MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS. VAPPU KOSSILA ja PÄIVI MÄNTYSAARI. Pikkuvasikoiden ruokintakoetuloksia Maatalouden tutkimuskeskuksessa v.

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS. VAPPU KOSSILA ja PÄIVI MÄNTYSAARI. Pikkuvasikoiden ruokintakoetuloksia Maatalouden tutkimuskeskuksessa v."

Transkriptio

1 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS TIEDOTE 2/92 VAPPU KOSSILA ja PÄIVI MÄNTYSAARI Pikkuvasikoiden ruokintakoetuloksia Maatalouden tutkimuskeskuksessa v Jokioinen 1992 ISSN

2 Maatalouden tutkimuskeskus Tiedote 2/92 VAPPU KOSSILA ja PÄIVI MÄNTYSAARI Pikkuvasikoiden ruokintakoetuloksia Maatalouden tutkimuskeskuksessa v MTTK, Kotieläintuotannon tutkimuslaitos Eläinravitsemus JOKIOINEN Puh. (916) 1881 Jokioinen 1992 ISSN

3 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO JUOTTOKOKEET AINEISTO JA MENETELMÄT Koe-eläimet Koejärjestelyt ja ruokinta Rehuanalyysit ja rehuarvon laskeminen 3 1.4, Koetulosten tilastollinen käsittely 3 JUOTTOKOKEET ADE-vitamiini- sekä seleeni + E-vitamiinilisien vaikutus erikseen ja yhdessä pikkuvasikoiden kasvuun Vitamiiniannostuksen vaikutus vasikoiden kehitykseen kurrijauho- sekä piimäjauhojuotolla Vitamiinien saannin vaikutus vasikoiden kasvuun juottokaudella. Viherjauho karoteenilähteenä Suun kautta ja injektiona annettujen vitamiinien vertailu juottokautena pikkuvasikoilla Rasvaliukoisten vitamiinien vaikutus vasikoilla, joita ruokitaan karoteenirikkailla rehuilla (säilörehu, viherjauho) Rasvaliukoisten vitamiinien vaikutus vasikoiden kasvuun ja kehitykseen Vitamiinien annostustason vaikutus pikkuvasikoiden kasvuun ja kehitykseen Rasvaliukoisten vitamiinien vaikutus pikkuvasikoiden kasvuun säilörehun ollessa korsirehuna ADE-vitamiinilisän vaikutusteho joko injektoituna tai suun kautta annettuna pikkuvasikoilla, joiden korsirehuna oli ruoho, säilörehu tai heinä Korsirehun vaikutus pikkuvasikoiden kasvuun ja terveyteen: Väkiheinä-ruohosäilörehu-vertailu. Alkukesän sato Korsirehun vaikutus pikkuvasikoiden kasvuun ja terveyteen: Väkiheinä-ruohosäilörehu-vertailu. Loppukesän sato Korsirehun (säilörehu, väkiheinä) vaikutus pikkuvasikoiden kasvuun juottokaudella

4 2.13. Eri viljalajien ja säilörehun kuiva-aineen vaikutus pikkuvasikoiden kasvuun Viljalajien vertailu juottovasikoilla Viljan fysikaalisen käsittelyn merkitys vasikoille juottokautena, korsirehuina heinä ja säilörehu Viljan entsyymikäsittelyn vaikutus vasikoiden kasvuun juottokautena Viljan entsyymikäsittelyn vaikutus vasikoiden kasvuun juottokautena. Korsirehuina heinä ja säilörehu Väkirehun jauhatusasteen ja korsirehun vaikutus pikkuvasikoiden kasvuun juottokautena Täysmaitojuoton ja teollisen juomarehun (Startti) vertailu 6 ja 8 viikon juotolla Täysmaitojuoton ja kurrijuoton vertailu 6 viikon juotolla Kurrijauhojuoton ja kurrijauhosta valmistetun piimäjuoton vaikutus vasikoiden kasvuun ja terveyteen Juottomenetelmävertailu. 3 viikon juotto teollisilla rehuilla ja 7 viikon juotto kurrijauholla ja vehnäohraseoksella, samalla testattu ruoansulatustoimintoja edistävää teollista tuotetta 82 III. KOKEIDEN TARKASTELU VITAMIINIKOKEDEN TULOKSET A,- E, ja D-vitamiinien erillis- ja yhteisvaikutukset Vitamiinien annostustason vaikutus Suun kautta vs. injektiona annettu vitamiini Vitamiiniannostuksen teho eri korsiryhmissä Vitamiinien tarve vs. saanti Päätelmät vitamiinikokeista JUOTTOKOKEIDEN TARKASTELUAINEISTO Tarkasteluaineiston muodostaminen ja tilastollinen käsittely Kuiva-aineen syönti Kuiva-aineen syönti juomarehusta Kuiva-aineen syönti korsirehuista Kuiva-aineen syönti väkirehuista 99

5 2.3. Energian saanti Valkuaisen saanti Lisäkasvu Yhteenveto 106 IV. KIRJALLISUUSLUETTELO 108 LIITTEET

6 Pikkuvasikoiden ruokintakoetuloksia MTTK:n tiedote 2/1992 I. JOHDANTO Asianmukainen juotto sekä nopea väki- ja karkearehun syönnin kehitys varmistavat terveen ja nopeakasvuisen vasikan sekä luovat pohjan tehokkalle ja taloudelliselle tuotantoeläimelle, lypsylehmälle ja lihanaudalle. Maatalouden tutkimukseskuksessa Jokioisilla on vuosien varrella monissa kokeissa tutkittu juottokauden väki- ja karkearehuruokinnan vaikutusta vasikoiden kasvuun ja terveyteen. Lähes kaikissa kokeissa on juomarehuna ollut kurrijauho. Kurrijauho valittiin juomarehuksi (mittarirehu), koska sen koostumus on vakio vuodesta toi- seen. Näin kuiva-aineen syönti sekä energian ja ravintoaineiden saanti juomarehusta on pystytty pitämään vakiona, joten muiden rehujen syöntiä ja vaikutuksia on voitu paremmin seurata, selvittää ja vertailla. Varhaisimmat tässä katsauksessa käsitellyistä juottokokeista ovat 1970-luvun alkupuolelta. Ne on tehty Rehtijärven navetalla, jossa vasikat ovat olleet karsinoissa. Näissä kokeissa ei yksilöllisiä rehunkulutustietoja ole voitu mitata. Sen sijaan myöhemmin Lintupajun koenavetalla tehdyissä kokeissa saatiin vasikoille myös yksilöllinen rehunkulutus. Maatalouden tutkimuskeskuksessa tehtyjä kokeita, joissa on tutkittu B- vitamiinien (ALASPÄÄ ym. 1984) sekä soija- ja mikrobiproteiinin (KIISKINEN ja KOSSILA 1975, KIISKINEN ja KOSSILA, 1976, KOSSIILA ja KIISKINEN, 1976 ja KOSSILA ja KIISKINEN, 1978) käyttöä pikkuvasikoiden rehussa, ei ole sisällytetty tähän yhteenvetoon. Tämän katsauksen yhtenä tarkoituksena oli koota yhteen yksittäisissä juottokokeissa saadut tulokset. Näin saadun laajemman tarkasteluaineiston perusteella on voitu kartoittaa vasikoiden rasvaliukoisten vitamiinien tarvetta, kuiva-aineen syöntiin vaikuttavia tekijöitä, sekä energian ja valkuaisen saannin ja vasikoiden kasvun välisiä yhteyksiä.

7 2 II JUOTTOKOKEET 1. AINEISTO JA MENETELMÄT Tässä yhteenvedossa luetellut juottokokeet on tehty Maatalouden Tutkimuskeskuksen (MTTK) Lintupajun mullinavetalla, Jokioisilla, lukuun ottamatta kokeita 02 ja 03, jotka on tehty MTTK:n Rehti järven navetalla ja koetta 09, joka on tehty Jokioisten kartanoiden päätilan navetassa Koe-eläimet Suurin osa koe-eläimistä on ollut Jokioisten kartanon karjaan syntyneitä lehmä- ja sonnivasikoita. Muutamissa kokeissa osa vasikoista oli läheisistä karjoista saatuja välitysvasikoita. Vasikat ovat olleet joko puhtaita ay- vasikoita tai ay-risteytyksiä. Risteytys rotuina olivat friisiläinen, limousin, hereford ja charolais Koejärjestelyt ja ruokinta Vasikat tulivat kokeeseen yleensä 7 päivän iässä ja poistuivat kokeesta 49 päivän ikäisinä. Koekausi oli jaettu kuuteen 7 pv:n jaksoon. Mikäli koekausi on ollut jokin muu kuin 7-49 pv on se kokeen kohdalla mainittu. Koetta edeltäneellä ensimmäisellä elinviikolla vasikat saivat ternimaitoa tai täysmaitoa noin 5 l/pv. Siirtyminen täysmaidosta kurrijauhojuottoon tapahtui vähitellen 3 pv:n siirtokaudella. 2-8 vk:lla vasikat ovat olleet kurrijauhojuotolla, 600 g/eläin/pv. Kurrijauho liuotettiin 37 C veteen ja juotettiin vasikalle 2.5 litran annoksina kaksi kertaa päivässä. Mikäli juotto on poikennut edellä annetusta, on se kokeen kohdalla erikseen selostettu. Kivennäiset sekoitettiin väkirehun joukkoon. Väki- ja korsirehua tarjottiin vapaasti toisesta elinviikosta eteenpäin. Juomavettä oli vapaasti tarjolla. Vasikat ruokittiin kokeita 02, 03 ja 09 lukuun ottamatta yksilöllisesti. Rehut ja tähteet on punnittiin päivittäin. Kokeissa 02, 03 ja 09 vasikat olivat karsinoissa, joten rehunkulutusta on seurattiin päivittäin karsinakohtaisesti.

8 3 Kaikissa kokeissa vasikat punnittiin kokeen alussa ja lopussa sekä kokeen aikana viikon välein. Vasikoiden terveydentilasta pidettiin kirjaa Rehuanalyysit ja rehuarvon laskeminen Väkirehusta ja heinästä otettiin 4 viikon syöntiä vastaavat päivittäiset keruunäytteet. Säilörehusta otettiin etukäteen 2 viikon syöntiä vastaavat keruunäytteet, kun taas ruohosta otettiin viikon syöntiä vastaava päivittäinen keruunäyte. Kurrijauhon keruunäytteeseen on otettu näyte joka säkistä. Kaikki näytteet on analysoitu MTTK:n kotieläintuotannon tutkimuslaitoksen laboratoriossa. Rehuanalyysejä varten rehunäytteet kuivattiin 60 C:ssa 14 h. Rehun kuiva-aine määritettiin kuivaamalla 105 C:ssa yön yli. Säilörehunäytteet on kuivattu ensin 2 h 80 C:ssa ja sitten 14 h 102 C:ssa. Kaikista rehunäytteistä on määritetty virallinen rehuanalyysi (A.O.A.C. 1965). Säilörehusta on tehty lisäksi erikoisanalyysit. Rehujen ravintoaineille käytetyt sulavuuskertoimet eri kokeissa on esitetty liitteessä 1. Osa kertoimista on määritetty pässeillä in vivo -sulavuuskokein kokonaiskeruumenetelmällä. Osa kertoimista on puolestaan saatu rehutaulukoista (NJF 1969, SALO ym. 1982). Rehuarvo on laskettu virallisten ohjeiden (SALO ym. 1982) mukaan tehden kuitukorjaus heinälle ja ruoholle sekä arvolukukorjaus muille rehuille. Käytetyt arvoluvut on annettu liitteessä Koetulosten tilastollinen tarkastelu Juottokokeiden tulokset laskettiin aluksi käsin, sitten MTTK:n laskentatoimiston keskustietokoneella käyttäen SAS- tai SPSS-tilasto-ohjelmaa. Varhaisimmista kokeista on annettu ainostaan ryhmäkeskiarvot. Myöhäisemmissä kokeissa koeryhmien keskiarvojen välisten erojen tilastollinen testaus on tehty Tukeyn testillä (STEEL ja TORRIE 1960), mikäli kokeen kohdalla ei ole toisin ilmoitettu.

