ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 144/12/1 Dnro PSAVI/107/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 144/12/1 Dnro PSAVI/107/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Suosiolan tuhkan rakeistuslaitoksen ympäristölupa, Rovaniemi Päätös sisältää ratkaisun YSL:n 101 :n mukaisesta hakemuksesta toiminnan aloittamiseksi mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKIJA Rovaniemen Energia Oy PL Rovaniemi

2 2 SISÄLLYSLUETTELO ASIAN VIREILLETULO... 4 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 4 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 4 TOIMINTA... 5 Yleiskuvaus toiminnasta... 5 Toiminta-ajat... 5 Tuotteet, tuotantomäärä ja kapasiteetti... 5 Tuhkanrakeistuslaitos... 5 Raaka-aine... 5 Tuhkan rakeistaminen... 6 Varastointi... 7 Polttoaineet ja kemikaalit... 7 Toiminnassa syntyvät jätteet... 7 Veden käyttö... 7 Liikennejärjestelyt... 8 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus... 8 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN... 8 Päästöt ja vaikutukset pintavesiin ja viemäriin... 8 Päästöt ja vaikutukset ilmaan... 8 Päästöt ja vaikutukset maaperään ja pohjaveteen... 9 Melupäästöt ja melun vaikutukset ympäristöön... 9 Selvitys päästöjen vähentämisestä ja puhdistamisesta... 9 Ympäristövaikutusten arviointi... 9 LAITOSALUE JA SEN YMPÄRISTÖ... 9 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Päästötarkkailu Vaikutustarkkailu Laadunvarmistus ja raportointi POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Riskinarviointi ja toimet onnettomuuksien ehkäisemiseksi ESITYS VAKUUDESTA VAHINKOARVIO JA VAHINKOA ESTÄVÄT TOIMENPITEET TOIMINNAN ALOITTAMINEN MUUTOKSENHAUSTA HUOLIMATTA LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Muistutukset ja mielipiteet Tarkastus Hakijan kuuleminen ja vastine A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U YMPÄRISTÖLUPARATKAISU LUPAMÄÄRÄYKSET Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Toiminnan sijoittaminen ja toimintaa koskevat yleiset lupamääräykset Raaka-aineiden vastaanotto ja käsittely ja tuotteiden varastointi Toiminnassa syntyvien jätteiden käsittely ja varastointi Melu Pöly Vesien käsittely Paras käyttökelpoinen tekniikka Häiriö- ja poikkeukselliset tilanteet Toiminnan muuttaminen tai lopettaminen Tarkkailu- ja raportointimääräykset... 18

3 Raportointi Vakuus OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALTA RATKAISUN PERUSTELUT Ympäristöluvan harkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen yleinen täytäntöönpanokelpoisuus Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Vakuus toiminnan aloittamisluvan osalta Täytäntöönpanoratkaisun perustelut Vakuuden arvioinnin perustelut SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Perustelut Oikeusohjeet MUUTOKSENHAKU

4 4 ASIAN VIREILLETULO Rovaniemen Energia Oy:n voimalaitostuhkan rakeistuslaitoksen toimintaa koskeva lupahakemus on tullut vireille Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon Hakemukseen sisältyy täytäntöönpanohakemus toiminnan aloittamisesta mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Laitoksella rakeistetaan Rovaniemen Energia Oy:n voimalaitoksilla turpeen, puun ja peltobiomassojen poltosta syntyvää tuhkaa. Toiminta sijoittuu Rovaniemen kaupungissa olevalle Alakorkalon teollisuusalueelle kiinteistölle Rn:o Suosiolan voimalaitoksen yhteyteen. Laitoksen osoite on Lampelankatu 24. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 2 momentin 4) kohdan mukaisesti jätteen laitos- tai ammattimaiseen hyödyntämiseen tai käsittelyyn on oltava ympäristölupa. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Aluehallintovirasto on toimivaltainen lupaviranomainen käsittelemään ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 13 g mukaan, koska kyseessä on jätteiden käsittelylaitos, jossa hyödynnetään tai käsitellään jätettä vähintään tonnia vuodessa. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Kyseessä on uusi toiminta, jolla ei ole aiempaa ympäristölupaa. Rovaniemen Energia Oy, Suosiolan voimalaitos on merkitty lannoitevalmistelain 29 mukaiseen rekisteriin. Hyväksytty toiminto on lannoitevalmisteen valmistus. Alueella on voimassa oleva asemakaava, jossa tontti on kaavamerkinnällä EN (energiahuoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialue).

5 5 TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Laitoksella rakeistetaan Rovaniemen Energia Oy:n Suosiolan voimalaitoksen sekä muiden voimaloiden turpeen, puun ja peltobiomassojen poltosta syntyvää tuhkaa. Rakeistettavan tuhkan määrä on noin tonnia vuodessa. Tuhka syötetään tai puretaan Suosiolan voimaloista sekä painesäiliöautoista suoraan laitoksen kahteen umpinaiseen siiloon, joten pölyämistä ei tapahdu. Rakeistuksessa tuhkaan lisätään vettä. Laitoksen käyttövoimana on sähkö. Rakeistettu tuhka pakataan suursäkkeihin, joita säilytetään laitosalueella päällystetyllä alueella ennen kuljettamista lannoituskäyttöön. Vaihtoehtoisesti rakeistettu tuhka voidaan pakata suoraan siirtolavoille. Toiminta-ajat Rakeistamo toimii voimalaitoksen tavoin kolmivuorotyönä. Tuotteet, tuotantomäärä ja kapasiteetti Laitoksen lopputuote, rakeistettu tuhka, toimitetaan metsä- ja mahdollisesti peltolannoitteeksi. Tuotantomäärä on keskimäärin tonnia vuorokaudessa. Rakeistettavan tuhkan määrä on tonnia vuodessa. Tuotantolaitoksen tuotantokapasiteetti on 15 tonnia tunnissa. Kesäaikoina voimaloissa on seisokit, jolloin rakeistetaan vesikattilassa (1 NP) syntyvää tuhkaa ja mahdollisesti muilta voimalaitoksilta tulevaa tuhkaa. Tuhkanrakeistuslaitos Raaka-aine Rakeistettavat tuhkat ovat Rovaniemen Energia Oy:n Suosiolan vastapainevoimalan ja vesikattilan sekä muiden, kiinteää polttoainetta käyttävien voimaloiden toiminnoissa syntyvää tuhkaa noin tonnia vuodessa Suosiolan voimalaitoksen kiinteistöllä. Suosiolassa polttoaineena käytetään turpeen ja puun lisäksi myös kivihiiltä. Kivihiilen poltosta syntyvää lentotuhkaa ei rakeisteta lannoitteeksi ja tuhka käsitellään voimassa olevan ympäristöluvan mukaisesti. Tuotantoprosessissa tuhkaan lisätään ainoastaan vettä. Laitokseen voidaan lisätä erillisiä siiloja tai seosainesyöttimiä, joista tuhkaa voidaan lisätä seosaineita. Suosiolan toiminnoissa tuhkaan ei lisätä seosaineita. Tuhka hyödynnetään tällä hetkellä maarakentamisessa tai sijoitetaan Suksiaavan tuhkanläjitysalueelle. Pohjatuhkat käsitellään voimassa olevan ympäristöluvan mukaisesti maarakentamisessa tai läjitetään suksiaavan tuhkanläjitysalueelle Rovaniemen Energia Oy:n teettämien analyysien mukaan tuhkat soveltuvat metsälannoitteeksi ja osa myös peltolannoitteeksi. Viimeisimmät analyysit tuhkista on suoritettu vuonna Analyysien mukaan tutkittujen näytteiden kokonaismetallipitoisuudet alittavat metsänlannoitukseen käytettävien tuhkien raja-arvot ja osittain myös peltolannoitteiden raja-arvot.

