SGU. Kaivojen poraaminen energiaja vesihuoltoon opas NORMIKAIVO 07 NORMIMENETTELY VESI- JA ENERGIAKAIVOJEN TEKEMISEEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SGU. Kaivojen poraaminen energiaja vesihuoltoon opas NORMIKAIVO 07 NORMIMENETTELY VESI- JA ENERGIAKAIVOJEN TEKEMISEEN"

Transkriptio

1 NORMIKAIVO 07 Kaivojen poraaminen energiaja vesihuoltoon opas NORMIMENETTELY VESI- JA ENERGIAKAIVOJEN TEKEMISEEN SGU Sveriges geologiska undersökning (Ruotsin geologinen tutkimus) Normimenettely vesi- ja energiakaivojen tekemiseen 1

2 Sisältö Esipuhe Yksityinen vesihuolto ja energiaporaus Pohjavesi Lainsäädäntö Kaivon suunnittelu Porausreikien täyttö ja tiivistys Poraaminen vesiensuojelualueella Liite 1. Tarkistuslista Normikaivo Liite 2. Kuluttajan tarkistuslista Liite 3. Porauspöytäkirja Kuvat: Kannen etusivu, vasemmalla: H. Rozenberg. Kannen etusivu, oikealla: B.-M. Ek Kannen takasivu: A. Damberg Huhtikuu 2008 Sveriges geologiska undersökning April 2008 Sveriges geologiska undersökning Layout: Erika Ingvald & Jeanette Bergman Weihed, SGU Tryck: Davidsons Tryckeri AB, Växjö Ruotsin geologinen tutkimus (SGU) tutkii, dokumentoi ja tiedottaa kallioperää, maalajeja ja pohjavettä koskevissa asioissa Ruotsissa. Geologian ja mineraalikysymysten keskeisenä viranomaisena Ruotsissa, on SGU:n tärkeimpiä tehtäviä vastata geologisen tiedon kysyntään yhteiskunnassa. Tietojamme käyttävät esimerkiksi kunnat, lääninhallitukset, yritykset ja viranomaiset perustana ympäristötyölle ja infrastruktuurin suunnittelussa, ruotsalaiset ja ulkomaiset kaivosyritykset, jotka etsivät uusia hyödynnettävissä olevia malmeja ja rakennusyritykset. SGU vastaa kansallisesta ympäristön laatutavoitteesta, Korkealaatuisesta pohjavedestä ja on mukana Hyvään rakennettuun ympäristöön tähtäävässä työssä. Lisäksi SGU on se viranomainen, joka purkaa ja turvaa ympäristövaikutuksilta ne laitokset, joissa valtio aikaisemmin on säilyttänyt öljytuotteitten valmiusvarastoja. Normimenettely vesi- ja energiakaivojen tekemiseen 2

3 Esipuhe Tavoite- ja tulosohjatun yhteiskunnan ympäristönsuojelua varten on Valtiopäivät asettanut ympäristön laadulle 16 kansallista tavoitetta. Ruotsin geologinen tutkimus (SGU) vastaa hallituksen toimeksiannosta ympäristön laatutavoitteen 3. Korkealaatuinen pohjavesi yhteensovittamisesta, seurannasta ja raportoinnista. Tavoitteen puitteissa SGU on laatinut neuvoja ja ohjeita vesi- ja energiahuollon porauksista (Ruotsin ympäristötavoitteet osatavoitteet ja toimintastrategiat Prop. 2000/01:130). Kriteerit perustuvat dokumenttiin Normikaivo-97, jonka SGU sekä lämpöpumppu- ja porausala yhdessä laativat auttaakseen kuluttajia ja päätöksentekijöitä asettamaan oikeat vaatimukset energiakaivon teolle. Dokumenttia on kehitetty edelleen ja sen hyväksyvät nykyisin sekä toimiala että viranomaiset. Tiedon levittämiseksi yhteiskunnassa ja ohjeiden soveltamiseksi on SGU yhteistyössä Sosiaalihallituksen, SP Ruotsin teknisen tutkimuslaitokset ja alan organisaatioiden Geotech Avantin ja Svepin kanssa laatinut tämän ohjeen. Normimenettely vesi- ja energiakaivojen tekemiseen Ohjeet on osoitettu ensi sijassa kaivonporaajille ja ne sisältyvät opetusmateriaaliin, jota SGU käyttää näiden sertifiointikoulutuksessa. Yhtä tärkeitä kuin porausyritykset ovat kunnalliset virkamiehet, jotka joutuvat ottamaan kantaa lupavelvollisuuteen ja ilmoitusvelvollisuuden seurantaan, jotka ovat voimassa vesi- ja energiakaivojen rakentamisessa. Ohjeet kohdistuvat myös kiinteistöjen omistajille, jotka haluavat rakentaa vesi- tai energiahuollon kaivoja. Tavoitteena on vähentää ympäristövahinkojen riskejä ja samalla vähentää sellaisia vahingonkorvauksia, jotka voivat olla seurauksena, jos poraus aiheuttaa vahinkoa ympäröiville kiinteistöille. Seuraamalla tässä annettavia ohjeita parannetaan mahdollisuutta varmaan vesihuoltoon ja ympäristöturvallisiin energiakaivoihin. Ohjeet koskevat kallioon porattujen kaivojen tekoa, lähinnä yksityiseen vesihuoltoon ja lämmitykseen tai jäähdytykseen. Tässä esitetään kootut ohjeet, kuinka esitutkimukset, tekninen toteutus ja hoito tulee suorittaa, kun kaivo rakennetaan turvallisesti siltä kannalta, miten se vaikuttaa pohjaveteen, ympäröivään maaperään ja rakennuksiin tai muuhun ympäristöön. Suuria kunnallisia vedenottamoita ei käsitellä, koska niiden rakentamisen yhteydessä yleisesti tehdään laajoja geologisia esitutkimuksia ja kaivojen rakentamisessa seurataan yksityiskohtaisia työselityksiä ja vaatimuksia. Niille, joiden aikomuksena on kaivaa kaivo, ovat SGU ja Sosiaalihallitus laatineet julkaisun Kaivon rakentaminen toimintaohjeet. Työsuojelukysymyksissä viitataan esitteeseen Porausturvallisuus (tilattavissa ). Ohje sisältää tarkistuslistoja niin kuluttajalle kuin kaivonporaajalle. Hyvä neuvo on, että käytä aina sertifioitua kaivonporaajaa ja toinen, että ota aina etukäteen yhteyttä kuntaan saadaksesi tietoa, mitä on otettava huomioon, kun kaivoa porataan. Myös SGU:n puoleen voi kääntyä. Normimenettely vesi- ja energiakaivojen tekemiseen 3

4 Yksityinen vesihuolto ja energiaporaus Vuosittain porataan kymmeniä tuhansia kaivoja. Säännökset hallitsevien sertifioitujen urakoitsijoiden ammattitaitoisella työllä vähenee pohjavesivahinkojen riski. Näin varmistetaan juomaveden hyvä laatu. Nykyisin 1,2 miljoonaa ihmistä saa Ruotsissa vetensä muista kuin kunnan vedenottamoista, tavallisesti omista kaivoistaan. SGU:n laskelmien mukaan on vakituisten asuntojen yhteydessä noin kaivoa ja maan vapaa-ajan asunnoissa yhtä paljon. Viimeisten kymmenen vuoden aikana on vuosittain porattu kaivoa. Kaivettujen kaivojen määrästä ei ole tietoja, mutta sen arvioidaan olevan tuntuvasti vähäisempi kuin porattujen. Aikaa myöten kaivettu kaivo yleensä korvataan poratulla, kun vapaa-ajan asuntoa modernisoidaan tai se muutetaan vakituiseksi asunnoksi. Maalämmön energiakaivojen määrä on lisääntynyt voimakkaasti viime vuosina. Vain vuonna 2006 arvioitiin rakennetun yhteensä noin energiakaivoa. Sitä voidaan verrata alle 1000 kaivoon noin kymmenen vuotta sitten. Yli 95 % kuuluu suljettuihin lämpöpumppujärjestelmiin, joissa lämmönsiirtoneste, yleensä etanolipohjainen, virtaa kaivossa suljetussa putkistossa. Alun perin suurinta osaa näistä kaivoista käytettiin yhden tai kahden perheen kiinteistöjen lämmittämiseen. Viime vuosina on kuitenkin suurempien lämpöpumppu- ja viilennysjärjestelmien energiakaivojen lukumäärä kasvanut voimakkaasti ja ne muodostavat nykyisin merkittävän osan vastaporatuista kaivoista. On välttämätöntä ryhtyä varotoimenpiteisiin kun kaivoa ollaan rakentamassa, koska porattujen kaivojen voimakkaasti kasvava määrä muodostaa potentiaalisen uhkan pohjavedelle ja siten sekä kunnalliselle että yksityiselle vesihuollolle. Riskit voidaan kuitenkin useimmissa tapauksissa eliminoida oikein suoritetulla työllä. Puutteellisesti rakennetusta energiakaivosta voi seurata huolta yksityiselle kiinteistönomistajalle. Osittain se voi vaikuttaa omaan vesihuoltoon, osittain voi lämpöpumppujärjestelmä toimia puutteellisesti, ehkä siksi, että kokoojaputki vuotaa. Yksityisessä vesihuollossa alueilla, joilla on riski suolaveden tunkeutumiselle, esimerkiksi Normimenettely vesi- ja energiakaivojen tekemiseen 4

