Vaihtoraportti Faculdade de Engenharia da Universidade do Porto

Transkriptio

1 Vaihtoraportti Faculdade de Engenharia da Universidade do Porto Perustiedot Nimi: Taija Niku Koulutusohjelma: Informaatioverkostot, Perustieteiden korkeakoulu, Aalto-yliopisto Vaihtoyliopisto: Faculdade de Engenharia da Universidade do Porto (Portugali) Vaihdon ajankohta: Syksy 2011 ( ) Vaihto-ohjelma: Erasmus Opetuskieli vaihdossa: Englanti Sähköpostiosoite: Raportin saa julkaista www-sivuilla Palaute perustieteiden korkeakoulun palveluista Vaihdon järjestelyt sujuivat suuremmitta ongelmitta ja askarruttaviin asioihin sai yleensä nopeasti vastauksen. Myös kurssien hyväksyttäminen tapahtui helposti. Omassa kohteessani ei juuri ollut käynyt opiskelijoita ainakaan viime vuosina, joten olisin välillä toivonut löytäväni enemmän kohdekohtaista tietoa. Ehkä oma raporttini auttaa seuraavien vuosien vaihto-opiskelijoita. Yleiskuvaus kohteesta Porto Porto sijaitsee Portugalin rannikolla, noin 300 kilometriä Lissabonista pohjoiseen. Vaihtokohteeni valintaan vaikuttivat ensisijaisesti lomamatkoillani syntynyt ihastus eteläeurooppalaista kulttuuria ja sieviä kaupunkeja kohtaan. Kielitaitoni ei kuitenkaan täysin soveltunut maamieltymyksiini, sillä hallitsin englannin, saksan ja ruotsin lisäksi vain espanjan alkeet. Tämä rajasi vaihtokohteista pois Italian ja lähes kaikki Espanjan kohteet, joissa opetus tapahtuu maan omalla kielellä. Portugalin kohteet sen sijaan lupailivat englanninkielisiä kursseja, jotka tuntuivat aihepiiriltään jopa sopivan Suomen opintoihini. Koska olin jo käynyt Lissabonissa ja Porton kurssivalikoima vaikutti mielenkiintoisemmalta, päädyin hakemaan Portoon. Porto on kohtuullisen pieni, vajaa hengen kaupunki. Jos mukaan laskee koko Porton metropolialueen, johon kuuluu mm. joen toisella puolella sijaitseva Gaia ja merenrannan Matosinhos, on asukasluku kuitenkin noin puolitoista miljoonaa. Itse Porton keskusta on kuitenkin hyvin pieni ja mielestäni kaikin puolin ihastuttava, vaikka toinen toistaan jyrkemmät ylämäet ja mukulakivikadut paitsi kuluttavat kengänpohjat hetkessä loppuun myös aiheuttavat välillä ärsyyntymisen aihetta. Porto on saanut suosiota myös turistikohteena, joten erityisesti kesäaikaan keskustassa törmää yhtä usein turisteihin kuin paikallisiinkin. Punaiset kaksikerroksiset turistibussit pörräävät keskustaa ympäri, matkamuistoja myyviä pikkuputiikkeja on lähes joka kulmalla ja kulkiessa keskustasta kohti jokirantaa on ennemminkin sääntö kuin poikkeus törmätä nälkäiseen muusikkoon, joka kerjää sydämensärkevällä tarinallaan rahaa jokaiselta vähänkin ulkomaalaisen näköiseltä vastaantulijalta. Turismi kuitenkin rajoittuu

2 lähinnä vain ydinkeskustaan, muuten turismi Portossa on melko huomaamatonta, ja muut kuin vaaleatukkaiset skandinaavit sekoittuvat tehokkaasti paikalliseen massaan. Portugalin heikko taloudellinen tilanne näkyi Portossa lähinnä keskustan tyhjentyneinä asuntoina ja lukemattomina myydään -kyltteinä. Muutamaan kerjäläiseen törmää varmasti ja suojaisimmissa porttikongeissa on yleensä asukki tai pari paksujen vilttiensä alla. Osa oli myös turvautunut uudenlaisiin tienaamiskeinoihin, kuten parkkipaikan näyttämiseen pientä maksua vastaan tai oluen myyntiin kadulla. Kulttuuri Portugalin ja Porton kulttuuria on mielestäni melko vaikeaa kuvailla. Itse