6 Taulukko 1. Haitallisten metallien enimmäispitoisuudet metsä- ja peltolannoituksessa käytettävissä tuhkissa (MMM asetus 24/11) 6 Alkuaine Enimmäispitoisuus, mg/kg kuiva-ainetta metsälannoitteessa Enimmäispitoisuus, mg/kg kuiva-ainetta peltolannoitteessa Arseeni Elohopea 1,0 1,0 Kadmium 25 1,5/2,5* Kromi Kupari Lyijy Nikkeli Sinkki *Lannoitevalmisteessa saa kadmiumin määrä olla enintään 1,5 milligrammaa kadmiumia kilogrammassa kuiva-ainetta sekä maa- ja puutarhataloudessa ja viherrakentamisessa ja maisemoinnissa käytettävässä tuhkalannoitteessa enintään 2,5 milligrammaa kadmiumia kilogrammassa kuiva-ainetta. Taulukko 2. Rovaniemen Energian Suosiolan voimalaitoskattilan tuhkaanalyysejä eri polttoainesuhteilla (turve:puu) Alkuaine (75:25) (60:40) 25:75) (0:100) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) Arseeni ,9 14 Elohopea 0,2 0,2 0,45 0,45 Kadmium 2, ,8 Kromi Kupari u Lyijy Nikkeli Sinkki Tuhkan rakeistaminen Tuhkan rakeistuksen suorittaa Rovaniemen Energia Oy Evolet Oy:n tuhkan rakeistamiseen suunnittelemalla ja valmistamalla rakeistuslaitoksella. Laitos on lämpöeristetty ympärivuotista käyttöä varten. Suosiolan lentotuhkat siirretään voimalasta ja vesikattilasta kuljettimilla kuivana suoraan tai painesäiliöautokuljetuksina rakeistamon tuhkasiiloihin. Tuhkasiiloja on laitok-

7 sella kaksi. Muilta voimaloilta painesäiliöautoilla tuotavat kuivat tuhkat puretaan suoraan laitoksen siiloihin, joten tuhkan pölyämistä ei tapahdu kummassakaan tuhkansiirrossa. Siiloista tuhkat siirretään katetulla kuljettimella pyörivälle rakeistuslautaselle, jossa se veden myötävaikutuksella saatetaan raemaiseen muotoon. Rakeet siirtyvät kuljettimilla siirtolavoilla oleviin kuljetus- tai levityssäkkeihin. Kuljetin asennetaan umpinaiseen putkeen. Rakeistuslaitos on kiinteäseinäinen teräsrunkoinen rakennus, josta tuhka ei aiheuta pölypäästöjä. Valmiin tuotteen toimitukset järjestää Rovaniemen Energia Oy:n yhteistyökumppanit. Lannoitelevitykset toteutetaan joko helikopteri- tai traktorilevityksenä. Rovaniemen Energia laatii tuhkalannoitteesta lannoitelain mukaisen tuoteselosteen. Rovaniemen Energia Oy on merkitty Eviran lannoitevalmisterekisteriin tunnuksella T Varastointi Rakeistettua tuhkaa säilytetään suursäkeissä Suosiolan voimalaitosalueella katetulla ja vesitiiviiksi asfaltoidulla alueella ennen kuljettamista lannoituskäyttöön. Rakeistettu tuhka ei pölyä säkeissä eikä kuljetusten aikana. Säkkeihin voidaan pakata 1,4 t rakeistettua tuhkaa. Säkkejä voidaan varastoida päällekkäin. Alueella välivarastoidaan rakeistettua tuhkaa myös siirtolavoilla, jotka peitetään pressuilla. Alueella on pinta-alaa noin m 2, jolle arvioidaan voitavan välivarastoida noin t säkitettyä sekä siirtolavoilla olevaa rakeistettua tuhkaa. Rakeistettua tuhkaa välivarastoidaan korkeintaan kolmen vuoden ajan. Polttoaineet ja kemikaalit Rovaniemen Energia Oy vastaa tuotantolaitoksen toiminnasta ja materiaalisiirtoihin tarvittavista kuljetus- ja konetöistä. Koneiden tai kuljetuskaluston tankkauksia ei suoriteta rakeistamon yhteydessä. Tuhkan rakeistuksessa ei käytetä kemikaaleja. Tarvittaessa rakeistettavaan tuhkaan voidaan lisätä lannoitelainsäädännön sallimia aineita. Toiminnassa syntyvät jätteet Hakemuksen mukaan toiminnassa ei synny jätteitä. Rakeistamalla tuhka saadaan hyötykäyttöön metsä- ja mahdollisesti myös peltolannoitteena. Veden käyttö Rakeistuslaitoksen toiminnassa tarvittava vesi otetaan porakaivosta ja vaihtoehtoisesti tai rinnakkain kaupungin vesijohtoverkostosta Suosiolan voimalaitoksen liittymästä. Laitoksessa ei ole viemäröintiä. Rakeistuksessa tai laitoksen muissa toiminnossa ei muodostu jätevesiä. Tuhkan rakeistamisessa käytetään vettä noin prosenttia kuivan tuhkan määrästä eli noin m 3 vuodessa.

8 8 Liikennejärjestelyt Laitokselle on kulkuyhteys yleistä tie- ja katuverkostoa pitkin valtatie 4:lta Oijustien ja Lampelankadun kautta. Erityisiä liikennejärjestelyitä ei tarvita. Kuljetusten määrä on hakemuksen mukaan keskimäärin 5 8 kuormaa vuorokaudessa. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus Tuotantotaloudellisista syistä johtuen käytetään kohteeseen soveltuvaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja huollettuja laitteita. Rakeistuslaitos on alan uusinta tekniikkaa. Laitoksen suunnittelussa on pyritty mahdollisimman tehokkaaseen ja ympäristöystävälliseen tekniikkaan. Laitteistot ovat uusia. Tuhkan rakeistus metsälannoitteeksi on ympäristön kannalta parasta käytäntöä. Hakemuksen mukaan oletettavia päästöjen ristikkäisvaikutuksia ei ole. Sähköä kuluu alustavien arvioiden mukaan noin 1,5 kwh rakeistettavaa tonnia kohden. Laitoksen lämmitykseen käytetään kaukolämpöä. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Päästöt ja vaikutukset pintavesiin ja viemäriin Hakemuksen mukaan toiminnasta ei ennalta arvioiden synny päästöjä vesistöön tai viemäriin. Laitosalueen sade- ja hulevedet ohjataan voimalaitoksen hulevesiverkostoon. Päästöt ja vaikutukset ilmaan Laitoksen mahdollisia pölypäästöjä vähennetään laitokseen asennettavilla suodattimilla. Tuhka rakeistetaan suljetussa tilassa ja käyttövoimana on sähkö. Rakeistuslaitteisto on varustettu pölynsuodattimella, josta poistuvan ilman hiukkaspitoisuus on pienempi kuin 20 mg/m 3. Tuhkarakeiden kuivuessa haihtuu vesihöyryä. Pieniä määriä pölyä saattaa syntyä tuhkakuormien purkamisessa ja mahdollisten toiminnan häiriöiden aikana. Hakemuksen mukaan rakeistettu tuhka ei aiheuta pölyhaittoja. Päästöt ilmaan aiheutuvat hakemuksen mukaan tuhkan kuljetuskaluston ja työkoneiden pakokaasupäästöistä. Päästöt kuljetuskalustosta ovat: CO 0,075 t/v, HC 0,030 t/v, NOx 0,50 t/v, SO 2 0,025 t/v ja hiukkaset 0,040 t/v. Toiminnasta ei aiheudu muita päästöjä ilmaan. Päästöt ovat hakemuksen mukaan pieniä, eivätkä lisää kokonaisuutena päästöjä ilmaan, koska kuljetusmatkat lyhenevät. Tuhkan kuljetukseen liittyvät liikenteen päästöt muuttuvat, koska Suksiaavalle ja MARA-kohteisiin (jätteiden hyödyntäminen maarakentamisessa) lähtevät kuljetukset vähenevät ja mahdollisilta ulkopuolisilta laitoksilta tulevat kuljetukset lisääntyvät. Kokonaisvaikutus riippuu rakeistettavan tuhkan määrästä ja valmiiden tuhkarakeiden kuljetuksista. Muualta tuotavien tuhkien määrä on noin 1 3 kuormaa vuorokaudessa.

9 9 Päästöt ja vaikutukset maaperään ja pohjaveteen Hakemuksen mukaan tuotantoprosessista ei muodostu päästöjä vesistöön tai maaperään. Käsiteltävästä tuhkasta ei erotu tuotannon aikana nesteitä. Valmiiden tuotteiden varastointi on lyhytaikaista ja alueen hulevedet ohjataan laitosalueen olemassa olevaan hulevesiverkostoon. Melupäästöt ja melun vaikutukset ympäristö ön Tuotantoprosessista syntyvä melu on hyvin vähäistä, eikä lähistöllä ole häiriintyviä kohteita. Suurinta melua aiheuttavat kuljetuskalustot, joiden melutaso on alle 55 db 50 metrin etäisyydellä. Toiminta ei aiheuta tärinää. Liikennöinti laitokselle koostuu pääasiassa raaka-aineiden ja tuotteiden kuljetuksesta ja henkilökunnan työmatkoista. Toiminta ei aiheuta liikenteen lisääntymistä teollisuusalueella tai yleisillä teillä. Kokonaisuutena tuhkan käsittelyyn liittyvät liikenteen määrät riippuvat tuotteiden kuljetuksista ja mahdollisesti ulkopuolelta tulevien tuhkien määristä. Autot lastataan ja puretaan tuotantolaitoksen vieressä. Liikennöintiä on ympäri vuorokauden yleisillä teillä ja teollisuusalueen katuverkolla. Laitoksen toiminta ja liikenne eivät lisää toimintaympäristön melua, pölyä tai tärinää. Selvitys päästöjen vähentämisestä ja puhdistamisesta Autoilla tuotavat tuhkat ohjataan vastaanottosiiloon. Laitoksen pihaalueella suoritettavasta purku- ja lastaustoiminnasta aiheutuva pölyäminen on estetty, koska muualta tuotavat tuhkat syötetään painesäiliöautoista siiloon ja Suosiolan tuhkat kuljettimilla tai painesäiliöautokuljetuksina. Toiminnasta mahdollisesti aiheutuvat päästöt maaperään ja vesistöihin estetään sijoittamalla laitos Suosiolan voimalaitoksen alueelle, jossa on hulevesien keräysverkosto. Ympäristövaikutusten arviointi Hakemuksen mukaan ympäristövaikutusten arviointia ei ole tarpeen suorittaa. Käsiteltävä tuhkamäärä on tonnia vuorokaudessa, joten toiminta ei vaadi YVA-käsittelyä. LAITOSALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Tuhkanrakeistuslaitos sijoittuu Suosiolan voimalaitoskiinteistön yhteyteen. Suosiolan voimalaitoksen kiinteistö rajoittuu pohjoisessa kapeaan metsäkaistaleeseen ja junarataan. Itä-, länsi- ja eteläpuolella tontti rajoittuu muihin Alakorkalon teollisuusalueen teollisuus- ja liiketontteihin. Lähimmät asuinkiinteistöt sijaitsevat rakeistuslaitoksesta yli 300 metriä luoteeseen ns. Jääskeläisen alueella. Merkittäviä häiriytyviä kohteita (mm. koulu, päiväkoti, leikkikenttä tai sairaala) ei ole laitoksen välittömässä läheisyydessä. Lähin koulu sijaitsee useamman kilometrin päässä.

10 10 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Laitokseen tulevista raaka-aineista pidetään päiväkirjaa, johon merkitään toimitettujen ainesten määrät ja ajankohdat. Raaka-aineiden laatua seurataan voimaloilta saatavilla polttoraaka-aineiden tiedoilla ja vastaanotettavasta tuhkasta tehtävillä analyyseillä. Laitosta valvotaan jatkuvatoimisesti Suosiolan voimalaitoksen valvomosta. Käyttötarkkailutoimenpiteitä ovat mm. tuotantoprosessin toiminnan ohjaus ja valvonta osana Suosiolan voimalaitoksen jatkuvaa prosessinvalvontaa. Laitteiden kunnossapidosta huolehtii yrityksen henkilökunta. Päästötarkkailu Koska tuotantolaitoksen toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu merkittäviä päästöjä ympäristöön, ei tuotantolaitoksen yhteydessä ole varsinaisia päästöjen mittalaitteita. Pölypäästöjen osalta päästötarkkailua tehdään silmämääräisesti toimintahäiriöiden havainnoimiseksi. Laitoksen hulevesien tarkkailu yhdistetään Suosiolan voimalaitoksen nykyiseen tarkkailuun, jonka mukaan pohjavesinäytteet otetaan kivihiilikentän pohjavedestä. Vaikutustarkkailu Hakemuksessa todetaan, että tarkkailu on silmämääräistä. Suosiolan voimalaitoksen ympäristövaikutusten tarkkailuun kuuluu mm. valuma- ja pohjavesinäytteiden otto kaksi kertaa vuodessa viereisen kivihiilikentän valumavesistä ja näytteenottokaivosta. Sama tarkkailu palvelee myös tuhkanrakeistamon mahdollisten päästöjen tarkkailua, eikä uusia tarkkailupisteitä tarvita. Häiriötilanteissa otetaan vesinäyte lähimmästä hulevesikaivosta. Laadunvarmistus ja raportointi Laitoksen tuotteita, joita käytetään lannoitteina, valvoo elintarviketurvallisuusvirasto. Rovaniemen Energia Oy laatii omavalvontasuunnitelman, jonka keskeisiä asiakirjoja ovat tulevasta raaka-aineesta ja rakeistetusta tuhkasta otettujen näytteiden näytepöytäkirjat ja analyysitodistukset. Rovaniemen Energia Oy pitää lannoitelain mukaista tiedostoa raakaaineiden ostoista ja alkuperästä, raaka-aineiden ja lannoitevalmisteiden teknisestä käsittelystä ja valmistuksesta, lannoitevalmisteiden myynnistä ja muista luovutuksista sekä varastopaikoista. Toiminnanharjoittaja laatii omavalvontaraportin kerran vuodessa. Raporttiin kootaan omavalvontasuunnitelman mukaisesti toteutetun valvonnan toteumakirjanpito, mukaan lukien lannoitevalmisteiden ja niiden raaka-aineiden laatuun liittyvät analyysitulokset ja sertifikaatit sekä asiakirjat poikkeamatilanteista ja niistä aiheutuneista toimenpiteistä. Raportti toimitetaan elintarviketurvallisuusvirastolle valvontavuotta seuraavan kalenterivuoden maaliskuun loppuun mennessä. Raaka-aineiden tasalaatuisuuden varmentamiseksi raaka-ainetoimittaja seuraa raaka-aineista säännöllisesti ravinne- ja haitta-ainepitoisuuksia.

11 Raaka-ainetoimittajan toimittamat analyysitulokset säilytetään yrityksen kirjanpidossa viiden vuoden ajan. Raaka-ainetuhkan laatua on mahdollista arvioida myös tuhkan värin, rakeisuuden ja ph-mittausten avulla. Tällä hetkellä voimalaitoksilla muodostuvan tuhkan laatua seurataan vähintään kaksi kertaa vuodessa. Rakeistetun tuhkan laatua seurataan kahden kuukauden välein. Mikäli polttoraaka-aineiden suhteet tai raaka-aineiden laatu muuttuvat merkittävästi, tehdään tuhkasta uusia analyysejä. Tuotannon lopputuotteena ovat lannoitevalmisteet, jotka täyttävät maa- ja metsätalousministeriön säädökset. Valmiin tuotteen tasalaatuisuudesta varmistutaan kahden kuukauden välein otettavilla analyyseillä. Näytteistä analysoidaan tuoteselosteessa mainitut raaka-aineet, tekniset ominaisuudet sekä haitta-aineet lannoitelain vaatimusten mukaisesti. Korjaaviin toimiin ryhdytään, mikäli rakeistettu tuhka ei täytä sille asetettuja laatuvaatimuksia. Eräkohtainen jäljitettävyys varmistetaan tuotantopäiväkirjan ja varastokirjanpidon avulla. Erilaatuiset tuhkat voidaan tuotteistaa eriarvoisiksi lannoitevalmisteiksi niiden ravinnesisältöjen mukaisesti. Kun voimalaitoksen tuhka polttoraaka-aineiden muutosten mukaan muuttuu ravinnesisällöltään erilaiseksi, voidaan saapuva tuhka siirtää tuoteluettelossa erilaiseen tuotteeseen. 11 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VAR AUTUMINEN Riskinarviointi ja toimet onnettomuuksien ehkäisemiseksi Rakeistuslaitoksen toimintaan ei liity merkittäviä ympäristöriskejä. Mahdollisia häiriötilanteita voivat olla raaka-aineiden laatuun ja tuotantoon liittyvät häiriöt. Laitoksen häiriötapauksissa tuhkat voidaan toimittaa voimassa olevien ympäristölupien mukaisesti muuhun hyötykäyttöön tai läjittää Rovaniemen Energia Oy:n nykyiselle läjitysalueelle Suksiaavalle. Raaka-aine-erä, joka ei täytä lannoitelain määräyksiä, ohjataan Suksiaavalle tai hyötykäyttöön. Raaka-aineiden laatua seurataan voimaloilta saatavilla polttoraaka-aineiden tiedoilla ja vastaanotettavasta tuhkasta tehtävillä analyyseillä varsinkin silloin, kun poltto laitoksilla muuttuu. Rakeistusprosessissa epäonnistuneet erät palautetaan takaisin prosessiin tai toimitetaan Suksiaavan läjitysalueelle. ESITYS VAKUUDESTA Hakija ei ole esittänyt vakuutta. VAHINKOARVIO JA VAHINKOA ESTÄVÄT TOIMENPITEET Hakemuksen mukaan toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu vahinkoja vesistöihin. Toimenpiteinä ovat alueen hulevesien ohjaaminen kiinteistön hulevesiverkostoon, jossa on mm. öljyn- ja hiekanerotuskaivot. Mahdollisten öljyvuotojen varalta alueella säilytetään imeytysturvetta. Hakemuksessa ei ole esitetty korvausesitystä vesistöön kohdistuvista vahingoista, koska vahingot eivät ole ilmeisiä. Toimenpiteinä muiden kuin vesistövahinkojen ehkäisemiseksi esitetään, että onnettomuustilanteita ehkäistään työn

12 suunnittelulla. Suosiolassa on jatkuva miehitys ja henkilökuntaa opastetaan rakeistamon toiminnoista. 12 TOIMINNAN ALOITTAMINEN MUUTOKSENHAUSTA HUOLIMATTA Hakija on ympäristölupahakemuksen yhteydessä esittänyt pyynnön aloittaa ympäristölupapäätöksen mukainen toiminta muutoksenhausta huolimatta. Hakija on perustellut syitä toiminnanaloittamisluvalle hankkeen aikatauluun liittyvillä syillä ja todennut, että lupapäätöksen välitön täytäntöönpano ei aiheuta ympäristön pilaantumista eikä vaarantumista. Hankkeen täytäntöönpanolla mahdollistetaan voimalaitoksella syntyvän hyötykäyttökelpoisen tuhkan hyödyntäminen lannoitteena, mikä on laitoksen nykyisen ympäristöluvan (LAP-2004-Y ) lupamääräyksen 9 mukaista toimintaa. Lisäksi toiminta tukee jätelainsäädännön (646/2011) periaatteita. Hakija esittää euron vakuuden asettamista ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalle. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksen vireilläolosta on tiedotettu kuuluttamalla ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti Rovaniemen kaupungin ja Pohjois-Suomen aluehallintoviraston virallisilla ilmoitustauluilla. Hakemusasiakirjat ovat kuulutusaikana olleet nähtävillä Rovaniemen kaupungin palvelupiste Osviitassa ja Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Hakemuksesta on erikseen tiedotettu asianosaisille. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Rovaniemen kaupungilta, Rovaniemen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Aluehallintovirasto on lisäksi lähettänyt eräille asianosaisille tiedoksiantokuulutuksen. Lausunnot 1. Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Rovaniemen Energia Oy on jättänyt Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle ympäristölupahakemuksen koskien turpeen, puun ja peltobiomassojen poltosta syntyvien tuhkien rakeistuslaitosta. Rakeistuslaitos on tarkoitus sijoittaa kiinteistölle, jossa sijaitsee Rovaniemen Energia Oy:n Suosiolan voimalaitos, jolla on oma ympäristölupansa. Hakemuksen mukaan rakeistamossa on tarkoitus käsitellä niin Suosiolan voimalaitoksen kuin muidenkin voimalaitosten tuhkia noin tonnia vuodessa. Rakeistamon toimintaa on tarkoitus tehdä 3-vuorotyönä. Alkuvaiheessa rakeistuksessa ei ole tarkoitus käyttää kemikaaleja, vaan ainoastaan vettä, jota sekoitetaan tuhkan joukkoon noin m 3 vuodessa. Hakemuksen mukaan tuhkaan voidaan kuitenkin jatkossa lisätä muita lannoitteita tai kemikaaleja, jotka olisi pitänyt yksilöidä jo tässä hakemuksessa, vaikka käyttöä ei heti aloitettaisikaan.

13 Hakemuksessa on tuotu selkeästi esille merkittävimmät mahdollisia ympäristövaikutuksia aiheuttavat tekijät, jotka ovat eri käsittelyvaiheissa syntyvät tuhkapölyt sekä varastointi- ja laitosalueelta muodostuvat hulevedet. Hakemuksen mukaan tuhkien käsittely ja varastointi tapahtuvatkin suljetuin laitteistoin pölypäästöjen vähentämiseksi mm. kuljettimet ovat koteloituja ja itse rakeistuslaitos varustettu suodattimin. Ainoastaan valmiit säkitetyt tuotteet tullaan mahdollisesti varastoimaan ulkona. Hakemuksessa esitetty laitoskuvaus (liite 10) on kuitenkin varsin yleisluontoinen, eikä siitä käy selkeästi ilmi itse rakeistusyksikön toiminnot ja niiden sijainti mm. pölynpoistojärjestelmä suodattimineen. Lisäksi hakemuksesta ei ole esitetty selkeää arviota tuhkien varastointimääristä ja -ajoista. Laitoksella on syytä myös varautua käsiteltävien tuhkien varastointiin häiriötilanteiden varalta, jolloin muunkin kuin säkitetyn tuotteen varastointi voi tulla kyseeseen. Muun kuin säkitetyn tuotteen varastointi tuleekin järjestää niin, että ns. likaisten hulevesien muodostuminen minimoidaan ja säkitettyjen tuotteidenkin osalta on syytä harkita varastointia vähintäänkin katetuissa tiloissa varastointimäärät ja -aika huomioiden. Mahdolliset laitos- ja varastointialueen hulevedet on todettu johdettavan jo olemassa olevaan hulevesijärjestelmään. Mikäli toiminnassa syntyviä hulevesiä johdetaan tasausaltaan ja purkupaikan kautta Veitikanojaan, tulee nykyistä kivihiilikentän päästötarkkailua mahdollisesti tarkentaa, jotta myös tuhkien käsittelyn vaikutukset tulevat huomioitua. Toiminnanharjoittaja on hakenut myös ympäristönsuojelulain 101 :n mukaista toiminnan aloittamislupaa muutoksenhausta huolimatta, mutta ei ole perustellut hakemustaan. Aloittamislupa voidaan 101 :n mukaisesti myöntää vain perustellusta syystä. 2. Rovaniemen kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Rovaniemen kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen on tutustunut Rovaniemen Energia Oy:n tuhkan rakeistuslaitosta koskevaan ympäristölupahakemukseen ja toteaa, ettei sillä ole hakemuksen johdosta huomautettavaa. 13 Muistutukset ja mielipiteet 3. Liikennevirasto Liikennevirastolla ei radanpitäjän ominaisuudessa ole huomautettavaa Rovaniemen Energia Oy:n Suosiolan tuhkan rakeistuslaitoksen ympäristölupa-asiassa, joka koskee puun ja peltobiomassojen poltosta syntyvän tuhkan rakeistamista lannoitteeksi uudessa laitoksessa. Tarkastus Aluehallintovirasto on tehnyt hakemuksen johdosta tarkastuksen Läsnä olivat aluehallintoviraston edustajien lisäksi hakijan ja kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen edustajat. Tarkastuspöytäkirja on liitetty asiakirjoihin. Hakijan kuuleminen ja vastine Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnossa on esitetty, että tuhkan sekaan lisättävät muut lannoitteet ja kemikaalit tulee yksilöidä hakemukseen, vaikka käyttöä ei heti aloitettaisikaan.

14 Rovaniemen Energia Oy esittää, että tuhkan sekaan voidaan lisätä lannoitelainsäädännön kulloinkin sallimia aineita. Alla on esitetty tarkempi kuvaus voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti mahdollisesti jatkossa lisättävistä lannoitevalmisteista ja kemikaaleista. Epäorgaanisiin lannoitteisiin saa kirjoitushetken lainsäädännön mukaan lisätä vain MMM:n asetuksen (24/11) liitteen II kohdassa C mainittuja orgaanisia aineita. Epäorgaanisiin lannoitteisiin lisättyjen orgaanisten aineiden kokonaismäärä ei saa ylittää yhtä prosenttia laskettuna hiilipitoisuutena (C %) lannoitteen kuiva-ainepitoisuudesta. Rakeistettuun tuhkalannoitteeseen saa lisätä epäorgaanisia lannoitevalmisteita sen käyttökelpoisuuden lisäämiseksi tai vähimmäisvaatimusten täyttämiseksi. Taulukko 1. Epäorgaanisiin lannoitteisiin lisättäväksi sallitut orgaaniset aineet. (24/11, II C) Sallittu aine Aminohappo; mainittava nimeltä Betaiini Entsyymi; mainittava nimeltä Humusaine; mainittava nimeltä Sokeri; mainittava nimeltä Muu kemiallisesti tunnettu aine; mainittava kemialliselta nimeltään Lausunnossa on esitetty, että lupahakemuksessa esitetty laitoskuvaus (liite 10) on liian yleisluontoinen eikä siitä käy ilmi itse rakeistusyksikön toiminnot ja niiden sijainti mm. pölynpoistojärjestelmä suodattimineen. Toiminnanharjoittaja esittää toimittavansa yksityiskohtaisen laitoskuvauksen myöhemmässä vaiheessa valvovalle viranomaiselle. Lausunnossa on esitetty, että hakemuksessa tulisi olla selkeä arvio tuhkien varastointimääristä ja ajoista. Lisäksi häiriötilanteiden varalta tulee varautua muunkin kuin säkitetyn tuotteen varastointiin ja säkittämättömän tavaran varastointi tulee järjestää siten, että likaisten hulevesien muodostuminen minimoidaan. Säkitettyjen ja säkittämättömän tavaran varastoinnissa tulisi harkita katettua tilaa. Toiminnanharjoittaja esittää, että valmiin tuhkarakeen varastointiaika olisi korkeintaan kolme vuotta ja rakeistettua tuhkaa välivarastoitaisiin laitosalueella korkeintaan tonnia. Varastoitava määrä sisältäisi sekä säkitetyn että siirtolavoissa säkittämättömänä varastoitavan tuhkarakeen. Mahdollisissa häiriötilanteissa syntyvä tuhka varastoitaisiin asfaltoidulla alueella katettuna. Tuhkarakeiden varastointialue on asfaltoidulla alueella ja varastointipaikka on katettu. Lausunnossa on esitetty, että mikäli toiminnasta syntyviä hulevesiä johdetaan tasausaltaan ja purkupaikan kautta Veitikanojaan, tulee nykyisen kivihiilikentän päästötarkkailua mahdollisesti tarkentaa, jotta myös tuhkien käsittelyn vaikutukset tulevat huomioitua. Toiminnanharjoittaja esittää, että toiminnassa syntyvät hulevedet johdetaan tasausaltaan kautta sadevesiviemäriin. Vastineen liitteissä 1 ja 2 on esitetty Suosiolan alueen viemäröintipiirustus ja sadevesiviemäriverkoston reitti Veitikanojaan. Näytteenotto tehdään yhtä aikaa kivihiilikentän näytteenoton kanssa. 14

15 Lausunnossa on esitetty, että toiminnanharjoittajan tulee perustella YSL 101 :n mukaisen toiminnan aloittamisluvan hakeminen. Rovaniemen Energialla on toiminnasta syntyville tuhkille hyötykäyttökohde kesän 2013 loppuun saakka. Tämän jälkeen tuhkille ei ole tiedossa hyötykäyttökohdetta. Rakeistamon toiminnasta ei ole tunnistettu sellaisia ympäristöön kohdistuvia riskejä, mitkä estäisivät toiminnan aloittamisen muutoksen hausta huolimatta. 15 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U YMPÄRISTÖLUPARATKAISU Aluehallintovirasto myöntää Rovaniemen Energia Oy:lle ympäristöluvan tuhkan rakeistuslaitoksen toiminnalle Alakorkalon teollisuusalueelle kiinteistölle Rn:o Rovaniemen kaupungissa. LUPAMÄÄRÄYKSET Määräykset pilaantumisen ehkäisem iseksi Toiminnan sijoittaminen ja toimintaa koskevat yleiset lupamäärä y k- set 1. Tuhkanrakeistuslaitos tulee sijoittaa Rovaniemen kaupungissa sijaitsevalle kiinteistölle RN:o hakemuksen liitteenä 27.2 olevan asemapiirroksen mukaisesti. Tiedot rakeistusyksikön toiminnoista esimerkiksi prosessikaaviona ja päivitetty asemapiirros, josta ilmenevät rakeistuslaitoksen sijainti, valmiiden lannoitesäkkien sekä siirtolavojen välivarastointipaikat, vesien johtaminen ja alueen pinnoitukset on toimitettava Lapin ELYkeskukselle ja Rovaniemen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle mennessä. 2. Ympäristönsuojelutoimia on ylläpidettävä ja edistettävä niin, ettei toiminnasta aiheutuva melu, päästöt ilmaan (pölyäminen), maaperään tai vesiin tai muu syy aiheuta joko välittömästi tai välillisesti vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle tai ympäristön roskaantumista, maisemahaittaa eikä yleistä viihtyisyyden alenemista. Alue on pidettävä hyvässä järjestyksessä ja sen yleisestä siisteydestä on huolehdittava jatkuvasti. 3. Toiminnanharjoittajan on määrättävä laitoksen asianmukaista hoitoa, käyttöä, käytöstä poistamista ja niihin liittyvää toiminnan seurantaa ja tarkkailua varten vastaava henkilö ja ilmoitettava hänen henkilö- ja yhteystiedot Lapin ELY-keskukselle ja Rovaniemen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vastaavan henkilön asiantuntemuksen ylläpidosta on huolehdittava riittävällä koulutuksella.

16 16 Raaka-aineiden vastaanotto ja käsittely ja tuotteiden varastointi 4. Toiminnassa voidaan vastaanottaa ja käsitellä turpeen ja käsittelemättömän puun sekä peltobiomassojen poltossa syntyvää lentotuhkaa (nimike ) yhteensä enintään tonnia vuodessa. 5. Suosiolan voimalaitoksilta tuleva tuhka tulee siirtää käsiteltäväksi rakeistuslaitokselle koteloiduilla kuljettimilla, painesäiliöautolla tai muutoin siten, ettei tuhka pääse leviämään ympäristöön. Muilta voimalaitoksilta tuotava tuhka pitää toimittaa suoraan laitoksen siiloihin. Jos tuhkaa joudutaan laitoksen häiriötilanteissa tilapäisesti varastoimaan alueella, on se varastoitava tiiviissä varastointitilassa. Laitoksen toiminnan ollessa keskeytyneenä tuhka tulee toimittaa voimalaitokselta suoraan paikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä. 6. Laitoksella tuotetut lannoitteet on varastoitava tiiviissä suursäkeissä vesitiiviiksi pinnoitetulla alueella ja käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu haittaa tai vaaraa ihmisten terveydelle tai ympäristölle. Suursäkit on varastoitava katetussa tilassa. Rakeistettua tuhkaa voidaan varastoida myös katetuilla siirtolavoilla. Lannoitevalmistetta ei saa varastoida rikkinäisissä säkeissä, vaan säkin rikkoutuessa lannoitevalmiste on viipymättä säkitettävä uudelleen ja mahdolliset maahan päässeet lannoiterakeet on siivottava varastointialueelta. Rakeistettua tuhkaa saa alueella välivarastoida kerrallaan enintään tonnia. Rakeistettua tuhkaa saa välivarastoida enintään kolmen vuoden ajan laitosalueella. 7. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä rakeistettavan tuhkan laadusta. Rakeistettavan tuhkan laadun seuraamiseksi tulee laatia laaduntarkkailuohjelma. Laaduntarkkailuohjelma on esitettävä Lapin ELY-keskukselle Lannoitevalmisteena markkinoille saatettavan tuotteen on täytettävä lannoitevalmistelain sekä sen perusteella annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (24/11) asettamat laatuvaatimukset. Mikäli lannoitevalmiste ei täytä siltä vaadittuja laatuvaatimuksia, tulee toiminnanharjoittajan esittää Lapin ELY-keskukselle suunnitelma valmiste-erän muusta käytöstä tai loppusijoittamisesta. Toiminnassa syntyvien jätteiden käsittely ja varastointi 8. Toiminnassa muodostuvat hyödyntämiskelpoiset paperi-, pahvi-, puu-, metalli- ja muovijätteet tulee lajitella ja varastoida kiinteistöllä erikseen siten, ettei niistä aiheudu roskaantumista tai muuta haittaa ympäristölle. Jätteet tulee ensisijaisesti toimittaa hyötykäyttöön materiaalina vastaanottajalle, jolla on lupa vastaanottaa ja hyödyntää kyseistä jätettä. Toiminnassa syntyvät yhdyskuntajätteet sekä hyödyntämiskelvottomat jätteet tulee toimittaa käsittelyyn Rovaniemen kaupungin alueella voimassa olevien jätehuoltomääräysten mukaisesti. 9. Toiminnassa syntyvien vaarallisten jätteiden käsittely, pakkaus ja varastointi tulee järjestää siten, että astiat ovat asianmukaisesti merkittyjä ja erilaisten vaarallisten jätteiden sekoittuminen keskenään tai muihin jätteisiin on estetty. Vaaralliset jätteet tulee varastoida siten, että ne eivät missään vaiheessa pääse kosketuksiin sade-, pinta- tai pohjavesien kanssa, eikä niistä aiheudu maaperän saastumisvaaraa. Vaaralliset jätteet tulee vähintään kerran vuodessa toimittaa vaarallisten jätteiden vastaanotto- tai käsittelyluvan omaavaan laitokseen.

17 17 Melu 10. Laitoksen toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää lähimmässä häiriintyvässä kohteessa päivällä (klo 7 22) ekvivalenttimelutasoa 55 db (LAeq) eikä yöllä (klo 22 7) ekvivalenttimelutasoa 50 db. Jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus- tai laskentatulokseen lisätään 5 db ennen sen vertaamista sallittuun melutasoon. Pöly 11. Toimintaa on harjoitettava siten, että pölyäminen on mahdollisimman vähäistä ja ettei toiminnasta aiheudu pölyhaittoja kiinteistön ulkopuolelle. Laitoksen pölysuodattimet on pidettävä kunnossa huoltamalla ne säännöllisesti. Laitoksen pölypäästöt on mitattava tarvittaessa valvontaviranomaisen näin vaatiessa. Pölyn mittaamista koskeva suunnitelma on toimitettava Lapin ELY-keskukselle kuukautta ennen mittauksen suorittamista. Tuhkan kuljetuksessa ja kuormien purkamisessa on huolehdittava siitä, ettei tuhkan pölyämistä tapahdu. Tarkennetut tiedot pölynpoistojärjestelmästä on toimitettava Lapin ELY-keskukselle ja Rovaniemen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle mennessä. Vesien käsittely 12. Laitoksen nestetiiviiksi pinnoitetuilta piha-alueilta sekä rakeistetun tuhkan välivarastointialueelta hule- ja sadevedet on johdettava öljyn- ja hiekanerotuskaivon kautta voimalaitosalueen hulevesijärjestelmään. Öljyn- ja hiekanerottimet on tyhjennettävä ja huollettava säännöllisesti. Tiedot tehdyistä toimenpiteistä on merkittävä ajantasaisena toiminnan käyttöpäiväkirjaan. Hiekan- ja öljynerottimen öljyt ja lietteet on toimitettava paikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisten jätteiden vastaanotto. Havaitut vauriot nestetiiviissä pinnoitteessa ja hulevesien puhdistuslaitteistossa on korjattava välittömästi. Alueelta johdettavat vedet on käsiteltävä standardin SFS-EN mukaisessa I-luokan öljynerottimessa, josta poistuvan veden hiilivetypitoisuus on alle 5 mg/l. Järjestelmässä on oltava näytteenottokaivo erottimen toimivuuden toteamiseksi. Paras käyttökelpoinen tekniikka 13. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialaansa liittyvän ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Häiriö- ja poikkeukselliset tilanteet 14. Häiriötilanteissa ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä ilmaan, vesistöön tai maaperään, on välittömästi ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin tällaisten päästöjen estämiseksi, päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Kyseisistä tilanteista on ilmoitettava välittö-

18 mästi Rovaniemen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Lapin ELY-keskukselle. 18 Toiminnan muuttaminen tai lopettaminen 15. Toiminnan olennaisista muutoksista tai lopettamisesta on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen niiden toteuttamista, tehtävä ilmoitus Lapin ELY-keskukseen. Kun toiminta loppuu, luvan saajan on toimitettava vastaanotetut jätteet tämän päätöksen mukaisesti hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi, siistittävä alue jätteistä ja roskista sekä poistettava tarpeettomat rakenteet. Ympäristölupapäätös ja siinä luvan saajalle määrätyt velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun Lapin ELY-keskus on todennut velvoitteet hoidetuiksi. ELY-keskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen liittyviä tarkentavia määräyksiä. Tarkkailu- ja raportointimääräykset Käyttötarkkailu 16. Laitokselle vastaanotetuista ja toiminnassa syntyneistä jätteistä sekä edelleen toimitetuista jätemateriaaleista on pidettävä kirjaa. Kirjanpidosta on käytävä ilmi eri jätemateriaalien jätenimike, määrä vuodessa, alkuperä ja toimituspaikka sekä varastointimäärä vuodenvaihteessa. Jätteet on luokiteltava valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) liitteen 4 mukaan. Päästötarkkailu 17. Rakeistetun tuhkan välivarastointialueen pintavesiä on tarkkailtava laskeutusaltaasta lähtevästä vedestä kaksi kertaa vuodessa (lumien sulamisen jälkeen touko-kesäkuussa ja syksyllä syys lokakuussa) ajankohtana, jolloin virtaama on näytteenoton kannalta riittävä. Vesinäytteistä on analysoitava ainakin ph, sähkönjohtokyky, fosfori, kokonaishiilivedyt sekä elohopea, lyijy, kadmium, kokonaiskromi, nikkeli, sinkki ja kupari. Alueella vuodessa syntyvien hulevesien määrä tulee mitata tai arvioida luotettavasti. Näytteenottajalla tulee olla riippumattoman sertifiointielimen varmistama tai Lapin ELY-keskuksen hyväksymä pätevyys näytteenottoon. Näytteenotossa ja näytteiden analysoinnissa tulee käyttää vahvistettuja standardeja ja näytteet on analysoitava julkisen valvonnan alaisessa vesitutkimuslaboratoriossa. Tuloksista laadittavissa yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. Alueen ulkopuolelle johdettavien hulevesien elohopeapitoisuuden tulee jäädä alle 5 µg/l ja kadmiumpitoisuuden alle tulee jäädä alle 10 µg/l. Vesinäytteiden analyysitulokset on toimitettava tiedoksi Lapin ELYkeskukselle ja Rovaniemen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kuukauden kuluessa näytteenotosta. Tämän lupapäätöksen edellyttämillä muutoksilla päivitetty tarkkailuohjelma on toimitettava Lapin ELY-keskukselle mennessä. Tarkkailua voidaan tarkentaa Lapin ELY-keskuksen hyväksymällä ta-

19 valla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 19 Raportointi Vakuus 18. Laitoksen toiminnasta on pidettävä kirjaa. Kirjanpidosta sekä käyttö- ja päästötarkkailusta on toimitettava vuosittain Lapin ELY-keskukselle ja Rovaniemen ympäristönsuojeluviranomaiselle yhteenveto helmikuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedossa tulee esittää ainakin seuraavat tiedot: laitokselle vastaanotetun tuhkan määrä, laatu ja alkuperä vuoden vaihteessa varastossa olevien jätteiden määrät vuoden vaihteessa varastossa olevien valmiiden tuotteiden määrä tiedot vuoden aikana tuotetusta lannoitevalmisteesta ja laitoksen toiminta-ajoista lannoitevalmisteen laadunseurantatiedot edelleen toimitetut jätejakeet, niiden määrä, laatu ja toimituspaikka laitoksen toiminnassa syntyneiden jätteiden lajit, määrät ja toimituspaikat tiedot öljynerotuskaivon tyhjennyksistä, huollosta ja tarkkailusta tiedot pölynsuodattimien huollosta ja tarkkailusta tiedot laitoksen toiminnassa havaituista häiriötilanteista ja poikkeuksellisista tilanteista vuoden aikana toteutetut muutokset laitoksen toiminnassa tarkkailutulokset 19. Luvan saajan on asetettava euron suuruinen vakuus asianmukaisen jätehuollon, tarkkailun ja toiminnan lopettamisessa tai sen jälkeen tarvittavien toimien varmistamiseksi. Vakuus on asetettava Lapin ELYkeskuksen eduksi joko omavelkaisena takauksena, takausvakuutuksena tai pankkitalletuksena. Takausvakuutuksen on oltava niin sanottu first demand -takuu, jonka yksilöidyn euromäärän takuun antaja on velvollinen suorittamaan edunsaajalle sen ensimmäisestä vaatimuksesta. Pankkitalletuksesta on toimitettava Lapin ELY-keskukselle talletustodistus kuittaamattomuussitoumuksella Lapin ELY-keskuksen hyväksi. Vakuuden antajan on oltava luotto-, vakuutus- tai muu ammattimainen rahoituslaitos, jolla on kotipaikka Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa. Vakuus voi olla joko määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva. Määräaikainen vakuus on pidettävä koko ajan voimassa toimittamalla tarvittaessa korvaava vakuus vähintään 12 kuukautta ennen määräaikaisen vakuuden päättymistä. Toistaiseksi voimassa olevan vakuuden irtisanomisajan on oltava vähintään 12 kuukautta. Vakuuden irtisanomisesta ja ehtoihin ja voimassaoloon liittyvistä muutoksista on ilmoitettava todisteellisesti valvontaviranomaiselle. Tarvittaessa vakuuden määrää voidaan muuttaa aluehallintoviraston päätöksellä.

20 20 OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALTA Vahingonkärsijä voi vaatia luvan haltijalta korvausta ennakoimattomista vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta tai muusta vesistöön kohdistuvasta toimenpiteestä johtuvasta vahingosta. Hakemus tulee tehdä Pohjois- Suomen aluehallintovirastolle. Ennakoimattoman vahingon korvaamisesta koskevan hakemuksen yhteydessä voidaan esittää myös luvasta poiketen aiheutetun vahingon korvaamista koskeva vaatimus. RATKAISUN PERUSTELUT Ympäristöluvan harkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset Aluehallintovirasto katsoo, että hakemuksen ja asetettujen lupamääräysten mukainen jätteenkäsittelytoiminta täyttävät laissa asetetut ympäristöluvan myöntämisen edellytykset. Aluehallintoviranomainen katsoo, että toiminnanharjoittajalla on toiminnan laajuus, luonne ja toimintaa varten annettavat lupamääräykset huomioon ottaen riittävä asiantuntemus. Määräysten mukaisesta toiminnasta ei aiheudu ympäristön terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän pohja- tai pintaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella. Toiminnasta ei myöskään aiheudu naapureille kohtuutonta rasitusta. Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti. Alueella on voimassa oleva asemakaava, jossa laitoksen sijoituspaikka on osoitettu kaavamerkinnällä EN (energiahuoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialue). Laitoksen vaikutusalueella ei ole suojelualueita eikä luokiteltuja pohjavesialueita. Ympäristöluvassa on annettu määräykset mm. toiminta-ajoista ja tuhkan käsittelystä ja varastoinnista, toiminnasta aiheutuvien melu-, pöly- ja roskaantumishaittojen estämisestä sekä jätehuollon järjestämisestä. Luvassa on annettu määräyksiä toiminnan tarkkailusta ja raportoinnista. Toiminnalle on asetettu vakuus. Ympäristöluvassa on otettu huomioon valtakunnallisen jätesuunnitelman vuoteen 2016 ja Lapin alueellisen jätesuunnitelman vuoteen 2020 tavoitteet. Tuhkan rakeistaminen ja lannoitevalmistekäyttö on jätesuunnitelmien tavoitteiden mukaista toimintaa. Ennalta arvioiden tuhkanrakeistuslaitoksen toiminta lupamääräysten mukaisesti järjestettynä ei vaikeuta Kemijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden toteutumista. Lupamääräysten perustelut Lupamääräyksellä varmistetaan tuhkanrakeistuslaitoksen sijoittuminen suunniteltuun, hakemuksessa esitettyyn paikkaan. Prosessikaavion ja asemapiirroksen toimittaminen ELY-keskukselle on tarpeen valvonnan kannalta. (lupamääräys 1)

21 Lupamääräyksellä varmistetaan toiminnan järjestäminen asianmukaisesti siten, ettei toiminnasta aiheudu sellaisia päästöjä, joilla on merkitystä ympäristölle tai terveydelle ympäristönsuojelulain 4 :n mukaisesti. (lupamääräys 2) Jätelain 141 :n mukaan jätteenkäsittelylaitoksen tai -paikan toiminnanharjoittajan on nimettävä vastuuhenkilö toiminnan asianmukaista hoitoa, käyttöä, käytöstä poistamista ja niihin liittyvää toiminnan seurantaa ja tarkkailua varten. Vastuuhenkilön on oltava toiminnanharjoittajan palveluksessa ja hänellä on oltava tehtävien hoitamiseksi riittävä ammattitaito. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava vastuuhenkilön riittävästä koulutuksesta. (lupamääräys 3) Ympäristönsuojelulain 45 :n perusteella jätteiden vastaanotto voidaan rajoittaa tietynlaisen jätteen vastaanottoon ja käsittelyyn. Päätöksessä hyväksytty vastaanotettavan tuhkan määrä on hakemuksen mukainen. (lupamääräys 4) Varastointia koskeva määräys on annettu ympäristön pilaantumisen estämiseksi. Tuhkan varastoiminen tiiviissä varastotilassa estää varastoinnista mahdollisesti aiheutuvia pölyhaittoja. (lupamääräys 5) Rakeistetun tuhkan välivarastointi pinnoitetulla alueella varmistaa hulevesien johtamista käsittelyyn. Rakeistetun tuhkan välivarastointi suursäkeissä ja katetuilla siirtolavoilla vähentää alueella muodostuvaa pölyämistä ja helpottaa rakeistetun tuhkan toimittamista asiakkaalle. Rakeistetun tuhkan välivarastoinnin määrän rajoittamisella estetään alueelle muodostuvat suuret välivarastot. Välivarastointialueen kattamisella vähennetään pilaantuneiden vesien muodostumista alueella. (lupamääräys 6) Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä rakeistettavan tuhkan laadusta, jotta voidaan varmistua tuhkan soveltuvuudesta lannoitteen raaka-aineeksi. Evira on merkinnyt Rovaniemen Energia Oy:n toimijarekisteriinsä lannoitevalmisteiden valmistajana. Kun lannoitevalmiste täyttää lannoitevalmistelain sekä sen perusteella annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (24/11) asettamat laatuvaatimukset, ympäristöluvassa ei ole tarpeen antaa sen hyötykäyttöä koskevia tarkempia määräyksiä. Tuhka, joka ei täytä lannoitelainsäädännön vaatimuksia ohjataan hakemuksen mukaan voimalaitokselta suoraan nykyiselle läjitysalueelle Suksiaavalle tai hyötykäyttöön esim. valtioneuvoston asetusta eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (591/2006) noudattaen. Rakeistusprosessissa epäonnistuneet erät palautetaan prosessiin. Lannoitevalmistetta, joka ei täytä laatuvaatimuksia, on pidettävä jätelain tarkoittamana jätteenä, jonka hyötykäyttöä koskevat jätelaissa ja ympäristönsuojelulaissa ja niiden nojalla annetuissa säädöksissä tai määräyksissä asetetut vaatimukset. (lupamääräys 7) Jätelain 8 :n mukaan kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan noudatettava seuraavaa etusijajärjestystä: Ensisijaisesti on vähennettävä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta. Jos jätettä kuitenkin syntyy, jätteen haltijan on ensisijaisesti valmisteltava jäte uudelleenkäyttöä varten tai toissijaisesti kierrätettävä se. Jos kierrätys ei ole mahdollista, jätteen haltijan on hyödynnettävä jäte muulla tavoin, mukaan lukien hyödyntäminen energiana. Jos hyödyntäminen ei ole mahdollista, jäte on loppukäsiteltävä. Jätelain 15 :n mukaan lajiltaan ja laadultaan erilaiset jätteet on kerättävä ja pidettävä jätehuollossa toisistaan erillään siinä laajuudessa kuin se on terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemiseksi, 21

22 8 :n 1 momentissa säädetyn etusijajärjestyksen noudattamiseksi taikka jätehuollon asianmukaiseksi järjestämiseksi tarpeellista sekä teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. (lupamääräys 8) Jätelain 16 :n mukaan vaarallinen jäte on pakattava ja merkittävä ja siitä on annettava tarpeelliset tiedot jätehuollon kaikissa vaiheissa siten, että jätteen siirtoja ja ominaisuuksia voidaan seurata sen syntypaikalta hyödyntämiseen tai loppukäsittelyyn. Jätelain 17 :n mukaan vaarallista jätettä ei saa laimentaa eikä muulla tavoin sekoittaa lajiltaan tai laadultaan erilaiseen jätteeseen taikka muuhun aineeseen. Toiminnassa muodostuvat vaaralliset jätteet tulee toimittaa jätelain mukaisesti käsittelyluvan omaavaan laitokseen. Vaarallisten jätteiden käsittelyä ja varastointia koskeva määräys on annettu jätelain yleisten huolehtimisvelvollisuuksien perusteella sekä jätteistä ympäristölle ja terveydelle aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Asianmukaisella käsittelyllä, pakkaamisella ja varastoinnilla estetään vaarallisten jätteiden sekoittuminen, mahdollisesti aiheutuva maaperän saastuminen sekä muut vaarallisten jätteiden huolimattomaan käsittelyyn liittyvät ympäristö- ja terveyshaitat. (lupamääräys 9) Valtioneuvosto on antanut viihtyvyys- ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi päätöksen melutason ohjearvoista, jonka mukaan toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää lähimmässä häiriintyvässä kohteessa päätöksessä annettuja enimmäismelutasoja päivä- ja yöaikaan. Toiminta sijoittuu energiahuoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialueelle ja laitoksen toiminnasta aiheutuva melu on vähäistä. Suurinta melua aiheuttaa liikenne, joka ei merkittävästi poikkea aiemmasta tilanteesta. (lupamääräys 10) Toiminta sijaitsee voimalaitosalueella, joten toiminnan päästöistä ilmaan ei oletettavasti aiheudu kohtuutonta haittaa asutukselle. Rakeistuslaitteisto on varustettu pölynsuodattimella, josta poistuvan ilman hiukkaspitoisuus on pienempi kuin 20 mg/m 3. Aluehallintoviranomainen ei ole suoraan velvoittanut toiminnanharjoittajaa mittaamaan laitoksen pölypäästöjä, vaan valvontaviranomainen voi tarvittaessa vaatia selvittämään toiminnan pölypäästöt, jos ympäristössä esiintyy laitoksen toiminnasta aiheutuvaa pölyhaittaa. Asianmukaisella kuljetuskalustolla voidaan välttää mahdolliset tuhkan pölyämisestä aiheutuvat haitat. (lupamääräys 11) Alueella liikennöi kuljetuskalustoa. Valumavesien kokoaminen laitoksen nestetiiviiksi pinnoitetuilta liikenne- ja varastointialueilta ja niiden johtaminen edelleen öljynerotuskaivon kautta estää öljyn pääsyn ympäristöön. Koska sade- ja hulevedet johdetaan ympäristöön, öljynerottimien tulee täyttää standardin SFS-EN I-luokan öljynerottimille asetetut vaatimukset, jolloin lähtevän veden hiilivetypitoisuus on alle 5 mg/l. Öljynerottimen käyttöä ja huoltoa koskeva määräys on annettu, jotta voidaan varmistaa niiden toimivuus ja estää mahdolliset haitat ennakolta. (lupamääräys 12) Parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen kautta voi tulla mahdollisuuksia vähentää päästöjä olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Luvan haltijalla on yleinen selvilläolovelvollisuus mm. toimintansa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. (lupamääräys 13) 22