5 rannikon läheisillä alueilla, ovat korkeat kloridipitoisuudet ja pinnallisesti sijaitseva orsivesi tavallisia ongelmia. Usein energiakaivot porataan hyvin syviksi, ja jos se tehdään sellaisella alueella ja hylsyputken ja kallion välinen tiivistys on puutteellinen, kasvavat yksityisen vesihuollon laatuongelmat. Vesikaivoille puutteellinen rakentaminen merkitsee useimmissa tapauksissa, että oman kaivon veden laatu kärsii. Tavallisesti kielteiset vaikutukset havaitaan varhain, koska vettä käytetään kiinteistössä, ja jonkinlaisiin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä. Siten riski siihen, että puutteellisesti rakennettu kaivo vaikuttaisi lähistön kaivoihin on vesikaivojen osalta pienempi kuin energiakaivojen. Vedenotto voi kuitenkin merkitä ongelmia ympäristölle, jos makeasta pohjavedestä on pulaa. ILMOITUSVELVOLLISUUS Vesikaivojen (SFS 1975:424) ja energiakaivojen (SFS 1985:245) rakentamista koskevan lain mukaan on kaivonporaajalla velvollisuus lähettää kopio kaivopöytäkirjasta SGU:n kaivoarkistoon (ks. liite 3). Siellä saapuvat tiedot kaivoista tallennetaan tietovarastoon ja varustetaan koordinaateilla, jotta tiedot olisivat sovellettavissa GIS-järjestelmään ja käyttäjäystävällisiä. Kaivoarkiston tiedot ovat erittäin tärkeä tietolähde SGU:n pohjavesikartoituksille, hydrogeologialle ja yksityisten kiinteistönomistajien, virkamiesten, kaivonporaajien, asentajien, konsulttien ja muiden neuvonnassa. Yleisö on hyvin kiinnostunut Kaivoarkistosta, osin ne, jotka suunnittelevat uuden kaivon rakentamista, osin ne, joille on tullut ongelmia ja jotka tarvitsevat tietoja omasta ja naapureiden kaivoista. Jotta yleisö helpommin saisi tietoa Kaivoarkistosta, se on käytettävissä SGU:n verkkosivuilla. KAIVONPORAAJIEN JA PORAUSYRITYSTEN SERTIFIOINTI Se ei pelkästään riitä, että esitetään kriteerit, kuinka kaivo on porattava. On myös varmistettava, että kaivonporaajilla on ne tiedot, joita tarvitaan turvallisen pohjaveden tavoitteen saavuttamiseksi. SGU on Sertifioitu porausyritys Sertifioidun porausyrityksen perusta on porausalaan sovitettu yritysjohto. Vuotuinen tarkastus valvoo, että vaatimuksia noudatetaan Sertifioitu kaivonporaaja Porausyritysten henkilökuntaa on sertifioitu vuodesta 2004 alkaen. Täytettävien perustietojen kriteerit löytyvät sivuilta SGU ja Sitac ovat määritelleet vaatimukset yhdessä Avantin, Geotech:n ym. kanssa Normimenettely vesi- ja energiakaivojen tekemiseen 5

6 ehdottomasti sitä mieltä, että tämä opas sekä SGU:n työ siihen vaikuttamiseksi, että porausyrittäjien on oltava koulutettuja ja sertifioituja, ovat tärkeitä askelia ympäristötavoitteen saavuttamisessa. Ei vähiten siksi, että kaivonporaajat ovat suoraan tekemisissä miltei kaikkien kunnallisten ja yksityisten vedenottamoiden kanssa, kuten myös rakennus- ja energiaporausten, jotka voivat muodostaa uhkan pohjavedelle. Siksi on tavoitteena, että kaikkien vesi- ja energiaporausten alalla toimivien urakoitsijoiden tulee olla koulutettuja ja sertifioituja. Jotta tämä toteutuisi, vaaditaan kuitenkin, että yleisölle tiedotetaan, että kuntien näitä kysymyksiä käsittelevillä virkamiehillä on oikeat tiedot ja että lupia myöntävät viranomaiset vaativat, että porauksia suorittavat yksinomaan urakoitsijat, joilla on dokumentoitu ammattitaito. Sertifioitujen kaivoporareiden, kaivoyritysten ja sertifioitujen porareiden porausten lukumäärää seurataan kansallisen indikaattorin avulla. SGU on muokannut indikaattorin miljöötavoitteen Korkealaatuinen pohjavesi puitteissa. Marraskuun lopussa 2007 oli maassa runsaat 160 sertifioitua kaivonporaajaa. Näiden lisäksi noin 200 kaivonporaajaa on käynyt läpi koulutuksen, mutta ei ole vielä hakenut sertifikaattia. Sitac:n verkkosivuilla ovat ajankohtaiset tiedot sertifioitujen kaivonporaajien määrästä. Normimenettely vesi- ja energiakaivojen tekemiseen 6

7 Pohjavesi Pohjavettä varastoituu sekä kallioon että maaperään. Kun selvitetään perusteellisesti, millainen porattava vesivarasto on, parannetaan mahdollisuutta hyvälaatuisen veden löytymiseen ja vältetään ongelmia. Noin 80 % kaikesta järviemme ja vesistöjemme vedestä on peräisin ulosvirtaavasta pohjavedestä. Pohjavedellä on hyvin tärkeä hydrologinen ja ekologinen funktio. Sitä on kaikentyyppisissä geologisissa muodostumissa, kallioperässä yhtä hyvin kuin soraharjuissa, mutta saatavuus vaihtelee samoin kuin kemiallinen koostumuskin. Miten vesi liikkuu ja minkälaisen kemiallisen koostumuksen se saa, riippuu siitä, mistä maakerrokset ja kallioperä muodostuvat sekä niiden läpäisevyydestä, huokoisuudesta ja rikkonaisuudesta. Suurehkoja otettavissa olevia pohjavesimääriä on lähinnä karkearakeisissa, löysissä kerrostumissa ja rikkonaisessa tai huokoisessa kalliossa. POHJAVEDEN PINNAN VAIHTELUT Pohjavettä muodostuu, kun sade- ja sulamisvedet tunkeutuvat maanpinnan läpi ja täyttävät maan huokosia ja kallion halkeamia (ks. kuva 1). Ennen kuin kaikki vesi on ehtinyt painua maahan, haihtuu osa ilmakehään. Lopusta osan ottavat kasvien juuret ja sekin päätyy ilmakehään Kuva 1 Miltei kaikki makea pohjavesi on ollut sadevettä, joka on painunut maahan. Sitten se on valunut kohti alempia tasoja juostakseen lopulta puroihin, järviin tai mereen, missä se jälleen voi haihtua ilmakehään. Tätä kutsutaan veden kiertokuluksi. Kuvitus: Anna Jonson, ArtAnna Ordlista på bilden Nederbörd - Sade Transpiration & avdunstning - Haihduttaminen & haihdunta eller evaportanspiraatio Avdunstning - Haihdunta Kondensation - Tiivistyminen Grundvattenbildning - Pohjaveden muodostuminen Grundvattenyta - Källa - Pohjaveden pinta Lähde Normimenettely vesi- ja energiakaivojen tekemiseen 7

8 haihduttamisen, kasvien luonnollisen tavan säädellä kosteustasapainoaan, kautta. Loppu jatkaa edelleen kohden pohjaveden tasoa ja muodostaa vähitellen pohjavettä. Pohjaveden pinnaksi kutsutaan sitä pintaa, jonka alapuolella kaikki huokoset ja halkeamat ovat veden täyttämiä, pohjavesivyöhykettä. Vyöhykkeen paksuus vaihtelee vuoden mittaan muun muassa sademäärän ja mahdollisen pohjaveden oton mukaan. Tavallisesti pohjaveden taso on alhaisimmillaan, ts. syvyys maan pinnalta pohjaveden tasoon on suurin, loppukesällä ja syksyn alussa, koska kasvit imevät silloin lähes kaiken sateen. Pohjaveden pinta voi olla alhaalla myös talven lopulla, ennen kuin lumen sulaminen on käynnistynyt (ks. kuva 2.) POHJAVESI MAAKERROKSISSA Maakerrokset ovat erittäin tärkeä kallion pohjavesivarojen täyttövarasto. Yleisesti ottaen edellytykset suurelle vedenotolle ovat hyvät paksuissa karkearakeisissa maalajeissa, jotka muodostuvat hiekasta ja sorasta, joissa huokoset ovat suuria. Kuvitus: Anna Jonson, ArtAnna Kuva 2. Pohjaveden taso vaihtelee sekä vuodenajan että maantieteellisen sijainnin mukaan. Ordlista på bilden 2 snö, tjäle - lumi, routa snösmältning - lumen sulaminen avdunstningen större - haihdunta on suurempaa kuin sademäärä (tyypillistä kesällä) än nederbörden (typiskt för sommaren) nederbörden större - sademäärä on suurempi kuin haihdunta (tyypillistä syksyllä) än avdunstningen (typiskt för hösten) Normimenettely vesi- ja energiakaivojen tekemiseen 8

9 Hienorakeisissa maalajeissa, kuten siltissä ja savessa on huokostila vähäinen, mikä myös tekee käytettävissä olevan vesimäärän liian vähäiseksi, jotta sitä voitaisiin hyödyntää. Moreenilla, Ruotsin tavallisimmalla maalajilla, on vaihteleva huokostila, läpäisevyys ja paksuus ja siksi sen vesimäärä vaihtelee. Se riittää harvoin suureen vedenottoon, mutta on useimmiten riittävä yksityiseen vesihuoltoon. Moreeniin ja muihin ohuisiin maakerroksiin rakennetut kaivot ovat usein herkkiä pohjaveden vaihteluille ja ne ovat vaarassa kuivua pitkien kuivien kausien aikana. POHJAVESI KALLIOPERÄSSÄ Eri kivilajit käyttäytyvät vesivarastona eri tavoin. Ruotsin peruskallio muodostuu kiteisestä kallioperästä, kuten graniiteista ja gneisseistä. Sellaiset kivilajit ovat tiiviitä ja niissä vesi esiintyy suuremmissa tai pienemmissä halkeamissa. Veden saatavuus peruskalliossa määräytyy siten sen mukaan, kuinka paljon kalliossa on halkeamia, kuinka kestäviä halkeamat ovat ja miten ne kytkeytyvät toisiinsa. Kiteiseen peruskallioon verrattuna on kerrostunut kallioperä, varsinkin hiekkakivi, mutta myös kalkkikivi, on monissa tapauksissa huokoista. Vesi varastoituu aivan kuten eri maalajeissa huokostilaan. Sellainen kallioperä varastoi usein enemmän vettä kuin peruskallio, varsinkin jos se myös on halkeillut. Hiekkakivi on yksi maan eniten vettä läpäisevistä kivilajeista. Erilaiset kerrostuneet kivilajit hiekkakivi, kalkkikivi ja tiiviit liuskeet esiintyvät usein kerroksina toistensa päällä (ks. kuva 3). Liuskeissa ei ole Kuva 3. Erilaiset kerrostuneet kivilajit ovat usein kerrostuneet toistensa päälle. Liuskeet voivat muodostaa tiiviitä kerroksia vettä läpäisevien kerrosten välille, jolloin hyvälaatuinen vesi ei sekoitu huonomman veden kanssa. Kuvitus: Anna Jonson, ArtAnna Ordlista på bilden Jordlager - Maakerros Poröst berglager av sandsten - Huokoinen kalliokerros hiekkakiveä Dålig grundvattenkvalitet - Huono pohjaveden laatu Tätande berglager (lerskiffer) - Tiivis kalliokerros (saviliusketta) Poröst berglager av kalksten - Huokoinen kalliokerros kalkkikiveä Kontakt via borrhål - Yhteys porausreiän kautta Bra grundvattenkvalitet - Hyvä pohjaveden laatu Normimenettely vesi- ja energiakaivojen tekemiseen 9