olen yrittänyt selventää itselleni portugalilaisten sielunmaisemaa vertaamalla heitä naapurimaan espanjalaisiin. Lähes päällimmäisenä mielessäni vaihtoajastani on ruoka. Kuten espanjalaisetkin, portugalilaiset nauttivat hyvästä ruuasta ja syövät pohjoiseurooppalaisesta näkökulmasta myöhään. Illallinen syödään yhdeksän maissa, eikä sitä juuri koskaan tehdä yksin suomalaiset tonnikalamakaronit yksinään tietokoneen ääressä eivät mahtuisi portugalilaiseen ajattelutapaan. Ruoka on usein melko raskasta ja ehdottoman lihapainotteista, mutta itse ainakin totuin pelottavan nopeasti syömään kaksi tuhtia liha-annosta päivässä. Kuten espanjalaisille, myös portugalilaisille perhe on tärkeässä asemassa. Portossa ei tapahdu sunnuntaisin mitään, koska tämä päivä on pyhitetty yhteiselle perhe-illalliselle. Monet yliopisto-opiskelijat myös asuvat joko rahantilanteensa tai yksinkertaisesti tavan vuoksi yhä vanhempiensa luona, ja ovat aktiivisesti osana perhe-elämää. Tai vaihtoehtoisesti viilettävät kuka missäkin ja odottavat silti äidin pesevän pyykit. Toisin kuin espanjalaiset, portugalilaiset puhuvat melko hyvää englantia. Luonnollisesti ei voi olettaa jokaisen kaupan kassan tai kadulla vastaantulevan tädin osaavan englantia, mutta yleisesti kielitaito on huomattavasti muita eteläeurooppalaisia maita korkeammalla. Usein portugalilaiset ovat kuitenkin hieman arkoja käyttämään huonoksi kokemaansa kielitaitoaan, eivätkä kaikki yliopisto-opiskelijatkaan uskalla kommunikoida englanniksi. Portugalilaiset ovat myös kovia pahoittelemaan huonoa kielitaitoaan, silloinkin kun siihen ei olisi mitään tarvetta. Portugalilaiset vaikuttavat myös alkuun hieman varautuneemmilta kuin espanjalaiset. Pienen juttelun ja tutustumisen jälkeen portugalilaiset ovat kuitenkin yleensä äärettömän ystävällisiä ja auttavaisia ihmisiä. Puolituttuja ei myöskään ohiteta Portugalissa heilauttamalla vähän kättään, vaan kaikille hyvänpäiväntutuillekin suodaan poskisuudelmat ja lyhyt kuulumisien vaihto. Tehokkuuteen tottunutta suomalaista tämä saattaa joskus jopa ärsyttää matka koulun pääovilta ruokalaan kestää usein turhan pitkään, kun käytävällä pitää pysähtyä pussailemaan jokaista vastaantulevaa kurssikaveria tai tutun tuttua. Hauskin ero portugalilaisten ja espanjalaisten välillä on mielestäni pukeutuminen ja tyyli, erityisesti naisten keskuudessa. Espanjalaiset harrastavat niskarastoja, lävistyksiä, lyhyttä ja värjättyä tukkaa ja huomiota herättäviä vaatteita. Portugalilaiset pukeutuvat ja laittautuvat hyvin klassisesti tai jopa vanhanaikaisesti. Näin koko vaihdon aikana ehkä kolme naista, joilla ei ollut yli olkapään pituista tasapitkää tukkaa. Jos törmäät Porton puistossa huolettomasti pukeutuneeseen porukkaan, johon kuuluu lyhyttukkainen tyttö ja rastapäinen poika soittamassa kitaraa, voit olla varma, että tämä joukko koostuu espanjalaisista turisteista. Nämä huomiot ovat kaikki yleistäviä ja oma lyhyen vaihtoaikani perusteella kirjoitettuja. Ystäväpiirini koostui lähinnä muista vaihto-oppilaista ja opin tuntemaan vain muutaman portugalilaisen paremmin. Vaikka tykästyin suunnattomasti portugalilaiseen kulttuuriin ja elämäntapaan, en usko tietäväni siitä kuin

