LUKUVUOSIKOHTAINEN TYÖSUUNNITELMA
|
|
- Juuso Karjalainen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 LUKUVUOSIKOHTAINEN TYÖSUUNNITELMA Lukkarin koulu
2 1/16 Sisällys 1) KOULUN TIEDOT ) TYÖSUUNNITELMAN KÄSITTELY ) TOIMINTA-AJATUS ) LUKUVUODEN TAVOITTEET ) TUNTIJAKO JA RESURSSIEN KOHDENTAMINEN ) OPETUSRYHMÄT JA NIIDEN OPPILASMÄÄRÄT ) LUKUVUODEN JA PÄIVITTÄISEN TYÖAJAN JÄRJESTÄMINEN ) TAPAHTUMAKALENTERI ) HANKKEET JA PROJEKTIT, SEKÄ KOULUN ULKOPUOLELLA ANNETTAVA OPETUS ) OPPIMISEN, KASVUN JA KOULUNKÄYNNIN TUEN JÄRJESTÄMINEN ) KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ ) SUUNNITELMA OPPILAIDEN OSALLISUUDEN LISÄÄMISESTÄ ) KOKOUSKÄYTÄNTEET JA YT-AJAN KÄYTTÖ ) HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN JA TYÖHYVINVOINNIN TUKEMINEN ) TYÖSUUNNITELMAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI TYÖSUUNNITELMAN LIITTEET... 17
3 2/16 1) KOULUN TIEDOT Koulun nimi Osoite Lukkarin koulu Punamullantie 18, Nurmijärvi Rehtori ja puhelinnumero Tiina Nordgren Apulaisrehtori ja puhelinnumero Maarit Nummila Vararehtori ja puhelinnumero Tuomas Somervuori ) TYÖSUUNNITELMAN KÄSITTELY Opettajakunnassa (päivämäärät) , Johtokunnassa (päivämäärät) ) TOIMINTA-AJATUS Lukkarin koulu antaa yleisopetuksen opetussuunnitelman pohjalta oppilaille mahdollisuuden omien kykyjensä mukaisesti - turvallisesti kasvaa oikeudenmukaiseksi, yhteistyökykyiseksi ja itsenäiseksi yhteiskunnan jäseneksi tukien vanhempien kasvatustehtävää - innostuneesti oppia perustietoja ja taitoja, kantamaan vastuuta opinnoistaan sekä arvioivaa suhtautumista itseensä ja saamaansa tietoon - monipuolisesti taitaa työntekoa yksin, pareittain ja ryhmissä, itsenäistä tiedonhankintaa, hyvää käyttäytymistä, mielipiteen ilmaisua ja kansainvälisyyttä paikallisen kulttuurin ja perinteen kautta 4) LUKUVUODEN TAVOITTEET Koulutuspalveluiden talousarvion mukaiset toiminnalliset tavoitteet Koulutuspalveluiden sivistyslautakuntaan nähden sitova tavoite Sitova tavoite 1: Suunnitelma oppilaiden ja heidän huoltajiensa osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien parantamisesta on laadittu vuoden 2015 loppuun mennessä. Sitova tavoite 2: Nurmijärven kunnan koulutuspalvelut on houkutteleva työnantaja päteville hakijoille Nurmijärven kunnan opetussuunnitelmatyön osana määritetään ja täsmennetään kodin ja koulun yhteistyön tavoitteet ja sisällöt, sekä toimintamuodot, jotka mahdollistavat huoltajien osallistumisen perusopetuksen paikalliseen kehittämiseen. Edellä mainitut täsmennykset kirjataan suunnitelmaan oppilaiden ja huoltajien osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien parantamisesta, joka liitetään edelleen Nurmijärven kunnan
4 3/16 opetussuunnitelman liitteeksi. Koulun omat tavoitteet Lisätään oppilaiden ja henkilökunnan päivittäistä liikuntaa mm. liittymällä Liikkuva koulu-hankkeeseen. Panostetaan arjen hallintaan keskittyen perustehtäviin. Vältetään osallistumasta liian moniin tapahtumiin, jotta saadaan mahdollisimman paljon ns. rauhallista arkea, tavallisia koulupäiviä. Laadun kehittämissuunnitelma: Kouluruokailu (melun vähentäminen, rauhallisuus ja viihtyisyys sekä riittävät tilat) Edellisen lukuvuoden arviointi (tähän nostetaan keskeiset kirjaukset/asiat edellisen lukuvuoden työsuunnitelman kohdasta 15) 5) TUNTIJAKO JA RESURSSIEN KOHDENTAMINEN Liitteet 1, 2, 3 ja 4 Koulun tuntijako Ks. liite 1 Koulun tuntikehys ja sen käyttö Koulun tuntikehys: 505,9h yleisopetus: 325h osa-aikainen erityisopetus: 32h luokkamuotoinen erityisopetus: 132h luokanvalvojatunnit: 2h erityistehtävät: 4h tukiopetus: 10,9 h / vk kerhotunnit: 4h/vk koulun omasta kehyksestä ja 1h/vk Opetushallituksen kerhoresurssista Resurssiopetustunteja: 24h (kunnan resurssiopettajaresurssista) + 12h (valtion resurssiopettajarahoista) Opettajien opetusvelvollisuuteen luettavissa olevat tehtävät (OVTES s ; Esim. av, atk, kirjastonhoito ym. tehtävät) Koulussa järjestettävät kerhot ATK Sanna Nousiainen 1h/vk AV Tuomas Somervuori 1h/vk Musiikkiesitysten hoito Hanna Salmi 0,5h/vk ja Riina Mustakallio 0,5h/vk Kirjastonhoito Nora Helenius 1h/vk Koulun kerhotoiminta on oppilaille vapaaehtoista. Kerhot toimivat