10 vertikaalihalkeamia ja se voi muodostaa tiiviin kerroksen huokoisten vettä läpäisevien kerrosten välille. Kaivon vedenpinta voi vaihdella sen mukaan, mistä vettä läpäisevästä kerroksesta vettä otetaan. On tärkeätä huomioida, että tiiviin kerroksen, kuten liuskeen läpi poraaminen voi aiheuttaa hydraulisen oikosulun vesivarastojen välille. POHJAVEDEN LAATU Pohjaveden laatu eroaa usein toisistaan kallioperän ja maakerrosten kesken. Yleensä syvemmällä oleva pohjavesi on tasalaatuisempaa ja parempaa kuin pinnallisesti sijaitseva pohjavesi. Tämä johtuu siitä, että syvempi pohjavesi on pitempään suodattunut maan läpi ja siksi voinut puhdistua paremmin. Syvän pohjaveden suojaamiseksi on siitä syystä hyvin tärkeätä estää pintaveden tunkeutuminen itse kaivoon porauksen aikana. Kallioperän kemiallinen koostumus ja pohjaveden pitkä viipyminen kalliossa voivat kuitenkin heikentää veden laatua. Joissakin paikoissa havaitaan esimerkiksi kohonneita arsenikin, uraanin, radonin ja fluorin pitoisuuksia kun kaivo on porattu sellaiseen kallioon, joka luonnostaan sisältää näitä aineita. Aineet ovat silloin liuenneet pohjaveteen sen matkalla kallion läpi. Joillakin seuduilla kasvaa myös suolaveden riski syvyyden kasvaessa. Porauksen syvyydellä on siis rajansa, jotta veden laatu pysyisi hyvänä. Suolavesi kallioon poratuissa kaivoissa voi johtua useista syistä. Useimmiten eri syvyyksissä oleva suolainen pohjavesi vaikuttaa kaivoon. Eräissä tapauksissa on kuitenkin ihmisen maanpäällinen toiminta syynä, esimerkiksi tiesuolan levitys, kaatopaikkojen rakentaminen ja vastaavat. Senlaatuinen vaikutus on kuitenkin useimmissa tapauksissa sidoksissa saastelähteen välittömään lähialueeseen, joten se on helpompaa ehkäistä, jäljittää ja ryhtyä toimenpiteisiin. Tavallisin ongelma, kaivoon tunkeutuva luonnostaan suolainen pohjavesi, on jäänne muinaisesta suolavedestä. Se on peräisin ajalta, jolloin osia Ruotsista oli suola- tai murtoveden peittämänä. Käsitettä KR (korkein ranta) käytetään niiden alueiden määrittämiseksi, jotka kerran olivat meren alla. Kun arvioidaan muinaisen suolaveden riskiä kaivon porauspaikalla, voi KR kuitenkin olla harhaanjohtava. Ruotsin peittämä meri on tiettyinä jaksoina muodostunut makeasta vedestä mannerjään sulaessa. Käyttökelpoisempi käsite riskialueiden paikallistamiseksi sen sijaan on MR (meren raja) joka määrittää suolaisen meren peittämät alueet (ks kuva 4). On myös tapauksia, joissa nykyisen meren suolavesi on tunkeutunut kaivoon. Tätä tapahtuu meren välittömässä läheisyydessä ja sitä esiintyy hyvin harvoin kauempana kuin m rantalinjasta. Kokemus osoittaa, että suolaista pohjavettä esiintyy kaikkialla, ei vain lähellä rannikkoa ei myöskään yksinomaan alueilla, jotka viimeisen jääkauden jälkeen ovat olleet suolaisen meren peittäminä. Mutta MR:n yläpuolella esiintyy suolavettä niin suurissa syvyyksissä, että suolaveden tunkeutuminen kaivoihin on erittäin harvinaista. Sen sijaan muodostavat lähinnä Normimenettely vesi- ja energiakaivojen tekemiseen 10

11 pinnalla olevat saastelähteet, kuten tiet uhkan vesihuollolle sellaisilla alueilla. NÄIN VÄLTÄT SUOLAVEDEN VAIKUTUKSET Suolavettä tunkeutuu kaivoon lähinnä silloin, kun pohjavettä otetaan enemmän kuin alueella muodostuu. Niin voi käydä, kun pohjaveden otto lisääntyy. Niin voi käydä myös ajanjaksoina, jolloin pohjavettä muodostuu huonosti vähäisen sadannan tai suuren haihdunnan vuoksi ja silloin kun makean pohjaveden tason on matala. Kaivoveden suolapitoisuus vaihtelee siksi ajan mukana. Korkeimman rannan yläpuolinen alue Korkeimman rannan ja meren rajan välinen alue Meren rajan alapuolinen alue Koska suolaveden vaikutuksen riski myös kasvaa poraussyvyyden kasvaessa, tulee porauksen aikana huolellisesti dokumentoida kloridipitoisuus tai sähkönjohtavuus, joka on suolapitoisuuden eräs mitta. Selvittämällä kaivon porauspaikan geologiset edellytykset, onko alue esimerkiksi MR:n alapuolella, saadaan sormituntuma siitä, mitä voi olla odotettavissa. Ympäröivien kaivojen syvyyden ja suolapitoisuuden selvittäminen, siitä riippumatta siitä riippumatta, onko kaivo tarkoitettu Kuva 4. Suolaveden vaikutuksen vaara kasvaa poraussyvyyden ja vedenoton kasvaessa, erityisesti meren rajan alapuolisilla alueilla. Normimenettely vesi- ja energiakaivojen tekemiseen 11

12 veden vaiko energian ottoon, antaa myös tukea. Tällaista tietoa saa mm. SGU:n kaivoarkistosta. Joissakin tapauksissa saattaa osoittautua, että maahan kaivettu (rengas)kaivo on parempi vaihtoehto kuin kallioon porattu kaivo. SUURET VESIVARAT Hyvälaatuinen pohjavesi on yhteiskunnalle merkittävä luonnonvara. Sellaisten resurssien saatavuudella on suuri paikallinen, alueellinen ja tietyissä tapauksissa myös kansallinen merkitys. Ruotsissa on runsaasti pohjavesivaroja, mutta niitä voi paikallisesti tai alueellisesti olla rajallisesti. Suuret vedenottamot rakennetaan usein jäävirtojen muodostamiin kerrostumiin (hiekka- ja sorakerrostumiin). Osaltaan ne toimivat luonnollisina pohjavesivarastoina, osaltaan ne ovat tärkeitä, koska niitä voi käyttää keinotekoiseen suodatukseen, kun luonnollinen pohjavedenmuodostus ei riitä. Eräillä alueilla, lähinnä Skoonessa, on myös suuria pohjavesiesiintymiä kerrostuneessa kallioperässä. Myös peruskallio tarjoaa hyviä mahdollisuuksia pohjaveden ottoon, ensisijassa yksityiseen vesihuoltoon. Jos sellaisen sijainti on hyvä, riittää peruskallion vesi tietyissä tapauksissa myös pienehköille yhdyskunnille. Alueet, joilla on paljon, mutta melko pieniä pohjavesiesiintymiä, merkitsevät sekä etuja että haittoja. Jos yksi pohjavesiesiintymä saastuu, on vahinko rajoitettu. Samalla voi etäisyys olla pitkä toiseen esiintymään, josta riittäviä määriä hyvälaatuista pohjavettä on saatavissa. Kattava tieto suurten pohjavesiesiintymien sijainnista on saatavissa SGU:n verkkosivuilta Yksityiskohtaisempaa tietoa pohjavesikarttojen muodossa saa SGU:n asiakaspalvelusta. Normimenettely vesi- ja energiakaivojen tekemiseen 12

13 Lainsäädäntö Kaivonporausta koskevien lakien tarkoitus on osin suojata yksityistä ihmistä, osin ympäristöä, mutta myös huolehtia yhteiskunnan eduista. Lakien tuntemus on välttämätöntä, kun kaivoa porataan. Kaivon rakentamista säädellään joukossa lakeja, jotka määräävät, kuinka työ suoritetaan ja jotka myös säätelevät kuluttajan, kaivonporaajan ja asianomaisten viranomaisten suhteita. Tässä luvussa kootaan yhteen keskeisin tätä koskeva lainsäädäntö. KAAVOITUS JA RAKENNUSLAKI Maa- ja vesialueiden käytön ohjaus Laki on kunnan väline asutuksen kehittymisen hallintaan kunnan rajojen sisällä. Kunta osoittaa kaavoilla (kartalla), missä tietyn tyyppistä asutusta saa rakentaa. esim. asuntoja, teollisuutta tai liikuntapaikkoja. Tavallisesti muut toimijat kuin kunta toteuttavat kaavat rakentamalla. Kunta voi kaavoissa ilmoittaa, kuinka asutus tulee muodostaa tiettyyn paikkaan ja mitkä toimenpiteet vaativat rakennusluvan. Kunta voi esimerkiksi vaatia rakennuslupaa kaivolle sellaisilla alueilla, joissa juomavedestä on pulaa tai joilla on vaarana, että kaivo voi vahingoittaa vettä esimerkiksi suolaveden tunkeutumisen vuoksi. Kunta voi myös vaatia vettä säästäviä rakenteita taloihin. Kunnalliset kaavat osoittavat, mitä tilaajan ja kaivoyrityksen tulee noudattaa, jotta kaivo saadaan rakentaa. Kaivon poraaja voi joutua vastaamaan kysymyksiin, kuten: Onko tilaa vielä yhdelle kaivolle mahdollista vesipulaa ajatellen? Kuinka suuri on vaara suolaveden tunkeutumisesta? Voiko vedenottamo vaikuttaa ympäröivien kiinteistöjen perustamisolosuhteisiin? Erityyppiset päätösinstrumentit On useita kaava- ja päätöstyyppejä: Yleiskaava koskee koko kuntaa ja se antaa yleiskuvan valtion ja kunnan näkemyksestä, kuinka eri Normimenettely vesi- ja energiakaivojen tekemiseen 13