3 pintaraapaisun. Turhan suuria kulttuurishokkeja on kuitenkaan turha pelätä, Portugali on loppujen lopuksi länsieurooppalainen maa, jossa pätee pitkälle samat käytännöt kuin Suomessakin. Sää Ensimmäiset kaksi kuukautta Portossa nautin jatkuvasta auringonpaisteesta. Tämän jälkeen kärsin jatkuvasta sateesta. Porton ilmastoa verrataan talvikuukausina usein Englannin ilmastoon, ja Atlantilta nousikin paljon sateita häiritsemään seesteistä vaihtoaikaani. Kaiken kaikkiaan vaihtoaikani sää ei kuitenkaan ollut lohdutonta. Olin mielessäni varautunut jatkuvaan sateeseen marraskuun alusta tammikuun loppuun, ja tosiasiassa vietin monia iltapäiviä sekä joulu- että tammikuussa yliopiston nurmella makoillen ja pisamia tavoitellen. Silti suosittelisin varautumaan Portoon vedenkestävillä kengillä ja tukevalla sateenvarjolla. Järjestelyt Suomessa ja Portugalissa Vaihdon hakuprosessi oli suhteellisen yksinkertainen. Täytin Aallon omat lomakkeet ja tulin valituksi ensimmäiseen kohteeseeni, eli Portoon. Kielitodistukseksi riitti englannin kielen todistus, ja FEUPin nettisivuilta löytämäni kurssit hyväksyi pääaineen professori ilman suurempia pohdintoja. Hain samalla hakulomakkeella myös Erasmus-apurahaa, joka riitti rahoittamaan vaihtoni. Aallon lomakkeiden lisäksi täytin FEUPin sivuilla heidän oman sähköisen hakulomakkeensa, jossa ei huonon käytettävyyden lisäksi ollut juuri ongelmia. Sain samalla tunnukset, joilla pääsin seuraamaan hakemusprosessin etenemistä netissä. Toukokuussa jouduin vielä täyttämään nettihakemuksen uudestaan ja hakemaan Learning Agreementiin uudet allekirjoitukset, sillä hakuvaiheessa valitsemani kurssit olivat osittain jo täynnä. Heinäkuussa sain virallisen hyväksymiskirjeen FEUPista. Portugaliin ei erikseen tarvita viisumeita tai lupia. Virallisesti maassa yli kolme kuukautta viipyvien henkilöiden tulisi ilmoittautua poliisiasemalle, mutta itseltäni tämä vaihe ainakin jäi toteuttamatta. En myöskään ottanut erikseen vakuutuksia matkaa varten, vaan käytin olemassa olevaa kolmen kuukauden matkavakuutustani ja olin loppuajan ilman. Olisin luultavasti katunut valintaani, jos olisin tullut esimerkiksi ryöstetyksi tai sairastunut vakavasti, mutta mitään tällaista ei onneksi käynyt. Saapuminen Portoon ja kirjautuminen yliopistoon oli melko helppoa. Sekä koko yliopiston että insinööritieteiden tiedekunnan edustajat ottivat etukäteen sähköpostilla yhteyttä ja neuvoivat käytännön asioissa. Varasin ennen saapumistani Portoon ajan yliopiston päärakennuksella tapahtuvaan rekisteröitymistilaisuuteen, jossa kirjauduin virallisesti yliopistoon, sain yleisen opiskelijakortin, yliopiston paidan ja muutamia vinkkejä. Lisäksi kävin oman tiedekuntani vaihtotoimistossa pariin otteeseen selvittämässä käytännön asioita ja kursseja. Pari ensimmäistä päivää tuntui siltä, että minua läheteltiin toimistosta toiseen minkään asian ratkeamatta, mutta jälkeenpäin ajatellen sain hyvin nopeassa ajassa vahvistettua kurssini, ilmoittauduttua harjoitusryhmiin, FEUPin oman opiskelijakortin, opiskelijahintaisen metrokortin sekä ATK-luvat ja langattoman netin koneeseeni. Portossa toimii myös hyvin aktiivinen ESN (Erasmus Student Network), joka paitsi järjestää matkoja ja bileitä, myös auttaa mm. asuntojen etsimisessä ja missä tahansa vaihto-opiskelijoita askarruttavissa asioissa. Kaikki vaihto-oppilaat saavat ESN:ltä myös puhelinliittymän, jolla kuukausimaksua vastaan voi soittaa muihin vastaavanlaisiin liittymiin ilmaiseksi.

