OPAS PRKK. Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus PRKK ry. Rakentamisen laadukas valmistelu + energiatehokkuus ja lämmitysjärjestelmän

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OPAS PRKK. Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus PRKK ry. Rakentamisen laadukas valmistelu + energiatehokkuus ja lämmitysjärjestelmän"

Transkriptio

1 OPAS PRKK Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus PRKK ry Rakentamisen laadukas valmistelu + energiatehokkuus ja lämmitysjärjestelmän valinta

2 PRKK OPAS Rakentamisen laadukas valmistelu + energiatehokkuus ja lämmitysjärjestelmän valinta Teksti: Jouko Lommi Kuvat: futureimagebank Sisällysluettelo Johdanto 1. Määräyksillä perusta pientalon energiatehokkuudelle s Uusien määräysten mukaiset ratkaisut s Toteutusmuodon valinta s Huolellisella sopimisella varmistetaan rakentamisen laatu s Työmaan laatusuunnitelma s Rakentamisen tarkastaminen s. 6-7 Johdanto Omakotiasujien energialaskut tuntuvat kasvavan kiihtyvällä nopeudella. Muuttuva energian verotuskäytäntö nostaa niin sähkön, öljyn kuin kaukolämmönkin yksikköhintoja. Samaan aikaan kasvaa myös huoli energian kulutuksen ympäristövaikutuksista. Pientalorakentajien kiinnostus energiatehokkaampaan rakentamiseen kasvaa vuosi vuodelta. Uusien lämmöneristysvaatimusten ymmärtäminen on välttämätöntä suunnittelijoille. Myös oman talonsa rakennuttajan on hyödyllistä tuntea uudistuvien määräysten periaatteet. Energiatehokkaampi rakentaminen edellyttää toimivaa kokonaisuutta, joka on suunniteltu ja toteutettu huolella. Tavoitteiden mukainen laatu onnistuu oikein valituilla toteutusmuodoilla, tarkoilla sopimuksilla ja tehokkaalla valvonnalla.

3 Kuva: Soklex 1. Määräyksillä perusta pientalon energiatehokkuudelle Rakennusten lämmöneritysvaatimukset tiukkenivat 2010 vuoden alusta noin 30 prosenttia. Normien rakennetta ei tässä vaiheessa muutettu, vaan muutokset tehtiin pääasiassa määräysten lukuarvoihin. Seuraava määräysten tiukennus astuu voimaan heinäkuussa Tavoitteena on pienentää rakennusten energian kulutusta erityisesti suunnittelun tasoa parantamalla. Samalla siirrytään kokonaisenergian kulutusta ohjaavaan sääntelyyn. Vuoden 2012 energiamääräysten RakMK D ns. kokonaisenergiatarkastelu tuo luovan suunnittelun mahdollisuuden mukaan energiamääräysten toteuttamiseen. Nämä uudisrakentamista koskevat energiamääräykset annettiin ja ne tulevat voimaan Tämän päivämäärän jälkeen jätetyissä uudisrakentamista koskevissa lupahakemuksissa on noudatettava uusia määräyksiä. Uusien määräysten merkittävin muutos koskee juuri kokonaisenergiankulutusta kuvaavan E-luvun käyttöönottoa. Tämä luku muodostuu laskennallisesti tarkasteltuna rakennukseen ostettavien energioiden, energiamuotojen kertoimien ja energiaa käyttävien järjestelmien hyötysuhteen tulona. E-luvun yksikkö on kwh/m 2 vuodessa. Määräysten mukaisen tason saavuttamiseen voidaan käyttää vapaita suunnitteluratkaisuja, minkä toivotaan edistävän rakentamisen kehittymistä. Energiatehokkuuden vaatimus riippuu pientaloissa talon koosta. Alle 120 m 2 pientalon E-luku saa olla enintään 204 kwh/(m 2 a). Siitä vaatimustaso laskee siten, että 150 m 2 talolle se on 162 kwh/(m 2 a) ja 300 m 2 talolle se on 152 kwh/(m 2 a). Pienissä taloissa sallitaan pinta-alaa kohden suurempi energiankulutus, koska pienessä talossa on pinta-alaa kohden enemmän ulkovaippaa ja siten suurempi energiankulutus. Lisäksi tällä tuetaan hieman myös pientalojen pinta-alojen kohtuullistamista. Lähde: Ympäristöministeriö Tämä määräysten mukainen vaatimustaso ei kuitenkaan ole erityisen tiukka, koska viime vuonna rakennetuista taloista yli puolet saavutti tämän tason. Sähkölämmitteinen pientalo ei yleensä saavuttanut tätä vaatimustasoa. Tämä johtuu sähkölle määritetystä epäedullisesta energiamuodon kertoimesta. Uudistuvissa määräyksissä tullaan siis ottamaan huomioon myös valitut energiamuodot ja lämmitystavat. Energiamuotojen kertoimet noudattavat pääpiirteissään energian hintoja, mutta lähtökohtana on ollut erityisesti uusiutuvan energian käytön lisääminen ja sähkön käytön vähentäminen. Sähkölle määrätty kerroin korottaa E-lukua 1,7 kertaiseksi öljyyn verrattuna ja 3,4 kertaiseksi puuhun ja pellettiin verrattuna. Toisin sanoen sähkölämmittäjä joutuu tekemään paremmin eristetyn ja tiiviimmän talon kuin puulämmittäjä, jotta talon pintaalan mukaan määritetty E-luvun raja-arvo ei ylity. Toisaalta puulämmittäjänkin on toteutettava talonsa rakenteet vähintään 2010 lämmöneristysmääräysten mukaisina, joka toimii eräänlaisena perälautana varmistamassa lämmöneristämisen minimitasoa. Energiamuodon kertoimet Fossiiliset 1,0 öljy Sähkö 1,7 maalämpö Kaukolämpö 0,7 Uusiutuvat 0,5 pelletti, puu Rakennuksen kokonaisenergiakulutusta ei voida kuitenkaan vertailla pelkästään energiamuotojen kertoimien avulla. Tähän vaikuttaa myös lämmönjakotavan hyötysuhde ja lämmitysjärjestelmän hyötysuhde. Esimerkiksi lattialämmityksen hyötysuhde voi olla 85 prosenttia. Tämä tarkoittaa, että 15 prosenttia lämmöstä karkaa maaperään tai jää muuten hyödyntämättä. 3