9 2. JUOTTOKOKEET ADE-vitamiini- ja seleeni + E-vitamiinilisien vaikutus erikseen ja yhdessä pikkuvasikoiden kasvuun Koe nro: Tutkijat: 07 Lintupaju Vappu Kossila ja Tuomo Kiiskinen Koe-eläimet: Vuonna joulu-tammikuussa syntyneitä ay- ja fr-sonnivasikoita 40 kpl. Kokeen kesto: 0-49 vrk:n ikäväli. Koekaavio: Ryhmä N Kurri Väki - Heinä Vitam. jauho rehul (inj.) V. pv 3 10, 4 73 ad lib. ad lib. ADE ADE + Se E + Se N = vasikoita, kpl 40 % ohraa, 40 % kauraa, 15 % valkuaisväkirehua ja 5 % Terki-kivennäistä (ei sisällä vitamiineja). Vitamiinilisä annettiin vasikoille injektoimalla lihakseen kokeen alussa. Ryhmässä 4 oli alunperin 10 vasikkaa, joista 3 kuoli kokeen loppuvaiheessa. Annostus: Ryhmä 1 ADEvirol 1,5 ml 2 ADEvirol 1,5 ml SElvet 5,0 ml 3 SElvet 5,0 ml 4 Kontrolli A ky D ky 0,015 ky A ky D ky 0,125 ky Se 0,003 ky Se 0,110 ky 0,003 ky

10 5 Tulokset: Rehujen keskimääräinen kemiallinen koostumus ja rehuarvo on annettu taulukossa 1. Vasikoiden rehunkulutus ja kasvu ikävälillä 0-14 vrk:ta ja vrk:ta on taulukossa 2. Kahden ensimmäisen koeviikon aikana vasikoiden lisäkasvu oli pieni. Keskimääräinen päivittäinen lisäkasvu vaihteli eri ryhmillä g. Kolmannelta koeviikolta lähtien ADE-vitamiinivasikat (ryhmät 1 ja 2) kasvoivat suunnilleen samaa vauhtia, Se + E-vitamiinia saaneet (ryhmä 3) hieman hitaammin, kun taas eloonjääneet 7 kontrollivasikkaa kasvoivat huonosti (kuva 1). Kolme kontrollivasikkaa kuoli ja niiden tuloksia ei ole otettu huomioon taulukossa 2. Kontrollivasikoista kuudella todettiin yskää, keuhkotulehdusta ja ripulia. Keskimääräisessä päiväkasvussa ero eri vitamiiniryhmien välillä oli tuskin tilastollisesti merkitsevä. 'Kontrolliin verrattuna vitamiineja saaneet menestyivät selvästi paremmin. Kuiva-aineen syönnissä eri vitamiiniryhmien väliset erot olivat pienet, kontrolliryhmän eläimillä oli rehunkulutus selvästi alhaisempi. Koevälillä vrk energiahyötysuhde oli kontrolliryhmällä heikoin 2,76 ry/lk kg ja ryhmillä 1 ja 2 paras 2,01 ry/lk kg. Koeryhmien välisiä eroja ei tilastollisesti testattu. Yhteenveto: Tuloksien mukaan vasikat hyötyivät ADE-vitamiinilisästä. Ilman vitamiineja pidetystä kontrolliryhmästä 30 % vasikoista kuoli, ja eloonjääneillä kasvu oli heikkoa ja ne sairastelivat. Taulukko 1. Juottokoe 07. Rehujen keskimääräinen kemiallinen koostumus ja rehuarvo. Täysmaito Kurrijauho Väkir. - seos Heinä Kuiva-ainetta, % 12,80 94,72 87,19 79,84 Kuiva-aineessa, %: tuhkaa 6,64 8,23 8,46 7,08 org. ainetta 93,36 91,77 91,54 92,92 raakaproteiinia 26,52 36,29 15,20 9,60 ii rasvaa 33,58-3,37 1,83 II kuitua - 5,35 34,93 N-vap. uuteain. 33,26 55,48 67,62 46,56 raakahiilihydraatit 33,26 55,48 72,97 81,49 Ry-arvo, ry/kg 0,25 1,25 0,93 0,50 Korvausluku, kg/ry 3,98 0,80 1,07 2,01 Täyttävyys, kg ka/ry 0,51 0,78 0,93 1,60 Srv, g/kg ka Srv, g/ry D-arvo

11 6 4 Z CI) 44 tn Cn.. on vd Mun r- r- VD ri rq VD.. nn LI1 CD 00 on rs CN ' un vd on un r- co mm er r1 on un un es, Cn on.. er rs1 M I on 00 un cd er un CD.. cd ri ry cn un 0D.. CD M '-(--4 "54) CO (N 0'i M 1-1 Orn r-i r- M r- co r- on m'' M '-I-1 un r- 0D on Ul Cn Cn VD -4.-' Lf) r- un on NO r1 C.1 '-'('4 '.0.-1 r 4 (.1 :)..-I('.1 un er UI Cr rq rs Lr) M 1-1 r.1 er er c\1 eg 0I¼0 O un vd er N uo.. un vd v-i M r1 'O 0 un r1 C, CN cq.. 0.-I 01 r l CO Cs4.. CD r1 CD CO \ cd CD CD CD.. CD CD r1 CN 0 ';r er.. I 0 0 CD er CD.. CD CD r- CD r1.. CD CD r- rn.. CD CD r1 r11 CD er.. CD CD 1-1 r,1 0>... CD un CD r CD CD CD eg on ri er CD on 0(N... CD CD CD CD ('4 ( CD on CD eg... CD CD CD on vd un un.. CD CD r- CN rs rq CD O N r- r- m co m Taulu kko 2.

12 7 70 paino, kg ikä viikoissa ADE ADE + Se * Se + E Kontrolli Kuva 1. Vasikoiden kasvukäyrät eri koeryhmissä (Koe 07).

13 2.2. Vitamiiniannostuksen vaikutus vasikoiden kehitykseen kurrijauhosekä piimäjauhojuotolla Koe nro: Tutkijat: 09 Lintupaju Vappu Kossila ja Tuomo Kiiskinen Koe-eläimet: Touko-kesäkuulla 1977 syntyneitä ay- sonnivasikoita. (48 kpl). Kokeen kesto: vrk:n ikäväli. Vasikat pidettiin päätilan navetan karsinoissa 3 vasikkaa/karsina. Juotto suoni tettiin yksilökohtaisesti, muu rehunkulutus mitattiin karsinakohtaisesti. Koekaavio: Ryhmä N Juoma- Väki- Ruoho Vitam.2 rehu rehti' 1 8 Kurrij, ad lib. ad lib ADE g/pv Se + E 4 8 Piimäj. ADE D 6 8 g/pv Se + E 95 % ohrajauhoa ja 5 % Terki-kivennäistä (ei sisällä vitamiineja). Vitamiini- ja Se-lisä annettiin kerta-annoksena vasikoille injektoimalla lihakseen kokeen alussa. Annostus: Ryhmät Valmiste Annos Vitamiineja, ky ADEvirol 5 ml A: ky ky 0,05 ky Devitol 1 ml D: ky SElvet 5 ml E: 0,11 ky Se: 0,003mg

14 9 Tulokset: Rehujen keskimääräinen kemiallinen koostumus ja rehuarvo on annettu taulukossa 3. Korsirehuna käytetty ruoho oli valkuaisrikasta kuitupitoisuuden ollessa melko alhainen. Vasikoiden rehunkulutus ja kasvu ikävälillä vrk:ta on taulukossa 4. Koska vasikat tulivat kokeeseen vasta kolmen viikon ikäisinä, olivat keskimääräiset päiväkasvut tässä kokeessa korkeampia ( g/pv) kuin myöhemmissä kokeissa, joissa vasikat tulivat kokeeseen jo viikon ikäisinä. Osin korkeat päiväkasvut voivat johtua myös karkearehu eroista; tässä kokeessa korsirehuna oli ruoho, muissa kokeissa oli yleensä heinä tai säilörehu. Juomarehuina kurrijauho ja piimäjauho olivat samanveroisia. Eri ruokintaryhmistä ADE-ryhmä kasvoi nopeimmin ja E-vitamiinia ja seleeniä saaneet ryhmät 3 ja 6 kasvoivat heikoiten. Rehu-ja energiahyötysuhteessa ei eri ryhmien välillä ollut suuria eroja. Koeryhmien välisiä eroja ei tilastollisesti testattu. Yhteenveto: Tuloksien mukaan kevätvasikat hyötyisivät ADE-vitamiinilisästä ruohon ollessa karkearehuna. Kurrijauho antoi samanlaisen kasvutuloksen kuin piimäjauho. Taulukko 3. Juottokoe 09. Rehujen keskimääräinen kemiallinen koostumus ja rehuarvo. Kurrijauho Piimäjauho Ohra Ruoho Kuiva-ainetta, % 93,15 93,21 86,46 16,76 Kuiva-aineessa, %: tuhkaa 8,10 11,26 7,73 10,03 org. ainetta 91,90 88,74 92,27 89,97 raakaproteiinia 36,91 33,08 12,50 19,02 II rasvaa 0,19 4,42 1,95 4,07 1, kuitua - - 4,54 25,43 N-vap. uuteain. 54,81 51,24 73,28 41,45 raakahiilihydraatit 54,81 51,24 77,82 66,88 Ry-arvo,.ry/kg 1,16. 1,18 0,93 0,13 Korvausluku, kg/ry 0,86 0,85 1,07 7,79 Täyttävyys, kg ka/ry 0,80 0,79 0,92 1,31 Srv, g/kg ka Srv, g/ry D-arvo

15 10 rn NY nn r-,cp un oo CD CD 1-1 r- CN 1-4cicoN Ch rs1 r- r- VD r- VD r- r- r- VD VD r- r- CD r- oo CD nn nn un ry 03 r-1 CD ri CD r4 CD CD r ry ry cy <Nl ry rg r4 CD CD CD CV VD CO r- ry CD 'O LON VD.. r r4 r4 1-1 ri cy Ul NY VD VD r CD VD r-.. r4 r-1 4j PL4 tn rx1 nn rn nn ry ry cy c4 cy rs1 nn r r4,4 un CD ry r. r, (0 VD 011 rs OD V) cr VD C: r- un on nn nn rn m m nn m nn mm M C M CD 1/ rs T-1, V3 CN C> rs, rs CD Crt Ch rs Cs4 r l r- r- VD un 1-1 ri Lfl'.O cn oo N ("'4 Cel (NO m CD 10"13' r4 VD r- rn ey r- VD c0 1.O NY.. un. r- r- CO r- r- rs r- r- r- r- un oo VD eg r- cn VD CO 10 CD. ry ry nn ry ry. ry. ry. ry ry cy cy cy ry ry ry ry cy ry (V (V CN r4 CD 1-1 OD 00 VD CN CO rl VD CO 10 CO N `.1 rs 03 ri r-i CN 1-1.:1 eg CD CD CO ry cy m nn oo r- rn nn rn cy m, CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD cy r- rn CN un r- oo CD CO VD CV r4 rq 00 CD VD r- oo cy r- ri es1 ry Ui.34 N rö en C14 Vasikat ikävälillä un nn CN r- CD VD CN CD CN rs CO 00 VD OD r- r- OD.. r- r-. r- r- CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD 00 VD CD 1-4 VD 1-1 CD r4 CN C> OD C0 01 CO. cd CD cd,i CD r-1 CD CD CD CD k.0 kr, k.c) 1 /40 1/40 1/4.0 1 / L.n kt) L.n.... CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD ( D VD 1/40 CD CD C) CD CD CD VD z-1 r- co c:$ in CO CO r- CO "CO CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD Cn1.0cP nn cn 'CDN 1-1 CD 03 r- OD CO un VD es1 r- un OD Cn r-i CN eg CD rg m 4 CD 44 CO oo r- oo oo OD CO 00 CO 00 CO un 1/ 40. CLr.c? CN r- CD VD ry ry NY (Nl nn ry on rn m un un un un un un un un un co co co co co CO 1/40 1/40 1/40 c/. rs rn rz1.-leslencr 1/413 testattu. (I) tn rt5 r-i U) ( )4 (00 0(0 m$ rö a.> u).-i 4-) O)Qci ) cn 0 4-) u) 4-) 5 cu 4-) (0 ci)cd 4-) 2 0 r-t 00 VI 14 (0.34 a) (ci (TS 4.) 4..1 ucl -p o C I :2 Öl ) ([1 ri II II :g I 0 ft1-1 uci

16 Vitamiinien saannin vaikutus vasikoiden kasvuun juottokaudella. Viherjauho karoteeni lähteenä Koe nro: Tutkijat: 10 Lintupaju Vappu Kossila, Tuomo Kiiskinen ja Mikko Kommeri Koe-eläimet: Syys-lokakuulla 1977 syntyneitä ay-sonnivasikoita. 48 kpl. Kokeen kesto: 7-49 vrk:n ikävaihe. Koekaavio: Ryhmä M Kurri- Väki- Heinä Viher- Vitam. jauho rehul jauho (inj.) g/ ad lib. ad lib ad, lib. 2 8 el/pv A D E N= vakisikoita, kpl 40 % vehnää, 40 % kauraa, 15 % soijaa ja 5 % Terkikivennäistä (ei sisällä vitamiineja) Vitamiinilisä annettiin injektoimalla kokeen alussa. Vitamiinivalmisteet oli valmistettu koetta varten Farmoksessa. Annostus: A ky D ky 200 ky Tulokset: Rehujen keskimääräinen kemiallinen koostumus ja rehuarvo on annettu taulukossa 5. Vasikoiden rehunkulutus ja kasvu ikävälillä 7-49 vrk:tta on taulukossa 6. Viherjauhon lisäyksellä oli pieni positiivinen vaikutus painon kehitykselle. Eläimet viherjauhodieetillä kasvoivat 662 g/pv, kun vasikat, joiden väkirehuseos ei sisältänyt vlherjauhoa, kasvoivat 638 g/pv. Eri vitamiini-ryhmistä A-vitamiinia saaneet vasikat kasvoivat parhaiten, joskin erot ryhmien välillä olivat hyvin pieniä. Rehunkulutuksessa ja rehunhyötysuhteessa ei ryhmien välillä ollut selviä eroja. Koeryhmien välisiä eroja ei tilastollisesti testattu.