4 Käytännön asiat vaihtokohteessa Asuminen Porton yliopisto tarjoaa vain harvoja opiskelija-asuntoja, eikä itselleni tällaista tarjottu. Eräs vaihtotuttuni asui opiskelija-asuntolassa pari viikkoa, kunnes kyllästyi ja hankki miellyttävämmän kämpän. Koska portugalilaiset asuvat usein yliopisto-opintojenkin ajan vanhempiensa luona, ei opiskelija-asunnoillekaan ole suurta tarvetta. Portossa on keskusta-alueella tarjolla paljon kalustettuja asuntoja opiskelijaystävällisin hinnoin. Paikalliset asuvat useimmiten hieman kauempana keskustasta, joten he vuokraavat omistamiaan asuntoja opiskelijoille. Itse saavuin paikan päälle muutamaa päivää ennen opiskelujen alkua ja löysin asunnon kahdessa päivässä. Suosittelen tätä tapaa muillekin, enkä olisi vuokrannut asuntoa näkemättä. Koska Portossa ei myöskään harrasteta kirjallisia vuokrasopimuksia, ei vuokraus olisi varmaan onnistunutkaan ilman paikan päällä annettua käteismaksua. Asuntoja kuitenkin kannattaa etsiä jo netistä etukäteen ja mahdollisuuksien mukaan sopia näyttöjä sähköpostitse, jotta asuntorumba helpottuu paikan päällä. Jos tekisin kaiken uudestaan, menisin kuitenkin Portoon jo hieman aikaisemmin. Syyskuun alussa kaupungin valtasi tuhannet muutkin asuntoa etsivät vaihto-opiskelijat, joten vuokranantajat vaativat päätöstä heti samalta seisomalta. Asuntoa hankittaessa kannattaa huomioida Porton talvi-ilmasto. Lämpötilat eivät tietenkään laske lähellekään Suomen kylmimpiä lämpötiloja, mutta Portossa lämpötila on usein sama ulkona ja sisällä. Eristys on erityisen huonoa vanhemmissa rakennuksissa, joissa myös kosteusongelmat ovat yleisiä, mutta en käynyt myöskään uudemmissa asunnoissa, joissa lämpö olisi ollut mielestäni kohdallaan. Vuokraustilanteessa kannattaa siis kysellä/vaatia sähkölämmitintä omaan huoneeseen. Sähkölaskut saattavat myös nousta huomattavasti talvikuukausina, joten kulujen sisältyminen vuokraan on ehkä turvallisin ratkaisu. Toinen huomioitava asia on vuokranantaja. Koska kirjallista sopimusta ei yleensä ole, jotkut vuokranantajat ottavat yllättäviä vapauksia. Tuttuni on mm. herännyt siihen, kun vuokranantaja kävelee makuuhuoneeseen omilla avaimillaan. Pikaisen tapaamisen perusteella kaikkea ei voi tietysti tietää, mutta voi olla hyvä tiedustella mitä asunnossa on luvallista tehdä. Vuokraustilanteessa kannattaa ainakin varmistaa, että asuntoon saa tuoda vieraita ja tarvittaessa majoittaa heitä myös yön yli (jos tutut tulevat kotimaasta käymään). Jos vuokranantaja ei asu samassa asunnossa, on myös helpompi pyytää kavereita illalliselle tai juomaan pari olutta. Jos baareissa/opiskelijabileissä käyminen kuuluu vaihtoajan suunnitelmiin, suosittelen lämpimästi asuntoa keskusta-alueelta (Aliados, Trindade, Sao Bento). Asuin itse hieman kauempana keskustasta Marquesin metroaseman vieressä. Vaikka keskustaan oli vain 20 minuutin kävelymatka, ylämäki takaisin oli usein liian rasittava öisin ja päädyin joko taksimatkaan tai tuttujen vieruskaveriksi. Jos pieni liikunta ei kuitenkaan pelota, on Portossa keskustan lisäksi monia muita miellyttäviä asunalueita. Huonoja alueita ei mielestäni juuri ole, ainoastaan joen rantaa välttelisin itse. Moni sanoi minun asuvan huonolla alueella, mutta en koskaan törmännyt mihinkään ongelmiin. Nurkan takana päivystävät ilotytöt eivät häirinneet minua, enkä minä heitä. Monissa vaihto-oppaissa kehotetaan asumaan paikallisten kanssa, jolloin pääsee paremmin maan kulttuuriin ja tapoihin kiinni. Itselläni oli valitettavasti paikallisista kämppiksistä huonoja kokemuksia. Asuin kahden muun opiskelijatytön kanssa, eivätkä elämäntapamme oikein istuneet yksiin. Tytöt harrastivat