4 Myös lämpimän käyttöveden ja ilmanvaihdon lämmityksessä huomioidaan järjestelmien energiankäytön hyötysuhteet. Maalämpöpumppua käytettäessä voi lämmöntuotannon hyötysuhde olla 2,8. Pellettiä poltettaessa lämmityskattilan hyötysuhde voi puolestaan olla 0,8. Valaistuksen ja kotitaloussähkön osalta hyötysuhde on 1,0. Lopuksi kokonaisenergiankulutusta kuitenkin vielä kasvattaa sähkölle määritetty energiakerroin 1,7. Kokonaisenergiankulutusta koskevat laskentaohjeet RakMK D valmistuvat syksyllä ja niiden luonnosversiot ovat saatavilla verkkosivuilta Tavanomaiselle 150 m 2 talolta vaadittava E-luku 162 Kwh/m 2 a) alittuu helposti 2010 lämmöneristysmääräysten mukaisella toteutuksella, jos taloa lämmitetään kaukolämmöllä, uusiutuvalla energialla tai päälämmitysjärjestelmänä toimivalla lämpöpumpulla. Sähkölämmitys edellyttää eristepaksuuden lisäämistä, hyvää tiiveystasoa ja energiatehokkaita ikkunoita sekä ilmanvaihtojärjestelmään tehokasta lämmön talteenottoa. Sähkölämmitystä tukevana lämmitysjärjestelmänä kannattaa käyttää aurinkokeräimiä, varaavaa tulisijaa tai ilmalämpöpumppua, jotka helpottavat vaaditun E-luvun tason alittamista. Aivan passiivitalon tasoisiin rakenteisiin ei kuitenkaan tarvitse mennä, vaikka taloon valittaisiin suora sähkölämmityskin. Kokonaisenergiankulutusta koskeva tarkastelu tulee muuttamaan pientalojen energialuokkia koskevan laskentakäytännön. Uusi kokonaisenergiankulutusta koskeva laskenta on rakennusalan ammattilaisten tehtävä, johon tarvitaan tehokkaat laskentatyökalut. 2. Uusien määräysten mukaiset ratkaisut Hyvän suunnittelun avulla pienennetään rakennuksen lämpöhäviötä, joka muodostuu rakennuksen vaipan, ilmanvaihdon ja vuotoilman lämpöhäviöiden yhteenlasketusta kokonaisuudesta. Rakennusmääräykset ovat oikeisiin ratkaisuihin velvoittavia määräyksiä ja opastavia ohjeita. Myös muita kuin ohjeiden mukaisia toteutuksia voidaan käyttää, kunhan ne täyttävät rakentamiselle asetetut vaatimukset. Määräyksillä pyritäänkin varmistamaan rakentamisen laadun minimitaso. Meidän oloissamme ei kannata säästää talon lämmitysjärjestelmässä. Vesikiertoinen lämmönjako, joka toimii lämpöpumpulla, kaukolämmöllä taikka pelleteillä, antaa varmuuden lämmöntuottamiseen ja lämpimän käyttöveden valmistukseen. Lämmitysjärjestelmän valinta onkin suurin yksittäinen talon energiatehokkuuteen vaikuttava tekijä. Talon vaippa on luonnollisesti oltava aina hyvin eristetty. Seuraavassa on kerrottu nykyisten määräysten mukaiset rakenteiden energiatehokkuudelle asetetut perusvaatimukset. Nämä ovat tämänhetkisiä minimivaatimuksia, joiden lisäämistäkin 4 kannattaa harkitusti miettiä. Lisättäessä eristepaksuutta kannattaa aina selvittää rakenteiden toimintavarmuus mahdollisimman luotettavasti. Insinööriliitto on julkaissut matalaenergiarakentamista käsittelevän ohjeiston RIL , jossa on perustiedot energiatehokkaiden rakenteiden toimivista ratkaisuista ja varottavista riskirakenteista. Yksityiskohtainen lämmöneristämisen määräysteksti RakMk C 3 on luettavissa verkko-osoitteessa Esimerkiksi seuraavilla lämmöneristetoteutuksilla saavutetaan määräysten mukainen minimitaso: Yläpohjan rakennusmääräysten mukainen lämmöneristysvaatimus 0,09 W/m 2 K saavutetaan laittamalla noin 500 millimetriä paksulti mineraalivillaeristettä. Eristekerrosta voidaan yleensä kasvattaa muuttamatta varsinaisia rakenteita, jos seinän vierustalla on riittävä rakennekorkeus. Räystäiden alta yläpohjan tuuletustilaan tapahtuva ilmavirtaus ei saa estyä. Seinät. Lämmöneristysnormien mukainen ulkoseinän U-arvo on 0,17 W/m 2 K, joka saavutetaan puurunkoisessa seinässä noin milliä paksulla mineraalivillaeristeellä, milliä paksulla, tehokkaalla solumuovieristeellä tai 130 milliä paksulla polyuretaanieristeellä. Eristepaksuus riippuu valitun eristeen ominaisuuksista ja rakennekokonaisuudesta. Mikäli seinän lämmöneristävyyttä halutaan parantaa muuttamatta varsinaista kantavaa runkorakennetta, lisäeristeenä voidaan seinärungon ulkopuolella käyttää tuulensuojavillaa. Vaakarunko voidaan yleensä rakentaa 75 mm paksuna. Hirsiseinälle (hirsirakenteen paksuus vähintään 180 mm) annetaan oma lämmönläpäisykertoimen vertailuarvo 0,40 W/m 2 K, jolla otetaan huomioon perinteisen hirsirakentamisen erityispiirteet ja puuhun sitoutuneen hiilen suotuisat vaikutukset ilmastonmuutoksen hillintään. Ikkuna on vuodenajasta riippuen joko lämpöhäviöiden aiheuttaja tai lämmönlähde. Eteläikkunasta tulee keväällä, kesällä ja syksyllä enemmän aurinkoenergiaa sisään kuin siitä poistuu energiaa ulos lämpöhäviöinä Ikkunoiden lämmönläpäisykerroin saa olla enintään 1,0 W/m 2 K. Tämä edellyttää Ilmavuotokohtien jakauma pientaloissa yleensä kolmelasista ikkunaa varustettuna umpiolasielementillä ja yhdellä selektiivipinnalla. Ikkunoiden energiatehokkuutta voi vertailla Motivan sivuilla osoitteessa www. energiaikkuna.fi. Maanvaraisen alapohjan lämmöneristyksen lisääminen ei vaikuta muihin rakenteisiin ja on siten yleensä aina kannatettava valinta. Maanvastaisen alapohjan lämmöneristysvaatimus 0,16 W/m 2 K saavutetaan noin 225 millin polystyreenieristeellä tai milliä paksulla, tehokkaalla solumuovieristeellä. Lämmöneristystä parannettaessa routaeristykset on routivalla pohjalla suunniteltava ja toteutettava erityisellä huolella, koska rakennuksesta ei enää juuri siirry lämpöä maaperään. Eristearvojen määrät ovat suuntaa-antavia, koska lopullinen U-arvo määräytyy tapauskohtaisesti rakenteen kaikkien ainekerrosten perusteella. Yksittäisellä valinnalla esimerkiksi talotehtaan mainostamalla matalaenergiaseinällä ei vielä saada matalaenergiataloa aikaiseksi. Siihen tarvitaan kokonaisuus, johon on valittu energiatehokkaat rakenteet koko talon vaipan osalle. Lisäksi erittäin tärkeä merkitys on myös sillä, kuinka nämä osat onnistutaan paketoimaan tiiviiksi taloksi. Tiiviin talon rakentaminen onnistuu parhaiten määrittelemällä ilmanpitävyydelle tavoitetaso. Tätä tavoitetasoa vastaavat rakenneratkaisut esitetään suunnitelmissa. Nykyisissä lämmöneristysmääräyksissä pientalon tiiveystasoksi on määritetty 2,0 l/h, joka tarkoitta että vaipan läpi virtaa kaksinkertaisesti rakennuksen ilmatilavuus tunnissa, kun paine-ero sisä- ja ulkoilman välillä on 50 Pa. Paikalla rakennetussa talossa tiiveys on todennettava mittaamalla, tai muutoin on käytettävä arvoa 4,0 1/h. Talotehtaan toteuttamassa tuotannossa voidaan käyttää arvoa 4,0 1/h - 2,0 1/h, mikäli tehdas on hakenut tälle arvolle tuotantosertifikaatin, jota rakennettaessa noudatetaan. Tätä tiiviimpi rakenne on todennettava jälleen mittaamalla. Energiatehokkaan, hyvän tiiveyden tavoitetasona pidetään 1,0 l/h. Passiivitalossa tiiveyden tavoitteeksi on määritetty 0,6 l/h, joka edellyttää ilmansulun läpäisevien rakenteiden minimoimista.

5 Uudistuvat määräykset koskettavat kaikkia oman talon rakentamista suunnittelevia. Suunnitteluvaihetta seuraa rakentamisen valmistelu, jonka yhtenä tärkeänä vaiheena on tehtävä päätös sopivasta toteutusmuodosta. Pientalojen toteuttamistavat ja sopimusasiat poikkeavat toisistaan miltei jokaisen hankkeen osalta. Yhtä oikeaa ratkaisua ei toki ole olemassa, mutta jokaiseen toteutukseen löytyy useampia vaihtoehtoisia malleja, joista tulisi löytää omaan hankkeeseen parhaiten sopiva malli. 3. Toteutusmuodon valinta Pientalon rakentamisessa tarvitaan oman työn lisäksi suuri määrä ulkopuolista työpanosta. Toteutusmuodon valinnalla voidaan parhaiten vaikuttaa vastuiden jakautumiseen ja omana työnä suoritettavien töiden sisältöön, joten huolellista harkintaa tarvitaan tämänkin johdosta. Pientalo voidaan teettää kokonaisvastuurakentamisena sisältäen suunnitelmat ja työn toteutuksen ns. avaimet-käteenhankkeena. Tässä yleistyvässä mallissa rakentamisen ja suunnittelun riskit jakautuvat rakennuttajan ja urakoitsijan välisen sopimuksen mukaisesti. Puutteellinen sopiminen aiheuttaa herkästi erimielisyyttä rakenteiden yksityiskohdista ja varustelusta. Yleisimmin pientalohanke toteutetaan sopivasti paloitelluilla osaurakoilla, joissa riskit pyritään jakamaan suunnittelijoille ja useammalle urakoitsijalle. Yhtenä merkittävimpänä urakkana on talopakettitoimitus. Tarkasti laaditut urakkarajat on tärkeä osa sopimista, jotta sopimuksista puuttuvat osuudet eivät pääse kasvattamaan kustannuksia. Urakoitsijaa valitessa kannattaa muistaa, että halvin ei suinkaan aina ole paras vaihtoehto. Referenssitiedot aikaisemmista työkohteista ovat tärkeitä valintaperusteita. Muita tarkastettavia asioita ovat ote ennakonperintärekistä, ALV- ja LY -tunnukset, vastuuvakuutukset sekä luottotiedot. Jos pientalorakentaja itse teettää rakennustyön tai osan työstä itse palkkaamallaan vieraalla työvoimalla, hän on työnantajan asemassa, joka tuo mukanaan monia velvoitteita. Velvoitteet perustuvat työlainsäädäntöön ja alan työehtosopimukseen. Työt voidaan teettää joko aika tai urakkatyönä. Kummassakin tapauksessa on tärkeää laatia kirjallinen työsopimus. Työehtojen kirjaaminen takaa sen, että molemmat osapuolet muistavat vielä rakennusprojektin lopussa, mitä työehdoista oli sovittu. Työnantaja vastaa esimerkiksi työturvallisuudesta, työsuojelusta ja työn laadusta, joten valvonta ja työnjohto ovat tärkeä osa tässä toteutusmallissa. Työvoiman palkkaamiseen liittyvistä velvoitteista löytyy tietoa osoitteesta Työnantajan huolehdittavia asioita Palkanmaksu alan työehtosopimusten mukaan Tapaturma-, työttömyys- ja ryhmähenkivakuutusmaksut TyEL eläkevakuutusmaksut Työnantajan sosiaaliturvamaksut Ennakonpidätys työntekijän verokortin mukaan Käteen maksettava osuus Työkalukorvaukset TES:n mukaan Vuosilomakorvaukset TES:n mukaan Työajan lyhennysraha TES:n mukaan Mahdolliset matkakorvaukset ja päivärahat Mahdollinen sairausajan palkka työehtosopimusten mukaan Yhä harvemmin toteutusmuotona on hartiapankkirakentaminen, jonka lähtökohtana on mahdollisimman monien työvaiheiden tekeminen itse tai talkootöinä ja osittain palkatulla työvoimalla. Tässä mallissa riskit keskittyvät kaikilta osin rakennuttajalle. 4. Huolellisella sopimisella varmistetaan rakentamisen laatua Sopimuksilla luodaan rakentamisen kokonaisuutta koskevat säännöt, joilla pyritään välttämään rakentamisen karikoita. Esimerkiksi urakoiden ketjuttaminen on muodostunut tavaksi vilkkailla rakentamisalueilla. Urakoitsijat eivät uskalla varautua omilla työvoimaresursseilla uusiin hankkeisiin, vaan työ myydään usein sinne mistä halvimmat tekijät löytyvät. Pahimmillaan tilanne voi olla sellainen, etteivät sopijapuolet enää tunne työmaalla vierasta kieltä puhuvia tekijöitä. Tämä sinänsä alkuperäisen sopimuksen mukainen ja mahdollisesti laillinenkin tilanne on aiheuttanut lukuisia ongelmia työn laadussa ja virhevastuissa. Esimerkiksi urakoitsijana toimineen sopimusosapuolen vakuutusyhtiö ei ole hyväksynyt korvattavakseen ketjutettujen aliurakoitsijoiden aiheuttamia taloudellisia menetyksiä. Urakoitsijana toimineen sopimuskumppanin osoittauduttua vielä maksukyvyttömäksi jäävät suuretkin tappiot rakennuttajan korvattaviksi. Urakkaneuvottelussa kannattaa sopia menettelytavoista, jos aliurakointia tullaan käyttämään. Varminta on laatia sopimus siten, että aliurakat hyväksytään vain neuvottelussa sovitussa laajuudessa. Taloudellisesti tärkeimmät sopimukset pientalon rakentaja tekee urakoitsijoiden ja talopakettitoimittajan kanssa. Maksuerätaulukko on laadun ja aikataulun pitävyyden kannalta tärkeä osa sopimusta. Urakan tai materiaalitoimituksen tarjoaja pyrkii usein saamaan toimitukselleen mahdollisimman etupainotteisen maksun. Tilaaja puolestaan pelkää aiheellisesti, kuinka sopimuksen mukainen toimitus saadaan riskittömästi hoidettua, jos työstä maksetaan liian varhaisessa vaiheessa. Oikea tapa on laatia maksuerät siten, että rakennuttaja maksaa toteutetun työn ja toimitetun materiaalin mukaiset kustannukset. Tätä jaottelua helpottaa huomattavasti, jos talosta laaditaan rakennusosapohjainen kustannusarvio. Kustannusarviosta kootaan maksuerien tehtäväsisällöt ja maksuerien suuruutta päästään arvioimaan suhteuttamalla saatu tarjous kustannusarvioon. Maksuehdoissa ja sopimuksissa yleensäkin on perustelua noudattaa yleisten sopimusehtojen periaatteita. Sopimusehdot RYS 9 ja REYS 8 on hankittavissa Rakennustieto Oy:n kirjakaupoista. Näiden noudattaminen antaa kuluttajalle kohtuullisen hyvän perusturvan. Esimerkiksi yleisten sopimusehtojen mukaan urakoitsijan on annettava työlle rakennusaikainen vakuus. Yleisissä sopimusehdoissa vakuus on usein määritetty 10 prosentin suuruiseksi. Tästä poikettaessa kirjataan vakuuden määräytyminen tai pois jääminen varsinaiseen sopimukseen. Kuluttajan suojana on myös kuluttajansuojalaki, jota ei voi sopimuksin ohittaa. Maksuerät tulee sitoa aina jonkin työvaiheen loppuun suorittamiseen ja työvaihetarkastukseen. Työmaalle toimitettu materiaali siirtyy rakennuttajan omistukseen, kun materiaali kiinnitetään rakennukseen tai toimitetulle materiaalille kohdistettu maksuerä on maksettu. Tarjouskyselyssä rakennuttaja määrittää suunnitteluasiakirjojen avulla tehtävät työt ja laatukriteerit mahdollisimman tarkasti. Ennen tarjouksen lopullista hyväksymistä 5