5 4/16 erimittaisina jaksoina riippuen kerhon tuntiresurssista. Koulun johtotiimi on linjannut, että kerho järjestetään, mikäli yhden kerhovetäjän kerhoon osallistuu vähintään 8 oppilasta ja kahden kerhovetäjän kerhoon vähintään 12 oppilasta. Suunnitteilla on seuraavia kerhoja ja kerhoresurssi on jaettu seuraavasti: Teatterikerho, vetäjä Lea Hirvasniemi-Haverinen 0,8h/vk Palloilukerho, vetäjä Tuomas Somervuori 0,5h/vk Liikuntaa pikkuoppilaille, vetäjä Marja Leino 0,5h/vk Kuoro, vetäjä Hanna Salmi 0,4h/vk Englannin keskustelukerho, vetäjät Satu Kastikainen ja Riina Mustakallio 0,5h/vk Puvustus ja lavastus, vetäjät Minna Hietala ja Katariina Hyttinen 0,5h/vk TVT-kerho, vetäjät Anutiina Kerkkänen ja Sanna Nousiainen 0,6h/vk Käsityö/askartelukerho, vetäjä Petra Ruohio 0,5h/vk Liikuntakerho, vetäjä Marjo Rytkönen 0,4h/vk Läksykerho, vetäjinä ohjaajat 0,3h/vk Koulu-/oppilaitoskohtainen lisätehtävä (OVTES s , sekä palkkaliitteen sivu 2) Koulu/oppilaitoskohtainen lisä on jaettu seuraaville henkilöille: Tuomas Somervuori, vararehtori, kuljetusvastaava Minna Hietala, KiVa-vastaava Katariina Hyttinen, LuMa-vastaava Satu Kastikainen, erityisopetusvastaava Marja Leino, liikuntavastaava Sanna Nousiainen, TVT-vastaava Mari Orava, kuvataidevastaava Terhi Pernu, TyHy-vastaava Martti Pihkala, TN-vastaava Petra Ruohio, TS-vastaava Koulukohtaisen laadun kehittämisrahan kohdentaminen (TVA) Laadun kehittämisraha jaetaan seuraaville laaturyhmän jäsenille: Satu Kastikainen (1. 2. lk tiimivastaava)
6 5/16 Tuomas Somervuori (3. 4. lk tiimivastaava) Martti Pihkala (5. 6. lk tiimivastaava) Laatuvastaavat ovat myös luokkatiimin vetäjiä ja kuuluvat koulun johtotiimiin (JoTi). Jaksojärjestelmässä olevien yläkoulujen opettajien jaksotunnit Oppilaanohjauksen lehtorin työaikalaskelma Ks. liite 2 Ks. liite 3 6) OPETUSRYHMÄT JA NIIDEN OPPILASMÄÄRÄT Tilastointipäivän mukaisesti. Liitteet 5a ja 5b. Yleisopetuksen oppilasmäärät luokittain Luokkamuotoisen erityisopetuksen oppilasmäärät luokittain Ks. liite 5a (liitepohjat asiakirjan lopussa) Ks. liite 5b (liitepohjat asiakirjan lopussa) 7) LUKUVUODEN JA PÄIVITTÄISEN TYÖAJAN JÄRJESTÄMINEN Työ- ja loma-ajat Syyslukukausi 2015 alkaa keskiviikkona klo 9.00 ja päättyy tiistaina Syysloma Joululoma Kevätlukukausi 2016 alkaa torstaina ja päättyy lauantaina Talviloma (vko 8) Pääsiäisloma Poikkeuksellisten koulupäivien ajankohdat (päivämäärät) Poikkeukselliset koulupäivät ovat: Henkilökunnan TyHy-iltapäivä , jolloin koulu päättyy oppilailla klo 12. Talviliikuntapäivä viikolla 6 ( ), jolloin koulupäivä päättyy klo 12. (Kelivaraus ja toisena vaihtoehtona on pe )
7 6/16 Henkilökunnan TyHy-iltapäivä ti Koulu päättyy klo 12. Oppilaiden TyHy/turvallisuuspäivä to , jolloin koulu päättyy klo 12. Kevätjuhlapäivä to , jolloin kevätjuhlat illalla klo A- luokat ja klo B- ja C-luokat. Koulu päättyy klo 12. (ks. ohje rehtoreiden Ekstranetissä Päivittäinen työaika: oppituntien alkamis- ja päättymisajat (kirjataan tähän, ei erillisiä liitteitä, kiitos!) Kellonsoittoajat ja välitunnille siirtymiset 1. tunti tunti tunti tunti tunti tunti ruokailu 1. vuoro tunti tunti ruokailu 2. vuoro tunti tunti tunti tunti tunti tunti Päivänavaukset Työelämään tutustumisjaksot PoA 6 Päivän työ aloitetaan lyhyellä päivänavauksella. Kukin opettaja huolehtii ja vastaa päivänavauksen toteutumisesta omassa luokassaan. Jokaisen viikon maanantaina pidetään koko koulun yhteinen päivänavaus joko Kärppä-salissa tai keskusradion kautta. Yhteisen päivänavauksen aika on maanantaisin klo 10. Tarvittaessa yhteisiä päivänavauksia voidaan pitää muinakin päivinä ja muina kellonaikoina. Apulaisrehtori Maarit Nummila laatii päivänavausvuorolistan eli jokainen luokka on vuorollaan vastuussa yhteisen päivänavauksen pidosta. Noin kerran kuukaudessa (ma klo 10) pidetään Kärppä-salissa seurakunnan edustajan johdolla yhteinen päivänavaus. Tällöin ne oppilaat, jotka eivät voi osallistua seurakunnan pitämään päivänavaukseen, ohjataan koulun muuhun tilaan etukäteen sovitun aikuisen (Vesa- Matti Hakala) kanssa tekemään muuta mielekästä toimintaa (esim. et-oppilaat). Ei ole. 8) TAPAHTUMAKALENTERI
8 7/16 SYKSY Koko koulun vanhempainilta ke klo luokat, klo yhteinen esittäytyminen salissa ja klo luokat Valokuvaus Avoimet ovet / Tärkeiden ihmisten päivä pe Aleksis Kivi päivän juhla to klo (Minna Hietala & Mari Orava) Sibelius vk 49 toteutusta 1-5 pv (8.12. Tanssiopiston ja Musiikkiopiston Nuori Sibelius-näytös Maaniitun koululla) Toteutetaan monialaisena oppimiskokonaisuuskokeiluna (OPS-Veso) Unicef-kävely vk 40 Kv-vastaavat eli Kirsi Lemponen, Satu Kastikainen ja Riina Mustakallio Kotikirkko 3. lk Joulunäytelmä (teatterikerho) Lea Hirvasniemi-Haverinen Joulukirkko ti klo 8.00 (suoraan kirkkoon), sieltä koululle ja puuro. Kotiin klo 10. Joulujuhla to klo 10 (kaikki luokat) Luokat 1, 3 ja 5. Katariina Hyttinen koordinaattorina. KEVÄT A2-kielivalintailta Nykissä ke klo alkaen. Hölmöläisjuhla vk 7 (5. luokat) to klo 10 Talviliikuntapäivä vk 6 ( ) poikkeuspäivä, koulu päättyy klo 12 (kelivaraus -> toinen vaihtoehto pe 12.2.) Oppilaiden TyHy/turvallisuuspäivä to poikkeuspäivä, koulu päättyy klo 12 Kevätjuhla to 2.6. klo A-luokat ja klo B- ja C-luokat Ohjelmavastuussa luokat 2, 4, 6. Koordinaattorina Kirsi Lemponen. Poikkeuspäivä: koulu päättyy klo 12. Pe 3.6. koulu päättyy klo 12. Talent ke 4.5. klo oppilaskunta vastaa toteutuksesta oppilaskunnan ohjaajien Lea Hirvasniemi- Haverisen ja Martti Pihkalan kanssa Kevätnäytelmä ma illalla klo (Lea Hirvasniemi-Haverinen + teatterikerho) La 4.6. ulkona Suvivirsi ja stipendit, todistukset luokissa klo 8 9) HANKKEET JA PROJEKTIT, SEKÄ KOULUN ULKOPUOLELLA ANNETTAVA OPETUS Liite 6 Koulussa toteuttavat hankkeet ja projektit ja niiden vastuuhenkilöt Laadun kehittämissuunnitelma: Kouluruokailu. Vastuussa laatuvastaavat eli Satu Kastikainen, Tuomas Somervuori ja Martti Pihkala.
9 8/16 Koulun kansainvälisyyshankkeet Koulullamme on keväällä 2008 yhteistyössä vanhempainyhdistyksen kanssa hankittu kummilapsi Ugandasta. Kummilapselle lähetetään postia muutaman kerran lukuvuoden aikana ja hänen koulunkäyntiään seurataan kummijärjestön World Visionin avulla. Kummilapsesta aiheutuvat kulut kerätään joka toinen lukuvuosi Unicef-kävelyn avulla. Lukuvuosien sekä kummilapsirahat hankitaan viikolla 40 toteutettavan Unicef-kävelyn avulla. Koulumme oli lukuvuosina ja mukana Comenius-hankkeessa. Haimme mukaan uuteen hankkeeseen mutta emme päässeet mukaan vielä tänä lukuvuonna. Ylläpidämme yhteyttä edellisen projektin yhteistyökouluihin mm. sähköpostin välityksellä. Oppilaiden kesken on korttien/kirjeiden vaihtoa saksalaisen Johann-Heinrich Bolte koulun kanssa. Saamme koululle tsekkiläisiä opettajia vieraaksi syksyllä pariinkin otteeseen mm. vk 38. Vieraat tulevat tutustumaan ja seuraamaan suomalaista opetusta muutamaksi päiväksi kerrallaan. Koulun kansainvälisyysvastaavia ovat luokanopettajat Kirsi Lemponen ja Riina Mustakallio sekä erityisluokanopettaja Satu Kastikainen. Aihekokonaisuuksien toteuttaminen (mm. yhteisissä tapahtumissa, koulun toimintakulttuurissa) Nurmijärven kunnan opetussuunnitelmaan on kirjattu seitsemän aihekokonaisuutta, joiden tavoitteet ja sisällöt on sisällytetty yhteisiin ja valinnaisiin oppiaineisiin. Ne ovat kasvatusta ja opetusta eheyttäviä teemoja. Koulut voivat lisäksi painottaa eri lukuvuosina eri aihekokonaisuuksia ja niitä tulee sisällyttää yhteisiin tapahtumiin ja niiden tulee näkyä koulun toimintakulttuurissa. Lukuvuoden aihekokonaisuuden teemana on osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys sekä ihminen ja teknologia. Aihekokonaisuus toteutetaan siten, että tiimeittäin pohditaan sekä sovitaan toteutustavat, miten aihetta milläkin luokka-asteella käsitellään ja mitä projekteja luokka-asteittain toteutetaan. Aihetta voidaan pohtia myös oppilaskunnan hallituksen kokouksissa. Oppilaskunnan hallitus voi järjestää esim. tietoiskuja ja kyselyitä aiheeseen liittyen. Aihekokonaisuuteen liittyen voidaan pitää myös esim. koko koulun teemapäiviä ja tapahtumia. Leirikoulujen ja retkien toimintasuunnitelmat Ks. liite 6 Koulun ulkopuolella annettavan opetuksen tarkoituksena on tutustuttaa oppilaat koulun lähiympäristöön, luontoon, kulttuuriin sekä kotiseudun historiaan. Kaikki luokat voivat tehdä retkiä koulupäivän oppituntien puitteissa. Opinto- ja luokkaretkien ohjelma suunnitellaan kouluopintoja täydentäviksi ja myös virkistäväksi tapahtumaksi. Retkien vastuuhenkilönä toimii aina luokan opettaja. Leirikouluista laaditaan toimintasuunnitelman kunnan leirikouluohjeistuksen mukaisesti. Muutoinkin retkien ja leirikoulujen järjestämisessä noudatetaan kunnan antamia ohjeita. Lukuvuonna tekevät 6A, 6B ja 6C luokat yhteisen leirikoulun lokakuussa Kisakallioon. Toimintasuunnitelma viedään johtokunnan hyväksyttäväksi samoin kuin muutkin normaalin työsuunnitelman ulkopuolelle ajoittuvat retket ja yökoulut. Toimintasuunnitelmat valmistuvat hyvissä ajoin ennen retken tms. toteutumista, jotta ne ehditään hyväksyttää johtokunnalla.