17 12 Ruuansulatushäiriöitä, ripulia ja kuumetta esiintyi vasikoilla kaikissa muissa ryhmissä paitsi ryhmässä 6. Yhteenveto: Tulosten mukaan syksyllä syntyneet vasikat, joiden korsirehuna oli heinä, eivät sanottavasti hyötyneet viherjauhon lisäämisestä dieettiin. Myös rasvaliukoisten vitamiinien väliset erot jäivät vähäisiksi. Taulukko 5. Juottokoe 10. Rehujen keskimääräinen kemiallinen koostumus ja rehuarvo. Kurrijauho Viherjauho Väkir. - seos Heinä Kuiva-ainetta, % 92,77 91,34 86,57 80,15 Kuiva-aineessa, %: tuhkaa 7,91 9,98 8,55 7,97 org. ainetta 92,09 90,02 91,45 92,03 raakaproteiinia 37,03 16,62 17,19 8,24 II rasvaa 0,84 2,74 3,09 2,31 II kuitua - 23,19 4,64 32,72 N-vap. uuteain. 54,22 47,47 66,53 48,76 raakahiilihydraatit 54,22 70,66 71,17 81,48 Ry-arvo, ry/kg 1,16 0,72 0,86 0,44 Korvausluku, kg/ry 0,86 1,39 1,16 2,25 Täyttävyys, kg ka/ry 0,80 1,27 1,01 1,80 Srv, g/kg ka Srv, g/ry D-arvo

18 13 43 N Re. en 1 /4Le -54 Cn 00 un ch rs VD CD nn nn er nn VD un un VD C4 '<l) r4 er un ri un un un er ui un ui un Len un 4-; CD CIL t71 CN CD un nn CD r- ¼O-1 (Nl r- UnVD VD14 un un VD Un 1/40 VD On r ri r /40 Ch ri CD "O. N O CD CD CD CD Ch CD 000 CD CD CD r-i ey nn nn nn cy nn nn ry nn nn ry C) nn 1 /40 cn ey 1 /40 r- co r- r- r- nn nn on ni nn on rn CD 1-1 r4 cr r4 r4 C4 r4 r4 r4 r4 r4 VD r- Un VD r- r- r- r- r- on on nn on nn r-i 1 /40 nn r-i r4 r4 Cs) ey is r4 rs CD V3 1-1 CN CD cn CD nn 00 CD Ul Un (Nl er cr r4 r4 r4 r4 r4 cy ry cs1 ry (Nl cy er VD r4 nn CD nn 1/40 r- un un co CD CD nn CO ON rs Ch r-. un VD VD VD Un Un Un Un On VD un on VD CN CO CD er V00 VD UI r- r- r- r- r- r- r- r- r- r- r r-i ri kg kohti laskettu koekauden kes kimääräis istä VD cn un Ch nn r N i-1 ri ri 1-1 ri C7 ri r-i ri 1-1 ri 1-1 r-i,1r 1-1 ri r-i un un CN VD r- nn ch cy un r- CD CD CD r-i CD 1-1 ri CD CD CD CD CD CD CD C) CD CD 00 un 1-1 er N O CO nn CO r-i CO CN 1-1 ri 1-1 CD CD l0 CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD en 4) :111 u) ta N -i 1:71.34 C!) Vasikat ikävälillä 7-49 pv VD Un un er ch co un rs 00 r- rn nn on er ey on er mm mm CD CD CD CD CD CD cccd C) CD C4 CD "O. er r- 1-1 nn er on cr cr un ni cr cr cr..... cr..... CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD VD VD VD VD V), VD VID UD VD '0 (.0 un un un un un un un un un un un CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD 000 CD CD VD VD UD VD VD VD VD MD UD '0 ¼0 CD CD CD CD CD CD CD CD c ccd cy un nn r- un un CN OD Un r4 CO r- r- er VD CD VD rn cr 1/40 nn VD kr) VD V) VD V3 VD VD VD V0 kr) Ch CN VD rh Ch CN VD ON CO CO r- r- cr er rs er er rs er ele un un VD UD VD VD VD VD VD VD VD ',o',0 rs VD VD rn un 00 un r-i CD Ch Ch 1 /410 r- Ch r- Ch 00 r- CO 010 nn nn on on on nn nn on on mm 0 03 OD CO CO 03 OD ri VD V) V) I,--I er er CV r4 in 14 CD 1-1 CNI Ce) zr Ln 1 / :4 A Nl,.-I + I 4-) 4) :00 0;) ) U) (0 en 0) 0 4-) 4-).0 U)(-1 ('3.54 0) CO 0 tn -2.-N4 (.0 (0.1 /4-1 tir ul +.) (e) [ >1 0 0 Le) g (c$ (1) 4-) (4 (15 4-) 4-4 :IQ (i) R(15.1. CU (.1) :(13 0 (U 4-) Qj c() (i) 4-) (1) 4.4 (13 4,04-) 4.) 0 4-) r4-) el) 0) ta Q) Q1 (0) 0) -e 1 (0 (GI ) *1-1:Q ,-1 II 0...I ri tr) LO CD -Ifel 0 p s :(0 0 0 c V1 (0 (13 r-i Q) ('3 -I 0) r-t 0 54 I-i II II 0) 0) I >1 1-1 N1 M 14 j li

19 2.4. Suun kautta ja injektiona annettujen vitamiinien vertailu juottokautena pikkuvasikoilla 14 Koe nro: Tutkijat: 11 Lintupaju Vappu Kossila ja Tuomo Kiiskinen Koe-eläimet: Joulukuulla 1977 syntyneitä vasikoita. 24 ay-, 4 chay- ja 4 hfay- sonnivasikkaa sekä 6 chay- ja 4 hfay- lehmävasikkaa. Kokeen kesto: Koekaavio: 9-51 vrk:n ikävaihe. Ryhmä N Kurrijauho Väkirehu 1 Säilörehu Vitam g/ ad lib. ad lib. A inj. 2 7 el/pv D inj. 3 7 E inj. 4 7 A suunk. 7 D suunk. 6 7 E suunk. 47,5 % ohraa, 47,5 % kauraa ja 5 % Terki-kivennäistä (ei sisällä vitamiineja). Vitamiinilisä annettiin kokeen alussa joko injektiona tai suun kautta. Vitamiiniliuokset Farmoksen valmistamia. Annostus: Injektio Suun kautta A ky ky D ky ky 200 ky 400 ky Tulokset: Rehujen keskimääräinen kemiallinen koostumus ja rehuarvo on annettu taulukossa 7. Säilörehussa oli suhteellisen alhainen sokeri- ja korkea etikkahappopitoisuus. Rehussa oli myös hieman voihappoa. Edellä mainitut tekijät ovat voineet heikentää rehun maittavuutta. Vasikoiden rehunkulutus ja kasvu ikävälillä 9-51 vrk:ta on taulukossa 8. Suun kautta annettu vitamiinilisä antoi paremman kasvutuloksen kuin injektiona annettu lisä; 724 vs. 643 g/pv. Suun kautta annettu annos oli kaksinkertainen injektoituun vitamiiniannokseen

20 15 verrattuna. Nopeammasta päiväkasvusta johtuen myös energia- ja valkuaishyötysuhde oli suun kautta vitamiinilisänsä saaneilla ryhmillä parempi. Esiintyvien erojen merkitsevyyttä ei ole tilastollisesti testattu. Eri vitamiiniryhmien välillä ei ollut selviä eroja kasvussa. Lievää ripulia esiintyi vasikoilla kaikissa koeryhmissä (2:11a vasikalla kussakin ryhmässä). Yhteenveto: Kokeen tulokset viittaavat siihen, että suun kautta annettu kaksinkertainen vitamiiniannos antaa paremman tuloksen kuin injektiona annettu yksinkertainen annos. Taulukko 7. Juottokoe 11. Rehujen keskimääräinen kemiallinen koostumus ja rehuarvo. Kurrijauho Väkir.- seos Säilörehu Kuiva-ainetta, % 94,36 87,37 19,23 Kuiva-aineessa, %: tuhkaa 7,95 7,34 8,78 org. ainetta 92,05 92,66 91,22 raakavalkuaista 35,49 12,24 20,10 II rasvaa 0,07 2,99 6,32 II kuitua - 5,37 30,75 N-vap. uuteain. 56,48 72,06 34,06 raakahiilihydraatit 56,48 77,43 60,81 Ry-arvo, ry/kg 1,15 0,92 0,15 Korvausluku, kg/ry 0,87 1,09 6,62 Täyttävyys, kg ka/ry 0,82 0,95 1,27 Srv, g/kg ka Srv, g/ry D-arvo Säilörehun laatu ph 4,25 Tuoreessa näytteessä, % sokeria (giuk.) 0,09 maitohappoa 1,40 etikkahappoa 0,71 propionihappoa 0,06 voihappoa 0,04 Kokonaistypestä, % liukoinen-n 49,40 ammonium-n 7,92

21 16 cr UD CN Un CD CD N nn CN rn r-1 cr CD 1.1) OD Cn Un UD UD Un Un Un Un UD Un Un Un Un Un nn r- UD CO CO rs un o0 rs Un O) 'O OD CN V) N r-1 r-1 r ri nn oo CN UD cr CD CD 1-1 N 1-1 N CD CN CV CD ri 1-1 r ; Ui4 01 fia N r N r I e N N 1-1 t-1 rs1 N Cs7 1-1,-1 r-1 UD 03 Cn Un Un UD Un Un nn nn rn nn nn r- V) rn nn nn kid r- rn Un Un nn rn rn rn Cn rs rn co esj r- cna)cococo r-1 r CN CO CO r-1 CD OD CO 0) co r r Li) m,-) cr. m,n NNNNNN rq nn cr CV cr r- nn rn rq rs1 Lflrflry). r) 1.0 CO CO kr) CO 1-1 CO Lf) T-1 1/40 N k.0 (" V3 V) Un V) V) W) MD UD VD UD V) cr N N OD C) k.0 C) C11 co r N CO 0 N CO.... N N N 1-1 ri 1-1 N ) 4-) Ui (t$ rs 1-1 CD rn 00 rs rn rn un un cr rn (Nl nn N rn rn rn N 1-1 ri r i tz] a2; e-1 00 CN r- CO ri a-1 00 CD CD CD CD CD CD 1-1 r-1 CD ri CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD a) :kj tn N > al tr) Vasikat ikävälillä 9-51 pv 0 01 CO rn N VD N 111 cr 01 Cr Un 1/40 tr) II)Lfl..... CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CN N r- co un Un N rs Un UD Un cr rn un Un cr Un Un CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD rs 00 N (Nl Un rn cw Un N rn UD Cr Cr UD Un UD inc, UD un un - CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD NNNNN rs r^". r-- r's r- tn Lf) Lin Lf)LflLfl..... CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD C) C) N tn k0 VD lf) kl) k CD CD CD CD cmc CD CD cmcmc 01 cr LI) kd rn kd co c) co c) 01 c1' N CO ¼O0) kr) lf) r-- r-- '.ON V) Ch r- 01 CN Un cr N.0 cr,-1 C' CO UD (V CN nn -O CN 00 VD UD V) V) r- r- kr) r- UD V) V3 ti) U] 4-1 uti.-n4 4-) Cll 4-> 4->.O o tn.--1 x ns Wrri P4 «P til (41 o (r] ti) 4-) a) tn.-1 (3,-t 44 4-) Ui0(0 Ui EC) 4-1 ra Cl ).4 41) Taulu kko 8. CD nn 1-1 N '.O('0) CD CD rs 1-1 N CD o,-1 CD szr rn rn cr cr Cr nn rs r- r- rs rs rs e r-1 4-) 1-1 nn Cr Un uo -4 (/) Cr Cr Cr 1-1 r-1 r-1 :4 A II 4-).1-1:ro Cli r-i 0 r-i U) 0. o,-1 0 Ui fo o II L:141 rikiti ck'

22 Rasvaliukoisten vitamiinien vaikutus vasikoilla, joita ruokitaan karoteenirikkailla rehuilla (säilörehu, viherjauho) Koe nro: Tutkijat: 12 Lintupaju Vappu Kossila Koe-eläimet: Maaliskuulla 1978 syntyneitä ay-, hfay- ja fraysonnivasikoita sekä fray-lehmävasikoita. 48 kpl. Kokeen kesto: 7-49 vrk:n ikävaihe. Koekaavio: Ryhmä N Kurri- Väki- Säilö Vitam.2 jauho rehul rehu g/ ad lib. ad lib. A suunk. 2 4 el/pv seos 1 <3kg A inj. 3 4 D suunk. 4 4 D inj. 5 4 E suunk. 6 4 E inj. 7 4 ad lib. A suunk. 8 4 seos 2 A inj. 9 4 sis. D suunk viherj. D inj E suunk E inj. N = vasikoita, kpl. Seos 1: 47,5 % ohraa, 47,5 % kauraa, 5 % Se-Terki-kivennäistä (ei sisällä vitamiineja). Seos 2: 40,0 % ohraa, 40,0 % kauraa, 15 % viherjauhoa, 5 % Se-Terki-kivennäistä (ei sisällä vitamiineja). Vitamiinilisä annettiin vasikoille kerta-annoksena joko injektiona tai suun kautta kokeen alussa. Vitamiiniliuokset olivat Farmoksen valmistamat. Annostus: Injektio Suun kautta A ky ky D ky ky 200 ky 400 ky

23 Tulokset: 18 Rehujen keskimääräinen kemiallinen koostumus ja rehuarvo on annettu taulukossa 9. Säilörehusta ei ollut tehty erikoisanalyysejä. Vasikoiden rehunkulutus ja kasvu ikävälillä 7-49 vrk:ta on taulukossa 10. Viherjauhon lisäyksellä oli positiivinen vaikutus eläinten kasvuun samoin kuin kokeessa 10. Väkirehuseosta 2 (sisältää viherjauhoa) saaneilla vasikoilla keskimääräinen lisäkasvu oli 800 g/pv, kun se väkirehuseos 1 syöneillä vasikoilla oli 748 g/pv. Eri vitamiini-ryhmistä A-vitamiinia saaneet vasikat kasvoivat parhaiten. Myös tässä kokeessa samoin kuin edeltäneessä kokeessa kaksinkertainen vitamiiniannos suun kautta annettaessa lisäsi väkirehun syöntiä sekä antoi paremman kasvutuloksen kuin yksinkertainen annos injektoituna. Koeryhmien välisiä eroja ei tilastollisesti testattu. Yhteenveto: Taulukko 9. Juottökoe 12. Rehujen keskimääräinen kemiallinen koostumus ja rehuarvo. Kurrijauho Väki rehuseos Koetulokset viittaavat siihen, että keväällä syntyneet vasikat hyötyisivät A-vitamiinilisän ja/tai viherjauhon käytöstä myös säilörehuruokinnalla. Säilörehu Kuiva-ainetta, % 93,27 88,15 88,83 23,05 Kuiva-aineessa, %: tuhkaa 8,25 7,-09 8,70 8,52 org. ainetta 91,75 92,91 91,30 91,48 raakavalkuaista 34,35 12,65 14,59 17,49 rasvaa 3,00 3,59 5,91 kuitua 6,61 8,91 30,51 N-vap. uuteain. 57,40 70,65 64,21 37,56 raakahiilihydraatit 57,40 77,26 73,12 68,07 Ry-arvo, ry/kg 1,14 0,93 0,88 0,18 Korvausluku, kg/ry 0,88 1,07 1,14 5,53 Täyttävyys, kg ka/ry 0,82 0,95 1,01 1,27 Srv, g/kg ka Srv, g/ry D-arvo