6 järjestetään urakkaneuvottelu, jossa sopijaosapuolet tarkistavat ymmärtäneensä sopimuksen samalla tavoin. Samalla tarkistetaan urakkaan liittyvät käytännön järjestelyt. Urakkaneuvotteluissa sovitut asiat kirjataan urakkasopimukseen tai erilliseen pöytäkirjaan. Urakkasopimusten laadinnassa kannattaa käyttää apuna PRKK:n sopimusopasta ja sieltä löytyviä sähköisiä sopimuslomakkeita. Myös jäsenneuvontaa on tässä vaiheessa hyvä hyödyntää. Urakkasopimus kannattaa tehdä aina kirjallisena. Sopimukseen liitettävillä asiakirjoilla tarkennetaan sopimuksen sisältöä, niin että tulkinnalliset erimielisyydet jäisivät mahdollisimman vähiin. Tarvittavia sopimusasiakirjoja ovat esimerkiksi: urakkasopimus urakkaohjelma ja urakkarajat urakoitsijan antama tarjous toteutuspiirustukset rakennus- ja työselityksineen maksuerätaulukko sopimusehdot tarvittavat liitteet kuten esim. urakkaneuvottelupöytäkirja Rakentamisen laatu on pientalorakentamisen jatkuva ongelma. Ratkaisua on vaikea löytää, mutta sanonta sitä saa mitä tilaa pitää pitkälti paikkansa tässäkin asiassa. Laadun varmistamismenettely on suunniteltava ja sisällytettävä sopimuksiin. Tämän varmistustoiminnan suunnitelmallinen toteuttaminen edellyttää hankekohtaista laatusuunnitelmaa. Suunnitelman avulla luodaan yhteiset pelisäännöt pientalon laadunvarmistustoiminnalle. Sopimusneuvotteluissa sovitaan tämän laatusuunnitelman laadinnasta ja sen edellyttämistä toimenpiteistä rakentamisen aikana. 5. Työmaan laatusuunnitelma Pientalotyömaalla toistuvat usein samat ongelmat ja riskit kuin suuremmissakin kohteissa. Samantapaiset vauriot, joissa vesi on jossakin muodossa mukana, ilmenevät liian usein muutamien käyttövuosien jälkeen. Suuremmilla rakennusalan yrityksillä on omat laatujärjestelmät, jotka ovat ulkopuolisen tahon (Rakentamisen laatu ry) tarkastamia ja hyväksymiä. Tämäkään järjestelmä ei näytä olevan kovin kummoinen laatutae. Vielä heikommassa asemassa on pientalorakentaja, joka kertarakentajan roolissa joutuu huolehtijan vastuuseen kaikista laatuasioista. Rakennuttajan olisikin ennen rakentamisen aloitusta laadittava hankkeelleen laatusuunnitelma yhteistyössä urakoitsijoiden, vastaavan työnjohtajan, valvojan ja pääsuunnittelijan avulla. Tämä kirjallinen koonti riskeistä ja laadunvarmistustoimista luo ainakin yhteisesti sovitun ja seurattavan varmistuspohjan. 6 Suunnitelman sisältö voisi kohteesta riippuen muodostua seuraavaksi: Lähtötiedot - sopimussisältö - työmaan toteutusmalli ja vastuualueet Työmaan riskien kartoitus - työmaan yleiset riskit esim. kaivannot, louhinta, liikenne, talvirakentaminen, kuivumisajat, maaperän häiriintyminen, betonirakenteiden jäätyminen, perustusten routiminen, rakennusaikainen kastuminen. Töiden ajallinen suunnittelu ja ohjaus - työvaiheille laaditaan urakoitsijoiden ja rakennuttajan yhteisesti sopima aikataulu. On hyvä muistaa, että liian kiireinen aikataulu aiheuttaa suuren osan vaurioista. Taloudellinen seuranta - laskutyömuotoisten osuuksien tarkka työmääräseuranta - lisä- ja muutostöiden hyväksyminen ennen töiden aloitusta Laadun varmistaminen - urakoihin sisältyvien materiaalien ja tuotteiden tarkastus - materiaalien ja tuotteiden laadun tarkastus - kosteudenhallintasuunnitelma, mittaukset ennen päällystyksiä, rakenteiden tarkastukset - työvaiheiden aloituspalaverit Työmaan tarkastussuunnitelma - rakennusluvassa edellytetyt tarkastukset ja viranomaisten tarkastusasiakirjassa edellyttämät tarkastukset kirjataan ja arkistoidaan työmaan laatukansioon - rakennuttaja laatii suunnittelijoiden kanssa listan rakennuttajan edellyttämistä laadunvarmistustarkastuksista ja tehtävistä työmalleista. Kokous- ja palaverikäytäntö - sovitaan käytäntö valvontakatselmuksille, työmaakokouksille ja työsuoritusten vastaanotolle. Hyvä laadunvarmistuksen valvontakäytäntö on aina rakennuttajan ja työn toteuttajan yhteinen etu. Valvonta ei ole onnistunut hyvin, mikäli urakoiden vastaanottoon jää pitkät virhe- ja puutelistat. Suunnitelman mukainen valvonta toimii parhaillaan siten, että laatumääritykset käydään yksityiskohtaisesti läpi ennen työvaiheiden aloittamista. Liian usein virheistä kinastellaan tuomareiden avulla takuuaikana ja sen jälkeenkin. 6. Rakentamisen tarkastaminen Työmaan tarkastaminen jakautuu viranomaisten edellyttämiin ja rakennuttajan edellyttämiin tarkastuksiin. Viranomaisten edellyttämät tarkastukset on määritetty rakennusluvassa ja vastaavalle työnjohtajalle toimitettavassa tarkastusasiakirjassa. Tämän lisäksi rakennuttajan on huolehdittava hankkeen sopimuksenmukaisesta toteutumisesta esimerkiksi juuri laadun osalta. Hankemuodosta riippuen rakennuttaja sopii tarvittavista toimenpiteistä vastaavan työnjohtajan, suunnittelijoiden ja palkkaamiensa valvojien kanssa. Tarkastuskohteet kannattaa valita yhdessä suunnittelijoiden ja valvojan kanssa. Tärkeimmistä kohteista kannattaa sopia työmallien laadinnasta. Näitä voisi olla esimerkiksi vedeneristeet, laatoitukset, julkisivumuuraukset, ikkunasmyygien rappaustasoitukset, jne. Tärkeä vaikutus laatuun on kuitenkin vielä koko rakentamiseen osallistuvan ryhmän oikealla asenteella, josta kannattaa pitää huolta. Rakennustyön aloituskokous Rakennushankkeeseen ryhtyvän huolehtimisvelvollisuutta määritetään rakennusluvassa ja ennen rakennustyön aloittamista tarvittaessa järjestettävässä aloituskokouksessa. Sen yhteydessä sovitaan toimenpiteistä rakentamisen laadun varmistamiseksi. Aloituskokouksessa käydään läpi rakennushankkeen osapuolten tarkastustehtävät, rakennushankkeeseen ryhtyvän oman valvonnan järjestämistapa, viranomaisvalvonnan tehtävät sekä järjestelyt rakennustuotteiden kelpoisuuden toteamiseksi. Myös talon huolto ja käyttöohjeen laadinnasta sovitaan tässä kokouksessa Rakennushankkeeseen ryhtyvä sopii kunnan rakennusvalvontaviranomaisen kanssa kokousajankohdan ja kutsuu kokouksen koolle ennen rakennustyön aloittamista. Kokouksessa ovat läsnä ainakin rakennushankkeeseen ryhtyvä tai tämän edustaja, rakennuksen pääsuunnittelija, vastaava työnjohtaja sekä rakennusvalvontaviranomainen. Kokouksen puheenjohtajana toimii yleensä rakennusvalvontaviranomainen. Rakennusvalvontaviranomaisten suorittamat katselmukset ja tarkastukset Viranomaiset vastaavat rakennuslain mukaisesta hyväksymis- ja tarkastustoiminnasta. Kunnan rakennusvalvontaviranomainen valvoo rakentamista rakennuslupaan liittyvien asiakirjojen avulla, rakennusvaiheen aikaisilla katselmuksilla sekä valmiin rakennuksen käyttöä ja hoitoa valvomalla. Viranomaisvalvontaan liittyy rakentajan ilmoitusvelvollisuus eri rakennusvaiheiden alkamisesta ja päättymisestä sekä lakisääteisten katselmuksien ja tarkastusten järjestäminen. Vastaava työnjohtaja tilaa rakennusluvassa määrätyt tarkastukset rakennusvalvontaviranomaiselta. Tämän lisäksi viranomaiset edellyttävät tarkastuspöytäkirjojen laatimista myös muista rakennustyön tärkeimmistä vaiheista. Katselmusten yhteydessä varmistetaan, että työvaiheen edellyttämät tarkastukset on asianmukaisesti tehty. Vastaavan työnjohtajan suorittama tarkastustoiminta Jotta tuleva rakennushanke sujuisi suunnitelmien ja rakennusluvan hengen mukaisesti, tarvitaan työmaalle töiden etenemistä valvova lakisääteinen vastaava työnjohtaja. Vastaavan työnjohtajan tehtävänä on varmistaa, että rakentamiselle asetetut säännökset ja määräykset toteutuvat ja että hanke toteutuu myönnetyn rakennusluvan ja hyväksyttyjen suunnitelmien mukaisesti. Vastaava työnjohtaja sopii viranomaisten kanssa rakennusluvassa määrättyjen tar-