14 maa- ja vesialueita pääasiassa tulee käyttää. Osa-alueille voi olla tarkennuksia, joissa esitetään yksityiskohtaisempaa tietoa sekä paikoista että vaatimuksista niiden käytölle. Asemakaava kuvaa, missä erityyppistä asutusta saa rakentaa ja millä edellytyksillä. Asemakaava ilmoittaa myös rakennuslupavaatimuksesta kaivoille. Rakennuslupa on kunnan antama lupa tietyn rakennuksen tai rakennelman (kuten kaivon) sijoittamiseen tiettyyn paikkaan. Rakennusneuvottelussa kunnan kanssa käsitellään rakennuksen teknistä suunnittelua ja suoritettavia tarkastuksia. Tietopohja Kaavat valaisevat viranomaisharkinnan vaatimuksia. Mutta ne myös antavat hyvät yleistiedot eri paikoista. Kaavoissa esitetään tietoja sekä ominaisuuksista että riskeistä. Yksi esimerkki ovat alueet, joilla on arvokkaita ja herkkiä luonto- tai kulttuuriarvoja. Ne tulee osoittaa kartalla ja niihin kohdistuvat uhkat on kuvattava. Mikä niitä voi vahingoittaa? Sellaisilla alueilla työskenneltäessä tulee kaivoyrityksen varautua tiukkoihin vaatimuksiin sekä ympäristökaaren että kuluttajalakien huomioimisesta. Se saattaa tarkoittaa erityistä huolellisuutta koneita ajettaessa tai kaivoa sijoitettaessa. Vesiesiintymät ja niihin liittyvät eri vaatimukset on esitettävä kaavakartalla. Ristiriitatilanteet, joissa on vaara vahingoittaa vastakkaista etua, osoitetaan. Ne voivat merkitä, että vaaditaan erityisiä viranomaislupia (esim. ympäristökaaren mukainen vesioikeus). Ristiriitatilanteessa tiukentuvat myös huomioon ottamisen vaatimukset; taso nousee sen suhteen, mitä pidetään kohtuuttomana. Tietoperustana kaavat voivat kertoa: mitä yleisiä etuja ympäristöön liittyy. Voivatko ne häiriintyä vai voidaanko osoittaa sellaista varovaisuutta, että ne suorastaan vahvistuvat? mitä vesi-intressejä on ja mitä suunnitellaan? Koskettavatko ne suunniteltua kaivoa? mitä yksityisiä rakennusoikeuksia on ympäristön kaavoissa? Tuleeko veden käytöstä tulevaisuudessa kilpailua? tuleeko urakoitsijan kertoa kuluttajalle erilaisten yhteisratkaisujen eduista. onko alue herkkä ahtauden vuoksi vesi- ja viemärijohtoja ajatellen, vesipulan tai suolaveden kannalta. tuleeko uutta kaivoa ylipäätään sijoittaa tarkoitetulle paikalle. vaatiiko kunta rakennuslupaa kaivon rakentamiselle tai muuttamiselle. Onko tilaaja saanut luvan? suosittaako kunta jotakin erityistä laitteistoa. Vaikuttaako se kaivon suunnitteluun tai sijoitukseen? YMPÄRISTÖKAARI Pitkäjänteinen kestävyys Ympäristökaari on yksi useista välineistä ekologisesti kestävää kehitystä koskevien poliittisten tavoitteitten toteuttamisessa. Laki koskee ulkoista ympäristöä ja sen tarkoituksena on suojata terveyttä ja ympäristöä. Ympäristöä Normimenettely vesi- ja energiakaivojen tekemiseen 14

15 ovat luonto, vesi, ilma ja maisema, mutta myös kulttuuriarvot. Polttopisteessä ovat yleiset (valtion ja kunnan) ympäristöintressit. Ympäristölain tarkoituksena ei ole suojata yksityistä etua, esim. hyvin hoidettua puutarhaa. Sellaista, sinänsä hyvin oikeutettua, intressiä säädellään sitä vastoin sopimuksin tilaajan ja suorittajan välillä, ja kun kyseessä ovat naapurit, maakaaren huomioimissäännöillä. Ympäristökaaren pääasialliset ohjauskeinot ovat: ehkäisevät ympäristökaaren tavoitteita, joista voidaan sanktiona määrätä erilaisia maksuja ja rangaistuksia. Henkilökohtainen vastuu ympäristön huomioon ottamisesta Yrityksessä ympäristövastuu seuraa henkilöä ja sitä työtehtävää, joka hänellä on. Eivät vain yrityksen päävastuulliset kanna ympäristövastuuta. Kuva 5. Kaikilla kaivonporaajilla on henkilökohtainen vastuu ympäristöstä. Heidän tulee käydä läpi koulutus niin, että tiedot ovat suhteessa työtehtäviin kaikille vaatimus ottaa päivittäisessä elämässä ja toiminnassa huomioon, ettei ihmisille ja ympäristölle aiheudu vahinkoa rajoituksia arvokkaiden luonto- ja kulttuurialueiden käytölle. ennakkoluvan vaatimus tietyille häiritseville toimille, esim. veden pois johtamiselle, rantarakentamiselle, kemikaalien käytölle vesiensuojelualueella. viranomaisten oikeus valvonnalla puuttua toimenpiteisiin, jotka Normimenettely vesi- ja energiakaivojen tekemiseen 15

16 Kaikilla on vastuu suhteessa tehtäviinsä. Ympäristövastuusta ei tarvita mitään kirjallista päätöstä, vaan vastuu ympäristöstä seuraa suoraan työtehtävästä. Niiden, joilla ei mielestään ole riittävästi tietoa ympäristöstä voidakseen ottaa huomioon ne ympäristöasiat, jotka kuuluvat hänen työtehtäviinsä, tulee pyytää koulutusta. Ympäristön huomioon ottaminen merkitsee, että suorittaa työnsä siten, että haitat ja häiriöt ihmisille ja ympäristölle vältetään. Näissä kysymyksissä on velvollisuus noudattaa valvontaviranomaisten ohjeita. Pahimmassa tapauksessa se, joka ajaa koneella herkässä luonnossa tai muinaisjäännöksessä, voi itse joutua vastuuseen syntyvistä vahingoista. Se, joka myötävaikuttaa maassa olevien saasteiden leviämiseen, saattaa joutua saneerausvastuuseen. Myös yritys voi joutua taloudelliseen tai rikosoikeudelliseen vastuuseen vahingosta, jonka esimerkiksi työ kaivon rakentamiseksi aiheuttaa ympäristölle, kuten naapureille aiheutuneista vahingoista. Kaikille asetetaan suuri vastuu ympäristöstä. Meidän tulee auttaa luomaan edellytyksiä olla huolellinen, meidän tulee korjata aiheuttamamme vahingot ja hankkia tietoa ennen toimenpiteiden suorittamista niin, että ympäristö otetaan kohtuullisesti huomioon yksinkertaisimmalla tavalla. Tulee halvemmaksi miettiä etukäteen Muodollisista vaatimuksista riippumatta on järkevää miettiä etukäteen. On tehokkaampaa toimia paikan päällä annettujen edellytysten mukaisesti kuin niitä vastaan, ja välttää vahinkoa mieluummin kuin korjata. Ympäristökaaren vaatimukset motivoivat siten rutiineihin, jotka auttavat sekä korkealaatuisten rakenteiden luomiseen että kustannustehokkaaseen toimintaan. Se auttaa täyttämään kuluttajalakien vaatimukset KULUTTAJASUOJA- JA PALVELULAKI Ammattimaisuus Kuluttajalakien tarkoituksena on, että kuluttajat saisivat elinkeinonharjoittajalta ammattimaisen kohtelun ja odotetun tavaran ja palvelujen laadun. Lait säätelevät myös hinnoittelua, maksamista ja vahingonkorvauksia. Ammattimaisuuden vaatimus ei perustu vain siihen, että työ suoritetaan ammattimaisesti. Sen lisäksi tulee toimintaa kokonaisuudessaan harjoittaa asianmukaisesti. Tästä selviytymiseen, mutta myös että ei joutuisi tarpeettomasti vastuuseen, tarvitsee elinkeinonharjoittaja rutiineja, esim. dokumentoidakseen olosuhteet paikan päällä ja tarvittavat kontaktit. Kuluttajia tulee tukea Ensisijaisesti ohjataan elinkeinonharjoittajan työohjelmaa, koska tämän katsotaan olevan vahvempi osapuoli. Mutta myös kuluttaja joutuu ottamaan vastuuta ja esim. toimia tiettynä aikana voidakseen vedota sääntöjen suojaan. Ne elimet, jotka käsittelevät kuluttajien valituksia ja antavat suosituksia elinkeinonharjoittajalle mahdollisista oikaisuista, on koottu eri osapuolten edustajista. (Kuluttajavalituslautakunta ja Lämpöpumppualan valituslautakunta). Normimenettely vesi- ja energiakaivojen tekemiseen 16

Geoenergia ja pohjavesi. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi

Geoenergia ja pohjavesi. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi Geoenergia ja pohjavesi Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi 1 Geoenergiaa voidaan hyödyntää eri lähteistä Maaperästä (irtaimet maalajit), jolloin energia on peräisin auringosta

Lisätiedot

Energiakaivo-opas. Toivo Lapinlampi, SYKE. Lämpöpumppupäivä 28.11.2013 FUR Center, Vantaa

Energiakaivo-opas. Toivo Lapinlampi, SYKE. Lämpöpumppupäivä 28.11.2013 FUR Center, Vantaa Energiakaivo-opas Toivo Lapinlampi, SYKE Lämpöpumppupäivä 28.11.2013 FUR Center, Vantaa Lämpökaivo-oppaan päivittäminen Energiakaivo-oppaaksi Uudistuneet lupakäytännöt ja tarve tarkempaan ohjeistukseen

Lisätiedot

Hydrologia. Pohjaveden esiintyminen ja käyttö

Hydrologia. Pohjaveden esiintyminen ja käyttö Hydrologia Timo Huttula L8 Pohjavedet Pohjaveden esiintyminen ja käyttö Pohjavettä n. 60 % mannerten vesistä. 50% matalaa (syvyys < 800 m) ja loput yli 800 m syvyydessä Suomessa pohjavesivarat noin 50

Lisätiedot

Tietopaketti energiakaivon porausprosessista kaivon tilaajalle

Tietopaketti energiakaivon porausprosessista kaivon tilaajalle Tietopaketti energiakaivon porausprosessista kaivon tilaajalle Keruukontti saapuu Ennen porausta kohteeseen tuodaan kivituhkan keruuseen tarkoitettu kontti, jonka mitat ovat n. 2m x 2m x 3,5m. Kontin paikka

Lisätiedot

Lämpökaivojen ympäristövaikutukset ja luvantarve

Lämpökaivojen ympäristövaikutukset ja luvantarve Lämpökaivojen ympäristövaikutukset ja luvantarve Hydrogeologi Timo Kinnunen, Uudenmaan ELY-keskus 11.4.2013 Esityksen sisältö Lämpökaivoihin liittyviä ympäristöriskejä Lämpökaivon rakentamiseen tarvitaan

Lisätiedot

Luonnonvarat vesivarat työpaja 28.09.2012

Luonnonvarat vesivarat työpaja 28.09.2012 Luonnonvarat vesivarat työpaja 28.09.2012 Veden laadusta ja tehokkaasta käytöstä kaupunkiympäristössä Vanhempi yliopistonlehtori Petri Peltonen JUOMAVESI JA SÄÄSTÄVÄ VEDENKÄYTTÖ P. Peltonen 1 (23) Veden

Lisätiedot

Suomen geoenergiavarannot. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi

Suomen geoenergiavarannot. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi Suomen geoenergiavarannot Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi 1 Mitä geoenergia on? Geoenergialla tarkoitetaan yleisellä tasolla kaikkea maaja kallioperästä sekä vesistöistä saatavaa

Lisätiedot

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpöä on pidetty omakotitalojen lämmitystapana. Maailma kehittyy ja paineet sen pelastamiseksi myös. Jatkuva ilmastonmuutos sekä kestävä kehitys vaativat lämmittäjiä

Lisätiedot

KMO_011 Kaivuohje kaivajille 1(5) Laati: Pilvi Lötjönen Hyväksyi: Mika Huttu 27.4.2016 KAIVUOHJE KAAPELIVAURIOIDEN ESTÄMISEKSI

KMO_011 Kaivuohje kaivajille 1(5) Laati: Pilvi Lötjönen Hyväksyi: Mika Huttu 27.4.2016 KAIVUOHJE KAAPELIVAURIOIDEN ESTÄMISEKSI KMO_011 Kaivuohje kaivajille 1(5) KAIVUOHJE KAAPELIVAURIOIDEN ESTÄMISEKSI 1 Yleistä Järvi-Suomen Energian (jäljempänä JSE) toimialueella on JSE:n hallinnoimia maahan asennettuja 110 kv maakaapeleita, keskijännite-

Lisätiedot

Hydrologia. Routa routiminen

Hydrologia. Routa routiminen Hydrologia L9 Routa Routa routiminen Routaantuminen = maaveden jäätyminen maahuokosissa Routa = routaantumisesta aiheutunut maan kovettuminen Routiminen = maanpinnan liikkuminen tai maan fysikaalisten

Lisätiedot

Kaavoitus ja pohjavedet. Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö

Kaavoitus ja pohjavedet. Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö Kaavoitus ja pohjavedet Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö 7.10.2015 Kaavoitus ja pohjavedet, sisältö: Maankäytön suunnittelujärjestelmä Suomessa Esimerkkejä

Lisätiedot

Ennen mahdollista uusintakaivua on hankittava ajan tasalla oleva kartta.

Ennen mahdollista uusintakaivua on hankittava ajan tasalla oleva kartta. KAUKOLÄMPÖ-, KAUKOJÄÄHDYTYS- 1(5) JA KAASUJOHDOT YLEINEN OHJE 3 115-1 Luotu 16.12.2013 Korvaa ohjeen 10.02.2012 Voimassa toistaiseksi 1 Yleistä Sähkölaitoksen sijaintikartoilla on esitettynä maahan asennettuja

Lisätiedot

Mökkipaketti 2. Asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeet. Ohjeversio 08/11

Mökkipaketti 2. Asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeet. Ohjeversio 08/11 Mökkipaketti 2 Asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeet Ohjeversio 08/11 1 Sisältö 1 Käyttötarkoitus... 3 2 Asentaminen... 4 2.1 Imeytyskaivon asentaminen... 5 3 Huolto... 6 2 1 Käyttötarkoitus Mökkipaketti

Lisätiedot

NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO. Johdanto

NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO. Johdanto 82139565 NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO Johdanto Nurmijärven Viirinlaaksossa on tarkoitus maankäytön kehittymisen myötä putkittaa nykyinen oja taajama-alueen läpi.

Lisätiedot

Uusi asunto-osakeyhtiölaki

Uusi asunto-osakeyhtiölaki OULUN LÄÄNIN KIINTEISTÖYHDISTYS Hyvän asumisen puolesta Uusi asunto-osakeyhtiölaki Osakkeenomistajan remontit Pakkalan Sali 2. 9 2010 Pekka Luoto Uusien määräysten tavoitteita, miksi uudet määräykset ovat

Lisätiedot

NCC Property Development Oy Tampereen keskusareenan alue, asemakaavan muutos Tampere

NCC Property Development Oy Tampereen keskusareenan alue, asemakaavan muutos Tampere NCC Property Development Oy Tampereen keskusareenan alue, asemakaavan muutos Tampere RAKENNETTAVUUSSELVITYS ASEMAKAAVAN MUUTOSTA VARTEN 1. YLEISTÄ Selvityksen kohde on asemakaava-alue Tampereen keskustan

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset. NEUVO-hanke

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset. NEUVO-hanke Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset NEUVO-hanke Yleinen lainsäädäntö Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Suomen perustuslaki

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNKI RUUSUKVARTSINKATU, LUMIKVARTSINKATU TYÖTURVALLISUUSLIITE. No 53209 / 10

VANTAAN KAUPUNKI RUUSUKVARTSINKATU, LUMIKVARTSINKATU TYÖTURVALLISUUSLIITE. No 53209 / 10 VANTAAN KAUPUNKI 16UBS0001 1(5) VANTAAN KAUPUNKI TYÖTURVALLISUUSLIITE No 53209 / 10 25.05.2014 VANTAAN KAUPUNKI 16UBS0001 2(5) SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 3 1.1 Työturvallisuusliitteen tarkoitus... 3

Lisätiedot

Tarjoaa korkealaatuisia, kotimaisia maa- ja kaukolämpöratkaisuja, sekä laadukasta ja luotettavaa kaivonporausta

Tarjoaa korkealaatuisia, kotimaisia maa- ja kaukolämpöratkaisuja, sekä laadukasta ja luotettavaa kaivonporausta Gebwell Oy Tarjoaa korkealaatuisia, kotimaisia maa- ja kaukolämpöratkaisuja, sekä laadukasta ja luotettavaa kaivonporausta Perustettu vuonna 2005 Pääkonttori ja tuotanto sijaitsevat Leppävirralla Työllistää

Lisätiedot

Pohjavedet Närpiön ja Jurvan alueella & pohjavesien toimenpideohjelma

Pohjavedet Närpiön ja Jurvan alueella & pohjavesien toimenpideohjelma Pohjavedet Närpiön ja Jurvan alueella & pohjavesien toimenpideohjelma Närpiönjoki-kokous 23.10.2014 Mari Leminen Suunnittelija Vesihuoltoryhmä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjavesialueet Pohjavesimuodostuma

Lisätiedot

VANHA PORVOONTIE 256, VANTAA RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS

VANHA PORVOONTIE 256, VANTAA RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS Tilaaja YIT Rakennus Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 2.7.2014 Viite 1510013222 VANHA PORVOONTIE 256, VANTAA RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS Päivämäärä 2.7.2014 Laatija

Lisätiedot

Manual. Swim & Fun Scandinavia, Fagerholtvej 16, 4050 Skibby www.swim-fun.dk 1

Manual. Swim & Fun Scandinavia, Fagerholtvej 16, 4050 Skibby www.swim-fun.dk 1 Manual Dansk Svensk Suomi Norsk English Polish Nedgravning af pool...2 Nergrävning av pool...5 Tietoja uima-altaan kaivamisesta maahan...8 Nedgraving av bassenget...10 In-ground use of pool...13 Informacje

Lisätiedot

Vuorenvarmat ja luontoystävälliset tuotteet

Vuorenvarmat ja luontoystävälliset tuotteet Tuoteluettelo Vuorenvarmat ja luontoystävälliset tuotteet Meidän toimintaidea Pemtec AB valmistaa, markkinoi ja myy polyeteeniputkea energia- ja ympäristötuotteiden aloille. Tuotteemme ovat ympäristön

Lisätiedot

Maalämpöjärjestelmät

Maalämpöjärjestelmät Maalämpö Aurinko- ja geotermistä energiaa Lämmönkeruu yleensä keruuputkiston ja keruuliuoksen avulla Jalostetaan rakennusten ja käyttöveden lämmitysenergiaksi maalämpöpumpun avulla Uusiutuvaa ja saasteetonta

Lisätiedot

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon

Lisätiedot

Hulevesien hallinnan suunnittelu yleis- ja asemakaavatasolla

Hulevesien hallinnan suunnittelu yleis- ja asemakaavatasolla Hulevesien hallinnan suunnittelu yleis- ja asemakaavatasolla Olli Jaakonaho, Uudenmaan ELY-keskus SEMINAARI HULEVESIEN HALLINNASTA VANTAANJOEN VALUMA ALUEELLA KAAVOITUS, RAKENTEET, TOIMIVUUS JA HUOLTO

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 135. Rakennuslautakunta 28.06.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 135. Rakennuslautakunta 28.06.2012 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 28.06.2012 Sivu 1 / 1 2979/10.03.00/2012 135 Betoniharkkorakenteisen tukimuurin ja muiden piharakenteiden rakentamista koskevan toimenpidepyynnön saattaminen rakennuslautakunnan käsiteltäväksi,

Lisätiedot

2238/752 1 (5) KAUNIAISTEN KAUPUNKI BREDANNIITYNKUJA, BREDAÄNGSGRÄNDEN TYÖTURVALLISUUSLIITE 6.8.2015

2238/752 1 (5) KAUNIAISTEN KAUPUNKI BREDANNIITYNKUJA, BREDAÄNGSGRÄNDEN TYÖTURVALLISUUSLIITE 6.8.2015 2238/752 1 (5) KAUNIAISTEN KAUPUNKI BREDANNIITYNKUJA, BREDAÄNGSGRÄNDEN TYÖTURVALLISUUSLIITE 6.8.2015 2238/752 2 (5) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 1.1 Työturvallisuusliitteen tarkoitus... 3 1.2 Päätoteuttaja...

Lisätiedot

KOSKIMYLLYN PÄIVÄKOTI. TARKASTUSRAPORTTI Pintavesien kallistukset 15.6.2011. Koskenniska 2, 01360 Vantaa

KOSKIMYLLYN PÄIVÄKOTI. TARKASTUSRAPORTTI Pintavesien kallistukset 15.6.2011. Koskenniska 2, 01360 Vantaa TARKASTUSRAPORTTI Pintavesien kallistukset KOSKIMYLLYN PÄIVÄKOTI Koskenniska 2, 01360 Vantaa 15.6.2011 Korjausrakentaminen ja Koskimyllyn päiväkoti, Vantaan kaupunki TARKASTUSRAPORTTI 3.6.2011 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

HÄMEVAARA. Lisäksi tal.tilaa m2/as. Rak.oik. as.tilaa k-m2. Kaava- Myyntihinta. Kortteli Tontti Lähiosoite. merkintä HÄMEVAARA

HÄMEVAARA. Lisäksi tal.tilaa m2/as. Rak.oik. as.tilaa k-m2. Kaava- Myyntihinta. Kortteli Tontti Lähiosoite. merkintä HÄMEVAARA HÄMEVAARA Kortteli Tontti Lähiosoite HÄMEVAARA Kaava- merkintä Pintaala m2 Rak.oik. as.tilaa k-m2 Lisäksi tal.tilaa m2/as. Myyntihinta 11040 1 Vieteritie 2 AO 485 120 30 78 000 11040 2 Vieteritie 4 AO

Lisätiedot

Tekniset ratkaisut hulevesien hallinnassa

Tekniset ratkaisut hulevesien hallinnassa Tekniset ratkaisut hulevesien hallinnassa Kuntien 7. ilmastokonferenssi, 8.5.2014 Jaana Suur-Askola Uponor infra Oy Tuotehallintapäällikkö Hulevesien muodostuminen Hulevesi on erilaisilta pinnoilta valuvaa

Lisätiedot

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A STORA ENSO OYJ Kesärannan ranta-asemakaavaalueen vesihuolto Selostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24308 Selostus 1 (6) Määttä Päivi Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Diaarinumero (Viranomainen täyttää) VAPAUTUSHAKEMUS VESIJOHTOON JÄTEVESIVIEMÄRIIN SADEVESIVIEMÄRIIN LIITTYMISESTÄ OHJEITA: Täyttäkää kaikki kohdat huolellisesti. Jokaisesta vesipisteitä tai viemärin sisältävästä

Lisätiedot

TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI TYÖPAJA 2, HANKEKUVAUS VE1 HANKEKUVAUS VE2 HANKEKUVAUS VE0A JA VE0B ARVIOINTIMENETELMÄT Herkkyys Alhainen Keskisuuri

Lisätiedot

Rakentajailta 16.09.2014 Lupapäätös Rakennusvalvonta Juha Vulkko

Rakentajailta 16.09.2014 Lupapäätös Rakennusvalvonta Juha Vulkko Rakentajailta 16.09.2014 Lupapäätös Rakennusvalvonta Juha Vulkko Rakennuslupapäätös Rakennuslupapäätöksen tekee rakennustarkastaja. Rakennuslupapäätös annetaan ns. julkipanon jälkeen ( 14 vrk oikaisuvaatimusaika

Lisätiedot

Uponor-mökkituotteet. Toimintaperiaate. Mökeille ja rantasaunoille:

Uponor-mökkituotteet. Toimintaperiaate. Mökeille ja rantasaunoille: Uponor-mökkituotteet Toimintaperiaate Uponor-mökkituotteet on suunniteltu erityisesti pienten pesuvesimäärien käsittelyyn matalavarusteisilla kesämökeillä ja rantasaunoilla. Mökeille ja rantasaunoille:

Lisätiedot

JMS Malli 410 Malli 410 vedenpehmennyssuodatin on tarkoitettu pienen talouden käyttöön Markkinoiden pienin ja tehokkain vedenpehmennyssuodatin.

JMS Malli 410 Malli 410 vedenpehmennyssuodatin on tarkoitettu pienen talouden käyttöön Markkinoiden pienin ja tehokkain vedenpehmennyssuodatin. JMS Malli 410 Malli 410 vedenpehmennyssuodatin on tarkoitettu pienen talouden käyttöön Markkinoiden pienin ja tehokkain vedenpehmennyssuodatin. suodattaa sedimenttia 20 Mittaa veden virtausta 54,6x29,2x47

Lisätiedot

VARANTOTILISOPIMUS. Varantotilisopimus 1 (5) 1 Sopimuksen tarkoitus

VARANTOTILISOPIMUS. Varantotilisopimus 1 (5) 1 Sopimuksen tarkoitus Varantotilisopimus 1 (5) VARANTOTILISOPIMUS Tilinhaltija: Tilinumero: BIC-koodi: XX Pankki Oy (IBAN XX) XXXXXXXX 1 Sopimuksen tarkoitus 2 Tiliehdot Sopimuksessa määritellään menettelyt ja vastuut, joiden

Lisätiedot

33. Valimohiekkojen kuljetuslaitteet

33. Valimohiekkojen kuljetuslaitteet 33. Valimohiekkojen kuljetuslaitteet Raimo Keskinen Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto 33.1 Hihnakuljettimet Hihnakuljettimet ovat yleisimpiä valimohiekkojen siirtoon käytettävissä kuljetintyypeistä.

Lisätiedot

SEPREMIUM ELEMENTTISARJAT

SEPREMIUM ELEMENTTISARJAT ASENNUS- JA HUOLTO-OHJEEN KÄÄNNÖS SEPREMIUM ELEMENTTISARJAT LAUHTEIDEN ÖLJYNEROTUSYKSIKÖILLE TOIMINTA 04/13 SEPREMIUM sarjan öljynerotusyksiköllä puhdistetaan paineilmajärjestelmän öljyä sisältäviä lauhteita

Lisätiedot

25.6.2015. Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 2010-2014

25.6.2015. Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 2010-2014 25.6.2015 Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 20102014 Geologian tutkimuskeskus 1 TUTKIMUSALUE Tutkimusalue sijaitsee Kivistönmäen teollisuusalueella Mynämäellä 8tien vieressä. Kohteen osoite on Kivistöntie

Lisätiedot

HAJA-ASUTUSALUEEN JÄTEVEDEN KÄSITTELY ASENNUSOHJEET. Uponorumpisäiliö. 10 m 3

HAJA-ASUTUSALUEEN JÄTEVEDEN KÄSITTELY ASENNUSOHJEET. Uponorumpisäiliö. 10 m 3 HAJA-ASUTUSALUEEN JÄTEVEDEN KÄSITTELY ASENNUSOHJEET Uponorumpisäiliö 10 m 3 1 Monta huolta vähemmän luotettavilla Uponor-ratkaisuilla Teit hyvän ratkaisun valitessasi luotettavan Uponorjätevesijärjestelmän.

Lisätiedot

Y m p ä r i s t ö v a h i n k o v a s t u u s o p i m u k s e n u l k o p u o l e l l a

Y m p ä r i s t ö v a h i n k o v a s t u u s o p i m u k s e n u l k o p u o l e l l a Y m p ä r i s t ö v a h i n k o v a s t u u s o p i m u k s e n u l k o p u o l e l l a 22.11.2011 S Y S : n s y y s k o k o u s K a r i M a r t t i n e n P a r t n e r A s i a n a j o t o i m i s t o

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä

Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä ohjeistusta kiviainesten kestävään käyttöön Asrocks-hanke v. 2011-2014. LIFE10ENV/FI/000062 ASROCKS. With the contribution of the LIFE financial

Lisätiedot

SEINÄJOEN KAUPUNKI ROVEKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 10.8.2010

SEINÄJOEN KAUPUNKI ROVEKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 10.8.2010 3136 SEINÄJOEN KAUPUNKI POHJATUTKIMUSSEOSTUS 10.8.2010 SUUNNITTEUTOIMISTO 3136 AUETEKNIIKKA OY TUTKIMUSSEOSTUS JP 10.8.2010 SISÄYSUETTEO 1 TEHTÄVÄ JA SUORITETUT TUTKIMUKSET... 1 2 TUTKIMUSTUOKSET... 1

Lisätiedot

Yhdyskuntatekniikka Lausunto Dnro: Kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelut. Anna Hakamäki 11.11.2015 718/11.01.00/2015

Yhdyskuntatekniikka Lausunto Dnro: Kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelut. Anna Hakamäki 11.11.2015 718/11.01.00/2015 Yhdyskuntatekniikka Lausunto Dnro: Kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelut Anna Hakamäki 11.11.2015 718/11.01.00/2015 Kirkkonummen kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta Lausunto Perikunta c/o Christian

Lisätiedot

Jätevesijärjestelmän suunnitelma

Jätevesijärjestelmän suunnitelma 1 Jätevesijärjestelmän suunnitelma Liite rakennus - tai toimenpidelupahakemukseen Suunnitelma koskee: sekä: uuden rakennuksen uutta jätevesijärjestelmää olemassa olevan jätevesijärjestelmän tehostusta

Lisätiedot

ENSIRAPORTTI. Työ A12076. Jönsäksentie 4, 01600 Vantaa Raportointi pvm: 16.01.2012. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2

ENSIRAPORTTI. Työ A12076. Jönsäksentie 4, 01600 Vantaa Raportointi pvm: 16.01.2012. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2 ENSIRAPORTTI Jönsäksentie 4, 01600 Vantaa Raportointi pvm: 16.01.2012 Työ KOHDE: TILAT: Jönsäksentie 4, 01600 Vantaa Kerrokset 1,2,3,4 ja Iv-konehuone TILAAJA: Anne Krokfors ISÄNNÖINTI: Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Muutokset. Sisällysluettelo 2 (8) KÄYTTÖSUUNNITELMA. Opastinportaali 28.7.2014 Dnro 3597/090/2014. Kohta Muutettu (pvm) Kuvaus

Muutokset. Sisällysluettelo 2 (8) KÄYTTÖSUUNNITELMA. Opastinportaali 28.7.2014 Dnro 3597/090/2014. Kohta Muutettu (pvm) Kuvaus 2 (8) Muutokset Kohta Muutettu (pvm) Kuvaus Sisällysluettelo 1 KÄYTTÖTARKOITUS... 3 1.1 Rakennetyyppikohtaiset erityispiirteet... 4 1.2 Käyttö ja sijoittelu... 4 2 OPASTINPORTAALIN KÄYTTÖTURVALLISUUS...

Lisätiedot

Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen?

Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen? Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen? Teemu Ulvi Suomen ympäristökeskus 25.3.2015 Kalliolan koulu 26.3.2015 Paimelan koulu Vesialueen omistajan oikeudet Oikeus päättää omaisuutensa käytöstä Voi

Lisätiedot

MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA

MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA Raahen kaupunki, Piehingin kylä Tila Hannila Rn:o 1:33 LEMMINKÄINEN INFRA OY 2016 Raahen kaupungin Piehingin kylässä 2 (6) Sisällysluettelo 1 Alueen perustiedot... 3 1.1 Omistus- ja hallintaoikeus sekä

Lisätiedot

AUTOHALLI / KELLARI PERUSTAMISTAPALAUSUNTO

AUTOHALLI / KELLARI PERUSTAMISTAPALAUSUNTO AUTOHALLI / KELLARI PERUSTAMISTAPALAUSUNTO Tilaaja: Kiinteistö Oy Federleynkatu 37 Tekijä: Tähtiranta Infra Oy projektinumero 5711 4.12.2014 Tähtiranta Infra Oy Vanajantie 10 B 13110 HÄMEENLINNA Kiinteistö

Lisätiedot

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta.

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Aurinkolämpö Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Keräimien sijoittaminen ja asennus Kaikista aurinkoisin

Lisätiedot

MAA-AINESTEN KOTITARVEKÄYTTÖ

MAA-AINESTEN KOTITARVEKÄYTTÖ MAA-AINESTEN KOTITARVEKÄYTTÖ Satakunnan maa-ainesseminaari 9.2.2010 Ulvila Varsinais-Suomen ELY-keskus, Ympäristö ja luonnonvarat, Sanna-Liisa Suojasto 9.2.2010 1 MAA-AINESTEN KOTITARVEKÄYTTÖ Kotitarvekäyttö

Lisätiedot

MÄRKÄTILAKORJAUKSET 27.3. 2013. Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi

MÄRKÄTILAKORJAUKSET 27.3. 2013. Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi MÄRKÄTILAKORJAUKSET 27.3. 2013 Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Osakkeenomistajan remontit Kunnossapito- tai muutostyö Kunnossapitotyöt: Yhtiön kunnossapitoa on kiinteistön ylläpitoon kuuluva toiminta, joka

Lisätiedot

OHJE OSAKKEENOMISTAJALLE HUONEISTON KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖILMOITUKSEN LAATIMISEKSI:

OHJE OSAKKEENOMISTAJALLE HUONEISTON KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖILMOITUKSEN LAATIMISEKSI: OHJE OSAKKEENOMISTAJALLE HUONEISTON KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖILMOITUKSEN LAATIMISEKSI: Taloyhtiön tiedot: Taloyhtiön nimi: Isännöitsijän nimi: Osoite: Puhelin/sähköpostiosoite: Osakkaan tiedot: Nimi:

Lisätiedot

Kestävä sanitaatio Juomavesi

Kestävä sanitaatio Juomavesi Kestävä sanitaatio Juomavesi 11.2.2015 Kepa, Helsinki Vesa Arvonen Suomen ympäristöopisto SYKLI vesa.arvonen@sykli.fi Esityksen sisältö Hyvä talousvesi Veden hankinta Veden käsittely 1 Hyvä talousvesi

Lisätiedot

KOSPEL S.A. 75-136 KOSZALIN UL. OLCHOWA 1

KOSPEL S.A. 75-136 KOSZALIN UL. OLCHOWA 1 Lue käyttö- ja asennusohjeet huolellisesti. Niitä noudattamalla varmistat laitteellesi pitkän käyttöiän ja luotettavantoiminnan. Kospel Oy pidättää oikeuden tehdä pieniä muutoksia laitteen rakenteeseen

Lisätiedot

Vesiturvallisuus Suomessa. Ilkka Miettinen

Vesiturvallisuus Suomessa. Ilkka Miettinen Vesiturvallisuus Suomessa Ilkka Miettinen 29.9.2015 Ilkka Miettinen 1 Kyllä Suomessa vettä riittää Kuivuus maailmanlaajuinen ongelma Suomi Runsaat vesivarat: pinta- (235 km 3 ) ja pohjavedet (6 milj. m

Lisätiedot

Hulevesien hallinnan järjestäminen kunnissa

Hulevesien hallinnan järjestäminen kunnissa Hulevesien hallinnan järjestäminen kunnissa Hulevedet haltuun Lounais-Suomessa - seminaari Turku 17.9.2015 Projekti-insinööri Henna Luukkonen Hulevesien hallinta lainsäädännössä Hulevesien hallinnasta

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

TURVALLISUUSASIAKIRJA. Mattilankatu

TURVALLISUUSASIAKIRJA. Mattilankatu 1 TURVALLISUUSASIAKIRJA Mattilankatu JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Kaupunkirakennepalvelut Yhdyskuntatekniikka 16.4.2010 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 3 1.1 1.2 Turvallisuusasiakirjan tarkoitus... 3 Rakennuttaja

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS

ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS PELLON GROUP OY / Tapio Kosola ENERGIAN TALTEENOTTO KOTIELÄINTILALLA Luonnossa ja ympäristössämme on runsaasti lämpöenergiaa varastoituneena. Lisäksi maatilan prosesseissa syntyvää

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNNAN RAKENNUSVALVONNAN VIRANOMAISTEHTÄVIEN MAKSUPERUSTEIDEN TAKSA

ASIKKALAN KUNNAN RAKENNUSVALVONNAN VIRANOMAISTEHTÄVIEN MAKSUPERUSTEIDEN TAKSA ASIKKALAN KUNNAN RAKENNUSVALVONNAN VIRANOMAISTEHTÄVIEN MAKSUPERUSTEIDEN TAKSA Ympäristölautakunta 4.3.2014 16 Sisällys 1 Yleistä... 2 2 Rakentamisen ja siihen verrattavien muutoksien valvonta (MRL 125

Lisätiedot

Asemakaava nro 8570 ID 1 427 936. Tammelan stadion. Rakennettavuusselvitys

Asemakaava nro 8570 ID 1 427 936. Tammelan stadion. Rakennettavuusselvitys Asemakaava nro 8570 ID 1 427 936 Työnro 150056 Tammelan stadion Rakennettavuusselvitys 24.6.2015 2 (6) Tammelan stadion Työnro 150056 SISÄLLYSLUETTELO Yleistä... 3 Tutkimuskohde... 3 Tehdyt tutkimukset...

Lisätiedot

Patorakenteiden periaatekuvia

Patorakenteiden periaatekuvia Patorakenteiden periaatekuvia Piirrokset: Jari Kostet, MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri Hepo-Oja, Jarkko Nurmi, Reijo Orava, MKJ Patorakenteet Munkin ja tulvauoman sijoittaminen

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

Jätevesien käsittely kuntoon

Jätevesien käsittely kuntoon Jätevesien käsittely kuntoon Uudet vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 1.1.2014 alkaen Järviseudun jätevesi 2013 tiedotushanke KUREJOKI 7.4.2010 Vauhtia jätevesien käsittelyyn Kaikissa kiinteistöissä

Lisätiedot

Karjalan kylien sanitaation kehittäminen 2008-2010. Maastotöiden tuloksia Projektikoordinaattori Susanna Pakula 25.2.

Karjalan kylien sanitaation kehittäminen 2008-2010. Maastotöiden tuloksia Projektikoordinaattori Susanna Pakula 25.2. Karjalan kylien sanitaation kehittäminen 2008-2010 Maastotöiden tuloksia Projektikoordinaattori Susanna Pakula 25.2.2010 Petroskoi Vuoden 2008 tulokset Selvitettiin kiinteistöjen vedenhankintaa, käymälöiden

Lisätiedot

NEUVO-hajajätevesien neuvontahanke

NEUVO-hajajätevesien neuvontahanke NEUVO-hajajätevesien neuvontahanke Hankkeen sisältö ja toteutus Hanketta hallinnoi Kymijoen vesi ja ympäristö ry Hankkeessa toimii projektipäällikkö ja neljä jätevesineuvojaa, toimipisteet ovat Kouvolassa,

Lisätiedot

Asennusohje Sadevesienkeräilysäiliö 3 m 3

Asennusohje Sadevesienkeräilysäiliö 3 m 3 Asennusohje Sadevesienkeräilysäiliö 3 m 3 Uponor-sadevesienkeräilysäiliö 3 m 3 5 1 3 2 4 1. Sadevesiputki (tuloputki). - 2. Suojaputki vesiletkulle. - 3. Huoltokaivo. - 4. Ylivuotoputki. - 5. Vesiposti

Lisätiedot

Radonin vaikutus asumiseen

Radonin vaikutus asumiseen Radonin vaikutus asumiseen Pohjois-Espoon Asukasfoorumi 28.10.2010 Tuomas Valmari, Säteilyturvakeskus Radon on radioaktiivinen kaasu, joka hengitettynä aiheuttaa keuhkosyöpää syntyy jatkuvasti kaikessa

Lisätiedot

WENDA-30kW KAMIINAN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET

WENDA-30kW KAMIINAN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET Sivu 1/8 WENDA-30kW KAMIINAN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET Puh: 02-4870258, Web: www.wenda.fi, E-Mail: sales@wenda.fi Sivu 2/8 Kamiinan perustiedot: Kamiina on valmistettu merivettä kestävästä alumiinista,

Lisätiedot

Rakenna oma puukuivuri

Rakenna oma puukuivuri Rakenna oma puukuivuri Sauno puutavarankuivuri Rakennusohje Kuivaimen osat ruuvataan yhteen erikoisruuveja käyttämällä. Tämän ohjeen avulla voit rakentaa omia tarpeitasi vastaavan kuivaimen. Katso ohjeen

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa

Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa Lopen vesihuoltopäivä 7.5.2010 Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa Juha Viinikka ympäristöpäällikkö Vesihuoltoa ohjaava lainsäädäntö Vesilaki Ympäristönsuojelulaki Maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

MAALÄMPÖKAIVO - KUN JOTAIN MENEE VIKAAN

MAALÄMPÖKAIVO - KUN JOTAIN MENEE VIKAAN YMPÄRISTÖNSUOJELUPÄIVÄT 2010, LAMMI 7.10.10 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå MAALÄMPÖKAIVO - KUN JOTAIN MENEE VIKAAN OUTI LANKIA, TERVEYDENSUOJELUSUUNNITTELIJA, PORVOON KAUPUNKI ESIMERKKITAPAUS

Lisätiedot

OPAS OMAKOTITALON. rakentajalle

OPAS OMAKOTITALON. rakentajalle OPAS OMAKOTITALON rakentajalle RAKENTAJAN 1. Tämän oppaan tarkoituksena on antaa oleellisimpia neuvoja omakotitalorakentajalle sähköistämiseen liittyvissä asioissa. Tarkempia tietoja sähköliittymän rakentamisesta,

Lisätiedot

KYRÖÖNTIE. Sadevesiviemärin saneeraussuunnitelma Plv 177-845 SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 24.04.2015

KYRÖÖNTIE. Sadevesiviemärin saneeraussuunnitelma Plv 177-845 SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 24.04.2015 Isonkyrön kunta KYRÖÖNTIE Sadevesiviemärin saneeraussuunnitelma Plv 177-845 SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 24.04.2015 muutos 26.6.2015 SISÄLLYS 1. YLEISTÄ... 3 2. LÄHTÖTIEDOT... 4 3. SUUNNITELLUT PERUSRATKAISUT...

Lisätiedot

VUOKRASOPIMUS Motonet-tavaratalon pysäköintialueen laajennusosa

VUOKRASOPIMUS Motonet-tavaratalon pysäköintialueen laajennusosa VUOKRASOPIMUS Motonet-tavaratalon pysäköintialueen laajennusosa Vuokranantaja Vuokralainen Savonlinnan kaupunki y 0166906-4 jäljempänä kaupunki Olavinkatu 27 57130 Savonlinna BG-liikekiinteistöt Oy y 2191695-8

Lisätiedot

NAVETTA HAMK, MUSTIALA PERUSTAMISTAPALAUSUNTO

NAVETTA HAMK, MUSTIALA PERUSTAMISTAPALAUSUNTO NAVETTA HAMK, MUSTIALA PERUSTAMISTAPALAUSUNTO Tilaaja: HAMK, Tuomas Salonen Tekijä: Tähtiranta Infra Oy projektinumero 4013 12.2.2014 Tähtiranta Infra Oy Vanajantie 10 13110 HÄMEENLINNA Hämeen Ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Vala hiekkakerroksen päälle ankkurointilaatta (2200x1800x150) mm.

Vala hiekkakerroksen päälle ankkurointilaatta (2200x1800x150) mm. 10 ASENTAMINEN 10.1 Panospuhdistamon kuljetus ja käsittely Kuljetusherkkien laitteiden takia BioKem Panospuhdistamoa ja sen osia on käsiteltävä varoen. Sido panospuhdistamon osat kuljetuksen ajaksi siten,

Lisätiedot

KIINTEISTÖN HALTIJA Nimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Sähköpostiosoite TIEDOT KIINTEISTÖSTÄ Kiinteistön osoite Kiinteistön rek.n:o Kiinteistön valmistumisvuosi Peruskorjausvuodet

Lisätiedot

Testimenetelmät: SFS-EN 1097-6 ja 12697-5

Testimenetelmät: SFS-EN 1097-6 ja 12697-5 1 Testimenetelmät: SFS-EN 1097-6 ja 12697-5 -Kiintotiheys ja vedenimeytyminen -Asfalttimassan tiheyden määritys 2 Esityksen sisältö - Yleistä menetelmistä ja soveltamisala - Käytännön toteutus laboratoriossa

Lisätiedot

IISI SAUNA Asennus-, käyttö- ja huolto-ohje

IISI SAUNA Asennus-, käyttö- ja huolto-ohje 1 IISI SAUNA Asennus-, käyttö- ja huolto-ohje FI 2012_02 2 Kiitos Sinulle, että valitsit GIN aqua Oy:n valmistaman jäteveden puhdistustuotteen! Tuotteemme soveltuvat vesien kokonaisvaltaiseen käsittelyyn.

Lisätiedot

Asennus- ja käyttöohjeen käännös SEPREMIUM 30. Kompressorilauhteiden öljynerotusyksikkö 04/13

Asennus- ja käyttöohjeen käännös SEPREMIUM 30. Kompressorilauhteiden öljynerotusyksikkö 04/13 Asennus- ja käyttöohjeen käännös SEPREMIUM 30 Kompressorilauhteiden öljynerotusyksikkö 04/13 TOIMINTA SEPREMIUM sarjan öljynerotusyksiköllä puhdistetaan paineilmajärjestelmän öljyä sisältäviä lauhteita

Lisätiedot

Päivämäärä 03.04.2014 PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS

Päivämäärä 03.04.2014 PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS Päivämäärä 03.04.2014 PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS Päivämäärä 03.04.2014 Laatija Tarkastaja Iikka Hyvönen Jari Hirvonen SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ

Lisätiedot

ASENNUSOHJE LIEKKI PIIPPU

ASENNUSOHJE LIEKKI PIIPPU Käyttötarkoitus: ASENNUSOHJE LIEKKI PIIPPU Hormex T600 liekki piippu on lämpöä kestävä, kaksoisseinäinen savupiippujärjestelmä, joka on valmistettu 1.4828 lämpöä kestävästä teräksestä (ulkokuori - 1.4301)

Lisätiedot

Geoenergian (maa- ja kalliolämpö) hyödyntäminen rakennusten ja yhdyskuntien energiahuollossa sekä huomioiminen kaavoituksessa

Geoenergian (maa- ja kalliolämpö) hyödyntäminen rakennusten ja yhdyskuntien energiahuollossa sekä huomioiminen kaavoituksessa Geoenergian (maa- ja kalliolämpö) hyödyntäminen rakennusten ja yhdyskuntien energiahuollossa sekä huomioiminen kaavoituksessa Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi Kuntamarkkinat

Lisätiedot

Ohje teollisuuspäästödirektiivin edellyttämää perustilaselvitystä varten

Ohje teollisuuspäästödirektiivin edellyttämää perustilaselvitystä varten 25.3.2015 Mutku-päivät Ohje teollisuuspäästödirektiivin edellyttämää perustilaselvitystä varten Ohjeen sisältö Johdanto Määritelmät Mikä on perustilaselvitys? Kenen pitää laatia perustilaselvitys? Milloin

Lisätiedot

MAALÄMPÖJÄRJESTELMÄ 11.3.2013 11.3.2013 1

MAALÄMPÖJÄRJESTELMÄ 11.3.2013 11.3.2013 1 Porin Puuvilla MAALÄMPÖJÄRJESTELMÄ Porin Puuvillan maalämpöjärjestelmä Lämmön ja jäähdytyksen y tuotanto o yhdistetty y Maaperää hyödynnetään lämmitykseen talvella Ja jäähdytykseen kesällä Myös ympärivuotinen

Lisätiedot

Uponor-umpisäiliö 5,3 m 3

Uponor-umpisäiliö 5,3 m 3 Uponor-umpisäiliö 5,3 m 3 Toimintaperiaate Uponor-umpisäiliö soveltuu erityisesti WC-jäteveden keräilyyn. WC-jätevedet johdetaan 5,3 m 3 säiliöön, jonka loka-auto tyhjentää ja vie jätevedet puhdistettavaksi.

Lisätiedot

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 JÄTEVEDEN KÄSITTELY Tiivistelmä: Asetus talousjätevesien käsittely vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla MR PIPE SERVICE FINLAND OY 2 1.

Lisätiedot

MUISTA MYÖS KOKOOMAPUTKISTON JA KOKOOMAKAIVON KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE!

MUISTA MYÖS KOKOOMAPUTKISTON JA KOKOOMAKAIVON KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE! MAASUODATTAMO tarkoitetaan sellaista maahan kaivettua tai pengerrettyä talousjäteveden käsittelylaitteistoa, jossa vähintään saostussäiliössä esikäsitelty jätevesi puhdistuu kulkeutuessaan rakennetun hiekkaa

Lisätiedot

KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Liite 1A KV hyväksynyt 17.5.2004 25 Ohjeet jätevesijärjestelmän valintaan, rakentamiseen ja hoitoon Kokemäen kaupungin viemärilaitoksen viemäriverkon ulkopuolisilla

Lisätiedot

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta.

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Aurinkolämpö Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Keräimien sijoittaminen ja asennus Keräimet asennetaan

Lisätiedot