24 19 CN un oo CD rg 00 Cg CD cr nn cr cr cr ch <Nl r- cr Nc'.I,- LflLflL(O Lfl NT CD rn nn ry CD 10 CN NT un un cr UN NT un m.. un r-. r-1 r CD 1-1 r- un 1-1 un nn 00 cn r- ri ri CD NN 1-1 cr r C4 CN... ri r-i r-i 1-1 ri ri 1-1 CD 4-; ft> h4 rg r-i 6,4 rsi Cs7 rg 9-1 ry r4 ry r.1 r-1 r-i 1-1 ri 1-1 r-i ri CD CD rs rq rs un cr r-1 cn CD CD nn CD V) rs C) CD OD CD CN rsinnnnmnin1nrrinicnnim rn un rs CD CD CD N? cr cr r- r- oo oo oo rs oo oo CN CN Ch 00 CD 1-1 ri 1-1 ri r-1 ri 1-1 ri fq cr 10 r- nn r-1 r-i CO 00 r- rq Nr CN Ul rq rq (Nl un rn VD nn nn cr un ry cy Cs4 C17 (V (Nl rq rg rq rq rg C4 C> <71 V;) LI) r- un VD VD r- VD un VD CD ON CN rq CN UI NT CD 1-1 VD rn r- VD 00 rs CD UN r- r- un VD CN ri rq rs. (.1 C71 CO CO C71 rel ("V r-- CO 10 1N r-1 cr ry ry C11 NN r-i 1-1 r-i r r rs CO CN CN NT 00 VD rg r11 CN CN rg CD CD CD 1-1 CD ri 1-1 CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD un nn C11 VD 00 CD CD rn cr nn 1.0 en Ul UN CN rg nn un CD CD 0000 CD CD CD CD CD CD Vasikat ikäv ä lillä 7-49 rn VD rg 1.1D 1-1 CD 00 un nn i? Ch Nr Nr VD un cr 10 Cg CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD 1-1 ON r1.1 CO 00 Ch cr r-i CD cy on rs un un cr rs un rs un un VD r- en CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD un un un un un un un un un un un un un un un un un un un un un un un un 0 00 CD CD CD CD CD CD CDCD CD CN ch Cn CN CN CN Ch CN CN CD CN ch un un un un un un un un un VD 11) UN CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD w ro C h4 un rn CD CD CD CD NT 1-1 un CD r- 111 NT VD rn nn CN co rs un cr kr, od r- r- vp co up ch rs rs od co un Taulu kko 10. un un ch oo un oo un cd oo r-1 nn un un ("y cd up cr un cr ry cr cr rq. rs rs rs up rs ud oo rs rs rs r- up.. oo cn oo CD CD 00 mm cr oo cd oo cd cn ch cd ch ry oo cp oo oo cn rn cr nn nn cr nn cr nn cr nn nn on er er er cr cr cr cr cr.1. cr cy nn un up rs oo ch CD C11 r-i

25 20 r- un rn... cn un CN LI) CD Ul 11) LI1 11) VD r- co co r- un 411 ry cy cxd un un VD.. T-I r-i ud un - CD LI) Ul un nn cn CD r- cn cn cy r ) Cn Z cy cy ry VD rn cn CD 09 cy nn nn CN VO W) CN cy cy cr cr CD on en cn 00 od OD r-i 1-1 r-i CD C) CN CO ry crl T rs CV Cf1 cr on nn cy o4 cy CD cn on ',01 cy In c.,, rf) ',Z11 f r- CD 0300 'ON CD un oun N kid k.1:3 CD ry un oo ap ao oo rs r- '.o ri 1-4 ri tn P.) VD nn CD 1-1 CO CNN cy rn cy en nn cy r-4 ri ri nn CD nn HN T-4 r-i..... CD CD CD CD CD CD CD r- IN N '.0 CO 0 Lf/ 1C/1 :11 10 LI)..... CD CD CD cc CD CD Taulu kko 10, jatkuu :1111 U) ifl > tn r- r- nn un.c11 OCDCD cr nn CD VD V) CDCD un (-11 un L.n L.n c) r- 0 CO Lf) VD VD Ul.... CD CD CD CD Lf LI) Lf) Ln CD CD CD CD CD CD CD CN.CN CN (71 CN cn cn un un un CD CD CD CD CD (D c; CD r- r- un un CD r- r- CN fq r11 CO CD LI) 1-1 cn co un rn r- r- ud '.O N r- rs eq. cv ¼D '.O CD CN CN ccd CN CN nn nn nn rn nn 4,1 Is CD N co cp cr CN f 0 CO CD c), CD N OD t Nr 1 rn 4 (.0 r-i I rt, -)J :ft) 0.) ta af La aio 1 4 4).1-1 u) rt) a) a) 0 u)4 4 Cn ft) no rn 1./1 114 u) 04-' ) >I 0) 0 0 u). ( :ta 4.) 4-) ( 3 VI rcf.-1 4-) 4-) :ml U) (1) 0 4.) rh U ut:1 ri) fl-) C 0) H a.) a) (l (1) 0 4) _, c) 0 0 cl) 0:1) Q) Q) (ci:icd rn:n3 C p 0 1 II II H La LO 1 I + (c) Na.x C I :af 0 0 II II -9-9 et) a) 0i rn ) L4 I cl) 4 4

26 2.6. Rasvaliukoisten vitamiinien vaikutus vasikoiden kasvuun ja kehitykseen 21 Koe nro: Tutkijat: 13 Lintupaju Vappu Kossila ja Marja Sulka Koe-eläimet: Heinä-elokuulla 1978 syntyneitä vasikoita, 18 ay- ja 12 fray-sonnivasikkaa sekä 12 ay- ja 6 fray-lehmävasikkaa. Kokeen kesto: 7-49 vrk:n ikävaihe. Koekaavio: Ryhmä N Kurri- Väki- Heinä Vitam. jauhoi rehu2 (inj.) ad lib. ad lib 2 11 A 3 10 D 4 12 E 5 5 ADE N = vasikoita, kpl 2-3 vk 600 g/pv, 4 vk 500 g/pv, 5 vk 400 g/pv, 6 vk 300 g/pv, 7 vk 200 g/pv ja 8 vk ei kurrijauhoa. 77,5 % ohraa, 20 % soijaa, 2,5 % Terki-kivennäistä (ei sisällä vitamiineja). Vitamiinit injektoitiin vasikoihin kokeeseen tulopäivänä. A-, D- ja E- vitamiiniliuokset olivat Farmoksen valmistamia. ADE oli ADE-Virol-valmiste. Annostus: Ryhmä 1 Kontrolli 2 A ky 3 D ky 4 E 200 ky 5 ADE ky A-vit ky D-vit. 0,02 ky E-vit.

27 Tulokset: 22 Rehujen keskimääräinen kemiallinen koostumus ja rehuarvo on annettu taulukossa 11. Vasikoiden rehunkulutus ja kasvu ikävälillä 7-49 vrk:tta on taulukossa 12. Korsirehun kulutus oli kaikilla ryhmillä pieni (30-60 g/pv). Väkirehun syönti, 620 g/pv, ja keskimääräinen päivittäinen lisäkasvu, 629 g/pv, oli suurin ADE-ryhmällä, kontrolliryhmällä olivat vastaavat luvut 540 g/pv ja 497 g/pv. Ryhmien väliset erot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Kaikilla ryhmillä keskimääräiset päivittäiset lisäkasvut olivat alhaisempia kuin aikaisemmissa kokeissa. Tämä selittynee osin vähäisemmästä juomarehun saannista. Tässä kokeessa vasikat saivat kurrijauhoa 370 g/pv kun annostus muissa kokeissa oli 600 g/pv. Alhaisen kurrijauhomäärän vuoksi väkirehuseokseen oli lisätty soijaa valkuaistarpeen täydentämiseksi. Vasikat kompensoivat vähäistä juomarehutasoa syömällä suhteellisen runsaasti väkirehua. Ripulia esiintyi vasikoilla kaikissa muissa ryhmissä paitsi ryhmässä 5. Kontrolliryhmässä kahdella vasikalla oli myös kouristuksia. Yhteenveto: Vaikka tilastollisesti merkitseviä eroja ei koeryhmien välillä todettu, oli ADE-vitamiinilisällä selvä positiivinen vaikutus vasikoiden kasvuun ja terveyteen. Taulukko 11. Juottokoe 13. Rehujen keskimääräinen kemiallinen koostumus ja rehuarvo. Kurrijauho Väkir. - seos Heinä Kuiva-ainetta, % 93,29 88,08 82,90 Kuiva-aineessa, %: tuhkaa 8,06 6,20 6,95 org. ainetta 91,94 93,80 93,05 raakavalkuaista 36,97 23,31 11,91 H rasvaa 0,01 1,58 1,71 II kuitua - 5,52 34,66 N-vap. uuteain. 54,97 63,39 44,77 raakahiilihydraatit 54,97 68,91 79,43 Ry-arvo, ry/kg 1,14 0,95 0,45 Korvausluku, kg/ry 0,88 1,05 2,24 Täyttävyys, kg ka/ry 0,82 0,92 1,86 Srv, g/kg ka Srv, g/ry D-arvo

28 kmip CO O OQ.... CD CD CD CD 1-1 4;. W tn on oq (Nl on ri r-i k.0 k.0 vo co rs co L.r) 1-1 <V 1/4,0 CO k.0 -I 0 0 N Cs/ N N on on (-Nl on cr oq oq (Nl rq eq Ch un 1/40 og CO CD CD ri on cr eq cr WO, CD CD CD CD CD... CD CD CD CD CD cr un on un r- CD CD CD CD CD..... CD CD CD CD CD Taulu kko 12. ikävälillä 7-49 Vas ika t cr co 1/40 N un un un un MD... CD CD CD CD ri \ID 00 cr CD MD \NO un 1/40 r-.... CD CD CD CD CD un un un un un on on on on on..... CD CD CD CD CD r- r- r- on on nn on on.... CD CD C, CD CD r-nrflcnon CN on r- (Nl <Nl cr un IX) l0 1-1 N CY) :ft; 0 Li) 0 a) Nr (z; M )11 04 (i) ul 0r, (i 4-) CI) (s) H H 4-) 8 its W 4-J a) u) 0 4-) E -1 4-) <1.) 4-) ) 0 U2 H4 :(15 M 0 ni rn H 41) UI..N4 0 cl).g 0.4 NII 0 o UI (1) CL) r I Px1 MS I 0.)

29 2.7. Vitamiinien annostustason vaikutus pikkuvasikoiden kasvuun ja kehitykseen 24 Koe nro: Tutkijat: 15 Lintupaju Vappu Kossila Koe-eläimet: Maalis-huhtikuulla 1979 syntyneitä sonni- ja lehmävasikoita (fray, hfay). Kokeen kesto: 7-49 vrk:n ikäväli. Koekaavio: Ryhmä N Kurri Väki- Säilö- Vitam. jauho rehul rehu2 (suunk.) g/pv 3 8 i N = vasikoita, klp. ad lib. ad lib A 4 ml A 8 ml 4 ml 8 ml 4 ml 8 ml s./ 95 % ohrajauhoa ja 5 % Terki-kivennäistä (ei sisällä vitamiineja). Säilöntäaine oli AIV-2. 2) Vitamiinit annettiin suunkautta kerta-annoksina kokeen alussa. Vitamiiniliuokset olivat Farmoksen valmistamia. Annostus: 4m1 8 ml A ky ky D ky ky 400 ky 800 ky Tulokset: Rehujen keskimääräinen kemiallinen koostumus ja rehuarvo on annettu taulukossa 13. Vasikoiden rehunkulutus ja kasvu ikävälillä 7-49 vrk:ta on taulukossa 14. A- ja E-vitamiinin kohdalla ei annoksen nostaminen kaksinkertaiseksi vaikuttanut kasvuun. D-vitamiiniannoksen nostaminen ky:stä ky:öön heikensi kasvua. Ero ei kuitenkaan ollut merkitsevä. Eri vitamiiniryhmien välillä A-vitamiinia saaneet eläimet kasvoivat parhaiten, joskaan erot ryhmien

30 25 Taulukko 13. Juottokoe 15. Rehujen keskimääräinen kemiallinen koostumus ja rehuarvo. Täysmaito Kurrijauho Väkirehu Säilörehu Kuiva-ainetta, % 12,80 96,41 87,11 26,65 Kuiva-aineessa, %: tuhkaa 6,71 8,23 6,10 10,41 org. ainetta 93,29 91,77 93,90 89,59 raakavalkuaista 26,79 36,84 11,72 16,54 II rasvaa 33,92 0,09 1,89 5,22 II kuitua - - 4,10 27,65 N-vap. uuteain. 32,59 54,84 76,18 40,18 raakahiilihydraatit 32,59 54,84 80,28 67,83 Ry-arvo, ry/kg 0,24 1,16 0,96 0,18 Korvausluku, kg/ry 4,04 0,86 1,04 5,62 Täyttävyys, kg ka/ry 0,52 0,83 0,91 1,48 Srv, g/kg ka Srv, g/ry D-arvo Säilörehun laatu ph 3,88 Tuoreessa näytteessä, % sokeria (gluk.) 2,59 maitohappoa 1,28 etikkahappoa 0,40 propionihappoa - voihappoa 0,01 Kokonaistypestä, % liukoinen-n 59,92 ammoniumn 5,03 välillä eivät olleet merkitseviä. Rehun syönnissä ja rehuhyötysuhteessa ei ryhmien välillä ollut eroja. Yhteenveto: Koetulosten pohjalta näyttäisi siltä, että kurrijauho-, ohra-, säilörehuruokinnalla suun kautta annettaessa on ky:ä A-vitamiinia, ky:ä D-vitamiinia ja 400 mg:aa E-vitamiinia kevätvasikoille riittävä annostus, mikäli mittarina käytetään vasikoiden kasvunopeutta.