7 kastusten ja katselmusten suorittamisesta. Töiden etenemisen mukaan on tehtävä riittävästi tarkastuksia, jotta rakennusluvan mukaiset tarkastukset voidaan asianmukaisesti suorittaa. Näistä tarkastuksista vastaava työnjohtaja ylläpitää rakennusluvassa määrättyä rakennustyön tarkastusasiakirjaa. Lakisääteisen tarkastustehtävien lisäksi rakennuttajan palkkaaman vastaavan työnjohtajan kanssa on mahdollista sopia eri työsuoritusten sopimuksen mukaisen laadun varmistamisesta. Tämä tehtävä kuten muutkin rakennuttajaa palvelevat työsuoritukset, kannattaa aina sopia kirjallisesti erikseen, jotta molemmat osapuolet ymmärtävät asian samalla tavalla. Myös työsuojelun tehtäväjako kannattaa sopia siten, että valvontavastuut määrittyvät kirjallisesti vastaavan työnjohtajan ja rakennuttajan välillä. Työsuojelusta säädettyjä lakeja ei voida ohittaa sopimuksilla. Kunnan rakennusvalvontaviranomainen hyväksyy hakemuksesta kohteelle vastaavan työnjohtajan. Mikäli vastaava työnjohtaja on urakoitsijan palkkaama henkilö, on tärkeää valita kohteeseen erillinen valvoja hoitamaan rakennuttajan edunvalvontaa. Kiinteistön viemäri- ja vesilaitteistojen asennustöiden tarkastukset Ennen vesi- ja viemärilaitteistojen asennustyön alkua pientalon rakennustyömaalla on oltava viranomaisten hyväksymä KVVtyönjohtaja. Hän vastaa työn suoritusta koskevien määräysten noudattamisesta ja tämän edellyttämistä tarkastuksista. Vaaditut viranomaistarkastukset on merkitty rakennuslupaan. KVV-työnjohtaja on usein urakoitsijan palkkaama henkilö. Siksi rakennuttajan on tärkeää huolehtia laadun valvontaan liittyvistä tarkastuksista oman palkkaamansa valvojan avulla. Valvontatyöstä voi usein sopia LVI-suunnittelijan kanssa. Ilmanvaihtojärjestelmien asennustyön tarkastukset Omakotitalojen ilmanvaihtojärjestelmät monipuolistuvat ja samalla asennettava tekniikka laajenee, joten viranomaiset vaativat usein myös IV-töistä vastaavan työnjohtajan mukanaoloa hankkeessa. Tarkastustehtävät hoituvat vastaavalla tavalla kuin vesi- ja viemärilaitteistojenkin osalta. Sähkötöiden tarkastukset Omakotitalon sähköasennusten osalta vaaditaan lakisääteisesti suoritettavaksi urakoitsijan käyttöönottotarkastus. Urakoitsija luovuttaa rakennuttajalle pöytäkirjan vaadittuine mittaustuloksineen. Tämän lisäksi voidaan tilata kolmannen osapuolen suorittama varmennustarkastus Turvatekniikan edistämiskeskuksen valtuuttamalta tarkastajalta. Sopimuksen mukaisen laadun varmistamisesta kannattaa usein vielä sopia sähkösuunnittelijan kanssa. Rakennuttajan suoritettavaksi jäävä tarkastustoiminta Pientalohankkeessa rakennuttajan tehtävä ja vastuu lankeaa pienrakentajalle itselleen. Hän voi palkata avukseen valvojan ja sopia hänen kanssaan tarvitsemiensa palvelujen ja tarkastusten suorittamisesta. Tarkastustoiminnan sisältöön vaikuttaa ratkaisevasti rakennuttajan valitsema toteutusmuoto. Mikäli rakentamiseen palkataan omia työntekijöitä, on rakennuttajalla täydellinen vastuu työn ohjauksesta ja laadusta. Työnantaja joutuu maksamaan palkkaa huonostikin tehdystä työstä, joten tehokkaalla tarkastustoiminnalla kannattaa varmistaa tarvittaessa työn nopea keskeyttäminen. Pienten osaurakoiden sopimuksenmukaista toteutumista valvotaan työnaikaisten tarkastusten ja vastaanottotarkastusten avulla. Näiden tarkastusten hoitamisesta rakennuttaja voi usein sopia palkkaamansa vastaavan työnjohtajan kanssa. Avaimetkäteen -urakka saattaa tuntua rakennuttajalle houkuttelevan helpolta yhden sopimuksen mallilta. Toisinaan helppouden tunteesta johtuen on unohtunut rakennuttajan suorittama valvontamenettely, joka on johtanut samoihin laatuongelmiin kuin muissakin toteuttamismalleissa. Urakan vastaanotto Kun urakoitsija ilmoittaa työnsä valmistuneen, pidetään vastaanottotarkastus. Siinä ovat mukana suunnittelijat, valvoja, rakennuttaja ja urakoitsija. Koko työ käydään läpi mahdollisimman yksityiskohtaisesti. Tarkastuksesta tehdään pöytäkirja, johon kirjataan todetut puutteet, virheet ja poikkeamat. Samalla sovitaan korjaustapa. Tarkastuksen lopuksi allekirjoitetaan pöytäkirja, jonka jälkeen urakoitsijalle annetaan kohtuullinen aika laittaa osoitetut paikat kuntoon. Vasta korjausten jälkeen rakennuttaja tekee vastaanottopäätöksen, jonka jälkeen urakkasumman viimeinen erä maksetaan. Rakentamisen aikana joudutaan usein muuttamaan suunnitelmia, urakkarajoja ja materiaalihankintoja. nämä kaikki vaikuttavat työsuorituksen lopulliseen hintaan. Muutoksista ja hintavaikutuksista on yleensä selkeintä sopia aina, kun muuttuva tilanne tulee eteen. Hyvin valvotussa työssä ei vastaanottotarkastuksessa juurikaan tarvitse selvitellä kustannusvaikutuksia, valmiiksi sovitut muutokset lasketaan yhteen loppusummaa varten. Mikäli selvittämättömiä asioita on kerääntynyt, ne on mainittava asiasisältönä lopputarkastuksen yhteydessä. Näiltä osin pidetään sitten vielä erikseen sovittavana ajankohtana taloudellinen loppuselvitys. Taloudellisten vaateiden esittämistapa on selvitetty sopimusehdoissa, joihin kannattaa perehtyä, jotta puheoikeus säilyy tältäkin osin. 7

8 Matala energia. Korkea mukavuus. Platina Rappari ohutrappauksen alle Platina Runko puurakenteiseen seinään Platina Pi-Ka pientalon kattoon ThermiSol. Eristyksen ykkösosaaja pohjolassa. Platina Lattia tehokkaaseen lattiaeristykseen Määräykset kiristyvät. Millä sinä eristät talosi LATTIAN, SEINÄT ja KATON? Lämmitä taloa, älä ympäristöä: JÄRKEVIN ratkaisu matalaenergiaeristämiseen on ThermiSol PLATINA. Se toimii jopa 25 % tehokkaammin kuin perinteiset ratkaisut. Kuuntele eristysasiantuntijaa. Katso ja kysy lisää rautakaupoista.

ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA. Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä

ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA. Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä Jari Raukko www.kerava.fi 1 15.4.2011 2 Uudisrakentamisen energiatehokkuuden perusvaatimustaso

Lisätiedot

A4 Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje

A4 Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje Energiatehokkaan rakennuksen voi toteuttaa monin eri tavoin huolellisen suunnittelun ja rakentamisen avulla. Useat rakentamismääräysten osat ohjaavat energiatehokkuuteen. Kokonaisenergiatarkastelu koskee

Lisätiedot

Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla

Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla Energiatehokkuuteen liittyvät seikat sisältyvät moneen rakentamismääräyskokoelman osaan. A YLEINEN OSA A1 Rakentamisen valvonta ja tekninen tarkastus

Lisätiedot

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10.

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10. Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 1 ASTA 2010 30.9.2010 Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Huomautukset 2 Esityksen valmisteluun on ollut lyhyt aika Joissain kohdissa voi

Lisätiedot

LÄMMÖNERISTYS- JA ENERGIATEHOKKUUSMÄÄRÄYSTEN MUUTOKSET 2012

LÄMMÖNERISTYS- JA ENERGIATEHOKKUUSMÄÄRÄYSTEN MUUTOKSET 2012 LÄMMÖNERISTYS- JA ENERGIATEHOKKUUSMÄÄRÄYSTEN MUUTOKSET 2012 14.10.2014 Prof. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos Matalaenergia- ja passiivitalojen rakenteiden haasteet, VASEK, Vaasa 14.10.2014 LÄMMÖNERISTYS-

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Rakennuksen omistaja valitsee vaihtoehdon. Vaihtoehto 2*: Rakennuksen laskennallinen energiankulutus on säädettyjen vaatimusten mukainen.

Rakennuksen omistaja valitsee vaihtoehdon. Vaihtoehto 2*: Rakennuksen laskennallinen energiankulutus on säädettyjen vaatimusten mukainen. 3 Energiatehokkuuden minimivaatimukset korjaus rakentamisessa Taloyhtiö saa itse valita, kuinka se osoittaa energiatehokkuusmääräysten toteutumisen paikalliselle rakennusvalvontaviranomaiselle. Vaihtoehtoja

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI OHJEITA RAKENTAJILLE 1(3) Rakennusvalvonta 2009

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI OHJEITA RAKENTAJILLE 1(3) Rakennusvalvonta 2009 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI OHJEITA RAKENTAJILLE 1(3) Rakennusvalvonta 2009 YLEISTÄ Nämä asiakirjat piirustuksineen ja liitteineen sisältävät rakennusluvan. Rakennettaessa on noudatettava hyväksyttyjä piirustuksia.

Lisätiedot

Rakennushankkeen osapuolet: vastuut ja velvoitteet

Rakennushankkeen osapuolet: vastuut ja velvoitteet Rakennushankkeen osapuolet: vastuut ja velvoitteet MRL MRA RakMk LAKI ASETUS MÄÄRÄYS OHJE SELOSTUS 1.1.2000 MRL & MRA 1.5.2000 RakMk A1 2000 Rakennustyön valvonta, määräykset ja ohjeet 1.5.2000 RakMk A4

Lisätiedot

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Miksi uudistus? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa

Lisätiedot

Rakentajailta 16.09.2014 Lupapäätös Rakennusvalvonta Juha Vulkko

Rakentajailta 16.09.2014 Lupapäätös Rakennusvalvonta Juha Vulkko Rakentajailta 16.09.2014 Lupapäätös Rakennusvalvonta Juha Vulkko Rakennuslupapäätös Rakennuslupapäätöksen tekee rakennustarkastaja. Rakennuslupapäätös annetaan ns. julkipanon jälkeen ( 14 vrk oikaisuvaatimusaika

Lisätiedot

RAKENTAJAILTA. Kajaanin kaupunki Rakennusvalvonta, Hannu Leskinen. 13.1.2010 Rakentajailta 1

RAKENTAJAILTA. Kajaanin kaupunki Rakennusvalvonta, Hannu Leskinen. 13.1.2010 Rakentajailta 1 RAKENTAJAILTA Kajaanin kaupunki Rakennusvalvonta, Hannu Leskinen 13.1.2010 Rakentajailta 1 OMA KOTI UNELMAAKO Akan otossa ja auton ostossa ei terveellä järjellä ole mitään tekemistä Näin ei pidä edetä

Lisätiedot

Pientalon energiatehokkuus ja määräykset

Pientalon energiatehokkuus ja määräykset Pientalon energiatehokkuus ja määräykset Elvari päätöstilaisuus 5.10.2015, Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Uuden pientalon sallittu E-luvun yläraja riippuu asunnon koosta 300 250 Ei täytä E-lukuvaatimusta

Lisätiedot

Ympäristöministeriön asetus 4/13 rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä

Ympäristöministeriön asetus 4/13 rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä Ympäristöministeriön asetus 4/13 rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä Rakentaja seminaari, Joensuu 11.6.2013 Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Europe's population density:

Lisätiedot

Tampereen kaupunki, rakennusvalvontavirasto rakennustarkastusinsinööri Jyrki Ottman 03.10.2013

Tampereen kaupunki, rakennusvalvontavirasto rakennustarkastusinsinööri Jyrki Ottman 03.10.2013 Tampereen kaupunki, rakennusvalvontavirasto rakennustarkastusinsinööri Jyrki Ottman voimaan 1.7.2013, kaupan esteiden poisto jäsenmaiden välillä pakollinen CE-merkintä koskee niitä rakennustuotteita, joille

Lisätiedot

Uudistuvat energiamääräykset. uudisrakentamisessa ja olemassa olevassa rakennuskannassa. Yli-insinööri Maarit Haakana Ympäristöministeriö 25.11.

Uudistuvat energiamääräykset. uudisrakentamisessa ja olemassa olevassa rakennuskannassa. Yli-insinööri Maarit Haakana Ympäristöministeriö 25.11. Uudistuvat energiamääräykset uudisrakentamisessa ja olemassa olevassa rakennuskannassa Yli-insinööri Maarit Haakana Ympäristöministeriö 25.11.28 Uusia energiamääräyksiä v 21 ja 212 21 Tiukennetaan noin

Lisätiedot

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 UUSIA OHJEITA, OPPAITA JA STANDARDEJA KAASULÄMMITYS JA UUSIUTUVA ENERGIA JOKO KAASULÄMPÖPUMPPU TULEE? 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 2 Ajankohtaista: Ympäristöministeriö:

Lisätiedot

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Kymenlaakson energianeuvonta 2012- Energianeuvoja Heikki Rantula 020 615 7449 heikki.rantula@kouvola.fi

Lisätiedot

Aiheita. Mihin kvv-työnjohtajaa työmaalla tarvitaan? Kvv-työnjohtaja Asennusten valvonta / jätevesijärjestelmät

Aiheita. Mihin kvv-työnjohtajaa työmaalla tarvitaan? Kvv-työnjohtaja Asennusten valvonta / jätevesijärjestelmät Mihin kvv-työnjohtajaa työmaalla tarvitaan? Vesa Arvonen 20.11.2009 Aiheita Kvv-työnjohtaja Asennusten valvonta / jätevesijärjestelmät Uudiskohteet Saneeraukset Laitepuhdistamot Maaperäkäsittely 1 Kiinteistön

Lisätiedot

Rakennusten energiamääräykset 2012 Pohjois-Karjalan AMK 27.10.2010 Lausuntoehdotus 28.9.2010

Rakennusten energiamääräykset 2012 Pohjois-Karjalan AMK 27.10.2010 Lausuntoehdotus 28.9.2010 Rakennusten energiamääräykset 2012 Pohjois-Karjalan AMK 27.10.2010 Lausuntoehdotus 28.9.2010 Ilmaston muutoksen hillitseminen Rakennukset vastaavat 40 % energiankulutuksesta Tänään rakennettavat rakennukset

Lisätiedot

RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012

RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012 RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012 MIKSI UUDISTUS? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa Energian loppukäyttö 2007 - yhteensä 307

Lisätiedot

Pekka Väisälä. Lehtori Korjausrakentaminen Talonrakennustekniikka

Pekka Väisälä. Lehtori Korjausrakentaminen Talonrakennustekniikka Pekka Väisälä Lehtori Korjausrakentaminen Talonrakennustekniikka Esityksen sisältö Näkökulmia Hankkeen alkuvaiheet Energian kulutus Esimerkkejä U-arvoista Tavallisia ongelmia Pekka Väisälä 7.11.2012 2

Lisätiedot

Huom. laadintaan tarvitaan huomattava määrä muiden kuin varsinaisen laatijan aikaa ja työtä.