5 lähinnä opiskelua, siivoamista, pyykinpesua ja kikattelemista keskenään. Kämppiksilläni ei myöskään käynyt koskaan vieraita, enkä kokenut omien vieraideni olevan tervetulleita. Vietinkin suurimman osan ajastani yliopistolla, ystävieni luona, kahviloissa ja ravintoloissa. Uskon kuitenkin, että minulla sattui vain käymään harvinaisen huono tuuri ja sain portugalin ainoat hikipingot kämppiksikseni. Muilta vaihtokavereiltani kuulin vain positiivisia tarinoita paikallisista kämppiksistä. Tosin nämä kaikki taisivat olla miespuoleisia. Yliopiston palvelut Paikalliset opiskelijat viettävät yliopistolla todella paljon aikaa. Erityisesti tenttikauden lähestyessä yliopiston kirjasto, tietokoneluokat ja ryhmätyötilat ovat ääriään myöten täynnä. Kirjasto ja päärakennuksen luokat ovat opiskelijoiden käytössä aamusta iltakahdeksaan. Tämän lisäksi opiskelijat voivat käyttää oman opinto-ohjelmansa ryhmätyö- ja tietokonehuoneita, joissa voi oleskella vaikka kellon ympäri. Kampusalueella on nopeahko ja useimmiten toimiva langaton internetyhteys, johon opiskelijat saavat henkilökohtaisen salasanan. Useimmat harjoitustyöt tulee palauttaa tulostettuina versioina, ja yliopiston käytävillä sijaitseviin printtereihin voi ostaa tulostusoikeutta. Omalla kohdallani viisi euroa riitti kevyesti yhden lukukauden tulostustarpeisiin. Nettiin, tulostamiseen ja muihin tietokoneisiin liittyviin ongelmiin löytyy apua yliopiston omasta tietotekniikkatoimistosta, jossa henkilökunta oli hyvin avuliasta ja myös kielitaitoista. Yliopiston ruokalassa tarjoillaan opiskelijahintaista (2,25 euroa) lounasta. Lounaaseen kuuluu alkukeitto, sämpylä, lämmin ruoka ja jälkiruoka/hedelmä. Lämpimän ruuan annoskoko piti minut kylläisenä ilman lisukkeitakin. Ruokavaihtoehtoina oli useimmiten liha- tai kala-annos, mutta myös kasvisruokaa oli usein tarjolla. Lounasruokalan lisäksi kampuksella toimi kolme kahvilaa, jotka tarjosivat erilaisia leipiä ja muita pieniä välipaloja. Myös koulun käytäviltä löytyvät kahvi-, limsa- ja välipala-automaatit olivat opiskelijoiden ahkerassa käytössä. Terveydenhuolto Sairastuin vaihdon aikana pariin otteeseen flunssaan, mutta en näiden oireiden takia joutunut turvautumaan paikalliseen terveydenhuoltoon. Kuulin tutuiltani juttuja, joiden mukaan lääkäriaikaa varatessa kannattaisi liioitella oireitaan jonkin verran, jotta aika varmasti järjestyy. Mitään virallista tietoa terveyspalvelujen toimivuudesta minulla ei kuitenkaan ole. Hintataso Portossa hintataso on jonkin verran Suomea halvempaa, erityisesti asumisessa. Maksoin vuokraa 180 euroa kuukaudessa, ja tähän hintaan kuului myös sähkö, vesi ja internetyhteys (joka tosin toimi vain keittiössä). Myös ravintolahinnat ovat suomeen nähden hyvin edullisia. Tästä huolimatta ulkona syöminen lohkaisi suuren osan omasta budjetistani. Koska ravintolaillallinen juomineen (10-15 euroa) on Suomeen nähden edullinen, saatoin syödä ravintoloissa 4-5 kertaa viikossa. Myös joukkoliikenne on Portossa edullista, erityisesti nuorille opiskelijoille. Alle 24-vuotiaana opiskelijana sain kuukauden metrokortin alle 15 eurolla. Kortti kattoi kuitenkin vain asuinalueeltani yliopistolle vievät matkat. Kauemmas mentäessä piti ostaa kertakortteja, joiden hinta kuukausikorttiin nähden oli melko hintava (2,2-3 euroa). Pitkän matkan bussi- ja junaliikenteessä hinnat olivat suurin piirtein Suomen opiskelijahinnoissa. Esimerkiksi junamatka Lissaboniin (300 km) maksaa 30 euroa. Vaatteet, kengät, päivittäistavarat ja erityisesti alkoholi on myös Portossa edullista. Baareissa hinnat saattavat vaihdella kuitenkin jonkin verran. Opiskelijoiden suosimissa halvoissa baareissa olutlasi (huom. 2