31 26 alm on un cn cr) cd un rn rn rn Ch Ch r- 1-1 CD. Ch Ch u1 un cr cr U1 un cr cr r- Nl 0 Z:l. C:1 Csi kr, r-.. co. r-. r-. r-- r-- r r ri ri (Nl cr kr, CD cn nn m cd. CD CN CN CN CN C, CN Cn.... CD CD CD CD cd cd 43. c On.34 ry (N rg ra r-1 M C 0 kr, r- N r- 01 mrnoncrrnm m r.1 ul r-- m r-i CN ON C) c) c> c) 'CP 00 r-i cr m C 4 r-i C 1 C 1 Cs1 C 7 rs1 "1 1-1 ri ri CD cr rs,1 No CO on on on on UI rn ON C> 1-1 ry ¼0 N 0, Cs) 1-1 Cs1 ry rq CD CO CD CD r- nn UD un r- un OD / kr) MOLflLflU,Lfl 1/4D un un rn 00 CN CD CN CN co c) c> 0'1 CN CO cn cn cn 1-1 r,1 Cs) r-i CN CO un cq 1-1 r- CO 1-4 CD CD CD 1-1 rqcd ri co co cv r- cy CO Ch CD CD 1-1 CD r-i CD 1-1 CD..... CD CD CD CD CD CD CD CD CN CD un CD un eg on CD CD CD CD CD CD CD 111 M M CD CD CD Taulu kko 14. Vasikat ikäv ä lillä 7-49 CNI CD l0 1-1 cr cr m Csl mm..... CD CD CD 000 ud 00,cr 0 ¼O '0.-ILO crcrrnmmen crmm " c)c)(00c)c) c)c)c) un un un un un ud un un MD un un un un un.un un,... CD CD CD CD CD CD 000 r-1 05,Zr r--.-i r-- r-- co c0 r-- r-- r-- co CD 0000 CD CD C 1 N C75 N (:) f', r" kr, Lf) ONO Cq rn C, CD cd,--i on un r- k)d un un CD CD CD CD CD CD 000 nn un CN UD ud UD U) 40 rn '.D 1/ CD CD CD CD CD CD CO CD CD C Ch cn co CN CN on.g4. on on on rl Pr) on CO CX) CO CCD CO CO 1/ r4 r-i 1-1 r.,1 m 10 V) g4ar12 -I-) VI 0 w en r -I 03 0 CID 4-14.) CO U) LO lis [z) - 0 (45 '11 4-) ul ( ) 0(45 4-).34 UI I 4-) 47) rref 4-) 0 C) 4-) 0 4-) 0 M u).-x > (c 4-) 4.) rn 11) > 0 U).34 0) i 0.-X on, u7 0 (41 " o CU 0 4 r-e 0 II II '11 (1) 0 b f4

32 2.8. Rasvaliukoisten vitamiinien vaikutus pikkuvasikoiden kasvuun säilörehun ollessa korsirehuna 27 Koe nro: Tutkijat: 16 Lintupaju Vappu Kossila ja Mikko Kommeri Koe-eläimet: Syys-marraskuulla 1979 syntyneitä vasikoita. 20 aysonnivasikkaa, 9 liay sonni- ja 8 liay-lehmävasikkaa. Kokeen kesto: 0-49 vrk:n ikävaihe. Koekaavio: Ryhmä N Kurri Väki- Säilö- Vitam. jauho rehu 1 rehu (suunk.) ad lib. ad lib. ADE 2 9 g/pv N = vasikoita, kpl. 47,5 % ohrajauhoa, 47,5 % kaurajauhoa ja 5 % Terki-kivennäistä (ei sisällä vitamiineja). Vitamiinit annettiin suun kautta kerta-annoksina kokeen alussa. Vitamiiniliuokset olivat Farmoksen valmistamia. Annostus: Ryhmä Vitamiini Annostustaso 1 ADE A ky D ky E ky ky ky ky

33 28 Tulokset: Rehujen keskimääräinen kemiallinen koostumus ja rehuarvo on annettu taulukossa 15. Säilörehun voihappopitoisuus oli 0.11 % tuoreessa näytteessä, joten rehussa oli tapahtunut virhekäymistä. Vasikoiden keskimääräinen rehunkulutus ja kasvu ikävälillä 7-49 vrk:tta on taulukossa 16, luvuissa ei ole mukana kuolleiden vasikoiden tuloksia. Keskimääräisissä päiväkasvuissa ei ryhmien välillä ollut suuria eroja. Parhaat kasvut olivat A-vitamiinia saaneilla vasikoilla (ryhmät 1 ja 2). D-vitamiiniryhmä menestyi huonosti. Yksi sonni ko. ryhmässä kasvoi keskimäärin vain 50 g/pv. Kokeen aikana kuoli 5 eläintä, 1 eläin ryhmästä 1 ja 4 eläintä ryhmästä 3 (D-vit.). Kuolleista 4 oli limousinvasikoita. D-vitamiiniryhmän kuolleiden vasikoiden patologisissa tutkimuksissa, jotka suoritettiin Valtion Eläinlääketieteellisessä tutkimuslaitoksessa Helsingissä, todettiin pötsin ja muiden mahojen limakalvot haavautuneeksi ja hyperkeratoottiseksi. Mahdolliseksi aiheuttajaksi katsottiin A-vitamiinin puutos. Säilörehun syönti oli alhainen kaikilla ryhmillä johtuen mahdollisesti säilörehun korkeasta voihappo- ja alhaisesta sokeripitoisuudesta. Yhteenveto: Koetulosten mukaan A-vitamiinilisä on tärkeää varsinkin syksyllä syntyneille pikkuvasikoille, kun karoteenipitoisten perusrehujen (tässä kokeessa säilörehu) syönti on alhainen. Myös E-vitamiinilisästä vasikka näyttää hyötyvän. Pelkkä D-vitamiinilisä sen sijaan ei riittänyt ylläpitämään terveyttä ja normaalia kasvua. Vitamiinikokeet: Edellä esitettyjen vitamiinikokeiden lisäksi myös kokeessa 19 (s. 31) on käsitelty rasvaliukoisia vitamiineja. Yhteenveto vitamiinikokeista on sivulla 87. Vitamiinikokeiden tuloksia on esitetty aikaisemmin mm. laitoksen vuosikertomuksissa sekä muutamassa kirjoituksessa: KOSSILA 1978, SULKA 1980, SULKA 1981a.

34 Taulukko 15. Juottokoe 16. Rehujen keskimääräinen kemiallinen koostumus ja rehuarvo. 29 Täysmaito Kurrijauho Väkir.- seos Säilörehu Kuiva-ainetta, % 12,80 94,55 86,47 24,16 Kuiva-aineessa, %: tuhkaa 6,71 8,38 7,49 12,15 org. ainetta 93,29 91,62 92,51 87,85 raakavalkuaista 26,79 36,23 12,19 16,15 II rasvaa 33,92 0,02 3,01 5,23 ft kuitua - - 7,32 29,27 N-vap. uuteain. 32,59 55,37 70,00 37,20 raakahiilihydraatit 32,59 55,37 77,32 66,47 Ry-arvo, ry/kg 0,25 1,15 0,88 0,15 Korvausluku, kg/ry 4,04 0,87 1,14 6,48 Täyttävyys, kg ka/ry 0,52 0,83 0,99 1,51 Srv, g/kg ka Srv, g/ry D-arvo Säilörehun laatu ph 3,85 Tuoreessa näytteessä, % sokeria (gluk.) 1,41 maitohappoa 0,65 etikkahappoa 0,27 propionihappoa 0,02 voihappoa 0,11 Kokonaistypestä, % liukoinen-n 59,58 ammonium-n 7,46

35 rn un r- cn CN On CO CD CD CD :r0 4-) (1) a U cj, On VD es.1 CD VDcr cr cr cr CD VD 0) rs) rs) rs1 cr. cr CNI ros.1 uni-- :V 30 CD CD Cn 1-1 CD Kuo lle iden t i lalle laitettiin varavasikoita...u2. xty, Vasikat ikäv ä lillä 7-49 ry un 00 un rn rn ry ry CD CD CD CD rs CD r l nn cr rn ry CD CD CD CD n rn un un un un CD cd cd cd un Cn r- 00 r-.. CD cd CD CD CD un CN Un rn ry un r- un un 8-1 r 1 Cr, 4-) 13 :rct ( ) ni Ul Ul j (ci r : 0 o.-1 (15 1C1 >4-) cu B (C ) Ui : r0 n _54 0.F1,3.1-) u) 4J (ci 4-) a) 4-) cu Taulukko 16. 4) 2 rg ry CD VD VD VD VD CD CD CD cr cr cr,r CD Cn o-' o-',-4 C4 rfl "Ij a).i-) (13 40 ai u) Q 4, 0 0 u (cic ) 1-13 e '. 0 r1 r-1 f-1 Vi Cr) ri3 :: > :03,-I Li) 4-) 02: (0 0 o - : a) h4 $14 > pz

36 ADE-vitamiinilisän vaikutusteho joko injektoituna tai suunkautta annettuna pikkuvasikoilla, joiden korsirehuna oli ruoho, säilörehu tai heinä Koe nro: Tutkijat: 19 Lintupaju Vappu Kossila Koe-eläimet: Syys-marraskuulla 1980 syntyneitä ay-sonnivasikoita sekä ayli sonni- ja lehmävasikoita, yht. 48 kpl. Kokeen kesto: 7-49 vrk:n ikävaihe. Koekaavio: Ryhmä N Kurri- Väki- Korsijauho rehu' rehu g/ ad lib. Ruoho 2 8 el/pv 1 Ruoho 3 9 Säilö- 4 8 rehu 5 8 Heinä 6 8 Heinä Vitam.2 suunk. inj. suunk. inj. suunk. inj. N = vasikoita, kpl. 45 % ohraa, 50 % vehnää ja 5 % Terki-kivennäistä. Vitamiinit annettiin kerta-annoksena kokeen alussa (Farmoksen valmisteita). Annostus: Injektiona Suun kautta ky ky ky ky 300 ky 300 ky Tulokset: Yksittäisten ryhmien välisten erojen tilastollinen merkitsevyys on testattu Tukeyn testillä. Sen sijaan yhdistettyjen ryhmien; ruoho, säilörehu, heinä vertailu ja vitamiinin annostustapa suun kautta vs. injektio välisiä eroja ei ole tilastollisesti testattu. Rehujen keskimääräinen kemiallinen koostumus ja rehuarvo on annettu taulukossa 17. Ruoho oli kasvuasteeltaan paikoitellen vanhahkoa

37 32 (syksyn satoa), siksi sen valkuaispitoisuus oli alhainen (14 %) ja kuitu- pitoisuus vastaavasti suhteellisen korkea (26 %). Myös säilörehu oli tehty myöhäisellä kasvuasteella korjatusta nurmesta. Sen valkuaispitoisuus oli 13 % ja kuitupitoisuus 32,5 %. Heinä puolestaan oli tehty nuoresta ruohosta, joten sen kuitupitoisuus oli sama kuin säilörehulla ja myös valkuaispitoisuus suhteellisen korkea 11,5 %. Vasikoiden rehunkulutus ja kasvu ikävälillä 7-49 vrk:ta on taulukossa 18. Keskimääräinen päivittäinen kasvu oli korkein ruohoryhmän vasikolla 653 g/pv. Säilörehu- ja heinäryhmien välillä erot lisäkasvuissa olivat pienet 564 vs 526 g/pv (kuva 2). Korsirehulla oli vaikutusta eläinten syöntiin sekä energian ja valkuaisen saantiin. Alhaisin syönti oli heinäryhmällä ja korkein ruohoryhmällä. Erot johtuivat paitsi hieman suuremmasta korsirehun (kg ka/el/pv) myös runsaammasta väkirehun syönnistä ruohoryhmän vasikoilla (kuva 2). Rehunhyötysuhteessa ei ryhmien välillä ollut eroja. Vitamiinilisä suun kautta annettaessa antoi paremman kasvutuloksen kuin injektoituna (eroa ei tilastollisesti testattu). Vaikutusteho suun kautta annetulla vitamiiniannoksella oli ruohoryhmässä pienin ja heinäryhmässä suurin (kuva 3). Yhteenveto: Kokeen tulosten mukaan ruoho ja säilörehu ovat heinää parempia korsirehuja pikkuvasikalle, lisäten kuiva-aineen syöntiä ja täten parantaen energian ja valkuaisen saantia ja kasvunopeutta. ADE-vitamiiniyhdistelmän teho suun kautta annettuna oli parempi kuin injektiona annettuna (samansuuruiset annokset) ja vaikutusero oli selvyysasteeltaan: ruoho > säilörehu > heinä.

38 Taulukko 17. Juottokoe 19. Rehujen keskimääräinen kemiallinen koostumus ja rehuarvo. 33 Täysmaito Kurri- jauho Väki- rehu Ruoho Säilörehu Heinä Kuiva-ainetta, % 12,80 90,80 87,26 21,41 19,24 84,95 Kuiva-aineessa, %: tuhkaa 6,71 8,12 6,73 10,58 10,28 7,68 org. ainetta 93,29 91,88 93,27 89,42 89,72 92,32 raakavalkuaista 26,79 35,97 13,66 14,10 13,40 11,46 II rasvaa 33,62 0,39 2,82 2,99 5,80 3,94 kuitua - - 4,20 25,99 32,54 32,56 N-vap. uuteain. 32,89 55,52 72,59 46,34 37,98 44,36 raakahiilihydraatit 32,89 55,52 76,79 72,33 70,52 76,92 1y-arvo, ry/kg 0,25 1,11 0,83 0,16 0,13 0,46 Korvausluku, kg/ry 4,04 0,90 1,20 6,18 7,70 2,17 Täyttävyys, kg ka/ry 0,52 0,82 1,05 1,31 1,49 1,85 Srv, g/kg ka Srv, g/ry D-arvo Säilörehun laatu ph 3,74 Tuoreessa näytteessä % sokeria 0,64 maitohappoa 0,66 etikkahappoa 0,27 propionihappoa voihappoa Kokonaistypestä, % liukoinen-n 37,96 ammoniumn 4,40

39 34 t, N u) 4-)N tn en un cn UD r-... rc rc UD un un un un un cr cr cr un r-i rs CN un r- r- oo r- un N -r--n cc. s rq CN un cd 00 un un nn CN N -N oo CD 0. r- oo r-i r r-i 4NN ct, cn CO rn rs1 CN CN 0 0 CDCNO) CO CN 00 CN CD Cn c0 r-i CD CD CD UD 00'1 r-i r-i r-i r-i CD CD r-i rcd r-i un r- rc rn CD nn 01 V) un r- r- CD ul CD V, CO N nn rn rn un rn rn rc cr vd rn.zr O CDCD N N VD r-i 01 N N r- NrcH cn c> rc rc CD CD CD un r- rn CD oo un cn rn UD UD UD CN CN UD rn cn rn r l Un un un un cr cy, Li-) un un un nn cr ud un rn cr UD 00 CO 01 CN r- rn CD 00 CD r-i r-i r-i,-i r-i r l r-i r-i rc H rc 00 cö lizi ca 05 C ) C.) N k.0 0,-I N V) N ko h 00,r ri CD CN CN,-I CD cn CD CD,.... r-i CD CD r-i r-i CD kko 18. Taulu (I) U) Vas ika t ikävälillä 7-49 pv CD CO 00 Un Un U0 Cr) h UD 00 UD r-i CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD.. CD CD CD CD CD CD ccc CD CD co r-- co tfl cr N ND cr CD o cr nn CD nn rs1 CD CD C) CD CD C7 CD CD CD CD.C7 un cr cr Lflr NN cr cr cr rn nn cr rn rn cr nn..... CD CD CD CD CD CD CCCD CD CD rn rc CD CN CD UD nn Un 00 co r,1 Unininrn,;rrn Un rn cr cr c)c,c)c)c)c:, CD CD CD rn rn rn CD U. un un un un un CD CD CD CD CD C7 pn ri r-i un un un,--i rs/ un un CD CD CD C::, 0 rn un cc rc cr r- r- r- r- r- r- r- r- r- CD CD CD CD CD CD CD CD CD cdcd C) r- nn rn cr k.0 co r- h Lfl k. OC4 CDLfl k0 tr) L.n VD Un LI) 'O LO Lin ul nn rn r- un.. CD un cr cr r- h 0 UD UD UD CD CO UD rn r- rn W) W) rn rl un rn un.zr rn On CD r-i CD r,1 01 r-i cr cr cr cr.zr cr cr cr 4-) scocr,cococo LflN kr),-icrcr r-i r-i r-i N 0 4 :rö 4 0.) rc nr) Un UD 0.rn C4 U) > r,/ CO r- un O0 ;i 4-) 4-) 4-) 4-) :n3 u) > 4-) ILO - i 4-).34 u) L.4 (Li u) -I 0 4-) W i-1 R5 _x W 00 as (ö..6 ID > 0.) rts u13 C1) u) OrH 4_, C 0 :>ro 4-) a.) : 4 > 00 0 a) C ar) rl o..b4 (0 C 4 >1 ( ) (l) ri j (1) '2

Vasikoiden väkirehuruokinta

Vasikoiden väkirehuruokinta Vasikoiden väkirehuruokinta Arto Huuskonen MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, Ruukki Kestävä karjatalous -hanke. Loppuseminaari 16.12.2014. Hotelli IsoValkeinen, Kuopio. 12.12.2014 Tässä esityksessä Kesto-hankkeen

Lisätiedot

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS TIEDOTE 14/92 - Pikkuvasikoiden ruokintakoetuloksia1990-91. Jokioinen 1992 ISSN 0359-7652

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS TIEDOTE 14/92 - Pikkuvasikoiden ruokintakoetuloksia1990-91. Jokioinen 1992 ISSN 0359-7652 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS TIEDOTE 14/92 - Pikkuvasikoiden ruokintakoetuloksia1990-91 Jokioinen 1992 ISSN 0359-7652 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS TIEDOTE 14/92 - Pikkuvasikoiden ruokintakoetuloksia Toimittaneet

Lisätiedot

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS V a s i k a s t a p i h v i k s i LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS TEHOKKAAT REHUT, TERVEET ELÄIMET. Rehuraisio Tehokas ruokinta parantaa kannattavuutta Tehokas ruokinta lyhentää lihanaudan kasvatusaikaa ja eläimet

Lisätiedot

Vasikoiden ruokinnan optimointi - tuloksia KESTO-hankkeen tutkimuksista

Vasikoiden ruokinnan optimointi - tuloksia KESTO-hankkeen tutkimuksista Vasikoiden ruokinnan optimointi - tuloksia KESTO-hankkeen tutkimuksista Arto Huuskonen MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, Ruukki ProAgria Maito -valmennus. Nuorkarja eturiviin! 5.9.2014 02.09.2014 Tässä

Lisätiedot

KOTIELÄINHOIDON TUTKIMUSLAITOKSEN TIEDOTE N:o 11

KOTIELÄINHOIDON TUTKIMUSLAITOKSEN TIEDOTE N:o 11 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS KOTIELÄINHOIDON TUTKIMUSLAITOKSEN TIEDOTE N:o Tuomo Kiiskinen ja Vappu Kossila Pekilo pikkuvasikoiden valkuaisrehuna Reijo Heikkilä, Jorma Huilaja ja Martti Lampila Säilörehu,

Lisätiedot

MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS

MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS Tiedote 2/88 ELSI ETTALA ja ERKKI VIRTANEN Pohjois-Savon tutkimusasema Ayrshiren, friisiläisen ja suomenkarjan vertailu vasikka- ja hiehokaudella säilörehu vilja- ja heinä

Lisätiedot

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS Tiedote 7/9 LEO MUSTONEN, OLLI RANTANEN, OIVA NIEMELÄINEN, KATRI PAHKALA ja MARKKU KONTTURI Kasvintuotannon tutkimuslaitos Virallisten lajikekokeiden tuloksia 1982-1989

Lisätiedot

Herne lisää lehmien maitotuotosta

Herne lisää lehmien maitotuotosta Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 6 Herne lisää lehmien maitotuotosta Seppo Ahvenjärvi, Aila Vanhatalo ja Seija Jaakkola, MTT Märehtijät saavat herneestä hyvin valkuaistäydennystä silloin, kun

Lisätiedot

NAUDAN KASVUN SÄÄTELY

NAUDAN KASVUN SÄÄTELY NAUDAN KASVUN SÄÄTELY Sole Raittila Jyväskylä 18.11.2010 23.11.2010 1 Naudan kasvuun vaikuttavat tekijät Perimä Sukupuoli Rotu Yksilölliset ominaisuudet Ruokinta Olosuhteet Terveys 23.11.2010 2 Naudan

Lisätiedot

Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset

Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset Mikko J. Korhonen Valio alkutuotanto Valio Oy 3.4.2012 Alkutuotanto 1 Artturi analysoi Nurmen raaka-ainenäytteet Nurmen korjuuaikanäytteet Nurmisäilörehut Heinät

Lisätiedot

MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS

MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS Tiedote 2/91 LEO MUSTONEN, OLLI RANTANEN, OIVA NIEMELÄINEN, KATRI PA KALA ja MARKKU KONTTURI Kasvintuotannon tutkimuslaitos Virallisten lajikekokeiden tuloksia 1983-199

Lisätiedot

Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille

Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 5 Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille Mikko Tuori, Pirjo Pursiainen, Anna-Riitta Leinonen ja Virgo Karp, Helsingin yliopisto, kotieläintieteen laitos

Lisätiedot

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNE LYPSYLEHMIEN RUOKINNASSA Tohtorikoulutettava Laura Puhakka Pro Agria Maitovalmennus 4.9.2014 TÄSSÄ ESITYKSESSÄ HERNE REHUKASVINA KUIVATTU HERNEEN SIEMEN HERNE KOKOVILJASÄILÖREHUNA

Lisätiedot

Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko

Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu Mustiala Heikki Ikävalko Lypsykarjatilan seosruokintamuodot Seosruokinta Suomessa pohjautuu kahteen menetelmään Täydennetty seosruokinta (PMR) Seosruokinta (TMR)

Lisätiedot

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Hämäläinen lihanauta ja lammas 10.04.2013, Mustiala Katariina Manni, Koulutusvastaava, lehtori Säilörehu osa naudanlihantuotannon kannattavuutta Ruokinnallinen

Lisätiedot

Aperehuruokinnan periaatteet

Aperehuruokinnan periaatteet Aperehuruokinnan periaatteet Lehmien kaikki rehut sekoitetaan keskenään Seosta annetaan vapaasti Lehmä säätelee itse syöntiään tuotostasoaan vastaavaksi Ummessa olevien ja hiehojen ruokintaa pitää rajoittaa

Lisätiedot

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus.

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus. Märehtijä Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus Pötsin ph Ruokinta Väkevyys Arja Korhonen Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä Tutkimus tehty MTT Maaningan tutkimuskoeasemalla

Lisätiedot

Rehuanalyysiesimerkkejä

Rehuanalyysiesimerkkejä Rehuanalyysiesimerkkejä Rehun laatu on monen tekijän summa! Vaikka korjuuajan ajoitus onnistuu täydellisesti, myös säilöntään on syytä keskittyä. Virhekäymiset lisäävät säilönnästä johtuvaa hävikkiä ja

Lisätiedot

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS. AULIS JÄRVI, ARJO KANGAS, LEO MUSTONEN, YRJÖ SALO, HEIKKI TALVITIE, MARTTI VUORINEN ja LEA MÄKELÄ

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS. AULIS JÄRVI, ARJO KANGAS, LEO MUSTONEN, YRJÖ SALO, HEIKKI TALVITIE, MARTTI VUORINEN ja LEA MÄKELÄ MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS TIEDOTE 2/95 AULIS JÄRVI, ARJO KANGAS, LEO MUSTONEN, YRJÖ SALO, EIKKI TALVITIE, MARTTI VUORINEN ja LEA MÄKELÄ Virallisten lajikekokeiden tuloksia 1987-199 Jokioinen 1995 ISSN

Lisätiedot

Palkokasvit lypsylehmien rehuna

Palkokasvit lypsylehmien rehuna Palkokasvit lypsylehmien rehuna Härkäpapu ja sinilupiini väkirehuna Härkäpapu+vilja säilörehuna Kaisa Kuoppala MTT Maitovalmennus 4.9.2014 MTT Lehmäkoe MTT 2013 (Kuoppala ym. 2014 alustavia tuloksia) Sinilupiinia

Lisätiedot

Tarvitseeko sonni lisävalkuaista?

Tarvitseeko sonni lisävalkuaista? Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 11 Tarvitseeko sonni lisävalkuaista? Arto Huuskonen, MTT Yli puolen vuoden ikäisille lihasonneille annettu valkuaislisä on tarpeeton, jos karkearehuna käytetään

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA MAATALOUSEKONOMIAA

AJANKOHTAISTA MAATALOUSEKONOMIAA AATALOUDE TALOUDELLSE TUTKUSLATOKSE TEDOATOJA : 3 TE AGRCULTURAL EOCS RESEARC STTUTE, FLAD RESEARC REPORTS, 3 AJAKOTASTA AATALOUSEKOOAA KRJAPTOTLOJE TULOKSA TLVUOS 982 ELSK 98 aatalud taludellis tutkiuslaitks

Lisätiedot

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta.

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta. Toimivia ruokintaratkaisuja Krono-rehuilla Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta. Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top, Krono 135 Top ja Huippu-Krossi

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA MAATALOUSEKONOMIAA

AJANKOHTAISTA MAATALOUSEKONOMIAA TEDOATOJA 75 992 AJAKOTASTA AATALOUSEKOOAA KRJAPTOTLOJE TULOKSA TLVUOS 99 AATALOUDE TALOUDELLE TUTKUSLATOS AGRCULTURAL EOCS RESEARC STTUTE, FLAD RESEARC REPORTS 75 992 TEDOATOJA 75 AJAKOTASTA AATALOUSEKOOAA

Lisätiedot

Viljan rehuarvo sikojen uudessa rehuarvojärjestelmässä. Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus

Viljan rehuarvo sikojen uudessa rehuarvojärjestelmässä. Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus Viljan rehuarvo sikojen uudessa rehuarvojärjestelmässä Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus 12.11.2013 Sika on laarista kotoisin Sika saa viljasta tavanomaisilla ruokinnoilla Noin 80 %

Lisätiedot

Kaura lehmien ruokinnassa

Kaura lehmien ruokinnassa Kaura lehmien ruokinnassa Raisio Oyj:n Tutkimussäätiö MONIPUOLINEN KAURA SEMINAARI 20.4.2017 Seija Jaakkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos http://lajiketunnistus.evira.fi Kaura (Avena) Viljelty

Lisätiedot

Lihanautojen ruokintakokeiden tuloksia

Lihanautojen ruokintakokeiden tuloksia MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS POHJOIS-POHJANMAAN KOEASEMAN TIEDOTE N:o ig Heikki Nisula ja Heikki Hakkola Lihanautojen ruokintakokeiden tuloksia RUUKKI 1979 Heikki Nisula Lihanautojen ruakintakokeiden tuloksia

Lisätiedot

Härkäpapu siipikarjan rehuna

Härkäpapu siipikarjan rehuna Härkäpapu siipikarjan rehuna OMAVARA-hankkeen loppuseminaari 19.3.2013, Raisio Erja Koivunen 1 Kotimaiset rehuvalkuaiskasvit siipikarjan ruokinnassa Aikaisemmissa hankkeissa tutkittua MTT:llä on aikaisemmissa

Lisätiedot

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Tuija Huhtamäki & knit Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talviseminaari 8.1.2016 Mikä on tärkein säilörehun laatutekijä? D-arvo Kuiva-ainepitoisuus Arvosana Syönti-indeksi

Lisätiedot

Sari Kajava, Annu Palmio

Sari Kajava, Annu Palmio Lypsylehmän kuidun tarve Sari Kajava, Annu Palmio Kestävä karjatalous (KESTO) hanke Loppuseminaari 16.12.2014 Johdanto Maidontuotannon tehostaminen: Enemmän väkirehua, vähemmän karkearehua Paljon energiaa,

Lisätiedot

Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna

Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna Tohtorikoulutettava ProAgria Maitovalmennus 4.9.2015 Scandic Park Helsinki 1 Puhetta mikrolevistä Mitä ne ovat? Miksi mikrolevistä pitäisi olla kiinnostunut? Tutkiiko

Lisätiedot

Hyödyllinen puna-apila

Hyödyllinen puna-apila Hyödyllinen puna-apila Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Valkuaiskasvien viljely- ja ruokintaosaamisen kehittäminen - tulevaisuustyöpaja Mustialassa 19.11.2013 Keinoja paremman valkuaisomavaraisuuden

Lisätiedot

Taulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Puna-apila-

Taulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Puna-apila- Taulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Nurmisäilörehsäilörehsäilörehviljaseos Puna-apila- - Ohra-kaura- Rypsi- ja Rehuarvot kuiva-aineessa rapsirouhe Kuiva-aine, g/kg

Lisätiedot

Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen

Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen Nurmesta Tulosta -hanke Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen Nurmex-tietoisku 3 Marita Jääskeläinen Miksi analysoida säilörehu? Säilönnän onnistuminen Tiedät mitä syötät Ruokinnan suunnittelun

Lisätiedot

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu seosrehun raaka-aineena - lisää kuiva-aineen syöntiä yli 2 kg verrattuna yksinomaan nurmirehua karkearehuna käytettäessä - palkokasvit

Lisätiedot

Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään!

Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään! Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään! Huippuosaaja Sari Jussila ProAgria Etelä-Suomi Ikuinen unelma, paljon maitoa, edullisesti ja kestävät lehmät? Säilörehulla menetettyä

Lisätiedot

Vesiruton käyttö rehuksi Hilkka Siljander-Rasi ja Anna-Liisa Välimaa

Vesiruton käyttö rehuksi Hilkka Siljander-Rasi ja Anna-Liisa Välimaa Elodea-hanke Vesiruton käyttö rehuksi Hilkka Siljander-Rasi ja Anna-Liisa Välimaa Luonnonvarakeskus Vesirutto rehuna Kenttä- ja laboratorioanalyysien tulokset Kuusamojärvi, Toranki ja Yli-Kitka Valuman

Lisätiedot

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS. LEO MUSTONEN, OLLI RANTANEN, OIVA NIEMELÄINEN, KATRI PAHKALA, MARKKU KONTTURI ja LEA MÄKELÄ

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS. LEO MUSTONEN, OLLI RANTANEN, OIVA NIEMELÄINEN, KATRI PAHKALA, MARKKU KONTTURI ja LEA MÄKELÄ MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS TIEDOTE 9/92 LEO MUSTONEN, OLLI RANTANEN, OIVA NIEMELÄINEN, KATRI PAKALA, MARKKU KONTTURI ja LEA MÄKELÄ Virallisten lajikekokeiden tuloksia 198-1991 Jokioinen 1992 ISSN 359-7652

Lisätiedot

MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS

MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS Tiedote 7/87 LEO MUSTONEN, SEPPO PULLI ja OLLI RANTANEN Kasvinviljelyosasto LIISA MATTILA Laskentatoimisto Virallisten lajikekokeiden tuloksia 1979-1986 JOKIOINEN 1987 ISSN

Lisätiedot

Härkäpapu ja sinilupiini lypsylehmien valkuaisrehuina

Härkäpapu ja sinilupiini lypsylehmien valkuaisrehuina Härkäpapu ja sinilupiini lypsylehmien valkuaisrehuina Raisio Oyj:n Tutkimussäätiön TUTKIJAKOULUN SATOA SEMINAARI 21.4.2015 Tohtorikoulutettava Laura Puhakka www.helsinki.fi/yliopisto 29.4.2015 1 Tässä

Lisätiedot

Naudan ruokintavaatimus eri kasvuvaiheessa. Luomulihaseminaari Tampere 9.12.2009 Maiju Pesonen InnoNauta-hanke

Naudan ruokintavaatimus eri kasvuvaiheessa. Luomulihaseminaari Tampere 9.12.2009 Maiju Pesonen InnoNauta-hanke Naudan ruokintavaatimus eri kasvuvaiheessa Luomulihaseminaari Tampere 9.12.2009 Maiju Pesonen InnoNauta-hanke Päivän aiheena Naudan kasvu Ravintoainetarpeen määräytyminen Minkälaisia rehuja kasvu vaatii?

Lisätiedot

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa Mikko J. Korhonen Potentiaalisimmat valkuaiskasvit? Puna-apila Sinimailanen Rypsi Härkäpapu Herne Seoskasvustot Puituna tai säilörehuna Nurmi vs. apilasäilörehu

Lisätiedot

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan KRONO I KRONO II KRONO III KRONO IV Onnistunut täydennys ruokintaan Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top ja Krono 135 Top -puolitiivisteet

Lisätiedot

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2015 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 5.4.2016 Tarjolla tänään: Millaisilla rehuilla tuotettiin vuonna 2015 ja erot edellisvuoteen? Poikkeuksellisen kesä

Lisätiedot

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2016 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 29.3.2017 Ruokintapöydällä tänään ProAgrian ruokintapalvelujen peitto Millaisilla rehuilla tuotettiin vuonna 2016 ja

Lisätiedot

LAITOS RAPORTTI. Kaasutiiviisti varastoidun viljan ravinnearvot verrattuna kuivatun viljan ravinnearvoihin.

LAITOS RAPORTTI. Kaasutiiviisti varastoidun viljan ravinnearvot verrattuna kuivatun viljan ravinnearvoihin. RAPORTTI Kaasutiiviisti varastoidun viljan ravinnearvot verrattuna kuivatun viljan ravinnearvoihin. H an n e D a m gaa r d P ou l s en Tutkimusinstituutin johtaja Pvm : 24. syyskuuta 201 0 Sivu 1 / 5 Taustaa:

Lisätiedot

KASVINVILJELYLAITOKSEN TIEDOTE N:o 17 EI] VIRALLISTEN LAJI KEKOKEIDEN TuLOSYHDISTELMIA 1979 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS

KASVINVILJELYLAITOKSEN TIEDOTE N:o 17 EI] VIRALLISTEN LAJI KEKOKEIDEN TuLOSYHDISTELMIA 1979 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS J MAATALOUDEN TUTKMUSKESKUS KASVNVLJELYLATOKSEN TEDOTE N:o 7 E] -4-t4 ' r L. 'e cev 3ek TMO MELA, ULLA LALLUKKA ja LSA MATTLA: VRALLSTEN LAJ KEKOKEDEN TuLOSYHDSTELMA 979 JOKONEN -923 SSN 0356-7575 SSÄLLYS

Lisätiedot

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS. LEO MUSTONEN, OLLI RANTANEN, OIVA NIEMELÄINEN, KATRI PAHKALA, MARKKU KONTTURI ja LEA MÄKELÄ

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS. LEO MUSTONEN, OLLI RANTANEN, OIVA NIEMELÄINEN, KATRI PAHKALA, MARKKU KONTTURI ja LEA MÄKELÄ MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS TIEDOTE 2/93 LEO MUSTONEN, OLLI RANTANEN, OIVA NIEMELÄINEN, KATRI PAKALA, MARKKU KONTTURI ja LEA MÄKELÄ Virallisten lajikekokeiden tuloksia 1985-1992 Jokioinen 1993 ISSN 359-7652

Lisätiedot

Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä

Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä Maarit Kärki MTT Ruukki Vasikan ensimmäisiin kuukausiin kannattaa panostaa, sillä sen vaikutukset näkyvät eläimen koko elinkaaren ajan. Olosuhteet ja hyvinvointi Rehut

Lisätiedot

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Tulosseminaari 24.4.2013 Minna Norismaa Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja- Lypsylehmien ruokinta, hyvinvointi ja terveys ProAgria Pohjois-Karjala

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA MAATALOUSEKONOMIAA

AJANKOHTAISTA MAATALOUSEKONOMIAA AATALOUDE TALOUDELLSE TUTKUSLATOKSE TEDOATOJA : 26 TE AGRCULTURAL EOCS RESEARC STTUTE, FLAD RESEARC REPORTS, 26 AJAKOTASTA AATALOUSEKOOAA KRJAPTOTLOJE TULOKSA TLVUOS 98 ELSK 987 aatalud taludellis tutkiuslaitks

Lisätiedot

Miltä näytti ruokinta v ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Miltä näytti ruokinta v ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Miltä näytti ruokinta v. 2014 ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 15.4.2015 Tarjolla tänään: Millä eväillä maito tuotettiin vuonna 2014 ja erot edellisvuoteen? Tuotostietoja

Lisätiedot

Sikojen Rehutaulukko 2014. Soile Kyntäjä MTT Kotieläintuotannon tutkimus Viikki 15.5.2014

Sikojen Rehutaulukko 2014. Soile Kyntäjä MTT Kotieläintuotannon tutkimus Viikki 15.5.2014 Sikojen Rehutaulukko 2014 Soile Kyntäjä MTT Kotieläintuotannon tutkimus Viikki 15.5.2014 20.5.2014 Uusi sikojen rehutaulukko netissä 15.5.2014 Käyttöperiaatteet netissä samanlaiset kuin aikaisemmin Voit

Lisätiedot

Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 3

Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 3 Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 3 Arja Seppälä MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) Kotieläintuotannon tutkimus, Jokioinen 23.3.2010 Puna-apilapitoinen

Lisätiedot

Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta

Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta Hevosten ruokinta: Kantavan tamman ruokinta Tiineyden loppuvaiheen ruokinta Imetyskauden ruokinta Vieroitetun varsan ruokinta Agriristeily 8.2.2013 Heikki Kankainen

Lisätiedot

Tuloksia liharoturisteytyksien loppukasvatuskokeista. Emolehmätilojen koulutuspäivä Ylivieska Kuopio

Tuloksia liharoturisteytyksien loppukasvatuskokeista. Emolehmätilojen koulutuspäivä Ylivieska Kuopio Tuloksia liharoturisteytyksien loppukasvatuskokeista Emolehmätilojen koulutuspäivä Ylivieska 25.11.2011 Kuopio 15.12.2011 Maiju Pesonen Otsikon alla Mitä tutkittiin ja miten? Kasvatuskokeen 1 tulokset:

Lisätiedot

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Edistystä luomutuotantoon -hanke Kuvat: MTT/Kaisa Kuoppala MTT Kokoviljasäilörehu

Lisätiedot

080218 - TS presentatie vleesvee UK Sloten BV ELINVOIMAINEN VASIKKA TULEVAISUUDEN LYPSYLEHMÄ TAI TEHOKAS LIHANTUOTTAJA

080218 - TS presentatie vleesvee UK Sloten BV ELINVOIMAINEN VASIKKA TULEVAISUUDEN LYPSYLEHMÄ TAI TEHOKAS LIHANTUOTTAJA ELINVOIMAINEN VASIKKA TULEVAISUUDEN LYPSYLEHMÄ TAI TEHOKAS LIHANTUOTTAJA MIKSI? Hiehon kasvatus lypsylehmäksi maksaa EUR 1500 2300 Poikimakertojen määrä 4 3 2 Kustannus st/maitolitra 4,6 6,6 9,3 Hyvin

Lisätiedot

Onnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden

Onnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden 6.9.2013 Minna Norismaa ProAgria Pohjois-Karjala Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja lypsylehmien ruokinta, terveys ja hyvinvointi p. 040 3012431, minna.norismaa@proagria.fi (Kuvat M.Norismaa ellei

Lisätiedot

Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan suunnittelussa

Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan suunnittelussa Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan 4.9.2014 ProAgria maito valmennus ProAgria Kainuu/kotieläinasiantuntijat: Eila, Jaana, Voitto, Minna ja Helena Tilastoja Kainuusta: Tuotosseurantatilat

Lisätiedot

Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia hankkeen ruokintakokeista

Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia hankkeen ruokintakokeista PORUTAKU HANKE Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia hankkeen ruokintakokeista Rovaniemi 20.2.2013 Veikko Maijala Porotalous

Lisätiedot

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Maitoa mahan täydeltä Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Imetys Vasikkapiilo Vieroitus Imetys Emänsä alla vasikat imevät n. 4-6 kertaa vuorokaudessa, yht. 10-12 l / vrk Ensimmäisten viikkojen

Lisätiedot

Tietotekniikka apuna hevosen ruokinnan suunnittelussa

Tietotekniikka apuna hevosen ruokinnan suunnittelussa Tietotekniikka apuna hevosen ruokinnan suunnittelussa Suomen Hippoksen jalostuspäivien esityksen tiivistelmä, 12.2.2008 FT Elena Autio, Suomen Hevostietokeskus ry Hevosten hyvinvointi ja suorituskyky ovat

Lisätiedot

WAinill AJANKOHTAISTA MAATALOUSEKONOMIAA KIRJANPITOTILOJEN TULOKSIA TIEDONANTOJA 152 1990 TILIVUOSI 1988

WAinill AJANKOHTAISTA MAATALOUSEKONOMIAA KIRJANPITOTILOJEN TULOKSIA TIEDONANTOJA 152 1990 TILIVUOSI 1988 WAnll TEDOATOJA 5 99 AJAKOTASTA MAATALOUSEKOOMAA KRJAPTOTLOJE TULOKSA TLVUOS 988 MAATALOUDE TALOUDELLE TUTKMUSLATOS AGRCULTURAL EOMCS RESEARC STTUTE FLAD RESEARC REPORTS 5 99 TEDOATOJA 5, 99 AJAKOTASTA

Lisätiedot

MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS

MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS TTK AATALOUDEN TUTKIUSKESKUS Tiedote 2 / 89 LEO USTONEN, OLLI RANTANEN, OIVA NIEELÄINEN, KATRI PAKALA ja ARKKU KONTTURI Kasvintuotannon tutkimuslaitos Virallisten lajikekokeiden tuloksia 98988 JOKIOINEN

Lisätiedot

Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella

Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella Tasaisempi kasvu paremmat tulokset Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella Primo-juomarehut Primo Starter -starttitäysrehu Primo I, Primo II, Primo III -kasvatustäysrehut Panostus alkukasvatukseen kannattaa

Lisätiedot

Märehtijä. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus. Ruokinta. Pötsin ph. Väkevyys

Märehtijä. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus. Ruokinta. Pötsin ph. Väkevyys Arja Korhonen Märehtijä Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus Pötsin ph Ruokinta Väkevyys Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä Tutkimus tehty MTT Maaningan tutkimuskoeasemalla

Lisätiedot

Hyvä alkukasvu tuottava ja kestävä lehmä. Kasvupotentiaalin mukaisella ruokinnalla menestykseen

Hyvä alkukasvu tuottava ja kestävä lehmä. Kasvupotentiaalin mukaisella ruokinnalla menestykseen Hyvä alkukasvu tuottava ja kestävä lehmä Kasvupotentiaalin mukaisella ruokinnalla menestykseen -juomarehut Starter ja Mysli -starttirehut I ja Hieho -kasvatusrehut Stabiliser, Electrolyte ja Fiber -vasikoiden

Lisätiedot

lkyä Ii 1 lq AJANKOHTAISTA MAATALOUSEKONOMIAA KIRJANPITOTILOJEN TULOKSIA TIEDONANTOJA TILIVUOSI 1987

lkyä Ii 1 lq AJANKOHTAISTA MAATALOUSEKONOMIAA KIRJANPITOTILOJEN TULOKSIA TIEDONANTOJA TILIVUOSI 1987 lkyä i lq TEDOATOJA 4 989 AJAKOTASTA AATALOUSEKOOAA KRJAPTOTLOJE TULOKSA TLVUOS 987 AATALOUDE TALOUDELLE TUTKUSLATOS AGRCULTURAL EOCS RESEARC STTUTE, FLAD RESEARC REPORTS 4 989 aataloud taloudellis tutkimuslaitoks

Lisätiedot

MaitoManagement 2020

MaitoManagement 2020 MaitoManagement 2020 Hiehoprosessin tehostaminen Tavoitteena on tuottaa maitoa taloudellisesti ja tehokkaasti tilakokonaisuus huomioiden. Maidontuotannon tehokkuutta seurataan mm. seuraavilla mittareilla:

Lisätiedot

ESITIEDOT: VASIKKAKASVATTAMOT

ESITIEDOT: VASIKKAKASVATTAMOT ETU-Nautatautiryhmä 2.9.2011 Laatija ELL Mira J. Tenhunen Laadukas Tuotantoketju-hanke ESITIEDOT: VASIKKAKASVATTAMOT 1. TIETOJA TILASTA 1.1. TILAN TUOTANTOMUOTO/-MUODOT 1.2. ELÄINMÄÄRÄT JA RYHMÄT 1.3.

Lisätiedot

Poron ruokinnan ja tarhauksen ABC

Poron ruokinnan ja tarhauksen ABC hanke 2009-2011 www.poroverkko.wikispaces.com Anna-Leena Jänkälä: Poron ruokinnan ja tarhauksen ABC Paliskuntain yhdistys Yleistä ruokinnasta Harjoitetaan yleisesti poronhoitoalueen etelä- ja keskiosissa

Lisätiedot

Pakkauksen sisältö: Sire e ni

Pakkauksen sisältö: Sire e ni S t e e l m a t e p u h u v a n v a r a s h ä l y t ti m e n a s e n n u s: Pakkauksen sisältö: K e s k u s y k sikk ö I s k u n t u n n i s ti n Sire e ni P i u h a s a rj a aj o n e st or el e Ste el

Lisätiedot

Arvio metsd maa n a rvosta

Arvio metsd maa n a rvosta Arvi metsd maa n a rvsta Omistaja Lpr Klmenharju Kunta Kylli Tila Rn: Ala, ha 405 572 Klmenharju :l:89 24,9 ESPOO L6.5.20L7 Laatijan allekirjitus Teemu Saarinen Lisdtietja Arvi phjautuu Teemu Saarinen

Lisätiedot

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 19.12.2014 1 Tausta: poikimisen jälkeinen energiatase Ummessaolevan lehmän energiantarve noin 90 MJ

Lisätiedot

E Seleeni 7000 plex. Tärkeitä antioksidantteja ja orgaanista seleeniä

E Seleeni 7000 plex. Tärkeitä antioksidantteja ja orgaanista seleeniä E Seleeni 7000 plex Tärkeitä antioksidantteja ja orgaanista seleeniä KOOSTUMUS E-vitamiini 7 000 mg/kg B6-vitamiini B12-vitamiini C-vitamiini Sinkki (Zn) Seleeni (Se) 60 % natriumseleniittinä 40 % orgaanisena

Lisätiedot

Tankki täyteen kiitos!

Tankki täyteen kiitos! Tankki täyteen kiitos! Tutkitusti enemmän maitoa aidolla Pötsitehosteella Mainio-Krossi ja Aimo-Krossi -täysrehut Oiva-Krono Top ja Puhti-Krossi Top -puolitiivisteet Tehosta rehun reittiä valkuaispitoiseksi

Lisätiedot

Minna Tanner, ProAgria Kainuu

Minna Tanner, ProAgria Kainuu Rehuyksiköstä Megajouleen Minna Tanner, ProAgria Kainuu Rehuarvojen päivitykset 1.9.2010 Megajoule (MJ) korvasi rehuyksikön (Ry) rehuenergian yksikkönä (märehtijöillä ja hevosilla) Lypsylehmien energian

Lisätiedot

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi Vasikka alle 3 kk Kolmena ensimmäisenä kuukautena lehmävasikkaa voidaan ruokkia täysin

Lisätiedot

VIRALLISTEN LAJIKEKOKEIDEN TULO SYHD ISTELMIÄ 1978. KASVINVILJELYLAITOKSEN TIEDOTE N:o 13 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS

VIRALLISTEN LAJIKEKOKEIDEN TULO SYHD ISTELMIÄ 1978. KASVINVILJELYLAITOKSEN TIEDOTE N:o 13 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAATALOUDEN TUTKMUSKESKUS KASVNVLJELYLATOKSEN TEDOTE N:o 3 TMO MELA, ULLA LALLUKKA, LSA MATTLA JA JOUN KATLA: VRALLSTEN LAJKEKOKEDEN TULO SYHD STELMÄ 978 TKKURLA SSN 0356-7575 SSÄLLYS Sivu. Johdano Seliyksiä

Lisätiedot

Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta Poikkeuksellinen kesä tuotti poikkeukselliset rehut Lähde: ProAgria Rehulato: 19 222 säilörehuanalyysiä 1.8.2015-8.2.2016 Säilörehussa vähemmän valkuaista Nurmi-sr

Lisätiedot

Luomunautatilojen seleeniongelmien syyt, seuraukset sekä ratkaisut

Luomunautatilojen seleeniongelmien syyt, seuraukset sekä ratkaisut Luomunautatilojen seleeniongelmien syyt, seuraukset sekä ratkaisut Mistä seleeninpuutos johtuu? Seleeniä on maankuoressa erittäin pieninä, mutta vaihtelevina pitoisuuksina. Luonnossa se esiintyy monessa

Lisätiedot

Hyötyykö lihasika säilörehusta?

Hyötyykö lihasika säilörehusta? 05.11.2014 Hyötyykö lihasika säilörehusta? Hilkka Siljander-Rasi, Erja Koivunen Kirsi Partanen MTT Kotieläintuotannon tutkimus Paul Bikker Wageningen University Research, NL ICOPP Improved contribution

Lisätiedot

-d;'$ d{ee lr a ;{*.v. ii{:i; rtl i} dr r/ r ) i a 4 a I p ;,.r.1 il s, Karttatuloste. Maanmittauslaitos. Page 1 of 1. Tulostettu 22.08.

-d;'$ d{ee lr a ;{*.v. ii{:i; rtl i} dr r/ r ) i a 4 a I p ;,.r.1 il s, Karttatuloste. Maanmittauslaitos. Page 1 of 1. Tulostettu 22.08. Maanmttauslats Page 1 f 1 -d;'$ d{ee lr a ;{*.v {:; rtl } dr r/ r ) a 4 a p ;,.r.1 l s, Karttatulste Tulstettu 22.08.2014 Tulsteen keskpsteen krdnaatt (ETRS-TM3SFlN): N: 6998249 E: 379849 Tulse e le mttatarkka.

Lisätiedot

ProTuotos-karjojen rehustus vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

ProTuotos-karjojen rehustus vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto ProTuotos-karjojen rehustus vuonna 2011 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Esillä tänään: Mitä kuuluu KarjaKompassille? Millä eväillä maito tuotettiin vuonna 2011 ja erot edellisvuoteen? Ruokinnan

Lisätiedot

Kotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon

Kotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon Kuva: Katariina Manni, HAMK Kotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon Katariina Manni, HAMK Mustiala Eero Veijonen, ProAgria Etelä-Suomi Johanna Valkama, HAMK Mustiala Kaisa Kuoppala,

Lisätiedot

Tuloksia lihanautojen risteytys- ja ruokintakokeista

Tuloksia lihanautojen risteytys- ja ruokintakokeista MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS POHJOIS-POHJANMAAN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 111 11 Heikki Nisula Tuloksia lihanautojen risteytys- ja ruokintakokeista RUUKKI 1981 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Pohjanmaan koeasema

Lisätiedot

ANALYYSIT kuiva-aine (TS), orgaaninen kuiva-aine (VS), biometaanintuottopotentiaali (BMP)

ANALYYSIT kuiva-aine (TS), orgaaninen kuiva-aine (VS), biometaanintuottopotentiaali (BMP) TULOSRAPORTTI TILAAJA Jukka Piirala ANALYYSIT kuiva-aine (TS), orgaaninen kuiva-aine (VS), biometaanintuottopotentiaali (BMP) AIKA JA PAIKKA MTT Jokioinen 25.9.2013.-30.5.2014 Maa- ja elintarviketalouden

Lisätiedot

Kolmirotulihasioille uudet ruokintasuositukset

Kolmirotulihasioille uudet ruokintasuositukset Kolmirotulihasioille uudet ruokintasuositukset Tutkija Mikko Tuori, MTT/sikatutkimus Karjujen kasvunopeus kantakokeissa vv. 1995-2005 Kasvunopeus, g/pf 1125 1050 975 900 825 750 675 600 1995 1996 1997

Lisätiedot

Nurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus

Nurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus Nurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus Sanna Kykkänen, Perttu Virkajärvi, Maarit Hyrkäs, Arto Pehkonen, Tiina Hyvärinen,

Lisätiedot

Arvio metsdmaan arvosta

Arvio metsdmaan arvosta Arv metsmaan arvsta Omstaja Kuusam, Nskajrv Kunta Kyll Tla Rn: Ala, ha 35 477 Nskajrv 31. : 77,5 SPOO LO.6.2L7 Lstetja Teemu Saarnen KTM, LKV Arv phjautuu 14.1,23 pvtyn metssuunntelman kuvtethn ja Kuusamn

Lisätiedot

Sikojen uusi energia- ja valkuaisarvojärjestelmä

Sikojen uusi energia- ja valkuaisarvojärjestelmä Sikojen uusi energia- ja valkuaisarvojärjestelmä Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus Rehuarvoseminaari Helsinki 15.5.2014 20.5.2014 Nykyisessä sikojen energia-arvojärjestelmässä puutteita

Lisätiedot

Lappeenrannan Ilmailuyhdistys

Lappeenrannan Ilmailuyhdistys Lappeenrannan Ilmailuyhdistys Tapahtuman tuloksia, moottoripyörät Kierroksia: 396 Osallistujia: 328 Autot Moottoripyörät Kaikki Ajoneuvo Lähtöaika Aika 400 (s) Nopeus (km/h) Valmistaja Malli Tyyppi Selitys

Lisätiedot

Maitoa mahan täydeltä. Vasikan ruokinta juottokaudella ja vieroituksen jälkeen

Maitoa mahan täydeltä. Vasikan ruokinta juottokaudella ja vieroituksen jälkeen Maitoa mahan täydeltä Vasikan ruokinta juottokaudella ja vieroituksen jälkeen Mahojen toiminta ja kehittyminen Juotto Juottomenetelmät Juottovirheet Imemisongelmat Juoksutusmahaongelmat juottokaudella

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA MAATALOUSEKONOMIAA

AJANKOHTAISTA MAATALOUSEKONOMIAA MAATALOUDE TALOUDELLSE TUTKMUSLATOKSE TEDOATOJA :o 5 TE AGRCULTURAL EOMCS RESEARC STTUTE, FLAD RESEARC REPORTS o JO AJAKOTASTA MAATALOUSEKOOMAA KRJAPTOTLOJE TULOKSA TLVUOS 976 ELSK 978 Maatalouden taloudellisen

Lisätiedot

Kerääjäkasvien rehuntuotantopotentiaali

Kerääjäkasvien rehuntuotantopotentiaali Kerääjäkasvien rehuntuotantopotentiaali Ravinneresurssi-päivä 11.4.2017, Mustiala Lehtori, Katariina Manni Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön -hanke (Ravinneresurssi) Kerääjäkasvit laidunrehuna Tavoitteena

Lisätiedot

6. KOKOUKSEN LAILLISUUSEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN

6. KOKOUKSEN LAILLISUUSEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN (3) PÖYTÄKIRJA 5..203 SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN SYYSKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA Aika Paikka 5..203 klo 9.20 alkaen Ideapark, Kokoustila Kotka. Lempäälä Läsnä Osallistujalista liitteenä (liite ). KOKOUKSEN AVAUS TaLVIn

Lisätiedot

MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS

MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS Tiedote 5/86 LEO MUSTONEN, SEPPO PULLI ja OLLI RANTANEN Kasvinviljelyosasto LIISA MATTILA Laskentatoimisto Virallisten lajikekokeiden tuloksia 978-985 JOKIOINEN 986 - ISSN

Lisätiedot

S'? 2. s P« 3 CU. > a. <H O ~" d O Ö E/ Ö. d -M o o I I I II. locot-cor-icocoolcool^-toiiocoioolcdt- lol^-cocococooi 'vool^olcocoi Iio» 100

S'? 2. s P« 3 CU. > a. <H O ~ d O Ö E/ Ö. d -M o o I I I II. locot-cor-icocoolcool^-toiiocoioolcdt- lol^-cocococooi 'vool^olcocoi Iio» 100 S -+ røi cö-g S,2 S S cn rj o a ö * s s m Summa Yksityisiin tarpeisiin Summa 0 5 I I I I I I I I I I S S? CM I (MCM ^ I ^ ^ I I I I! rhrhi llf I^Öb» I I l

Lisätiedot