Huom. laadintaan tarvitaan huomattava määrä muiden kuin varsinaisen laatijan aikaa ja työtä. Viite: HE Energiatodistuslaki (HE 161/ 2012 vp) 7.12.2012 Energiatodistusten edellyttämät toimenpiteet, kustannukset ja vaikutukset todistusten tarvitsijoiden näkökulmasta Energiatodistukset: tarvittavat

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy Rakennusten energiatehokkuus Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy 6.6.2011 2 Mitä on rakennusten energiatehokkuus Mitä saadaan (= hyvä talo) Energiatehokkuus = ----------------------------------------------

Lisätiedot

Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma

Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma Pientaloteollisuus ry Tavoitteet, suunta ja mahdollisuudet Määritelmien selkeyttäminen ja määritelmiin sisältyvät haasteet Suunnittelun

Lisätiedot

Energiavaatimukset uudis- ja korjausrakentamisen lupamenettelyssä

Energiavaatimukset uudis- ja korjausrakentamisen lupamenettelyssä Energiavaatimukset uudis- ja korjausrakentamisen lupamenettelyssä Johtava rakennustarkastaja Jouni Vastamäki Rakennusvalvonta, Järvenpää p. 0403152581 Järvenpään kaupunki Tekijä, muokkaa Perustyylissä

Lisätiedot

Pasi Timo. Tarkastuspäällikkö vs. Vantaan kaupunki Rakennusvalvonta

Pasi Timo. Tarkastuspäällikkö vs. Vantaan kaupunki Rakennusvalvonta MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUUTOS 41/2014 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN ASETUS KANTAVISTA RAKENTEISTA 477/2014 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN ASETUS POHJARAKENTEISTA 465/2014 SÄHKÖINEN ASIOINTI - LUPAPISTE RAKENNUSTYÖMAAN

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi)

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra-tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset

Lisätiedot

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1 Korjausrakentamisen energiaselvityslomake, toimenpide- tai rakennuslupaa varten koskevat asiakirjat, perustuu asetukseen YM 4/13 (TIEDOT TÄYTETÄÄN TYHÄÄN KENTTÄÄN) RAKENNUTTAJA RAKENNUSPAIKAN OSOITE KIINTEISTÖTUNNUS

Lisätiedot

Energiatehokas rakentaminen ja remontointi PORNAINEN 21.09.2011. Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi

Energiatehokas rakentaminen ja remontointi PORNAINEN 21.09.2011. Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi Energiatehokas rakentaminen ja remontointi PORNAINEN 21.09.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry PRKK RY on ainoa Omakotirakentajia ja remontoijia

Lisätiedot

Hyvän pientalon rakentamisen perusteita. Kajaanin kaupunki Rakennusvalvonta Kari Huusko Rakennustarkastaja

Hyvän pientalon rakentamisen perusteita. Kajaanin kaupunki Rakennusvalvonta Kari Huusko Rakennustarkastaja Hyvän pientalon rakentamisen perusteita Kajaanin kaupunki Rakennusvalvonta Kari Huusko Rakennustarkastaja Rakennusprojekti Oman talon rakentaminen on meille useimmille elämän ylivoimaisesti suurin ja tärkein

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön

Lisätiedot

RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS

RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS primäärienergia kokonaisenergia ostoenergia omavaraisenergia energiamuotokerroin E-luku nettoala bruttoala vertailulämpöhäviö Mikkelin tiedepäivä 7.4.2011 Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

TARKASTUSASIAKIRJAN YHTEENVETO

TARKASTUSASIAKIRJAN YHTEENVETO TARKASTUSASIAKIRJAN YHTEENVETO Tälle lomakkeelle merkitään hankkeen kiinteistö- ja lupatiedot, aloituskokouksessa sovitut rakennusvaiheiden tarkastusten vastuuhenkilöiden tarkastusmerkinnät huomautuksineen,

Lisätiedot

Lämmön siirtyminen rakenteessa. Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan

Lämmön siirtyminen rakenteessa. Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan Mikko Myller Lämmön siirtyminen rakenteessa Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan Lämpöhäviöt Lämpö siirtyy 1) Kulkeutumalla (vesipatterin putkisto, iv-kanava)

Lisätiedot

Harjavallan kaupunki, Tekninen lautakunta Keskustie 5b,29200 Harjavalta. Urakkamuotona on kokonaishintaurakka.

Harjavallan kaupunki, Tekninen lautakunta Keskustie 5b,29200 Harjavalta. Urakkamuotona on kokonaishintaurakka. HARJAVALLAN KAUPUNKI Tekniset palvelut Keskustie 5b Päiväys Dnro 29200 HARJAVALTA 8.7.2013 URAKKAOHJELMA MULLINMÄENTIE,POROLANOJAN SILLAN RAKENTAMINEN 1 TILAAJA JA RAKENNUTTAJA Nimi: Osoite: Harjavallan

Lisätiedot

Lämmitysjärjestelmät vanhassa rakennuksessa 1

Lämmitysjärjestelmät vanhassa rakennuksessa 1 Lämmitysjärjestelmät vanhassa rakennuksessa 1 Erilaiset lämmitysjärjestelmät pientaloille ja vastaaville: Puulämmitys- sovellus/puukeskuslämmitys takkasydän Savumax - Aurinkolämmitys - pellettilämmitys

Lisätiedot

Energiatehokas rakentaminen ja remontointi Kerava 12.10.2011. Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jukka Jaakkola

Energiatehokas rakentaminen ja remontointi Kerava 12.10.2011. Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jukka Jaakkola Energiatehokas rakentaminen ja remontointi Kerava 12.10.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jukka Jaakkola Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry PRKK RY on ainoa Omakotirakentajia ja remontoijia

Lisätiedot

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Talotekniikka ja uudet Rakennusmääräykset Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Sisäilmastonhallinta MUKAVUUS ILMANVAIHTO ERISTÄVYYS TIIVEYS LÄMMITYS ENERGIA VIILENNYS KÄYTTÖVESI April 2009 Uponor 2 ULKOISET

Lisätiedot

Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo. Arkkitehtitoimisto A-konsultit Oy

Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo. Arkkitehtitoimisto A-konsultit Oy Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo Equa Simulation Finland Oy TkL Mika Vuolle 25.5.2011 2 Sisällysluettelo 1 Keskeiset lähtötiedot ja tulokset... 3 1.1 Määräystenmukaisuuden osoittaminen

Lisätiedot

OHJEITA KUNNAN PIENTALORAKENTAJILLE

OHJEITA KUNNAN PIENTALORAKENTAJILLE OHJEITA KUNNAN PIENTALORAKENTAJILLE Oma koti kullan kallis! Mustasaaren kunnan puhelinvaihde 327 7111 Keskustie 4, 65610 MUSTASAARI TONTIN HANKINTA KUNNAN TONTIT Kunnan tontteja voidaan ostaa. Ensin on

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa 14.11.2013

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa 14.11.2013 Tommi Riippa 14.11.2013 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUUTOS Nyt vaaditaan rakennuslupa, jos korjauksella voidaan merkittävästi vaikuttaa energian kulutukseen. Lupakynnys aleni! Yleensäkin korjausten yhteydessä

Lisätiedot

Tervetuloa! 14.1.2016

Tervetuloa! 14.1.2016 Tervetuloa! 14.1.2016 Viranomaisvalvonta rakentamisessa Maankäyttö- ja rakennuslaki 124 Kunnan rakennusvalvontaviranomaisen tehtävänä on yleisen edun kannalta valvoa rakennustoimintaa sekä osaltaan huolehtia,

Lisätiedot

Lupanumero 2015-7 Päätöspäivä 21.4.2015 41

Lupanumero 2015-7 Päätöspäivä 21.4.2015 41 / 8 Lupanumero 205-7 Päätöspäivä 2.4.205 4 HAKIJA As Oy Porvoon Stenbockinkatu 2 c/o Sisco Asunnot Oy Linnavuorentie 28 C, 00950 HELSINKI RAKENNUSPAIKKA Kiinteistötunnus Kaupunginosa 638-026-2406-000 KAUPUNGINOSA

Lisätiedot

TURVALLISUUSASIAKIRJA. Mattilankatu

TURVALLISUUSASIAKIRJA. Mattilankatu 1 TURVALLISUUSASIAKIRJA Mattilankatu JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Kaupunkirakennepalvelut Yhdyskuntatekniikka 16.4.2010 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 3 1.1 1.2 Turvallisuusasiakirjan tarkoitus... 3 Rakennuttaja

Lisätiedot

Urakkaohjelma. Pvm. 14.11.2014. Projekti nro Projekti 1649V01. Kaukosen asuinrakennuksen vesijohtosaneeraus. Kittilä VESIJOHTOJEN SANEERAUS

Urakkaohjelma. Pvm. 14.11.2014. Projekti nro Projekti 1649V01. Kaukosen asuinrakennuksen vesijohtosaneeraus. Kittilä VESIJOHTOJEN SANEERAUS Laatija Rauno Huuki Urakkaohjelma Pvm. 14.11.2014 Sivu 1(9) Projekti nimi, Kaukosen asuinrakennuksen vesijohtosaneeraus Projekti nro Projekti 1649V01 Kaukosen asuinrakennuksen vesijohtosaneeraus Kittilä

Lisätiedot

LAPPAJÄRVEN KUNNAN RAKENNUSVALVONTA

LAPPAJÄRVEN KUNNAN RAKENNUSVALVONTA KUN RYHDYT RAKENTAMAAN: 1. Tontin hankinta ja rakennusoikeuden varmistus Lappajärven kunnan omistamia tontteja voi tiedustella kunnan Teknisestä toimistosta. Tontteja on kaupan myös avoimilla markkinoilla.