6 desilitran lasi, ei tuoppi) maksoi halvimmillaan 50 senttiä, mutta yökerhoissa vastaavasta sai maksaa jopa 3 euroa. Edulliset paikat saa kuitenkin nopeasti selville, joten yöelämäkään ei Portossa tyhjennä lompakkoa liikaa. Opinnot Opiskelin vaihdon aikana neljä kuuden opintopisteen kurssia. Kaksi kursseista oli tuotantotalouden laitoksen neljännelle vuosikurssille suunnattuja kursseja, ja kaksi palveluliiketoimintaan keskittyvän maisteriohjelman kursseja. Tuotantotalouden laitoksen kurssini olivat Operations management ja Logistics management. Molemmilla kursseilla opiskelu oli hyvin perinteistä ja koulumaisempaa kuin Suomessa. Kursseilla järjestettiin viikoittain yksi luento ja yhdet laskuharjoitukset. Tämän lisäksi kurssiin kuului neljän tai viiden hengen ryhmissä tehtävä ryhmätyö. Paikalliset opiskelijat olivat yllättävän aktiivisia ryhmätöiden tekemisessä, eikä itseni tarvinnut organisoida mitään, vaan suorittaa vain oma osuuteni. Suurimman osan arvosanasta kummallakin kurssilla määräsi tentti. Näistä pääsin helposti läpi. Palveluliiketoiminnan maisteriohjelman kurssit olivat hieman erilaisia. Olin ohjelman ensimmäisen vuoden opiskelijoiden kursseilla, mitä ehdin katua pariin otteeseen vaihdon aikana. Suurin osa opiskelijoista oli äärettömän motivoituneita, aivan innoissaan uudesta maisterista ja valmiita vastaanottamaan vain huippuarvosanoja. Kurssien pääpaino oli ryhmätöissä, molemmissa kursseissa tehtiin koko lukukausi laajaa ryhmätyötä, jotka veivät suurimman osan opiskeluaikaani. Aiheet eivät olleet kovinkaan haastavia, mutta työt olivat laajoja ja ryhmät suuria, jolloin jo pelkästään työn koordinointiin tuntui välillä kuluvan aivan hirveästi aikaa. Loppujen lopuksi arvosanaa määritti kuitenkin näissäkin kursseissa eniten tentit, joiden läpipääsyyn riitti luentokalvojen selailu. Sain suorittamani kurssit hyväksytettyä Suomen opintosuunnitelmaani sen suuremmitta ongelmitta. Kolmesta kurssista muodostin itselleni maisterivaiheen erikoismoduulin, ja neljäs jäi vapaavalintaisiin opintoihin. Suoritusotetta sai odotella Portosta muutaman kuukauden vaihdon päättymisen jälkeen, mutta se saapui ilman erillisiä muistutuksia sekä postitse että sähköpostitse Learning Agreementin kanssa. Kursseista oli myös lyhyt kuvaus, ja paikallinen arvosteluasteikko oli esitetty selkeästi. Muuta Portugalilaiset ja mielestäni erityisesti Porton asukkaat ovat ystävällisiä ja auttavaisia. Porton tavoille oppii nopeasti ja paikalliset kertovat mielellään, missä kannattaa käydä ja miten toimia. Portossa ollaan myös ylpeitä omasta kaupungista ja kulttuurista, ja paikalliset kertovat mielellään tavoistaan, perinteistään ja kulttuuristaan. Jalkapallo on portugalilaisille ehdottomasti tärkein urheilulaji, ja itseäni onkin jäänyt hieman harmittamaan, etten vaihdon aikana ehtinyt kertaakaan paikalliselle stadionille seuraamaan ottelua. Suosittelen vaihtoon lähtemistä kaikille ja Portugalia erityisesti niille, jotka sietävät pientä epävarmuutta käytännön asioiden järjestelyssä. Vaikka kaikki ei aina sujunut putkeen, rakastuin Portoon täydellisesti ja olisin valmis lähtemään takaisin ihan milloin vain. Uskon myös saaneeni elinikäisiä ystäviä tai vähintäänkin hyviä majapaikkoja ympäri Eurooppaa.