10 9/16 Kaikki opettajien johdolla tehtävät opetussuunnitelman ja työsuunnitelman mukaiset retket ovat koulun toimintaa ja Nurmijärven kunnan oppilasvakuutukset ovat tällöin voimassa. Muita suunnitteilla olevia retkiä: 1A ja 1B : Pikkujoulut illalla koululla marras-joulukuussa 2015 sekä Taabori tai Märkiön toimintapäivät keväällä A ja 2B: Yökoulu koululla lokakuussa 2015, retki Heurekaan tammikuussa 2016 ja retki Suomenlinnaan toukokuussa A ja 3B: retki Heurekaan keväällä A ja 4B: retki Nuuksioon keväällä 2016, vierailu Soili Perkiön luona 5A, 5B ja 5C: retki Heurekaan syksyllä 2015 ja käynti Kansallismuseossa keväällä B: Teatteriretki Helsinkiin syksyllä 2015 ja retki Heurekaan tai Helsinkiin keväällä 2016 Retkien lisäksi Lukkarin koulun oppilaat saavat uintiopetusta Rajamäen uimahallissa erikseen laaditun aikataulun ja opetussuunnitelman mukaisesti. Uimahallissa noudatetaan koulutuspalveluiden sekä uimahallin laatimia turvallisuusohjeita. Opettajat voivat halutessaan varata Klaukkalan jäähallista jäähallin päiväkäyttövuoroja. Vuorojen varaus tehdään ilmoitetun aikataulun puitteissa jäähallin lähettämälle varauslistalle. Oppilaat voivat osallistua lukuvuoden aikana myös Nurmijärven kunnan kulttuuri- ja liikuntatoimen sekä eri seurojen järjestämiin tapahtumiin ja kilpailuihin. Koulun liikuntakilpailuvastaavana toimivat luokanopettajat Marja Leino sekä Tuomas Somervuori. 10) OPPIMISEN, KASVUN JA KOULUNKÄYNNIN TUEN JÄRJESTÄMINEN Tukiopetus Tukiopetusta annetaan tilapäisesti opinnoissa jälkeenjääneelle tai muutoin tehostettua tai erityistä tukea tarvitsevalle oppilaalle. Tukiopetuksen antaminen aloitetaan heti, kun oppimisvaikeudet on havaittu, jotta oppilas ei jäisi pysyvästi jälkeen opinnoissaan. Ennen kuin oppilaan menestyminen oppiaineessa arvioidaan heikoksi, hänellä tulee olla mahdollisuus osallistua tukiopetukseen. Aloitteen tukiopetuksen antamisesta oppilaalle tekee opettaja, huoltajat tai oppilas itse. Tukiopetusta on pyrittävä järjestämään yhteistyössä oppilaan huoltajien kanssa ja heille tulee antaa tietoa tukiopetuksen järjestämisestä ja sen ajankohdasta. Tukiopetusta antaa ensisijaisesti oppilaan oma opettaja tai sen oppiaineen opettaja, jossa tukea tarvitaan. Tukiopetusta annetaan oppituntien ulkopuolisena aikana. Myös muut opettajat voivat antaa oppilaalle tukiopetusta. Tukiopetusta järjestetään niin usein ja niin laajasti kuin oppilaan koulumenestyksen kannalta on tarkoituksenmukaista koululla käytössä olevan resurssin puitteissa. Huomioon on otettava myös oppilaan jaksaminen, jolloin on huomioitava myös
11 10/16 oppilaan mahdolliset pitkät koulupäivät ja hänen oma motivaationsa tukiopetukseen. Mikäli tukiopetuksella ei saavuteta riittäviä tuloksia, käytetään muita toimenpiteitä oppilaan tukemiseksi. Lukuvuonna jokaiselle yleisopetuksen opettajalle on varattu laskennallisesti aikaa tukiopetukseen noin 0,7h/vk. Jokaiselle erityisluokanopettajalle on varattu laskennallisesti tukiopetukseen aikaa 0,5h/vk. Koko koulun osalta tuntikehyksestä on varattu tukiopetukseen 10,9h/vk. Osa-aikainen erityisopetus Laaja-alainen erityisopettaja Terhi Pernu työskentelee Lukkarin koululla 26h/vk. Lisäksi osa-aikaista erityisopetusta antavat erityisluokanopettajat Maarit Nummila 2h/vk, Maarit Reunamo 2h/vk ja Martti Pihkala 2h/vk. Osa-aikaisen erityisopetuksen tärkeimpiä tavoitteita on oppimisvaikeuksien ennaltaehkäisy, niiden korjaaminen ja lievittäminen. Erityisopetus painottuu niiden oppilaiden ohjaamiseen ja tukemiseen, joilla on erityisvaikeuksia lukemisessa, kirjoittamisessa, laskemisessa ja puheilmaisussa. Opetusta annetaan yleensä 1h/vk yksilöllisesti, pienryhmässä tai siten, että erityisopettaja on apuna oppitunnilla (esim. ns. palkkitunti). Erityisopettajan työ painottuu ensisijaisesti alemmille luokille. Eriyttäminen Jokainen opettaja eriyttää opetustaan pedagogisen näkemyksensä ja oppilaiden tarpeen mukaan sekä ylösettä alaspäin. Lisäopetusta tarvitsevat saavat tukiopetusta ja kertaavia tehtäviä ja edistyneemmät vaativampia tehtäviä opettajan harkinnan mukaan. Koulunkäynnin ohjaajan tai resurssiopettajan avulla opettaja voi eriyttää luokkansa oppilaita siten, että koulunkäynnin ohjaaja tai resurssiopettaja ohjaa luokanopettajan kanssa oppitunnin aikana eritasoisia ryhmiä. Mikäli oppilaalla on selkeää tarvetta eriyttävään oppimateriaaliin, on oppilaalle mahdollista hankkia ns. e- kirja jossakin tai joissakin oppiaineissa. Mikäli oppilaalla on erityisen tuen päätös ja hänen oppimääränsä jossakin oppiaineessa on yksilöllistetty, on oppilaalla käytössään helpotettu e-materiaali. Joustavien opetusryhmien käyttö Luokilla on käytössään jakotunteja, jotka osaltaan edesauttavat eriyttämistä ja joustavuutta. Oppituntien aikana oppilaat voivat työskennellä erilaisissa ryhmissä. Koulunkäynnin ohjaaja helpottaa ryhmiin jaettujen työskentelyssä. Erityisopetuksen, tehostetun tuen ja yleisen tuen oppilaita voi olla samassa opetusryhmässä eri oppiaineiden tunneilla. Ryhmässä voi olla yksi tai kaksi opettajaa. Rinnakkaisluokkien opettajat tekevät yhteistyötä ns. palkkituntien kanssa, jolloin kahden tai kolmen luokan oppilaat jaetaan ryhmiin esim. tason tai muun tarpeen mukaan. Palkkitunneilla apuna voi olla myös laaja-alainen erityisopettaja. Opettajien harkinnan mukaan toteutetaan oppiainekohtaista integraatiota erityisopetuksen ja yleisopetuksen luokkien välillä. Harkittaessa siirtoa toiseen luokkamuotoon oppilas voi käydä kokeilemassa mahdollisessa uudessa luokassa. Joustavia ryhmiä käytetään myös mm. käsityötunneilla, jolloin oppilaat on jaettu pienempiin ryhmiin. Lisäksi voidaan tarvittaessa käyttää myös suurryhmiä esim. yhteisiä lauluhetkiä alkuopetusluokkien kanssa. Lukuvuoden aikana Lukkarin koulussa toimii neljä yhteisopettajuusluokkaa (1B, 2B, 3B ja 4B), joissa työskentelee isossa yleisopetuksen ryhmässä myös koulumme erityisen tuen oppilaat samalta luokkaasteelta. Yhteisopettajuusluokissa opetuksesta vastaavat luokanopettaja ja erityisluokanopettaja yhteistyössä. Lisäksi yhteisopettajuusluokassa työskentelee luokkakohtainen koulunkäynnin ohjaaja. 1B luokassa opettajina toimivat luokanopettaja Sanna Nousiainen ja Maarit Nummila, 2B luokassa opettavat luokanopettaja Katariina Hyttinen ja erityisluokanopettaja Satu Kastikainen. 3B luokassa opettajina toimivat luokanopettaja Kirsi Lemponen ja erityisluokanopettaja Maarit Reunamo. 4B luokassa opettavat luokanopettaja Tuomas Somervuori ja erityisluokanopettaja Anutiina Kerkkänen. Lukkarin koulun on saanut lukuvuodeksi käyttöönsä myös 1½ resurssiopettajan tunnit eli 24h + 12h.
12 11/16 Resurssiopettajina toimivat Marjo Rytkönen, Vesa-Matti Hakala sekä Tiina Nordgren. Resurssiopettajat työskentelevät pääosin niissä isoissa luokissa, joissa on tehostetun ja erityisen tuen oppilaita taikka joissa tarvitaan lisäopettajaa jakamaan luokkaa pienempiin opetusryhmiin. Koulunkäynnin ohjaajan tuki Koulussamme työskentelee kahdeksan koulunkäynnin ohjaajaa, joista viisi avustaa pääosin yhteisopettajuusluokissa tai erillisessä 5-6C luokassa. Kolme koulunkäynnin ohjaajaa työskentelee suurimmaksi osaksi yleisopetuksen luokissa. Yleisopetuksen luokissa työskentelevien koulunkäynnin ohjaajien tuntiresurssi pyritään jakamaan siten, että niissä luokissa, joissa on useita tehostetun tuen oppilaita tai integroituja erityisen tuen oppilaita, olisi ohjaaja apuna useilla kokoluokan tunneilla. Pääpaino on lukuaineiden tunneilla eli MA, AI, EN. Yleisopetuksessa työskentelevien koulunkäynnin ohjaajien tunnit jaetaan tiimeissä lukuvuoden suunnittelupäivänä ja resurssin kohdentamista seurataan ja tarkistetaan lukuvuoden aikana vähintään neljä kertaa. Koulukäynnin ohjaajia kohdennetaan mahdollisuuksien mukaan myös suurten tekstiili- ja teknisen työn ryhmien avuksi. Tällöin käsityöryhmän tulee olla lähes suositusrajan 16 oppilaan kokoinen tai sitä suurempi. Lisäksi ohjaajaresurssia suunnataan niille tunneille, joilla työskentelee pitkäaikaissairaita oppilaita tai useita erityisen tuen oppilaita integroituna yleisopetuksen ryhmään. Ohjaajaresurssin saaminen oppitunnille ei ole koskaan itsestäänselvyys vaan resurssin kohdentamisesta viime kädessä vastaa rehtori. Koulun toimintamalli oppilaan/opiskelijan poissaolojen seurantaan Oppilaiden poissaoloja seurataan säännöllisesti ja luokanopettaja sekä luokkaa muissa oppiaineissa opettavat opettajat merkitsevät oppilaan poissaolot sähköiseen Helmi-reissuvihkoon sekä halutessaan omaan päiväkirjaansa. Huoltajat ilmoittavat oppilaan lyhyistä poissaoloista joko Helmi-viestillä tai puhelimitse. Huoltaja selvittää Helmeen merkityt luvattomat tai selvittämättömät poissaolot kuittaamalla selvityksen poissaolon kohdalle. Lupa etukäteen tiedossa oleviin poissaoloihin tulee anoa hyvissä ajoin. Vapautuksen koulutyöstä myöntää kolmen ensimmäisen päivän osalta luokanopettaja ja tätä pidemmäksi ajaksi rehtori. Luokanopettajalta anottaviin vapautuksiin (1-3 pv) riittää huoltajan pyyntö vapautuksesta Helmi-reissuvihon välityksellä. Mikäli vapautusta anotaan yli 3 päivää, tulee huoltajan täyttää ennen vapautuksen ajankohtaa anomuslomake ja toimittaa se rehtorille. Anomuksesta on käytävä ilmi tarkka poissaoloajankohta, ketä vapautus koskee ja perusteltu syy vapautukseen. Vapautusta anottaessa käytetään kunnassa laadittua lomaketta, jonka saa tulostettua koulun kotisivuilta taikka koulun kansliasta /omalta opettajalta. Huoltaja saa tiedon päätöksestä kirjallisesti. Perheen lomajärjestelyt eivät saa haitata tai vaikeuttaa lapsen koulutyötä. Pitkien, usein toistuvien poissaolojen vuoksi oppilas jää usein jälkeen. Poissaolot lisäävät opettajan työtä ja hankaloittavat opetusjärjestelyitä. Koulun johtokunta suosittaa, että oppilas on loma-yms. matkojen vuoksi poissa koulusta enintään yhden viikon koulun työvuoden aikana. Huoltajat ovat vastuussa lapsen opiskelusta vapautuksen ajalta ja heidän tulee huolehtia, että tehtävät poissaoloajalta on tehty kouluun palattaessa. 11) KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Yhteistyön muodot yksittäisen luokan ja koulun tasolla Kodin ja koulun yhteistyön tarkoituksena on tukea kodin kasvatustyötä ja huolehtia yhdessä oppilaan koulunkäynnistä. Yhteistyöllä voidaan lisätä oppilaiden turvallisuutta sekä ehkäistä koulukiusaamista ja muita ongelmia.
13 12/16 Yhteistyön onnistumisen edellytyksenä on tiedottaminen sekä koulun että kodin suunnalta. Koulun lukuvuositiedote kertoo koulun toiminnasta. Koulutiedote jaetaan kaikille 1. luokkalaisten huoltajille sekä uusille, muuttaneille oppilaille. Koulutiedote on luettavissa koulun kotisivuilta valmistuttuaan. Koulutiedotteen valmistumisesta tiedotetaan Helmi-viestillä. Rehtori laatii ja lähettää koko koulua koskevia yhteisiä tiedotteita mm. kuukausitiedotteen muodossa Helmin välityksellä. Opettajat ja ohjaajat vastaavat osaltaan tiedottamisesta mm. luokkansa tai hoidollisten oppilaiden asioissa. Helmin lisäksi yhteyttä pidetään sähköpostitse ja puhelimitse. Huoltajat voivat käydä koululla aina tarvittaessa keskustelemassa lapsensa koulunkäyntiin liittyvistä asioista. Syyslukukauden alussa pidetään kaikkien luokkien omat luokkakohtaiset vanhempainillat jossa on lisäksi yhteinen henkilökunnan esittäytyminen salissa. Lukuvuoden aikana pidetään lisäksi luokkakohtaisia vanhempainiltoja. Mikäli katsotaan tarpeelliseksi, järjestetään myös koko koulun vanhempainiltoja eri teemoihin liittyen. Lokakuun 7. päivä pidetään huoltajille OPS-vanhempainilta klo 18 19, jossa aiheena arviointi Kodin ja Koulun päivänä pidetään koululla Avoimet ovet, jolloin oppilaat voivat kutsua heille tärkeitä henkilöitä koululle seuraamaan koulun arkea tavallisena koulupäivänä. Kevätlukukaudella pidetään alueellinen A2-kielivalintailta Nurmijärven Yhteiskoululla klo 18, johon kutsutaan kaikki niiden oppilaiden huoltajat, joita kielivalinta koskee. Joulukirkko ja joulujuhla sekä kevätjuhla ovat lasten, huoltajien ja koulun henkilökunnan yhteisiä juhlia. Myös muihin koulun järjestämiin tilaisuuksiin (esim. Talent-show) ovat huoltajat tervetulleita. Koulullamme toimii Nurmijärven Lukkarin koulun vanhempainyhdistys ry, joka koostuu kaikkien luokkien huoltajien edustajista. Rehtori osallistuu vanhempainyhdistyksen kokouksiin opettajakunnan edustajana mahdollisuuksien mukaan. Vanhempainyhdistyksen toiminnan tarkoituksena on, että vanhemmat oppivat tuntemaan toisiansa yhteisten tapahtumien ja toiminnan avulla. Vanhempainyhdistys järjestää erilaisia tapahtumia koulun oppilaille sekä tukee taloudellisesti koulun sekä oppilaskunnan esittämiä hankintoja, kulttuuriharrastuksia ja luokkakohtaisia retkiä. Keväällä on jaettu vanhempainyhdistyksen lahjoittamat kannustusstipendit. Vanhempainyhdistyksen puheenjohtajana toimii Satu Kattilamäki puh Vapaaehtoiset luokkatoimikunnat toimivat useissa luokissa. Ne järjestävät yhteisiä virkistystilaisuuksia ja varojen hankintaa esim. luokkaretkiä suunniteltaessa. Huoltajat toimivat myös valvojina retkillä ja auttavat opettajia esim. retkisuunnitelmien laadinnassa. Kaikilla luokilla pidetään vanhempainvartit lukuvuoden aikana, kuitenkin ennen talvilomaa, vk 7 loppuun mennessä. HOJKS-palaverit pidetään yhdessä erityisen tuen oppilaiden huoltajien kanssa syyslukukaudella syyslomaan mennessä ja tarvittaessa HOJKS-tarkistus vielä kevätlukukaudella. Lisäksi pidetään yhteispalavereita sairaalassa tai kuntoutuksen ja terapian työntekijöiden kanssa. HOJKS tulee tarkistaa määräajoin, vähintään kerran lukuvuodessa syyslomaan mennessä. Oppimissuunnitelmat päivitetäänja tarkistetaan myös vähintään kerran lukuvuodessa syyslukukauden aikana, mielellään alkusyksyllä. Oppimissuunnitelman tarkistuspalaveriin osallistuvat luokanopettaja, huoltajat, oppilas ja lisäksi muut tarvittavat tahot (esim. erityisopettaja, koulunkäynnin ohjaaja). Koulumme on KiVa-koulu. KiVa-tiimin vastaavana toimii luokanopettaja Minna Hietala. KiVa-tiimiin kuuluvat lisäksi luokanopettaja Riina Mustakallio, luokanopettaja Petra Ruohio, erityisluokanopettaja Anutiina Kerkkänen, erityisluokanopettaja Martti Pihkala sekä koulunkäynnin ohjaaja. KiVa-ryhmä hoitaa mahdollisia esiin tulevia kiusaamistapauksia selkeän KiVa-ohjelmaan kuuluvan prosessin mukaisesti ja osallistuu myös kiusaamisen ennaltaehkäisevään toimintaan aktiivisesti esim. haastattelemalla ja kartoittamalla luokkien ilmapiiriä, luokkahenkeä ja kiusaamistilannetta. Mikäli KiVa-tiimi selvittää kiusaamistapauksia, ovat KiVatiimin jäsenet yhteydessä myös asianosaisten huoltajiin. Kiusaamisen vastaista työtä tehdään yhteistyössä huoltajien ja oppilaiden kanssa.