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Pentintie 600 Kauhava Rakennustunnus: Valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: T 987 Kahden asunnon talot Rakennuksen laskennallinen

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1 ENERGIATEHOKKUUS Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen taustalla on Kioton ilmastosopimus sekä Suomen energia ja ilmastostrategia, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. EU:n

Lisätiedot

Tontin pinta-ala: 2082m2

Tontin pinta-ala: 2082m2 Rakennuslautakunta 23 20.05.2015 Rakennuslupahakemus R2-2015 (6. kaupunginosan korttelin 82 tontti 5, Alppitie 10A, olohuoneen ja eteistilan laajennus ja muutos sekä terassin laajennus, lupaa haetaan jo

Lisätiedot

RAKENNUTTAMINEN PIMA-HANKKEISSA

RAKENNUTTAMINEN PIMA-HANKKEISSA ENVIRONMENT PETRA PIHLAINEN RAKENNUTTAMINEN PIMA-HANKKEISSA Sisältö Yleistä rakennuttamisesta Suunnittelu Urakan kilpailutus Eri osapuolien vastuista ja velvoitteista Vastaanotto Viestintä Yleistä rakennuttamisesta

Lisätiedot

Energiamääräykset sekä linjaukset vuoteen 2020

Energiamääräykset sekä linjaukset vuoteen 2020 Energiamääräykset sekä linjaukset vuoteen 2020 Ylijohtaja Helena Säteri Energiailtapäivä 11.9.2008 1 2 Rakennukset ja ilmastonmuutos Suomessa 2003 Rakennustarvikkeiden valmistus ja rakentamisajan energia

Lisätiedot

RAJAKYLÄN KOULUI, 1-vaihe, PERUSKORJAUS AV-HANKINTAAN LIITTYVIÄ MUITA VAATIMUKSIA

RAJAKYLÄN KOULUI, 1-vaihe, PERUSKORJAUS AV-HANKINTAAN LIITTYVIÄ MUITA VAATIMUKSIA OULUN KAUPUNKI 1 (5) RAJAKYLÄN KOULUI, 1-vaihe, PERUSKORJAUS AV-HANKINTAAN LIITTYVIÄ MUITA VAATIMUKSIA Yleistä Av-laitetoimittaja sitoutuu suorittamaan sovittua urakkasummaa vastaan tämän asiakirjan, tarjouspyynnön

Lisätiedot

LUONNOS RT 80260 URAKKASOPIMUS 1 SOPIJAPUOLET. toukokuu 1998

LUONNOS RT 80260 URAKKASOPIMUS 1 SOPIJAPUOLET. toukokuu 1998 toukokuu 1998 1 (10) URAKKASOPIMUS Tämä sopimuslomake perustuu Rakennusurakan yleisiin sopimusehtoihin YSE 1998 RT 16-10660, LVI 03-10277, Ratu 417-T, KH X4-00241. Hanke No Rakennuskohde 1 SOPIJAPUOLET

Lisätiedot

RAKENTAMISEN LAATU Rakennusvalvonnan näkökulma

RAKENTAMISEN LAATU Rakennusvalvonnan näkökulma RAKENTAMISEN LAATU Rakennusvalvonnan näkökulma Tarkastusinsinööri Timo Laitinen 24.5.2012 Rakennusvalvonnan tehtävät Rakennusvalvonnan tehtävänä on valvoa ja ohjata rakentamista sekä huolehtia kaupunkikuvasta.

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONTA. Juha Järvenpää 27.2.2013

RAKENNUSVALVONTA. Juha Järvenpää 27.2.2013 Juha Järvenpää 27.2.2013 Lähtötilanteen selvitys ja arvon määritys palkataan hankkeelle korjausrakentamiseen pätevöitynyt ammattilainen/pääsuunnittelija toimii rakennuttajan luottohenkilönä huolehtii tarvittavista

Lisätiedot

METSTA, LIV, SKOL etc. Eurokoodiseminaari 1 EUROKOODI 2013 SEMINAARI

METSTA, LIV, SKOL etc. Eurokoodiseminaari 1 EUROKOODI 2013 SEMINAARI METSTA, LIV, SKOL etc. Eurokoodiseminaari 1 EUROKOODI 2013 SEMINAARI METSTA, LIV, SKOL etc. Eurokoodiseminaari 2 YLEISTÄ EU:n tasolla eräs perusvaatimuksia on kilpailun esteiden poistaminen sekä tavaroiden

Lisätiedot

Teknologiapolut 2050 - Rakennussektori. TkT Pekka Tuomaala 12.2.2008

Teknologiapolut 2050 - Rakennussektori. TkT Pekka Tuomaala 12.2.2008 Teknologiapolut 2050 - Rakennussektori TkT Pekka Tuomaala 12.2.2008 Kiinteistöjen ja rakennusten osuus Suomen energian loppukäytöstä on lähes 40 % 2 RAKENNUSTEN KÄYTTÄMÄN LÄMMITYSENERGIAN LÄHTEET [PJ/a]

Lisätiedot

YSE poikkeamat ja niiden vaikutus sähköurakoitsijalle

YSE poikkeamat ja niiden vaikutus sähköurakoitsijalle YSE poikkeamat ja niiden vaikutus sähköurakoitsijalle Jussi Kuusela Amplit Oy 17.5.2016 YLEISTEN SOPIMUSEHTOJEN HISTORIA 1895 Arkkitehtiklubi hyväksyi kaavakkeen käytettäväksi yleisesti rakennusurakoissa

Lisätiedot

Korjausrakentamiselle määräykset

Korjausrakentamiselle määräykset KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN Korjausrakentamiselle määräykset Energiatehokas korjaaminen on osa kiinteistön normaalia korjausrakentamista ja kiinteistön kunnossapitoa

Lisätiedot

URAKKASOPIMUKSET Rakennusurakan yleiset sopimusehdot YSE 1998

URAKKASOPIMUKSET Rakennusurakan yleiset sopimusehdot YSE 1998 URAKKASOPIMUKSET Rakennusurakan yleiset sopimusehdot YSE 1998 Antero Oksanen Ville Laine Kim Kaskiaro CC LAKIMIESLIITON KUSTANNUS 2010 Helsingin Kamari Oy ja tekijät ISBN 978-952-246-015-8 Kannen suunnittelu:

Lisätiedot

KORJAUSRAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET TULEVAT - MITÄ JOKAISEN PITÄÄ TIETÄÄ? Jani Kemppainen Rakennusteollisuus RT

KORJAUSRAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET TULEVAT - MITÄ JOKAISEN PITÄÄ TIETÄÄ? Jani Kemppainen Rakennusteollisuus RT KORJAUSRAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET TULEVAT - MITÄ JOKAISEN PITÄÄ TIETÄÄ? Jani Kemppainen Rakennusteollisuus RT 1 Lainsäädäntömuutokset Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

Pientalorakentajan opas

Pientalorakentajan opas Pientalorakentajan opas 1. Ota rohkeasti yhteyttä Forssan Verkkopalvelut Oy:n henkilökuntaan Saat neuvoja ja opastusta sähköistyksen ja tarvittavan sähköliittymän toteuttamisesta. Samalla varmistat sähkön

Lisätiedot

KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO

KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO Korjausrakentamiselle määräykset Energiatehokas korjaaminen on osa kiinteistön normaalia

Lisätiedot

URAKKARAJALIITE URAKKARAJALIITE MAANRAKENNUS- JA KUITUTÖIDEN URAKKARAJALIITE

URAKKARAJALIITE URAKKARAJALIITE MAANRAKENNUS- JA KUITUTÖIDEN URAKKARAJALIITE URAKKARAJALIITE MAANRAKENNUS- JA KUITUTÖIDEN URAKKARAJALIITE 1. HALLINTOJÄRJESTELYT 1.1. Yleistä 1.2. Informointivelvollisuudet 1.3. Asioiden kirjaaminen 1.4. Työaikataulu 1.5. Piirustusaikataulu Työmaan

Lisätiedot

Korjausrakentamisen energiamääräykset

Korjausrakentamisen energiamääräykset Korjausrakentamisen energiamääräykset Helsingin rakennusvalvontavirasto, arkkitehti Pirjo Pekkarinen-Kanerva 4.11.2014 Ilmastotavoitteet EU:ssa vuoteen 2020 mennessä (vertailuvuosi 1990) 20 % vähemmän

Lisätiedot

LUONNOS. Ylöjärven kaupunki / Yhdyskuntatekniikka Räikäntie 3 / PL 22 33471 Ylöjärvi

LUONNOS. Ylöjärven kaupunki / Yhdyskuntatekniikka Räikäntie 3 / PL 22 33471 Ylöjärvi toukokuu 1998 1 (11) URAKKASOPIMUS Tämä sopimuslomake perustuu Rakennusurakan yleisiin sopimusehtoihin YSE 1998 RT 16-10660, LVI 03-10277, Ratu 417-T, KH X4-00241. Hanke No Rakennuskohde 1 SOPIJAPUOLET

Lisätiedot

RIL Elinkaarijaosto Talonrakennusjaosto LIVI Yhteisseminaari 13.1.2009 Säätytalossa

RIL Elinkaarijaosto Talonrakennusjaosto LIVI Yhteisseminaari 13.1.2009 Säätytalossa RIL Elinkaarijaosto Talonrakennusjaosto LIVI Yhteisseminaari 13.1.2009 Säätytalossa Rakennusten energiatehokkuus Tutkimuksen ja käytännön näkökohtia matalaenergiarakentamisen käyttöönotosta Ralf Lindberg,

Lisätiedot

RAKENNUKSEN KOKONAISENERGIANKULUTUS (E-luku)

