Vapaan sivistystyön (kansalaisopisto), musiikkiopiston ja yleisten kulttuuripalveluiden työryhmän loppuraportti

Transkriptio

1 Vapaan sivistystyön (kansalaisopisto), musiikkiopiston ja yleisten kulttuuripalveluiden työryhmän loppuraportti 1. Selvitystyön lähtötilanne Kaupunginvaltuuston hyväksymän talousarvion kulttuuri- ja va paa-aika toi men tulosalueen toiminnallisiin tavoitteisiin oli kirjattu toiminnalliseksi tavoitteeksi musiikkiopiston yl lä pi tä jä vaih to eh to jen selvittäminen, josta raportointi lautakunnalle oli tehtävä men nes sä. Kankaanpään kaupunginvaltuusto hyväksyi ko kouk ses saan toiminnan ja talouden sopeuttamisohjelman vuosiksi , ohjelmaan on kirjattu musiikkiopiston toiminnan uu del leen jär jes te ly siten, että sen kustannukset kaupungille alenevat huomattavasti. Kankaanpään musiikkiopiston ylläpitäjävaihtoehtoja on selvitetty useaan ot teeseen. Keväällä 2009 tehdyssä selvityksessä työryhmän tavoitteeksi ase tet tiin selvittää musiikkiopiston erilaisia järjestämismahdollisuuksia tu le vai suu des sa. Työryhmässä oli kuultavana Kankaanpään Opiston rehtori, Par ka non sivistysjohtaja sekä Länsi-Pirkanmaan ja Sataedun kou lu tus kun tien edustajat. Eri musiikkiopistojen tilastovertailussa ei voitu havaita mer kit tä viä taloudellisia eroja samankokoisten musiikkiopistojen välillä, ti las to ver tai luis sa ei näkynyt musiikkiopistojen toiminnan laatu. Työryhmän mie les tä myöskään musiikkiopiston yksityistäminen ei vapauttaisi kaupunkia ny kyi ses tä talousvastuusta. Esityksessään työryhmä päätyikin siihen, että yk si kään esitetyistä ylläpitomalleista (yksityistäminen, liittäminen Kan kaan pään Opistoon tai kuntayhtymään) ei tuo erityistä lisäarvoa musiikkiopiston toi min nan järjestämiselle. Tämän mukaisesti kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta päätti kokouksessaan , että Kankaanpään musiikkiopiston toiminta järjestetään tois tai sek si nykyisen ylläpitäjämallin mukaisesti. Tämän jälkeen neuvoteltiin vuoden 2010 alkupuolella Länsi-Pirkanmaan kou lutus kun ta yh ty män edustajien kanssa Kankaanpään musiikkiopiston toi min nan siirtämisestä mainittuun kuntayhtymään sekä mahdollisesta fuu sios ta Kauhajoella toimivan Panula-opiston kanssa. Neuvottelut päättyivät tu lok set to mi na. Vuosina Satakuntalaiset musiikkiopistot (Porin Palmgren-kon ser va- 1

2 to rio, Huittisten, Rauman ja Kankaanpään mu siik ki opis tot) päättivät tar kas tel la musiikkiopistojen vaikuttavuutta maakunnassa ja mu siik ki opis to jen mahdollista hallinnollista yhdistämistä. Hankkeen nimi oli Soiva Sa ta kun ta ja sen osittaisena rahoittajana toimi Satakuntaliitto. Kan kaan pään kau pun ki ei osallistunut varsinaisena toimijana hank kee seen kuten muut osal lis tu ja ta hot. Hankkeen käyttöön toimitettiin kuitenkin ai neis toa Kan kaan pään musiikkiopiston toiminnasta ja taloudesta (Soiva Sa ta kun ta -hank keen loppuraportti on julkaistu Turun yliopiston kaup pa kor kea kou lun jul kai su sar jas sa ja se on ladattavissa osoitteessa Hankkeen lop pu tu lok se na osallistujamusiikkiopistojen ylläpitäjistä ainoastaan Porin kau pun ki näki tarpeelliseksi jatkovalmistella Satakunnan musiikkioppilaitosten or ga ni soi mis ta yhden koulutuksen järjestäjän ylläpidettäväksi. Keväällä 2014 on uudelleen verrattu lähiopistoja toisiinsa, vertailutiedot ovat vuodelta 2012, vuoden 2013 luvut eivät vielä olleet saatavilla. Ver tai lus sa näkyi, että lähes jokaisessa musiikkiopistossa oli annettu ope tus tun te ja jonkin verran valtionosuustunteja enemmän paitsi Ylä-Satakunnan mu siik ki opis tos sa. Tilastovertailussa ei ollut mukana laatuun vaikuttavia te ki jöi tä, kuten konserttimääriä, tasosuoritusmääriä, soittotuntien minuuttimääriä ei kä harkinnanvaraisia avustuksia. Kankaanpään musiikkiopiston osalta kus tan nuk sia lisäsi se, että opetusta annettiin kahdeksan kunnan alueella. Merkittäviä taloudellisia eroja ei voitu havaita sa man ko kois ten musiikkiopistojen välillä. Kankaanpään musiikkiopistossa on viime vuo si na säästötoimenpiteenä supistettu soitinvalikoimaa (klarinetti, saksofoni) ja soitinvalikoiman vähentäminen edelleen johtaisi toiminnan han ka loi tu mi seen. Soitinvalikoima on muihin musiikkiopistoihin verrattuna paljon sup peam pi, koska siitä puuttuu kantele, fagotti, oboe, käyrätorvi, pasuuna, tuu ba, erilaiset nokkahuilut, piccolo ja kontrabasso sekä harppu. Mu siik ki opis tos sa suoritetaan lukuvuodesta seuraavat säästötoimenpiteet: tans sin ope tus loppui syksyllä 2014, ryhmäaineiden opetuskertoja on vä hen ne tty, ryhmätunteja keskitetään entistä enemmän Kankaanpäähän ja pia non soi ton opettajien määrä vähenee viidestä neljään (joka tarkoittaa et tä uusia pianonsoitonoppilaita ei voida hyväksyä seuraavalle lukuvuodelle). Kankaanpään musiikkiopiston toimintaa on viime vuosina lisääntyneen val tionosuus kiin tiön vuoksi ensin nostettu, mutta jouduttu sitten jälleen sääs tö toi men pitee nä laskemaan. Tuntimäärän kasvu vuonna 2013 johtui siitä, et tä opetussuunnitelman mukaan isommat (edistyneemmät) oppilaat saa vat pidemmät soittotunnit. Vuonna 2009 musiikkiopistossa on ollut ns. su ku pol ven vaihdos, jolloin suuri määrä isoja oppilaita päätti opintonsa mu siik ki opis tos sa. Heidän tilalle otettiin pieniä oppilaita, joiden ensimmäisten vuo sien soittotuntimäärä on lyhyt (15 20 min/vk/oppilas). Toisesta lu ku vuo des ta alkaen nämä oppilaat saavat jo 30 minuutin pituisen soittotunnin ja kolmannesta vuodesta soittotunnin pituus on 45 min/vk/oppilas. Lu ku vuo den syklistä johtuen tuntimäärien vaihtelu tapahtuu aina viiveellä ta lous ar vi oon nähden. Kankaanpään musiikkiopiston kustannuksista kaupungin osuus oli ti lin pää tök sen 2

3 2013 mukaan noin eli 23,02 %. Kaupunginvaltuuston edel lyt tä mä musiikkiopiston toiminnan uudelleenjärjestely siten, että sen kus tan nuk set kaupungille alenevat tästä vielä huomattavasti vaikuttaa väis tä mät tä tulopuolen vähenemiseen niin valtionosuuden kuin kun ta osuuk sien ja oppilasmaksujen suhteenkin. Tästä syystä kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta päätyi esittämään kokouksessaan kaupunginhallitukselle, että talousarvion toiminnalliseksi tavoitteeksi asetetun musiikkiopiston ylläpitäjävaihtoehtojen selvittämiseen ei ollut tarvetta ja esitti kaupunginhallitukselle työryhmän nimeämistä selvittämään vapaan sivistystyön (kansalaisopiston), musiikkiopiston ja yleisten kulttuuripalveluiden yhdistämistä. Kaupunginhallitus päätöksillä , nimettiin työryhmä, jonka jäsenet ovat: Kari Kähkönen (puheenjohtaja), Hely Alhainen, Maritta Uusitalo, Heidi Viljanen, Heikki Kiviniemi, Eeva-Kaisa Haikonen, Pekka Laiho, Anna Major (sihteeri) ja Olli Ruohomäki. 2. Työryhmän toiminta Kaupunginhallituksen nimeämä työryhmä on kokoontunut neljä kertaa ( , , ja ). Työryhmän lisäksi viranhaltijoista koostunut ryhmä on kokoontunut myös neljä kertaa selvittämään ja valmistelemaan asioita. Työryhmän aloituskokouksessa käytiin läpi Kankaanpään opiston, Petäjä-opiston ja Kankaanpään musiikkiopiston nykytilannetta. Tavoitteeksi määriteltiin kokouksessa osoittaa ja etsiä mahdollisia synergiaetuja sekä säästöjä Kankaanpään musiikkiopiston ja Petäjä-opiston välillä. Samalla päätettiin viranhaltijoiden valmistelutehtävästä. Kokouksessa käytiin läpi etukäteen jäsenille lähetetyt viranhaltijapalaverien muistiot ( ja ) sekä Petäjä-opiston muistio ( ). Selvitettäväksi jäi edelleen vapaan sivistystyön osalta valtionosuusjärjestelmän uudistuksen vaikutus ja Petäjä-opiston muiden kuntien mahdollinen yhdistyminen uuteen opistoon. Petäjä-opiston kannalta todettiin vaikeaksi nähdä yhdistymisessä synergiaetuja, Kankaanpään musiikkiopiston kannan mukaisesti synergiaetuja olisi saavutettavissa mm. hallinnossa ja opetuksessa. Työryhmän kokouksessa käytiin läpi viranhaltijoiden tekemät selvitykset muiden opistojen yhdistymiskokemuksista, jotka ovat olleet myönteisiä. Kokouksessa käsiteltiin myös rehtoreiden tekemä SWOT-analyysi sekä tehty koelaskelma Petäjä-opiston kuluista ja valtionosuudesta Kankaanpään kaupungin toimintana. Opetus- ja kulttuuriministeriön kanta mahdollisesti yhdistyviin opistoihin käsittäisi lähinnä taloudellisia toimintaedellytyksien arviointia. Valtionosuusjärjestelmien erillisyydestä 3

4 johtuen opistoja ei voitaisi fuusioida. Kokouksessa keskusteltiin käytännön yhteistyömahdollisuuksista opistojen välillä. Työryhmän kokouksessa kuultiin Panula-opiston rehtorin esitys Kauhajoen tilanteesta ja tarkasteltiin viranhaltijoiden tekemiä talouslaskelmia. Sivistysjohtaja valmistelema loppuraporttiluonnos esitellään lautakunnalle seuraavassa kokouksessa. 3. Selvityksen johtopäätökset Kankaanpään kaupunginhallituksen asettaman työryhmän tehtävä on ollut monestakin syystä erittäin haasteellinen, tätä kuvaa hyvin sekin, että alkuperäisen aikataulun mukaisesti loppuraportti olisi pitänyt olla valmis jo vuoden 2014 loppuun mennessä. Suhtautuminen mahdolliseen opistojen yhdistymiseen on työryhmässä myöskin jakanut mielipiteitä. Tämä on kuitenkin asian käsittelyn kannalta ollut myös eduksi. Ilman kriittisiä kannanottoja saattaisi helposti moni tärkeäkin seikka jäädä huomaamatta. Erilaiset virkaehtosopimukset, lainsäädäntö ja eri valtionosuusjärjestelmät aiheuttavat sen, että opistoja ei voida fuusioida. Tällöin jäljelle jää oikeastaan vain hallinnollinen yhdistyminen. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kumpikin opisto on erillinen yksikkö, jota yhteinen rehtori johtaa. Kelpoisuusvaatimusten tulee luonnollisesti täyttyä. Käytännön toiminnan järjestäminen opetustoiminnan erilaisesta luonteesta johtuen on kuitenkin haasteellista, myös yhteistyöverkostot ja erilainen asiakaskunta saattaa aiheuttaa yhteiselle hallinnolle varsinkin alkuvaiheessa ongelmia. Erilaisuudesta johtuen myös osassa henkilökuntaa esiintyy muutosvastarintaa. Toiminnan ja talouden sopeuttamisohjelmaan on kirjattu: musiikkiopiston toiminnan uu del leen jär jes te ly siten, että sen kustannukset kaupungille alenevat huomattavasti. Päätöksen ongelmallisuus on siinä, että se ei määrittele huomattavalle konkreettista rahallista summaa. Tehtyjen taloudellisten koelaskelmien perusteella näyttää siltä, että mahdollinen taloudellinen säästö jää pääasiassa hallinnon yhdistämisellä saavutetuksi. Opistosta toiseen siirrettävillä toiminnoilla ei säästöjä synny. Kansalaisopiston siirto sellaisenaankin Kankaanpään kaupungin ylläpidettäväksi ei tehtyjen laskelmien mukaan tuo nykyiseen ostopalveluun verrattuna säästöjä. Yleisten kulttuuripalveluiden yhdistämisellä opistoihin ei ole taloudellista vaikutusta. Varoja ei niiden järjestämiseen ole talousarviossa erikseen juurikaan osoitettu. Käytännössä toiminta on nykyisessä taloudellisessa tilanteessa lähinnä Pohjois-Satakunnan taideviikon järjestämiseen liittyvää organisointia, jossa tuloilla pyritään kattamaan menot. Kaupunginmuseo puolestaan on hoitanut kaupungin taidekokoelmaa. Opistojen yhdistämisen kokonaisarviointia ja tulevaisuuden kustannusrakennetta hankaloittaa se, että valtion vapaan sivistystyön rakenneuudistus tulee voimaan vasta vuoden 2016 alusta eikä Petäjä-opiston 4

5 sopimuskuntien tahtotilaa tiedetä mahdollisessa yhdistämistapauksessa. Kankaanpään musiikkiopiston nettokustannuksia kaupungille vähentää se, että vuoden 2015 valtionosuuspäätöksen mukaisesti Kankaanpään musiikkiopiston vahvistettujen tuntien määrää on lisätty kaupungin anomuksesta 678 tunnilla. Tämän lisäyksen nettorahamäärä on ,5. Opistojen yhdistämisen vaikutuksesta musiikkiopiston kokonaistuntimäärä saattaa alentua ja johtaa myönnetyn valtionosuustuntimäärän vähentämiseen, kuten aiemminkin on tapahtunut. Tehtyjen selvitysten perusteella työryhmä ei pidä taloudellisesti ja toiminnallisesti tarkoituksenmukaisena nykytilanteessa yhdistää opistojen hallintoa. Mahdollisesti saavutettava säästö jää pieneksi ja tavoiteltavat synergiaedut voidaan saavuttaa ilman yhdistämistäkin. Yhdistämiselle ei myöskään ole esimerkiksi henkilömuutosten osalta tarvetta. Kokonaisuuden kannalta edut tulevat todennäköisesti jäämään pienemmäksi kuin siitä koituvat haitat. Työryhmä 5