14 13/16 12) SUUNNITELMA OPPILAIDEN OSALLISUUDEN LISÄÄMISESTÄ Kuvaus oppilaskuntatoiminnasta sekä muusta sellaisesta toiminnasta, joka lisää oppilaiden osallisuutta kouluyhteisön jäsenenä. Koulumme oppilaskuntatoiminta on aktiivista ja sillä on jo usean lukuvuoden perinteet. Oppilaskunnan ohjaajina toimivat luokanopettaja Lea Hirvasniemi-Haverinen ja erityisluokanopettaja Martti Pihkala. Koulussa toimii oppilaskunnasta valittu oppilaskunnan hallitus. Oppilaskunnan hallitukseen valitaan jokaiselta luokalta kaksi oppilasta, yksi tyttö ja yksi poika. Oppilaskunnan hallitus kokoontuu lukuvuoden aikana noin kerran kuussa, tarvittaessa useamminkin. Hallitus päättää kokoontumistiheydestä sekä kokouksien ajankohdasta. Oppilaskunnan hallitus valitsee joukostaan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan sekä sihteerin. Sihteeri laatii kokouksista muistion. Oppilaskunnan hallituksen jäsenet tiedottavat luokkansa muille oppilaille käsitellyistä asioista sekä ilmoitustaululla pääsiiven aulassa. Tavoitteena on, että oppilaiden ääni saadaan kuuluviin ja heidän näkemyksensä otetaan huomioon lukuvuoden suunnittelussa sekä koulun toiminnassa. Oppilaskunnan hallituksella on mahdollisuus saada anomusta vastaan vanhempainyhdistykseltä pieni määräraha esim. koko oppilaskuntaa palvelevien hankintojen (esim. välituntivälineet) hankkimiseen. Kaksi kertaa lukuvuoden aikana oppilaskunnan hallituksella on mahdollisuus käydä paikallisessa kahviossa nauttimassa toimintakauden päätösmehut ja pullat tai vaihtoehtoisesti mehutarjoilu hankitaan koululle. Syksyllä kun oppilaskunnan hallitus on saatu koolle, sopii rehtori palaveriajan oppilaskunnan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan sekä sihteerin kanssa ja käy läpi mm. oppilaskunnan toimintasuunnitelmaa. Lisäksi oppilaskunnan hallituksen edustajat kutsutaan paikalle kerran lukuvuodessa yhteisölliseen oppilashuoltoryhmän kokoukseen. Oppilaskunta voi pitää koulupäivien aikana päivänavauksia tai osallistua esim. teemapäivien ohjelman suunnitteluun sekä toteutukseen. 13) KOKOUSKÄYTÄNTEET JA YT-AJAN KÄYTTÖ Koulun kokouskäytänteet Rehtori Tiina Nordgren ja apulaisrehtori Maarit Nummila (Duo) kokoontuvat viikkopalaveriin maanantaisin klo jolloin mm. laaditaan seuraavien kahden viikon viikkotiedotteet. Viikkotiedotteet lähetetään opettajille, ohjaajille, koulusihteerille, ohr-jäsenille sekä osa-aikaeskariryhmälle sähköpostilla. Näin varmistetaan, että jokainen on tietoinen keskeisistä viikon tapahtumista ja poissaoloista sekä muutoksista. Joka toinen viikko kokoontuvat rehtori ja apulaisrehtori sekä vararehtori Tuomas Somervuori (Trio) keskiviikkoisin klo jolloin keskustellaan ja sovitaan koulun kehittämiseen liittyvistä asioista sekä ajankohtaisista koulutyön haasteista ja tapahtumista. Joka toinen viikko kokoontuu keskiviikkoisin klo koulun johtotiimi (JoTi) johon kuuluvat rehtorin ja apulaisrehtorin lisäksi
15 14/16 luokkatiimien vetäjät (=laatuvastaavat) eli Satu Kastikainen, Tuomas Somervuori ja Martti Pihkala. Johtotiimi toimii lukuvuoden aikana tiiviisti työyhteisöä kehittäen. Opettajakunta voi tehdä johtotiimille ehdotuksia kehittämiskohteista ja tarpeista oman tiiminvetäjän välityksellä tai suoraan johtotiimille. Tehdyistä päätöksistä ja linjauksista tiedotetaan opettajakunnalle opettajakokouksissa, tiimiajalla tai johtotiimin muistioiden avulla. Muistiot toimitetaan A-siiven opettajahuoneen seinälle ja jatkossa myös Edisoniin johtotiimin omaan kansioon. Koulunkäynnin ohjaajat tapaavat kerran viikossa rehtorin kanssa yhteisessä palaverissa keskiviikkoisin klo Rehtori, keittiön emäntä, siistijät ja huoltomies kokoontuvat kerran kuussa, jolloin käydään läpi seuraavan kuukauden tapahtumia kuukausikalenterin avulla ja annetaan palautetta työhön liittyen sekä pohditaan kehittämistarpeita. Rehtori vastaa kokoontumisajankohtien sopimisesta. Yhteissuunnitteluun varatut ajat Koko opettajakunnan yhteinen yt-aika on tiistaisin klo Kuukauden ensimmäinen tiistai on varattu yhteiselle opettajakokoukselle, muut tiistai-iltapäivät joko luokka-astetiimien kokoontumiselle tai ainetiimien kokoontumiselle taikka pedagogiselle yt-ajalle/koulutukselle. Luokka-astetiimien kokoontumista johtavat tiimienvetäjät. Myös ainetiimeillä on vastuuhenkilöt, jotka kutsuvat aineryhmäänsä opettajia ainetiimiajalla. Jokainen opettaja osallistuu jonkin aineen tiimiin kiinnostuksen ja tarpeen mukaan. 14) HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN JA TYÖHYVINVOINNIN TUKEMINEN Koulun toimintamallit hyvien käytänteiden jakamisessa Opettajat jakavat hyviä toimintamalleja toisilleen mm. tiimeissä sekä opettajakokouksessa. Jaamme mielellämme koulumme hyviä toimintamalleja myös muille kunnan opettajille, ohjaajille sekä rehtoreille esim. yhteisopettajuuteen liittyen. Sovitut käytänteet kirjataan ja tallennetaan perehdytyskansioon, jotta ne ovat uusienkin työntekijöiden saatavilla. Osaamisen kehittäminen ja sen painopisteet Koulumme osaamisen kehittäminen painottuu lukuvuoden aikana uuden opetussuunnitelman haltuunottoon sekä valmistautumiseen sen käyttöönottoon ensi lukuvuoden alusta alkaen. Lisäksi osaamista kehitetään sähköisten oppimistekniikoiden haltuunotolla mm. TVT-agentin avulla. Edisonsähköinen oppimisympäristö otetaan käyttöön oppilaiden kanssa ja käyttöönotto vaatii henkilökunnan perehtymistä Edisoniin. Lukkarin koulun henkilöstön koulutussuunnitelmaan on kirjattu muutamia koulutuksen painopisteitä. Tämän lukuvuoden aikana huolehditaan mm. henkilökunnan ensiapukoulutuksesta järjestämällä mahdollisuus osallistua koulukohtaiseen Veso-koulutukseen Hätäensiapukurssin merkeissä marraskuussa Menettelyt koulutukseen hakemisessa
16 15/16 Koulutuksiin osallistumisesta on aina ensin sovittava etukäteen rehtorin kanssa. Osallistuminen edellyttää lupaa rehtorilta ja koulutusanomuksen tekemistä web-lomakkeella. Web-lomake täytetään ja lähetetään sähköisesti rehtorille hyväksyttäväksi. Koulutuksen osalta web-lomakkeeseen on kirjattava tieto koulutuksen järjestäjästä sekä mahdollisista matka- ja osallistumiskuluista. Koulutusajan sijaisjärjestelyt sovitaan tapauskohtaisesti rehtorin kanssa. Lukuvuoden aikana opettajien tulee osallistua kolmeen Veso-koulutuspäivään (3x6h). Yksi Vesokoulutuspäivä pidetään suunnittelupäivän merkeissä. Toinen Veso-koulutuspäivä toteutetaan OPS-työn merkeissä eli toteutamme monialaisen oppimiskokonaisuuskokeilun johon liittyy suunnittelu, toteutus ja arviointi. Kolmannen Veso-koulutuksen kukin opettaja huolehtii itse, osallistumalla joko marraskuun hätäensiapukoulutukseen, kevään Veso-tarjottimen koulutuksiin tai hakeutumalla omavalintaiseen koulutukseen, joka on luettavissa Veso-koulutukseksi. Periaatteet koulutuksessa olevan opettajan työn järjestämisestä Koulutuksessa olevalle opettajalle hankitaan sijainen, ellei oppitunteja pystytä muutoin koulun sisäisin järjestelyin hoitamaan (esim. oto/otu). Uusien työyhteisön jäsenten perehdyttäminen Uudet työntekijät pyritään saamaan mahdollisimman nopeasti osaksi työyhteisöämme. Uusien työntekijöiden perehdyttämisestä huolehtivat ensisijaisesti rehtori ja apulaisrehtori, mutta kaikki opettajat ja koulunkäynnin ohjaajat sekä koulusihteeri ovat velvollisia perehdyttämään tarvittaessa uusia työntekijöitä. Perehdyttämisen apuna käytetään koulun perehdyttämiskansiota. Uusille kunnan työntekijöille annetaan mahdollisuus ja heitä kannustetaan osallistumaan koulutuspalveluiden uusien työntekijöiden perehdytysiltapäivään ke klo Virkistystilaisuudet TyHy-päivä pe Koulu päättyy klo 12. TyHy-päivä ti Koulu päättyy klo 12. Henkilökunnan yhteinen kahvivälitunti perjantaisin klo , jolloin A-siiven opettajahuoneessa tarjolla kahvia/teetä ja mahdollisesti kahvileipää (vapaaehtoinen kahvitusvuoro). Kahvivälitunnilla huomioidaan myös viikon aikana erityisesti kunnostautunut henkilökunnan jäsen pienellä muistamisella. Päätöksen tekee aina edellisenä perjantaina huomionosoituksen saanut henkilö. Virkistysryhmä suunnittelee ja toteuttaa mahdollisuuksien mukaan pienimuotoisia virkistystempauksia koulupäivien aikana. Tiistaisin on tarjolla sauvakävelyä työporukalla yt-ajan jälkeen. Henkilökunnalle on varattu Kärppä-salista oma salivuoro torstaisin klo
17 16/16 15) TYÖSUUNNITELMAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI Tämä kohta täytetään lukuvuoden lopussa, keväällä Katso kohta 4, johon on kirjattu edellisen lukuvuoden työsuunnitelman toteutumisen arviointia koskevat keskeiset asiat/nostot. Arvioinnin toteutus ja arvioimisen ajankohdat: Kuka on arvioinut, miten ja milloin? Arvioinnin keskeiset tulokset (tulevaa lukuvuotta koskevat keskeiset asiat siirretään seuraavan lukuvuoden työsuunnitelmaan, kohtaan 4):
18 TYÖSUUNNITELMAN LIITTEET vain yläkoulua koskevat merkitty tähdellä * Liite 1. Koulun tuntijako Liite 2. Jaksojärjestelmässä olevien yläkoulujen opettajien jaksotunnit* Liite 3. Oppilaanohjauksen lehtorin työaikalaskelma* Liite 4. Yhteenveto rehtorin ja opettajien työmääristä Liite 5a ja 5b. Opetusryhmät ja niiden oppilasmäärät (yleisopetus ja luokkamuotoinen erityisopetus) Liite 6. Leirikoulujen ja retkien toimintasuunnitelmat Liite 7. Koulun järjestyssäännöt Liite 8. Koulun suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Liite 9. Koulun kriisinhallintasuunnitelma Liite 10. Koulukohtainen oppilashuoltosuunnitelma Liite 11. Tasa-arvosuunnitelma (vain lukiot)