RAKENNUKSEN KOKONAISENERGIANKULUTUS (E-luku) RAKENNUKSEN KOKONAISENERGIANKULUTUS (Eluku) Eluku Osoite Rakennuksen käyttötarkoitus Rakennusvuosi Lämmitetty nettoala E luku E luvun erittely Käytettävät energialähteet Sähkö Kaukolämpö Uusiutuva polttoaine

Lisätiedot

FinZEB- loppuraportti; Lähes nollaenergiarakentaminen Suomessa

FinZEB- loppuraportti; Lähes nollaenergiarakentaminen Suomessa FinZEB- loppuraportti; Lähes nollaenergiarakentaminen Suomessa Mikko Löf / Kontiotuote Asiakaspalvelu-/suunnittelupäällikkö HTT :n teknisen ryhmän puheenjohtaja FinZEB -hanke Lähes nollaenergiarakentamisen

Lisätiedot

Energiatehokkuus puurakentamisessa Puurakentamisen Roadshow 20.03.2013

Energiatehokkuus puurakentamisessa Puurakentamisen Roadshow 20.03.2013 Energiatehokkuus puurakentamisessa Puurakentamisen Roadshow 20.03.2013 Rakennusten energiatehokkuus Rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen on sitouduttu koko Euroopan Unionin piirissä. Vuoteen 2020

Lisätiedot

Energiatehokkaan talon tunnusmerkit. Ylijohtaja Helena Säteri 28.03.2008

Energiatehokkaan talon tunnusmerkit. Ylijohtaja Helena Säteri 28.03.2008 Energiatehokkaan talon tunnusmerkit Ylijohtaja Helena Säteri 28.03.2008 Ilmastonmuutos on maailman vakavin huolenaihe. Eurobarometri-tutkimus, syyskuu 2008 20 20 20 vuoteen 2020 Kasvihuonekaasuja vähennetään

Lisätiedot

YSE:n käyttö PKSSK:ssa

YSE:n käyttö PKSSK:ssa INVESTOINNIT PKSSK:SSA G2, Päiki, apteekki ja silmäyksikkö 12/2011 (12,8 milj. ) L1, psykiatriatalon 1. vaihe10/2013 (12,2 milj. ) P2, pysäköintitalo 2. 12/2013 (9,0 milj. ) K-talo tehostetun palveluasumisen

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Asunto Oy Aurinkomäki Espoo_Luhtikerrostalo Mäkkylänpolku 4 0650, ESPOO Rakennustunnus: Rak _Luhtikerrostalo Rakennuksen valmistumisvuosi: 96 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka:

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja energiavaatimukset asuntorakentamisessa - Rakentamiseen liittyvät keskeiset muutokset lähivuosina

Energiatehokkuus ja energiavaatimukset asuntorakentamisessa - Rakentamiseen liittyvät keskeiset muutokset lähivuosina Energiatehokkuus ja energiavaatimukset asuntorakentamisessa - Rakentamiseen liittyvät keskeiset muutokset lähivuosina Juha Luhanka Rakennustuoteteollisuus RTT ry 09.02.2010, ARY seminaari Energiamääräykset

Lisätiedot

Suomen Kiinteistöliitto ry. Korjausrakentamispalveluiden. taloyhtiössä. Suomen Kiinteistöliitto ry. TkT Jari Virta

Suomen Kiinteistöliitto ry. Korjausrakentamispalveluiden. taloyhtiössä. Suomen Kiinteistöliitto ry. TkT Jari Virta Korjausrakentamispalveluiden ostaminen taloyhtiössä TkT Jari Virta Korjausrakentamisen osapuolia Valtuudet palveluiden hankintaan Kuntotutkijat tms. Valvojat Materiaalin toimittajat Urakoitsijat Tilaaja

Lisätiedot

466111S Rakennusfysiikka, 5 op. LUENTO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUS JA E-LUKU

466111S Rakennusfysiikka, 5 op. LUENTO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUS JA E-LUKU 466111S Rakennusfysiikka, 5 op. LUENTO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUS JA E-LUKU Opettaja: Raimo Hannila Luentomateriaali: Professori Mikko Malaska Oulun yliopisto 2 LÄHDEKIRJALLISUUTTA, (toimimattomat linkit

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 205 kwh E /m²vuosi 1.6.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 205 kwh E /m²vuosi 1.6. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Miekonhaka 5 Otavankatu 4 5700 Savonlinna Rakennustunnus: 740--78-4 Rakennuksen valmistumisvuosi: 984 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen korjausrakentamisen yhteydessä

Energiatehokkuuden parantaminen korjausrakentamisen yhteydessä Energiatehokkuuden parantaminen korjausrakentamisen yhteydessä Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Paasitorni, Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Keinot energiansäästämiseen rakennuksissa ovat ajalle ominaisia

Lisätiedot

Tilaisuuden järjestävät:

Tilaisuuden järjestävät: KIMMO LYLYKANGAS ARCHITECTS Tilaisuuden järjestävät: 1 18/11/2014 Agenda renzero-projekti ja konsepti /Janne Heikkilä, projektipäällikkö Pääsuunnittelijan näkökulma /Jari Kiuru Yhteistyökumppaneiden edustajien

Lisätiedot

Energiatehokkaan talon rakentaminen Rauma 23.3.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi

Energiatehokkaan talon rakentaminen Rauma 23.3.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi Energiatehokkaan talon rakentaminen M Rauma 23.3.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry PRKK RY on ainoa Omakotirakentajia ja remontoijia edustava

Lisätiedot

URAKOITSIJAN LAATUSUUNNITELMA

URAKOITSIJAN LAATUSUUNNITELMA URAKOITSIJAN LAATUSUUNNITELMA Valvojakurssi Hannu Äystö Laatu- tai toimintajärjestelmä 2 Laatujärjestelmä on johtamisen väline, joka helpottaa yrityksen toiminnan suunnittelua ja kehittämistä Tarkastellaan

Lisätiedot

MENETTELYTAPAOHJE RAKENNUTTAMINEN HSY JA ESPOON KAUPUNKI 17.6.2015 Liite 3

MENETTELYTAPAOHJE RAKENNUTTAMINEN HSY JA ESPOON KAUPUNKI 17.6.2015 Liite 3 VESIHUOLLON RAKENNUTTAMISEN ERITYISPIIRTEET Sisällysluettelo 1 Menettelytapaohje ja sen käyttö... 2 2 Hankinta... 2 3 Valvonta... 3 4 Vastaanotto... 4 5 Suoriteseuranta... 4 6 Laskutus ja kokouskäytännöt...

Lisätiedot

Lämpöpumppujen rooli korjausrakentamisen määräyksissä

Lämpöpumppujen rooli korjausrakentamisen määräyksissä Lämpöpumppujen rooli korjausrakentamisen määräyksissä Vantaa, Fur Center, 28.11.2013 Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Maankäyttö- ja rakennuslain muutos tuli voimaan 1.1.2013 Olennaiset tekniset vaatimukset

Lisätiedot

Rakennuttajan edustajana ja tilaajana toimii Järvenpään kaupungin Tekninen palvelukeskus/rakentamispalvelut

Rakennuttajan edustajana ja tilaajana toimii Järvenpään kaupungin Tekninen palvelukeskus/rakentamispalvelut KUNNALLISTEKNIIKAN RAKENTAMISKOHTEET 2013 2015 1. SOPIMUKSEN OSAPUOLET JA SOPIMUKSEN KOHDE 1.1 Rakennuttaja 1.2 Tilaaja 1.3 Toimittaja Rakennuttaja on Järvenpään kaupunki Rakennuttajan edustajana ja tilaajana

Lisätiedot

Rakentamisen uudet määräykset

Rakentamisen uudet määräykset Rakentamisen uudet määräykset LVI- treffit 3.10.2014 Ympäristöministeriö Maarit Haakana EU:n 2020 tavoitteet ja rakennukset Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) Uusiutuvien energialähteiden edistämistä

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kampusareena, toimistorakennusosa Korkeakoulunkatu 0 70, TAMPERE Rakennustunnus: - Rakennuksen valmistumisvuosi: 05 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Toimistorakennukset

Lisätiedot

LUONNOS. Pyhäjoen kunta,aatosvainion alueen kunnallistekniikan maanrakennusurakka

LUONNOS. Pyhäjoen kunta,aatosvainion alueen kunnallistekniikan maanrakennusurakka toukokuu 1998 1 (11) URAKKASOPIMUS Tämä sopimuslomake perustuu Rakennusurakan yleisiin sopimusehtoihin YSE 1998 RT 16-10660, LVI 03-10277, Ratu 417-T, KH X4-00241. Hanke No Rakennuskohde 1 SOPIJAPUOLET

Lisätiedot

HARJAVALLAN KAUPUNKI URAKKATARJOUSPYYNTÖ

HARJAVALLAN KAUPUNKI URAKKATARJOUSPYYNTÖ Sivu 1/5 Harjavallan kaupunki / Koulukeskuksen pysäköintialue Kokonaishintaurakka Arvoisa urakoitsija, Pyydämme urakkatarjoustanne alla mainitusta urakasta liitteenä olevien asiakirjojen mukaan. Tarjous

Lisätiedot

27.5.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

27.5.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy 27.5.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Korjausrakentamisen energiamääräykset mitä niistä pitäisi tietää Suomen asuntokanta on kaikkiaan noin 2,78 miljoona

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 297 kwh E /m²vuosi 6.4.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 297 kwh E /m²vuosi 6.4. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Husaari Kaartilantie 54-56 570 Savonlinna Rakennustunnus: 740-9-8- Rakennuksen valmistumisvuosi: 990 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot