoja

96 TURI toiminnallisuudet ja projektin organisointi Toiminnallisuudet: Riskienhallinta (tällä hetkellä Vaararekisteri) Poikkeamienhallinta Poikkeamien luokittelu ja raportointi Liikenneviraston omavalvontatarkastukset Liikenneviraston työturvallisuushavainnot Toiminnallisuuksien käyttöönotosta ja käytöstä vastaa niihin liittyvien prosessien vastuuhenkilöt. Tätä kautta tulee myös palaute järjestelmän kehittämiseksi Järjestelmän kehittämisen kokonaisvastuu on yhdellä taholla ja järjestelmän kehittäminen hoidetaan keskitetysti Tukevia toimintoja: Poikkeamatietojen siirto muista järjestelmistä sekä muihin järjestelmiin Käyttöoikeuksien myöntäminen Käyttäjäroolien ylläpitäminen järjestelmässä

97 Poikkeamienhallinta Finrail Oy aloitti poikkeamienhallinnan käsittelyn TURI:ssa Korvasi VR:n TUTTI järjestelmän Otetaan käyttöön Liikenneviraston hankkeiden poikkeamienhallinnassa Korvaa aiemmin käytössä olleet Excel-lomakkeet Mahdollista toimittaa poikkeamat järjestelmärajapinnan kautta Tulevaisuudessa kunnossapidon poikkeamat saadaan TURI:in HARJA järjestelmän kautta Rautatieliikenteen harjoittajat aloittavat turvallisuuspoikkeamien toimitukset TURI:in vuoden 2016 aikana Joko järjestelmärajapinnan kautta tai suoraan järjestelmään kirjaamalla Trafin järjestelmään poikkeamatietojen toimittaminen TURI:sta aloitetaan vuoden 2016 alkupuolella

98 Poikkeamienhallinta Käytössä on kaksi erilaista lomaketta: Toista käyttää tällä hetkellä Finrail Oy ja toista tulevat käyttämään Liikenneviraston hankkeet Hankkeiden poikkeamalomake on yksinkertaisempi ja pohjautuu Excellomakkeisiin Finrail Oy:n lomake on yksityiskohtaisempi ja on tehty VR:n TUTTI järjestelmän lomakkeen pohjalta Rautatieliikenteenharjoittajat tulevat käyttämään Finrail lomaketta Tällä hetkellä poikkeamatietojen näkymä on sallittu vain urakoissa mukana oleville käyttäjille Voidaanko sallia joidenkin poikkeamatietojen näkyminen kaikille käyttäjille?

99 Poikkeamien luokittelu ja raportointi Poikkeamat luokitellaan sekä Trafin että LIVI:n indikaattoreiden suhteen Näiden perusteella muodostetaan viralliset turvallisuusraportit Raportointiosiota kehitetään edelleen vuoden 2016 aikana, tällä hetkellä mukana vasta perustoiminnallisuuksia Liikenneviraston omavalvontatarkastukset Vuoden 2016 omavalvontasuunnittelu tehdään TURI:ssa Pöytäkirjat ja toimenpiteet TURI:in Liikenneviraston työturvallisuushavainnot Sisäiset työturvallisuushavainnot TURI:ssa Pienehkö toiminnallisuus